8 100 765 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Murresanoja ja lentäviä lauseita Description An account of the resource Kokoelman aineistot sisältävät Keurusseudulta kerättyjä murresanoja, sananparsia ja lentäviä lauseita. Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document <ul><li><strong>ajetaan karkua</strong> = ajetaan laukattomalla hevosella </li> <li><strong>akanvirta</strong> = voimakkaamman vesivirran rinnalla vastakkaiseen suuntaan kulkeva reunavirtaus, vastavirta </li> <li><strong>ape</strong> = eläinten rehuseos, joka on tehty olkisilpusta ja jauhosta</li> <li><strong>halstuoppi</strong> = kolmen vartin tuoppi </li> <li><strong>het silleen</strong> = juuri nyt, juuri sillä lailla</li> <li><strong>Hermannin munkki</strong> = kauppias Hermanni Sipposen Hermanni tekemiä oppikoululaisten herkkuja </li> <li><strong>hilkku</strong> = 25-pennin kolikko </li> <li><strong>himo</strong> = kaksi pullasiivua ja hilloa välissä, myytiin Sipposen kaupassa hommat alkavat </li> <li><strong>lutviutua</strong> = onnistua</li> <li><strong>huopaaminen </strong>(vekslaaminen) = päättäminen ja heti peruminen, mielipiteiden toistuva vaihtuminen </li> <li><strong>huopaaminen veneellä</strong> = takaperin soutaminen, esimerkiksi kalastuksen yhteydessä </li> <li><strong>jalku</strong> = jakkara </li> <li><strong>keulia</strong> = kohottaa pyörän etupyörä ilmaan sen liikkuessa </li> <li><strong>kiipeli</strong> = jäädä kiinni virheestä </li> <li><strong>kylän parta</strong> = Ilmari Laakso</li> <li><strong>käestää, käistää</strong> = puuttua, sekaantua toisten asioihin </li> <li><strong>käetä</strong> = ennustaa , ennakoida (käetä nenää = povata nais- tai miesvieraita riippuen kumpaa sierainta kutittaa) </li> <li><strong>laikka</strong> = kirjasto </li> <li><strong>laistaa</strong> = jättää joku asia hoitamatta/tekemät </li> <li><strong>litka</strong> = peräkkäin olevat tukkilautan puomit lenkitettynä </li> <li><strong>luoko</strong> = pitkänään pellolla olevaa heinää, viljaa </li> <li><strong>lutviutua</strong> = selviytyä </li> <li><strong>mehtä </strong>= metsä</li> <li><strong>meinasin tulla täihin</strong> = joku menee hitaasti, viipyy kauan, asia ei edisty, on pitkäveteinen </li> <li><strong>mennä lastuulle</strong> = mennä lastaamaan puutavaraa </li> <li><strong>mennä Pihlaisille</strong> = Pihlajaveden asemalle </li> <li><strong>myydään metsää mänttäiselle</strong> = … Serlachiukselle</li> <li><strong>närhet</strong> = pihlajavetiset, pihlaiset (heidän kirkkoveneensä nimi oli Närhi) </li> <li><strong>parkkaaminen</strong> = kuoria puun runkoa, jotta se kuivuisi paremmin tai kelluisi paremmin vedessä </li> <li><strong>pelkkaaminen</strong> = hirren veistäminen tasaiseksi ennen sahausta </li> <li><strong>pilkka</strong> = puun runkoon kuorta leikkaamalla tehty merkki esimerkiksi osoittamaan rajaa tai kaatotarkoitusta </li> <li><strong>raskia</strong> = kannattaa </li> <li><strong>ravinteli</strong> = ravintola </li> <li><strong>reikeli</strong> = lukko </li> <li><strong>renkata</strong> = ei toimi moitteettomasti </li> <li><strong>reistata</strong> = ei toimi kunnolla </li> <li><strong>saitata</strong> = teräsvaijerilla tukeista tehty puomiletka </li> <li><strong>Suno-kahvit</strong> = Suno-pesuaineella pestyllä kahvipannulla keitetty kahvi </li> <li><strong>suorin menoin</strong> = mennä suoraa päätä jonnekin pysähtymättä matkalla </li> <li><strong>teikkaaminen</strong> = arvonta, kruuna vai klaava, vuoron arpominen </li> <li><strong>tokeneminen</strong> = elpyminen, selviäminen</li> <li><strong>torrikko</strong>=junaradan käsikäyttöinen lumiaura</li> <li><strong>vaklata</strong> = seurata salaa, tarkkailla salaa, vakoilla </li> <li><strong>vintsa</strong> = 50-penninen kolikko</li> </ul> Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Keuruulla käytettyjä murresanoja Subject The topic of the resource murteet Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Murresanoja ja lentäviä lauseita Description An account of the resource Kokoelman aineistot sisältävät Keurusseudulta kerättyjä murresanoja, sananparsia ja lentäviä lauseita. Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document <strong>Äänesi kuulen, mutta auttaa en voi, sanoi mies humalapäissään, kun oli pudonnut hautaan.</strong><br /><br /><strong>Hyvät keuhkot, kun vaan sais pysymään, sanoi mies, kun yski.</strong><br /><br /><strong>Mee pitkälles, tullee nätimpi ruumis, sanoi äiti, kun lapsi loukkasi polvensa.</strong><br /><br /><strong>Pihlajavesi on töysäläisten Amerikka. </strong><br /><br /><strong>Myydään metsää mänttäiselle</strong> <br />(eli Serlachiukselle).<br /><br /><strong>Ihmeellistä tuo kuttilaisten viisaus.</strong><br /> (Kutinlahden talon väen)<br /><br /><strong>Minä menin suksessa Kuttiin</strong> <br />(Kutinlahteen hiihtäen). <br /><br /><strong>Ei mitään lohtutusta, sanoi Alhon Santeri Uuranjärven rannalla, kun kansanhuolto sotien aikana ei myöntänyt polkupyörän renkaille ostolupaa.</strong><br /><br /><strong>Ota yks, sanoi Roviomäen Väinö Liesjärveltä, kun tarjosi pastillia Sisu-askista.</strong><br /><br /><strong>Keuruulla on paremmat kynttilät, kun Mäntässä, vakuutti Autosen Kalle ostettuaan Keurusmaan liikkeestä Champion-sytystystulpat varppimoottoriinsa.</strong><br /><br /><strong>Kyllä Foortti vetää, jos kartaani kestää, väitti Heikki Soininen, kun miehet kiistelivät automerkkien paremmuudesta.</strong><br /><strong><br />Helvetti on Keuruulla, Lankkuan riihen takana, kirvesheiton päässä.</strong><br /><br /><strong>Tikelät paikat kuin lankkuaisella pinon välissä.</strong><br /><br /><strong>Hikipalava kuin Huttulan lampailla olkia syödessä.<br /></strong><br /><strong>Hik´ palava, kun Loilan jäniksellä.<br /></strong><br /><strong>Väärinpäin ku Portti-Jussin kana.<br /></strong><br /><strong>Osashan Mannis-Sipikin neuvoo, vaikkei ite tehä.<br /></strong><br /><strong>Ei se ränttää mennä Mänttään </strong>(kannata).<strong><br /></strong><br /><strong>Kevät tullee ko rikka sijjaansa syö.<br /></strong><br /><strong>Vetopeli, sano Isomäen Niku, ku akallaan kynti.<br /><br /> Paisu, kun Tönö-Jussin virsikirja, ettei kansiinsa mahu. </strong>(Putosi kirkkoreissulla järveen.)<br /><br /><strong>Jol´ ei oo riihirimputinta, sil´ ei oo kirkkokemputinta.<br /></strong><br /><strong>Siitä minä sua Hermanni olen aina kiittänyt, kun sinä olet niin itepäinen, sano Piilmanni, kun peiliin katsoi.<br /></strong><br /><strong>Muuten paras, mutta hartioista ahas, kun Rantas-pojan hattu.</strong> Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Sanontoja Keurusseudulta Subject The topic of the resource sananparret murteet sanonnat Keuruu suullinen perinne kansanperinne Description An account of the resource Keuruulaisten kokoamaa suullista paikallisperinnettä. https://keuruunveraja.fi/files/original/f208b8ec66e6747704dd52614be9e07b.jpg bb401a929c0e864fa6f3b1db14a2a6c0 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Artikkeleita eri aiheista Description An account of the resource Tässä kokoelmassa on artikkeleita erilaisista keuruulaiseen kulttuuriperintöön liittyvistä teemoista. Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document Harjulinna on Häkkisen maaseutuseura ry:n omistama seurantalo. Rakennus on punaiseksi maalattu, vankoista hirsistä rakennettu seurantalo, joka on säilynyt lähes alkuperäisessä asussaan. Se sijaitsee noin 20 km Keuruulta Mäntän suuntaan, Häkkisen kylällä, noin kilometri kantatieltä 58 poiketen. Harjulinnan rakennusvaiheita Metsäyhtiöt W. Rosenlew Oy ja G. A. Serlachius Oy toimivat aikoinaan vahvasti alueella. Keuruun Suojeluskunnan Häkkisen kyläosasto perustettiin 8.10.1931. Rosenlewin metsäpiiripäällikkö Oiva Riihelästä tuli suojeluskunnan kyläpäällikkö. Lotta Svärdin Häkkisen kyläosasto perustettiin 18.12.1933 ja sitä johti Oiva Riihelän puoliso Aino Riihelä. Vuonna 1934 heräsi ajatus suojeluskuntatalon rakentamisesta. Rosenlew teki mahdolliseksi Harjulinnan rakentamisen maalleen Häkkisen kankaalle. Tontti oli erinomainen kuivan maan paikka. Rakennuspiirustusten laatimiseen saatiin apua Mäntän suunnasta, kun Hannes Autere ja Gösta Serlachius avustivat suunnittelussa ja rakennuksen piirsi rakennusmestari Viljo Mäkelä. Serlachius lahjoitti myös ikkunanpuitteet Harjulinnaan. Lähialueen taloista saatiin lahjoituksia ja talkootyövoimaa Harjulinnan rakentamiseen. Hirsiä veistivät ainakin Hjalmar Alanko ja Vieno Lillukkamäki. Kookas talo valmistui nopeasti, sillä syksyllä 1935 aloitettiin työt ja vihkiäiset olivat jo seuraavan vuoden syksyllä. Harjulinnan alakerrassa on juhlasali, näyttämö, eteishalli, ravintolahuone ja keittiö. Yläkerrassa on lottien huone, suojeluskuntalaisten luento- ja majoitushuone sekä keittiö ja kamari vahtimestarille. Harjulinna vihittiin käyttöönsä 4.10.1936. Kuorevesi-Mänttä-Wilppula –lehti uutisoi 8.10.1936 Harjulinnan valmistumista seuraavasti: ”Vaikka Häkkisen kyläkunta on melko pieni verrattuna moneen muuhun kylään Keuruulla, on se ensimmäisenä pystynyt saamaan suojeluskuntatalon aikaan Keuruun suuressa pitäjässä.” Yleensä suojeluskuntataloja oli rakennettu suurempiin taajamiin yhteistyössä muiden seurojen kanssa. Ensimmäisten vuosikymmenten toimintaa Suojeluskunnan toimitilat olivat Harjulinnan yläkerrassa. Alakerrassa suojeluskunta järjesti iltamia näytelmineen sekä kesäjuhlia urheilukilpailuineen vuosina 1936-1939. Lotat hoitivat tilaisuuksien kahvituksen. Mäntästä väkeä toi Paunun linja-auto. Taitelija Tapani Lemminkäinen maalasi Harjulinnan näyttämön kulissit vuonna 1938. Vuonna 1942 Harjulinnassa oli metsätyökalujen kunnostamiskurssit. Kun suojeluskuntajärjestöt sekä Lotta Svärd -järjestöt rauhanehtojen nojalla lakkautettiin, perustettiin vuonna 1945 Häkkisen maamiesseura ry. ja jolle Harjulinna siirrettiin sen omistukseen. Häkkisen maamiesseuran perustava kokous pidettiin 6.1.1945. Alkuvaiheessa toimintaa hankaloitti kylätoiminnan hajanaisuus, sillä toiminta jakautui erillään oleviin ja vesistön erottamiin Häkkisen ja Liukon kyliin. Ensimmäiseen johtokuntaan vuonna 1945 valittiin Kalle Liukko (pj), Usko Alanko (siht.) Vihtori Autio, Bruno Pummila, Paavo Lamminmäki, Eero Lehtinen, Eeva Liukko, Aune Alanko ja Aino Riihelä sekä siirtoväestä Juho Laihanen ja Matti Simukka. Naisosaston johtokuntaan valittiin Eeva Liukko (pj.), Aune Alanko (siht.), Hilda Lehtinen, Aino Riihelä, Liisa Eskola, Alma Häkkinen sekä siirtoväestä Esteri Pulakka ja Sylvi Lahtinen. Toiminta lähti ripeästi käyntiin ja Keski-Suomen maanviljelysseuran neuvojat Oiva Kamppi ja Hellä Kallio sekä myöhemmin muut neuvojat pitivät esitelmiä ja kursseja karjatalouden ja kotitalouden alalta. Kilpailtiin mm. pellavanviljelyssä, kasvitarhan hoidossa ja kodinympäristön kunnostamisessa. Opintokerhot toimivat Häkkisessä ja Liukossa. Vapaa-ajallekin annettiin aikansa; perustettiin ohjelmatoimikunta, joka järjesti ohjelmallisia iltamia. Harjulinnassa esitettiin näytelmiä ja laulukuoroa johti opettaja AnnaTuunainen. Häkkisen Urheilijat järjestivät kilpailuja hiihdossa ja kolmiottelussa. Toiminta palkittiin jo heti seuran ensimmäisenä toimintavuonna 1945 maamiesseuraliiton toimintakilpailussa ensimmäisellä palkinnolla. Palkintoja saatiin toimintakilpailuista myöhemminkin. Lukuisat häät Harjulinnassa myös tanssittiin. Vuonna 1947 hankittiin Häkkisen maamiesseuralle puimakone ja maamoottori. Monipuolisen toiminnan keskus Häkkisen maamiesseuran toiminta oli erityisen vilkasta 1950-luvulla, sillä Harjulinnaan laitettiin sähköt vuonna 1951. Oli iltamia sekä kesä- ja elojuhlia, näyteltiin ja tanssittiin. Elokuvia kävi näyttämässä Filmipartio. Tansseissa soitti usein kylän oma poika Lauri Kaukanen, joko yksin tai orkesterinsa kanssa. Vierailunäytäntöjäkin Harjulinnassa oli, mm. Pohjoislahden nuorisoseura. Mäntän työväennäyttämö kävi esiintymässä mukanaan näyttelijä Rolf Labbart. Häkkisenlahdella järjestettiin ravi- ja autokilpailuja. Kutomakurssit järjestettiin Liukossa. Maamiesseura järjesti kuljetuksia maatalousnäyttelyihin, jonne matka taittui usein Paavo Larmin kuorma-auton lavalla. Harjulinnan yläkerta oli koti useille perheille vuodesta 1945 aina 1960-luvun alkuun saakka. Siellä asuvat toimivat usein Harjulinnan vahtimestareina tai puhelinkeskuksen hoitajina vuosina 1953-1962. Häkkisen maamiesseuraan perustettiin Airolahden kyläosasto vuonna 1956. Häkkisen maamiesseura järjesti nuotta- ja kalajuhlia vuosina 1953-1969 Liukonkylällä. Esiintyjinä olivat mm. näyttelijä Maikki Länsiö ja koomikko ”Eemeli” Toivonen. Muutamat kalajuhlat olivat myös Harjulinnassa ja Häkkisenrannassa. 1960-luvulla useissa paikoissa järjestettiin kansansoittokilpailuja, niin myös Harjulinnassa vuonna 1962. Toiminta laantui 1970-luvun alkuun tultaessa, kunnes vuonna 1977 ryhdyttiin remontoimaan Harjulinnaa ja sen jälkeen Häkkisen maamiesseuran huvitoimikunta järjestikin kesätansseja toistakymmentä vuotta. Maaseutuseuran aikaa Vuosien varrella toiminnasta vastuuta ovat kantaneet useat henkilöt. Pitkäaikaisimmista puheenjohtajista mainittakoon Matti Pänkäläinen ja Kari Vesterinen. Häkkisen maamiesseura ry nimellä toimittiin vuoteen 1995 saakka, jolloin mies- ja naisjaostot yhdistyivät. Siitä lähtien on toimittu Häkkisen maaseutuseura ry:n nimellä. Neuvojien kurssit käsittelivät esim. maatalousverotusta, tietokoneen ja mikroaaltouunin käyttöä. Iltamaperinnekin elvytettiin uudelleen ja perhejuhlia järjestetään talon tiloissa. Kauneimmat joululaulut- ja Valoa iltaan -lauluillat kokoavat yleisöä salin täyteen. Harjulinna on säilyttänyt hyvin perinteisen ilmeensä ja se on nykyisin monella tapaa tunnelmallinen ja viihtyisä seurantalo, joka kokoaa väen saliinsa viihtymään. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Harjulinnan vaiheita suojeluskunnantalosta kylätaloksi Subject The topic of the resource Häkkinen (Keuruu) suojeluskunnat maatalousjärjestöt kyläyhdistykset seurantalot Description An account of the resource Harjulinnan vaiheita Häkkiskylässä 80 vuoden ajalta. Creator An entity primarily responsible for making the resource Pänkäläinen, Hillevi Source A related resource from which the described resource is derived Häkkisen maamiesseura ry:n pöytäkirjat 1945-1995 Häkkisen maaseutuseura ry:n pöytäkirjat 1995-2005 https://keuruunveraja.fi/files/original/3e4294bf10b5ec3a38a15b30430c84d9.pdf d85bd906ece996c4a25ad78dc877d26f Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Digitoidut kirjat Description An account of the resource Digitoitujen kirjojen kokoelma sisältää alun perin painettuna julkaistuja kirjoja ja muita teoksia, jotka on digitoitu pdf-muotoon. Kokoelmassa on sekä keuruulaisten tekijöiden kirjoittamaa kaunokirjallisuutta että Keuruuta käsitteleviä tietokirjoja ja artikkeleita. <br /><br />Kaikki teokset ovat joko tekijänoikeusvapaita, tai niiden uudelleenjulkaisuun on saatu lupa alkuperäisten kirjoittajien oikeudenhaltijoilta. Jälkimmäisessä tapauksessa tämä on aina mainittu teoksen kuvauksessa.<br /><br />Tätä e-kirjojen kokoelmaa kartutetaan yhteistyössä Projekti Lönnrotin (<a title="Projekti Lönnrotin" href="http://www.lonnrot.net/" target="_blank" rel="noreferrer">http://www.lonnrot.net/</a>) kanssa Digitoitu teos Tähän kokonaiset digitoidut kirjat tiedostoliitteinä, metatietokenttiin lyhyt kuvaus teoksesta. Digitoidun teoksen tiedot Digitoidun teoksen bibliografiset tiedot (tekijä, nimi, alkuperäinen kustantaja ja julkaisuvuosi) Laura Soinne, Amorin narrit: 3-näytöksinen ilottelu. Kustannus Oy Kansanvalta, 1931. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Amorin narrit Subject The topic of the resource näytelmät komediat Creator An entity primarily responsible for making the resource Soinne, Laura Rights Information about rights held in and over the resource Digitoidun version julkaisuun Keuruun Veräjä-verkkopalvelussa on saatu lupa Laura Sointeen oikeudenhaltijalta. Description An account of the resource Laura Sointeen kolminäytöksinen ilottelu vuodelta 1931. Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupuinginkirjasto Date Created Date of creation of the resource. 1931 https://keuruunveraja.fi/files/original/5061b4d5df6a3e5fb3c29adfa140386f.jpg f86008c19bc75778c142358a76ce7bb4 https://keuruunveraja.fi/files/original/26c49b1044b95baede45daf95ef1c0d7.jpg 553898f2115a88eb73f0e678d5d6446f https://keuruunveraja.fi/files/original/1d1f3fb2f331c89fa8a65f3517dae8b3.jpg 74a0ddc914cefdb7c1dfc6209605167c Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Riitta Reijosen kirjoituksia pelimanniperinteestä Description An account of the resource Keuruulaissyntyinen Riitta Reijonen (os. Aho) on osallistunut lapsesta saakka paikalliseen pelimannitoimintaan ja sittemmin myös tutkinut sitä laajasti. Tässä kokoelmassa on Riitan keräämää ja kirjoittamaa aineistoa keuruulaisesta pelimanniperinteestä. Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document <h2>Kansansoittokilpailut</h2> Entisaikaan pelimannia tarvittiin talkoissa, häissä ja iltamissa. Sodan jälkeen kansansoitto-kilpailuilla oli suuri merkitys pelimannikulttuurin säilymisen kannalta. Keski-Suomessa pidettiin 1950-60 -luvuilla noin 80 kansansoittokilpailua. Keuruulla oli tuolloin paljon soittajia. Kilpailuja järjestettiin eri kylillä kuten Haapamäellä, Liesjärvellä, Mäkikylällä, Pohjoislahdella, Häkkisessä ja Keuruun kirkonkylässä. Kisoihin osallistui kymmenestä useaan kymmeneen soittajaa. Kansanmusiikki eteni korvakuulolta pelimannilta toiselle. Jokainen lisäsi siihen omat erikoisuutensa ja joskus siitä jäi pois jotakin. Soiton omaperäisyys syntyi soittajan soittotaidosta, luovuudesta tai persoonasta. Musiikki eli ja muuntautui soittajan mukaan.<br /><h2>Edesmenneitä paikkakunnan pelimanneja - soittajia ja laulajia</h2> <br />Aho Oiva 1906-1988, maanviljelijä, viulupelimanni Suonsyrjästä. Oiva oli oppinut soittotaitonsa Aapo ja Leo Saviojalta. Soittanut viitisenkymmentä palkintoa Kansansoittokilpailuissa. Oiva soitti 1920-30 -luvun talkoissa, häissä ja iltamissa. Varsinaiselta ammatiltaan Oiva Aho oli maanviljelijä Purolan perällä, Aholassa. Kesäisin hän oli lisäksi töissä rakennuksilla. Sota-aika toi katkoksen soittoharrastukseen ja viulua tuli soitettua vain lomilla. Sodan jälkeen alkoivat sitten kansansoittokilpailut. Ensin soitti pelimannit kilpailunsa ohjelmana ja lopuksi oli tanssia paikalla olleiden pelimannien tahdissa. Kansansoittokilpailuista Oiva Aho keräsi yli 50 palkintoa. Oiva Aho oli merkittävä kansanmusiikin tallentaja, hän soitti kansanmusiikin nauhoitearkistoihin useita kymmeniä kappaleita. Keurusseudun pelimanneissa hän soitti sen perustamisesta, vuodesta 1971 saakka. Hänelle on myönnetty Suomen Kansanmusiikkiliiton kultainen ansiomerkki 1986. <br /><br />Aho Paavo 1924-1988, maanviljelijä, kirvesmies, soittimet viulu, banjo, kontrabasso. Oppinut soittotaitonsa Aapo ja Leo Saviojalta. Oiva Ahon veli. Tyttäret Riitta ja Kaija ovat harmonikansoittajia. Soittanut Keurusseudun pelimanneissa. <br /><br />Aho Toivo 1926-1992, teollisuusvartija, viulu, Oiva ja Paavo Ahon nuorin veli, saanut oppia Aapo ja Leo Saviojalta, osallistui kansansoittokilpailuihin. Soittanut Keurusseudun pelimanneissa. <br /><br />Aho Theodor 1880-1956, seppä, maanviljelijä, 1-rivinen haitari, kantele. Pelimanniveljesten Oiva, Paavo ja Toivo Ahon isä. Theodor Aho asui Suojoen varressa Rummakossa ja oli lehtitietojen mukaan viimeinen keuruulainen, joka on nuoruudessaan elänyt savupirtissä. Silloin sanottiin savusaunassa.Asumisestaan Horhan savupirtissä hän kertoi näin: "Siihen aikaan Keuruulla oli enää kaksi savupirttiä tai -saunaa. Koko taloushomma tapahtui samassa saunassa, jossa kylvettiin, joka oli pirttinä ja jota välillä käytettiin riihenä. Kiuas oli nurkassa ja sen sisällä oli kiviuuni, jossa oli savinen arina. Lavat olivat toisessa nurkassa, melko korkealla ja lavojen alla oli maapermanto, jolla kanat ja kukko oleilivat. Horhan savusaunassa olivat vaari ja muori asuneet siitä saakka, kun naimisiin menivät. Mitään kelloa ei ollut vaan kukko hoiteli sen virkaa. Kahden aikaa se kiekaisi yhden kerran, kolmen aikaan kaksi kertaa, neljän aikaan kolme kertaa ja silloin ruvettiin housuja vetämään jalkaan ja lähdettiin taksvärkkiin. <br /><br />Ahonen Voitto synt. Multialla 1924-2011, myöh. Keuruu, sorvari, viulu, 5-rivinen harmonikka, soittanut Keuruun Pelimanneissa. <br /><br />Autio Antti 1924-2017, asunut Keuruulla sekä Petäjävedellä. Soittanut huuliharppua, 5-rivistä harmonikkaa, kornettia, tuubaa, kontrabassoa ja kitaraa. Hän on ollut perustamassa Keski-Suomen Kansansoittajia v. 1960, Keurusseudun ja Petäjäveden pelimanneja, Läntisen Keski- Suomen musiikkileiriä ja Keuruun Soittajapoikia. Hän on kirjoittanut runsaasti kulttuurihistoriallisia lehtijuttuja myös kansansoittajista. Hänelle on myönnetty kansanmusiikin edistämisestä Antin malja 1988, Paikallislehtien Liiton Antti-patsas ansioista lehdenteon saralla 1984, Suomen Kansanmusiikkiliiton kultainen ansiomerkki 1994 ja Keski-Suomen Kansanmusiikkiyhdistyksen kultainen ansiomerkki ja kunniapuheenjohtajan arvo 2000.<br /><br />Forsell, Haapamäellä elänyt 5-rivisen soittaja. <br /><br />Halla-aho Viine 1900-1971, Petäjävesi, 2- ja 5-rivinen haitari, huuliharppu. <br /><br />Heinämäki Kaarlo (Kalle) synt. 1907, Pihlajavesi, isoisä oli tunnettu Kala-Matti. <br /><br />Heininen Esko, huuliharppu, 2-rivinen haitari. Osallistui kansansoittokilpailuihin. <br /><br />Järvenpää Arvo 1899-1973, Jukojärvi, asui Korkeakosken myllyllä, 2-rivinen haitari. Osallistui kansansoittokilpailuihin. <br /><br />Kask Juho 1884-1965, Asunta, 1-rivinen haitari, osallistui kansansoittokilpailuihin. <br /><br />Kaukanen Lauri 1920-2004?, Kaukas-Lasse, soittanut monissa viihdetilaisuuksissa ja sota-aikana korsuissa. Omia musiikkikokoonpanoja, soittanut Keuruun Pelimanneissa. <br /><br />Koivikko Fredrik 1904-1974 synt. Multialla, myöh. Kolhossa, maanviljelijä, huuliharppu, viulu, 2-, 3- ja 5-riviset haitarit, kymmeniä ensipalkintoja kansansoittokilpailuista, omia sävellyksiä. Oltermanni -arvonimi 1972, Mestaripelimannin arvo 1973. <br /><br />Koivikko Janne 1869-1949, viulu, Multia myöh. Kolho, Fredrik Koivikon isä. <br /><br />Korhonen Yrjö 1905-1967, 2- ja 5-rivinen haitari, Jukojärvi, Tuulensuun isäntä.<br /><br /> Korpinen Veikko 1926-2012, seppä, syntynyt Multialla, asunut myöh. Keuruulla, huuliharppu, mandoliini, n. 40 palkintoa kansansoittokilpailuista, Keurusseudun pelimannien puheenjohtajana vuosina 1972-1992. Veikko oli varsinainen sanaseppä, riimittelijä ja humoristinen soittaja ja pelimannihengen ylläpitäjä. Hänelle on myönnetty Suomen Kansanmusiikkiliiton Hopeinen ansiomerkki 1990, Pilli-Hermannin arvonimi 1990, Antin malja 1998. <br /><br />Koto Matti 1905-1960, huuliharppu, mandoliini, toimi usein kansansoittokilpailujen tuomarina. Kukkamo Iivari 1884-1958, maanviljelijä, kuuliaissoittaja Lihjamon kylällä, kantele. <br /><br />Kulmala Aapo 1887-1976, Pihlajaveden Mäkikylä, 1-rivinen haitari. <br /><br />Kypärä Arvi 1899-1973, synt. Multialla, muuttanut myöh. Jukojärvelle, kivityömies, 2-rivinen haitari, huuliharppu. Hän oli rakentanut parikymmentä kivinavettaa, kivisiltoja ja kirkonaitoja. Kypärä oli pitkään tuttu näky keuruulaisessa katukuvassa partoineen ja kontteineen. Osallistui kansansoittokilpailuihin innokkaasti. <br /><br />Könttäri Kalle 1884-1956, Könttärin talon poika, kantele, 2-rivinen haitari, kulki talosta taloon ja soitti tansseja. Taitava soittaja. Hänen äitinsä Frederika oli Pilli-Hermannin sisarpuoli. <br /><br />Larmi Aapo 1880-1944, kantele, 1-rivinen haitari.<br /><br /> Larmi Paavo 1914-1988, presidentinlinnan talonmies, moottoripyörälähetti ja talonmies-autonkuljettaja, myöhemmin pienviljelijä ja kuorma-autoilija Roosinpohjan kylässä. Omia sävellyksiä. Kanteleensoittaja ja harmonikansoittaja. Osallistui kansansoittokilpailuihin. <br /><br />Latvala Eino 1904-1987, synt. Peräseinäjoella, Keuruulle 1935, Manniskylä, 1-, 2- ja 5-riviset haitarit. Hän korjasi ja viritti haitareita, osallistui kansansoittokilpailuihin. <br /><br />Mäkinen Atte 1896-1962, 1-, 2- ja 5-riviset riviset haitarit, otti osaa innokkaasti kansansoittokilpailuihin, joista useita palkintoja. Omia sävellyksiä. <br /><br />Mäkinen Lempi 1929-2016, o.s. Ahonen, laulaja, esiintyi Keurusselan pelimannien kanssa useita kymmeniä vuosia 1970 –luvulta alkaen. <br /><br />Mäkinen Urho 1904-1983, 2-rivinen haitari, ensimmäisen keuruulaisen autokorjaamon perustaja.<br /><br /> Männistö Hermanni 1871-1956, Pihlajavesi runoilija, säeseppo, velikulta, 1-rivinen haitari, viulu ja laulu. Hän on soittanut mm. presidentinlinnassa, Eduskuntatalossa, Kalastajatorpalla. Hän on toiminut innokkaasti museohankkeen ja kansanperinteen säilymisen hyväksi. <br /><br />Oksanen Toivo 1893-1974, Haapamäen Jusseron kylä, metsätyömies, 2-rivinen haitari, osallistui kansansoittokilpailuihin. <br /><br />Pihlainen Eero, muurari, kantele, synt. Multia, myöh. Kolho, osallistui kansansoittokilpailuihin. <br /><br />Perämäki Martti 1926-2012, 5-rivinen harmonikka, taitava kivi- ja puutyömies, tehnyt mm. veneitä ja Killinkosen Sankarimuistomerkin, Heinäsniemen isäntä, soittanut Keuruun Pelimanneissa. <br /><br />Rasi Eeva 1910-1980, Jukojärvi, myöh. Helsinki (Liukkonen) kahvilanhoitaja, mandoliini, huuliharppu ja laulu, Antti Aution sisarpuoli. <br /><br />Reunanen Lauri 1888-1974, Pihlajavesi Aseman seutu, laulu. Saarikko Eino 1901-1976, Valkealahti, viulu. <br /><br />Savioja Aapo 1869-1952, syntynyt Limingassa, alkuaan Lehrbäck, Keuruulle 1905, puuseppä, toimi käsityönopettajana Lavikon ja Lihjamon kouluissa. Soittimet 1-rivinen haitari ja viulu. Hän soitti usein poikansa Leon kanssa niin, että isä Aapo soitti melodian ja Leo säesti. Osallistui kansansoittokilpailuihin. <br /><br />Savioja Leo 1899-1962, Savi-Leku, viulu, aloitti soittoharrastuksen 6-vuotiaana. Hän opiskeli 1920- luvun lopulla Helsingin konservatoriossa viulunsoittoa, mutta opinnot keskeytyivät. Hän oli mukana myös Sirkus-ryhmässä. Hän osallistui usein kansansoittokilpailuihin ja yleensä voitti sarjansa. Hän soitti kylän raitilla, hienoston kutsuilla, talkoissa, iltamissa, tansseissa ja häissä. Isä Aapo Savioja oli myös viulupelimanni. Leo soitti kauniisti, notkeasti ja puhtaasti viuluaan. Hän soitti jopa kahta viulua yhtäaikaisesti, toinen viulu oli tuettu tuolille polvien eteen, jousi polvien väliin. Hän osasi soittaa viulua myös selkänsä takana. Leo antoi soitonoppia myös naapurissa asuneille Ahon veljeksille, joista Oiva Aho on soittanut Kansanperinnearkistoon useita Saviojalta oppimiaan kappaleita. Leo Savioja löytyi surmansa saaneena Haapamäeltä 1962, mutta tapahtumat ovat jääneet ratkaisua vaille. <br /><br />Saxberg Herman 1830-1909, Pilli-Hermanni, kuuluisa hääsoittaja, klarinetti ja laulu, riimitteli ja sävelsi näkemiään ja kokemiaan asioita, myös pilkkalauluja. Niitä hän kirjoitti sukulaisistaan ja korkeamman säädyn edustajista kuten papistosta. Kuuluisin Pilli-Hermannin runo lienee Laulu Wiinasta, Oluesta ja Kahweesta, joka käsittelee kieltolakia 1866. Hän kulki kiertolaisena talosta taloon. Loppuvuosinaan hän asui Laiskala-nimisessä torpassa. Hän ei kannattanut yleisiä lakeja ja rajoituksia. Kirkonkirjoihin hän jäi lukuisista sakko-, raippa- ja vankeustuomioistaan. <br /><br />Simsiö Liinus 1877-1957, maanviljelijä, Suolahden Mäkikylä, kantele. Tikkanen Jussi synt. 1800-luvulla, viulupelimanni, puuseppä Pihlajavedeltä, viulunrakentaja <br /><br />Valkeisenmäki Kalle 1885-1977, Multian Tarhapää, harmooni, viulu, kantele, huuliharppu. <br /><br />Valkonen Eemil 1893-1975, huuliharppu. Pohjoislahti. Osallistui kansansoittokilpailuihin. <br /><br />Viinikka Aapo kantele, haitari, lähti Keuruulta Amerikkaan 1913, Yhdysvaltain jalkaväessä taistellut veteraani, palasi Keuruulle 1920. Asui Riihikankaalla. Osallistui kansansoittokilpailuihin. <br /><br />Viitanen Arvid 1886-1958, kantele, Uskalinmäki, Ilmari Viitasen veli. Isä Kalle Mäki. <br /><br />Virkalahti Edvard (Eetu) 1890-1975, 2-rivinen haitari. Pohjoislahti. Vuorinen Nestori 1884-1952, suutari, metsuri, Pihlajavesi, Vuorenperä, 2- ja 5-rivinen haitari. <br /><br />Viitanen Ilmari 1896-1969, omatekoinen kantele, 2-rivinen haitari, testamenttasi omaisuutensa nimeään kantavalle säätiölle. <br /><br />Viinikka Aaro 1914-1992, Majaniemen Aaro, maanviljelijä, puuseppä, soitin viulu, rakentanut viulun ja kanteleen, tehnyt myös omia sävellyksiä. <br /><br />Virkalahti Vaito 1906-1978, huuliharppu, 2-rivinen haitari, taitava käsitöiden tekijä: korjasi kelloja, tinasi pannuja, teki länkiä. Osallistui kansansoittokilpailuihin. <br /><br />Virkalahti Vilho 1917-1991, Virka-Ville, maanviljelijä Pohjoislahdella, rahdin ajaja, kilpajuoksija, pahkatöiden tekijä 1-, 2- ja 5-riviset haitarit sekä huuliharppu, osallistui kansansoittokilpailuihin. <br /><br />Virsu-Jussi (Lepoaho) 1854-1936, Huupelin Jussi, taitava tuohitöiden tekijä, niitä hän kaupusteli kierrellessään talosta taloon. Hän soitti huuliharppua. Usein hän piti jonkinlaisen hartaushetken,veisasi virren ja piti puheen. Tavaramerkkinään hänellä oli karamellipapereilla koristeltu lakki. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Entisajan pelimanneja Keurusseudulla Subject The topic of the resource pelimannimusiikki kansansoittajat Description An account of the resource Tietoja Keuruun kansansoittokilpailuista ja kooste Keurusseudun pelimanneista. Creator An entity primarily responsible for making the resource Reijonen, Riitta Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Riitta Reijosen kirjoituksia pelimanniperinteestä Description An account of the resource Keuruulaissyntyinen Riitta Reijonen (os. Aho) on osallistunut lapsesta saakka paikalliseen pelimannitoimintaan ja sittemmin myös tutkinut sitä laajasti. Tässä kokoelmassa on Riitan keräämää ja kirjoittamaa aineistoa keuruulaisesta pelimanniperinteestä. Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document Riitta Ahon päiväkirjasta 30.4.1975. Esiintymismatka Tukholmaan "Keuruun pelimannit, Keuruun Nais- ja mieskuorot sekä Haapamäen sekakuoro lähtivät kauan odotetulle Ruotsin matkalle. Matka suuntautui ensin Tampereen kautta Turun satamaan. Meillä oli kiva matka jo Turkuun mennessä, kun Korpis-Veikko ja Aution Antti kertoi vitsejä. Kun tarve tuli, meillä oli metsäisten paikkojen kohdalla aina vessatauko ”Miehet vasemmalle – naiset oikealle!”. Meidän autokuski oli Möttösen Antti, joka oli samanmoinen suunvääntäjä kuin muutkin. Laivan nimi oli Marella. Tukholmasta menimme suoraan Göteborgiin ja ajoimme Ruotsin suuret järvien Vätternin ja Vänerin ohi. Meillä oli kiertoajelu ja käynti Euroopan suurimmassa laivamuseossa sekä akvaariossa, jossa oli erilaisia kaloja, suuria käärmeitä ja krokotiilejäkin sellaisten lasiseinien takana. Kävimme veneristeilyllä, kuljimme siltojen alitse ja yksi mies huusi veneen takaosista: ”Miehet vasemmalle ja naiset oikealle!” Ja kyllä meitä nauratti. Esiinnyimme ulkona ja oli niin kylmä, että sain nuhan. Yleisöä oli aika vähän. Ajettiin yötä vasten Tukholmaan. Yöllä mää en nukkunut paljon yhtään, kun ne ihmiset piti valtavaa elämöintiä - soitti ja lauloi. Aamupalalla oltiin Tukholman asemaravintolassa ja sieltä mentiin kiertoajelulle. Kävimme kaupungintalossa. Siellä oli kultainen sali, sininen sali ja paljon hienoja istuntosaleja. Ulkopuolella oli pylväsjono, kuin eduskuntatalossa, mutta yksi pylväs oli kuusikulmainen, muut pyöreitä. Arkkitehdiltä oli kysytty, miksi tämä yksi on erilainen ja hän oli vastannut: ”Siksi, että ihmisillä olis jotain kysyttävää.” Kävimme katsomassa Vasa-laivaa, joka oli uponnut ja ollut meressä 333 vuotta. Nyt sitä entisöitiin. Iltapäivällä oli esiintyminen kuninkaanlinnan puistossa. Esitykset meni hyvin kaikilta. Yleisöäkin oli kovasti. Illalla oli lastaus satamassa ja laivalla taas syötiin. Pelimanneilla oli yksi yhteinen hytti, jossa melkein kaikki kävi. Oiva (Aho) nukkui siellä alapetillä Ahosen Veikko yläpetillä ja isä-Paavo ja Perämäen Martti lattialla. Yöllä oli joku koputtanut hytin oveen ja Veikko oli herännyt yläpetillä eikä muistanut, että oli laivassa. Hän lähti avaamaan ovea ja tipahti isän ja Martin päälle. Siinä rytäkässä tietysti Oivakin heräsi, säikähti ja sanoi: ”Piru vie nyt tää laiva on syrjällään!” Kaikki siitä sitten puhui laivassa aamulla. Aamulla oltiin Turussa ja loppumatka oli pelkkää naurua. Miehet kertoivat juttuja ja oli siellä runojakin. Minäkin soitin linja-autossa. Keuruulla Ostolan nurkalla laulettiin vielä Kotimaani ompi Suomi. Oli kiva matka!" Riitta Ahon päiväkirjasta 29.3.1976. Samuelin poloneesi Finlandia-talolla "Eilen olimme Finlandia-talolla Helsingissä. Esitykset meni hyvin ja matka oli onnistunut. Sali, jossa esiinnyimme, oli valtavan suuri ja väkeä oli paljon. Pelimanneja esiintyi yhtäaikaa noin 200. Pienempiä ryhmiä oli kolme tai neljä. Meitä keuruulaisia oli noin 130 henkeä, toiset lauloi ja toiset soitti. Mukana oli Haapamäen sekakuoro, Keuruun Laulumiehet, Keuruun Naiskuoro, Multian sekakuoro, Petäjäveden Sekakuoro, Haapamäen Kansanmusiikkiyhtye sekä Keuruun ja Petäjäveden pelimannit. Porukkaa johti tietysti Kalle Kaipiainen. Kuorot lauloi kolme keskisuomalaista kansanlaulua: Kolme koivua, Kotimuistelman ja Nuottamarssin. Pelimannit esittivät polkkasikermän. Juhla myös radioitiin." Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Pelimannimuistoja esiintymismatkoista Tukhomaan ja Helsinkiin 1970-luvulla Subject The topic of the resource kansansoittajat pelimannimusiikki laivaliikenne Finlandia-talo Description An account of the resource Nuoren Riitta Ahon (nyk. Reijonen) päiväkirjamerkintöjä ensimmäisestä ulkomaan matkasta pelimannien seurassa Tukholmaan vuonna 1975 ja seuraavana vuonna Helsinkiin. Creator An entity primarily responsible for making the resource Reijonen, Riitta Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Riitta Reijosen kirjoituksia pelimanniperinteestä Description An account of the resource Keuruulaissyntyinen Riitta Reijonen (os. Aho) on osallistunut lapsesta saakka paikalliseen pelimannitoimintaan ja sittemmin myös tutkinut sitä laajasti. Tässä kokoelmassa on Riitan keräämää ja kirjoittamaa aineistoa keuruulaisesta pelimanniperinteestä. Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document Keuruun pelimannien ohjelmistossa: Keurusselkä-valssi (sävel ja sanat Esko Koskela) Muisto Keuruulta (sävel ja sanat Esko Koskela) Keuruun mummun jenkka trad. Keuruulaisvalssi (sävel ja sanat Eine Joutsijoki) Ahtolan kutsu (sävel Voitto Ahonen, sanat Lempi Mäkinen) Ellun sottinen (sävel ja sanat Veikko Korpinen) Kaikurannan valssi (sävel ja sanat Väinö Lammintaus) Kaunis Keuruu (sävel ja sanat Väinö Lammintaus) Keurusmaa (sävel ja sanat Väinö Lammintaus) Valkoinen laiva (sävel ja sanat Väinö Lammintaus) Kurkiniemen kupeessa (sävel Voitto Ahonen, sanat Antti Autio) Laulu Keurusselälle (sävel Voitto Ahonen, sanat Einari Vuorela) Laulu Keuruulle (sävel Voitto Ahonen, sanat Eino Nurmela) Tanssit sillalla (sävel Väinö Lammintaus ja sanat Veikko Korpinen) Könttärin marssi (sävel ja sanat Kalle Kaipiainen) Lompparin jenkka (sävel ja sanat Riitta Aho) Koski-valssi (sävel ja sanat Riitta Aho), laulu Suojoen varrella olevalle pikkukoskelle Lietunsalon valssi (sävel Petri Kouki, sanat Sylvi Rapo), Lietunsalo Keurusselällä Lammassillan korvassa (sanat Herman Saxberg) Keuruun kirkkoveneonnettomuus (sanat Herman Saxberg) Pilli-Hermannin pilkkalaulu (sävel ja sanat Herman Saxberg) Muita: Keski-Suomen kotiseutulaulu (sävel Ivar Wideen, sanat Martti Korpilahti) Keuruun laulu (Esko Sievänen, Einari Vuorela) Keurusselän sinen nään (sävel ja sanat Juha Vainio), esittänyt Berit Keuruun neito (sävel Heikki Annala, sanat Vexi Salmi), esittänyt Kari Tapio Keuruulle takaisin (sävel R. Lehtovirta, sanat Reiman-Vainio), esittänyt Juha Vainio Laivalaulu (sävel Reijo Lehtovirta ja sanat Juha Vainio), esittänyt Juha Vainio Keuruun aseman rappusilla (sävel ja sanat Jussi Asu) Mää oon erilainen, mää oon keuruulainen (sävel ja sanat Vanhanpiian pojat), Esitetty mm. Kaustisella 2017 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Keuruu-aiheiset laulut Subject The topic of the resource musiikki pelimannimusiikki iskelmät Keuruu-aihe Description An account of the resource Luettelo Keuruun pelimannien ohjelmistossa olevista paikkakuntaan liittyvistä lauluista sekä muista kappaleista, joissa Keuruu on mainittu. Creator An entity primarily responsible for making the resource Reijonen, Riitta Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Muistoja ja dokumentteja entisajan elämästä Description An account of the resource Tässä kokoelmassa on yksityishenkilöiltä käyttöön saatuja muistelutekstejä ja aikalaisdokumentteja, kuten kirjeitä ja kouluaineita. Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document Ajatuksissani olin mennyt pitkälle, nytkin askel askelelta aina elämäni alkuun. En näe ainoastaan itseäni, minkälainen olin ollut, vaan myöskin kaikki ihmiset ja minkä kanssa olen ollu tekemisissä. Kaikki on minulla selvänä edessäni yhdellä kertaa. Omani ja muiden hyvät ja pahat siunauksineen ja tuomioineen oman elämäni alusta asti. Ensimmäisiä muistojani lapsuudesta on huonekalut Ampialassa, jossa olin. Äidin tiesin olevan ja se tuntu, kun olis aina ollu ja oltava minun tähteni. Hänessä ei ollu mitään uutta, mikä olisi kiinnittänyt huomiotani ja jäänyt mieleen. Ensimmäinen kerta, kun muistan äidin paremmin, seisoi hän lattialla ja oli huolissaan kerjäläisten paljoudesta ja niiden onnettomasta tilasta. Tuntuu kuin muistasin äidin ainoastaan surun kohdatessa. Huomiotani on kiinnittänyt äidin surut siihen määrin, että on hän niistä hetkistä mieleeni jääny. Toinenkin ensimmäisiä muistojani äidistä on. Oli sunnuntai-ilta. Minä makasin sängyssä, josta näin äidin oven luona hyvin pelästyneen näköisenä. Ikään kuin kuuntelevan ja tahtovan mennä ulos, jota ei kumminkaan tehny. Hyvin muistan, kuinka äiti oli hätäisen ja pelästyneen näköinen. Kohta tuli isä ja istui tuolille. Äiti riisu siltä takin ja paidan pois, jolloin näin isässä useita verta vuotavia haavoja, joita äiti sitoi. Muistan hyvin vielä äidin ja Isän katseen toisiinsa. Tämä on ensimmäinen muistoni isästä. En tiedä, luuliko isä ja äiti olleen minun nukuksissa, vaan eivät ainakaan minusta mitään välittäneet. Tämä tapaus jäi mieleeni, siitä enempää kuulematta tai kyselemättä keltään. Olin jo koko suuri, kun kuulin syrjästä erään siitä kertovan toisille, kuinka Rahkais-Hermanni (Rahikainen?) oli tullu humalassa tupaan ja kuinka isä oli menny sitä ulos ajamaan, jolloin sai häneltä puukoniskuja. Isän ja äidin muistan myös silloin, kun ensimmäinen lamppu ostettiin. Olinkin jo sillon koko suuri, veljiänihän oli sillon jo Alfred ja ehkä jo Albinkin. Kuulin, kun isä kerto palatessaan äidille lampusta, jonka oli nähny ja esitti sen ostamista. Muistan hyvin, kuinka isä seuraavalta matkalta tultuaan laski paketin ja pullon piironkin päälle. Ei vielä ollu pimeäkään, kun isä otti lampun esille ja kaato siihen pullosta öljyä. Muistan, kuinka se kaikki oli ihmeellistä ja äiti kysy, mitä se pullossa on. Isä sano sitä tarvittavan ja että se juuri palaa. Kun lamppu oli kunnossa, sytytti isä siihen tulen, jota kaikki ihmetellen katsoimme. Myöhemmällä kävi kaikki talon väet sitä katsomassa sekä monena iltana ihmisiä kylästäkin. Lampun palamisesta muistan vielä erään yön, kuinka isä lähtiessään äidin kanssa Rahikkalaan tanssiloihin pani lampun korkealle seinään palamaan luullen minun ja veljeni nukkuvan. En nukkunu pitkään aikaan, enkä itkeny, vaikka mieleni oli hyvin paha. Käsitin, ettei äiti ja isä tehny siinnä oikeen jättäessään meidät yksin tanssien takia. Äidin muistan nuoren näköisenä, vaan isä ei minusta ollut aikasemmin nuoremman näköinen kuin sitten myöhemminkään. Sofia-tädin muistan tyttönä ollessaan ja kun meni naimisiin Aleksin kanssa. Isoäidin, äidinäidin muistan hyvin sekä äidin isän ja heidän huoneensa. Porstuan pohjakamari, jossa he asuivat, ei ollut suuri. Oikealla ovipielinurkassa oli uuni ja samalla puolen sivuseinällä isoäidin sänky, jonka pääty oli ulkoseinää vasten. Isoisän sänky oli samansuuntaisesti vasemmalla seinällä, jalkapuoli kiinni oviseinään. Molemmat sängyt oli samanlaiset, joissa seinänpuoleisella sivulla ja molemmissa päissä oli puolta metriä korkeat, litteät puulastat ja kaidepuu niiden päällä. Tuolit olivat samantapaisia ja koko kalusto maalattu vihertäväksi. Huoneen ikkuna oli vastapäätä ovea ja sen edessä pöytä. Wasemmalla seinällä isoisän sängystä ulkoseinään päin ja sivu kiini ulkoseinässä oli iso kaappi, missä alaalla oli kaksi ovea keskellä, pöydäksi kääntyvä lahvi ja yläosassa myös kaksi ovea. Kaikki huonekalut oli maalattu kellertävän vihreäksi ja oli niissä jotakin punastakin. Molemmista vanhuksista pidin paljon ja oli kuin juhlahetket olla heidän huoneessaan. Isoäiti oli hyvin siisti. Puki itsensä hyvin, tukka oli aina ruusutettu kauniilla tavalla, josta hän oikeen ylpeili. Hän muisteli usein nuoruuttaan, miten hän silloin oli kaunis ja lauleli usein nuoruutensa ajan laulua, katrillia ym. Isoisä oli ihan vastakohta hänen vilkkaudelleen, tavallinen. Kooltaan isoäiti oli enemmän pieni, kun sen sijaan isoisä oli hyvin pitkä ja paksu mies. Muutenkin oli isoisä isoäidille vastakohta. Hiljanen ja tavallinen ja välinpitämätön siisteydestä itsensä ja ympäristönsä suhteen, mistä muistan isoäidin häntä usein moittineen. Suurempana olen usein ajatellut, kuinka hän sentään oli komea mies. Suuri koko, hiukan lihavahko, terveen näköinen. Korvat miellyttävät, säännölliset, nenä kaareva, leuka- ja poskiparta oli musta ja sakea, jota ei viitsinyt ajaa pois muulloin, kun isoäidin pakotuksesta. Isoäidillä oli jalka kipeä, jolla hän kyllä käveli, mutta piti käyttää keppiä. Hän minua paljon hoiteli ja muistan monta tapausta, kuinka hänen piti ruveta huutamaan apua, kun minä kiipesin ja menin paikkoihin, mihin hän ei päässyt. Muistan kerrankin, kuinka hän huuti ja päivitteli, kun minä menin rakenteilla olevaan rakennukseen korkealle ikkunan reikään ulkoapäin tiilenkantoa asetettua lautaa myöten. Monta kertaa minä menin aidan raosta toiselle puolen, jonne ei isoäiti päässy mukaan ja sillon, kun ei houkutukset auttanu, piti hänen turvautua huutaan muita avuksi. Pihan aidan alla oli pieni luukku, josta olin usein isoäidiltä karannu. Reijän oli isoäiti antanu tukkia. Kun oli minun isompana ollessani puhe reijästä, kerto äiti, kuinka minä olin syvään huokassu, kun näin reijän tukituksi. Lähimpiä naapuria oli Rahikkala- ja Pirtti -nimiset talot. Rahikkalassa oli sukulaisia, vanhaemäntä oli isänäidinsisar. Mistä ajasta muistan, oli hän hulluna. Hänen tyttärensä Iida, äidin serkku, oli emäntänä ja hänen miehensä oli tullut Multialta vävyksi. Rahikkalan emännän pidin viisaana ihmisenä. Sen käytös oli aina rauhallinen, puhui viisaasti, vetoten sananlaskuihin. Niitä äiti myöskin usein puhuessaan käytti. Otti sananlaskuja ja vetosi johonkin muorivainaaseen, miten se sanoi. Hänen sananlaskunsa tuli kysymykseen melkein joka päivä ja oli niitä vaikka mihin asiaan sopivia. Nyt en kumminkaan muista muita kuin yhden: ”Ei saa pahaa ajatella, se tapahtuu”. Joskus niitä vain muistaa, mutta eipäs nyt tule mieleen. Kustaava Samulintytär Ampiala oli siis mennyt naimisiin Juho Ulrik Juhonpoika Huttulan kanssa. Eeva Loviisa ei tainnut antaa lapsiaan kenelle tahansa, sillä eräs tyttäristä karkasi ja poika meni vastoin äitinsä tahtoa naimisiin Ampialan Kustaavan kanssa. Juho-pojan kosiomatkat Ampialaan tapahtuivat salassa. Kerran oli Maria Kustaava tullut käymään Huttulaan, mutta ei uskaltanut tulla näkyviin ennen kuin myöhään illalla. Tuleva anoppi ihmetteli vähän, mutta piti kuitenkin hyvin vierasta. Maria Kustaava oli iloinen ja reipas emäntä. Pelkäsi kuitenkin anoppiaan niin, ettei muuttanut Huttulaan ennen kuin anoppi Eeva Loviisa oli kuollut. Kustaava ja Juho jättivät Ampialan pojalleen Alfredille ja siirtyivät asumaan Huttulaan kuolemaansa saakka. Juho Ulrik Ampialan kirjoitus 50-vuotispäivänsä tienoolla vuonna 1916 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Muisteluksia Ampialasta 1860-luvulta Subject The topic of the resource Ampiala muistelmat Keuruu muistelu kokemuskerronta lapsuus 1860-luku lapset (perheenjäsenet) isovanhemmat valaisimet huonekalut perhesuhteet Description An account of the resource Juho Ulrik Ampiala kertoo muistoja lapsuutensa perheestä 1860-luvulta. Kirjoitus on vuodelta 1916, kirjoittajan äidin Kustaavan kotoa Ampialasta Creator An entity primarily responsible for making the resource Ampiala, Juho Ulrik Honkanen, Eeva-Liisa Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Eeva-Liisa Honkasen kokoamaa aineistoa Koillis-Keuruulta Subject The topic of the resource Keuruu Keuruu -- Asunta Keuruu -- Huttula Description An account of the resource Eeva-Liisa Honkasen kokoamaa aineistoa Asunnalta ja Huttulasta Creator An entity primarily responsible for making the resource Honkanen, Eeva-Liisa Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document Ajattelen isääni ja äitiäni, jotka ei enää ole elossa ja sitä, kuinka he ovat elämän ottaneet sekä isän ja äidin isää ja äitiä, jotka kaikki olen nähnyt. Silloin kun näin isänisän, olin vielä nuori enkä hänestä kovinkaan paljon muista. Muistan kumminkin hänen muotonsa - omituista kyllä, hyvinkin tarkkaan - ja että hän oli laihanpuoleinen. Lapsena olimme useasti hänen luonaan Huttulassa. Usein viikkomääriä ja aina silloin, useamman kerran vuodessa perhekutsujen aikaan. Silloin sinne tuli tuttavia ja naapuria sekä kaikki heidän viisi tytärtään ja kaksi poikaansa perheineen. Meitä iloisia lapsenlapsia oli siellä koolla useinkin ehkä kymmenkunta. Tilaisuudet olivat meistä lapsista hyvin mieluisia. Niitä odotettiin ja iloittiin jo aikaa ennen. Eikä kummakaan, kun siellä saatiin isoisän ja -äidin hyvä kohtelu, hyvät ruoat ja kotiinkin tuomiset. Kun vierailu kesti pari päivää niin, että siellä oltiin yö eli kaksikin ja kun oli paljon vieraita eikä tilat riittäneet, niin meillen lapsille tehtiin pitkä tila lattialle. Muistan, kuinka isoäiti kerran katsellessaan meitä nukkumaan mennessä sanoi: ”Pitäs lukeman, ovatko kaikki?” Muistan, että en hänen leikkisanoistaan pitänyt. En tienny miksi, vaan olin siitä surullinen kenenkään huomaamatta. Näissä kestilöissä en millonkaan muista käytetyn muita juomia kuin (viiniä?) ja kotitekosta olutta. Mitä kuulin isoisästäni, niin piti hänen olleen hyvin raittiin miehen. Ei koskaan humalassa, vaikka seurassa tekikin totin. Wanhempana olen tullu ymmärtämään, että, että hän on ollu tovereiltaan hyvin pitetty, iloinen ja puhelias. Olin Huttulassa silloinkin, kun hän sairasti kuolintautiaan, joka ei ollut pitkä. Hän sanoi isoäidille: ”Esi-isäni ovat kuolleet kennenkään näkemättä. Kuinka nyt minun käynee, kun rupesin näin sairastelemaan.” Hänen kuolemaansa ei myös kukaan nähny, vaikka isoäiti makas samassa sängyssä. Vaan sillon juuri nukku niin raskaasti, ettei mitään tienny. Muistan tarkkaan, kun hänet sukulaisten ja tuttavien saapuvilla ollessa pantiin arkkuun. Suureen tupaan tuotiin minusta omituinen, suuri, musta kirstu. Isoisä tuotiin huoneesta pihan syrjästä ja pantiin kirstuun. Heta, isoisän veljen leski, pani kirstun pohjalle minttuja. Kirstuun pantua veisattiin virsiä. Vähän ajan kuluttua virttä veisatessa lähdettiin häntä viemään kirkolle. Isä ja minä olimme saattamassa. Se oli oikein kolea ilma. Olin silloin, nyt ottaessani selvää, 8-vuotias. En muista, olinko ennemmin kulkenu sen matkan Huttulasta kirkolle. Siltä matkalta on kumminkin ensimmäiset muistoni tiestä, mäkilöistä ja metsistä. Wielä nytkin samaa tietä kulkiessani, muistan joitain paikkoja, minkälainen metsä silloin oli. Yötä olimme Klakilla Keuruun kirkolla ja minä näin piirrettyjä ihmisen kuvia, jotka oli minusta ihmeellisiä ihmisten töiksi ja sain halun yrittää ja tehdä samanlaisia. Mutta se pitkä elämän ikä, viisikymmentä vuotta - Ai, se on mennyt niin sukkelaan. Minä en ole vielä eläny. Olen vasta kun alussa, jota se ehkä tulee olemaankin loppuun asti. Juho Ulrik Ampiala kuoli 22.3.1921 viidenkymmenen neljän vuoden ja kahdeksan kuukauden ikäisenä. Hänen isänsä oli Huttulan Juho Mikonpojan poika, joka meni Ampialaan vävyks. Äiti oli Ampialan Samulin tytär Kustaava. 1890-luvulla he muuttivat Huttulaan ja Ampiala jäi Alfred-pojalle. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Muistoja Huttulasta 1860-70-luvuilta Subject The topic of the resource Huttula muistelmat Description An account of the resource Juho Ulrik Ampialan kertoo lapsuusmuistojaan isovanhemmista ja heidän kodissaan viettämästään ajasta. Creator An entity primarily responsible for making the resource Ampiala, Juho Ulrik Honkanen, Eeva-Liisa Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Linkkejä muualle Subject The topic of the resource www-sivustot elektroniset julkaisut Description An account of the resource Muualla netissä olevia artikkeleita, sivuja ja sivustoja, jotka liittyvät keuruulaiseen kulttuuriperintöön. Hyperlink A link, or reference, to another resource on the Internet. URL <a href="https://www.keuruu.fi/images/kaavoituspalvelut/dokumentit/Keskustan_osayleiskaava/Taustamateriaali/Keuruun_keskusta_rakennusinventointi.pdf">https://www.keuruu.fi/images/kaavoituspalvelut/dokumentit/Keskustan_osayleiskaava/Taustamateriaali/Keuruun_keskusta_rakennusinventointi.pdf</a> Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Keuruun keskustan rakennusinventointiraportti 2011 Subject The topic of the resource keskustat rakennukset rakentaminen kirkonkylät Description An account of the resource Keuruun keskustan kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten ja rakennettujen ympäristöjen inventointi on Keuruun kaupungin Keski-Suomen museolta tilaama selvitystyö, joka tehtiin alueelle laadittavan osayleiskaavan taustaselvitykseksi. Inventointi kohdistui Keuruun keskustan taajama-alueelle reuna-alueineen, lukuun ottamatta jo aiemmin vuonna 2009 inventoituja Lehtiniemen aluetta ja Varissaaren tehdasaluetta. Creator An entity primarily responsible for making the resource Äijälä, Nina Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunki https://keuruunveraja.fi/files/original/7a1fd143edc558001cf2eb5128eb6ece.pdf 870460e1ba3c8f09aa4a104215cf1f98 https://keuruunveraja.fi/files/original/322a53a7c2b7cc864c1fd70107d7ba44.jpg 7fe5e9f82cea93b80968436c47d62951 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Sisarukset onnellisina synnyinseudullaan Valkjärvellä kesällä 1938. Vasemmalla Raili ja oikealla pyöränsä kanssa Kyllikki Uosukainen. Subject The topic of the resource Valkjärvi siirtolaiset lapsuus Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkrijasto Contributor An entity responsible for making contributions to the resource Uosukainen, Kyllikki https://keuruunveraja.fi/files/original/a061ddd2aa50e54a0f5908e723606c69.jpg 437563618a257e63380945cc185318e4 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Leena Uosukainen pienokaisensa Sirpan kanssa Pappilanniemessä kesällä 1941. Taustalla pappilan navetta ja sen takana näkyy Keuruun vanhan kirkon tornia. Subject The topic of the resource Keuruu kirkonkylät sota-aika Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Contributor An entity responsible for making contributions to the resource Uosukainen, Kyllikki https://keuruunveraja.fi/files/original/558109b7c0133b8cc5b16b3a0af30204.jpg fa9a208b974fcb1aaa03864e8b81d557 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Ruotsalaistalon rappusilla Keuruun Pappilanniemessä 18.6.1941. Väinö Uosukainen lähdössä jatkosotaan. Saattamassa Leena-vaimo sylissään Ritva, edessä Raili ja Kyllikki. Takana näkyy vanhan riihen pääty. Keuruun rautatieasema jää kuvasta oikealle. Subject The topic of the resource Keuruu kirkonkylät sota-aika rintamamiehet Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Contributor An entity responsible for making contributions to the resource Uosukainen, Kyllikki https://keuruunveraja.fi/files/original/a6bd45d8670b657ab18e7ef1a86c2a44.jpg 6fe27267ad7499083f1182d2a906b013 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Tytöt matkalla mummolaan Description An account of the resource Raili ja Ritva Uosukainen menossa ostamaan voita mummolasta kesällä 1947, kun kuvaaja juonitteli osan voirahoista Keuruun kirkonkylällä. Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Contributor An entity responsible for making contributions to the resource Uosukainen, Kyllikki Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Muistoja ja dokumentteja entisajan elämästä Description An account of the resource Tässä kokoelmassa on yksityishenkilöiltä käyttöön saatuja muistelutekstejä ja aikalaisdokumentteja, kuten kirjeitä ja kouluaineita. Artikkeli Teeemateksti jostakin aiheesta. Tätä aineistotyyppiä voi käyttää aina kun tekstin muoto ei vaadi muuta. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Lapsuusmuistoloi Karjalast ja evakkotaipaleelt Subject The topic of the resource Keuruu siirtoväki Valkjärvi rautatieasemat koulunkäynti sota-aika lapset (ikäryhmät) muistelu murteet kirkonkylät Description An account of the resource Kyllikki Uosukainen muistelee evakkomatkaansa Valkjärveltä Keuruulle ja asettumista uudelle kotiseudulle. Creator An entity primarily responsible for making the resource Uosukainen, Kyllikki Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Henkilögalleria Description An account of the resource Kokoelmassa on pienoiselämäkertoja keuruulaisista merkkihenkilöistä. Henkilö Biografia Lyhyt kuvaus henkilön elämästä ja teoista Eero Tuomaala oli jukojärvinen maanviljelijä, joka ryhtyi 1960-luvulla osin omiin sotakokemuksiinsa nojautuen kirjoittamaan sotaromaaneja. Esikoisteos Taistelupartio 102 ilmestyi vuonna 1964, ja sen jälkeen kirjoja tuli kymmenen vuoden ajan säännöllisesti jopa vuoden välein. Tuomaalan teokset ovat realistisia ja sodan ihannointia välttäviä, niistä välittyy sodan mielettömyys ja henkilöhahmojen ihmisyys. Seitsemän sotaromaanin lisäksi Tuomaala kirjoitti maaseudun pienviljelijöistä kertovan romaanin Unohdettu kansa sekä lukuisia novelli- ja antologiatekstejä. Hänen sotakirjoistaan on otettu uusintapainoksia vielä 2000-luvulla. Elinvuodet Syntymä- ja kuolinvuosi 1919-1992 Kirjallisuutta Tähän keskeisimmät henkilöstä kertovat lähdeteokset (jos on). Tuomi-Nikula Jorma, Kirjailija Eero Tuomaala : "Nyt on tullut aika kirjoittaa juuri siitä mistä itse haluan”. Keuruun Joulu 1987. Myös <a href="http://digi.kirjastot.fi/items/show/121212">http://digi.kirjastot.fi/items/show/121212</a> <br /><br />Kirjasampo-palvelun kirjailijaesittely: <a href="http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_12317595071181#.WhKlfWe7qUk">http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_12317595071181#.WhKlfWe7qUk</a> Teoksia Jos kyseessä on taiteilija, tähän voi listata hänen keskeistä tuotantoaan (kirjoja, sävellyksiä, levyjä, julkisia taideteoksia jne). Taistelupartio 102 (Tammi, 1964) Heinäkuun kymmenes -41 (Tammi, 1968) Hyvästi Kannas (Tammi, 1969) Ilomantsin motti (Tammi, 1970) Sissipartio Säämäjärvelle (Tammi, 1971) Unohdettu kansa (Tammi, 1973) Huomenna partioon (Tammi, 1974) Kovan onnen partio (Tammi, 1984) Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Tuomaala, Eero Subject The topic of the resource kirjailijat Keuruu--Jukojärvi sotakirjallisuus Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Henkilögalleria Description An account of the resource Kokoelmassa on pienoiselämäkertoja keuruulaisista merkkihenkilöistä. Henkilö Biografia Lyhyt kuvaus henkilön elämästä ja teoista Edvard Damstén oli kauppias, keuruulainen voimahahmo ja itseoppinut kansanparantaja. Huhujen mukaan hänen isänsä olisi ollut kanttori Matti Saxberg, joka aikoinaan rehvasteli aviottomilla lapsillaan. Edvardin äiti oli itsellisnainen Anna Simunantytär, joka elätti itsensä leipomalla ja oluenmyynnillä kirkkotuvassa nykyisen Mäkisen rannan tuntumassa. Edvard pääsi ensin räätälin oppiin kaupunkiin, jossa omaksui ruotsinkielisen sukunimensä. Damstén oli yritteliäs ja eteenpäinpyrkivä mies. Toimittuaan lyhyen aikaa kauppiaana Viitasaarella ja Multialla hän haki maakauppaoikeuksia Keuruulle ja saikin ne vuonna 1863. Palattuaan paikkakunnalle hän rakennutti nopeasti vuonna 1865 kauppakartanon entisen Airaksisen talon paikalle, nykyiseen Ostolan kohdalle. Damstén oli myös yhteiskunnallisesti aktiivinen ja mukana erilaisissa pitäjän kehittämishankkeissa ja hyväntekeväisyydessä. Vuonna 1892 hän lahjoitti Keuruun juuri valmistuneeseen uuteen kirkkoon alttaritaulun, jonka maalasi Eero Järnefelt. Edvard Damsténin korkea hautapatsas sijaitsee Keuruun uudella hautausmaalla. Elinvuodet Syntymä- ja kuolinvuosi 1831-1895 Kirjallisuutta Tähän keskeisimmät henkilöstä kertovat lähdeteokset (jos on). Ruusila Liisa, Kauppias Damsten ja renkinsä Joel. Keuruun Joulu 2010. Saatavissa myös digitoituna:<br /><a href="http://digi.kirjastot.fi/items/show/121277">http://digi.kirjastot.fi/items/show/121277</a><br /><br /> Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Damstén, Edvard Subject The topic of the resource kauppiaat Keuruu Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Artikkeleita eri aiheista Description An account of the resource Tässä kokoelmassa on artikkeleita erilaisista keuruulaiseen kulttuuriperintöön liittyvistä teemoista. Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document Iso Hiekkalahti on kappale kauneinta Keurusselkää; järvi-Suomen luontoa parhaimmillaan! Käännetynsalmen eteläpuolella sijaitseva pitkä, teräväpiirteinen niemi ja sen suojaisat hiekkarantalahdet ovat vanhastaan kuuluneet Ollilan talon maihin. Manniskylän Ollilasta on vesiteitse Isohiekkaan noin kolme kilometriä. Isohiekka oli Ollilan talon kalaranta, jonne oli rakennettu pieni kalastusmaja jo 1900- luvun alkuaikoina. Ollilan väen ohella muut kyläläiset ja kirkonkylän väki tapasi käydä retkeilemässä Isohiekassa. Kävipä siellä 1920-1930-luvuilla Vaasan läänin maaherrakin tulia pitämässä Keuruulla kesiä viettäessään. Kerran hänen jäljiltään tavattiin palamaan jätetty nuotio. Huolimaton tulenkäyttö aiheutti huolta Ollilan väelle. Koska syttyy iso metsäpalo, joka polttaa koko kylän? Partiolaiset käyttivät Isohiekkaa leiripaikkanaan ja pidettiinpä 1940-luvun lopulla siellä suuri kansainvälinen poliittinen nuorisoleirikin. Tuon leirin muistona Isohiekkaan jäi maasauna, josta nykyään tosin on enää vain muisto jäljellä. Ajan kuluessa Isohiekasta oli tullut kuuluisa ja suosittu retkipaikka. Ollilassa haluttiin saada paikka valvottuun käyttöön, joten ajatus Isohiekan myymisestä syntyi tavallaan käytännön innoittamana. Ensimmäisenä Isohiekasta kiinnostui Amer-tupakka, jonka suunnitelmana oli 1960- luvun alkuvuosina rakennuttaa risteilyalus, jonka Suomeen tuomia kansainvälisiä matkailijoita oli tarkoitus palvella hyvätasoisessa ja luonnonkauniissa hotellissa. Itse Amerin vuorineuvos kävi hiekkaan tutustumassa ja piti näkemästään. Neuvottelut eivät kuitenkaan johtaneet esisopimusta pidemmälle. Seuraavana Isohiekasta kiinnostui Keuruun kunta. Kunnan kanssa solmittiin kauppa ja allekirjoitettiin kauppakirja, mutta asia kaatui kunnanvaltuustossa kaksikin kertaa. Tässä vaiheessa Keuruun seurakunta tuli mukaan kuvioihin. Taloustirehtööri Olavi Airaksisen johdolla seurakunta ja Ollilan isäntä, agronomi Ylermi Kuuliala tekivät kaupan. Vuonna 1965 Isohiekasta tuli Keuruun seurakunnan leirikeskus. Alkuvuosina Isohiekan leirikeskuksessa ei ollut mainittavia rakennuksia, mutta leiritoiminta alkoi telttojen ja keittokatoksen varassa. Isohiekkaan rakennettiin 1960- ja 1970-lukujen taitteessa sauna, majoitusrakennus ja päärakennus. Arkkitehtina toimi oman kylän poika, Raimo Kallio-Mannila. Pitkään pärjättiin tällä rakennuskannalla, kunnes talvikaudella 1999-2000 rakennettiin uudet, suunnittelutoimisto Sakari Anttilan piirtämät majoitusrakennukset. Rakentamisen toteutti Keurustyö Oy. Keväällä 2002 saneerattiin vanhaan majoitusrakennukseen uusi opetustila ja kappeli. Viimeisimmät uudistukset on toteutettu 2010-luvulla: Pekka Lautamäen urakoima ulkopelikenttä sekä Kymppirakentajien toteuttamat saunan peruskorjaus ja päärakennuksen saniteettitilojen uudistus. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Isohiekan leirikeskuksen historiaa Subject The topic of the resource seurakunnat leirikeskukset Pohjoislahti Keuruu Creator An entity primarily responsible for making the resource Poikonen, Ossi https://keuruunveraja.fi/files/original/012f2aaaaf883df73262fa04f45e37fc.pdf b65fb291e828e0be9c6eba4e707e73e0 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Digitoidut kirjat Description An account of the resource Digitoitujen kirjojen kokoelma sisältää alun perin painettuna julkaistuja kirjoja ja muita teoksia, jotka on digitoitu pdf-muotoon. Kokoelmassa on sekä keuruulaisten tekijöiden kirjoittamaa kaunokirjallisuutta että Keuruuta käsitteleviä tietokirjoja ja artikkeleita. <br /><br />Kaikki teokset ovat joko tekijänoikeusvapaita, tai niiden uudelleenjulkaisuun on saatu lupa alkuperäisten kirjoittajien oikeudenhaltijoilta. Jälkimmäisessä tapauksessa tämä on aina mainittu teoksen kuvauksessa.<br /><br />Tätä e-kirjojen kokoelmaa kartutetaan yhteistyössä Projekti Lönnrotin (<a title="Projekti Lönnrotin" href="http://www.lonnrot.net/" target="_blank" rel="noreferrer">http://www.lonnrot.net/</a>) kanssa Digitoitu teos Tähän kokonaiset digitoidut kirjat tiedostoliitteinä, metatietokenttiin lyhyt kuvaus teoksesta. Digitoidun teoksen tiedot Digitoidun teoksen bibliografiset tiedot (tekijä, nimi, alkuperäinen kustantaja ja julkaisuvuosi) Suominen V. I., Pihlajaveden seurakunnan historia vuoteen 1900. Osakeyhtiö Kuopion uusi kirjapaino, 1931. Teoksen kuvaus Lyhyt kuvaus digitoidusta teoksesta Kirjassa kerrotaan Pihlajaveden seurakunnan vaiheista ja elämästä Pihlajavedellä vuoteen 1900 saakka. Kirjan on kirjoittanut Väinö I. Suominen, joka toimi Pihlajaveden seurakunnan kirkkoherrana 1927-1936. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Pihlajaveden seurakunnan historia vuoteen 1900 Subject The topic of the resource Pihlajavesi (kunta) seurakunnat rakennukset papit suvut tilat köyhäinhoito Creator An entity primarily responsible for making the resource Suominen, V(äinö) I(lmari) Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto https://keuruunveraja.fi/files/original/fa8ab4f6820fb1b29028f327a427b5ca.pdf d1d6b71ac1978401549547aa43104930 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Digitoidut kirjat Description An account of the resource Digitoitujen kirjojen kokoelma sisältää alun perin painettuna julkaistuja kirjoja ja muita teoksia, jotka on digitoitu pdf-muotoon. Kokoelmassa on sekä keuruulaisten tekijöiden kirjoittamaa kaunokirjallisuutta että Keuruuta käsitteleviä tietokirjoja ja artikkeleita. <br /><br />Kaikki teokset ovat joko tekijänoikeusvapaita, tai niiden uudelleenjulkaisuun on saatu lupa alkuperäisten kirjoittajien oikeudenhaltijoilta. Jälkimmäisessä tapauksessa tämä on aina mainittu teoksen kuvauksessa.<br /><br />Tätä e-kirjojen kokoelmaa kartutetaan yhteistyössä Projekti Lönnrotin (<a title="Projekti Lönnrotin" href="http://www.lonnrot.net/" target="_blank" rel="noreferrer">http://www.lonnrot.net/</a>) kanssa Digitoitu teos Tähän kokonaiset digitoidut kirjat tiedostoliitteinä, metatietokenttiin lyhyt kuvaus teoksesta. Digitoidun teoksen tiedot Digitoidun teoksen bibliografiset tiedot (tekijä, nimi, alkuperäinen kustantaja ja julkaisuvuosi) Vuorela Iida, Pihlajaveden Lotta-Svärd paikallisosaston 10-vuotishistoriikki : alkaen vuodesta 1919 jatkuen vuoden 1930 loppuun. Mäntän kirjapaino Oy, 1933. Teoksen kuvaus Lyhyt kuvaus digitoidusta teoksesta Yhdistyksen sihteerinä toimineen opettajatar Iida Vuorelan kirjoittama lyhyt historiikki Pihlajaveden Lotta Svärd -paikallisosaston toiminnasta. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Pihlajaveden Lotta-Svärd paikallisosaston 10-vuotishistoriikki : alkaen vuodesta 1919 jatkuen vuoden 1930 loppuun Subject The topic of the resource Pihlajavesi (kunta) lotat Lotta Svärd 1920-luku Creator An entity primarily responsible for making the resource Vuorela, Iida Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto https://keuruunveraja.fi/files/original/da8d4e1119a52928116f19f82b562356.jpg dc119cb9e8386ff1a58df071d53ba17f Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Yhdistysten arkistoista Description An account of the resource Tässä kokoelmassa on tekstejä ja kuvia, jotka ovat peräisin keuruulaisten yhdistysten ja järjestöjen arkistoista tai ovat heidän itsensä tuottamia. Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document Pohjoislahden nuorisoseura on perustettu Suomen suuriruhtinaskunnan aikaan vuonna 1898. Sortovuodet vaimensivat toimintaa uuden vuosisadan alussa. Seura kokoontui alussa kylän taloissa ja kansakoululla. Iltamia järjestettiin kylän ulkopuolellakin ja julkaistiin Esko-nimistä lehteä, joilla kerättiin varoja toimintaan. Seurassa oli nais- ja sekakuoro, ompeluseura ja se julkaisi toistakin lehteä, ”Innostajaa”. <br /><br />Kansallispirtillä järjestettiin suuret arpajaiset talon rakentamisrahaston hyväksi vuonna 1921. Oma talo, Männistö, valmistui seuraavana vuonna. Sen suojissa on järjestetty lukemattomat iltamat, näytelmät, perhejuhlat ja muut tilaisuudet. Talolla kokoontuivat myös muut yhdistykset kuten Keuruun maamiesseura. Se osti Keuruun suojeluskunnalta torviseitsikon, jota säilytettiin Männistön seurantalolla. Kun kyläkoulun opettajaksi tuli sotien jälkeen 1945 Erkki Haapamäki, kokosi hän kylän miehistä soittokunnan. Sittemmin soittimet jäivät vaille käyttöä ja lopulta ne lahjoitettiin paikkakunnalle perustetulle Keuruun Soittajapojille.<br /><br />1960-70-luvilla toiminta oli hiljaisempaa, mutta vuodesta 1985 lähtien on toiminta ollut taas vireämpää. Näytelmätoiminta on kuulunut seuran toimintaan vuosikymmenestä toiseen. Viime vuosina taloa ja sen ympäristöä, mm. urheilukenttää, on kunnostettu useaan kertaan Leader-rahoituksen voimin. <br /><br />Talo on edelleen suosittu perhejuhlien pitopaikka. Siellä järjestetään myös tansseja ja Etelä-Keuruun kyläyhdistyksen tilaisuuksia, venetsialaisia palvipossutarjoiluineen ja kyläkoulu on viettänyt siellä monet kevät- ja kuusijuhlansa. Jokavuotinen perinne on joulukuun alussa järjestettävät joulumyyjäiset, joissa tarjotaan alueen hirviseurueiden lahjoittamista lihoista keitettyä hirvikeittoa ja kerätään varoja kyläkoulun oppilasyhdistyksen ja kyläyhdistyksen toimintaan. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Pohjoislahden nuorisoseura ja Männistö Subject The topic of the resource Pohjoislahti Etelä-Keuruu nuorisoseurat seurantalot Keuruu järjestöt 1920-luku kylät tapahtumat Description An account of the resource Nuorisoseuratoimintaa Pohjoislahdella yli 100 vuoden ajan. Source A related resource from which the described resource is derived Olli Haapanen, 2017: Pohjoislahden Nuorisoseura ry 100 vuotta. Keuruun Joulu 2017. Keuruun Laatupaino KLP Oy. Contributor An entity responsible for making contributions to the resource Kallio-Mannila, Helna Lehtonen, Anneli Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Artikkeleita eri aiheista Description An account of the resource Tässä kokoelmassa on artikkeleita erilaisista keuruulaiseen kulttuuriperintöön liittyvistä teemoista. Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document Pohjoislahdella Koskenharjun tilalla asunut emäntä Anna Ruohonen oli aktiivinen järjestöihminen. Miehensä Juliuksen kanssa hän oli aikoinaan perustamassa Pohjoislahden nuorisoseuraa Männistölle. Anna oli myös innokas maa- ja kotitalousnainen. Kalmakosken partaalla sijannut koti ja pihapiiri olivat siistit ja ajanmukaiset. Olihan Anna jo lapsuudenkodissaan Heikkilässä oppinut emännän työt. Oppinsa hän jakoi myös tyttärelleen Elsalle, joka jatkoi edelleen perinnettä. Ottipa hän usein mukaansa tyttärenpoikiaankin järjestön retkille ympäri maata. Seuratessaan aikaansa Anna huomasi lehdestä kerran kiinnostavan kilpailun. Siinä etsittiin kodin arkea helpottavia keksintöjä. Sellaisenhan Anna oli arjessaan toteuttanut! Tuvan nurkassa hänellä oli kolme komeroa – yksi henkarivaatteille, toinen hyllytavaralle ja kolmas ihan erikseen siivousvälineille. Tämän keksintönsä Anna ilmoitti lehdessä julkaistuun kilpailuun ja sillä heltisi voitto. Siivouskomero edusti ihan uutta ajattelutapaa 1960-luvun alun Suomessa. Lehtimiehet kävivät kuvaamassa komeroa ja kyselemässä tietoja Annan oivalluksesta. Tarkkaan juttu sitten luettiin. Oli siinä Juliuskin hyvillään emäntänsä osaamisesta. Ylpeänä Anna esitteli siivouskomeronsa sisältöä, jossa oli erilaisia juuriharjoja, ämpäri, Mäntysuopaa, puuvartinen lattiamoppi hienoine mekanismeineen ja uusinta uutta oleva Nilfisk-pölynimuri. Kylän naisten ompeluseurassakin komeroa sisältöineen ihasteltiin, sillä tällaista hienoa ja naisen arkea helpottavaa kokonaisuutta ei tainnut naapurustossa muilla ollakaan. Anna-mummo oli tuon ajan kätevä emäntä! Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Kun Anna-mummo siivouskomeron keksi Subject The topic of the resource Pohjoislahti maa- ja kotitalousnaiset nuorisoseurat kotitalous Keuruu Creator An entity primarily responsible for making the resource Vesterinen, Liisa Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Eeva-Liisa Honkasen kokoamaa aineistoa Koillis-Keuruulta Subject The topic of the resource Keuruu Keuruu -- Asunta Keuruu -- Huttula Description An account of the resource Eeva-Liisa Honkasen kokoamaa aineistoa Asunnalta ja Huttulasta Creator An entity primarily responsible for making the resource Honkanen, Eeva-Liisa Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document Konstaapeli Kansanaho ja Niilo Vuolle-Apialalle olivat asioilla Valkolan kaupassa. Siellä Kansanaho sanoi mukana olleesta koirastaan: ”Eikös ole nätti ja pieni koira?” Hän sai vastauksen, että niitä pitäisi olla kaksi. ”Miksi?” ”Ei tule tuosta rukkasia”, oli Vuolle-Apialan vastaus. Toisen kerran haastoi Kansanaho Niilon kahville johonkin kuppilaan. Täällä hän tilatessaan kahvia lausahti: ”Minä en ota leivän kanssa, tokkos sinäkään?” Niilo Vuolle-Apiala tapasi kerran kirkkokankaalla Honkalan Aapo-isännän pikkutakkisillaan ja viluissaan: ”Mikset hanki turkkia?” Aapo vastasi: ”Minä odotan, kun Kuosmaselta putoaa.” Selvitykseksi kerrottakoon, että Kuosmanen kulki usein iso turkki auki leuhottaen olkapään varassa. *************** Hyvät ystävykset Uuno Kivi-Mannila ja Väinö Kutinlahti kävelivät osuuskaupan pihassa, kun Kivi-Mannila huomasi romukasassa vanhan kolhiintuneen emaljikulhon. Niinpä Uuno sanoi: ”Tuosta tulisi hyvä kissankuppi!” Niinpä sitten sattui, että Kivi-Mannila sai jouluksi postissa hienon paketin ja se sisälsi - edellä mainitun kissankupin. Toisen kerran Väinö Kutinlahti oli keksinyt pankinjohtajalle hauskan jekun. Hän oli etukäteen tekstannut käymälän seinälle: ”Maatalouspankin arvoisat asiakkaat! Älkää tiputtako pikkurahoja tiskille.” Väinö Kutinlahti oli menossa junalle ja huomasi, että nyt tuli kiire. Niinpä hän sanoi pojalleen:” Mene pian valjastamaan hevonen! Minä alan jo juosta jouvuksi.” ************** Säännöstelyaikaan Sammalismäen nuori isäntä Unto Lahtikallio kyseli Erkki Asunnalta, voisiko ostaa tältä kauran siementä. Siihen Erkki totesi: ”Eihän nyt kellään saa olla siementä.” Erkki Asunta ei saanut kansanhuollosta rukkasen ostolupaa ja meni uudestaan samalle asialle. Nyt hän kääntyi heti suoraan johtajan rouva Ahorannan puoleen ja kysyi: ”Tuletteko vaimokseni?” ”En!” oli rouvan tuima vastaus, johon Erkki: ”Tarkoitatteko, että saan rukkaset?” ”Kyllä!” ”Kirjoittakaa sitten ostolupa.” Asunnan taloon tuli kaksi poliisia tekemään ulosmittausta maksamattomista veroista. Yksi hevonen oli tallissa. Kun poliisit sanoivat ottavansa parhaan hevosen, niin Erkki sanoi sen olevan laitumella. Niin hän kävelytti miehiä metsässä iltayhdeksään asti löytämättä sitä parasta. Nyt olisi jo kelvannut se tallissa olevakin hevonen. Erkki kuitenkin ehdotti, että mentäisiin vaan kahville ja annettaisi sen ulosmittauksen olla. Tuolloin ei näet lain mukaan voinut toimittaa klo 21 jälkeen. Eräässä tilaisuudessa Tapion metsänhoitaja tarjosi lisää metsäojitusta, niin Erkki sanoi: ”Ei nykyään kannata metsähoitoon panna penniäkään.” Tähän metsänhoitaja arveli, että ainahan me olemme Erkin kanssa sopineet. Kun Tapion miehet olivat lähteneet, kysyi Erkki: ”Tiedätkö milloin minä olen tuon herran kanssa tullut sinuksi?” Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Sattumuksia Asunnalta ja Keuruun kirkonkylältä 1920-1930 -luvuilla Subject The topic of the resource Asunta kirkonkylät kauppa poliisi isännät säännöstely metsänhoito Keuruu Creator An entity primarily responsible for making the resource Ampiala, Ossi https://keuruunveraja.fi/files/original/2cb3dc679894afc9df783955cb483611.jpg 62223f26891348d2d37fb3c18c6ee003 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Kantele, Juhani Description An account of the resource Kuva Juhani Kanteleen jäähyväisluennolta vuonna 1992 Creator An entity primarily responsible for making the resource Lipas, Timo Source A related resource from which the described resource is derived Jyväskylän yliopiston tiedemuseon kuva-arkisto Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Henkilögalleria Description An account of the resource Kokoelmassa on pienoiselämäkertoja keuruulaisista merkkihenkilöistä. Henkilö Biografia Lyhyt kuvaus henkilön elämästä ja teoista Vuoksenrannassa syntynyt Juhani Kantele oli fyysikko ja Suomen ensimmäinen soveltavan kokeellisen ydinfysiikan professori. Hänen vanhempansa olivat Pihlajaveden kirkkoherrana 1941-1959 toiminut Martti Kantele ja Helmi Juuti. Juhani Kantele valmistui ylioppilaaksi 1952 Haapamäen yhteiskoulusta, jonka jälkeen hän opiskeli fysiikkaa Helsingin yliopistossa väitelleen lopulta filosofian tohtoriksi vuonna 1959. Hänen väitöskirjansa käsitteli atomin viritystilarakennetta sekä sen energialeveyttä. Tohtoriksi valmistumisensa jälkeen Kantele oli tutkijana Arkansasin yliopistossa, jossa hän kehitti tehokkaita menetelmiä atomiytimien gammasäteilyn havaitsemiseksi. Tähän tarkoitukseen hän rakensi erilaisia spektrometrejä ja pian hänestä tuli eräs huomattavimmista asiantuntijoista ydinspektroskopian alueella. Professori Kantele kuului myös atomiytimien E0-siirtymien johtaviin tutkijoihin. Kantele oli Suomen ensimmäinen soveltavan kokeellisen ydinfysiikan professori. Hän toimi fysiikan dosenttina ja apulaisprofessorina Helsingin yliopistossa sekä myöhemmin fysiikan laitoksen johtajana, matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan dekaanina ja 25 vuotta ensimmäisenä fysiikan professorina Jyväskylän yliopistossa. Professori Kanteleella oli merkittävä rooli normaalijohtavan hiukkaskiihdyttimen hankkimisessa Suomeen. Laitteiston hankintaprojekti kesti pitkään (1987–1991) ja se oli aikanaan Suomen kallein tutkimuslaiteinvestointi. Syklotronin hankinnan yhteydessä uusittiin koko kiihdytinlaboratorio. Valmistuessaan Jyväskylän yliopiston uusi hiukkaskiihdytinlaboratorio oli eräs merkittävimpiä eurooppalaisia ydinfysiikan laboratorioita. Juhani Kantele ehti vielä nähdä uuden laboratorion käyttökunnossa ja hänen johdollaan uudella laitteistolla tehtiin joitakin kokeita. Kantele oli alan johtava tiedemies ja opettaja Suomessa; useimmat alan edustajat ovat olleet hänen oppilaitaan. Hän oli myös suosittu puhuja kotimaisissa ja kansainvälisissä tiedekonferensseissa. Hän oli vierailevana tutkijana ja luennoitsijana ulkomaisissa yliopistoissa Tanskassa, Ruotsissa ja Yhdysvalloissa. Professori Kantele on kirjoittanut tai toimittanut useita fysiikan alaan liittyviä kirjoja. Huomattava osa niistä on ollut käytössä fysiikan oppimateriaalina. Elinvuodet Syntymä- ja kuolinvuosi 1934-1993 Kirjallisuutta Tähän keskeisimmät henkilöstä kertovat lähdeteokset (jos on). https://fi.wikipedia.org/wiki/Juhani_Kantele Teoksia Jos kyseessä on taiteilija, tähän voi listata hänen keskeistä tuotantoaan (kirjoja, sävellyksiä, levyjä, julkisia taideteoksia jne). Juhani Kantele: On the level structure of B10 (1959). Helsinki: Suomalainen Tiedeakatemia. Juhani Kantele: Sähköopin cum laude-kurssin luennot (1968). Helsinki: Limes. Juhani Kantele: Kvantti-, atomi- ja molekyylifysiikan cl-luennot : fysiikka 7. osa 1 (1970). Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto. Juhani Kantele: Kvantti-, atomi- ja molekyylifysiikan cl-luennot : (fysiikka VII). Osa 2 (1970). Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto. Juhani Kantele: What can we learn from EO transitions - and how? (1981). Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto. Juhani Kantele & Juha Äystö (toim.): Handbook of Nuclear Spectrometry (1995). Academic Press. ISBN 978-0123964403 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Kantele, Juhani Subject The topic of the resource Pihlajavesi (kunta) Haapamäki kirkkoherrat fyysikot yliopistot Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Lauri Permikankaan tarinoita ja kuvia Description An account of the resource Kokoelma sisältää Keuruun Valkealahden kylällä syntyneen Lauri Permikankaan kirjoittamia tarinoita ja valokuvia hänen kotialbumistaan. Tarinat käsittelevät erityisesti maa- ja metsätaloutta 1940- ja 50-luvuilla sekä paikallisia ihmisiä ja tapahtumia. Creator An entity primarily responsible for making the resource Permikangas, Lauri Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document Keuruulla 4H-kerhotoiminta on ollut vireää ja kauan. Palstoja pidettiin nuorten keskuudessa ja niistä saatiin vihanneksia perheen ruokapöytään. Vaihtelua ruokaan arkisten perunoiden ja läskisoosin lisukkeeksi. Kasvatettiin porkkanaa, lanttua, naurista, punajuurta ja kaaliakin joskus mukana. Tietysti sipuli oli, sellainen kasvi jota kasvatettiin. Siitä saatiin makua arkisenkin ruokaan talvella. Taisipa olla jotain muutakin kasvimaan kulmassa. Ainakin kauniita kukkia silmän iloksi. 40 – 50 luvuilla itsekin olimme siskoni kanssa ahkeria kerholaisia. Siinä kului monta päiväsydäntä kitkiessä ja harventaessa kasvimaalla. Syksyllä oli ilo saada komeita juureksia kellariin. Varsinkin nauris oli, se jota syötiin suoraan pellolta kasvukautena. Se oli hyvää, kun sen puukolla raastoi ja pisti suuhun. mehevää kun raastaessa solut rikkoituivat, joten se oli viedä kielen mennessään. Näin kyllä syötiin myös lanttua mikä sekin oli oivallista raakana. Nauriista paistettiin riihen uunin hiilloksessa paistikkaita riihtä lämmittäessä. Sekin oli hyvää välipalaa työn ohessa napostella. Näin ennen vanhaan, kun elettiin luontaistaloudessa. Kerhoneuvoja kävi kesäaikaan mitä oli kelläkin kasvamassa. Mittasi alat mitä missäkin kasvoi. Tarkasti vihot jonne piti merkitä kaikki mitä palstalla tehtiin ja mitä siihen oli kulunut rahaa esimerkiksi siementen ostoon tai muihin tarvikkeisiin. Näin samalla opittiin taloudellista ajattelua. Miten voitiin edistää omaa perhettä saamaan monipuolista ravintoa. Syksyllä kun sato korjattiin, se punnittiin tai arvioitiin, paljonko sitä tuli. Näin voitiin laskea vuoden tuotto, vaikka se käytettiin oman perheen taloudessa. Kesällä voitiin kokoontua yhteisille leireille, jossa keskusteltiin vihannesten kasvatuksesta ja neuvojat jakoivat oppia kasvatuksesta ja muusta siihen liittyvästä. Siellä kilpailtiin kaikenlaisesta niin tietopuolisesta tietämyksestä kuin kättentaidoista kuten vihdan teosta tai jostain siihen verrattavasta. Hauskaa oli yhdessä, vaikka pienemmille saattoi iltasella tulla koti-ikävä. Sekin oli inhimillistä, mutta olihan lohduttajat lähellä. Itsekin muistan kun olin Keuruulla Valkeisen lammen rannalla leirillä siskoni kanssa. Muistaakseni oli kesällä lämmintä teltassa ja muutoin kauniit ilmat. Sellainen kokemus oli tuo elämäni ensimmäinen leiri. Talvella kerhossa pidettiin tupailtoja, joissa oli pientä ohjelmaa ja mehutarjoilua. Täällä myös suunniteltiin tulevaa kesää, sen kasvimaita mitä kasvatettaisiin. Näin luotiin hyvää pohjaa tulevaan. Saatiin oppia suunnittelusta. Sekin on tärkeää ajatellen aikuisuutta sekä tulevaa elämää. Kerhotoiminta on vielä tänä päivänä toiminnassa, joskin muuttuneena 2000 – luvulla. Nuoria kuitenkin vielä kiinnostaa yhteinen toiminta. Todellakin toiminta on muuttunut sodan jälkeisistä pulavuosista. Silloin piti yrittää saada ruoka perheelle ja lapsetkin olivat siinä mukana. Nykypäivänä kaupasta saa kaikkea ostaa ja rahaakin on enemmän käytettävissä. Elämä todella oli erilaista. Olisi kyllä hyvä pysähtyä muistelemaan entisiä aikoja. Nyt vielä saataisi olla henkilöitä jotka niistä osaisi kertoa. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Muistoja 4H-kerhotoiminnasta Subject The topic of the resource 4H-kerhot historia Keuruu 1940-luku 1950-luku kasvimaat Description An account of the resource Lauri Permikangas muistelee 1940- ja 50-lukujen keuruulaista 4H-toimintaa. Creator An entity primarily responsible for making the resource Permikangas, Lauri https://keuruunveraja.fi/files/original/787ff8945261eee68439435700d6b793.jpg 9a90efd23555f5b025ae11547ac004eb https://keuruunveraja.fi/files/original/85eed8715814a5bba36abba5761f1402.jpg aa04bc6c402d154f8cc40d112542bd8f https://keuruunveraja.fi/files/original/0746f20d5b823c59b135f2636abef44c.jpg 99a58ca9869f2ceb43e56b48d51c7429 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Lauri Permikankaan tarinoita ja kuvia Description An account of the resource Kokoelma sisältää Keuruun Valkealahden kylällä syntyneen Lauri Permikankaan kirjoittamia tarinoita ja valokuvia hänen kotialbumistaan. Tarinat käsittelevät erityisesti maa- ja metsätaloutta 1940- ja 50-luvuilla sekä paikallisia ihmisiä ja tapahtumia. Creator An entity primarily responsible for making the resource Permikangas, Lauri Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document Tiusalan maisemissa korkealla mäellä oli punaiseksi maalattu taittokattoinen talo, jossa asusti suuri perhe. Isä Aapo Vuorela syntynyt 4.4.1880 ja kuoli 8.12.1943 ja äiti Ida Kristiina Vuorela os. Mattila syntynyt 24.7.1884 ja kuoli 23.3.1944. Aapo elätti suurta perhettään tekemällä kirvesmiehen töitä Valtion rautateille. Muun muassa Haapamäen asemarakennuksessa on hänen kätensä jälkeä. Tampereella hän myös oli työssä asemalla. Hän oli todella taitava työssään. Oletan, en tiedä varmaksi, että tuo rakennus jossa he asuivat sekin hänen käsialaansa. Mökissä oli vähän peltoa ja sijaitsi todella mäen laella. Muistan kun sanottiin että se oli töyssyn päällä. Talon asukkaat olivat minun isovanhempiani, sillä äitini oli tuon yksitoista lapsisen perheen toiseksi vanhin. Mökissä oli myös navetta, jossa pidettiin kotieläimiä ja niistä saatiin ruokaa lapsille. Kuvassakin on kanalauma pihamaalla kesäisenä päivänä. Talosta puuttuivat mukavuudet ja vesikin haettiin tuolta puolesta mäestä kantamalla. Siinä oli iso lähde tien varressa, joka vei mökkiin. Lapsijoukko kasvoi nuoruutensa mäellä, josta singahtivat kukin omaan työhönsä. Pääosan jäädessä kotimaisemiin Keuruulle mutta, osan lentäessä kauemmaksi kotoaan. Kerron tässä vanhimmasta pojasta, joka oli varsin monen keuruulaisen tuttu Onni Vuorela, koska hän oli poliisina täällä kotipitäjässä. Hän oli kummisetäni ja muistan kun hän kävi kotonani siskonsa Rauha Permikankan luona. Ne käynnit olivat pienelle pojalle mieluisia. Onni oli loistava tarinan kertoja. Tarinoita todella riitti koska hän työnsä puolesta joutui tapaamaan paljon ihmisiä ja sieltä nuo tarinat pulppusivat. Vielä kun hän oli oivallinen matkimaan ja osasi näytellä ilmeet niin että tarinoista tuli vielä hersyvämpiä. Toki hän ei saanut kertoa työasioistaan eikä henkilöstä niissä, mutta kuitenkin niistä saattoi sepittää kertomuksia ilman nimiä. Työnsäkin hän hoiti samalla lupsakkuudella ja huumoria sekaan laittaen, joten hän oli asiakkaidensakin joukossa pidetty, vaikka asiat olivat joskus vaikeita. Mieleeni tulee eräs tarina, jossa poliisille oli ilmoitettu kovalla pakkasella hangessa makaavasta miehestä. Katsomaan mennessään Lapinsalmen silata löytyi mies makaamassa hangessa. Onni kehotti miestä nousemaan ylös, ettei olisi paleltunut siihen. Mies totesi, ettei hän pääse jaloilleen. Näin todella oli, että jalat eivät kantaneet. Neuvokas mies kun Onni oli, hän haki poliisilaitokselta ison vesikelkan. Tuli miehen luokse ja kampesi hänet selälleen kelkkaan ja alkoi vetää kohti putkaa. Mies alkoi laulaa kyydissä, keskustan pääväylällä Onni sanoi miehelle, nyt laulu loppuu, sillä en vedä sinua laulavana halki kylän. Mies oli hiljaa loppumatkan ja pääsi lämpimään yöksi eikä paleltunut. Onnilla oli varmaan hiki pinnassa sillä’ Lapinsalmelta oli matkaa putkalle ja kaiken lisäksi ylämäkeä miltei koko matkan. Tuohon aikaan ei ollut pienillä paikoilla autoja jolla kuskata kuin nykyään. Monessa muussakin Onni oli mukana. Tehden perunkirjoituksia ja pieniä asianajoja ihmisille. Kuitenkin hänet muistetaan oivallisena seuramiehenä niin työtovereiden kuin asiakkaiden ja yleisön parissa. Aina iloisena ja myötätuntoisena ihmisenä. Työ vain oli sellaista jossa olisi saattanut ruveta murehtimaan toisten murheita. Tässä pintaraapaisu miehestä josta olisi voinut kirjoittaa, vaikka muistelmateoksen. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Vanhan talon tarina Subject The topic of the resource Tiusala poliisit Vuorela, Onni Vuorela, Aapo muistelu 1900-luku Description An account of the resource Keuruulainen Lauri Permikangas muistelee isoisäänsä Aapo Vuorelaa ja enoaan Onni Vuorelaa Tiusalan kylältä. Creator An entity primarily responsible for making the resource Permikangas, Lauri https://keuruunveraja.fi/files/original/de37610cb877aad709615d4e02423b95.pdf 2ad8fdbdf2cddb1022354d288f8576ba Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Sakari Moision Keuruu-laulut Description An account of the resource Kokoelmassa on kolmen Sakari Moision säveltämän ja sanoittaman kappaleen nuotit ja sanat. Creator An entity primarily responsible for making the resource Moisio, Sakari Nuottijulkaisu Keuruuta aiheeltaan käsittelevän sävellyksen tai laulun nuottijulkaisu tai sanat. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Kultainen Keuruu Subject The topic of the resource laulut Keuruu Description An account of the resource Keuruulaisen Sakari Moision säveltämä ja sanoittama kotiseutuaiheinen laulu. Nuottijulkaisu sisältää melodian, sointumerkit ja sanat. Kappaleen erikoisuutena on se, että kaikki sanat alkavat k-kirjaimella. Creator An entity primarily responsible for making the resource Moisio, Sakari Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto https://keuruunveraja.fi/files/original/117da6133a45adeeb6f03852d634863c.pdf 72435632a68eb16b0749da7321ff4170 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Sakari Moision Keuruu-laulut Description An account of the resource Kokoelmassa on kolmen Sakari Moision säveltämän ja sanoittaman kappaleen nuotit ja sanat. Creator An entity primarily responsible for making the resource Moisio, Sakari Nuottijulkaisu Keuruuta aiheeltaan käsittelevän sävellyksen tai laulun nuottijulkaisu tai sanat. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Keuruun järvet Subject The topic of the resource nuottijulkaisut laulut valssit (sävellykset) Keuruu Keurusselkä Tarhia Description An account of the resource Keuruulaisen Sakari Moision säveltämä ja sanoittama valssi. Nuottijulkaisu sisältää melodian, soinnut ja sanat. Creator An entity primarily responsible for making the resource Moisio, Sakari https://keuruunveraja.fi/files/original/89c7b023144f60c0587d2eeb9c18c023.pdf 8ebe92e2dd42ec321d3d6cf34b08cb7f Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Sakari Moision Keuruu-laulut Description An account of the resource Kokoelmassa on kolmen Sakari Moision säveltämän ja sanoittaman kappaleen nuotit ja sanat. Creator An entity primarily responsible for making the resource Moisio, Sakari Nuottijulkaisu Keuruuta aiheeltaan käsittelevän sävellyksen tai laulun nuottijulkaisu tai sanat. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Keuruun joutsenet Subject The topic of the resource laulut valssit (sävellykset) Keuruu Keurusselkä nuottijulkaisut Description An account of the resource Keuruulaisen Sakari Moision säveltämä ja sanoittama valssi. Nuottisovituksessa melodia, soinnut ja sanat. Creator An entity primarily responsible for making the resource Moisio, Sakari Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto https://keuruunveraja.fi/files/original/9bda15c9896a5d4be2a82233f448307a.png 860ecbb093aacc176ca21c2ec23ca496 https://keuruunveraja.fi/files/original/0c8b8c9b4c262c09f19fb1000e0c3c9a.JPG c8ab0b3b7e562cbdab47fde79d0ab212 https://keuruunveraja.fi/files/original/6bc3ac084aade5950acfa420385fb34e.jpg 55f0179880bc3bd09e57bd3983850ecf Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Henkilögalleria Description An account of the resource Kokoelmassa on pienoiselämäkertoja keuruulaisista merkkihenkilöistä. Henkilö Biografia Lyhyt kuvaus henkilön elämästä ja teoista Heikki Eliel Nurmio syntyi Pihlajavedellä vuonna 1887. Nurmion vanhemmat olivat Pihlajaveden vt. kappalainen Henrik Nurmio ja Anna Groundstroem. Perhe muutti Pihlajavedeltä jo kahden vuoden kuluttua pojan syntymästä, ensin Soiniin ja sieltä Raisioon. Nurmio kirjoitti ylioppilaaksi Turun suomalaisesta reaalilyseosta vuonna 1906. Nurmio suoritti filosofian kandidaatin tutkinnon vuonna 1911 ja kasvatusopintutkinnon vuonna 1912. Hän auskultoi Helsingin suomalaisessa normaalilyseossa vuosina 1911–1912 ja suoritti filosofian maisterin tutkinnon vuonna 1915 ja suunnitteli tieteellistä uraa. Ennen sotilasuraansa Nurmio toimi maantiedon, historian ja suomen kielen opettajana mm. Turussa, Parikkalassa ja Raumalla. Perheen asuessa Raisiossa Nurmio liittyi Saksassa perustettuun jääkäripataljoona 27:n 3. komppaniaan vuonna 1916. Hän otti osaa taisteluihin ensimmäisessä maailmansodassa Saksan itärintamalla Misse-joella, Riianlahdella ja Aa-joella. Suomen sisällissodan taisteluihin Nurmio otti osaa Lempäälässä ja Viipurissa. Heikki Nurmion kirjalliset kyvyt tulivat esille jo Saksassa. Hän osallistui Suomalaisen sotilaskäsikirjan ja Suomen jääkärien Elämäkerraston toimittamiseen, kirjoitti sanat jääkärimarssiin sekä osallistui useiden sotahistoriasta kertovien julkaisujen kirjoittamiseen. Nurmion kirjalliseen tuotantoon kuuluvat myös Aarne Mustasalon nimellä kirjoitetut kolme nuortenromaania Jokikylän poikien seikkailuista. Teokset ovat isänmaallisuuden läpitunkemia, Varsinais-Suomen ja sen asukkaiden ylistyslauluja. 1920-luvulla Nurmio toimi mm. Kadettikoulun sotahistorian opettajana ja koulun johtajana sekä Sotakorkeakoulun sotilaspedagogiikan opettajana. Talvi- ja jatkosodan aikana Nurmio työskenteli puolustusministeriön, Päämajan ja Puolustusvoimain pääesikunnan sotahistoriallisen toimiston päällikkönä. Vuonna 1938 Nurmio nimitettiin puolustusministeriön Sotahistoriallisen arkiston päälliköksi. Heikki Nurmio vihittiin avioliittoon vuonna 1920 Helvi Lydia Lausteen kanssa. Nurmio kuoli vuonna 1947 ja hänet on haudattu Raision kirkkomaalle. Heikki Nurmion patsas pystytettiin Vartiovuorenmäelle vuonna 1962. Jääkärieversti Nurmion muistolaatta paljastettiin Pihlajaveden pappilan seinälle 1987. Elinvuodet Syntymä- ja kuolinvuosi 1887-1947 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Nurmio, Heikki Subject The topic of the resource Pihlajavesi (kunta) jääkärit Jääkärimarssi Source A related resource from which the described resource is derived https://fi.wikipedia.org/wiki/Heikki_Nurmio http://pihlajavesi.keuruu.fi/kuvagalleriat/kylaen-historiaa/594-heikki-nurmion-muistolaatta http://pihlajavesi.keuruu.fi/kuvagalleriat/kylaen-historiaa/595-jaeaekaerinmarssi-sanat-heikki-nurmio https://raisio-seura.fi/myyntiartikkelit/kirjat-ja-kortit http://digi.kirjastot.fi/items/show/124305 https://keuruunveraja.fi/files/original/1f8b5bd02ba4e414773b805a18145261.jpg 0890bc40eda5f04ef9f5cc6404390919 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Henkilögalleria Description An account of the resource Kokoelmassa on pienoiselämäkertoja keuruulaisista merkkihenkilöistä. Henkilö Text Any textual data included in the document Virtain Hauhuunkylän Jartissa syntyneen Heikki Jartin vanhemmat olivat maanviljelijä Robert Emanuel Jartti ja Keuruulta kotoisin ollut Johanna Harjula. Jartti valmistui kansakoulunopettajaksi Rauman seminaarista vuonna 1911 ja toimi sen opettajana Pihlajaveden aseman kansakoulussa vuoteen 1925 saakka, jolloin hän ryhtyi päätoimiseksi kirjailijaksi. Kipinä siihen oli syttynyt seminaarissa hänen voitettuaan kirjoituskilpailun toverikunnan sanomalehdessä. Jartista sanottiin: ”Sisä-Suomen olojen kuvaajien joukkoon oli astunut kynänkäyttäjä, jonka ensimmäinen teos osoitti huomattavaa kypsyyttä ja antoi mitä parhaita toiveita vastaisuuteenkin nähden.” Jartin kirjallinen tuotanto käsittää näytelmiä, romaaneja ja novelleja. Pääteoksena voidaan pitää ja vuosien 1926-1937 välillä syntyneitä ns. Saunakirjoja (Joulusaunassa 1-3 ja Juhannussaunassa), joihin hän sai kannustusta kirjailija-apurahoista. Nämä saunakirjat sisältävät maalaiselämän ja hämäläishuumorin kuvausta. Alfred Kordelinin säätiö myönsi hänelle 7 500 markan apurahan ja Jartti voitti myös pienempiä rahapalkintoja muun muassa Suomen Kuvalehden novellikilpailusta. Otavan silloinen johtaja A. Korhonen kuului Jartin uran kannustajiin. Ryhtyessään kirjailijaksi Jartti myi rakenteilla olleen Piilo-nimisen talonsa uudelle opettajalle ja muutti Artjärvelle, jossa hän asui pienessä Fiinula -nimisessä mökissä nuoremman veljensä kodin lähellä. Seuraavana keväänä perheetön Jartti muutti toisen veljensä luo Virtain Ala-Herraselle, jossa hän teki kirjallisia töitä jopa 18 tuntia päivässä ja kirjoitti muun muassa Herra Johtaja -romaaninsa siellä kolmeen kertaan. Jartin kirjallinen luomiskausi päättyi 1930-luvun lopulla. Hän palasi Pihlajavedelle, Kömin taloon, täällä olevien sisarten luokse. Juuri Köminseutu tuli hänelle erittäin rakkaaksi. Kerrotaan, että Jartin mielipaikkoja ja iltakävelykohteita olivat Vanha kirkko, sen ympärillä oleva karsikko, pellon takana ollut koivuvesakko, kaunis Virran silta ja sen alla virtaava koski. Heikki Jartti on haudattu Jarttien sukuhautaan Pihlajaveden uudelle hautausmaalle. Jartin syntymän satavuotispäivänä 1987 paljastettiin hänen muistolaattansa, joka on Pihlajaveden ala-asteen seinässä. Muistolaatan suunnitteli taiteilija Veikko Koskinen. Teoksia: Opettajan emännöitsijä, 1-näytöksinen pila. 1920 Noitalakki, näytelmä. Pimeässä erehtyy, kylätarina Keski-Suomesta. 1922 Herra Johtaja, romaani. 1923 Munapuuro, 3-näytöksinen huvinäytelmä. 1925 Joulusaunassa 1, romaani. 1926 Joulusaunassa 2, romaani. 1927 Joulusaunassa 3, romaani. 1931 Juhannussaunassa, romaani. 1937 Biografia Lyhyt kuvaus henkilön elämästä ja teoista Virtain Hauhuunkylän Jartissa syntyneen Heikki Jartin vanhemmat olivat maanviljelijä Robert Emanuel Jartti ja Keuruulta kotoisin ollut Johanna Harjula. Jartti valmistui kansakoulunopettajaksi Rauman seminaarista vuonna 1911 ja toimi sen opettajana Pihlajaveden aseman kansakoulussa vuoteen 1925 saakka, jolloin hän ryhtyi päätoimiseksi kirjailijaksi. Kipinä siihen oli syttynyt seminaarissa hänen voitettuaan kirjoituskilpailun toverikunnan sanomalehdessä. Jartista sanottiin: ”Sisä-Suomen olojen kuvaajien joukkoon oli astunut kynänkäyttäjä, jonka ensimmäinen teos osoitti huomattavaa kypsyyttä ja antoi mitä parhaita toiveita vastaisuuteenkin nähden.” Jartin kirjallinen tuotanto käsittää näytelmiä, romaaneja ja novelleja. Pääteoksena voidaan pitää ja vuosien 1926-1937 välillä syntyneitä ns. Saunakirjoja (Joulusaunassa 1-3 ja Juhannussaunassa), joihin hän sai kannustusta kirjailija-apurahoista. Nämä saunakirjat sisältävät maalaiselämän ja hämäläishuumorin kuvausta. Alfred Kordelinin säätiö myönsi hänelle 7 500 markan apurahan ja Jartti voitti myös pienempiä rahapalkintoja muun muassa Suomen Kuvalehden novellikilpailusta. Otavan silloinen johtaja A. Korhonen kuului Jartin uran kannustajiin. Ryhtyessään kirjailijaksi Jartti myi rakenteilla olleen Piilo-nimisen talonsa uudelle opettajalle ja muutti Artjärvelle, jossa hän asui pienessä Fiinula -nimisessä mökissä nuoremman veljensä kodin lähellä. Seuraavana keväänä perheetön Jartti muutti toisen veljensä luo Virtain Ala-Herraselle, jossa hän teki kirjallisia töitä jopa 18 tuntia päivässä ja kirjoitti muun muassa Herra Johtaja -romaaninsa siellä kolmeen kertaan. Jartin kirjallinen luomiskausi päättyi 1930-luvun lopulla. Hän palasi Pihlajavedelle, Kömin taloon, täällä olevien sisarten luokse. Juuri Köminseutu tuli hänelle erittäin rakkaaksi. Kerrotaan, että Jartin mielipaikkoja ja iltakävelykohteita olivat Vanha kirkko, sen ympärillä oleva karsikko, pellon takana ollut koivuvesakko, kaunis Virran silta ja sen alla virtaava koski. Heikki Jartti on haudattu Jarttien sukuhautaan Pihlajaveden uudelle hautausmaalle. Jartin syntymän satavuotispäivänä 1987 paljastettiin hänen muistolaattansa, joka on Pihlajaveden ala-asteen seinässä. Muistolaatan suunnitteli taiteilija Veikko Koskinen. Elinvuodet Syntymä- ja kuolinvuosi 1887-1951 Teoksia Jos kyseessä on taiteilija, tähän voi listata hänen keskeistä tuotantoaan (kirjoja, sävellyksiä, levyjä, julkisia taideteoksia jne). Opettajan emännöitsijä, 1-näytöksinen pila. 1920 Noitalakki, näytelmä. Pimeässä erehtyy, kylätarina Keski-Suomesta. 1922 Herra Johtaja, romaani. 1923 Munapuuro, 3-näytöksinen huvinäytelmä. 1925 Joulusaunassa 1, romaani. 1926 Joulusaunassa 2, romaani. 1927 Joulusaunassa 3, romaani. 1931 Juhannussaunassa, romaani. 1937 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Jartti, Heikki Subject The topic of the resource Pihlajavesi (kunta) kansakoulunopettajat kirjailijat Source A related resource from which the described resource is derived http://pihlajavesi.keuruu.fi/1930/heikkijartti/index.htm http://pihlajavesi.keuruu.fi/kyla/jartti.htm https://keuruunveraja.fi/files/original/cfc6efdefac99b9bc013c03b57d32976.jpg 67f7e2b48cb37905a7bbf9bbbd18bc1a Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Soinne, Laura Source A related resource from which the described resource is derived http://www.finna.fi/Cover/Show?id=museovirasto.E967A76F3335FBFE532CEEAFC99D4B5B Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Henkilögalleria Description An account of the resource Kokoelmassa on pienoiselämäkertoja keuruulaisista merkkihenkilöistä. Henkilö Biografia Lyhyt kuvaus henkilön elämästä ja teoista Laura Soinne tunnetaan keuruulaisen runoilijan Einari Vuorelan puolisona, mutta hänellä oli myös oma merkittävä ura kirjailijana. Hän kirjoitti satuja, näytelmiä ja romaaneja. Lastenkirjailijana Sointeella oli oma tyylinsä ja hänen satujaan voidaan kutsua jopa kauhusaduiksi. Joskus hän kirjoitti niistä useita versioita, joissa alkuperäisen tarinan pelottavimpia kohtia muokattiin lempeämpään suuntaan. Näytelmäkirjailijana Soinne oli omana aikanaan suosittu ja tunnettu, ja hänen näytelmiään esitettiin paljon iltamissa ja harrastajanäyttämöillä. Joitakin hänen romaanejaan on filmatisoitu, kuten. Synnin puumerkki (v. 1942, ohj. Jorma Nortio). Sointeelle myönnettiin v. 1980 Valtion kirjallisuuspalkinto. Elinvuodet Syntymä- ja kuolinvuosi 1897-1992 Kirjallisuutta Tähän keskeisimmät henkilöstä kertovat lähdeteokset (jos on). Riihimäki Lea, Laura Soinne-Vuorela kirjailijana. Keuruun joulu 1984. <span style="line-height:115%;font-family:Calibri, sans-serif;font-size:11pt;"><a href="http://digi.kirjastot.fi/items/show/121116">http://digi.kirjastot.fi/items/show/121116</a><br /></span> Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Soinne, Laura Subject The topic of the resource Keuruu--Jukojärvi kirjailijat https://keuruunveraja.fi/files/original/76dda683157bdc2988d3c9a4348091d4.jpg 315426042188c436d26caa6ee0c61abd Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Henkilögalleria Description An account of the resource Kokoelmassa on pienoiselämäkertoja keuruulaisista merkkihenkilöistä. Henkilö Text Any textual data included in the document 1950-luvun hiihtokuningas Veikko Hakulinen syntyi Kurkijoella vuonna 1925. Hän oli kolminkertainen olympiavoittaja ja maailmanmestari. Hakulisen vanhemmat asuivat vuoden 1952 Oslon talvikisojen aikoihin rautatieläisinä Haapamäellä. Haapamäen Suojalla järjestettiin Hakulisen 50 km olympiavoiton jälkeen 3.3.1952 yksi monista juhlatilaisuuksista. Ennen 15.1.1953 alkanutta Evon metsäkoulua Lammilla Hakulinen teki keväästä 1952 seuraavaan vuodenvaihteeseen metsäalan työharjoittelua Yhtyneiden Paperitehtaitten piiripäällikön Väinö Huostilan alaisuudessa Haapamäellä. Haapamäki oli siten Hakulisen harjoittelumaastoa ja hän myös voitti Haapamäen Urheilijoiden järjestämät kotikisat ennen Evon metsäkouluun lähtöään. Hakulinen edusti hiihtourallaan Asikkalan Raikasta, Valkeakosken Hakaa, talvella 1954 Evon Metsä-Poikia ja metsäopiston jälkeen vuodesta 1955 Jämsänkosken Ilvestä sekä Tampereen Hiihtoseuraa, Tampereen Pyrintöä ja Tampereen Mailaa. Hakulinen kilpaili myös ampumahiihdossa, suunnistuksessa, hiihtosuunnistuksessa, maastojuoksussa ja soudussa SM-tasolla ja jatkoi uraansa veteraanisarjoissa. Oslon talviolympialaisista Hakulinen muistetaan erityisesti 50 kilometrin voittoajastaan 3.33.33. Hän voitti Holmenkollenilla 50 kilometriä vuosina 1953 ja 1955, pikamatkan eli 18 km vuonna 1953 ja 15 km vuonna 1957. Hän sijoittui Holmenkollenilla vuonna 1950 18 km kilpailussa kolmanneksi. Holmenkollen-mitali myönnettiin hänelle vuonna 1955. Veikko Hakulinen valittiin Vuoden urheilijaksi neljä kertaa vuosina 1952–1954 ja 1960. Hän sai Pro Urheilu –tunnustuksen vuonna 2000. Sotilasarvoltaan hän oli reservin kersantti ja ammatiltaan metsäteknikko. Hakulinen kuoli jäätyään auton alle juoksulenkillään vuonna 2003 Valkeakoskella. Kun Hakulisen syntymästä tuli kuluneeksi 85 vuotta 2010, paljastettiin hänen synnyinpaikkakunnallaan, nykyisin Venäjän Karjalaan kuuluvalla Kurkijoella hänelle omistettu muistolaatta. Helmikuussa 2017 hänet valittiin Hiihtomuseon pohjoismaisten hiihtolajien kunniagalleriaan. Biografia Lyhyt kuvaus henkilön elämästä ja teoista 1950-luvun hiihtokuningas Veikko Hakulinen syntyi Kurkijoella vuonna 1925. Hän oli kolminkertainen olympiavoittaja ja maailmanmestari. Hakulisen vanhemmat asuivat vuoden 1952 Oslon talvikisojen aikoihin rautatieläisinä Haapamäellä. Haapamäen Suojalla järjestettiin Hakulisen 50 km olympiavoiton jälkeen 3.3.1952 yksi monista juhlatilaisuuksista. Ennen 15.1.1953 alkanutta Evon metsäkoulua Lammilla Hakulinen teki keväästä 1952 seuraavaan vuodenvaihteeseen metsäalan työharjoittelua Yhtyneiden Paperitehtaitten piiripäällikön Väinö Huostilan alaisuudessa Haapamäellä. Haapamäki oli siten Hakulisen harjoittelumaastoa ja hän myös voitti Haapamäen Urheilijoiden järjestämät kotikisat ennen Evon metsäkouluun lähtöään. Hakulinen edusti hiihtourallaan Asikkalan Raikasta, Valkeakosken Hakaa, talvella 1954 Evon Metsä-Poikia ja metsäopiston jälkeen vuodesta 1955 Jämsänkosken Ilvestä sekä Tampereen Hiihtoseuraa, Tampereen Pyrintöä ja Tampereen Mailaa. Hakulinen kilpaili myös ampumahiihdossa, suunnistuksessa, hiihtosuunnistuksessa, maastojuoksussa ja soudussa SM-tasolla ja jatkoi uraansa veteraanisarjoissa. Oslon talviolympialaisista Hakulinen muistetaan erityisesti 50 kilometrin voittoajastaan 3.33.33. Hän voitti Holmenkollenilla 50 kilometriä vuosina 1953 ja 1955, pikamatkan eli 18 km vuonna 1953 ja 15 km vuonna 1957. Hän sijoittui Holmenkollenilla vuonna 1950 18 km kilpailussa kolmanneksi. Holmenkollen-mitali myönnettiin hänelle vuonna 1955. Veikko Hakulinen valittiin Vuoden urheilijaksi neljä kertaa vuosina 1952–1954 ja 1960. Hän sai Pro Urheilu –tunnustuksen vuonna 2000. Sotilasarvoltaan hän oli reservin kersantti ja ammatiltaan metsäteknikko. Hakulinen kuoli jäätyään auton alle juoksulenkillään vuonna 2003 Valkeakoskella. Kun Hakulisen syntymästä tuli kuluneeksi 85 vuotta vuonna 2010, paljastettiin hänen synnyinpaikkakunnallaan, nykyisin Venäjän Karjalaan kuuluvalla Kurkijoella hänelle omistettu muistolaatta. Helmikuussa 2017 hänet valittiin Hiihtomuseon pohjoismaisten hiihtolajien kunniagalleriaan. Elinvuodet Syntymä- ja kuolinvuosi 1925-2003 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Hakulinen, Veikko Subject The topic of the resource Haapamäki hiihto Holmenkollen olympiavoittajat maailmanmestarit rautatieläiset Source A related resource from which the described resource is derived http://kshiihto.fi/suomi100.pdf https://fi.wikipedia.org/wiki/Veikko_Hakulinen http://www.museo24.fi/?action[]=INavigation::viewArticle(11853) http://www.ski-keuruu.fi/sporttisaitti/materiaalit/historiaa/hiihtohistoriaa/veikko-hakulinen/index.htm http://smhiihdot.ski-keuruu.fi/smhiihdot/2-uncategorised/85-haku-veikko-haapamaelta-holmenkollenille-1952 http://smhiihdot.ski-keuruu.fi/smhiihdot/uutiset/86-uutisia-veikko-hakulisesta-suur-keuruun-sanomissa-1953 https://keuruunveraja.fi/files/original/6d9d24744d37b4bbbf6259e02e8636ff.jpg f08ad23bda84b93c913a50c976033ec7 https://keuruunveraja.fi/files/original/6ed15cd685d8cb0a3d22eb12bc8de951.pdf 7733267457f0738d2048cf545894028e Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Digitoidut kirjat Description An account of the resource Digitoitujen kirjojen kokoelma sisältää alun perin painettuna julkaistuja kirjoja ja muita teoksia, jotka on digitoitu pdf-muotoon. Kokoelmassa on sekä keuruulaisten tekijöiden kirjoittamaa kaunokirjallisuutta että Keuruuta käsitteleviä tietokirjoja ja artikkeleita. <br /><br />Kaikki teokset ovat joko tekijänoikeusvapaita, tai niiden uudelleenjulkaisuun on saatu lupa alkuperäisten kirjoittajien oikeudenhaltijoilta. Jälkimmäisessä tapauksessa tämä on aina mainittu teoksen kuvauksessa.<br /><br />Tätä e-kirjojen kokoelmaa kartutetaan yhteistyössä Projekti Lönnrotin (<a title="Projekti Lönnrotin" href="http://www.lonnrot.net/" target="_blank" rel="noreferrer">http://www.lonnrot.net/</a>) kanssa Digitoitu teos Tähän kokonaiset digitoidut kirjat tiedostoliitteinä, metatietokenttiin lyhyt kuvaus teoksesta. Digitoidun teoksen tiedot Digitoidun teoksen bibliografiset tiedot (tekijä, nimi, alkuperäinen kustantaja ja julkaisuvuosi) Lauri Kulmala, Keurusseutu vapaussodassa : valkoisen Suomen avain. Vapaussoturien huoltosäätiön Keuruun osasto, 1981. Teoksen kuvaus Lyhyt kuvaus digitoidusta teoksesta Teos kertoo vuoden 1918 kansalaissodan tapahtumista Keurusseudulla valkoisen osapuolen näkökulmasta. Kansikuva: Pekka Suhonen Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Keurusseutu vapaussodassa Subject The topic of the resource kansalaissota Keuruu Haapamäki Vilppula suojeluskunnat Creator An entity primarily responsible for making the resource Kulmala, Lauri Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Rights Information about rights held in and over the resource Digitoidun version julkaisuun on saatu lupa Lauri Kulmalan oikeudenhaltijoilta. Format The file format, physical medium, or dimensions of the resource pdf https://keuruunveraja.fi/files/original/e6341ca58766d957a3edad9a36a0975c.jpg e18068a87b6f8d1025e1f7ab58c92491 https://keuruunveraja.fi/files/original/8931f6512c5dc05f34d1f44f2bd8b7be.jpg d8855f7416ac55747826f744f3d7f244 https://keuruunveraja.fi/files/original/a2c00547801f960e2ed29c373a50f98d.jpg 6c2eaa7551fd7f7aff130f6c81b1b693 https://keuruunveraja.fi/files/original/52ec9e6df1254e0c2840b9114cdf9566.jpg 8f2bbbe4c6947ff037636298c9538071 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Raimo Varpulan kokoelma Description An account of the resource Kokoelmassa on digitoituna Raimo Varpulan Keurusseutua käsitteleviä keräilykokoelmia mm. postitoiminnasta, postikorteista ja tulitikkuetiketeistä sekä hänen keuruulaisista tapahtumista ottamiaan valokuvia. Kokoelmat ulottuvat 1800-luvun loppupuolelta 1980-luvulle. Creator An entity primarily responsible for making the resource Varpula, Raimo Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Postitoimipaikkojen leimoja IV Subject The topic of the resource postileimat 1900-luku Pohjoislahti Pohjoisjärvi Kaleton Yltiä Huttula Description An account of the resource Keuruun eteläisten ja itäisten postitoimipaikkojen leimoja 1900-luvun ajalta. https://keuruunveraja.fi/files/original/148facd341a9674b9e111e91e80e6631.jpg 00de7c0ef36a2a9d9c9cf2619389f990 https://keuruunveraja.fi/files/original/2c9eccaed5570c304a5b0c614d415e74.jpg 4465b525edfe3af875170a5ed3553e77 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Henkilögalleria Description An account of the resource Kokoelmassa on pienoiselämäkertoja keuruulaisista merkkihenkilöistä. Henkilö Text Any textual data included in the document Suolahdessa vuonna 1918 syntynyt Lauri Johannes Sutela oli entinen Suomen puolustusvoimain komentaja. Perheen isä oli rautatiekirjuri Väinö Schoderus, jonka työn myötä perhe muutti ennen Sutelan koulun alkua Haapamäelle. Vuonna 1929 perhe suomensi sukunimensä Sutelaksi. Sutelan taival maanpuolustajana alkoi Haapamäellä, jossa hän seurasi isänsä jalanjäljissä mukaan suojeluskunnan toimintaan. Sutela valmistui Kadettikoulun pioneerilinjalta vuonna 1939 ja joutui parin kuukauden kuluttua talvisotaan rintamajoukkoihin. Jatkosodassa hän toimi muun muassa komppanian päällikkönä ja pataljoonan komentajana. Sutela valmistui yleisesikuntaupseeriksi Sotakorkeakoulusta vuonna 1949. Sotien jälkeen Lauri Sutela organisoi tiedustelupäällikkönä Suomen sotilastiedustelun, jolloin vuonna 1959 Pääesikunnan tiedotusosastolle perustettiin Sutelan johtoon tarkastustoimisto. Sutela toimi päämajamestarina 1966–1968, yleisesikuntapäällikkönä 1968–1971, pääesikunnan päällikkönä 1971–1974 ja puolustusvoimain komentajana 1974–1983. Hänet ylennettiin kenraalimajuriksi vuonna 1966, kenraaliluutnantiksi vuonna 1968 ja täydeksi kenraaliksi vuonna 1974. Hän on virkaiältään pitkäaikaisin sodanjälkeinen puolustusvoimain komentaja. Sutela oli keskeisessä roolissa vakiinnuttamassa Puolustusvoimien asemaa 1970-luvun murroksessa. Sutelaa pidettiin aikanaan Kekkosen luottomiehenä. Hänen ansiokseen voidaan laskea presidentti Urho Kekkosen ja Puolustusvoimien sekä sen komentajien välien parantuminen. Puolustusvoimien asema vahvistui, ja se vaikutti myös hankintoihin: hankittiin sekä neuvostovalmisteisia ohjuksia että brittiläisiä Hawk-harjoituskoneita. Koska Suomi halusi olla puolueeton, aseita oli hankittava sekä idästä että lännestä. Näin hän sai laajennettua Puolustusvoimien ja länsivaltojen suhteita synnyttämättä epäluottamusta itänaapurissa. Taiteesta ja tekniikasta kiinnostuneen Sutelan suunnitelmissa oli alkujaan arkkitehdin ura. Taiteelliset harrastukset jatkuivat koko eliniän. Matti Lukkari on kirjoittanut Sutelasta elämänkertateoksen ”Lauri Sutela, puolustusvoimain komentaja” joka ilmestyi vuonna 2003. Biografia Lyhyt kuvaus henkilön elämästä ja teoista Suolahdessa vuonna 1918 syntynyt Lauri Johannes Sutela oli entinen Suomen puolustusvoimain komentaja. Perheen isä oli rautatiekirjuri Väinö Schoderus, jonka työn myötä perhe muutti ennen Sutelan koulun alkua Haapamäelle. Vuonna 1929 perhe suomensi sukunimensä Sutelaksi. Sutelan taival maanpuolustajana alkoi Haapamäellä, jossa hän seurasi isänsä jalanjäljissä mukaan suojeluskunnan toimintaan. Sutela valmistui Kadettikoulun pioneerilinjalta vuonna 1939 ja joutui parin kuukauden kuluttua talvisotaan rintamajoukkoihin. Jatkosodassa hän toimi muun muassa komppanian päällikkönä ja pataljoonan komentajana. Sutela valmistui yleisesikuntaupseeriksi Sotakorkeakoulusta vuonna 1949. Sotien jälkeen Lauri Sutela organisoi tiedustelupäällikkönä Suomen sotilastiedustelun, jolloin vuonna 1959 Pääesikunnan tiedotusosastolle perustettiin Sutelan johtoon tarkastustoimisto. Sutela toimi päämajamestarina 1966–1968, yleisesikuntapäällikkönä 1968–1971, pääesikunnan päällikkönä 1971–1974 ja puolustusvoimain komentajana 1974–1983. Hänet ylennettiin kenraalimajuriksi vuonna 1966, kenraaliluutnantiksi vuonna 1968 ja täydeksi kenraaliksi vuonna 1974. Hän on virkaiältään pitkäaikaisin sodanjälkeinen puolustusvoimain komentaja. Sutela oli keskeisessä