Aineistot (yhteensä 752)

Laura Sointeen romaani vuodelta 1932.

Lauri Permikangas kertoo talvisista metsätöistä 1940-1950-luvuilla.

Pekka Isomäki kertoo Keurusseudun metsäperinteestä ja sen tallentamisen parissa tekemästään työstä. Teksti toimii johdantona metsäperinnehaastatteluihin, jotka Isomäki teki alun perin 1980-luvulla c-kaseteille. Veräjää varten hän digitoi ne ja editoi…

Tekstissä kerrotaan hirvien, metsäkanalintujen ja turkiseläinten metsästyksestä 1900-luvun alkupuolella.

Teksti on koottu Asunnan-Ampialan-Huttulan perinnepiirin muisteluista.

Metsätyönjohtajat Usko Ollikainen ja Heikki Pykälämäki muistelevat puutavaran ostoa ja muita metsäpomon töitä Liesjärven kylällä 1940-50-luvuilla. Pekka Isomäki haastattelee.

Äänitiedosto avautuu painamalla ensin aiheen kohdalla olevaa kaiuttimen…

Tauno Kuoppala kertoo autojen yleistymisestä metsäalalla esimiesten käytössä.

Kuvassa kymmenkunta metsänistuttajaa seisoo rivissä hakkuuaukealla. Heillä on istutuskuokat kädessään. Joukossa on kaksi naista, joista toinen seisoo miesten rinnalla esiliina yllään ja toinen istuu puunkannolla.

Mustavalkoisessa valokuvassa Väinö Rovioaho sytyttää metsäaluetta palamaan rämeen laidalla. Tarkoitus on uudistaa aluetta kulottamalla.

Serlachius-yhtiöiden metsätyönjohtaja Ahti Vessari ja yleismies Pentti Likonen muistelevat metsäkämppien huoltoa ja alasajoa 1950-60-luvuilla. Pekka Isomäki haastattelee.

Äänitiedosto avautuu painamalla ensin aiheen kohdalla olevaa kaiuttimen…

14-vuotiaan Matin sota-ajan muisto metsäkaartilaisesta.

Tekstissä rovasti Pekka Lavaste kertoo monivivahteisesta päivästään 2.2.1999. Kirjoitus on osa Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran keruuta kyseisen päivän tapahtumista.

Äänitiedosto avautuu painamalla ensin aiheen kohdalla olevaa kaiuttimen kuvaa TAI itse aiheen otsikkoa JA sen jälkeen painamalla sivulle avautuneen mustan vaakapalkin vasemmassa laidassa olevaa pikku NUOLTA, jonka vieressä on aikalaskuri.

Kuvassa istuu edessä vasemmalla Matti Lahti (1848-1940), vieressä istumassa vaimo Eeva os. Sälli (1844-1925). Kuvassa takana seisoo heidän aikuisia lapsiaan. Vasemmalla seisoo heidän poikansa puutyönopettaja ja kylävalokuvaaja Eenok Lahti…

Elokuvaohjaaja ja käsikirjoittaja Matti Kassila (1924-2018) oli Suomen elokuvataiteen merkittävimpiä vaikuttajia. Hänet muistetaan etenkin Mika Waltarin dekkareihin perustuvista Komisario Palmu -elokuvista ja kirjallisuusklassikkojen…

Kuvassa on hirsirakennuksen edessä istumassa Matti Lahti (1848-1940) ja Eeva Lahti (1844-1925). He olivat pihlajavetisen kylävalokuvaaja ja puutyönopettaja Eenok Lahden (1887-1952) vanhemmat. Perhe asui Lahti-nimisessä Lehtomäen talon torpassa. Kuva…

Värivalokuvassa on Keuruun keskustassa sijainnut Marttamökki, joka toimi kahvila-kioskina. Rakennus on nykyään purettu ja sen tilalla on liikerakennus. Taustalla näkyy tiilinen Keuruun kirkko, joka on rakennettu vuonna 1892.

Kirjoittaja kuvaa polkupyörämatkaa kodistaan Jukojärven Mantelasta Keuruun kirkonkylälle sekä asiointia siellä. Tapahtuma-aika on 1940-luvun loppu.

Tarina on alun perin julkaistu Kaiun korva -lehden numerossa 5 (2002).

