Aineistot (yhteensä 762)

Pienviljelijäyhdistyksen järjestämä kurssi Hautalassa noin vuonna 1929, jolloin järjestettiin keväällä puutarhakurssi ja syksyllä jatkona kotitalouskurssi.

Kartta on jäljennös vuoden 1693 kartasta, jossa näkyy Keuruun ja Kuivasmäen eli Jämsän välinen rajanjako. Se on ollut aikoinaan Ylä-Satakunnan ja Hämeen raja. Jäljennös on tehty viimeistään vuonna 1776 ja siihen on tehty merkintöjä myös vuonna 1813.…

Jorma Tuomi-Nikulan siipirataslaiva Elias Lönnrotia koskeva aineisto on kertynyt arkistonmuodostajan haltuun, koska hän on uuden, vuonna 1986 liikennöintinsä aloittaneen siipirataslaiva Elias Lönnrot -hankkeen isä Keuruulla ja kerännyt aktiivisesti…

Partiotoiminta on ollut aktiivista Keuruulla. Partiolaiset rakensivat Harri Uimosen ja Rainer Vilkkilän johdolla optimistijollat seurakuntakeskuksen alakerrassa. Kuvassa on meneillään Hirvipoikien keskiviikkopurjehduskilpailut Tarhialla.

Kuvassa on viisi vanhaa autoa pysäköitynä vinottain kirkonkylän raitille. Kunkin auton vieressä seisoo mies. Taustalla näkyy puita ja kaksi liikerakennusta.

Nobel-kirjailija Frans Emil Sillanpää vieraili Keuruulla 1955. Kuvassa hän lukee kirjaa kivikoulun näyttämöllä tuolilla istuen. Tuolin edessä lattialla on kukkakimppu.

Kirjallisuusmatinea Keuruun kivikoulun juhlasalissa keväällä 1955.

Eturivissä Einari Vuorela, Frans Emil Sillanpää, Laura Soinne, Sigfrid Sillanpää, Matti Kurjensaari, lehtori Sirkka Saraluoto ja yhteiskoulun rehtori Jussi Rainio.

Toisessa…

Kuvassa on kesäinen pihanäkymä koulun pihalta. Edessä kulkee hiekkatie ja sitä reunustaa osan matkaa puuaita. Pihaa ympäröi kolme rakennusta. Vasemmalla on vaalea, kolmikerroksinen koulurakennus. Keskellä samoin vaalea, kaksikerroksinen talo, jonka…

Kuvassa on linja-auto, jonka edessä seisoo kujettaja vierellään nainen. Hänellä on olallaan rahastajanlaukku. Linja-auto on pysäköitynä puisten laitureiden väliin. Kuvan vasemmassa laidassa, auton takana näkyy mies ja hänen takanaan kolmikerroksinen…

Kuvassa on näkymä juna-asemalta. Taustalla näkyy vaalea asemarakennus, jonka päätyseinällä on kyltti "KEURUU". Rakennuksen seinään nojaa kaksi miestä. Heidän edessään seisoo kaksi juttelevaa naista, joiden matkatavarat ovat vieressä penkillä. Kuva…

Talvinen maisema kuvattuna pappilan rannan rinteeltä. Vasemmalla rautatiekiskot johtavat kohti Jyväskylää, sähkölinja kulkee sen vieressä. Keskellä puiden välistä pilkottaa Keuruun Sukkatehtaan rakennuksia. Kuvan edustalla maantie kaartuu ja ylittää…

Otavan kirjapainon tehdassali. Otavan Keuruun kirjapaino oli pitkään konsernin suurin tuotantolaitos. Taustalla oleva nainen Sinikka Nieminen.Kustannusosakeyhtiö Otava rakensi kirjapainonsa Keuruulle vuonna 1954. Toiminta alkoi vuonna 1955.

Keuruun vanha kirkko on otettu käyttöön vuonna 1758 ja se viettää 260-vuotisen taipaleensa juhlavuotta vuonna 2018. Kirkko on toiminut museokirkkona 125 vuotta.

