Aineistot (yhteensä 761)

49 _49 Nuoret lotat leipoivat, kutoivat, vartioivat.mp3
Äänitiedosto avautuu painamalla ensin aiheen kohdalla olevaa kaiuttimen kuvaa TAI itse aiheen otsikkoa JA sen jälkeen painamalla sivulle avautuneen mustan vaakapalkin vasemmassa laidassa olevaa pikku NUOLTA, jonka vieressä on aikalaskuri.

59 _59 Runo Illuusio kuutamossa.mp3
Äänitiedosto avautuu painamalla ensin aiheen kohdalla olevaa kaiuttimen kuvaa TAI itse aiheen otsikkoa JA sen jälkeen painamalla sivulle avautuneen mustan vaakapalkin vasemmassa laidassa olevaa pikku NUOLTA, jonka vieressä on aikalaskuri.

Vesipähkinöitä.jpg
Koululaisten vesipähkinälöytö Suojoella vuonna 1967.

Keuruun keskustan kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten ja rakennettujen ympäristöjen inventointi on Keuruun kaupungin Keski-Suomen museolta tilaama selvitystyö, joka tehtiin alueelle laadittavan osayleiskaavan taustaselvitykseksi.…

04 _4 Viiksihoppa puomissa ja ajan autojuttuja.mp3
Äänitiedosto avautuu painamalla ensin aiheen kohdalla olevaa kaiuttimen kuvaa TAI itse aiheen otsikkoa JA sen jälkeen painamalla sivulle avautuneen mustan vaakapalkin vasemmassa laidassa olevaa pikku NUOLTA, jonka vieressä on aikalaskuri.

Heikki Airaksisen vuonna 1958 kirjoittama muistelma käsittelee hänen omaa kauppiaanuraansa sekä Keuruun kirkonkylän kauppaliikkeiden historiaa 1860-luvulta alkaen.

Heikki Airaksinen on kirjoittanut tämän muistelutekstin kirjoituskoneella ja…

Keuruun Lotta Svärd -paikallisosaston toimihenkilö Helny Airaksinen (1902 - 2001) kertoo osaston toiminnasta vuosina 1920 - 1944.

Tervakarttanetti.jpg
Kartassa on kuvattuna Keuruun Terva Oy:n alue rakennuksineen. Alueen on mitannut vuonna 1942 kartoittaja K. Airikkala ja kartan on täydentänyt vuonna 1971 kartoittaja Aleksi Takanen.

Juho Ulrik Ampialan kertoo lapsuusmuistojaan isovanhemmista ja heidän kodissaan viettämästään ajasta.

Juho Ulrik Ampiala kertoo muistoja lapsuutensa perheestä 1860-luvulta. Kirjoitus on vuodelta 1916, kirjoittajan äidin Kustaavan kotoa Ampialasta

Sokkosilla.pdf
Sokkosilla on pääkaupunkiin sijoitettu tapakomedia nuoresta orvosta Elmasta, joka pyörittää ympärillään kolmea kilpailevaa kosijaa. Lopussa kaikki tietysti ratkeaa parhain päin, mutta sitä ennen tarvitaan hiukan juonittelua ja koko joukko…

Vuonna 1954 valmistunut katsaus maamme arkeen ja juhlaan. Esillä muun muassa avantouintiseuran näytös, hiihtokeskuksen maisemia, Metsäviikon juhlakokous, grafiikan näyttely, diakonissavihkimys ja Otavan kirjapainon rakennustyömaa. Kesto 7:07 min.

Musiikkitoimittaja Kare Eskolan kertomus puolisonsa Emilia Lajusen vuonna 2015 toteuttamasta kansanmusiikkikiertueesta, jolla muusikko kulki konserttipaikasta toiseen polkupyörällä ja miten siihen media suhtautui.

Emilia Lajunen (s. 1979) on…

Pitkien elokuvien edellä elokuvateattereissa esitetty lyhytelokuva vuodelta 1951. Mainosfilmissä matkataan hiihtolomalle Keuruun vaihteleviin maisemiin.

