7 100 765 https://keuruunveraja.fi/files/original/ff5be22d2df8c07ab556537e22c3f8cb.jpg 77fae432134e635b488459a42b7c6cb9 https://keuruunveraja.fi/files/original/47975565898398e7c6e92795854f43c2.jpg 0708a73d64ccadafa10f25a8fccfd741 https://keuruunveraja.fi/files/original/3c885888442fe6bb96f27b0cd882bf62.jpg b7991d6cd41193d8673b8dfec2049e34 https://keuruunveraja.fi/files/original/fa066d6c588dfc3267dff281efbcf6e8.jpg 9c5129fb0bba9adea73636713856a33b https://keuruunveraja.fi/files/original/b293e6ada7bf1c77dd3fb8cea019ce00.jpg 107bc648cdbac0bbf6ae95315bb68511 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Muistoja ja dokumentteja entisajan elämästä Description An account of the resource Tässä kokoelmassa on yksityishenkilöiltä käyttöön saatuja muistelutekstejä ja aikalaisdokumentteja, kuten kirjeitä ja kouluaineita. Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document KUVATEKSTIT Runot Einari Vuorela KUVA 1. Vuorelan pihassa myllynkivien päällä esittäen: "Mikä ääretön paljous, puhdasta, kirkasta ilmaa!" KUVA 2. Lausujan piti saada samanlainen mekko, kuin eräässä kuvassa Laura Sointeella. "... Koi loistaa, kaste helmiänsä valaa/ kun retkeltämme kotiudumme salaa/ ...hauraan kudelmani sä siunaat/ tuhannella suudelmalla." KUVA 3. Kirjailijakodin ovella juuri lähdössä. " Ja hiillos mustuu,/ lähdön hetki ois,/ mut lämpöänsä huokuu pesänsuu./ Mä viivyn vielä, -ja sitten riennän pois." KUVA 4. Lausuja on istutettu ruusutuoliin. "Tule vain, tule vain, tule illalla! / Kuje tehty lempemme vuoksi." KUVA 6. Kirjailija Laura Sointeen ja lausujan rattoisa iltapäivä Vuorelassa. " On kuin olisi tuvassa/ seinän raot rahoja täynnä,/ hyllyt helliä sanoja,/ kellokaapissa käkiä." - - - - - RUNOILIJAN JA LAUSUJAN KOHTAAMISIA MUISTOJEN KÄTKÖISTÄ Terttu Rajamäki Kiinnitin huomiotani vieraaseen, tuntemattomaan, mielenkiintoisen näköiseen pariskuntaan kirkonkylän raitilla. Lapsi olin silloin. Katsoin heitä uteliaana. Mies oli mielestäni hyvän näköinen eli minun sanomanani "kommee" ja nainen oli aika päivettynyt. Hänellä oli valkoinen, myssymäinen hattu päässään. Kysäisinkin, keitähän he olivat. Kukaan ei silloin osannut vastata kysymykseeni. Pariskunta muodostui elämässäni eräällä tavalla merkityksellisiksi. Matka Vuorelan lausujana alkaa Seuraavan kerran näin saman pariskunnan yhteiskoulun konventissa. Sinne oli tulossa kirjailijapariskunta ja he olivatkin ne samat ihmiset, jotka olin nähnyt aikaisemmin kesällä. He olivat runoilija Einari Vuorela ja satukirjailija Laura Soinne. He ilahduttivat mieltäni siinä juhlassa. Runoilija luki itse omia kirjoittamiaan runoja. Hän kertoi, että ne olivat uusimpia tekstejä häneltä. Kiinnostuin heti niistä runoista. Kirjailijatäti pyysi, että oppilaat ehdottaisivat jonkun aiheen josta hän kertoisi sadun. Minulla oli jo aihe mielessäni, mutta en saanut sitä sanotuksi. Niinpä eräs opettajista ehdotti sadun nimeksi Pöytäliinan tupsu. Muistan, että ehdotuksen teki opettaja Sylvi Hurttia. Jotkut pojista eivät tykänneet ehdotuksesta ja buuasivat, mutta lopettivat pian, kun huomasivat, että maistereiden päät kääntyivät heitä katsomaan. Satu Pöytäliinan tupsusta muodostui jännäksi, mielenkiintoiseksi ja hyvin iloiseksi saduksi. Oppilaat kuuntelivat hiljaa ja jännittyneinä. Se oli paras kuulemani satu siihenastisessa elämässäni. Sainkin tietää, että sadun kertoja oli kuuluisa palkittu satujen sepittäjä. Runoilijan runot jäivät vaivaamaan mieltäni. Etsin kirjastosta ne runot ja jäljensin niitä omaan ruutuvihkooni. Mieleisiäni runoja löytyi paljon runoilijan tuotannosta. Suomen tunnilla olin laususkellut joitakin lapsirunoja, joten rehtori alkoi pyydellä minulta esityksiä joihinkin tapahtumiin. Hän ehdotti kerran keskustellessamme, että kielten opettajani, maisteri Toini Hirvenlahti varmaan ohjaisi minua esittämisessä. Niin tapahtui, vaikka ujostelinkin maisterin ilmeitä, kun hän huomasi, että kaikki kopioimani runot olivat Vuorelan rakkausrunoja. Taisipa hän kysäistäkin, miksi olin ottanut vain niitä vihkooni, vaikka löytyy Vuorelalta paljon muitakin esityksellisesti mielenkiintoisempia runoja. Huomasin ystävyytemme jatkuessa, että maisteri arvosti paljon Einari Vuorelan runoja, eikä myöhemmin enää muikistellut suutaan, kun harjoittelimme lemmestä kertovia tekstejä. Ystävystyin maisterin kanssa ja aloin viettää kesälomalla aikaani hänen kotonaan maalaistalossa Keurusselän rannalla. Kitkin kasvimaata, teimme lampaille kerppoja, pesimme patapyykkiä rannassa ja luimme Vuorelan runoja. Opettajani osasi paljon runoja ulkoa. Keuruulainen kulttuurihenkilö oli siis elämäni ensimmäinen lausunnan opettaja. Hänen merkityksensä on tietysti vähäinen välituntiopiskelua sisältäen, mutta mielestäni se oli arvokasta siihen elämäni aikaan. Kävimme läpi vain Vuorelan runoja. Minulla ei ollut muiden runoja vihkossani. Maisteri pysäytti minut usein ja kysäisi: ”Mihin sinulla on kiire. Kuulijoille pitää antaa aikaa.” Se hymyilytti minua. Myöhempinä vuosinani olin useiden kuuluisien ja taitavien taiteilijoiden oppilana. Veikko Sinisalo oli yksityisopettajani kokonaista kolme tuntia. Siitäkin olen elämälleni kiitollinen. Lausunnan harrastukseni jäi minuun asumaan ja kulttuurikilpailuissakin sain palkinnoksi Vuorelan Runoja-kirjan. Alkulehdillä lukee: Teiniluokat, I palkinto lausunnassa, vuosiluku 1954 ja nimeni. Seuraavana vuonna sain palkintokirjana Aleksis Kiven Kootut runot. Omistan ne vieläkin ja ne ovat minulle rakkainta omaisuuttani. Koulun joulujuhlassa sain rehtorilta paketin. Tunsin hänen käsialansa. Sitä en muista oliko se kirja Vuorelan Runoja, vai Leinon Hymyilevä Apollo. Mielestäni molemmissa on rehtori Rainion kirjoitusta. Olen miettinyt olivatko ne samassa paketissa, vai sainko toisen niistä toisessa tapahtumassa. Ehkä syy siihen, että hän lahjoitti runoja minulle oli se, että olin valittanut rehtorille, että minulla ei ole runoja. Lausunnan harrastaminen eli minussa, eikä antanut rauhaa. Vieraita oli kutsuttuina opettaja Hurttian kotiin kokoukseen tai kyläilemään. Myös minut kutsuttiin. Tietysti esitin Einari Vuorelan runoutta, olihan minulle kerrottu, että runoilija itsekin on paikalla. Hui! Ohjelmistooni kuului Kuunpaisteella-runo. Ensin sitä vähän ujostelin, mutta esitystilanteessa ujous oli poissa ja eläydyin tyttöön, joka oli juuri rakastumaisillaan ja oudoksui tunteidensa myllerrystä. Muistan, kuinka poskeni punoittivat ja polttivat. Opettaja Hurttia toi minulle runoilija Vuorelan terveiset kouluun. Ne olivat kiittäviä sanoja, jotain tähän tapaan: nuori lausujatyttö oli juuri sen ikäinen, kenelle hän oli runon tarkoittanut ja tyttö esitti runon juuri siten, kuin hän toivoi. Voi iloani ja onnellisuutta, jotka nuo terveiset koko luokan kuullen aiheuttivat mielessäni. Sitä aikaisemmin olin ajatellut ja muistanut vain talon omien koululaisten esitystä. Nimittäin Heljä ja Anssi soittivat ikimuistoisesti nelikätisesti pianoa. En ollut kokenut sellaista koskaan aiemmin. Vuorelan pariskunta oli silmät kiinni ja sekös minua nolotti, kun en ymmärtänyt, että he nauttivat ja se kuului asiaan. Einari Vuorelan terveiset ovat seuranneet minua aina esitykseni jälkeen, noista vuosikymmenien takaisista terveisistä asti. Juuri nytkin kiitollinen mieleni nousee runoilija Vuorelan luo. Vuorelan runoutta lausumassa Yhtenä kesänä ehdotin lausuntakurssien johtajalle, että ottaisimme Vuorelan runoja työstettäväksi. Toivomukseni otettiin huomioon ja koko iltapäivän harjoittelimme Einari Vuorelan runoja ja arvostelimme toistemme esityksiä ja saimme ohjeita ja ehdotuksia. Huilunsoittaja kokoelma täyttää 100 vuotta vuonna 2019. Runoilijaa itseään on usein nimitetty Huilunsoittajaksi. Tätä kokoelmaa kävimme läpi pohtien esitystyyliä ja muita esitykseen liittyviä asioita. Pelko-runo jaettiin pieniin osiin siten, että eri esittäjät saivat siitä rivin tai pari esitettäväkseen. Runo sai aivan eri piirteitä ja sävyjä. Huilunsoittajasta on ollut ohjelmistossani useita tekstejä. Erittäin mieleinen on minulle ollut runo Tuolla on koti. Lukemattomia kertoja olen sen esittänyt ympäri Suomea saapuneille vieraille kirjailijakodissa pihalla olevien myllynkivien päällä seisoen. Kun teimme musiikki-runo-koosteen taiteilija Risto Rinkkalan kanssa, runo kuului itsestään selvyytenä ohjelmaamme. Saimme siitä hyvän palautteen lehdessä: Terttu Rajamäen ja Risto Rinkkalan esitys ei jättänyt kuulijoista ketään kylmäksi. Minä lämpisin! Samassa kokoelmassa on runo, jota esittäessäni teki aina melkein mieli huutaa ilosta. Se runo on Huhtikuun tunnelma. Runoon Mummo ja aapinen otin esitykseen mukaan jonkun koulukkaan opettelemaan kirjaimia. Joskus joutui siihen tehtävään joku aikuinenkin, kuten luokkakokouksessakin eräs Juhani, joka oli koulukkaina ollessamme ollut rakas ystäväni. Kun hän poistui Vuorelan takanreunalta, jossa istuimme lukemassa aapista, niin hän virkkoi: "Olipa kuuma kainalo!" Mielestäni se runo on kuin luotu juuri kirjailijakodin tupaan. On uuni, kello ja kaikki muu. Vain kissa pöydän alta puuttui. Senpä sain mukaan kuvitteellisesti, ja olin kuulevinani maidon lipittämisen äänen pöydän alta. Silloin vaistomaisesti kyyristyin katsomaan kissiä. Aloittelevat lausujat suosivat paljon kokoelmasta Unhoituksen maa runoa Hölmö. Se on yleisesti käsitetty huumorirunoksi, mutta analysoitaessa runoa tarkemmin tuleekin selväksi, että se on tragikoominen teksti. On kysyttävä, millainen runominä on ja vastattava kysymyksiin. Saattaakin tulla yllätyksiä. Kerran istuimme iltaa minulle rakkaiden naisten kanssa ja puhuimme Vuorelan runotuotannosta. Vieraani tunsivat hyvin kirjailijapariskunnan. He muistivat sen runon, jossa on mukavia sanoja käytetty paljon. Esim. tuprutella, lemmonlailla, piehtaroiden, hirnahdellen, ikäluuskat, hamuillen, pilppoi ja paljon muutakin. Kertasimme sitä sana sanalta lukien ja nauraen, ihaillen ja päivitellen. Minulle taisi runoystäväni Lea ehdottaa, että toisin sen runon mukavine sanoineen johonkin tapahtumaan. Kävin esittämässä sen lähellä Helsinkiä tuttavani Martta-yhdistyksessä. Siellä alettiin jopa väittää, että se runo ei ole Vuorelan käsialaa. Minä naureskelin ja näytin lopuksi runon kokoelmasta Keväthartaus. Oppaana Vuorelassa Runo Aave kokoelmasta Unohduksen maa oli vuosikaudet esityksessäni erikoisesti silloin, kun kävin kymmenkunta vuotta kirjailijakoti Vuorelassa kotiseuturetkellä koulun viidesluokkalaisten kanssa. Huvittuneena seurasin, kun tekstin edetessä koulukkaat vilkuilivat ikkunasta aittaan päin. Joskus joku kertoi leikillään esitykseni jälkeen, että hän oli vähällä saada ihan sydärin. Sen runon jälkeen pyysin mukana olleelta opettajalta luvan saadakseni kertoa mitä jännää ja outoa olin kokenut ollessani pimeänä syksyiltana Kirjailijakodissa. Sain kertomukselleni aina luvan. Kerroin sen tapani mukaan jännittävyyttä lisäten. Pimeänä syksyiltana odottelin yksinäni yliopiston kirjallisuuden opiskelijoita tutustumaan kirjailijakotiin. Tuuli vinkui talon nurkissa ja katolla ja minulle tuli vilu. Erityisesti varpaitani paleli. Silloin kamarin seinällä vielä oli puhelin ja odottamani vieraat soittivat, että he ovat myöhässä, he tulevat kyllä myöhästyneinä. Olisinko mahdollisesti edelleen odottamassa heitä? Takan viereen oli varattu puita ja niinpä sytytin takkaan tulen, että saisin varpaitani lämpöiseksi. Suloinen takan lämpö alkoi nukuttua minua ja taisin torkahtaa hetkisen. Heräsin kummalliseen ääneen. Se tuli aivan läheltäni ja eikä muistuttanut mitään tuntemaani ääntä. Kiiruhdin ulko-ovelle ottamaan opiskelijajoukkoa vastaan iloissani. Piha oli pimeä ja tyhjä. Ketään ei ollutkaan saapunut. Senkin professorit, sadattelin mielessäni. Palasin takaisin tupaan pettyneenä. Uudelleen kuului tuvasta nariseva outo ääni, uudelleen ja uudelleen. En siis ollutkaan uneksinut. Kiersin kaikki huoneet tarkastaen ovatko ovet kiinni, eivätkä narise. Kiinni olivat. Minua pelotti, tai oikeammin sanoen minulla oli outo olo. Tuvan ovelta huusin kovalla äänellä: "Pois Einari viinakaapilta!" Oma ääneni rauhoitti mieltäni ja unohdin koko tapahtuman, kun kirjallisuutta opiskelevat nuoret miehet saapuivat. He eivät olleetkaan yhtään kiinnostuneita kodin esineistöstä ja sen asukkaista, vaan halusivat kuunnella runoilijan kirjoittamia runoja, lisää ja lisää. Jotkut pojista tunsivatkin runojen nimiä ja minä otin avukseni kaapista runokirjan, jonka tiesin sieltä löytyvän. Nuorukaiset kehottivatkin minua siirtymään runojen pariin ja he halusivat minun lopettavan kodista ja sen asukkaista kertomisen. Heillä oli kuulemma omat mummolansa. Meiltä kului yhdessä aikamoinen tovi runojen kimpussa, pojat kuunnellen ja toivoen lisää ja minä sen kun lausuin ja lausuin. Vieraampia runoja tyydyin lukemaan vain, mutta eräs nuorukainen pyysi, että edelleen esittäisin. Olin iloissani ja innoissani. Koin heidät komeina nuorukaisina ja olin posket hehkuvina, kuin joskus nuorena. Jestas sentään! Kirjailijakodin säännöissä määrätään, että tupaan on tuotava uudet puut käytettyjen tilalle. Koska olin käyttänyt osan puista odotellessani, niin keksinkin, että nuoret miehet hakevat tilalle toiset puut. Jouduin käyttämään lähes kaikki taitoni, että sain puunhakijoita. Lopulta monta nuorukaista joutuikin lähtemään sateeseen ja tuulen armoille navettarakennukseen mäkeä alas. Sillä, että lopulta sain puuretkelle muutamia poikia, oli inhimillinenkin syy, joka vaatii elimistössämme toimintaa aika-ajoin. Kun he saapuivat, niin en ensin tunnistanut heitä samoiksi pojiksi, jotka olivat lähteneet. Takaisin tuli pörröisiä, jaloistaan ja puseroistaan märkiä, mutta nauravia poikia. Heillä ei ollut sylissään yhtään takkapuuta. He vakuuttivat, että olivat etsineet koko rakennuksen ja eivät olleet löytäneet kalikan kalikkaa. He kertoivat nauruissaan, etta olivat kyllä löytäneet mukavuuslaitoksen. Jotkut nuorista miehistä eivät olleet koskaan ennen asioineet puuseessä. Myöhemmin sain tietää, ettei navettaan oltu vietykään vielä uutta puukuormaa kevättä odottamaan. Minun ei tullut mieleenkään mennä tarkastamaan olivatko pojat varmasti sulkeneet kaikki sisällä olevien ovien hakaset. Niin ja jos olisi juolahtanut mieleeni, niin olisinkohan siihen syysmyrskyn möyryämään ilmaan mennytkään tarkastusretkelleni. Tuskinpa. Myöhemmin minua moitittiin, että yksi haka oli sisätiloissa ollut sulkematta. Että minä kehtasinkin olla niin huolimaton! Opiskelijoiden ryhmäläiset kertoivat, että toinen joukko tulee seuraavalla viikolla samanlaiselle retkelle ja he ehdottelivat runoja, jotka esittäisin sille ryhmälle. Sovimme siten. Olinpa iloissani, kun oli työtä. Seuraavan viikon harjoittelin ahkerasti ja odottelin kutsua oppaaksi. Sitä ei kuulunut. Lopulta tiedustelin kaupungilta ryhmän saapumisaikaa. Siihen aikaan tilaukset menivät kulttuuritoimistoon. Sieltä vastattiin, että ryhmä oli jo käynyt. Opiskelijat pyysivät minut muualle esittämään heille. Kertomansa mukaan, he olisivat halunneet kuulla runoja juuri siinä kodissa. Runojen kuulemiseen olisi heidän mukaansa tullut erityinen merkitys juuri siellä, missä he olettivat niiden syntyneen. He kokivat runonhengen siellä voimakkaasti. Ehkä asia on siten, tiedä häntä? Tai niinhän minäkin olen kokenut. He eivät tienneet toivoa samaa opasta kuin edelliselläkin ryhmällä oli ollut. Jälkeen päin kerroin läheisessä talossa kokemani oudon äänen tuvassa. Talon isäntä kysyi heti, olinko sytyttänyt takkaan tulet? Syy oli kuulemma siinä. Hormissa alkaa joku osanen väpättää hetkeksi, kunnes hormi lämpiää tarpeeksi ja väpätys loppuu. Kuulemani mukaan se väpättäjä on poistettu. Laadin itselleni Kirjailijakodissa opastettavan tekstin oman mieleni mukaan eli asioista, joista uskoin sekä koululaisten, että eläkeläisten olevan kiinnostuneita. Tietysti kummallekin ikäryhmälle omanlaisensa. Eläkeläisten kysymys koski useimmiten runoilijan suhdetta tuonpuoleisiin asioihin. Syynä he kertoivat, että kodissa tuvan seinällä oli kuva, joka kiehtoi mieliä ja innoitti kysymään asiasta. Minähän en tiennyt, vaan kysyin kirjailijan tyttäreltä asiaa. Varpu-Liisa kertoi, että kodin iltatapahtumiin kuului iltarukouksen lukeminen. Minä vuorostani kerroin, viimeisen runoteoksen sanomasta ja kehotin vieraita lukemaan sitä teosta, josta saattavat saada kysymykseensä vastauksia. Erään kerran matkailijat olivat eläkeläisiä pieneltä paikkakunnalta rannikkoseudulta. Ehdotin, että jospa olisi vieraissa joku, joka haluaisi esittää Vuorelan runoja. Heitähän olikin paikalla monia kymmeniä, eli runopiiriläiset. Jokainen halusi esittää toiverunonsa. Eräs iäkäs lausujamummu ei halunnutkaan lopettaa yhteen runoon, vaan esitti useita, kunnes toiset ärsyyntyivät ja käskivät hänen lopettaa. Aika kului ja eläkeläiset sen kuin laususkelivat, kunnes heidän autonkuljettajansa saapui mäkeä ylös ilmoittamaan, että heidän täytyisi jo luovuttaa auto ja he ovat vielä täällä runoilemassa! Tuli vähän kiire ja Siunattu askar -runo jäi kesken. Sain heiltä kortin, jossa kertoivat, että retki kirjailijakotiin jäi mieleen väikkymään runoineen ja iloisine oppaineen. Vieläkin olen saanut kiitosviestejä niistä hetkistä. Kerran sain naurut aikaan Vuorelan kamarissa, kun monin sanoin kehuin kamarin kaapissa olevaa upeata keittokulhoa ja pyysin vieraita avaamaan kaapin alaoven sepposelleen nähdäksemme ihanuuden omilla silmillämme oven auetessa. Juuri silloin selostin, että olen aina ihmetellyt, miten suku on raaskinut jättää tuon ihanuuden tänne lahjoittaessaan talon kaupungille. Hetken oli aivan hiljaista ja sitten miesääni totesi, että kaapissahan köröttää kiinalaista halpaemalia oleva kannellinen kulho. Vieraita nauratti, minua ei yhtään. Vuorelaa lausumassa Keuruulla ja muualla Otin tavakseni vanhaa hautausmaata esitellessäni Vuorelan haudalla lausua runon, Jossain kirkkauden maassa. Pari kertaa se on poikinut esityspyynnön sille paikkakunnalle, josta kuulijat ovat olleet. Kun olin estynyt itse ajamaan autoa, niin minut haettiin kotoani Muurameen. Ajattelin silloin, että onpa keuruulaisen runoilijan tekstit haluttuja kuultavaksi. Kerran tunnetun keuruulaisen johtajan siunaustilaisuudessa pyydettiin minulta yllättäen esitys. Se ihana runo, Jossain kirkkauden maassa sai silloin kuulijansa Pyynikin pappilassa. Einari Vuorelan 100-vuotisjuhlavuonna innostuin valmistamaan omaa Vuorela- runotapahtumaa. Lausujainkursseilla oli oppi annettu siten, että kooste ei saisi olla vain laadittu yksittäisistä runoista peräperään, vaan runot pitäisi edetä kronologisesti eli tarinaa punoen. Vuorelan runoista se oli helppo rakentaa. Ensin lapsuus, nuoruus, aikuisuus, luonto, vanhuus ja lopulta iäisyydestä joku monista runoista. Aloitin sen samalla runolla, johon sen lopetinkin. Koin siten, että siihen mahtui elämä, vaikka sen nimeksi laitoinkin, tunnetun runon mukaan: "Minä menin hattuni alle". Mukana oli lisäkseni huilisti, joka otti osaa Korpirastas-runoon huiluineen lurauttelemalla instrumenttiaan toivomissani kohdissa. Vanhaan kirkkoon saapui kevätmatkalleen Ikaalisista veteraanikuoro, joka halusi tutustua Keuruun kirkkoihin. Niinpä Vuorela-runotapahtumani oli aamusella, kun se aika sopi kuoron matkaohjelmaan. Tuumasin, ettei maitokauppaan kiiruhtavat ennätä poiketa vanhaan pyhättöömme, mutta olin väärässä. Kuulijoita saapui, niin että kirkkosali oli täynnä ja kynnyksetkin olivat käytössä. Kuoro esiintyi laulaen omiin sanoihinsa rustatun laulun. Se soi kauniisti ja voimakkaana puisten seinien ympäröiminä ja mietin, onkohan arvokas kirkkomme kuullutkaan aikaisemmin valssin kaikuvan hartaana seinistä ylös holviin saakka miesten upeasti laulaessa sanoittamaansa tuttua sävelmää. Teki mieli valssata. Silloin valitsin esittämäni runot Einari Vuorelan teoksesta Kiurun portaat. Ne sopivat oivallisesti kirkossa esitettäväksi. Sen teoksen runoissa Vuorela elää paljolti tuonpuoleisissa asioissa. Tapahtuman jälkeen olimme alkaneet suunnitella uutta ohjelmaamme saman löytämäni huilistin kanssa eli runo ja huilu. Mielestäni huilu on paras soitin Vuorelan luontorunoihin. Vuorelalta tekstit ja metsän äänet huilusta, "Oi lintu uneksia korpien!" Oi jee! Ohjelma oli jo loppusilausta vailla, kun sain tiedon, että suloinen, elämänsä alussa ollut nuori huilisti oli menehtynyt. Suruni oli monin kertainen. Muuallakin juhlittiin runoilija-kirjailijan sataa vuotta. Minut kutsutiin Töysään esittämään Vuorelan runoja. Matkustin sinne Einari Vuorela seuran varsinaisen perustajan kanssa. Paikka oli siisti leirialue ja seurassamme oli Haapamäen Riihosta isäntä isolta possutilalta. Hänpä vasta veitikka olikin matkaseurana. Kun eronhetkemme koitti, niin vanha isäntäpä intoutuikin lausumaan Vuorelan tekstejä, auton oven raosta meille ihastuksesta hykerteleville naisille, Lealle ja minulle. Vuorela oli ollut opettajana vähän aikaa myös Virroilla ja sinnepä minut vietiin Vuorelan kunniaksi järjestettyyn juhlaan esittämään Vuorelan tuotantoa. Vieressäni siinä juhlassa istui nainen, joka oli paatoksellisen esittämisen ihailija. Kun joku esitti paatoksellisesti ja vanhanaikaisesti, niin se ihminen oli aivan haltioissaan esitystyylistä. Hän hekumoi tyytyväisyyttä, hoki ja kyseli minultakin esityksen erinomaisuutta. Sellaisena aikana lausuntataide joutui unohduksiin ja koki uuden renessanssin vasta sitten, kun paatoksellisuus haudattiin ja siirryttiin kertovaan ja puhuvaan esittämiseen. Pitkien aikojen kuluttua sain lehtikuvan siltä paikkakunnalta ja se kuva oli otettu minusta. Ylläni oli mekko, jollaisen olin nähnyt satukirjailija Laura Sointeen päällä valokuvassa ja heti hankin samanlaisen itsellenikin. Lähes samanlaisesta kankaastakin. Se oli nätti ylläni, vaan kun yhteen aikaan kiloni lisääntyivät, niin mitä minä hölmö teinkään. Vein mekon kirpputorille lähes pitämättömänä. Nytpä mekko jälleen sopisi ylleni. Uskon myös, että olen nähnyt sen saman myssymäisen hatun Vuorelassa, sen joka oli Laura Sointeen päässä ensi kerran hänet nähdessäni. Oppaana ollessani pesin sen ja kuivatin lasipurkin päällä, että pysyisi kuosissaan. Sovittelin sitä ja olisin lainannut sitä esityksiini, mutta ei se pukenut minua. Einari Vuorelalle oma seura Erään kerran ollessamme kahdestaan Lea Riihimäen kanssa muorin mökillä viettämässä kesäiltaa näin, että hänellä oli erityistä asiaa, joka muhi hänen mielessään. Hän kertoi aatoksestaan alkaa kerätä lisää ystävästään runoilija Vuorelasta löytyvää ainestoa. Juuri silloin poikkesi muutamien joutsenien joukkue tervehtimään mökin rantaan meitä, kuin sinetöidäkseen Lealle mieluisan aatteen. Ne lipuivat hiljaisesti ja aivan äänettömästi luoksemme. Olen Einari Vuorela seuran perustajajäsen. Olin perustavassa kokouksessa mukana. Yhden kerran minulta julkaistiin kirjoitus Korpirastas-jäsenjulkaisussa. Pyynnön esitti silloinen puheenjohtaja Lea Riihimäki. Hän oli tietoinen siitä, miten rakastin runoja ja kuljin runokirja laukussani. Ennen Einari Vuorela seuran perustamista järjestettiin kirjailijakodin pihamaalla juhlia. Silloin Laura Soinne oli kesäkodissaan käymässä. Minut oli pyydetty esittämään myös sinne. Musiikkia esitti Keuruulla opettajana toiminut, ihanasti laulava Pirjo Koskenperä. Laura Soinne oli haikaillut, kuka on tämä lausuja? En tunne häntä. Haluan tavata hänet. Niinpä minut esiteltiin hänelle ja hän siitä ilahtuneena sanoi: "Jaa, se pieni tyttö, jonka tapasimme Hurttialla kauan sitten." Sen iltapäivän vietimmekin yhdessä rupatellen. Hän kertoi mm. Einarin ja hänen rakkaustarinastaan jotain oleellista. Kun puhuin heidän tyttärensä kuullen sen tarinan, niin hän virkkoi, että niinkö se asia on mennyt? Runo, Kaivotiellä on Suomen rakastetuimpia runoja. Täytyihän minun se ottaa ohjelmistooni, tietysti. Joskus sitä on toivottukin kuultavaksi. Teimme kerran erään naisryhmän kanssa pyöräretken Vuorelaan. Lea Riihimäen tuoman ihanan, kuuman kalapaistoksen söimme talon rapuilla. Esitin Kaivotiellä runon siinä ulkona ja lopulta intouduimme korkeaan heinikkoon aukaisemaan polun kaivolta tuvalle. Valokuviakin otimme. Niissä kuljen mäkeä ylös ämpäri kädessäni. Myöhemmin samana kesänä Laura Soinne kertoi, että se paikka mihin sen teimme ei ole oikein. Hän neuvoi oikean kaivotien kulkureitin minulle. Olen löytänyt valokuvan jossa heinikossa on jo kuljettu ura ja minä tulen kaukana