Kuvassa on meneillään tukinuitto Lapinsalmen sillan kupeessa. Taustalla näkyy rautatiesillan lisäksi Keuruun molemmat kirkot sekä talon kattoja ja rannalla pieni rantasauna. Salmessa on tukkilautta, jonka viisi miestä hoitavat kekseillään. Lautan…

Keuruulla sijaitsi Puolustusvoimain Pioneerirykmentti. Se koulutti vuosittain noin tuhat pioneeri- ja suojelualan varusmiestä. Palkattua henkilöstöä oli 250. Viimeiset alokkaat astuivat palvelukseen tammikuussa 2014 ja Pioneerirykmentti lopetettiin…

Kesäisessä kuvassa näkyy Lapinsalmen juuri rakennettu silta, jota lähestyy Jyväskylän suunnasta kuorma-auto. Sillan oikealla puolella näkyy rautatie, vanha maantiesilta ja Lapinsalmea. Kuvassa etualalla on myös pieni työmaakoppi aivan tien vieressä.

Junaliikenne kulki Haapamäen kautta Seinäjoelle, Poriin, Jyväskylään ja Tamperelle. Risteysasema oli Suomen vilkkaimpia, sillä kaikki Pohjois-Suomeen kulkevat junat kulkivat Haapamäen kautta.Ensimmäinen juna välillä Haapamäki-Jyväskylä kulki radalla…

Kuvassa mäkihyppääjä on juuri ponnistanut ilmaan. Yleisöä seuraa tilannetta hyppyrirakennelman laidalla. Tornin huipulla liehuu kaksi Suomen lippua.

Kuvassa kolme hevosta ravaa rinnakkain ravikilpailussa jääradalla. Yleisöä on runsaasti radan reunalla seuraamassa kisaa.

Kuvassa on rakenteilla Ketvelniemen silta, joka rakennettiin Juurikkaniemen sairaalan valmistuessa 1958. Taustalla pilkottaa Eino ja Väinö Kaartisen omakotitalo ja Osuusliike Mäki-Matin tj. Erkki Luodon ja Aili Luodon huvila.

Kuvassa on pyöräilijöitä kivikoulun edessä. Etualalla pyörällä ajaa Kari Puro kyydissään Markku Puro. Heidän takanaan pyörää ajaa Pirjo Puro. Taustalla uusi kivikoulu, jota erottaa puuaita jalkakäytävästä.

Kuvassa hinaaja Mänttä II hinaa tukkilauttaa Lapinsalmen sillan alla 1950-luvun ja 1960-luvun taitteessa.

Keuruun Autokorjaamo Ilmoniemi 1950-luvulla. Kuvassa viisi miestä on korjattavan auton ympärillä. Korjaamohallissa näkyy useita autoja, kaasupulloja ja ketjunostureita.

Kuvassa on sisäkuva Osuuskassasta. Rakennus sijaitsi nykyisen uimahallin paikalla Keuruuntien varrella. Samassa rakennuskessa sijaitsi myöhemmin Suur-Keuruun sanomat. Kuvassa pankinjohtaja Martti Karvinen sekä kahta asiakasta palvelevat…

Keuruu ja Pihlajavesi yhdistyivät vuonna 1969. Keuruun pitäjä perustettiin vuonna 1652. Tätä aikaisemmin se oli vuodesta 1628 osa Ruoveden kappeliseurakuntaa nimellä Lapinsalmi. Sittemmin Multia ja Pihlajavesi erosivat Keuruusta, mutta Pihlajavesi…

Kuvassa on meneillään pankin konttorin avajaiset. Läsnä on suuri joukko miehiä, jotka odottavat seisten kahvitarjoilun alkamista. Mukana mm. pankinjohtaja Sariola sekä luottamusmiehet Kuuliala, Liukko ja Hutremo.

Kuvassa on talvinen maisema Lapinsalmen sillasta, jota pitkin on auto juuri ajamassa.

Kuvassa on talvinen näkymä Keuruun Sähkön toimitalosta sen rakennusvaiheessa. Tiloissa toimivat myös matkahuolto, linja-autoseman odotustilat ja kahvila sekä useita kauppaliikkeitä.