Kuvassa ollaan Keuruun-Multian Peltomarjat osuuskunnan retkellä. Kaksi miestä seisoo marjapensaiden keskellä. Oikeanpuoleinen henkilö on Jorma Kuusimäki Pihlajavedeltä.

Maria Raunion polku on kuulunut Keuruun tiennimistöön vuodesta 2017.

Tauno Kuoppala kertoo retkestä, joka tehtiin vuonna 1938 Mäntästä Keuruulle luistellen. Pojat saivat retken jälkeen pitkään odottamansa palkinnon. Tarinan lukija on Soile Lähdeaho.

Tauno Kuoppala kertoo retkestä, joka tehtiin vuonna 1938 Mäntästä Keuruulle luistellen. Pojat saivat retken jälkeen pitkään odottamansa palkinnon.

Kirjoittaja kertoo ensimmäisistä matkoistaan, ensin kotoa Jukojärveltä Multialle ja Kuhmoisiin, ja myöhemmin aikuisena Helsinkiin ja 1960-luvun alussa kesäharjoittelijaksi englantilaiseen Rugbyn kaupunkiin.

Tarina on alun perin julkaistu Kaiun…

Pohjoislahden nuorisoseuran talo Männistö valmistui vuonna 1922.

Keuruun keskustassa sijainneen Männikkö-baarin tulitikkuetiketti.

Mäkisen perheen sukualbumin kuvassa äiti syöttää alle vuoden ikäiselle tyttärelleen mämmiä. Kuva on otettu 1960-luvun alussa.

Mustavalkoisessa valokuvassa on Mäkisen konepajan ja autokorjaamon puisia rakennuksia. Taustalla on Tarhia- järveä.

Kuvassa maanviljelijäpariskunta on laitumella kolmen suomenkarjaa edustavan lehmänsä kanssa. Pellon laidalla näkyy useita siltä raivattuja suuria kivenlohkareita. Henkilöiksi on tunnistettu Edvin Mäkelä puolisoineen Huhkojärveltä.

Värivalokuvassa isä ja poika istuvat pellolla ja listivät nostamiaan sipuleita, jotka ovat puulaatikossa maitokärryssä. Henkilöiksi kuvassa on tunnistettu Edvin Mäkelä ja poikansa Huhkojärveltä.

Kuvassa retkeläisjoukko on kokoontuneena yhteiskuvaan Ampialan jylkynkivellä. Kolme nuorta poikaa istuvat edessä, muut retkeläiset seisovat. Taustalla näkyy muistomerkkirakennelma ja ympäröivää peltomaisemaa.

Kuvassa retkeläiset seisovat tuulisella maatilan pihamaalla konehallin vieressä. Miesten mukana on pieni poika ja yksi nainen, jolla on yllään kansallispuku. Takana näkyy maatilan punainen asuinrakennus.

Lauri Permikangas kertoo Maatalouspäivien kilpailuista ja niiden merkityksestä maanviljelijälle.

Mustavalkokuvassa näkyy maatalousnäyttelyalue, jossa Suomen liput liehuvat saloissa, ihmisiä kävelee tiellä ja toiset istuvat penkeillä.

Mustavalkokuvassa näkyy maatalousnäyttelualue, jonka vasemmassa laidassa on kaksi pitkää katosta lehmille. Taustalla näkyy rintamamiestalo ja edustalla ihmisiä kävelemässä alueen läpi halkovalla tiellä.

Mustavalkokuvassa näkyy maatalousnäyttelualue, jonka läpi kulkee tie lipputankoriveineen. Ihmisiä on sankoin joukoin tiellä ja muualla alueella, jolla näkyy koneita ja telttoja. Kuvan taustalla on omakotitaloja.

Kuvassa maatalouskerholaiset ovat kerääntyneenä miesneuvojan ympärille. Hän on kyykyssä heidän edessään ja pitää kädessään sokerijuurikkaan tainta.

Kuvassa joukko nuoria ja aikuista seisoo kasvimaapalstan reunalla. Heidän edessään miesneuvoja on kumartuneena maahan ja näyttää, kuinka vilejlykasvia hoidetaan.