3.jpg
Kuvassa vasemmalla näkyy siipirataslaiva Elias Lönnrot kauempana järvellä tulossa rantaan. Kuva otettu rannalta, jossa edessä näkyy aita ja hiekkatietä ja niiden takana rannassa ruohoa ja neljä ihmistä. Oikealla kauempana näkyy rantaa ja veneitä.

1..jpg
Mustavalkoisessa kuvassa on siipiratasalus Elias Lönnrot vanhan Lapinsalmen sillan rannassa. Laiva on käynnissä, sen piipusta tulee savua. Vastarannalta otetussa kuvassa vedessä on uittamalla kuljetettavia tukkeja. Rannalla näkyy ihmisiä. Takana…

2.jpg
Mustavalkoinen näkymä raiteiden yli Keuruun asemalle. Etualalla on junaraiteet ja oikealla hiukan tavaravaunun takaosaa.

Keuruun rautatieasema otettiin käyttöön vuonna 1897. Sen on suunnitellut arkkitehti Bruno Granholm V-luokan…

4.jpg
Mustavalkoisessa kuvassa on siipiratasalus Elias Lönnrot pysähtyneenä pappilan rannassa. Vastarannalta otetussa kuvassa näkyy etualalla vettä ja kaisloja ja takana vasemmalla on näkyvissä pappilan päärakennus. Kuvan oikeassa reunassa on vanha…

Keuruun Apteekki, foto Aarne Forsman 1909..jpg
Keuruun apteekin rakennus mustavalkoinen valokuvan vasemmalla puolella, kuva otettu yläviistosti. Kuva halkoo hiekkatie, oikealla näkyy apteekin viereisiä rakennuksia.

39.jpg
Keuruun vanha kirkko talvella. kirkon katolla sekä ympäröivällä kiviaidalla lunta. Vasemmalla kirkon edessä läntinen porttihuone ja kaksi lasta seisomassa.

Haapamäen muistelupiiriläiset muistelevat jätehuoltoa ennenvanhaan.

Kansalaisopiston Haapamäen muistelupiiri muistelee joulunviettoa 1930-luvulta aina 1970-luvulle saakka.

Haapamäen muistelupiiriläiset kertovat muistojaan Haapamäen liikenteestä, matkustamisesta ja erilaisista menopeleistä junista polkupyöriin 1930-luvulta 1960-luvulle.

Haapamäen muistelupiiriläiset muistelivat syksyllä 2019 arkisia asioita. Piirissä pohdiskeltiin kelloa ja ajan määrittelyä eri aikoina Haapamäellä ja Pihlajavedellä. Tärkeä ajan määre on myös kahviaika. Kahvin valmistamiseen liittyy monia jo…

Haapamäelle valmistui vuonna 1950 sekä lääkärintalo, että terveystalo. Haapamäellä toimineista lääkäreistä on jäänyt mieleen paljon hauskojakin muistoja.

Haapamäki kehittyi rautatien myötä vilkkaaksi taajamaksi. Paikannimistöstä löytyy monenlaista tarinaa ihmisistä ja elinkeinoista.

Haapamäen muistelupiiri muistelee nyt jo puretun Haapamäen kansakoulun rakentamista ja koulun opettajia 1950-luvulla.

Haapamäen muistelupiirissä muisteltiin ja selviteltiin Suomen Rautauunitehdasta ja Lausamon suvun vaiheita.

Keuruun kansalaisopiston Haapamäen muistelupiirissä koottu teksti kertoo siitä, miten Haapamäen risteysaseman vilkkaus toi mukanaan paljon työtä poliisille.

Haapamäen rautatieläiskylään tuli siirtoapteekki vuonna 1940 Elisenvaarasta.

Haapamäen rautatieyhteisö tarjosi kulta-aikanaan monipuolisia töitä.