Heikkilän kunnalliskoti Keuruun Pohjoislahdella sai ensimmäisen televisiovastaanottimen paikallisen Osuuskassan lahjoittamana tammikuussa 1961. Asavisio-merkkisen television toimitti paikalle Radiohuolto T. Niemelä.

Kuvassa vas. sosiaalisihteeri…

Kuvassa taksiautoilija Eino Hyvärinen istuu autossaan ja puhuu radiopuhelimeen. Hänellä oli Keuruun ensimmäisiä radiopuhelimia 1950-luvulla.

Kuvassa näkyy Orionin Tiwin tiilinen tehdasrakennus korkeine piippuineen Keuruun Varissaaressa. Sen edustalla avautuvalla lahdella kelluu tukkilautta.

Lääketehdas Orion siirsi talvisodan aikaan osan tuotantolaitoksistaan Keuruulle…

Keuruun Osuuskassan rakennusvaiheessa vuonna 1957-1958. Kaksi miestä seisoo talvisella työmaalla. Teipit ovat vielä ikkunoissa ja rakennustarvikkeita on lumen alla.

Kuvassa näkyy Keuruun yhteiskoulu ajalta, jolloin se toimi entisessä armeijan viestivarikon tiloissa. Taloa kutsuttiin tuona aikana leikkimielisesti nuorisovankilaksi. Rakennus oli myöhemmin puhelinyhtiön ja uudestaan yläkoulun käytössä. Nykyään…

Kuvassa on meneillään palolaitoksen henkilökunnan palkitsemistilaisuus, jossa Keuruun palopäällikkö Nevanen kättelee palkittuja vanhalla urheilukentällä.

Kuvassa on näkymä kauppias Hillevi Kuulasmaan elintarvikemyymälästä, joka toimi Multiantiellä, Lehtiniementien ja Multiantien risteyksessä. Kuvassa oikealla Hillevi Kuulasmaa sekä myyjät Hilkka Lehto ja Helmi Holttinen.
Kuulasmaan kauppa toimi…

Keuruun kunnanvaltuusto kuvattuna kivikoulun edessä. Henkilöt: eturivi: 3. vas. nimismies Tauno Luutonen, Taavi Vilhula (salkun kanssa), Niilo Vuolle-Apiala (keskellä kädet taskussa), keskirivi: Jouko Järviö (solmuke kaulassa, katsoo kauas), 6. vas.…

Kuvassa näkymä vuodelta 1965 Keuruun kirkonkylän kansakoulun, vanhan puukoulun pihaan, jossa koululaiset viettävät välituntia. Keskellä sisarukset Aira, Kirsti ja Arja.
Nykyään talossa toimii Kulttuuritalo Kimara.

Keuruun varuskunnan varusmiesten kunniakäynti sankarihaudalla 1970-luvun alussa. Kolme varusmiestä seisoo muistomerkin edessä kukkaseppele kädessään, toiset seisovat taaempana rivissä.

Multian taksiaseman kuljettajat pelitauolla. Kuvassa on meneillään pelitilanne; mies heittää kiveä, toiset seuraavat. Joukossa on myös pari poikaa. Kaksi autoa seisoo pysäköitynä rakennuksen edustalla.

Suomen seitsemät ihmeet -sarjassa vuonna 2006 esitetty ohjelma keskisuomalaisista puukirkoista. Mukana ovat Pihlajaveden, Petäjäveden ja Keuruun kirkot. Kesto 11 min.

Kyllikki Uosukainen muistelee evakkomatkaansa Valkjärveltä Keuruulle ja asettumista uudelle kotiseudulle.

Kyllikki Uosukainen muistelee Keuruulle tuloa evakkona. Hän kertoo kouluajoista ja koulukiusaamisesta. Kyllikki Uosukainen syntyi v. 1930 Vuokselassa, josta perhe muutti Valkjärven kirkonkylään. Evakkoaika kului Lopella, Helsingissä ja Jokioisilla,…

Vuonna 1959 valmistunut filmi, jossa luodaan monipuolinen ajankuva yhteiskunnasta. Esillä muun muassa kansanedustajien vierailu Neuvostoliitossa, Keuruun nähtävyyksiä, kotkalaisen Vilkkaan linja-autoliikkeen 25-vuotisjuhlallisuuksia, Fordin elojuhlat…

Marttamökin ensimmäisen emännän muistoja kahvilatoiminnan alkutaipaleelta.

