Aineistot (yhteensä 760)

Äänitiedosto avautuu painamalla ensin aiheen kohdalla olevaa kaiuttimen kuvaa TAI itse aiheen otsikkoa JA sen jälkeen painamalla sivulle avautuneen mustan vaakapalkin vasemmassa laidassa olevaa pikku NUOLTA, jonka vieressä on aikalaskuri.

Äänitiedosto avautuu painamalla ensin aiheen kohdalla olevaa kaiuttimen kuvaa TAI itse aiheen otsikkoa JA sen jälkeen painamalla sivulle avautuneen mustan vaakapalkin vasemmassa laidassa olevaa pikku NUOLTA, jonka vieressä on aikalaskuri.

Pennsylvanialaisen maantiedon opettajan Isabel Foyen (1913–1999) suuri sydän ja hyvä tahto toivat kaivattua apua sodanjälkeistä pula-aikaa eläneelle Keuruulle ja Suomelle.

Vuonna 1947 nuori amerikkalainen opettaja Isabel Foye lähetti Valittujen…

Artikkeli arkkitehti Laila Niemiojan suunnittelemista rakennuksista Keurusseudulla.

Julkaistu Aisapuu-lehdessä nro 93 2014.

Lastentarhanopettaja Kerttu Lavaste os. Kortekangas kertoo muistojaan lottatoiminnasta. Ne ovat osa Elina Lahden tekemää haastattelua lottatapahtumassa Keuruulla Haapa­mäen Suojalla 28.4.2019.

Kertomuksessa ruustinna Kerttu Lavaste muistelee toisen lapsensa synnytystä eräänä pakkasyönä Keuruun synnytyslaitoksella.

Tekstissä rovasti Pekka Lavaste muistelee nuoruuttaan eri puolilla Suomea - muuttoa Karjalasta, koulunkäyntiään ja sotataivaaltaan.

Tekstissä rovasti Pekka Lavaste kertoo monivivahteisesta päivästään 2.2.1999. Kirjoitus on osa Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran keruuta kyseisen päivän tapahtumista.

Tekstissä rovasti Pekka Lavaste antaa leikkimielisen työtodistuksen puolisolleen Kertulle tämän tekemistä, monipuolisista, tehtävistä elämän eri alueilla.

Keuruun rintamaveteraanien ja muiden veteraanijärjestöjen toiminnan vaiheita.

Vuonna 1954 kuvattu katsaus maahamme. Esillä muun muassa presidentin puolison vierailu Kuopiossa, Savon Lastenlinnan ja joulumerkkikodin vihkiäiset, evankelistan saarna, Otavan uudisrakennuksen harjannostajaiset, pontikkatehdas, laivastovierailu ja…

Paavo Lintula kertomus järven ja sen rantojen tapahtumista vuosikymmenten mittaan.

Tekstissä kerrotaan kirkkovenematkoista 1800-luvulla Kolhon ja Keuruun välillä. Kolhon Ylä-Kaukasen ranta oli myös tärkeä kauppapaikka. Elokuussa 1845 kirkkoveneonnettomuus järkytti kirkkokansaa.

Muistokirjoituksessa sotaveteraani Pekka Viinikan sisarenpoika Paavo Lintula muistelee enonsa elämäntyötä.

Kesäinen näkymä Keuruun rautatieasemalle. Taustalla uuden kirkon torni. Oikealle edessä nainen maalaustelineen ääressä.

Lapinsillalle tultiin jo viime vuosisadalla katsomaan "Eliaan" tuloa ja lähtöä. Uuden "Elias Lönnrotin" kunniaksi kesällä 1986 järjestettiin ensimmäiset siltatanssit. Kuvassa etualalla selin soittamassa Keuruun pelimannit. Sillalla ihmisiä…

Näkymä Keuruuntielle 1980-luvulla. Keskellä autoliikennettä, taustalla näkyy liikerakennuksia ja Keuruun kirkon torni.

Illan pimeydessä otettu kuva yläviistosta Keuruuntieltä etelästä pohjoiseen. Pitkällä valotuksella otetun kuvan keskellä Keuruuntie, jossa näkyvät pitkinä viivoina autojen etu- ja takavalot.

Talvinen kuva vuonna 1932 valmistuneesta rakennuksesta, jossa toimi alunperin koulu. 1980-luvulla rakennuksessa toimi Haapamäen kirjasto ja nuoristotalo.

Uusi siipirataslaiva "Elias Lönnrot" rakennettiin vuonna 1986 ja vihittiin käyttöön 18.6. samana vuonna. Kuvassa näkyy laiva sivuprofiilissa Ahtolan satamassa, taustalla Keuruun kirkon torni.

