5 100 765 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Muistoja ja dokumentteja entisajan elämästä Description An account of the resource Tässä kokoelmassa on yksityishenkilöiltä käyttöön saatuja muistelutekstejä ja aikalaisdokumentteja, kuten kirjeitä ja kouluaineita. Website A resource comprising of a web page or web pages and all related assets ( such as images, sound and video files, etc. ). Local URL The URL of the local directory containing all assets of the website https://www.suurkeuruu.fi/uutiset/yksin-mutta-tarinat-eivat-unohdu-kukkainniemen-vanha-varastorakennus-muistuttaa-menneista-vuosikymmenista-200819797/ Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Yksin, mutta tarinat eivät unohdu – Kukkainniemen vanha varastorakennus muistuttaa menneistä vuosikymmenistä Subject The topic of the resource Keuruu kirkonkylät metsäteollisuus metsäkoneet korjaamot Description An account of the resource Suur-Keuruu-lehden artikkeli 18.3.2018 Creator An entity primarily responsible for making the resource Piilemä, Markku Source A related resource from which the described resource is derived Alma Media Kustannus Oy/Suur-Keuruu Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Muistoja ja dokumentteja entisajan elämästä Description An account of the resource Tässä kokoelmassa on yksityishenkilöiltä käyttöön saatuja muistelutekstejä ja aikalaisdokumentteja, kuten kirjeitä ja kouluaineita. Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document Sunnuntaiaamu klo 9 Vuorelan tuvassa. Isä luki Keskisuomalaista, äiti hääri ruoanlaitossa hellan luona. Isoveli Martti oli hiihtämässä, isosisko Airi luki Yhteishyvää ja liekutti samalla kaksosten, pikkusiskojemme Kertun ja Kirstin kahdenmaattavaa kehtoa ja minä kirnusin. Se oli veivattava kirnu, jossa oli tuutti, missä hapankerma oli. Piti veivata tasaiseen tahtiin. Alkoi kuulua kolinaa. Mistä se kuului? - No, Martti laittaa suksia, seinälle tai jos Rongon Jussi tulee kuuntelemaan jumalanpalvelusta, meillä kun oli patteriradio. Viimein isä lähti ovesta ulos katsomaan, tuli kiireesti sisälle ja huusi: - Tuli on irti, viekää lapsia ulos. Äiti veti suutaan nauruun ja sanoi: - Mitä sinä nyt?<br /><br />Totta se oli. Vintti oli ilmiliekeissä, puita putoili alas. Kohta oli hangella kaksosten tyhjä kehto ja äidin musta pata, jotka huomasin kiirehtiessämme Mäenpäähän n. 300-400 m päässä olevaan naapuriin. Siinä äiti ja Airi kantoivat kaksosia ja minä tarvoin hangessa omin voimin. Ei ollut tietä, hanget olivat vielä korkeat. En ymmärtänyt, mitä oli tapahtunut. Olivat lehmät navetassa vaarassa? Itkin sitä, ja äiti käski Airin lähteä viemään minua navettaan, että näkisin, ettei siellä ollut hätää. Lehmät märehtivät rauhassa.<br /><br />Palatessamme vasta näin palavan kotimme, ihmisiä seisoi ympärillä, mitään ei voinut tehdä. Kun tulipalo oli huomattu, väkeä alkoi tulla apuun ämpäreineen ja lapioineen, mutta se oli myöhäistä. Koskettelimme navetassa tullessamme lähistöllä olevan aitan avaimia. Ne olivat tulikuumia. <br /><br />Olin rauhoittunut, kun pääsimme Mäenpäähän. Tykkäsin lehmistä, vaikka toisaalta pelkäsinkin niitä. Siinä oli iso perhe puilla paljailla. Meillä oli paljon sukulaisia Keuruulla ja Multialla. Apua saatiin yllin kyllin. Isä alkoi järjestää meille asuntoa Vuorelan saunasta. Lauteet purettiin pois ja muurattiin hella nurkkaan. Me lapset saimme saunakamarin nukkumapaikaksi. Se oli hyvinkin lämmin, kun illalla pantiin kamiinaan valkea. Sahanpurut paloivat hitaasti, ja lämpöä riitti aamuun asti. Hyvinhän siinä tultiin toimeen. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Tulipalo Vuorelassa huhtikuussa v. 1934 Subject The topic of the resource Keuruu Jukojärvi (Keuruu) Vuorela tulipalot lapsuus 1930-luku muistelu muistot kokemuskerronta Description An account of the resource Pirkko Mäntysaari muistelee Vuorelan päärakennuksen tulipaloa v. 1934. Hänen isänsä oli runoilija Einari Vuorelan nuorin veli Viljo Henrik Vuorela. Creator An entity primarily responsible for making the resource Pirkko Mäntysaari (o.s. Vuorela) Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Muistoja ja dokumentteja entisajan elämästä Description An account of the resource Tässä kokoelmassa on yksityishenkilöiltä käyttöön saatuja muistelutekstejä ja aikalaisdokumentteja, kuten kirjeitä ja kouluaineita. Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document Olin vajaa neljä vuotta vanha. Vanhemmat sisarukseni Airi ja Martti olivat koulussa. Ihailin heidän koulutavaroitaan kovasti. Airin kynä, kumi, viivoitin ja maapallonmuotoinen teroituskone olivat ihmeellisiä. Varsinkin kynä, se kuusikulmainen, keltainen, jota nykyäänkin käytetään.<br /><br />Kun Airi teki koulutehtäviään, sain istua vieressä katselemassa, jos osasin olla häiritsemättä tarkkaa työtä. Airi oli tärkeän näköinen käyttäessään kynää. Jos tuli huono numero laskuvihkoon, hän otti kumin ja pyyhki sen pois. Merkillistä. Joskus, kun Airi oli hyvällä päällä, sain ottaa kynän käteeni. Se oli n. 10-12 cm pitkä ja hyvin teroitettu. Kokeilin ”Keskisuomalaisen” reunaan ja viivaa tuli. Ei saanut painaa, ettei vaan terä katkea.<br /><br />Kun minäkin halusin oman kynän, niin äiti sanoi, että jos pukki toisi, joulu kun oli lähellä. Siinäpä se! Miten saan ajan siihen asti kulumaan, ja olinko ollut tarpeeksi kiltti. Tontut alkoivat hiiviskellä hämärällä pihalla, kun olin polvillani ikkunan edessä penkillä hämärässä tuvassa ja katselin ulos – Airi ja Martti olivat silloin aina ulkona ja kertoivat sisälle tullessaan, että tonttuja on jo liikkeellä, että he olivat nähneet. Ihmettelin, mikä heitä niin nauratti.<br /><br />Tuli jouluaatto. Kuusi seisoi permannolla, tähti latvassa, oksilla kynttilöitä, kuusenkaramelleja ja suomenlippunauha. Teimme suuren piirin kuusen ympärille, kävelimme kuusen ympärillä ja lauloimme ”joulupuu on rakennettu…”. Ei se piiri niin kovin suuri ollut, kun kaksoset Kirsti ja Kerttu olivat vielä pieniä, mutta isä, äiti ja me kolme isompaa kumminkin. Mutta sitten alkoi tapahtua. Kolinaa kuului eteisestä, ja isä meni avaamaan. Joulupukki siellä kolisteli, turkki nurin, leveäkärkiset pieksut jalassa, koirannahkarukkaset kädessä ja pitkä valkoinen parta. Pukki puhui kuuluvalla äänellä keskustellessaan isän kanssa penkillä istuen. Kyseli, onko kilttejä lapsia. Silloin minua vietiin.<br /><br />Mummu oli kamarin sängyssä jalkavaivaisena kyljellään, ja minä loikkasin sänkyyn mummun selän taakse piiloon. Oli suora yhteys tuvasta kamariin, kun ovi oli auki. Sieltä oli helppo seurata tilannetta, kun lahjojen jako alkoi: ”Martille, Airille” kuului pukin ääni. Sitten ”Leenalle” ja se olin minä. Koska toinen nimeni Leena oli helppo sanoa, niin oli päätetty, että olen Leena. Kiireesti hakemaan lahjaa, kai sentään kiitin, vaikka niin jännitti. Näin heti paketin päältä, että ei se ole oikea kynä, kun paketti on noin pitkä. Pettymys oli suuri. Revin mummun selän takana paperit pois päältä. Pitkä se oli ja sen takia niin painava. Ja mitä! Ei terää, vaan molemmat päät tasaisia!<br /><br />Pukin lähdettyä isä vuoli puukolla terän, joka oli puun sisällä. Kyllä se siinä keveni ajan mittaan, vaikka ensin tuntui painavalta. Kaupan tiskipaperiin piirtelin ahkerasti ja tavan takaa piti Airilta lainata teroitinta. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Ensimmäinen muistamani joululahja Subject The topic of the resource Jukojärvi (Keuruu) Vuorela joulu joululahjat 1930-luku muistelu kokemuskerronta muistot lapsuus jouluperinne Description An account of the resource Pirkko Mäntysaari (o.s. Vuorela) muistelee ensimmäistä joululahjaansa Keuruun Jukojärvellä Vuorelassa. Hänen isänsä oli runoilija Einari Vuorelan nuorin veli Viljo Henrik Vuorela. Creator An entity primarily responsible for making the resource Pirkko Mäntysaari (o.s. Vuorela) Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Muistoja ja dokumentteja entisajan elämästä Description An account of the resource Tässä kokoelmassa on yksityishenkilöiltä käyttöön saatuja muistelutekstejä ja aikalaisdokumentteja, kuten kirjeitä ja kouluaineita. Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document <h2>Keuruu synnyinseutuni</h2> Mikä sen on tehnyt minulle niin rakkaaksi? Eivät lapsuuden muistot olleet suinkaan kovin onnellisia. Mutta aika kultaa muistot. Äitimme sairastui ”lentävään keuhkotautiin”, ja joutui parantolaan Kinkomaalle Jyväskylään. Mantelan Iita kävi lypsyllä ja ruokia laittamassa. Vuonna 1936 äiti kuoli. Perheemme hajosi. Pikkusiskoni Kerttu vietiin Jukojärven Autioon Eedla-tädille, äidin siskolle ja toinen pikkusiskoni Kirsti Multian Kotivuorelle Elina-tädille, veljeni Martti Lauri-sedälle Inkeroisiin. Minä ja isosiskoni Airi menimme Satakuntaan. Äidillä oli sielläkin 2 siskoa, Köyliössä ja Säkylässä. Airi avioitui myöhemmin Varsinais-Suomeen Tarvasjoelle.<br /><br />Pääsin usein käymään Keuruulla. Einari-sedän luona poikkesin Jukojärven koululla sekä Vuorelassa. Tutustuin myös sedän puolisoon Laura-tätiin eli kirjailija Laura Sointeeseen. Laura-tädin monet lasten satukirjat olivat tuttuja jo ennestään, kun saimme niitä jo Vuorelaan. Vuosien mittaan olin usein hiihtolomalla Keuruulla ja Keuruu-Multia suksenlatu tuli tutuksi. Sukulaisten tapaaminen oli iloinen odotettu tapahtuma.<br /><br />Oli aina ilo tulla Keuruulle ja tavata siskot ja veli, joiden kanssa ei ollut mahdollista viettää aikaa lapsuudessa. Se iloisuus, kiireettömyys ja puheen selkeä ja eloisa runsaus oli aina nautittavaa kuunneltavaa. Nyt tapaamismahdollisuutta ei ole, mutta ovat nämä muistot elävinä mielessäni. Minulle niin rakas runo on Einari Vuorelan Kotiseudun vuoret. <h2>Muistelen setääni Einari Vuorelaa</h2> Runoilija Einari Vuorelan nuorin veli oli isäni Viljo Vuorela. Einari-setä kävi usein kotonani ja synnyinkodissaan Vuorelassa 1934 vuoteen asti. Hänen äitinsä ja mummoni kuoli silloin. Olin 3-vuotias, mutta muistan, kuinka hän pyysi minua saunapiiakseen. Istuimme saunankiukaan edessä ja lämmitimme saunaa. Setä tarinoi ja minä söin rusinoita punaisesta rasiasta, jonka sain häneltä. <br /><br />Äitienpäivän aikaan häneltä tuli valkoinen postikortti Kristiina-mummolle. Siinä oli teksti ”Taita oksa pihapihlajasta, Einari”. Sitä ihasteltiin suvun kesken pitkään. <h2>Taiteilija Kalle Löytänä vieraana Vuorelassa</h2> Talvella 1934 setä toi ystävänsä taidemaalari Kalle Löytänän meille. Taiteilija hiihteli päivät tehden luonnoksia, joita hän illalla maalasi tauluiksi öljyväreillä. Iltaisin taiteilija teki meistä piirroksia hiiliväreillä. Minä jouduin istumaan takkatulen äärellä kuumuudessa, mutta tulipa oltua taiteilijan mallina. Muistan kuvat mummosta liina päässä sekä pikkusiskoistani Kirstistä ja Kertusta, kun he söivät hiiliä takasta. - Puutostauti, sanottiin. Tytöt olivat 2-vuotiaita. Suuri vahinko tuli taiteilija Kalle Löytänälle, kun hänen koko talven tuotantonsa paloi huhtikuun tulipalossa.<br /><br />Vuonna 1936 asuimme jo uudessa talossa, jonka isä rakensi. – sama talo, joka nykyään tunnetaan Vuorelana. Isän Emma-siskon mies oli muurarina. Olin aina mukana rakennuksella ja opin tuntemaan mitat, naulatuumat ja ikkunan hakaset ym. <h2>Opiskeluaikani ja Einari Vuorela</h2> Pidin Hämeenlinnan seminaarissa esitelmän Einari Vuorelasta, kun sitä kurssitoverit pyysivät. Setä lähetti valokuvia, joita heijastettiin kankaalle. Keuruun opettajat tekivät vierailukäynnin opiskelupaikkaani sedän aloitteesta. Mahtava päivä. Istuin valmiina uruissa aloittamaan aamuvirren, kun Keuruun arvokas opettajakunta asteli sisään virsikirjat kädessä klo 7.45 juhlasaliin. <br /><br />Kurssiohjelmassani oli pianonsoiton lisäksi urkujen soitto. Olin valinnut virren, jossa oli kauniit alku- ja loppusoitot. Se oli ikimuistettava tapahtuma. <br />Vierailijat tutustuivat taloon päivän aikana. Setä seurasi minun vanavedessäni. Lähtiessään sanoi opettajakunnan puheenjohtaja Erkki Haapamäki minulle: - Sinulla on aina opettajanpaikka Keuruulla. Tuntui mahtavalta. <h2>Tapahtumapaikkana Vuorela</h2> Järjestin opiskelutovereilleni luokkakokouksen Jukojärvellä Vuorelaan v. 1992. Siellä Keuruun silloinen kaupunginjohtaja Eino Nurmela oli mukana, sillä hänen vaimonsa Liisa-Lotta oli kurssitoverini. Hän oli myös teatterikoulun käynyt. Kuulimme Liisa-Lotta Nurmelan esittämiä Einari Vuorelan runoja. <br />Seuraavana päivänä olimme Eino Nurmelan vieraina Keuruun valtuustosalissa, se oli iloista seurustelua.<br /><br />Vuonna 1994 järjestin sukukokouksen Vuorelassa, jossa olimme suurella joukolla. Osallistuimme samalla Korpirastas-tilaisuuteen. Korpirastas oli minulle aina odotettu käynti samalla sukulaisissa.<br /><br />Säkylässä olin mukana Mummelit-naiskvartetissa. Olimme Korpirastas-tilaisuudessa 1990-luvulla Haapamäen yhteiskoululla. Lauloimme jukojärvisen Matti Riihimäen säveltämiä lauluja Einari Vuorelan runoihin. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Kotiseudun vuoret - muistot vievät Vuorelaan Subject The topic of the resource kokemuskerronta muistelu Keuruu Jukojärvi (Keuruu) Vuorela, Einari Löytänä, Kalle muistot lapsuus perhesuhteet sisarukset runoilijat kirjailijat Soinne-Vuorela, Laura Nurmela, Eino taidemaalarit 1930-luku kirjailijakodit Mantela, Iita Description An account of the resource Lapsuuden muistot, hetket runoilijan seurassa ja rakkaan kotiseudun maisemat piirtyvät elävinä mieleen, kun Pirkko Mäntysaari (os. Vuorela) muistelee synnyinseutuaan, perhettään ja setäänsä, runoilija Einari Vuorelaa. Creator An entity primarily responsible for making the resource Pirkko Mäntysaari (os. Vuorela) Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupuinginkirjasto Contributor An entity responsible for making contributions to the resource Soile Lähdeaho Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Artikkeleita eri aiheista Description An account of the resource Tässä kokoelmassa on artikkeleita erilaisista keuruulaiseen kulttuuriperintöön liittyvistä teemoista. Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document Iso Hiekkalahti on kappale kauneinta Keurusselkää; järvi-Suomen luontoa parhaimmillaan! Käännetynsalmen eteläpuolella sijaitseva pitkä, teräväpiirteinen niemi ja sen suojaisat hiekkarantalahdet ovat vanhastaan kuuluneet Ollilan talon maihin. Manniskylän Ollilasta on vesiteitse Isohiekkaan noin kolme kilometriä. Isohiekka oli Ollilan talon kalaranta, jonne oli rakennettu pieni kalastusmaja jo 1900- luvun alkuaikoina. Ollilan väen ohella muut kyläläiset ja kirkonkylän väki tapasi käydä retkeilemässä Isohiekassa. Kävipä siellä 1920-1930-luvuilla Vaasan läänin maaherrakin tulia pitämässä Keuruulla kesiä viettäessään. Kerran hänen jäljiltään tavattiin palamaan jätetty nuotio. Huolimaton tulenkäyttö aiheutti huolta Ollilan väelle. Koska syttyy iso metsäpalo, joka polttaa koko kylän? Partiolaiset käyttivät Isohiekkaa leiripaikkanaan ja pidettiinpä 1940-luvun lopulla siellä suuri kansainvälinen poliittinen nuorisoleirikin. Tuon leirin muistona Isohiekkaan jäi maasauna, josta nykyään tosin on enää vain muisto jäljellä. Ajan kuluessa Isohiekasta oli tullut kuuluisa ja suosittu retkipaikka. Ollilassa haluttiin saada paikka valvottuun käyttöön, joten ajatus Isohiekan myymisestä syntyi tavallaan käytännön innoittamana. Ensimmäisenä Isohiekasta kiinnostui Amer-tupakka, jonka suunnitelmana oli 1960- luvun alkuvuosina rakennuttaa risteilyalus, jonka Suomeen tuomia kansainvälisiä matkailijoita oli tarkoitus palvella hyvätasoisessa ja luonnonkauniissa hotellissa. Itse Amerin vuorineuvos kävi hiekkaan tutustumassa ja piti näkemästään. Neuvottelut eivät kuitenkaan johtaneet esisopimusta pidemmälle. Seuraavana Isohiekasta kiinnostui Keuruun kunta. Kunnan kanssa solmittiin kauppa ja allekirjoitettiin kauppakirja, mutta asia kaatui kunnanvaltuustossa kaksikin kertaa. Tässä vaiheessa Keuruun seurakunta tuli mukaan kuvioihin. Taloustirehtööri Olavi Airaksisen johdolla seurakunta ja Ollilan isäntä, agronomi Ylermi Kuuliala tekivät kaupan. Vuonna 1965 Isohiekasta tuli Keuruun seurakunnan leirikeskus. Alkuvuosina Isohiekan leirikeskuksessa ei ollut mainittavia rakennuksia, mutta leiritoiminta alkoi telttojen ja keittokatoksen varassa. Isohiekkaan rakennettiin 1960- ja 1970-lukujen taitteessa sauna, majoitusrakennus ja päärakennus. Arkkitehtina toimi oman kylän poika, Raimo Kallio-Mannila. Pitkään pärjättiin tällä rakennuskannalla, kunnes talvikaudella 1999-2000 rakennettiin uudet, suunnittelutoimisto Sakari Anttilan piirtämät majoitusrakennukset. Rakentamisen toteutti Keurustyö Oy. Keväällä 2002 saneerattiin vanhaan majoitusrakennukseen uusi opetustila ja kappeli. Viimeisimmät uudistukset on toteutettu 2010-luvulla: Pekka Lautamäen urakoima ulkopelikenttä sekä Kymppirakentajien toteuttamat saunan peruskorjaus ja päärakennuksen saniteettitilojen uudistus. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Isohiekan leirikeskuksen historiaa Subject The topic of the resource seurakunnat leirikeskukset Pohjoislahti Keuruu Creator An entity primarily responsible for making the resource Poikonen, Ossi Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Rakennuskulttuuria Keuruulla Description An account of the resource Keuruun keskustan rakennusten vaiheita ja historiaa Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document HAAPAMÄEN KIRKKO – ENTISTÄ EHOMPI Omasta kirkosta oli haaveiltu Haapamäellä jo 1920-luvulla; 1930-luvulla saatiin tontti, piirustukset ja perustukset. Sota sotki kokonaisen kansakunnan haaveet - kuinka ei sitten Haapamäen kyläkunnan toiveita? Sodan jälkeen palattiin kirkkotyömaalle uusin innoin ja piirustuksin. Uskollinen pastori Reino Nurminen saatiin rautatieyhteisön papiksi vuonna 1946. Vihdoin vuonna 1953 Haapamäen kirkko oli valmis. Se oli modernin kirkonrakentamisen ensi hedelmä maaseudulla - uuden ajan airue! Tampereen hiippakunnan piispa E. G. Gulin vihki Haapamäen rautatiekylän pyhäkön viralliseen käyttöön 20.12.1953. ”Viime vuosisadan lopulla alkoi kehityksen vauhti Keuruulla, kuten yleensäkin maassamme, huomattavasti kiihtyä. Liikeyhteys muuhun maailmaan vilkastui, varallisuus lisääntyi ja henkiseen elämään ilmaantui vähitellen uusia, miltei mullistavia piirteitä.” Näin kuvasi historioitsija Martti Vaula artikkelissaan ”Keuruun pitäjän uusimmista vaiheista” kehitystä näillä seuduin Keuruun seurakunnan 300-vuotisjuhlakirjassa vuonna 1928. Tamperelainen apteekkari G. A. Serlachius oli perustanut vuonna 1869 suuriruhtinaskunnan kolmannen puuhiomon Keuruun pitäjään, Mäntänkoskeen. Vaula jatkaa: ”Samana vuonna hän ryhtyi yhdessä insinöörikapteeni C. G. Sanmarkin kanssa rakennuttamaan siihen kahdeksankoneista puuhiomoa, jonka yksinomistajaksi hän tuli 1872... Laitosten täytyi aluksi toimia epäsuotuisissa liikenneolosuhteissa. Eihän ollut koko Mäntän kylään edes maantietä, vaan tavarat kuljetettiin sinne talvisin jäitse tai metsien halki reellä ja kesäisin veneellä. Puumassa kuljetettiin täten hevoskyydillä aina Pietariin asti.” Eipä ollut ihme, että tehtaanpatruuna edisti innolla rautatiehanketta Tampereelta Vaasaan eli silloiseen Nikolainkaupunkiin. Maamme pääliikenneväyliin lukeutunut Pohjanmaan rata valmistui Haapamäeltä Vaasaan vuonna 1882. Rata kulki Keuruun pitäjän alueella noin 50 kilometrin matkalta. Keuruun alueelle sijoittuvia asemia olivat Kolho, Keuru ja Pihlajavesi. Viidentoista vuoden kuluttua rakennettiin Haapamäen kylän kohdalta rautatieyhteys Jyväskylään, jolloin Keurun asema siirtyi kirkonkylään. Näin Haapamäestä muodostui merkittävä risteysasema, joka ajan myötä kasvoi maamme vilkkaimmaksi risteysasemaksi. Vuonna 1938 avattiin yhteys länteen, aina Poriin asti, jonka jälkeen Haapamäeltä pääsi kaikkiin pääilmansuuntiin. Nuo Martti Vaulan mainitsemat ”miltei mullistavat henkiset piirteet” saattoivat joiltakin osin liittyä myös Haapamäkeen, sillä junaliikenne toi Haapamäelle Keurusseudun uusimmat vaikutteet sekä viimeisimmät muodit ja trendit. Haapamäen asema oli kuin Suomen New York – aina auki kaikille ja vilskettä riitti yötä päivää. Risteysaseman kylään kaivattiin kirkkoa ja sen sanomaa juurruttamaan kulkevaisia ja paikkakunnalle muuttaneita kestäviin arvoihin. Keuruun rovasti A. F. Leikola edisti innolla Haapamäen kirkkohanketta 1920- ja 1930-luvuilla. Jumalanpalveluksia pidettiin tuolloin vuonna 1907 perustetulla yhteiskoululla. Vuonna 1931 Haapamäelle perustettiin rukoushuoneyhdistys, jonka tavoitteena oli oman kokoontumistilan ja hautausmaan rakentaminen. Samana vuonna ratamestari Heikki Heinonen ja hänen vaimonsa Emma lahjoittivat tarkoitusta varten yhdistykselle hehtaarin suuruisen maa-alueen. Rukoushuoneen ensimmäiset luonnospiirustukset tilattiin arkkitehdeiltä Ilmari Wirkkala ja Heikki Tiitola. Tamperelaisen Tiitolan piirtämän tiilikirkon rakentaminen aloitettiin kesällä 1939 jalasjärveläisen rakennusmestari Olavi Koskisen johdolla. Ennen työn aloittamista Keuruun seurakunta osti Lahjakankaaksi nimetyn alueen rukoushuoneyhdistykseltä. Rakennustyömaa kuitenkin keskeytyi talvisodan syttymisen vuoksi; pelkät perustukset jäivät odottamaan tuntematonta tulevaisuutta. Sodan aikana Haapamäki oli yksi maaliikenteemme tärkeimmistä solmukohdista. Vihollisen pommitukset kohdistuivat pääasiassa ratapihaan. Ratapihan reunalla olleet kirkon perustukset saivat osaltaan luoda selviytymisuskoa haapamäkeläisiin. Sodan jälkeen jumalanpalveluksia pidettiin yhä yhteiskoululla, koska läheisen kirkon kivijalka kasvoi miehenmittaista puskaa. Vuonna 1950 jatkettiin kirkon rakentamista. Silloin päätettiin luopua Tiitolan piirustuksista ja tilata uudet entiselle paikalle. Uudet piirustukset hankittiin Haapamäellä koulunsa käyneeltä ikaalislaissyntyiseltä arkkitehti Mikael Nordenswanilta. Huonetilaohjelma oli entinen, mutta sittemmin tamperelaistunut Nordenswan toteutti rakennukselle uuden muotokielen ja massojen jakamisen. Vanha kivijalka jäi uuden sisään. Haapamäen kirkko on uuden ajan monitoimikirkko seurakuntasaleineen ja kerhohuoneineen. Rakennustyöt päästiin aloittamaan ”olympiavuonna” 1952. Kirkon rakennusurakoitsijana toimi talousneuvos Kosti Hollménin rakennusliike Lappi TL:stä. Tiilikirkon rakennustyöt aloitettiin marraskuussa ja harjannostajaiset pidettiin jo vuoden 1953 toukokuussa. Työt etenivät nopeasti. Rakentamisen loppuvaiheessa työn tahdin kerrotaan olleen sellaisen, kun rakennusmiehet illalla lähtivät, tulivat tilalle maalarit ja vielä heidän jälkeensä urkujen rakentajat ja virittäjät. Sähköpneumaattiset 18-äänikertaiset urut ovat Kangasalan urkutehtaan valmistamat. Pari vuotta myöhemmin valmistunut, niin ikään Nordenswanin suunnittelema Kolhon kyläkirkko muistuttaa tyyliltään ja rakenteeltaan Haapamäen isoveljeään. Pitkäkirkon kirkkosalin ulkokatto on jyrkkä ja pitkälappeinen ja rapattuihin ulkoseiniin on tehty liuskekiviupotuksia muistuttamaan vanhoista kivikirkoista kansallisromanttiseen tyyliin. Haapamäen kirkossa on pääsisäänkäynnin vieressä korkea italialaistyylinen Campanile-kellotapuli, Kolhossa on sitä vastoin kyllästetyistä pylväistä rakennettu erillinen tapuli. Seurakuntasalit ja kerhohuoneet löytyvät molemmista. Alttariseinällä Kolhossa on puinen risti, Haapamäellä kiiltävä teräksinen risti. Haapamäen kirkko on yhä moderni ja kaunis, varsinkin hautausmaalta päin katsottuna. Akustiikaltaan se on yksi seutukuntamme parhaista tiloista. Yli kuusikymmenvuotisella kaarellaan kirkko on osoittanut toimivuutensa, mutta samalla oli jo kauan käynyt ilmi myös korjaustarpeita lähinnä sisäilmaongelmien ja vanhentuneen lämmitysjärjestelmän osalta. Myös alkuperäinen tiilikatto vaati korjausta. Syksyllä 2017 käynnistettiin mittava peruskorjaus, jossa kosteusvaurioiden syyt ja seuraukset saneerattiin. Lämmitysjärjestelmä ja ilmastointi ajanmukaistettiin, lämmönlähteeksi valittiin kaukolämpö entisen suoran sähkön sijaan. Kirkkosalin ulkokattoon asennettiin uudet savitiilet ja seurakuntasalin ja kerhohuoneen katot toteutettiin pellillä. Peruskorjauksen pääurakoitsija oli Rakennusliike Mika Mäkinen Keuruulta ja talotekniikan urakoi Oriveden eristys. Remontin kokonaiskustannukset olivat 1 730 000 euroa, josta kirkkohallituksen avustus kattoi 262 000 euroa. Kirkko luovutettiin seurakunnan käyttöön 31.05.2018. Peruskorjattu, toimiva ja viihtyisä Haapamäen kirkko palvelee nyt entistä ehompana. Riemullinen käyttöönottojuhla järjestettiin 09.09.2018. Kirkkosali oli täynnä haapamäkeläisiä ja muitakin juhlavieraita. Pidetään kirkko jatkossakin elävänä - seurakunnallisen toiminnan keskuksena Haapamäellä. Poikkea kirkolle! Ossi Poikonen, Keuruun kirkkoherra Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Haapamäen kirkko - entistä ehompi Subject The topic of the resource Keuruu -- Haapamäki kirkkorakennukset seurakunnat rakentaminen arkkitehdit rautatiet papit rukoushuoneet Mänttä Vilppula -- Kolho yhteiskoulut Description An account of the resource Haapamäen kirkkorakennusten vaiheita 1920-luvulta 2010-luvulle Creator An entity primarily responsible for making the resource Poikonen, Ossi Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun museo Date A point or period of time associated with an event in the lifecycle of the resource 1882-2018 https://keuruunveraja.fi/files/original/76f0b3a5acefe0a42905752d8a876e14.jpg c33d50b35baaa32fa20fe0e5daff7237 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Henkilögalleria Description An account of the resource Kokoelmassa on pienoiselämäkertoja keuruulaisista merkkihenkilöistä. Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document Rovasti Pekka Verner Lavaste – avara ja ymmärtäväinen evankelinen Pekka Lavaste syntyi 17.3.1925 Töysässä ratamestarin perheen seitsemänneksi lapseksi. Kaksi isoaveljeä oli kuollut jo lapsena, neljä siskoa otti pikkuveljen ilolla vastaan. Pekalle syntyi myöhemmin vielä kaksi pikkuveljeä. Pekan ensimmäisenä elinvuonna perhe muutti Mikkeliin ja neljän vuoden kuluttua Viipurin läänin Pyhäjärvelle isän työn mukana. Karjalassa Pekka varttui lapsuuden vuodet ja aloitti koulunkäynnin, kunnes talvisota ajoi perheen evakkoon Keuruulle. Keuruulla oli sukulaisia ja täällä perhe elänyt ennen Töysään muuttoa. Pekka Lavasteen koulunkäynti jatkui Haapamäen yhteiskoulussa, kunnes sota kutsui 18-vuotiasta nuorukaista. Sodassa Pekka palveli viestimiehenä, niin radistina kuin kirjurinakin. Alkukesästä 1944 joukkojen perääntyessä Syväriltä nuoren miehen henki oli vain senteistä kiinni, kun vihollisen maataistelukone tulitti konekiväärillä ladon takana maassa makaavaa sotilasta. Sotatoimet veivät Pekan Lapin sotaan aina käsivarren rintamalle asti. Hän tuli siviiliin kurkkumätäpotilaana syyskuussa 1945. Sodan keskeyttämän oppikoulun hän suoritti loppuun Niinisalon internaatissa ja kirjoitti ylioppilaaksi Haapamäeltä 1947. Sodan jälkeisen ajan nuorisoherätykset olivat tehneet syvällisen vaikutuksen nuoreen veteraaniin. Alkuun suunnitellut opettajaopinnot Jyväskylässä vaihtuivat teologiaksi Helsingin yliopistossa. Pekan koti Keuruulla oli evankelisluterilainen, joten on luonnollista, että hän löysi tiensä Evankelisen ylioppilasliiton toimintaan. EYL:n kuoro tuli erityisen tärkeäksi. Kuorosta löytyi kihlattu ja tuleva puoliso Kerttu o.s. Kortekangas. Ruustinna Kerttua ja rovasti Pekkaa siunattiin viidellä lapsella. Jälkeläisiä on lukuisa katras jo kolmessa polvessa. Pekka Lavaste vihittiin pappisvirkaan 3.6.1953 Tampereen tuomiokirkossa. Papin virkaa hän ehti hoitaa Asikkalassa, Keuruulla, Jyväskylässä, Töysässä ja lopulta Imatralla. Hän jäi eläkkeelle Imatran seurakunnan kirkkoherran virasta 80-luvun puolivälissä ja palasi Kerttu-ruustinnansa kanssa koti-Keuruulle, jonne he rakensivat eläkepäivien talon Keurusselän rannalle. Pappina Pekka Lavaste on tehnyt merkittävän elämäntyön kirkossamme. Avara evankelisuus on ollut hänen hengellinen tunnusmerkkinsä. Pekka on ollut pidetty, luotettava ja helposti lähestyttävä kirkonmies kaikissa toimissaan. Hieno huumori ja inhimillinen ymmärrys ovat luoneet luontevaa ja toimivaa ilmapiiriä. Yli 30 vuoden eläkepäivien aikana rakas rovasti ruustinnansa keralla on ollut tärkeä osa Keuruun seurakunnan elämää. Tämän vuoden veteraanipäivänä Lavasteen saama Sotaveteraanien ensimmäisen kunniajäsenen arvonimi kertoo omaa tarinaansa Pekan merkityksestä veteraanityössä. Kun pidin tulosaarnaani Keuruun kirkossa 35 vuotta sitten, kävelin kirkkokahveille Pekan kanssa. Lohkaisin vanhemmalle pappisveljelle: ”Tuliko kuuntelemaan uutta pappia sillä korvalla?” Hän pysähtyi ja katsoi silmiini sanoen:” Kuule, mulla ei sitä korvaa olekaan!” Pekka-rovastia kaivaten, kasteen armolla taivaaseen tähyten. Ossi Poikonen, Keuruun kirkkoherra, eläkkeellä Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Lavaste, Pekka Subject The topic of the resource Töysä Pyhäjärvi Vpl. Karjala Haapamäki (Keuruu) Niinisalo (Kankaanpää) sotakokemukset sotaveteraanit teologia evankelinen liike papisto Description An account of the resource Muistokirjoituksessa Keuruun entinen kirkkoherra Ossi Poikonen kertoo kollegansa Pekka Lavasteen elämänvaiheista. Creator An entity primarily responsible for making the resource Poikonen, Ossi Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto https://keuruunveraja.fi/files/original/138980c1ce271abcaa7be122b26d1239.pdf 08b96cba52544db39823b37cecb75618 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Karttoja Description An account of the resource Tässä kokoelmassa on erilaisia Keuruuseen liittyviä kartta-aineistoja. Artikkeli Teeemateksti jostakin aiheesta. Tätä aineistotyyppiä voi käyttää aina kun tekstin muoto ei vaadi muuta. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Liukon ja Häkkisen vesialueitten nuotta-appaat Subject The topic of the resource Liukko Häkkinen Keurusselkä nuottakalastus Description An account of the resource Nuottakalastus on ollut yleisempää Keurusselän itäpuolisilla vesillä. Liitteenä olevassa kartassa on merkintöjä Liukon ja Häkkisen kalastuskunnan alueen nuotanvetopaikoista. Alueella harjoitetaan vieläkin nuottakalastusta lähinnä näytösluontoisesti Liukon vesillä ja Tiiriselällä Häkkisessä. Niilo Pummila oli merkinnyt karttaansa Liukon alueella vuosina 1922-1987 käytössä olleet paikat. Häkkisen nuotta-appaiden paikkoja muisteli Yhdysvaltoihin 1900-luvun alussa muuttanut Arvid Kolehma, joka oli syntynyt Kellolan torpassa Häkkisen kankaalla. Hänestä on erillinen juttu henkilögalleriassa. Creator An entity primarily responsible for making the resource Pummila, Niilo Kolehma, Arvid https://keuruunveraja.fi/files/original/6795f7290a1e1d6ffb2caf2adaf4d06a.jpg 2e4abd8bce11ed767427be8b3ab8ce77 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Jussi Rainion kuvakokoelmat Description An account of the resource Kokoelmassa on valokuvia Keuruun yhteiskoulun rehtorina toimineen kotiseutuneuvos Jussi Rainion kuvakokoelmista. Osa valokuvista on hänen itse ottamiaan, osan alkuperää ei tunneta. Still Image A static visual representation. Examples include paintings, drawings, graphic designs, plans and maps. Recommended best practice is to assign the type Text to images of textual materials. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Yhteiskoulun rakennustyötä 1960 Subject The topic of the resource koulut kansalaiskoulu yhteiskoulut rakentaminen kirkonkylät Description An account of the resource Värivalokuvassa on kuvattuna rakennustyömaata koulun alakerran valuvaiheessa. Betonilaudoistusta on sikin sokin lattioilla ja perustuksen ulkopuolella. Kuvan taustalla näkyy punatiilinen kansalaiskoulurakennus, mäntymetsää ja halkopinoja. Creator An entity primarily responsible for making the resource Rainio, Jussi Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto https://keuruunveraja.fi/files/original/fe80ebeccd6761add8d285ffb6725a3e.jpg e40460cab0e73f4a9fc7dd39eb28d7b7 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Jussi Rainion kuvakokoelmat Description An account of the resource Kokoelmassa on valokuvia Keuruun yhteiskoulun rehtorina toimineen kotiseutuneuvos Jussi Rainion kuvakokoelmista. Osa valokuvista on hänen itse ottamiaan, osan alkuperää ei tunneta. Still Image A static visual representation. Examples include paintings, drawings, graphic designs, plans and maps. Recommended best practice is to assign the type Text to images of textual materials. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Maatalousnäyttely 1956, 1 Subject The topic of the resource maatalousnäyttelyt maatalous kirkonkylät Keuruu Description An account of the resource Mustavalkokuvassa näkyy maatalousnäyttelualue, jonka läpi kulkee tie lipputankoriveineen. Ihmisiä on sankoin joukoin tiellä ja muualla alueella, jolla näkyy koneita ja telttoja. Kuvan taustalla on omakotitaloja. Creator An entity primarily responsible for making the resource Rainio, Jussi Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto https://keuruunveraja.fi/files/original/7beaa9ba89435e5033a4000d9bb72c3a.jpg cfd9ac3ac94f7e60c975a289c8f8ad08 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Jussi Rainion kuvakokoelmat Description An account of the resource Kokoelmassa on valokuvia Keuruun yhteiskoulun rehtorina toimineen kotiseutuneuvos Jussi Rainion kuvakokoelmista. Osa valokuvista on hänen itse ottamiaan, osan alkuperää ei tunneta. Still Image A static visual representation. Examples include paintings, drawings, graphic designs, plans and maps. Recommended best practice is to assign the type Text to images of textual materials. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Maatalousnäyttely 1956, 2 Subject The topic of the resource maatalousnäyttelyt maatalous kirkonkylät Keuruu Description An account of the resource Mustavalkokuvassa näkyy maatalousnäyttelualue, jonka vasemmassa laidassa on kaksi pitkää katosta lehmille. Taustalla näkyy rintamamiestalo ja edustalla ihmisiä kävelemässä alueen läpi halkovalla tiellä. Creator An entity primarily responsible for making the resource Rainio, Jussi Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupununginkirjasto https://keuruunveraja.fi/files/original/799029ed928a0949a0198a2afb87b1e5.jpg f21fc32ad3f7ee43efef340207b3a876 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Jussi Rainion kuvakokoelmat Description An account of the resource Kokoelmassa on valokuvia Keuruun yhteiskoulun rehtorina toimineen kotiseutuneuvos Jussi Rainion kuvakokoelmista. Osa valokuvista on hänen itse ottamiaan, osan alkuperää ei tunneta. Still Image A static visual representation. Examples include paintings, drawings, graphic designs, plans and maps. Recommended best practice is to assign the type Text to images of textual materials. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Maatalousnäyttely 1956, 3 Subject The topic of the resource maatalousnäyttelyt maatalous kirkonkylät Keuruu Description An account of the resource Mustavalkokuvassa näkyy maatalousnäyttelyalue, jossa Suomen liput liehuvat saloissa, ihmisiä kävelee tiellä ja toiset istuvat penkeillä. Creator An entity primarily responsible for making the resource Rainio, Jussi Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto https://keuruunveraja.fi/files/original/8bc9ebd32a4679315b9447c48977264d.pdf eaea46db94f061e4e4185af0a1de585d Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Artikkeleita eri aiheista Description An account of the resource Tässä kokoelmassa on artikkeleita erilaisista keuruulaiseen kulttuuriperintöön liittyvistä teemoista. Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Keuruun Säästöpankin perustamisesta 90 vuotta Subject The topic of the resource Keuruu pankit Keuruun Säästöpankki historiikit Description An account of the resource Jussi Rainion kirjoittama Keuruun Säästöpankin historiikki kertoo pankin toiminnasta Keurusseudulla vuosina 1899-1989. Creator An entity primarily responsible for making the resource Rainio, Jussi Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Date A point or period of time associated with an event in the lifecycle of the resource 1899-1989 https://keuruunveraja.fi/files/original/c8337dfccc690bf41de8f0c8119c17f8.jpg df6deeb72d01960fc9088f2dcb873099 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Jussi Rainion kuvakokoelmat Description An account of the resource Kokoelmassa on valokuvia Keuruun yhteiskoulun rehtorina toimineen kotiseutuneuvos Jussi Rainion kuvakokoelmista. Osa valokuvista on hänen itse ottamiaan, osan alkuperää ei tunneta. Still Image A static visual representation. Examples include paintings, drawings, graphic designs, plans and maps. Recommended best practice is to assign the type Text to images of textual materials. Original Format The type of object, such as painting, sculpture, paper, photo, and additional data valokuva Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Keuruun yhteiskoulurakennus Subject The topic of the resource Keuruu koulut keskustat yhteiskoulut rakennukset rakennusperintö koulurakennukset kirkonkylät Description An account of the resource Mustavalkoisessa valokuvassa on mäntyjen keskellä Keuruun Yhteiskoulun ensimmäinen toimitila. Kaksikerroksinen vaaleaksi rapattu tiilirakennus oli alun perin rakennettu armeijan kaasu- ja taisteluvälinevarikoksi 1930-luvulla. Yhteiskoulu aloitti toiminnan tilassa syksyllä 1945. Kun koulun pihassa oli rautalankoja ja ikkunoissa kaltereita, taloa alettiin pian nimittää Nuorisovankilaksi. Koulu siirtyi ahtaista tiloista uuteen yhteiskoulurakennukseen vuonna 1961. Sen jälkeen rakennuksessa toimi automaattinen puhelinkeskus. Taloa alettiin nimittää Teletaloksi. Creator An entity primarily responsible for making the resource Rainio, Jussi, kuvaaja Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Date A point or period of time associated with an event in the lifecycle of the resource 1940-luku 1950-luku https://keuruunveraja.fi/files/original/61689d3d555583a7510804b9205f3fba.jpg 98027a1eb3d203c0f0d45402a6092b9c Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Jussi Rainion kuvakokoelmat Description An account of the resource Kokoelmassa on valokuvia Keuruun yhteiskoulun rehtorina toimineen kotiseutuneuvos Jussi Rainion kuvakokoelmista. Osa valokuvista on hänen itse ottamiaan, osan alkuperää ei tunneta. Still Image A static visual representation. Examples include paintings, drawings, graphic designs, plans and maps. Recommended best practice is to assign the type Text to images of textual materials. Original Format The type of object, such as painting, sculpture, paper, photo, and additional data valokuva Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Lumenluontia Keuruun yhteiskoulun tontilla Subject The topic of the resource Keuruu koulut kokoontumiset talkoot lumityöt rakennushankkeet kirkonkylät keskustat oppilaat Description An account of the resource Värivalokuvassa on iso joukko Keuruun yhteiskoulun oppilaita ja opettajia tulevan yhteiskoulun tontilla luomassa lunta. Tarkoituksena on päästä mahdollisimman nopeasti rakentamaan tontille uutta koulua. Kuva on otettu maaliskuussa 1960. Uusi koulurakennus valmistui kevätlukukauden alkaessa vuonna 1961. Creator An entity primarily responsible for making the resource Rainio, Jussi, kuvaaja Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Date A point or period of time associated with an event in the lifecycle of the resource 1960-luku https://keuruunveraja.fi/files/original/6d217aa234f728289cbfb730be60e82c.jpg 96d490fa3fd93d0ec530dd11fcd2fa59 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Jussi Rainion kuvakokoelmat Description An account of the resource Kokoelmassa on valokuvia Keuruun yhteiskoulun rehtorina toimineen kotiseutuneuvos Jussi Rainion kuvakokoelmista. Osa valokuvista on hänen itse ottamiaan, osan alkuperää ei tunneta. Still Image A static visual representation. Examples include paintings, drawings, graphic designs, plans and maps. Recommended best practice is to assign the type Text to images of textual materials. Original Format The type of object, such as painting, sculpture, paper, photo, and additional data valokuva Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Keuruun yhteiskoulun tontti talvella Subject The topic of the resource Keuruu keskustat kirkonkylät koulut yhteiskoulut rakennushankkeet puut (kasvit) talvi 1960-luku Description An account of the resource Mustavalkoisessa valokuvassa on kuvattu Keuruun yhteiskoulun tontti talvella. Tontilla kasvaa paljon mäntyjä. Puiden ympärillä on lautoja. Keskellä kuvaa seisoo lapsi katselemassa ylös kohti puiden latvoja. Keuruun yhteiskoulun rakentaminen alkoi keväällä 1960. Koulu otettiin käyttöön alkuvuonna 1961. Creator An entity primarily responsible for making the resource Rainio, Jussi, kuvaaja Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Date A point or period of time associated with an event in the lifecycle of the resource 1960-luku https://keuruunveraja.fi/files/original/5388388cf88847f4c22b462c244d0377.jpg 002b86916d058edc820fb7782d712a9c Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Jussi Rainion kuvakokoelmat Description An account of the resource Kokoelmassa on valokuvia Keuruun yhteiskoulun rehtorina toimineen kotiseutuneuvos Jussi Rainion kuvakokoelmista. Osa valokuvista on hänen itse ottamiaan, osan alkuperää ei tunneta. Still Image A static visual representation. Examples include paintings, drawings, graphic designs, plans and maps. Recommended best practice is to assign the type Text to images of textual materials. Original Format The type of object, such as painting, sculpture, paper, photo, and additional data valokuva Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Keuruun yhteiskoulun tontti Subject The topic of the resource Keuruu koulut yhteiskoulut keskustat kirkonkylät rakennushankkeet talvi 1960-luku Description An account of the resource Mustavalkoisessa valokuvassa on kuvattu Keuruun yhteiskoulun tonttia talvella. Kuvassa on paljon mäntyjä ja kuvassa takana näkyy talo. Edessä olevan männyn ympärillä on lautoja. Keuruun yhteiskoulua alettiin rakentaa vuonna 1960. Koulu valmistui vuonna 1961. Creator An entity primarily responsible for making the resource Rainio, Jussi, kuvaaja Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Date A point or period of time associated with an event in the lifecycle of the resource 1960-luku https://keuruunveraja.fi/files/original/a4f3bb9d9f6b2b8fdc25ecb1b1dff35c.jpg 1e347768e71e5952d2795d3aa5e01e92 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Jussi Rainion kuvakokoelmat Description An account of the resource Kokoelmassa on valokuvia Keuruun yhteiskoulun rehtorina toimineen kotiseutuneuvos Jussi Rainion kuvakokoelmista. Osa valokuvista on hänen itse ottamiaan, osan alkuperää ei tunneta. Still Image A static visual representation. Examples include paintings, drawings, graphic designs, plans and maps. Recommended best practice is to assign the type Text to images of textual materials. Original Format The type of object, such as painting, sculpture, paper, photo, and additional data valokuva Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Keuruun yhteiskoulua rakennetaan Subject The topic of the resource Keuruu koulut yhteiskoulut kirkonkylät keskustat rakennushankkeet rakentaminen Description An account of the resource Värivalokuvassa on Keuruun yhteiskoulun rakennustyömaata sen alkuvaiheessa. Kuvassa näkyy puisia tukirakenteita ja muurattuja tiilirakenteita. Etualalla on kuljetuskärryt. Keuruun yhteiskoulua alettiin rakentaa keväällä 1960. Koulu otettiin käyttöön vuonna 1961. Creator An entity primarily responsible for making the resource Rainio, Jussi, kuvaaja Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Date A point or period of time associated with an event in the lifecycle of the resource 1960-luku https://keuruunveraja.fi/files/original/062ee04185d1425e2162efb867a2fb83.jpg 40c752faae3926f1778fa147d0b98db5 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Jussi Rainion kuvakokoelmat Description An account of the resource Kokoelmassa on valokuvia Keuruun yhteiskoulun rehtorina toimineen kotiseutuneuvos Jussi Rainion kuvakokoelmista. Osa valokuvista on hänen itse ottamiaan, osan alkuperää ei tunneta. Still Image A static visual representation. Examples include paintings, drawings, graphic designs, plans and maps. Recommended best practice is to assign the type Text to images of textual materials. Original Format The type of object, such as painting, sculpture, paper, photo, and additional data valokuva Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Keuruun yhteiskoulun rakentamista Subject The topic of the resource Keuruu koulut koulurakennukset keskustat kirkonkylät yhteiskoulut rakentaminen rakennushankkeet rakennustyömaat Description An account of the resource Mustavalkoisessa valokuvassa on kuvattu Keuruun yhteiskoulun rakennustyömaata sen valuvaiheessa. Kuvassa näkyy puisia valurakenteita. Kuvassa takana näkyy kirkonkylän kansakoulu eli puukoulu. Keuruun yhteiskoulua alettiin rakentamaan keväällä 1960. Se valmistui vuonna 1961. Creator An entity primarily responsible for making the resource Rainio, Jussi, kuvaaja Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Date A point or period of time associated with an event in the lifecycle of the resource 1960-luku https://keuruunveraja.fi/files/original/a514f3ba914d31ad8db2a1bb4ca5eed3.jpg d9a3be53e7d8c0f29fc7eede236067fb Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Jussi Rainion kuvakokoelmat Description An account of the resource Kokoelmassa on valokuvia Keuruun yhteiskoulun rehtorina toimineen kotiseutuneuvos Jussi Rainion kuvakokoelmista. Osa valokuvista on hänen itse ottamiaan, osan alkuperää ei tunneta. Still Image A static visual representation. Examples include paintings, drawings, graphic designs, plans and maps. Recommended best practice is to assign the type Text to images of textual materials. Original Format The type of object, such as painting, sculpture, paper, photo, and additional data valokuva Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Sisäkuva Keuruun yhteiskoulusta rakennusajalta Subject The topic of the resource Keuruu kirkonkylät keskustat koulut koulurakennukset yhteiskoulut rakentaminen rakennushankkeet interiöörit Description An account of the resource Värivalokuvassa on Keuruun yhteiskoulun rakenteilla oleva koulun sali. Salin lattialla on puutavaraa. Salissa seisoo lapsi katsomassa kohti ikkunoita. Keuruun yhteiskoulua alettiin rakentaa keväällä 1960. Koulu valmistui vuonna 1961. Creator An entity primarily responsible for making the resource Rainio, Jussi, kuvaaja Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Date A point or period of time associated with an event in the lifecycle of the resource 1960-luku https://keuruunveraja.fi/files/original/114e8e121ce239cde69a80c450ce130f.jpg 2d0f71a034a2e8afe6da1d41e81ccb32 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Jussi Rainion kuvakokoelmat Description An account of the resource Kokoelmassa on valokuvia Keuruun yhteiskoulun rehtorina toimineen kotiseutuneuvos Jussi Rainion kuvakokoelmista. Osa valokuvista on hänen itse ottamiaan, osan alkuperää ei tunneta. Still Image A static visual representation. Examples include paintings, drawings, graphic designs, plans and maps. Recommended best practice is to assign the type Text to images of textual materials. Original Format The type of object, such as painting, sculpture, paper, photo, and additional data valokuva Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Talkoot Keuruun yhteiskoulun tontilla maaliskuussa 1960 Subject The topic of the resource Keuruu koulut kirkonkylät koulurakennukset keskustat talkoot rakennushankkeet talvi lumityöt 1960-luku Description An account of the resource Värivalokuvassa on ihmisiä lapioimassa lunta Keuruun yhteiskoulun tontilla maaliskuussa 1960. Tarkoitus on päästä mahdollisimman nopeasti rakentamaan uutta koulua. Keuruun yhteiskoulua alettiin rakentaa keväällä 1960. Se valmistui vuonna 1961. Creator An entity primarily responsible for making the resource Rainio, Jussi, kuvaaja Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto https://keuruunveraja.fi/files/original/d05686e1d6eb325950f072527b599b8e.jpg 97f7c09952a83b880279e94b6ea9f31f https://keuruunveraja.fi/files/original/5795fd2f5a42a6c3f4fcaf311da4aa70.jpg c821e74257d8a6d3f0fd2943f3ed8f75 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Muistoja ja dokumentteja entisajan elämästä Description An account of the resource Tässä kokoelmassa on yksityishenkilöiltä käyttöön saatuja muistelutekstejä ja aikalaisdokumentteja, kuten kirjeitä ja kouluaineita. Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document Keuruu oli entisaikaan kuuluisa puhtaasta suomen kielestään. Virkamies- ja säätyläisperheistä tultiin tänne opiskelemaan kieltä. Ilmiö alkoi 1850-luvun paikkeilla jatkuen 1900-luvun alkuvuosikymmenille saakka. Jukojärvellä kesävieraita majoitettiin mm. Rajan talossa. Emäntänä siellä oli Rajan Maija, Liukon kylältä kotoisin ollut kansanparantaja. Hän oli työskennellyt nuorena Helsingin Diakonissalaitoksella. Niinpä hänellä oli tuolloin 1910-luvulla tai jo aiemmin yhteyksiä pääkaupunkiseudulle, mm. kirjailija Paavo Cajanderiin. Tämä tulikin kesävieraaksi Rajaan viettäen siellä kesiään 10 vuoden ajan. Tuolloin hän kirjoitti runoja sekä suomensi Shakespearen näytelmiä ja runoja. Cajander asui Rajan kokkitallissa, yläkerran vinttihuoneessa. Talossa vietti kesiään myös lukuisa joukko muita kesävieraita. Kerrotaan, että eräänä kesäpäivänä tuli polkua pitkin Rajan pihaan pitkä mies taluttaen polkupyörää. Tuolloin 1900-luvun alussa pyörissä oli iso etupyörä, pieni takapyörä ja tässä jopa vaihteet. Mies kysyi lupaa tulla kesäksi taloon asumaan. Maija sanoi, ettei taloon enää mahdu. Vieraita on jo kyllin. Mies oli esitellyt itsensä Vihtori Peltoseksi. Kun Paavo Cajander kuuli tämän, sanoi hän Maijalle: ”Tälle miehelle täytyy löytää paikka, sillä hän on kirjailija Johannes Linnankoski (Peltosen kirjailijanimi).” Miehet eivät kuitenkaan tunteneet entuudestaan toisiaan, vaan tapasivat ensi kertaa Rajassa. Askolasta kotoisin olleelle Linnakoskelle Keski-Suomi lienee entuudestaan tuttua seutua, sillä hän oli opiskellut Jyväskylän seminaarissa parin vuoden ajan. Niin Cajander otti Linnakosken asumaan kanssaan kokkitallin vinttihuoneeseen. Aamupäivisin miehet soutelivat Ruokosjärvellä ja kävelivät Jukojärven mäntymetsissä hengittäen terveellistä ilmaa, sillä molemmilla oli keuhkotauti. Iltaisin he kirjoittelivat teoksiaan vinttihuoneessa. Paikka miellytti heitä ja sovittiin, että he tulisivat takaisin seuraavana kesänä. Sitä ei heille kuitenkaan tullut, sillä kumpaisenkin terveys heikkeni. Cajander kuoli kesäkuussa 1913. Linnankoski ehti vielä kirjoittamaan Rajaan kirjeen, jossa ilmoitti kirjailijatoverinsa menehtyneen ja olevansa itsekin kovin heikossa kunnossa. Linnankoski kuoli elokuussa samana vuonna. Aiheesta kertoo myös Suur-Keuruun sanomissa 21.4.1949 julkaistu pieni artikkeli Suurmiesten seurassa Keuruulla.. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Kirjailijavieraita Jukojärven Rajan talossa 1900-luvun alussa Subject The topic of the resource Keuruu Keuruu -- Jukojärvi suomen kieli majoitustoiminta kirjailijat Cajander, Paavo Linnankoski, Johannes Raja, Maija Creator An entity primarily responsible for making the resource Raja, Ritva Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Muistoja ja dokumentteja entisajan elämästä Description An account of the resource Tässä kokoelmassa on yksityishenkilöiltä käyttöön saatuja muistelutekstejä ja aikalaisdokumentteja, kuten kirjeitä ja kouluaineita. Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document Jukojärveläisen Rajan talon kesävieraisiin kuului useita rantaruotsalaisiksi kutsuttuja perheitä, jotka olivat tulleet tänne oppimaan suomen kieltä. Siinä sivussa oppivat tietysti paikallisetkin hieman ruotsia -Rajan isäntä osasi numerot lopun ikäänsä toisella kotimaisella kielellä. Eräs tällainen perhe asui kerran Rajan pihapiirin aittahuoneessa. Siellä kuului kalustukseen pöytä, jonka laatikossa vanhemmat säilyttivät rahojaan. Perheen pojat hoksasivat ne ja ottivat taskut täyteen kultarahoja ja menivät ne mukanaan heittelemään ”leipiä” järven rantaan. Siinä riitti ihmettelemsitä talon isännällä. Kun kesän päätteeksi tuli perheelle aika lähteä takaisin kotiinsa ja maksaa kesän oleskelu taloon, ei isän lompakkoa löytynyt mistään. Sitä etsittiin oikein porukalla. Talon isäntä meni jopa hevoshakaan sitä etsimään ja sieltähän paksu lompakko pilkisti esiin kyntöviilujen välistä. Eipä siitä kuitenkaan heltynyt löytöpalkkiota isännälle. Kovin olivat perheet erilaisia, mistä kertoo seuraava tapaus. 1950-luvun alussa viettivät viimeiset kesävieraat aikaansa Jukojärvellä. Heihin kuului Kauniaisista tullut Rettigin varakas perhe, johon kuului vaimo, kolme poikaa ja tytär. Kuuluisuuksien tulo paikkakunnalle kiinnosti aina seudun lehtimiehiä. Perhe halusi kuitenkin elää tavallista arkea maalla. He söivät samassa pöydässä ja samaa ruokaa kuin muukin talon väki eivätkä halunneet tehdä itsestään numeroa. Gilbert-isä oli luonteeltaan sulkeutuva eikä halunnut myöntää haastatteluja lehtimiehille eikä antaa ottaa valokuvia itsestään. Kun hän 1990-luvun puolivälissä kuoli, oli Helsingin Sanomissakin vain nuoruudenaikainen kuva miehestä. Suvulla oli suuri palatsi aivan Turun keskustassa, mutta siinä ei tiettävästi asunut kukaan. Rettig-suku on ollut merkittävä tekijä mm. tupakka-, rauta-, kaivos- ja makeisteollisuudessa sekä laivanvarustuksessa. Perheen lähdön jälkeen he muistivat joka joulu Rajan väkeä. Paketista löytyi aina vanhemmille iso laatikollinen tupakkaa ja lapsille karamellia. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Rantaruotsalaiset Rajassa Subject The topic of the resource Keuruu Keuruu -- Jukojärvi majoitus ruotsinkieliset Creator An entity primarily responsible for making the resource Raja, Ritva Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Artikkeleita eri aiheista Description An account of the resource Tässä kokoelmassa on artikkeleita erilaisista keuruulaiseen kulttuuriperintöön liittyvistä teemoista. Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document Sällin Pienviljelijäyhdistyksen talo Talo on rakennettu vuonna 1900 Salmenkylän työväenyhdistyksen toimitaloksi. Sittemmin talon on ostanut Pihlajaveden Sällin Pienviljelijäin yhdistys työväenyhdistykseltä vuonna 1930. Talo on ollut välillä asumiskäytössä. Talolla pidetään nykyään kesäisin yhdet tanssit talkoovoimin. Talossa on tehty remontteja, vuonna 1963 huopakatto ja ikkunat ja sähköjohdot on vaihdettu 1990-luvulla. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Sällin Pienviljelijäinyhdistyksen talo Subject The topic of the resource Sälli seurantalot pienviljelijät Keuruu Description An account of the resource Sällin pienviljelijäinyhdistyksen talon vaiheita. Creator An entity primarily responsible for making the resource Rajala, Matti https://keuruunveraja.fi/files/original/067703c4a83f4873693e501b8861e781.pdf 7af1f53cbc9eebd45db859e4cfcf4581 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Aisapuu-lehden artikkeleita Description An account of the resource Tässä kokoelmassa on Pihlajavedellä ilmestyvän Aisapuu-kylälehden artikkeleita. Lehdessä julkaistaan runsaasti Pihlajaveden kotiseutuhistoriaan liittyviä tekstejä ja kuvia. Artikkeli Teeemateksti jostakin aiheesta. Tätä aineistotyyppiä voi käyttää aina kun tekstin muoto ei vaadi muuta. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Vapaa-ajan viettoa lapsuudessani Subject The topic of the resource Keuruu Pihlajavesi (kunta) koulunkäynti hiihto leikit laskiainen Creator An entity primarily responsible for making the resource Rajala, Matti Source A related resource from which the described resource is derived Aisapuu 87, 2013 Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Muistoja ja dokumentteja entisajan elämästä Description An account of the resource Tässä kokoelmassa on yksityishenkilöiltä käyttöön saatuja muistelutekstejä ja aikalaisdokumentteja, kuten kirjeitä ja kouluaineita. Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document Kouluni olin jo aloittanut Niemisjärvellä silloin, kun muutimme Keuruulle. Asunnalla jatkoin alakoululaisena. Mikähän siinä vanhassa koulurakennuksessa oli sellaista, että se on jäänyt väikkymään mieleeni. Se sijaitsi uuden koulun edessä metsään päin. Rakennuksessa oli kaksi luokkaa ja opettajan huoneisto. Rakennus oli hirrestä rakennettu. Se purettiin 1950-luvulla. Luokissa oli pönttöuunit, joilla luokkia lämmitettiin. Kesken oppituntien keittäjä kävi luokassa uunia kopistelemassa ja sulkemassa pellit. Sen jälkeen luokkaan levisi suloinen lämpö. Välitunnilla oppilaiden täytyi kantaa sylissään puita eteisaulan isoon puulaatikkoon. Muistan luokissa pyöreät pallon muotoiset valkoiset lamput. Sähköt koululla oli. Opettajia oli kaksi. Omana aikanani vähän aikaa oli toisen alakoulun opettajan nimi Helmi Särkkä. Hän oli neiti. Hänellä oli omalaatuinen puhetyyli. Hän venytteli sanojen loppuja. Opettaja varmaan ei voinut sietää minua lainkaan, koska muistoissani ei hänestä ole iloisia tai hyviä muistoja yhtään. Sisarestani hän piti, koska sisko vei hänelle ämpärillisen lähdevettä aamulla koulun mennessään. Silloin koululla ei vielä ollut kaivoa ja asuimme lähellä koulua. Opettajien vaihtuessa tuli koululle opettaja Kerttu Sipponen. Hän oli nätti ja hieno opettaja. Erikoisesti ihailin hänen kampaustaan. Pitkä, tumma tukka oli kieputettu niskaan pötköksi ja sitten se oli sidottu omaan muotoonsa niskan ylläpuolelle. Koulun rannassa oli pikkuinen sauna. Siellä oli iso pata saunaveden lämmittämistä varten. Samassa padassa keitettiin koulukkaille päivällä tarjottu ruoka. En tiedä mitä ainetta se saunapata oli. Saunakauhalla se ruoka siirrettiin ämpäriin ja tuotiin koulurakennuksen eteisaulaan ja jaettiin valkoisiin emalikuppeihin. Sen suoritti keittäjä. Kun ruokaämpäri tuotiin eteisaulaan, niin tunsin sen tuoksun heti nenässäni. Söin ruuan halukkaasti. Koulukkailla oli omat eväät lisänä, eli maitopullo ja voileivät. Itselläni joskus paljaat leipäpalaset, jos kirnuaminen kotona oli viivästynyt. Ennen ruokatuntia alkoi velli jäähtyä kupeissa ja muodosti ohuen väreilevän kuoren maidosta vellin pintaan. Sen vuoksi joku pojista ei huolinut sitä tuoksuvaa velliä syödäkseen. Erään kerran, kun ruokana oli taas maitovelliä, niin yläluokan miesopettaja oli paikalla ja käski nurisevan pojan ottaa lusikan käteensä. Poika ei totellut. Silloinpa opettaja laittoi lusikan itse pojan käteen ja neuvoi poikaa sotkemaan velliä siten, että vähän jäähtynyt kuori kupissa sotkeutui muuhun kupin sisältöön. Taisikohan velli maittaa sen jälkeen nirppanokalle? Se valkoinen, kupumainen, emalinen ruokakuppi sai erikoisen roolin eräänä koulupäivänä. Meidän oli käsketty seuraavaksi päiväksi tuoda jonkinlainen astia kouluun, koska menisimme voimistelutunnin ajaksi poimimaan puolukoita läheisestä metsästä. Ne olisivat tarkoitettu oppilaille keitettävää marjapuuroa varten. Minulla ei ollut mukanani astiaa. Syytä siihen puutteeseen en muista, mutta joillakin muillakaan oppilailla ei ollut omaa astiaa mukana. Naisopettajalla oli välähtänyt ajatus jakaa niitä emalikupposia koulukkaille lähtiessämme metsäreissulle marjastamaan. Se ei tapahtunut ilman rangaistusta tottelemattomuudesta tai huonosta muistista. Kun naisopettaja iski pulpetille valkoisen kupin, niin hän kopautti ensin rangaistukseksi oppilasta päähän kupin pohjapuolella. En usko, että se tuotti kipua, mutta nololtahan se tuntui. Eräs pikkuinen etupulpetin tyttö parahti itkemään omalla vuorollaan saatuaan kopautuksen päälakeensa. Siihen aikaan sai olla mukana kuunteluoppilaita ja se pikkuinen oli nimenoman sellainen, eli toisia koulukkaita nuorempi. Silloisesta läksyjen lukemisesta en muista mitään. Syynä saattaa ehkä olla se, että osasin lukea ja laskea jo kouluun mentyäni. Minullahan oli monta siskoa jo aikaisemmin käynyt koulua ja seurasin heidän pakertamistaan ja opin siinä sivussa tai oikeastaan ennen heitä. Yhden kerran jäin arestiin. Siihen oli kummallinen syy. Opettajan kanssa asui nainen, joka myös oli kuulemani mukaan opettaja ja hän piti joskus tunteja, jos varsinainen opettaja oli estynyt. Hän oli kieltänyt ehdottomasti, että ainevihkoon ei saa käyttää yhtään pyyhekumia, vaan tehty virhe pitää jättää paikoilleen kirjoitukseen. Sitä en muista, miksi kuitenkin käytin kumia ja jäljestä tuli vähän suttuisen näköinen. Se tiesi rangaistusta, joka oli aiemmin kerrottu. Jäin siis koulutuntien jälkeen pulpettiini istumaan, kun toiset poistuivat. Minua itketti aivan valtavasti ja itkin hiljaisesti nyyhkyttäen. Luokkaan tulivat jatkokoululaiset, joihin kuului sisarenikin. Heitä oli kolme tyttöä. Tunteja piti jatkoluokkalaisille opettaja Särkkä ja he molemmat ihmettelivät itkuni syytä ja Särkkä sanoi: "Mene jo kotiisi siitä itkemästä." Vielä kotona minua vaivasi nyyhkyt. Niin voimakkaasti koin jälki-istuntoni, jota sanottiin arestiksi. Kun siirryin yläkouluun, niin miesopettaja oli vähän tuttu minulle. Olin käynyt hänen kodissaankin. Hän soitti välitunnin- ja ruokatuntien ajat harmonia ja huomasin, että hän edistyi harjoitellessaan. Kotonani opettaja kävi kehumassa laulutaitoani ja pituushyppyjäni. Minulla oli kahdeksan kilometriä koulumatkaa. Jouduin lähtemään lumihangessa tarpomaan metsätielle kouluun säkkipimeällä. Siihen aikaan huhuttiin susilaumoista sillä seudulla. Joskus isä saattoi minua alkumatkan. Silloin askelsin isän jalanjäljissä, kunnes pääsin toisten oppilaiden mukaan. Heitä olivat ikäiseni tyttö ja iso poika. Isäni oli kysynyt opettajalta, pääsisinkö mahdollisesti tienvarresta opettajan rekeen hevosen kyytiin, mutta opettaja oli kieltänyt sellaisen etuisuuden, koska pari muutakin oppilasta oli kulkemassa samalta suunnalta. Myöhemmin opettaja alkoi kulkea autolla työmatkansa. Talvipyrysäällä oli Ampialan aukealla tuiskuttanut valtavat lumipenkat tielle. Opettajan auto juuttui paksuun lumikielekkeeseen kiinni ja pörräsi siinä paikoillaan, vaikka sitä yritettiin voimalla kaasuttaa pois siitä kiipelistä. Saavuimme siihen hätäpaikkaan koulukaverieni kanssa, niin opettaja pyysi meitä työntämään avuksi auton takapäästä. Veikko, Liisa ja minä työnsimme varmaan hyvin, koska auto pääsi pois lumihangesta ja me iloissamme luulimme pääsevämme kiitokseksi auton kyytiin. Niin ei käynyt, vaan jäimme pällistelemään tielle, opettajan huristaessa tiehensä. Kuitenkaan hän ei ollut koululla, kun sinne lopulta saavuimme punaposkisina, väsyksissä ja lumisina. Hänellä oli ollut asioita kirkonkylään ja hän oli käynyt ne ajamassa aamutuimaan. Sen vuoksi hän oli jättänyt meidät hankeen ponnistelemaan, kun oli vielä paljon aikaa ennen kellon soimista. Kotiväkeni täytyi minun koulumatkani tähden muuttaa koulun lähelle. Kamala oli se paikka ja tunsin siitä asiasta syyllisyyttä. Oli tapana, että isot pojat istuivat aivan luokan perällä. Pulpeteissa istui kaksi oppilasta vierekkäin. Takanani istui isoista pojista, eräs Jorma. Joskus hän veti minua letistäni, jotka olivat kippuraiset hiirenhännät. Asunnan talon tyttären letin hän työnsi mustepulloon. Taisi olla ilkikurinen poika, putkaan olisi tarvinnut joutua! Yläluokan Markku oli varoittanut minua nastoista, joita jotkut pojat laittavat tyttöjen istuimille. Kerran istuuduin paikalleni, mutta minun oli pakko hypähtää parahtaen ylös, koska pakaraani sattui julmetusti. Takanani istunut poika nauroi isosti. Arvasin, että juuri hän oli laittanut istuimelleni nastoja, joiden päälle istahdin reippaasti. Nasta oli mennyt ohuiden vaatteideni läpi ja painunut pakarani ihoon. Sisuni kuohahti ja iskin kaikin voimineni virnuilevan pojan näpeille puisella viivoittimella. Sitä en muista montako kertaa iskin, vai saiko poika kätensä pois alta välttääkseen minun suuttuneen raivoni. Kun opettaja saapui luokkaan, niin iso poika vollotti lyöntini tuottamasta kivusta. Opettaja tiedusteli, miksi poika itki ja poikahan sai sanottua, että Terttu löi. Siitäpä minä jouduin kuulusteluun. En kertonut asiasta mitään, koska pelkäsin rangaistusta, jonka saisin. Asian oikean laidan kertoi toinen tyttö, erityisesti painottamalla nimeäni. Minä jouduin todistamaan tytön kertomuksen todeksi. Opettaja laittoikin pojan pyytämään minulta anteeksi. Minua suututti vimmatusti se anteeksipyytäminen ja monta kertaa enemmän sitä seurannut anteeksiantaminen. Purin hampaitani yhteen kiukkuisena. Nastan olin itse jo pakarastani irrottanut peukalonkynnellä hameeni ja alushousujeni läpi, enkä olisi halunnut mitään lisäyksiä selkkauksen jatkoksi. Jos olisin tiennyt, mikä sen pojan ammatti on aikuisena, niin olisin lähinnä halunnut hänet vietäväksi putkaan! Olen ihmetellyt, mikä on se kummallinen juttu, että pikkuisen, kalpean, huonosti puetun, aliravitun, laiheliini tyttösen sydän sykkii lapsen sykintäänsä isolle evakkopojankoltiaiselle? Koulun juhlissa sain aina esittää kaikkea mahdollista ohjelmaa, lausuin, lauloin ja näyttelin. Koin ne kaikki hyvin tärkeiksi. Näytelmissä esitin keijukaisesta Jukolan Juhaniin asti. Äitienpäivänä kerran pidin itse kirjoittamani puheenkin. Kesken puheeni, en pystynyt kunnolla jatkamaan puhettani ja lopulta en voinutkaan liikutustani estää ja puhkesin itkuun ja ääneni värisi. Vieläkin muistiini nousee syy siihen. Olin kuunnellut usein äitini sydänkohtauksia. Se itketti. Reipastuin vasta loppuun liittämäni, oman sepittämäni runon aikana. Tokihan se itku nolotti minua paljon, kun isot pojat alkoivat nimitellä minua pillittäjäksi. He huutelivat: - Oletko nyt soitellut pilliäsi? Pahalaiset kääntelivät sanoja mieleisekseen. Kerran podin pahaa mieltä, kun en päässyt prinsessaksi, vaan opettaja selitti, että minua tarvitaan laulamaan ryhmässä prinsessan ympärillä. Kotonakin vielä purnasin, että olisin esittänyt prinsessan osaa parhaiten. Opettaja olikin käynyt äidilleni puhumassa, että kukahan nyt esittää, kun minä lähden kirkonkylälle kouluun. Onneksi hänen oppilaakseen tuli eräs evakkotyttö, Irma. Hän palasi takaisin oltuaan yhden vuoden oppikoulussa. Asia, miksi yleensä menin oppikoulun pääsykokeisiin, on yläluokan opettajan aikaansaannos. Hän kävi jatkuvasti höpöttämässä kotonani, että tuo tyttö täytyy saada jatkamaan koulunkäyntiä. Uskon, että en olisi muuten tiennyt mennä pääsykokeisiin. Ne kestivät kaksi päivää. Sain ehdot, kun en muistanut, miksi helatorstaita vietetään. Koko kesän harrastin uskonnosta tietoja. Menin rehtorin luokse parin muun tytön kanssa tiilitaloon. Sen paikalla on nyt uimahalli. Rehtori ei kysynyt mitään uskonnosta, vaan toivotti tervetulleeksi syksyllä kouluun kaikki meidät kolme. Jatkossa kävinkin sitten koulua Nuorisovankilassa, joksi kirkonkylän oppikoulua nimitettiin ja jota johti rehtori Jussi Rainio. Se koulu onkin uusi luku elämässäni. Se sisältääkin paljon muistoja ja kertomisia. Asunnan vanha kansakoulu on muistojeni saatossa, opettajineen aina minun alkukouluni. Terttu Rajamäki Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Muistoja Asunnan kansakoulusta Subject The topic of the resource koulut koulurakennukset kansakoulu Keuruu -- Asunta Description An account of the resource Terttu Rajamäki kertoo muistojaan Asunnan koulusta, opettajista ja koulun tapahtumista. Creator An entity primarily responsible for making the resource Rajamäki, Terttu Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Date A point or period of time associated with an event in the lifecycle of the resource 1940-luku 1950-luku https://keuruunveraja.fi/files/original/ff5be22d2df8c07ab556537e22c3f8cb.jpg 77fae432134e635b488459a42b7c6cb9 https://keuruunveraja.fi/files/original/47975565898398e7c6e92795854f43c2.jpg 0708a73d64ccadafa10f25a8fccfd741 https://keuruunveraja.fi/files/original/3c885888442fe6bb96f27b0cd882bf62.jpg b7991d6cd41193d8673b8dfec2049e34 https://keuruunveraja.fi/files/original/fa066d6c588dfc3267dff281efbcf6e8.jpg 9c5129fb0bba9adea73636713856a33b https://keuruunveraja.fi/files/original/b293e6ada7bf1c77dd3fb8cea019ce00.jpg 107bc648cdbac0bbf6ae95315bb68511 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Muistoja ja dokumentteja entisajan elämästä Description An account of the resource Tässä kokoelmassa on yksityishenkilöiltä käyttöön saatuja muistelutekstejä ja aikalaisdokumentteja, kuten kirjeitä ja kouluaineita. Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document KUVATEKSTIT Runot Einari Vuorela KUVA 1. Vuorelan pihassa myllynkivien päällä esittäen: "Mikä ääretön paljous, puhdasta, kirkasta ilmaa!" KUVA 2. Lausujan piti saada samanlainen mekko, kuin eräässä kuvassa Laura Sointeella. "... Koi loistaa, kaste helmiänsä valaa/ kun retkeltämme kotiudumme salaa/ ...hauraan kudelmani sä siunaat/ tuhannella suudelmalla." KUVA 3. Kirjailijakodin ovella juuri lähdössä. " Ja hiillos mustuu,/ lähdön hetki ois,/ mut lämpöänsä huokuu pesänsuu./ Mä viivyn vielä, -ja sitten riennän pois." KUVA 4. Lausuja on istutettu ruusutuoliin. "Tule vain, tule vain, tule illalla! / Kuje tehty lempemme vuoksi." KUVA 6. Kirjailija Laura Sointeen ja lausujan rattoisa iltapäivä Vuorelassa. " On kuin olisi tuvassa/ seinän raot rahoja täynnä,/ hyllyt helliä sanoja,/ kellokaapissa käkiä." - - - - - RUNOILIJAN JA LAUSUJAN KOHTAAMISIA MUISTOJEN KÄTKÖISTÄ Terttu Rajamäki Kiinnitin huomiotani vieraaseen, tuntemattomaan, mielenkiintoisen näköiseen pariskuntaan kirkonkylän raitilla. Lapsi olin silloin. Katsoin heitä uteliaana. Mies oli mielestäni hyvän näköinen eli minun sanomanani "kommee" ja nainen oli aika päivettynyt. Hänellä oli valkoinen, myssymäinen hattu päässään. Kysäisinkin, keitähän he olivat. Kukaan ei silloin osannut vastata kysymykseeni. Pariskunta muodostui elämässäni eräällä tavalla merkityksellisiksi. Matka Vuorelan lausujana alkaa Seuraavan kerran näin saman pariskunnan yhteiskoulun konventissa. Sinne oli tulossa kirjailijapariskunta ja he olivatkin ne samat ihmiset, jotka olin nähnyt aikaisemmin kesällä. He olivat runoilija Einari Vuorela ja satukirjailija Laura Soinne. He ilahduttivat mieltäni siinä juhlassa. Runoilija luki itse omia kirjoittamiaan runoja. Hän kertoi, että ne olivat uusimpia tekstejä häneltä. Kiinnostuin heti niistä runoista. Kirjailijatäti pyysi, että oppilaat ehdottaisivat jonkun aiheen josta hän kertoisi sadun. Minulla oli jo aihe mielessäni, mutta en saanut sitä sanotuksi. Niinpä eräs opettajista ehdotti sadun nimeksi Pöytäliinan tupsu. Muistan, että ehdotuksen teki opettaja Sylvi Hurttia. Jotkut pojista eivät tykänneet ehdotuksesta ja buuasivat, mutta lopettivat pian, kun huomasivat, että maistereiden päät kääntyivät heitä katsomaan. Satu Pöytäliinan tupsusta muodostui jännäksi, mielenkiintoiseksi ja hyvin iloiseksi saduksi. Oppilaat kuuntelivat hiljaa ja jännittyneinä. Se oli paras kuulemani satu siihenastisessa elämässäni. Sainkin tietää, että sadun kertoja oli kuuluisa palkittu satujen sepittäjä. Runoilijan runot jäivät vaivaamaan mieltäni. Etsin kirjastosta ne runot ja jäljensin niitä omaan ruutuvihkooni. Mieleisiäni runoja löytyi paljon runoilijan tuotannosta. Suomen tunnilla olin laususkellut joitakin lapsirunoja, joten rehtori alkoi pyydellä minulta esityksiä joihinkin tapahtumiin. Hän ehdotti kerran keskustellessamme, että kielten opettajani, maisteri Toini Hirvenlahti varmaan ohjaisi minua esittämisessä. Niin tapahtui, vaikka ujostelinkin maisterin ilmeitä, kun hän huomasi, että kaikki kopioimani runot olivat Vuorelan rakkausrunoja. Taisipa hän kysäistäkin, miksi olin ottanut vain niitä vihkooni, vaikka löytyy Vuorelalta paljon muitakin esityksellisesti mielenkiintoisempia runoja. Huomasin ystävyytemme jatkuessa, että maisteri arvosti paljon Einari Vuorelan runoja, eikä myöhemmin enää muikistellut suutaan, kun harjoittelimme lemmestä kertovia tekstejä. Ystävystyin maisterin kanssa ja aloin viettää kesälomalla aikaani hänen kotonaan maalaistalossa Keurusselän rannalla. Kitkin kasvimaata, teimme lampaille kerppoja, pesimme patapyykkiä rannassa ja luimme Vuorelan runoja. Opettajani osasi paljon runoja ulkoa. Keuruulainen kulttuurihenkilö oli siis elämäni ensimmäinen lausunnan opettaja. Hänen merkityksensä on tietysti vähäinen välituntiopiskelua sisältäen, mutta mielestäni se oli arvokasta siihen elämäni aikaan. Kävimme läpi vain Vuorelan runoja. Minulla ei ollut muiden runoja vihkossani. Maisteri pysäytti minut usein ja kysäisi: ”Mihin sinulla on kiire. Kuulijoille pitää antaa aikaa.” Se hymyilytti minua. Myöhempinä vuosinani olin useiden kuuluisien ja taitavien taiteilijoiden oppilana. Veikko Sinisalo oli yksityisopettajani kokonaista kolme tuntia. Siitäkin olen elämälleni kiitollinen. Lausunnan harrastukseni jäi minuun asumaan ja kulttuurikilpailuissakin sain palkinnoksi Vuorelan Runoja-kirjan. Alkulehdillä lukee: Teiniluokat, I palkinto lausunnassa, vuosiluku 1954 ja nimeni. Seuraavana vuonna sain palkintokirjana Aleksis Kiven Kootut runot. Omistan ne vieläkin ja ne ovat minulle rakkainta omaisuuttani. Koulun joulujuhlassa sain rehtorilta paketin. Tunsin hänen käsialansa. Sitä en muista oliko se kirja Vuorelan Runoja, vai Leinon Hymyilevä Apollo. Mielestäni molemmissa on rehtori Rainion kirjoitusta. Olen miettinyt olivatko ne samassa paketissa, vai sainko toisen niistä toisessa tapahtumassa. Ehkä syy siihen, että hän lahjoitti runoja minulle oli se, että olin valittanut rehtorille, että minulla ei ole runoja. Lausunnan harrastaminen eli minussa, eikä antanut rauhaa. Vieraita oli kutsuttuina opettaja Hurttian kotiin kokoukseen tai kyläilemään. Myös minut kutsuttiin. Tietysti esitin Einari Vuorelan runoutta, olihan minulle kerrottu, että runoilija itsekin on paikalla. Hui! Ohjelmistooni kuului Kuunpaisteella-runo. Ensin sitä vähän ujostelin, mutta esitystilanteessa ujous oli poissa ja eläydyin tyttöön, joka oli juuri rakastumaisillaan ja oudoksui tunteidensa myllerrystä. Muistan, kuinka poskeni punoittivat ja polttivat. Opettaja Hurttia toi minulle runoilija Vuorelan terveiset kouluun. Ne olivat kiittäviä sanoja, jotain tähän tapaan: nuori lausujatyttö oli juuri sen ikäinen, kenelle hän oli runon tarkoittanut ja tyttö esitti runon juuri siten, kuin hän toivoi. Voi iloani ja onnellisuutta, jotka nuo terveiset koko luokan kuullen aiheuttivat mielessäni. Sitä aikaisemmin olin ajatellut ja muistanut vain talon omien koululaisten esitystä. Nimittäin Heljä ja Anssi soittivat ikimuistoisesti nelikätisesti pianoa. En ollut kokenut sellaista koskaan aiemmin. Vuorelan pariskunta oli silmät kiinni ja sekös minua nolotti, kun en ymmärtänyt, että he nauttivat ja se kuului asiaan. Einari Vuorelan terveiset ovat seuranneet minua aina esitykseni jälkeen, noista vuosikymmenien takaisista terveisistä asti. Juuri nytkin kiitollinen mieleni nousee runoilija Vuorelan luo. Vuorelan runoutta lausumassa Yhtenä kesänä ehdotin lausuntakurssien johtajalle, että ottaisimme Vuorelan runoja työstettäväksi. Toivomukseni otettiin huomioon ja koko iltapäivän harjoittelimme Einari Vuorelan runoja ja arvostelimme toistemme esityksiä ja saimme ohjeita ja ehdotuksia. Huilunsoittaja kokoelma täyttää 100 vuotta vuonna 2019. Runoilijaa itseään on usein nimitetty Huilunsoittajaksi. Tätä kokoelmaa kävimme läpi pohtien esitystyyliä ja muita esitykseen liittyviä asioita. Pelko-runo jaettiin pieniin osiin siten, että eri esittäjät saivat siitä rivin tai pari esitettäväkseen. Runo sai aivan eri piirteitä ja sävyjä. Huilunsoittajasta on ollut ohjelmistossani useita tekstejä. Erittäin mieleinen on minulle ollut runo Tuolla on koti. Lukemattomia kertoja olen sen esittänyt ympäri Suomea saapuneille vieraille kirjailijakodissa pihalla olevien myllynkivien päällä seisoen. Kun teimme musiikki-runo-koosteen taiteilija Risto Rinkkalan kanssa, runo kuului itsestään selvyytenä ohjelmaamme. Saimme siitä hyvän palautteen lehdessä: Terttu Rajamäen ja Risto Rinkkalan esitys ei jättänyt kuulijoista ketään kylmäksi. Minä lämpisin! Samassa kokoelmassa on runo, jota esittäessäni teki aina melkein mieli huutaa ilosta. Se runo on Huhtikuun tunnelma. Runoon Mummo ja aapinen otin esitykseen mukaan jonkun koulukkaan opettelemaan kirjaimia. Joskus joutui siihen tehtävään joku aikuinenkin, kuten luokkakokouksessakin eräs Juhani, joka oli koulukkaina ollessamme ollut rakas ystäväni. Kun hän poistui Vuorelan takanreunalta, jossa istuimme lukemassa aapista, niin hän virkkoi: "Olipa kuuma kainalo!" Mielestäni se runo on kuin luotu juuri kirjailijakodin tupaan. On uuni, kello ja kaikki muu. Vain kissa pöydän alta puuttui. Senpä sain mukaan kuvitteellisesti, ja olin kuulevinani maidon lipittämisen äänen pöydän alta. Silloin vaistomaisesti kyyristyin katsomaan kissiä. Aloittelevat lausujat suosivat paljon kokoelmasta Unhoituksen maa runoa Hölmö. Se on yleisesti käsitetty huumorirunoksi, mutta analysoitaessa runoa tarkemmin tuleekin selväksi, että se on tragikoominen teksti. On kysyttävä, millainen runominä on ja vastattava kysymyksiin. Saattaakin tulla yllätyksiä. Kerran istuimme iltaa minulle rakkaiden naisten kanssa ja puhuimme Vuorelan runotuotannosta. Vieraani tunsivat hyvin kirjailijapariskunnan. He muistivat sen runon, jossa on mukavia sanoja käytetty paljon. Esim. tuprutella, lemmonlailla, piehtaroiden, hirnahdellen, ikäluuskat, hamuillen, pilppoi ja paljon muutakin. Kertasimme sitä sana sanalta lukien ja nauraen, ihaillen ja päivitellen. Minulle taisi runoystäväni Lea ehdottaa, että toisin sen runon mukavine sanoineen johonkin tapahtumaan. Kävin esittämässä sen lähellä Helsinkiä tuttavani Martta-yhdistyksessä. Siellä alettiin jopa väittää, että se runo ei ole Vuorelan käsialaa. Minä naureskelin ja näytin lopuksi runon kokoelmasta Keväthartaus. Oppaana Vuorelassa Runo Aave kokoelmasta Unohduksen maa oli vuosikaudet esityksessäni erikoisesti silloin, kun kävin kymmenkunta vuotta kirjailijakoti Vuorelassa kotiseuturetkellä koulun viidesluokkalaisten kanssa. Huvittuneena seurasin, kun tekstin edetessä koulukkaat vilkuilivat ikkunasta aittaan päin. Joskus joku kertoi leikillään esitykseni jälkeen, että hän oli vähällä saada ihan sydärin. Sen runon jälkeen pyysin mukana olleelta opettajalta luvan saadakseni kertoa mitä jännää ja outoa olin kokenut ollessani pimeänä syksyiltana Kirjailijakodissa. Sain kertomukselleni aina luvan. Kerroin sen tapani mukaan jännittävyyttä lisäten. Pimeänä syksyiltana odottelin yksinäni yliopiston kirjallisuuden opiskelijoita tutustumaan kirjailijakotiin. Tuuli vinkui talon nurkissa ja katolla ja minulle tuli vilu. Erityisesti varpaitani paleli. Silloin kamarin seinällä vielä oli puhelin ja odottamani vieraat soittivat, että he ovat myöhässä, he tulevat kyllä myöhästyneinä. Olisinko mahdollisesti edelleen odottamassa heitä? Takan viereen oli varattu puita ja niinpä sytytin takkaan tulen, että saisin varpaitani lämpöiseksi. Suloinen takan lämpö alkoi nukuttua minua ja taisin torkahtaa hetkisen. Heräsin kummalliseen ääneen. Se tuli aivan läheltäni ja eikä muistuttanut mitään tuntemaani ääntä. Kiiruhdin ulko-ovelle ottamaan opiskelijajoukkoa vastaan iloissani. Piha oli pimeä ja tyhjä. Ketään ei ollutkaan saapunut. Senkin professorit, sadattelin mielessäni. Palasin takaisin tupaan pettyneenä. Uudelleen kuului tuvasta nariseva outo ääni, uudelleen ja uudelleen. En siis ollutkaan uneksinut. Kiersin kaikki huoneet tarkastaen ovatko ovet kiinni, eivätkä narise. Kiinni olivat. Minua pelotti, tai oikeammin sanoen minulla oli outo olo. Tuvan ovelta huusin kovalla äänellä: "Pois Einari viinakaapilta!" Oma ääneni rauhoitti mieltäni ja unohdin koko tapahtuman, kun kirjallisuutta opiskelevat nuoret miehet saapuivat. He eivät olleetkaan yhtään kiinnostuneita kodin esineistöstä ja sen asukkaista, vaan halusivat kuunnella runoilijan kirjoittamia runoja, lisää ja lisää. Jotkut pojista tunsivatkin runojen nimiä ja minä otin avukseni kaapista runokirjan, jonka tiesin sieltä löytyvän. Nuorukaiset kehottivatkin minua siirtymään runojen pariin ja he halusivat minun lopettavan kodista ja sen asukkaista kertomisen. Heillä oli kuulemma omat mummolansa. Meiltä kului yhdessä aikamoinen tovi runojen kimpussa, pojat kuunnellen ja toivoen lisää ja minä sen kun lausuin ja lausuin. Vieraampia runoja tyydyin lukemaan vain, mutta eräs nuorukainen pyysi, että edelleen esittäisin. Olin iloissani ja innoissani. Koin heidät komeina nuorukaisina ja olin posket hehkuvina, kuin joskus nuorena. Jestas sentään! Kirjailijakodin säännöissä määrätään, että tupaan on tuotava uudet puut käytettyjen tilalle. Koska olin käyttänyt osan puista odotellessani, niin keksinkin, että nuoret miehet hakevat tilalle toiset puut. Jouduin käyttämään lähes kaikki taitoni, että sain puunhakijoita. Lopulta monta nuorukaista joutuikin lähtemään sateeseen ja tuulen armoille navettarakennukseen mäkeä alas. Sillä, että lopulta sain puuretkelle muutamia poikia, oli inhimillinenkin syy, joka vaatii elimistössämme toimintaa aika-ajoin. Kun he saapuivat, niin en ensin tunnistanut heitä samoiksi pojiksi, jotka olivat lähteneet. Takaisin tuli pörröisiä, jaloistaan ja puseroistaan märkiä, mutta nauravia poikia. Heillä ei ollut sylissään yhtään takkapuuta. He vakuuttivat, että olivat etsineet koko rakennuksen ja eivät olleet löytäneet kalikan kalikkaa. He kertoivat nauruissaan, etta olivat kyllä löytäneet mukavuuslaitoksen. Jotkut