Aineistot (yhteensä 761)

Haapamäen kirkkorakennusten vaiheita 1920-luvulta 2010-luvulle

Muistokirjoituksessa Keuruun entinen kirkkoherra Ossi Poikonen kertoo kollegansa Pekka Lavasteen elämänvaiheista.

Nuottakalastus on ollut yleisempää Keurusselän itäpuolisilla vesillä. Liitteenä olevassa kartassa on merkintöjä Liukon ja Häkkisen kalastuskunnan alueen nuotanvetopaikoista. Alueella harjoitetaan vieläkin nuottakalastusta lähinnä näytösluontoisesti…

Värivalokuvassa on kuvattuna rakennustyömaata koulun alakerran valuvaiheessa. Betonilaudoistusta on sikin sokin lattioilla ja perustuksen ulkopuolella. Kuvan taustalla näkyy punatiilinen kansalaiskoulurakennus, mäntymetsää ja halkopinoja.

Mustavalkokuvassa näkyy maatalousnäyttelualue, jonka läpi kulkee tie lipputankoriveineen. Ihmisiä on sankoin joukoin tiellä ja muualla alueella, jolla näkyy koneita ja telttoja. Kuvan taustalla on omakotitaloja.

Mustavalkokuvassa näkyy maatalousnäyttelualue, jonka vasemmassa laidassa on kaksi pitkää katosta lehmille. Taustalla näkyy rintamamiestalo ja edustalla ihmisiä kävelemässä alueen läpi halkovalla tiellä.

Mustavalkokuvassa näkyy maatalousnäyttelyalue, jossa Suomen liput liehuvat saloissa, ihmisiä kävelee tiellä ja toiset istuvat penkeillä.

Jussi Rainion kirjoittama Keuruun Säästöpankin historiikki kertoo pankin toiminnasta Keurusseudulla vuosina 1899-1989.

Mustavalkoisessa valokuvassa on mäntyjen keskellä Keuruun Yhteiskoulun ensimmäinen toimitila. Kaksikerroksinen vaaleaksi rapattu tiilirakennus oli alun perin rakennettu armeijan kaasu- ja taisteluvälinevarikoksi 1930-luvulla.

Yhteiskoulu aloitti…

Värivalokuvassa on iso joukko Keuruun yhteiskoulun oppilaita ja opettajia tulevan yhteiskoulun tontilla luomassa lunta.

Tarkoituksena on päästä mahdollisimman nopeasti rakentamaan tontille uutta koulua. Kuva on otettu maaliskuussa 1960. Uusi…

Mustavalkoisessa valokuvassa on kuvattu Keuruun yhteiskoulun tontti talvella. Tontilla kasvaa paljon mäntyjä. Puiden ympärillä on lautoja. Keskellä kuvaa seisoo lapsi katselemassa ylös kohti puiden latvoja.

Keuruun yhteiskoulun rakentaminen alkoi…

Mustavalkoisessa valokuvassa on kuvattu Keuruun yhteiskoulun tonttia talvella. Kuvassa on paljon mäntyjä ja kuvassa takana näkyy talo. Edessä olevan männyn ympärillä on lautoja.

Keuruun yhteiskoulua alettiin rakentaa vuonna 1960. Koulu valmistui…

Värivalokuvassa on Keuruun yhteiskoulun rakennustyömaata sen alkuvaiheessa. Kuvassa näkyy puisia tukirakenteita ja muurattuja tiilirakenteita. Etualalla on kuljetuskärryt.

Keuruun yhteiskoulua alettiin rakentaa keväällä 1960. Koulu otettiin…

Mustavalkoisessa valokuvassa on kuvattu Keuruun yhteiskoulun rakennustyömaata sen valuvaiheessa. Kuvassa näkyy puisia valurakenteita.

Kuvassa takana näkyy kirkonkylän kansakoulu eli puukoulu.

Keuruun yhteiskoulua alettiin rakentamaan keväällä…

Värivalokuvassa on Keuruun yhteiskoulun rakenteilla oleva koulun sali. Salin lattialla on puutavaraa. Salissa seisoo lapsi katsomassa kohti ikkunoita.

Keuruun yhteiskoulua alettiin rakentaa keväällä 1960. Koulu valmistui vuonna 1961.

Värivalokuvassa on ihmisiä lapioimassa lunta Keuruun yhteiskoulun tontilla maaliskuussa 1960. Tarkoitus on päästä mahdollisimman nopeasti rakentamaan uutta koulua.

Keuruun yhteiskoulua alettiin rakentaa keväällä 1960. Se valmistui vuonna 1961.

Sällin pienviljelijäinyhdistyksen talon vaiheita.

