Aineistot (yhteensä 731)

Värivalokuvassa kaksi miestä seisoo sirpit kädessään ruispellolla. Maassa on niitettyä viljaa ja lyhteitä. Takana on vielä pystyssä olevaa laihoa. Oikeassa reunassa näkyy yksi pystytetty kuhilas.

Kuvassa mieshenkilö seisoo talon kuistin edustalla ja pitää puhetta. Juhlaväkeä istuu kuistilla ja pihan penkeillä.

Kuvassa väkeä lapsista vanhuksiin istuu pihamaalla penkeillä ja seuraavat ohjelmanumeroa. Heidän takanaan on auto koivun juurella. Taustalla näkyy viljapelto ja vähän järveä.

Vanhassa värikuvassa mies on hevosensa kanssa pellonlaidassa. Hän on nostelemassa raskaita kiviä reen kyytiin.

Vanhassa värikuvassa iso joukko miehiä seisoo kehässä navetan edessä kuunnellen yhtä heistä. Suurin osa miehistä on paitahihasillaan. Kuvan oikeassa laidassa seisoo punakeltainen linja-auto, joka on tunnistettu Jyväskylän liikenteen autoksi…

Vanhassa värikuvassa linja-auto on pysäköitynä vaalean kivirakennuksen päätyyn. Linja-auton edessä seisoo naisia, miehiä ja pikkupoika. Osa miehistä seisoo auton nokalla. Kaikki ovat kesäisesti pukeutuneita. Osalla naisista on käsilaukku…

Vanhassa värikuvassa maa- ja kotitalosunaiset ovat retkellä. He seisovat linja-auton edessä ja heidän keskellään on retkikohteen isäntä, Antilan maatilan isäntä, Martti Lampinen.

Kuvassa joukko miehiä on nurmipellolla ja tarkastavat pellolle tehtyä kynnön aloitusta. Osa miehistä seisoo ja osa on kyykyssä arvioimassa viiluja. Muakna on myös kaksi pikku poikaa. Miesten takana on hytitön traktori. Taustalla näkyy pellon reunassa…

Kuvassa joukko nuoria ja aikuista seisoo kasvimaapalstan reunalla. Heidän edessään miesneuvoja on kumartuneena maahan ja näyttää, kuinka vilejlykasvia hoidetaan.

Kuvassa maatalouskerholaiset ovat kerääntyneenä miesneuvojan ympärille. Hän on kyykyssä heidän edessään ja pitää kädessään sokerijuurikkaan tainta.

Kuvassa näkyy Osuuskassan talo ja siinä toimineiden liikkeiden sisäänkäynnit.

Lastenpukimo muutti kiinteistöstä myöhemmin ns. Tarhian taloon kirjakaupan naapuriksi.

Kodinkoneliike muutti uuteen pankin kiinteistöön ns. Jalosen talosta…

Kuvassa retkeläisjoukko on kokoontuneena yhteiskuvaan Ampialan jylkynkivellä. Kolme nuorta poikaa istuvat edessä, muut retkeläiset seisovat. Taustalla näkyy muistomerkkirakennelma ja ympäröivää peltomaisemaa.

Kuvassa on maatilan väkeä vanhoista nuoriin traktorin ympärillä. Sen perään on kiinnitetty kasvinsuojeluruisku. Nuorukainen situu kuskin penkillä ja nuori poika nojaa traktorin pyörään. Vanha emäntä hymyilee etualalla. Edessä on myös pahvipakkaus,…

Kuvassa ollaan vanhan urheilukentän laidalla. Suurilukuinen yleisö seuraa urheilukisoja. Istumakatsomo on aivan täynnä ja seisoma-aluekin on täynnään väkeä. Taustalla on mäntyjä ja kaksi rakennusta.

Kuvassa suurilukuinen yleisö seuraa urheilukisojen ohjelmaa vanhalla urheilukentällä. Juoksuradalla seisoo muutama ihminen. Kentällä liehuu Suomen lippu. Taustalla näkyy mäntyjä, pukukoppi ja pari rakennusta.