roolissa vakiinnuttamassa Puolustusvoimien asemaa 1970-luvun murroksessa. Sutelaa pidettiin aikanaan Kekkosen luottomiehenä. Hänen ansiokseen voidaan laskea presidentti Urho Kekkosen ja Puolustusvoimien sekä sen komentajien välien parantuminen. Puolustusvoimien asema vahvistui, ja se vaikutti myös hankintoihin: hankittiin sekä neuvostovalmisteisia ohjuksia että brittiläisiä Hawk-harjoituskoneita. Koska Suomi halusi olla puolueeton, aseita oli hankittava sekä idästä että lännestä. Näin hän sai laajennettua Puolustusvoimien ja länsivaltojen suhteita synnyttämättä epäluottamusta itänaapurissa. Taiteesta ja tekniikasta kiinnostuneen Sutelan suunnitelmissa oli alkujaan arkkitehdin ura. Taiteelliset harrastukset jatkuivat koko eliniän. Matti Lukkari on kirjoittanut Sutelasta elämänkertateoksen ”Lauri Sutela, puolustusvoimain komentaja” joka ilmestyi vuonna 2003. Elinvuodet Syntymä- ja kuolinvuosi 1887-2011 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Sutela, Lauri Subject The topic of the resource Haapamäki rautatieläiset puolustusvoimain komentajat kenraalit Bibliographic Citation A bibliographic reference for the resource. Recommended practice is to include sufficient bibliographic detail to identify the resource as unambiguously as possible. https://fi.wikipedia.org/wiki/Lauri_Sutela http://aksa.fi/aanekoskella-syntynyt-kenraali-sutela-on-kuollut/ https://keuruunveraja.fi/files/original/8a0070a04b0fb2cc168dfd609d8bb26b.jpg a00591646e37b2154e7c93f8270027d4 https://keuruunveraja.fi/files/original/457b24804b7a8980d7a3013233648c07.jpg 9d5c6a0c0341c41639a68df626a42d4c https://keuruunveraja.fi/files/original/ac654a91be4d5052a448815be7d16a14.jpg 93f62f7d3c2bd6bd6001dba7577bf5e6 https://keuruunveraja.fi/files/original/f4db9dd4ef5f49dbca001c51b488d792.jpg 33d27e0e2c13f9f7c0983bd8b4d954b8 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Raimo Varpulan kokoelma Description An account of the resource Kokoelmassa on digitoituna Raimo Varpulan Keurusseutua käsitteleviä keräilykokoelmia mm. postitoiminnasta, postikorteista ja tulitikkuetiketeistä sekä hänen keuruulaisista tapahtumista ottamiaan valokuvia. Kokoelmat ulottuvat 1800-luvun loppupuolelta 1980-luvulle. Creator An entity primarily responsible for making the resource Varpula, Raimo Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Postitoimipaikkojen leimoja III Subject The topic of the resource postileimat Keuruu -- Liesjärvi Pihlajavesi (kunta) Valkeajärvi Sälli Katajamäki Kotala Tamppimäki 1900-luku Description An account of the resource Pihlajaveden ja läheisten kylien postileimoja 1900-luvun ajalta. Rights Information about rights held in and over the resource Omistaja Raimo Varpula https://keuruunveraja.fi/files/original/c6ce80e36fb2e081596d7130a35cb849.jpg 06a58ee45cf004ec431efac3a408626f https://keuruunveraja.fi/files/original/d248505b7175756aad4e307a22237400.jpg 87da2862de872187b45691b3f09425c7 https://keuruunveraja.fi/files/original/be9b27e04403971b9f604a1a1117fb7e.jpg a39fc1d1a1bd6a70d2bf3d328d3fcac9 https://keuruunveraja.fi/files/original/1dc7c68b0189a2795406ec7755dd4f74.jpg 1441de8b83c47cc0351f6e4cc6978a23 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Raimo Varpulan kokoelma Description An account of the resource Kokoelmassa on digitoituna Raimo Varpulan Keurusseutua käsitteleviä keräilykokoelmia mm. postitoiminnasta, postikorteista ja tulitikkuetiketeistä sekä hänen keuruulaisista tapahtumista ottamiaan valokuvia. Kokoelmat ulottuvat 1800-luvun loppupuolelta 1980-luvulle. Creator An entity primarily responsible for making the resource Varpula, Raimo Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Postitoimipaikkojen leimoja II Subject The topic of the resource postileimat Keuruu Haapamäki Asunta Hotelli Keurusselkä Keuruun varuskunta Lihjamo Mäyrämäki Description An account of the resource Keuruulaisten postitoimipaikkojen leimoja 1900-1970-luvuilta. Rights Information about rights held in and over the resource Omistaja Raimo Varpula https://keuruunveraja.fi/files/original/83e48310d57f0f9d14b9eb97c254fcdd.jpg 9709771238f53c901aafae0f35b28fa7 https://keuruunveraja.fi/files/original/00184a21b3b0ed8b4739ac830b00aa7d.jpg eea8ed2b9564cacef4ce62702d2636fe Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Raimo Varpulan kokoelma Description An account of the resource Kokoelmassa on digitoituna Raimo Varpulan Keurusseutua käsitteleviä keräilykokoelmia mm. postitoiminnasta, postikorteista ja tulitikkuetiketeistä sekä hänen keuruulaisista tapahtumista ottamiaan valokuvia. Kokoelmat ulottuvat 1800-luvun loppupuolelta 1980-luvulle. Creator An entity primarily responsible for making the resource Varpula, Raimo Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Postitoimipaikkojen leimoja I Subject The topic of the resource postileimat Keuruu Haapamäki 1890-luku 1900-luvun alku Description An account of the resource Keuruulaisten postitoimipaikkojen leimoja 1890-luvulta ja 1900-luvun alusta.. Rights Information about rights held in and over the resource Omistaja Raimo Varpula https://keuruunveraja.fi/files/original/030e65f66bda847e5b18a0696d78c5af.jpg 4e0e648b8dfbe385afd07b85c56ed093 https://keuruunveraja.fi/files/original/d1c3b34a297909711a50b236b761cfe3.jpg e0c3fd4e874a9b9b89427ed41b975e5b https://keuruunveraja.fi/files/original/c4b2690404b1e5614764d0282d529694.jpg a2b04ce78a51735807ea49a8e3337e16 https://keuruunveraja.fi/files/original/e11b0a8f0f7d502259d4ef0cac1dc237.jpg 990be9363a3797fae257a952147f4870 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Raimo Varpulan kokoelma Description An account of the resource Kokoelmassa on digitoituna Raimo Varpulan Keurusseutua käsitteleviä keräilykokoelmia mm. postitoiminnasta, postikorteista ja tulitikkuetiketeistä sekä hänen keuruulaisista tapahtumista ottamiaan valokuvia. Kokoelmat ulottuvat 1800-luvun loppupuolelta 1980-luvulle. Creator An entity primarily responsible for making the resource Varpula, Raimo Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Artikkeli Teeemateksti jostakin aiheesta. Tätä aineistotyyppiä voi käyttää aina kun tekstin muoto ei vaadi muuta. Mistä on kyse? Tähän kenttään artikkelin teksti jäsennettynä tarpeen mukaan. Vielä 1860-luvulla postinkulku Keurusseudulla oli sangen vaatimatonta. Vanha postitie kulki kyllä reitillä Jyväskylä - Keuruu - Alavus - Vaasa, mutta posti ei pysähtynyt Keuruulla. Kunnallishallinnon rakentaminen vuosikymmenen loppupuolelta alkaen lisäsi kuitenkin postinkuljetuksen tarvetta, kun erilaisten viranomaisten lähettämien kirjeiden ja kuulutusten määrä kasvoi. Siinä vaiheessa posti saatiin kulkemaan Keuruun, Pihlajaveden ja Multian kirkonkylien välillä noin kerran viikossa. Maaseutupostitoimistoja oli ylipäänsä koko maassa vain vähän. G.A. Serlachius teki Keurusseudun yhteiselle kuntakokoukselle vuonna 1876 aloitteen postitoimiston saamiseksi Mänttään. Kuntakokous kuitenkin torppasi hankkeen, ja vastusti myös sitä seurannutta postiylihallituksen esitystä postitoimiston perustamisesta Keuruun kirkonkylään. Postitoimiston kannattajat kuitenkin lopulta voittivat, ja Keuruun ensimmäinen postitoimisto aloitti toimintansa pappilan rakennuksessa vuonna 1878. Postinhoitajaksi valittiin neiti Angelika Bergroth. Postin paikka vaihtui seuraavina vuosina tiheästi, ja vuonna 1889 toiminta vakiintui pastorinna Forsmanin omistamaan Rauhalaan. Postinhoitaja neiti Amanda Kepplerus rakennutti postille oma talon vanhan kirkon eteläpuolelle, kirkon ja kirkkoherranpappilan väliin. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Keuruulaisen postitoiminnan historiaa Subject The topic of the resource postitoimipaikat postiliikenne Keuruu historia Description An account of the resource Tietoa keuruulaisen postitoiminnan alkuvaiheista. Mukana Raimo Varpulan laatimat kartta ja taulukko Keuruun postitoimipaikoista. Creator An entity primarily responsible for making the resource Varpula, Raimo Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Artikkeleita eri aiheista Description An account of the resource Tässä kokoelmassa on artikkeleita erilaisista keuruulaiseen kulttuuriperintöön liittyvistä teemoista. Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document Laila Niemiojan suunnittelemat rakennukset Keuruu: • kirkonkylän Kivikoulu, 1953 • Kivikoulun opettajaintalo, 1956 • Yhteiskoulu 1961 • Kansalaiskoulu,1970-luku • Kivelän koulu, 1985 • Kunnansairaala/terveysasema laajennusosineen, 1950-luku • Heikkilän vanhainkodin värit ja koristelu, Pohjoislahti, 1953 • Haapamäen kansakoulu/ala-aste, 1956 • Haapamäen terveystalo, 1950 • Kauppayhtiön toinen liiketalo, 1955 • Torin varren Liiketalo, 1957 • Asunto- ja liiketalo Viiskulma 1957 • Keuruun Sähkö Oy:n toimitalo, 1958 • Orion Oy:n huvila 1 • Orion Oy:n huvila 2 Omakotitaloja ja huviloita Keuruu • Pekanniemi, Olavi Paavolaisen huvila, 1949 • Osuusliike Mäki-Matin tj. Erkki Luodon ja Aili Luodon kesämökin saunapirtti 1948 • Keuruun Tervatehtaan tj. Niilo Vuolle-Apialan ja Aune Vuolle-Apialan aittarakennus 1946 • Yhteiskoulun rehtori Jussi Rainion ja Niina Rainion omakotitalo, 1950-luku • Lavikaisen talo • Eläinlääkäri B. Vuorentien/Hannu ja Miia Teiskosen talo, 1947 • Betty Järvisen/Markku ja Maarit Puron talo • Jukka ja Saara Rönnholmin/Reijo Seppäsen talo • Taisto Järvisen talo • kunnanjohtaja Toivo Puron/Neuvosen talo Koskenpää/Jämsänkoski/Jämsä • Jyskän koulurakennus, Koskenpää, 1952 • Kirkonkylän kansakoulu, Koskenpää, 1955 Jämsä • Jokilaakson aluesairaala • Kaupunginjohtaja Toivo Puron talo • Vitikkalan kansa- ja kansalaiskoulun opettajain asuintalo, 1963 Arkkitehtitoimisto Niemioja & Uusitalo Oy:n ja Arkkitehtitoimisto Heikki Uusitalo Oy:n suunnittelemia rakennuksia 1970-1990 -luvuilla Vanhainkodit, sairaskodit Keuruun Lehtiniemen vanhainkoti-palvelutalo, 1990 Palveluasunnot Keuruun palveluasunnot, 1991 Päiväkodit Keuruun Lapin päiväkodin saneeraus ja laajennus, 1998 Koulut Keuruun yläaste ja lukio, 1975 Keuruun yläaste ja lukio, keittiölaajennus, 1996 Keuruun yläaste ja lukio, saneeraus ja laajennus (luonnosvaiheessa) Kivelä korttelikoulu, 1985 Muut rakennukset Toivi Järvisen taidekoti, 1961 Saarijärven museo, 1989 Laila Niemiojan suunnittelemat hautamuistomerkit Pihlajavesi Sankarivainajien muistomerkki, 1949 Koskenpää Sankarivainajien muistomerkki, 1950 (&Pentti Papinahon reliefi "Elämä jatkuu", 1977) Keuruu Karjalaan jääneiden vainajien muistomerkki, 1957 Helsinki Niemiojien sukuhaudan muistomerkki Honkanummen hautausmaa, Helsinki Arkkitehtitoimisto Niemioja & Uusitalo Oy:n ja Arkkitehtitoimisto Heikki Uusitalo Oy:n suunnittelemia rakennuksia Terveysasemat ja sairaalat Alavuden terveysaseman laajennus, 1982 Alavuden terveysaseman saneeraus, 1992 Alavuden terveysaseman saneeraus II vaihe, 1996 Euran terveysaseman laajennus, 1985 Evijärven terveysaseman laajennus, 1991 Kangasniemen terveysasema, 1977 Kannuksen pääterveysasema, 1981 Karttulan terveysasema, 1991 Kauhavan pääterveysasema, 1977 Koski Hl:n terveysasema, 1984 Kärkölän terveysaseman laajennus, 1987 Nastolan pääterveysasema, 1977 Soinin terveysasema, 1987 Suolahden terveysasema, 1977 Sisä-Suomen sairaala, Suolahti, laajennuksia ja saneerauksia, 1983-91 Suonenjoen pääterveysasema, 1979 Suonenjoen pääterveysaseman laajennus, 1995 Sysmän terveysaseman laajennus ja saneeraus, 1988-91 Vesannon terveysasema, 1997 Ähtärin aluesairaalan laajennus, 1981 Ähtärin terveysaseman laajennus, 1981 Äänekosken terveysasema, 1977 Vanhainkodit, sairaskodit, palveluasunnot Evijärven vanhusten palvelukeskus, 1989 Kannuksen vanhainkoti, 1983 Kannuksen veljeskoti ja laajennus, 1991 Kauhavan vanhainkoti, 1979 Keuruun vanhainkoti-palvelutalo, 1990 Sotainvalidien sairaskoti, Ähtäri, 1991 Suonenjoen veljeskoti, 1982 Suonenjoen vanhainkoti-palvelukeskus, 1995 Sysmän vanhainkodin laajennus ja saneeraus, 1988 Säkylä vanhainkodin laajennus ja saneeraus, 1983 Haukivuoren vanhusten ja vammaisten palvelutalot, 1996 Evijärven palveluasunnot, 1990 Keuruun palveluasunnot, 1991 Kannuksen veljeskodin palveluasunnot, 1994 Päiväkodit Lääkärintalon muutos päiväkodiksi, Alavus, 1979 Lääkärintalon muutos päiväkodiksi, Sysmä, 1988 Päiväkodin laajennus, Sysmä, 1992 Keuruun Lapin päiväkodin saneeraus ja laajennus, 1998 Koulut Evijärven kirkonkylän ala-aste, 1993 Evijärven yläasteen saneeraus, 1995 Evijärven lukion saneeraus, 1996 Keuruun yläaste ja lukio, 1975 Keuruun yläaste ja lukio, keittiölaajennus, 1996 Keuruun yläaste ja lukio, saneeraus ja laajennus, luonnosvaiheessa Kivelä korttelikoulu, Keuruu, 1985 Sysmän ala-aste, saneeraus, 1985 Sysmän ylä-aste ja lukio, saneeraus, 1992 Ylihärmän ylä-aste ja kirjasto, saneeraus, rakenteilla Toimistot Helsingin matkailutoimiston saneeraus, 1996 Kannuksen kaupungintalon laajennus, 1985 Kannuksen virastotalon saneeraus, 1989 Konaflex Oy:n toimitalo, Vantaa, 1987 Konaflex Oy:n toimitalon laajennus, Vantaa, 1997 Tasokaluste Oy:n toimitalo, Vantaa, 1988 Uudenmaan Mestarirakentajat Oy toimisto, 1993 Muut rakennukset Saarijärven museo, 1989 Tiwi Oy:n lastulevytehdas, Keuruu, 1971 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Laila Niemiojan suunnittelemat rakennukset Subject The topic of the resource arkkitehdit rakennukset Niemioja, Laila Keuruu Description An account of the resource Luettelo diplomiarkkitehti Laila Niemiojan suunnittelemista kohteista Keuruulla ja muilla paikkakunnilla. Creator An entity primarily responsible for making the resource Niemioja, Ahto Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Contributor An entity responsible for making contributions to the resource Ruhanen, Jarmo Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Riitta Reijosen kirjoituksia pelimanniperinteestä Description An account of the resource Keuruulaissyntyinen Riitta Reijonen (os. Aho) on osallistunut lapsesta saakka paikalliseen pelimannitoimintaan ja sittemmin myös tutkinut sitä laajasti. Tässä kokoelmassa on Riitan keräämää ja kirjoittamaa aineistoa keuruulaisesta pelimanniperinteestä. Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document Keuruun Kansalaisopiston pelimannipiiri aloitti toimintansa syksyllä 1971 Kalle Kaipiaisen johdolla. Menin mukaan toimintaan 10-vuotiaana vuonna 1973. Setäni, viulupelimanni Oiva Aho ja isä-Paavo innostivat liittymään joukkoon. Ryhmässä soitti tuohon aikaan myös Toivo-setä, joka oli kolmas Ahon pelimanniveljeksistä. Kaikki nuo kolme olivat oikeita kansanpelimanneja ja siis korvakuulosoittajia. Muita soittajia 1970-luvulla olivat Ville (Vilho) Käkelä, Paavo Simola, Antti Oittinen, Eino Saarikko, Markku Tallila, Veikko Korpinen, Lasse (Lauri) Kaukanen, Martti Perämäki, Veikko Heikkilä, Väinö Lammintaus, Voitto ja Veikko Ahonen, Onni Pajala ja Kari Pihlajamäki. Harjoitukset alkoivat joka torstai klo 18.30. Kiipesimme yläasteen kolmanteen kerrokseen soittimien kera. Haitarilaukut ja kontrabasson kuljettaminen portaikossa saivat sykkeen nousemaan. Musiikkiluokassa alkoi kukin tapailla viimeisimpiä innostuksen kohteita eli lempikappaleitaan. Pian Kaipiaisen Kalle kuitenkin keskeytti hälisevän ”yhteissoiton” ja siirryttiin illan ohjelmistoon. Kalle oli monistanut uusien sävelmien nuotit (alkuaikoina spriimonisteet olivat voimakkaasti tuoksahtavia). Ne jaettiin nuotinlukutaitoisille, sillä kaikki eivät suinkaan soittaneet nuoteista. Vanhat pelimannit eivät nuotteja tarvinneet, silti musikaalisuus ja hyvä muisti riitti yhteismusisointiin. Korpis-Veikko totesikin: ”Muuta minä en nuoteista ymmärrä kuin että niitä ei saa repiä.” Kalle soitti usein ensin sävelmän viulullaan ja sitten muut tulivat mukaan taitojensa mukaan. Osa siis kuulemansa perusteella ja osa nuotteja tapaillen. Samaa kappaletta soitettiin välillä useaan kertaan ja seuraavilla kerroilla niitä vielä kerrattiin. Näin sävelmät alkoivat luistaa ja yhteissoitto sujua. Illan aikana saatettiin soittaa 3-6 kappaletta. Ennen esiintymisiä hiottiin samoja kappaleita tietysti enemmän. Oiva-setä muisteli usein entisajan vanhoja pelimannisävelmiä mm. Aapo ja Leo Saviojan soittamia kappaleita ja Kalle nuotinsi ne porukan harjoiteltavaksi. Muistan, että Kalle kirjoitti nuotteja joskus jopa puhelimessa, kun Oiva niitä hänelle soitti toisessa päässä. Uusiakin kappaleita sävellettiin, pelimanneilla oli sävellyskilpailukin vuonna 1982. Silloin syntyivät Korpisen Veikon Myllykylän polkka, Lammintauksen Väinön Kaikurannan valssi ja oma Koskivalssi. Soittimina pelimanniporukassa olivat viulut, harmonikat, banjot ja kontrabasso. Muutamat soittajat, kuten Ahosen Voitto vaihtoi soitinta tarpeen mukaan viulusta haitariin. Ryhmä oli käytännössä miesporukka. Olin ainoa naispuolinen, kunnes Mäkisen Lempi tuli toisinaan mukaan laulusolistiksi. Lempiltä opin paljon laulamisesta ihan vain seuraamalla sivusta. Piirissä kävi vuosien varrella joitain muitakin naisia lyhytaikaisesti. Alkuaikoina porukassa on soittanut myös viulua Annikki Viinikka. Sen sijaan useimmat miehet ovat olleet pelimannipiirissä kymmeniä vuosia. Sillä on ikää kohta 46 vuotta. Myöhemmin lähdettyäni pois paikkakunnalta (1982), on ryhmässä soittanut viuluaan Niemelän sisarukset Airi ja Anniina ja Airi edelleenkin aktiivisesti. Soittojen lomassa saattoi joku kertoa muistoja, joita kappaleet nostattivat. Välillä joku murjaisi jonkin hauskan vitsin ja niille naurettiin. Siten syntyi sitten niin sanottu pelimannihenki. Se on jotakin sellaista, mitä voi kokea vain ryhmän sisällä. Harjoitukset kestivät puolitoista tuntia, mutta harvoin ne päättyivät siihen. Soitettiin kelloon katsomatta, jos siltä tuntui ja tavallista oli ainakin varttitunnin ylitykset. Esiintymisiä oli vuosittain useita kymmeniä mitä erilaisimmissa paikoissa. Taitoa käytiin näyttämässä mm. Finlandia-talolla, Tukholmassa ja Göteborgissa ja Kaustisella. Keuruulla soitimme monenmoisissa pippaloissa häistä hautajaisiin. Hääsoitot ja syntymäpäivät jäivät erityisesti mieleen, samoin vierailut Juurikkaniemen sairaalassa. Ruokosen Riihitanssit olivat jokakesäinen soittotapahtuma. Esiintymiset tekivät soittamisesta tavoitteellista. Yhteinen musisointi liimasi porukan tiiviisti yhteen, siinä ei ikäero vaikuttanut. Alkuvuosikymmeninä pääpaino oli nimenomaan pelimannimusiikissa. Olimme kaikki yhdessä samaa joukkoa siis kansanmusiikkiperinteen tuottajia, kuluttajia ja siirtäjiä. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Pelimannipiirin alkuvaiheita Keuruun kansalaisopistossa Subject The topic of the resource kansalaisopistot pelimannimusiikki kansanmusiikki Creator An entity primarily responsible for making the resource Reijonen, Riitta Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Riitta Reijosen kirjoituksia pelimanniperinteestä Description An account of the resource Keuruulaissyntyinen Riitta Reijonen (os. Aho) on osallistunut lapsesta saakka paikalliseen pelimannitoimintaan ja sittemmin myös tutkinut sitä laajasti. Tässä kokoelmassa on Riitan keräämää ja kirjoittamaa aineistoa keuruulaisesta pelimanniperinteestä. Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document Keuruun Kansalaisopisto on tarjonnut minulle maaseudulla kasvaneelle nuorelle 1970-80 -luvuilla oivan harrastusmahdollisuuden koko nuoruusvuosien ajan. Voi sanoa, että kansalaisopiston piirien myötä on juurtunut vahva kiintymys kansanmusiikkiperinteeseen. Se on antanut minulle useita hyvinkin ainutlaatuisia esiintymistilanteita ja vienyt eri paikkoihin. Se on muokannut minua ihmisenä ja vahvistanut löytämään omat polkuni myöhemmin elämässä. Olen kiitollinen, että sain olla mukana sekä pelimanni- ja hanuripiirissä sekä toimia työtehtävissäkin eli eläkeläisten tanhupiirin säestäjänä monen vuoden ajan Keuruulla. Olin mukana Keuruun pelimannipiirissä jo 10-vuotiaana. Kävin harjoituksissa joka torstai yläasteen musiikkiluokassa isän ja Oiva-sedän kanssa. Siellä Kalle Kaipiainen johti soittoporukkaa ja ilmapiiri oli mukavan leppoisa. Korpisen Veikko hauskutti meitä jutuillaan ja loi pelimannihenkeä. Monet kerrat muisteltiin soittojen lomassa myös entisajan pakallisia soittajia kuten Leo Saviojaa. Sitä tunnelmaa hakee edelleen pelimanniryhmistä. Setäni Oiva Aho oli tavattoman innokas ja hän, kuten monet muutkin pelimannit soittivat korvakuulolta eli ilman nuotteja. Kalle ystävällisesti kävi monet kerrat Aholassa nauhoittamassa kelanauhalle uudet kappaleeet, jotta ne opittiin. Pelimanneilla oli paljon keikkoja häistä hautajaisiin. Paikalliset juhlat, kuten Kansalaisopiston kevätjuhlat tarjosivat aina mieluisia esiintymisiä. Kesäisin keskiviikkosoitot Keuruun Kotiseutumuseolla olivat myös mieleenpainuvia soittotapahtumia. Siihen ympäristöön pelimannimusiikki asettuikin erinomaisesti. Soitimme tarvittaessa tansseja, mutta perinteinen pelimannimusiikki oli vahvasti mukana. Soittajia oli porukassa parikymmentä. Osallistuimme tuolloin usein maakunnallisiin jopa valtakunnallisiin pelimannitapatumiin esim. Samuelin poloneesiin v. 1976 Finlandia-talolla ja Kaustisen Kansanmusiikkihjuhlien ohjelmakilpailuun v. 1977. Koulutyön ohessä säestin monta vuotta eläkeläisten tanhupiiriä, jota ohjasi taitavasti Vappu Nivala Kansalaiskoulun salissa. Piirissä oli mukana vain yksi mies, mutta eivät nuo elämäänähneet vahvat naiset siitä lannistuneet. Soittajalle tuo tanhujen kertaaminen, jopa 30 kertaa läpisoittaminen, ei aina ollut kovin kehittävää, mutta työ palkitsi aina tilipäivänä. Eipä tarvinnut koskaan pyytää taskurahaa vanhemmilta. Kansalaisopistotoiminnassa tapahtui iso askel, kun opiskelumahdollisuus avautui myös virallisesti alle 16-vuotiaille. Pääsin mukaan hanuripiiriin, jota aluksi ohjasi Hannu Matilainen Jyväskylästä. Silloin soitin klassista musiikkia ja opettelin samalla nuotistasoittoa. Aluksi se oli vaivalloista, mutta oli erittäin tärkeää soitossa edistymisen kannalta. Opetus tapahtui yksilöllisesti noin 15 minuuuttia / oppilas. Myöhemmin piiriä veti keuruulainen Pentti Pirttimäki. Häneltä soitto-ohjelmistossani on edelleen Talonpojan jenkka. Sitten tuli Häkkisen Aimon aikakausi. Ami oli ennestään tuttu, sillä hänen kanssaan oli haettu minulle ensimmäinen harmonikka Ruovedeltä muutama vuosi aiemmin. Amin kuten Pirttimäenkin aikaan soitto oli tanssikappaleiden yhteissoittoa porukassa. Paremmilta soittajilta oppi aina uusia niksejä. Esiintymisiä ei ollut kovin paljon lähinnä vain Kansalaisopiston omat juhlat. Ohjelmistossa olivat mm. valssi Kaukomaita kohti ja tietysti Säkkijärven polkka. Tässä ryhmässä kohtasi ennen kaikkea eri sukupolvet. Linkki Keuruun pelimannien kotisivuille: https://www.keuruunpelimannit.fi/kuva-arkisto/ Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Mietteitä 30-40 vuoden jälkeen Keuruun Kansalaisopiston opintopiireistä Subject The topic of the resource kansalaisopistot pelimannimusiikki harmonikka kansanmusiikki Creator An entity primarily responsible for making the resource Reijonen, Riitta Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto https://keuruunveraja.fi/files/original/cccdc50554da525028e6238dc34bdf6a.pdf 859c051bc6e251a89b39bbb990488537 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Artikkeleita eri aiheista Description An account of the resource Tässä kokoelmassa on artikkeleita erilaisista keuruulaiseen kulttuuriperintöön liittyvistä teemoista. Artikkeli Teeemateksti jostakin aiheesta. Tätä aineistotyyppiä voi käyttää aina kun tekstin muoto ei vaadi muuta. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Salmisen perheen koti Äkkilässä Subject The topic of the resource Tarhia Malmsten Damsten Saxen leipomot parantajat Keuruu Description An account of the resource Äkkilän talon monia vaiheita Tarhian rannalla. Creator An entity primarily responsible for making the resource Ruusila, Liisa https://keuruunveraja.fi/files/original/51b8cef0e49b087b795c3df8a697fabe.pdf 0f764d1fc5948b485537bcaf143df518 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Yhdistysten arkistoista Description An account of the resource Tässä kokoelmassa on tekstejä ja kuvia, jotka ovat peräisin keuruulaisten yhdistysten ja järjestöjen arkistoista tai ovat heidän itsensä tuottamia. Artikkeli Teeemateksti jostakin aiheesta. Tätä aineistotyyppiä voi käyttää aina kun tekstin muoto ei vaadi muuta. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Keuruun Rintamaveteraanien viestiä 50 vuotta Subject The topic of the resource sotaveteraanit sotainvalidit Description An account of the resource Keuruun rintamaveteraanien ja muiden veteraanijärjestöjen toiminnan vaiheita. Creator An entity primarily responsible for making the resource Lerkkanen, Lea Source A related resource from which the described resource is derived Keurun Rintamaveteraabnit ry, toim. Lerkkanen, Lea: Keuruun Rintamavetaraanien viestiä 50 vuotta, Digipaino Keuruskopio Oy, Keuruu 2016. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Muistoja ja dokumentteja entisajan elämästä Description An account of the resource Tässä kokoelmassa on yksityishenkilöiltä käyttöön saatuja muistelutekstejä ja aikalaisdokumentteja, kuten kirjeitä ja kouluaineita. Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document <p>Esitykseni aihe on kertoa tai palauttaa mieliin, millaista Keuruulla oli 1930-luvun loppupuolella. Useimmat meistä olemme silloin täällä olleet ja muistamme tuon ajan. Me olemme olleet myös toteamassa, kuinka valtavasti tämä paikkakunta on siitä lähtien muuttunut. Silloisen hiljaisen, idyllisen Keuruun Kirkonkylän muuttuessa näinä vuosikymmeninä reilusti kauppala- tai kaupunkitasoiseksi asutuskeskukseksi on tapahtunut valtava kehitys.</p> <p>Olemme nähneet uuden teollisuuden tulon ja monenlaisten työpaikkojen muodostumisen, palveluiden kehittymisen, koululaitoksen kasvamisen, varuskunnan paikkakunnalle sijoittumisen, tie- ja katuverkoston muuttumisen ja keuruulaisten mittasuhteiden mukaan ajateltuna ennennäkemättömän rakennustoiminnan.</p> <p>Ilmeisesti tällä paikkakunnalla on sijaintinsa, läntisen Keski-Suomen luonnollisena keskuksena, kauniin luontonsa, edullisten maanomistusolojen ym. tekijöiden puolesta ollut mahdollisuuksia jatkuvalle kasvamiselle sen kerran alkuun päästyä.</p> <p>Keuruun Kirkonkylän kehittymisen ja kasvamisen lähtökohtana on pidettävä 1930-luvun loppupuolta, tarkemmin sanoen vuotta 1939. Tuo vuosi oli sen ajanjakson viimeinen, jonka aikana tämä paikkakunta oli pysynyt lähes muuttumattomana pitkän alkaa.</p> <p>Vuoden 1939 loppupuolella siis tasan 40 vuotta sitten oli Keuruullakin tapahtunut jo suuria muutoksia. Oli syttynyt sota. Tänne tulvahti runsaasti karjalaista siirtoväkeä, tästä muodostui myös huomattava sotilaallinen keskus, siitä syystä, että Keuruu oli sotilaspiirin keskuspaikka siihen aikaan. Oli olemassa Keuruun sotilaspiiri. Kehityksen pyörä alkoi noista ajoista lähtien pyöriä. Keuruun Kirkonkylä alkoi muuttua.</p> <p>Millainen oli siis Keuruun Kirkonkylä vuonna 1939 ennen suurten muutosten aikaa. Esitykseni ei voi olla täydellinen. Kerron vain siitä kuvasta, minkä tästä paikkakunnasta sain muutettuani juuri syksyllä vakituisesti tänne ja siitä, mitä Haapamäellä syntyneenä ja kasvaneena keuruulaisena tästä tiesin. Olen myös saanut tutustua silloiseen paikkakunnan karttaan.</p> <p>Keuruun Kirkonkylä oli vielä 1930-luvun loppupuolella täysin idyllinen kirkonkylä. En sanoisi, että se olisi ollut mikään maalaisidylli. Asujaimistonsa ja kesävieraittensa ansiosta tämä kylä vaikutti jollain tavoin herraskaiselta. Käydessämme Haapamäeltä ennen täällä Keuruulla, tuntui kuin täällä olisi ainainen pyhänpito. Kirkonkylän päätiellä, "Kirkkokankaalla" kuten Keuruun tietä silloin sanottiin, saattoi tulla vastaan pääkaupunginkin hienostoa, jopa kuuluisuuksia. Täällä toimi silloin tohtori Heikinheimon hoitama ja omistama Kuuselan parantola sekä Seipon lepokoti. Näissä laitoksissa paikalliset kesävieraat pääasiassa asuivatkin. Olipa Kuuselan parantolassa kesällä 1938 tasavallan presidenttikin. Kansallispirtissä vietettiin rouva Kallion 60-vuotisjuhlaa.