nuorista miehistä eivät olleet koskaan ennen asioineet puuseessä. Myöhemmin sain tietää, ettei navettaan oltu vietykään vielä uutta puukuormaa kevättä odottamaan. Minun ei tullut mieleenkään mennä tarkastamaan olivatko pojat varmasti sulkeneet kaikki sisällä olevien ovien hakaset. Niin ja jos olisi juolahtanut mieleeni, niin olisinkohan siihen syysmyrskyn möyryämään ilmaan mennytkään tarkastusretkelleni. Tuskinpa. Myöhemmin minua moitittiin, että yksi haka oli sisätiloissa ollut sulkematta. Että minä kehtasinkin olla niin huolimaton! Opiskelijoiden ryhmäläiset kertoivat, että toinen joukko tulee seuraavalla viikolla samanlaiselle retkelle ja he ehdottelivat runoja, jotka esittäisin sille ryhmälle. Sovimme siten. Olinpa iloissani, kun oli työtä. Seuraavan viikon harjoittelin ahkerasti ja odottelin kutsua oppaaksi. Sitä ei kuulunut. Lopulta tiedustelin kaupungilta ryhmän saapumisaikaa. Siihen aikaan tilaukset menivät kulttuuritoimistoon. Sieltä vastattiin, että ryhmä oli jo käynyt. Opiskelijat pyysivät minut muualle esittämään heille. Kertomansa mukaan, he olisivat halunneet kuulla runoja juuri siinä kodissa. Runojen kuulemiseen olisi heidän mukaansa tullut erityinen merkitys juuri siellä, missä he olettivat niiden syntyneen. He kokivat runonhengen siellä voimakkaasti. Ehkä asia on siten, tiedä häntä? Tai niinhän minäkin olen kokenut. He eivät tienneet toivoa samaa opasta kuin edelliselläkin ryhmällä oli ollut. Jälkeen päin kerroin läheisessä talossa kokemani oudon äänen tuvassa. Talon isäntä kysyi heti, olinko sytyttänyt takkaan tulet? Syy oli kuulemma siinä. Hormissa alkaa joku osanen väpättää hetkeksi, kunnes hormi lämpiää tarpeeksi ja väpätys loppuu. Kuulemani mukaan se väpättäjä on poistettu. Laadin itselleni Kirjailijakodissa opastettavan tekstin oman mieleni mukaan eli asioista, joista uskoin sekä koululaisten, että eläkeläisten olevan kiinnostuneita. Tietysti kummallekin ikäryhmälle omanlaisensa. Eläkeläisten kysymys koski useimmiten runoilijan suhdetta tuonpuoleisiin asioihin. Syynä he kertoivat, että kodissa tuvan seinällä oli kuva, joka kiehtoi mieliä ja innoitti kysymään asiasta. Minähän en tiennyt, vaan kysyin kirjailijan tyttäreltä asiaa. Varpu-Liisa kertoi, että kodin iltatapahtumiin kuului iltarukouksen lukeminen. Minä vuorostani kerroin, viimeisen runoteoksen sanomasta ja kehotin vieraita lukemaan sitä teosta, josta saattavat saada kysymykseensä vastauksia. Erään kerran matkailijat olivat eläkeläisiä pieneltä paikkakunnalta rannikkoseudulta. Ehdotin, että jospa olisi vieraissa joku, joka haluaisi esittää Vuorelan runoja. Heitähän olikin paikalla monia kymmeniä, eli runopiiriläiset. Jokainen halusi esittää toiverunonsa. Eräs iäkäs lausujamummu ei halunnutkaan lopettaa yhteen runoon, vaan esitti useita, kunnes toiset ärsyyntyivät ja käskivät hänen lopettaa. Aika kului ja eläkeläiset sen kuin laususkelivat, kunnes heidän autonkuljettajansa saapui mäkeä ylös ilmoittamaan, että heidän täytyisi jo luovuttaa auto ja he ovat vielä täällä runoilemassa! Tuli vähän kiire ja Siunattu askar -runo jäi kesken. Sain heiltä kortin, jossa kertoivat, että retki kirjailijakotiin jäi mieleen väikkymään runoineen ja iloisine oppaineen. Vieläkin olen saanut kiitosviestejä niistä hetkistä. Kerran sain naurut aikaan Vuorelan kamarissa, kun monin sanoin kehuin kamarin kaapissa olevaa upeata keittokulhoa ja pyysin vieraita avaamaan kaapin alaoven sepposelleen nähdäksemme ihanuuden omilla silmillämme oven auetessa. Juuri silloin selostin, että olen aina ihmetellyt, miten suku on raaskinut jättää tuon ihanuuden tänne lahjoittaessaan talon kaupungille. Hetken oli aivan hiljaista ja sitten miesääni totesi, että kaapissahan köröttää kiinalaista halpaemalia oleva kannellinen kulho. Vieraita nauratti, minua ei yhtään. Vuorelaa lausumassa Keuruulla ja muualla Otin tavakseni vanhaa hautausmaata esitellessäni Vuorelan haudalla lausua runon, Jossain kirkkauden maassa. Pari kertaa se on poikinut esityspyynnön sille paikkakunnalle, josta kuulijat ovat olleet. Kun olin estynyt itse ajamaan autoa, niin minut haettiin kotoani Muurameen. Ajattelin silloin, että onpa keuruulaisen runoilijan tekstit haluttuja kuultavaksi. Kerran tunnetun keuruulaisen johtajan siunaustilaisuudessa pyydettiin minulta yllättäen esitys. Se ihana runo, Jossain kirkkauden maassa sai silloin kuulijansa Pyynikin pappilassa. Einari Vuorelan 100-vuotisjuhlavuonna innostuin valmistamaan omaa Vuorela- runotapahtumaa. Lausujainkursseilla oli oppi annettu siten, että kooste ei saisi olla vain laadittu yksittäisistä runoista peräperään, vaan runot pitäisi edetä kronologisesti eli tarinaa punoen. Vuorelan runoista se oli helppo rakentaa. Ensin lapsuus, nuoruus, aikuisuus, luonto, vanhuus ja lopulta iäisyydestä joku monista runoista. Aloitin sen samalla runolla, johon sen lopetinkin. Koin siten, että siihen mahtui elämä, vaikka sen nimeksi laitoinkin, tunnetun runon mukaan: "Minä menin hattuni alle". Mukana oli lisäkseni huilisti, joka otti osaa Korpirastas-runoon huiluineen lurauttelemalla instrumenttiaan toivomissani kohdissa. Vanhaan kirkkoon saapui kevätmatkalleen Ikaalisista veteraanikuoro, joka halusi tutustua Keuruun kirkkoihin. Niinpä Vuorela-runotapahtumani oli aamusella, kun se aika sopi kuoron matkaohjelmaan. Tuumasin, ettei maitokauppaan kiiruhtavat ennätä poiketa vanhaan pyhättöömme, mutta olin väärässä. Kuulijoita saapui, niin että kirkkosali oli täynnä ja kynnyksetkin olivat käytössä. Kuoro esiintyi laulaen omiin sanoihinsa rustatun laulun. Se soi kauniisti ja voimakkaana puisten seinien ympäröiminä ja mietin, onkohan arvokas kirkkomme kuullutkaan aikaisemmin valssin kaikuvan hartaana seinistä ylös holviin saakka miesten upeasti laulaessa sanoittamaansa tuttua sävelmää. Teki mieli valssata. Silloin valitsin esittämäni runot Einari Vuorelan teoksesta Kiurun portaat. Ne sopivat oivallisesti kirkossa esitettäväksi. Sen teoksen runoissa Vuorela elää paljolti tuonpuoleisissa asioissa. Tapahtuman jälkeen olimme alkaneet suunnitella uutta ohjelmaamme saman löytämäni huilistin kanssa eli runo ja huilu. Mielestäni huilu on paras soitin Vuorelan luontorunoihin. Vuorelalta tekstit ja metsän äänet huilusta, "Oi lintu uneksia korpien!" Oi jee! Ohjelma oli jo loppusilausta vailla, kun sain tiedon, että suloinen, elämänsä alussa ollut nuori huilisti oli menehtynyt. Suruni oli monin kertainen. Muuallakin juhlittiin runoilija-kirjailijan sataa vuotta. Minut kutsutiin Töysään esittämään Vuorelan runoja. Matkustin sinne Einari Vuorela seuran varsinaisen perustajan kanssa. Paikka oli siisti leirialue ja seurassamme oli Haapamäen Riihosta isäntä isolta possutilalta. Hänpä vasta veitikka olikin matkaseurana. Kun eronhetkemme koitti, niin vanha isäntäpä intoutuikin lausumaan Vuorelan tekstejä, auton oven raosta meille ihastuksesta hykerteleville naisille, Lealle ja minulle. Vuorela oli ollut opettajana vähän aikaa myös Virroilla ja sinnepä minut vietiin Vuorelan kunniaksi järjestettyyn juhlaan esittämään Vuorelan tuotantoa. Vieressäni siinä juhlassa istui nainen, joka oli paatoksellisen esittämisen ihailija. Kun joku esitti paatoksellisesti ja vanhanaikaisesti, niin se ihminen oli aivan haltioissaan esitystyylistä. Hän hekumoi tyytyväisyyttä, hoki ja kyseli minultakin esityksen erinomaisuutta. Sellaisena aikana lausuntataide joutui unohduksiin ja koki uuden renessanssin vasta sitten, kun paatoksellisuus haudattiin ja siirryttiin kertovaan ja puhuvaan esittämiseen. Pitkien aikojen kuluttua sain lehtikuvan siltä paikkakunnalta ja se kuva oli otettu minusta. Ylläni oli mekko, jollaisen olin nähnyt satukirjailija Laura Sointeen päällä valokuvassa ja heti hankin samanlaisen itsellenikin. Lähes samanlaisesta kankaastakin. Se oli nätti ylläni, vaan kun yhteen aikaan kiloni lisääntyivät, niin mitä minä hölmö teinkään. Vein mekon kirpputorille lähes pitämättömänä. Nytpä mekko jälleen sopisi ylleni. Uskon myös, että olen nähnyt sen saman myssymäisen hatun Vuorelassa, sen joka oli Laura Sointeen päässä ensi kerran hänet nähdessäni. Oppaana ollessani pesin sen ja kuivatin lasipurkin päällä, että pysyisi kuosissaan. Sovittelin sitä ja olisin lainannut sitä esityksiini, mutta ei se pukenut minua. Einari Vuorelalle oma seura Erään kerran ollessamme kahdestaan Lea Riihimäen kanssa muorin mökillä viettämässä kesäiltaa näin, että hänellä oli erityistä asiaa, joka muhi hänen mielessään. Hän kertoi aatoksestaan alkaa kerätä lisää ystävästään runoilija Vuorelasta löytyvää ainestoa. Juuri silloin poikkesi muutamien joutsenien joukkue tervehtimään mökin rantaan meitä, kuin sinetöidäkseen Lealle mieluisan aatteen. Ne lipuivat hiljaisesti ja aivan äänettömästi luoksemme. Olen Einari Vuorela seuran perustajajäsen. Olin perustavassa kokouksessa mukana. Yhden kerran minulta julkaistiin kirjoitus Korpirastas-jäsenjulkaisussa. Pyynnön esitti silloinen puheenjohtaja Lea Riihimäki. Hän oli tietoinen siitä, miten rakastin runoja ja kuljin runokirja laukussani. Ennen Einari Vuorela seuran perustamista järjestettiin kirjailijakodin pihamaalla juhlia. Silloin Laura Soinne oli kesäkodissaan käymässä. Minut oli pyydetty esittämään myös sinne. Musiikkia esitti Keuruulla opettajana toiminut, ihanasti laulava Pirjo Koskenperä. Laura Soinne oli haikaillut, kuka on tämä lausuja? En tunne häntä. Haluan tavata hänet. Niinpä minut esiteltiin hänelle ja hän siitä ilahtuneena sanoi: "Jaa, se pieni tyttö, jonka tapasimme Hurttialla kauan sitten." Sen iltapäivän vietimmekin yhdessä rupatellen. Hän kertoi mm. Einarin ja hänen rakkaustarinastaan jotain oleellista. Kun puhuin heidän tyttärensä kuullen sen tarinan, niin hän virkkoi, että niinkö se asia on mennyt? Runo, Kaivotiellä on Suomen rakastetuimpia runoja. Täytyihän minun se ottaa ohjelmistooni, tietysti. Joskus sitä on toivottukin kuultavaksi. Teimme kerran erään naisryhmän kanssa pyöräretken Vuorelaan. Lea Riihimäen tuoman ihanan, kuuman kalapaistoksen söimme talon rapuilla. Esitin Kaivotiellä runon siinä ulkona ja lopulta intouduimme korkeaan heinikkoon aukaisemaan polun kaivolta tuvalle. Valokuviakin otimme. Niissä kuljen mäkeä ylös ämpäri kädessäni. Myöhemmin samana kesänä Laura Soinne kertoi, että se paikka mihin sen teimme ei ole oikein. Hän neuvoi oikean kaivotien kulkureitin minulle. Olen löytänyt valokuvan jossa heinikossa on jo kuljettu ura ja minä tulen kaukana heinikon takana. Eräällä pyöräilyretkellä minun runokirjalleni sattui onnettomuus. Olin ottanut termoskannullisen kahvia matkaevääksi ja se pullollinen oli mennyt runokirjani seuraksi kassiini. Siellä ne lilluivat sulassa sovussa. Koko pitkän kesän sitä kirjaa kuivattelin ulkona auringossa. Kyllä se kuivui, mutta kahvin jäljet ovat edelleen vahvasti näkyvissä retkestämme. Runot ovat tallella. Muutenkin lausunnasta palkintona saatu kirja on kärsineen näköinen, vaikka teetin siihen nahkaisen selkäosankin. Se rispailee. Johonkin aikaan elämässäni sain runoilijasta valetun pronssisen reliefin. Se luovutettiin juhlissa ja meitä, mitalin saajia, oli pitkä rivi. Nyt olenkin joutunut ajattelemaan, että enpä minä voi sitä painavaa esinettä ottaa mukaani tuonpuoleiseen. Saatanpa pudota alas! Taiteilijat työssään Vuorelan innoittamina Kirjailijakoti oli jo siirtynyt Keuruun Kaupungilta takaisin Vuorelan suvulle, niin erääksi kesäksi sinne oli pyydetty pitämän yleisötapahtumia taiteilija Tony Edelman. Koko iso tupa oli myllätty tarvittavaan järjestykseen. Minut oli tilattu mäen alla sijaitsevaan navettarakennuksessa oleviin tiloihin. Siellä touhusi nuorten ryhmä keitellen vierasväelle kahvia. Tutustuin sinä kesänä Tony Edelmaniin. Hän oli rauhallinen, vaatimattomalta vaikuttava taiteilija. Hän kyseli minulta Vuorelan runojen tuntemustani. Hymyillen kerroin hänelle, kuinka olin jo lapsena niihin ihastunut. Eniten minua hymyilytti, kun hän intoutui kyselemään hiljaisella äänellään, vakavana ylläni olevasta asusta. Samalla kerroin hänelle, että omistin myöskin sen samanlaisen mekon kuin Laura Sointeellakin oli ollut. Hän esitti toiveen, että pukeutuisin siihen musiikkitapahtumaan Vuorelaan, seuraavalla kerralla. Nauraen jouduin tunnustamaan, että se ei ole mahdollista, koska se on sikistynyt. Hänen omana konsertti-iltanaan olivat automme sattumalta parkkeerattu vierekkäin ja silloin juttelin taiteilija Edelmanin kanssa viimeisen kerran. Kiittäessäni häntä konsertista, esitin myös onnittelut sävellyksestä Veräjäpuu teoksen runoon, Soi laulu hiljaa. Ennustin hänelle, että se saattaa jäädä elämään. Kun luin lehdestä Edelmanin kauniista, rauhallisesta siirtymisestä tuonpuoleiseen, niin mielessäni kertasin Vuorelan runon säkeitä. Multian hovissa oli eräs juhla, jossa opettaja Kansanaho piti esitelmän Einari Vuorelasta radioon. Hän pyysi minua sinne paikalle lausumaan Vuorelaa. Kun ohjelma tuli radiosta, niin esitys oli mielenkiintoinen. Ensin kuului minun lausuntaani ja kun esitelmä alkoi, niin lausuntaani kuului koko ajan taustalta. Opettaja Kansanaholta sain kiitokseksi Vuorelan proosakirjan, Laulu maalaiskylästä. Kirjailijan puolison kertoman mukaan sitä toista saman nimistä kirjaa on hän, Laura Soinne, `peukaloinut´ mieleisekseen (verbi on Sointeelta itseltään). Minun mielestäni kirjan teksti on kuin runoa. Omistan kummatkin versiot kirjasesta. Harmonikkataiteilija Aimo Häkkisen kanssa valmistimme siitä ihanasta tarinasta runo-musiikki ohjelman. Sitä ohjelmaa pyydettiin muutamia kertoja kuultavaksi. Häkkinen soitti koko ajan valssia. Minä sovitin tekstin myötäilemään valssia. Aikoinaan, kun tyttäreni tyttäret alkoivat säveltää Vuorelan runoja, niin ostin meille kummallekin, tytöille ja itselleni uudet kirjat. He olivat opiskelleet musiikkilukiossa ja soittivat silloin Pirkanmaan Nuorten Sinfoniaorkesterissa. He ovat esittäneet monta kertaa sävellyksiään arvokkaissa juhlissa, niin Keuruulla itsenäisyyspäivän päivä- ja iltajuhlissa kuin Tampereellakin. Vuorelan runoja on sävelletty paljon. Edelle menee vain Eino Leino. Mielestäni sävelletty runo on muunneltu runo. On hyvä, kun on runoja, joita voidaan säveltää. Johonkin aikaan järjestettiin Vuorela-seminaari. Silloin esitelmöi eräs professori runosta Vävy. Se on pieni runo kokoelmasta Kaukainen tuuli ja olin todellakin ihmeissäni esitelmän jatkuessa tunnista toiseen. Professori oli pyytänyt minut mukaan esitelmäänsä esittämään runot, joita hän käytti esimerkkeinä väitteissään. Kun hän muutti vaikkapa runon sanajärjestystä, niin hän sai huomaamaan, että runon totuudet muuttuivat. Se oli mielenkiintoista kuunneltavaa. Taitavat ovat taitavia. Runoilija Einari Vuorela erittäin taitava, niin myöskin runojen tutkijat omalla sarallaan. Einari Vuorelan tuotanto on rikastuttanut suomalaista runoelämää. Minunkin, lausujan, elämääni, Vuorelan runot ovat ihmeteltävästi elävöittäneet olemisellaan jopa koulukkaasta asti. Olin Einari Vuorelan siunaustilaisuudessa. Näin kuuluisuutta aiheuttaneen perhosen räpyttelevän kirkon ikkunassa. En silloin muistanut kokoelmasta Korpien takaa -runoa Polku taivaaseen. Toki sen tunsin. Myöhemmin kuulin Hannu Taanilan radiossa kertovan asiasta ja ihmettelin mielessäni runon ihmeellistä nivoutumista elämän tapahtumiin, kulkuun ja luontoon. Muutama säe mainitsemastani runosta: Nyt sen tiedän:/ Olen vain kalkkikuori,/ Olen vain kotelo / josta perhonen lentää. Siunaustilaisuuden lopuksi perhonen liihotteli jäähyväsille runoilijan arkun päälle asetettuun kukkakimppuun. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Runoilijan ja lausujan kohtaamisia muistojen kätköistä Subject The topic of the resource runoilijat kirjailijat Vuorela, Einari Soinne, Laura kirjailijakodit muistelmat oppaat (ammatit) lausujat runot Keuruu -- Jukojärvi Description An account of the resource Keuruulainen Terttu Rajamäki kertoo kohtaamisistaan runoilija Einari Vuorelan ja kirjailija Laura Sointeen kanssa, kokemuksistaan Vuorelan runojen lausujana ja työstään Vuorelan kirjailijakodin oppaana. Creator An entity primarily responsible for making the resource Rajamäki, Terttu Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto https://keuruunveraja.fi/files/original/4435a089936eb99dcbf435ddfc09b206.mp3 36c3ee8b50c6ba5490741f0f55bc9fc2 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Tällaista elämä oli - Veteraaniväen tarinoita Subject The topic of the resource sota-aika jälleenrakentaminen veteraanit Description An account of the resource Keuruun museon kustantamana ja Orvokki Vääriskosken toimittamana julkaistiin vuonna 2013 kirja, jossa 1920-1930 -luvulla Keuruulla syntyneet tai tänne muuttaneet kertovat muistojaan sodan varjosta jälleenrakentamisen aikaan. Tässä kokoelmassa voit kuunnella kirjan sisältämät tarinat. Creator An entity primarily responsible for making the resource Vääriskoski, Orvokki Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Rights Information about rights held in and over the resource Keuruun museo Sound A resource primarily intended to be heard. Examples include a music playback file format, an audio compact disc, and recorded speech or sounds. Duration Length of time involved (seconds, minutes, hours, days, class periods, etc.) 2 min 25 sek Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Elämän iltahuutoja Subject The topic of the resource runot Creator An entity primarily responsible for making the resource Rapo, Sylvi Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Rights Information about rights held in and over the resource Keuruun museo Description An account of the resource Äänitiedosto avautuu painamalla ensin aiheen kohdalla olevaa kaiuttimen kuvaa TAI itse aiheen otsikkoa JA sen jälkeen painamalla sivulle avautuneen mustan vaakapalkin vasemmassa laidassa olevaa pikku NUOLTA, jonka vieressä on aikalaskuri. https://keuruunveraja.fi/files/original/8ced6fd3a6fcfd137660154d17699fe6.mp3 819ee6004c41b2d98a96f078e7111156 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Tällaista elämä oli - Veteraaniväen tarinoita Subject The topic of the resource sota-aika jälleenrakentaminen veteraanit Description An account of the resource Keuruun museon kustantamana ja Orvokki Vääriskosken toimittamana julkaistiin vuonna 2013 kirja, jossa 1920-1930 -luvulla Keuruulla syntyneet tai tänne muuttaneet kertovat muistojaan sodan varjosta jälleenrakentamisen aikaan. Tässä kokoelmassa voit kuunnella kirjan sisältämät tarinat. Creator An entity primarily responsible for making the resource Vääriskoski, Orvokki Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Rights Information about rights held in and over the resource Keuruun museo Sound A resource primarily intended to be heard. Examples include a music playback file format, an audio compact disc, and recorded speech or sounds. Duration Length of time involved (seconds, minutes, hours, days, class periods, etc.) 1 min 41 sek Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Talvisodan muistoja Subject The topic of the resource runot Keuruu talvisota sota-aika kotirintama sotilaat sankarivainajat kirkkorakennukset muistot Creator An entity primarily responsible for making the resource Rapo, Sylvi Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Rights Information about rights held in and over the resource Keuruun museo Description An account of the resource Äänitiedosto avautuu painamalla ensin aiheen kohdalla olevaa kaiuttimen kuvaa TAI itse aiheen otsikkoa JA sen jälkeen painamalla sivulle avautuneen mustan vaakapalkin vasemmassa laidassa olevaa pikku NUOLTA, jonka vieressä on aikalaskuri. Date A point or period of time associated with an event in the lifecycle of the resource 1930-luku 1940-luku https://keuruunveraja.fi/files/original/4c4e363b146c9958661f676ea6dd2eeb.mp3 cb51f5bae3b2e26a5a9bf0fe32ec938c Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Tällaista elämä oli - Veteraaniväen tarinoita Subject The topic of the resource sota-aika jälleenrakentaminen veteraanit Description An account of the resource Keuruun museon kustantamana ja Orvokki Vääriskosken toimittamana julkaistiin vuonna 2013 kirja, jossa 1920-1930 -luvulla Keuruulla syntyneet tai tänne muuttaneet kertovat muistojaan sodan varjosta jälleenrakentamisen aikaan. Tässä kokoelmassa voit kuunnella kirjan sisältämät tarinat. Creator An entity primarily responsible for making the resource Vääriskoski, Orvokki Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Rights Information about rights held in and over the resource Keuruun museo Sound A resource primarily intended to be heard. Examples include a music playback file format, an audio compact disc, and recorded speech or sounds. Duration Length of time involved (seconds, minutes, hours, days, class periods, etc.) 5 min 27 sek Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Vain yksi tanssi Subject The topic of the resource Keuruu -- Pohjoislahti Keuruu -- Kaleton seurantalot tanssit sota-aika Creator An entity primarily responsible for making the resource Rapo, Sylvi Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Rights Information about rights held in and over the resource Keuruun museo Description An account of the resource Äänitiedosto avautuu painamalla ensin aiheen kohdalla olevaa kaiuttimen kuvaa TAI itse aiheen otsikkoa JA sen jälkeen painamalla sivulle avautuneen mustan vaakapalkin vasemmassa laidassa olevaa pikku NUOLTA, jonka vieressä on aikalaskuri. https://keuruunveraja.fi/files/original/44086133a7a93e75207bc8b57e9d24a5.mp3 b047871960ab4541993a659ad944dbc8 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Tällaista elämä oli - Veteraaniväen tarinoita Subject The topic of the resource sota-aika jälleenrakentaminen veteraanit Description An account of the resource Keuruun museon kustantamana ja Orvokki Vääriskosken toimittamana julkaistiin vuonna 2013 kirja, jossa 1920-1930 -luvulla Keuruulla syntyneet tai tänne muuttaneet kertovat muistojaan sodan varjosta jälleenrakentamisen aikaan. Tässä kokoelmassa voit kuunnella kirjan sisältämät tarinat. Creator An entity primarily responsible for making the resource Vääriskoski, Orvokki Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Rights Information about rights held in and over the resource Keuruun museo Sound A resource primarily intended to be heard. Examples include a music playback file format, an audio compact disc, and recorded speech or sounds. Duration Length of time involved (seconds, minutes, hours, days, class periods, etc.) 1 min 45 sek Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Tästä maasta, tästä niitystä Subject The topic of the resource runot Creator An entity primarily responsible for making the resource Rapo, Sylvi Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Rights Information about rights held in and over the resource Keuruun museo Description An account of the resource Äänitiedosto avautuu painamalla ensin aiheen kohdalla olevaa kaiuttimen kuvaa TAI itse aiheen otsikkoa JA sen jälkeen painamalla sivulle avautuneen mustan vaakapalkin vasemmassa laidassa olevaa pikku NUOLTA, jonka vieressä on aikalaskuri. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Artikkeleita eri aiheista Description An account of the resource Tässä kokoelmassa on artikkeleita erilaisista keuruulaiseen kulttuuriperintöön liittyvistä teemoista. Artikkeli Teeemateksti jostakin aiheesta. Tätä aineistotyyppiä voi käyttää aina kun tekstin muoto ei vaadi muuta. Mistä on kyse? Tähän kenttään artikkelin teksti jäsennettynä tarpeen mukaan. Runsas 300 v. sitten Keuruu näytti varsin toisenlaiselta kuin nykyään. Oli erottu Ruoveden seurakunnasta ja perustettu oma Keuruun kappeliseurakunta. Vaikka Keuruu oli pinta-alaltaan suuri, asukasluku oli vain arviolta 600 henkilöä. Pitäjään kuului Multian lisäksi osia Ruovedeltä, Mänttä-Vilppulasta ja Ähtäristä. Keuruun ensimmäinen kirkko, pyhän Mikaelin kappeli, purettiin toisen tieltä, kun rakennettiin samalle paikalle ns. Vähäkirkko, joka sijaitsi n. 50-60 m nykyisestä vanhasta kirkosta kaakkoon, Lapinsalmen rannalla. Vähäkirkko oli suorakaiteen muotoinen, jyrkkäkattoinen ja mitoiltaan 13x9 m suuruinen. Tämän VÄHÄKIRKON vierellä oli matalahko tapuli, johon hankittiin Keuruun ensimmäiset kirkonkellot. Tuohon aikaan Suomeen tuodut kellot valettiin Tukholman kuninkaallisessa tykkivalimossa. Tiettävästi Keuruun kellot on valanut Johan Mayer –niminen kellonvalaja. Kirkonkellojen osto oli pienelle seurakunnalle taloudellisesti erittäin raskas. Kellon hinnan maksuksi, täytyi esi-isiemme panna likoon viimeisetkin taalerinsa. Kun sitten keuruulaiset kuulivat ensimmäisen kerran oman kirkonkellon kajahtelevan matalassa tapulissaan, asukkaat ymmärsivät suuren ilon ja kiitollisuuden Jumalalle. Tämän jälkeen seurakuntalaiset kokoontuivat joka sunnuntai sankoin joukoin kuullakseen oman kirkkonsa kellon soittoa. Kerrotaan, etteivät kaikki seurakuntalaiset mahtuneet sisälle kirkkoon, vaan osan kuulijoista oli jäätävä kirkon ulkopuolelle. Oli myös vaikeuksia saada ketään jäämään kotiin kirkonmenojen ajaksi. Ennen nälkävuosia keuruulaisia oli jo noin 1 200 henkeä. Ns. suurina kuolonvuosina 1696-1697 kuoli nälkään ja tauteihin väestöstä noin puolet. Vuosisadan vaihteessa keuruulaisten toimeentulo perustui vuoden satoon. Maatiloilla viljeltiin kaskiruista, pellavaa; pidettiin lampaita ja sikoja. Lisätuloja saatiin mm. marjastamalla, kalastamalla ja metsästämällä. Poltettiin myös paloviinaa, jota kaupattiin turkulaisille. Keuruun seurakunnan viides kirkkoherra Georgius, Yrjö Herpman muutti Kuorevedeltä Keuruulle 1698. Hän asettui asumaan perheineen Kangasmannilan pappilaan. Sen rakennukset olivat huonokuntoisia eivätkä seurakuntalaiset olleet innokkaita niitä korjaamaan. Parin vuoden kuluttua pääsiäisenä pappilassa syttyi tulipalo. Palon jälkeen rakennusta piti alkaa lopulta kunnos tamaan kirkkoherran johdolla. Kirkkoherra Herpmanilla ja hänen vaimollaan Karinilla oli Kuorevedellä syntynyt kolme poikaa Gabriel, Juhana ja Kustaa. He viettivät nuoruutensa näillä tantereilla. Nuorukaisista kasvoi iso kokoisia ja väkivahvoja miehiä. Kerrotaankin, että veljekset olisivat vääntäneet hevosenkengän suoraksi paljain käsin. Tarina kertoo myös, että kun veljekset olivat kävelleet korkeilla puujaloilla, olivat he huilanneet välillä istuen kirkon räystäällä. Jokainen Herpmanin pojista suoritti ylioppilastutkinnon ja siirtyi ajallaan opiskelemaan isänsä jäljille Turun Akatemiaan. Akatemiassa oli useita tiedekuntia. Veljeksistä ainakin vanhimman Gabrielin tiedetään lukeneen lakia. Venäjä aloitti Suomen valloituksen keisari Pietari Suuren käskystä 1710 Viipurista ja Käkisalmesta. Ruotsin nuori kuningas Kaarle XII joutui perääntymään Turustakin elokuussa 1713. Akatemia lopetettiin ja veljesten oli keskeytettävä opintonsa ja palattava Keuruulle. Loppusyksystä kasakkapartiot pitivät vallassa Keuruuta ja pitivät tukikohtanaan Kangasmannilan pappilaa. Siviiliväestö kärsi sekä sodasta että miehitysajasta. Omat ja vieraat sotilaat pakko-ottivat muonaa armeijan tarpeisiin. Venäläiset ryöstivät, polttivat ja raiskasivat. Varallisuus kerättiin rahana, arvoesineinä, elintarvikkeina ja eläiminä. Tuhansia suomalaisia, myös lapsia ja nuoria vietiin venäläisille orjiksi. Kun omaisuutta kätkettiin, ottivat venäläiset kätköjen paikat selville väkeä kiduttamalla. Onnekkaat pääsivät pakenemaan metsien suojiin ja piilopirtteihin. Erityisen haluttua ryöstösaalista olivat kirkonkellot. Lapinsalmen rannassa olleen Vähäkirkon tapulissa riippui kaksi kelloa. Heti Herpmanin veljesten palattua kotiseudulleen oli kellojen piilottaminen täytynyt tapahtua. Se tehtiin salaa pienellä porukalla joskus iltahämärissä, koska vihollinen saattoi pakottaa jonkun kätkennän nähneen paljastamaan kätköpaikan. Vanhempi eli tämä pienempi kello pudotettiin kirkkosillalta eli LAPINSILLALTA salmeen ja suurempi kätkettiin Tarhianjärven takana olevaan korpeen, Kivelän ison kuusen juurelle. Kun sitten joulukuun 10. päivänä vuonna 1713 Salomon Engbergin komppania hyökkäsi pappilassa majoittuneita venäläisiä rakuunoita vastaan, olivat Herpmanin veljekset yhdessä keuruulaisten avustajiensa kanssa varmasti tässä mukana opastaen ja neuvoen, koska tunsivat hyvin tämän alueen. Taistelun jälkeen saatiin varusteet 114 rakuunalta. Vain 30 venäläistä saatiin elävänä vangiksi. Aseet, miekat, ampumatarvikkeet ja muuta sotilaskäyttöön sopivaa tavaraa saatiin nyt sissien käyttöön. Lisäksi saatiin saaliiksi 50-60 rakuunahevosta. Kapteeni Engberg komppanioineen jatkoi matkaansa. Keuruulaiset muodostivat 20-30 miehen sissiosaston, jonka johtoon asettuivat Herpmanin veljekset. Tämän taistelun jälkeen saatiin Tukholmasta materiaaliapuna muutamia karhukeihäitä. Tästä alkaisikin jo sitten heidän sankaritarinansa. Rauhan tultua Venäjän ja Ruotsin välille löytyi suurempi kello vuonna 1721, helposti Tarhian takaa, ison Kivelän kuusen juurelta (nykyisin Tarhiantie 21 tontilta). Kello palveli vielä pitkään, kunnes se v. 1911 sulatettiin Keski-Saksassa ja valettiin uudelleen. Pienempi kelloista, se vanhempi, on edelleen jossain tietämättömissä. Kelloa on etsitty vuonna 1972 Pioneerivarikon Aholan toimesta. Keurusselän seura on tiettävästi ollut aktiivinen näissä etsinnöissä ja v. 1996 Lions Club Keuruu etsi kelloa nykytekniikalla Lapinsalmesta. Eivätkä kellonetsijät ole vieläkään luopuneet toivosta löytää Isonvihan aikaan kirkkoherra Herpmanin poikien upottama kirkonkello. Puhe kellotapulin paljastamistilaisuudessa 15.6.2017 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Keuruun Vähäkirkon kellojen vaiheita ja yrityksiä löytää kadonnut kirkonkello. Subject The topic of the resource kirkonkellot Herpmanin pojat lionsjärjestöt tarinat Keuruu Description An account of the resource Puhe Veteraanipuiston kellotapulin paljastamistilaisuudessa Creator An entity primarily responsible for making the resource Rasi, Jussi Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Henkilögalleria Description An account of the resource Kokoelmassa on pienoiselämäkertoja keuruulaisista merkkihenkilöistä. Henkilö Biografia Lyhyt kuvaus henkilön elämästä ja teoista Lempinimeltään Savi-Leku, jonka soitin oli viulu. Hän aloitti soittoharrastuksen 6-vuotiaana. Savioja opiskeli 1920- luvun lopulla Helsingin konservatoriossa viulunsoittoa, mutta opinnot keskeytyivät. Hän oli mukana myös Sirkus-ryhmässä. Hän osallistui usein kansansoittokilpailuihin ja yleensä voitti sarjansa. Leo soitti kylän raitilla, hienoston kutsuilla, talkoissa, iltamissa, tansseissa ja häissä. Isä Aapo Savioja oli myös viulupelimanni. Savioja soitti kauniisti, notkeasti ja puhtaasti viuluaan. Hän soitti jopa kahta viulua yhtäaikaisesti; toinen viulu oli tuettu tuolille polvien eteen, jousi polvien väliin. Hän osasi soittaa viulua myös selkänsä takana. Leo antoi soitonoppia myös naapurissa asuneille Ahon veljeksille, joista Oiva Aho on soittanut Kansanperinnearkistoon useita Saviojalta oppimiaan kappaleita. Leo Savioja löytyi surmansa saaneena Haapamäeltä vuonna 1962, mutta tapahtumat ovat jääneet ratkaisua vaille. Elinvuodet Syntymä- ja kuolinvuosi 1899-1962 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Savioja, Leo Subject The topic of the resource kansansoittajat pelimannimusiikki Haapamäki Creator An entity primarily responsible for making the resource Reijonen, o.s. Aho, Riitta Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Henkilögalleria Description An account of the resource Kokoelmassa on pienoiselämäkertoja keuruulaisista merkkihenkilöistä. Henkilö Biografia Lyhyt kuvaus henkilön elämästä ja teoista Antti Autio asui sekä Keuruulla että Petäjävedellä. Hän soitti huuliharppua, 5-rivistä harmonikkaa, kornettia, tuubaa, kontrabassoa ja kitaraa. Hän oli ollut perustamassa Keski-Suomen Kansansoittajia vuonna 1960, Keurusseudun ja Petäjäveden pelimanneja, Läntisen Keski-Suomen musiikkileiriä ja Keuruun Soittajapoikia. Autio kirjoitti runsaasti kulttuurihistoriallisia lehtijuttuja myös kansansoittajista. Hänelle myönnettiin kansanmusiikin editämisestä Antin malja 1988, Paikallislehtien Liiton Antti-patsas ansioista lehdenteon saralla 1984, Suomen Kansanmusiikkiliiton kultainen ansiomerkki 1994 ja Keski-Suomen Kansanmusiikkiyhdistyksen kultainen ansiomerkki ja kunniapuheenjohtajan arvo vuonna 2000. Elinvuodet Syntymä- ja kuolinvuosi 1924-2017 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Autio, Antti Subject The topic of the resource pelimannimusiikki kansansoittajat Creator An entity primarily responsible for making the resource Reijonen, o.s. Aho, Riitta Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Henkilögalleria Description An account of the resource Kokoelmassa on pienoiselämäkertoja keuruulaisista merkkihenkilöistä. Henkilö Biografia Lyhyt kuvaus henkilön elämästä ja teoista Oiva Aho oli maanviljelijä ja viulupelimanni Suonsyrjästä. Oiva oli oppinut soittotaitonsa Aapo ja Leo Saviojalta. Oiva soitti 1920-30 -luvun talkoissa, häissä ja iltamissa. Varsinaiselta ammatiltaan Oiva Aho oli maanviljelijä Purolan perällä Aholassa. Kesäisin hän oli lisäksi töissä rakennuksilla. Sota-aika toi katkoksen soittoharrastukseen ja viulua tuli soitettua vain lomilla. Sodan jälkeen alkoivat sitten kansansoittokilpailut. Niissä pelimannit soittivan ensin kilpailunsa ohjelmana ja lopuksi oli tanssia paikalla olleiden pelimannien tahdissa. Kansansoittokilpailuista Oiva Aho keräsi yli 50 palkintoa. Oiva Aho oli merkittävä kansanmusiikin tallentaja. Hän soitti Kansanmusiikin nauhoitearkistoihin useita kymmeniä kappaleita. Keurusseudun pelimanneissa hän soitti sen perustamisesta, vuodesta 1971 saakka. Hänelle on myönnetty Suomen Kansanmusiikkiliiton kultainen ansiomerkki 1986. Elinvuodet Syntymä- ja kuolinvuosi 1906-1988 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Aho, Oiva Subject The topic of the resource pelimannimusiikki kansansoittajat Keuruu--Lankkua Creator An entity primarily responsible for making the resource Reijonen, o.s. Aho, Riitta Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Henkilögalleria Description An account of the resource Kokoelmassa on pienoiselämäkertoja keuruulaisista merkkihenkilöistä. Henkilö Biografia Lyhyt kuvaus henkilön elämästä ja teoista Veikko Korpinen oli ammatiltaan seppä. Hän oli syntynyt Multialla ja asui myöhemmin Keuruulla. Hänen soittiminaan olivat huuliharppu ja mandoliini, Hän saavutti noin 40 palkintoa kansansoittokilpailuista, Korpinen toimi Keurusseudun pelimannien puheenjohtajana vuosina 1972-1992. Veikko oli varsinainen sanaseppä, riimittelijä ja humoristinen soittaja ja pelimannihengen ylläpitäjä.Hänelle on myönnetty Suomen Kansanmusiikkiliiton Hopeinen ansiomerkki 1990, Pilli-Hermannin arvonimi 1990 ja Antin malja vuonna 1998. Elinvuodet Syntymä- ja kuolinvuosi 1926-2012 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Korpinen, Veikko Subject The topic of the resource pelimannimusiikki kansansoittajat Creator An entity primarily responsible for making the resource Reijonen, o.s. Aho, Riitta Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Riitta Reijosen kirjoituksia pelimanniperinteestä Description An account of the resource Keuruulaissyntyinen Riitta Reijonen (os. Aho) on osallistunut lapsesta saakka paikalliseen pelimannitoimintaan ja sittemmin myös tutkinut sitä laajasti. Tässä kokoelmassa on Riitan keräämää ja kirjoittamaa aineistoa keuruulaisesta pelimanniperinteestä. Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document Keuruun Kansalaisopisto on tarjonnut minulle maaseudulla kasvaneelle nuorelle 1970-80 -luvuilla oivan harrastusmahdollisuuden koko nuoruusvuosien ajan. Voi sanoa, että kansalaisopiston piirien myötä on juurtunut vahva kiintymys kansanmusiikkiperinteeseen. Se on antanut minulle useita hyvinkin ainutlaatuisia esiintymistilanteita ja vienyt eri paikkoihin. Se on muokannut minua ihmisenä ja vahvistanut löytämään omat polkuni myöhemmin elämässä. Olen kiitollinen, että sain olla mukana sekä pelimanni- ja hanuripiirissä sekä toimia työtehtävissäkin eli eläkeläisten tanhupiirin säestäjänä monen vuoden ajan Keuruulla. Olin mukana Keuruun pelimannipiirissä jo 10-vuotiaana. Kävin harjoituksissa joka torstai yläasteen musiikkiluokassa isän ja Oiva-sedän kanssa. Siellä Kalle Kaipiainen johti soittoporukkaa ja ilmapiiri oli mukavan leppoisa. Korpisen Veikko hauskutti meitä jutuillaan ja loi pelimannihenkeä. Monet kerrat muisteltiin soittojen lomassa myös entisajan pakallisia soittajia kuten Leo Saviojaa. Sitä tunnelmaa hakee edelleen pelimanniryhmistä. Setäni Oiva Aho oli tavattoman innokas ja hän, kuten monet muutkin pelimannit soittivat korvakuulolta eli ilman nuotteja. Kalle ystävällisesti kävi monet kerrat Aholassa nauhoittamassa kelanauhalle uudet kappaleeet, jotta ne opittiin. Pelimanneilla oli paljon keikkoja häistä hautajaisiin. Paikalliset juhlat, kuten Kansalaisopiston kevätjuhlat tarjosivat aina mieluisia esiintymisiä. Kesäisin keskiviikkosoitot Keuruun Kotiseutumuseolla olivat myös mieleenpainuvia soittotapahtumia. Siihen ympäristöön pelimannimusiikki asettuikin erinomaisesti. Soitimme tarvittaessa tansseja, mutta perinteinen pelimannimusiikki oli vahvasti mukana. Soittajia oli porukassa parikymmentä. Osallistuimme tuolloin usein maakunnallisiin jopa valtakunnallisiin pelimannitapatumiin esim. Samuelin poloneesiin v. 1976 Finlandia-talolla ja Kaustisen Kansanmusiikkihjuhlien ohjelmakilpailuun v. 1977. Koulutyön ohessä säestin monta vuotta eläkeläisten tanhupiiriä, jota ohjasi taitavasti Vappu Nivala Kansalaiskoulun salissa. Piirissä oli mukana vain yksi mies, mutta eivät nuo elämäänähneet vahvat naiset siitä lannistuneet. Soittajalle tuo tanhujen kertaaminen, jopa 30 kertaa läpisoittaminen, ei aina ollut kovin kehittävää, mutta työ palkitsi aina tilipäivänä. Eipä tarvinnut koskaan pyytää taskurahaa vanhemmilta. Kansalaisopistotoiminnassa tapahtui iso askel, kun opiskelumahdollisuus avautui myös virallisesti alle 16-vuotiaille. Pääsin mukaan hanuripiiriin, jota aluksi ohjasi Hannu Matilainen Jyväskylästä. Silloin soitin klassista musiikkia ja opettelin samalla nuotistasoittoa. Aluksi se oli vaivalloista, mutta oli erittäin tärkeää soitossa edistymisen kannalta. Opetus tapahtui yksilöllisesti noin 15 minuuuttia / oppilas. Myöhemmin piiriä veti keuruulainen Pentti Pirttimäki. Häneltä soitto-ohjelmistossani on edelleen Talonpojan jenkka. Sitten tuli Häkkisen Aimon aikakausi. Ami oli ennestään tuttu, sillä hänen kanssaan oli haettu minulle ensimmäinen harmonikka Ruovedeltä muutama vuosi aiemmin. Amin kuten Pirttimäenkin aikaan soitto oli tanssikappaleiden yhteissoittoa porukassa. Paremmilta soittajilta oppi aina uusia niksejä. Esiintymisiä ei ollut kovin paljon lähinnä vain Kansalaisopiston omat juhlat. Ohjelmistossa olivat mm. valssi Kaukomaita kohti ja tietysti Säkkijärven polkka. Tässä ryhmässä kohtasi ennen kaikkea eri sukupolvet. Linkki Keuruun pelimannien kotisivuille: https://www.keuruunpelimannit.fi/kuva-arkisto/ Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Mietteitä 30-40 vuoden jälkeen Keuruun Kansalaisopiston opintopiireistä Subject The topic of the resource kansalaisopistot pelimannimusiikki harmonikka kansanmusiikki Creator An entity primarily responsible for making the resource Reijonen, Riitta Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Riitta Reijosen kirjoituksia pelimanniperinteestä Description An account of the resource Keuruulaissyntyinen Riitta Reijonen (os. Aho) on osallistunut lapsesta saakka paikalliseen pelimannitoimintaan ja sittemmin myös tutkinut sitä laajasti. Tässä kokoelmassa on Riitan keräämää ja kirjoittamaa aineistoa keuruulaisesta pelimanniperinteestä. Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document Keuruun Kansalaisopiston pelimannipiiri aloitti toimintansa syksyllä 1971 Kalle Kaipiaisen johdolla. Menin mukaan toimintaan 10-vuotiaana vuonna 1973. Setäni, viulupelimanni Oiva Aho ja isä-Paavo innostivat liittymään joukkoon. Ryhmässä soitti tuohon aikaan myös Toivo-setä, joka oli kolmas Ahon pelimanniveljeksistä. Kaikki nuo kolme olivat oikeita kansanpelimanneja ja siis korvakuulosoittajia. Muita soittajia 1970-luvulla olivat Ville (Vilho) Käkelä, Paavo Simola, Antti Oittinen, Eino Saarikko, Markku Tallila, Veikko Korpinen, Lasse (Lauri) Kaukanen, Martti Perämäki, Veikko Heikkilä, Väinö Lammintaus, Voitto ja Veikko Ahonen, Onni Pajala ja Kari Pihlajamäki. Harjoitukset alkoivat joka torstai klo 18.30. Kiipesimme yläasteen kolmanteen kerrokseen soittimien kera. Haitarilaukut ja kontrabasson kuljettaminen portaikossa saivat sykkeen nousemaan. Musiikkiluokassa alkoi kukin tapailla viimeisimpiä innostuksen kohteita eli lempikappaleitaan. Pian Kaipiaisen Kalle kuitenkin keskeytti hälisevän ”yhteissoiton” ja siirryttiin illan ohjelmistoon. Kalle oli monistanut uusien sävelmien nuotit (alkuaikoina spriimonisteet olivat voimakkaasti tuoksahtavia). Ne jaettiin nuotinlukutaitoisille, sillä kaikki eivät suinkaan soittaneet nuoteista. Vanhat pelimannit eivät nuotteja tarvinneet, silti musikaalisuus ja hyvä muisti riitti yhteismusisointiin. Korpis-Veikko totesikin: ”Muuta minä en nuoteista ymmärrä kuin että niitä ei saa repiä.” Kalle soitti usein ensin sävelmän viulullaan ja sitten muut tulivat mukaan taitojensa mukaan. Osa siis kuulemansa perusteella ja osa nuotteja tapaillen. Samaa kappaletta soitettiin välillä useaan kertaan ja seuraavilla kerroilla niitä vielä kerrattiin. Näin sävelmät alkoivat luistaa ja yhteissoitto sujua. Illan aikana saatettiin soittaa 3-6 kappaletta. Ennen esiintymisiä hiottiin samoja kappaleita tietysti enemmän. Oiva-setä muisteli usein entisajan vanhoja pelimannisävelmiä mm. Aapo ja Leo Saviojan soittamia kappaleita ja Kalle nuotinsi ne porukan harjoiteltavaksi. Muistan, että Kalle kirjoitti nuotteja joskus jopa puhelimessa, kun Oiva niitä hänelle soitti toisessa päässä. Uusiakin kappaleita sävellettiin, pelimanneilla oli sävellyskilpailukin vuonna 1982. Silloin syntyivät Korpisen Veikon Myllykylän polkka, Lammintauksen Väinön Kaikurannan valssi ja oma Koskivalssi. Soittimina pelimanniporukassa olivat viulut, harmonikat, banjot ja kontrabasso. Muutamat soittajat, kuten Ahosen Voitto vaihtoi soitinta tarpeen mukaan viulusta haitariin. Ryhmä oli käytännössä miesporukka. Olin ainoa naispuolinen, kunnes Mäkisen Lempi tuli toisinaan mukaan laulusolistiksi. Lempiltä opin paljon laulamisesta ihan vain seuraamalla sivusta. Piirissä kävi vuosien varrella joitain muitakin naisia lyhytaikaisesti. Alkuaikoina porukassa on soittanut myös viulua Annikki Viinikka. Sen sijaan useimmat miehet ovat olleet pelimannipiirissä kymmeniä vuosia. Sillä on ikää kohta 46 vuotta. Myöhemmin lähdettyäni pois paikkakunnalta (1982), on ryhmässä soittanut viuluaan Niemelän sisarukset Airi ja Anniina ja Airi edelleenkin aktiivisesti. Soittojen lomassa saattoi joku kertoa muistoja, joita kappaleet nostattivat. Välillä joku murjaisi jonkin hauskan vitsin ja niille naurettiin. Siten syntyi sitten niin sanottu pelimannihenki. Se on jotakin sellaista, mitä voi kokea vain ryhmän sisällä. Harjoitukset kestivät puolitoista tuntia, mutta harvoin ne päättyivät siihen. Soitettiin kelloon katsomatta, jos siltä tuntui ja tavallista oli ainakin varttitunnin ylitykset. Esiintymisiä oli vuosittain useita kymmeniä mitä erilaisimmissa paikoissa. Taitoa käytiin näyttämässä mm. Finlandia-talolla, Tukholmassa ja Göteborgissa ja Kaustisella. Keuruulla soitimme monenmoisissa pippaloissa häistä hautajaisiin. Hääsoitot ja syntymäpäivät jäivät erityisesti mieleen, samoin vierailut Juurikkaniemen sairaalassa. Ruokosen Riihitanssit olivat jokakesäinen soittotapahtuma. Esiintymiset tekivät soittamisesta tavoitteellista. Yhteinen musisointi liimasi porukan tiiviisti yhteen, siinä ei ikäero vaikuttanut. Alkuvuosikymmeninä pääpaino oli nimenomaan pelimannimusiikissa. Olimme kaikki yhdessä samaa joukkoa siis kansanmusiikkiperinteen tuottajia, kuluttajia ja siirtäjiä. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Pelimannipiirin alkuvaiheita Keuruun kansalaisopistossa Subject The topic of the resource kansalaisopistot pelimannimusiikki kansanmusiikki Creator An entity primarily responsible for making the resource Reijonen, Riitta Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Riitta Reijosen kirjoituksia pelimanniperinteestä Description An account of the resource Keuruulaissyntyinen Riitta Reijonen (os. Aho) on osallistunut lapsesta saakka paikalliseen pelimannitoimintaan ja sittemmin myös tutkinut sitä laajasti. Tässä kokoelmassa on Riitan keräämää ja kirjoittamaa aineistoa keuruulaisesta pelimanniperinteestä. Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document Keuruun pelimannien ohjelmistossa: Keurusselkä-valssi (sävel ja sanat Esko Koskela) Muisto Keuruulta (sävel ja sanat Esko Koskela) Keuruun mummun jenkka trad. Keuruulaisvalssi (sävel ja sanat Eine Joutsijoki) Ahtolan kutsu (sävel Voitto Ahonen, sanat Lempi Mäkinen) Ellun sottinen (sävel ja sanat Veikko Korpinen) Kaikurannan valssi (sävel ja sanat Väinö Lammintaus) Kaunis Keuruu (sävel ja sanat Väinö Lammintaus) Keurusmaa (sävel ja sanat Väinö Lammintaus) Valkoinen laiva (sävel ja sanat Väinö Lammintaus) Kurkiniemen kupeessa (sävel Voitto Ahonen, sanat Antti Autio) Laulu Keurusselälle (sävel Voitto Ahonen, sanat Einari Vuorela) Laulu Keuruulle (sävel Voitto Ahonen, sanat Eino Nurmela) Tanssit sillalla (sävel Väinö Lammintaus ja sanat Veikko Korpinen) Könttärin marssi (sävel ja sanat Kalle Kaipiainen) Lompparin jenkka (sävel ja sanat Riitta Aho) Koski-valssi (sävel ja sanat Riitta Aho), laulu Suojoen varrella olevalle pikkukoskelle Lietunsalon valssi (sävel Petri Kouki, sanat Sylvi Rapo), Lietunsalo Keurusselällä Lammassillan korvassa (sanat Herman Saxberg) Keuruun kirkkoveneonnettomuus (sanat Herman Saxberg) Pilli-Hermannin pilkkalaulu (sävel ja sanat Herman Saxberg) Muita: Keski-Suomen kotiseutulaulu (sävel Ivar Wideen, sanat Martti Korpilahti) Keuruun laulu (Esko Sievänen, Einari Vuorela) Keurusselän sinen nään (sävel ja sanat Juha Vainio), esittänyt Berit Keuruun neito (sävel Heikki Annala, sanat Vexi Salmi), esittänyt Kari Tapio Keuruulle takaisin (sävel R. Lehtovirta, sanat Reiman-Vainio), esittänyt Juha Vainio Laivalaulu (sävel Reijo Lehtovirta ja sanat Juha Vainio), esittänyt Juha Vainio Keuruun aseman rappusilla (sävel ja sanat Jussi Asu) Mää oon erilainen, mää oon keuruulainen (sävel ja sanat Vanhanpiian pojat), Esitetty mm. Kaustisella 2017 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Keuruu-aiheiset laulut Subject The topic of the resource musiikki pelimannimusiikki iskelmät Keuruu-aihe Description An account of the resource Luettelo Keuruun pelimannien ohjelmistossa olevista paikkakuntaan liittyvistä lauluista sekä muista kappaleista, joissa Keuruu on mainittu. Creator An entity primarily responsible for making the resource Reijonen, Riitta Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Riitta Reijosen kirjoituksia pelimanniperinteestä Description An account of the resource Keuruulaissyntyinen Riitta Reijonen (os. Aho) on osallistunut lapsesta saakka paikalliseen pelimannitoimintaan ja sittemmin myös tutkinut sitä laajasti. Tässä kokoelmassa on Riitan keräämää ja kirjoittamaa aineistoa keuruulaisesta pelimanniperinteestä. Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document Riitta Ahon päiväkirjasta 30.4.1975. Esiintymismatka Tukholmaan "Keuruun pelimannit, Keuruun Nais- ja mieskuorot sekä Haapamäen sekakuoro lähtivät kauan odotetulle Ruotsin matkalle. Matka suuntautui ensin Tampereen kautta Turun satamaan. Meillä oli kiva matka jo Turkuun mennessä, kun Korpis-Veikko ja Aution Antti kertoi vitsejä. Kun tarve tuli, meillä oli metsäisten paikkojen kohdalla aina vessatauko ”Miehet vasemmalle – naiset oikealle!”. Meidän autokuski oli Möttösen Antti, joka oli samanmoinen suunvääntäjä kuin muutkin. Laivan nimi oli Marella. Tukholmasta menimme suoraan Göteborgiin ja ajoimme Ruotsin suuret järvien Vätternin ja Vänerin ohi. Meillä oli kiertoajelu ja käynti Euroopan suurimmassa laivamuseossa sekä akvaariossa, jossa oli erilaisia kaloja, suuria käärmeitä ja krokotiilejäkin sellaisten lasiseinien takana. Kävimme veneristeilyllä, kuljimme siltojen alitse ja yksi mies huusi veneen takaosista: ”Miehet vasemmalle ja naiset oikealle!” Ja kyllä meitä nauratti. Esiinnyimme ulkona ja oli niin kylmä, että sain nuhan. Yleisöä oli aika vähän. Ajettiin yötä vasten Tukholmaan. Yöllä mää en nukkunut paljon yhtään, kun ne ihmiset piti valtavaa elämöintiä - soitti ja lauloi. Aamupalalla oltiin Tukholman asemaravintolassa ja sieltä mentiin kiertoajelulle. Kävimme kaupungintalossa. Siellä oli kultainen sali, sininen sali ja paljon hienoja istuntosaleja. Ulkopuolella oli pylväsjono, kuin eduskuntatalossa, mutta yksi pylväs oli kuusikulmainen, muut pyöreitä. Arkkitehdiltä oli kysytty, miksi tämä yksi on erilainen ja hän oli vastannut: ”Siksi, että ihmisillä olis jotain kysyttävää.” Kävimme katsomassa Vasa-laivaa, joka oli uponnut ja ollut meressä 333 vuotta. Nyt sitä entisöitiin. Iltapäivällä oli esiintyminen kuninkaanlinnan puistossa. Esitykset meni hyvin kaikilta. Yleisöäkin oli kovasti. Illalla oli lastaus satamassa ja laivalla taas syötiin. Pelimanneilla oli yksi yhteinen hytti, jossa melkein kaikki kävi. Oiva (Aho) nukkui siellä alapetillä Ahosen Veikko yläpetillä ja isä-Paavo ja Perämäen Martti lattialla. Yöllä oli joku koputtanut hytin oveen ja Veikko oli herännyt yläpetillä eikä muistanut, että oli laivassa. Hän lähti avaamaan ovea ja tipahti isän ja Martin päälle. Siinä rytäkässä tietysti Oivakin heräsi, säikähti ja sanoi: ”Piru vie nyt tää laiva on syrjällään!” Kaikki siitä sitten puhui laivassa aamulla. Aamulla oltiin Turussa ja loppumatka oli pelkkää naurua. Miehet kertoivat juttuja ja oli siellä runojakin. Minäkin soitin linja-autossa. Keuruulla Ostolan nurkalla laulettiin vielä Kotimaani ompi Suomi. Oli kiva matka!" Riitta Ahon päiväkirjasta 29.3.1976. Samuelin poloneesi Finlandia-talolla "Eilen olimme Finlandia-talolla Helsingissä. Esitykset meni hyvin ja matka oli onnistunut. Sali, jossa esiinnyimme, oli valtavan suuri ja väkeä oli paljon. Pelimanneja esiintyi yhtäaikaa noin 200. Pienempiä ryhmiä oli kolme tai neljä. Meitä keuruulaisia oli noin 130 henkeä, toiset lauloi ja toiset soitti. Mukana oli Haapamäen sekakuoro, Keuruun Laulumiehet, Keuruun Naiskuoro, Multian sekakuoro, Petäjäveden Sekakuoro, Haapamäen Kansanmusiikkiyhtye sekä Keuruun ja Petäjäveden pelimannit. Porukkaa johti tietysti Kalle Kaipiainen. Kuorot lauloi kolme keskisuomalaista kansanlaulua: Kolme koivua, Kotimuistelman ja Nuottamarssin. Pelimannit esittivät polkkasikermän. Juhla myös radioitiin." Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Pelimannimuistoja esiintymismatkoista Tukhomaan ja Helsinkiin 1970-luvulla Subject The topic of the resource kansansoittajat pelimannimusiikki laivaliikenne Finlandia-talo Description An account of the resource Nuoren Riitta Ahon (nyk. Reijonen) päiväkirjamerkintöjä ensimmäisestä ulkomaan matkasta pelimannien seurassa Tukholmaan vuonna 1975 ja seuraavana vuonna Helsinkiin. Creator An entity primarily responsible for making the resource Reijonen, Riitta https://keuruunveraja.fi/files/original/5061b4d5df6a3e5fb3c29adfa140386f.jpg f86008c19bc75778c142358a76ce7bb4 https://keuruunveraja.fi/files/original/26c49b1044b95baede45daf95ef1c0d7.jpg 553898f2115a88eb73f0e678d5d6446f https://keuruunveraja.fi/files/original/1d1f3fb2f331c89fa8a65f3517dae8b3.jpg 74a0ddc914cefdb7c1dfc6209605167c Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Riitta Reijosen kirjoituksia pelimanniperinteestä Description An account of the resource Keuruulaissyntyinen Riitta Reijonen (os. Aho) on osallistunut lapsesta saakka paikalliseen pelimannitoimintaan ja sittemmin myös tutkinut sitä laajasti. Tässä kokoelmassa on Riitan keräämää ja kirjoittamaa aineistoa keuruulaisesta pelimanniperinteestä. Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document <h2>Kansansoittokilpailut</h2> Entisaikaan pelimannia tarvittiin talkoissa, häissä ja iltamissa. Sodan jälkeen kansansoitto-kilpailuilla oli suuri merkitys pelimannikulttuurin säilymisen kannalta. Keski-Suomessa pidettiin 1950-60 -luvuilla noin 80 kansansoittokilpailua. Keuruulla oli tuolloin paljon soittajia. Kilpailuja järjestettiin eri kylillä kuten Haapamäellä, Liesjärvellä, Mäkikylällä, Pohjoislahdella, Häkkisessä ja Keuruun kirkonkylässä. Kisoihin osallistui kymmenestä useaan kymmeneen soittajaa. Kansanmusiikki eteni korvakuulolta pelimannilta toiselle. Jokainen lisäsi siihen omat erikoisuutensa ja joskus siitä jäi pois jotakin. Soiton omaperäisyys syntyi soittajan soittotaidosta, luovuudesta tai persoonasta. Musiikki eli ja muuntautui soittajan mukaan.<br /><h2>Edesmenneitä paikkakunnan pelimanneja - soittajia ja laulajia</h2> <br />Aho Oiva 1906-1988, maanviljelijä, viulupelimanni Suonsyrjästä. Oiva oli oppinut soittotaitonsa Aapo ja Leo Saviojalta. Soittanut viitisenkymmentä palkintoa Kansansoittokilpailuissa. Oiva soitti 1920-30 -luvun talkoissa, häissä ja iltamissa. Varsinaiselta ammatiltaan Oiva Aho oli maanviljelijä Purolan perällä, Aholassa. Kesäisin hän oli lisäksi töissä rakennuksilla. Sota-aika toi katkoksen soittoharrastukseen ja viulua tuli soitettua vain lomilla. Sodan jälkeen alkoivat sitten kansansoittokilpailut. Ensin soitti pelimannit kilpailunsa ohjelmana ja lopuksi oli tanssia paikalla olleiden pelimannien tahdissa. Kansansoittokilpailuista Oiva Aho keräsi yli 50 palkintoa. Oiva Aho oli merkittävä kansanmusiikin tallentaja, hän soitti kansanmusiikin nauhoitearkistoihin useita kymmeniä kappaleita. Keurusseudun pelimanneissa hän soitti sen perustamisesta, vuodesta 1971 saakka. Hänelle on myönnetty Suomen Kansanmusiikkiliiton kultainen ansiomerkki 1986. <br /><br />Aho Paavo 1924-1988, maanviljelijä, kirvesmies, soittimet viulu, banjo, kontrabasso. Oppinut soittotaitonsa Aapo ja Leo Saviojalta. Oiva Ahon veli. Tyttäret Riitta ja Kaija ovat harmonikansoittajia. Soittanut Keurusseudun pelimanneissa. <br /><br />Aho Toivo 1926-1992, teollisuusvartija, viulu, Oiva ja Paavo Ahon nuorin veli, saanut oppia Aapo ja Leo Saviojalta, osallistui kansansoittokilpailuihin. Soittanut Keurusseudun pelimanneissa. <br /><br />Aho Theodor 1880-1956, seppä, maanviljelijä, 1-rivinen haitari, kantele. Pelimanniveljesten Oiva, Paavo ja Toivo Ahon isä. Theodor Aho asui Suojoen varressa Rummakossa ja oli lehtitietojen mukaan viimeinen keuruulainen, joka on nuoruudessaan elänyt savupirtissä. Silloin sanottiin savusaunassa.Asumisestaan Horhan savupirtissä hän kertoi näin: "Siihen aikaan Keuruulla oli enää kaksi savupirttiä tai -saunaa. Koko taloushomma tapahtui samassa saunassa, jossa kylvettiin, joka oli pirttinä ja jota välillä käytettiin riihenä. Kiuas oli nurkassa ja sen sisällä oli kiviuuni, jossa oli savinen arina. Lavat olivat toisessa nurkassa, melko korkealla ja lavojen alla oli maapermanto, jolla kanat ja kukko oleilivat. Horhan savusaunassa olivat vaari ja muori asuneet siitä saakka, kun naimisiin menivät. Mitään kelloa ei ollut vaan kukko hoiteli sen virkaa. Kahden aikaa se kiekaisi yhden kerran, kolmen aikaan kaksi kertaa, neljän aikaan kolme kertaa ja silloin ruvettiin housuja vetämään jalkaan ja lähdettiin taksvärkkiin. <br /><br />Ahonen Voitto synt. Multialla 1924-2011, myöh. Keuruu, sorvari, viulu, 5-rivinen harmonikka, soittanut Keuruun Pelimanneissa. <br /><br />Autio Antti 1924-2017, asunut Keuruulla sekä Petäjävedellä. Soittanut huuliharppua, 5-rivistä harmonikkaa, kornettia, tuubaa, kontrabassoa ja kitaraa. Hän on ollut perustamassa Keski-Suomen Kansansoittajia v. 1960, Keurusseudun ja Petäjäveden pelimanneja, Läntisen Keski- Suomen musiikkileiriä ja Keuruun Soittajapoikia. Hän on kirjoittanut runsaasti kulttuurihistoriallisia lehtijuttuja myös kansansoittajista. Hänelle on myönnetty kansanmusiikin edistämisestä Antin malja 1988, Paikallislehtien Liiton Antti-patsas ansioista lehdenteon saralla 1984, Suomen Kansanmusiikkiliiton kultainen ansiomerkki 1994 ja Keski-Suomen Kansanmusiikkiyhdistyksen kultainen ansiomerkki ja kunniapuheenjohtajan arvo 2000.<br /><br />Forsell, Haapamäellä elänyt 5-rivisen soittaja. <br /><br />Halla-aho Viine 1900-1971, Petäjävesi, 2- ja 5-rivinen haitari, huuliharppu. <br /><br />Heinämäki Kaarlo (Kalle) synt. 1907, Pihlajavesi, isoisä oli tunnettu Kala-Matti. <br /><br />Heininen Esko, huuliharppu, 2-rivinen haitari. Osallistui kansansoittokilpailuihin. <br /><br />Järvenpää Arvo 1899-1973, Jukojärvi, asui Korkeakosken myllyllä, 2-rivinen haitari. Osallistui kansansoittokilpailuihin. <br /><br />Kask Juho 1884-1965, Asunta, 1-rivinen haitari, osallistui kansansoittokilpailuihin. <br /><br />Kaukanen Lauri 1920-2004?, Kaukas-Lasse, soittanut monissa viihdetilaisuuksissa ja sota-aikana korsuissa. Omia musiikkikokoonpanoja, soittanut Keuruun Pelimanneissa. <br /><br />Koivikko Fredrik 1904-1974 synt. Multialla, myöh. Kolhossa, maanviljelijä, huuliharppu, viulu, 2-, 3- ja 5-riviset haitarit, kymmeniä ensipalkintoja kansansoittokilpailuista, omia sävellyksiä. Oltermanni -arvonimi 1972, Mestaripelimannin arvo 1973. <br /><br />Koivikko Janne 1869-1949, viulu, Multia myöh. Kolho, Fredrik Koivikon isä. <br /><br />Korhonen Yrjö 1905-1967, 2- ja 5-rivinen haitari, Jukojärvi, Tuulensuun isäntä.<br /><br /> Korpinen Veikko 1926-2012, seppä, syntynyt Multialla, asunut myöh. Keuruulla, huuliharppu, mandoliini, n. 40 palkintoa kansansoittokilpailuista, Keurusseudun pelimannien puheenjohtajana vuosina 1972-1992. Veikko oli varsinainen sanaseppä, riimittelijä ja humoristinen soittaja ja pelimannihengen ylläpitäjä. Hänelle on myönnetty Suomen Kansanmusiikkiliiton Hopeinen ansiomerkki 1990, Pilli-Hermannin arvonimi 1990, Antin malja 1998. <br /><br />Koto Matti 1905-1960, huuliharppu, mandoliini, toimi usein kansansoittokilpailujen tuomarina. Kukkamo Iivari 1884-1958, maanviljelijä, kuuliaissoittaja Lihjamon kylällä, kantele. <br /><br />Kulmala Aapo 1887-1976, Pihlajaveden Mäkikylä, 1-rivinen haitari. <br /><br />Kypärä Arvi 1899-1973, synt. Multialla, muuttanut myöh. Jukojärvelle, kivityömies, 2-rivinen haitari, huuliharppu. Hän oli rakentanut parikymmentä kivinavettaa, kivisiltoja ja kirkonaitoja. Kypärä oli pitkään tuttu näky keuruulaisessa katukuvassa partoineen ja kontteineen. Osallistui kansansoittokilpailuihin innokkaasti. <br /><br />Könttäri Kalle 1884-1956, Könttärin talon poika, kantele, 2-rivinen haitari, kulki talosta taloon ja soitti tansseja. Taitava soittaja. Hänen äitinsä Frederika oli Pilli-Hermannin sisarpuoli. <br /><br />Larmi Aapo 1880-1944, kantele, 1-rivinen haitari.<br /><br /> Larmi Paavo 1914-1988, presidentinlinnan talonmies, moottoripyörälähetti ja talonmies-autonkuljettaja, myöhemmin pienviljelijä ja kuorma-autoilija Roosinpohjan kylässä. Omia sävellyksiä. Kanteleensoittaja ja harmonikansoittaja. Osallistui kansansoittokilpailuihin. <br /><br />Latvala Eino 1904-1987, synt. Peräseinäjoella, Keuruulle 1935, Manniskylä, 1-, 2- ja 5-riviset haitarit. Hän korjasi ja viritti haitareita, osallistui kansansoittokilpailuihin. <br /><br />Mäkinen Atte 1896-1962, 1-, 2- ja 5-riviset riviset haitarit, otti osaa innokkaasti kansansoittokilpailuihin, joista useita palkintoja. Omia sävellyksiä. <br /><br />Mäkinen Lempi 1929-2016, o.s. Ahonen, laulaja, esiintyi Keurusselan pelimannien kanssa useita kymmeniä vuosia 1970 –luvulta alkaen. <br /><br />Mäkinen Urho 1904-1983, 2-rivinen haitari, ensimmäisen keuruulaisen autokorjaamon perustaja.<br /><br /> Männistö Hermanni 1871-1956, Pihlajavesi runoilija, säeseppo, velikulta, 1-rivinen haitari, viulu ja laulu. Hän on soittanut mm. presidentinlinnassa, Eduskuntatalossa, Kalastajatorpalla. Hän on toiminut innokkaasti museohankkeen ja kansanperinteen säilymisen hyväksi. <br /><br />Oksanen Toivo 1893-1974, Haapamäen Jusseron kylä, metsätyömies, 2-rivinen haitari, osallistui kansansoittokilpailuihin. <br /><br />Pihlainen Eero, muurari, kantele, synt. Multia, myöh. Kolho, osallistui kansansoittokilpailuihin. <br /><br />Perämäki Martti 1926-2012, 5-rivinen harmonikka, taitava kivi- ja puutyömies, tehnyt mm. veneitä ja Killinkosen Sankarimuistomerkin, Heinäsniemen isäntä, soittanut Keuruun Pelimanneissa. <br /><br />Rasi Eeva 1910-1980, Jukojärvi, myöh. Helsinki (Liukkonen) kahvilanhoitaja, mandoliini, huuliharppu ja laulu, Antti Aution sisarpuoli. <br /><br />Reunanen Lauri 1888-1974, Pihlajavesi Aseman seutu, laulu. Saarikko Eino 1901-1976, Valkealahti, viulu. <br /><br />Savioja Aapo 1869-1952, syntynyt Limingassa, alkuaan Lehrbäck, Keuruulle 1905, puuseppä, toimi käsityönopettajana Lavikon ja Lihjamon kouluissa. Soittimet 1-rivinen haitari ja viulu. Hän soitti usein poikansa Leon kanssa niin, että isä Aapo soitti melodian ja Leo säesti. Osallistui kansansoittokilpailuihin. <br /><br />Savioja Leo 1899-1962, Savi-Leku, viulu, aloitti soittoharrastuksen 6-vuotiaana. Hän opiskeli 1920- luvun lopulla Helsingin konservatoriossa viulunsoittoa, mutta opinnot keskeytyivät. Hän oli mukana myös Sirkus-ryhmässä. Hän osallistui usein kansansoittokilpailuihin ja yleensä voitti sarjansa. Hän soitti kylän raitilla, hienoston kutsuilla, talkoissa, iltamissa, tansseissa ja häissä. Isä Aapo Savioja oli myös viulupelimanni. Leo soitti kauniisti, notkeasti ja puhtaasti viuluaan. Hän soitti jopa kahta viulua yhtäaikaisesti, toinen viulu oli tuettu tuolille polvien eteen, jousi polvien väliin. Hän osasi soittaa viulua myös selkänsä takana. Leo antoi soitonoppia myös naapurissa asuneille Ahon veljeksille, joista Oiva Aho on soittanut Kansanperinnearkistoon useita Saviojalta oppimiaan kappaleita. Leo Savioja löytyi surmansa saaneena Haapamäeltä 1962, mutta tapahtumat ovat jääneet ratkaisua vaille. <br /><br />Saxberg Herman 1830-1909, Pilli-Hermanni, kuuluisa hääsoittaja, klarinetti ja laulu, riimitteli ja sävelsi näkemiään ja kokemiaan asioita, myös pilkkalauluja. Niitä hän kirjoitti sukulaisistaan ja korkeamman säädyn edustajista kuten papistosta. Kuuluisin Pilli-Hermannin runo lienee Laulu Wiinasta, Oluesta ja Kahweesta, joka käsittelee kieltolakia 1866. Hän kulki kiertolaisena talosta taloon. Loppuvuosinaan hän asui Laiskala-nimisessä torpassa. Hän ei kannattanut yleisiä lakeja ja rajoituksia. Kirkonkirjoihin hän jäi lukuisista sakko-, raippa- ja vankeustuomioistaan. <br /><br />Simsiö Liinus 1877-1957, maanviljelijä, Suolahden Mäkikylä, kantele. Tikkanen Jussi synt. 1800-luvulla, viulupelimanni, puuseppä Pihlajavedeltä, viulunrakentaja <br /><br />Valkeisenmäki Kalle 1885-1977, Multian Tarhapää, harmooni, viulu, kantele, huuliharppu. <br /><br />Valkonen Eemil 1893-1975, huuliharppu. Pohjoislahti. Osallistui kansansoittokilpailuihin. <br /><br />Viinikka Aapo kantele, haitari, lähti Keuruulta Amerikkaan 1913, Yhdysvaltain jalkaväessä taistellut veteraani, palasi Keuruulle 1920. Asui Riihikankaalla. Osallistui kansansoittokilpailuihin. <br /><br />Viitanen Arvid 1886-1958, kantele, Uskalinmäki, Ilmari Viitasen veli. Isä Kalle Mäki. <br /><br />Virkalahti Edvard (Eetu) 1890-1975, 2-rivinen haitari. Pohjoislahti. Vuorinen Nestori 1884-1952, suutari, metsuri, Pihlajavesi, Vuorenperä, 2- ja 5-rivinen haitari. <br /><br />Viitanen Ilmari 1896-1969, omatekoinen kantele, 2-rivinen haitari, testamenttasi omaisuutensa nimeään kantavalle säätiölle. <br /><br />Viinikka Aaro 1914-1992, Majaniemen Aaro, maanviljelijä, puuseppä, soitin viulu, rakentanut viulun ja kanteleen, tehnyt myös omia sävellyksiä. <br /><br />Virkalahti Vaito 1906-1978, huuliharppu, 2-rivinen haitari, taitava käsitöiden tekijä: korjasi kelloja, tinasi pannuja, teki länkiä. Osallistui kansansoittokilpailuihin. <br /><br />Virkalahti Vilho 1917-1991, Virka-Ville, maanviljelijä Pohjoislahdella, rahdin ajaja, kilpajuoksija, pahkatöiden tekijä 1-, 2- ja 5-riviset haitarit sekä huuliharppu, osallistui kansansoittokilpailuihin. <br /><br />Virsu-Jussi (Lepoaho) 1854-1936, Huupelin Jussi, taitava tuohitöiden tekijä, niitä hän kaupusteli kierrellessään talosta taloon. Hän soitti huuliharppua. Usein hän piti jonkinlaisen hartaushetken,veisasi virren ja piti puheen. Tavaramerkkinään hänellä oli karamellipapereilla koristeltu lakki. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Entisajan pelimanneja Keurusseudulla Subject The topic of the resource pelimannimusiikki kansansoittajat Description An account of the resource Tietoja Keuruun kansansoittokilpailuista ja kooste Keurusseudun pelimanneista. Creator An entity primarily responsible for making the resource Reijonen, Riitta https://keuruunveraja.fi/files/original/e8ccd54e0588e85028f90f3f063a4d5e.pdf d7a34c59897b0f346abcb30ed5b6a2db https://keuruunveraja.fi/files/original/9ea9c7551d3e2792f227f4c442c43f48.jpg 3220955b8e86182ea99483ceab66c36c https://keuruunveraja.fi/files/original/4417d65a9f24f3574de3e1f1ec5b4e54.jpg 5af3d937ceacedf729d14ae6abb269d7 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Henkilögalleria Description An account of the resource Kokoelmassa on pienoiselämäkertoja keuruulaisista merkkihenkilöistä. Henkilö Elinvuodet Syntymä- ja kuolinvuosi 1835-1903 Biografia Lyhyt kuvaus henkilön elämästä ja teoista Juho Riihimäki oli talonpoika ja valtiopäivämies Asunnan kylältä. Hän toimi talonpoikaissäädyn edustajan kahdeksilla valtiopäivillä vv. 1867-1899. Lisäksi hän oli vahva paikkakunnan kehittäjä Keurusseudulla. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Riihimäki, Juho Subject The topic of the resource Keuruu--Asunta talonpojat valtiopäivämiehet kirkko Creator An entity primarily responsible for making the resource Riihimäki, Lea Vesterinen, Liisa Source A related resource from which the described resource is derived Riihimäki, Lea 2004. Talonpoika ja valtiopäivämies Juho Riihimäki. Keuruskopio 2004. Description An account of the resource Esitelmä Keuruun kansalaisopistossa 26.9.2017 luentosarjassa Miehiä ja naisia teiden nimien takana. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Keuruun Museon kokoelmat ja verkkonäyttelyt Description An account of the resource Tässä kokoelmassa on kuvia ja linkkejä Keuruun Museon hallinnoimiin ja tuottamiin aineistoihin. Website A resource comprising of a web page or web pages and all related assets ( such as images, sound and video files, etc. ). Local URL The URL of the local directory containing all assets of the website http://www.keuruunmuseo.fi/index.php/naeyttelyt/verkkonaeyttelyt/152-matti-kassila https://elonet.finna.fi/Search/Results?filter[]=author2_id_str_mv%3A%22kavi.elonet_henkilo_100448%22 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Matti Kassila - ohjaaja omalla maallaan Subject The topic of the resource elokuva-ala Kassila, Matti elokuvahistoria Keuruu -- Haapamäki Description An account of the resource Elokuvaohjaaja ja käsikirjoittaja Matti Kassila (1924-2018) oli Suomen elokuvataiteen merkittävimpiä vaikuttajia. Hänet muistetaan etenkin Mika Waltarin dekkareihin perustuvista Komisario Palmu -elokuvista ja kirjallisuusklassikkojen filmatisoinneista. Matti Kassila syntyi Keuruun Haapamäellä 1924. Herätteen teatterialalle hän sai sotakesänä 1943 Keuruulla kuvatusta Vaivaisukon morsiamesta. Tie ohjaajaksi kulki Varkauden Työväen Näyttämön ja Helsingin Kansanteatterin kautta. Linkin takana olevassa verkkonäyttelyssä kerrotaan laajasti Kassilan elämästä, työstä ja tuotannosta. Teksti on alun perin kirjoittettu Keuruun museon Matti Kassila - ohjaaja omalla maallaan -näyttelyyn, joka oli esillä Keuruun museossa vuonna 2007. Creator An entity primarily responsible for making the resource Rokkonen, Hanne Hakkarainen, Maarit Vääriskoski, Orvokki Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun museo Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Keuruun Museon kokoelmat ja verkkonäyttelyt Description An account of the resource Tässä kokoelmassa on kuvia ja linkkejä Keuruun Museon hallinnoimiin ja tuottamiin aineistoihin. Website A resource comprising of a web page or web pages and all related assets ( such as images, sound and video files, etc. ). Local URL The URL of the local directory containing all assets of the website http://www.keuruunmuseo.fi/index.php/naeyttelyt/verkkonaeyttelyt/153-herpmanin-pojat-isoviha-keuruulla<br /><br /> Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Herpmanin pojat - isoviha Keuruulla Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun museo Description An account of the resource Keuruun museon verkkonäyttely Herpmanin pojat - isoviha Keuruulla vie lukijan 300 vuoden taa aikaan, jolloin Keuruun kirkkoherra Yrjö Herpmanin ylioppilaspojat, Gabriel, Juhana ja Kustaa, ryhtyivät isovihan melskeissä sisseiksi. Pojat kuolivat taistelussa loppuvuonna 1715, mutta heidän maineensa jäi elämään. Näyttelyssä esille pääsevät myös poikien henkilöhistoria ja isovihan karut vaiheet. Näyttely pohtii Herpmanin poikien sankaruutta ja kertoo muistitiedon kuljettaman tarinan muutoksista. Subject The topic of the resource isoviha sissit 1700-luku muistitieto Herpman, Juhana Herpman, Gabriel Herpman, Kustaa Creator An entity primarily responsible for making the resource Rokkonen, Hanne Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Keuruun Museon kokoelmat ja verkkonäyttelyt Description An account of the resource Tässä kokoelmassa on kuvia ja linkkejä Keuruun Museon hallinnoimiin ja tuottamiin aineistoihin. Website A resource comprising of a web page or web pages and all related assets ( such as images, sound and video files, etc. ). Local URL The URL of the local directory containing all assets of the website http://www.keuruunmuseo.fi/index.php/kohteet/keuruun-vanha-kirkko/keuruun-vanha-kirkko-250-vuotta Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Keuruun vanha kirkko 250 vuotta Description An account of the resource Keuruun Museon tuottama verkkonäyttely Keuruun vanhan kirkon historiasta ja vaiheista sekä elämästä 1700-luvun Keuruulla. Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun museo Creator An entity primarily responsible for making the resource Rokkonen, Hanne Vääriskoski, Orvokki https://keuruunveraja.fi/files/original/89d1971b32bc5d809a41ba762b6c3117.jpg d4cfe21f36ee5b150f6f27df2b09cdd6 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Artikkeleita eri aiheista Description An account of the resource Tässä kokoelmassa on artikkeleita erilaisista keuruulaiseen kulttuuriperintöön liittyvistä teemoista. Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document <p>Keuruun teollisuuselämä sai uuden toimijan, kun sodan uhatessa lääketehdas Orion siirsi syksyllä 1939 turvallisuussyistä osan tuotannostaan Keuruulle. Orionin toimitusjohtaja Erkki Leikola (1900–1986) esitti entistä kotipitäjäänsä väliaikaiseksi toimipaikaksi. Leikola oli Keuruun entisen kirkkoherran, Albert Leikolan poika.</p> <p>Tuotantoon tarvittavat välineet ja raaka-aineet muutettiin kuorma-autoilla Helsingistä Keuruulle 14.10.1939. Työntekijät matkustivat Keuruulle linja-autolla. Matka taittui nopeasti, mutta perillä Keuruulla tuotantotilojen löytäminen oli vaikeaa. Henkilökunta majoitettiin keuruulaisiin taloihin, ja lopulta toiminnot hajautettiin jopa 18 eri pisteeseen. Toimipaikkoina olivat mm. Pöyhölän entinen pappila, Sukkatehtaan värjäämö ja Osuusmeijeri. Varastoja oli ympäri Keuruuta.</p> <p>Vaikeuksista huolimatta ampullien, salvojen ja tablettien valmistus saatiin nopeasti käyntiin ja toiminta loppui Keuruulla vasta noin kuukausi talvisodan päättymisestä, huhtikuussa 1940. Marraskuussa 1939 ehdittiin jo kerran palata Helsinkiin, mutta sodan sytyttyä tultiin nopeasti takaisin Keuruulle.</p> <p>Orionin toiminta Keuruulla ei päättynyt talvisodan evakkoaikaan. Vuonna 1942 lääketehdas alkoi rakentaa Keuruun seurakunnalta hankkimalleen Varissaaren eteläosan tontille tehdasaluetta. Vuoteen 1946 mennessä tontille oli valmistunut rautatie, tehdas ja toimisto- ja asuinrakennuksia. Alueen arkkitehteina toimivat Aarne Ervi ja Laila Niemioja.</p> <p>Orion tuotti Keuruulla muun muassa männynhavuöljyä, tärkkelyssiirappia ja puolivalmisteita Orionin Helsingin tehtaita varten. Samoin tuotteina olivat suksivoide, tukinpääterva ja jopa makaroni. Myös siirappia tehtiin, ja sitä valmistettiin myös asiakkaan omista raaka-aineista. Keuruulaiset alihankkijat toimittivat tehtaalle myös tuotannon tarvitsemia raaka-aineita, kuten havuja ja jopa muurahaisenmunia.</p> <p>Orionin tavoitteena oli kehittää tuotantoa Keuruulla. Tehdasalueelle perustettiin Varissaaren sähkö vuonna 1947. Vuonna 1948 perustettiin Orionin tytäryhtiöksi Varissaaren Puu ja Metalli Oy, VPM. Orionin tehtaalla oli jo aiemmin ollut oma konepaja ja seppä. Perustetun yhtiön toimialaan kuuluivat autokorjaamo ja puutavaran hankinta. Johtokuntaan kuuluivat mm. Erkki Leikola ja Arvo Ylppö. Autokorjaamolle oli seudulla tarvetta ja autoistumisen myötä toiminnalle havaittavissa kasvunäkymiä. Kymmenen vuoden päästä, vuonna 1958 yhtiön toimintaan kuuluikin jo autokorjaamo, maalaamo, autoliike ja autokoulu. Yrityksellä oli myös varaosaliike kirkonkylän keskustassa nykyisen Pitäjäntuvantien yläpäässä Ruokosen talossa.</p> <p>Orion luopui kemianteollisuudesta Keuruulla vuonna 1957. Toimintaa ei oltu saatu kannattavaksi. Tuotantolaitoksen tiloihin Varissaaren Puun ja Metallin rinnalle päätettiin perustaa lastulevytehdas. Orionin tytäryhtiöiden nimeksi Keuruulla vakiintui vuoteen 1962 mennessä tiivistettyä ja tiivistä lastulevyn laatua hyvin kuvaava Tiwi Oy.</p> <p>Tiwin toiminta kehittyi ja tehdasalue laajentui nopeasti 1960-luvulla. Pian lastulevytehdas työllisti ilman alihankkijoita jo 60 työntekijää. Lastulevyllä oli kysyntää niin kotimaassa kuin ulkomaillakin. Tiwi kehittyi Keuruun merkittävimmäksi työnantajaksi 300 työpaikallaan. Vuonna 1972 Tiwin omistajaksi tuli G. A. Serlachius oy. Yli 30 vuotta jatkunut Orionin kausi Keuruulla päättyi. Tiwin toiminta jatkui vuosina 1987-1990 Metsä-Serla Oy:n omistuksessa ja vuosina 1990–2006 Finnforest Oyj:n luotsaamana. Automatisoinnin ja muiden teollisuuden muutosten myötä työpaikkojen määrä väheni. Vuonna 2006 Puhos Board Oy osti lastulevytoiminnan, joka loppui Keuruulla kesällä 2007.</p> <p>Keuruun Lämpövoima Oy osti entisen Orionin tehdasalueen vuonna 2008 ja alueella on toiminut lämpölaitos vuodesta 2010. Osa vanhoista Orionin aikaisista rakennuksista on säilytetty. Muun muassa tehtaan piippu on jätetty paikoilleen. Alue on tärkeä rakennushistoriallinen kokonaisuus Keuruulla ja se kertoo tarinaa seudun teollisuuden historiasta. Historia näkyy ja kuuluu myös paikannimissä: Pappilanniemen ja Varissaaren välisen lahden nimi on keuruulaisittain yhä Tiwinlahti, vaikkei se virallinen paikannimi olekaan.</p> <p> </p> <p><strong>LÄHTEITÄ JA KIRJALLISUUTTA:</strong></p> <p><strong>Valokuva:</strong> <br /><br />Kuvassa punatiilestä rakennettu nykyinen Varissaaren lämpölaitos Varissaari 2, joka on entinen Orionin tehdasrakennus 1940-luvulta. Rakennuksen päässä on korkea nelikulmainen torni ja sivussa korkea tehtaanpiippu. Kuva otettu 24.3.2020. </p> <p><strong><br />Sähköiset aineistot: </strong></p> <p>Orion evakossa, lääketehdas muuttaa Keuruulle, <a href="https://www.orion.fi/konserni/orionin-vuosisata/1940/Orion-evakossa-laaketehdas-muuttaa-Keuruulle/">https://www.orion.fi/konserni/orionin-vuosisata/1940/Orion-evakossa-laaketehdas-muuttaa-Keuruulle/</a>, viitattu 26.3.2020</p> <p>Facebook.com/keuruunveraja, Orioniin ja Tiwiin liittyvät keskustelut 24. – 26.3.2020</p> <p><strong>Lehdet: </strong></p> <p>Suur-Keuruun sanomat 21.3.1958, Varissaaren Puu ja Metalli toiminut 10 vuotta paikkakunnalla.</p> <p> </p> <p><strong>Kirjallisuutta: </strong></p> <p>HAAPANEN, Olli 2017: Enemmän valoa. Keuruun sähkö 100 vuotta. Keuruu: Keuruun Laatupaino KLP Oy.</p> <p>LAPPI, Liisa ja RUHANEN Jarmo 2016: Orion ja Tiwi siirsivät Keuruun teolliseen aikaan. Artikkeli julkaisussa Keuruun joulu 2016, s. 60–63. Keuruu. Lions club.</p> <p>JÄRVIÖ, Jouko &amp; LOVEN, Jaakko &amp; RAINIO, Jussi (toim.) 1962: Tämä on Keuruu. Keuruu: Keuruun matkailulautakunta.</p> <p>VIHOLA, Teppo 1986: Vanhan Ruoveden historia. 3:3:2, Keuruun ja Pihlajaveden historia 1918–1969. Jyväskylä: Gummerus.</p> <p> </p> Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Orion ja Tiwi Keuruulla Subject The topic of the resource Keuruu teollisuus kemianteollisuus lastulevyteollisuus tehtaat Varissaari lämpövoimalat Orion Varissaaren Puu ja Metalli Oy autoliikkeet autokoulut Leikola, Erkki Leikola, Albert Niemioja, Laila Description An account of the resource Talvisodan aikana Orionin lääketehdas siirsi toimintojaan Keuruulle. 1940-luvulla Varissaareen rakennettiin tehdasalue kemianteollisuutta varten. Siitä alkoi tärkeä luku keuruulaisen teollisuuden historiassa. Creator An entity primarily responsible for making the resource Rokkonen, Hanne Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Date A point or period of time associated with an event in the lifecycle of the resource 1930-luku 1940-luku 1950-luku 1960-luku 1970-luku 1980-luku Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Muistoja ja dokumentteja entisajan elämästä Description An account of the resource Tässä kokoelmassa on yksityishenkilöiltä käyttöön saatuja muistelutekstejä ja aikalaisdokumentteja, kuten kirjeitä ja kouluaineita. Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document Haapamäen kansakoulu valmistui Haapamäen keskustaan vuonna 1956. Se oli kolmas varsinainen koulurakennus, joka rakennettiin samalle koulualueelle. Rautatien kultakautta elävän taajaman alakoulussa oli kärsitty vakavaa tilapulaa jo vuosia. Vuonna 1956 syksyllä koulua kävi 451 oppilasta ja se oli oppilasmäärältään Keuruun suurin. <br /><br />Koulutyö arkkitehti Laila Niemiojan suunnittelemassa rakennuksessa alkoi talvella 1956. Juhlallisia vihkiäisiä vietettiin sunnuntaina 11. marraskuuta 1956. Juhlaan osallistui satamäärin väkeä. Koulun erikoisluokat, juhlasali ja tilavat eteisaulat maalauksineen ihastuttivat. Juhlaohjelmassa oli mm. musiikkia, puheita, koulun historiikki ja kansakoululaisten esittämä liikuntasatu. <br /><br />Vuonna 1956 luokkia aloitti yhteensä 14, sillä rinnakkaisluokkia oli useita. Alaluokat aloittivat vanhan kivikoulun puolella. Keskellä koulun pihaa oli rajaviiva, jota alaluokkalaiset eivät saaneet välitunnilla ylittää. Kansakoulun luokille 3–4 siirryttiin sitten uuteen kouluun ja sen luokkiin toisessa kerroksessa. Ylimmän kerroksen luokkiin, jotka olivat kansakoulun luokkien 5– 6- käytössä, kaikki eivät koskaan menneet. Neljänneltä luokalta osa oppilaista nimittäin haki oppikouluun ja aloitti taas luokalta 1 Haapamäen yhteiskoulussa radan toisella puolella. <br /><br />Kouluruoka oli 1950-luvulla vielä yksinkertaista, vellejä, puuroja ja keittoja. Maitopullo ja leivät tuotiin kotoa. Ruoka syötiin luokissa. Uudessa koulussa oli keittola, josta järjestäjät kävivät koreilla hakemassa painavat emaliastiat ja ruoan luokkaan. Itse koulussa tehty ruokaliina suojasi vielä 1990-luvullakin koululaisten pulpettia. Kouluun saatiin ruokala, kun kirjasto siirtyi alakerrasta vanhan kivikoulun tiloihin. Ruoan kanssa oli joskus tarjolla paksu viipale lauantaimakkaraa. Se ei oikein maistunut, jos puuro sattui olemaan suklaapuuro tai aprikoosipuuro. Rukiinen puolukkapuuro maistui. Makaronivelliä tarjoiltiin. Silloin saattoi tulla kiusaus puhaltaa vähän maitoa suussa olevan makaronin reiästä edessä istuvan selkään. <br /><br />1960-luvulla ruokatarjonta muuttui monipuolisemmaksi. Maito tarjoiltiin koulussa pienistä pulloista. Saatiin juustoakin. Maksalaatikko oli monen herkkuruokaa. Järjestäjät saivatkin käydä hakemassa sitä keittolasta lisää. Keittäjät olivat tyytyväisiä, kun ruoka maistui. Ruokaa ei kuitenkaan saanut jättää, vaikka olisi tullut ruoasta pahoinvoivaksi. Jos kuitenkin jätti, se oli häpeällinen teko, ja lautanen piti itse viedä keittäjille ja pyytää anteeksi. <br /><br />Välitunnilla hypättiin narua, ruutua ja twistiä ja pelattiin pihapelejä. Talvella keskellä koulupihaa oli iso lumikasa, jonka päällä leikittiin vuoren valloitusta. Saattoihan se olla vaarallistakin, mutta hauskaa oli. Koulukyytejä ei ollut. Talvella tultiin vaikkapa Kumpulammelta potkukelkoilla kouluun. Käytiin kovaa kisaa siitä, kuka oli nopein. Syksyllä oppilaiden piti tuoda koulun keittiöön puolukoita. Tuotava määrän vaikutti oppilaan luokka-aste. Ykkösluokkalaiset toivat yhden litran, kakkosluokkalaiset 2 litraa jne. <br /><br />Koulussa oli 1950-luvulla kova kuri. Aamuhartauden aikana ei saanut puhua, nauraa eikä edes hymyillä. Jos, hymyili, sai jälki-istuntoa. Vilkkaat pojat saattoivat löytää itsensä paidan kauluksesta naulakosta roikkumasta, jos eivät rauhoittuneet. Opettajilla oli auktoriteettia ja kurinpitokeinoja oli käytössä. Vapaa ajalla näkyi sama aikuisten kunnioitus. Lapset touhuilivat kyllä vapaasti leikkejään aikuisten valvomatta, mutta kenellä tahansa aikuisella oli oikeus ja velvollisuuskin puuttua, jos oli tarvetta. Lapsia kasvatti koko kylä. <br /><br />1950-luvulla käytettiin kirjoittamisessa vielä mustetta ja mustekynää. Vasenkätisille tämä oli vaikea paikka. Vaati melkoista taituruutta kirjoittaa mustekynällä niin, että käsi sotkenut kirjoitettua tekstiä. Tyttöjen liikuntatunneista mieleen jäi opettaja, jolla oli punaiset pitkät kynnet. Jos ei pukkihypyssä päässyt pukin yli, opettaja avusti kyljistä työntämällä ja samalla iski niihin pitkät kyntensä. Käsityötunnit olivat myös vaikeudessaan mieleenpainuvia niille, jotka eivät kädentaidoissa loistaneet. Toisaalta opettajan kehut hyvin tehdyistä tehtävistä muistaa vielä vuosienkin päästä. Opettajista entisten koululaisten mieleen oli jäänyt mm. johtajaopettaja Viljo Uusinoka, ja opettajat Rauni Isokangas, Aili Uusinoka ja Tyyne Vehmas. <br /><br />Koulun iso liikuntasali oli mainio juhlien pitopaikka. Näyttämön koivulavasteet olivat hieno tausta näytelmille, kuoroille ja runonlausunnalle. Esiintymään ei ollut pakko mennä, jos ei halunnut. Yhteisesityksiin osallistuttiin ja jännitettiin. Vuosienkin päästä oli helppo päästä siihen jännittävään ja vähän ahdistavaankin tunnelmaan, mikä vallitsi ennen tärkeää juhlaesitystä. <br /><br />Terveydenhoitajalla oli oma huone koulun ensimmäisessä kerroksessa. Rokotuksia oli, ja ne jännittivät. Jo pelkästään terveyssisaren, jota kutsuttiin nimellä tippatäti, auton näkeminen koulun pihassa sai jännitystä aikaan. Joskus pelotti niin paljon, että kotiin oli oltava yhteydessä, kun rokotettavaa ei saatu pois pulpetin alta. Käytävä terveydenhoitajalle tuntui pitkältä, kun pelkäsi mitä oli tulossa. Hammaslääkärissä käytiin koulua lähellä olevalla Martta Airikkalan vastaanotolla. Hänellä oli poljettava pora ja tärisevät kädet. Myös Airikkalan vastaanotto jätti unohtumattoman vaikutuksen. <br /><br />Lauantai koulupäivänä jäi pois 1960-luvulla. Kuuden kansakoululuokan jälkeen siirryttiin Kansalaiskouluun, joka oli Keuruulla. Peruskoulujärjestelmään siirryttiin syksyllä 1974. Oppikoulun ensimmäiseltä luokalta keväällä päässeistä oppilaista tuli peruskoulun kuudennen luokan oppilaita. Paperilla se näyttää aika suurelta loikkaukselta kerralla luokka-asteissa. <br /><br />1980-ja 1990-luvulla koulunkäynti oli jo erilaista. Opettajista on jäänyt mieleen mm. Esko Ojala ja Antti Paloranta. Ojala ehti pitkällä urallaan opettaa myös entisten oppilaidensa lapsia. Oppilaiden mieleen oli jäänyt erityisesti, että koulun sisäportaikon kaiteisiin ei saanut koskea. Jos kaiteisiin koski, sai rangaistuksen. Syytä kaiteiden varjeluun ei muistettu. Kaikenlaisia kolttosiakin oli mieleen jäänyt. Eräs oppilas oli muun muassa tehnyt kurkistusreiän poikien puolelta tyttöjen pukuhuoneeseen. Kerran koko luokka evakuoitiin, kun kesken tunnin valaisimen päältä alkoi valua jotain nestemäistä ainetta. Tarkempi tutkimus osoitti, että valaisimen päälle oli heitetty voinappi, joka sitten lämpimässä alkoi sulaa. Jälki-istuntoa tuli koko luokalle, mutta kukaan ei paljastanut voinapin heittäjää.