Terttu Rajamäki kertoo muistojaan Asunnan koulusta, opettajista ja koulun tapahtumista.

Keuruulainen Terttu Rajamäki kertoo kohtaamisistaan runoilija Einari Vuorelan ja kirjailija Laura Sointeen kanssa, kokemuksistaan Vuorelan runojen lausujana ja työstään Vuorelan kirjailijakodin oppaana.

Äänitiedosto avautuu painamalla ensin aiheen kohdalla olevaa kaiuttimen kuvaa TAI itse aiheen otsikkoa JA sen jälkeen painamalla sivulle avautuneen mustan vaakapalkin vasemmassa laidassa olevaa pikku NUOLTA, jonka vieressä on aikalaskuri.

Äänitiedosto avautuu painamalla ensin aiheen kohdalla olevaa kaiuttimen kuvaa TAI itse aiheen otsikkoa JA sen jälkeen painamalla sivulle avautuneen mustan vaakapalkin vasemmassa laidassa olevaa pikku NUOLTA, jonka vieressä on aikalaskuri.

Äänitiedosto avautuu painamalla ensin aiheen kohdalla olevaa kaiuttimen kuvaa TAI itse aiheen otsikkoa JA sen jälkeen painamalla sivulle avautuneen mustan vaakapalkin vasemmassa laidassa olevaa pikku NUOLTA, jonka vieressä on aikalaskuri.

Äänitiedosto avautuu painamalla ensin aiheen kohdalla olevaa kaiuttimen kuvaa TAI itse aiheen otsikkoa JA sen jälkeen painamalla sivulle avautuneen mustan vaakapalkin vasemmassa laidassa olevaa pikku NUOLTA, jonka vieressä on aikalaskuri.

Puhe Veteraanipuiston kellotapulin paljastamistilaisuudessa

Luettelo Keuruun pelimannien ohjelmistossa olevista paikkakuntaan liittyvistä lauluista sekä muista kappaleista, joissa Keuruu on mainittu.

Nuoren Riitta Ahon (nyk. Reijonen) päiväkirjamerkintöjä ensimmäisestä ulkomaan matkasta pelimannien seurassa Tukholmaan vuonna 1975 ja seuraavana vuonna Helsinkiin.

Tietoja Keuruun kansansoittokilpailuista ja kooste Keurusseudun pelimanneista.

Esitelmä Keuruun kansalaisopistossa 26.9.2017 luentosarjassa Miehiä ja naisia teiden nimien takana.

Elokuvaohjaaja ja käsikirjoittaja Matti Kassila (1924-2018) oli Suomen elokuvataiteen merkittävimpiä vaikuttajia. Hänet muistetaan etenkin Mika Waltarin dekkareihin perustuvista Komisario Palmu -elokuvista ja kirjallisuusklassikkojen…

Keuruun museon verkkonäyttely Herpmanin pojat - isoviha Keuruulla vie lukijan 300 vuoden taa aikaan, jolloin Keuruun kirkkoherra Yrjö Herpmanin ylioppilaspojat, Gabriel, Juhana ja Kustaa, ryhtyivät isovihan melskeissä sisseiksi. Pojat kuolivat…

Keuruun Museon tuottama verkkonäyttely Keuruun vanhan kirkon historiasta ja vaiheista sekä elämästä 1700-luvun Keuruulla.

Talvisodan aikana Orionin lääketehdas siirsi toimintojaan Keuruulle. 1940-luvulla Varissaareen rakennettiin tehdasalue kemianteollisuutta varten. Siitä alkoi tärkeä luku keuruulaisen teollisuuden historiassa.

Haapamäen ala-aste valmistui vuonna 1956. Useat sukupolvet ehtivät saada oppia rakennuksessa, joka jäi pois koulukäytöstä vuonna 2014.

Äkkilän talon monia vaiheita Tarhian rannalla.

Opettaja Liisa Saarisen kirjoittama Pohjoislahden ala-asteen satavuotishistoriikki. Teos on alun perin julkaistu monisteena.

Valokuvassa Pohjoislahden kansakoulun luokat 3-4 ja osa 5. luokan oppilaista lukuvuonna 1957-58. Oikeassa reunassa…

Eenok Lahti oli puutyönopettaja ja kyläkuvaaja. Kuvassa hän on suojeluskuntapuvussa. Hän kuului Pihlajaveden suojeluskuntaan ja oli Pihlaisselän pohjoispuolen alueen johtavia henkilöitä. Suojeluskunnan toimintan tapahtui pääasiassa Pihlajaveden…

Äänitiedosto avautuu painamalla ensin aiheen kohdalla olevaa kaiuttimen kuvaa TAI itse aiheen otsikkoa JA sen jälkeen painamalla sivulle avautuneen mustan vaakapalkin vasemmassa laidassa olevaa pikku NUOLTA, jonka vieressä on aikalaskuri.