Vanhassa mustavalkokuvassa on meneillään päreitten höyläys. Höylää käyttää maamoottori, jota on mies hoitamassa. Hänen takanaan seisoo hevonen. Pärehöylän vioeressä seisoo kolme miestä ja yksi nainen. Toinen nainen on kyykyssä höylän edessä ja pitää…

Kuvassa joukko naisia seisoo koivikossa järven rannalla ilmeisesti Valkealahdessa. Naiset ovat kasvinvärjäyskurssilla ja osalla heistä on lankavyhti kädessään. Vyyhtejä roikkuu narulla puitten välissä. Mukana on myös pikku poika, joka seisoo kivellä …

Vanhassa värikuvassa maa- ja kotitalosunaiset ovat retkellä. He seisovat linja-auton edessä ja heidän keskellään on retkikohteen isäntä, Antilan maatilan isäntä, Martti Lampinen.

Värivalokuvassa on iso joukko Keuruun yhteiskoulun oppilaita ja opettajia tulevan yhteiskoulun tontilla luomassa lunta.

Tarkoituksena on päästä mahdollisimman nopeasti rakentamaan tontille uutta koulua. Kuva on otettu maaliskuussa 1960. Uusi…

Hillevi Pänkäläisen artikkeli kertoo kirkkovene Liukon Liukkaan vaiheista. Se on toinen tähän päivään säilyneistä Keuruulla 1800-luvulla käytetyistä kirkkoveneistä.

Nuottakalastus on ollut yleisempää Keurusselän itäpuolisilla vesillä. Liitteenä olevassa kartassa on merkintöjä Liukon ja Häkkisen kalastuskunnan alueen nuotanvetopaikoista. Alueella harjoitetaan vieläkin nuottakalastusta lähinnä näytösluontoisesti…

Äänitiedosto avautuu painamalla ensin aiheen kohdalla olevaa kaiuttimen kuvaa TAI itse aiheen otsikkoa JA sen jälkeen painamalla sivulle avautuneen mustan vaakapalkin vasemmassa laidassa olevaa pikku NUOLTA, jonka vieressä on aikalaskuri.

Vanhassa värikuvassa linja-auto on pysäköitynä vaalean kivirakennuksen päätyyn. Linja-auton edessä seisoo naisia, miehiä ja pikkupoika. Osa miehistä seisoo auton nokalla. Kaikki ovat kesäisesti pukeutuneita. Osalla naisista on käsilaukku…

Mustavalkoisessa valokuvassa on 1961 valmistunut moderni kolmikerroksinen liikerakennus Keuruun keskustassa. Rakennuksen yläkerroksissa on asuntoja.

Kuva on ilmeisesti 1960-luvulta, jolloin rakennuksen katutason tiloissa toimi Jämsän…

Haapamäen muistelupiiriläiset kertovat muistojaan Haapamäen liikenteestä, matkustamisesta ja erilaisista menopeleistä junista polkupyöriin 1930-luvulta 1960-luvulle.

Kuvassa posteljooni Kalle Välkky Liesjärven Paalasesta seisoo ja pitää kiinni polkupyörästään, jonka edessä on iso postisalkku. Siinä näkyy postitorven kuva. Posteljoonilla on yllään valkea kauluspaita, liivi ja koppalakki. Kuva on otettu…

Mustavalkoisessa valokuvassa on kuvattuna keuruulainen lepokoti Seippo. Suuri hirsirakennus sijaitsi Keuruun keskustassa Loilonharjulla Tarhian rannalla kauniissa männikkömaisemassa.

Lepokoti avattiin joulukuussa 1919. Sen omistivat aluksi rouva…

Kämppäemäntä Senja Salmi ja Rosenlew-yhtiöiden pomot muistelevat neuvostoliittolaisia sotavankeja Pihlajavedellä Lehtomäen metsäkämpällä. Pekka Isomäki haastattelee.

Kuvassa Pihlajaveden Kangastenperän riihen luukku. Riihi oli sota-aikana yli 20…

Kämppäemäntä Senja Salmi, Rosenlewilla työskennelleet Lauri Leppäjärvi ja Heikki ja Aulis Suhonen sekä kauppias Ahti Kutinlahti kertovat Pihlajavedellä sijainneen Lehtomäen metsäkämpän toiminnasta 1930-50-luvuilla.