Kuvassa joukko maa- ja kotitalousnaisia kävelee pihamaalla. He ovat tulleet vierailulle ja jättäneet autonsa piharakennuksen edustalle. Kyseessä on maa- ja kotitalousnaisten retki entisen keuruulaisen, Kaisa-Liisa Hannikaisen (o.s. Kivi-Mannila), …

Äänitiedosto avautuu painamalla ensin aiheen kohdalla olevaa kaiuttimen kuvaa TAI itse aiheen otsikkoa JA sen jälkeen painamalla sivulle avautuneen mustan vaakapalkin vasemmassa laidassa olevaa pikku NUOLTA, jonka vieressä on aikalaskuri.

Arkisto sisältää kopion Svante Kankaan kirjoittamista muistelmista suvustaan ja Klakin torpasta. Arkistoaineisto sijaitsee yhdessä säilytysyksikössä.

Äänitiedosto avautuu painamalla ensin aiheen kohdalla olevaa kaiuttimen kuvaa TAI itse aiheen otsikkoa JA sen jälkeen painamalla sivulle avautuneen mustan vaakapalkin vasemmassa laidassa olevaa pikku NUOLTA, jonka vieressä on aikalaskuri.

Eila Kelloniemi kertoo, millaista oli olla oppilaana Keuruun Yhteiskoulussa vuosina 1945 - 1950.

Otteita sanomalehti Keskisuomalaisen jutusta, jossa kerrottiin lukijoiden muistoja lehdessä julkaistuista vanhoista valokuvista.

Linkin takaa voit ladata Keurusseudun Luonnonystävien julkaisemia Keurusseudun Luonto -lehtiä. Lehti sisältää paljon Keuruusta kirjoitettua. Sähköisenä niitä on netissä vuodesta 2006. Lehteä julkaistaan noin viiden vuoden välein. Se on katsaus mm.…

Keurusseudun Luonnonystävien kirjoittamia artikkeleita seudun linnustosta ja lintuhin liittyvästä tutkimuksesta.

Linkki Suomenselän Linnut -lehden arkistohakuun, josta hakusanalla Keuruu löytyy satakunta juttua viidenkymmenen vuoden ajalta. Keuruulaiset lintuharrastajat ovat olleet aktiivisia kirjoittajia ja Suomenselän Lintutieteellisen yhdistyksen kantavia…

Ruotsalainen farkkutehdas Oy Stockhaus Ab perustetaan Keuruulle 1970-luvulla, joka oli vahvaa kasvun aikaa Keurusseudulla.

Verkkosivusto esittelee kuvin ja tekstein Keurusseudun muistomerkkejä ja muistolaattoja.

Erkki Kinnunen muistelee tapahtumia sota-ajalta, jolloin toimi pysäkinhoitajana Huttulana asemalla.

Koululaispojan kirje sotarintamalle ja ainekirjoitus paketin lähettämisestä tuntemattomalle sotilaalle.

Koulupojan ainekirjoitus Huttulan koulussa sota-aikaan.

Vuonna 1932 syntyneen Veikko Kinnusen kirjoittamia ainekirjoituksia sota-aikaan.

Vuonna 1932 syntyneen Veikko Kinnusen ainekirjoituksia sodan ajalta. Niissä hän kertoo sodasta sen eri vaiheissa ja sen vaikutuksesta keuruulaisten elämään.

Veikko Kinnusen kertomus koulupojan hiihtokilpailupäivästä Keuruun kirkonkylässä 1940-luvulla.

Tekstissä Valte Kivinen muistelee Asunnan vesireitin uittoja ja uittotyötä. Alkuperäinen käsikirjoitus on päivätty 11.5.1988.

Tekstissä käydään läpi vuonna 1914 perustetun Pihlajaveden Säästöpankin historiaa.

Teksti kertoo Keurusselän kirkkovenekulttuurista ja viimeisistä kirkkoveneistä.

