Aineistot (yhteensä 731)

Äänitiedosto avautuu painamalla ensin aiheen kohdalla olevaa kaiuttimen kuvaa TAI itse aiheen otsikkoa JA sen jälkeen painamalla sivulle avautuneen mustan vaakapalkin vasemmassa laidassa olevaa pikku NUOLTA, jonka vieressä on aikalaskuri.

Äänitiedosto avautuu painamalla ensin aiheen kohdalla olevaa kaiuttimen kuvaa TAI itse aiheen otsikkoa JA sen jälkeen painamalla sivulle avautuneen mustan vaakapalkin vasemmassa laidassa olevaa pikku NUOLTA, jonka vieressä on aikalaskuri.

Äänitiedosto avautuu painamalla ensin aiheen kohdalla olevaa kaiuttimen kuvaa TAI itse aiheen otsikkoa JA sen jälkeen painamalla sivulle avautuneen mustan vaakapalkin vasemmassa laidassa olevaa pikku NUOLTA, jonka vieressä on aikalaskuri.

Äänitiedosto avautuu painamalla ensin aiheen kohdalla olevaa kaiuttimen kuvaa TAI itse aiheen otsikkoa JA sen jälkeen painamalla sivulle avautuneen mustan vaakapalkin vasemmassa laidassa olevaa pikku NUOLTA, jonka vieressä on aikalaskuri.

Puhe Veteraanipuiston kellotapulin paljastamistilaisuudessa

Luettelo Keuruun pelimannien ohjelmistossa olevista paikkakuntaan liittyvistä lauluista sekä muista kappaleista, joissa Keuruu on mainittu.

Nuoren Riitta Ahon (nyk. Reijonen) päiväkirjamerkintöjä ensimmäisestä ulkomaan matkasta pelimannien seurassa Tukholmaan vuonna 1975 ja seuraavana vuonna Helsinkiin.

Tietoja Keuruun kansansoittokilpailuista ja kooste Keurusseudun pelimanneista.

Esitelmä Keuruun kansalaisopistossa 26.9.2017 luentosarjassa Miehiä ja naisia teiden nimien takana.

Elokuvaohjaaja ja käsikirjoittaja Matti Kassila (1924-2018) oli Suomen elokuvataiteen merkittävimpiä vaikuttajia. Hänet muistetaan etenkin Mika Waltarin dekkareihin perustuvista Komisario Palmu -elokuvista ja kirjallisuusklassikkojen…

Keuruun museon verkkonäyttely Herpmanin pojat - isoviha Keuruulla vie lukijan 300 vuoden taa aikaan, jolloin Keuruun kirkkoherra Yrjö Herpmanin ylioppilaspojat, Gabriel, Juhana ja Kustaa, ryhtyivät isovihan melskeissä sisseiksi. Pojat kuolivat…

Keuruun Museon tuottama verkkonäyttely Keuruun vanhan kirkon historiasta ja vaiheista sekä elämästä 1700-luvun Keuruulla.

Talvisodan aikana Orionin lääketehdas siirsi toimintojaan Keuruulle. 1940-luvulla Varissaareen rakennettiin tehdasalue kemianteollisuutta varten. Siitä alkoi tärkeä luku keuruulaisen teollisuuden historiassa.

Haapamäen ala-aste valmistui vuonna 1956. Useat sukupolvet ehtivät saada oppia rakennuksessa, joka jäi pois koulukäytöstä vuonna 2014.

Äkkilän talon monia vaiheita Tarhian rannalla.

Opettaja Liisa Saarisen kirjoittama Pohjoislahden ala-asteen satavuotishistoriikki. Teos on alun perin julkaistu monisteena.

Valokuvassa Pohjoislahden kansakoulun luokat 3-4 ja osa 5. luokan oppilaista lukuvuonna 1957-58. Oikeassa reunassa…

Eenok Lahti oli puutyönopettaja ja kyläkuvaaja. Kuvassa hän on suojeluskuntapuvussa. Hän kuului Pihlajaveden suojeluskuntaan ja oli Pihlaisselän pohjoispuolen alueen johtavia henkilöitä. Suojeluskunnan toimintan tapahtui pääasiassa Pihlajaveden…

Äänitiedosto avautuu painamalla ensin aiheen kohdalla olevaa kaiuttimen kuvaa TAI itse aiheen otsikkoa JA sen jälkeen painamalla sivulle avautuneen mustan vaakapalkin vasemmassa laidassa olevaa pikku NUOLTA, jonka vieressä on aikalaskuri.