Äänitiedosto avautuu painamalla ensin aiheen kohdalla olevaa kaiuttimen kuvaa TAI itse aiheen otsikkoa JA sen jälkeen painamalla sivulle avautuneen mustan vaakapalkin vasemmassa laidassa olevaa pikku NUOLTA, jonka vieressä on aikalaskuri.

Henkilökuva Keuruun omasta runoilijasta.

Orvokki Vääriskoski kertoo kotiseutusivuston nimeksi valitun veräjä-käsitteen taustoista ja merkityksistä erityisesti Einari Vuorelan tuotannossa.

Kuvassa Vuorelan kirjailijakodin portti Jukojärvellä (muokattu Lea Riihimäen alkuperäisestä…

Äänitiedosto avautuu painamalla ensin aiheen kohdalla olevaa kaiuttimen kuvaa TAI itse aiheen otsikkoa JA sen jälkeen painamalla sivulle avautuneen mustan vaakapalkin vasemmassa laidassa olevaa pikku NUOLTA, jonka vieressä on aikalaskuri.

Äänitiedosto avautuu painamalla ensin aiheen kohdalla olevaa kaiuttimen kuvaa TAI itse aiheen otsikkoa JA sen jälkeen painamalla sivulle avautuneen mustan vaakapalkin vasemmassa laidassa olevaa pikku NUOLTA, jonka vieressä on aikalaskuri.

Artikkeli Haapamäen aseman vaiheista sen perustamisesta nykypäivään.

Äänitiedosto avautuu painamalla ensin aiheen kohdalla olevaa kaiuttimen kuvaa TAI itse aiheen otsikkoa JA sen jälkeen painamalla sivulle avautuneen mustan vaakapalkin vasemmassa laidassa olevaa pikku NUOLTA, jonka vieressä on aikalaskuri.

Taustatietoa Keuruulle asettuneesta karjalaisesta siirtoväestä ja Keuruun Karjalaseuran toiminnasta.

Äänitiedosto avautuu painamalla ensin aiheen kohdalla olevaa kaiuttimen kuvaa TAI itse aiheen otsikkoa JA sen jälkeen painamalla sivulle avautuneen mustan vaakapalkin vasemmassa laidassa olevaa pikku NUOLTA, jonka vieressä on aikalaskuri.

Kuvassa on talvisessa maisemassa Keuruun uusi kirkko, jonka tornin kattoa korjataan. Kuva on otettu 30.12.1984.

Tietoa keuruulaisen postitoiminnan alkuvaiheista. Mukana Raimo Varpulan laatimat kartta ja taulukko Keuruun postitoimipaikoista.

Raimo Varpula kertoo tulitikkuetikettien käytöstä ja keräilystä.

Keuruun varuskunnan ohimarssi Keuruun keskustassa itsenäisyyspäivänä 1979. Sotilaat olivat pukeutuneet lumipukuihin, koska oli kulunut 40 vuotta talvisodan ajasta.

Ohimarssi Keuruun keskustassa itsenäisyyspäivänä vuonna 1977.

Keuruulla vietettiin partiottoiminnan 50-vuotisjuhlaa 25.4.1981. Juhlallisuuksiin kuului mm. kulkue Keuruuntiellä.