Riitta Salonen muistelee sodan aikaisia tehtäviään toimisto- ja viestintälottana.

Esa Salovius pohtii sitä, miten hänestä tuli metsästäjä ja muistelee lapsuutensa jännittävää metsästyskokemusta.

Artikkeli kertoo Pihlajaveden Karhunkylän työväentalon rakentamisesta vuosina 1908-1909 sekä talon toiminnasta. Kuvituksena on kaksi luultavasti 1920-luvulla otettua valokuvaa talosta sekä työväenyhdistyksen toimijoista.

Artikkeli on alun perin…

Äänitiedosto avautuu painamalla ensin aiheen kohdalla olevaa kaiuttimen kuvaa TAI itse aiheen otsikkoa JA sen jälkeen painamalla sivulle avautuneen mustan vaakapalkin vasemmassa laidassa olevaa pikku NUOLTA, jonka vieressä on aikalaskuri.

Kunnaneläinlääkärinä Keuruulla vuosikymmenet toiminut Vilho Sihvo muistelee uransa varrella sattuneita tapauksia, jolloin pääsy maatiloille oli joskus haastellista.

Äänitiedosto avautuu painamalla ensin aiheen kohdalla olevaa kaiuttimen kuvaa TAI itse aiheen otsikkoa JA sen jälkeen painamalla sivulle avautuneen mustan vaakapalkin vasemmassa laidassa olevaa pikku NUOLTA, jonka vieressä on aikalaskuri.

Äänitiedosto avautuu painamalla ensin aiheen kohdalla olevaa kaiuttimen kuvaa TAI itse aiheen otsikkoa JA sen jälkeen painamalla sivulle avautuneen mustan vaakapalkin vasemmassa laidassa olevaa pikku NUOLTA, jonka vieressä on aikalaskuri.

Äänitiedosto avautuu painamalla ensin aiheen kohdalla olevaa kaiuttimen kuvaa TAI itse aiheen otsikkoa JA sen jälkeen painamalla sivulle avautuneen mustan vaakapalkin vasemmassa laidassa olevaa pikku NUOLTA, jonka vieressä on aikalaskuri.

Äänitiedosto avautuu painamalla ensin aiheen kohdalla olevaa kaiuttimen kuvaa TAI itse aiheen otsikkoa JA sen jälkeen painamalla sivulle avautuneen mustan vaakapalkin vasemmassa laidassa olevaa pikku NUOLTA, jonka vieressä on aikalaskuri.

Äänitiedosto avautuu painamalla ensin aiheen kohdalla olevaa kaiuttimen kuvaa TAI itse aiheen otsikkoa JA sen jälkeen painamalla sivulle avautuneen mustan vaakapalkin vasemmassa laidassa olevaa pikku NUOLTA, jonka vieressä on aikalaskuri.

Elli Simolan Keuruun murteelle kääntämä jouluevankeliumin teksti. Evankeliumia on luettu ainakin koululaisten joulukirkossa 1990-luvulla, luultavasti muissakin tapahtumissa.

Äänitiedosto avautuu painamalla ensin aiheen kohdalla olevaa kaiuttimen kuvaa TAI itse aiheen otsikkoa JA sen jälkeen painamalla sivulle avautuneen mustan vaakapalkin vasemmassa laidassa olevaa pikku NUOLTA, jonka vieressä on aikalaskuri.

Jyrki Sinervä (1915 - 1998) kirjoitti Keuruun vanhasta sairaalasta ja sen henkilökunnasta kertovan runon ilmeisesti ennen Keuruun uuden sairaalan valmistumista vuonna 1959. Hän käytti nimimerkkiä potilas nro 545.

Äänitiedosto avautuu painamalla ensin aiheen kohdalla olevaa kaiuttimen kuvaa TAI itse aiheen otsikkoa JA sen jälkeen painamalla sivulle avautuneen mustan vaakapalkin vasemmassa laidassa olevaa pikku NUOLTA, jonka vieressä on aikalaskuri.

Tarja Sipposen muistelu sairaanhoitaja Sirkka Sipposesta, joka työskenteli Keuruun kunnansairaalassa osastonhoitajana 1947-1951.

Laura Sointeen kolminäytöksinen ilottelu vuodelta 1931.

Laura Sointeen kaksinäytöksinen farssi vuodelta 1929.

Laura Sointeen yksinäytöksinen huvinäytelmä vuodelta 1964.

Laura Sointeen 1-näytöksinen huvinäytelmä vuodelta
1964.