</p> <p>Paikallista väestöähän täällä ei silloin ollut paljoa. Jokainen tunsi toisensa. Kun liikenne oli vähäistä, oli koko kirkonkylä säilynyt jollain tavoin luonnonmukaisena. Aivan kylän keskustassa, päätien kahta puolta oli talojen ympärillä puutarhoja ja luonnonnurmikoita. Runsaat sireeni-istutukset levittivät kesäisin tuoksuansa. Kaikkialla maata peitti pehmeä hiekkamaan heinä, jonka joukossa kasvoi kissankelloja ja päivänkakkaroita.</p> <p>Jäljellä oli silloin vielä rautatieaseman kauniit, tuoksuvat lehtikuuset. Ne olivat tosiaan oikein kirkkokeskuksen kaunistus. Asemalta uuteen kirkkoon päin oli mahtava koivikko. Multian tien risteyksessä olivat vielä uljaat männyt, joiden kaatamista moni suri.</p> <p>Myös rakennustensa puolesta Keuruun kirkonkylä oli toisenlainen kuin nyt. Täällä ei ollut v. 1939 yhtään nykyaikaista keskuslämmityksellä varustettua rakennusta. Osuuskauppa Mäki-Matin rakennus oli ensimmäinen ja sekin valmistui vasta 1943.</p> <p>Kertoessani, miten kirkonkylä oli rakennettu, lähtisin mielelläni koulualueelta, koska se oli työpaikkani ja sieltäpäin paikkakuntaa silloin tarkastelin. Koulualueella ei ollut suinkaan nykyistä suurta koulurakennusten ryhmää. Oli vain pihan takana vanha, puulämmitteinen puinen rakennus, joka siellä on vieläkin kylläkin peruskorjattuna.</p> <p> Nykyisen uuden koulurakennuksen kohdalla oli pitkä koulun talousrakennus liitereineen ja aittoineen. Tien varressa oli alakoulurakennus, entinen pitäjäntupa. Monille keurulaisille tutun kaivon vieressä oli sauna- ja keittiörakennus. Laajan pihamaan peitti pehmeä nurmikko, joka sotavuosina polkeutui pois. Nykyisten peruskoulun yläasteen ja lukion rakennusten paikalla oli metsikkö kallioineen, suosilmäkkeineen, lammikkoineen ja mustikkamaineen. Koulualueen vieressä oli puurakennus, joka toimi eläinlääkärin virka-asuntona. Samainen rakennus oli myöhemmin terveystalona ja nyt purettu kokonaan pois.</p> <p>Koulualueelta kirkonkylään päin, nykyisen Sieväsen kulman kohdalla, tiheän metsikön keskellä oli pieni rakennus, jossa asut Linnavaaran pariskunta. Siitä edelleen Härmän talo, Jalosen rakennukset, sitten Airaksisen pelto ja Airaksisen kaupparakennus nykyisen liiketalo Ostolan paikalla. Kansallispirtti eli silloin vielä tärkeätä aikaansa ollen Työväentalon ohella ainoa yleinen kokoontumispaikka.</p> <p>Kuuluisa vanha Apteekki oli kunnossa ja toimi tietysti apteekkina. Sen vieressä nykyisen paikoitusalueen kohdalla oli apteekkarin asuinrakennus. Kippavuorella oli tietysti kirkko ja sen lähellä kanttorin asunto. Torinkulmassa oli rakennus, joka oli toiminut pankkina ja myöhemmin matkustajakotina. Asemarakennus oli tietysti paikallaan ja asemanpuistossa olevat rakennukset. Asemapuiston ja kirkon välistä johti kapeahko tie Melonsaareen ja edelleen Varissaareen ja Kolhoon. Sen varressa oli muutamia rakennuksia mm. Lähetystalo.</p> <p>Radan takana olivat Rauhala, nykyinen Ilmoniemen talo. Luutosen talo, vanha pappila pappilana. Muutoin Pappilanniemi oli asumaton, enimmäkseen peltona. Niemen kärjessä oli Ahorannan huvila ja länsirannalla Riihiranta. Vanhan kirkon ympärillä olivat nykyiset rakennukset ja lisäksi kunnankirjuri Rainion kaksi rakennusta, joissa toisessa toimi posti. Nämä kaksi rakennusta on purettu pois rakennetun uuden tien kohdalta. Tarhian rannalla oli 5–6 rakennusta mm. Seippo samannimisellä harjulla.</p> <p>Kauppayhtiön talo oli vielä entisellään ja sitten ns. Almun talo, jossa silloin toimi sotilaspiirin esikunta, myöhemmin rautakauppa, verotoimisto ym. Sen jälkeen oli Maatalouspankin rakennus ja sitten punatiilinen Keuruun Osuuskauppa. Siitä eteenpäin olivat Valkolan kaupparakennukset puutarhan keskellä. Aivan tien varressa oli varsinainen myymälä rakennus, jossa 110 vuotta sitten aloitti Keuruun ensimmäinen kansakoulu toimintansa.</p> <p>Valkolan puutarhan ja Mäki-Matin välissä oli puinen, kaksikerroksinen Säästöpankin talo. Mäki-Matin kohdalla oli punaiseksi maalattu Saarisen talo. Mäki-Matin myymälä oli nyt jo puretussa, myöhemmin varastona toimineessa talossa. Kansallispankki toimi nykyisellä paikallaan puisessa rakennuksessa. Osuuspankin kohdalla oli Häggmanin majatalo.</p> <p>Missä nyt on komea terveyskeskus, oli kauniiden puiston puiden ja viljelysten ympäröimä Kantola, tohtori Heikinheimon kaksikerroksinen talo, jossa oli myös vastaanottotila. Nykyisen kunnan virastotalon kohdalla oli kaksikerroksinen Kuuselan parantola. Koko Lehtiniemessä ei ollut muuta kuin kappalaisen pappila Lehtiniemi. Uuden urheilukentän kohdalla oli suuri ja ruma hiekkakuoppa, Annin montuksi sanottu. Sen äärellä Multian tien varressa oli Ismael Ruotsalaisen talo, entinen Piippu-Annin mökki. Siitä Multialle päin oli tien varressa vain muutamia rakennuksia.</p> <p>Koko Seiponmäen asutus, Kurkilahden rannalla olevat rakennukset ja tietysti Kurkiniemen asutus kokonaan puuttuivat. Niiden paikalla oli vain metsää. Vanha urheilukenttä oli ja sen takana ns. Rakkauden polun, nykyisen Einari Vuorelan tien varressa sotilaspiirin varastoalue. Työväentalo oli ja tien toisella puolen Aadam Tuomisen talo sekä pari muuta. Aromaa oli ja sen vieressä Jukolan talo. Esson paikalla oli huonokuntoinen "Anna-Liisan mökki." Hurttian talo oli paikallaan, sanoin viljamakasiini ja siitä Meijerille johtavan tien varressa muutama rakennus.</p> <p>Teollisuusalueella oli Lampisen saha ja Vuolle-Apialan terva-ja tärpättitehdas sekä meijeri. Mutta Isonkivenniemi, Melonsaari, Varissaari ja Mustasaari olivat melkein asumattomat paria rakennusta lukuun ottamatta. Ei ollut Orionia, nykyistä Tiwiä ei Otavaa. Otavan paikalla oli Rautoniemen torppa.</p> <p>Tarhian tausta oli asumaton Kivelää, Ahorannan taloa, Päkäriä ja jotain muuta lukuun ottamatta. Sukkatehdas oli, sanoin Niemisen kauppa, kunnan vanha sairaala oli nykyisten Tiwin kerrostalojen paikalla, kunnantoimisto oli nykyisessä päiväkodin rakennuksessa. Huviniemessä oli silloin asutusta Lapinmäkeen saakka.</p> <p>Asutusta ei luettele tämän enempää. Tietysti jotain on jäänyt mainitsematta. Yleensä asutus oli silloin monin verroin vähäisempää kuin nykyään.</p> <p>Tieverkosto oli sama, mikä oli ennen nykyisten uusien teiden rakentamista. Jyväskylän maantie ylitti rautatien Lapinsalmen takana päästäkseen vanhalle Lapinsalmen sillalle ja ylitti jälleen rautatien salmen tällä puolen tullakseen Vanhan kirkon ohi keskustaan ja jatkaakseen Uuden kirkon ohi Kolhon tielle. Haapamäelle ei sitä kautta päästykään.</p> <p>Kangasmannilan tietä ei silloin Pappilanniemessä ollut. Rauhalan kohdalla oli jälleen rautatien ylikäytävä, josta pääsi Pappilanniemeen ja radan vartta pappilaan ja edelleen Lapinsillalle. Monet ylikäytävät olivat liikenteellisesti vaarallisia. Usein sattuikin onnettomuuksia. Rauhalan risteyksestä lähtevää yhdystietä Multiantielle ei ollut, vaan kaikki liikenne kulki Kirkonkylän halki nykyistä Keuruun tietä.</p> <p>Teollisuutta edustivat silloin edellä mainitut Lampisen saha, Vuolle Apialan terva- ja tärpättitehdas, Mäkisen Sukkatehdas, Meijeri ja Mylly sekä Jalosen nahkuriliike.</p> <p>Kauppaliikkeistä on jo mainittu Keuruun Osuuskauppa, Osuusliike Mäki-Matti, Artturi Valkolan kauppa, Heikki Airaksisen ja Aarne Niemisen kaupat, Simeliuksen vaatetusliike sekä Keuruun Kirjakauppa.</p> <p>Rahalaitoksia täällä olivat Kansallis-Osake-Pankin konttori, jota hoiti pankinjohtaja Väinö Aaltio, Maatalous-Osake-Pankki, jonka johdossa taisi silloin jo olla Uuno Kivimannila. Keuruun Osuuskassa oli toimitalossaan punatiilirakennuksessa uuden uimalaitoksen luona. Sitä hoiti maanviljelijä Janne Pekkala, Säästöpankkia hoiti kanttori Kalle Virtanen. Posti ja postipankki oli Vanhan kirkon vieressä olevassa rakennuksessa.</p> <p>Muista palvelulaitoksista mainittakoon lukuisat pienet kahvilat ja parturiliike. Varsinaista matkustajakotia ja ruokapaikkaa ei ollut muuta kuin Häggmanin majatalo.</p> <p>On jo mainittu, että Keuruun Kirkonkylässä oli Keuruun Sotilaspiirin Esikunta, joka toimi ns. Almun talossa huoneistossa, jossa myöhemmin oli verovirasto. Paikkakunnalla nähtiin siis sotilashenkilöitä. Sotilaspiirin sijainnista johtui, että Keuruulla muodostettiin lokakuussa 1939 liikekannallepanon yhteydessä kaksi joukko-osastoa. Jalkaväkirykmentti 30 eli Kempin rykmentti sekä ratsumestari Waldenin johtama Kev. Os. 8. Näihin kuului lähes 4000 miestä ja n. 700 hevosta.</p> <p>Edellä on jo mainittu henkilöitä kaupan ja teollisuuden sekä rahalaitosten osalta. Muista henkilöistä mainittakoon vielä kunnanvaltuuston puheenjohtaja maalari Eemil Sinervä, kunnanhallituksen puheenjohtaja Väinö Kutinlahti ja kunnankirjuri Yrjö Rainio. Seurakunnan kirkkoherrana toimi rovasti Lauri Kalliala, kappalaisena Frans Kotiranta, kunnanlääkärinä tohtori Yrjö Karvinen ja jo edellä mainittu silloinen piirilääkäri Oskari Heikinheimo, joka monella tavoin on vaikuttanut paikkakunnan elämään ja kuvaan.</p> <p>Nimismiehenä oli Ilmari Sarkkila, eläinlääkärinä Vuorentie ja Suojeluskunnan aluepäällikkönä Stewen.</p> <p>Koululaitos oli vuonna 1939 nykyistä paljon vähäisempi, kirkonkylässä oli ainoastaan kansakoulu. Oppikoulua keuruulaiset kävivät pääasiassa Haapamäellä joko päivittäin junalla kulkien tai Haapamäellä asuen. Kun oppikouluun meni ennen peruskoulun tuloa 80 % oppivelvollisista meni sinne vielä 1939 vain 15–20 %. Kirkonkylän kansakoulussa oli oppilaita 1939 122 ja ennen peruskouluun siirtymistä 480. Nousu on ollut 4-kertainen, opettajia oli 4 ja vuonna 1973 18.</p> <p>Mikäli paikkakunnan suuruutta voidaan mitata kansakoulun oppilasmäärän mukaan, mainittakoon, että Kirkonkylän kansakoulun oppilasmäärä oli 1939 koko kunnan kansakoulujen oppilasmäärästä 13,5 % ja vuonna1973 lähes 50 %. Haapamäellä vastaavat määrät olivat 1939 23, 5 % ja 1973 22 % ja kaikissa muissa kansakouluissa yhteensä 1939 63% ja 1973 28%.</p> <p>Näittenkin lukujen perusteella voidaan todeta, että Kirkonkylä on kasvanut ja muut kylät pienentyneet. Maaseudun väestöä ja myös Haapamäen taajaman väestöä on siirtynyt Kirkonkylään ja ohi senkin. Sama ilmiö, mikä muuallakin. Ihmiset hakevat työtä, koulutusta ja palveluksia. Mikäli näitä on saatu Kirkonkylästä, on muuttoväestö pysähtynyt tänne. On syytä korostaa sitä, kuinka tärkeätä on, että kunnan alueella on voimakas keskusta, joka pystyy tarjoamaan kunnan asukkaille, sitä, mitä he ovat lähteneet hakemaan, ja näin muuttoliike ei mene kunnan rajojen ulkopuolelle.</p> <p>Keuruun Kirkonkylää on siis rakennettu ja kehitetty. Siinä yhteydessä on jouduttu muuttamaan kirkonkylämme kuvaa, hävittämään paljon kaunista ja arvokasta. Osittain se on ollut pakon sanelemaa, mutta on menty liiallisuuksiinkin. Erikoisesti keskustan kalsea kuva on siitä seurauksena. On syytä säilyttää ja entisöidä paikkakunnalle luonteenomaisia arvokkaita rakennuksia, säilyttää puita ja puistoja, niin että laajentunut ja kasvanut asutus sulautuisi paikkakunnan kauniiseen luontoon ja edelleen niin, että vaikka Keuruun Kirkonkylä olisi kaupunki, voitaisiin se tuntea aina keuruulaiseksi kaupungiksi.<br /><br /><br />Kysymyksiä keskustelun tueksi:<br /><br />1. Mitä asioita Keuruulla on muuttunut 1930-lukuun verrattuna?<br />2. Mitkä tekstissä mainituista rakennuksista ovat edelleen paikoillaan?<br />3. Mistä tekstissä mainituista rakennuksista et ollut aiemmin kuullut?<br />4. Mitä ammatteja tekstissä mainittiin? <br />5. Miten kirjoittaja suhtautuu Keuruun kirkonkylän muuttumiseen?<br /><br /></p> Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Keuruun kirkonkylä 1930-luvulla Subject The topic of the resource kirkonkylät Keuruu 1930-luku asutus koulut rakennukset taajamat Keski-Suomi sotilaspiirit Haapamäki, Martti Description An account of the resource Martti Haapamäki kertoo puheessaan Keuruun kirkonkylän rakennusten ja asutuksen kehityksestä sotia edeltävänä vuosikymmenenä. Puhe on kirjoitettu vuonna 1979. Creator An entity primarily responsible for making the resource Haapamäki, Martti Date Created Date of creation of the resource. 1979 Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto https://keuruunveraja.fi/files/original/c30ee428d9d52e95b33b1b1ffe1be8a5.jpg 4e606cec36df422c6995fb3c4aa71766 https://keuruunveraja.fi/files/original/91f2db477c398917521b29d2b7329b0b.jpg cca5a57010468116dd1ddaab61254a05 https://keuruunveraja.fi/files/original/c83ca67fbca4520bd8cd305ae432a2dc.jpg 3a38576cbd82ea4141daceb6d67eb13f https://keuruunveraja.fi/files/original/207df7bcaeea617a857077809a28d5b5.jpg 1b644d31a2d2d48a8520076680ffc6ff Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Artikkeleita eri aiheista Description An account of the resource Tässä kokoelmassa on artikkeleita erilaisista keuruulaiseen kulttuuriperintöön liittyvistä teemoista. Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document Keuruun Suojoen varrella sijaitsevan Koskelan, entisen Rummakon kohdalta, tehtiin kulttuurihistoriallinen löytö vuonna 1967. Tuolloin koululaisten uintiretki päättyi kivikautiseen vesipähkinälöytöön. Tulvavesien tuoma virtaus oli tuonut muutamia vesipähkinöitä uintipolun varteen, josta ensimmäiset vesipähkinät löytyivät. Tunnistaminen tapahtui kansakoulun historiankirjan ansiosta, jossa oli ollut kuvaus vesipähkinästä Suomen varhaisimpana viljelyskasvina. Löydös kiinnosti myös tutkijoita Otaniemestä. Heidän pyynnöstään sisarukset lähtivät läheiselle kytömaalle tutkimaan laskuojaa. Sieltä he löysivät laskuojan maakerrosten rajapinnasta, noin reilun puolenmetrin syvyydestä, karkean liejun muodostamasta kerroksesta noin 20 metrin matkalta runsaan vesipähkinäesiintymän. Käsin kaivamalla he saivat kerättyä reilut 700 vesipähkinää, jotka valtiongeologi kävi noutamassa. Vesipähkinä on Suomen varhaisin viljelyskasvi. Tämä "maanviljelys" on tapahtunut vedessä ja sitä ovat harjoittaneet kivikauden ihmiset. Vesipähkinä kasvaa lämpimässä ilmastossa ja se on hävinnyt Suomesta ilmastomuutoksen seurauksena. Nykyisin kasvia syödään raakana Kiinassa ja Intiassa. Vesipähkinä on yksivuotinen vesikasvi. Kukat ovat pienet ja valkeat. Hedelmä on ison pähkinän kokoinen tärkkelyspitoinen luumarja. Vesipähkinän kukan verholehdet kehittyvät hedelmien kypsyessä näitä ympäröiviksi sarvimaisiksi lisäkkeeksi, jotka osat ovat säilyneet Suojoen löydöksessä. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Vesipähkinälöytö Keuruun Suojoella vuonna 1967 Subject The topic of the resource Suojoki vesipähkinät arkeologia Keuruu Description An account of the resource Koululaisten vesipähkinälöytö Suojoella vuonna 1967. Creator An entity primarily responsible for making the resource Aho, Pirkko Aho, Kaija https://keuruunveraja.fi/files/original/a7dfd0609a3f26e513966d3fdf8b5e82.doc 4fbb5b65625995649617266caf9e7b53 https://keuruunveraja.fi/files/original/bd3274b0c521b5568a85c8034904a8ab.JPG f7d5039821e034a41c24736edb95c148 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Yhdistysten arkistoista Description An account of the resource Tässä kokoelmassa on tekstejä ja kuvia, jotka ovat peräisin keuruulaisten yhdistysten ja järjestöjen arkistoista tai ovat heidän itsensä tuottamia. Artikkeli Teeemateksti jostakin aiheesta. Tätä aineistotyyppiä voi käyttää aina kun tekstin muoto ei vaadi muuta. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Keuruun Soittajapojat 50 vuotta, 1952-2002 Subject The topic of the resource soittokunnat puhallinorkesterit Description An account of the resource Historiikki laadittu jaettavaksi juhlayleisölle Keuruun Soittajapoikien 50-vuotisjuhlakonsertissa 24.3.2002 Creator An entity primarily responsible for making the resource Ikkala, Pirjo Aho, Eija Varjotie, Aimo Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun Soittajapojat ry. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Artikkeleita eri aiheista Description An account of the resource Tässä kokoelmassa on artikkeleita erilaisista keuruulaiseen kulttuuriperintöön liittyvistä teemoista. Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document Sällin Pienviljelijäyhdistyksen talo Talo on rakennettu vuonna 1900 Salmenkylän työväenyhdistyksen toimitaloksi. Sittemmin talon on ostanut Pihlajaveden Sällin Pienviljelijäin yhdistys työväenyhdistykseltä vuonna 1930. Talo on ollut välillä asumiskäytössä. Talolla pidetään nykyään kesäisin yhdet tanssit talkoovoimin. Talossa on tehty remontteja, vuonna 1963 huopakatto ja ikkunat ja sähköjohdot on vaihdettu 1990-luvulla. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Sällin Pienviljelijäinyhdistyksen talo Subject The topic of the resource Sälli seurantalot pienviljelijät Keuruu Description An account of the resource Sällin pienviljelijäinyhdistyksen talon vaiheita. Creator An entity primarily responsible for making the resource Rajala, Matti Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Yhdistysten arkistoista Description An account of the resource Tässä kokoelmassa on tekstejä ja kuvia, jotka ovat peräisin keuruulaisten yhdistysten ja järjestöjen arkistoista tai ovat heidän itsensä tuottamia. Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document Hirvikylän työväenyhdistys Pyrintö on perustettu vuonna 1908. Tarkoitus oli rakentaa työväentalo, jota varten Julia ja Eemel Peltola lahjoittivat tontin. Taloon tehtiin perustuskivet, mutta sitten aika muuttui ja ajatuksesta luovuttiin. Talon tontille rakennettiin 1949 avolava, joka katettiin 1951. Aluksi katteena oli päre, sitten tavallinen huopa ja viimeksi palahuopa. Aittolammen Kalle ja Pitkälän veljekset olivat kirvesmiesporukkana; muuten työt tehtiin talkoilla. Sähköt tulivat Peltolaan 1966 ja sen jälkeen lavalle. Taukotupa siirrettiin 1994 Korkatinaholta. Katon lisäksi lattiaa on uusittu 2000-luvulla. Lavan tekoon ei luultavasti ole koskaan otettu lainaa. Lava on toiminut yhtäjaksoisesti tähän päivään saakka. Pyörittäjänä on ollut Hirvikylän pienviljelijäosasto, joka on perustettu 1935 ja rekisteröity tammikuussa 1936. Vuonna 1949 pidettiin suuret kesäjuhlat, joissa myös silloinen maatalousministeri Jussi Raatikainen oli paikalla. Kesäjuhlissa oli ohjelmassa urheilukilpailuja ja joskus myös Liesjärvi-Mäkikylä –köydenvetokisa. Ensimmäiset ravikisat pidettiin 1951. Niitä pidettiin vuosina 1951-1965. Aluksi ravit järjestettiin Hirsikankaan talon (Kämpän) kohdalla Ähtärin puolella, myöhemmin lavan lähettyvillä. Vuonna 1957 pidettiin kilpa-ajot 23.6., juhannusiltana 22.6. tanssit ja vielä erikseen kesäjuhlat 4.8. Kyllä oli toimintaa ja järjestämistä! Lavalla on näytetty myös elokuvia. Ensimmäinen oli nimeltään Mustasurma, jossa oli pääosassa Anneli Sauli. Lisäksi Keuruun Helluntaiseurakunta on pitänyt siellä juhliaan, eläkeläiset tansseja ja onpa lavalla tanssittu myös Riitta ja Hannu Viinikan häät. Yhtäjaksoisesti vuodesta 1977 lähtien on Liesjärven Luja järjestänyt Hirvijärvi-hölkän, jonka keskuspaikkana lava on ollut. Samalla siellä on pidetty tansseja. Lava siis siirtyi työväenyhdistys Pyrinnöltä pienviljelijäosaston käyttöön ns. suupuheella. Vasta v. 1985 osasto osti tontin Pyrinnöltä 200 markalla. 2010-luvun alussa Hirvikylän pienviljelijäosasto ehdotti, että Liesjärven kyläseura alkaisi pitää ainakin juhannustansseja lavalla, koska osaston talkooporukka oli käynyt liian vähiin. Kyläseura tarttui ehdotukseen ja järjesti juhannustanssit muutamana vuonna, jotta perinne säilyisi. 2017 oli ensimmäinen vuosi, kun juhannustansseja ei järjestetty. Tanssiyleisön määrä oli laskenut tasaista tahtia ja oli vaikea löytää niin edullista orkesteria, että kulut olisi saatu peitetyksi. Samaan aikaan lavan läheisyydessä Lujan järjestämä saappaanheittokisa veti kyllä väkeä, mutta innostusta ei ollut enää tanssimiseen. Kyläseura järjesti lavalla heinäkuussa 2017 Wanhojen kulkupelien kokoontumisajon. Saa nähdä, minkä muodon Hirvikylän lavan kesätapahtuma tästä eteenpäin saa! Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Hirvikylän lava Subject The topic of the resource Hirvikylä tanssilavat työväenyhdistykset pienviljelijät Description An account of the resource Hirvikylän lavan vaiheita sen perustamisesta tähän päivään. Source A related resource from which the described resource is derived Keuruun Liesjärven kyläseura ry, 2014: Koulutie. Keuruskopio Oy, Keuruu. Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun Liesjärven kyläseura ry Contributor An entity responsible for making contributions to the resource Pusa, Paula https://keuruunveraja.fi/files/original/c454dda693320c98ab2cace7fc1242c1.jpg 46ddc3da0f59a6249e61234233798f32 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Henkilögalleria Description An account of the resource Kokoelmassa on pienoiselämäkertoja keuruulaisista merkkihenkilöistä. Henkilö Biografia Lyhyt kuvaus henkilön elämästä ja teoista Kaarle Karikko, eli nimimerkki Kario, oli keuruulainen kansankirjailija sekä itseoppinut asianajaja ja lehtimies. Hän kirjoitti useisiin sanomalehtiin erilaisia artikkeleita, paikallisuutisia, runoja ja jatkokertomuksia. Erillisinä teoksina Karikko sai julkaistua kaksi romaania sekä yhden näytelmän. Toinen romaaneista, Urhot, jäi ilmestymisvuonnaan 1888 kenraalikuvernöörin sensuurin hampaisiin sen väitetyn venäläisvastaisuuden vuoksi ja jo painetut kappaleet vedettiin pois myynnistä ja uusintapainokset kiellettiin. Urhojen aiheena oli keuruulaisten Herpmanin poikien sissitoiminta isonvihan aikaan vuosina 1714-15. Teos oli merkittävässä roolissa veljeksiin liitetyn sankarimyytin luomisessa.. Karikko oli naimisissa Edla Amanda Pukkilan kanssa, ja heillä oli kaksi poikaa ja tytär. Toinen pojista, Niilo, kuoli kansalaissodassa. Paavo Karikosta taas tuli yleisurheiluvalmentaja ja Turun kaupungin urheilutoimenjohtaja. Tytär Olga Karikko toimi pitkään Helsingissä Alkon huoltokonttorin hoitajana. Elinvuodet Syntymä- ja kuolinvuosi 1845-1916 Muuta merkittävää Tähän voi lisätä jonkun muun merkittävän tiedon henkilöstä Kaikki Karion teokset on digitoitu ja julkaistu Keuruun Veräjässä sekä Project Lönnrotin verkkosivuilla <a href="http://www.lonnrot.net/etext.html#Karikko">http://www.lonnrot.net/etext.html#Karikko</a> . Kirjallisuutta Tähän keskeisimmät henkilöstä kertovat lähdeteokset (jos on). Karion julkaisemat teokset: Urhot: historiallinen novelli "Ison vihan" ajoilta. Hj. Hagelberg, Tampere 1888. Väsyneen haudalla : alkuperäinen novelli. Hj. Hagelberg, Tampere 1897. Lakiasia : näytelmä kolmessa näytöksessä. A. Karisto, Hämeenlinna 1911. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Karikko, Kaarle Subject The topic of the resource kirjailijat kansankirjailijat Keuruu https://keuruunveraja.fi/files/original/9d12df4fbf2a8e1e7df27be5c4bcc7ca.pdf 80cd414e2799379590372d3a1d94580b Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Digitoidut kirjat Description An account of the resource Digitoitujen kirjojen kokoelma sisältää alun perin painettuna julkaistuja kirjoja ja muita teoksia, jotka on digitoitu pdf-muotoon. Kokoelmassa on sekä keuruulaisten tekijöiden kirjoittamaa kaunokirjallisuutta että Keuruuta käsitteleviä tietokirjoja ja artikkeleita. <br /><br />Kaikki teokset ovat joko tekijänoikeusvapaita, tai niiden uudelleenjulkaisuun on saatu lupa alkuperäisten kirjoittajien oikeudenhaltijoilta. Jälkimmäisessä tapauksessa tämä on aina mainittu teoksen kuvauksessa.<br /><br />Tätä e-kirjojen kokoelmaa kartutetaan yhteistyössä Projekti Lönnrotin (<a title="Projekti Lönnrotin" href="http://www.lonnrot.net/" target="_blank" rel="noreferrer">http://www.lonnrot.net/</a>) kanssa Digitoitu teos Tähän kokonaiset digitoidut kirjat tiedostoliitteinä, metatietokenttiin lyhyt kuvaus teoksesta. Digitoidun teoksen tiedot Digitoidun teoksen bibliografiset tiedot (tekijä, nimi, alkuperäinen kustantaja ja julkaisuvuosi) Kario, Lakiasia: näytelmä kolmessa näytöksessä. Seuranäytelmiä n:o 137. A. Karisto, Hämeenlinna 1911. Teoksen kuvaus Lyhyt kuvaus digitoidusta teoksesta Kolminäytöksinen näytelmä kahden torpparin välisen taksvärkkikiistan ratkomisesta käräjillä. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Lakiasia Subject The topic of the resource Karikko, Kaarle näytelmäkirjallisuus kansankirjailijat torpparit käräjät Creator An entity primarily responsible for making the resource Kario Date A point or period of time associated with an event in the lifecycle of the resource 1910-luku https://keuruunveraja.fi/files/original/855f259fea22fdaf0eef6b0450b26831.pdf 3c7013f00c1754e55ea197d5cbdd0b7f Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Digitoidut kirjat Description An account of the resource Digitoitujen kirjojen kokoelma sisältää alun perin painettuna julkaistuja kirjoja ja muita teoksia, jotka on digitoitu pdf-muotoon. Kokoelmassa on sekä keuruulaisten tekijöiden kirjoittamaa kaunokirjallisuutta että Keuruuta käsitteleviä tietokirjoja ja artikkeleita. <br /><br />Kaikki teokset ovat joko tekijänoikeusvapaita, tai niiden uudelleenjulkaisuun on saatu lupa alkuperäisten kirjoittajien oikeudenhaltijoilta. Jälkimmäisessä tapauksessa tämä on aina mainittu teoksen kuvauksessa.<br /><br />Tätä e-kirjojen kokoelmaa kartutetaan yhteistyössä Projekti Lönnrotin (<a title="Projekti Lönnrotin" href="http://www.lonnrot.net/" target="_blank" rel="noreferrer">http://www.lonnrot.net/</a>) kanssa Digitoitu teos Tähän kokonaiset digitoidut kirjat tiedostoliitteinä, metatietokenttiin lyhyt kuvaus teoksesta. Digitoidun teoksen tiedot Digitoidun teoksen bibliografiset tiedot (tekijä, nimi, alkuperäinen kustantaja ja julkaisuvuosi) Kario, Urhot: historiallinen novelli "Ison vihan" ajoilta. Hj. Hagelberg, Tampere 1888. Teoksen kuvaus Lyhyt kuvaus digitoidusta teoksesta Urhot-novelli kertoo uudelleen tarinan keuruulaisten Herpmanin poikien sankariteoista ison vihan aikana vuosina 1714-15. Teos joutui ilmestymisvuonnaan Suomen kenraalikuvernöörin sensuuriin venäläisvastaisuuden perusteella, se vedettiin pois myynnistä ja uusintapainokset kiellettiin. Kario eli Kaarle Karikko (1842-1916) oli keuruulainen kansankirjailija, itseoppinut asianajaja ja toimittaja. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Urhot Creator An entity primarily responsible for making the resource Kario Subject The topic of the resource Karikko, Kaarle Herpmanin pojat isoviha kansankirjailijat https://keuruunveraja.fi/files/original/7badf3bcdcf5baea4e14e9d9cd9a818a.pdf 1e28c9be486d7703e652128ad384936f Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Digitoidut kirjat Description An account of the resource Digitoitujen kirjojen kokoelma sisältää alun perin painettuna julkaistuja kirjoja ja muita teoksia, jotka on digitoitu pdf-muotoon. Kokoelmassa on sekä keuruulaisten tekijöiden kirjoittamaa kaunokirjallisuutta että Keuruuta käsitteleviä tietokirjoja ja artikkeleita. <br /><br />Kaikki teokset ovat joko tekijänoikeusvapaita, tai niiden uudelleenjulkaisuun on saatu lupa alkuperäisten kirjoittajien oikeudenhaltijoilta. Jälkimmäisessä tapauksessa tämä on aina mainittu teoksen kuvauksessa.<br /><br />Tätä e-kirjojen kokoelmaa kartutetaan yhteistyössä Projekti Lönnrotin (<a title="Projekti Lönnrotin" href="http://www.lonnrot.net/" target="_blank" rel="noreferrer">http://www.lonnrot.net/</a>) kanssa Digitoitu teos Tähän kokonaiset digitoidut kirjat tiedostoliitteinä, metatietokenttiin lyhyt kuvaus teoksesta. Digitoidun teoksen tiedot Digitoidun teoksen bibliografiset tiedot (tekijä, nimi, alkuperäinen kustantaja ja julkaisuvuosi) Kario, Väsyneen haudalla : alkuperäinen novelli. Julkaissut Hj. Hagelberg, Tampere, 1897. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Väsyneen haudalla Creator An entity primarily responsible for making the resource Kario Subject The topic of the resource Karikko, Kaarle kansankirjailijat Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Artikkeleita eri aiheista Description An account of the resource Tässä kokoelmassa on artikkeleita erilaisista keuruulaiseen kulttuuriperintöön liittyvistä teemoista. Artikkeli Teeemateksti jostakin aiheesta. Tätä aineistotyyppiä voi käyttää aina kun tekstin muoto ei vaadi muuta. Mistä on kyse? Tähän kenttään artikkelin teksti jäsennettynä tarpeen mukaan. Runsas 300 v. sitten Keuruu näytti varsin toisenlaiselta kuin nykyään. Oli erottu Ruoveden seurakunnasta ja perustettu oma Keuruun kappeliseurakunta. Vaikka Keuruu oli pinta-alaltaan suuri, asukasluku oli vain arviolta 600 henkilöä. Pitäjään kuului Multian lisäksi osia Ruovedeltä, Mänttä-Vilppulasta ja Ähtäristä. Keuruun ensimmäinen kirkko, pyhän Mikaelin kappeli, purettiin toisen tieltä, kun rakennettiin samalle paikalle ns. Vähäkirkko, joka sijaitsi n. 50-60 m nykyisestä vanhasta kirkosta kaakkoon, Lapinsalmen rannalla. Vähäkirkko oli suorakaiteen muotoinen, jyrkkäkattoinen ja mitoiltaan 13x9 m suuruinen. Tämän VÄHÄKIRKON vierellä oli matalahko tapuli, johon hankittiin Keuruun ensimmäiset kirkonkellot. Tuohon aikaan Suomeen tuodut kellot valettiin Tukholman kuninkaallisessa tykkivalimossa. Tiettävästi Keuruun kellot on valanut Johan Mayer –niminen kellonvalaja. Kirkonkellojen osto oli pienelle seurakunnalle taloudellisesti erittäin raskas. Kellon hinnan maksuksi, täytyi esi-isiemme panna likoon viimeisetkin taalerinsa. Kun sitten keuruulaiset kuulivat ensimmäisen kerran oman kirkonkellon kajahtelevan matalassa tapulissaan, asukkaat ymmärsivät suuren ilon ja kiitollisuuden Jumalalle. Tämän jälkeen seurakuntalaiset kokoontuivat joka sunnuntai sankoin joukoin kuullakseen oman kirkkonsa kellon soittoa. Kerrotaan, etteivät kaikki seurakuntalaiset mahtuneet sisälle kirkkoon, vaan osan kuulijoista oli jäätävä kirkon ulkopuolelle. Oli myös vaikeuksia saada ketään jäämään kotiin kirkonmenojen ajaksi. Ennen nälkävuosia keuruulaisia oli jo noin 1 200 henkeä. Ns. suurina kuolonvuosina 1696-1697 kuoli nälkään ja tauteihin väestöstä noin puolet. Vuosisadan vaihteessa keuruulaisten toimeentulo perustui vuoden satoon. Maatiloilla viljeltiin kaskiruista, pellavaa; pidettiin lampaita ja sikoja. Lisätuloja saatiin mm. marjastamalla, kalastamalla ja metsästämällä. Poltettiin myös paloviinaa, jota kaupattiin turkulaisille. Keuruun seurakunnan viides kirkkoherra Georgius, Yrjö Herpman muutti Kuorevedeltä Keuruulle 1698. Hän asettui asumaan perheineen Kangasmannilan pappilaan. Sen rakennukset olivat huonokuntoisia eivätkä seurakuntalaiset olleet innokkaita niitä korjaamaan. Parin vuoden kuluttua pääsiäisenä pappilassa syttyi tulipalo. Palon jälkeen rakennusta piti alkaa lopulta kunnos tamaan kirkkoherran johdolla. Kirkkoherra Herpmanilla ja hänen vaimollaan Karinilla oli Kuorevedellä syntynyt kolme poikaa Gabriel, Juhana ja Kustaa. He viettivät nuoruutensa näillä tantereilla. Nuorukaisista kasvoi iso kokoisia ja väkivahvoja miehiä. Kerrotaankin, että veljekset olisivat vääntäneet hevosenkengän suoraksi paljain käsin. Tarina kertoo myös, että kun veljekset olivat kävelleet korkeilla puujaloilla, olivat he huilanneet välillä istuen kirkon räystäällä. Jokainen Herpmanin pojista suoritti ylioppilastutkinnon ja siirtyi ajallaan opiskelemaan isänsä jäljille Turun Akatemiaan. Akatemiassa oli useita tiedekuntia. Veljeksistä ainakin vanhimman Gabrielin tiedetään lukeneen lakia. Venäjä aloitti Suomen valloituksen keisari Pietari Suuren käskystä 1710 Viipurista ja Käkisalmesta. Ruotsin nuori kuningas Kaarle XII joutui perääntymään Turustakin elokuussa 1713. Akatemia lopetettiin ja veljesten oli keskeytettävä opintonsa ja palattava Keuruulle. Loppusyksystä kasakkapartiot pitivät vallassa Keuruuta ja pitivät tukikohtanaan Kangasmannilan pappilaa. Siviiliväestö kärsi sekä sodasta että miehitysajasta. Omat ja vieraat sotilaat pakko-ottivat muonaa armeijan tarpeisiin. Venäläiset ryöstivät, polttivat ja raiskasivat. Varallisuus kerättiin rahana, arvoesineinä, elintarvikkeina ja eläiminä. Tuhansia suomalaisia, myös lapsia ja nuoria vietiin venäläisille orjiksi. Kun omaisuutta kätkettiin, ottivat venäläiset kätköjen paikat selville väkeä kiduttamalla. Onnekkaat pääsivät pakenemaan metsien suojiin ja piilopirtteihin. Erityisen haluttua ryöstösaalista olivat kirkonkellot. Lapinsalmen rannassa olleen Vähäkirkon tapulissa riippui kaksi kelloa. Heti Herpmanin veljesten palattua kotiseudulleen oli kellojen piilottaminen täytynyt tapahtua. Se tehtiin salaa pienellä porukalla joskus iltahämärissä, koska vihollinen saattoi pakottaa jonkun kätkennän nähneen paljastamaan kätköpaikan. Vanhempi eli tämä pienempi kello pudotettiin kirkkosillalta eli LAPINSILLALTA salmeen ja suurempi kätkettiin Tarhianjärven takana olevaan korpeen, Kivelän ison kuusen juurelle. Kun sitten joulukuun 10. päivänä vuonna 1713 Salomon Engbergin komppania hyökkäsi pappilassa majoittuneita venäläisiä rakuunoita vastaan, olivat Herpmanin veljekset yhdessä keuruulaisten avustajiensa kanssa varmasti tässä mukana opastaen ja neuvoen, koska tunsivat hyvin tämän alueen. Taistelun jälkeen saatiin varusteet 114 rakuunalta. Vain 30 venäläistä saatiin elävänä vangiksi. Aseet, miekat, ampumatarvikkeet ja muuta sotilaskäyttöön sopivaa tavaraa saatiin nyt sissien käyttöön. Lisäksi saatiin saaliiksi 50-60 rakuunahevosta. Kapteeni Engberg komppanioineen jatkoi matkaansa. Keuruulaiset muodostivat 20-30 miehen sissiosaston, jonka johtoon asettuivat Herpmanin veljekset. Tämän taistelun jälkeen saatiin Tukholmasta materiaaliapuna muutamia karhukeihäitä. Tästä alkaisikin jo sitten heidän sankaritarinansa. Rauhan tultua Venäjän ja Ruotsin välille löytyi suurempi kello vuonna 1721, helposti Tarhian takaa, ison Kivelän kuusen juurelta (nykyisin Tarhiantie 21 tontilta). Kello palveli vielä pitkään, kunnes se v. 1911 sulatettiin Keski-Saksassa ja valettiin uudelleen. Pienempi kelloista, se vanhempi, on edelleen jossain tietämättömissä. Kelloa on etsitty vuonna 1972 Pioneerivarikon Aholan toimesta. Keurusselän seura on tiettävästi ollut aktiivinen näissä etsinnöissä ja v. 1996 Lions Club Keuruu etsi kelloa nykytekniikalla Lapinsalmesta. Eivätkä kellonetsijät ole vieläkään luopuneet toivosta löytää Isonvihan aikaan kirkkoherra Herpmanin poikien upottama kirkonkello. Puhe kellotapulin paljastamistilaisuudessa 15.6.2017 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Keuruun Vähäkirkon kellojen vaiheita ja yrityksiä löytää kadonnut kirkonkello. Subject The topic of the resource kirkonkellot Herpmanin pojat lionsjärjestöt tarinat Keuruu Description An account of the resource Puhe Veteraanipuiston kellotapulin paljastamistilaisuudessa Creator An entity primarily responsible for making the resource Rasi, Jussi https://keuruunveraja.fi/files/original/973fd09af5c06957f4f5b452a098cd67.pdf 8efe323bf42a63163c10305065df8317 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Artikkeleita eri aiheista Description An account of the resource Tässä kokoelmassa on artikkeleita erilaisista keuruulaiseen kulttuuriperintöön liittyvistä teemoista. Artikkeli Teeemateksti jostakin aiheesta. Tätä aineistotyyppiä voi käyttää aina kun tekstin muoto ei vaadi muuta. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Keuruu Laila Niemiojan piirustuslaudalla Subject The topic of the resource Niemioja, Laila rakennusperintö arkkitehdit rakennuskulttuuri rakennukset Keuruu Description An account of the resource Artikkeli arkkitehti Laila Niemiojan suunnittelemista rakennuksista Keurusseudulla. Creator An entity primarily responsible for making the resource Lappi, Liisa Ruhanen, Jarmo Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun Joulu 2016 Rights Information about rights held in and over the resource Liisa Lappi Jarmo Ruhanen https://keuruunveraja.fi/files/original/158c3467264406f557cfff2727e44a4e.jpg cdd428dbe52fb865d1f486c98eca7787 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Artikkeleita eri aiheista Description An account of the resource Tässä kokoelmassa on artikkeleita erilaisista keuruulaiseen kulttuuriperintöön liittyvistä teemoista. Artikkeli Teeemateksti jostakin aiheesta. Tätä aineistotyyppiä voi käyttää aina kun tekstin muoto ei vaadi muuta. Mistä on kyse? Tähän kenttään artikkelin teksti jäsennettynä tarpeen mukaan. Ratayhteys Tampereelta Seinäjoelle ja Vaasaan valmistui vuonna 1883. Haapamäeltä Jyväskylään valmistui rautatie 1897. Haapamäestä tuli tällöin risteysasema. Vähitellen rakennettiin rautatieyhteys Pietarista Karjalan kannakselle Rautuun ja edelleen Käkisalmeen, Hiitolaan, Elisenvaaraan, Savonlinnaan, Pieksämäelle ja Jyväskylään. Lopullisesti kokonaisuus oli valmis vuonna 1918. Haapamäestä tuli lopullisesti neljän suunnan risteysasema talvisodan jälkeen, kun rata Haapamäeltä Poriin valmistui vuonna 1940. Haapamäen ensimmäinen asemarakennus valmistui vuonna 1882. Jyväskylän radan valmistuttua ratapihan itäpuolelle rakennettiin uusi asema 1897. Vanha asemarakennus jäi asemapäällikön asunnoksi. Uuden aseman oli suunnitellut rautatiehallituksen pääarkkitehti Bruno Granholm (1857-1930). Muita hänen suunnittelemiaan rautatierakennuksia ovat mm. Rajajoen, Terijoen ja Nummelan asemat. Uusi asema edusti kansallisromanttista tyyliä. Rakennukseen tuli toisen ja kolmannen luokan erilliset odotushuoneet. Päätyyn tuli ravintolasali. Junien pysähdysaika Haapamäellä oli vielä 1900 -luvun alkupuolella noin puoli tuntia, jotta matkustajat saattoivat käydä ravintolassa. Konduktööri kuulutus saattoi olla: ”Seuraavana Haapamäki, ravintola-asema ja puoli tuntia”. Kaskuna kerrotaan, että kun Toijalassa asemaravintolaa piti leskirouva, olisi kuulutus ollut joskus: ”Seuraavana Toijala, ravintola-asema, leskirouva ja viisitoista minuuttia”. VR rakennutti asemarakennuksen pohjoispuolelle erillisen asemaravintolan 1940 -luvun lopulla. Alakerrassa oli ravintolasali keittiöineen ja yläkerrassa henkilökunnan asunnot. Liikenne ja ravintolatoiminnat hiljenivät, joten ravintola jouduttiin sulkemaan. Aseman alkuperäinen nimi oli Keuru. Siis yhdellä u:lla. Aseman seutu oli aluksi asumatonta metsäseutua, mutta rautatieläisten myötä kylään muutti muutakin väestöä ja kylä kehittyi nopeammin kuin Keuruun pitäjän kirkonkylä. VR rakennutti aseman läheisyyteen nelikerroksisen tiilitalon rautatieläisperheiden käyttöön. Veturivarikko ja vesitorni rakennettiin höyryvetureiden vedenottoa varten. Vetureiden polttoaineena käytettiin halkoja ja veturitallien luona olivat suuret halkovarastot. Ratapihaa laajennettiin vuonna 1937 ja vanha asemarakennus purettiin tuolloin. Evakoiden jakopaikka Eteläisen Kouvola-Viipuri ratayhteyden ollessa jatkuvien pommitusten kohteena, jouduttiin kuljetuksia hoitamaan kiertoteitse kauempaa Pieksämäen, Savonlinnan ja Joensuun kautta. Tämä merkitsi lisäliikennettä myös Haapamäen kautta. Haapamäkeä pommitettiin talvisodan aikana viisi kertaa. Pommitukset aiheuttivat yhden kuolonuhrin ja muutamia vammautumisia. Asuintaloja tuhoutui ja veturitalli sai osuman, mutta osa kiskotuksista pysyi jatkuvasti käytössä. Venäläiset eivät pystyneet katkaisemaan liikennettä enempää Haapamäellä kuin useimmilla muillakaan risteysasemilla. Vauriot pyrittiin korjaamaan niin nopeasti, kuin pimeydessä ja pakkasessa suinkin pystyttiin. Vähäinen torjuntakalusto oli rintamalla tai suurissa kaupungeissa. Haapamäellä toimi ilmavalvontakomppania (IVAK). Ensimmäisten pommitusten jälkeen paikalle saatiin kevyt ilmatorjuntajaos it-konekivääreineen. Haapamäki hyötyi metsäisestä sijainnistaan. Pommituskohde tuli vastaan metsän reunasta nopeasti ja pommien pudotus myöhästyi sen verran, että pommit menivät ohi kohteen. Jatkosodan alettua asemalla oli kevyt ilmatorjuntajaos 51 (51.KvIt.jaos) kaksine 40 mm:n Bofors ilmatorjuntakanuunoineen. Jatkosodassa eivät viholliskoneet juuri häirinneet Haapamäkeä. Pommitusten toinen kuolonuhri tuli keväällä 1941, kun talvisodassa suutariksi jäänyt pommi räjähti ja surmasi siviilin. Sotakorvaukset toivat lisätöitä Sotakorvauskuljetukset kiristivät VR:n toimintakyvyn jälleen äärimmilleen. Radat olivat loppuun käytettyjä samoin kuin veto- ja vaunukalusto. Kivihiiltä ei juuri saatu vetureiden polttoaineeksi ja halot olivat märkiä. VR:n toiminnasta johtuvia myöhästymissanktioita ei jouduttu suorittamaan. Viimeinen sotakorvausjuna ylitti itärajan vuonna 1952. Haapamäki jatkoi huomattavana ja vilkkaana risteysasemana, vaikka pian näkyi paikkakunnan epäedullinen sijainti. Pohjanmaan rata teki laajan mutkan Tampereen ja Seinäjoen välillä. Rata oli päässyt erittäin huonoon kuntoon. Nopeuksia ja akselipainoja jouduttiin rajoittamaan. Poikittaisyhteys Poriin ja Jyväskylän suuntaan kärsi liikennemäärien vähenemisestä. Kun Tampereen ja Jyväskylän välillä junalla oli kiertolenkki Haapamäen kautta, oli maantie suora. Rautatie menetti markkinaosuuksia. Kun oikorata Tampereelta Parkanon kautta Seinäjoelle avattiin vuonna 1971, jäi Haapamäki sivuun Pohjanmaan pääradasta. Lopullinen isku tuli, kun oikorata Oriveden ja Jämsänkosken kautta avattiin 1978. Haapamäen-Porin henkilöliikenne lakkautettiin vuonna 1981. Asemarakennus, ravintola ja joukko muita rakennuksia siirtyivät valtion omistamalle Senaatti-kiinteistölle 2007. Museovirasto on luokitellut asema-alueen valtakunnallisesti merkittäväksi suojelukohteeksi. Haapamäen kautta kuljetetaan mm. puutavaraa. Henkilöliikenteen paikallisluontoisia junia on joitakin vuoroja Jyväskylän, Seinäjoen ja Tampereen suuntiin. Vuorot eivät ole kaupallisesti kannattavia, vaan Liikenne- ja viestintäministeriön taloudellisesti tukemia ostovuoroja. Veturipuisto elävöittäjänä VR:n siirtyi sodan jälkeen dieselvetokalustoon ja myöhemmin sähkövetureihin. Sille jäi runsaasti höyryvetureita, joille ei ollut käyttöä. Ne säilytettiin vetokalustoreservinä poikkeusaikoja varten. Suunnitelmat tehtiin Puolustusvoimien kanssa. Tämä aika on ohi ja vetureita säilytettiin pääosin Haapamäellä ”naftaliinissa”. Lopulta yli 70 veturia päätettiin deponoida perustetulle Höyryveturipuistolle, joka perustettiin entisen halkotarhan alueelle vuonna 1988. Matkailunähtävyydessä on myös muuta rautatiekalustoa. Osa kalustosta on Suomen Rautatiemuseon, Jokioisten Museorautatien ja Haapamäen Museoveturiyhdistyksen omistamaa. Nyt puiston omistaa entinen huippu-urheilija Martti Vainio, joka osti puiston Keuruun kaupungilta 2005. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Haapamäki auttoi Keuruun kasvuun Subject The topic of the resource Haapamäki rautatieasemat rautatieliikenne siirtoväki Haapamäen höyryveturipuisto historia Keuruu Description An account of the resource Artikkeli Haapamäen aseman vaiheista sen perustamisesta nykypäivään. Creator An entity primarily responsible for making the resource Vakkinen, Veikko Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Source A related resource from which the described resource is derived Karjala-lehti 24.8.2017 Contributor An entity responsible for making contributions to the resource Kuva: Matti Tuominen https://keuruunveraja.fi/files/original/2292ab6fa9c67dd69cbb3c9c0dcc22f6.JPG f2e08e1064fb140abadd04482b5fa921 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Creator An entity primarily responsible for making the resource Tuominen, Matti Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Artikkeleita eri aiheista Description An account of the resource Tässä kokoelmassa on artikkeleita erilaisista keuruulaiseen kulttuuriperintöön liittyvistä teemoista. Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Mistä on kyse? Tähän kenttään artikkelin teksti jäsennettynä tarpeen mukaan. Karjalaiset Keuruulla Karjalaisten evakkotaival Talvi- ja jatkosodan ja rauhansopimusten seurauksena luovutetuilta alueilta evakuoitiin koko väestö sekä karjaa ja omaisuutta niin paljon kuin kyettiin ja ehdittiin. Evakkoja oli kaikkiaan yli kymmenesosa koko Suomen väestöstä, yhteensä noin 430 000 henkeä, joista karjalaisia oli 410 000. Suomen pinta-alasta menetettiin kymmenesosa, teollisuustuotannosta leikkautui kymmenesosa ja peltopinta-alasta 12 %. Evakkomatkaa kuljettiin hyvin monella tavalla: junilla matkustaja- ja härkävaunuissa, hevoskyydillä, kävellen osa karjaa ajaen, polkupyörillä, vesistöjä ylitettiin proomuilla. Sotien jälkeen monet evakot joutuivat vielä vaihtamaan asuinpaikkaa ja useat perheet löysivät lopullisen kotipaikan vasta 1940–luvun lopulla. Kunkin luovutetun pitäjän maatalousväestö pyrittiin sijoittamaan samoille seuduille. Keuruun seudulle asettui 1940–luvun loppuun mennessä noin 2 500 evakkoa, mikä lisäsi kunnan asukasmäärää noin 20 %:lla. Keuruu oli yhtenä sijoituskuntana Valkjärven ja Lumivaaran maatalousväestölle. Keuruulle asettui väkeä myös Pyhäjärveltä, Sortavalasta, Harlusta, Räisälästä, Viipurista, kaikkiaan noin 30 luovutetusta pitäjästä. Alkoi yhteinen jälleenrakentamisen aika. Karjalaiset vilkastuttivat monin tavoin paikkakunnan elämää maanviljelijöinä, eri alojen työntekijöinä, yrittäjinä, luottamushenkilöinä, yhdistysaktiiveina, kulttuuriväkenä. Myös avioliitot paikallisen väestön kanssa sekoittivat mukavasti geeniperimää. Suurimmat yhtenäiset karjalaisasutukset Keuruulla syntyivät Pappilanniemeen, Airolahteen sekä Suojoelle ja Työlaitoksen (nykyinen Ekokylä) ympäristöön. Leo Lius on todennut: ”Suhteet paikallisen väestön ja karjalaisten kesken ovat täällä Keuruulla aina olleet kiitettävät. Kun on apua tarvittu, on myös paikallinen väestö ollut apuaan antamassa. Me karjalaiset olemmekin kanta-asujaimistolle syvästi kiitollisia siitä aineellisesta ja henkisestä tuesta, jota olemme näiden vuosikymmenien aikana saaneet.” Tämän voi allekirjoittaa. Kotoutuminen on onnistunut erittäin hyvin. Toki karjalaisilla itselläänkin lienee osuutta asiaan. Alkaisivatkohan karjalaiset kohta olla jo itsekin kanta-asujaimistoa? Keuruun Karjalaseuran 70-juhlavuonna 2016 Veteraanipuistoon pystytettiin Uusi koti -muistomerkki muistuttamaan sekä karjalaisten evakkojen asettumisesta Keuruulle, että kunnioittamaan yleensä jälleenrakennussukupolvia. Karjalaan jääneiden vainajien muistomerkki Karjalaan jääneiden vainajien muistomerkki löytyy lähes jokaisesta Suomen kunnasta. Ne pystytettiin pääosin 1950–luvulla. Muistomerkki on ollut tärkeä muistelu- ja hiljentymispaikka karjalaisille, kun luovutetulle alueelle haudattujen esivanhempien ja omaisten leposijat olivat vuosikymmeniä saavuttamattomissa rajan takana. Ja kun sitten vihdoin alettiin taas päästä käymään vanhoilla hautausmailla, voitiin todeta, että lähes kaikki niistä oli hävitetty. Keuruulla pohdittiin pitkään muistomerkin sijoituspaikkaa. Pitkällisen valmistelun tuloksena vanhan kirkon puistoon paljastettiin 14.7.1957 – tasan kuusikymmentä vuotta sitten - arkkitehti Laila Niemiojan suunnittelema muistomerkki vaikuttavine teksteineen: Teidän uskonne ja toivonne on perintö, siunauksena sukupolville! Keuruun Karjalaseurasta ja toimijoista Karjalaisuus Keuruulla on vielä hyvissä voimissa, vaikka soljuvaa karjalan murretta haastaakin enää kovin harva. Keuruun Karjalaseura on toiminut jo 70 vuotta karjalaisten yhdyssiteenä ja karjalaisen kulttuurin vaalijana. Enimmillään seurassa on ollut noin 300 jäsentä, tällä hetkellä noin puolet siitä. Seuran hallitus on ollut toiminnan ydinjoukko. Valtavan panoksen seuran hyväksi teki lähes 50 vuoden ajan Leo Lius, joka oli aktiivinen toimija monessa muussakin. Kun Leo jäi vuonna 2000 pois seuran hallituksesta, jaettiin tehtävät kahdeksalle henkilölle. Pitkäaikaisia aktiiveja sekä seuran toiminnassa että muuallakin ovat olleet mm. Mauno Lius, Vilho Sihvo, Olavi Iivonen, Erkki Tarkiainen, Anja Suomäki, Meeri Karhu, Laura Simonmaa, Helena Hirvenlahti ja Riitta Vanhanen Tulevaisuuden keskeinen toimintamuoto Karjalaseurassa on vertaistuen ja tietoverkoston tarjoaminen kaikille karjalaisuudesta ja karjalaisista juuristaan kiinnostuneille. -------- Lauri Oinonen, Joonas Röppänen, Timo Kosonen, Maija Kajosmäki, Tero Mäkelä, Keuruun kaupunki), Riitta Vanhanen, Pekka Kajarinne, Outi Mulari, Eine Joutsijoki, Salli Kajosmäki, Salla Sipponen, Eija Ruoho, Tapani Paasu, Erkki A. Jaatinen, Emilia Koikkalainen, Rainer Liimatainen, Veikko Santala, Markku Rämö, Kari Pikkusaari, Raija Kuulusa, Nina Lius, Aarno Musakka…… Mikä näitä nykykeuruulaisia yhdistää? Ainakin se, että kaikilla heillä on karjalaisia juuria. Text Any textual data included in the document Talvi- ja jatkosodan ja rauhansopimusten seurauksena luovutetuilta alueilta evakuoitiin koko väestö sekä karjaa ja omaisuutta niin paljon kuin kyettiin ja ehdittiin. Evakkoja oli kaikkiaan yli kymmenesosa koko Suomen väestöstä, yhteensä noin 430 000 henkeä, joista karjalaisia oli 410 000. Suomen pinta-alasta menetettiin kymmenesosa, teollisuustuotannosta leikkautui kymmenesosa ja peltopinta-alasta 12 %. Evakkomatkaa kuljettiin hyvin monella tavalla: junilla matkustaja- ja härkävaunuissa, hevoskyydillä, kävellen osa karjaa ajaen, polkupyörillä, vesistöjä ylitettiin proomuilla. Sotien jälkeen monet evakot joutuivat vielä vaihtamaan asuinpaikkaa ja useat perheet löysivät lopullisen kotipaikan vasta 1940 –luvun lopulla. Kunkin luovutetun pitäjän maatalousväestö pyrittiin sijoittamaan samoille seuduille. Keuruun seudulle asettui 1940 –luvun loppuun mennessä noin 2 500 evakkoa, mikä lisäsi kunnan asukasmäärää noin 20 %:lla. Keuruu oli yhtenä sijoituskuntana Valkjärven ja Lumivaaran maatalousväestölle. Keuruulle asettui väkeä myös Pyhäjärveltä, Sortavalasta, Harlusta, Räisälästä, Viipurista, kaikkiaan noin 30 luovutetusta pitäjästä. Siirtokarjalaisten asuttamisen jälkeen joka kuudes Keurusseudun asukas oli siirtokarjalaisia. Alkoi yhteinen jälleenrakentamisen aika. Karjalaiset vilkastuttivat monin tavoin paikkakunnan elämää maanviljelijöinä, eri alojen työntekijöinä, yrittäjinä, luottamushenkilöinä, yhdistysaktiiveina, kulttuuriväkenä. Myös avioliitot paikallisen väestön kanssa sekoittivat mukavasti geeniperimää. Suurimmat yhtenäiset karjalaisasutukset Keuruulla syntyivät Pappilanniemeen, Airolahteen sekä Suojoelle ja Työlaitoksen (nykyinen Ekokylä) ympäristöön. Leo Lius on todennut: ”Suhteet paikallisen väestön ja karjalaisten kesken ovat täällä Keuruulla aina olleet kiitettävät. Kun on apua tarvittu, on myös paikallinen väestö ollut apuaan antamassa. Me karjalaiset olemmekin kanta-asujaimistolle syvästi kiitollisia siitä aineellisesta ja henkisestä tuesta, jota olemme näiden vuosikymmenien aikana saaneet.” Tämän voi allekirjoittaa. Kotoutuminen on onnistunut erittäin hyvin. Toki karjalaisilla itselläänkin lienee osuutta asiaan. Alkaisivatkohan karjalaiset kohta olla jo itsekin kanta-asujaimistoa? Keuruun Karjalaseuran 70-juhlavuonna 2016 Veteraanipuistoon pystytettiin Uusi koti -muistomerkki muistuttamaan sekä karjalaisten evakkojen asettumisesta Keuruulle, että kunnioittamaan yleensä jälleenrakennussukupolvia. Karjalaan jääneiden vainajien muistomerkki Karjalaan jääneiden vainajien muistomerkki löytyy lähes jokaisesta Suomen kunnasta. Ne pystytettiin pääosin 1950 –luvulla. Muistomerkki on ollut tärkeä muistelu- ja hiljentymispaikka karjalaisille, kun luovutetulle alueelle haudattujen esivanhempien ja omaisten leposijat olivat vuosikymmeniä saavuttamattomissa rajan takana. Ja kun sitten vihdoin alettiin taas päästä käymään vanhoilla hautausmailla, voitiin todeta, että lähes kaikki niistä oli hävitetty. Keuruulla pohdittiin pitkään muistomerkin sijoituspaikkaa. Pitkällisen valmistelun tuloksena vanhan kirkon puistoon paljastettiin 14.7.1957 – tasan kuusikymmentä vuotta sitten - arkkitehti Laila Niemiojan suunnittelema muistomerkki vaikuttavine teksteineen: Teidän uskonne ja toivonne on perintö, siunauksena sukupolville! Keuruun Karjalaseurasta ja toimijoista Karjalaisuus Keuruulla on vielä hyvissä voimissa, vaikka soljuvaa karjalan murretta haastaakin enää kovin harva. Keuruun Karjalaseura on toiminut jo 70 vuotta karjalaisten yhdyssiteenä ja karjalaisen kulttuurin vaalijana. Enimmillään seurassa on ollut noin 300 jäsentä, tällä hetkellä noin puolet siitä. Seuran hallitus on ollut toiminnan ydinjoukko. Valtavan panoksen seuran hyväksi teki lähes 50 vuoden ajan Leo Lius, joka oli aktiivinen toimija monessa muussakin. Kun Leo jäi v. 2000 pois seuran hallituksesta, jaettiin tehtävät kahdeksalle henkilölle. Pitkäaikaisia aktiiveja sekä seuran toiminnassa että muuallakin ovat olleet mm. Mauno Lius, Vilho Sihvo, Olavi Iivonen, Erkki Tarkiainen, Anja Suomäki, Meeri Karhu, Laura Simonmaa, Helena Hirvenlahti ja Riitta Vanhanen Tulevaisuuden keskeinen toimintamuoto Karjalaseurassa on vertaistuen ja tietoverkoston tarjoaminen kaikille karjalaisuudesta ja karjalaisista juuristaan kiinnostuneille. ********************************************************* Lauri Oinonen, Joonas Röppänen, Timo Kosonen, Maija Kajosmäki, Tero Mäkelä, Riitta Vanhanen, Pekka Kajarinne, Outi Mulari, Eine Joutsijoki, Salli Kajosmäki, Salla Sipponen, Eija Ruoho, Tapani Paasu, Erkki A. Jaatinen, Emilia Koikkalainen, Rainer Liimatainen, Veikko Santala, Markku Rämö, Kari Pikkusaari, Raija Kuulusa, Nina Lius, Aarno Musakka…… Mikä näitä nykykeuruulaisia yhdistää? Ainakin se, että kaikilla heillä on karjalaisia juuria! Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Karjalaiset Keuruulla : Karjalaisten evakkotaival Subject The topic of the resource Karjala Valkjärvi Lumivaara Pyhäjärvi -- Karjala Sortavala Harlu Räisälä Viipuri karjalaiset siirtoväki asutus Pappilanniemi Airolahti Suojoki työlaitokset Keuruu Description An account of the resource Taustatietoa Keuruulle asettuneesta karjalaisesta siirtoväestä ja Keuruun Karjalaseuran toiminnasta. Creator An entity primarily responsible for making the resource Vanhanen, Pekka Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Naisia ja miehiä teiden takana -luentosarja Description An account of the resource Keuruun kansalaisopistossa keväällä ja syksyllä 2017 järjestetyn luentosarjan aineistoja. Luentosarja käsitteli henkilöiden mukaan nimettyjä keuruulaisia teitä ja henkilöhistoriaa nimien taustalla. Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Mistä on kyse? Tähän kenttään artikkelin teksti jäsennettynä tarpeen mukaan. Pihlajaveden tiet vievät perille Filmitähti metsässä, kansanedustaja toisessa Pihlajaveden kyliä on perinteisesti nimitetty periksi. Mentiin Lapinperälle, Lehtoperälle tai Koivuperälle. Simsiön kylä muodosti poikkeuksen; sitä ei sanottu peräksi. Kirkonkylä, Asemankylä ja Valkeajärvi olivat myös perättömiä. Joka tien varrelta, viimeistään perältä, löytyy taloja ja niiden ihmisiä, joita muistetaan yhä. Tähän juttuun on poimittu kirjoittajan suosikkeja. Sammalistontie ja Simsiöntie Suomi 100 vuotta on nostanut kansalaissotaan liittyviä muistoja esiin. Pihlajavedeltä voi aiheeseen liittyen puhua Sammalistontiestä. Sen takaa löytyy isäntä Toivo Sammalisto, joka noina kovina aikoina lausui painavat sanansa siitä, ettei oman pitäjän miehiä ruveta teloittamaan sen paremmin punaisten kuin valkoisten puolelta. Ison talon isäntä oli laajakatseinen ja rohkea ihminen. Sammalistontien kulkija voi yhä nostaa hänelle hattuaan. Toinen merkkimies tällä saralla on Simsiöntien Simsiön talon isäntä Anselm Simsiö, erityinen persoona hänkin. Kansalaissodan jälkeen ihmiset jakautuivat Pihlajavedellä, niin kuin kaikkialla maassa, Työväentalon ja Nuorisoseurantalon kävijöihin. Viha ja kauna kytivät näennäisesti rauhallisen elon alla. Anselm Simsiöön ne eivät ulottuneet. Mies otettiin yhtä lämpimästi vastaan, meni hän sitten Nuorisoseuralle tai Työväentalolle. Kivääri jätettiin eteiseen ja mies otettiin ilolla sisään. Anselm Simsiössä on täytynyt olla jotain aivan erityistä. Letonmäentie Haapamäen ja Pihlajaveden välillä sijaitseva Letonmäen tie kätkee mutkiinsa kahden ihmisen mielenkiintoisen tarinan. Tampereella 1886 syntynyt sisävesilaivan kapteenin poika, ylioppilas, toimittaja, kirjailija, SDP:n kansanedustaja Lauri Letonmäki, aiemmin Helin, asui Pihlajavedellä. Lauri Letonmäki toimi muun muassa Suomen kansanvaltuuskunnan oikeusasiainvaltuutettuna. Sodan jälkeen hän meni Neuvostoliittoon. Letonmäki ehti toimia siellä monenlaisissa tehtävissä, kunnes joutui epäsuosioon ja kuoli 1935 omankäden kautta. Lauri Letonmäen vaimo Maria Kurkela on syntynyt 1882 Haapamäellä Kurkelan torpassa. Lauri Letonmäen nimi tunnetaan, mutta Maikki Letonmäki on jäänyt kotikunnassaankin unhoon. Yhteiskunnallisesti valveutunut torpantyttö valittiin 1917 eduskuntaan Vaasan itäisestä vaalipiiristä. Maikki Letonmäki pakeni kansalaissodan aikana Venäjälle ja toimi muun muassa lastentarhanopettajana Petroskoin lähellä. Maikin elämä loppui 15.11. 