Koululaisia välitunnilla vastavalmistuneen Kivelän koulun pihalla.

Talvinen näkymä veden yli entisen Tiwi oy:n lastulevytehtaan rakennuksiin. Värivalokuvassa on etualalla järveä ja järvialueen takana laaja tehdasalue. Kuvassa oikealla piipuista nousee savua tai höyryä pakkasilmaan. Rakennuksen katolla punaisin…

Talvinen kuva Keuruun kaupungitalosta sivusuunnasta lumisten puiden ympäröimänä. Taivas on kellertävä ja hämärä valo saa etualan lumen sävyttymään violettiin.

Tekstissä kerrotaan Keuruun Pappinniemen ja siellä sijainneen Lehikoisen nahkurinverstaan tarinaa aina 1930-luvulta 1950-luvulle.

Keuruun Pappilanniemestä tuli monen karjalaisen perheen uusi koti toisen maailmansodan jälkeen. Tekstissä muistellaan asuttamisen vaiheita ja elämää Pappilanniemessä.

Kuvassa on Asunnan työväenyhdistyksen johtokunta pöydän ääressä. Kuvassa vasemmalta ylhäältä Emma Lempinen, Aino Nikkaanmäki, Lyydia Mäkinen. Vasemmalta alhaalta Anselm Laaksonen, Juho Nikkaanmäki, Semmi Peltola ja Matti Mäkinen.

Kuvassa keskellä muurari leivinuunin edessä työvaatteissaan työkalut käsissään. Hänen vasemmalla puolellaan Atte Mäkinen ja Johanna Mäkinen sylissään lapsi. Koira makaa hellan päällä. Muurarin oikealla puolella Matti Mäkinen.

Kuvassa Lyydia Mäkinen, Atte Mäkisen pieni tytär Martta ja Matti Mäkinen seisovat Hautalan talon pihassa. Uusi talo on taustalla, se on vielä maalaamaton. Kuvassa on kevät tai syksy.

Kuvassa on kokoonnuttu Atte Mäkisen ja Johanna Mäkisen os. Järvisen hääkuvaan. Hääpari istuu edessä ja ympärillä on useita kymmeniä henkilöitä hääväkeä. Kuva on otettu Piippalasta Johannan kotona.

Kuvassa Hautalan talon puutarhassa kesällä Lyydia Mäkinen, Johanna Mäkinen, Matti Mäkinen ja Johannan esikoinen Martta. Talo on maalattu punamullalla.

Kuvassa on Hautalan talon emäntä Lyydia Mäkinen eli Hautalan Lyyli kolmen lehmän kanssa laitumella. Vieressä seisoo Hautalan isäntä Matti hevosen kanssa.

Hautalan etupihalla sukulaisia kylässä. Ihmiset istuvat nurmella talon edessä. Vasemmalta Eljas Oopettila, Heikki Oopettila, Atte Mäkinen, Johanna Mäkinen sylissä tytär Maire, Effia Hanho (Lyydia Mäkisen äiti), Martta, Johannan ja Aten tytär ja…

Äänitiedosto avautuu painamalla ensin aiheen kohdalla olevaa kaiuttimen kuvaa TAI itse aiheen otsikkoa JA sen jälkeen painamalla sivulle avautuneen mustan vaakapalkin vasemmassa laidassa olevaa pikku NUOLTA, jonka vieressä on aikalaskuri.

Äänitiedosto avautuu painamalla ensin aiheen kohdalla olevaa kaiuttimen kuvaa TAI itse aiheen otsikkoa JA sen jälkeen painamalla sivulle avautuneen mustan vaakapalkin vasemmassa laidassa olevaa pikku NUOLTA, jonka vieressä on aikalaskuri.

Äänitiedosto avautuu painamalla ensin aiheen kohdalla olevaa kaiuttimen kuvaa TAI itse aiheen otsikkoa JA sen jälkeen painamalla sivulle avautuneen mustan vaakapalkin vasemmassa laidassa olevaa pikku NUOLTA, jonka vieressä on aikalaskuri.

Mustavalkoisessa talvisessa valokuvassa on iso puurakennus kirkkoaukiolla Keuruun uuden kirkon vieressa. Kuvassa kirkosta näkyy tornia kuvan oikeassa laidassa.

Keuruun Säästöpankki rakennutti talon toimitilakseen vuonna 1924. Rakennus oli…

Mustavalkoisessa valokuvassa on Keuruun Säästöpankin henkilöstöä työpöydän ympärillä pankin toimistossa.