Martti Haapamäki kertoo puheessaan Keuruun kirkonkylän rakennusten ja asutuksen kehityksestä sotia edeltävänä vuosikymmenenä. Puhe on kirjoitettu vuonna 1979.

41 _41 Koulutyttö säilytti kohtalonajan muistot.mp3
Äänitiedosto avautuu painamalla ensin aiheen kohdalla olevaa kaiuttimen kuvaa TAI itse aiheen otsikkoa JA sen jälkeen painamalla sivulle avautuneen mustan vaakapalkin vasemmassa laidassa olevaa pikku NUOLTA, jonka vieressä on aikalaskuri.

06 _6 Lääkäriperhe eli värikästä elämää.mp3
Äänitiedosto avautuu painamalla ensin aiheen kohdalla olevaa kaiuttimen kuvaa TAI itse aiheen otsikkoa JA sen jälkeen painamalla sivulle avautuneen mustan vaakapalkin vasemmassa laidassa olevaa pikku NUOLTA, jonka vieressä on aikalaskuri.

35 _35 Pula-ajan tyttönen ja tallukkaat.mp3
Äänitiedosto avautuu painamalla ensin aiheen kohdalla olevaa kaiuttimen kuvaa TAI itse aiheen otsikkoa JA sen jälkeen painamalla sivulle avautuneen mustan vaakapalkin vasemmassa laidassa olevaa pikku NUOLTA, jonka vieressä on aikalaskuri.

Tuomas Heinonen muistelee lapsuuttaan Haapamäen rautatieläiskylässä. Osa jutuista on kuultu perheeltä. Perheen isä ja äiti olivat molemmat rautatieläisiä. Pääosa näistä muisteloista on 1940-60-luvuilta. Teksti osallistui vuonna 2024 Keuruun…

Liisa Rantalaiho.m4a
Liisa Rantalaiho muistelee muun muassa Haapamäen asemaravintolaa 1930-luvun lopulta

60 _60 Sodan käyneeltä kävi talon teko.mp3
Äänitiedosto avautuu painamalla ensin aiheen kohdalla olevaa kaiuttimen kuvaa TAI itse aiheen otsikkoa JA sen jälkeen painamalla sivulle avautuneen mustan vaakapalkin vasemmassa laidassa olevaa pikku NUOLTA, jonka vieressä on aikalaskuri.

Soittajapoikien historiikki.doc
Historiikki laadittu jaettavaksi juhlayleisölle
Keuruun Soittajapoikien 50-vuotisjuhlakonsertissa 24.3.2002

Kun isä niittokoneen osti.pdf
Kirjoittaja kuvaa lapsuuskotinsa Jukojärven Mantelan heinätöitä ja viljanpuintia ja niihin käytettyjä menetelmiä.

Tarina on alun perin julkaistu Kaiun korva -lehden numerossa 3 (2001).

Joulumuistoja Mantelasta.pdf
Kirjoittaja kertoo jouluvalmisteluista ja joulunvietosta Jukojärven Mantelassa 1940-luvun lopulla.

Tarina on alun perin julkaistu Kaiun korva -lehden numerossa 4 (2001).

Martta-mökkiin limunaatille.pdf
Kirjoittaja kuvaa polkupyörämatkaa kodistaan Jukojärven Mantelasta Keuruun kirkonkylälle sekä asiointia siellä. Tapahtuma-aika on 1940-luvun loppu.

Tarina on alun perin julkaistu Kaiun korva -lehden numerossa 5 (2002).

Jättiläisenkivi.pdf
Kirjoittaja muistelee lapsuuskotinsa Jukojärven Mantelan pihapiirissä ollutta isoa kiveä, siihen liittyneitä leikkejä ja lasten talousaskareita.

Tarina on alun perin julkaistu Kaiun korva -lehden numerossa 6 (2002).

Riihenpölyä Mantelasta.pdf
Kirjoittaja kertoo rukiin korjuusta ja puinnista lapsuuskodissaan Jukojärven Mantelassa.