Riitta Salonen muistelee sodan aikaisia tehtäviään toimisto- ja viestintälottana.

Esa Salovius pohtii sitä, miten hänestä tuli metsästäjä ja muistelee lapsuutensa jännittävää metsästyskokemusta.

Artikkeli kertoo Pihlajaveden Karhunkylän työväentalon rakentamisesta vuosina 1908-1909 sekä talon toiminnasta. Kuvituksena on kaksi luultavasti 1920-luvulla otettua valokuvaa talosta sekä työväenyhdistyksen toimijoista.

Artikkeli on alun perin…

Äänitiedosto avautuu painamalla ensin aiheen kohdalla olevaa kaiuttimen kuvaa TAI itse aiheen otsikkoa JA sen jälkeen painamalla sivulle avautuneen mustan vaakapalkin vasemmassa laidassa olevaa pikku NUOLTA, jonka vieressä on aikalaskuri.

Kunnaneläinlääkärinä Keuruulla vuosikymmenet toiminut Vilho Sihvo muistelee uransa varrella sattuneita tapauksia, jolloin pääsy maatiloille oli joskus haastellista.

Äänitiedosto avautuu painamalla ensin aiheen kohdalla olevaa kaiuttimen kuvaa TAI itse aiheen otsikkoa JA sen jälkeen painamalla sivulle avautuneen mustan vaakapalkin vasemmassa laidassa olevaa pikku NUOLTA, jonka vieressä on aikalaskuri.

Äänitiedosto avautuu painamalla ensin aiheen kohdalla olevaa kaiuttimen kuvaa TAI itse aiheen otsikkoa JA sen jälkeen painamalla sivulle avautuneen mustan vaakapalkin vasemmassa laidassa olevaa pikku NUOLTA, jonka vieressä on aikalaskuri.

Äänitiedosto avautuu painamalla ensin aiheen kohdalla olevaa kaiuttimen kuvaa TAI itse aiheen otsikkoa JA sen jälkeen painamalla sivulle avautuneen mustan vaakapalkin vasemmassa laidassa olevaa pikku NUOLTA, jonka vieressä on aikalaskuri.

Äänitiedosto avautuu painamalla ensin aiheen kohdalla olevaa kaiuttimen kuvaa TAI itse aiheen otsikkoa JA sen jälkeen painamalla sivulle avautuneen mustan vaakapalkin vasemmassa laidassa olevaa pikku NUOLTA, jonka vieressä on aikalaskuri.

Äänitiedosto avautuu painamalla ensin aiheen kohdalla olevaa kaiuttimen kuvaa TAI itse aiheen otsikkoa JA sen jälkeen painamalla sivulle avautuneen mustan vaakapalkin vasemmassa laidassa olevaa pikku NUOLTA, jonka vieressä on aikalaskuri.

Elli Simolan Keuruun murteelle kääntämä jouluevankeliumin teksti. Evankeliumia on luettu ainakin koululaisten joulukirkossa 1990-luvulla, luultavasti muissakin tapahtumissa.

Äänitiedosto avautuu painamalla ensin aiheen kohdalla olevaa kaiuttimen kuvaa TAI itse aiheen otsikkoa JA sen jälkeen painamalla sivulle avautuneen mustan vaakapalkin vasemmassa laidassa olevaa pikku NUOLTA, jonka vieressä on aikalaskuri.

Jyrki Sinervä (1915 - 1998) kirjoitti Keuruun vanhasta sairaalasta ja sen henkilökunnasta kertovan runon ilmeisesti ennen Keuruun uuden sairaalan valmistumista vuonna 1959. Hän käytti nimimerkkiä potilas nro 545.