<br /><br />Koulutoiminnan lisäksi Haapamäen ala-aste toimi tilana monipuoliselle harrastustoiminnalle. Muun muassa Haapamäen Naisvoimistelijat harjoittelivat, järjestivät jumppia ja esiintyivät ala-asteella. <br /><br />Koulun viimeistä kevätjuhlaa vietettiin 31.5.2014. Oppilaat siirtyivät Haapamäen yhteiskoulun uusittuihin tiloihin. Koulu jäi ilman käyttöä vuosiksi ja lopulta se päätettiin purkaa. Lauantaina 14.8.2021 järjestettiin koulun jäähyväistilaisuus, jolloin entiset oppilaat ja opettajat saivat käydä koulussa viimeisen kerran. Myös luokkakokouksia järjestettiin. Tilaisuudessa ei kuitenkaan oltu pelkästään haikein mielin. Tapahtumaan saapui runsaasti väkeä ja tunnelmassa päällimmäisenä oli yhteisöllisyys ja yhteiset kouluajan muistot, joita rakennuksen purkaminen ei tule hävittämään. <br /><br />Lähteet:<br /><br />Haapamäen ala-asteen jäähyväistilaisuudessa lauantaina 14.8.2021 tehdyt tapahtumaan osallistuneiden haastattelut <br /><br />Suur Keuruun sanomat 27.1.1956, 31.8.1956, 9.11.1956, 13.11.1956, 2.6.2014 <br /><br />Välimäki, Hannu 2013. Kansanopetus ja koulut Keuruulla 1628 – 2008. Keuruu : Keuruun kaupunki. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Haapamäen ala-aste muistoissa Subject The topic of the resource Keuruu Haapamäki (Keuruu) koulut koulurakennukset kansakoulu peruskoulun ala-aste kouluruokailu kouluruoka opettajat muistot muistelu kokemuskerronta 1950-luku Description An account of the resource Haapamäen ala-aste valmistui vuonna 1956. Useat sukupolvet ehtivät saada oppia rakennuksessa, joka jäi pois koulukäytöstä vuonna 2014. Creator An entity primarily responsible for making the resource Rokkonen, Hanne Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto https://keuruunveraja.fi/files/original/cccdc50554da525028e6238dc34bdf6a.pdf 859c051bc6e251a89b39bbb990488537 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Artikkeleita eri aiheista Description An account of the resource Tässä kokoelmassa on artikkeleita erilaisista keuruulaiseen kulttuuriperintöön liittyvistä teemoista. Artikkeli Teeemateksti jostakin aiheesta. Tätä aineistotyyppiä voi käyttää aina kun tekstin muoto ei vaadi muuta. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Salmisen perheen koti Äkkilässä Subject The topic of the resource Tarhia Malmsten Damsten Saxen leipomot parantajat Keuruu Description An account of the resource Äkkilän talon monia vaiheita Tarhian rannalla. Creator An entity primarily responsible for making the resource Ruusila, Liisa https://keuruunveraja.fi/files/original/d196ed6ebc342576c34dd5b16e27ecd0.png 36a6a1f4f3acd1fc549614193358a292 https://keuruunveraja.fi/files/original/05142254c3ac60403e5cef59a54e646a.pdf b71396a8636bff28aa47225dc0f39082 https://keuruunveraja.fi/files/original/a3e7109ec20e9907102ad33a2481cafd.png 78b6853ea38b0463bb9b7a7673f1acd4 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Digitoidut kirjat Description An account of the resource Digitoitujen kirjojen kokoelma sisältää alun perin painettuna julkaistuja kirjoja ja muita teoksia, jotka on digitoitu pdf-muotoon. Kokoelmassa on sekä keuruulaisten tekijöiden kirjoittamaa kaunokirjallisuutta että Keuruuta käsitteleviä tietokirjoja ja artikkeleita. <br /><br />Kaikki teokset ovat joko tekijänoikeusvapaita, tai niiden uudelleenjulkaisuun on saatu lupa alkuperäisten kirjoittajien oikeudenhaltijoilta. Jälkimmäisessä tapauksessa tämä on aina mainittu teoksen kuvauksessa.<br /><br />Tätä e-kirjojen kokoelmaa kartutetaan yhteistyössä Projekti Lönnrotin (<a title="Projekti Lönnrotin" href="http://www.lonnrot.net/" target="_blank" rel="noreferrer">http://www.lonnrot.net/</a>) kanssa Digitoitu teos Tähän kokonaiset digitoidut kirjat tiedostoliitteinä, metatietokenttiin lyhyt kuvaus teoksesta. Digitoidun teoksen tiedot Digitoidun teoksen bibliografiset tiedot (tekijä, nimi, alkuperäinen kustantaja ja julkaisuvuosi) Saarinen Liisa, Pohjoislahden koulun vaiheita: 1869 - 1888 - 1988. Moniste, Keuruun kaupungin monistamo, 1989. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Pohjoislahden koulun vaiheita : 1869 - 1888 - 1988 Subject The topic of the resource koulut koulurakennukset kansakoulu alakoulu Pohjoislahti kouluhistoriikit Creator An entity primarily responsible for making the resource Saarinen, Liisa Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Date A point or period of time associated with an event in the lifecycle of the resource 1989 Format The file format, physical medium, or dimensions of the resource pdf Extent The size or duration of the resource. 56 s. + 8 liitesivua Description An account of the resource Opettaja Liisa Saarisen kirjoittama Pohjoislahden ala-asteen satavuotishistoriikki. Teos on alun perin julkaistu monisteena. Valokuvassa Pohjoislahden kansakoulun luokat 3-4 ja osa 5. luokan oppilaista lukuvuonna 1957-58. Oikeassa reunassa historiikin kirjoittaja, opettaja Liisa Saarinen. Kuva on osa historiikin kuvitusta, joka sisältää muitakin koulukuvia eri vuosikymmeniltä. https://keuruunveraja.fi/files/original/4c89e797aa8961930245533eb89afcca.jpg d2f0255b8755e347c5ccabfac3be2400 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Henkilögalleria Description An account of the resource Kokoelmassa on pienoiselämäkertoja keuruulaisista merkkihenkilöistä. Henkilö Biografia Lyhyt kuvaus henkilön elämästä ja teoista Eenok Filemon Lahti syntyi Pihlajavedellä Lehtomäen torppaan Lahti-nimiseen pienviljelijäperheeseen. Hän asui kotitilallaan Pihlajavedellä ollessaan. Lahti kävi puusepänkoulun Lahdessa. Eenok Lahti harrasti aktiivisesti valokuvausta. Hän oli rakentanut kotitilalleen oman pimiön ja hänellä oli tarvittavat välineet kuvien kehittämiseen. Hän kiersi kyläkuvaajana kaikenlaisissa tilaisuuksissa ja otti henkilökuvia hoitaen esim. rippikuvien ottamiset. Eenok oli monitaitoinen mies ja mm. teki Pihlajaveden vanhan kirkon remontin suunnitelmat toimien myös töiden valvojana ja päämestarina. Hän muutti 1940-luvun lopulla Espooseen, missä hän työskenteli puutyönopettajana kehitysvammaisten Rinnekodissa. Lahti on haudattu Pihlajaveden vanhalle hautausmmaalle. Elinvuodet Syntymä- ja kuolinvuosi 1887-1952 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Lahti, Eenok Subject The topic of the resource valokuvaajat Pihlajavesi (kunta) opettajat suojeluskunnat Description An account of the resource Eenok Lahti oli puutyönopettaja ja kyläkuvaaja. Kuvassa hän on suojeluskuntapuvussa. Hän kuului Pihlajaveden suojeluskuntaan ja oli Pihlaisselän pohjoispuolen alueen johtavia henkilöitä. Suojeluskunnan toimintan tapahtui pääasiassa Pihlajaveden Asemankylällä, jossa oli ampumarata ja tilat kokoontumista varten. Creator An entity primarily responsible for making the resource Saarinen, Matti Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto https://keuruunveraja.fi/files/original/a51c394ef777b72c8385940cc1ddefdd.pdf bc9717373a31d2973428613d023003ca Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Aisapuu-lehden artikkeleita Description An account of the resource Tässä kokoelmassa on Pihlajavedellä ilmestyvän Aisapuu-kylälehden artikkeleita. Lehdessä julkaistaan runsaasti Pihlajaveden kotiseutuhistoriaan liittyviä tekstejä ja kuvia. Artikkeli Teeemateksti jostakin aiheesta. Tätä aineistotyyppiä voi käyttää aina kun tekstin muoto ei vaadi muuta. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Juhla Pihlaja - Sata vuotta Pihlajavettä -tapahtuma Pihlajaveden seurakuntatalolla Subject The topic of the resource Keuruu Pihlajavesi (kunta) seurakunnat kirkkoherrat Creator An entity primarily responsible for making the resource Saarinen, Matti Source A related resource from which the described resource is derived Aisapuu nro 75, 2010 Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto https://keuruunveraja.fi/files/original/1f36ecf0e25b1520462ac6f5cd1d7586.pdf 1f8331d46569442dffa77ac3a937ee6a Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Aisapuu-lehden artikkeleita Description An account of the resource Tässä kokoelmassa on Pihlajavedellä ilmestyvän Aisapuu-kylälehden artikkeleita. Lehdessä julkaistaan runsaasti Pihlajaveden kotiseutuhistoriaan liittyviä tekstejä ja kuvia. Artikkeli Teeemateksti jostakin aiheesta. Tätä aineistotyyppiä voi käyttää aina kun tekstin muoto ei vaadi muuta. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Kerhotoimintaa Sällin koululla Subject The topic of the resource Keuruu Pihlajavesi (kunta) opintokerhot kerhotoiminta äitienpäivä raittiuskasvatus retket Creator An entity primarily responsible for making the resource Saarinen, Matti Source A related resource from which the described resource is derived Aisapuu 79, 2011 Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto https://keuruunveraja.fi/files/original/795e288deebf52362a29e9a353707f75.pdf b2abb205d00377f4a2f621416af98c51 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Aisapuu-lehden artikkeleita Description An account of the resource Tässä kokoelmassa on Pihlajavedellä ilmestyvän Aisapuu-kylälehden artikkeleita. Lehdessä julkaistaan runsaasti Pihlajaveden kotiseutuhistoriaan liittyviä tekstejä ja kuvia. Artikkeli Teeemateksti jostakin aiheesta. Tätä aineistotyyppiä voi käyttää aina kun tekstin muoto ei vaadi muuta. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Kolmekymmentä vuotta kielenopiskelua Kokinmäessä Subject The topic of the resource Keuruu Pihlajavesi (kunta) kielet englannin kieli opiskelu kansalaisopistot Creator An entity primarily responsible for making the resource Saarinen, Matti Source A related resource from which the described resource is derived Aisapuu 89, 2013 Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto https://keuruunveraja.fi/files/original/aa53f323a2ee9f4ad8a53d48473ff26c.jpg bf0443f1c46d0e1391273693b98036cf https://keuruunveraja.fi/files/original/94adbde622266c9326005cddb9b1e4af.jpg 84d067351cfc4b92ca3fd7b798a686bc Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Yritysten tarinoita Description An account of the resource Kokoelma sisältää keuruulaisia tarinoita yritysmaailmasta. Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Subject The topic of the resource Keuruu kirkonkylät yritykset yrittäjät Artikkeli Teeemateksti jostakin aiheesta. Tätä aineistotyyppiä voi käyttää aina kun tekstin muoto ei vaadi muuta. Mistä on kyse? Tähän kenttään artikkelin teksti jäsennettynä tarpeen mukaan. Aika ennen Helsingin perustamista Vuonna 1478 Hämeen emäpitäjän Kangasalan Varalan kylän erämaa-alueille, nykyisen Keurusselän rannoille lohkottiin isoja tiloja. Tarkoituksena oli saada hämäläisiä siirtymään vesireittien varrelle, asuttamaan niitä ja maksamaan veroja. Kustaa Vaasa antoi vuonna 1542 virallisen eräediktin, jolla vahvistettiin kuninkaan asetuksena uudestaan samat tarkoitusperät. Vapaa nautintaoikeus taattiin verojen maksua vastaan kruunun lupauksella uudisasukkaille. Hitaat hämäläiset joutuivat kuitenkin huomaamaan, että savolaiset osasivat kiertää Päijänteen. Niinpä Kitiänniemi-nimisen ison, lähes neliökilometrin kokoisen tilan nykyisen Keurusselän rannasta, otti isännöitäväkseen savolainen Pöyhösen suku isäntänsä Pekan johdolla. Kirkonkirjoihin talon asukkaiden nimet kirjattiin vasta vuonna 1571, mikä johtunee uudisasukkaiden tietojen hitaasta kirjaamisesta ja kirkonkirjojen puuttumisesta alueella. Pöyhösen suvun oikeus myöhemmin Niemisvetenäkin tunnettuun tilaan nojasi Kustaa Vaasan antamaan lupaukseen. Kirkon vallankäyttöä Lapinsalmessa aloitettiin seurakunnan hoitaminen Ruoveden kappeliseurakuntana 1628 ja omaksi kirkkopitäjäksi seurakunta erotettiin vuonna 1652. Alue ulottui aina Vilppulasta Pihlajavedelle ja Multialle saakka. Valtaneuvos Lorenz Creutz oli joutunut luovuttamaan vuonna 1675 Lapinsalmesta Kangasmannilan tilan kirkkoherran virkatalolle. Seuraavaksi kirkko miettikin, mistä saisi hyvän tilan laajaksi paisuneen seurakunnan kappalaiselle. Kappalainen asui Kolhossa Loilan kylän Markkulan talossa, josta oli Lapinsalmeen pitkä matka kirkonmenoja pitämään. Tutkittuaan tilallisten manttaaleja kirkko huomasi Pöyhösten hallitsevan tilaansa edelleen Kustaa Vaasan antamalla hallintaoikeudella. Tilasta oli kasvanut kappalaiselle sopiva ja niinpä kirkko varsin häikäilemättömästi pyysi vuonna 1690 maaherraa tekemään päätöksen tilan ottamisesta kirkon omaisuudeksi. Pietari Pöyhönen kävi asiasta oikeutta Ruoveden käräjillä ja vuonna 1692 käräjät päättivät, että Pöyhöset saavat kerätä vielä yhden sadon. Sen jälkeen tila on luovutettava ja suvun oli muutettava pois. Toista sataa vuotta tilaa asuttaneelle Pöyhösen suvulle tilanne oli todella raskas - Pietari Pöyhönen kuoli neljä vuotta häätämisen jälkeen. Kirkko sai vastikkeetta erittäin suuren tilan ja asetti syksyllä 1693 kappalaisensa Johan Horteliuksen sen isännäksi. Tilan nimeksi tuli Niemisveden sijaan entisen omistajasuvun mukaan Pöyhölä. Kristinuskon leviäminen valtakunnassa ei tapahtunut aina mallikelpoisesti kristinuskon oppien mukaan. Pappi oli käytännössä kuninkaan ja maaherran jälkeen seuraava vallanpitäjä tuolla vuosisadalla ja sen sai Pöyhösen sukukin karvaasti huomata. Horteliuksesta Tanilaan ja Pöyhölän uusi aika Pöyhölän isäntänä aloittanut kappalainen Johan Hortelius sai sen sijaan huomata Ruotsin ja kirkon lakien koskevan myös kirkon omaa väkeä. Horteliuksen mieltymyksiin kuului seurakuntalaisten sielunelämän kaitsemisen lisäksi pitää toistuvasti vähän liikaakin huolta paikkakunnan emännistä ja piioista. Kuudennen käskyn toistuvasta rikkomuksesta hänelle asetettiin lopulta kuolemantuomio. Yliopistot käyneenä Hortelius tiesi kuitenkin olevan mahdollista saada tuomioon muutos. Niinpä armahdusanomus Ruotsin kuningas Kaarle XII:lle laitettiin menemään. Kuningas lievensi tuomion kujanjuoksuksi kirkonmäellä ja julkiseksi karkotukseksi sekä viraltapanoksi. Vanha suola ilmeisesti janotti, sillä samoihin aikoihin alkaneen isonvihan kaoottisina loppuvuosina Hortelius palasi Keuruulle papin tehtäviä hoitamaan, kun hänen tilalleen kappalaiseksi nostettu kirkkoherran poikapuoli Johannes Roos oli toiminut vt. kirkkoherrana Venäjälle sotavankina viedyn Yrjö Herpmannin tilalla. Virallisista pappisluetteloista Horteliusta ei kuitenkaan löydy vuoden 1710 eli alkuperäisen kuolemantuomion saamisen jälkeen. 1800-luvun lopulla Suomi kuului Venäjään ja sortokausi painoi kansaa. Kirkko halusi näyttää maaseutupappiloissan mallia kehittyvälle maataloudelle ja kansallistunteen nousulle. Pöyhölässä järjestetyssä kiinteistökatselmuksessa päädyttiin uusimaan kaikki kappalaispappilan merkittävimmät rakennukset. Uusi, kirkkoherran pappilaakin suurempi päärakennus valmistui lopulta vuonna 1900 ja isokokoinen väentupa vuonna 1901. Molemmat veistettiin käsin hirrestä luonnonkauniiseen pihapiiriin vanhoille, hyväksi katsotuille talonpaikoille. 1920-luvulle tultaessa Pöyhölän virkatalon alueella oli kahdeksan alustilaa eli Rimpilä, Löytty, Hautala, Tuomola, Mäkelä, Kauppila, Haitto ja Hietala. Näistä ainakin viisi oli virallisia torppia. Kappalaisen tulo muodostui pitkälti torppien ja alustilojen tekemästä taksvärkistä. Metsää Pöyhölässä oli yli 700 hehtaaria. Tällaisen tulonmuodostuksen loppuminen kuitenkin häämötti jo edessä, sillä sisällissodan selvittelyn päätteeksi vuonna 1921 säädetty laki pappiloiden torppien ja mäkitupien itsenäistymisestä vapautti kaikki nämä tilat lopulta vuonna 1928. Pöyhölän viimeinen kappalainen oli väkivahvan pappismiehen maineen saanut Alfred Tanila. Hänen kerrotaan selvitelleen kahden renkinsä välistä riitaa nostamalla molemmat rengit samanaikaisesti niskasta ilmaan ja päästäneen alas vasta, kun molemmat olivat vakuutelleet asian menneen perille. Isokokoinen Tanila sai työmatkallaan vuonna 1920 Huttulan ja Keuruun välillä junassa sairaskohtauksen ja hänet todettiin kuolleeksi Keuruun asemalla. Pöyhölän myynti Keuruun seurakunta pieneni merkittävästi, kun Pihlajaveden ja Multian kappeliseurakunnat itsenäistyivät 1800-luvun lopulla. 1900-luvun alkupuolella irtaantuivat siitä puolestaan Vilppula ja Mänttä. Kappalaisella oli kirkkoherraa isompi pappila ja torpparilaki oli tulossa. Tanilan kuolema 1920 ratkaisi Pöyhölän kohtalon ja kirkkoherra A.F Leikola päätti laittaa Pöyhölän myyntiin. Valtioneuvosto antoi kuitenkin luvan myydä vain 100 hehtaaria päärakennuksen ympäriltä; loput jätettiin seurakunnan omaisuudeksi. Virallinen selitys oli Pöyhölän etäisyys kirkonkylästä. Uusi tie oli tosin tulossa, mutta ei vielä valmis. Pöyhölän myymiseksi järjestettiin huutokauppa, jossa pohjahinnaksi asetettua summaa ei kuitenkaan ylitetty. Huutokauppaa oli ollut seuraamassa kolme keuruulaisen Kivimannilan suvun veljestä, Uuno, Werner ja Antti. Miehet saivat huutokaupan jälkeen puhuttua mukaansa myös metsänhoitaja Emil Alasen. Neljästään nämä miehet jättivät seurakunnalle tarjouksen, joka meni läpi. Emä-Pöyhölästä erotettu 100 hehtaarin tila jaettiin kahtia - päärakennuksen ja noin kolmen hehtaarin ranta-alueet ottivat itselleen Emil Alanen ja Uuno Kivimannila. Loput 97 hehtaaria ja muut tilan rakennukset jäivät Werner ja Antti Kivimannilalle, jotka asettuivat väentupaan ja aloittivat tilanhoidon. Muutamia vuosia myöhemmin vuonna 1928 Uuno Kivimannila ja Emil Alanen päätyivät hyväksymään kirkkoherra A.F. Leikolan välittämän kaupan, jossa heidän omistamansa pappilan päärakennus ja ranta-alueet myytiin Suomen Nuorison Kristilliselle Liitolle. Se oli etsinyt maaseudulta sopivaa paikkaa nuorison kristillisille leireille. Kivimannilan kaksi veljestä eivät myyneet omaa tilaansa, vaan jäivät pitämään samassa pihapiirissä olevaa tilaa, peltoja ja metsiä. Pöyhölästä legendaarinen leiripaikka Kirkon nuorisojärjestön käytössä Pöyhölästä kasvoi merkittävä rippikoululeiripaikka. Vuonna 1931 järjestettiin iso kansainvälinen partiotyttöjen johtajaleiri, ”Keuruleiri”, johon osallistui 464 suomalaista ja 270 ulkomaalaista partiotyttöä. Suomalaisten tyttöjen joukossa oli mm. YK:n apulaispääsihteeriksi noussut Helvi Sipilä. Sota-ajan toimintaa Sodan tultua leiritoiminta keskeytyi. Pöyhölästä tuli talvisotaan lähtevien joukkojen keskittämis-keskus - kevytosasto 10 koulutettiin ja lähetettiin turvaamaan Suomen rajoja talvisotaan. Sota-aikana Pöyhölässä toimi mm Orionin pilleripakkaamo, Suomussalmella partisaanien tappamista perheistä orvoiksi jääneiden lasten Betania-koti ja inkerinsuomalaisten kulkutautisairaala. Jatkosodan aikana Sortavalasta Keuruulle osana Stella Polaris-operaatiota suojaan siirretty radiotiedustelu-yksikkö toimi Pöyhölässä. Pihassa edelleen palveleva seitsensylinterinen ulkokäymälä sai tiedusteluyksikön miehiltä koodinimen ”Moskova”, joksi sitä kutsutaan edelleen - yli 70 vuoden jälkeen. Sodan jälkeen palattiin jälleen leiritoimintaan ja rinnakkaiselo Kivimannilan suvun kanssa samassa pihapiirissä jatkui. 1960-luvun alussa Keuruun kunta ja Kirkon Nuoriso ry:ksi nimensä vaihtanut järjestö tekivät yhteistyötä ja jättivät Kivimannilan suvulle yhteisen tarjouksen. Pihapiirin loppuosa rakennuksineen ostettiin osaksi Pöyhölää ja muut maat, noin 92 hehtaaria, tulivat Keuruun kunnalle. Nykymuotoiset sekarippileirit alkoivat vuonna 1963 ja pihapiiriin saatiin myös moderni, suihkut ja sisävessat sisältävä, majoitusrakennus leirien vetäjille. Pöyhölä oli muotoutunut sellaiseksi kuin suurin osa nykypäivän ihmisistä sen muistaa ja tuntee. 1980-luvulta tähän päivään Pitkään rannassa palvellut hirsisauna purettiin ja tilalle saatiin uudet rantasaunatilat vuonna 1987. Samana vuonna tehtiin Raha-automaattiyhdistyksen avustuksella iso peruskorjaus päärakennuksen sisätiloihin. Pappilarakennuksen yläkerta remontoitiin kirkkosaliksi ja kokoustilaksi. Sisätiloihin tuli myös suihkuja ja wc-tiloja. Toimittuaan 85 vuotta Suomen vanhimpana ja yhtäjaksoisesti käytössä olleena rippikoulu-leiripaikkana päätti Nuorten Keskus ry myydä Pöyhölän vuonna 2013 johtuen osaksi sen korjaustarpeista. Ostajaksi löytyi pieni perheyritys, jonka pääomistaja oli syntynyt Keuruulla, käynyt rippikoululeirin Pöyhölässä ja toiminut kesäisäntänä sen rippikoululeireillä. Yritys toimii nykyään nimellä Keurusselän Rantakartano Pöyhölä (Pöyhölän Pappila -niminen yritys toimii Pieksämäellä). Se on tilausperiaatteella toimiva historiallinen juhla-, kurssi- ja kokouspaikka, jossa järjestetään jälleen pitkien perinteiden ansiosta kesäisin myös rippikoululeirejä. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Keuruun Pöyhölän historiaa 1478-2018 Subject The topic of the resource Keuruu pappilat kirkkoherrat tehtaat sota-aika isoviha Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Creator An entity primarily responsible for making the resource Salo, Paulus Source A related resource from which the described resource is derived Andersson, Päivi. Pöyhölän historia. Nuorten keskus. Helin, Jukka. Pöyhölä -kappale elävää historiaa. Keuruun Joulu. http://digi.kirjastot.fi/files/original/52e089036000c0bc8a69c3c52ee4e142.pdf Jokipii, Mauno& Nissilä, Viljo & Orkamo, Irma 1990: Vanhan Ruoveden historia. 1, 2, Liiteosa. Vanhan Ruoveden historiatoimikunta. Keuruun museo. Verkkonäyttely: Herpmanin pojat - Isoviha Keuruulla. https://www.keuruunmuseo.fi/index.php/naeyttelyt/verkkonaeyttelyt/153-herpmanin-pojat-isoviha-keuruulla Kymmenen maan tyttäriä Keuruulla. Suomen Kuvalehti nro 28 ja 30, 1931. Lehtonen, Lauri. Operaatio Stella Polaris. Elso-kilta. www.elsokilta.net/index.php?page=artikkeli3 Leikola, Juhani 2013: Pöyhölä ja sen riihi. Keuruun Joulu 2013. Lions Club Keuruu. Salo, Paulus 2015: Kivimannilan suku Pöyhölässä. Henkilöhaastattelu, 2015. Suomen sukututkimusseura: Pappisluettelo, Keuruu. http://hiski.genealogia.fi/seurakunnat/srk?CMD=PRIESTS&ID=197&TYPE=HTML&LANG=FI Wikipedia, vapaa tietosanakirja. https://fi.wikipedia.org/wiki/Kustaa_Vaasa Wikipedia, vapaa tietosanakirja: Savolaisten asutusliike. https://fi.wikipedia.org/wiki/Savolaisten_asutusliike https://keuruunveraja.fi/files/original/66b7236b799ef1a92442e2bdd2bb14ed.mp3 5590fd93de6c366b61ba8c7716dc20ac Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Tällaista elämä oli - Veteraaniväen tarinoita Subject The topic of the resource sota-aika jälleenrakentaminen veteraanit Description An account of the resource Keuruun museon kustantamana ja Orvokki Vääriskosken toimittamana julkaistiin vuonna 2013 kirja, jossa 1920-1930 -luvulla Keuruulla syntyneet tai tänne muuttaneet kertovat muistojaan sodan varjosta jälleenrakentamisen aikaan. Tässä kokoelmassa voit kuunnella kirjan sisältämät tarinat. Creator An entity primarily responsible for making the resource Vääriskoski, Orvokki Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Rights Information about rights held in and over the resource Keuruun museo Sound A resource primarily intended to be heard. Examples include a music playback file format, an audio compact disc, and recorded speech or sounds. Duration Length of time involved (seconds, minutes, hours, days, class periods, etc.) 15 min 15 sek Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Kypärän Helgan sota ja rauha Subject The topic of the resource Keuruu -- Jukojärvi Multia sota-aika Creator An entity primarily responsible for making the resource Salonen, Helga Jukola, Oili Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Rights Information about rights held in and over the resource Keuruun museo Description An account of the resource Äänitiedosto avautuu painamalla ensin aiheen kohdalla olevaa kaiuttimen kuvaa TAI itse aiheen otsikkoa JA sen jälkeen painamalla sivulle avautuneen mustan vaakapalkin vasemmassa laidassa olevaa pikku NUOLTA, jonka vieressä on aikalaskuri. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Keurusseudun lottien toimintaa Subject The topic of the resource Keuruu lotat maanpuolustus 1920-1944 maanpuolustusjärjestöt Description An account of the resource Kokoelmassa on Keurusseudun lottien muistelmia sota-ajalta ja tietoja järjestön alkuaikojen toiminnasta. Aineistot kokosi Keuruun maanpuolustusnaiset. Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document Sukuni on Karjalasta kotoisin, mutta perhe muutti ennen sotia Jämsänkoskelle. Äiti oli lottatoiminnassa mukana ja hänen rinnallaan aloitin varusjaoston lottien apuna välirauhan aikaan vuonna 1941. Järjestimme varusvarastolla pestyjä alusvaatteita koon mukaan ja autoimme monissa kotirintaman töissä. Liikennekannalle alkaessa siirryin suojeluskunnan varastolle kirjuriksi. <br /><br />Helsingin Sofianlehdon lastenkodista evakuoitiin lapsia Jämsänkoskelle ja heidän mukanaan tuli vain kaksi hoitajaa, joten meidän nuorten apua tarvittiin näiden 3 - 5 vuoden ikäisten lasten hoitamisessa. <br /><br />Vuonna 1941 kesällä liityin Lotta-Svärdiin, kuusitoistavuotiaana, vasta syksyllä täytin virallisen lottiin liittymisiän 17 vuotta. Minut koulutettiin toimisto- ja viestilotaksi, opimme titaamaankin eli morsettamaan. Hyvän käsialani perusteella minut valittiin varusjaoston kirjuriksi. Sain työmääräyksen Sotasairaala 53:n Helsinkiin ja siellä toimin toimistolottana vuoden ajan. Komentaja oli kuulemma hermostunut minut nähdessään ja sanonut, mitä varten tänne noita lapsia lähetetään! <br /><br />Jouduin sitten angiinan jälkeen nielurisaleikkaukseen ja sain sairauslomaa. Mutta sairauslomani vielä kestäessä, sain komennuksen Sotasairaala 30:n jaostosairaalaan, joka perustettiin rintamalla puhjenneen keltatautiepidemian vuoksi Jyväskylä maalaiskunnan Palokan vanhainkotiin. Vuonna 1944 olin Helsingissä I sotasairaalan esikunnassa, joka toimi Diakonissalaitoksen tiloissa, kunnes sen tilat otettiin sairaalakäyttöön. Sitten esikunta siirrettiin Sokeiden kouluun, josta opetustoiminta oli sodan takia lopetettu. <br /><br />Sotasairaalan esikunta välitti sen alueella olleen 13 jaoston kunkin päivän tiedot eteenpäin, jotta sairaalapaikat ja kuljetukset eri puolille saatiin hoidetuksi. Minun kunnia-asianani oli saada tiedot määräajassa perille. Kun varsinaisia viestilottia oli vähän, olimme me toimistolotatkin öisin päivätyömme lisäksi puhelinkeskuksessa valvomassa. <br /><br />Sodan päätyttyä, mutta Lapin sodan jatkuessa, sotasairaalat muutettiin sotavammasairaaloiksi. Rauhan tultua Leningradin läheltä leiriltä palautettiin suomalaisia sotavankeja, heidät sijoitettiin alkuun Hangon lähelle perustettuun karanteenisairaalaan tartuntavaarojen takia. Muistan, ettei heiltä saanut kysyä mitään vankiajastaan, olivat niin järkyttyneitä. <br /><br />Helsingin sotavammasairaalaan tuli Lapin sodastakin vammautuneita. Vaikka lottajärjestö lakkautettiin, työ sairaaloissa jatkui. Olin työssä siellä, -sotainvalidien, varsinkin proteesia odottavien potilaiden lomapapereiden ja – litteroiden kirjoittamista olin järjestämässä vuoteen 1947 saakka. <br /><br />Sen jälkeen oli mietittävä elämän jatkumista ja kun sain kutsun Rovaniemelle, lähdin sinne ja sieltä löytyi mieheni. Muutimme hänen kanssaan eri varuskuntapaikkakunnille ja 1950-luvulla tulimme Keuruun Kalettomalle. Kalettomalla totesin lottakokemuksestani olevan vieläkin hyötyä, kun pystyin ottamaan vastaan mieheni virkapuheluita ja välittämään niitä. Kalettoman varikko oli tiivis yhteisö, lapsetkin sanoivat olevansa kotoisin Kalettomalta, ei Keuruulta. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Riitta Salonen muistelee Subject The topic of the resource Jämsänkoski lotat sota-aika maanpuolustusjärjestöt jatkosota Lapin sota sotasairaalat Helsinki 1940-luku Kaleton (Keuruu) muistelu kokemuskerronta viestintä teknisen toteutustavan mukaan Description An account of the resource Riitta Salonen muistelee sodan aikaisia tehtäviään toimisto- ja viestintälottana. Creator An entity primarily responsible for making the resource Salonen, Riitta Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Date Created Date of creation of the resource. 2019 https://keuruunveraja.fi/files/original/e83223c355ca1b784e293eee13144055.jpg d840792240b80e162c552a00f542aab6 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Muistoja ja dokumentteja entisajan elämästä Description An account of the resource Tässä kokoelmassa on yksityishenkilöiltä käyttöön saatuja muistelutekstejä ja aikalaisdokumentteja, kuten kirjeitä ja kouluaineita. Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document Istun syntymäkotonani keinutuolissa. Ulkona on suojasää, vaikka on tammikuu lopuillaan. Tänne olen taas palannut vapaa-aikaa viettämään ja istuskelen yksikseni. Hellassa palavat risahdellen kuivat kuusen kalikat. Tuolin selkänojalle olen ripustellut märkiä metsästysvaatteita kuivumaan. Saappaat sojottavat kiukaalla, niin kuin leivinuunin päällystä ennen nimitettiin. Neljä taskussa kostunutta panostakin olen pannut uunin päälle. Leijona-haulikko 16/2 vuosimallia 1956, kahdella liipaisimella nojaa muuria vasten. Paljon olen sitä vuosikymmenien aikana ulkoiluttanut tämän kylän läheisyydessä. Toki on ollut muidenkin aseiden vuoro. Tänäänkin on aamupäivä seisoskeltu metsässä odottaen ajon alkua. Ei vaan alkanut - aamuyöstä oli satanut lunta, eikä jälkiä löytynyt. Lopulta kyllästyttiin ja todettiin, että on siinä ajokoiran näköinen eläin, ei vaan aja. Otettiin koira kiinni ja puhelimen pirahduksen jälkeen oltiin onnellisia, kun Lippe oli turvassa autossa. Tähän taisivat päättyä osaltamme tämän kauden jänisajot. Sudet liikkeellä Alueellamme oli kaksi viikkoa sitten susi tappanut jänisajosta ajokoiran. Ajo oli päättynyt varsin lyhyeen, ja metsästäjä oli löytänyt koiransa kuolleena. Susi oli paennut paikalta ja joutunut jättämään saaliinsa. Poliisi ja alueen hirvipäällikkö olivat käyneet paikalla toteamassa tilanteen. Takatassun jälki oli ollut 12 senttiä pitkä ja 9 senttiä leveä, joten mikään pieni otus se ei ollut. Koiranomistaja oli pannut valtiolle korvausvaatimuksen, vaan mahtaakohan valtiolla olla tuollaisiin hankkeisiin rahaa. Kaikkia toimia pitää tehostaa, niin varmaan korvauksien maksamistakin. Tehostaminen näyttää tarkoittavan nykyisin sitä, että hommat jätetään hoitamatta ja säästöjä syntyy. Pari muutakin koiraa oli kadonnut syksyn aikana. Lipen nuoleskellessa tassujaan Nissanin takapenkillä tuli kännykkään tieto, että parin kilometrin päässä olevan maalaistalon pihasta oli susi edellisenä yönä vienyt pihakoiran. Mero-koira oli aamuyöstä pyrkinyt ulos. Lapsista Noora oli päästänyt koiran pihaan, jossa se oli oppinut olemaan irrallaan. Pian oli alkanut kiihkeä haukku, joka oli muuttunut surkeaksi uikutukseksi. Talon Antero-isäntä oli herännyt ääniin ja pukeutunut nopeasti mennäkseen ulos. Taskulampun avulla löytyi pihaan johtavalta tieltä uudesta lumesta runsaasti jälkiä ja vähän vertakin. Antero seuraili pellolla olevaa jälkeä. Siitä oli helposti nähtävissä, kuinka susi oli vetänyt perässään suurikokoista koiraa. Puolen kilometrin päässä olevan lammenrannassa molemmat olivat pudonneet heikon jään läpi syvään ojaan. Mutta susi oli sitkeästi vetänyt saaliinsa ylös ja jatkanut matkaa kaislikkoon. Siitä Antero oli palannut murheellisella mielellä kotiin. ”Mitähän sanon lapsille”, ajatteli Anska ääneen. Kävimme iltapäivällä muutaman kilometrin päässä olevan toisen talon pihapiirissä toteamassa myös yöllisiä susitapahtumia. Pellolla olevan kivikasan päällä oli illalla istunut neljä sutta. Odottelivat varmaankin rauhallisesti, koska valot talosta sammuvat. Pihassa oli susien näköetäisyydellä myös kahden metsästyskoiran tarha. Tietä pitkin oli tullut kuitenkin vielä iltamyöhällä auto, jonka valoissa susien silmät olivat kiiluneet. Autoilija oli kääntänyt maasturinsa kohti kivikasaa. Silloin sudet olivat lähteneet jäljistä päätellen jopa viiden metrin loikin pakoon, jokainen eri suuntaan. Kuinkahan olisi koiratarhan verkko kestänyt tällaisen lauman hyökkäyksen? Lumien tulo vihdoinkin ja sen myötä runsaat susihavainnot ovat selittäneet peurojen ja kauriiden katoamisen metsästysalueeltamme. Kovasti teettivät työtä myöskin hirven vasojen saaminen syksyn jahdissa. ”Jotakin pitäisi tehdä, tämähän menee ihan mahdottomaksi”, tuumaili hirvipäällikkö Original Powerit tukevasti maassa, yksipiippuinen hanallinen kohti taivasta sojottaen. Pitäisikö meidän laittaa suden kaatolupa-anomus vireille? Vai vaihdetaanko haalarit särmähousuihin ja lisukenkiin ja lähdetään Lomppariin naistentansseihin? Siinäpä kysymys. Lapsuudessa se alkoi Keinustuoli narahtelee, vesikattila porisee hellalla. Kohta saan tulella keitettyä porokahvia. Mistähän minuun on kylvetty tämä metsästyksen himo? Aina pitää ajella tänne lapsuuden maisemiin ja metsiin kulkemaan. Onneksi ystävälliset maanomistajat antavat minun kulkea maillaan ja onneksi löytyy aina jahtikavereita. Mutta mistä tämä tauti on alkunsa saanut? Ehkäpä se on tipahtanut tähtikirkkaalta taivaalta silloin, kun isäni vei äitiä ja minuakin naapurista lainaamalla hevosella jään yli kirkonkylän synnytyslaitokselle. Silloin oli tammikuussa 25 astetta pakkasta, paljon lunta ja tähtikirkas taivas. Niin, vai tarttuiko tauti metsästävästä veljestäni ja naapurin miehistä? Paha sanoa. Silmät lupsottavat ja annan tulla mieleeni pari lapsuuden muistoa. Ensimmäinen tärkeä metsästykseen liittyvä tehtäväni oli pitää kämmentä haulikon piipun päässä. Tätä toimenpidettä tarvittiin, kun veljeni puhdisti hanallista mustaruutihaulikkoaan. Sen aikaisen aseöljyn haju kiertelee vieläkin nenäni nystyröissä. Minulle selitettiin tarpeellisuuttani sillä, ettei puhdistusrassi tullut kokonaan piipusta ulos. Silloin tuppo olisi tarttunut takaisin vedettäessä kiinni piipun suuhun. Näin minut huijattiin jo pienenä aseiden pariin. Vesi kiehahtaa hellalle ja samalla uskon löytäneeni todellisen syyn metsästysintooni. Mieleeni nousee kirkkaana ensimmäinen saaliini ja heti ensi yrittämällä, lankajänis. Lankaa hankkimaan Navetassamme viettivät pitkää talveaan silloin kaksi lehmäämme, Soma ja Särö. Karjalle oli heinää viereisessä ladossa. Kuiva heinä oli mieluisaa ruokaa myös jäniksille. Olihan jo helmikuu ja luonnonheinä paksun lumen alla. Heinälatoon johti oikein jäniksen polku. Töppöstelin ahkerasti kirkkaina talvipäivinä ulkona ja tein lapsen havaintoja. Kerroin jäniksen jäljistä innokkaasti myös kotiväelleni ja kannustin veljeäni menemään jänistä kyttäämään kuutamoyönä. Ensio ei asiasta innostunut vaan tokaisi: ”Viritä sinä sille lanka.” Yöllä sitten mietin kuumeisesti, kuinkahan sellainen lanka viritetään. Olinhan nähnyt, kuinka haulikon hana viritetään, mutta miten langan voisi virittää. Ja mistä mahtaisi saada viritettävää lankaa? Vierähti aikaa muissa lapsen puuhissa ja viritettävä lanka pysyi suurena salaisuutena. Helmikuun viimeisenä sunnuntaina veljeni oli kavereittensa kanssa jänismetsällä. Kotiin tullessaan Ensio kertoi, etteivät olleet saaneet jänistä tällä kertaa. Hän kuitenkin jatkoi jutusteluaan: ”Kerroin pojille, että sinulla olisi tiedossa jänis, kunhan vain saisit jostakin jänislangan.” ”No, oliko kellään viritettävää lankaa?”, kysyin innostuneesti. ”Eipä ollut, mutta Elma-tädilläsi saattaisi olla, ja Veikko lupasi opettaa sinulle langan virittämisen”, jatkoi veljeni kuin arkisesta asiasta jutellen. Leipälähettinä Kävin kuumana ja vaadin jo samana iltana päästä Elma-tädin puheille. Ei tullut lupaa, eikä yöllä unta silmään. Mutta seuraavana päivänä sain luvan lähteä, kunhan veisin lämpimäisleivän mukanani. Voipaperiin kääritty lämmin leipä kainalossa kipitin huopatossut jalassa Kirkonmäkeä ylös kohti tätini punaista taloa. Oikaisin pienen metsikön halki, jotta samalla näin oliko sielläkin jäniksen jälkiä. En nimittäin aikonut tyytyä yhteen jänikseen, jos langanvirityksen oppisin. Ulkoportailla luutasin huolella huopatossuni, vedin muutaman kerran pakkasilmaa keuhkoihini ja koitin rauhoittua. En halunnut rynnätä sisälle, olinhan tärkeällä asialla, leipälähettinä. Huurua pöllähti matkassani keittiöön. Ojensin leivän tädille. ”Äiti lähetti tän”, sanoin ja istahdin penkille. ”Kiitos, kiitos, oikein lämmin leipä. Otahan Esa karvahattu päästäsi, ja kerro mitä teille kuuluu”, kyseli täti. ”Mitäs meille, odotellaan Särön poikimista ja leivotaan. Isä on töissä”, sanoin rauhallisesti, vaikka olin pakahtua jäniksenlankaani. Veikkokin näkyi olevan kotona, joten opetustakin olisi saatavana, kunhan vain lanka löytyisi. Pitkään he minua puhuttivat, kuten aina ennenkin. Aika tuntui matelevan ja päässä meinasivat langat sotkeentua. Lopulta otin tilanteen hallintaan ja aloin johdatella keskustelua aralle alueelle. ”Ettepä saanu sunnuntaina jänistä. Olisitte tuoneet sen hurtan meidän tallin nurkalle, niin kyllä olis lähteny. On meinaan rutosti jälkiä, oikein paksu polku”. ”Vai on kovasti jälkiä. Et oo ite yrittäny pyydystää sitä?” kysyi Veikko. ”Milläs minä, enhän saa pyssyä vielä kymmeneen vuoteen. Vaan olen minä kuullut, että viritettävällä langallakin saa jäniksiä,” vastailin vielä melko rauhallisena. Mutta sitten en saanut enää hillittyä itseäni, pomppasin penkiltä ylös, loikkasin Elma-tädin eteen hellan viereen ja kysyin suoraan: ”Onko teillä Elma-täti jäniksen lankaa?” Täti säikähti ryntäämistäni ja otti pari taka-askelta hellaa kohti. ”Eihän minulla. Mites minulla sellaista.” Oppia saamassa Veikko puuttui pöydän päästä tilanteeseen. Hörppäsi rauhallisesti kahvia tassilta sokeri huulien välissä ja totesi: ”Onhan sinulla äiti siellä komuutin laatikossa sitä harmaata villalankaa, josta kudoit isälle sukat. Sitähän jäi vielä. Se on juuri oikeanlaista jäniksen lankaa. Lampaanvillasta itse kehrättyä. Siinä on jäniksille tuttu lampaan haju, eivät sitten vieroksu sitä.” ”Onhan sitä, jos sellainen kelpaa”, vastaili täti ja tuntui jotenkin päässeen asian päälle. Veikko nousi ripeästi tuoliltaan ja käveli komuutin luokse. Hän etsi sieltä harmaan villalankakerän, eri värisiä kankaanpalasia ja sakset. Veikko palasi takaisin pöydän ääreen, laski tarvikkeet pöydälle ja sytytti oikein öljylampun palamaan. Olin varma, että nyt pääsen jäniksenlangan tekoon. Siirryin hartaudella pöydän ääreen ja aloin saada opetusta. ”No niin Esa. Otapa nyt sakset ja ala leikellä pieniä tilkkuja, noin tulitikkuaskin kokoisia. Laitan nuo Ukko-tikut tuohon malliksi. Tilkkuja pitää olla kaksitoista. No, ethän sinä vielä osaa laskea. Kyllä minä sanon sitten, kun riittää. Hyvinhän se leikkaaminen jo sujuu. On äitisi tainnut opettaa.” Kun tilkut oli saatu valmiiksi, mitattiin harmaata villalankaa käsieni ulottuvuuden verran ja pikkusen päälle. Sitten sain solmia tilkut vaaksan päähän toisistaan villalankaan kiinni. Solmujen teko oli vielä minulle kovin vaikeaa ja taisihan Elma-tätikin siinä vähän auttaa. ”Panehan eri värisiä tilkkuja vuoron perään, niin tulee pyytävämpi lanka”, neuvoi Veikko. Hiki pusertui otsalleni tilkkuja solmiessani. Työ oli minulle lähes ylivoimaista ja päälläni oli ulkovaatteet huopatossuineen. Vihdoin lanka oli valmis. Onnellisena ja kiitollisena saamastani opista lähdin juosten kotiini. Matkalla kertailin viritysohjeita ja sitten tupsahdinkin kotiovesta sisään. Tohkeissani esittelin lankaani ja selitin viritysohjeita. Vanhempani ja sisarukseni kuuntelivat totisina selostustani langan valmisteluista. Niin minusta ainakin näytti. Huomenna alkaisi langan viritys ja sitten syötäisiin jänispaistia. Olihan minulla varma paikka heinätallin oven pielessä. Taaskaan ei tullut uni silmään. Langan viritys Aamu valkeni kirkkaana. Heräsin onnellisena. Olinhan pääsemässä metsästyksen saloihin. Töppöset jalassa söin aamupuuroni. Tänään ei minua tarvinnut siihen touhuun houkutella. Minulla oli kiire heinätallille. Hakkasin ruosteisen neljän tuuman naulan ovilautaan. Kotkasin sen huolella. Siihen sidoin jäniksen lankani toisen pään kiinni. Langan toisen pään nostin ohjeiden mukaan tikun nokkaan jälkijonon toiselle puolelle. Siinä oli nyt viritettynä jäniksen lankani. Tyytyväisenä työhöni menin tupaan virittelemään hevosleikkejäni. Olihan joulupukki tuonut minulle polkuhevosen. Vaan eipä tahtonut leikeistä tänään tulla mitään. Vähän väliä piti kiivetä tiskipöydälle, jotta näin jäniksenlankani keittiön ikkunasta. ”Voihan jänikset näin pakkasella liikkua päivälläkin”, ajattelin. Ilta tuli ja nukkumaan menoaika. Kyllä pukkisänkyni taisi yön aikana narahtaa monta kertaa, kun levottomana kääntelin kylkeäni. Puuro sai aamulla jäädä syömättä. En ryhtynyt enää vilkuilemaan lankaani ikkunasta, vaan sonnustauduin oikealle pyyntiretkelle. Lähestyin tallin ovea ja jo kaukaa huomasin langan hävinneen. Suuri valkoinen jänis oli kyljellään oven alla. Jäniksen kaulalle oli kietoutunut kauniisti virittämäni kirjava tilkkulanka. Seisoin hetken jähmettyneenä paikoillani. Noin iso jänis ja minun langassani! ”Onkohan se varmasti kuollut?” ajattelin. Kosketin varovasti takajalkaa ja pelkäsin sen hyppäävän karkuun. Kuollut se oli ja pakkasen kangistama. Nostin jänistä takakoivista ja huomasin sen olevan umpijäässä. Samalla kaulalta luiskahti maahan lankani. Lähdin vetämään saalistani kohti kotia. Olin varmaankin melkoisessa shokissa, kun pääsin keittiöön. Siellä vastaanotto oli hyvin riemullinen ja kyllä minun taitojani kehuttiin. Muurin vieressä jänis päivän mittaan suli ja illalla veljeni nylki sen. Seurasin Ension nylkypuuhia silmä tarkkana. Halusin oppia senkin taidon ja olihan se minun jänikseni. Kauniisti valkoinen turkki irtosi punertavien lihojen päältä. Ihmettelin, miksi jäniksessä oli muutamia punaisia pisteitä ja vähän vertakin oli vuotanut siitä. ”Jäniksissä on tuollaisia punaisia pisteitä aina niitä nyljettäessä. Mietihän nyt vähän jäniksen elämää. Kun se tuolla risukossa juoksee kovaa vauhtia, niin aina joku tikku pistää sitä”, selitti veljeni minulle. Uskoin häntä niin kuin monia muitakin isojen poikien juttuja. Paisti siitä jäniksestä aikanaan tehtiin ja kaikilla oli hyvä mieli. Paukkupakkaset lauhtuivat ja kevät alkoi tulla hyvää vauhtia. Virittelin päivisin jäniksen lankaani. Vaihdoin paikkaakin. En vain saanut toista jänistä langallani sinä talvena, enkä myöhemminkään. Tosin en ole sen talven jälkeen lankaani virittänytkään. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Lankajänis Subject The topic of the resource Keuruu -- Häkkinen lapsuus metsästys Description An account of the resource Esa Salovius pohtii sitä, miten hänestä tuli metsästäjä ja muistelee lapsuutensa jännittävää metsästyskokemusta. Creator An entity primarily responsible for making the resource Salovius, Esa Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto https://keuruunveraja.fi/files/original/528cd7b750b7c6e94abb1550114fc1a3.jpg 15c645550941b3f703eb7c933c813f27 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Pöytäkankaan talon muistomerkki. Description An account of the resource Karhunkylä on saanut alkunsa tällä paikalla sijainneesta Pöytäkankaan talosta. Suvun muistolle omistetun patsaan ovat pystyttäneet alueen nykyiset omistajat Esko ja Irja Reinikka. Patsaan on suunnitellut kuvanveistäjä Timo Kara. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Artikkeleita eri aiheista Description An account of the resource Tässä kokoelmassa on artikkeleita erilaisista keuruulaiseen kulttuuriperintöön liittyvistä teemoista. Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document Kylän syntyhistoria Vuonna 1893 perustettiin Pihlajaveden Karhunkylään kymmenen pienviljelystilaa valtion myöntämän lainan turvin. Tapaus oli laatuaan ensimmäinen koko maassa.Katajamäen riihessä pidettiin harjakaistanssit,joiden aikana arvalla ratkaistiin näiden kymmenen tilan omistussuhteet. Seuraavassa kuvaus kylän synnystä, ensimmäisistä asukkaista ja alkuvuosikymmenien vireästä toiminnasta sekä kylän nykyvaiheista. Missä on Karhunkylä? Kylä sijaitsee entisen Pihlajaveden kunnan nykyisen Keuruun länsiosassa.Perustamisvaiheitten aikoihin noin 111 vuotta sitten on useissa asiakirjoissa aluetta tarkoittava maininta "Pihlajaveden pitäjässä ja kappelissa Keuruun kuntaa Palomäen eli Pöytäkankaan taloa n:o 24. Nyt voidaankin kysyä mistä nimi "Karhunkylä" (myös nimeä "Karhulankylä" käytetään) on saanut alkunsa? Tätä nimeä ei esiinny missään virallisissa asiapapereissa tai maakirjoissa. Kylässä on Karhula niminen talo ja arvellaan, että nimi on tästä peräisin. Kylän historia alkaa Pöytäkankaan talosta! Karhunkylän alue ja sen ympäristö olivat 1800-luvun alkupuolelle asti valtion omistamaa maata. Johan Abrahaminpoika ja hänen vaimonsa Ulla Henrikintytär tulivat alueelle vuokralaisiksi ja syntyi Pöytäkankaan talo, jonka kokonaispinta-ala oli 500 hehtaaria. Johan Abrahaminpojan vanhin lapsi Abram Johaninpoika Pöytäkangas siirtyi talon isännäksi vuonna 1849 yhdessä vaimonsa Ulla Matintytär Lapin kanssa. Abraham Pöytäkangas osti 1/6 manttaalisen Pöytäkankaan tilan "perinnöksi" (eli osti tilan kruunulta. Tuohon aikaan kruunu myi rahanpuutteessa maaomaisuuttaan.) vuonna 1861 ja sai siihen perintökirjan 9.3.1861 senaatin talousosastolta. Kun taloon tuli uusi isäntä muutti Johan Abrahaminpoika perheineen Pöytäkankaan alaiseen Katajamäen torppaan. Nykyisen Karhunkylän alue muodostuu Abraham Pöytäkangas ja hänen vaimonsa myivät Pöytäkankaan tilasta 1/12 manttaalisen Katajamäen osuuden Virtain Toisvedeltä kotoisin olleelle Salomon Gabrielinpoika Lehdolle 4.4.1864 päivätyllä kauppakirjalla. (Salomon Lehto oli myynyt Toisvedellä sijainneen kotitilansa vuoden 1864 alussa, ja muutti tämän jälkeen Pihlajavedelle Katajamäen isännäksi.) Katajamäen osuuden myynnin hyväksyivät osaltaan myös Katajamäessä asuneet Johan Abrahaminpoika ja Liisa Henrikintytär, joille oli kauppakirjassa taattu syytinki siellä. Salomon Gabrielinpoika Lehto alkoi käyttää talon nimen mukaista sukunimeä Katajamäki. Hänen kuoltuaan v.1870 Katajamäen tila siirtyi hänen leskelleen Heta Juhontyttärelle ja edelleen heidän vävylleen ja tyttärelleen Ruoveden Pohjaslahden kylästä kotoisin olleelle Manu (Emmanuel) Aleksanterinpoika Jyväsjärvelle ja Serafia Salomonintytär Katajamäelle. Tämän jälkeen ostivat Kustaa ja Riikka Onkimainen Katajamäen tilan 7.5.1892. Pöytäkankaan talo, josta tämä Katajamäen osuus oli lohkaistu, jäi tyhjäksi nälkävuosien aikaan 1860 luvulla asukkaiden muutettua vähemmän hallaiselle paikalle Palomäkeen, vieden rakennukset mukanaan. Ainoastaan vanha riihi jäi jäljelle, josta tuli raaka-aineet Jänikselän uudisrakennukseen. "Oma koti torppareille ja loisille" 1880-luvun loppupuolella olivat maanmittaus ja kartoitustyöt paikkakunnalla vielä keskeneräiset. Kartat olivat hyvin epätarkkoja ja puutteellisia. Länsi-Uudeltamaalta Lopelta kotoisin ollut maanmittari Lauri Almos Yrjö Koskinen oli saanut tehtäväkseen suorittaa isojaon täydennysmittauksia Pihlajavedellä.Hänellä oli apunaan linjaustöissä paikkakunnan torppareita ja muita tilattomia eli loisia kuten heitä siihen aikaan nimitettiin. Maanmittari Koskisella oli tilaisuus tutustua seutukunnan elämään varsin perusteellisesti. Hänen huomionsa kiintyi armottomaan köyhyyteen ja puutteeseen varsinkin tarsvärkkiä suorittavan torppariväestön keskuudessa.Hänen mielessään alkoi kyteä ajatus "on saatava omaa maata ja torppareille sekä loisille oma koti".Nämä asiat olivat jatkuvasti puheenaiheena työmaalla pidettyjen lepohetkien aikana. Ajatus omasta kodista sai linjamiesten keskuudessa osakseen suurta mielenkiintoa, vaikka sen toteuttaminen tuntuikin aluksi lähes mahdottomalta.Mistä saada maata? ja mistä rahat maanostoon? Pidettin oikein yhteinen kokous, jossa selvisi, että jo mainitussa Pihlajaveden kylässä oli myytävänä Kustaa ja Riikka Onkimäen omistama puolikas Palomäen perintötaloa n:o 24, joka oli pinta-alaltaan noin 250 hehtaaria ja siitä pyydettiin 3300 mk. Kauppa syntyi,mutta mistä saada rahoitus? Yhteisessä kokouksessa mietittiin tilan ostoa ja päätettin että kauppaa ruvetaan hieromaan.Maanmittarin suunnitelmiin kuului muodostaa tälle alueelle 10 tilaa.Suurtilallinen Matti Lappi oli lupautunut myötämään lainan maanostoon, mutta myöhemmin hän kuitenkin perui lupauksensa. Vaikka rahoituksen saanti tuntui olevan todella vaikeaa kauppaa silti hierottiin, ja vihdoin 16.10.1892 Kustaa Onkimäki myi tilapuoliskon yksinään vaimoaan Riikkaa kuulematta kymmenelle kylän perustaja -asukkaalle, joita alettiin kutsumaan "yhtiöläisiksi". Nimensä tai puumerkkinsä kauppakirjan alle olivat piirtäneet seuraavat henkilöt: Vilhelm Isokangas, Taavetti Palonen, Hemming Koivukangas, Juho Vehmasaho, Oskari Kuusisto, Kaarle Kiviaho, Matti Niemelä, Abram Salonen, Emmanuel Koivukangas ja Kalle Mansikka-aho. Kauppakirjan ovat todistaneet maanmittausauskultantti Johan.O. Hammarén, joka lienee kirjoittanutkin kauppakirjan, sekä maanmittausoppilas E.W.Stoore. Näiden monien valmistelujen jälkeen oli saatu päänavaus asutustoiminnalle. Tilattomista torppareista ja loisista oli tullut itsenäisiä tilanomistajia. Sitkeä yritys palkitaan Kustaa Onkimäen vaimo Riikka ei kuitenkaan hyväksynyt tätä kauppaa,vaan haastoi miehensä ja kaupan tehneet 10-osakasta oikeuteen, vaatien kaupan purkua. Keuruun kihlakunnanoikeus käsitteli asian 2.11.1893.ja katsoi, että Kustaalla oli oikeus yksin myydä kyseessä oleva tilaosuus, ja koska päätöksestä ei valitettu se saavutti lainvoiman. Maanmittausinsinööri Yrjö- Koskinen jatkoi hellittämättä työtä lainan saamiseksi. Hän kääntyi Pihlajaveden seurakunnan puoleen, mutta silloisen kappalaisen Vihtori Brusilan kerrotaan vastanneen että "sellaiset ajatukset saa haudata sinne Kattaamäen suohon". Tämän jälkeen käännyttiin kunnan puoleen. Kuntakokous käsitteli asian, mutta tyrmäsi ajatuksen. Vieläkään maanmittari Koskinen ei luovuttanut, vaan kääntyi Keisarillisen Suomen Senaatin eli Ukko Kruunun puoleen.Hänen isänsä Yrjö Sakari Yrjö- Koskinen oli tuohon aikaan senaatin jäsenenä ja ilmeisesti tämä ratkaisevasti nopeutti laina-anomuksen etenemistä ja käsittelyä senaatissa. Kirjeessään 2.12.1892 Yrjö-Koskinen pyytää yhtiöläisiltä valtakirjaa laina-anomuksen tekoa varten.Asia hoitui varsin nopeasti, sillä jo seuraavan vuoden tammikuun 6 tai 7 päivän sanomalehti "Suomettaren" numerossa oli seuraava uutinen: "Pihlajaveden torpparit oman maan hankinnassa Taavetti Palonen,Vilhelm Isokangas ja 8 muuta torpparia tai itsellistä Pihlajaveden kappelista ovat pyytäneet hallitukselta 3500 markan suuruista kuoletuslainaa voidakseen ostaa puolikkaan samassa kappelissa olevasta Palomäki nimisestä talosta.Heidän tarkoituksenaan on jaáttaa mainittu talopuolikas keskenään palstatiloiksi ja on toisenpuolikkaan omistaja kirjallisesti suostunut rupeamaan emätilaksi ja vastaamaan koko numeron veroista ja rasituksista.Kuoletuslainan takaisin maksamisen suhteen pyytävät anomuksen tekijät saada kolmena ensimmäisenä vuonna suorittaa ainoastaan korot ja kuolettaa sitten pääoma kymmenen vuoden kuluessa." Kirjeenvaihtoa Vielä saman kuun 30 päivänä Yrjö-Koskinen lähetti yhtiöläisille kirjeen, jossa hän mm.kirjoittaa:" Minä uskon, että pyyntö ainakin pääasiallisesti tulee hyväksytyksi ja että laina myönnetään.Näyttäkää sitten vaan, että olette miehiä jotka saavat sen maksookin". Ja edelleen "On muutoin monessa suhteessa hyvä jos Suomen Kruunu ryhtyy lainanannolle tähän asiaan. Se muun muassa panee kovan pystyyn niitten hankkeille, jotka joillakin juonilla tai verukkeilla koittavat saada kaupan rikki.Suomen kruunun kanssa ei yleensä ole hyvä sormikoukkua vetää.Siinä leikissä on moni siipensä polttanut". Toukokuun 15. päivänä 1893 tuli viimein myönteinen lainapäätös. Ilmeisesti myyjän ja ostajien välillä oli ollut jotain erimielisyyksiä, koska Yrjö Koskinen kirjoittaa: "Onkimaisen Kustaan haastoa ei tarvitse pelätä. Teillä on aina vahvana puolena se, että hän on kieltänyt teiltä kiinnityksen saannin. Jos hän kerran ottaa rahat vastaan niin hänen on suunsa tukittava. Minä, tulen sinne tämänkuun lopulla jatkamaan rajan aukaisuja. Toivon asian siksi selviävän ja silloin Onkimaisen Kustaallakin on tilaisuus sanoa suoraan silmästä silmään, mitä hänellä on minua vastaan muistuttamista" Palstatilat syntyvät Alkukesän 1893 aikana maanmittari jatkoi rajojen aukaisuja ja maanmittaustöitä, muodostaen jyvitysarvoltaan 10 samansuuruista tilaa. Jokainen sai kolme palstaa Kotipalstan, viljelypalstan, ja metsäpalstan.Ilmeisesti hän menetteli näin, koska laki oli esteenä suurempien asuintilojen muodostamiselle. Pihlajavesi- Virrat maantien rakentaminen oli aloitettu vuonna 1892 ja nyt syntyneet kotipalstat jotka saivat metsäneläinten nimet sijoittuivat tien molemmille puolille. Pojoispuolelle idästä länteen lukien muodostui: Karhula, Kettula, Hukkala, Mäyrälä, ja Peurala. Ja vastaavasti tien eteläpuolelle Sutela, Jänikselä, Hirvelä,Repola ja Saukkola.Viljelyspalstat saivat lintujen nimet ja metsäpalstat kalojen nimet. Ennen Pihlajavesi-Virrat maantien rakentamista,kylän läpi oli kulkenut kärrytie Katajamäestä Pöytäkankaalle ja täältä Palomäkeen ja edelleen Karimolle. Historiallinen sopimuskirja Elokuun 6 päivänä 1893 tehtiin sitten historiallinen sopimuskirja, jossa kymmenen maanomistajaa sitoutuivat täyttämään ankarat ehdot, yhdeksän pykälää käsittänyt sopimus sisältää mm: "Otettuamme yhteisellä vastuulla kuoletuslainan olemme asemamme turvataksemme tehneet seuraavan sopimuksen,joka on voimassa siksi kunnes velka on lopullisesti maksettu. Kukaan joukostamme ei saa osuuttansa millään tavalla huonontaa tai turmella vaan tulee jokaisen huolellisesti ja voimainsa mukaan lisätä viljelyksiänsä ja hoitaa metsiänsä. Vähin määrä peltoa tai kytöä, jonka kukin ehdottomasti vuosittain tulee osuuteensa raivata on kymmenesosa hehtaaria eli kuusi (6) vanhaa kapanalaa. Metsän säilyttämiseksi ja kartuttamiseksi tulee jokaisen siitä käyttää tarpeisiinsa ja polttopuuksi etupäässä ja niin paljon kuin mahdollista kuivia ja maahankaatuneita. Milloin välttämättä tuoreita täytyy ottaa ottakoon harventamalla ja säästäväisesti.Kaskena ei ole lupa viljellä muita kuin enimmäkseen lehtipuita kasvavia viidakkoja. Välilämme palstotetun alueen ympäri tarvittavat suojelusaidat rakennetaan yhteisillä voimilla. Sitä vastoin ei kenelläkään ole lupa aidata omilla maillaan muuta kuin mitä viljelyksessä on, taikka mitä kolmena seuraavana vuonna viljellä aikoo, sillä karjanlaidun on oleva yhteinen koko kysymyksessä olevan ajan. Muurisavea ja uunikiviä olkoon jokaisella, jonka omalla palstalla ei sellaista ole, lupa ottaa toisen maalta siitä paikasta minkä omistaja näyttää. Omistamallamme talon puolikkaalla oleva syytinkiläinen Heta Katajamäki sijoitetaan asumaan Kalle Kiviahon omistamalle Peuralan palstatilalle ja tulee Kalle Kiviahon ilman erillistä maksua toimittaa hänelle tarpeellinen hoito ja kokoilla muilta heidän osuutensa mummulle tulevasta syytingistä.Muitten tulee yhteisesti kuokkia Peuralan alueelle kolmen kapanalan suuruinen pelto mummun viljeltäväksi ja tulee Kiviahon pitää tämä pelto voimassa niin kauan kuin mummu elää, jonka jälkeen se lunastuksetta lankee hänelle. Kruununmaan rajalla olevaan kytökorpeen kaivetaan yhteisillä voimilla laskuoja sen levyinen kuin terpeelliseksi katsotaan ja tulee kaikkien, joille siitä hyötyä on ottaa kaivamiseen osaa.Laskuojan tulee olla valmiina kolmen vuoden sisällä. Kruununmaan puolella löytyvän niittypalstan puut myydään tyynni ja rahat käytetään yhteisiin tarpeisiin. Ellei joku näitä määräyksiä, täytä on muilla oikeus varoittaa häntä ja ellei hän siitä ota ojentuakseen on muilla valta myyttää hänen osuutensa huutokaupalla." Sopimuksen alle laittoivat puumerkkinsä: Matti Niemelä, Oskari Kuusisto, David Palonen, Apraham Salonen, Wilhelmi Isokangas,Manu Koivukangas, Juho Vehmasaho, Kaarle Kiviaho,Hemming Koivukangas, ja Kalle Mansikka-aho. Harjakaistanssit sopimuksen kunniaksi Sopimuksen kunniaksi järjestettiin juhlalliset harjakaistanssit Katajamäen riihessä. Samana yönä raivosi Pihlajavedellä ankara ukonilma ja tanssien osanottajat kävivät pelokkaiksi ja aikoivat lopettaa tanssit, mutta kohtalon johdatukseen vahvasti uskonut Yrjö-Koskinen rohkaisi torppareita ja sanoi, että kun luoja on ollut meidän puolellamme tähänkin asti,ei iloa voi mitenkään estää. Niinpä pelimannit virittivät soittopelinsä uudelleen ja tanssin rytke jatkui entistä kiivaampana. Tunnelma nousi ylimmilleen Yrjö-Koskisen sekoitettua arpalipukkeet hattuunsa.Niillä sinetöitiin torpparikurjuudesta vapautuneiden palstatilallisten elämä pitkäksi aikaa eteenpäin. Vasta saatuaan arpalipukkeen käteensä tiesi jokainen uudistilansa nimen ja paikan. Näin oli alkanut itsenäistyneiden torppareiden elämä uusissa olosuhteissa omilla kotikonnuillaan. Sopimuksen kunniaksi uudet asukkaat kokoontuivat yhteiseen valokuvaan Katajamäen riihen edustalle. Alkuhankaluuksia Neljä alkuperäistä yhtiöläistä oli jo ennen lainapäätöksen antamista luopunut kaupoistaan ja myynyt osuutensa toisille ostajille. Tämä ilmeisesti aiheutti sen, että valtion myöntämän kiinnelainan nosto viivästyi useilla vuosilla ja insinööri Yrjö-Koskinen joutui itse väliaikaisesti rahoittamaan kauppaa. Laina oli nostettavissa vasta 10.3.1896 eli lähes kolme vuotta kaupanteon jäkeen. Mitään asutuslainasäädäntöä ei vielä 1890-luvun alkupuolella ollut. Tämä yhtiöläisten saama laina oli ensimmäinen tilattoman väestön asuttamiseen tarkoitettu valtion laina ja maksettiin "edeltämaksumääräräyksellä", jossa laina määrättiin maksettavaksi valtion yleisistä varoista ja merkittäväksi toistaiseksi "edeltälainatuksi". Vuoden 1899 loppupuolella perustettiin tilattoman väestön lainarahasto, ja tämä laina siirrettiin sinne numerolla 1. Vaikeuksia lainan takaisin maksussa Laina oli alkujaan myönnetty 4% korolla ja 10 vuoden maksuajalla. Monille palstatilallisille tuotti kuitenkin suuria vaikeuksia jopa lainan korkojen maksu, puhumattakaan lyhennyksistä. Vuonna 1906 yhtiöläiset anoivat valtiokonttorista korkohelpotusta ja maksuajan jatkamista 10 vuodella. Anomus sai myönteisen vastaanoton ja sopimusta jatkettiin kymmenellä vuodella. Laina tuli vihdoin loppuun maksetuksi vuonna 1917. Oli koittanut vapautus. Oma työväentalo Asukkaiden yhteistyö ei suinkaan päättynyt tähän.Jokapäiväinen puute ja taistelu leivästä loivat yhteenkuuluvaisuuden hengen, jonka tärkein aikaansaannos oli oman työväenyhdistyksen perustaminen vuonna 1905. Perustaja jäseniä olivat Fredrik Ruohonen, Niku Viren, Hermanni Lahtinen, Oskari Yltiö, Nestori Vuorinen, Ville Yltiö, Miina Viren, Miina Yltiö, Emilia Lappi ja Edla Yltiö. Työväenyhdistys osti oman tontin työväentaloa varten vuonna 1908 ja oma työväentalo valmistui talkootyönä vuonna 1909. Talosta tuli tärkeä yhteinen kokoontumispaikka, jossa pidettiin ja yhä pidetää, monellaisia juhlia ja tilaisuuksia.Vuosien varrella taloa on usean kerran talkoovoimin kunnostettu ja laajennettu, ja se on vuosien varrella hyvin tyydyttänyt kylän asujamiston yhteiset tarpeet. Monipuolista harrastetoimintaa Työväentalolla kokoontui sotiin asti työväenyhdistys, perustettiin raittiusosasto "päivännuoret" jossa Lempi Keskinen (o.s.Saukkola) teki mittavan päivätyön.oli opintokerhoja sekä näytelmäseura. Vuonna 1927 perustettiin Karhunkylän pienviljeliäosasto,syntyi oma urheiluseura "Karhunkylän kontio" jonka voimisteluryhmä oli mm. mukana vuoden 1946-liittojuhlilla Helsingissä,. Työväentalon viereen perustettiin 1950-luvun alkupuolella urheilukenttä, jossa käytiin monia värikkäitä,ja kiihkeitä urheilu kilpailuja.Erityisesti ovat mieleeni jääneet yleisurheilukilpailut, joissa oli mukana Karhunkylän kontion lisäksi Pihlajaveden urheilijat ja Pihlajaveden Vesa. Pienviljeliäyhdistys järjesti työväentalolla iltamia, joissa ohjelmaosuuden jälkeen oli tanssia.Paikallinen yhtye "Rytmineloset" oli 1960-luvun alkupuolella hyvin suosittu ja esiintyi siellä usein.Yhtyeessä soittivat Mäkiahon Olavi harmonikkaa, Härkösen Kalle viulua, Perämäen Erkki bassoa ja Yltiön Mikko rumpuja. Väkiluku vähenee, harrastetoiminta hiipuu Karhunkylän asukasluku oli korkeimmillan noin 65-70 vakinaista asukasta, oli oma posti ja osuuskassa sekä parhaimmillaan jopa kolme sekatavarakauppaa.Linja-auto reitti kulki kylän halki ja olipa kylällä oma taksikin. Maatalous, karjanhoito ja metsätyöt antoivat perustoimeentulon. Rakennettiin uutta ja korjattiin vanhaa. Tultaessa 1960-luvun alkupuolelle alkoi kylän myönteinen kehitys vähitellen hidastumaan.työn saanti paikkakunnalta alkoi vähitellen vaikeutumaan, ja varsinkin nuoriso alkoi muuttaa työn perässä lähikaupunkeihin.Oman postin toiminta loppui, kauppaliikkeet lopettivat vähitellen toimintansa,linja-auto liikenne kylän halki loppui. Ennen niin voimakas harrastetoiminta hiipui pois ja työväentalon käyttö jäi pääasiassa iltamatoiminnan järjestämiseen.Urheilutoiminta loppui lähes kokonaan ja ainoastaan jalkapalloharrastus jäi henkiin. "Niin hiljainen on kylätie" Tämänpäivän Karhunkylä on todella hiljainen, kylä raitilla ei juuri ihmisiä tapaa. Enää kolmessa talossa on vakituista ja muissa taloissa on vain kesälomien aikaan asutusta. Kaikki palvelut ovat kylästä hävinneet,viimeisenä sulki pankkikonttori ovensa keväällä 2004. Maisemat ovat kovasti muuttuneet, sillä suurin osa entisistä viljelysmaista kasvaa nyt koivikkoa. Kesän tärkein tapahtuma, joka kerää entisiä ja nykyisiä asukkaita yhteen, on heinäkuun alkupuolella järjestettävä Ukkomiehet-Poikamiehet jalkapallo-ottelu. Ottelulla on pitkät perinteet, sillä sitä on pelattu säännöllisesti joka kesä vuodesta 1962 lähtien, ja onpa mukana vielä pelaajia, jotka ovat olleet mukana alusta-alkaen kaikissa otteluissa yli neljänkymmenen vuoden ajan. Juhannuksen aikaan on työväen talolla perinteisesti järjestetty tanssit, mutta muita tapahtumia tai toimintaa,joka keräisi kylään ihmisiä ei ole vuosikausiin ollut. Tulevaisuus ei kovin hyvältä näytä sillä vakituinen väestö pienenee kokoajan ja talot autioituvat, mutta onneksi vielä kesälomien aikaan kylä herää taas eloon. Toivokaamme, että kylän perustajien elämäntyö ei menisi hukkaan, vaan kylässä säilyisi asutusta ja toimintaa vaikeuksista huolimatta.</p> Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Historiallinen Karhunkylä Subject The topic of the resource Pihlajavesi (kunta) kylät historia asutushistoria työväentalot Keuruu Creator An entity primarily responsible for making the resource Saukkola, Kalevi Source A related resource from which the described resource is derived Lehtiartikkeli vuodelta 1960. Niilo Lamminmäki: Karhulankylä ,Keuruun joulu 1973. Esko Reinikalle erityiskiitokset Pöytäkankaan uudistilan syntyvaiheita koskevista tiedoista. Kauko Autiolle erityiskiitokset Karhunkylän syntyä ja kehitystä koskevista tiedoista. Kalle Kuusimäki:Mitä Karhulan vintiltä löytyi, Aisapuu 2/2014 Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto https://keuruunveraja.fi/files/original/ca01e1037c04e62d865ffc78ccdec0dd.pdf 18fe9ea121ff5f13cdd51d0db05744f2 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Aisapuu-lehden artikkeleita Description An account of the resource Tässä kokoelmassa on Pihlajavedellä ilmestyvän Aisapuu-kylälehden artikkeleita. Lehdessä julkaistaan runsaasti Pihlajaveden kotiseutuhistoriaan liittyviä tekstejä ja kuvia. Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Karhunkylän työväentalon syntyhistoriaa Subject The topic of the resource työväentalot kylät Karhunkylä Pihlajavesi (kunta) Description An account of the resource Artikkeli kertoo Pihlajaveden Karhunkylän työväentalon rakentamisesta vuosina 1908-1909 sekä talon toiminnasta. Kuvituksena on kaksi luultavasti 1920-luvulla otettua valokuvaa talosta sekä työväenyhdistyksen toimijoista. Artikkeli on alun perin julkaistu Aisapuu-lehdessä nro 4/2006. Creator An entity primarily responsible for making the resource Saukkola, Kalevi Source A related resource from which the described resource is derived Aisapuu 4/2006 Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Date A point or period of time associated with an event in the lifecycle of the resource 2006 Format The file format, physical medium, or dimensions of the resource PDF https://keuruunveraja.fi/files/original/c88dd6360161c6252ac1784435200ecf.mp3 73d1ad8c559b24e0bc37a7b4dc2dfd76 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Tällaista elämä oli - Veteraaniväen tarinoita Subject The topic of the resource sota-aika jälleenrakentaminen veteraanit Description An account of the resource Keuruun museon kustantamana ja Orvokki Vääriskosken toimittamana julkaistiin vuonna 2013 kirja, jossa 1920-1930 -luvulla Keuruulla syntyneet tai tänne muuttaneet kertovat muistojaan sodan varjosta jälleenrakentamisen aikaan. Tässä kokoelmassa voit kuunnella kirjan sisältämät tarinat. Creator An entity primarily responsible for making the resource Vääriskoski, Orvokki Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Rights Information about rights held in and over the resource Keuruun museo Sound A resource primarily intended to be heard. Examples include a music playback file format, an audio compact disc, and recorded speech or sounds. Duration Length of time involved (seconds, minutes, hours, days, class periods, etc.) 35 min 27 sek Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Perheen vaellus Valkjärveltä Keuruulle Subject The topic of the resource Haapamäki sota-aika siirtoväki Keuruu Valkjärvi perheet muistot Creator An entity primarily responsible for making the resource Savolainen, Aura Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Rights Information about rights held in and over the resource Keuruun museo Description An account of the resource Äänitiedosto avautuu painamalla ensin aiheen kohdalla olevaa kaiuttimen kuvaa TAI itse aiheen otsikkoa JA sen jälkeen painamalla sivulle avautuneen mustan vaakapalkin vasemmassa laidassa olevaa pikku NUOLTA, jonka vieressä on aikalaskuri. Date A point or period of time associated with an event in the lifecycle of the resource 1930-luku 1940-luku Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Muistoja ja dokumentteja entisajan elämästä Description An account of the resource Tässä kokoelmassa on yksityishenkilöiltä käyttöön saatuja muistelutekstejä ja aikalaisdokumentteja, kuten kirjeitä ja kouluaineita. Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document Jouduin joskus seikkailemaan heikoilla jäillä. Keuruu on järvirikasta seutua, jossa ihmisiä eläimineen asustaa myös saarissa. Aamuvarhaisella huhtikuun viimeistä edeltävänä päivänä soitettiin Asuntajärven takaa Pohjolan talosta. Sinne ei tähän aikaan ollut kuin jäätie. Voi kuvitella, millainen jäätie on vapunaattona. Puhelu tuli siinä viiden tienoilla. Isäntä selitti tulevansa hevosella vastaan Marjosolan rantaan ja pyysi minua tulemaan pikapuoliin, kun kevät on sen verran pitkällä, että jää on näin aamuvarhaisella luotettavampi kuin päivällä. Mikäs siinä, nokka päin Asuntaa. Tulin järven rantaan ja näin, että rannat olivat leveästi sulana. Siellä hevonen isäntineen seisoi jäällä odottamassa. Rannasta jäälle oli pantu laudat, ettei tarvitsisi kahlata vedessä. Isäntä sijoitti minut istumaan reen perälle ja sanoi, että jos hevonen uppoaa, niin hyppää siitä jäälle. Niin lähdettiin. Jää ympärillä oli musta joka suunnalta. Talvitien polanne oli vähän korkeammalla eikä tuntunut vieä pahemmin helluvan. Sillä aikaa kun olin navetassa, hevonen seisoi jäällä odottamassa. Takaisintulo onnistui ilman yllätyksiä. Päivästä tuli oikein lämmin ja kaunis. Kun iltapäivällä viiden tienoilla ajoin samaa tietä Keuruulle päin ja ohitin Asuntajärven, ei jäätä näkynyt enää missään; se oli veden peitossa. Taisinpa käydä jokseenkin viime tipassa jäätä pitkin. Toinen samantapainen reissu oli keväisenä yönä Keurusselän Korpisen saareen. Ajoin Valkeeniemeen veneveistäjä Valkeisen rantaan. Isäntä oli tullut mopolla ja sen perässä oli potkukelkka. Hänellä oli mukanaan pitkä köysi, jolla oli tarkoitus hinata minut saareen laukkuineni potkukelkassa mopo hinurina. Pappa sanoi rannasta lähtiessä, että jos hän häviää tuolta edestä, niin pitää hypätä kiireesti kelkasta jäälle. Hän on siinä tapauksessa jo avannossa. Ympärillä jää oli aivan mustaa. Matka taittui hyvin, vaikka hieman kammotti. Hyvin kuitenkin meni. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Eläinlääkäri heikoilla jäillä Subject The topic of the resource Asunta Valkeeniemi saaret eläinlääkärit Description An account of the resource Kunnaneläinlääkärinä Keuruulla vuosikymmenet toiminut Vilho Sihvo muistelee uransa varrella sattuneita tapauksia, jolloin pääsy maatiloille oli joskus haastellista. Creator An entity primarily responsible for making the resource Sihvo, Vilho https://keuruunveraja.fi/files/original/916f327ea38cbecb8071d13ba4362e29.jpg c4dee347e8bc889c66dcdbb7f61a67e2 https://keuruunveraja.fi/files/original/398263f8045fa8e162f88b48374e6ab5.tif 37022336e9e564f0a370fce11d431c09 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Yritysten tarinoita Description An account of the resource Kokoelma sisältää keuruulaisia tarinoita yritysmaailmasta. Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Subject The topic of the resource Keuruu kirkonkylät yritykset yrittäjät Artikkeli Teeemateksti jostakin aiheesta. Tätä aineistotyyppiä voi käyttää aina kun tekstin muoto ei vaadi muuta. Mistä on kyse? Tähän kenttään artikkelin teksti jäsennettynä tarpeen mukaan. Tuli, joka ei sammu Kauan sitten, Riihiahon tilan torpassa asui vanha mies. Uni, jonka hän eräänä yönä näki, oli sen verran erikoinen, että se on kulkeutunut sukupolvien saatossa eteenpäin. Ukko näet näki unta, että Pukkiniemessä paloi tuli, joka ei sammunut. Unensa hän kertoi kyläläisille ja sitä ihmeteltiin porukalla; tuli, joka ei sammu? Samoihin aikoihin Riihiahon tilalla elettiin kovia vuosia. Vanha sukutila, jonka viirissä lukee peräti 1586, oli menettänyt isännän. Taavetti-isäntä ei muutenkaan ollut niitä ahkerimpia tilanhoidossa, ja nyt, isännän kuoltua parhaassa iässään, olivat asiat surkealla tolalla. Alaikäisiä lapsia jäi yhdeksän Henriikka-emännän hoidettavaksi. Vanhin lapsista, Lyydia, oli vasta yksitoistavuotias. Taloon määrättiin pehtoori huolehtimaan tilan asioista. Vaissin tilan isäntä, Paavali, näki naapurinsa pelottavan tulevaisuuden ilman jämäkkää isäntää. Hän ryhtyi puhemieheksi Mäntän talon Juho- nimisen pojan ja Lyydian välille. Mäntän talo oli nykyisen Mäntän kaupungin alueella, kosken varrella, ja toimi siinä postina ja majatalona. Serlachiuksen ostettua maat ja koskioikeudet, ei talon pojalla ollut enää tulevaisuutta oman kotinsa isäntänä. Näin saatiin Riihiahon tilalle riuska isäntä. Ei siinä paljon Lyydian mielipidettä kyselty. Hän oli vasta seitsemäntoistavuotias ja vieras sulhasmies lähenteli neljääkymmentä. Häiden jälkeen Lyydia karkasi naapuriin Kellolaan eikä suostunut tulemaan kotiin. Aikansa mietittyään Juho lähetti nuorikolleen lempeän sanan: ”Jos et sinä minusta välitä, niin voin minä mennä takaisin Mänttäänkin.” Niin Lyydia palasi leppyneenä takaisin kotiin ja avioliitosta kehkeytyi varsin onnellinen. Juhon ja Lyydian unelma Juholla ja Lyydialla oli kova työ saada tilanhoito mallilleen. Samalla kuitenkin Juhoa painoi eräs tärkeä asia. Mäntässä asuessaan hän oli saanut käydä koulua, jonka Serlachius oli paperitehtaan myötä perustanut. Nyt Juho näki, että omalla kylällä ei ollut koulua. Yhdessä Lyydian kanssa he ottivat koulun sydämenasiakseen. Lupa koulun pitämiseen heltisi Keisarilliselta Senaatilta vuonna 1903. Ensimmäiset vuodet koulua käytiin Riihiahon tuvassa ja kun lapsia alkoi olla tupa pullollaan, oli aika rakentaa koulurakennus. Juho ja Lyydia vuokrasivat kunnalle koulun paikan Riihijärven rannalta, Pukkiniemeen päättyvältä Pukkiharjulta. Koulua alettiin rakentaa 1907 ja lopullisesti se valmistui 1909. Pukkiniemeen syttyi valistuksen tuli, jota monet uutterat kansankynttilät ruokkivat. Enimmillään oppilaita oli tässä kyläkoulussa noin kahdeksankymmentä. Juho ja Lyydia eivät pitäneet tarpeellisena periä vuokraa koulun tontista ja niin se siirtyi Keuruun kunnan omistukseen. Koulun tarina kesti yhdeksänkymmentä vuotta. Lopulta lasten määrä kylällä väheni ja koulun pito lopetettiin 1993. Keuruun kunta laittoi koulun myyntiin. Koulusta Majataloksi Riihiahon tilaa olivat isännöineet jo parikymmentä vuotta Anri ja Tuomo Riihonen. He olivat seuranneet koulun hiipumista jo vuosia. Myynti-ilmoituksen tultua isäntäpari laittoi tarjouksen ja näin koulu tontteineen ja rakennuksineen palasi takaisin kotiin. Mutta miten nyt kävisi tulen, joka ei sammu? Heti alkuun löytyi kyselijöitä, jotka tarvitsivat kesällä tilaa lastenleirien pitoa varten. Leiritoimintaa varten koulun nimeksi laitettiin Riihon leirikeskus. Pikaisella remontilla saatiin käyttöön lisää majoitustilaa ja jo seuraavana kesänä leirikeskus palveli lastenleirejä. Leirikeskustoimintaa pyöritettiin maatilan ohella sivuelinkeinona kuutisen vuotta, kunnes tilalla tehtiin sukupolvenvaihdos. Anrin ja Tuomon poika Janne lähti karjatilan jatkajaksi ja vanhempi pari lähti viettämään eläkepäiviään Riihon koululle. Laakereilleen vanha pari ei jäänyt lepäämään, vaan nyt sivuelinkeinosta tulikin täysipäiväinen työ. Riihiahossa oltiin totuttu siihen, että kotona asui muitakin kuin oma perhe. Anri ja Tuomo laskivat kerran, että heidän kotonaan asui yli 125 vierasta ihmistä sinä aikana, kun he olivat tilan isäntä ja emäntä. Muuttaminen leirikeskukseen ei juuri muuttanut heidän elämäntapaansa. Vieraita vain alkoi olla enemmän. Anri oli tottunut jo Riihiahossa kokkaamaan isolle porukalle, mutta nyt emännöinti sai uudet mittasuhteet. Rippileiri tarvitsee ruokaa viidesti päivässä. Se tarkoittaa 175 ateriaa päivässä. Ja kun omaa väkeä on saapuvilla kymmenkunta joka aterialla, se nostaa aterioiden määrän 225:een päivässä! Vuonna 2011 rakennettiin lisää majoitustilaa. Piharakennus peruskorjattiin ja laajennettiin ja näin saatiin 19 vuodepaikkaa vessoineen ja suihkuineen lisää. Samalla Anrin ja Tuomon tytär perheineen remontoi itselleen Rantatuvan alakerran huoneiston, sillä he olivat työssä mukana lomilla ja vapaa-aikoina. Uusi sukupolvi ottaa paikkansa ketjussa Vuodesta 2015 Riihon leirikeskus on toiminut virallisesti perheyrityksenä. Anrin ja Tuomon tytär Anna Maria yhdessä puolisonsa Mikon kanssa ovat nyt virallisesti mukana yritystoiminnassa. Syksyllä 2017 otettiin uusi nimikin käyttöön. Riihon Majatalo kuvaa nykyistä vieraanvaraisuutta ja toimintaa paremmin. Koulun perustajat Juho ja Lyydia katselevat huisketta ruokasalin seinältä. Muotokuvissaan he näyttävät tyyniltä ja arvokkailta. Mutta luulen, että he sisimmässään hymyilevät tyytyväisinä. Koulu opettajineen ohjasi lapsia heidän kasvaessaan. Koulun päätyttyä leirikeskus halusi omalta osaltaan olla antamassa lapsille ja nuorille eväitä elämään. Nyt vieraita, aikuisia ja lapsia, palvelee Majatalo, jonka nimi kuvaa Juhon lapsuudenkodinkin ilmapiiriä. Majatalon väki suuntaa katseensa luottavaisesti tulevaisuuteen ja lupaa vierailleen palvelua lämmöllä ja rakkaudella. Juho ja Lyydia saavat tyytyväisinä levätä. Onhan nyt jo neljäs sukupolvi hoitamassa tulta, joka ei sammu. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Riihon Majatalo - kyläkoulusta kaikki alkoi Subject The topic of the resource Keuruu Keuruu -- Riiho yritykset maatilat majatalot Creator An entity primarily responsible for making the resource Siljander, Anna Maria Source A related resource from which the described resource is derived https://www.riihonmajatalo.fi/ Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto https://keuruunveraja.fi/files/original/124401ab03142fbadf4ae1a37c3fd4d3.mp3 c37b2586e1338fe634b004665c6c5cb9 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Tällaista elämä oli - Veteraaniväen tarinoita Subject The topic of the resource sota-aika jälleenrakentaminen veteraanit Description An account of the resource Keuruun museon kustantamana ja Orvokki Vääriskosken toimittamana julkaistiin vuonna 2013 kirja, jossa 1920-1930 -luvulla Keuruulla syntyneet tai tänne muuttaneet kertovat muistojaan sodan varjosta jälleenrakentamisen aikaan. Tässä kokoelmassa voit kuunnella kirjan sisältämät tarinat. Creator An entity primarily responsible for making the resource Vääriskoski, Orvokki Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Rights Information about rights held in and over the resource Keuruun museo Sound A resource primarily intended to be heard. Examples include a music playback file format, an audio compact disc, and recorded speech or sounds. Duration Length of time involved (seconds, minutes, hours, days, class periods, etc.) 1 min 22 sek Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Minun kyläni Subject The topic of the resource runot Creator An entity primarily responsible for making the resource Siltanen, Kirsti Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Rights Information about rights held in and over the resource Keuruun museo Description An account of the resource Äänitiedosto avautuu painamalla ensin aiheen kohdalla olevaa kaiuttimen kuvaa TAI itse aiheen otsikkoa JA sen jälkeen painamalla sivulle avautuneen mustan vaakapalkin vasemmassa laidassa olevaa pikku NUOLTA, jonka vieressä on aikalaskuri. https://keuruunveraja.fi/files/original/088f90f8f42bbb7e0421efd220781ff8.mp3 e83dc88818ced5fcfbd74553503b8dcf Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Tällaista elämä oli - Veteraaniväen tarinoita Subject The topic of the resource sota-aika jälleenrakentaminen veteraanit Description An account of the resource Keuruun museon kustantamana ja Orvokki Vääriskosken toimittamana julkaistiin vuonna 2013 kirja, jossa 1920-1930 -luvulla Keuruulla syntyneet tai tänne muuttaneet kertovat muistojaan sodan varjosta jälleenrakentamisen aikaan. Tässä kokoelmassa voit kuunnella kirjan sisältämät tarinat. Creator An entity primarily responsible for making the resource Vääriskoski, Orvokki Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Rights Information about rights held in and over the resource Keuruun museo Sound A resource primarily intended to be heard. Examples include a music playback file format, an audio compact disc, and recorded speech or sounds. Duration Length of time involved (seconds, minutes, hours, days, class periods, etc.) 2 min 50 sek Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Haitarikurttu Subject The topic of the resource runot Creator An entity primarily responsible for making the resource Siltanen, Kirsti Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Rights Information about rights held in and over the resource Keuruun museo Description An account of the resource Äänitiedosto avautuu painamalla ensin aiheen kohdalla olevaa kaiuttimen kuvaa TAI itse aiheen otsikkoa JA sen jälkeen painamalla sivulle avautuneen mustan vaakapalkin vasemmassa laidassa olevaa pikku NUOLTA, jonka vieressä on aikalaskuri. https://keuruunveraja.fi/files/original/011b3173db8ad37137bf61be9b612804.mp3 c9d99c6593bb5e933c2bfad5a6be8a8f Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Tällaista elämä oli - Veteraaniväen tarinoita Subject The topic of the resource sota-aika jälleenrakentaminen veteraanit Description An account of the resource Keuruun museon kustantamana ja Orvokki Vääriskosken toimittamana julkaistiin vuonna 2013 kirja, jossa 1920-1930 -luvulla Keuruulla syntyneet tai tänne muuttaneet kertovat muistojaan sodan varjosta jälleenrakentamisen aikaan. Tässä kokoelmassa voit kuunnella kirjan sisältämät tarinat. Creator An entity primarily responsible for making the resource Vääriskoski, Orvokki Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Rights Information about rights held in and over the resource Keuruun museo Sound A resource primarily intended to be heard. Examples include a music playback file format, an audio compact disc, and recorded speech or sounds. Duration Length of time involved (seconds, minutes, hours, days, class periods, etc.) 1 min 16 sek Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Sukupuumme Subject The topic of the resource runot Creator An entity primarily responsible for making the resource Siltanen, Kirsti Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Rights Information about rights held in and over the resource Keuruun museo Description An account of the resource Äänitiedosto avautuu painamalla ensin aiheen kohdalla olevaa kaiuttimen kuvaa TAI itse aiheen otsikkoa JA sen jälkeen painamalla sivulle avautuneen mustan vaakapalkin vasemmassa laidassa olevaa pikku NUOLTA, jonka vieressä on aikalaskuri. https://keuruunveraja.fi/files/original/4924d2a2fda34ed33a56c5abd3cddeb4.mp3 d0e354c5c992d734ce94b67821e3fafa Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Tällaista elämä oli - Veteraaniväen tarinoita Subject The topic of the resource sota-aika jälleenrakentaminen veteraanit Description An account of the resource Keuruun museon kustantamana ja Orvokki Vääriskosken toimittamana julkaistiin vuonna 2013 kirja, jossa 1920-1930 -luvulla Keuruulla syntyneet tai tänne muuttaneet kertovat muistojaan sodan varjosta jälleenrakentamisen aikaan. Tässä kokoelmassa voit kuunnella kirjan sisältämät tarinat. Creator An entity primarily responsible for making the resource Vääriskoski, Orvokki Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Rights Information about rights held in and over the resource Keuruun museo Sound A resource primarily intended to be heard. Examples include a music playback file format, an audio compact disc, and recorded speech or sounds. Duration Length of time involved (seconds, minutes, hours, days, class periods, etc.) 1 min 7 sek Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Helgan laulu Subject The topic of the resource runot Creator An entity primarily responsible for making the resource Siltanen, Kirsti Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Rights Information about rights held in and over the resource Keuruun museo Description An account of the resource Äänitiedosto avautuu painamalla ensin aiheen kohdalla olevaa kaiuttimen kuvaa TAI itse aiheen otsikkoa JA sen jälkeen painamalla sivulle avautuneen mustan vaakapalkin vasemmassa laidassa olevaa pikku NUOLTA, jonka vieressä on aikalaskuri. https://keuruunveraja.fi/files/original/e0b5f9edc84b091046d486b13c9d950b.mp3 54a739d545df8a406338d212f13cf306 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Tällaista elämä oli - Veteraaniväen tarinoita Subject The topic of the resource sota-aika jälleenrakentaminen veteraanit Description An account of the resource Keuruun museon kustantamana ja Orvokki Vääriskosken toimittamana julkaistiin vuonna 2013 kirja, jossa 1920-1930 -luvulla Keuruulla syntyneet tai tänne muuttaneet kertovat muistojaan sodan varjosta jälleenrakentamisen aikaan. Tässä kokoelmassa voit kuunnella kirjan sisältämät tarinat. Creator An entity primarily responsible for making the resource Vääriskoski, Orvokki Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Rights Information about rights held in and over the resource Keuruun museo Sound A resource primarily intended to be heard. Examples include a music playback file format, an audio compact disc, and recorded speech or sounds. Duration Length of time involved (seconds, minutes, hours, days, class periods, etc.) 7 min 2 sek Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Kotikoulukkaan reipas talvisodan aika Subject The topic of the resource Keuruu -- Jukojärvi koulunkäynti sota-aika talvisota kotirintama lapsuus muistot Creator An entity primarily responsible for making the resource Siltanen, Kirsti Jukola, Oili Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Rights Information about rights held in and over the resource Keuruun museo Description An account of the resource Äänitiedosto avautuu painamalla ensin aiheen kohdalla olevaa kaiuttimen kuvaa TAI itse aiheen otsikkoa JA sen jälkeen painamalla sivulle avautuneen mustan vaakapalkin vasemmassa laidassa olevaa pikku NUOLTA, jonka vieressä on aikalaskuri. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Murresanoja ja lentäviä lauseita Description An account of the resource Kokoelman aineistot sisältävät Keurusseudulta kerättyjä murresanoja, sananparsia ja lentäviä lauseita. Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document <p>Siihem maalima aikaa tull Aukusti keisarilta ukaasi että koko maalima tull verollep pantavaks;</p> <p>Seol ensimmäine verolleppano. Ja Kyrenius oll silloin Syyriam maaherrana.</p> <p>Sillo ei passannu vitkutella eikä venkuloijja, kun kaikkijen täyty lähtee kärevästi ommaa kaupunkiisa, kirjotuttamaa ihteesä ja sakkijaa verokirjaa.</p> <p>Jooseppiki lähti Kalilejasta Nasareetin kaupungista, ja nous mäkee ylös Juuttaam perälle, Taavetin kaupunkii, jonka nimi oll Petleheemi. Se Jooseppi oli sitä Taavetim pesuetta, jottain vanhaa sukuva väärän koivun takkaa. Jooseppi otti mukkaasa sem Maijja, jonka seoll justaa vieny kihlolle.</p> <p>Sem Maijja asijat olivat sillälailla. Ja seoll vissii jo ihav viimmesillää. Ja sinne Petleheemii oli tullu sakkija vähä joka puolelta, ja siellä kävi semmone leiske ja kuhina ettei siellä tahtonu päästä kulukemaankaa. Kes-kevariki oli jo ihan tupaten täynä, kuj Jooseppi kävi kysymässä kortteeripaikkaa. Ja ne käskivät mennä tyhjillää olevaa lammas navettaa, kul lampaat oll viety peräkyvölle laitumelle.</p> <p>Ja kun se Maijja oll jo pitkästä kulukemisesta väsyny ja rääkkääntyny. Nii sillon sen aika tuli. Ja se sai ensimmäisem poika lapsensa. Ja se kapaloi sen kersa (sel lapse) ja pani makkaamaa olokijem päälle lampaijje syöttö kaukaloo.</p> <p>Ja ne paimmenpojat olivat siellä peräkyvöllä vahtimassa yöllä sitä lammaslaumaansa. Ja niije eessä seiso Herraenkeli. Ja se pimmeys valakeni kun kirkkaaks päiväks niijje ympärillä. Ne pojat rupes pelekäämää mahottomasti ja paiskasivat kämmenet silimijem päälle. Mutta se enkeli toimitti niille että.</p> <p>”Elekää pojat suotta renkäämätä peläkkö. Nyhhäm minä teille vasta riemu julista. Ja seo riemu koko puolkunnalle. Teille on tännää syntyny vappauttaja. Ja seo Ristus ja Herra. Ja seo ny Taavetin kaupungissa. Ja tämä osviittam minä teille anna. Te löyvvätte lapse lampaijje syöttökaukalosta.”</p> <p>Ja sitten tuli enkeli ympärille suuri patalijoona taivaallista sotaväkkee. Ja ne kiittivät Jumalaa ja sanovat;</p> <p>”Kunnia olokoo Jumalalle Taivaan korkeuvvessa. Ja olokoo maalimassa rauha, ihmiste keskuuvvessa.” Ja sitten se enkeli ja sotaväki hukkuvat pois. Ne nous taivaasee takasi. Ja yö oll taas pimmee ja musta. Ja ne paimmempojat sanovat toisillee;</p> <p>”Mennään ny Taavetin kaupunkii kahtomaa että mitä siellä o. Ja onko se totta mitä Herra meille ilimotti.”</p> <p>Ja ne painuvat Taavetin kaupunkii semmosta ryytinkiä minkä pimmeessä käpälästä pääsivät. Ja he mitäs. Siellähän se poika maata köllötti lampaijje syöttökaukalossa.</p> <p>Ja kun ne näkivät sen kersan (sem pojan) siellä syöttökaukalossa. Ne uskovat kaikki. Ja ne toimittivat toisillenki, sem mitä se enkeli oli niillen siittä pojasta toimittanu.</p> <p>Ja siellä navetassa oli jo paljo muitaki ihmisijä, ja ne ihmettelivät kovasti ja sanovat: Eisunkaa ne pojat nyi ha omijaam puhuneet.</p> <p>Mutta Maijja paino ne puhheet ihan syvämmesä pohjaa asti. Ja aatteli niitä omassa mielessää.</p> Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Joulu evankelijumi Keuruum murteella Subject The topic of the resource murteet evankeliumit jouluperinne Description An account of the resource Elli Simolan Keuruun murteelle kääntämä jouluevankeliumin teksti. Evankeliumia on luettu ainakin koululaisten joulukirkossa 1990-luvulla, luultavasti muissakin tapahtumissa. Creator An entity primarily responsible for making the resource Simola, Elli Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto https://keuruunveraja.fi/files/original/c50dbc222049fd290897e2e876f4aba7.mp3 bd9757b3ac46adee398dd27e756499ba Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Tällaista elämä oli - Veteraaniväen tarinoita Subject The topic of the resource sota-aika jälleenrakentaminen veteraanit Description An account of the resource Keuruun museon kustantamana ja Orvokki Vääriskosken toimittamana julkaistiin vuonna 2013 kirja, jossa 1920-1930 -luvulla Keuruulla syntyneet tai tänne muuttaneet kertovat muistojaan sodan varjosta jälleenrakentamisen aikaan. Tässä kokoelmassa voit kuunnella kirjan sisältämät tarinat. Creator An entity primarily responsible for making the resource Vääriskoski, Orvokki Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Rights Information about rights held in and over the resource Keuruun museo Sound A resource primarily intended to be heard. Examples include a music playback file format, an audio compact disc, and recorded speech or sounds. Duration Length of time involved (seconds, minutes, hours, days, class periods, etc.) 6 min 45 sek Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Valkealahden tietäjä eli Viram Maija Subject The topic of the resource Keuruu -- Valkealahti tietäjät Creator An entity primarily responsible for making the resource Simola, Elli Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Rights Information about rights held in and over the resource Keuruun museo Description An account of the resource Äänitiedosto avautuu painamalla ensin aiheen kohdalla olevaa kaiuttimen kuvaa TAI itse aiheen otsikkoa JA sen jälkeen painamalla sivulle avautuneen mustan vaakapalkin vasemmassa laidassa olevaa pikku NUOLTA, jonka vieressä on aikalaskuri. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Keuruun kunnallinen sairaalatoiminta 130 vuotta Subject The topic of the resource Keuruu terveydenhuolto sairaalat terveydenhuoltolaitokset juhlavuodet Description An account of the resource Keuruun kunnallisen sairaalatoiminnan 130-vuotisjuhlaa vietettiin 1.11.2019. Kokoelma sisältää sairaalatoiminnan historiasta kertovia aineistoja, jotka kerättiin juhlavuoden aikana. Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document <p>Puistikon polkua pitkin</p> <p>käyn vanhaan sairaalaan,</p> <p>joka nöyränä, uskollisna</p> <p>on yhä vartiopaikallaan</p> <p> </p> <p>Vuosikymmenten saaton mennen</p> <p>yli kynnyksen johtaneet</p> <p>on monen vaivatun matkalaisen</p> <p>tuskanraskaat askeleet</p> <p> </p> <p>Syystuuli ulkona soi,</p> <p>vilu verhosi tulijaa,</p> <p>vaan käytävän uunin alla</p> <p>Lempi viritti valkeaa</p> <p> </p> <p>Nimi kirjaan hymysuin</p> <p>ja valmiiksi leikkaukseen,</p> <p>kädet auttavat, huolehtivaiset</p> <p>pian selvitti tilanteen</p> <p> </p> <p>Kiireinen oli taasen</p> <p>vuoro Liisan ja Annikin,</p> <p>pari muutakin potilasta</p> <p>sinä iltana leikattiin</p> <p> </p> <p>Yön hiljaisten hetkien tullen</p> <p>ajat menneet mieleen saa,</p> <p>muistot ajoilta Niikan ja Ellin,</p> <p>ehkä vieläkin kauempaa</p> <p> </p> <p>Muistan lasna kun kerran</p> <p>kaarnalaivoja veisteltiin,</p> <p>sen pienen peukalonpään</p> <p>setä-Oskari ompeli kiinn´</p> <p> </p> <p>Jäi lapsen mieleen silloin</p> <p>kuva kodista auttajain,</p> <p>yhä kirkkaampana se päilyy</p> <p>tällä hetkellä muistoissain</p> <p> </p> <p>Valonhäive vaimea käy,</p> <p>yövalvoja varpaillaan,</p> <p>menneitten polvien työtä</p> <p>nuorin voimin jatketaan</p> <p> </p> <p>Vanhan sairaalan suojissa huokuu</p> <p>äidin hellyys ja huolekkuus,</p> <p>sitä mittaa täytätkö koskaan</p> <p>sinä ylpeä sairaala uus´<br /><br /></p> <p>Potilas n:o 545</p> Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Vanha sairaala Subject The topic of the resource Keuruu sairaalat muistelu muistot runot kokemukset sairaanhoitajat lääkärit potilaat hoitosuhde rakennukset Description An account of the resource Jyrki Sinervä (1915 - 1998) kirjoitti Keuruun vanhasta sairaalasta ja sen henkilökunnasta kertovan runon ilmeisesti ennen Keuruun uuden sairaalan valmistumista vuonna 1959. Hän käytti nimimerkkiä potilas nro 545. Creator An entity primarily responsible for making the resource Sinervä, Jyrki Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto https://keuruunveraja.fi/files/original/740dffd47b5a0315f32b400033ef5728.mp3 3acdb84c6251255c34581c299855dcb8 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Tällaista elämä oli - Veteraaniväen tarinoita Subject The topic of the resource sota-aika jälleenrakentaminen veteraanit Description An account of the resource Keuruun museon kustantamana ja Orvokki Vääriskosken toimittamana julkaistiin vuonna 2013 kirja, jossa 1920-1930 -luvulla Keuruulla syntyneet tai tänne muuttaneet kertovat muistojaan sodan varjosta jälleenrakentamisen aikaan. Tässä kokoelmassa voit kuunnella kirjan sisältämät tarinat. Creator An entity primarily responsible for making the resource Vääriskoski, Orvokki Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Rights Information about rights held in and over the resource Keuruun museo Sound A resource primarily intended to be heard. Examples include a music playback file format, an audio compact disc, and recorded speech or sounds. Duration Length of time involved (seconds, minutes, hours, days, class periods, etc.) 3 min 6 sek Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Harrastukset ja rakkaus kukoistivat Subject The topic of the resource Keuruu -- Kaleton Keuruu -- Jukojärvi Keuruu -- Liesjärvi seurantalot tanssilavat Creator An entity primarily responsible for making the resource Sipponen, Esko Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Rights Information about rights held in and over the resource Keuruun museo Description An account of the resource Äänitiedosto avautuu painamalla ensin aiheen kohdalla olevaa kaiuttimen kuvaa TAI itse aiheen otsikkoa JA sen jälkeen painamalla sivulle avautuneen mustan vaakapalkin vasemmassa laidassa olevaa pikku NUOLTA, jonka vieressä on aikalaskuri. https://keuruunveraja.fi/files/original/53e9e7b11e413710ae248842b1a57f44.jpg aaf27150c86aa5a5539cd094a1707934 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Sirkka Sipponen hoitajan asussa Subject The topic of the resource sairaalat sairaanhoitajat hoitotyö toimistotyö Creator An entity primarily responsible for making the resource kuvaaja tuntematon Source A related resource from which the described resource is derived Keski-Suomen sairaanhoitopiirin sairaalamuseo Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun museo Date A point or period of time associated with an event in the lifecycle of the resource 1940-luku 1950-luku 1960-luku Provenance A statement of any changes in ownership and custody of the resource since its creation that are significant for its authenticity, integrity, and interpretation. The statement may include a description of any changes successive custodians made to the resource. Keski-Suomen sairaanhoitopiirin sairaalamuseo https://keuruunveraja.fi/files/original/1b4f746a8d3f4087234e90985e231685.jpeg d7ae0c5aa41aecb6baefdade5f435606 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Sirkka Sipponen lasten kanssa rannalla Subject The topic of the resource sukulaiset tädit lapset rannat kesä Creator An entity primarily responsible for making the resource kuvaaja tuntematon Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun museo Provenance A statement of any changes in ownership and custody of the resource since its creation that are significant for its authenticity, integrity, and interpretation. The statement may include a description of any changes successive custodians made to the resource. Tarja Sipposen kotialbumi Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Keuruun kunnallinen sairaalatoiminta 130 vuotta Subject The topic of the resource Keuruu terveydenhuolto sairaalat terveydenhuoltolaitokset juhlavuodet Description An account of the resource Keuruun kunnallisen sairaalatoiminnan 130-vuotisjuhlaa vietettiin 1.11.2019. Kokoelma sisältää sairaalatoiminnan historiasta kertovia aineistoja, jotka kerättiin juhlavuoden aikana. Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document ”Katso kuinka kauniisti kukka kukkii, myös se suree kummitädin kuolemaa”, sanoi isäni isä Matti-pappa ääni liikuttuneena. Minä olin noin 6-vuotias, mummolassa hoidossa ”mummolan koulussa”, koska veli oli mennyt kouluun ja vanhemmat työhön. Tuo verenpunainen kukka kruunuineen oli valtava ja kaunis pienen kamarin ikkunalla, valoa vasten. Taustalla jossain tikitti seinäkello omaa tasaista mittaamistaan. Kohta käytäisiin päiväunille mummon ja papan parisänkyyn. Minä keskelle. Elin tuon talven arkipäiviä kotini naapurissa, isovanhempieni luona mummolassa Keurusselän rannalla. Syksyllä 1962 kaikki muuttui, sillä heidän ainoa tyttärensä, minun isäni sisar Sirkka sairastui vakavasti ja menehtyi syöpään talvella 1963. Kuollessaan Sirkka oli vain 41-vuotias. Me kutsuimme häntä kummitädiksi, vaikka oikeasti hän oli vain veljeni ja yhden serkkuni kummitäti. Kaikkien vunukoiden kummitäteyden hän ansaitsi omalla helskyvällä persoonallaan, välittämisellä ja myös antamillaan runsailla lasten lahjoilla. Sellaisilla, joihin ei lapsuusperheissämme olisi silloin ollut varaa. Tyttären kuolemassa omat isovanhempani menettivät tärkeän tuen ja turvan, jollainen Sirkka heille eläessään oli ollut. Sirkka oli valmistunut sairaanhoitajaksi vuonna 1946 ja hän työskenteli Keuruun kunnansairaalassa osastonhoitajana vuosina 1947 – 1951. Vuodesta 1955 alkaen hänen työpaikkansa oli Keski-Suomen keskussairaalassa aina kuolemaansa asti. Sirkasta tuli minulle hieman mystinen lapsuuden ihminen. Isovanhempieni suuri suru sekoittuneena muiden aikuisten vakavuuteen ja kiitollisuuteen hämmensivät minua ja mietin usein millainen ihminen Sirkka oikein oli. ”Kolmen pojan ainoa sisko”, Sipposen veljeksillä oli tapana sanoa. Nuori nainen, joka aikuistui sodan aikana, päämäärätietoisesti halusi auttaa läheisiään ja hakeutui alalle, jossa sai auttaa muita. Pian valmistuttuaan Lahden Diakonissalaitokselta hän eteni osastonhoitajan tehtäviin. Hänen täytyi siis olla täsmällinen, taitava ja osaava. Lapsuuden ja nuoruuden kuvissa hän on tyyni ja huoliteltu. Ensimmäinen koulutettu nainen lähisuvussani tuona aikana. Selvästi esimerkkiainesta. Kuin jostain verhon takaa tuli Sirkka elämääni työskennellessäni kesätöissä Keuruun vanhainkodissa 1970-luvulla. Eräs hoitaja näytti kuinka Sirkka Sipponen aikanaan oli opettanut nuorille hoitajille potilashuoneen oven avaamista ja sulkemista. Tämä oli tehtävä potilasta ja tämän rauhaa kunnioittaen. Sain minäkin siis osani Sirkan opetuksesta. Nypin loppukesän verenpisarastani kuivia kukkia ja lehtiä. Hymyilen hiljaa mielessäni ja lähetän terveiset Sirkalle.<br /><br /> Tarja Sipponen<br /><br />Pirkkala<br /><br /><br />Kuvat:<br /><br />Sirkka Sipponen hoitajan asussa -kuva, Keski-Suomen sairaanhoitopiirin sairaalamuseo<br /><br />Sirkka Sipponen lasten kanssa rannalla -kuva, Tarja Sipposen kotialbumi Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Kuinka verenpisarasta tuli surun kukka Subject The topic of the resource muistelu Sipponen, Sirkka sairaalat sairaanhoitajat kuolema sukulaiset Keuruu Description An account of the resource Tarja Sipposen muistelu sairaanhoitaja Sirkka Sipposesta, joka työskenteli Keuruun kunnansairaalassa osastonhoitajana 1947-1951. Creator An entity primarily responsible for making the resource Sipponen, Tarja Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun museo Date Issued Date of formal issuance (e.g., publication) of the resource. 2020-03-26 Provenance A statement of any changes in ownership and custody of the resource since its creation that are significant for its authenticity, integrity, and interpretation. The statement may include a description of any changes successive custodians made to the resource. Teksti Tarja Sipponen Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Muistoja ja dokumentteja entisajan elämästä Description An account of the resource Tässä kokoelmassa on yksityishenkilöiltä käyttöön saatuja muistelutekstejä ja aikalaisdokumentteja, kuten kirjeitä ja kouluaineita. Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Mistä on kyse? Tähän kenttään artikkelin teksti jäsennettynä tarpeen mukaan. Keuruulle saatiin keisarillisen senaatin suostumuksella ensimmäinen postitoimitus Keuru kk 1.9.1878. Postiliikenteen saamista oli voimakkaasti ajamassa patruuna G.A.Serlachius, sillä hän oli 1870-luvulla alkanut ajaa postin perustamista Mänttään. Keuruun kuntakokouksessa se ei saanut kannatusta ennen kuin esitettiin postitoimiston perustamista Keuruun kirkonkylälle. Tätä ennen postia kuljettivat lukkarit ja 1850-luvulla kestikievari Samuli Hoskari ja talolliset. Ns. kihlakunnan postia kuljettivat ainakin Kaarlo Lankkua, Hermanni Kortemäki ja Heikki Honkamäki. Ensimmäisen postitoimiston hoitajaksi palkattiin Angelika Bergroth. Postin paikka oli Lehtiniemen pappilassa, sillä Bergrothin isä, Frans Bergroth, toimi Keuruulla rovastina. Posti saavutti vastaanottajansa siten, että kirkossa kuulutettiin, kelle sitä on saapunut. Jos vastaanottajaa ei kuitenkaan kirkossa ollut, hän joutui hakemaan postinsa myöhemmin pappilasta. Tämän jälkeen postitoimisto sijaitsi suntio Uskalilta vuokratuissa kahdessa huoneessa sekä vuosina 1896-1916 kauppias Valkolan talossa. Tuolloin postinhoitajana toimi Amanda Kepplerus. Posti oli vuokralaisena 40 vuotta Keppleruksen rakennuttamassa talossa, vuoteen 1946 saakka. Tämä rakennus sijaitsi rautatien ja vanhan kirkon välillä. Vuosina 1916-1927 postia hoiti viipurilainen neiti Edla Bergman. Häntä kuvataan tarmokkaaksi ja huumorintajuiseksi, josta pidettiin. Toisaalta kerrotaan hänen säilyttäneen revolveria postirosvoja vastaan. Keuruun posti on yli 140-vuotias. Sen historia on kulkenut yhden henkilön hoitamasta postitoimistosta yli sadan hengen yhteisöksi pienentyäkseen jälleen. Postitoimipaikkoja oli vuosina 1878 - 1985 yli kaksikymmentä, kun niitä vuonna 2022 on kaksi: Keuruulla kirjakaupan yhteydessä ja Haapamäellä Salen palveluiden ohessa. Lähteitä: Suur-Keuruun sanomat 31.8.1978. ”Keuruun postin historiaa 100 vuoden ajalta” Korpirastaan kotikylä Jukojärvi toim. Liisa Lappi, Jukojärven kylätoimikunta. Gummerus: 1999. Text Any textual data included in the document Keuruulle saatiin keisarillisen senaatin suostumuksella ensimmäinen postitoimitus Keuru kk 1.9.1878. Postiliikenteen saamista oli voimakkaasti ajamassa patruuna G.A.Serlachius, sillä hän oli 1870-luvulla alkanut ajaa postin perustamista Mänttään. Keuruun kuntakokouksessa se ei saanut kannatusta ennen kuin esitettiin postitoimiston perustamista Keuruun kirkonkylälle. Tätä ennen postia kuljettivat lukkarit ja 1850-luvulla kestikievari Samuli Hoskari ja talolliset. Ns. kihlakunnan postia kuljettivat ainakin Kaarlo Lankkua, Hermanni Kortemäki ja Heikki Honkamäki. Ensimmäisen postitoimiston hoitajaksi palkattiin Angelika Bergroth. Postin paikka oli Lehtiniemen pappilassa, sillä Bergrothin isä, Frans Bergroth, toimi Keuruulla rovastina. Posti saavutti vastaanottajansa siten, että kirkossa kuulutettiin, kelle sitä on saapunut. Jos vastaanottajaa ei kuitenkaan kirkossa ollut, hän joutui hakemaan postinsa myöhemmin pappilasta. Tämän jälkeen postitoimisto sijaitsi suntio Uskalilta vuokratuissa kahdessa huoneessa sekä vuosina 1896-1916 kauppias Valkolan talossa. Tuolloin postinhoitajana toimi Amanda Kepplerus. Posti oli vuokralaisena 40 vuotta Keppleruksen rakennuttamassa talossa, vuoteen 1946 saakka. Tämä rakennus sijaitsi rautatien ja vanhan kirkon välillä. Vuosina 1916-1927 postia hoiti viipurilainen neiti Edla Bergman. Häntä kuvataan tarmokkaaksi ja huumorintajuiseksi, josta pidettiin. Toisaalta kerrotaan hänen säilyttäneen revolveria postirosvoja vastaan. Keuruun posti on yli 140-vuotias. Sen historia on kulkenut yhden henkilön hoitamasta postitoimistosta yli sadan hengen yhteisöksi pienentyäkseen jälleen. Postitoimipaikkoja oli vuosina 1878 - 1985 yli kaksikymmentä, kun niitä vuonna 2022 on kaksi: Keuruulla kirjakaupan yhteydessä ja Haapamäellä Salen palveluiden ohessa. Lähteitä: Suur-Keuruun sanomat 31.8.1978. ”Keuruun postin historiaa 100 vuoden ajalta” Korpirastaan kotikylä Jukojärvi. Toim. Liisa Lappi, Jukojärven kylätoimikunta. Gummerus: 1999. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Kulki se posti ennenkin – Postin historiaa Keuruulla Subject The topic of the resource Keuruu posti postiliikenne postityöntekijät postipalvelut Creator An entity primarily responsible for making the resource Soile Lähdeaho Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto https://keuruunveraja.fi/files/original/3e4294bf10b5ec3a38a15b30430c84d9.pdf d85bd906ece996c4a25ad78dc877d26f Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Digitoidut kirjat Description An account of the resource Digitoitujen kirjojen kokoelma sisältää alun perin painettuna julkaistuja kirjoja ja muita teoksia, jotka on digitoitu pdf-muotoon. Kokoelmassa on sekä keuruulaisten tekijöiden kirjoittamaa kaunokirjallisuutta että Keuruuta käsitteleviä tietokirjoja ja artikkeleita. <br /><br />Kaikki teokset ovat joko tekijänoikeusvapaita, tai niiden uudelleenjulkaisuun on saatu lupa alkuperäisten kirjoittajien oikeudenhaltijoilta. Jälkimmäisessä tapauksessa tämä on aina mainittu teoksen kuvauksessa.<br /><br />Tätä e-kirjojen kokoelmaa kartutetaan yhteistyössä Projekti Lönnrotin (<a title="Projekti Lönnrotin" href="http://www.lonnrot.net/" target="_blank" rel="noreferrer">http://www.lonnrot.net/</a>) kanssa Digitoitu teos Tähän kokonaiset digitoidut kirjat tiedostoliitteinä, metatietokenttiin lyhyt kuvaus teoksesta. Digitoidun teoksen tiedot Digitoidun teoksen bibliografiset tiedot (tekijä, nimi, alkuperäinen kustantaja ja julkaisuvuosi) Laura Soinne, Amorin narrit: 3-näytöksinen ilottelu. Kustannus Oy Kansanvalta, 1931. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Amorin narrit Subject The topic of the resource näytelmät komediat Creator An entity primarily responsible for making the resource Soinne, Laura Rights Information about rights held in and over the resource Digitoidun version julkaisuun Keuruun Veräjä-verkkopalvelussa on saatu lupa Laura Sointeen oikeudenhaltijalta. Description An account of the resource Laura Sointeen kolminäytöksinen ilottelu vuodelta 1931. Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupuinginkirjasto Date Created Date of creation of the resource. 1931 https://keuruunveraja.fi/files/original/fa07f699029199b69ad1aa45ad5c263a.pdf bc2c9383e41cda86de59b64e67807cd2 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Digitoidut kirjat Description An account of the resource Digitoitujen kirjojen kokoelma sisältää alun perin painettuna julkaistuja kirjoja ja muita teoksia, jotka on digitoitu pdf-muotoon. Kokoelmassa on sekä keuruulaisten tekijöiden kirjoittamaa kaunokirjallisuutta että Keuruuta käsitteleviä tietokirjoja ja artikkeleita. <br /><br />Kaikki teokset ovat joko tekijänoikeusvapaita, tai niiden uudelleenjulkaisuun on saatu lupa alkuperäisten kirjoittajien oikeudenhaltijoilta. Jälkimmäisessä tapauksessa tämä on aina mainittu teoksen kuvauksessa.<br /><br />Tätä e-kirjojen kokoelmaa kartutetaan yhteistyössä Projekti Lönnrotin (<a title="Projekti Lönnrotin" href="http://www.lonnrot.net/" target="_blank" rel="noreferrer">http://www.lonnrot.net/</a>) kanssa Digitoitu teos Tähän kokonaiset digitoidut kirjat tiedostoliitteinä, metatietokenttiin lyhyt kuvaus teoksesta. Digitoidun teoksen tiedot Digitoidun teoksen bibliografiset tiedot (tekijä, nimi, alkuperäinen kustantaja ja julkaisuvuosi) Soinne, Laura: Emäntävainaan kellonvitjat. Kaksinäytöksinen farssi. Kust.Oy. Näytelmä: Helsinki. 1929. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Emäntä-vainaan kellonvitjat Subject The topic of the resource Soinne, Laura näytelmäkirjallisuus näytelmät farssit lesket kihlaus piiat isännät väärinkäsitykset Creator An entity primarily responsible for making the resource Soinne, Laura Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Rights Information about rights held in and over the resource Digitoidun version julkaisuun Keuruun Veräjä-verkkopalvelussa on saatu lupa Laura Sointeen oikeudenhaltijalta. Description An account of the resource Laura Sointeen kaksinäytöksinen farssi vuodelta 1929. Date Created Date of creation of the resource. 1929 https://keuruunveraja.fi/files/original/9b271330e497364cc9ca31a70557b133.pdf 6ae0fb1a0c9929cc32a5bb7cc301e724 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Digitoidut kirjat Description An account of the resource Digitoitujen kirjojen kokoelma sisältää alun perin painettuna julkaistuja kirjoja ja muita teoksia, jotka on digitoitu pdf-muotoon. Kokoelmassa on sekä keuruulaisten tekijöiden kirjoittamaa kaunokirjallisuutta että Keuruuta käsitteleviä tietokirjoja ja artikkeleita. <br /><br />Kaikki teokset ovat joko tekijänoikeusvapaita, tai niiden uudelleenjulkaisuun on saatu lupa alkuperäisten kirjoittajien oikeudenhaltijoilta. Jälkimmäisessä tapauksessa tämä on aina mainittu teoksen kuvauksessa.<br /><br />Tätä e-kirjojen kokoelmaa kartutetaan yhteistyössä Projekti Lönnrotin (<a title="Projekti Lönnrotin" href="http://www.lonnrot.net/" target="_blank" rel="noreferrer">http://www.lonnrot.net/</a>) kanssa Digitoitu teos Tähän kokonaiset digitoidut kirjat tiedostoliitteinä, metatietokenttiin lyhyt kuvaus teoksesta. Digitoidun teoksen tiedot Digitoidun teoksen bibliografiset tiedot (tekijä, nimi, alkuperäinen kustantaja ja julkaisuvuosi) Soinne, Laura: Herra Kurjenmiekan rakkauden draama. Yksinäytöksinen huvinäytelmä. Karjalan Aamu: Helsinki 1964. Teoksen kuvaus Lyhyt kuvaus digitoidusta teoksesta Saanut II palkinnon Karjalan Aamun näytelmäkilpailussa 1963. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Herra Kurjenmiekan rakkauden draama Subject The topic of the resource näytelmät näytelmäkirjallisuus näyttelijät teatteriryhmät Creator An entity primarily responsible for making the resource Soinne, Laura Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Rights Information about rights held in and over the resource Digitoidun version julkaisuun Keuruun Veräjä-verkkopalvelussa on saatu lupa Laura Sointeen oikeudenhaltijalta. Description An account of the resource Laura Sointeen yksinäytöksinen huvinäytelmä vuodelta 1964. Date Created Date of creation of the resource. 1964 https://keuruunveraja.fi/files/original/94f471521466c74cf079996810263743.pdf bf7d258870c14bac71317f3ef9aa6c09 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Digitoidut kirjat Description An account of the resource Digitoitujen kirjojen kokoelma sisältää alun perin painettuna julkaistuja kirjoja ja muita teoksia, jotka on digitoitu pdf-muotoon. Kokoelmassa on sekä keuruulaisten tekijöiden kirjoittamaa kaunokirjallisuutta että Keuruuta käsitteleviä tietokirjoja ja artikkeleita. <br /><br />Kaikki teokset ovat joko tekijänoikeusvapaita, tai niiden uudelleenjulkaisuun on saatu lupa alkuperäisten kirjoittajien oikeudenhaltijoilta. Jälkimmäisessä tapauksessa tämä on aina mainittu teoksen kuvauksessa.<br /><br />Tätä e-kirjojen kokoelmaa kartutetaan yhteistyössä Projekti Lönnrotin (<a title="Projekti Lönnrotin" href="http://www.lonnrot.net/" target="_blank" rel="noreferrer">http://www.lonnrot.net/</a>) kanssa Digitoitu teos Tähän kokonaiset digitoidut kirjat tiedostoliitteinä, metatietokenttiin lyhyt kuvaus teoksesta. Digitoidun teoksen tiedot Digitoidun teoksen bibliografiset tiedot (tekijä, nimi, alkuperäinen kustantaja ja julkaisuvuosi) Soinne, Laura Teoksen kuvaus Lyhyt kuvaus digitoidusta teoksesta Soinne, Laura: Toimisto HEUSPETYNAJ R.Y. (Herkkäuskoisten Petettyjen Yksinäisten Naisten Avustusjärjestö r.y.) 1-näytöksinen huvinäytelmä. Karjalan Aamu, Helsinki, 1964. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Toimisto HEUSPETYNAJ R.Y. Creator An entity primarily responsible for making the resource Soinne, Laura Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Subject The topic of the resource näytelmät näytelmäkirjallisuus avioparit työ palvelusväki valokuvaajat väärinkäsitykset Rights Information about rights held in and over the resource Digitoidun version julkaisuun Keuruun Veräjä-verkkopalvelussa on saatu lupa Laura Sointeen oikeudenhaltijalta. Description An account of the resource Laura Sointeen 1-näytöksinen huvinäytelmä vuodelta 1964. Date Created Date of creation of the resource. 1964 https://keuruunveraja.fi/files/original/a29da212c593fa92158db501e43c7af7.pdf b44cdfa722c20def772677e1ef5ffaa7 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Digitoidut kirjat Description An account of the resource Digitoitujen kirjojen kokoelma sisältää alun perin painettuna julkaistuja kirjoja ja muita teoksia, jotka on digitoitu pdf-muotoon. Kokoelmassa on sekä keuruulaisten tekijöiden kirjoittamaa kaunokirjallisuutta että Keuruuta käsitteleviä tietokirjoja ja artikkeleita. <br /><br />Kaikki teokset ovat joko tekijänoikeusvapaita, tai niiden uudelleenjulkaisuun on saatu lupa alkuperäisten kirjoittajien oikeudenhaltijoilta. Jälkimmäisessä tapauksessa tämä on aina mainittu teoksen kuvauksessa.<br /><br />Tätä e-kirjojen kokoelmaa kartutetaan yhteistyössä Projekti Lönnrotin (<a title="Projekti Lönnrotin" href="http://www.lonnrot.net/" target="_blank" rel="noreferrer">http://www.lonnrot.net/</a>) kanssa Digitoitu teos Tähän kokonaiset digitoidut kirjat tiedostoliitteinä, metatietokenttiin lyhyt kuvaus teoksesta. Digitoidun teoksen tiedot Digitoidun teoksen bibliografiset tiedot (tekijä, nimi, alkuperäinen kustantaja ja julkaisuvuosi) Soinne, Laura: Hopearisti. Kolminäytöksinen karjalaisaiheinen kansannäytelmä. WSOY, Porvoo—Helsinki, 1939. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Hopearisti Subject The topic of the resource näytelmät karjalaiset karjalaisuus äidit tyttäret rengit morsiamet häät petos perhesuhteet Creator An entity primarily responsible for making the resource Soinne, Laura Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Rights Information about rights held in and over the resource Digitoidun version julkaisuun Keuruun Veräjä-verkkopalvelussa on saatu lupa Laura Sointeen oikeudenhaltijalta. Description An account of the resource Laura Sointeen kolminäytöksinen karjalaisaiheinen kansannäytelmä vuodelta 1939. https://keuruunveraja.fi/files/original/246b41fe8bc9a30326cb45f767907093.pdf 7344a968e2b4651a84e04161725e43cc Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Digitoidut kirjat Description An account of the resource Digitoitujen kirjojen kokoelma sisältää alun perin painettuna julkaistuja kirjoja ja muita teoksia, jotka on digitoitu pdf-muotoon. Kokoelmassa on sekä keuruulaisten tekijöiden kirjoittamaa kaunokirjallisuutta että Keuruuta käsitteleviä tietokirjoja ja artikkeleita. <br /><br />Kaikki teokset ovat joko tekijänoikeusvapaita, tai niiden uudelleenjulkaisuun on saatu lupa alkuperäisten kirjoittajien oikeudenhaltijoilta. Jälkimmäisessä tapauksessa tämä on aina mainittu teoksen kuvauksessa.<br /><br />Tätä e-kirjojen kokoelmaa kartutetaan yhteistyössä Projekti Lönnrotin (<a title="Projekti Lönnrotin" href="http://www.lonnrot.net/" target="_blank" rel="noreferrer">http://www.lonnrot.net/</a>) kanssa Digitoitu teos Tähän kokonaiset digitoidut kirjat tiedostoliitteinä, metatietokenttiin lyhyt kuvaus teoksesta. Digitoidun teoksen tiedot Digitoidun teoksen bibliografiset tiedot (tekijä, nimi, alkuperäinen kustantaja ja julkaisuvuosi) Soinne, Laura: Hukkasaari. 4-näytöksinen satunäytelmä. WSOY : Porvoo, 1923. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Hukkasaari Subject The topic of the resource näytelmät satunäytelmät salaisuudet noidat merimiehet vangit prinssit kuninkaalliset valloitus Creator An entity primarily responsible for making the resource Soinne, Laura Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Rights Information about rights held in and over the resource Digitoidun version julkaisuun Keuruun Veräjä-verkkopalvelussa on saatu lupa Laura Sointeen oikeudenhaltijalta. Description An account of the resource Laura Sointeen 4-näytöksinen satunäytelmä vuodelta 1923. Date Created Date of creation of the resource. 1923 https://keuruunveraja.fi/files/original/fe9490c046bc4bf410863442d53fe412.pdf 668b29d678757155618449438912c863 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Digitoidut kirjat Description An account of the resource Digitoitujen kirjojen kokoelma sisältää alun perin painettuna julkaistuja kirjoja ja muita teoksia, jotka on digitoitu pdf-muotoon. Kokoelmassa on sekä keuruulaisten tekijöiden kirjoittamaa kaunokirjallisuutta että Keuruuta käsitteleviä tietokirjoja ja artikkeleita. <br /><br />Kaikki teokset ovat joko tekijänoikeusvapaita, tai niiden uudelleenjulkaisuun on saatu lupa alkuperäisten kirjoittajien oikeudenhaltijoilta. Jälkimmäisessä tapauksessa tämä on aina mainittu teoksen kuvauksessa.<br /><br />Tätä e-kirjojen kokoelmaa kartutetaan yhteistyössä Projekti Lönnrotin (<a title="Projekti Lönnrotin" href="http://www.lonnrot.net/" target="_blank" rel="noreferrer">http://www.lonnrot.net/</a>) kanssa Digitoitu teos Tähän kokonaiset digitoidut kirjat tiedostoliitteinä, metatietokenttiin lyhyt kuvaus teoksesta. Digitoidun teoksen tiedot Digitoidun teoksen bibliografiset tiedot (tekijä, nimi, alkuperäinen kustantaja ja julkaisuvuosi) Soinne, Laura: "Kirjeenvaihtoon halutaan..." Yksinäytöksinen huvinäytelmä. K. J. Gummerus Oy, Jyväskylä, 1948. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Kirjeenvaihtoon halutaan... Creator An entity primarily responsible for making the resource Soinne, Laura Subject The topic of the resource näytelmät komediat väärinkäsitykset kirjeenvaihto kirjeet palvelusväki avioliitto ilmoitukset (tiedotteet) Rights Information about rights held in and over the resource Digitoidun version julkaisuun Keuruun Veräjä-verkkopalvelussa on saatu lupa Laura Sointeen oikeudenhaltijalta. Description An account of the resource Laura Sointeen yksinäytöksinen huvinäytelmä vuodelta 1948. Date Created Date of creation of the resource. 1948 https://keuruunveraja.fi/files/original/9582ebb9c6ac1d9d1ef24ff44637557e.pdf 775309b12525d944c1ce6dd25bfdf997 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Digitoidut kirjat Description An account of the resource Digitoitujen kirjojen kokoelma sisältää alun perin painettuna julkaistuja kirjoja ja muita teoksia, jotka on digitoitu pdf-muotoon. Kokoelmassa on sekä keuruulaisten tekijöiden kirjoittamaa kaunokirjallisuutta että Keuruuta käsitteleviä tietokirjoja ja artikkeleita. <br /><br />Kaikki teokset ovat joko tekijänoikeusvapaita, tai niiden uudelleenjulkaisuun on saatu lupa alkuperäisten kirjoittajien oikeudenhaltijoilta. Jälkimmäisessä tapauksessa tämä on aina mainittu teoksen kuvauksessa.<br /><br />Tätä e-kirjojen kokoelmaa kartutetaan yhteistyössä Projekti Lönnrotin (<a title="Projekti Lönnrotin" href="http://www.lonnrot.net/" target="_blank" rel="noreferrer">http://www.lonnrot.net/</a>) kanssa Digitoitu teos Tähän kokonaiset digitoidut kirjat tiedostoliitteinä, metatietokenttiin lyhyt kuvaus teoksesta. Digitoidun teoksen tiedot Digitoidun teoksen bibliografiset tiedot (tekijä, nimi, alkuperäinen kustantaja ja julkaisuvuosi) Soinne, Laura: Naisvihaaja. Yksinäytöksinen huvinäytelmä. WSOY, Porvoo—Helsinki, 1949. Teoksen kuvaus Lyhyt kuvaus digitoidusta teoksesta Näytelmä ilmestyi ensimmäisen kerran vuonna 1935, Gummeruksen kustantamana, Gummeruksen näytelmiä 45. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Naisvihaaja Subject The topic of the resource näytelmät komediat väärinkäsitykset sukulaiset avioliitto Creator An entity primarily responsible for making the resource Soinne, Laura Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Rights Information about rights held in and over the resource Digitoidun version julkaisuun Keuruun Veräjä-verkkopalvelussa on saatu lupa Laura Sointeen oikeudenhaltijalta. Description An account of the resource Laura Sointeen huvinäytelmä vuodelta 1949. Date Created Date of creation of the resource. 