Tarina on alun perin julkaistu Kaiun korva -lehden numerossa 6 (2002).

Kinkamon pihalta Mantelan tupaan.pdf
Kirjoittaja kuvaa kotitalonsa Jukojärven Mantelan päärakennusta ja sen sisustusta sellaisena kun se oli 1940-luvulla. Lisäksi hän kertoo talossa olleista tarvekaluista ja niillä tehdyistä sisätöistä.

Tarina on alun perin julkaistu Kaiun korva…

Katoavaa kulttuuria 1940-luvulta.pdf
Kirjoittaja kuvaa pehkuturpeen nostoa ja kuivatusta, lampaille tarkoitettujen kerpojen tekoa sekä pellavan työstämistä kotonaan Jukojärven Mantelassa 1940-luvulla.

Tarina on alun perin julkaistu Kaiun korva -lehden numerossa 8 (2003).

Aitat elävät.pdf
Kirjoittaja kuvaa kotitalonsa Jukojärven Mantelan aittarakennusta ja sen sisältöä ja käyttöä. Samalla hän kertoo esimerkiksi elintarvikkeiden säilömisestä ja käytöstä.

Tarina on alun perin julkaistu Kaiun korva -lehden numerossa 9 (2003).

Mantelasta maailmalle.pdf
Kirjoittaja kertoo ensimmäisistä matkoistaan, ensin kotoa Jukojärveltä Multialle ja Kuhmoisiin, ja myöhemmin aikuisena Helsinkiin ja 1960-luvun alussa kesäharjoittelijaksi englantilaiseen Rugbyn kaupunkiin.

Tarina on alun perin julkaistu Kaiun…

Pyöräretkellä.pdf
Kirjoittaja kertoo kesämatkastaan Keuruulle ja pyöräretkestä Jukojärvelle heinäkuussa 2004.

Tarina on alun perin julkaistu Kaiun korva -lehden numerossa 12 (2004).

Perunapuuroa ja möttösiä.pdf
Kirjoittaja kertoo ruoista ja niiden vuodenkierrosta lapsuudenkodissaan Jukojärven Mantelassa 1940-luvun lopulla.

Tarina on alun perin julkaistu Kaiun korva -lehden numerossa 13 (2004).

Inkeriläisiä muistellen.pdf
Kirjoittaja kertoo muistoja varhaislapsuudestaan sota-ajalta, Jukojärven inkeriläispakolaisista sekä ilmavoimien pommikoneen pakkolaskusta Jukojärven Vattuselälle talvella 1947.

Tarina on alun perin julkaistu Kaiun korva -lehden numerossa 14…

Vieraita Vuorelassa.pdf
Kirjoittaja kertoo vierailustaan Keuruulle ja Multialle heinäkuussa 2005 ja osallistumisestaan Vuorelan kirjailijakodissa Jukojärvellä järjestettyyn Kuvan ja runon piknikkiin.


Tarina on alun perin julkaistu Kaiun korva -lehden numerossa 15…

Veikoista Veikkoihin.pdf
Kirjoittaja kertoo liikuntaharrastuksestaan ja toiminnastaan urheiluseuroissa lapsuutensa Jukojärvellä, kouluaikoina Jämsässä ja aikuisena Espoossa.

Tarina on alun perin julkaistu Kaiun korva -lehden numerossa 16 (2005).

Puron varrelta.pdf
Kirjoittaja kuvaa lapsuutensa maisemissa Keuruun Jukojärvellä virrannutta Kaijanpuroa ja sen ympäristön maisemia sekä puroon liittyneitä leikkejä ja töitä.

Tarina on alun perin julkaistu Kaiun korva -lehden numerossa 17 (2006).

Kuin valkeat käärmeet.pdf
Kirjoittaja kuvaa katiskojen ja verkkojen kokemista isän kanssa lapsuudessaan Keuruun Jukojärvellä.

Tarina on alun perin julkaistu Kaiun korva -lehden numerossa 18 (2006).