Kuva on ilmeisesti 1930-luvun alusta. Kuvassa on vasemmalta oikealle Frans Kotiranta, F.V. Tuomisto ja Aarne Lamminheimo.

Pastori Frans…

Matka Mäkelän perustaja, Valdemar Mäkelä, oli 1930-luvulla menestyvä kyläkauppias, kunnes vuonna 1937 päätti ostaa ensimmäisen linja-autonsa vaimonsa Enne Dagmarin kanssa. Yrityksen ensimmäinen vakiovuororeitti ajettiin Soini-Myllymäki-Keuruu…

Mustavalkoisessa valokuvassa on iso joukko väkeä Keuruun Kansallispirtin portailla talvipäivänä. Hirsirakennuksen seinässä on kyltti Keuruun kunnan säästöpankki.

Keuruun Kansallispirtti valmistui vuonna 1910. Keuruun kunnan säästöpankki toimi…

Kuvassa retkeläiset seisovat tuulisella maatilan pihamaalla konehallin vieressä. Miesten mukana on pieni poika ja yksi nainen, jolla on yllään kansallispuku. Takana näkyy maatilan punainen asuinrakennus.

14-vuotiaan Matin sota-ajan muisto metsäkaartilaisesta.

Matti Metsälä muistelee sota-aikaa kotikylällään ja kertoo aluelle sijoitettujen karjalaisperheiden kohtaloista.

Yleisradion aluetoimitusten minidokumentissa esitellään Suomea lapsille lasten näkökulmasta ja eri paikkakunnilta. Ohjelmat ovat vuosilta 1980 ja 1981. Jimi-pojasta kertova jakso on kuvattu Pohjoisjärvellä.

Keuruulaisen Sakari Moision säveltämä ja sanoittama valssi. Nuottisovituksessa melodia, soinnut ja sanat.

Keuruulaisen Sakari Moision säveltämä ja sanoittama valssi. Nuottijulkaisu sisältää melodian, soinnut ja sanat.

Keuruulaisen Sakari Moision säveltämä ja sanoittama kotiseutuaiheinen laulu. Nuottijulkaisu sisältää melodian, sointumerkit ja sanat. Kappaleen erikoisuutena on se, että kaikki sanat alkavat k-kirjaimella.

Teuvo Mujon koostamaa videomateriaalia Keuruun kunnansairaalan 100-vuotisjuhlan tapahtumista vuonna 1989. Ensiesitys kulttuuritalo Kimarassa marraskuussa 2017.

Dokumentti kertoo Keuruun Kalettomalla vuonna 2016 järjestetystä konepäivästä, jossa oli esillä vanhoja maatalous- ja maansiirtokoneita sekä kädentaitoja. Kesto 23:58 min.

Dokumenttielokuva vuonna 1991 Keuruun Suojoella tehdyistä arkeologisista kaivauksista. Museologian professori Janne Vilkuna esittelee Suojoen kaivausten tuloksia vuonna 2016 Keski-Suomen museossa kuvatussa jaksossa. Kesto 31:13 min.

Riihon kylällä talvella 1988-1989 filmatun Talvisota-elokuvan kuvauksia Keuruulla ja tekijöiden haastatteluita. Kesto 46:44 min.

Haapamäen Suojan pihassa oleva lottien sodan aikaista työtä kunnioittava Timo Karan Ilmavalvojat-patsas valmistui vuonna 1994. Teksti kertoo patsashankkeen vaiheista.

Äänitiedosto avautuu painamalla ensin aiheen kohdalla olevaa kaiuttimen kuvaa TAI itse aiheen otsikkoa JA sen jälkeen painamalla sivulle avautuneen mustan vaakapalkin vasemmassa laidassa olevaa pikku NUOLTA, jonka vieressä on aikalaskuri.

Luettelo diplomiarkkitehti Laila Niemiojan suunnittelemista kohteista Keuruulla ja muilla paikkakunnilla.

Äänitiedosto avautuu painamalla ensin aiheen kohdalla olevaa kaiuttimen kuvaa TAI itse aiheen otsikkoa JA sen jälkeen painamalla sivulle avautuneen mustan vaakapalkin vasemmassa laidassa olevaa pikku NUOLTA, jonka vieressä on aikalaskuri.

Äänitiedosto avautuu painamalla ensin aiheen kohdalla olevaa kaiuttimen kuvaa TAI itse aiheen otsikkoa JA sen jälkeen painamalla sivulle avautuneen mustan vaakapalkin vasemmassa laidassa olevaa pikku NUOLTA, jonka vieressä on aikalaskuri.