1949 https://keuruunveraja.fi/files/original/1735f71a1d6af4f928d77d5120953632.pdf c16c747189864f0336e2ebb55d17c4f1 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Digitoidut kirjat Description An account of the resource Digitoitujen kirjojen kokoelma sisältää alun perin painettuna julkaistuja kirjoja ja muita teoksia, jotka on digitoitu pdf-muotoon. Kokoelmassa on sekä keuruulaisten tekijöiden kirjoittamaa kaunokirjallisuutta että Keuruuta käsitteleviä tietokirjoja ja artikkeleita. <br /><br />Kaikki teokset ovat joko tekijänoikeusvapaita, tai niiden uudelleenjulkaisuun on saatu lupa alkuperäisten kirjoittajien oikeudenhaltijoilta. Jälkimmäisessä tapauksessa tämä on aina mainittu teoksen kuvauksessa.<br /><br />Tätä e-kirjojen kokoelmaa kartutetaan yhteistyössä Projekti Lönnrotin (<a title="Projekti Lönnrotin" href="http://www.lonnrot.net/" target="_blank" rel="noreferrer">http://www.lonnrot.net/</a>) kanssa Digitoitu teos Tähän kokonaiset digitoidut kirjat tiedostoliitteinä, metatietokenttiin lyhyt kuvaus teoksesta. Digitoidun teoksen tiedot Digitoidun teoksen bibliografiset tiedot (tekijä, nimi, alkuperäinen kustantaja ja julkaisuvuosi) Soinne, Laura: Pikavalokuvaaja. Yksinäytöksinen pila. O.Y. NÄYTELMÄ, Helsinki, 1930. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Pikavalokuvaaja Subject The topic of the resource näytelmät komediat valokuvaajat valokuvaus valokuvausvälineet Creator An entity primarily responsible for making the resource Soinne, Laura Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Rights Information about rights held in and over the resource Digitoidun version julkaisuun Keuruun Veräjä-verkkopalvelussa on saatu lupa Laura Sointeen oikeudenhaltijalta. Description An account of the resource Laura Sointeen huvinäytelmä vuodelta 1933. https://keuruunveraja.fi/files/original/aad3d5814db419c36bd2359ace3b09d5.pdf fe2b3b5a5e7c7ae37af11808c8ec505d Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Digitoidut kirjat Description An account of the resource Digitoitujen kirjojen kokoelma sisältää alun perin painettuna julkaistuja kirjoja ja muita teoksia, jotka on digitoitu pdf-muotoon. Kokoelmassa on sekä keuruulaisten tekijöiden kirjoittamaa kaunokirjallisuutta että Keuruuta käsitteleviä tietokirjoja ja artikkeleita. <br /><br />Kaikki teokset ovat joko tekijänoikeusvapaita, tai niiden uudelleenjulkaisuun on saatu lupa alkuperäisten kirjoittajien oikeudenhaltijoilta. Jälkimmäisessä tapauksessa tämä on aina mainittu teoksen kuvauksessa.<br /><br />Tätä e-kirjojen kokoelmaa kartutetaan yhteistyössä Projekti Lönnrotin (<a title="Projekti Lönnrotin" href="http://www.lonnrot.net/" target="_blank" rel="noreferrer">http://www.lonnrot.net/</a>) kanssa Digitoitu teos Tähän kokonaiset digitoidut kirjat tiedostoliitteinä, metatietokenttiin lyhyt kuvaus teoksesta. Digitoidun teoksen tiedot Digitoidun teoksen bibliografiset tiedot (tekijä, nimi, alkuperäinen kustantaja ja julkaisuvuosi) Soinne, Laura: Veto. 1-näyt. suojeluskuntahuvinäytelmä Hakkapeliitta, Helsinki, 1933. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Veto Subject The topic of the resource näytelmät komediat suojeluskunnat kosinta vedonlyönti Creator An entity primarily responsible for making the resource Soinne, Laura Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Date Created Date of creation of the resource. 1933 Rights Information about rights held in and over the resource Digitoidun version julkaisuun Keuruun Veräjä-verkkopalvelussa on saatu lupa Laura Sointeen oikeudenhaltijalta. Description An account of the resource Laura Sointeen huvinäytelmä vuodelta 1933. https://keuruunveraja.fi/files/original/bb6f65b9f306981857254a6bd0dbeabc.pdf 322119947d4f08de866e00ef01f2593e Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Digitoidut kirjat Description An account of the resource Digitoitujen kirjojen kokoelma sisältää alun perin painettuna julkaistuja kirjoja ja muita teoksia, jotka on digitoitu pdf-muotoon. Kokoelmassa on sekä keuruulaisten tekijöiden kirjoittamaa kaunokirjallisuutta että Keuruuta käsitteleviä tietokirjoja ja artikkeleita. <br /><br />Kaikki teokset ovat joko tekijänoikeusvapaita, tai niiden uudelleenjulkaisuun on saatu lupa alkuperäisten kirjoittajien oikeudenhaltijoilta. Jälkimmäisessä tapauksessa tämä on aina mainittu teoksen kuvauksessa.<br /><br />Tätä e-kirjojen kokoelmaa kartutetaan yhteistyössä Projekti Lönnrotin (<a title="Projekti Lönnrotin" href="http://www.lonnrot.net/" target="_blank" rel="noreferrer">http://www.lonnrot.net/</a>) kanssa Digitoitu teos Tähän kokonaiset digitoidut kirjat tiedostoliitteinä, metatietokenttiin lyhyt kuvaus teoksesta. Digitoidun teoksen tiedot Digitoidun teoksen bibliografiset tiedot (tekijä, nimi, alkuperäinen kustantaja ja julkaisuvuosi) Soinne, Laura: Koululaisnäytelmiä. WSOY, Porvoo, 1927. Teoksen kuvaus Lyhyt kuvaus digitoidusta teoksesta Sisältää näytelmät Suuri aarre, Huono pää, Matin ja Maijan joulukuusi, Vuorenpeikon parta ja Kukko ja kana. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Koululaisnäytelmiä Subject The topic of the resource näytelmät lastennäytelmät koulut juhlat Creator An entity primarily responsible for making the resource Soinne, Laura Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Date Created Date of creation of the resource. 1927 Rights Information about rights held in and over the resource Digitoidun version julkaisuun Keuruun Veräjä-verkkopalvelussa on saatu lupa Laura Sointeen oikeudenhaltijalta. Alternative Title An alternative name for the resource. The distinction between titles and alternative titles is application-specific. Suuri aarre Huono pää Matin ja Maijan joulukuusi Vuorenpeikon parta Kukko ja kana Description An account of the resource Laura Sointeen koululaisnäytelmiä vuodelta 1927. Sisältää näytelmät Suuri aarre, Huono pää, Matin ja Maijan joulukuusi, Vuorenpeikon parta ja Kukko ja kana https://keuruunveraja.fi/files/original/6e1fbc17ab51410cd3be741c5dea2836.pdf 13f2ad7668ebe5fa76d5137c0047b456 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Digitoidut kirjat Description An account of the resource Digitoitujen kirjojen kokoelma sisältää alun perin painettuna julkaistuja kirjoja ja muita teoksia, jotka on digitoitu pdf-muotoon. Kokoelmassa on sekä keuruulaisten tekijöiden kirjoittamaa kaunokirjallisuutta että Keuruuta käsitteleviä tietokirjoja ja artikkeleita. <br /><br />Kaikki teokset ovat joko tekijänoikeusvapaita, tai niiden uudelleenjulkaisuun on saatu lupa alkuperäisten kirjoittajien oikeudenhaltijoilta. Jälkimmäisessä tapauksessa tämä on aina mainittu teoksen kuvauksessa.<br /><br />Tätä e-kirjojen kokoelmaa kartutetaan yhteistyössä Projekti Lönnrotin (<a title="Projekti Lönnrotin" href="http://www.lonnrot.net/" target="_blank" rel="noreferrer">http://www.lonnrot.net/</a>) kanssa Digitoitu teos Tähän kokonaiset digitoidut kirjat tiedostoliitteinä, metatietokenttiin lyhyt kuvaus teoksesta. Digitoidun teoksen tiedot Digitoidun teoksen bibliografiset tiedot (tekijä, nimi, alkuperäinen kustantaja ja julkaisuvuosi) Soinne, Laura: Eeva antoi - ja minä söin. WSOY, Porvoo—Helsinki, 1954. Teoksen kuvaus Lyhyt kuvaus digitoidusta teoksesta Ensimmäinen painos ilmestyi vuonna 1927. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Eeva antoi - ja minä söin Description An account of the resource Laura Sointeen vuonna 1954 ilmestynyt romaani. Creator An entity primarily responsible for making the resource Soinne, Laura Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Date Created Date of creation of the resource. 1954 Rights Information about rights held in and over the resource Digitoidun version julkaisuun Keuruun Veräjä-verkkopalvelussa on saatu lupa Laura Sointeen oikeudenhaltijalta. Subject The topic of the resource kaunokirjallisuus romaanit suomenkielinen kaunokirjallisuus rakkausromaanit rakkaus rakastuminen perheet aateli nuoret aikuiset ihmissuhteet sosiaaliset normit https://keuruunveraja.fi/files/original/48c038e06637f1a07223f2c7ac563c7b.pdf e90f85a56e3d5fbe476e61aceef4b695 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Digitoidut kirjat Description An account of the resource Digitoitujen kirjojen kokoelma sisältää alun perin painettuna julkaistuja kirjoja ja muita teoksia, jotka on digitoitu pdf-muotoon. Kokoelmassa on sekä keuruulaisten tekijöiden kirjoittamaa kaunokirjallisuutta että Keuruuta käsitteleviä tietokirjoja ja artikkeleita. <br /><br />Kaikki teokset ovat joko tekijänoikeusvapaita, tai niiden uudelleenjulkaisuun on saatu lupa alkuperäisten kirjoittajien oikeudenhaltijoilta. Jälkimmäisessä tapauksessa tämä on aina mainittu teoksen kuvauksessa.<br /><br />Tätä e-kirjojen kokoelmaa kartutetaan yhteistyössä Projekti Lönnrotin (<a title="Projekti Lönnrotin" href="http://www.lonnrot.net/" target="_blank" rel="noreferrer">http://www.lonnrot.net/</a>) kanssa Digitoitu teos Tähän kokonaiset digitoidut kirjat tiedostoliitteinä, metatietokenttiin lyhyt kuvaus teoksesta. Digitoidun teoksen tiedot Digitoidun teoksen bibliografiset tiedot (tekijä, nimi, alkuperäinen kustantaja ja julkaisuvuosi) Soinne, Laura: Kuka sinä olet? WSOY, Porvoo—Helsinki, 1936. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Kuka sinä olet? Subject The topic of the resource kaunokirjallisuus romaanit lapsuus isättömyys vaivaistalot tytöt sukulaiset sosiaaliset suhteet kirjeet salaisuudet kehitysromaanit kirjeromaanit Description An account of the resource Laura Sointeen romaani vuodelta 1936. Creator An entity primarily responsible for making the resource Soinne, Laura Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Date Created Date of creation of the resource. 1936 Rights Information about rights held in and over the resource Digitoidun version julkaisuun Keuruun Veräjä-verkkopalvelussa on saatu lupa Laura Sointeen oikeudenhaltijalta. https://keuruunveraja.fi/files/original/66253351fe2792123fa9c4b37c6ce2b6.pdf 51806bb6ec066c2b0e87c56874da47b5 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Digitoidut kirjat Description An account of the resource Digitoitujen kirjojen kokoelma sisältää alun perin painettuna julkaistuja kirjoja ja muita teoksia, jotka on digitoitu pdf-muotoon. Kokoelmassa on sekä keuruulaisten tekijöiden kirjoittamaa kaunokirjallisuutta että Keuruuta käsitteleviä tietokirjoja ja artikkeleita. <br /><br />Kaikki teokset ovat joko tekijänoikeusvapaita, tai niiden uudelleenjulkaisuun on saatu lupa alkuperäisten kirjoittajien oikeudenhaltijoilta. Jälkimmäisessä tapauksessa tämä on aina mainittu teoksen kuvauksessa.<br /><br />Tätä e-kirjojen kokoelmaa kartutetaan yhteistyössä Projekti Lönnrotin (<a title="Projekti Lönnrotin" href="http://www.lonnrot.net/" target="_blank" rel="noreferrer">http://www.lonnrot.net/</a>) kanssa Digitoitu teos Tähän kokonaiset digitoidut kirjat tiedostoliitteinä, metatietokenttiin lyhyt kuvaus teoksesta. Digitoidun teoksen tiedot Digitoidun teoksen bibliografiset tiedot (tekijä, nimi, alkuperäinen kustantaja ja julkaisuvuosi) Soinne, Laura: Miehen vankina. Karisto Oy, Hämeenlinna, 1932. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Miehen vankina Subject The topic of the resource kaunokirjallisuus suomenkielinen kirjallisuus romaanit rakkausromaanit vanhempi-lapsisuhde rakkaus mustasukkaisuus seurustelu Description An account of the resource Laura Sointeen romaani vuodelta 1932. Creator An entity primarily responsible for making the resource Soinne, Laura Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Date Created Date of creation of the resource. 1932 Rights Information about rights held in and over the resource Digitoidun version julkaisuun Keuruun Veräjä-verkkopalvelussa on saatu lupa Laura Sointeen oikeudenhaltijalta. https://keuruunveraja.fi/files/original/e70d218030fb7a19076dc3e3393d03d7.pdf fce32725f23a1fd67fa47fecc61d29fb Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Digitoidut kirjat Description An account of the resource Digitoitujen kirjojen kokoelma sisältää alun perin painettuna julkaistuja kirjoja ja muita teoksia, jotka on digitoitu pdf-muotoon. Kokoelmassa on sekä keuruulaisten tekijöiden kirjoittamaa kaunokirjallisuutta että Keuruuta käsitteleviä tietokirjoja ja artikkeleita. <br /><br />Kaikki teokset ovat joko tekijänoikeusvapaita, tai niiden uudelleenjulkaisuun on saatu lupa alkuperäisten kirjoittajien oikeudenhaltijoilta. Jälkimmäisessä tapauksessa tämä on aina mainittu teoksen kuvauksessa.<br /><br />Tätä e-kirjojen kokoelmaa kartutetaan yhteistyössä Projekti Lönnrotin (<a title="Projekti Lönnrotin" href="http://www.lonnrot.net/" target="_blank" rel="noreferrer">http://www.lonnrot.net/</a>) kanssa Digitoitu teos Tähän kokonaiset digitoidut kirjat tiedostoliitteinä, metatietokenttiin lyhyt kuvaus teoksesta. Digitoidun teoksen tiedot Digitoidun teoksen bibliografiset tiedot (tekijä, nimi, alkuperäinen kustantaja ja julkaisuvuosi) Soinne, Laura: Synnin puumerkki. WSOY, Porvoo—Helsinki, 1951. Teoksen kuvaus Lyhyt kuvaus digitoidusta teoksesta Teoksen ensimmäinen painos ilmestyi vuonna 1928. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Synnin puumerkki Subject The topic of the resource kaunokirjallisuus romaanit suomenkielinen kirjallisuus lapsuus aviottomat lapset köyhyys ystävyys rakkaus kehitysromaanit minäkertoja nuoret aikuiset Description An account of the resource Laura Sointeen romaani vuodelta 1951. Creator An entity primarily responsible for making the resource Soinne, Laura Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kuapunginkirjasto Date Created Date of creation of the resource. 1951 Rights Information about rights held in and over the resource Digitoidun version julkaisuun Keuruun Veräjä-verkkopalvelussa on saatu lupa Laura Sointeen oikeudenhaltijalta. https://keuruunveraja.fi/files/original/1417ce6369ca4dc8899b94bca5eedf70.pdf 0fd9a77fe423bc2c8d28196c8f2ead2e Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Digitoidut kirjat Description An account of the resource Digitoitujen kirjojen kokoelma sisältää alun perin painettuna julkaistuja kirjoja ja muita teoksia, jotka on digitoitu pdf-muotoon. Kokoelmassa on sekä keuruulaisten tekijöiden kirjoittamaa kaunokirjallisuutta että Keuruuta käsitteleviä tietokirjoja ja artikkeleita. <br /><br />Kaikki teokset ovat joko tekijänoikeusvapaita, tai niiden uudelleenjulkaisuun on saatu lupa alkuperäisten kirjoittajien oikeudenhaltijoilta. Jälkimmäisessä tapauksessa tämä on aina mainittu teoksen kuvauksessa.<br /><br />Tätä e-kirjojen kokoelmaa kartutetaan yhteistyössä Projekti Lönnrotin (<a title="Projekti Lönnrotin" href="http://www.lonnrot.net/" target="_blank" rel="noreferrer">http://www.lonnrot.net/</a>) kanssa Digitoitu teos Tähän kokonaiset digitoidut kirjat tiedostoliitteinä, metatietokenttiin lyhyt kuvaus teoksesta. Digitoidun teoksen tiedot Digitoidun teoksen bibliografiset tiedot (tekijä, nimi, alkuperäinen kustantaja ja julkaisuvuosi) Laura Soinne: Tuulitunturin jättiläinen. WSOY, Porvoo—Helsinki—Juva, 1979. Teoksen kuvaus Lyhyt kuvaus digitoidusta teoksesta Kirja sisältää yhdeksän tarinaa: Yhden kolikon työ, Murjottava aurinkoinen, Toli-Toli ja onnenpotku, Miten kävi toisiaan kadehtiville, Lumitähden tarina, Tuulitunturin, jättiläinen, Satu Lelasta ja Kultasirkusta, Satu sorsasta, Tarina kruunusta, valtikasta ja paimenhuilusta, Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Tuulitunturin jättiläinen Subject The topic of the resource sadut suomenkielinen kirjallisuus lastenkirjallisuus peikot prinsessat suutarit (ammatit) jättiläiset Description An account of the resource Laura Sointeen satukirja vuodelta 1979. Creator An entity primarily responsible for making the resource Soinne, Laura Source A related resource from which the described resource is derived Keuruun kaupunginkirjasto Alternative Title An alternative name for the resource. The distinction between titles and alternative titles is application-specific. Yhden kolikon työ Murjottava aurinkoinen Toli-Toli ja onnenpotku Miten kävi toisiaan kadehtiville Lumitähden tarina Tuulitunturin jättiläinen Satu Lelasta ja Kultasirkusta Satu sorsasta Tarina kruunusta, valtikasta ja paimenhuilusta Date Created Date of creation of the resource. 1979 Rights Information about rights held in and over the resource Digitoidun version julkaisuun Keuruun Veräjä-verkkopalvelussa on saatu lupa Laura Sointeen oikeudenhaltijalta. https://keuruunveraja.fi/files/original/2e92145a38e33160a70b6b254338d307.jpg b65ffa2fe8fcba2e11acd2686d83d12e Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Yhdistysten arkistoista Description An account of the resource Tässä kokoelmassa on tekstejä ja kuvia, jotka ovat peräisin keuruulaisten yhdistysten ja järjestöjen arkistoista tai ovat heidän itsensä tuottamia. Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document Keuruulla on ollut aktiivista partiotoimintaa jo yli 80 vuoden ajan. Tällä hetkellä paikkakunnalla toimii elinvoimainen lippukunta, Keurusseudun partiolaiset, joka toteuttaa Suomen partiolaisten ohjelman mukaista partiotoimintaa. Alun perin Keuruulla on toiminut viisi lippukuntaa, jotka yhdistyivät yhdeksi lippukunnaksi vuonna 1979. Uudessa lippukunnassa vanhat lippukunnat toimivat aluksi osastoina. Lippukunnan lipussa ja huivimerkissä valkoisella pohjalla ylöspäin olevat partioliljat kuvastavat yhdistyneitä lippukuntia ja alaspäin olevat partioliljat aiemmin toimintansa lopettaneita lippukuntia. 1. Haapamäen Siniveikot 1931 - 1979 Kalle Ritokangas eli Kassu, perusti lippukunnan ja johti sitä vuoteen 1965 asti eli 34 vuotta. 2. Tarhian Tytöt 1933 - 1979 Tarhian Tytöt oli Keuruulla toimiva lippukunta. 3. Hirvipojat 1937 - 1979 Hirvipojat oli Keuruulla toimiva poikalippukunta. 4. Ristatytöt 1931 - 1956 Ristatytöt oli Haapamäellä toimiva tyttölippukunta. Lippukunnan lopettamisen jälkeen tytöt toimivat Siniveikoissa. 5. Kalettoman Karhunsoutajat 1950 - 1957 Kalettoman Karhunsoutajat oli Kalettomalla toimiva poikalippukunta, joka liittyi myöhemmin Hirvipoikiin. Kulhan Kulkijat Vuonna 1986 perustettiin Multialle poika- ja tyttövartiot. Näistä kasvoi Keurusseudun Partiolaisten suojassa lippukunta, Kulhan Kulkijat, joka itsenäistyi omaksi lippukunnaksi 1992. Tyrisevän partiomaja Kalle Ritokankaan johtamana rakennettiin 1940-luvulla Tyrisevä -järven rannalle partiomaja, sauna ja huoltorakennus eli Kassun kämppä. Myöhemmin vuonna 1995 kuorittiin hirret Kassun kämpän viereen rakennettavaa talvikäyttöön soveltuvaa rakennusta varten ja Pikku Kassu vihittiin käyttöön 1998. Partiotalo Vuonna 1987 joulukuussa Keurusseudun partiolaiset sai tilat vanhasta seurakuntatalosta. Nykyisin Keuruun Vanhan pappilan pihapiirissä sijaitseva partiokolo tunnetaan nimellä Partiotalo. Partiotalon korjausremontti valmistui keväällä 1988. Oli suurta juhlaa päästä omiin tiloihin. Uudemman kerran tiloja remontoitiin talkoilla 2008 – 2009. Partiotalo toimii edelleen noin sadan partiolaisen kokoontumispaikkana viikoittain. Partiotoiminta tänä päivänä Partio on harrastuksena hyvin monipuolinen. Tärkeimpiä asioita toiminnassa ovat kaverit, kiva ja mielekäs toiminta, uusiin haasteisiin vastaaminen, itsensä voittaminen sekä tietenkin elämykset ja seikkailut. Viikoittaisen toiminnan muodostavat kokoontumiset oman ryhmän kanssa. Lisäksi halukkaat pääsevät osallistumaan oman ryhmän retkille, lippukunnan syys-, talvi- ja kesäleireille, vaelluksille, kilpailutoimintaan, Suomen suurleireille tai kansainvälisille leireille ulkomailla. Keuruulaiset partiolaiset ovat edustaneet lippukuntaa menestyksekkäästi sekä piirin partiotaitokilpailuissa, että kansallisissa partiotaitokilpailuissa. Nuorille ja aikuisille järjestetään vuosittain lukuisia mahdollisuuksia kouluttautua niin käytännön taitojen, esimerkiksi ensiavun, erätaitojen ja -kokkauksen, kuin oman johtajana kasvun saroilla. Johtajille on myös omia piirin ja Suomen Partiolaisten järjestämiä tapahtumia ja leirejä. Vanhemmille partiossa tarjotaan mahdollisuutta tukea lasten ja nuorten toimintaa. Palkintona on unohtumattomia hetkiä ja yhdessä jaettuja kokemuksia. Partiossa opitaan pienestä pitäen vastuun ottamista. Käytännön taitoja opitaan itse tekemisen kautta. Ensiapu, työkalujen käyttö, suunnistaminen ja tulenteko ovat esimerkkejä kaikesta siitä, mitä partiossa oppii. Luonnossa liikkuminen ja monipuolinen luonnontuntemus kasvattavat ympäristöstään vastuuta kantavia ihmisiä. Ryhmässä toimiminen ja yhdessä päättäminen opettavat sosiaalisia taitoja. Partiossa kasvatuksen tavoitteena on aktiivinen, vastuuntuntoinen ja itsenäisesti ajatteleva yhteiskunnan jäsen, joka elää sopusoinnussa itsensä, toisten ihmisten ja ympäristönsä kanssa. Toiminta on vapaaehtoista, avointa, puoluepoliittisesti sitoutumatonta ja kansainvälistä. Uskonnollinen kasvatus kuuluu partiokasvatukseen. Partioliikkeessä noudatetaan uskonnonvapauden periaatetta. Kaikille pyritään järjestämään oman tunnustuksensa mukaista uskonnollista kasvatusta. Käytännössä uskonnollinen kasvatus näkyy lähinnä kokoontumiset päättävinä iltahartauksina, sekä mahdollisesti osallistumisena partiolaisen järjestämiin partiomessuihin tai joulukirkon kolehdinkantoon. Keurusseudun partiolaiset ry:n taustayhteisönä on Keuruun evankelisluterilainen seurakunta. Partiolaiset ovat mukana seurakunnan toiminnassa ja tapahtumissa, ja toisaalta seurakunta tukee partiotoimintaa myöntämällä avustuksia ja tarjoamalla tilat partiokokouksille. Partio on aatteellista toimintaa. Partiolupauksessa partiolainen lupaa pyrkiä joka päivä parhaansa mukaan kohti partioihanteita. Lupaus ja ihanteet toimivat ikään kuin suunnannäyttäjinä, ja niihin kiteytyykin koko partioaate. Partiolupaus Lupaan parhaani mukaan rakastaa Jumalaani, omaa maatani ja maailmaa, toteuttaa partiolaisen ihanteita ja olla avuksi toisille. Partiolaisen ihanteena on... Kunnioittaa toista ihmistä. Rakastaa luontoa ja suojella ympäristöä. Olla luotettava. Rakentaa ystävyyttä yli rajojen. Tuntea vastuunsa ja tarttua toimeen. Kehittää itseään ihmisenä. Etsiä elämän totuutta. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Keuruun Partiolaiset ry Subject The topic of the resource partiolaiset Description An account of the resource Keurusseudun partiolippukunnat ja niiden toimintaa. Creator An entity primarily responsible for making the resource Soutolahti, Satu Metsälä, Mika https://keuruunveraja.fi/files/original/58b27d52ea4dbb02493021d148e8a99c.pdf 61a8380fb5d575ab3c541ae0523c35b6 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Raija Sulkavan kokoamaa Haapamäen historiaa Description An account of the resource Raija Sulkava on koonnut ja julkaissut useita teoksia, joissa kerrotaan sanoin ja kuvin elämästä ja erityisesti koulunkäynnistä Haapamäellä menneinä vuosikymmeninä. Tässä kokoelmassa on joitakin Sulkavan aineistoja sähköisessä muodossa. Suurin osa valokuvista on peräisin Haapamäen yhteiskoulun perinneyhdistys ry:n laajoista valokuvakokoelmista. Creator An entity primarily responsible for making the resource Sulkava, Raija Digitoitu teos Tähän kokonaiset digitoidut kirjat tiedostoliitteinä, metatietokenttiin lyhyt kuvaus teoksesta. Teoksen kuvaus Lyhyt kuvaus digitoidusta teoksesta Raija Sulkavan vuonna 2006 keräämä aineisto Haapamäen lotista. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Haapamäen Lottien vaiheita sanoin ja kuvin Subject The topic of the resource Haapamäki (Keuruu) suojeluskunnat lotat järjestötoiminta maanpuolustusjärjestöt ilmavalvonta seurantalot sota-aika Creator An entity primarily responsible for making the resource Sulkava, Raija https://keuruunveraja.fi/files/original/473fe4f72d075ece5e6ce1f13186ddaf.pdf ece1d6cb06a045d97a2902d9f0056a63 https://keuruunveraja.fi/files/original/6eb03292bd40366312a2f6ab06ec4af5.pdf cceffe92b0b36450455202e2cb5dbbdb Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Raija Sulkavan kokoamaa Haapamäen historiaa Description An account of the resource Raija Sulkava on koonnut ja julkaissut useita teoksia, joissa kerrotaan sanoin ja kuvin elämästä ja erityisesti koulunkäynnistä Haapamäellä menneinä vuosikymmeninä. Tässä kokoelmassa on joitakin Sulkavan aineistoja sähköisessä muodossa. Suurin osa valokuvista on peräisin Haapamäen yhteiskoulun perinneyhdistys ry:n laajoista valokuvakokoelmista. Creator An entity primarily responsible for making the resource Sulkava, Raija Digitoitu teos Tähän kokonaiset digitoidut kirjat tiedostoliitteinä, metatietokenttiin lyhyt kuvaus teoksesta. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Elämää Haapamäen vanhassa Yhteiskoulussa, I 1907-1947 ja II 1948-1966 Subject The topic of the resource Keuruu -- Haapamäki yhteiskoulut Description An account of the resource Raija Sulkavan vuosina 2002-2007 keräämä aineisto. Creator An entity primarily responsible for making the resource Sulkava, Raija Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto https://keuruunveraja.fi/files/original/4de2245723ac9748a697d2bf25eb7e32.pdf 8b8ae544c705d3620e6838c22bb3a37f https://keuruunveraja.fi/files/original/77d2f442f19b52959516593fbe34f7f4.pdf 813c9a1adf303ed023d9c813ce2abf72 https://keuruunveraja.fi/files/original/5ed8295a9fde64909efae263bfe7621e.pdf 3ba33952b1e6694148948aedcf152f45 https://keuruunveraja.fi/files/original/82ef7ebdaeaafb22f6ab4a3161de002a.pdf 06471dff0914931666eb83deadf45e00 https://keuruunveraja.fi/files/original/983222cd288381843b1942e0aa2f8a1e.pdf a3b380da9ddf80f7a1ef89d6032d77f6 https://keuruunveraja.fi/files/original/83fa03c9798fb0e0b7a03c0ffbcc71ed.pdf 3b92eb2e1ab7d6a7287cd7a76d6142f6 https://keuruunveraja.fi/files/original/d3b5f097c886bac3ded0ae1d14243885.pdf ecb6ba48d093888abc15526f77e60b3d https://keuruunveraja.fi/files/original/a876576fe456434f877f1f81ba2b214c.pdf bf72bace60420cd75750b5eae7cbe0c9 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Raija Sulkavan kokoamaa Haapamäen historiaa Description An account of the resource Raija Sulkava on koonnut ja julkaissut useita teoksia, joissa kerrotaan sanoin ja kuvin elämästä ja erityisesti koulunkäynnistä Haapamäellä menneinä vuosikymmeninä. Tässä kokoelmassa on joitakin Sulkavan aineistoja sähköisessä muodossa. Suurin osa valokuvista on peräisin Haapamäen yhteiskoulun perinneyhdistys ry:n laajoista valokuvakokoelmista. Creator An entity primarily responsible for making the resource Sulkava, Raija Digitoitu teos Tähän kokonaiset digitoidut kirjat tiedostoliitteinä, metatietokenttiin lyhyt kuvaus teoksesta. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Kallen kamera kylillä Subject The topic of the resource Keuruu -- Haapamäki valokuvaajat paikallislehdet sanomalehdet Description An account of the resource Raija Sulkavan keräämää aineistoa Haapamäeltä. Aiheina muun muassa Haapamäen urheilukenttä ja urheilutoiminta, rantaelämä, seudun metsätyömaat, kauppaliikkeet, Haapamäen Suoja, Asutusliiton kokous, Veikko Hakulinen, reserviläiset ja rautatieläiset. Aineistolähteinä ovat olleet Kalle Ritokankaan ottamat valokuvat sekä Keuruu-Multia-Pihlajavesi -lehden ja SuurKeuruun Sanomien lehtileikkeet. Creator An entity primarily responsible for making the resource Sulkava, Raija Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Linkkejä muualle Subject The topic of the resource www-sivustot elektroniset julkaisut Description An account of the resource Muualla netissä olevia artikkeleita, sivuja ja sivustoja, jotka liittyvät keuruulaiseen kulttuuriperintöön. Website A resource comprising of a web page or web pages and all related assets ( such as images, sound and video files, etc. ). Local URL The URL of the local directory containing all assets of the website https://apurahat.skr.fi/perustamiskerays/Haku?sukunimi=&etunimi=&arvo=&paikkakunta=Keuruun+kunta Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Suomen Kulttuurirahaston perustamiskeräyskirjat Keuruulta Subject The topic of the resource kulttuurijärjestöt kulttuuri kirjat lahjoitukset keräys Description An account of the resource Suomen Kulttuurirahasto sai alkunsa nuorten yliopistolaisten keskuudessa, jossa syntyi ajatus suomalaisen kulttuurin ja tieteen tukemisesta vastapainoksi ruotsinkielisen kulttuurin vahvalle asemalle. Alullesaattajiin lukeutuivat mm. L. A. Puntila, Martti Haavio, Lauri Hakulinen, Urho Kekkonen, Yrjö Reenpää, Tyko Reinikka, Ilmari Turja. Vuonna 1937 Suomen Kuvalehdessä oli artikkeli, jossa ajatus Kulttuurirahaston perustamisesta julkistettiin ensimmäisen kerran. Ajatus tahdottiin toteuttaa viivytyksettä ja Kalevalan päivänä 28.2.1937 perustettiin Suomen Kulttuurirahaston Kannatusyhdistys. Varoja se sai yksityisten henkilöiden lahjoituksista, testamenteista ja kansalaiskeräyksestä. Ajatus koko kansan Kulttuurirahastosta levisi 30 000 kansakoululaisen suorittaman kansalaiskeräyksen välityksellä vuonna 1938 koko maahan. Kaikkiaan 170 000 suomalaista osallistui perustamiskirjakeräykseen. Oheisen linkin takaa löydät sivuston keuruulaisita lahjoittajista. Hakutoimintoa käyttämällä löydät niitä myös muualta maastamme. Suomen Kulttuurirahaston sivuilta voit lukea myös lisää keräyksestä ja rahaston toiminnasta. Creator An entity primarily responsible for making the resource Suomen Kulttuurirahasto https://keuruunveraja.fi/files/original/012f2aaaaf883df73262fa04f45e37fc.pdf b65fb291e828e0be9c6eba4e707e73e0 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Digitoidut kirjat Description An account of the resource Digitoitujen kirjojen kokoelma sisältää alun perin painettuna julkaistuja kirjoja ja muita teoksia, jotka on digitoitu pdf-muotoon. Kokoelmassa on sekä keuruulaisten tekijöiden kirjoittamaa kaunokirjallisuutta että Keuruuta käsitteleviä tietokirjoja ja artikkeleita. <br /><br />Kaikki teokset ovat joko tekijänoikeusvapaita, tai niiden uudelleenjulkaisuun on saatu lupa alkuperäisten kirjoittajien oikeudenhaltijoilta. Jälkimmäisessä tapauksessa tämä on aina mainittu teoksen kuvauksessa.<br /><br />Tätä e-kirjojen kokoelmaa kartutetaan yhteistyössä Projekti Lönnrotin (<a title="Projekti Lönnrotin" href="http://www.lonnrot.net/" target="_blank" rel="noreferrer">http://www.lonnrot.net/</a>) kanssa Digitoitu teos Tähän kokonaiset digitoidut kirjat tiedostoliitteinä, metatietokenttiin lyhyt kuvaus teoksesta. Digitoidun teoksen tiedot Digitoidun teoksen bibliografiset tiedot (tekijä, nimi, alkuperäinen kustantaja ja julkaisuvuosi) Suominen V. I., Pihlajaveden seurakunnan historia vuoteen 1900. Osakeyhtiö Kuopion uusi kirjapaino, 1931. Teoksen kuvaus Lyhyt kuvaus digitoidusta teoksesta Kirjassa kerrotaan Pihlajaveden seurakunnan vaiheista ja elämästä Pihlajavedellä vuoteen 1900 saakka. Kirjan on kirjoittanut Väinö I. Suominen, joka toimi Pihlajaveden seurakunnan kirkkoherrana 1927-1936. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Pihlajaveden seurakunnan historia vuoteen 1900 Subject The topic of the resource Pihlajavesi (kunta) seurakunnat rakennukset papit suvut tilat köyhäinhoito Creator An entity primarily responsible for making the resource Suominen, V(äinö) I(lmari) Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto https://keuruunveraja.fi/files/original/723cf36775e1554c5444381105db2982.mp3 d757d3d8875ebe7c6ff4785b40bc492a Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Tällaista elämä oli - Veteraaniväen tarinoita Subject The topic of the resource sota-aika jälleenrakentaminen veteraanit Description An account of the resource Keuruun museon kustantamana ja Orvokki Vääriskosken toimittamana julkaistiin vuonna 2013 kirja, jossa 1920-1930 -luvulla Keuruulla syntyneet tai tänne muuttaneet kertovat muistojaan sodan varjosta jälleenrakentamisen aikaan. Tässä kokoelmassa voit kuunnella kirjan sisältämät tarinat. Creator An entity primarily responsible for making the resource Vääriskoski, Orvokki Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Rights Information about rights held in and over the resource Keuruun museo Sound A resource primarily intended to be heard. Examples include a music playback file format, an audio compact disc, and recorded speech or sounds. Duration Length of time involved (seconds, minutes, hours, days, class periods, etc.) 11 min 40 sek Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Koulun, vaaran ja kasvun vuosia Subject The topic of the resource koulu lapset (ikäryhmät) siirtoväki kirkonkylät Keuruu koulunkäynti rangaistukset autot Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Rights Information about rights held in and over the resource Keuruun museo Creator An entity primarily responsible for making the resource Tarinapiiri Contributor An entity responsible for making contributions to the resource Vääriskoski, Orvokki Description An account of the resource Äänitiedosto avautuu painamalla ensin aiheen kohdalla olevaa kaiuttimen kuvaa TAI itse aiheen otsikkoa JA sen jälkeen painamalla sivulle avautuneen mustan vaakapalkin vasemmassa laidassa olevaa pikku NUOLTA, jonka vieressä on aikalaskuri. Format The file format, physical medium, or dimensions of the resource MP3 https://keuruunveraja.fi/files/original/9bb7efff899cde9e89a6b378210e8fe0.mp3 8b95f21ebacdba218891f55e2ded9553 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Tällaista elämä oli - Veteraaniväen tarinoita Subject The topic of the resource sota-aika jälleenrakentaminen veteraanit Description An account of the resource Keuruun museon kustantamana ja Orvokki Vääriskosken toimittamana julkaistiin vuonna 2013 kirja, jossa 1920-1930 -luvulla Keuruulla syntyneet tai tänne muuttaneet kertovat muistojaan sodan varjosta jälleenrakentamisen aikaan. Tässä kokoelmassa voit kuunnella kirjan sisältämät tarinat. Creator An entity primarily responsible for making the resource Vääriskoski, Orvokki Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Rights Information about rights held in and over the resource Keuruun museo Sound A resource primarily intended to be heard. Examples include a music playback file format, an audio compact disc, and recorded speech or sounds. Duration Length of time involved (seconds, minutes, hours, days, class periods, etc.) 17 min 11 sek Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Kulonaurista, puuroa ja lipeämadetta Subject The topic of the resource ruokakulttuuri ruokatalous pontikka Creator An entity primarily responsible for making the resource Tarinapiiri Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Rights Information about rights held in and over the resource Keuruun museo Contributor An entity responsible for making contributions to the resource Vääriskoski, Orvokki Description An account of the resource Äänitiedosto avautuu painamalla ensin aiheen kohdalla olevaa kaiuttimen kuvaa TAI itse aiheen otsikkoa JA sen jälkeen painamalla sivulle avautuneen mustan vaakapalkin vasemmassa laidassa olevaa pikku NUOLTA, jonka vieressä on aikalaskuri. https://keuruunveraja.fi/files/original/62e347ce240ee64427c32b4ca3832d5b.mp3 bafea0e5268afd90eb921916a3f5f693 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Tällaista elämä oli - Veteraaniväen tarinoita Subject The topic of the resource sota-aika jälleenrakentaminen veteraanit Description An account of the resource Keuruun museon kustantamana ja Orvokki Vääriskosken toimittamana julkaistiin vuonna 2013 kirja, jossa 1920-1930 -luvulla Keuruulla syntyneet tai tänne muuttaneet kertovat muistojaan sodan varjosta jälleenrakentamisen aikaan. Tässä kokoelmassa voit kuunnella kirjan sisältämät tarinat. Creator An entity primarily responsible for making the resource Vääriskoski, Orvokki Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Rights Information about rights held in and over the resource Keuruun museo Sound A resource primarily intended to be heard. Examples include a music playback file format, an audio compact disc, and recorded speech or sounds. Duration Length of time involved (seconds, minutes, hours, days, class periods, etc.) 15 min 22 sek Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Joulukirkkoon, joulukirkkoon! Subject The topic of the resource lapsuus Keuruu -- Tiusala Multia jumalanpalvelus joulu Keuruun vanha kirkko jouluperinne Creator An entity primarily responsible for making the resource Tarinapiiri Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Rights Information about rights held in and over the resource Keurun museo Contributor An entity responsible for making contributions to the resource Vääriskoski, Orvokki Description An account of the resource Äänitiedosto avautuu painamalla ensin aiheen kohdalla olevaa kaiuttimen kuvaa TAI itse aiheen otsikkoa JA sen jälkeen painamalla sivulle avautuneen mustan vaakapalkin vasemmassa laidassa olevaa pikku NUOLTA, jonka vieressä on aikalaskuri. https://keuruunveraja.fi/files/original/f4e04bea5073c8b363799ce3d8841834.mp3 de42cb78f00165ab0037b03d6455a137 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Tällaista elämä oli - Veteraaniväen tarinoita Subject The topic of the resource sota-aika jälleenrakentaminen veteraanit Description An account of the resource Keuruun museon kustantamana ja Orvokki Vääriskosken toimittamana julkaistiin vuonna 2013 kirja, jossa 1920-1930 -luvulla Keuruulla syntyneet tai tänne muuttaneet kertovat muistojaan sodan varjosta jälleenrakentamisen aikaan. Tässä kokoelmassa voit kuunnella kirjan sisältämät tarinat. Creator An entity primarily responsible for making the resource Vääriskoski, Orvokki Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Rights Information about rights held in and over the resource Keuruun museo Sound A resource primarily intended to be heard. Examples include a music playback file format, an audio compact disc, and recorded speech or sounds. Duration Length of time involved (seconds, minutes, hours, days, class periods, etc.) 18 min 57 sek Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Täyttä höyryä Haapamäelle ja Keuruulle Subject The topic of the resource Haapamäki rautatieasemat rautatiet rautatieläiset koulunkäynti siirtoväki kirkonkylät Creator An entity primarily responsible for making the resource Tarinapiiri Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Contributor An entity responsible for making contributions to the resource Vääriskoski, Orvokki Rights Information about rights held in and over the resource Keuruun museo Description An account of the resource Äänitiedosto avautuu painamalla ensin aiheen kohdalla olevaa kaiuttimen kuvaa TAI itse aiheen otsikkoa JA sen jälkeen painamalla sivulle avautuneen mustan vaakapalkin vasemmassa laidassa olevaa pikku NUOLTA, jonka vieressä on aikalaskuri. https://keuruunveraja.fi/files/original/03b9118bf0a4eb07765f99e27de3308c.mp3 141513fba1c938d1c5a478bade202e08 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Tällaista elämä oli - Veteraaniväen tarinoita Subject The topic of the resource sota-aika jälleenrakentaminen veteraanit Description An account of the resource Keuruun museon kustantamana ja Orvokki Vääriskosken toimittamana julkaistiin vuonna 2013 kirja, jossa 1920-1930 -luvulla Keuruulla syntyneet tai tänne muuttaneet kertovat muistojaan sodan varjosta jälleenrakentamisen aikaan. Tässä kokoelmassa voit kuunnella kirjan sisältämät tarinat. Creator An entity primarily responsible for making the resource Vääriskoski, Orvokki Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Rights Information about rights held in and over the resource Keuruun museo Sound A resource primarily intended to be heard. Examples include a music playback file format, an audio compact disc, and recorded speech or sounds. Duration Length of time involved (seconds, minutes, hours, days, class periods, etc.) 20 min 26 sek Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Haapamäki kesti sodan ja kukoisti Subject The topic of the resource Haapamäki Keuruu -- Riiho Pihlajavesi (kunta) Pihlajavesi -- Karimo rautatieläiset sota-aika Creator An entity primarily responsible for making the resource Tarinapiiri Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Rights Information about rights held in and over the resource Keuruun museo Contributor An entity responsible for making contributions to the resource Vääriskoski, Orvokki Description An account of the resource Äänitiedosto avautuu painamalla ensin aiheen kohdalla olevaa kaiuttimen kuvaa TAI itse aiheen otsikkoa JA sen jälkeen painamalla sivulle avautuneen mustan vaakapalkin vasemmassa laidassa olevaa pikku NUOLTA, jonka vieressä on aikalaskuri.