Neljä lehmää ometassa.pdf
Kirjoittaja kuvaa navettarakennuksen asukkaita ja toimia lapsuudessaan Keuruun Jukojärvellä.

Tarina on alun perin julkaistu Kaiun korva -lehden numerossa 20 (2007).

Kovaa voita ja korviketta.pdf
Kirjoittaja kuvaa ruokatapoja lapsuudessaan Keuruun Jukojärven Mantelassa.

Tarina on alun perin julkaistu Kaiun korva -lehden numerossa 26 (2009).

Vaelluksella Vuorelaan.pdf
Kirjoittaja kuvaa osallistumistaan Vuorela-vaellukselle ja sen reittiä Multialta Keuruun Jukojärvelle Einari Vuorelan kirjailijakotiin kesäkuussa 2011.

Tarina on alun perin julkaistu Kaiun korva -lehden numerossa 31 (2011).

Pauketta pajasta.pdf
Kirjoittaja kuvaa pajarakennusta ja siellä tehtyjä töitä ja työkaluja lapsuudessaan Keuruun Jukojärvellä.

Tarina on alun perin julkaistu Kaiun korva -lehden numerossa 32 (2012).

14 _14 Konttärin Kalle, persoona ja pelimanni.mp3
Äänitiedosto avautuu painamalla ensin aiheen kohdalla olevaa kaiuttimen kuvaa TAI itse aiheen otsikkoa JA sen jälkeen painamalla sivulle avautuneen mustan vaakapalkin vasemmassa laidassa olevaa pikku NUOLTA, jonka vieressä on aikalaskuri.

57 _57 Runo Isäni.mp3
Äänitiedosto avautuu painamalla ensin aiheen kohdalla olevaa kaiuttimen kuvaa TAI itse aiheen otsikkoa JA sen jälkeen painamalla sivulle avautuneen mustan vaakapalkin vasemmassa laidassa olevaa pikku NUOLTA, jonka vieressä on aikalaskuri.

Senja Salmi_pieni.jpg
Kaarina Lähteenmäki, Kerttu Suhonen, Senja Salmi ja Helvi Tyynysniemi kertovat työstään Keurusseudun metsäkämpillä ja metsäpomojen puolisoina 1930-50-lukujen aikana. Pekka Isomäki haastattelee.

Äänitiedosto avautuu painamalla ensin aiheen kohdalla…

2. Veräjä, Valte Kivisen muistelu kun oli herrojen oppaana metsästysreisulla.mp3
Serlachius-yhtiön matsätyönjohtajana toiminut Valte Kivinen kertoo, kuinka oli herrojen oppaana jänismetsällä Havunsalossa vuonna 1938. Pekka Isomäki haastattelee.

Äänitiedosto avautuu painamalla ensin aiheen kohdalla olevaa kaiuttimen kuvaa TAI…

Pekka Isomäki kertoo Keurusseudun metsäperinteestä ja sen tallentamisen parissa tekemästään työstä. Teksti toimii johdantona metsäperinnehaastatteluihin, jotka Isomäki teki alun perin 1980-luvulla c-kaseteille. Veräjää varten hän digitoi ne ja editoi…

3. Ahkeran ja tunnollisen Iitan tarina.mp3
Seppo Temisevä, Kalevi Kallio, Onni Jarkko ja Yrjö Toikkanen kertovat muistojaan riuskasta multialaisesta Iitasta, joka esimerkiksi teki miesten rinnalla raskaita metsätöitä. Pekka Isomäki haastattelee.

Äänitiedosto avautuu painamalla ensin aiheen…

Kallio-Nikara_pieni.jpg
Rosenlew-yhtiöillä työskennelleet Kalevi Kallio, Väinö Ranta ja Yrjö Toikkanen muistelevat Multian suuria savottatyömaita 1920-luvulla. Pekka Isomäki haastattelee.