Luento Keuruun kansalaisopistossa sarjassa Miehiä ja naisia teiden nimien takana 24.10.2017

Vuodelta 2014 oleva radiotallenne, jossa haastatellaan Haapamäen kyläyhdistyksen aktiiveja. Aiheena muun muassa Porin radan uudelleen aukaisu, Haapamäen rautatiemiljöön kunnostaminen elämysmatkailua varten ja toive saada alueelle korjausrakentamisen…

Äänitiedosto avautuu painamalla ensin aiheen kohdalla olevaa kaiuttimen kuvaa TAI itse aiheen otsikkoa JA sen jälkeen painamalla sivulle avautuneen mustan vaakapalkin vasemmassa laidassa olevaa pikku NUOLTA, jonka vieressä on aikalaskuri.

Vuonna 1945 valmistunut dokumentti, jossa esillä sisävesilaivamatka Keski-Suomessa maakunnan esittelyn näkökulmasta kuvattuna. Kohteina muun muassa vanha kirkko, Orionin tehtaat ja Keski-Suomen Osuusliikkeen hotelli. Keuruu kohdassa 8:40. Kesto…

Harjulinnan vaiheita Häkkiskylässä 80 vuoden ajalta.

Äänitiedosto avautuu painamalla ensin aiheen kohdalla olevaa kaiuttimen kuvaa TAI itse aiheen otsikkoa JA sen jälkeen painamalla sivulle avautuneen mustan vaakapalkin vasemmassa laidassa olevaa pikku NUOLTA, jonka vieressä on aikalaskuri.

Hillevi Pänkäläisen artikkeli kertoo kirkkovene Liukon Liukkaan vaiheista. Se on toinen tähän päivään säilyneistä Keuruulla 1800-luvulla käytetyistä kirkkoveneistä.

Keuruun Lotta Svärd järjestön kyläosaston vilkas toiminta alkoi vuodesta 1933 ja jatkui aina järjestön lakkauttamiseen vuonna 1944.

Keuruulainen vene annettiin lahjaksi Venäjän keisarinna Maria Fjodorovnalle vuonna 1885.

Lyyli Pekkala kertoo muistojaan joulunvietosta entisajan Keuruulla. Pekkala piti esitelmänsä Keuruun Marttojen pikkujouluissa Keuruulla pappilassa 11.12.1978.

Keuruulainen Lauri Permikangas muistelee isoisäänsä Aapo Vuorelaa ja enoaan Onni Vuorelaa Tiusalan kylältä.

Lauri Permikangas muistelee 1940- ja 50-lukujen keuruulaista 4H-toimintaa.

Lauri Permikangas muistelee perunannostoa ja viljelytapojen kehittymistä 1940-luvulta alkaen. Kuvassa Vihtori Permikangas ja Purje-hevonen 1950-luvun lopussa. Kuvaaja ei tiedossa.

Lauri Permikangas kertoo talvisista metsätöistä 1940-1950-luvuilla.

Lauri Permikangas muistelee maitotilojen kehitystä.

Tekstissä Lauri Permikangas muistelee perinteistä rukiin puintia riihessä.
Valokuvassa on riihi ja sen edustalla (riima) rukiita odottamassa koneella puimista. Kuva 1950-1960-luvuilta, kuvaaja ei tiedossa.

Lauri Permikangas kertoo kyntötapojen ja -välineiden muuttumisesta ja kyntökilpailuista.

Lauri Permikangas kertoo perinteisten maatalouden työvälineiden valmistuksesta.

Lauri Permikangas kertoo Maatalouspäivien kilpailuista ja niiden merkityksestä maanviljelijälle.

Raili Pieviläinen, o.s. Niemelä (s. 1931) muisteli vuonna 1992 sota-ajan lapsuuttaan Huttulassa.

Suur-Keuruu-lehden artikkeli 18.3.2018

Pirkko Mäntysaari muistelee Vuorelan päärakennuksen tulipaloa v. 1934. Hänen isänsä oli runoilija Einari Vuorelan nuorin veli Viljo Henrik Vuorela.

Pirkko Mäntysaari (o.s. Vuorela) muistelee ensimmäistä joululahjaansa Keuruun Jukojärvellä Vuorelassa. Hänen isänsä oli runoilija Einari Vuorelan nuorin veli Viljo Henrik Vuorela.

Lapsuuden muistot, hetket runoilijan seurassa ja rakkaan kotiseudun maisemat piirtyvät elävinä mieleen, kun Pirkko Mäntysaari (os. Vuorela) muistelee synnyinseutuaan, perhettään ja setäänsä, runoilija Einari Vuorelaa.