Äänitiedosto avautuu painamalla ensin aiheen kohdalla olevaa kaiuttimen kuvaa TAI itse aiheen otsikkoa JA sen jälkeen painamalla sivulle avautuneen mustan vaakapalkin vasemmassa laidassa olevaa pikku NUOLTA, jonka vieressä on aikalaskuri.

Tarja Sipposen muistelu sairaanhoitaja Sirkka Sipposesta, joka työskenteli Keuruun kunnansairaalassa osastonhoitajana 1947-1951.

Laura Sointeen kolminäytöksinen ilottelu vuodelta 1931.

Laura Sointeen kaksinäytöksinen farssi vuodelta 1929.

Laura Sointeen yksinäytöksinen huvinäytelmä vuodelta 1964.

Laura Sointeen 1-näytöksinen huvinäytelmä vuodelta
1964.

Laura Sointeen kolminäytöksinen karjalaisaiheinen kansannäytelmä vuodelta 1939.

Laura Sointeen 4-näytöksinen satunäytelmä vuodelta 1923.

Laura Sointeen yksinäytöksinen huvinäytelmä vuodelta 1948.

Laura Sointeen huvinäytelmä vuodelta 1949.

Laura Sointeen huvinäytelmä vuodelta 1933.

Laura Sointeen huvinäytelmä vuodelta 1933.

Laura Sointeen koululaisnäytelmiä vuodelta 1927. Sisältää näytelmät Suuri aarre, Huono pää, Matin ja Maijan joulukuusi, Vuorenpeikon parta ja Kukko ja kana

Laura Sointeen vuonna 1954 ilmestynyt romaani.

Laura Sointeen romaani vuodelta 1936.

Laura Sointeen romaani vuodelta 1932.

Laura Sointeen romaani vuodelta 1951.

Laura Sointeen satukirja vuodelta 1979.

Keurusseudun partiolippukunnat ja niiden toimintaa.

Raija Sulkavan vuosina 2002-2007 keräämä aineisto.

Raija Sulkavan keräämää aineistoa Haapamäeltä. Aiheina muun muassa Haapamäen urheilukenttä ja urheilutoiminta, rantaelämä, seudun metsätyömaat, kauppaliikkeet, Haapamäen Suoja, Asutusliiton kokous, Veikko Hakulinen, reserviläiset ja rautatieläiset. …

Suomen Kulttuurirahasto sai alkunsa nuorten yliopistolaisten keskuudessa, jossa syntyi ajatus suomalaisen kulttuurin ja tieteen tukemisesta vastapainoksi ruotsinkielisen kulttuurin vahvalle asemalle. Alullesaattajiin lukeutuivat mm. L. A. Puntila,…

Äänitiedosto avautuu painamalla ensin aiheen kohdalla olevaa kaiuttimen kuvaa TAI itse aiheen otsikkoa JA sen jälkeen painamalla sivulle avautuneen mustan vaakapalkin vasemmassa laidassa olevaa pikku NUOLTA, jonka vieressä on aikalaskuri.

Äänitiedosto avautuu painamalla ensin aiheen kohdalla olevaa kaiuttimen kuvaa TAI itse aiheen otsikkoa JA sen jälkeen painamalla sivulle avautuneen mustan vaakapalkin vasemmassa laidassa olevaa pikku NUOLTA, jonka vieressä on aikalaskuri.

Äänitiedosto avautuu painamalla ensin aiheen kohdalla olevaa kaiuttimen kuvaa TAI itse aiheen otsikkoa JA sen jälkeen painamalla sivulle avautuneen mustan vaakapalkin vasemmassa laidassa olevaa pikku NUOLTA, jonka vieressä on aikalaskuri.

Äänitiedosto avautuu painamalla ensin aiheen kohdalla olevaa kaiuttimen kuvaa TAI itse aiheen otsikkoa JA sen jälkeen painamalla sivulle avautuneen mustan vaakapalkin vasemmassa laidassa olevaa pikku NUOLTA, jonka vieressä on aikalaskuri.

Äänitiedosto avautuu painamalla ensin aiheen kohdalla olevaa kaiuttimen kuvaa TAI itse aiheen otsikkoa JA sen jälkeen painamalla sivulle avautuneen mustan vaakapalkin vasemmassa laidassa olevaa pikku NUOLTA, jonka vieressä on aikalaskuri.