heinikon takana. Eräällä pyöräilyretkellä minun runokirjalleni sattui onnettomuus. Olin ottanut termoskannullisen kahvia matkaevääksi ja se pullollinen oli mennyt runokirjani seuraksi kassiini. Siellä ne lilluivat sulassa sovussa. Koko pitkän kesän sitä kirjaa kuivattelin ulkona auringossa. Kyllä se kuivui, mutta kahvin jäljet ovat edelleen vahvasti näkyvissä retkestämme. Runot ovat tallella. Muutenkin lausunnasta palkintona saatu kirja on kärsineen näköinen, vaikka teetin siihen nahkaisen selkäosankin. Se rispailee. Johonkin aikaan elämässäni sain runoilijasta valetun pronssisen reliefin. Se luovutettiin juhlissa ja meitä, mitalin saajia, oli pitkä rivi. Nyt olenkin joutunut ajattelemaan, että enpä minä voi sitä painavaa esinettä ottaa mukaani tuonpuoleiseen. Saatanpa pudota alas! Taiteilijat työssään Vuorelan innoittamina Kirjailijakoti oli jo siirtynyt Keuruun Kaupungilta takaisin Vuorelan suvulle, niin erääksi kesäksi sinne oli pyydetty pitämän yleisötapahtumia taiteilija Tony Edelman. Koko iso tupa oli myllätty tarvittavaan järjestykseen. Minut oli tilattu mäen alla sijaitsevaan navettarakennuksessa oleviin tiloihin. Siellä touhusi nuorten ryhmä keitellen vierasväelle kahvia. Tutustuin sinä kesänä Tony Edelmaniin. Hän oli rauhallinen, vaatimattomalta vaikuttava taiteilija. Hän kyseli minulta Vuorelan runojen tuntemustani. Hymyillen kerroin hänelle, kuinka olin jo lapsena niihin ihastunut. Eniten minua hymyilytti, kun hän intoutui kyselemään hiljaisella äänellään, vakavana ylläni olevasta asusta. Samalla kerroin hänelle, että omistin myöskin sen samanlaisen mekon kuin Laura Sointeellakin oli ollut. Hän esitti toiveen, että pukeutuisin siihen musiikkitapahtumaan Vuorelaan, seuraavalla kerralla. Nauraen jouduin tunnustamaan, että se ei ole mahdollista, koska se on sikistynyt. Hänen omana konsertti-iltanaan olivat automme sattumalta parkkeerattu vierekkäin ja silloin juttelin taiteilija Edelmanin kanssa viimeisen kerran. Kiittäessäni häntä konsertista, esitin myös onnittelut sävellyksestä Veräjäpuu teoksen runoon, Soi laulu hiljaa. Ennustin hänelle, että se saattaa jäädä elämään. Kun luin lehdestä Edelmanin kauniista, rauhallisesta siirtymisestä tuonpuoleiseen, niin mielessäni kertasin Vuorelan runon säkeitä. Multian hovissa oli eräs juhla, jossa opettaja Kansanaho piti esitelmän Einari Vuorelasta radioon. Hän pyysi minua sinne paikalle lausumaan Vuorelaa. Kun ohjelma tuli radiosta, niin esitys oli mielenkiintoinen. Ensin kuului minun lausuntaani ja kun esitelmä alkoi, niin lausuntaani kuului koko ajan taustalta. Opettaja Kansanaholta sain kiitokseksi Vuorelan proosakirjan, Laulu maalaiskylästä. Kirjailijan puolison kertoman mukaan sitä toista saman nimistä kirjaa on hän, Laura Soinne, `peukaloinut´ mieleisekseen (verbi on Sointeelta itseltään). Minun mielestäni kirjan teksti on kuin runoa. Omistan kummatkin versiot kirjasesta. Harmonikkataiteilija Aimo Häkkisen kanssa valmistimme siitä ihanasta tarinasta runo-musiikki ohjelman. Sitä ohjelmaa pyydettiin muutamia kertoja kuultavaksi. Häkkinen soitti koko ajan valssia. Minä sovitin tekstin myötäilemään valssia. Aikoinaan, kun tyttäreni tyttäret alkoivat säveltää Vuorelan runoja, niin ostin meille kummallekin, tytöille ja itselleni uudet kirjat. He olivat opiskelleet musiikkilukiossa ja soittivat silloin Pirkanmaan Nuorten Sinfoniaorkesterissa. He ovat esittäneet monta kertaa sävellyksiään arvokkaissa juhlissa, niin Keuruulla itsenäisyyspäivän päivä- ja iltajuhlissa kuin Tampereellakin. Vuorelan runoja on sävelletty paljon. Edelle menee vain Eino Leino. Mielestäni sävelletty runo on muunneltu runo. On hyvä, kun on runoja, joita voidaan säveltää. Johonkin aikaan järjestettiin Vuorela-seminaari. Silloin esitelmöi eräs professori runosta Vävy. Se on pieni runo kokoelmasta Kaukainen tuuli ja olin todellakin ihmeissäni esitelmän jatkuessa tunnista toiseen. Professori oli pyytänyt minut mukaan esitelmäänsä esittämään runot, joita hän käytti esimerkkeinä väitteissään. Kun hän muutti vaikkapa runon sanajärjestystä, niin hän sai huomaamaan, että runon totuudet muuttuivat. Se oli mielenkiintoista kuunneltavaa. Taitavat ovat taitavia. Runoilija Einari Vuorela erittäin taitava, niin myöskin runojen tutkijat omalla sarallaan. Einari Vuorelan tuotanto on rikastuttanut suomalaista runoelämää. Minunkin, lausujan, elämääni, Vuorelan runot ovat ihmeteltävästi elävöittäneet olemisellaan jopa koulukkaasta asti. Olin Einari Vuorelan siunaustilaisuudessa. Näin kuuluisuutta aiheuttaneen perhosen räpyttelevän kirkon ikkunassa. En silloin muistanut kokoelmasta Korpien takaa -runoa Polku taivaaseen. Toki sen tunsin. Myöhemmin kuulin Hannu Taanilan radiossa kertovan asiasta ja ihmettelin mielessäni runon ihmeellistä nivoutumista elämän tapahtumiin, kulkuun ja luontoon. Muutama säe mainitsemastani runosta: Nyt sen tiedän:/ Olen vain kalkkikuori,/ Olen vain kotelo / josta perhonen lentää. Siunaustilaisuuden lopuksi perhonen liihotteli jäähyväsille runoilijan arkun päälle asetettuun kukkakimppuun. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Runoilijan ja lausujan kohtaamisia muistojen kätköistä Subject The topic of the resource runoilijat kirjailijat Vuorela, Einari Soinne, Laura kirjailijakodit muistelmat oppaat (ammatit) lausujat runot Keuruu -- Jukojärvi Description An account of the resource Keuruulainen Terttu Rajamäki kertoo kohtaamisistaan runoilija Einari Vuorelan ja kirjailija Laura Sointeen kanssa, kokemuksistaan Vuorelan runojen lausujana ja työstään Vuorelan kirjailijakodin oppaana. Creator An entity primarily responsible for making the resource Rajamäki, Terttu Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Muistoja ja dokumentteja entisajan elämästä Description An account of the resource Tässä kokoelmassa on yksityishenkilöiltä käyttöön saatuja muistelutekstejä ja aikalaisdokumentteja, kuten kirjeitä ja kouluaineita. Artikkeli Teeemateksti jostakin aiheesta. Tätä aineistotyyppiä voi käyttää aina kun tekstin muoto ei vaadi muuta. Mistä on kyse? Tähän kenttään artikkelin teksti jäsennettynä tarpeen mukaan. Keuruulla on vakituista saariasutusta ollut ainakin Keurusselän saarissa aina 1980-1990 lukujen taitteeseen saakka, jolloin asukkaat muuttivat Häkkisen Hulpionsaaresta Keuruulle ja Palosaaresta Mänttään. Kesäksi toki palattiin kotisaarelle myöhemminkin. Näiden lisäksi asuttuja saaria ovat olleet Korpisensaari Valkeeniemessä, Selkisaari ja Lehtosaari Liukossa sekä Autionsaari ja Hevossaari Häkkisessä. Tilat olivat maanviljelystiloja, joilla elanto saatiin muutaman lehmän maidonmyynnistä ja metsätöistä. Hankintahakkuilta saatu puutavara pystyttiin kuljettamaan jääteitä pitkin mantereella sijaitseville puutavaralaaneille, joita oli ainakin länsirannalla Valkeeniemessä Kettulan rannassa ja itärannalla Ala-Häkkisessä rannassa. Riistaa metsästämällä ja kalastusta harjoittamalla saatiin ruokaa pöytää ja riittipä siitä välillä toisillekin myytäväksi kauppoihin ja alueen toreille. Järveä ei koettu ennen erottavana tekijänä, vaan yhdistävänä väylänä. Veneliikenne oli vilkasta kesäisin. Viikonloppuisin keskustoissa asuvat perheet viettivät vapaa-aikaa veneillen ja leireillen. Telttoja ja nuotiota ilmestyi hiekkarannoille ja kallioille. Saarten lapset saivat leikkikavereita retkeilijöistä, jotka saattoivat poiketa ostamaan maatiloilta maitoa, perunoita ja kananmunia. Puutavaranuitot työllistivät niin vesillä kuin mantereellakin väkeä. Miehet hoitivat hakkuut, lähikuljetuksen ja uiton; naiset muonituksen metsäkämpillä ja taloissa. Jäiden tullen päästiin liikkumaan luistimilla ja potkukelkoilla. Häkkisen Harjulinnaan tultiin tansseihin syystalvella usein järven yli Valkeeniemestä ja Kettulasta jopa polkupyörillä. Jäiden vahvistuttua kulku onnistui hevosreellä, traktoreilla ja autoilla. Järven yli käytiin naapurikylissä koulussa, kirjastossa ja äänestyspaikoilla. Kelirikkoaika keväisin ja syksyisin toi haasteita paitsi maidonkuljetukseen, niin myös koulukuljetuksiin. Silloin kuljettiin salmien läpi, jotta vesimatkaa tulisi mahdollisimman lyhyesti. Pitkillä uittokekseillä tehtiin reikiä jäähän, jotta jää vahvistuisi. Keväällä puolestaan kylvettiin jäälle tuhkaa sulamisen jouduttamiseksi. Soutamisen taito piti osata jo pienenä. Erään perheen tytär kertookin: ”Soutamaan opettelin jo alle kouluikäisenä siten, että vene oli kiinnitetty rantakoivuun pitkällä köydellä, mikä mahdollisti puoliympyrän soutamisen edestakaisin. Jo toiseksi kouluvuodeksi isä teki minulle oman siron soutuveneen, jolla sitten soudin koulu- ja muut omat matkani.” Ainakin Palosaaresta koululaiset olivat kelirikkoaikaan kotikortteerissa mantereen puolen sukulaisilla tai tuttavilla. Esimerkiksi Ranta-Häkkisessä oli 1970-luvulla Palosaaresta Kaukasen perheen nuorin lapsi kortteerissa. Isot veljet kävivät kansalaiskoulua Keuruulla ja olivat majoitettuina kirkonkylässä kivikoulun yläkerrassa. Soutaen tai reellä, myöhemmin moottoriveneellä tuotiin ostokset Mäntästä tai Keuruulta kotirantaan. Synnyttämään lähdettiin moottoriveneellä vielä 1950-luvulla. Kirkkovenekulttuuri päättyi laivaliikenteen myötä 1900-luvun alussa, jonka jälkeen sanan kuuloon lähdettiin laivoilla ja myöhemmin omilla moottoriveneillä tai teitä myöten. Rantojen väki tiesi ja tunsi kulkureitit ja vaaranpaikat. Maatilojen karja mantereeltakin laidunsi saarissa. Jotkut niistä ovat saaneet nimensä laidunnuksen mukaan, kuten Lamposaari ja Hevossaari. Nuorkarjaa, hevosia ja lampaita saattoi viettää koko kesän saarissa laiduntaen metsissä ja luonnonniityillä. Oma lukunsa oli, kun saaritilan lehmää tai hevosta piti käyttää astutuksella. Silloin eläin piti uittaa veneen vierellä tai kuljettaa lautalla mantereelle ja takaisin. Saarten asukkaat elivät ennen vanhaan pitkälti omavaraistaloudessa, joten kädentaidot olivat tarpeen. Hulpionsaaressa asui seppä ja valuri Otto Hulpio, joka teki erinomaisia messinki- ja teräsluistimia. Hän valoi myös kulkusia hevosten setolkkoihin, aisoihin ja kaularemmeihin. Huveihinkin löytyi soittajia, sillä Palosaaresta olivat kotoisin kuulut Kaukasen soittajaveljekset Lasse ja Bruuno. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Saarielämää Keurusselällä Subject The topic of the resource Keuruu Keuruu -- Liukko Keuruu -- Häkkinen Keuruu -- Valkeeniemi saaret veneily maatalous puunhankinta hakkuut koulunkäynti tanssit Description An account of the resource Creator An entity primarily responsible for making the resource Vesterinen, Liisa Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Pekka Isomäen metsäperinneaineisto Description An account of the resource Keurusseudun metsäammattilaiset ryhtyivät 1980-luvulla tallentamaan alueen metsäperinnettä. Pekka Isomäen johdolla haastateltiin vuosina 1986-1991 yhteensä noin 70 henkilöä, jotka olivat työskennelleet Keurusseudulla metsätalouden piirissä 1930-70-luvuilla. Toimittaja Jorma Heinonen kirjoitti kerätyn materiaalin pohjalta myös kaksi teosta (Keurusseudun metsäkämpät, 1988 ja Vihreän kullan markkinoilla : Keurusseudun puukauppakirja, 1991). Veräjää varten Pekka Isomäki on digitoinut alun perin c-kaseteille tallennetut haastattelunauhat ja koostanut niistä yhteensä 17 lyhyttä äänitettä, jotka käsittelevät Keurusseudun metsäperinnettä eri puolilta. Lisäksi kokoelmaan kuuluu Isomäen teemasta kirjoittama johdantoteksti sekä äänitteiden kuvituksena käytettyjä valokuvia, joissa esiintyy äänitteiden kertojia ja niissä mainittuja paikkoja ja tilanteita. Creator An entity primarily responsible for making the resource Isomäki, Pekka Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Date A point or period of time associated with an event in the lifecycle of the resource 1986-1991 Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document Toisen maailmansodan aikoina oli ulkomaankauppa lähes jumissa ja tuli ankara bensapula. Bensan korvikkeeksi autoja varustettiin häkäpöntöillä, joissa puuta tai hiiltä polttamalla saatiin monimutkaisen prosessin tuloksena hiilimonoksidia eli häkää, mikä on tappava kaasu ja se se on niin ärhäkkää, että sen voimalla auton moottori käy. Pihlajaveden Karhunkylässä on Metsähallituksen maaalla on vieläkin nähtävissä useita hiilimiilujen kuoppia, joissa on sota-aikana hiilletty puuta ajoneuvojen polttoaineeksi. Syksyllä 1992 Esko Reinikan kanssa haastattelin metsätyönjohtaja Toivo Heinosta, joka oli Metsähallituksen pomona sotavuosina johtamassa puunhankintaa hiilimiilulle. Esko Reinikka oli 15-vuotiaana poikana mukana siinä työmaalla. Yhdessä Esko ja Toivo muistivat hyvin työmaan kulkua. Tästä muistelusta kirjoitan tähän pienen tiivistelmän. Metsänhoitaja Aakenus oli sanonut, että nyt siellä kenraalit hyppii seinille, kun bensa loppuu Suomesta, nyt pitää saada hiiliä. Eri puolilla Suomea alettiin Metsähallituksen mailta kaataa hiilipuita. Karhunkylässäkin hakattiin 6000 p-m3 puita hiillettäviksi. Pääasiassa mäntyä, mutta myös kuusta ja koivua. Puut aisattiin kuivumisen edistämiseksi. Nuoret eivät tiedä mitä on aisaaminen, siinä kuorimaraudalla poistetaan kuorta molemmilta sivuilta vuolaisun verran. Näin puu kuivuu nopeammin. Metsätöitä oli tekemässä vanhat miehet ja poikaset, sekä ”Tottelematon Jussi”, joka oli saanut osuvan korkonimen huonon kuulonsa takia. Miiluun ladottiin 150 p-m3 puuta, puut olivat pystyssä nojallaan keskustaan päin. Miilun sisälle oli laitettu lautatorvia sivulta keskelle ja yksi torvi pystyyn keskelle, ne toimivat ilmareikinä. Miilu peiteltiin oljilla ja mullalla. Maa juntattiin ilmatiiviiviiksi, ettei valkea pääse läpi. Näin oli miilu viritetty polttamiseen eli oikealla nimellä kuivatislaukseen. Miilu sytytettiin päältä. Lautarorvien kautta säädeltiin ilmansaantia. Miilua vahdittiin aina, ettei se päässyt syttymään avoliekkiin. Jos jostakin alkoi savua tupruttaa, niin se heti tiivillä maalla tukahdutettiin. Joskus miilun sisälle kehittyi niin kova paine, että se ”potkaisi” kaasuja ulos. Sen jälkeen oli pintaa kiireesti tiivistettävä. Miilun palaessa sitä piti juntata puunuijalla, että palaessa syntyneet löysät kohdat tiivistyivät. Miilumestarina toimi Luoma niminen mies ja Antti Hiiri oli pääpolttaja. Hiiren myöhempänä kohtalona oli Kannonkoskella pudota löysään miiluun, mihin hän menehtyi. Tietoisena tästä putoamisen vaarasta miilun päällä liikkujalla piti olla aina pitkä seiväs jalan alla. Kun miilu oli hiiltynyt, niin sitä jäähdyteltiin vedellä useita päiviä. Vettä kannettiin ämmänlängillä, minkä idean toi Martti Virtanen Amerikan reissultaan. Jäähtymisen jälkeen kate purettiin ja hiiltyneet kekäleet murskattiin kassaralla palasiksi ja pussitettiin. Pussittamisessa oli myös paikkakunnan tyttöjä ja he olivat iltaisin kuin mustia kuin neekerit. Metsähallituksen puolesta oli saippuaa ja lämmin sauna peseytymistä varten. Viimeiset miilut poltettiin v. 1945. Tämä Kangaslammin hiilimiilualue on nimetty Metsämuseo Luston Kulttuuriperintökohteeksi. Mainittakoon, että Karhunkylällä oli vuonna 1944 venäläisiä sotavankeja töissä. He hakkasivat halkoja Vapolle. Vankien urakkana oli valmistaa halkoja 2 p-m3 päivässä. Haloilla tehtiin höyryä vetureihin, joten Karhunkylältä toimitettiin monenlaista menoveden korviketta. Vangit asuivat Kangastenperän riihessä. Siinä riihesssä on vieläkin piikkilangasta tehty ristikkokalteri riihen luukun päällä karkaamisen estämiseksi. Kuri oli sallivaa, vangit kulkivat iltaisin kylillä ja tekivät tuohitöitä. Joukossa oli insinöörejä ja opettajia tietää Toivo Heinonen kertoa. Puukaasun aika Keuruullakin aikoinaan asunut metsänhoitaja Stuart Köhler oli perehtynyt puukaasuun ja hän on julkaissut kirjan Puukaasun aika. Poimin tähän kirjasta muutamia tietoja häkäpöntöistä ja niiden käytöstä. Häkäpöntöissä käytettiin hiilien ohella myös pilkkeitä, eli noin 10 sm. pitkiä kuivia puita, jotka oli halottu kirveellä pieniksi palikoiksi. Pilkkeiden kulutus oli henkilöautolla reilu hehto/100 km. ( hehto=100 litraa). Kuorma-autolla kulutus oli 3 hehtoa/100 km. Pilke on halpaa ainetta bensaan verrattuna. Yhdellä pilkemotilla ajaa siis 800 km, bensaa siihen matkaan menee noin 60 litraa, joka maksaa noin 90 euroa. Pilkemotin hinnaksi tulee 90 euroa, kiintokuuton hinnaksi tullee 150 e/m3! Häkäpönttöjä eli hiilikaasuttimia valmistettiin sotavuosina Suomessa lähes 50.000 kpl, joista pilkekaasuttimia oli 2/3 ja hiilikaasuttimia 1/3. Kaasuttimia asennettiin kuorma- ja linja-autoihin noin 30.000 kpl, henkilöautoihin 7200 kpl ja traktoreihin yli 4000 kpl. Moottoriveneisiinkin ja pieniin laivoihin niitä asennettiin 630 kpl. Kaasutin oli asennettu noin 80 prosenttiin silloisista kuorma-ja linja-autoista. Kaasuttimien valmistajia oli Suomessa viitisenkymmentä. Multialainen autoilija Jorma Mäkelä oli sota-aikana hoikka kansakoulupoika. Hän muisteli, että hän muurasi isänsä auton häkäpönttöön seinät tulen kestävistä tiilistä. Se onnistui niin hyvin, että häntä pyydettiin kesken koulupäivänkin muurariksi muihin autoihin. Jorma kertoi, että hän mahtui sinne pöntön sisälle ja siksi työ onnistui hyvin. Jorma myös kertoi, että sen aikaisilta automiehiltä oli silmäripsit palaneet ja he olivat paksussa noessa kasvoiltaan ja vaatteiltaan. Pönttöä piti usein kouhia ja pilkkeitä lisätä, siitä tuli nokikylpy. Yön aikana häkäkaasusta löytyi voimaa paljon enemmän kuin päivällä, muistelee Jorma. Se ilmeisesti johtui kosteammasta ilmasta, jossa on happea enemmän. Aapo Töysä kertoi, että he valmistivat pilkkeet itse. Riihessä kuivattiin puut ja sitten ne katkottiin ja pilkottiin. Hiiltämiseen rakennettiin myös isoja hiiltouuneja, niissä hiilto oli hallitumpaa. Miilussa hiiltäminen oli vaativaa ammattimiehen työtä, siksi pilkkeiden käyttö yleistyi, kun niiden hankinta onnistui kaikilta, joita saha ja kirves totteli. Jyväskylän suunnasta on muisteltu, kun linja-autosta loppuivat pilkkeet kesken matkaa. Ei hätää, kuski meni tienvarressa olevasta halkopinosta tekemään sopivia pilkkeitä ja niin matka jatkui. Pinot olivat hätätilassa ”bensapinoja”! Sota-ajan kuljetusongelmat hoitivat silloin Suomen hevoset, häkäpöntöt ja halot vetureiden voimanlähteinä. Edelleen puu on hyvin tärkeä energian lähde. Sillä lämmitetään asuntoja, siitä tehdään sähköä ja höyryä sekä bioöljyä. Lähteet: Puukaasun aika, Stuart Köhler Kirjoittajan tekemä haastattelu, haastateltavat Toivo Heinonen ja Esko Reinikka Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Säkkibensaa Karhunkylästä Subject The topic of the resource polttoaineet polttoainehuolto häkäpöntöt puuhiili Keuruu Pihlajavesi (kunta) miilunpoltto Description An account of the resource Tekstissä kerrotaan toisen maailmansodan aikaisesta polttoainepulasta ja hiilen valmistamisesta häkäponttöjä varten hiilimiilussa Pihlajaveden Karhunkylällä. Creator An entity primarily responsible for making the resource Isomäki, Pekka Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Date A point or period of time associated with an event in the lifecycle of the resource 1940-luku Contributor An entity responsible for making contributions to the resource Reinikka, Esko Heinonen, Toivo Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Artikkeleita eri aiheista Description An account of the resource Tässä kokoelmassa on artikkeleita erilaisista keuruulaiseen kulttuuriperintöön liittyvistä teemoista. Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document Sällin Pienviljelijäyhdistyksen talo Talo on rakennettu vuonna 1900 Salmenkylän työväenyhdistyksen toimitaloksi. Sittemmin talon on ostanut Pihlajaveden Sällin Pienviljelijäin yhdistys työväenyhdistykseltä vuonna 1930. Talo on ollut välillä asumiskäytössä. Talolla pidetään nykyään kesäisin yhdet tanssit talkoovoimin. Talossa on tehty remontteja, vuonna 1963 huopakatto ja ikkunat ja sähköjohdot on vaihdettu 1990-luvulla. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Sällin Pienviljelijäinyhdistyksen talo Subject The topic of the resource Sälli seurantalot pienviljelijät Keuruu Description An account of the resource Sällin pienviljelijäinyhdistyksen talon vaiheita. Creator An entity primarily responsible for making the resource Rajala, Matti https://keuruunveraja.fi/files/original/cccdc50554da525028e6238dc34bdf6a.pdf 859c051bc6e251a89b39bbb990488537 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Artikkeleita eri aiheista Description An account of the resource Tässä kokoelmassa on artikkeleita erilaisista keuruulaiseen kulttuuriperintöön liittyvistä teemoista. Artikkeli Teeemateksti jostakin aiheesta. Tätä aineistotyyppiä voi käyttää aina kun tekstin muoto ei vaadi muuta. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Salmisen perheen koti Äkkilässä Subject The topic of the resource Tarhia Malmsten Damsten Saxen leipomot parantajat Keuruu Description An account of the resource Äkkilän talon monia vaiheita Tarhian rannalla. Creator An entity primarily responsible for making the resource Ruusila, Liisa https://keuruunveraja.fi/files/original/be224e519e4214edb64183b2beede663.jpg f8d1e5724ad354d1797e6c16938d7426 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Henkilögalleria Description An account of the resource Kokoelmassa on pienoiselämäkertoja keuruulaisista merkkihenkilöistä. Henkilö Biografia Lyhyt kuvaus henkilön elämästä ja teoista Kouluneuvos ja kirjailija Akseli Salokannel (alk. Sirenius) oli syntyisin myllärin poika Hämeenlinnasta. Valmistuttuaan Rauman opettajaseminaarista hän toimi uransa alussa kansakoulunopettajana Haapamäellä, jossa hän oli myös yhteiskoulun laulun, voimistelun ja piirustuksen opettaja vuosina 1907-1914. Salokannel oli aktiivisesti mukana paikkakunnan järjestötoiminnassa. Hän oli mm. mukana perustamassa nuorisoseuraa, työväenyhdistystä, laulukuoroa, torvisoittokuntaa ja osuuskauppaa. Salokannel valmistui filosofian kandidaatiksi Helsingin yliopistosta vuonna 1917, jonka jälkeen hän toimi opettajana Rautalammella ja Suonenjoella. Salokannel toimi myös kirjakauppiaana ja työuransa loppuaikana kansakouluntarkastajana. Eläkkeelle jäätyään hän palasi synnyisseudulleen Vanajaan, jossa toimi muun muassa kotiseutuyhdistys Wanaja-seuran puheenjohtajana. Salokannel on kirjoittanut kaksiosaiset muistelmat Vanhaa Hämeenlinnaa ja Elettyä elämää, jossa hän kertoo elävästi 1800-luvun loppupuolen Hämeenlinnasta. Elinvuodet Syntymä- ja kuolinvuosi 1876–1969 Muuta merkittävää Tähän voi lisätä jonkun muun merkittävän tiedon henkilöstä Hämeenlinnan Myllymäen kaupunginosassa on hänelle omistettu Salokanteleenkatu. http://www.hamewiki.fi/wiki/Akseli_Salokannel Akseli Salokanteleen poika, Juhani Salokannel (s. 1946 Mikkelissä) on toiminut Nuoren Voiman Liiton toiminnanjohtajana, kustannustoimittajana ja osastopäällikkönä Gummeruksen kustantamossa sekä Weilin+Göösin kirjallisen osaston osastopäällikkönä. Lisäksi hän on toiminut kirjallisuuslehti Parnasson päätoimittajana ja Suomen Viron-instituutin johtajana. Samoin hän on ollut Eino Leinon Seuran ja Otto Mannisen seuran puheenjohtaja sekä toiminut Lahden kansainvälisen kirjailijakokouksen järjestelyelimissä ja Suomen Viron-instituutin säätiön hallituksessa. Juhani Salokannel on julkaissut proosaa, kirjoittanut sarjan suomalaisia kirjailijakuvia sekä toimittanut kirjallisuusantologioita. Teoksia Jos kyseessä on taiteilija, tähän voi listata hänen keskeistä tuotantoaan (kirjoja, sävellyksiä, levyjä, julkisia taideteoksia jne). Kanervaisilta kankahilta : kertomuksia ja kuvauksia 1. Gummerus 1902 Kanervaisilta kankahilta : kertomuksia ja kuvauksia 2. Boman ja Karlsson, Hämeenlinna 1903 Sydänmaalle valoa ja valistusta :kertomuksia. Salaneuvos Costianderin Urjalan kunnalle lahjoittaman "Siveellisyyden edistämisrahaston" palkitsema teos. Tampere 1903 Uno Cygnaeus ja nykyaikainen kansanopetuksen uudistus. Kasvatusopillisia tutkielmia 8. Otava 1918 Vanajan kirja 1-2. Wanaja-seuran julkaisuja 1. Wanaja-seura, Hämeenlinna 1955-1956 Vanhaa Vanajaa. Wanaja-seuran julkaisuja 3. Wanaja-seura, Hämeenlinna 1959 Vanajan kirjasto 1861-1961. Vanajan kirjasto, Hämeenlinna 1961 Vanhaa Hämeenlinnaa. Karisto 1964 Elettyä elämää. Karisto 1968 Projekti Gutenbergin digitoimia, vapaasti ladattavia Akseli Salokanteleen e-kirjoja: https://www.gutenberg.org/browse/authors/s#a47206 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Salokannel, Akseli Subject The topic of the resource Haapamäki opettajat kansakoulu yhteiskoulut kirjailijat nuorisoseurat työväenyhdistykset osuusliikkeet soittokunnat Source A related resource from which the described resource is derived http://www.hamewiki.fi/wiki/Akseli_Salokannel https://ahvenisto.kirkkomaa.fi/henkilo/salokannel-akseli/ https://keuruunveraja.fi/files/original/cf76f86a28bfe875563da8197843d0d8.jpg 74878d4e325e0578611d29c93e156185 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Keuruun maatalousseuran kuvakokoelma Subject The topic of the resource kylät maatalous Description An account of the resource Maatalousteknikko Oiva Kamppi toimi Keurusseudulla maatalousneuvojana 1950-1960 -luvuilla. Työnsä ohessa hän kulki kameran kanssa pitkin Keuruun kyliä. Tässä kokoelmassa on hänen ottamiaan kuvia näiltä matkoilta sekä reprokuvia, joita hän kuvasi asiakkaittensa kotialbumeista maatiloilla käydessään. Tuoreimmat kuvat ovat Kampin seuraajien, Pekka Mennalan ja Markku Kuuselan ottamia. Kuvat on saatu lahjoituksena Keuruun maatalousseura ry:ltä kaupunginkirjaston kotiseutukokoelmaan. Mikäli tiedät kertoa kuvista lisää, toivomme sinun ilmoittavan niistä meille sivustolla olevan Ota yhteyttä -painikkeen kautta. Still Image A static visual representation. Examples include paintings, drawings, graphic designs, plans and maps. Recommended best practice is to assign the type Text to images of textual materials. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Sampolahden autokorjaamo Pihlajavedellä Description An account of the resource Kuvassa on Sampolahden korjaamo, joka toimi 1990-luvulla mm. nimellä Autokorjaamo HI-SA. Korjaamorakennus on edelleenkin olemassa ja sijaitsee ns. Pakkalan kaupan takana ja Pihlajaveden nuorisoseurantalon vieressä. Creator An entity primarily responsible for making the resource Kuvaaja tuntematon Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Subject The topic of the resource Pihlajavesi (kunta) autot autoilu korjaamot rakennukset yritykset 1900-luku Keuruu Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Murresanoja ja lentäviä lauseita Description An account of the resource Kokoelman aineistot sisältävät Keurusseudulta kerättyjä murresanoja, sananparsia ja lentäviä lauseita. Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document <h2>Ilmat.</h2> Mitä Maijana malolla, sitä Vappuna vaolla. Vanhana Vappuna (13.5) käki huutaa, vaikka hongan kolosta. Kun on usma uunnavuonna, niin on halla heinäkuulla. Kuhilas pellolle ja valkee pirttiin. Mikon päivänä nauriit kuoppaan ja akat pirttiin. Jos ei laskiaisna sa’a lunta, niin sinä vuonna ei tule marjoja. Kun kaakko ensi kerran kaulaa, niin yheksän vuorokauven päästä se istuu keskellä selkää. (Tarkoittaa, että selkävedet ovat vapaita jäistä.) Jos ennen Matin päivää hijottaa, niin se tietää pyryä. Matti pihin nostaa, Matti pihin kaataa. (Matteuksen päivä oli 21.9 ja Matin päivä 24.2.) Matista puhteet puttoo. (Tarkoittaa kevät-Mattia) Matti kuuman kiven kaivoon puottaa. (Tarkoittaa kevät-Mattia) Jaakko kylmän kiven järveen heittää. Kevättä Kyntelistä (3.2.), syksyä Uojista (Uolevista 28.7) Heikin päivänä (19.1), karhu kylkeensä kääntää. Helmikuun suoja on puutteen tuoja. Halla hanhen varpahassa, talvi joutsenen takana. (Kun hanhet muuttavat, alkavat usein hallat. Joutsen muuttaa juuri talven tullen.) Kun on syksyllä oravan hanget, niin on keväällä oriin hanget. (Jos syksyllä on satanut lunta ja tulee sen verran suojaa ja sen jälkeen pakkasta, että hanki kannattaa oravan, on keväällä niin kovat hankikannot, että ne kannattavat hevosen.) Kun on kirvesvars kuiva, niin on viikatevars märkä. (Jos on kaskenhakkuun aikana poutia, niin on heinänteon aikana sateita ja päinvastoin.) Ei kaakko tuule satamatta eikä akka toru itkemättä. Hei hellettä, sano jänis pakkaselle. Yheksänä syksyinen yö, kymmenenä keväinen päivä. (Tarkoittaa ilmojen epävakaisuutta syksyllä ja keväällä.) Kun on helle helluntaina, niin on junka (kylmä) juhannusna. Lauri laumaa tekee, Perttu peräti vie. (Pääskysten lähtö.) <h2>Maatalous, metsästys, kalastus.</h2> Poualla tuoheen, sateella tervakseen. (Tarkoittaa sitä, että tuli palaa tuohessa hyvin poudalla, mutta että tervas palaa sateellakin. Sananlaskulla on myös muoto: Tuohi tuulella, tervas sateella.) Hirvestä veri hangelle. (Hirveä on hiihdettävä hankikantojen aikaan.) Ei auta ampuminen, kun ei ole nuolen noutajaa. (Jousen käytön aikana oli metsämiehen mukana tavallisesti poika, joka katsoi mihin nuoli putosi, jollei se sattunut otukseen.) Nälkäinen susi syö, vaikka verisen veljensä. (Susi käy nälissään toisen haavoittuneen suden kimppuun ja syö sen.) Verkko vertaistaan, kala kaltaistaan. (Suuri kala menee vain suurisilmäiseen verkkoon ja pieni kala eksyy pienisilmäiseen verkkoon.) Joka on Jaakkona (vanhan ajanlaskun mukaan 7.8.) jalalla, se on Uotina (vanha Uoti 11.8.) orrella. Joka ei ole vappuna vaossa ja Jaakkona jalalla, niin se ei ole Uotina orrella. (Tarkoittaa kylvöä vanhana Vappuna (13.5.), leikkaamista vanhana Jaakon päivänä (7.8.) ja viljat ovat riihessä kuivamassa Uolevin päivänä (11.8.). Kun vilja oli leikattu ja pantu kuhilaille, niin sanottiin Keuruulla sen olevan jalalla.) Laiska lahessa, vireä niemessä. (Kun leikattiin viljaa, niin hidas jäi osuutensa kanssa viljan keskelle niin kuin lahteen ja vireä kerkisi omalla osallaan niin kuin niemen jopa kiertämään lahteen jääneen. Sama asia oli heinänniitossa. Sen vuoksi siitä sanottiinkin: Saarissa ja niemissä niitto loppuu. Sanonta kuvasi myös ihmisluonnetta.) Heikin päivänä eläinten ruoka kahtia ja ihmisten kolmia. Vaiva olla valkiatta, vaiva valkian varassa. (Ilman tulta on paha tulla toimeen, mutta jos tuli ryöstäytyy irti, niin se on huono juttu.) Ajakseen orja aitaa tekee. (Orja tekee vain sellaisen aidan, että se kestää hänen aikansa.) Päivä Perttulin takaa, joko tekee toukoa tai makaa. (Kylvöt piti tehdä Perttulinpäivään mennessä ja kaskikylvöt vielä ennen peltojen kylvämistä. Jos teki kylvönsä Pertun päivän jälkeen, niin ne eivät menestyneet, joten olisi ollut sama, vaikka olisi maannutkin.) Joka akka puuroa keittää, muttei taija tamputtaa. (Tarkoittaa että puurossa on jätetty tamputtamatta kokkareet rikki.) Tavallaan kukin kirnuaa, kenen pylkkää pää, kenen pylly. Susi syö merkitynkin lampaan. Kourusta liha parasta. (Keuruulla paisteettiin ennen lihat tavallisesti puukourussa. Se tuli siinä pehmeää ja maukasta, kuten vanha väki vielä muistaa. Usein paistettiin kourussa myös metsänriistaa ja pantiin sekaan lampaan tai sian lihaa.) Ei ole tähätöntä Eskeliä (12.6.) eikä heelmätöntä juhannusta. Kala uutta kartiskaa, lintu vanhaa vihiä. (Kalaa sai parhaiten uudella katiskalla, mutta kun linnulle laitettiin permiä tai luttia, niin tehtiin pyydykselle usein johde eli vihi, johon kerättiin vanhoja puita, ettei linnut niitä olisi vieroksuneet.) Kun on Paavalin päivä selkee, niin on vuodentulo melkee. (Melko varmaa, että tulee hyvä vuodentulo.) Kyntteli kovin kysyypi, Paavali panetteleepi, onko kankaita kuottu alotettu aivinoita. Kyllä hiihtävä hikensä saa, suen ampuja palavansa. Suen koira vanhanakin. (Tarkoittaa, että susi syö vanhankin koiran.) Järvellä silmät ja mettällä korvat. (Tarkoittaa sitä, että järvellä näkee kauaksi, mutta että metsässä täytyy luottaa enempi korviin varsinkin metsästysmatkalla ja että metsässä pitää puhua hiljaa, koska sillä on korvat.) Ei sikiä siipilintu päivän Perttulin perästä. (Tarkoittaa, ettei kärpäset, ampiaiset ym. hyönteiset sikiä Pertun päivän jälkeen, mutta myös sitä, etteivät kanat tai metsälinnut saa poikasia sen jälkeen.) Joka sateella niittää, se poualla korjaa. Elä pistä perjantaina, elä laske lauantaina, elä keritte keskiviikkona. (Jos perjantaina tappaa elukan, niin se vie karjaonnen ja lihat mustuvat. Karjalle ei ole onneksi, jos se lasketaan laitumelle lauantaina, ja lammasta ei saa keritä keskiviikkona, koska villa ei kasva siinä tapauksessa hyvin.) <h2>Muita sananlaskuja.</h2> Joka talosta tie Turkuun menee. Ei juosten kynnetä. Väli on väätyllä vittalla, väli vääntämättömällä. (Tarkoittaa myös lapsen kasvattamista.) Joka on häijy hummalleen, se on valju vaimolleen. Akkapiru paran tekee. (Paraa noiduttiin pääsiäisen aikaan etupäässä karjaonneksi. Paraa käyttivät naiset.) Nyt on kylät käyty ja kyrsät syöty. (Tarkoittaa sitä, että Tapaninpäivänä ja sen jälkeen käytiin kylissä ja saatiin ruokaa ja juomaa. Kun joulun pyhät loppuivat, olivat kyrsätkin lopussa.) Tiellä laiska riihessä ja köyhä markkinoilla. Hiljaa hyvää tulee, ajatellen aivan kaunis. Korpi on kolkko kumppaniksi. Parahiks on Sompilla piimää ja Rekolassa saapasvarsia. (Somppi ja Rekola ovat taloja Pihlajavedellä, ent. Keuruun pitäjässä.) On hikipalava, kun Loilan jäniksellä. (Loilan talo nyk. Vilppulassa, ent. Keuruulla.) Se on sivuväärä, kun Loilan sika. Viisossaan kun Pahkamäen pukki. (Talo Keuruulla.) Kyllä, sano Kivi-Jussi, kun muijan otti. (Kiviaho on torppa Riihoskylässä Keuruulla.) Hyppää kun Hiippa-Heikki taivaan ja maan väliä. (Sananparsi on johtunut siitä, että Keuruulla oli ennen ollut Hiippa-Heikiksi sanottu mies, joka kulki talosta taloon.) Pappila taloista paras ja Mänttä toinen. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Contributor An entity responsible for making contributions to the resource Honkala, Jussi Jokinen, Juho Emil Kivi-Mannila, Uuno Kolho, Voitto V. Rajalahti, Fiilus Title A name given to the resource Sananlaskuja Keuruulta Description An account of the resource M a t t i K o l h on ( 17.5.1861-24.2.1937) kokoamaa aineistoa. Sananlaskujen tarkoituksen selvittelyssä ovat avustaneet Voitto V. Kolho, Juho Emil Jokinen, Fiilus Rajalahti, Uuno Kivi-Mannila ja Jussi Honkala. Subject The topic of the resource sananlaskut murteet Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Linkkejä muualle Subject The topic of the resource www-sivustot elektroniset julkaisut Description An account of the resource Muualla netissä olevia artikkeleita, sivuja ja sivustoja, jotka liittyvät keuruulaiseen kulttuuriperintöön. Hyperlink A link, or reference, to another resource on the Internet. URL <a href="https://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/06/11/sankaritarina-ja-viherpesu-myyvat-jopa-kansanmusiikkikiertueen-mutta-vaarin">https://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/06/11/sankaritarina-ja-viherpesu-myyvat-jopa-kansanmusiikkikiertueen-mutta-vaarin</a> Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Sankaritarina ja viherpesu myyvät jopa kansanmusiikkikiertueen - mutta väärin Subject The topic of the resource kansanmusiikki muusikot pyöräily media Description An account of the resource Musiikkitoimittaja Kare Eskolan kertomus puolisonsa Emilia Lajusen vuonna 2015 toteuttamasta kansanmusiikkikiertueesta, jolla muusikko kulki konserttipaikasta toiseen polkupyörällä ja miten siihen media suhtautui. Emilia Lajunen (s. 1979) on äitinsä puolelta suoraan viidennessä polvessa Herman Saxbergin jälkeläinen. Creator An entity primarily responsible for making the resource Eskola, Kare Publisher An entity responsible for making the resource available YLE Musiikki Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Tauno Kuoppalan kokoelma Subject The topic of the resource metsätyö metsätyöntekijät 1940-luku 1950-luku 1930-luku Description An account of the resource Tauno Kuoppalan kertomuksissa muistellaan metsätyötä ja menneen ajan ilmiöitä. Creator An entity primarily responsible for making the resource Kuoppala, Tauno Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document Akantappaja : moottoripyörän sivuvaunu Aviisi: sanomalehti Haakki : mittausväline - kaulain. Käytettiin mm. tuki puiden kokoa pystyarvioitaessa Hollillaan: olla kohdallaan, kunnossa Hokit : hevosen kenkiin ruuvatut liukastumista estävät rautapiikit Hornata : jonkin esineen, ihmisen, jne. sieppaaminen nopeasti liikkuvan veden, tuulen, jne mukaan. Esim. koski ihmisen, myrskytuuli ihmisen, puut, kone ihmisen jäseniä, jne. Huikkia : vaihtaa tavaraa välimaksutta Huikonen : esim. pitkähkö hiihtoladun alamäki Huithapeli: vastuuton, epäjohdonmukainen, mistään välittämätön Hunsvotti : huonotapainen henkilö Höynäyttää : narrata tarkoituksella Iljanjää: iljanne, jäätynyt sileä tien tai veden pinta Jetsulleen: olla kunnossa Kahenjakonen : puolittaminen ilman mitään korvausta, esim. metsättömän polttopuiden hakkuu vieraan metsästä. Joka toinen motti hakkaajalle ja joka toinen metsänomistajalle Kahveli : haarukka Kahveri : ruokakomero ulkoilmalämmin Kaivokonna : kaivon kaivaja Kappa : puinen laatikko, tilavuusmitta, n.5.5 litraa Kappa : ikkunan matala yläverho Karotti : liemikulho Kasmasiini : viskuumylly, roskat eroon jyvistä Kemu : Tasaisehko maa-alue, esim. maatalon piha-alue Kenkkuilla : kiukutella Keplata : Liittää yhteen, esim. rautatievaunut Kitsata : peruuttaa äkkinäisesti aiottu liikesuoritus, esim. pesäpallopelissä syöttäjä lopettaa aloittamansa syöttöliikkeen äkillisesti Kokkarossi : veneen keulaköysi, ketju Konsvärkki : rakennelma Kontita : esittää aiotusta tehtävästä tai toimenpiteestä luopumista. Esim. kirurgiseen toimenpiteeseen menemistä Laikka : lyhyt, litteä puupala, perunoiden nostotyökalu Latinki : hyvään tai huonoon lopputulokseen tähtäävä toimenpide Lekoo : useampien henkilöiden ryhmätyössä toimenpiteen yhtäaikaisen suorittamisen komentosana Letka : peräkkäin olevat ihmiset, esineet, tavarat, jne. Letukka : nuorehko tyttö tai Chevrolet-merkkinen auto Litslaskonen : alentunut, litistynyt. Esim. epäonnistunut pullataikina, josta seurauksena vähäkuohkeinen litteähkö vehnänen Litviikki : tehdyn työn palkka, tili Liuriainen : sammakon toukka vedessä, nuijapää Lonksuttaa : kuvaa tavalla tai toisella väljyyttä Lorvia : laiskotella Lossaus : tavaran siirto paikasta toiseen Loso-suoja : todella märkä, luminen, talvinen ilma Luikuttaa : siirtää tavaraa aukon tai kapean tilan lävitse Luntinki: lukitustappi Lussi : lumen sulaessa matalaan virtaavaan veteen syntynyt lumisohjoinen pieni pato Lutviutua : asiat ja työt menevät hyvin, onnistuu Lyntätä : pehmeiden esineiden (vaatteiden) tiivistäminen kasaan Lötsi : ruutuhyppely leikissä ruutuihin heitettävä esine, pieni litteä kivi, puupala, jne. Löysi : vuorotyön ajanjakso, esim. aamulöysi Lööperi : epätosi, puhua lööperiä eli puhua perättömiä Meininki : tapa, järjestys, käyttäytyminen, aikomus Mennä lekkeripeliksi: määrätyn toimenpiteen meno väärin, vikaan Mortteli : huhmari, pieni rautainen kulho, jossa pienellä metallinuijalla murskattiin jyviä, siemeniä, jne. Munaravi: ratsastus ilman satulaa Myteri, myrä : sankka lumipyry Nekka: kerma-astia Nekku : tikkukaramelli Nisu: pulla Nöpöllään : olla esillä olleesta asiasta lievästi loukkaantunut Paaki: puinen tai rautainen kanki kts. roti Pakari : leipomo Passata: eri tavoin sopia, tarjoilla, auttaa Pislainpussi : kaksileukainen, vetoketjuton rahakukkaro Rookata : pitkään tapaamatta olleiden vanhemman iän keskustelunhaluisten henkilöiden kohtaaminen Pelu: hevosen viljankorsisilppu ja kaurajauhoseos sekä veteen sekoitettu hevosen ruoka Pelumylly : rautaterillä varustettu veivattava laite, jolla viljankorret silputtiin pelus valmistamiseksi Pielavetinen : epätäydellisesti tehty työ. Esim. laittaa tietoisesti puolikuntoinen osa tai korjata laite tilapäisesti myöhempään peruskunnostukseen siirtäen Pukseeri: laivan punottu hinausköysi Pulteri : esim. noin ämpärin kokoinen irtokivi, kivenmurikka Purri : rypytetty yläverho? Rampiintunut : väsynyt, lievästi sairaaloinen Ranstakka : hiilihanko Rengin satsi: urheillessa kuulantyöntö viivan takaa paikaltaan tai muutaman juoksuaskeleen jälkeen Retku: edesvastuuton, holtiton Mennä retkuun: tulla narratuksi, petetyksi Rinnustin: mänttinen nauha, jolla hevosen länget kiristettiin yhteen hevosen kaulan alla Renkkirauta : työkalu, jolla pokasahan terän "latin" piikit haritettiin Roheesti : erittäin runsaasti Rokuli: omalupainen poissaolo työpaikalta Ronkkeli: ristiin menevillä väliköysillä varustettu nelijalaksinen reki, jolla kuljetettiin mm. heiniä ja puutavaraa Ronklata : kiukutella, olla närkästynyt Ropposet : huonot jalkineet Roti : paakin alatuki, esim. kannon nostossa paakin pää työnnetään kannon alle ja roti asetetaan paakin alle lähelle kantoa. Mitä lähempänä roti on, sitä enemmän paakauksessa on voimaa Roti: totuus, esim. valheella ei ole mitään rotia Rukata: kellon virheellisen näytön korjaaminen oikeaksi Rustata: tehdä, rakentaa Ruustukki: puinen tai rautainen puristin Ryssän vorokki : vastapäin köydellä ja kapulalla kiristäminen esim. vastapäisten ulospäin kallistuneiden seinien pystyasentoon saattaminen Rytkypolkka : tanssiessa jalkojen lyönti kovaäänisesti lattiaan Räplätä : pienten tavaroiden, esineiden käsittely, korjaus Röijy : naisen pitkä vaate Saittaus : yhteen liittäminen, esim. puutavaran uitossa puomiletkan tekeminen sinkkivaijerilla tukeista ilman rautalenkkejä Salusiini : ikkunan matala alaverho Sateenlairo : sateella järvessä väreetön nauhamainen alue Selstohvi: huokoinen selluloosa "sidetollo" esim. haavaan Seslonki: sohva Setviä : selata, lajitella Sitkain : pieni keppi tai muu merkki, jolla rajattiin haluttu ala. Esim. vakasta jyviä kylvettäessä Sortteerata : lajitella. Suit sait: tehdä ohimennen, noin vain kevyesti Suivaantua : vihastua, asiasta loukkaantua Sumplata : sumplata asioita omaksi edukseen Sumppaantua : kasaantua, tiivistyä Suuli: harvaseinäinen puinen varastorakennus Sätkä : itse tehty "pöllitupakka" Taaki: työvaiheen osa esim. raskasta esinettä portaittain -taakeittain - nostettaessa Talja : köyden vetolaite Talrikki : iso lautanen Tassi : kahvikupin lautanen Teikata : rahapeli, kolikkojen heitto tikkua kohti, lähimmäksi päässyt keräsi kolikot itselleen Temppelikelkka : kirkkoreki. Käytettiin, kun yritettiin välttää r-kirjaimen sanomista. Tihkasta : luiston heikkeneminen, esim. suksien luiston heikkeneminen epäonnistuneen voitelun johdosta Tillerit : kesakot, pisamat Tirsat : lyhyet unet Turpahöylä : partakone Tuulimyllyn lämmittäjä: tyhjäntoimittaja, puheitten, mutta ei tekojen henkilö Tyyrätä : ohjata esim. laivaa tai autoa. Tärsky : kova isku Tärskyt : sovittu tapaaminen (treffit) Tölski : ei kunnollinen, muodoton, ei kaunis Törsätä : käyttää rahaa normaalia enemmän, esim. mukavuuksiin Utura: kapea polku lumessa Vaikkana: leipäorsi, johon reikäleivät pujotettiin kuivumaan Vausti : naisen päähine Vorokki: hevos- tai miesvoimin köydellä ja aisakierrolla toimiva hinaus- tai vetolaite. Käytetty mm. lauttojen hinauksessa ja proomujen maalle nostossa Vuukata : tasata pokasahan piikkejä Vyörholli : köysikasa vorokkihinauksessa lautan päällä, asetueltu tietyllä tavalla, jotta helppo siirtää ankkuriveneeseen. Yty : voima Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Sanoja entisiltä ajoilta Subject The topic of the resource kansanperinne kansankulttuuri suullinen perinne Keuruu Creator An entity primarily responsible for making the resource Kuoppala, Tauno Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Description An account of the resource Tiedätkö, mitä Tauno Kuoppalan keräämät sanat entisiltä ajoilta tarkoittavat? https://keuruunveraja.fi/files/original/822a75693cb61eccbf86147ef18c0a67.pdf e617e2f3d973c5e8f464bab130e04411 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Aisapuu-lehden artikkeleita Description An account of the resource Tässä kokoelmassa on Pihlajavedellä ilmestyvän Aisapuu-kylälehden artikkeleita. Lehdessä julkaistaan runsaasti Pihlajaveden kotiseutuhistoriaan liittyviä tekstejä ja kuvia. Artikkeli Teeemateksti jostakin aiheesta. Tätä aineistotyyppiä voi käyttää aina kun tekstin muoto ei vaadi muuta. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Sanoja ja tarinoita entisiltä ajoilta Subject The topic of the resource Keuruu Pihlajavesi (kunta) sanonnat tarinat Creator An entity primarily responsible for making the resource Hietala, Heikki Source A related resource from which the described resource is derived Julkaistu Aisapuu-lehdessä 91/2014 Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Tauno Kuoppalan kokoelma Subject The topic of the resource metsätyö metsätyöntekijät 1940-luku 1950-luku 1930-luku Description An account of the resource Tauno Kuoppalan kertomuksissa muistellaan metsätyötä ja menneen ajan ilmiöitä. Creator An entity primarily responsible for making the resource Kuoppala, Tauno Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document Asia on vilpitön, sanoi Lehdon Vesa. Keskusteltu asia oli todettu asialliseksi ja oikeaksi ja asia voitiin pistää toimeksi. Ei olla sian selässä. Ei ole turhan kiire. Eteenpäin, sano muori kun lankes. Pysähtyneen asian vieminen eteenpäin. Hiljaista, kuin tossutehtaassa. Täydellisen hiljaisuuden toteaminen. Jetsulleen. Asian on todettu olevan kunnossa. Jos lähdettäs, sano Pispalan palokunnan päällikkö, vaikka letkut oli jäässä. Puolileikillinen sanonta johonkin tehtävään lähdettäessä. Kyllä foortti vetää, jos kartaani pitää, sanoi Soinisen Heikki. Koville ottaa, kun koiras poikii. Kun vaikea työtehtävä ei meinaa onnistua Niin se onki, sano Lonki, kun istu kivellä ja onki. Myönteinen lausahdus jonkin asian keskustelun yhteydessä. Niisin nuukaa. Ei tarvitse olla aivan täsmälleen. Nöyrä kiitos, sanoi Autos' Kalle kiitellessään. Olla äimän käkenä. Olla asiasta täysin tietämätön Pakko Sakarin tanssia, kun soitetaan. Myöntyä ja hyväksyä jonkin tehtävän suorittaminen osallistumalla itse mukaan. Perästä kuuluu, sano torventekijä. Vastaus, kun kysellään keskeneräistä työtä. Se on jeti! Se on varma! Se on mun, sano Eenokki akkaansa. Kun omistaja huomaa vieraan ottavan hänen omaisuuttaan. Siinä on syömättömän syrjää. Pelaa, jos tahlot, ei minun tarpeeni vaali, sanoi työnjohtaja, kun vei lentojätkän Leppäjärven metsään hakkuutöihin. Sitten vaan, sano Iita. Ja Iita oli sortin likka. Sanonta työtä aloitettaessa. Summassa vaa', ku karstuset Ameriikkaan. Tehdään jotakin suuremmin suunnittelematta. Tervetuloa Hermannin nuorisoseuraan. Tervetulotoivotus henkilölle, tutulle tai tuntemattomalle vierasjoukolle. Vettä tulee ku aisaa. Sataa vettä yhtenään ja runsaasti. Yks hailee. Aivan sama. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Sanontoja entisiltä ajoilta Subject The topic of the resource Keuruu kansanperinne suullinen perinne kansankulttuuri sanonnat sananparret sananlaskut Description An account of the resource Tauno Kuoppalan keräämiä sanontoja Keurusseudulta. Creator An entity primarily responsible for making the resource Kuoppala, Tauno Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Murresanoja ja lentäviä lauseita Description An account of the resource Kokoelman aineistot sisältävät Keurusseudulta kerättyjä murresanoja, sananparsia ja lentäviä lauseita. Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document Äänesi kuulen, mutta auttaa en voi, sanoi mies humalapäissään, kun oli pudonnut hautaan. Hyvät keuhkot, kun vaan sais pysymään, sanoi mies, kun yski. Mee pitkälles, tullee nätimpi ruumis, sanoi äiti, kun lapsi loukkasi polvensa. Pihlajavesi on töysäläisten Amerikka. Myydään metsää mänttäiselle (eli Serlachiukselle). Ihmeellistä tuo kuttilaisten viisaus. (Kutinlahden talon väen) Minä menin suksessa Kuttiin (Kutinlahteen hiihtäen). Ei mitään lohtutusta, sanoi Alhon Santeri Uuranjärven rannalla, kun kansanhuolto sotien aikana ei myöntänyt polkupyörän renkaille ostolupaa. Ota yks, sanoi Roviomäen Väinö Liesjärveltä, kun tarjosi pastillia Sisu-askista. Keuruulla on paremmat kynttilät, kun Mäntässä, vakuutti Autosen Kalle ostettuaan Keurusmaan liikkeestä Champion-sytystystulpat varppimoottoriinsa. Kyllä Foortti vetää, jos kartaani kestää, väitti Heikki Soininen, kun miehet kiistelivät automerkkien paremmuudesta. Helvetti on Keuruulla, Lankkuan riihen takana, kirvesheiton päässä. Tikelät paikat kuin lankkuaisella pinon välissä. Hikipalava kuin Huttulan lampailla olkia syödessä. Hik´ palava, kun Loilan jäniksellä. Väärinpäin ku Portti-Jussin kana. Osashan Mannis-Sipikin neuvoo, vaikkei ite tehä. Ei se ränttää mennä Mänttään (kannata). Kevät tullee ko rikka sijjaansa syö. Vetopeli, sano Isomäen Niku, ku akallaan kynti. Paisu, kun Tönö-Jussin virsikirja, ettei kansiinsa mahu. (Putosi kirkkoreissulla järveen.) Jol´ ei oo riihirimputinta, sil´ ei oo kirkkokemputinta. Siitä minä sua Hermanni olen aina kiittänyt, kun sinä olet niin itepäinen, sano Piilmanni, kun peiliin katsoi. Muuten paras, mutta hartioista ahas, kun Rantas-pojan hattu. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Sanontoja Keurusseudulta Subject The topic of the resource sananparret murteet sanonnat Keuruu suullinen perinne kansanperinne Description An account of the resource Keuruulaisten kokoamaa suullista paikallisperinnettä. https://keuruunveraja.fi/files/original/8d0cba9ccc5a07abe1360294bb6fc0de.jpg 29048caeef6b290c9f5e677ef42aca9d Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Henkilögalleria Description An account of the resource Kokoelmassa on pienoiselämäkertoja keuruulaisista merkkihenkilöistä. Henkilö Mistä on kyse? Tähän kenttään artikkelin teksti jäsennettynä tarpeen mukaan. (Valkeasaari 1902–1986, vuoteen 1939 saakka Lauri Järvinen) Taidegraafikko, -piirtäjä, lausuntataiteilija, professori "Ihminen ilmeineen, eleineen, asentoineen ja asuineen on minusta kiinnostavinta maailmassa. Mikään näistä ei ole sattumanvaraista, vaan kaikki kuvastavat hänen sisintä olemustaan. Sen tavoittaminen ja esille saaminen kuvassa on minulle haaste. Mikäli tämä piirustuksessani onnistuu, tuottaa se tyydytyksen- ja onnentunteen. Tämän vuoksi rakastan piirtämistä." - Lauri Santtu Lauri Santtu syntyi 3. elokuuta 1902 Valkeasaaressa. Myöhemmin tarkkasilmäiseksi ihmisen kuvaajaksi osoittautunut taiteilija piirsi ensimmäiset muotokuvansa jo lapsena: hän ikuisti 9-vuotiaana toipilaana Viipurin sairaalassa häntä hoitavien lääkäreiden piirteet. Taiteesta Lauri Santtu innostui jo nuorena poikana, ehkä 12 vuotta vanhemman isoveljensä Vilhon vaikutuksesta. Opiskeluaikanaan Eero Järnefeltin oppilaana ollut Vilho saattoi pikkuveljeään Valkeasaarelta 30 kilometrin päähän Pietariin lääkärikäynneille. Näiden reissujen päätteeksi hän vei Laurin Eremitaasiin. Laurille näiden matkojen mieleenpainuvin kokemus oli Leonardo da Vincin Madonna ja lapsi -maalaus. Piirustusta ja sahateollisuutta Lauri Santtu valmistui ylioppilaaksi Kristiinan suomalaisesta yhteiskoulussa vuonna 1922. Syksyllä 1924 Santtu muutti Helsinkiin ja aloitti siellä opinnot sekä Taideyhdistyksen piirustuskoulussa että Helsingin yliopiston piirustussalissa. Opinnot tyssäsivät kuitenkin rahavaikeuksiin. Silloisen kotikaupungin Keuruun pankki ei myöntänyt lainaa, sillä rahat tarvittiin erään navetan laittoon. Santtu päätti luopua taiteilijan haaveistaan. Hän lähti Nurmon Viipurin sahateollisuuskouluun. Kolmen miehen porukassa Lauri Santtu kiersi Lapualla, Nurmessa ja Ruortaneella metsiä leimaten. Iltaisin heidän majapaikkaansa kerääntyi naapuritalojen isäntiä, joista Santtu piirsi muotokuvia. Näiltä kansanihmisiltä Santtu sai rohkaisevaa palautetta, toiset jäivät tupaan odottamaan Santun piirustusten valmistumista ”jopa kello kahteen asti yöllä”. Taide alkoi taas kiinnostaa. Carl Bengtsin ja Akseli Gallen-Kallelan opissa Kouluaikana Kristiinassa Santtu oli tutustunut Carl Bengtsiin, jolta hän nyt pyysi taideopetusta. Bengts suostui. 24-vuotias Santtu lähti keväällä 1926 Kristiinaan Bengtsin oppilaaksi. Ansaitakseen jatko-opintorahansa Santtu lähti Kristiinasta Sortavalan seminaariin. Sortavalassa piirtäminen kiinnosti edelleen, ehkä enemmän kuin itse opinnot. Santun omin sanoin hänelle tuli nyt ”mainio tilaisuus piirtää ilmaisia malleja, mielenkiintoisia opettajatyyppejä tunnista toiseen”. Kansakoulunopettajaksi Lauri Santtu valmistui vuonna 1928. Juhannuksena 1928 Santtu tapasi Jyväskylässä Akseli Gallen-Kallelan, joka oli matkalla Muurameen tekemään Afrikka-kirjaansa Gummeruksen kirjallisen johtajan Martti Raition kanssa. Raitio oli pyytänyt Santtua kesäapulaisekseen, ja näin Lauri sai Gummeruksen konttorissa tilaisuuden näyttää Gallen-Kallelalle Sortavalassa piirtämänsä kuvat. Gallen-Kallela piti Santun kuvista ja luonnehti niitä ”karakteristisiksi pienoismuotokuviksi”. Gallen-Kallela antoi Santulle teknisiä neuvoja taiteen tekemiseen ja tutustutti hänet litografian tekemiseen. Lauri Santtu on myöhemmin sanonut Gallen-Kallelan olleen ”miehekäs ja inspiroiva opettaja”. Opetustyössä ja taideopissa Gallen-Kallela kannusti Santtua luopumaan opettajan ammatistaan ja omistautumaan kokonaan taiteilijan uralle. Näistä kehotuksesta huolimatta Santtu (aiemmat rahavaikeudet mielessään) aloitti Jämsässä syksyllä 1928 opettajan työn, joka kesti vuoteen 1932 asti. Samaan aikaan opetustyönsä kanssa Lauri Santtu opiskeli sekä Taideyhdistyksen piirustuskoulussa piirustusta ja kuvanveistoa (vuosina 1929–30) että Helsingin yliopiston piirustussalissa, missä häntä opetti Väinö Blomstedt. Vuodesta 1932 lähtien Santtu opiskeli Helsingin taideteollisessa korkeakoulussa, mistä hän valmistui piirustuksen opettajaksi vuonna 1935. Miten Järvisestä tuli Santtu? Lauri Santun ristimänimi oli Lauri Aleksanteri Järvinen. Nimi muuttui Lauri Santuksi käytännön syistä. Suomessa oli 1930-luvulla viisi taiteilijaa nimeltään Järvinen. Samat nimet aiheuttivat sekaannuksia, kolme taiteilijaa (Laura, Laila ja Lauri Järvinen) signeerasivat nimensä L.J-nen -lyhenteellä. Toisen nimensä, Aleksanterin, mukaan Lauri Järvisen Ateneumin opiskelutoverit kutsuivat häntä myös Santuksi. Nimenmuutos Lauri Santuksi tapahtui puolivahingossa: kerran yleisradion ohjelmauutisissa jäi myös lausuntataidetta harrastavan taiteilijan sukunimi pois, tuloksena Lauri Santtu. Tämän taiteilija hyväksyi ja nimi jäi. Ihmisen kuvaaja Santun kynästä on piirtynyt paperille niin kansanihmisten, opettajien, opiskelu- ja matkatovereiden kuin kulttuuripersoonallisuuksienkin luonteenomaiset piirteet. Santun töillä on kulttuurihistoriallista arvoa: hän on ikuistanut - milloin tupakkalaatikon kanteen tai konserttiohjelman sivuille - kuva- ja säveltaiteilijoita, lausujia, näyttelijöitä, teatterin johtajia, kirjailijoita ja yliopistomiehiä. Lehtien palstoilla Lauri Santun töitä on luonnehdittu tarkkasilmäisiksi tilannekuviksi, kaunisviivaisiksi ja esitystavaltaan vaivattomiksi. Häntä on pidetty myös yhtenä taidokkaimmista kivipiirtäjistä maassamme. Santun viivaa ja kuvaustapaa on kehuttu malleille luonteenomaiseksi ja hänen ihmiskuvauksessaan on nähty ”lämmintä myötäelämistä jokaisessa viivan vedossa”. Näyttelyarvosteluissa on kiinnitetty huomiota myös Santun töiden pilakuvamaiseen huumoriin. Töiden huumori on tuonut monille mieleen pilakuvat. Omasta mielestään Santtu ei piirtänyt pilakuvia, vaan nopeita tutkielmia, joissa hän ilmaisi vaikutelmansa ihmisistä. Humoristisia kuvat saattavat kyllä olla ”jos malli on antanut siihen aihetta”. Santtu oli myös lausuntataiteilija. Hän harrasti suullista ilmaisua koulupojasta lähtien. Myös piirtäessään hän painoi mieleensä mallin ilmeet ja eleet, äänen värin sekä tavan puhua. Tämä kiinnostus ääneen näyttää piirtyneen myös muotokuviin. Santun piirtämien ihmisten mieliala tiivistyy monesti suun ilmeissä, ääni ja puhetyyli on helppo kuulla. Lauri Santtu ja Keuruu Lauri Santun äiti Julia oli syntynyt Keuruulla, Murtomäen talossa. Taiteilijan isä, Kaarlo Järvinen asui Keuruulla rakentaessaan Pohjanmaan rataa. Julia ja Kaarlo vihittiin Keuruun vanhassa kirkossa vuonna 1881. Santun isän jäätyä eläkkeelle vuonna 1922, perhe muutti Keuruulle vanhan kirkon taakse Uutelaan. Santtu asui Keuruulla vakituisesti 1930-luvun alkuvuosiin asti, jonka jälkeen hän vietti Keuruulla kesiään. Keuruulla Santtu piti ensimmäisen yksityisnäyttelynsä vuonna 1976. Näyttelyä varten hän oli tehnyt lyijykynällä ja hiilellä muotokuvia keuruulaisista henkilöistä. Keuruulaisia Santun kuvissa ovat mm. Häivän Emma ja Klakin Matti (piirros tehty miehen kuolinvuoteella, oikea nimi Matti Kangas, hän asui talossa, joka 60-luvulla oli Keuruun kauppayhtiön talo). Yksityisnäyttelystä kumpusi keuruulaisille ajatus anoa taiteilijalleen professorin arvonimeä, joka myönnettiin Santulle vuonna 1979. Lauri Santun omana toiveena oli, että hänen piirustustuotantonsa keuruulaiset ja keskisuomalaiset työt sijoitettaisiin pysyvästi Keuruulle. Syksyllä 1985 Keuruun taidemuseon kokoelmaan liitettiin kaupungin hankintana Santun keskisuomalaiset piirustukset, joiden kokonaismäärä on 236 työtä. Ajallisesti nämä työt kattavat tuotannon 1920-luvulta 1980-luvun alkuun. Keuruun museon hallinnoimissa taidekokoelmissa on yhteensä 357 Lauri Santun työtä. Kirjallisuutta Tähän keskeisimmät henkilöstä kertovat lähdeteokset (jos on). Galleria Rotunda. Lauri Santtu. Elämän näyttämöllä. Från livets scen. 8.10. – 6.12.1982 Keskisuomalainen 23.11.1963, 14.3.1976 Kaus.Lehti 14.10.1956 (nimimerkki Mono) Raunio Jussi: ”Lauri Santtu katsoo taaksepäin”. Suur-Keuruun sanomat 9.1.1973. Suur-Keuruun sanomat 9.3.1982. Suur-Keuruun sanomat 4.2.1984, (nimimerkki S-a). Tuomaala Seija & Rainio Jussi, 1986. Lauri Santtu. Teosluettelo. Keuruun museo. Biografia Lyhyt kuvaus henkilön elämästä ja teoista Taidegraafikko, -piirtäjä, lausuntataiteilija, professori "Ihminen ilmeineen, eleineen, asentoineen ja asuineen on minusta kiinnostavinta maailmassa. Mikään näistä ei ole sattumanvaraista, vaan kaikki kuvastavat hänen sisintä olemustaan. Sen tavoittaminen ja esille saaminen kuvassa on minulle haaste. Mikäli tämä piirustuksessani onnistuu, tuottaa se tyydytyksen- ja onnentunteen. Tämän vuoksi rakastan piirtämistä." - Lauri Santtu Lauri Santtu syntyi 3. elokuuta 1902 Valkeasaaressa. Myöhemmin tarkkasilmäiseksi ihmisen kuvaajaksi osoittautunut taiteilija piirsi ensimmäiset muotokuvansa jo lapsena: hän ikuisti 9-vuotiaana toipilaana Viipurin sairaalassa häntä hoitavien lääkäreiden piirteet. Taiteesta Lauri Santtu innostui jo nuorena poikana, ehkä 12 vuotta vanhemman isoveljensä Vilhon vaikutuksesta. Opiskeluaikanaan Eero Järnefeltin oppilaana ollut Vilho saattoi pikkuveljeään Valkeasaarelta 30 kilometrin päähän Pietariin lääkärikäynneille. Näiden reissujen päätteeksi hän vei Laurin Eremitaasiin. Laurille näiden matkojen mieleenpainuvin kokemus oli Leonardo da Vincin Madonna ja lapsi -maalaus. Piirustusta ja sahateollisuutta Lauri Santtu valmistui ylioppilaaksi Kristiinan suomalaisesta yhteiskoulussa vuonna 1922. Syksyllä 1924 Santtu muutti Helsinkiin ja aloitti siellä opinnot sekä Taideyhdistyksen piirustuskoulussa että Helsingin yliopiston piirustussalissa. Opinnot tyssäsivät kuitenkin rahavaikeuksiin. Silloisen kotikaupungin Keuruun pankki ei myöntänyt lainaa, sillä rahat tarvittiin erään navetan laittoon. Santtu päätti luopua taiteilijan haaveistaan. Hän lähti Nurmon Viipurin sahateollisuuskouluun. Kolmen miehen porukassa Lauri Santtu kiersi Lapualla, Nurmessa ja Ruortaneella metsiä leimaten. Iltaisin heidän majapaikkaansa kerääntyi naapuritalojen isäntiä, joista Santtu piirsi muotokuvia. Näiltä kansanihmisiltä Santtu sai rohkaisevaa palautetta, toiset jäivät tupaan odottamaan Santun piirustusten valmistumista ”jopa kello kahteen asti yöllä”. Taide alkoi taas kiinnostaa. Carl Bengtsin ja Akseli Gallen-Kallelan opissa Kouluaikana Kristiinassa Santtu oli tutustunut Carl Bengtsiin, jolta hän nyt pyysi taideopetusta. Bengts suostui. 24-vuotias Santtu lähti keväällä 1926 Kristiinaan Bengtsin oppilaaksi. Ansaitakseen jatko-opintorahansa Santtu lähti Kristiinasta Sortavalan seminaariin. Sortavalassa piirtäminen kiinnosti edelleen, ehkä enemmän kuin itse opinnot. Santun omin sanoin hänelle tuli nyt ”mainio tilaisuus piirtää ilmaisia malleja, mielenkiintoisia opettajatyyppejä tunnista toiseen”. Kansakoulunopettajaksi Lauri Santtu valmistui vuonna 1928. Juhannuksena 1928 Santtu tapasi Jyväskylässä Akseli Gallen-Kallelan, joka oli matkalla Muurameen tekemään Afrikka-kirjaansa Gummeruksen kirjallisen johtajan Martti Raition kanssa. Raitio oli pyytänyt Santtua kesäapulaisekseen, ja näin Lauri sai Gummeruksen konttorissa tilaisuuden näyttää Gallen-Kallelalle Sortavalassa piirtämänsä kuvat. Gallen-Kallela piti Santun kuvista ja luonnehti niitä ”karakteristisiksi pienoismuotokuviksi”. Gallen-Kallela antoi Santulle teknisiä neuvoja taiteen tekemiseen ja tutustutti hänet litografian tekemiseen. Lauri Santtu on myöhemmin sanonut Gallen-Kallelan olleen ”miehekäs ja inspiroiva opettaja”. Opetustyössä ja taideopissa Gallen-Kallela kannusti Santtua luopumaan opettajan ammatistaan ja omistautumaan kokonaan taiteilijan uralle. Näistä kehotuksesta huolimatta Santtu (aiemmat rahavaikeudet mielessään) aloitti Jämsässä syksyllä 1928 opettajan työn, joka kesti vuoteen 1932 asti. Samaan aikaan opetustyönsä kanssa Lauri Santtu opiskeli sekä Taideyhdistyksen piirustuskoulussa piirustusta ja kuvanveistoa (vuosina 1929–30) että Helsingin yliopiston piirustussalissa, missä häntä opetti Väinö Blomstedt. Vuodesta 1932 lähtien Santtu opiskeli Helsingin taideteollisessa korkeakoulussa, mistä hän valmistui piirustuksen opettajaksi vuonna 1935. Miten Järvisestä tuli Santtu? Lauri Santun ristimänimi oli Lauri Aleksanteri Järvinen. Nimi muuttui Lauri Santuksi käytännön syistä. Suomessa oli 1930-luvulla viisi taiteilijaa nimeltään Järvinen. Samat nimet aiheuttivat sekaannuksia, kolme taiteilijaa (Laura, Laila ja Lauri Järvinen) signeerasivat nimensä L.J-nen -lyhenteellä. Toisen nimensä, Aleksanterin, mukaan Lauri Järvisen Ateneumin opiskelutoverit kutsuivat häntä myös Santuksi. Nimenmuutos Lauri Santuksi tapahtui puolivahingossa: kerran yleisradion ohjelmauutisissa jäi myös lausuntataidetta harrastavan taiteilijan sukunimi pois, tuloksena Lauri Santtu. Tämän taiteilija hyväksyi ja nimi jäi (1939). Ihmisen kuvaaja Santun kynästä on piirtynyt paperille niin kansanihmisten, opettajien, opiskelu- ja matkatovereiden kuin kulttuuripersoonallisuuksienkin luonteenomaiset piirteet. Santun töillä on kulttuurihistoriallista arvoa: hän on ikuistanut - milloin tupakkalaatikon kanteen tai konserttiohjelman sivuille - kuva- ja säveltaiteilijoita, lausujia, näyttelijöitä, teatterin johtajia, kirjailijoita ja yliopistomiehiä. Lehtien palstoilla Lauri Santun töitä on luonnehdittu tarkkasilmäisiksi tilannekuviksi, kaunisviivaisiksi ja esitystavaltaan vaivattomiksi. Häntä on pidetty myös yhtenä taidokkaimmista kivipiirtäjistä maassamme. Santun viivaa ja kuvaustapaa on kehuttu malleille luonteenomaiseksi ja hänen ihmiskuvauksessaan on nähty ”lämmintä myötäelämistä jokaisessa viivan vedossa”. Näyttelyarvosteluissa on kiinnitetty huomiota myös Santun töiden pilakuvamaiseen huumoriin. Töiden huumori on tuonut monille mieleen pilakuvat. Omasta mielestään Santtu ei piirtänyt pilakuvia, vaan nopeita tutkielmia, joissa hän ilmaisi vaikutelmansa ihmisistä. Humoristisia kuvat saattavat kyllä olla ”jos malli on antanut siihen aihetta”. Santtu oli myös lausuntataiteilija. Hän harrasti suullista ilmaisua koulupojasta lähtien. Myös piirtäessään hän painoi mieleensä mallin ilmeet ja eleet, äänen värin sekä tavan puhua. Tämä kiinnostus ääneen näyttää piirtyneen myös muotokuviin. Santun piirtämien ihmisten mieliala tiivistyy monesti suun ilmeissä, ääni ja puhetyyli on helppo kuulla. Lauri Santtu ja Keuruu Lauri Santun äiti Julia oli syntynyt Keuruulla, Murtomäen talossa. Taiteilijan isä, Kaarlo Järvinen asui Keuruulla rakentaessaan Pohjanmaan rataa. Julia ja Kaarlo vihittiin Keuruun vanhassa kirkossa vuonna 1881. Santun isän jäätyä eläkkeelle vuonna 1922, perhe muutti Keuruulle vanhan kirkon taakse Uutelaan. Santtu asui Keuruulla vakituisesti 1930-luvun alkuvuosiin asti, jonka jälkeen hän vietti Keuruulla kesiään. Keuruulla Santtu piti ensimmäisen yksityisnäyttelynsä vuonna 1976. Näyttelyä varten hän oli tehnyt lyijykynällä ja hiilellä muotokuvia keuruulaisista henkilöistä. Keuruulaisia Santun kuvissa ovat mm. Häivän Emma ja Klakin Matti (piirros tehty miehen kuolinvuoteella, oikea nimi Matti Kangas, hän asui talossa, joka 60-luvulla oli Keuruun kauppayhtiön talo). Yksityisnäyttelystä kumpusi keuruulaisille ajatus anoa taiteilijalleen professorin arvonimeä, joka myönnettiin Santulle vuonna 1979. Lauri Santun omana toiveena oli, että hänen piirustustuotantonsa keuruulaiset ja keskisuomalaiset työt sijoitettaisiin pysyvästi Keuruulle. Syksyllä 1985 Keuruun taidemuseon kokoelmaan liitettiin kaupungin hankintana Santun keskisuomalaiset piirustukset, joiden kokonaismäärä on 236 työtä. Ajallisesti nämä työt kattavat tuotannon 1920-luvulta 1980-luvun alkuun. Keuruun museon hallinnoimissa taidekokoelmissa on yhteensä 357 Lauri Santun työtä. Lauri Santun kotitalo toimii kesäisin taiteilijaresidenssinä. Elinvuodet Syntymä- ja kuolinvuosi 1902–1986 Muuta merkittävää Tähän voi lisätä jonkun muun merkittävän tiedon henkilöstä Lauri Santtu on syntynyt Inkerinmaalla, Valkeasaaressa, joka sijaitsee Karjalankannaksella Rajajoen varrella. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Santtu, Lauri Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun museo Creator An entity primarily responsible for making the resource Keuruun museo Contributor An entity responsible for making contributions to the resource Kuurne, Laura Source A related resource from which the described resource is derived Kuva: Studio Kuvasiskojen kokoelma / Museoviraston kuvakokoelmat Subject The topic of the resource Santtu, Lauri taiteilijat graafikot Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Kiehtovaa vanhaa Keuruuta Subject The topic of the resource Keuruu paikallishistoria rakennusperintö kulttuurihistoria Description An account of the resource Kokoelmasta löydät tietoja Keuruun kulttuurihistoriallisista kohteista. Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kirjasto Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document Keuruun vanhan kirkon vieressä sijaitseva Tarhianrannan tila tunnetaan parhaiten taiteilija Lauri Santun (1902-1986) mukaan Santun talona. Lauri Santtu, vuoteen 1939 Järvinen oli taidegraafikko ja –piirtäjä sekä lausuntataiteilija. Talon, joka alkuperäiseltä nimeltään oli Uutela, rakennutti vuonna 1917 kirkkoherran virkatalosta vuokraamalleen maalle keuruulainen filosofian kandidaatti Martti Vaula. Asuinrakennuksen lisäksi tontille nousi kahden lehmän navetta. Vaula toimi vuosina 1915-1917 Haapamäen yhteiskoulun lehtorina, Sieltä hän siirtyi opettajaksi ensin Tyrvään yhteiskouluun, sitten Oriveden kansanopistoon ja johtajaksi Länsi-Suomen kansanopistoon Huittisiin. Vuonna 1920 hän aloitti historian sijaisopettajana Helsingin Suomalaisessa Normaalilyseossa, jossa hän teki elämäntyönsä opettaen mm. suomen kieltä ja historiaa. Vaula oli myös tuottelias kirjoittaja. Suomen ja kirjallisuuden alan oppikirjojen lisäksi hän laati artikkeleita mm. Virittäjä-lehteen ja erilaisiin kotiseutujulkaisuihin. Vuonna 1922 Martti Vaula myi Uutelan ratamestari Kaarlo Järviselle, joka eläkkeelle jäätyään muutti perheineen vaimonsa kotiseudulle. Julia Järvisen äiti oli Keuruun Murtomäen talon tyttäriä kuten myös Martti Vaulan isoäiti. Julia Järvinen ja Martti Vaula olivat siten keskenään pikkuserkuksia. Järvisille syntyi 12 lasta, joista osa kuoli jo lapsena tai nuorena. Sisarussarjan toiseksi nuorimmaisesta, Laurista tuli taiteilija. Hän syntyi vuonna 1902 Inkerinmaalla Valkeasaaressa, jossa Järvisen perhe asui vuodet 1895-1910. Ylioppilaaksi Lauri pääsi Kristiinan suomalaisesta yhteiskoulusta vuonna 1922. Pari vuotta myöhemmin hän aloitti taideopinnot Helsingissä. Rahan puutteen vuoksi hän joutui kuitenkin lopettamaan opintonsa lyhyeen ja suuntaamaan käytännöllisemmälle alalle. Tästä syystä hän jatkoi opintojaan Viipurin sahateollisuuskoulussa Nurmossa. Kiertäessään Pohjanmaalla leimaamassa metsiä hän piirsi muotokuvia majapaikkojensa ja sen lähiympäristön isännistä ja sai töistään positiivista palautetta, mikä herätti unelman taiteilijan ammatista uudelleen eloon. Talous oli kuitenkin tiukalla. Realiteetit huomioon ottaen hän lähti tavoittelemaan unelmaansa toista kautta. Opinnot Sortavalan seminaarissa valmistivat hänet kansakoulunopettajaksi vuonna 1928. Vielä samana kesänä hän tutustui Jyväskylässä Akseli Gallén-Kallelaan, joka piti nuoren taiteilijan töistä ja tyylistä sekä antoi hänelle teknisiä neuvoja taiteen tekemisessä ja tutustutti hänet litografian saloihin. Gallén-Kallelan kehotukseen luopua opettajan ammatista ja heittäytyä vapaaksi taiteilijaksi Lauri Santtu ei kuitenkaan tarttunut, vaan aloitti syksyllä 1928 opettajana Jämsässä, jossa työskenteli vuoteen 1932 asti. Opetustyönsä ohessa hän opiskeli Helsingissä Taideyhdistyksen piirustuskoulussa ja yliopiston piirustussalissa. Jätettyään opetustyönsä vuonna 1932 hän aloitti opinnot Helsingin taideteollisessa korkeakoulussa ja valmistui sieltä piirustuksen opettajaksi vuonna 1935. Hän haki lisäoppia taiteilijanuralleen myös Ruotsista ja Tanskasta 1940-1950-luvun taitteessa. Vapaaksi taiteilijaksi Lauri Santtu ei heittäytynyt kokonaan jatkossakaan, vaan työskenteli kuvaamataidon opettajana Kajaanin seminaarissa, kuvaamataidon tarkastajana Kouluhallituksessa (1945–1947) ja kuvaamataidon lehtorina Helsingin opettajakorkeakoulussa (1952–1969). Lauri Santtu osallistui kotimaassa 1920-luvulta alkaen lukuisiin yhteisnäyttelyihin, mutta piti myös yksityisnäyttelyitä. Lisäksi hän oli mukana monissa kansainvälisissä näyttelyissä ja Suomen taiteen näyttelyissä ulkomailla sekä otti aktiivisesti osaa taidealan järjestöjen toimintaan. Hänen töitään on monien museoiden kokoelmissa kuten esimerkiksi Ateneumissa, Serlachiuksen säätiöllä ja Nationalmuseumissa Tukholmassa. Myös Keuruun ja Vantaan kaupungeilla on huomattavat Santun piirustus- ja grafiikkakokoelmat. Lauri Santtu toivoi itse, että hänen piirustustuotantonsa keuruulaiset ja keskisuomalaiset työt sijoitettaisiin pysyvästi Keuruulle. Syksyllä 1985 Keuruun taidemuseon kokoelmaan liitettiin kaupungin hankintana Santun keskisuomalaiset piirustukset, joiden kokonaismäärä on 236 työtä. Ajallisesti nämä työt kattavat tuotannon 1920-luvulta 1980-luvun alkuun. Keuruun museon hallinnoimissa taidekokoelmissa on yhteensä 357 Lauri Santun työtä. Lauri Santun vanhemmista Kaarlo Järvinen kuoli Keuruulla vuonna 1928 ja Julia Järvinen Jämsässä vuonna 1944. Uutela pysyi kuitenkin Järvisen perheen hallussa ja se oli Lauri Santun vakinainen asuinpaikka 1930-luvun alkuvuosiin asti. Myöhemminkin Lauri Santtu vietti siellä kesiään. 1960-luvun lopulla hän muutti sinne asumaan sisartensa kanssa. Rakennus peruskorjattiin 1960-1970-lukujen vaihteessa, jolloin pihapiiriin rakennettiin varastorakennus. Päärakennuksen vieressä on maakellari. Navetta purettiin kirkon ympäri kulkevan tie alta. Lauri Santtu myi talon Keuruun kunnalle vuonna 1980 vai 1981. Keuruun kaupungin (v:een 1985 kunta) omistuksessa talo sai uuden käyttötarkoituksen. Sitä aletiin vuokrata vuodesta 1985 alkaen kesäkuukausina ammattitaiteilijoille taiteilijaresidenssiksi. Taiteilijat valitaan vuosittain avoimen haun kautta. Keuruun kaupunki perii vuokrana yhden teoksen kokoelmiinsa, mikä on 1990-luvulta alkaen ollut käytännössä myös yksinomainen tapa kartuttaa kaupungin taidekokoelmia. Viime vuosina vuokran on voinut kuitata myös järjestämällä työpajan tai tekemällä ympäristötaideteoksen. Keuruun kaupungin taidekokoelmista suuri osa on nähtävillä kaupungin eri toimipisteisissä kuten virastoissa, kouluissa, päiväkodeissa tai hoitolaitoksissa. Kokoelmien hoidosta on vastannut vuodesta 1999 alkaen Keuruun museo, joka myös koordinoi residenssitoimintaa. Lapinsalmen rannalla Tarhian järven puolella sijaitseva Santun talo kuuluu Keuruun vanhan keskustan alueeseen, joka on osa valtakunnallisesti merkittävää rakennetun kulttuuriympäristön alueetta (<a href="http://www.rky.fi">www.rky.fi</a>). ja Lapinsalmen välisellä alueella. Aaltio, E.A., Keuruun Murtomäen suku IV. Keuruun Murtomäen sukuyhdistys, Helsinki 1962. Piilahti Kari-Matti, Seitsemän tytärtä Keuruun Murtomäestä. Tuomas Tuomaanpoika Murtomäen (1776-1855) ja Helena Markuntytär Mäntän (1779-1851) jälkeläiset. Keuruun Murtomäen sukuyhdistys r.y., Keuruu 2005. https://www.keuruunmuseo.fi/index.php/kokoelmat-ja-arkistot/taidekokoelmat/kuvataide-keuruulla/109-kuvataide/177-lauri-santtu https://fi.wikipedia.org/wiki/Lauri_Santtu https://fi.wikipedia.org/wiki/Martti_Vaula http://hiski.genealogia.fi/hiski/v08is Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Santun talo eli Uutela Subject The topic of the resource Keuruu rakennukset Santtu, Lauri taiteilijat taiteilijatalot rakennusperintö rakennettu ympäristö Vaula, Martti Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun museo Creator An entity primarily responsible for making the resource Kukkamo, Helena Description An account of the resource Keuruun vanhan kirkon takana sijaitsevan Santun talon historiaa. https://keuruunveraja.fi/files/original/a226778993b47ebc2d5ad50c65ae9047.pdf 786ddb92e8747653b57a84db8ca63f3e Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Aisapuu-lehden artikkeleita Description An account of the resource Tässä kokoelmassa on Pihlajavedellä ilmestyvän Aisapuu-kylälehden artikkeleita. Lehdessä julkaistaan runsaasti Pihlajaveden kotiseutuhistoriaan liittyviä tekstejä ja kuvia. Artikkeli Teeemateksti jostakin aiheesta. Tätä aineistotyyppiä voi käyttää aina kun tekstin muoto ei vaadi muuta. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Sata vuotta sitten v. 1911 Subject The topic of the resource Keuruu Pihlajavesi (kunta) koulut Jartti, Heikki opettajat rautatiet myymälät Creator An entity primarily responsible for making the resource Lepikko, Leila Source A related resource from which the described resource is derived Julkaistu Aisapuu-lehdessä 82/2011 Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Eeva-Liisa Honkasen kokoamaa aineistoa Koillis-Keuruulta Subject The topic of the resource Keuruu Keuruu -- Asunta Keuruu -- Huttula Description An account of the resource Eeva-Liisa Honkasen kokoamaa aineistoa Asunnalta ja Huttulasta Creator An entity primarily responsible for making the resource Honkanen, Eeva-Liisa Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document Konstaapeli Kansanaho ja Niilo Vuolle-Apialalle olivat asioilla Valkolan kaupassa. Siellä Kansanaho sanoi mukana olleesta koirastaan: ”Eikös ole nätti ja pieni koira?” Hän sai vastauksen, että niitä pitäisi olla kaksi. ”Miksi?” ”Ei tule tuosta rukkasia”, oli Vuolle-Apialan vastaus. Toisen kerran haastoi Kansanaho Niilon kahville johonkin kuppilaan. Täällä hän tilatessaan kahvia lausahti: ”Minä en ota leivän kanssa, tokkos sinäkään?” Niilo Vuolle-Apiala tapasi kerran kirkkokankaalla Honkalan Aapo-isännän pikkutakkisillaan ja viluissaan: ”Mikset hanki turkkia?” Aapo vastasi: ”Minä odotan, kun Kuosmaselta putoaa.” Selvitykseksi kerrottakoon, että Kuosmanen kulki usein iso turkki auki leuhottaen olkapään varassa. *************** Hyvät ystävykset Uuno Kivi-Mannila ja Väinö Kutinlahti kävelivät osuuskaupan pihassa, kun Kivi-Mannila huomasi romukasassa vanhan kolhiintuneen emaljikulhon. Niinpä Uuno sanoi: ”Tuosta tulisi hyvä kissankuppi!” Niinpä sitten sattui, että Kivi-Mannila sai jouluksi postissa hienon paketin ja se sisälsi - edellä mainitun kissankupin. Toisen kerran Väinö Kutinlahti oli keksinyt pankinjohtajalle hauskan jekun. Hän oli etukäteen tekstannut käymälän seinälle: ”Maatalouspankin arvoisat asiakkaat! Älkää tiputtako pikkurahoja tiskille.” Väinö Kutinlahti oli menossa junalle ja huomasi, että nyt tuli kiire. Niinpä hän sanoi pojalleen:” Mene pian valjastamaan hevonen! Minä alan jo juosta jouvuksi.” ************** Säännöstelyaikaan Sammalismäen nuori isäntä Unto Lahtikallio kyseli Erkki Asunnalta, voisiko ostaa tältä kauran siementä. Siihen Erkki totesi: ”Eihän nyt kellään saa olla siementä.” Erkki Asunta ei saanut kansanhuollosta rukkasen ostolupaa ja meni uudestaan samalle asialle. Nyt hän kääntyi heti suoraan johtajan rouva Ahorannan puoleen ja kysyi: ”Tuletteko vaimokseni?” ”En!” oli rouvan tuima vastaus, johon Erkki: ”Tarkoitatteko, että saan rukkaset?” ”Kyllä!” ”Kirjoittakaa sitten ostolupa.” Asunnan taloon tuli kaksi poliisia tekemään ulosmittausta maksamattomista veroista. Yksi hevonen oli tallissa. Kun poliisit sanoivat ottavansa parhaan hevosen, niin Erkki sanoi sen olevan laitumella. Niin hän kävelytti miehiä metsässä iltayhdeksään asti löytämättä sitä parasta. Nyt olisi jo kelvannut se tallissa olevakin hevonen. Erkki kuitenkin ehdotti, että mentäisiin vaan kahville ja annettaisi sen ulosmittauksen olla. Tuolloin ei näet lain mukaan voinut toimittaa klo 21 jälkeen. Eräässä tilaisuudessa Tapion metsänhoitaja tarjosi lisää metsäojitusta, niin Erkki sanoi: ”Ei nykyään kannata metsähoitoon panna penniäkään.” Tähän metsänhoitaja arveli, että ainahan me olemme Erkin kanssa sopineet. Kun Tapion miehet olivat lähteneet, kysyi Erkki: ”Tiedätkö milloin minä olen tuon herran kanssa tullut sinuksi?” Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Sattumuksia Asunnalta ja Keuruun kirkonkylältä 1920-1930 -luvuilla Subject The topic of the resource Asunta kirkonkylät kauppa poliisi isännät säännöstely metsänhoito Keuruu Creator An entity primarily responsible for making the resource Ampiala, Ossi Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Henkilögalleria Description An account of the resource Kokoelmassa on pienoiselämäkertoja keuruulaisista merkkihenkilöistä. Henkilö Biografia Lyhyt kuvaus henkilön elämästä ja teoista Lempinimeltään Savi-Leku, jonka soitin oli viulu. Hän aloitti soittoharrastuksen 6-vuotiaana. Savioja opiskeli 1920- luvun lopulla Helsingin konservatoriossa viulunsoittoa, mutta opinnot keskeytyivät. Hän oli mukana myös Sirkus-ryhmässä. Hän osallistui usein kansansoittokilpailuihin ja yleensä voitti sarjansa. Leo soitti kylän raitilla, hienoston kutsuilla, talkoissa, iltamissa, tansseissa ja häissä. Isä Aapo Savioja oli myös viulupelimanni. Savioja soitti kauniisti, notkeasti ja puhtaasti viuluaan. Hän soitti jopa kahta viulua yhtäaikaisesti; toinen viulu oli tuettu tuolille polvien eteen, jousi polvien väliin. Hän osasi soittaa viulua myös selkänsä takana. Leo antoi soitonoppia myös naapurissa asuneille Ahon veljeksille, joista Oiva Aho on soittanut Kansanperinnearkistoon useita Saviojalta oppimiaan kappaleita. Leo Savioja löytyi surmansa saaneena Haapamäeltä vuonna 1962, mutta tapahtumat ovat jääneet ratkaisua vaille. Elinvuodet Syntymä- ja kuolinvuosi 1899-1962 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Savioja, Leo Subject The topic of the resource kansansoittajat pelimannimusiikki Haapamäki Creator An entity primarily responsible for making the resource Reijonen, o.s. Aho, Riitta Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Henkilögalleria Description An account of the resource Kokoelmassa on pienoiselämäkertoja keuruulaisista merkkihenkilöistä. Henkilö Biografia Lyhyt kuvaus henkilön elämästä ja teoista Kutsumanimeltään Pilli-Hermanni, joka oli kuuluisa hääsoittaja. Hän soitti klarinettia ja lauloi, riimitteli ja sävelsi näkemiään ja kokemiaan asioita. Pilkkalauluja hän kirjoitti sukulaisistaan ja korkeamman säädyn edustajista, kuten papistosta. Saxbergin arkkiveisut käsittelivät myös ajankohtaisia aiheita kuten postiryöstäjä Hallin Jannea, erilaisia onnettomuuksia, katovuosia ja Venäjän–Japanin sotaa. Kuuluisin Pilli-Hermannin runo lienee Laulu Wiinasta, Oluesta ja Kahweesta, joka käsittelee kieltolakia 1866. Hän kulki kiertolaisena talosta taloon ja loppuvuosinaan hän asui Laiskala-nimisessä torpassa. Hän ei kannattanut yleisiä lakeja ja rajoituksia. Kirkonkirjoihin hän jäi lukuisista sakko-, raippa- ja vankeustuomioistaan. Elinvuodet Syntymä- ja kuolinvuosi 1830-1909 Muuta merkittävää Tähän voi lisätä jonkun muun merkittävän tiedon henkilöstä Pilli-Hermannin klarinetti on nykyisin Kansallismuseon kokoelmissa. Viulupelimanni Emilia Lajunen (s. 1979) on äitinsä puolelta suoraan viidennessä polvessa Herman Saxbergin jälkeläinen. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Saxberg, Herman (Pilli-Hermanni) Subject The topic of the resource pelimannimusiikki https://keuruunveraja.fi/files/original/fcd0e89312acc144c1f552a8a4f6cd7f.mp3 08cb6b5ce87c2b35b1726d8b6b04e93f Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Tällaista elämä oli - Veteraaniväen tarinoita Subject The topic of the resource sota-aika jälleenrakentaminen veteraanit Description An account of the resource Keuruun museon kustantamana ja Orvokki Vääriskosken toimittamana julkaistiin vuonna 2013 kirja, jossa 1920-1930 -luvulla Keuruulla syntyneet tai tänne muuttaneet kertovat muistojaan sodan varjosta jälleenrakentamisen aikaan. Tässä kokoelmassa voit kuunnella kirjan sisältämät tarinat. Creator An entity primarily responsible for making the resource Vääriskoski, Orvokki Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Rights Information about rights held in and over the resource Keuruun museo Sound A resource primarily intended to be heard. Examples include a music playback file format, an audio compact disc, and recorded speech or sounds. Duration Length of time involved (seconds, minutes, hours, days, class periods, etc.) 15 min 35 sek Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Se oli totista pulan aikaa Subject The topic of the resource Keuruu -- Valkelahti koulunkäynti lapsuus veturimiehet tanssipaikat pula-ajat 4H-kerhot Creator An entity primarily responsible for making the resource Tarinapiiri Vääriskoski, Orvokki Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Rights Information about rights held in and over the resource Keuruun museo Description An account of the resource Äänitiedosto avautuu painamalla ensin aiheen kohdalla olevaa kaiuttimen kuvaa TAI itse aiheen otsikkoa JA sen jälkeen painamalla sivulle avautuneen mustan vaakapalkin vasemmassa laidassa olevaa pikku NUOLTA, jonka vieressä on aikalaskuri. https://keuruunveraja.fi/files/original/46442ba1c077d246705637b7ce1591ea.mp3 8df26a1011f2e05130c2e19e6d67faaa Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Tällaista elämä oli - Veteraaniväen tarinoita Subject The topic of the resource sota-aika jälleenrakentaminen veteraanit Description An account of the resource Keuruun museon kustantamana ja Orvokki Vääriskosken toimittamana julkaistiin vuonna 2013 kirja, jossa 1920-1930 -luvulla Keuruulla syntyneet tai tänne muuttaneet kertovat muistojaan sodan varjosta jälleenrakentamisen aikaan. Tässä kokoelmassa voit kuunnella kirjan sisältämät tarinat. Creator An entity primarily responsible for making the resource Vääriskoski, Orvokki Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Rights Information about rights held in and over the resource Keuruun museo Sound A resource primarily intended to be heard. Examples include a music playback file format, an audio compact disc, and recorded speech or sounds. Duration Length of time involved (seconds, minutes, hours, days, class periods, etc.) 8 min 24 sek Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Sellufilttitakki ja vuorineuvoksettaren mannekiini Subject The topic of the resource Mänttä pukeutuminen kansanhuolto Creator An entity primarily responsible for making the resource Kuoppala, Liisa Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Rights Information about rights held in and over the resource Keuruun museo Description An account of the resource Äänitiedosto avautuu painamalla ensin aiheen kohdalla olevaa kaiuttimen kuvaa TAI itse aiheen otsikkoa JA sen jälkeen painamalla sivulle avautuneen mustan vaakapalkin vasemmassa laidassa olevaa pikku NUOLTA, jonka vieressä on aikalaskuri. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Muistoja ja dokumentteja entisajan elämästä Description An account of the resource Tässä kokoelmassa on yksityishenkilöiltä käyttöön saatuja muistelutekstejä ja aikalaisdokumentteja, kuten kirjeitä ja kouluaineita. Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document Lapsuuteni muistoihin kuuluu Veikko Hakulinen, joka ennen Jämsänkoskelle muuttoaan asui Keuruun Haapamäellä. Me lapset räpiköimme lähistöllä olevan pellonharjanteen maantielle päin laskevalla rinteellä. Pihlajaveden suunnasta Keuruulle päin hiihti kovaa vauhtia mies ilman sauvoja reppu selässään. ja vaikka Kalikkamäki oli jyrkkä (ainakin meidän lasten mielestä), niin hän kapusi sen yhtenä hujauksena ylös. Me menimme myös maantielle ja lähdemme hiihtämään hänen peräänsä, mutta mäen päälle päästyämme hänestä ei näkynyt kuin suksen jäljet lumessa. Liekö Hakulinen hiihtänyt Jusseronsalon kautta kotiinsa. Hän taisi olla ujo tai sitten oli niin keskittynyt hiihtoharjoitteluunsa, ettei koskaan puhunut meille mitään. - Raija Keskinen Hakulisen isä oli VR:llä töissä ja perhe asui Haapamäen ratapihan tuntumassa, kun Veikko menestyi hiihdossa. Olin kersalauman johdossa, kun koputtelimme Hakulisten ovella lupaa päästä Veikon mitaleita katsomaan. Veikon äiti päästi meidät sisälle. Kun Veikko tuli töistä, pyyhkäisi hän kohta hiihtämään. Veikko oli naapuruston lasten esikuva, josta oltiin ylpeitä. Asuttiin ratapihan vieressä. Pihaa ja lasten altuja ratapihan valot valaisivat. Siellä sitten paineltiin pikku-Hakulisina kaikki. - Antero Pohjonen Kun Hakulinen työskenteli Yhtyneitten paperitehtaitten palveluksessa, hän hiihti tietä pitkin 40 kilometrin lenkkejä Haapamäen suunnalla pelkästään tasatyöntöjä käyttäen. Hän ei tehnyt yhtäkään muuta liikettä vaan vahvisti näin käsivarsia. Yhtyneitten paaperitehtaitten työntekijöissä oli paljon urheilijoita ja Yhtyneitten mainoslauseen vitsailtiin olevan: "Yhtyneet urheilutehtaat, sivutuotteena paperia ja kartonkia." Hakulinen osallistui myös suunnistuskisoihin ja olimme yhtä aikaa suunnistuskisoissa Suonenjoella. Veikko oli minun kanssa, kun rupesin kompassista katselemaan kumpareella suuntaa viimeiselle rastille. Maalin kuulutukset kuuluivat jo, mutta Veikko lähtikin toiseen suuntaan. Hän naureskeli itsekin jälkeenpäin kömmähdykselle. Urheilu oli ennen iloisten veikkojen touhua. Tultiin vain metsästä naureskellen: "Miten sulla meni?" (Ainakin suunnistajat ja hiihtäjät.) - Tauno Kuoppala, Keuruu Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Siellä sitten paineltiin pikku-Hakulisina kaikki Subject The topic of the resource Keuruu Haapamäki hiihtäjät hiihto Description An account of the resource Otteita sanomalehti Keskisuomalaisen jutusta, jossa kerrottiin lukijoiden muistoja lehdessä julkaistuista vanhoista valokuvista. Creator An entity primarily responsible for making the resource Keskinen, Raija Kuoppala, Tauno Pohjonen, Antero Source A related resource from which the described resource is derived Keskisuomalainen 8.4.2018 Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Contributor An entity responsible for making contributions to the resource Ojala, Jaana https://keuruunveraja.fi/files/original/0097ab801bbd8cffbb30b0d5873d5b3a.mp3 ac7aedb97ce8a9e84d06fec28da1950e Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Creator An entity primarily responsible for making the resource Kinkamo, Sievi Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Contributor An entity responsible for making contributions to the resource Vesterinen, Liisa Lähdeaho, Soile Date Created Date of creation of the resource. 2023 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Muistoja ja dokumentteja entisajan elämästä Description An account of the resource Tässä kokoelmassa on yksityishenkilöiltä käyttöön saatuja muistelutekstejä ja aikalaisdokumentteja, kuten kirjeitä ja kouluaineita. Oral History A resource containing historical information obtained in interviews with persons having firsthand knowledge. Duration Length of time involved (seconds, minutes, hours, days, class periods, etc.) 6 min 32 s Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Sievi Kinkamo lukee Raimo-veljensä syntymäpäiville kirjoittamansa muistelmat. Subject The topic of the resource Kinkamo, Sievi siirtoväki kokemuskerronta Description An account of the resource Sievi Kinkamo lukee ääneen Raimo-veljensä syntymäpäiville kirjoittamansa muistelmat heidän lapsuudestaan. Sievi Kinkamo syntyi vuonna 1941 Turussa, josta perhe muutti Valkjärven Nirkkolaan. Evakkoaika kului Karstulassa ja Lammilla, josta muutti 1948 Keuruulle. Työura Keuruun kunnansairaalassa sairaala-apulaisena ja sittemmin terveyskeskuksessa perushoitajana. Creator An entity primarily responsible for making the resource Kinkamo, Sievi Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Contributor An entity responsible for making contributions to the resource Vesterinen, Liisa Lähdeaho, Soile Date Created Date of creation of the resource. 2023 Language A language of the resource suomi https://keuruunveraja.fi/files/original/cf39683386d73ecaebfea309d09fae16.mp3 f0f1c5991cbf17bd8c4b17f2803fbe1d Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Sievi Kinkamo lukee ääneen lapsuudenmuistojaan Lammilla. Uusi alku. Subject The topic of the resource Kinkamo, Sievi Lammi kokemuskerronta siirtoväki Description An account of the resource Sievi Kinkamo muistelee uutta alkua Lammilla evakkona. Sievi Kinkamo syntyi vuonna 1941 Turussa, josta perhe muutti Valkjärven Nirkkolaan. Evakkoaika kului Karstulassa ja Lammilla, josta muutti 1948 Keuruulle. Työura Keuruun kunnansairaalassa sairaala-apulaisena ja sittemmin terveyskeskuksessa perushoitajana. Creator An entity primarily responsible for making the resource Kinkamo, Sievi Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Contributor An entity responsible for making contributions to the resource Vesterinen, Liisa Lähdeaho, Soile Language A language of the resource suomi Date Created Date of creation of the resource. 2023 https://keuruunveraja.fi/files/original/65e73e7e59218f6d46db68f97c1eb272.mp3 a2450b5acc9eeaea1eb467e6458001f3 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Sievi Kinkamo lukee ääneen lapsuudenmuistojaan Lammilla. Subject The topic of the resource Kinkamo, Sievi Lammi siirtoväki kokemuskerronta Description An account of the resource Sievi Kinkamon isällä oli oma paja, jossa hän työskenteli. Kinkamo muistelee kepposia ja seikkailuja, joita hän teki naapurinlasten ja Raimo-veljensä kanssa. Sievi Kinkamo syntyi vuonna 1941 Turussa, josta perhe muutti Valkjärven Nirkkolaan. Evakkoaika kului Karstulassa ja Lammilla, josta muutti 1948 Keuruulle. Työura Keuruun kunnansairaalassa sairaala-apulaisena ja sittemmin terveyskeskuksessa perushoitajana. Creator An entity primarily responsible for making the resource Kinkamo, Sievi Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Contributor An entity responsible for making contributions to the resource Vesterinen, Liisa Lähdeaho, Soile Date Created Date of creation of the resource. 2023 Language A language of the resource suomi Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Muistoja ja dokumentteja entisajan elämästä Description An account of the resource Tässä kokoelmassa on yksityishenkilöiltä käyttöön saatuja muistelutekstejä ja aikalaisdokumentteja, kuten kirjeitä ja kouluaineita. Oral History A resource containing historical information obtained in interviews with persons having firsthand knowledge. Duration Length of time involved (seconds, minutes, hours, days, class periods, etc.) 13 min 02 s Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Sievi Kinkamo muistelee evakkoaikaa Lammilla Subject The topic of the resource Kinkamo, Sievi Lammi siirtoväki kokemuskerronta Description An account of the resource Sievi Kinkamo lukee ääneen lapsuuden muistojaan. Sievi Kinkamo syntyi vuonna 1941 Turussa, josta perhe muutti Valkjärven Nirkkolaan. Evakkoaika kului Karstulassa ja Lammilla, josta muutti 1948 Keuruulle. Työura Keuruun kunnansairaalassa sairaala-apulaisena ja sittemmin terveyskeskuksessa perushoitajana. Creator An entity primarily responsible for making the resource Kinkamo, Sievi Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Contributor An entity responsible for making contributions to the resource Vesterinen, Liisa Lähdeaho, Soile Date Created Date of creation of the resource. 2023 https://keuruunveraja.fi/files/original/5817ee3bf5acffdd21698b930e274d35.mp3 66a976a22a18274675f6aeb8d159debc Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Muistoja ja dokumentteja entisajan elämästä Description An account of the resource Tässä kokoelmassa on yksityishenkilöiltä käyttöön saatuja muistelutekstejä ja aikalaisdokumentteja, kuten kirjeitä ja kouluaineita. Oral History A resource containing historical information obtained in interviews with persons having firsthand knowledge. Duration Length of time involved (seconds, minutes, hours, days, class periods, etc.) 23 min Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Sievi Kinkamo muistelee Keuruun vanhaa sairaalaa Subject The topic of the resource kokemuskerronta Keuruu sairaalat Kinkamo, Sievi Description An account of the resource Sievi Kinkamo muistelee Keuruun vanhaa sairaalaa. Sievi Kinkamo syntyi vuonna 1941 Turussa, josta perhe muutti Valkjärven Nirkkolaan. Evakkoaika kului Karstulassa ja Lammilla, josta muutti 1948 Keuruulle. Työura Keuruun kunnansairaalassa sairaala-apulaisena ja sittemmin terveyskeskuksessa perushoitajana. Creator An entity primarily responsible for making the resource Kinkamo, Sievi Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Contributor An entity responsible for making contributions to the resource Vesterinen, Liisa Lähdeaho, Soile Date Created Date of creation of the resource. 2023 Language A language of the resource suomi https://keuruunveraja.fi/files/original/d50ea4f5b1611606e665373c3d969652.mp3 55086d67ac48df8bf30f9db0ecd52d6e Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Sievi Kinkamon kotiarkea lapsena Keuruulla Creator An entity primarily responsible for making the resource Kinkamo, Sievi Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Contributor An entity responsible for making contributions to the resource Vesterinen, Liisa Lähdeaho, Soile Description An account of the resource Sievi Kinkamo muistelee kotiarkea lapsena Keuruulla. Hän kuvailee kuinka äiti työskenteli aamusta iltaan: pyykkiä pestiin ja karjaa hoidettiin - eikä valittanut. Isä kengitti hevosia ja olikin siinä vallan nopea. Sievi Kinkamo syntyi vuonna 1941 Turussa, josta perhe muutti Valkjärven Nirkkolaan. Evakkoaika kului Karstulassa ja Lammilla, josta muutti 1948 Keuruulle. Työura Keuruun kunnansairaalassa sairaala-apulaisena ja sittemmin terveyskeskuksessa perushoitajana. Subject The topic of the resource Kinkamo, Sievi Keuruu kokemuskerronta siirtoväki Language A language of the resource suomi Date Created Date of creation of the resource. 2023 https://keuruunveraja.fi/files/original/b57bd9d2c3b2d4672c924962561abf9b.mp3 50870d348cc973dc68aa1f22d1d3ec40 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Sievi Kinkamo muistelee lapsuuden kotieläimiä Keuruulla Subject The topic of the resource Kinkamo, Sievi Keuruu kokemuskerronta siirtoväki Description An account of the resource Sievi Kinkamo muistelee lapsuutensa kotieläimiä Keuruulla. Sievi Kinkamo syntyi vuonna 1941 Turussa, josta perhe muutti Valkjärven Nirkkolaan. Evakkoaika kului Karstulassa ja Lammilla, josta muutti 1948 Keuruulle. Työura Keuruun kunnansairaalassa sairaala-apulaisena ja sittemmin terveyskeskuksessa perushoitajana. Creator An entity primarily responsible for making the resource Kinkamo, Sievi Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Contributor An entity responsible for making contributions to the resource Vesterinen, Liisa Lähdeaho, Soile Language A language of the resource suomi Date Created Date of creation of the resource. 2023 https://keuruunveraja.fi/files/original/6940bfd43534b37ce932ece1d3860148.mp3 53a86a4a90a3dc7fa6cd09acd89e24d1 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Sievi Kinkamo muistelee lapsuudenystäväänsä Ritvaa Keuruulla Subject The topic of the resource Sievi Kinkamo Keuruu Lapsuus kokemuskerronta siirtoväki Description An account of the resource Sievi Kinkamo muistelee lapsuudenystäväänsä Ritvaa, jonka äiti työskenteli ompelijana. He olivat hyvät leikkikaverit, mutta sitten Ritvan muutto pois vähensi yhteydenpitoa. Sievi Kinkamo syntyi vuonna 1941 Turussa, josta perhe muutti Valkjärven Nirkkolaan. Evakkoaika kului Karstulassa ja Lammilla, josta muutti 1948 Keuruulle. Työura Keuruun kunnansairaalassa sairaala-apulaisena ja sittemmin terveyskeskuksessa perushoitajana. Creator An entity primarily responsible for making the resource Kinkamo, Sievi Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Contributor An entity responsible for making contributions to the resource Vesterinen, Liisa Language A language of the resource suomi Date Created Date of creation of the resource. 