Kuvituskuvana on 1900-luvun alun postikortti Raimo Varpulan kokoelmista. Värillisen postikortin kuvassa on kirkkoväkeä saapumassa veneellä pappilan rantaan…

Artikkelissa kerrotaan Asunnan kylällä sijainneesta sahalaitoksesta, sen yrittäjästä ja sahalaitoksen siirtymisestä Oulun Haukiputaalle.

Äänitiedosto avautuu painamalla ensin aiheen kohdalla olevaa kaiuttimen kuvaa TAI itse aiheen otsikkoa JA sen jälkeen painamalla sivulle avautuneen mustan vaakapalkin vasemmassa laidassa olevaa pikku NUOLTA, jonka vieressä on aikalaskuri.

Äänitiedosto avautuu painamalla ensin aiheen kohdalla olevaa kaiuttimen kuvaa TAI itse aiheen otsikkoa JA sen jälkeen painamalla sivulle avautuneen mustan vaakapalkin vasemmassa laidassa olevaa pikku NUOLTA, jonka vieressä on aikalaskuri.

Tiedetila sijaitsee Pihlajaveden Karimolla Keski-Suomessa keskellä erämaata. Tavoitteena on tallentaa henkilökohtaisten tietokoneiden historiaa ja kasvattaa kotimaisia luonnonkasveja.

Punnosen talo sijaitsee Keuruun vanhan kirkon vieressä. Se edustaa 1900-luvun alun virkamieskotia.

Keuruun vanhan kirkon takana sijaitsevan Santun talon historiaa.

Keuruun kotiseutumuseo sijaitsee Keuruun keskustassa aivan Keuruun kirkon vieressä.

Keuruun pitäjänmakasiini on 1860-luvulla valmistunut Keuruun lainajyvästön rakennus, josta lainattiin siemenviljaa tarvitseville korkoa vastaan.

Pihlajaveden vanha hautausmaa tunnetaan Rekolan hautausmaana. Se on otettu käyttöön vuonna 1872 ja sijaitsee Pihlajaveden uuden kirkon läheisyydessä.

Äänitiedosto avautuu painamalla ensin aiheen kohdalla olevaa kaiuttimen kuvaa TAI itse aiheen otsikkoa JA sen jälkeen painamalla sivulle avautuneen mustan vaakapalkin vasemmassa laidassa olevaa pikku NUOLTA, jonka vieressä on aikalaskuri.

Äänitiedosto avautuu painamalla ensin aiheen kohdalla olevaa kaiuttimen kuvaa TAI itse aiheen otsikkoa JA sen jälkeen painamalla sivulle avautuneen mustan vaakapalkin vasemmassa laidassa olevaa pikku NUOLTA, jonka vieressä on aikalaskuri.

Äänitiedosto avautuu painamalla ensin aiheen kohdalla olevaa kaiuttimen kuvaa TAI itse aiheen otsikkoa JA sen jälkeen painamalla sivulle avautuneen mustan vaakapalkin vasemmassa laidassa olevaa pikku NUOLTA, jonka vieressä on aikalaskuri.

Äänitiedosto avautuu painamalla ensin aiheen kohdalla olevaa kaiuttimen kuvaa TAI itse aiheen otsikkoa JA sen jälkeen painamalla sivulle avautuneen mustan vaakapalkin vasemmassa laidassa olevaa pikku NUOLTA, jonka vieressä on aikalaskuri.

Äänitiedosto avautuu painamalla ensin aiheen kohdalla olevaa kaiuttimen kuvaa TAI itse aiheen otsikkoa JA sen jälkeen painamalla sivulle avautuneen mustan vaakapalkin vasemmassa laidassa olevaa pikku NUOLTA, jonka vieressä on aikalaskuri.

Äänitiedosto avautuu painamalla ensin aiheen kohdalla olevaa kaiuttimen kuvaa TAI itse aiheen otsikkoa JA sen jälkeen painamalla sivulle avautuneen mustan vaakapalkin vasemmassa laidassa olevaa pikku NUOLTA, jonka vieressä on aikalaskuri.