Äänitiedosto avautuu painamalla ensin aiheen kohdalla olevaa kaiuttimen kuvaa TAI…

Kalle Heinonen_pieni.jpg
Kalle Heinonen kertoo työstään Pihlajaveden sahan puunhankkijana ja myöhemmin sahanhoitajana 1920-60-luvuilla. Pekka Isomäki ja Pentti Pekola haastattelevat.

Äänitiedosto avautuu painamalla ensin aiheen kohdalla olevaa kaiuttimen kuvaa TAI itse…

Lehtomäki_pieni.jpg
Kämppäemäntä Senja Salmi, Rosenlewilla työskennelleet Lauri Leppäjärvi ja Heikki ja Aulis Suhonen sekä kauppias Ahti Kutinlahti kertovat Pihlajavedellä sijainneen Lehtomäen metsäkämpän toiminnasta 1930-50-luvuilla.

Äänitiedosto avautuu painamalla…

Usko Ollikainen_pieni.jpg
Metsätyönjohtajat Usko Ollikainen ja Heikki Pykälämäki muistelevat puutavaran ostoa ja muita metsäpomon töitä Liesjärven kylällä 1940-50-luvuilla. Pekka Isomäki haastattelee.

Äänitiedosto avautuu painamalla ensin aiheen kohdalla olevaa kaiuttimen…

Eero T._pieni.jpg
Serlachius-yhtiöillä työskennelleet Eino Häyrinen, Valte Kivinen ja Eero Tyynysniemi sekä maanviljelijä Kalle Liukko muistelevat puukauppaan ja puutavaran mittaukseen liittyviä asioita 1930-60-luvuilla. Pekka Isomäki ja Pentti Pekola…

Lehtomäen metsäkämpän sotavankikalterit
Kämppäemäntä Senja Salmi ja Rosenlew-yhtiöiden pomot muistelevat neuvostoliittolaisia sotavankeja Pihlajavedellä Lehtomäen metsäkämpällä. Pekka Isomäki haastattelee.

Kuvassa Pihlajaveden Kangastenperän riihen luukku. Riihi oli sota-aikana yli 20…

10. Veräjä, Erkki Teininmäki, kämpät, uitot, kaupat .mp3
Erkki Teininmäki kertoo elämästä Pihlajaveden Lehtomäen metsäkämpällä sekä puunhankinnasta 1930-50-luvuilla. Pekka Isomäki haastattelee.

Äänitiedosto avautuu painamalla ensin aiheen kohdalla olevaa kaiuttimen kuvaa TAI itse aiheen otsikkoa JA sen…

11. Veräjä, puutavaran mittaustilanteita.mp3
Erkki Teininmäki muistelee puutavaran mittausta ja puunhankintaa 1940-60-luvuilla. Pekka Isomäki haastattelee.

12. Veräjä, Korean suhdanne, könttäkaupat, Mannisenmäki, Kierros, Kortemäki,Valkeisenmäki .mp3
Heikki Mannisenmäki, Pertti Kierros, Tuomo Kortemäki ja Jussi Valkeisenmäki muistelevat puutavaran hintaa nostaneen Korean suhdanteen ja leimikon könttäkauppojen vaikutusta puukauppaan 1950-70-luvuilla.

Äänitiedosto avautuu painamalla ensin aiheen…

kalikan kämppä_pieni.jpg
Viljo Lehtomäki muistelee kämppäelämää Housukosken metsäkämpällä Multialla 1940-luvulta alkaen. Ahti Vessari ja Kalevi Kallio muistelevat metsätyöntekijän elämää 1940-60-luvuilla. Pekka Isomäki haastattelee.