Äänitiedosto avautuu painamalla ensin aiheen kohdalla olevaa kaiuttimen kuvaa TAI itse aiheen otsikkoa JA sen jälkeen painamalla sivulle avautuneen mustan vaakapalkin vasemmassa laidassa olevaa pikku NUOLTA, jonka vieressä on aikalaskuri.

Äänitiedosto avautuu painamalla ensin aiheen kohdalla olevaa kaiuttimen kuvaa TAI itse aiheen otsikkoa JA sen jälkeen painamalla sivulle avautuneen mustan vaakapalkin vasemmassa laidassa olevaa pikku NUOLTA, jonka vieressä on aikalaskuri.

Äänitiedosto avautuu painamalla ensin aiheen kohdalla olevaa kaiuttimen kuvaa TAI itse aiheen otsikkoa JA sen jälkeen painamalla sivulle avautuneen mustan vaakapalkin vasemmassa laidassa olevaa pikku NUOLTA, jonka vieressä on aikalaskuri.

Pienviljelijäyhdistyksen järjestämä kurssi Hautalassa noin vuonna 1929, jolloin järjestettiin keväällä puutarhakurssi ja syksyllä jatkona kotitalouskurssi.

Kartta on jäljennös vuoden 1693 kartasta, jossa näkyy Keuruun ja Kuivasmäen eli Jämsän välinen rajanjako. Se on ollut aikoinaan Ylä-Satakunnan ja Hämeen raja. Jäljennös on tehty viimeistään vuonna 1776 ja siihen on tehty merkintöjä myös vuonna 1813.…

Jorma Tuomi-Nikulan siipirataslaiva Elias Lönnrotia koskeva aineisto on kertynyt arkistonmuodostajan haltuun, koska hän on uuden, vuonna 1986 liikennöintinsä aloittaneen siipirataslaiva Elias Lönnrot -hankkeen isä Keuruulla ja kerännyt aktiivisesti…

Partiotoiminta on ollut aktiivista Keuruulla. Partiolaiset rakensivat Harri Uimosen ja Rainer Vilkkilän johdolla optimistijollat seurakuntakeskuksen alakerrassa. Kuvassa on meneillään Hirvipoikien keskiviikkopurjehduskilpailut Tarhialla.

Kuvassa on viisi vanhaa autoa pysäköitynä vinottain kirkonkylän raitille. Kunkin auton vieressä seisoo mies. Taustalla näkyy puita ja kaksi liikerakennusta.

Nobel-kirjailija Frans Emil Sillanpää vieraili Keuruulla 1955. Kuvassa hän lukee kirjaa kivikoulun näyttämöllä tuolilla istuen. Tuolin edessä lattialla on kukkakimppu.

Kirjallisuusmatinea Keuruun kivikoulun juhlasalissa keväällä 1955.

Eturivissä Einari Vuorela, Frans Emil Sillanpää, Laura Soinne, Sigfrid Sillanpää, Matti Kurjensaari, lehtori Sirkka Saraluoto ja yhteiskoulun rehtori Jussi Rainio.

Toisessa…

Kuvassa on kesäinen pihanäkymä koulun pihalta. Edessä kulkee hiekkatie ja sitä reunustaa osan matkaa puuaita. Pihaa ympäröi kolme rakennusta. Vasemmalla on vaalea, kolmikerroksinen koulurakennus. Keskellä samoin vaalea, kaksikerroksinen talo, jonka…

Kuvassa on linja-auto, jonka edessä seisoo kujettaja vierellään nainen. Hänellä on olallaan rahastajanlaukku. Linja-auto on pysäköitynä puisten laitureiden väliin. Kuvan vasemmassa laidassa, auton takana näkyy mies ja hänen takanaan kolmikerroksinen…

Kuvassa on näkymä juna-asemalta. Taustalla näkyy vaalea asemarakennus, jonka päätyseinällä on kyltti "KEURUU". Rakennuksen seinään nojaa kaksi miestä. Heidän edessään seisoo kaksi juttelevaa naista, joiden matkatavarat ovat vieressä penkillä. Kuva…