1937 teloittajien toimesta. Lampilantie Metsään sukeltavia teitä pohjoisella Pihlajavedellä, yksi niistä Lampilantie. Sen tien takaa löytyy balettitanssijatar ja filmitähti Laila Jokimo. Pietarsaarelainen Backmanin suku tuli 1800-luvulla Pihlajavedelle Keuruun Asunnan Piippalan kautta. Backman osti sitten Pihlajavedeltä Lampilan tilan. Backmanit olivat liikemiehiä. Laila Jokimon isä, Kalle Backman, ei ollut liiketoimissaan onnekas, mutta hänet muistetaan yhä Pihlajavedellä mukavana ja hyväntuulisena ihmisenä. Kalle Backmanin tytär, vuonna 1921 syntynyt Laila, tunnetaan Jokimo-nimisenä. Hän kävi kansakoulua Virroilla, muutti sitten äitinsä kanssa Tampereelle ja suuntasi heti määrätietoisesti tähteyttä kohden. Jokimo näytteli, tanssi ja lauloi, ensin Tampereella, lopulta Tukholmassa Kuninkaallisen Oopperan baletissa. Suomessa Jokimolla oli rooli muun muassa Kulkurin valssi -elokuvassa. Suurin saavutus sillä saralla lie rooli Bergmanin ohjaamassa filmissä. Metsä ei estä tietä tähtiin. Lehtomäentie Korven kulkija törmää Pihlajaveden Lehtomäentiellä hämmästyttävän isoon, eteläpohjalaistyyliseen asuinrakennukseen. Syy tähän komeuteen löytyy Pihlajaveden kuntaitsenäisyyden alkuajoista. Kun Isokömin poika Aapo rupesi rakentamaan Lehtomäkeä, siitä piti tuleman Pihlajaveden kunnantalo. Talosta tulikin komea, mutta varsinaiseen tehtäväänsä se ei päässyt. Talon rakentamisen pohjana olleet liikennesuunnitelmat muuttuivat. Lehtoperälle ei tullut teitä, ei kirkkoa. Iso talo keskellä metsää kertoo tänäkin päivänä Lehtomäen Aapon suurista suunnitelmista ja niiden romuttumisesta. Lehtomäestä tuli ensin metsäyhtiön kämppä ja sitten edustustila, jossa haarikka voi kiertää pöytää kuin isojen isäntien pöydässä kuuluukin. Aapo ei jäänyt Lehtomäkeen kummittelemaan; suuttuipa mies ja muutti muualle. Lusikkaniementie Lusikkaniemessä ei tehty pelkästään lusikoita, tehtiin kankaitakin. Valkeajärven rannalla sijaitseva talo on saanut nimensä Lusikka-Petterin mukaan ja Petteri oli myös kankuri eli harvinainen mies alallaan. Petteri eli Pietari Aaponpoika syntyi 1800-luvun puolella Vähä-Kömissä. Vaimokseen hän otti Maria Kutinlahden ja pari asui aikansa Valkeajärven Lusikkaniemeä, joka myöhemmin pelkkänä Niemenä tunnettiin. Nimet muuttuvat, Petterinkin nimeksi tuli lopulta Valkeinen. Mies oli kuitenkin ollut niin vaikuttava persoona omassa kylässään, että vanhemmat ihmiset puhuivat vielä 1900-luvun lopussa usein Lusikka-Petteristä. Ja saihan Petteri sitten oman tiensäkin. Esitys Pihlajaveden kotiseutumuseolla 5.9.2017 Text Any textual data included in the document Pihlajaveden kyliä on perinteisesti nimitetty periksi. Mentiin Lapinperälle, Lehtoperälle tai Koivuperälle. Simsiön kylä muodosti poikkeuksen; sitä ei sanottu peräksi. Kirkonkylä, Asemankylä ja Valkeajärvi olivat myös perättömiä. Joka tien varrelta, viimeistään perältä, löytyy taloja ja niiden ihmisiä, joita muistetaan yhä. Tähän juttuun on poimittu kirjoittajan suosikkeja. Sammalistontie ja Simsiöntie Suomi 100 vuotta on nostanut kansalaissotaan liittyviä muistoja esiin. Pihlajavedeltä voi aiheeseen liittyen puhua Sammalistontiestä. Sen takaa löytyy isäntä Toivo Sammalisto, joka noina kovina aikoina lausui painavat sanansa siitä, ettei oman pitäjän miehiä ruveta teloittamaan sen paremmin punaisten kuin valkoisten puolelta. Ison talon isäntä oli laajakatseinen ja rohkea ihminen. Sammalistontien kulkija voi yhä nostaa hänelle hattuaan. Toinen merkkimies tällä saralla on Simsiöntien Simsiön talon isäntä Anselm Simsiö, erityinen persoona hänkin. Kansalaissodan jälkeen ihmiset jakautuivat Pihlajavedellä, niin kuin kaikkialla maassa, Työväentalon ja Nuorisoseurantalon kävijöihin. Viha ja kauna kytivät näennäisesti rauhallisen elon alla. Anselm Simsiöön ne eivät ulottuneet. Mies otettiin yhtä lämpimästi vastaan, meni hän sitten Nuorisoseuralle tai Työväentalolle. Kivääri jätettiin eteiseen ja mies otettiin ilolla sisään. Anselm Simsiössä on täytynyt olla jotain aivan erityistä. Letonmäentie Haapamäen ja Pihlajaveden välillä sijaitseva Letonmäen tie kätkee mutkiinsa kahden ihmisen mielenkiintoisen tarinan. Tampereella 1886 syntynyt sisävesilaivan kapteenin poika, ylioppilas, toimittaja, kirjailija, SDP:n kansanedustaja Lauri Letonmäki, aiemmin Helin, asui Pihlajavedellä. Lauri Letonmäki toimi muun muassa Suomen kansanvaltuuskunnan oikeusasiainvaltuutettuna. Sodan jälkeen hän meni Neuvostoliittoon. Letonmäki ehti toimia siellä monenlaisissa tehtävissä, kunnes joutui epäsuosioon ja kuoli 1935 omankäden kautta. Lauri Letonmäen vaimo Maria Kurkela on syntynyt 1882 Haapamäellä Kurkelan torpassa. Lauri Letonmäen nimi tunnetaan, mutta Maikki Letonmäki on jäänyt kotikunnassaankin unhoon. Yhteiskunnallisesti valveutunut torpantyttö valittiin 1917 eduskuntaan Vaasan itäisestä vaalipiiristä. Maikki Letonmäki pakeni kansalaissodan aikana Venäjälle ja toimi muun muassa lastentarhanopettajana Petroskoin lähellä. Maikin elämä loppui 15.11. 1937 teloittajien toimesta. Lampilantie Metsään sukeltavia teitä pohjoisella Pihlajavedellä, yksi niistä Lampilantie. Sen tien takaa löytyy balettitanssijatar ja filmitähti Laila Jokimo. Pietarsaarelainen Backmanin suku tuli 1800-luvulla Pihlajavedelle Keuruun Asunnan Piippalan kautta. Backman osti sitten Pihlajavedeltä Lampilan tilan. Backmanit olivat liikemiehiä. Laila Jokimon isä, Kalle Backman, ei ollut liiketoimissaan onnekas, mutta hänet muistetaan yhä Pihlajavedellä mukavana ja hyväntuulisena ihmisenä. Kalle Backmanin tytär, vuonna 1921 syntynyt Laila, tunnetaan Jokimo-nimisenä. Hän kävi kansakoulua Virroilla, muutti sitten äitinsä kanssa Tampereelle ja suuntasi heti määrätietoisesti tähteyttä kohden. Jokimo näytteli, tanssi ja lauloi, ensin Tampereella, lopulta Tukholmassa Kuninkaallisen Oopperan baletissa. Suomessa Jokimolla oli rooli muun muassa Kulkurin valssi -elokuvassa. Suurin saavutus sillä saralla lie rooli Bergmanin ohjaamassa filmissä. Metsä ei estä tietä tähtiin. Lehtomäentie Korven kulkija törmää Pihlajaveden Lehtomäentiellä hämmästyttävän isoon, eteläpohjalaistyyliseen asuinrakennukseen. Syy tähän komeuteen löytyy Pihlajaveden kuntaitsenäisyyden alkuajoista. Kun Isokömin poika Aapo rupesi rakentamaan Lehtomäkeä, siitä piti tuleman Pihlajaveden kunnantalo. Talosta tulikin komea, mutta varsinaiseen tehtäväänsä se ei päässyt. Talon rakentamisen pohjana olleet liikennesuunnitelmat muuttuivat. Lehtoperälle ei tullut teitä, ei kirkkoa. Iso talo keskellä metsää kertoo tänäkin päivänä Lehtomäen Aapon suurista suunnitelmista ja niiden romuttumisesta. Lehtomäestä tuli ensin metsäyhtiön kämppä ja sitten edustustila, jossa haarikka voi kiertää pöytää kuin isojen isäntien pöydässä kuuluukin. Aapo ei jäänyt Lehtomäkeen kummittelemaan; suuttuipa mies ja muutti muualle. Lusikkaniementie Lusikkaniemessä ei tehty pelkästään lusikoita, tehtiin kankaitakin. Valkeajärven rannalla sijaitseva talo on saanut nimensä Lusikka-Petterin mukaan ja Petteri oli myös kankuri eli harvinainen mies alallaan. Petteri eli Pietari Aaponpoika syntyi 1800-luvun puolella Vähä-Kömissä. Vaimokseen hän otti Maria Kutinlahden ja pari asui aikansa Valkeajärven Lusikkaniemeä, joka myöhemmin pelkkänä Niemenä tunnettiin. Nimet muuttuvat, Petterinkin nimeksi tuli lopulta Valkeinen. Mies oli kuitenkin ollut niin vaikuttava persoona omassa kylässään, että vanhemmat ihmiset puhuivat vielä 1900-luvun lopussa usein Lusikka-Petteristä. Ja saihan Petteri sitten oman tiensäkin. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Pihlajaveden tiet vievät perille : Filmitähti metsässä, kansanedustaja toisessa Subject The topic of the resource Pihlajavesi (kunta) henkilöhistoria tiet Description An account of the resource Tarinoita Pihlajaveden alueen teiden nimistöstä. Luento Pihlajaveden kotiseutumuseolla 5.9.2017 Creator An entity primarily responsible for making the resource Joutsijoki, Eine https://keuruunveraja.fi/files/original/d3c8f1e12e6e8450f9848250abebdb79.jpg 35c3355c9f78a0b18f5af7a7affd930b https://keuruunveraja.fi/files/original/87c1e13f2a39d2a480218773b28329c3.pdf 16ec2659603a442b0e57f9de67a16304 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Henkilögalleria Description An account of the resource Kokoelmassa on pienoiselämäkertoja keuruulaisista merkkihenkilöistä. Henkilö Biografia Lyhyt kuvaus henkilön elämästä ja teoista Vilhelmiina Lahtinen syntyi Multialla vuonna ja avioitui itseään 27 vuotta vanhemman lesken, Kalle Köpänahon kanssa. Mies oli hyvä tekemään köysiä. Pariskunnalle syntyi yksi poika. Perhe asui Keuruun ja Multian rajamailla Jukojärvellä Köpänaho-nimisessä torpassa. Köpän Miinaksi kutsuttu emäntä hankki lisätienestiä kutomalla mm. huiveja, mistä hänen elämäntyönsä on jäänyt muistoksi seuraaville sukupolville. Miinan kerrotaan myös usein kuljettaneen mukanaan elämänlanka-nimisen köynnöksen juurakoita ja antaneen niitä tutuille lahjaksi. Niinpä eräänkin talon puutarhassa sanottiin sitten kasvaneen köpänmiinoja. Elinvuodet Syntymä- ja kuolinvuosi 1874-1963 Muuta merkittävää Tähän voi lisätä jonkun muun merkittävän tiedon henkilöstä Lea Riihimäen kirjoittama artikkeli Miina Köpänahosta Keuruun Jouluun http://digi.kirjastot.fi/files/original/ebc01e1ae8073ae105d363b6f87f9402.pdf Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Köpänaho, Miina Subject The topic of the resource Keuruu--Jukojärvi käsityöperinne huivit Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto https://keuruunveraja.fi/files/original/ab772350a601dc41b5d668e736a94479.jpg 96321ffe5c1fc5d7c8c664c1b0d2e73b https://keuruunveraja.fi/files/original/eec9382ba5c75ccb0d9ad7bef37d4ef7.pdf 3d1f959b88f51d187eca0f985fb2679c Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Henkilögalleria Description An account of the resource Kokoelmassa on pienoiselämäkertoja keuruulaisista merkkihenkilöistä. Henkilö Biografia Lyhyt kuvaus henkilön elämästä ja teoista Laila Niemioja syntyi Kajaanissa vuonna 1914. Hänen vanhempansa olivat taitelija Toivo Gideon Tuhkanen ja Martta Tuhkanen o.s. Rechardt. Laila valmistui ylioppilaaksi Töölön yhteiskoulusta vuonna 1932 ja arkkitehdiksi Helsingin Teknillisestä Korkeakoulusta vuonna 1938. Hän teki opintomatkoja Ruotsiin, Viroon, Ranskaan, Englantiin, Italiaan ja Yhdysvaltoihin. Niemioja työskenteli SOK:n rakennusosastolla vuosina 1937-1941, arkkitehti Aarne Ervin toimistossa 1941-1942, SAFA:n standarditoimistossa 1943-1945. Oman toimiston Niemioja perusti Keuruulle vuonna 1946 puolisonsa Teuvo Niemiojan toimiessa Orion Oy:n Keuruun tehtaan isännöitsijänä ja teknisenä johtajana. Vuonna 1956 Niemiojat siirtyivät Helsinkiin, jossa toimisto laajeni ja muuttui myöhemmin arkkitehtitoimisto Niemioja-Uusitalo Oy:ksi. 1960-luvulla Niemioja toimi sairaala-arkkitehtina Lähi-Idässä ja tehdassuunnittelijana Madagaskarilla. Laila Niemioja tunnetaan erityisesti julkisten rakennusten arkkitehtina. Hänen käsialaansa ovat muun muassa Keuruun, Nastolan, Säkylän ja Ilomansin terveyskeskukset sekä Jokilaakson sairaala Jämsässä. Niemioja ja hänen toimistonsa ovat suunnitelleet useita Keski-Suomen kouluja, vanhainkoteja ja sairaskoteja. Niemiojan käsialaa ovat myös Saarijärven museo ja kirjailija-runoilija Olavi Paavolaisen kesähuvila, joka sijaitsee Keuruulla. Myös useat sankarivainajien muistomerkit mm. Keuruulla, Pihlajavedellä ja Koskenpäällä ovat hänen tuotantoaan. Elinvuodet Syntymä- ja kuolinvuosi 1914-2001 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Niemioja, Laila Subject The topic of the resource arkkitehdit kirkonkylät https://keuruunveraja.fi/files/original/4dc54e4944f23776bbb27df6755e9ee8.jpg 8d0d1c2151ee8438443785dae8eeb905 https://keuruunveraja.fi/files/original/6016f4270c0202c605f62197cc7f4cf1.jpg b1748264300204536c47f913181eb2b5 https://keuruunveraja.fi/files/original/4321da9f28b465a69e9e4c0f5f030305.jpg dca549019a2f3a51746585129f1d0fa6 https://keuruunveraja.fi/files/original/9c4d6326e8764be251d272bdbb45a48e.pdf 0b89f9e3251ff5513067993f722e4d68 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Henkilögalleria Description An account of the resource Kokoelmassa on pienoiselämäkertoja keuruulaisista merkkihenkilöistä. Henkilö Biografia Lyhyt kuvaus henkilön elämästä ja teoista Keuruun Häkkisen kylässä syntynyt Paavo Larmi toimi Suomen tasavallan viiden presidentin autonkuljettajana vuosina 1936-1947. Presidentteinä tuona aikana olivat Pehr Svinhufvud 1931-1937, Kyösti Kallio 1937-1940, Risto Ryti 1940-1944, Carl Mannerheim 1944-1946 ja Juho Paasikivi 1946-1956. Paavo Larmi on ollut taiteilija Kalervo Kallion mallina tämän veistäessä Jätkän patsasta. Kuvanveistäjä lienee tutustunut Larmiin tämän Helsingin aikoina, koska oli presidentti Kallion lähisukulainen. Vuonna 1955 paljastettu veistos sijaitsee Rovaniemellä Kemijoen Ounaskosken vieressä ja sen on lahjoittanut Kemijoki Oy. Jätkänpatsaan lakitus vappuaattona on ylioppilaiden jokavuotinen perinne Rovaniemellä. Lopetettuaan työskentelynsä presidentin palveluksessa ryhtyi Larmi kuorma-autoilijaksi ja perusti pientilan Roosinpohjan kylälle. Autoilija Larmi ajoi mm. soraa ja puutavaraa. Hän on myös entinen Keuruun kunnanvaltuuston jäsen (SMP) ja Keuruun Sotaveteraanit ry:n perustajajäsen (1968). Vapaa-aikanaan Larmi soitti kannelta ja harmonikkaa ja sävelsi kansanmusiikkia, minkä lisäksi hän harrasti kirjoittamista. Helsingissä ollessaan hän harrasti painia Helsingin Kilpaveljissä, jossa oli harjoituksissa mm. painin kaksinkertaisen olympiavoittaja Kustaa Pihlajamäen painitoverina. Asui työuransa jälkeen elämänsä viime vuodet Mäntässä. Elinvuodet Syntymä- ja kuolinvuosi 1914-1988 Muuta merkittävää Tähän voi lisätä jonkun muun merkittävän tiedon henkilöstä Hämeenlinnan Pallokerhoa edustava jääkiekkomaalivahti Emil Larmi on Paavo Larmin pojantyttärenpoika. Vuoden 1970 Miss Suomi Ursula Rainio on Paavo Larmin sisarentytär. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Larmi, Paavo Subject The topic of the resource Keuruu--Häkkinen Keuruu--Roosinpohja autoilijat autonkuljettajat presidentit https://keuruunveraja.fi/files/original/9e4771aa8cb81fa29e0901e2ac71ebd1.jpg 1a8c4a32783b275bc081a005671715a2 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Henkilögalleria Description An account of the resource Kokoelmassa on pienoiselämäkertoja keuruulaisista merkkihenkilöistä. Henkilö Biografia Lyhyt kuvaus henkilön elämästä ja teoista Teuvo Niemioja valmistui Helsingin teknillisestä korkeakoulusta kemisti-insinööriksi tarkoituksenaan jatkaa opiskelujaan lääkekemian alalla. Talvi- ja jatkosota keskeyttivät hänen opiskelunsa. Työuransa alussa Teuvo Niemioja toimi tutkimusinsinöörinä ja osastonjohtajana Lääketehdas Orion Oy:ssä 1940-1945, jonka jälkeen siirtyi Keuruulle Orion Oy:n teknilliseksi johtajaksi ja isännöitsijäksi. Hän sai vuonna 1954 WHO:n stipendin jatko-opintoja varten Yhdysvalloissa. Hän opiskeli Minnesotan yliopistossa Yhdysvalloissa ja hankki Master of Science - saniteetti-insinöörin oppiarvon 1956. Palattuaan Suomeen hän muutti Keuruulta Helsinkiin ja toimi Instrumentarium Oy:n osastopäällikkönä ja teknillisenä johtajana 1956-1960. Työskenteli terveydenhoitoinsinöörinä Lääkintöhallituksessa 1960-1965 ja toimitusjohtajana Lääketehdas Orion Oy:ssä 1965-1970. Näiden lisäksi han perusti oman konsultointialan yrityksen, Te-Rak (Terveysrakenne) Oy:n ja johti firmaa toimitusjohtajana 1960-1974. Samaan aikaan hänet nimitettiin kansainvälisten saavutustensa ansiosta International Hospital Consultants-ryhmän puheenjohtajaksi. Niemioja kehitti työuransa aikana sairaalahygieniaa ja vesiensuojelua. Hän kirjoitti terveydenhuoltoalan artikkeleita ja oppikirjoja (Terveydenhuollon tekniikka 1960 ja Aseptiikan tekniikka 1964) ja teki lääkkeiden vienninedistämismatkoja Beirutissa, Libanonissa sijaitsevan haarakontorinsa kautta mm. Lähi-Itään ja Pohjois-Afrikkaan. Aktiivisena yhteiskunnallisena toimijana hän tutustui vuosien aikana moniin aikansa merkkihenkilöihin työssään kuten Arvo Ylppöön, Urho Kekkoseen, Erkki Leikolaan ja Niilo Tarvajärveen. Silloinen kauppa ja teollisuusministeri, Väinö Leskinen, oli hänen hyvä ystävänsä. Keuruulla ollessaan Niemioja oli aktiivisesti mukana mm. Kisailijoitten toiminnassa. Hän perusti uudelleen Keuruun Kisailijoiden pesäpallojaoston 1946 ja toimi Keuruun Kisailijoiden puheenjohtaja 1946-1949. Hän johti Keuruun Kisailijoiden joukkuetta ensimmäisissä Suomen Suurkisoissa Helsingissä 1947. Hän kuului myös seuran mestaruussarjassa vuonna 1958 pelanneeseen pesäpallojoukkueeseen. Teuvo Niemioja palveli talvi- ja jatkosodassa Karjalan Tykistörykmentissä (KrTR:ssa) ja osallistui patteriston päällikkönä muun muassa Tali-Ihantalan taisteluihin sodan loppuvaiheessa. Hän oli sotilasarvoltaan kapteeni. Hänen harrastuksiinsa kuuluivat kirjallisuus, shakki, tennis, jääpallo (Viipurin Sudet) ja pesäpallo (Puna-Mustat/Keuruun Kisailijat). Elinvuodet Syntymä- ja kuolinvuosi 1915-1974 Muuta merkittävää Tähän voi lisätä jonkun muun merkittävän tiedon henkilöstä puoliso arkkitehti Laila Niemioja Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Niemioja, Teuvo Subject The topic of the resource urheilujärjestöt lääketeollisuus https://keuruunveraja.fi/files/original/62e13a6e12d2bfbc646ad3b93549ec68.jpg 792fdc17db101a373e7a5ffafe61034a Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Henkilögalleria Description An account of the resource Kokoelmassa on pienoiselämäkertoja keuruulaisista merkkihenkilöistä. Henkilö Biografia Lyhyt kuvaus henkilön elämästä ja teoista Nikodemus Leppäjärvi oli talonpoika ja monipuolinen 1800-luvun loppupuolen yhteiskunnallinen vaikuttaja Häkkisestä. Leppäjärven tila kuului aikanaan Keuruun suurimpiin ja kehittyneimpiin. Talon isäntää voidaan luonnehtia nimikkeillä aktiivinen maatilansa kehittäjä, suunnitelmallinen metsänhoitaja, kirkkoraadin jäsen, kunnanvaltuuston jäsen, laivanvarustaja, mesenaatti ja heikompiosaisten auttaja. Nikodemus Leppäjärvi lahjoitti Keuruun uuteen kirkkoon kirkonkellon ja hän omisti yhdessä partruuna Gösta Serlachiuksen kanssa aikoinaan Keurusselällä liikennöineen Keuru-laivan. Leppäjärven ensimmäinen puoliso oli Fredrika Adamintytär Leppäjärvi, jonka kanssa hän sai kolme tytärtä ja kolme poikaa. Leskeksi jäätyään hän meni naimisiin Johanna Juhontytär Ala-Mannilan kanssa. Tästä avioliitosta ei syntynyt lapsia. Leppäjärven tila ei ole enää suvun omistuksessa. Tilan päärakennus on tuhoutunut tulipalossa vuonna 1992. Elinvuodet Syntymä- ja kuolinvuosi 1822-1905 Muuta merkittävää Tähän voi lisätä jonkun muun merkittävän tiedon henkilöstä Leppäjärven tilan viimeinen omistaja suvussa oli vuonna 1997 edesmennyt Kerttu Mikkola, joka testamenttasi omaisuutensa Keuruun Vanhaintukisäätiölle. Leppäjärven talon arkistokokoelma löytyy Kansallisarkiston Jyväskylän toimipisteestä. Kokoelmassa mm. kauppakirjoja, huutokauppapöytäkirjoja, maanmittauspöytäkirjoja, vaivaisjyvämaksujen tositteita, torpparisopimuksia, osakekirjoja, tukkipuiden leimauslutteloja, metsätilikirjoja, oikeuslaitoksen ja läänikanslian päätöksiä, kirjeitä, holhoustilejä, testamentteja, sopimuksia, tiliasiakirjoja, kouluvihkoja, sukuselvitys, lehtileikkeitä, valokuvia. https://astia.narc.fi/astiaUi/search.php?start=66&direction=next&query=keuruu&recordsCreator=lepp%E4j%E4rvi+talo+keuruu&location=&classification=&startDate=1316&endDate=2017&hakutyyppi=normal Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Leppäjärvi, Nikodemus Subject The topic of the resource Keuruu--Häkkinen talonpojat metsätilat kirkonkellot laivanvarustajat Mikkola, Kerttu Bibliographic Citation A bibliographic reference for the resource. Recommended practice is to include sufficient bibliographic detail to identify the resource as unambiguously as possible. Vesterinen, Liisa 2017: Nikodemus Leppäjärvi – talonpoika ja kunnallisvaikuttaja Häkkisestä. Keuruun Joulu 2017. Lions Club Keuruu ry. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Äänitteitä ja elävää kuvaa muualla verkossa Description An account of the resource Kuvailtuja linkkejä muissa verkkopalveluissa julkaistuihin Keuruuta käsitteleviin ääni- ja videotallenteisiin. Kokoelmaan kerätään vain aineistoa, joka on kaikille avointa ja verkossa pysyvästi. Hyperlink A link, or reference, to another resource on the Internet. URL <p><a href="https://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/06/11/muistoja-ja-luonnonkauneutta-1950-luvun-keuruulta">https://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/06/11/muistoja-ja-luonnonkauneutta-1950-luvun-keuruulta</a></p> Mistä on kyse? Tähän kenttään artikkelin teksti jäsennettynä tarpeen mukaan. Keuruun arkea ja pyhää -lyhytelokuva on kuvattu vuonna 1952. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Keuruun pyhää ja arkea Subject The topic of the resource dokumenttielokuvat Keuruu historia 1950-luku Description An account of the resource Keuruun pyhää ja arkea -lyhytelokuva on kuvattu vuonna 1952, ja se on pysyvästi katsottavissa Ylen Elävässä arkistossa. Linkki johtaa esittelysivulle, jossa on lyhyesti luonnehdittu elokuvan sisältöä. Elokuvan kesto on 15 minuuttia. Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Date A point or period of time associated with an event in the lifecycle of the resource 1952 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Henkilögalleria Description An account of the resource Kokoelmassa on pienoiselämäkertoja keuruulaisista merkkihenkilöistä. Henkilö Biografia Lyhyt kuvaus henkilön elämästä ja teoista Rovasti Johan Warén syntyi 1827 Rautalammilla. Hänet vihittiin papiksi 1849 ja hän toimi pappistehtävissä muun muassa Hankasalmella ja Pielisjärvellä. Johan Warénille ja ruustinna Adolfina Warénille syntyi 11 lasta, joista kaksi kuoli nuorina. Warén perheineen saapui vapuksi 1882 Suonenjoelta Keuruun kirkkoherraksi. Hänet valittiin lähes yksimielisesti, tosin kirkkoherran vaaliin osallistuminen oli vähäistä. Rovasti Warén oli huumorintajuinen ja miellyttävä. Hän saattoi käyttää saarnoissaan murteellisia ilmaisuja. Hänen otteensa seurakuntaan ei ollut erityisen vahva. Hänellä oli ollut vaikeuksia savolaisen herännäisyyden kanssa, vaikka hän lukeutuikin herännäisyyden kannattajiin. Ruustinna Adolfiina oli "aivan harvinainen persoonallisuus, ”kuin rauhan perikuva", "hiljaisena , körttiläispuvussaan, ystävällisenä ja rakastettavana hän liikkui muitten joukossa ikään kuin varoen, ettei hän ketään koskaan häiritsisi. Oli kuin siunaus olisi häntä ympäröinyt." Rovasti Warénin johdolla jatkettiin uuden kirkon rakennushanketta. Lokakuun toisena päivänä pidettiin kirkonkokous, jossa kirkkoraadin Mäntän edustaja, ruukinpatruuna G A Serlachius, esitti kokoukselle laatimansa ehdotuksen kirkon rakentamiseksi. Vaasan lääninarkkitehti Theodor Granstedtilta tilattiin tiilikirkon piirustukset. Sunnuntaina 18.helmikuuta 1883 kirkkoherra Warén kuulutti kirkonkokouksen pidettäväksi kirkossa kahden viikon kuluttua. Siellä piti päättää lopullisesti ”kirkon riitinkien vastaanottamisesta ja hyväksymisestä”. Kaksi päivää kuulutuksensa jälkeen Johan Warén kuoli sydänkohtaukseen kinkereillä Aholassa. Perhe jäi Keuruulle. Pojat rakennuttivat äidilleen Kipan huvilan lähelle pappilaa. Hän muutti Helsinkiin 1898. Lapsista Teofil Warén oli Keuruulla armovuoden saarnaajana, Elielistä tuli Keuruun ensimmäinen lääkäri. Tunnetuin lapsista oli poika Aksel. Hänestä tuli 20-vuotiaana filosofian maisteri ja pian arvostettu tiedemies. Hän tutki Suomen torpparikysymystä ja kirjoitti Keuruun pitäjän historian. Hän meni naimisiin kirkkoherra Pihlmanin tyttären Naëmin kanssa. Aksel Warén kuoli 1899 umpisuolen puhkeamiseen. Elinvuodet Syntymä- ja kuolinvuosi 1827-1883 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Warén, Johan Subject The topic of the resource papit kirkkoherrat kirkot herännäisyys https://keuruunveraja.fi/files/original/1d08afad95a4e142ecbc83fdacf7bd40.jpg 1f970329eae3c19bc2d20f4d4329f595 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Henkilögalleria Description An account of the resource Kokoelmassa on pienoiselämäkertoja keuruulaisista merkkihenkilöistä. Henkilö Biografia Lyhyt kuvaus henkilön elämästä ja teoista Lydia Hällfors syntyi Kömin talossa Pihlajavedellä, jossa hänen isänsä Frans Henrik Bergroth toimi kappeliseurakunnan armovuodensaarnaajana. Sittemmin Bergrothista tuli Keuruun seurakunnan pitäjänapulainen ja myöhemmin kirkkoherra. Perhe rakennutti Keuruulle muutettuaan seurakunnan maille Seiponniemeen virkatalon, jota ryhdyttiin kutsumaan Lehtiniemeksi. Lydia oli naimisissa Adolf Wegeliuksen kanssa, joka oli syntyisin Perhosta. Wegeliuksen perheen pojat olivat Keuruulla suomen kieltä oppimassa ja veljeksistä Martin myös kotiopettajana Bergrothien pappilassa. Adolf-puolison kuoltua Lydia Wegelius avioitui Petter Gustaf Hällforsin kanssa, joka oli syntyisin Keuruulta. Lydia Hällfors toimi opettajana Helsingissä Suomen ensimmäisessä suomalaisessa tyttökoulussa. Myöhemmin hän jatkoi tätä uraauurtavaa työtään suomalaisuuden puolesta Oulussa. Hällforsin omaelämäkerta Äidin muistelmia julkaistiin Helmi Krohnin toimittamana vuonna 1924. Hällfors oli tosin kirjoittanut sen jo ennen ensimmäistä maailmansotaa. Se on ensimmäisiä naisen kirjoittamia omaelämänkertoja suomen kielellä. Elinvuodet Syntymä- ja kuolinvuosi 1844-1916 Kirjallisuutta Tähän keskeisimmät henkilöstä kertovat lähdeteokset (jos on). Hällfors Lydia, Äidin muistelmia. WSOY 1924, näköispainos Keurusselän seura ry 1996. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Hällfors, Lydia Subject The topic of the resource pappilat Pihlajavesi henkilöhistoria Bibliografia Kirjallisuusluettelo Teoksen tiedot Tähän teoksen tekijä(t) jos on, nimeke, kustantaja ja julkaisuvuosi. Vanhan Ruoveden historia I (Vanhan-Ruoveden historiatoimikunta 1959, uusintapainos 1989) Vanhan Ruoveden historia I: II, liiteosa (Vanhan-Ruoveden historiatoimikunta 1960, laajennettu painos 1990) Vanhan Ruoveden historia II: II, Keuruu, Multia, Mänttä, Pihlajavesi ja Ähtäri isostavihasta 1860-luvulle (Vanhan-Ruoveden historiatoimikunta 1969) Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Yleisteoksia Keuruusta https://keuruunveraja.fi/files/original/ec61e714f0f802ebca89a47e8ca560f3.jpg 14f795f8f67852b45d5dc82f83416cdc Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Henkilögalleria Description An account of the resource Kokoelmassa on pienoiselämäkertoja keuruulaisista merkkihenkilöistä. Henkilö Biografia Lyhyt kuvaus henkilön elämästä ja teoista Martti Haapamäki syntyi Keuruun Haapamäellä maanviljelijäperheeseen. Hän valmistui ylioppilaaksi Haapamäen yhteiskoulusta ja kansakoulunopettajaksi Sortavalan seminaarista. Toimittuaan opettajana Tuusniemellä ja Vehmersalmella hän palasi Keuruulle kirkonkylän kansakoulun johtajaksi ja opettajaksi vuonna 1939. Sota keskeytti pian työn. Haapamäki osallistui talvi- ja jatkosotaan Taipaleen rintamalla ja Viipurinlahdella. Sotilasarvoltaan hän oli kapteeni. Haapamäki teki elämäntyönsä koulunjohtajana ja luokanopettajana. Hän kehitti Keuruun kansakoululaitosta johtokunnan ja koululautakunnan sihteerinä eläkkeelle siirtymiseensä saakka ja oli mukana myös perustamassa Keuruun yhteiskoulua. Hänen vastuullaan oli myös kyläkoulujen toiminta. Haapamäki toimi pitkään kunnanvaltuuston ja -hallituksen jäsenenä ja oli monin tavoin mukana kulttuuritoiminnassa, mm. kirjastolautakunnassa ja perustamassa nuorisoseuraa. Opetus- ja kulttuuritoiminnan ohella hän työskenteli vuosikymmeniä sivutoimisena Keuruun seurakunnan taloudenhoitajana. Kaikessa toiminnassaan Haapamäki pyrki ottamaan huomioon eri osapuolet oikeudenmukaisesti ja tasapuolisesti, mikä loi pohjan luottamukselliselle yhteistyölle. Martti Haapamäen perheeseen kuuluivat vaimo Alli (os. Antila) ja kolme lasta. Elinvuodet Syntymä- ja kuolinvuosi 1910-1987 Muuta merkittävää Tähän voi lisätä jonkun muun merkittävän tiedon henkilöstä Martin veli, Erkki Haapamäki, aloitti keuruulaisten lasten ja nuorten määrätietoisen musiikkikasvatuksen ja perusti Keuruun Soittajapojat vuonna 1952. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Haapamäki, Martti Subject The topic of the resource koululaitos seurakunnat