Äänitiedosto avautuu painamalla ensin…

Erkki Peräinen_pieni.jpg
Martti Haapamäki, Väinö Huostila, Pentti Pekola, Erkki Peräinen ja Markku Riihonen muistelevat Korean suhdanteen vaikutusta hintoihin ja puun laatuvaatimusten tiukkuutta. Keskustelussa sivutaan myös kanalanpidon taloutta ja traktorin käyttöä…

15. Veräjä, Naaramäen hakkuut, Pihlaisselkä autotienä ja postinkantaja metsärahojen kantajana.mp3
Olavi Korpijärvi ja Pentti Kokinmäki kertovat puunhankinnasta ja -ajosta Pihlajavedellä ja Pihlaisselän yli 1930-50-luvuilla. Lisäksi Korpijärvi muistelee, miten jakoi postinkantajana metsärahoja taloihin. Pekka Isomäki haastattelee.

Äänitiedosto…

16.. Veräjä, Kämppien huolto, nousu ja tuho, Pentti Likonen ja Ahti Vessari.mp3
Serlachius-yhtiöiden metsätyönjohtaja Ahti Vessari ja yleismies Pentti Likonen muistelevat metsäkämppien huoltoa ja alasajoa 1950-60-luvuilla. Pekka Isomäki haastattelee.

Äänitiedosto avautuu painamalla ensin aiheen kohdalla olevaa kaiuttimen…

Puuauto_pieni.jpg
Autoilijat Jorma Mäkelä, Eino Papinaho ja Aarne Heikkinen muistelevat puutavara-autoilun ja tukkinostureiden kehitystä 1930-luvulta 1960-luvulle. Pekka Isomäki ja Pentti Pekola haastattelevat.

Äänitiedosto avautuu painamalla ensin aiheen kohdalla…

Pekka Isomaki_1860-luvun nälkävuodet Pihlajavedellä.pdf
Julkaistu Aisapuu-lehdessä nro 94 2014

Metsäkämpät kartalla 30.11.2017 netti.jpg
Karttaan on merkitty 38 kämppää. Niiden käyttö keskittyi 1930-luvulta 1960-luvun puoliväliin. Vuonna 2017 kaikki kämpät ovat muussa käytössä tai ne on purettu.

Tekstissä kerrotaan toisen maailmansodan aikaisesta polttoainepulasta ja hiilen valmistamisesta häkäponttöjä varten hiilimiilussa Pihlajaveden Karhunkylällä.

Hautalan Lyyti eli Lyydia Mäkinen (1874-1964) oli keuruulainen maatilan emäntä ja valokuvaaja.

Tarinoita Pihlajaveden alueen teiden nimistöstä.
Luento Pihlajaveden kotiseutumuseolla 5.9.2017

Kuin ensimmäistä päivää, 2018
Talkooteatterin 40-vuotisen taipaleen koontia Eine Joutsijoen kokoamana.

22 _22 Myllyn kolketta ja meijerimuistoja.mp3
Äänitiedosto avautuu painamalla ensin aiheen kohdalla olevaa kaiuttimen kuvaa TAI itse aiheen otsikkoa JA sen jälkeen painamalla sivulle avautuneen mustan vaakapalkin vasemmassa laidassa olevaa pikku NUOLTA, jonka vieressä on aikalaskuri.

1 ok nettiin eija junno-pihlainen.jpg
Eija Junno-Pihlainen ( s. 1959) on lahjoittanut Keuruun seudun kotiseutuarkistoon vuodesta 2008 lähtien henkilökohtaiseen ja julkiseen elämäänsä liittyvää arkistoaineistokokonaisuutta, joka sisältää päiväkirjoja, kirjeitä, kirjoituksia, runoja,…

Arkisto sisältää Arvi Kääriäisen keräämät kaksi leikekirjaa. Ne sisältävät Kansan lehden Keurusseutua koskevia lehtileikkeitä vuosilta 1960–1964.Arvi Kääriäinen (31.10.1904 Iisalmi-31.3.1966 Keuruu) oli Osuusliike Keski-Suomen toimitusjohtaja…

13.2.1990 jäljennetty kronikka, jonka kokosi aikoinaan Hellin Kalliomäki.
Koneluettavat metatiedot

atom, dc-rdf, dcmes-xml, json, omeka-xml, rss2