Äänitiedosto avautuu painamalla…

Lavikonkylän talouskaupan tulitikkuetiketissä kerrotaan, että kauppa sijaitsi Isolavikossa. Tulitikut on valmistanut Tukkukauppojen oy.

Muistokirjoituksessa Keuruun entinen kirkkoherra Ossi Poikonen kertoo kollegansa Pekka Lavasteen elämänvaiheista.

Kuvassa näkyy Osuuskassan talo ja siinä toimineiden liikkeiden sisäänkäynnit.

Lastenpukimo muutti kiinteistöstä myöhemmin ns. Tarhian taloon kirjakaupan naapuriksi.

Kodinkoneliike muutti uuteen pankin kiinteistöön ns. Jalosen talosta…

Kyllikki Uosukainen muistelee evakkomatkaansa Valkjärveltä Keuruulle ja asettumista uudelle kotiseudulle.

Äänitiedosto avautuu painamalla ensin aiheen kohdalla olevaa kaiuttimen kuvaa TAI itse aiheen otsikkoa JA sen jälkeen painamalla sivulle avautuneen mustan vaakapalkin vasemmassa laidassa olevaa pikku NUOLTA, jonka vieressä on aikalaskuri.

Lapinsalmi on ollut pitkään tärkeä keuruulainen liikenteen solmukohta.

Kuvassa on meneillään tukinuitto Lapinsalmen sillan kupeessa. Taustalla näkyy rautatiesillan lisäksi Keuruun molemmat kirkot sekä talon kattoja ja rannalla pieni rantasauna. Salmessa on tukkilautta, jonka viisi miestä hoitavat kekseillään. Lautan…

Mustavalkoisessa valokuvassa näkyy vasemmalla Lapinsalmen ylittävän maantiesillan rakennustyömaa Jyväskylän suuntaan kuvattuna. Kuva on vuodelta 1966 jolloin Valtatie 23 rakentaminen ja tulo Keuruulle muutti paljon kirkonkylän maisemaa. Kuvassa…

Keuruulta lähtöisin olevan Lankkuan suvun sukuseuran verkkosivut. Sivuilla on tietoa ja artikkeleita suvun historiasta sekä seuran toiminnasta.

Esa Salovius pohtii sitä, miten hänestä tuli metsästäjä ja muistelee lapsuutensa jännittävää metsästyskokemusta.

Luettelo diplomiarkkitehti Laila Niemiojan suunnittelemista kohteista Keuruulla ja muilla paikkakunnilla.

Tauno Kuoppala kertoo Luikko-Kalela -tyyppisen metsä-äkeen, laikkurin käytöstä. Vuonna 1951 tämä hevosvetoinen kone oli uutuus.

Eenok Lahti oli puutyönopettaja ja kyläkuvaaja. Kuvassa hän on suojeluskuntapuvussa. Hän kuului Pihlajaveden suojeluskuntaan ja oli Pihlaisselän pohjoispuolen alueen johtavia henkilöitä. Suojeluskunnan toimintan tapahtui pääasiassa Pihlajaveden…

Äänitiedosto avautuu painamalla ensin aiheen kohdalla olevaa kaiuttimen kuvaa TAI itse aiheen otsikkoa JA sen jälkeen painamalla sivulle avautuneen mustan vaakapalkin vasemmassa laidassa olevaa pikku NUOLTA, jonka vieressä on aikalaskuri.

Haapamäelle valmistui vuonna 1950 sekä lääkärintalo, että terveystalo. Haapamäellä toimineista lääkäreistä on jäänyt mieleen paljon hauskojakin muistoja.

Äänitiedosto avautuu painamalla ensin aiheen kohdalla olevaa kaiuttimen kuvaa TAI itse aiheen otsikkoa JA sen jälkeen painamalla sivulle avautuneen mustan vaakapalkin vasemmassa laidassa olevaa pikku NUOLTA, jonka vieressä on aikalaskuri.

Kuvassa joukko miehiä on nurmipellolla ja tarkastavat pellolle tehtyä kynnön aloitusta. Osa miehistä seisoo ja osa on kyykyssä arvioimassa viiluja. Muakna on myös kaksi pikku poikaa. Miesten takana on hytitön traktori. Taustalla näkyy pellon reunassa…

Lauri Permikangas kertoo kyntötapojen ja -välineiden muuttumisesta ja kyntökilpailuista.