Talvinen maisema kuvattuna pappilan rannan rinteeltä. Vasemmalla rautatiekiskot johtavat kohti Jyväskylää, sähkölinja kulkee sen vieressä. Keskellä puiden välistä pilkottaa Keuruun Sukkatehtaan rakennuksia. Kuvan edustalla maantie kaartuu ja ylittää…

Otavan kirjapainon tehdassali. Otavan Keuruun kirjapaino oli pitkään konsernin suurin tuotantolaitos. Taustalla oleva nainen Sinikka Nieminen.Kustannusosakeyhtiö Otava rakensi kirjapainonsa Keuruulle vuonna 1954. Toiminta alkoi vuonna 1955.

Keuruun vanha kirkko on otettu käyttöön vuonna 1758 ja se viettää 260-vuotisen taipaleensa juhlavuotta vuonna 2018. Kirkko on toiminut museokirkkona 125 vuotta.

Kuvassa on meneillään tukinuitto Lapinsalmen sillan kupeessa. Taustalla näkyy rautatiesillan lisäksi Keuruun molemmat kirkot sekä talon kattoja ja rannalla pieni rantasauna. Salmessa on tukkilautta, jonka viisi miestä hoitavat kekseillään. Lautan…

Keuruulla sijaitsi Puolustusvoimain Pioneerirykmentti. Se koulutti vuosittain noin tuhat pioneeri- ja suojelualan varusmiestä. Palkattua henkilöstöä oli 250. Viimeiset alokkaat astuivat palvelukseen tammikuussa 2014 ja Pioneerirykmentti lopetettiin…

Kesäisessä kuvassa näkyy Lapinsalmen juuri rakennettu silta, jota lähestyy Jyväskylän suunnasta kuorma-auto. Sillan oikealla puolella näkyy rautatie, vanha maantiesilta ja Lapinsalmea. Kuvassa etualalla on myös pieni työmaakoppi aivan tien vieressä.

Junaliikenne kulki Haapamäen kautta Seinäjoelle, Poriin, Jyväskylään ja Tamperelle. Risteysasema oli Suomen vilkkaimpia, sillä kaikki Pohjois-Suomeen kulkevat junat kulkivat Haapamäen kautta. Ensimmäinen juna välillä Haapamäki-Jyväskylä kulki radalla…

Kuvassa mäkihyppääjä on juuri ponnistanut ilmaan. Yleisöä seuraa tilannetta hyppyrirakennelman laidalla. Tornin huipulla liehuu kaksi Suomen lippua.

Kuvassa kolme hevosta ravaa rinnakkain ravikilpailussa jääradalla. Yleisöä on runsaasti radan reunalla seuraamassa kisaa.

Kuvassa on rakenteilla Ketvelniemen silta, joka rakennettiin Juurikkaniemen sairaalan valmistuessa 1958. Taustalla pilkottaa Eino ja Väinö Kaartisen omakotitalo ja Osuusliike Mäki-Matin tj. Erkki Luodon ja Aili Luodon huvila.

Kuvassa on pyöräilijöitä kivikoulun edessä. Etualalla pyörällä ajaa Kari Puro kyydissään Markku Puro. Heidän takanaan pyörää ajaa Pirjo Puro. Taustalla uusi kivikoulu, jota erottaa puuaita jalkakäytävästä.

Kuvassa hinaaja Mänttä II hinaa tukkilauttaa Lapinsalmen sillan alla 1950-luvun ja 1960-luvun taitteessa.

Keuruun Autokorjaamo Ilmoniemi 1950-luvulla. Kuvassa viisi miestä on korjattavan auton ympärillä. Korjaamohallissa näkyy useita autoja, kaasupulloja ja ketjunostureita.

Kuvassa on sisäkuva Osuuskassasta. Rakennus sijaitsi nykyisen uimahallin paikalla Keuruuntien varrella. Samassa rakennuskessa sijaitsi myöhemmin Suur-Keuruun sanomat. Kuvassa pankinjohtaja Martti Karvinen sekä kahta asiakasta palvelevat…