Laura Sointeen kolminäytöksinen karjalaisaiheinen kansannäytelmä vuodelta 1939.

Laura Sointeen 4-näytöksinen satunäytelmä vuodelta 1923.

Laura Sointeen yksinäytöksinen huvinäytelmä vuodelta 1948.

Laura Sointeen huvinäytelmä vuodelta 1949.

Laura Sointeen huvinäytelmä vuodelta 1933.

Laura Sointeen huvinäytelmä vuodelta 1933.

Laura Sointeen koululaisnäytelmiä vuodelta 1927. Sisältää näytelmät Suuri aarre, Huono pää, Matin ja Maijan joulukuusi, Vuorenpeikon parta ja Kukko ja kana

Laura Sointeen vuonna 1954 ilmestynyt romaani.

Laura Sointeen romaani vuodelta 1936.

Laura Sointeen romaani vuodelta 1932.

Laura Sointeen romaani vuodelta 1951.

Laura Sointeen satukirja vuodelta 1979.

Keurusseudun partiolippukunnat ja niiden toimintaa.

Raija Sulkavan vuosina 2002-2007 keräämä aineisto.

Raija Sulkavan keräämää aineistoa Haapamäeltä. Aiheina muun muassa Haapamäen urheilukenttä ja urheilutoiminta, rantaelämä, seudun metsätyömaat, kauppaliikkeet, Haapamäen Suoja, Asutusliiton kokous, Veikko Hakulinen, reserviläiset ja rautatieläiset. …

Suomen Kulttuurirahasto sai alkunsa nuorten yliopistolaisten keskuudessa, jossa syntyi ajatus suomalaisen kulttuurin ja tieteen tukemisesta vastapainoksi ruotsinkielisen kulttuurin vahvalle asemalle. Alullesaattajiin lukeutuivat mm. L. A. Puntila,…

Äänitiedosto avautuu painamalla ensin aiheen kohdalla olevaa kaiuttimen kuvaa TAI itse aiheen otsikkoa JA sen jälkeen painamalla sivulle avautuneen mustan vaakapalkin vasemmassa laidassa olevaa pikku NUOLTA, jonka vieressä on aikalaskuri.

Äänitiedosto avautuu painamalla ensin aiheen kohdalla olevaa kaiuttimen kuvaa TAI itse aiheen otsikkoa JA sen jälkeen painamalla sivulle avautuneen mustan vaakapalkin vasemmassa laidassa olevaa pikku NUOLTA, jonka vieressä on aikalaskuri.

Äänitiedosto avautuu painamalla ensin aiheen kohdalla olevaa kaiuttimen kuvaa TAI itse aiheen otsikkoa JA sen jälkeen painamalla sivulle avautuneen mustan vaakapalkin vasemmassa laidassa olevaa pikku NUOLTA, jonka vieressä on aikalaskuri.

Äänitiedosto avautuu painamalla ensin aiheen kohdalla olevaa kaiuttimen kuvaa TAI itse aiheen otsikkoa JA sen jälkeen painamalla sivulle avautuneen mustan vaakapalkin vasemmassa laidassa olevaa pikku NUOLTA, jonka vieressä on aikalaskuri.

Äänitiedosto avautuu painamalla ensin aiheen kohdalla olevaa kaiuttimen kuvaa TAI itse aiheen otsikkoa JA sen jälkeen painamalla sivulle avautuneen mustan vaakapalkin vasemmassa laidassa olevaa pikku NUOLTA, jonka vieressä on aikalaskuri.

Äänitiedosto avautuu painamalla ensin aiheen kohdalla olevaa kaiuttimen kuvaa TAI itse aiheen otsikkoa JA sen jälkeen painamalla sivulle avautuneen mustan vaakapalkin vasemmassa laidassa olevaa pikku NUOLTA, jonka vieressä on aikalaskuri.

Äänitiedosto avautuu painamalla ensin aiheen kohdalla olevaa kaiuttimen kuvaa TAI itse aiheen otsikkoa JA sen jälkeen painamalla sivulle avautuneen mustan vaakapalkin vasemmassa laidassa olevaa pikku NUOLTA, jonka vieressä on aikalaskuri.

Äänitiedosto avautuu painamalla ensin aiheen kohdalla olevaa kaiuttimen kuvaa TAI itse aiheen otsikkoa JA sen jälkeen painamalla sivulle avautuneen mustan vaakapalkin vasemmassa laidassa olevaa pikku NUOLTA, jonka vieressä on aikalaskuri.

Pienviljelijäyhdistyksen järjestämä kurssi Hautalassa noin vuonna 1929, jolloin järjestettiin keväällä puutarhakurssi ja syksyllä jatkona kotitalouskurssi.