Äänitiedosto avautuu painamalla ensin aiheen kohdalla olevaa kaiuttimen kuvaa TAI itse aiheen otsikkoa JA sen jälkeen painamalla sivulle avautuneen mustan vaakapalkin vasemmassa laidassa olevaa pikku NUOLTA, jonka vieressä on aikalaskuri.

Äänitiedosto avautuu painamalla ensin aiheen kohdalla olevaa kaiuttimen kuvaa TAI itse aiheen otsikkoa JA sen jälkeen painamalla sivulle avautuneen mustan vaakapalkin vasemmassa laidassa olevaa pikku NUOLTA, jonka vieressä on aikalaskuri.

Äänitiedosto avautuu painamalla ensin aiheen kohdalla olevaa kaiuttimen kuvaa TAI itse aiheen otsikkoa JA sen jälkeen painamalla sivulle avautuneen mustan vaakapalkin vasemmassa laidassa olevaa pikku NUOLTA, jonka vieressä on aikalaskuri.

Tauno Kuoppala kertoo talviautoilun haasteista ja siitä, mitä tapahtui eräänä talvisena iltana matkalla Kalikan kämpälle 1940-1950-lukujen vaihteessa.

Tauno Kuoppala kertoo tarinan siitä, millaisia haasteita voi tuoda kuorma-autoilijalle polttoaineena käytettävien halkojen lastaaminen.

Tauno Kuoppala kertoo, miten ennen vanhaan huollettiin asuinrakennusten ikkunoita eri vuodenaikoina.

Tauno Kuoppala kertoo retkestä, joka tehtiin vuonna 1938 Mäntästä Keuruulle luistellen. Pojat saivat retken jälkeen pitkään odottamansa palkinnon.

Tauno Kuoppala kertoo Keurusselällä tehdystä rantakeräyksistä 1930- ja 1940-luvuilla. Tarkoituksena oli kerätä uiton aikana karannut puutavara talteen ja käyttöön.

Tiedätkö, mitä Tauno Kuoppalan keräämät sanat entisiltä ajoilta tarkoittavat?

Tauno Kuoppalan keräämiä sanontoja, joita on käytetty korttipelejä pelattaessa.

Tauno Kuoppalan keräämiä sanontoja Keurusseudulta.

Tauno Kuoppala muistelee puutavaran proomausta Keuruulta Mänttään.

Tauno Kuoppala kertoo valtakunnallisen Metsämarssin tapahtumasta kesäkuussa 1950. Tapahtumassa uudistettiin metsää kulottaen ja kylväen Keuruun Liesjärvellä.

Tauno Kuoppala kertoo, mitä tapahtui arestissa Mäntän yhteiskoulussa vuonna 1938.

Tauno Kuoppala kertoo Luikko-Kalela -tyyppisen metsä-äkeen, laikkurin käytöstä. Vuonna 1951 tämä hevosvetoinen kone oli uutuus.

Tauno Kuoppala kertoo retkestä, joka tehtiin vuonna 1938 Mäntästä Keuruulle luistellen. Pojat saivat retken jälkeen pitkään odottamansa palkinnon. Tarinan lukija on Soile Lähdeaho.

Äänitiedosto avautuu painamalla ensin aiheen kohdalla olevaa kaiuttimen kuvaa TAI itse aiheen otsikkoa JA sen jälkeen painamalla sivulle avautuneen mustan vaakapalkin vasemmassa laidassa olevaa pikku NUOLTA, jonka vieressä on aikalaskuri.