Kyllikki Uosukainen muistelee Keuruulle tuloa evakkona. Hän kertoo kouluajoista ja koulukiusaamisesta. Kyllikki Uosukainen syntyi v. 1930 Vuokselassa, josta perhe muutti Valkjärven kirkonkylään. Evakkoaika kului Lopella, Helsingissä ja Jokioisilla,…

Kuvassa suuri joukko nuoria on kokoontunut ulos. Suurin osa heistä seisoo. Etualalla istuu varusmies ratsumiehen asussaan.

Tohtori Oskari Heikinheimon omistama Kuuselan parantola Keuruulla. Mustavalkoisessa kuvassa etualalla peltoa ja riukuaita, jonka takana pihaa ja isokokoinen puutalo.

Kuvassa on näkymä kauppias Hillevi Kuulasmaan elintarvikemyymälästä, joka toimi Multiantiellä, Lehtiniementien ja Multiantien risteyksessä. Kuvassa oikealla Hillevi Kuulasmaa sekä myyjät Hilkka Lehto ja Helmi Holttinen.
Kuulasmaan kauppa toimi…

Vanhassa mustavalkokuvassa ollaan jossain kylätapahtumassa. Runsaasti väkeä on seuraamassa, kun mies on juuri heittämässä kuulaa. Naiset ovat puektuneet kansallispukuihin ja miehet pukuihin ja kesähattuihin. Pojilla on liivit ja pussihousut. Pieni…

Äänitiedosto avautuu painamalla ensin aiheen kohdalla olevaa kaiuttimen kuvaa TAI itse aiheen otsikkoa JA sen jälkeen painamalla sivulle avautuneen mustan vaakapalkin vasemmassa laidassa olevaa pikku NUOLTA, jonka vieressä on aikalaskuri.

Keuruun varuskunnan varusmiesten kunniakäynti sankarihaudalla 1970-luvun alussa. Kolme varusmiestä seisoo muistomerkin edessä kukkaseppele kädessään, toiset seisovat taaempana rivissä.

Kirjoittaja kuvaa lapsuuskotinsa Jukojärven Mantelan heinätöitä ja viljanpuintia ja niihin käytettyjä menetelmiä.

Tarina on alun perin julkaistu Kaiun korva -lehden numerossa 3 (2001).

Äänitiedosto avautuu painamalla ensin aiheen kohdalla olevaa kaiuttimen kuvaa TAI itse aiheen otsikkoa JA sen jälkeen painamalla sivulle avautuneen mustan vaakapalkin vasemmassa laidassa olevaa pikku NUOLTA, jonka vieressä on aikalaskuri.

Äänitiedosto avautuu painamalla ensin aiheen kohdalla olevaa kaiuttimen kuvaa TAI itse aiheen otsikkoa JA sen jälkeen painamalla sivulle avautuneen mustan vaakapalkin vasemmassa laidassa olevaa pikku NUOLTA, jonka vieressä on aikalaskuri.

Kulttuuritalo Kimara on vuonna 1898 valmistunut Keuruun kirkonkylän ensimmäinen kansakoulu. Se kunnostettiin talkoovoimin esittävän taiteen tilaksi vuosina 2005 - 2007.

Keuruulaisen Sakari Moision säveltämä ja sanoittama kotiseutuaiheinen laulu. Nuottijulkaisu sisältää melodian, sointumerkit ja sanat. Kappaleen erikoisuutena on se, että kaikki sanat alkavat k-kirjaimella.

Äänitiedosto avautuu painamalla ensin aiheen kohdalla olevaa kaiuttimen kuvaa TAI itse aiheen otsikkoa JA sen jälkeen painamalla sivulle avautuneen mustan vaakapalkin vasemmassa laidassa olevaa pikku NUOLTA, jonka vieressä on aikalaskuri.

Tekstissä kerrotaan muistoja Asunnan, Ampialan ja Huttulan kylillä kiertäneistä kulkukauppiaista.

Teksti on koottu Asunnan-Ampialan-Huttulan perinnepiirin muisteluista.

Laura Sointeen romaani vuodelta 1936.