Mustavalkoisessa kuvassa on vasemmalla etualalla Keuruun säästöpankin puinen toimirakennus ja auto matkaamassa Keuruuntietä kohti Keuruun vanhaa kirkkoa. Kuvassa on myös Valkolan uusi liikerakennus, vanha puinen Valkolan kauppa, Keuruun osuusliikkeen…

Keski-Suomen nuorisoseuraväen maakuntajuhlat pidettiin Keuruulla 6.-7.7.1963. Kuvassa poliisiauto, Musta-Maija, johdattaa juhlakulkuetta sunnuntaina 7.7. Keuruuntietä kohti urheilukenttää, jossa pääjuhla pidettiin. Kuvassa vasemmalla on pysäköityjä…

Mustavalkoisessa kuvassa oikealla on vuonna 1967 valmistunut Keuruun autotalo. Haapamäelle johtavan valtatien varteen on pysäköity paljon autoja. Autotalossa on meneillään vuosittain huhtikuun lopulla järjestetty autonäyttely. Kuva on otettu vuonna…

Esitelmä Keuruun kansalaisopistossa 24.11.2017 luentosarjassa Miehiä ja naisia teiden nimien takana.

Suur-Keuruu -lehden artikkeli 2.12.2017 kotiseutusivuston julkaisusta ja Veräjä-toiminnasta.

Alma Tuominen (os. Häkkinen) palveli toisen maailmansodan aikana lottana puhelinkeskuksen hoitajana Keuruulla ja Itä-Karjalassa.

Äänitiedosto avautuu painamalla ensin aiheen kohdalla olevaa kaiuttimen kuvaa TAI itse aiheen otsikkoa JA sen jälkeen painamalla sivulle avautuneen mustan vaakapalkin vasemmassa laidassa olevaa pikku NUOLTA, jonka vieressä on aikalaskuri.

Äänitiedosto avautuu painamalla ensin aiheen kohdalla olevaa kaiuttimen kuvaa TAI itse aiheen otsikkoa JA sen jälkeen painamalla sivulle avautuneen mustan vaakapalkin vasemmassa laidassa olevaa pikku NUOLTA, jonka vieressä on aikalaskuri.

Äänitiedosto avautuu painamalla ensin aiheen kohdalla olevaa kaiuttimen kuvaa TAI itse aiheen otsikkoa JA sen jälkeen painamalla sivulle avautuneen mustan vaakapalkin vasemmassa laidassa olevaa pikku NUOLTA, jonka vieressä on aikalaskuri.

Äänitiedosto avautuu painamalla ensin aiheen kohdalla olevaa kaiuttimen kuvaa TAI itse aiheen otsikkoa JA sen jälkeen painamalla sivulle avautuneen mustan vaakapalkin vasemmassa laidassa olevaa pikku NUOLTA, jonka vieressä on aikalaskuri.

Värivalokuvassa on vuonna 1892 rakennettu Keuruun kirkko ja Marttamökki, joka toimi muun muassa kahvilana. Marttamökin viereen on pysäköity autoja.

Värivalokuvassa on Keuruun keskustassa sijainnut Marttamökki, joka toimi kahvila-kioskina. Rakennus on nykyään purettu ja sen tilalla on liikerakennus. Taustalla näkyy tiilinen Keuruun kirkko, joka on rakennettu vuonna 1892.

Arkistotallenne "Ihminen yksin", jossa kerrotaan Jukojärvelle muuttaneesta Iisakki Saarimaasta ja hänen erakkomaisesta elämästään. Kesto 27 min.

Vuonna 1973 tehty Kahden kesken -sarjassa taltioitu ohjelma, jossa Mirja Pyykön haastateltavana on 42-vuotias pääministeri Kalevi Sorsa. Keuruulta kotoisin oleva Sorsa sai työelämän oppinsa tiilitehtaalla, metsätöissä, yövahtina ja toimittajana.…

Keuruun pyhää ja arkea -lyhytelokuva on kuvattu vuonna 1952, ja se on pysyvästi katsottavissa Ylen Elävässä arkistossa. Linkki johtaa esittelysivulle, jossa on lyhyesti luonnehdittu elokuvan sisältöä. Elokuvan kesto on 15 minuuttia.

Hirvikylän lavan vaiheita sen perustamisesta tähän päivään.

Keuruulaisten postitoimipaikkojen leimoja 1890-luvulta ja 1900-luvun alusta..

Keuruulaisten postitoimipaikkojen leimoja 1900-1970-luvuilta.

Pihlajaveden ja läheisten kylien postileimoja 1900-luvun ajalta.

Keuruun eteläisten ja itäisten postitoimipaikkojen leimoja 1900-luvun ajalta.