1980-luvulla otetussa kuvassa on meneillään haketusnäytös Keuruun seurakuntakeskuksen pysäköintipaikalla. Tarktorin perään on kytketty hakkuri, joka suoltaa haketta toisen traktorin perässä olevaan kärryyn. Vasemmassa laidassa näkyy myös kuorma-auton…

Kuvassa ollaan Keuruun Osuuspankin kerhohuoneella, jossa merkkipäiväänsä viettävä pankinjohtaja Karvinen on ottamassa vastaan onnitteluja. Tuottajayhdistyksen puheenjohtaja Paavo Lintula pitää hänelle onnittelupuhetta. Heidän ympärillään on joukko…

Kuvassa joukko terveyskeskusken lääkäreitä on perehtymässä työergonomiaan navetassa. Lääkäri Ulla Sahiluoto on tarttunut lantyatalikkoon ja muut seuraavat häntä katseellaan. Vasemmalla seisoo lääkäri Matti Kolu. Punapuseroinen nainen taustalla on…

Kuvassa terveyskeskuksen lääkärit seisovat rivissä navetan käytävällä. Henkilöt vasemmalta lähtien: Tuomo Riihonen, Heikki Leivonen (MTK:n edustaja), Tuula Tervo, Paavo Lintula, tuntematon henkilö, Ulla Sahinvaara, Matti Kolu

Kuvassa ollaan Keuruun-Multian Peltomarjat osuuskunnan retkellä. Kaksi miestä seisoo marjapensaiden keskellä. Oikeanpuoleinen henkilö on Jorma Kuusimäki Pihlajavedeltä.

Kansallispirtti sijaitsi Keuruun keskustassa vuosina 1910-1977. Kuva on otettu vuonna 1910. Kansallispirtin paikalla on nykyään liikerakennus.

Näkymä Kivelän rannasta järven yli Keuruun keskustaan. Järven toisella puolen rantaa ja peltoa. Oikealla näkyy uusi kirkko ja vasemmalla vanha kirkko.

Tohtori Oskari Heikinheimon omistama Kuuselan parantola Keuruulla. Mustavalkoisessa kuvassa etualalla peltoa ja riukuaita, jonka takana pihaa ja isokokoinen puutalo.

Hieman kauempaa otetussa mustavalkoisessa kuvassa näkyy hirsirakenteinen talo ja perhe sen kuistilla.

Rauhalan talo Keuruulla. Oikealla Maisi Forsman.

Mustavalkoisessa valokuvassa on kuvattuna keuruulainen lepokoti Seippo. Suuri hirsirakennus sijaitsi Keuruun keskustassa Loilonharjulla Tarhian rannalla kauniissa männikkömaisemassa.

Lepokoti avattiin joulukuussa 1919. Sen omistivat aluksi rouva…

Valtatie 23 rakennetaan vuonna 1966. Alma Piispalan matkustajakoti Torinkulmaa puretaan pois tieltä. Taustalla Keuruun vanha kirkko ja myös puurakennuksia, jotka purettiin tien rakentamisen aikana pois.

Valtatie 23 on valmistunut ja avattu liikenteelle. Kuva on vuodelta 1969.

Vuonna 1963 lehtikuusia oli jo kaadettu Keuruun aseman läheltä. Valmistauduttiin valtatie 23 rakentamiseen. Talvisessa kuvassa näkyy vasemmalla Töysän Kahvi-Tupa ja tien toisella puolella Alma Piispalan pitämä matkustajakoti Torinkulma, Keuruun…

Mustavalkoisessa valokuvassa näkyy vasemmalla Lapinsalmen ylittävän maantiesillan rakennustyömaa Jyväskylän suuntaan kuvattuna. Kuva on vuodelta 1966 jolloin Valtatie 23 rakentaminen ja tulo Keuruulle muutti paljon kirkonkylän maisemaa. Kuvassa…

Pihlajaveden vanhaa kirkkoa kunnostettiin 1920-luvun lopussa ja 1930-luvun alussa. Kuvassa tornin viiriä pitelevä käsityönopettaja Eenok Lahti (1887-1952) oli kunnostuksen päämestari ja suunnittelija. Kirkon sisäosat tehtiin kokonaan uudelleen, sillä…

Keuruun keskustassa Melonlahden rannalla toimi tervatehdas 1900- luvun alusta 1960-luvun alkuun saakka. Kuvassa on Niilo Vuolle-Apilalan omistaman Keuruun Terva Oy:n aikaisen tervatehtaan rakennuksia sen toimikauden lopulta. Nykyään tehtaan paikalla…