2023 https://keuruunveraja.fi/files/original/208974367c98ca4ba74ab6a49997e426.mp3 97c98c2b570cd3e28d8e7b835bfe133a Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Sievi Kinkamo muistelee Peni-koiraansa, joka kävi rippikoulua. Subject The topic of the resource Kinkamo, Sievi Keuruu Kokemuskerronta Siirtoväki Description An account of the resource Sievi Kinkamo muistelee lapsuuttaan Keuruulla. Tässä hän kertoo rippikouluajasta ja Peni-koirasta, joka sekin osallistui rippikoulun käyntiin. Sievi Kinkamo syntyi vuonna 1941 Turussa, josta perhe muutti Valkjärven Nirkkolaan. Evakkoaika kului Karstulassa ja Lammilla, josta muutti 1948 Keuruulle. Työura Keuruun kunnansairaalassa sairaala-apulaisena ja sittemmin terveyskeskuksessa perushoitajana. Creator An entity primarily responsible for making the resource Kinkamo, Sievi Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Contributor An entity responsible for making contributions to the resource Vesterinen, Liisa Lähdeaho, Soile Language A language of the resource suomi Date Created Date of creation of the resource. 2023 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Muistoja ja dokumentteja entisajan elämästä Description An account of the resource Tässä kokoelmassa on yksityishenkilöiltä käyttöön saatuja muistelutekstejä ja aikalaisdokumentteja, kuten kirjeitä ja kouluaineita. Oral History A resource containing historical information obtained in interviews with persons having firsthand knowledge. Duration Length of time involved (seconds, minutes, hours, days, class periods, etc.) 8 min 07 s Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Sievi Kinkamo muistelee lapsuuttaan Keuruulla Subject The topic of the resource Kinkamo, Sievi siirtoväki Keuruu kokemuskerronta lapsuus Description An account of the resource Sievi Kinkamo on kirjoittanut lapsuusmuistoistaan Keuruulla ja lukee niitä itse ääneen. Sievi Kinkamo syntyi vuonna 1941 Turussa, josta perhe muutti Valkjärven Nirkkolaan. Evakkoaika kului Karstulassa ja Lammilla, josta muutti 1948 Keuruulle. Työura Keuruun kunnansairaalassa sairaala-apulaisena ja sittemmin terveyskeskuksessa perushoitajana. Creator An entity primarily responsible for making the resource Kinkamo, Sievi Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Contributor An entity responsible for making contributions to the resource Vesterinen, Liisa Lähdeaho, Soile Language A language of the resource suomi Date Created Date of creation of the resource. 2023 https://keuruunveraja.fi/files/original/fde1e165e8667424806459fa046d9a93.jpg eed3fb504720dea57078909c3eeaba2a Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Aarne Forsmanin kuvakokoelma Still Image A static visual representation. Examples include paintings, drawings, graphic designs, plans and maps. Recommended best practice is to assign the type Text to images of textual materials. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Siipiratasalus Elias Lönnrot Keuruulla pappilan rannassa Subject The topic of the resource Keuruu laivaliikenne uitto kirkkorakennukset höyrylaivat vesiliikenne Keurusselkä laivat Creator An entity primarily responsible for making the resource Forsman, Aarne (valokuvaaja) Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun museo Date A point or period of time associated with an event in the lifecycle of the resource 1910-luku Description An account of the resource Mustavalkoisessa kuvassa on siipiratasalus Elias Lönnrot vanhan Lapinsalmen sillan rannassa. Laiva on käynnissä, sen piipusta tulee savua. Vastarannalta otetussa kuvassa vedessä on uittamalla kuljetettavia tukkeja. Rannalla näkyy ihmisiä. Takana oikealla näkyy Keuruun uusi kirkko ja vanhan kirkon torni. Elias Lönnrot liikennöi Mäntän ja Keuruun välillä vuosina 1890-1923. Provenance A statement of any changes in ownership and custody of the resource since its creation that are significant for its authenticity, integrity, and interpretation. The statement may include a description of any changes successive custodians made to the resource. Keuruun museo / Mano Forsmanin lahjoituskokoelma https://keuruunveraja.fi/files/original/3a34d2e4968ad396f78ebe23ddde4484.jpg 5d09ba3ffb1c4fc33914835679d09a0d Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Aarne Forsmanin kuvakokoelma Still Image A static visual representation. Examples include paintings, drawings, graphic designs, plans and maps. Recommended best practice is to assign the type Text to images of textual materials. Original Format The type of object, such as painting, sculpture, paper, photo, and additional data Postikortti Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Siipiratasalus Elias Lönnrot pappilan rannassa Subject The topic of the resource laivaliikenne laivamatkailu vesiväylät laivat vesiliikenne höyrylaivat Keuruu Keurusselkä Description An account of the resource Mustavalkoisessa kuvassa on siipiratasalus Elias Lönnrot pysähtyneenä pappilan rannassa. Vastarannalta otetussa kuvassa näkyy etualalla vettä ja kaisloja ja takana vasemmalla on näkyvissä pappilan päärakennus. Kuvan oikeassa reunassa on vanha Lapinsalmen silta. Takana oikealla näkyvät Keuruun uusi kirkko ja vanhan kirkko. Creator An entity primarily responsible for making the resource Forsman, Aarne (valokuvaaja) Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun museo Date A point or period of time associated with an event in the lifecycle of the resource 1910-luku Provenance A statement of any changes in ownership and custody of the resource since its creation that are significant for its authenticity, integrity, and interpretation. The statement may include a description of any changes successive custodians made to the resource. Keuruun museo / Mano Forsmanin lahjoituskokoelma Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Kiehtovaa vanhaa Keuruuta Subject The topic of the resource Keuruu paikallishistoria rakennusperintö kulttuurihistoria Description An account of the resource Kokoelmasta löydät tietoja Keuruun kulttuurihistoriallisista kohteista. Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kirjasto Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document Vesistöt ovat olleet Keuruulla tärkeitä kulkureittejä. Kirkkoveneillä tultiin Keurusselän poikki kirkkoon Mäntästä saakka. Keurusselän ensimmäinen höyrylaiva Keuru kuljetti vuodesta 1885 tavaraa, puuta ja matkustajia Kolhosta Mäntän kautta Keuruulle. Kirkkomatkalaisia kuljetettiin sunnuntaisin. Keuru-laivan liikennöinti loppui laivan huonokuntoisuuden vuoksi vuonna 1901. Mäntän patruuna G. A. Serlachius osti siipirataslaiva Elias Lönnrotin Keuruulle vuonna 1890. Laivan oli rakennuttanut Adolf Törngren ja se liikennöi vuodesta 1865 ensin Pyhäjärvellä ja sitten Näsijärvellä. Laivan nimi johtui siitä, että Elias Lönnrot oli toiminut Törngrenin omistamassa Laukon kartanossa kotiopettajana. 80 hevosvoiman höyrykone liikutti 31 metriä pitkää laivaa 20 kilometrin tuntivauhdilla. S/s Elias Lönnrotin tarkoituksena oli kuljettaa Keurusselällä rahtia ja puutavaraa, mutta sunnuntaisin se kuljetti myös kirkkoväkeä pappilan rantaan. Rautatien tultua Keuruun kirkonkylään vuonna 1897 matkustajat ja tavaraliikenne siirtyivät vähitellen kiskoille. Liikenne Mäntästä Keuruulle tehtiin vielä siipirataslaivalla. S/s Elias Lönnrot sai kilpailijan vuonna 1912, kun Kolhon Höyrysaha osti Tähti-nimisen höyrylaivan. Se liikennöi Kolhosta Keuruulle kahdesti viikossa. Vilppulan ja Mäntän seurakuntien itsenäistyminen ja siitä johtunut kirkkoliikenteen väheneminen sekä Keuruu-Kolho maantien valmistuminen olivat lopullisia iskuja Keurusselän laivaliikenteelle. S/s Elias Lönnrot romutettiin Mäntässä vuonna 1926. Jäljelle jäi vain ruori, joka kuuluu Gösta Serlachiuksen taidesäätiön kokoelmiin. Keuruulla heräsi 1980-luvun alussa ajatus Elias Lönnrotin palauttamisesta Keurusselälle. Laivan dieselmoottorilla varustettu kopio valmistui Valmetin Laivateollisuus Oy:n telakalla Turussa. Laiva tuotiin maanteitse Keuruulle ja se alkoi liikennöidä kesäkuussa 1986. Ahtolan satama on laivan kotisatama. Tänään m/s Elias Lönnrot on tärkeä osa Keuruun matkailuelämää. Lähteet: www.vanhakeuruu.fi Tuomi-Nikula, Jorma 1986: Elias Lönnrot, Suomen viimeinen siipirataslaiva. Keurusprint. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Siipirataslaiva Elias Lönnrot Subject The topic of the resource Keuruu laivat vesiliikenne Keurusselkä risteilyalukset vesistöt 1800-luku 1900-luku Serlachius, G. A. Kolho (Mänttä-Vilppula) Mänttä-Vilppula henkilöliikenne tavaraliikenne Description An account of the resource Vuonna 1986 valmistunut M/S Elias Lönnrot tekee kesäisin risteilyjä Keurusselällä. Sen esikuva on vuodesta 1890 vesistöllä seilannut siipirataslaiva Elias Lönnrot. Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Date Created Date of creation of the resource. 2021 https://keuruunveraja.fi/files/original/dbada9bdc8debc9d3a689f8fd0570ef2.jpg 4cfeccd58df52e430cb05bb074ca4708 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Jorma Luotion Keuruu kuvakokoelma Subject The topic of the resource Keuruu Description An account of the resource Kokoelma sisältää valokuvaaja Jorma Luotion Keuruu-aiheisia valokuvia, jotka on julkaistu vuonna 1987 Keuruu-nimisessä kirjassa. Kirjan kustansi Kustannusyhtiö Otava ja esittelytekstit siihen kirjoitti Jussi Rainio. Jorma Luotio lahjoitti kuvat Keuruun kaupungille vuonna 2018. Kuvakokoelmaa hoitaa Keuruun museo. Creator An entity primarily responsible for making the resource Luotio, Jorma Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun museo Date A point or period of time associated with an event in the lifecycle of the resource 1980-luku Rights Holder A person or organization owning or managing rights over the resource. Keuruun museo Still Image A static visual representation. Examples include paintings, drawings, graphic designs, plans and maps. Recommended best practice is to assign the type Text to images of textual materials. Original Format The type of object, such as painting, sculpture, paper, photo, and additional data valokuva Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Siipirataslaiva Elias Lönnrot Ahtolan satamassa Subject The topic of the resource Keuruu laivaliikenne laivat vesiliikenne Keurusselkä kirkkorakennukset risteilyalukset satamat Description An account of the resource Uusi siipirataslaiva "Elias Lönnrot" rakennettiin vuonna 1986 ja vihittiin käyttöön 18.6. samana vuonna. Kuvassa näkyy laiva sivuprofiilissa Ahtolan satamassa, taustalla Keuruun kirkon torni. Creator An entity primarily responsible for making the resource Luotio, Jorma Source A related resource from which the described resource is derived Keuruun museo / Jorma Luotion Keuruu kuvakokoelma Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun museo Rights Holder A person or organization owning or managing rights over the resource. Keuruun museo https://keuruunveraja.fi/files/original/faa2c07726ef5641dd14fbdee3cceba2.jpg d0edf341b4c22f8684dd09eaa132debd Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Aarne Forsmanin kuvakokoelma Still Image A static visual representation. Examples include paintings, drawings, graphic designs, plans and maps. Recommended best practice is to assign the type Text to images of textual materials. Original Format The type of object, such as painting, sculpture, paper, photo, and additional data Postikortti Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun museo Title A name given to the resource Siipirataslaiva Elias Lönnrot tulossa Pappilan rantaan Subject The topic of the resource laivaliikenne Keuruu vesiliikenne höyrylaivat laivamatkailu Keurusselkä laivat Description An account of the resource Kuvassa vasemmalla näkyy siipirataslaiva Elias Lönnrot kauempana järvellä tulossa rantaan. Kuva otettu rannalta, jossa edessä näkyy aita ja hiekkatietä ja niiden takana rannassa ruohoa ja neljä ihmistä. Oikealla kauempana näkyy rantaa ja veneitä. Creator An entity primarily responsible for making the resource Forsman, Aarne Source A related resource from which the described resource is derived Keuruun museo / Mano Forsmanin lahjoituskokoelma Date A point or period of time associated with an event in the lifecycle of the resource 1910-luku Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Haapamäen muistelupiiri Description An account of the resource Keuruun Kansalaisopiston Haapamäen muistelupiiri muistelee kokoontumisissaan Haapamäen menneisyyttä, ihmisiä ja tapahtumia. Osa muistoista kirjoitetaan tekstiksi ja julkaistaan. Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document Haapamäen ratapiha on laaksossa kahden harjun välissä. Asutusta on molemmilla puolilla ja ratapiha oli ylitettävä, jos tahtoo siirtyä puolelta toiselle. Pihlajavedelle vievän maantien ylikäytävä ratapihan pohjoispäässä oli vaarallinen paikka, kun siltaa ei vielä ollut. Ylikäytävällä oli portti, ja portinvartija. Yksi heistä oli Serafia Niemiö, kutsumanimeltään Holoviia. Pitkässä mustassa hameessa, huivi päässä hän päästi matkalaisia portista ylikäytävälle. Ensimmäisen maailmasodan aikana ylikäytävällä muistettiin olleen sotilaita vartioimassa kulkua. Radan ylittävä maantiesilta rakennettiin Porin radan rakennustöiden yhteydessä vuonna 1938. Sillalla on ollut arkikäytössä monta nimeä. Jotkut puhuivat Osuuskaupansillasta, toiset Peltokosken sillasta. Ylikäytävän ja myöhemmin sillan pielessä oli pitkään käyty kauppaa. Feliks Peltokosken kauppa oli 1940-ja 1950-luvuilla monelle tärkeä kohtaamispaikka. <h4>Kävelysiltaa toivotaan</h4> Maantiesillan rakentamisen jälkeen oli vielä tarvetta 16-raiteisen ratapihan ylittävälle kävelysillalle lähempänä asemaa. Liikenne asemalla oli vilkasta. Muun muassa junalla saapuvat Haapamäen yhteiskoulun oppilaat lähtivät harvoin kiertämään kouluun maantiesillan kautta. Suorin tie oli lyhyin tie. Kouluun mentiin asemalta ratapihan yli, junien ali tai veturien edestä. Kiellettyähän se oli, mutta eipä rata-alueella liikkujia valvottu. Joskus poliisi saattoi huomauttaa asiasta. Porin radan rakennustöiden yhteydessä Rautatiehallituksessa keskusteltiin kävelysillan tarpeesta. Siltahanke ei kuitenkaan edennyt, vaikka Haapamäen asutuksen jakautuminen ratapihan länsi- ja itäpuolelle aiheutti jatkuvasti vaaratilanteita. Joulun alla 1959 Suur-Keuruun sanomien Joulupuuro-osuudessa kerrottiin, että jalankulkijoita aletaan kuljettaa helikopterilla ratapihan yli. Tämän ajateltiin tosin toteutuvan vasta vuonna 2000. Huumoria tai ei, Haapamäen kehityshankkeet olivat aina pitkissä kantimissa. <h4>Vihdoinkin toive toteutuu</h4> Lopulta vuoden 1961 loppukesällä aloitettiin kävelysillan perustustyöt. Betonipilarit valettiin lokakuussa. Joulukuussa 1961 julkistettiin Suur-Keuruun sanomissa pidetyn sillan nimikilpailun tulos. Voittajaehdotus oli Heikinsilta. Nimellä viitattiin ratamestari Heikka Heinoseen, jonka panos Haapamäen kehittämisessä oli ollut vertaansa vailla. Sillan nimeksi oli ehdotettu myös Haapasiltaa ja Oikosiltaa. Myös Huokausten silta oli ollut yksi nimiehdotus, olihan huokaus jos toinenkin päässyt ilmoille, ennen kuin siltahanke toteutui. Sillan teräsosat saapuivat Turusta ja Tampereelta Haapamäelle 14.5.1962 iltapäivällä. Kuljettavalla junalla oli pituutta yli 200 metriä ja siinä oli 52 akselia. Yleisradiokin uutisoi siltakuljetuksen liikkeistä, niin poikkeuksellinen se oli. Kesäkuun lopussa silta oli saatu rakennettua paikoilleen, ja heinäkuussa tehtiin viimeistely- ja maalaustöitä. Sillan harjakaisia ja sillan rakennustyön päättäjäisiä vietettiin 6.8.1962. Tarjoilun lomassa pidettiin puheita. Keuruun kunnanjohtaja Jaakko Loven korosti, että silta oli tehty Valtion Rautateiden ja Keuruun kunnan hyvässä yhteistyössä. Työntekijäin puolesta puhui Artturi Salmela, joka korosti myös hyvää yhteistyötä. Hän oli tyytyväinen, että silta oli nyt paikallaan vuosien soutamisen ja huopaamisen jälkeen. <h4>Heikinsilta yhdistää</h4> Sillan molemmissa päissä oli alusta asti liikennemerkit kieltämässä ajoneuvolla ylittämisen. Keskustelua käytiin myös siitä, onko silta vain jalankulkusilta, vai sallitaanko myös polkupyöräliikenne. Sitä lähdettiinkin pian puoltamaan. Muisteltiin, että alakoululaisten liikennekilpailuissa 1960-luvulla silta tuli ylittää pyörää taluttaen ja ajoneuvolla ajo kielletty -liikennemerkin merkitystä kyseltiin. Heikinsilta pääsi uutisiin 9.6.2010, kun tukkirekan lastausnosturi törmäsi siltaan ja sen läntinen elementti putosi alas. Onneksi painava siltaelementti rysähti puutavarakuorman päälle, eivätkä ajoneuvon hytti ja kuljettaja vahingoittuneet. Silta korjattiin, ja se jatkoi merkittävää tehtäväänsä ratapihan kahden puolen yhdistäjänä. Kysymyksiä keskustelun tueksi: 1. Kuinka sillan olemassaolo on vaikuttanut elämääsi? 2. Kuinka tärkeä Heikinsilta on Haapamäelle? 3. Millä nimellä maantiesiltaa kutsuttiin? Miten itse kutsut sitä? 4. Millainen Heikinsillan rakennusaika oli? Odotettiinko siltaa innolla? <h4>Lähteet:</h4> Aamulehti 3.2.1938 Suur-Keuruun sanomat 22.12.1953, 17.2.1959, 8.7.1961, 11.8.1961, 19.9.1961,6.10.1961, 24.11.1961, 15.12.1961, 15.5.1962, 24.7.1962, 10.8.1962. Suur-Keuruu 11.6.2010 Elämän risteysasemalla : koulunkäyntiä Haapamäen yhteiskoulussa 1942-1950 / toimituskunta Jaakko Lavaste & al. Ilmestynyt vuonna 2000. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Sillat yli ratapihan Subject The topic of the resource Haapamäki (Keuruu) rautatiet rautatieasemat sillat sillanrakennus 1960-luku 1930-luku muistot muistelu kokemuskerronta Description An account of the resource Haapamäen muistelupiirissä muisteltiin ja selviteltiin rautatieläiskylää jakavan ratapihan ylittävien siltojen vaiheita. Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Date Created Date of creation of the resource. 2024 https://keuruunveraja.fi/files/original/cd753adab6f179970fb88b044ff55a51.jpg f1e7c0f69fa383a947aabbf0a7d6e55b Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Jorma Luotion Keuruu kuvakokoelma Subject The topic of the resource Keuruu Description An account of the resource Kokoelma sisältää valokuvaaja Jorma Luotion Keuruu-aiheisia valokuvia, jotka on julkaistu vuonna 1987 Keuruu-nimisessä kirjassa. Kirjan kustansi Kustannusyhtiö Otava ja esittelytekstit siihen kirjoitti Jussi Rainio. Jorma Luotio lahjoitti kuvat Keuruun kaupungille vuonna 2018. Kuvakokoelmaa hoitaa Keuruun museo. Creator An entity primarily responsible for making the resource Luotio, Jorma Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun museo Date A point or period of time associated with an event in the lifecycle of the resource 1980-luku Rights Holder A person or organization owning or managing rights over the resource. Keuruun museo Still Image A static visual representation. Examples include paintings, drawings, graphic designs, plans and maps. Recommended best practice is to assign the type Text to images of textual materials. Original Format The type of object, such as painting, sculpture, paper, photo, and additional data valokuva Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Siltatanssit Lapinsalmen sillalla Subject The topic of the resource Keuruu sillat tanssit 1980-luku Description An account of the resource Lapinsillalle tultiin jo viime vuosisadalla katsomaan "Eliaan" tuloa ja lähtöä. Uuden "Elias Lönnrotin" kunniaksi kesällä 1986 järjestettiin ensimmäiset siltatanssit. Kuvassa etualalla selin soittamassa Keuruun pelimannit. Sillalla ihmisiä tanssimassa ja katsomassa lähestyvää "Elias Lönnrot" alusta. Creator An entity primarily responsible for making the resource Luotio, Jorma Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun museo Date A point or period of time associated with an event in the lifecycle of the resource 1986 Rights Information about rights held in and over the resource Keuruun museo Rights Holder A person or organization owning or managing rights over the resource. Keuruun museo Source A related resource from which the described resource is derived Keuruun museo / Jorma Luotion Keuruu kuvakokoelma https://keuruunveraja.fi/files/original/a514f3ba914d31ad8db2a1bb4ca5eed3.jpg d9a3be53e7d8c0f29fc7eede236067fb Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Jussi Rainion kuvakokoelmat Description An account of the resource Kokoelmassa on valokuvia Keuruun yhteiskoulun rehtorina toimineen kotiseutuneuvos Jussi Rainion kuvakokoelmista. Osa valokuvista on hänen itse ottamiaan, osan alkuperää ei tunneta. Still Image A static visual representation. Examples include paintings, drawings, graphic designs, plans and maps. Recommended best practice is to assign the type Text to images of textual materials. Original Format The type of object, such as painting, sculpture, paper, photo, and additional data valokuva Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Sisäkuva Keuruun yhteiskoulusta rakennusajalta Subject The topic of the resource Keuruu kirkonkylät keskustat koulut koulurakennukset yhteiskoulut rakentaminen rakennushankkeet interiöörit Description An account of the resource Värivalokuvassa on Keuruun yhteiskoulun rakenteilla oleva koulun sali. Salin lattialla on puutavaraa. Salissa seisoo lapsi katsomassa kohti ikkunoita. Keuruun yhteiskoulua alettiin rakentaa keväällä 1960. Koulu valmistui vuonna 1961. Creator An entity primarily responsible for making the resource Rainio, Jussi, kuvaaja Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Date A point or period of time associated with an event in the lifecycle of the resource 1960-luku Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Eeva-Liisa Honkasen kokoamaa aineistoa Koillis-Keuruulta Subject The topic of the resource Keuruu Keuruu -- Asunta Keuruu -- Huttula Description An account of the resource Eeva-Liisa Honkasen kokoamaa aineistoa Asunnalta ja Huttulasta Creator An entity primarily responsible for making the resource Honkanen, Eeva-Liisa Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document Sotakesä Oli ollut rauhallisempaa rintamilla, kunnes vihollinen hyökkäsi kesäkuun 9 p:nä ap. Heti alkoi jännittyneisyys. Pian rupesi kulkemaan evakkojunia. Alkoi tulla suruviestejä enemmän kuin ennen. Junia keskeytettiin ja ne myöhästyivät useita tunteja. Suomalaisten täytyi perääntyä yhä rintamalla. Lomalla olevien miesten lomat loppuivat. Heidän täytyi lähteä joukkoihinsa. Uutisissa kerrottiin, että taas oli luovutettu se ja se paikkakunta. Kunnes eräänä jo kerrottiin, että Viipurissa on kovat taistelut. Suomalaiset taistelivat sitkeästi, mutta raskain tappioin heidän täytyi vetäytyä. Viipurin pohjoispuolella taisteltiin ankarasti. Antrean eteläpuolella oli veljeni taisteluissa. Mutta ei hän kaatunut. Kun sitten eräänä aamuna heräsin, oli Erkki lomalla. Kun hän oli lomalla, tuli aselepo ja vähän ajan perästä rauha. Mutta millainen rauha, Venäjä vaati Suomelta maa-alueita, lentokenttiä, sotalaivat kaikki, rahaa dollareina 300 milj. ja y.m. Sitten oli saksalaisten poistuttava Suomesta. Etelä-Suomesta he poistuivat suosiolla. Mutta pohjoisessa he rupesivat polttamaan kyliä ja siltoja. Nyt piti sotia Saksaa vastaan. Suomalaiset etenivät yhä pohjoisemmaksi. Mutta vieläkin siellä tapellaan. Saksalaiset rupesivat ottamaan panttivankeja ja uhkasivat tappaa heidät, ellei sotatoimia heitä vastaan lopeteta. Nyt on melkein kaikki vangit päässeet vapaaksi. Nyt ovat saksalaiset polttaneet Rovaniemen, ettei sen 700 rakennuksesta ole jäljellä 7 kymmentä. Mutta kyllä ne häviävät, sillä ei niitä ole niin paljoa siellä, että ne olisivat voittamattomia. Sankarihautajaisissa Olin sankarihaudalla Keuruulla. Siellä haudattiin monta isänmaan puolustajaa. Täältä Huttulasta oli kaatunut Veikko Kuukkanen. Haudalla ammuttiin kunnialaukauksia. Kunkin sankarin osalle ammuttiin kolme laukausta. Pian kului aika ja juna saapui myös pian. Se kulki nopeasti, kun oli pikkuisen myöhästynyt. Kun tulimme kotiin, söin heti. Illalla menimme Kuukkaseen. Äiti, isä ja minä. Siellä oli jo vieraita korviketta juomassa. Siellä oli hyvää pullaa ja kakkua. Viivyimme siellä pari tuntia. Miehet menivät katselemaan ulkorakennuksia. Minä menin heidän kanssaan. Siellä oli eräs toinen poika, jonka kanssa pian tutustuin. Pian lähdimme pois. Kuukkasilta oli kaatunut ainoa poika. Kotiuttamisaikana Nyt on sota loppunut Suomen kohdalta. Miehet palaavat sotatoimista. Junissa ei saanut paljon siviilimatkustajia olla. Junat myöhästyivät. Tänne Huttulaankin tuli miehiä kotiin. Joka paikassa pidettiin ja pidetään kotiuttamisjuhlia. Niissä miehet otetaan ystävällisesti vastaan. Siellä on jumalanpalveluksia ja sitten tarjotaan korviketta ja virvokkeita. Kotirintamalla ei nyt ole työn puutetta. Mutta ei tahdo olla työpaikkoja kaikille. Mutta ehkäpä ne työolot järjestyvät aikanaan. Monella miehellä ei ole juuri ollenkaan omia vaatteita, siksi valtio antaa heille asetakin, lakin, housut ja kengät. Pitkä lupa Itsenäisyyspäivän jälkeen saimme pitkän loman, melkein koko viikon. Keskiviikkona alkoi ja seuraavalla viikolla tiistaina loppui. Itsenäisyyspäivänä menin ensin Haapamäelle siskon luo. Saara-siskoni lähti mukaan. Menimme sinne kymmenen junalla aamulla. Mailis-siskollani on pieni poika. Ei vielä vuodenkaan vanha. Poika on aina iloinen ja leikkisä. Kahdentoista junalla tulimme Keuruulle. Menimme Kansallispirtille sotilaiden vastaanottojuhlaan. Ihmisiä oli salissa niin paljon, että täytyi tunkemalla tunkeutua sinne. Esittäjän ääntä kuului, mutta ei näkynyt häntä. Juhlaa kesti melkein klo 5 asti. Sitten tarjoiltiin korviketta pullan kera. 5:deltä alkoivat elokuvat. Kuvan nimi oli ”Miesmalli”. Se oli kiva kuva. Kun se loppui, menimme asemalle. Siellä tapasin tuttuja poikia, joiden kanssa juttelin. Juna oli myöhässä. Mutta pian kului aika jutellessa. Juna saapui ja puolen tunnin kuluttua olimme Huttulassa. Juoksin kotiin ja heittäydyin uupuneena vuoteelle. Rauhan tultua Euroopassa on tullut rauha ja sota on päättynyt. Se on kestänyt jo viisi vuotta. Saksa on menettänyt paljon tässä sodassa. Taistelut on taisteltu. Kovimmat taistelut olivat Saksan alueella. He puolustivat maataan viimeiseen saakka. Saksalle tuli ankarat rauhanehdot. Saksalaisen sotaväen täytyi lähteä Tanskasta ja Norjasta. Eikä heitä paljon jää Saksaankaan. Saksan johtajat on vangittu tai teloitettu. Hitlerin, Göringin ja Dönitzin sanotaan kuolleen, mutta en tiedä, onko se totta. Dönitziä on ajettu takaa Alpeille asti. Kenraali Jodl allekirjoitti rauhansopimuksen Saksan puolesta. Kenraali Eisenhover allekirjoitti liittoutuneitten puolesta. Rauhasta täytyisi tulla lopullinen, sillä rauha rakentaa. Sota sortaa. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Sodan vaiheita ja elämää Keuruulla Subject The topic of the resource Huttula sota-aika Kansallispirtti Description An account of the resource Vuonna 1932 syntyneen Veikko Kinnusen ainekirjoituksia sodan ajalta. Niissä hän kertoo sodasta sen eri vaiheissa ja sen vaikutuksesta keuruulaisten elämään. Creator An entity primarily responsible for making the resource Kinnunen, Veikko https://keuruunveraja.fi/files/original/25d4ed9b01ae379cc65d824b792e4050.mp3 eb84c02fe843eec258619a325a4c473c Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Tällaista elämä oli - Veteraaniväen tarinoita Subject The topic of the resource sota-aika jälleenrakentaminen veteraanit Description An account of the resource Keuruun museon kustantamana ja Orvokki Vääriskosken toimittamana julkaistiin vuonna 2013 kirja, jossa 1920-1930 -luvulla Keuruulla syntyneet tai tänne muuttaneet kertovat muistojaan sodan varjosta jälleenrakentamisen aikaan. Tässä kokoelmassa voit kuunnella kirjan sisältämät tarinat. Creator An entity primarily responsible for making the resource Vääriskoski, Orvokki Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Rights Information about rights held in and over the resource Keuruun museo Sound A resource primarily intended to be heard. Examples include a music playback file format, an audio compact disc, and recorded speech or sounds. Duration Length of time involved (seconds, minutes, hours, days, class periods, etc.) 4 min 15 sek Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Sodankäyneeltä kävi talon teko Subject The topic of the resource kirkonkylät Keuruu -- Kaleton sota-aika jälleenrakentaminen Creator An entity primarily responsible for making the resource Hokkanen-Ahola, Anna-Liisa Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Rights Information about rights held in and over the resource Keuruun museo Description An account of the resource Äänitiedosto avautuu painamalla ensin aiheen kohdalla olevaa kaiuttimen kuvaa TAI itse aiheen otsikkoa JA sen jälkeen painamalla sivulle avautuneen mustan vaakapalkin vasemmassa laidassa olevaa pikku NUOLTA, jonka vieressä on aikalaskuri. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Haapamäen muistelupiiri Description An account of the resource Keuruun Kansalaisopiston Haapamäen muistelupiiri muistelee kokoontumisissaan Haapamäen menneisyyttä, ihmisiä ja tapahtumia. Osa muistoista kirjoitetaan tekstiksi ja julkaistaan. Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document Sota-aikana ja pitkään sen jälkeen oli pulaa kaikesta. Kaikki ne, jolla vähänkin oli mahdollisuutta, viljelivät itse osan ravinnostaan. Haapamäen rautatieläiskylän talojen pihamailla oli perunapelto, sipulipenkki, juurikasvimaa, mansikkamaa ja marjapensaita. Monella perheellä oli kanoja, monella myös lehmä. Kesällä hankittiin possu, lihotettiin sitä hartaasti ja syksyllä se sitten teurastettiin ja syötiin. Lampaitakin pidettiin villan takia. Talveksi ne vietiin hoitoon maatiloille ja käytiin talkootöissä talossa lampaiden ylläpitoa vastaan. Sodan myötä Haapamäelläkin tarjottiin perheille viljelypalstoja. Niitä oli ainakin Pihlajaojalla ja Korsukylän alueella. Pihlajaoja kaavoitettiin sittemmin asuintonteiksi. Haapamäen yhteiskoulun opettaja Selma Cajanuksella oli talonsa ympärillä runsas puutarha. Selmalla oli myös kanoja ja kalkkunoita. Yhteiskoulun oppilaiden oikopolku kulki Selman omistamien kahden rakennuksen välistä ratapihalta yhteiskoululle. Joskus matkaan tuli vauhtia, kun kalkkunat hätyyttelivät koulukkaita. Niin lähtemättömän vaikutuksen kalkkunat tekivät, että ne ilmestyvät kuulemma uniin vielä vuosikymmenien päästä! Marjojen keruuseen lähdettiin pienestä pitäen. Puolukoita kerättiin ja niitä säilöttiin survottuna isossa saavissa. Sitä taas säilytettiin aitassa tai muussa ulkorakennuksessa. Talvella survos jäätyi ja siitä hakattiin petkeleellä puolukkaa vaikkapa puolukkapuuron tarpeeksi. Mustikkaa kerättiin ja siitä keitettiin mehua, jota säilytettiin kellarissa. Tuoreita marjoja syötiin ja tehtiin mustikkapiirakkaa. Mustikoita myös kuivattiin odottamaan myöhempää käyttöä. Marjojen noukkiminen toi monelle perheelle lisätuloja. Lapsetkin olivat mukana marjaretkillä, jonne saatettiin pyöräillä useita kilometrejä ja tulla monen mustikkaämpärin kanssa kotiin. Moni muistaa Kutoja-Lempin eli Lempi Winstenin, joka nimensä mukaan kutoi haapamäkisille paitoja, sukkia ja housuja. Hän myös keräsi marjoja ja möi niitä. Metsissä kasvoi myös sieniä. Harvat keräsivät sieniä ruoaksi, vaikka niiden käyttöön kursseilla yritettiinkin kannustaa. Karjalaisten tulon myötä sienien käyttö ruokana alkoi vähitellen tulla kaikille tutuksi. Suolasienet, kantarellit ja korvasienet kelpasivat myös myytäväksi. Rautatieläisperheet olivat tärkeää työvoimaa Haapamäen maatiloille. Talkooväki oli perunanpanossa, lantunharvennuksessa, kitkemässä, heinäpellolla, elonkorjuussa ja perunannostossa. Talkooväki sai palkakseen ruoan talossa. Palkkana saattoi myös olla vaikkapa perunoita, leipää, jauhoa tai maitoa. Talkooväki piti hyvänä talkoopaikkana sellaista, jossa sai ruokaa mahansa täyteen ja vielä leivän kainaloon. Toista taloa pidettiin hyvänä talkoopaikkana, koska siellä sai aina voita leivän päälle. Sota-aikaan oli työvelvollisuus. Rautatieläisten vaimot olivat tärkeää työvoimaa maatiloilla, joilla kärsittiin työvoimapulasta miesten ollessa rintamalla. Sodan aikaan kaikki oli kortilla. Kansanhuolto säännösteli kaikkea. Kansanhuoltotoimisto sijaitsi Keuruulla ja kerran viikossa sieltä tultiin Haapamäen Suojalle ja pistettiin toimisto pystyyn sinne. Kansanhuollon sihteeri oli Lauha Ahoranta. Hänellä oli muutama apulainen. Kansanhuoltopäivänä voi yrittää neuvotella korttiannosten korottamisesta tai anoa korttia vaikkapa kenkien hankintaan. Silloin oli paljon väkeä kylällä ja moni pahalla tuulella, kun haluttua muutosta korttiannoksiin tai ostolupaa ei tullutkaan. Tyhjästä oli Kansanhuollonkaan paha antaa. Maatiloilla oli luovutusvelvollisuus eli oman käytön yli jäävä osa tuotteista piti luovuttaa valtiolle. Kotitarvemyllyjä pistettiin kiinni. Rottakohan niiden lukot sitten söi, kun ne kuitenkin toimivat. Kerran eräs muori oli ilmoittanut kansanhuollolle, että hänellä oli lammas ja karitsa. Tosiasiassa karitsoja olikin kaksi. Tarkastaja saapui paikalle. Muoria jännitti, mahtoiko toinenkin karitsa määkäistä ja paljastaa asian oikean laidan. Muori alkoi pahoitella tarkastajan reikäisiä ja huonoja lapasia ja niinhän siinä kävi, että tarkastaja sai uudet lapaset ja muorilla oli yksi lammas ja yksi karitsa. Haapamäen rautatiesolmun läpi matkasi sota-aikana ja vielä 1950-luvun alussa paljon karjavaunuja. Lehmiä oli tarpeen lypsää asemalla pysähdyttäessä. Lypsytaitoiset rautatieläiset saivatkin lypsypalkakseen maitoa, mikä oli tietysti tiukkana aikana hyvä palkka. Myös evakkojunien lehmiltä saattoi pyytäjä saada maitoa. Kysymyksiä keskustelun tueksi. 1. Miten sota-aikana ja pula-aikana selviydyttiin? Mistä kaikkialta ruoka tuli? 2. Metsän antimet ovat olleet tärkeitä. Mitä sieltä kerättiin? 3. Tekstissä puhutaan talkoista. Mitä ne ovat? 4. Millainen oli hyvä talkoopaikka? Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Sodasta, sadosta, säännöstelystä ja talkoista Subject The topic of the resource Keuruu rautatieläiset sota-aika säännöstely talkoot elintarvikkeet maatilat sadonkorjuu marjanpoiminta lehmät karjanhoito kansanhuolto muistelu kokemuskerronta muistot Haapamäki (Keuruu) 1940-luku 1950-luku Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Date Created Date of creation of the resource. 2020 Description An account of the resource Haapamäen muistelupiiriläiset muistelevat sota-ajan säännöstelyä ja rautatieläiskylän elämää silloin, kun kaikesta oli pulaa. https://keuruunveraja.fi/files/original/cfc6efdefac99b9bc013c03b57d32976.jpg 67f7e2b48cb37905a7bbf9bbbd18bc1a Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Soinne, Laura Source A related resource from which the described resource is derived http://www.finna.fi/Cover/Show?id=museovirasto.E967A76F3335FBFE532CEEAFC99D4B5B Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Henkilögalleria Description An account of the resource Kokoelmassa on pienoiselämäkertoja keuruulaisista merkkihenkilöistä. Henkilö Biografia Lyhyt kuvaus henkilön elämästä ja teoista Laura Soinne tunnetaan keuruulaisen runoilijan Einari Vuorelan puolisona, mutta hänellä oli myös oma merkittävä ura kirjailijana. Hän kirjoitti satuja, näytelmiä ja romaaneja. Lastenkirjailijana Sointeella oli oma tyylinsä ja hänen satujaan voidaan kutsua jopa kauhusaduiksi. Joskus hän kirjoitti niistä useita versioita, joissa alkuperäisen tarinan pelottavimpia kohtia muokattiin lempeämpään suuntaan. Näytelmäkirjailijana Soinne oli omana aikanaan suosittu ja tunnettu, ja hänen näytelmiään esitettiin paljon iltamissa ja harrastajanäyttämöillä. Joitakin hänen romaanejaan on filmatisoitu, kuten. Synnin puumerkki (v. 1942, ohj. Jorma Nortio). Sointeelle myönnettiin v. 1980 Valtion kirjallisuuspalkinto. Elinvuodet Syntymä- ja kuolinvuosi 1897-1992 Kirjallisuutta Tähän keskeisimmät henkilöstä kertovat lähdeteokset (jos on). Riihimäki Lea, Laura Soinne-Vuorela kirjailijana. Keuruun joulu 1984. <a href="http://digi.kirjastot.fi/items/show/121116">http://digi.kirjastot.fi/items/show/121116</a> Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Soinne, Laura Subject The topic of the resource Keuruu--Jukojärvi kirjailijat https://keuruunveraja.fi/files/original/952da0706b77b57c6a14b9678d60cd10.jpg a81f19c97cf43b5ad8f2c9d7369fab50 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Keuruun maatalousseuran kuvakokoelma Subject The topic of the resource kylät maatalous Description An account of the resource Maatalousteknikko Oiva Kamppi toimi Keurusseudulla maatalousneuvojana 1950-1960 -luvuilla. Työnsä ohessa hän kulki kameran kanssa pitkin Keuruun kyliä. Tässä kokoelmassa on hänen ottamiaan kuvia näiltä matkoilta sekä reprokuvia, joita hän kuvasi asiakkaittensa kotialbumeista maatiloilla käydessään. Tuoreimmat kuvat ovat Kampin seuraajien, Pekka Mennalan ja Markku Kuuselan ottamia. Kuvat on saatu lahjoituksena Keuruun maatalousseura ry:ltä kaupunginkirjaston kotiseutukokoelmaan. Mikäli tiedät kertoa kuvista lisää, toivomme sinun ilmoittavan niistä meille sivustolla olevan Ota yhteyttä -painikkeen kautta. Still Image A static visual representation. Examples include paintings, drawings, graphic designs, plans and maps. Recommended best practice is to assign the type Text to images of textual materials. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Sokerijuurikkaan nostajia Ilvesjärvellä Description An account of the resource Kuvassa kolme henkilöä seisoo pellolla. Naisilla on käsissään sokerijuurikkaita ja mies seisoo heidän vieressään nostettujen juurikkaiden äärellä. Osa juurikkaista heidän edessään on vielä nostamatta. Taustalla näkyy syysruskainen sekämetsä ja maatilan rakennuksia. Henkilöiksi on tunnistettu Hannu Rahikkala, Aili Lehtonen ja Impi Pitkänen, jotka ovat Ilvesjärven pellolla. Taustan maatila on Rintalan tila. Creator An entity primarily responsible for making the resource Kamppi Oiva Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Subject The topic of the resource Jukojärvi (Keuruu : kylä) maatalous maanviljely hyötykasvit sokerijuurikas syksy 1900-luku Rahikkala, Hannu Lehtonen, Aili Pitkänen, Impi maatilat https://keuruunveraja.fi/files/original/527511dd387347daad9abac2d7d52e0a.pdf 13f4a240f7073f087fa395a854a3acb7 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Digitoidut kirjat Description An account of the resource Digitoitujen kirjojen kokoelma sisältää alun perin painettuna julkaistuja kirjoja ja muita teoksia, jotka on digitoitu pdf-muotoon. Kokoelmassa on sekä keuruulaisten tekijöiden kirjoittamaa kaunokirjallisuutta että Keuruuta käsitteleviä tietokirjoja ja artikkeleita. Kaikki teokset ovat joko tekijänoikeusvapaita, tai niiden uudelleenjulkaisuun on saatu lupa alkuperäisten kirjoittajien oikeudenhaltijoilta. Jälkimmäisessä tapauksessa tämä on aina mainittu teoksen kuvauksessa. Tätä e-kirjojen kokoelmaa kartutetaan yhteistyössä Projekti Lönnrotin (<a title="Projekti Lönnrotin" href="http://www.lonnrot.net/" target="_blank" rel="noreferrer">http://www.lonnrot.net/</a>) kanssa Digitoitu teos Tähän kokonaiset digitoidut kirjat tiedostoliitteinä, metatietokenttiin lyhyt kuvaus teoksesta. Digitoidun teoksen tiedot Digitoidun teoksen bibliografiset tiedot (tekijä, nimi, alkuperäinen kustantaja ja julkaisuvuosi) Antelo Eetu, Sokkosilla: yksinäytöksinen huvittelu. Seuranäytelmiä n:o 98. Karisto, 1909. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Sokkosilla Subject The topic of the resource näytelmät komediat Creator An entity primarily responsible for making the resource Antelo, Eetu Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Date A point or period of time associated with an event in the lifecycle of the resource 1909 Format The file format, physical medium, or dimensions of the resource pdf Contributor An entity responsible for making contributions to the resource Aaltio, Edward Description An account of the resource Sokkosilla on pääkaupunkiin sijoitettu tapakomedia nuoresta orvosta Elmasta, joka pyörittää ympärillään kolmea kilpailevaa kosijaa. Lopussa kaikki tietysti ratkeaa parhain päin, mutta sitä ennen tarvitaan hiukan juonittelua ja koko joukko väärinkäsityksiä. Kirjailijanimimerkin Eetu Antelo takana on keuruulaissyntyinen amerikansuomalainen kirjailija (Valto) Edward Aaltio (1891-1946). https://keuruunveraja.fi/files/original/9eb46a17399b80a4d9db0bb8285dcc92.jpg b501c02315a78633dfbaef50e7f2c27c Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Henkilögalleria Description An account of the resource Kokoelmassa on pienoiselämäkertoja keuruulaisista merkkihenkilöistä. Henkilö Biografia Lyhyt kuvaus henkilön elämästä ja teoista Kalevi Sorsa Suomen oli maamme pitkäaikainen pääministeri, SDP:n puoluesihteeri ja puheenjohtaja, ulkoministeri, eduskunnan puhemies sekä Suomen Pankin johtokunnan jäsen. Hän syntyi rautatieläisperheeseen Haapamäellä. Tiemestari-isän työn myötä perhe joutui vaihtamaan asuinpaikkakuntaa aika ajon. Kansakoulun Sorsa kävi Joutsassa, keskikoulun hän aloitti Jyväskylässä ja suoritti sen loppuun Lappeenrannassa. Koulunkäynnin ohella Sorsa kävi uitto- ja metsätöissä. Hän suoritti sanomalehtitutkinnon vuonna 1957 ja työskenteli toimittajana useissa lehdissä ja kirjataloissa. Lisäksi Sorsa kävi töissä rakennustyömailla, ja oli rakentamassa muun muassa Olympiakylää. Vuonna 1963 hän suoritti yhteiskuntatieteiden kandidaatin tutkinnon Tampereen yliopistossa pääaineenaan kotimainen kirjallisuus. Toimittajan töiden jälkeen Kalevi Sorsa muutti vuosiksi 1959–1965 Pariisiin YK:n kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestö UNESCOn virkamieheksi, jonka jälkeen edelleen Suomen Unesco-toimikunnan pääsihteeriksi ja opetusministeriön kansainvälisten asiain osaston apulaisosastopäälliköksi. Vuonna 1969 hänet valittiin Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen puoluesihteeriksi ja seuraavana vuonna kansanedustajaksi, joka ura jatkui 20 vuotta. Puolueen puheenjohtajana hän toimi 1975–1987. Kalevi Sorsa toimi pääministerinä neljässä hallituksessa vuosien 1972 ja 1987 välillä. Kaikkiaan Sorsa oli pääministerinä 3653 päivän eli noin 10 vuoden ajan. Lisäksi hän toimi eduskunnan puhemiehenä vuosina 1989–1990. Poliittisen uransa päätteeksi Sorsa nimitettiin Suomen pankin johtokuntaan 1987. Hän työskenteli johtokunnassa vuoteen 1996, jolloin jäi eläkkeelle. Elinvuodet Syntymä- ja kuolinvuosi 1930-2004 Kirjallisuutta Tähän keskeisimmät henkilöstä kertovat lähdeteokset (jos on). https://www.eduskunta.fi/FI/kansanedustajat/Sivut/235.aspx https://fi.wikipedia.org/wiki/Kalevi_Sorsa Teoksia Jos kyseessä on taiteilija, tähän voi listata hänen keskeistä tuotantoaan (kirjoja, sävellyksiä, levyjä, julkisia taideteoksia jne). Kansanvallan kysymyksiä 1974 Paikallisjunalla Eurooppaan, 1991 Uusi itsenäisyys, 1992 Muistikuvia, mielikuvia, 1995 Sisäänajo. Politiikan kuvioita 1969-72, 1998 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Sorsa, Kalevi Subject The topic of the resource Haapamäki kansanedustajat rautatieläiset Source A related resource from which the described resource is derived https://www.eduskunta.fi/FI/kansanedustajat/Sivut/235.aspx https://keuruunveraja.fi/files/original/74570d460e68f548600eb3b5bcfbe0ce.mp3 4ace72186fb14180010acf98cadd6656 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Tällaista elämä oli - Veteraaniväen tarinoita Subject The topic of the resource sota-aika jälleenrakentaminen veteraanit Description An account of the resource Keuruun museon kustantamana ja Orvokki Vääriskosken toimittamana julkaistiin vuonna 2013 kirja, jossa 1920-1930 -luvulla Keuruulla syntyneet tai tänne muuttaneet kertovat muistojaan sodan varjosta jälleenrakentamisen aikaan. Tässä kokoelmassa voit kuunnella kirjan sisältämät tarinat. Creator An entity primarily responsible for making the resource Vääriskoski, Orvokki Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Rights Information about rights held in and over the resource Keuruun museo Sound A resource primarily intended to be heard. Examples include a music playback file format, an audio compact disc, and recorded speech or sounds. Duration Length of time involved (seconds, minutes, hours, days, class periods, etc.) 9 min 43 sek Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Sotavankeja maatilalla ja lasten ystävinä Subject The topic of the resource Keuruu -- Riiho sota-aika sotavangit jatkosota kotirintama maatalous muistot Creator An entity primarily responsible for making the resource Vääriskoski, Juhani Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Rights Information about rights held in and over the resource Keuruun museo Description An account of the resource Äänitiedosto avautuu painamalla ensin aiheen kohdalla olevaa kaiuttimen kuvaa TAI itse aiheen otsikkoa JA sen jälkeen painamalla sivulle avautuneen mustan vaakapalkin vasemmassa laidassa olevaa pikku NUOLTA, jonka vieressä on aikalaskuri. Date A point or period of time associated with an event in the lifecycle of the resource 1940-luku https://keuruunveraja.fi/files/original/fa8979d00253ede29d9a9bb39b62fa6b.jpg a2fc6f50c995f57e47965579ab64dadb Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Raimo Varpulan kokoelma Description An account of the resource Kokoelmassa on digitoituna Raimo Varpulan Keurusseutua käsitteleviä keräilykokoelmia mm. postitoiminnasta, postikorteista ja tulitikkuetiketeistä sekä hänen keuruulaisista tapahtumista ottamiaan valokuvia. Kokoelmat ulottuvat 1800-luvun loppupuolelta 1980-luvulle. Creator An entity primarily responsible for making the resource Varpula, Raimo Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Still Image A static visual representation. Examples include paintings, drawings, graphic designs, plans and maps. Recommended best practice is to assign the type Text to images of textual materials. Original Format The type of object, such as painting, sculpture, paper, photo, and additional data Tulitikkuetiketti Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Spar market Topsin tulitikkuetiketti Subject The topic of the resource etiketit tulitikut keräily elintarvikeliikkeet myymälät liikkeet Description An account of the resource Spar market Tops sijaitsi Keuruun keskustassa osoitteessa Keuruuntie 20. Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Contributor An entity responsible for making contributions to the resource Valokuva: Saarimäki, Satu Provenance A statement of any changes in ownership and custody of the resource since its creation that are significant for its authenticity, integrity, and interpretation. The statement may include a description of any changes successive custodians made to the resource. Raimo Varpulan kokoelma https://keuruunveraja.fi/files/original/93e7d017e7bf8690cb7d4bf1d6cfb1ed.mp3 0430a53c11c03e9c5c5d84a460890acf Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Tällaista elämä oli - Veteraaniväen tarinoita Subject The topic of the resource sota-aika jälleenrakentaminen veteraanit Description An account of the resource Keuruun museon kustantamana ja Orvokki Vääriskosken toimittamana julkaistiin vuonna 2013 kirja, jossa 1920-1930 -luvulla Keuruulla syntyneet tai tänne muuttaneet kertovat muistojaan sodan varjosta jälleenrakentamisen aikaan. Tässä kokoelmassa voit kuunnella kirjan sisältämät tarinat. Creator An entity primarily responsible for making the resource Vääriskoski, Orvokki Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Rights Information about rights held in and over the resource Keuruun museo Sound A resource primarily intended to be heard. Examples include a music playback file format, an audio compact disc, and recorded speech or sounds. Duration Length of time involved (seconds, minutes, hours, days, class periods, etc.) 9 min 19 sek Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Sukkatehtaalla tehtiin tarkkaa työtä Subject The topic of the resource kirkonkylät sukat kutomot Creator An entity primarily responsible for making the resource Palva-aho, Aino Contributor An entity responsible for making contributions to the resource Tarinapiiri Vääriskoski, Orvokki Rights Information about rights held in and over the resource Keuruun museo Description An account of the resource Äänitiedosto avautuu painamalla ensin aiheen kohdalla olevaa kaiuttimen kuvaa TAI itse aiheen otsikkoa JA sen jälkeen painamalla sivulle avautuneen mustan vaakapalkin vasemmassa laidassa olevaa pikku NUOLTA, jonka vieressä on aikalaskuri. Bibliografia Kirjallisuusluettelo Teoksen tiedot Tähän teoksen tekijä(t) jos on, nimeke, kustantaja ja julkaisuvuosi. Vanhan Lankkuan suku. Toim. Reino Niinimäki. Vanhan Lankkuan sukuseura, 1983. Lankkuan suku 2 : tietoja Lankkuan suvusta. Toim. Reino Niinimäki. Lankkuan sukuseura, 1997. Keuruulaisen Lankkuan suvun Ylä-Jouhtimäen sukuhaaran jälkeläisiä. Toim. Eeva-Liisa Honkanen, Matti Metsälä & Erkki Ohra-aho. Lankkuan sukuseura, 2005. Lankkuan suku 3 : Jouhtimäet Keuruun Suolahdelta. Toim. Kari-Matti Piilahti. Lankkuan sukuseura, 2009. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Sukukirjoja keuruulaisista suvuista Subject The topic of the resource suvut Keuruu Keuruu -- Haapamäki sukututkimus Lankkuan suku Murtomäen suku Välkyn suku https://keuruunveraja.fi/files/original/011b3173db8ad37137bf61be9b612804.mp3 c9d99c6593bb5e933c2bfad5a6be8a8f Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Tällaista elämä oli - Veteraaniväen tarinoita Subject The topic of the resource sota-aika jälleenrakentaminen veteraanit Description An account of the resource Keuruun museon kustantamana ja Orvokki Vääriskosken toimittamana julkaistiin vuonna 2013 kirja, jossa 1920-1930 -luvulla Keuruulla syntyneet tai tänne muuttaneet kertovat muistojaan sodan varjosta jälleenrakentamisen aikaan. Tässä kokoelmassa voit kuunnella kirjan sisältämät tarinat. Creator An entity primarily responsible for making the resource Vääriskoski, Orvokki Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Rights Information about rights held in and over the resource Keuruun museo Sound A resource primarily intended to be heard. Examples include a music playback file format, an audio compact disc, and recorded speech or sounds. Duration Length of time involved (seconds, minutes, hours, days, class periods, etc.) 1 min 16 sek Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Sukupuumme Subject The topic of the resource runot Creator An entity primarily responsible for making the resource Siltanen, Kirsti Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Rights Information about rights held in and over the resource Keuruun museo Description An account of the resource Äänitiedosto avautuu painamalla ensin aiheen kohdalla olevaa kaiuttimen kuvaa TAI itse aiheen otsikkoa JA sen jälkeen painamalla sivulle avautuneen mustan vaakapalkin vasemmassa laidassa olevaa pikku NUOLTA, jonka vieressä on aikalaskuri. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Perinnepiiri 1991 Subject The topic of the resource Keuruu paikallishistoria muistelu Description An account of the resource Kokoelma sisältää Asunnan-Ampialan-Huttulan perinnepiirin keräämää aineistoa seudun elämästä ja historiasta. Piiri kokoontui syksystä 1989 kevääseen 1991. Piiriläiset muistelivat silloisen Asunnan koulupiirin tapahtumia, sen ihmisiä ja taloja. Lisäksi mukaan otettiin Petäjäveden ja Koskenpään puolelta ne talot, joista koululaiset suuntasivat entiseen Huttulan kouluun. Perinnepiirin kokoontumiskertoja oli yhteensä 26 kertaa Asunnan koululla sekä Riihimäessä Rahikkalassa, Tiilikaisella ja Ampialassa. Aineisto on julkaistu alun perin Perinnepiiri-nimisenenä julkaisuna vuonna 1991. Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Creator An entity primarily responsible for making the resource Kalliomäki, Hellin Ruokolainen, Sisko Kokkila, Mirja Kokkila, Kalevi Mäkinen, Saida Ampiala, Kasper Ampiala, Marjatta Mäyränen, Reino Sojakka, Martti Kaikkonen, Jenny Ahola, Erkki Riihimäki, Martti Riihmäki, Eeva Tiilikainen, Bertta Ahola, Tarja Viitanen, Martta Sojakka, Anni Ruokolainen, Hannu Mäyränen, Hilja Kaikkonen, Aulis Sojakka, Anna Kinnunen, Veikko Honkanen, Eeva-Liisa Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document Suojeluskunnan kyläosaston vetäjänä toimi Antti Sarkaranta, Taavettilan isäntä. Ampumaratoja oli parikin, toinen vanhan radan päässä Kamppiperällä ja toinen Heinsuolla. Kyläosaston miehet pitivät omia harjoituksiaan ja sen lisäksi osallistuivat kirkonkylän suojeluskunnan toimintaan. Kylän poikaosaston toimintaa johtivat Uuno Alanko ja Arvo Kalliomäki. Keuruulla toimi ns. ratsastava suojeluskuntaosasto, jonka miehiä ja hevosia oli myös Asunnan-Ampialan kylältä. Alangon Uuno ja Tolpan Heikki olivat sotaväessä ratsujoukoissa, samoin monet muut. Siitä johtui, että tänne perustettiin ratsuosasto. Ratsuosastoon kuului kylältä hevosia Ampialasta kaksi, toista ratsasti Maunuahon Arvi ja toista Kasper, Taavettilasta ja Huttulasta, Tolpan Heikki Jukojärveltä kuului myös hevosineen. Harjoituksia pidettiin kirkolla ja kerran oli Häkkisissä kolmipäiväisetkin harjoitukset. Hautuumaan kankaalla oli kaviourat, missä Stewen, aluepäällikkö, äkseerasi. Harjoitukset olivat täysiä sotaharjoituksia, oli olemassa hyökkäävä osastokin. Kerran kuukaudessa pidettiin tavallisesti harjoitukset, sen lisäksi olivat pitempiaikaiset leirit. Saarijärvellä oltiin yhteisissä harjoituksissa, esimerkiksi Kasper Ampiala oli suojeluskunta-alokkaana kaksiviikkoisilla kursseilla, mutta ilman hevosta. Kolkanlahdessa, nykyisen metsäkoulun alueella niitä pidettiin vanhan venäläisen sotaväen kasarmeissa. Suojeluskunta piti myöskin paraateja kirkolla, niihin osallistuivat etunenässä hevoset. Ratsuväellähän oli yleensä komea univormu, kuten Kasperillakin alokkaana Ypäjällä, mutta suojeluskunnassa ratsuväen erotti ainoastaan ratsuhousuista. Ampialasta ratsuosastossa oli Hurun-Luru ja Kipin-Kapin. Huttulasta oli Lusu, joka kaatui sodassa Antti Sarkarannan ratsuna ja jolla Alangon Uuno ratsasti kiitolaukkaa. Kerran Jyväskylässä, kilpailussa, jossa Leppämäen Suomenennätys-Veltus voitti, Ossi Ampiala ratsasti kiitolaukkaa Lusulla, joka ihan viimeisessä kurvissa ryöstääntyi, hyppäsi sementtijyrän ylitse ja Ossi putosi männikköön. Pahemmin siinä ei käynyt, mutta palkintoakaan ei tainnut tulla. Kiitolaukkakilpailut ajettiin Ampialan kylällä Alangosta Moisioon kilometrin matkalla. Tolpan Heikki voitti Hummalla, Järvenpään Tauno ajoi Pirkuleella, Maunuahon Arvi ajoi mustalla Hurun-Lurulla lusikan, mutta Kasper hävisi Kipin-Kapillaan, vaikka harjoituksissa aina voitti. Kasperi sanoi, että "se tamma ryppyili, kun sitä yleisöä oli siinä tien molemmin puolin". Kilpailut järjesti paikallinen suojeluskuntaosasto ja siihen saivat halukkaat ulkopuolisetkin osallistua. Asuntajärven jäällä oli ainakin yhdet kilpa-ajot, mutta toisella kerralla taisi tulla jäälle liikaa vettä. Vuosittain järjestettiin ns. prosenttihiihdot, joilla pyrittiin kilpailemaan toisten suojeluskuntaosastojen kanssa paremmuudesta. Niihin ottivat osaa myöskin lotat. Hiihtoreitti alkoi aina joko Taavettilasta tai Huttulasta ja kiersi Heinäperän kautta. Matkan varrella Heinämäessä tarjottiin kahvit ja päätepisteessä Huttulassa tai Taavettilassa keittoa, jonka talot tarjosivat lottien avustuksella. Ainakin kerran oli Huttulassa ollut lihakeittoa tarjoilemassa lotta Esteri Lappi. Matkan varrelta saattoi liittyä mukaan, koska kotiinhan oli kuitenkin takaisin hiihdettävä. Suojeluskunnalla oli eri puolilla ampumaratoja, esimerkiksi Riihimäen Heinsuolla, jossa tehtiin oikein kolmelta sivulta hirsistä suolla täytetty patteri ja sadan viidenkymmenen metrin päässä oli ampumataulut. Niilo Järvenpää voitti usein ampumakilpailuja ennenkuin menetti silmänsä perunakoneen kiven päällä kallistuessa ja kalikan osuessa silmään. Ampialan kylällä Ampinkydöllä oli myöskin ampumarata. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Suojeluskunnan kyläösaston toiminnasta Subject The topic of the resource Keuruu kylät suojeluskunnat kilpailut ratsastus ammunta hiihto muistelu muistot kokemuskerronta hevonen 1900-luku Description An account of the resource Tekstissä kerrotaan suojeluskunnan kyläosaston toiminnasta Ampialan, Asunnan ja Huttulan kylillä Keuruulla. Teksti on koottu Asunnan-Ampialan-Huttulan perinnepiirin muisteluista. Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Date Created Date of creation of the resource. 1991 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Linkkejä muualle Subject The topic of the resource www-sivustot elektroniset julkaisut Description An account of the resource Muualla netissä olevia artikkeleita, sivuja ja sivustoja, jotka liittyvät keuruulaiseen kulttuuriperintöön. Website A resource comprising of a web page or web pages and all related assets ( such as images, sound and video files, etc. ). Local URL The URL of the local directory containing all assets of the website https://apurahat.skr.fi/perustamiskerays/Haku?sukunimi=&etunimi=&arvo=&paikkakunta=Keuruun+kunta Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Suomen Kulttuurirahaston perustamiskeräyskirjat Keuruulta Subject The topic of the resource kulttuurijärjestöt kulttuuri kirjat lahjoitukset keräys Description An account of the resource Suomen Kulttuurirahasto sai alkunsa nuorten yliopistolaisten keskuudessa, jossa syntyi ajatus suomalaisen kulttuurin ja tieteen tukemisesta vastapainoksi ruotsinkielisen kulttuurin vahvalle asemalle. Alullesaattajiin lukeutuivat mm. L. A. Puntila, Martti Haavio, Lauri Hakulinen, Urho Kekkonen, Yrjö Reenpää, Tyko Reinikka, Ilmari Turja. Vuonna 1937 Suomen Kuvalehdessä oli artikkeli, jossa ajatus Kulttuurirahaston perustamisesta julkistettiin ensimmäisen kerran. Ajatus tahdottiin toteuttaa viivytyksettä ja Kalevalan päivänä 28.2.1937 perustettiin Suomen Kulttuurirahaston Kannatusyhdistys. Varoja se sai yksityisten henkilöiden lahjoituksista, testamenteista ja kansalaiskeräyksestä. Ajatus koko kansan Kulttuurirahastosta levisi 30 000 kansakoululaisen suorittaman kansalaiskeräyksen välityksellä vuonna 1938 koko maahan. Kaikkiaan 170 000 suomalaista osallistui perustamiskirjakeräykseen. Oheisen linkin takaa löydät sivuston keuruulaisita lahjoittajista. Hakutoimintoa käyttämällä löydät niitä myös muualta maastamme. Suomen Kulttuurirahaston sivuilta voit lukea myös lisää keräyksestä ja rahaston toiminnasta. Creator An entity primarily responsible for making the resource Suomen Kulttuurirahasto Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Haapamäen muistelupiiri Description An account of the resource Keuruun Kansalaisopiston Haapamäen muistelupiiri muistelee kokoontumisissaan Haapamäen menneisyyttä, ihmisiä ja tapahtumia. Osa muistoista kirjoitetaan tekstiksi ja julkaistaan. Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document Haapamäen tärkeimpiä yrityksiä oli 1920- ja 1930-luvulla Suomen Rautauunitehdas oy Kaijankoskella. Yrityksen peltikuoriset saunankiukaat olivat maankuuluja. Yritys valmisti uuneja myös kanaloihin, sikaloihin ja viljankuivureihin. Konepajalla korjattiin myös autoja ja tehtiin maantielumiauroja. Yrityksen perusti Kustaa Lindell (1872–1949, vuodesta 1935 Lausamo). Hän oli maanviljelijän poika Orivedeltä, mutta koki tekniikan omaksi alakseen ja sai alalle koulutusta Pohjanmaalla. Lindell ja hänen vaimonsa Emma os. Lauttajärvi (1879–1951) sekä lapset saapuivat Haapamäelle 1911. He asuivat ja pitivät pajaa aluksi Vuorelassa Verstaanmäellä. Lindell osti ratamestari Fr. Terholta patentin peltikuoristen kiukaiden valmistamiseen ja Suomen Rautauunitehdas sai syntynsä. Ennen Haapamäelle asettumistaan Lindell oli hankkinut kokemusta metallialan yrittäjänä Tampereella. Hänen yrityksensä Tampereen Metallivalimo korjasi, valmisti ja valoi monenlaisia metalliosia ja tarvikkeita. Yritys toimi myöhemmin Hirsilässä Orivedellä. Syyskuussa 1915 Kustaa Lindell osti Kaijankosken torpan Eemeli Haapamäeltä. Koskella oli aiemmin ollut Aimon mylly. Vedestä saatiin tehtaalle sähkövoimaa. Vähitellen Kaijankoskelle rakennettiin asuintalo talousrakennuksineen, verstas ja sähkölaitos. Emman osaavissa käsissä piha ja puutarha kukoistivat. Kasvavalle perheelle saatiin ruokaa tilan antimista. Suomen Rautauunitehtaan kulta-aikana kesällä 1924 tehtaan kiuas lämmitti Pariisin Olympialaisissa olympiakylässä suomalaisten rakennuttamaa urheilijoiden saunaa. Kiukaita valmistettiin tehtaan toiminta-aikana yli 20 000 ja niitä vietiin aina Amerikan mantereelle saakka. Perhe oli iso, kolme tyttöä ja 10 poikaa, yhteensä 13 lasta: Nuorin lapsista, Vesa, syntyi vuonna 1929 Emman ollessa 50-vuotias. Pojat kouluttautuivat ja työllistyivät tekniikan alalle. Lausamolainen tarkkuus oli periytyvä ominaisuus. Se näkyi tarkkana ja luotettavana työnjälkenä. Tarkkuus on valttia myös ammunnassa. Veljesten ampumaharrastus saikin valtakunnallisesti huomiota. Haapamäen Suojeluskunnan kasvateista varsinkin Tarmo Lausamo niitti menestystä ammuntakilpailuissa kansainvälisesti. Veljeksistä Väinö suunnitteli ampuradoille taululaitteita ja olihan Kaijankoskella oma ampumaratakin. Sota-aika toi surua Lausamon perheelle. Vanhin poika Sulo Estelä katosi sodassa. Hänet siunattiin 10.8.1941 Haapamäen sankarihautausmaahan. Samalla kertaa haudan lepoon laskettiin myös pojista Juha Olavi, joka menehtyi auto-onnettomuudessa Jyväskylässä. Kustaa Lausamon kuoleman jälkeen Suomen Rautauunitehtaan toiminta lakkasi. Tila myytiin. Päärakennus tuhoutui tulipalossa syyskuussa 1965. Tänä päivänä Kaijankosken tehdasmiljööstä ei ole juuri mitään jäljellä. Saunankiukaiden maine kuitenkin elää vielä. Haapamäen hautausmaan portit muistuttavat tänä päivänä Suomen Rautauunitehtaan metallinkäsittelytaidoista. Kysymyksiä keskustelun tueksi: 1. Missä Haapamäellä tehdas sijaitsi aluksi? Mihin tehdas muutti? 2. Millainen oli Kustaa Lausamon perhe? 3. Mitä perheen pojat harrastivat? 4. Miten Pariisin Olympialaiset liittyvät rautauunitehtaaseen? 5. Miksi rautauunitehtaan toiminta päättyi? Mitä tehtaalle tapahtui? Lähteet: Vaissi, Ilmari 1987: Haapamäki 100 vuotta. Keuruu: Keurusprint Oy. Aamulehti, 27.01.1932, nro 26, s. 4. https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1720677/articles/81534435?page=4 Keski-Suomen suojeluskuntalainen, 01.04.1937, nro 4, s. 11. https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/998283/articles/81534283?page=11 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Suomen Rautauunitehdas Haapamäellä Subject The topic of the resource Haapamäki (Keuruu) kiukaat pienteollisuus yritykset 1900-luku Lindell, Kustaa Lausamo, Kustaa metalliteollisuus Description An account of the resource Haapamäen muistelupiirissä muisteltiin ja selviteltiin Suomen Rautauunitehdasta ja Lausamon suvun vaiheita. Creator An entity primarily responsible for making the resource Haapamäen muistelupiiri Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Linkkejä muualle Subject The topic of the resource www-sivustot elektroniset julkaisut Description An account of the resource Muualla netissä olevia artikkeleita, sivuja ja sivustoja, jotka liittyvät keuruulaiseen kulttuuriperintöön. Website A resource comprising of a web page or web pages and all related assets ( such as images, sound and video files, etc. ). Local URL The URL of the local directory containing all assets of the website http://www.sslty.fi/julkaisut/suomenselan-linnut--lehden-arkisto/?kirjoittaja=&hakusanat=keuruu&tapaus=haku Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Suomenselän Linnut -lehden arkisto Subject The topic of the resource Suomenselkä linnut luonto Description An account of the resource Linkki Suomenselän Linnut -lehden arkistohakuun, josta hakusanalla Keuruu löytyy satakunta juttua viidenkymmenen vuoden ajalta. Keuruulaiset lintuharrastajat ovat olleet aktiivisia kirjoittajia ja Suomenselän Lintutieteellisen yhdistyksen kantavia voimia. Creator An entity primarily responsible for making the resource Keurusseudun Luonnonystävät ry https://keuruunveraja.fi/files/original/148facd341a9674b9e111e91e80e6631.jpg 00de7c0ef36a2a9d9c9cf2619389f990 https://keuruunveraja.fi/files/original/2c9eccaed5570c304a5b0c614d415e74.jpg 4465b525edfe3af875170a5ed3553e77 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Henkilögalleria Description An account of the resource Kokoelmassa on pienoiselämäkertoja keuruulaisista merkkihenkilöistä. Henkilö Text Any textual data included in the document Suolahdessa vuonna 1918 syntynyt Lauri Johannes Sutela oli entinen Suomen puolustusvoimain komentaja. Perheen isä oli rautatiekirjuri Väinö Schoderus, jonka työn myötä perhe muutti ennen Sutelan koulun alkua Haapamäelle. Vuonna 1929 perhe suomensi sukunimensä Sutelaksi. Sutelan taival maanpuolustajana alkoi Haapamäellä, jossa hän seurasi isänsä jalanjäljissä mukaan suojeluskunnan toimintaan. Sutela valmistui Kadettikoulun pioneerilinjalta vuonna 1939 ja joutui parin kuukauden kuluttua talvisotaan rintamajoukkoihin. Jatkosodassa hän toimi muun muassa komppanian päällikkönä ja pataljoonan komentajana. Sutela valmistui yleisesikuntaupseeriksi Sotakorkeakoulusta vuonna 1949. Sotien jälkeen Lauri Sutela organisoi tiedustelupäällikkönä Suomen sotilastiedustelun, jolloin vuonna 1959 Pääesikunnan tiedotusosastolle perustettiin Sutelan johtoon tarkastustoimisto. Sutela toimi päämajamestarina 1966–1968, yleisesikuntapäällikkönä 1968–1971, pääesikunnan päällikkönä 1971–1974 ja puolustusvoimain komentajana 1974–1983. Hänet ylennettiin kenraalimajuriksi vuonna 1966, kenraaliluutnantiksi vuonna 1968 ja täydeksi kenraaliksi vuonna 1974. Hän on virkaiältään pitkäaikaisin sodanjälkeinen puolustusvoimain komentaja. Sutela oli keskeisessä roolissa vakiinnuttamassa Puolustusvoimien asemaa 1970-luvun murroksessa. Sutelaa pidettiin aikanaan Kekkosen luottomiehenä. Hänen ansiokseen voidaan laskea presidentti Urho Kekkosen ja Puolustusvoimien sekä sen komentajien välien parantuminen. Puolustusvoimien asema vahvistui, ja se vaikutti myös hankintoihin: hankittiin sekä neuvostovalmisteisia ohjuksia että brittiläisiä Hawk-harjoituskoneita. Koska Suomi halusi olla puolueeton, aseita oli hankittava sekä idästä että lännestä. Näin hän sai laajennettua Puolustusvoimien ja länsivaltojen suhteita synnyttämättä epäluottamusta itänaapurissa. Taiteesta ja tekniikasta kiinnostuneen Sutelan suunnitelmissa oli alkujaan arkkitehdin ura. Taiteelliset harrastukset jatkuivat koko eliniän. Matti Lukkari on kirjoittanut Sutelasta elämänkertateoksen ”Lauri Sutela, puolustusvoimain komentaja” joka ilmestyi vuonna 2003. Biografia Lyhyt kuvaus henkilön elämästä ja teoista Suolahdessa vuonna 1918 syntynyt Lauri Johannes Sutela oli entinen Suomen puolustusvoimain komentaja. Perheen isä oli rautatiekirjuri Väinö Schoderus, jonka työn myötä perhe muutti ennen Sutelan koulun alkua Haapamäelle. Vuonna 1929 perhe suomensi sukunimensä Sutelaksi. Sutelan taival maanpuolustajana alkoi Haapamäellä, jossa hän seurasi isänsä jalanjäljissä mukaan suojeluskunnan toimintaan. Sutela valmistui Kadettikoulun pioneerilinjalta vuonna 1939 ja joutui parin kuukauden kuluttua talvisotaan rintamajoukkoihin. Jatkosodassa hän toimi muun muassa komppanian päällikkönä ja pataljoonan komentajana. Sutela valmistui yleisesikuntaupseeriksi Sotakorkeakoulusta vuonna 1949. Sotien jälkeen Lauri Sutela organisoi tiedustelupäällikkönä Suomen sotilastiedustelun, jolloin vuonna 1959 Pääesikunnan tiedotusosastolle perustettiin Sutelan johtoon tarkastustoimisto. Sutela toimi päämajamestarina 1966–1968, yleisesikuntapäällikkönä 1968–1971, pääesikunnan päällikkönä 1971–1974 ja puolustusvoimain komentajana 1974–1983. Hänet ylennettiin kenraalimajuriksi vuonna 1966, kenraaliluutnantiksi vuonna 1968 ja täydeksi kenraaliksi vuonna 1974. Hän on virkaiältään pitkäaikaisin sodanjälkeinen puolustusvoimain komentaja. Sutela oli keskeisessä roolissa vakiinnuttamassa Puolustusvoimien asemaa 1970-luvun murroksessa. Sutelaa pidettiin aikanaan Kekkosen luottomiehenä. Hänen ansiokseen voidaan laskea presidentti Urho Kekkosen ja Puolustusvoimien sekä sen komentajien välien parantuminen. Puolustusvoimien asema vahvistui, ja se vaikutti myös hankintoihin: hankittiin sekä neuvostovalmisteisia ohjuksia että brittiläisiä Hawk-harjoituskoneita. Koska Suomi halusi olla puolueeton, aseita oli hankittava sekä idästä että lännestä. Näin hän sai laajennettua Puolustusvoimien ja länsivaltojen suhteita synnyttämättä epäluottamusta itänaapurissa. Taiteesta ja tekniikasta kiinnostuneen Sutelan suunnitelmissa oli alkujaan arkkitehdin ura. Taiteelliset harrastukset jatkuivat koko eliniän. Matti Lukkari on kirjoittanut Sutelasta elämänkertateoksen ”Lauri Sutela, puolustusvoimain komentaja” joka ilmestyi vuonna 2003. Elinvuodet Syntymä- ja kuolinvuosi 1887-2011 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Sutela, Lauri Subject The topic of the resource Haapamäki rautatieläiset puolustusvoimain komentajat kenraalit Bibliographic Citation A bibliographic reference for the resource. Recommended practice is to include sufficient bibliographic detail to identify the resource as unambiguously as possible. https://fi.wikipedia.org/wiki/Lauri_Sutela http://aksa.fi/aanekoskella-syntynyt-kenraali-sutela-on-kuollut/ https://keuruunveraja.fi/files/original/2cc44e4a6c86b8e10d6784601b1fa7d0.jpg 1050ba44379c4f8231dcde668cedb7de https://keuruunveraja.fi/files/original/d00a45ac7a3683d2a2bbde1588209441.mp3 4151c20db5d48bea68ac9646a60531ed Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Pekka Isomäen metsäperinneaineisto Description An account of the resource Keurusseudun metsäammattilaiset ryhtyivät 1980-luvulla tallentamaan alueen metsäperinnettä. Pekka Isomäen johdolla haastateltiin vuosina 1986-1991 yhteensä noin 70 henkilöä, jotka olivat työskennelleet Keurusseudulla metsätalouden piirissä 1930-70-luvuilla. Toimittaja Jorma Heinonen kirjoitti kerätyn materiaalin pohjalta myös kaksi teosta (Keurusseudun metsäkämpät, 1988 ja Vihreän kullan markkinoilla : Keurusseudun puukauppakirja, 1991). Veräjää varten Pekka Isomäki on digitoinut alun perin c-kaseteille tallennetut haastattelunauhat ja koostanut niistä yhteensä 17 lyhyttä äänitettä, jotka käsittelevät Keurusseudun metsäperinnettä eri puolilta. Lisäksi kokoelmaan kuuluu Isomäen teemasta kirjoittama johdantoteksti sekä äänitteiden kuvituksena käytettyjä valokuvia, joissa esiintyy äänitteiden kertojia ja niissä mainittuja paikkoja ja tilanteita. Creator An entity primarily responsible for making the resource Isomäki, Pekka Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Date A point or period of time associated with an event in the lifecycle of the resource 1986-1991 Sound A resource primarily intended to be heard. Examples include a music playback file format, an audio compact disc, and recorded speech or sounds. Duration Length of time involved (seconds, minutes, hours, days, class periods, etc.) 19 min Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Suuria savotoita 1920-luvulla : Kallio-Nikara, Pökkömäki Subject The topic of the resource metsätyö savotat kämpät Multia 1920-luku muistelu haastattelut Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Contributor An entity responsible for making contributions to the resource Kallio, Kalevi Ranta, Väinö Toikkanen, Yrjö Format The file format, physical medium, or dimensions of the resource MP3 Description An account of the resource Rosenlew-yhtiöillä työskennelleet Kalevi Kallio, Väinö Ranta ja Yrjö Toikkanen muistelevat Multian suuria savottatyömaita 1920-luvulla. Pekka Isomäki haastattelee. Äänitiedosto avautuu painamalla ensin aiheen kohdalla olevaa kaiuttimen kuvaa TAI itse aiheen otsikkoa JA sen jälkeen painamalla sivulle avautuneen mustan vaakapalkin vasemmassa laidassa olevaa pikku NUOLTA, jonka vieressä on aikalaskuri. Valokuvassa Kallio-Nikaran metsäkämppä, kuvausajankohta ja kuvaaja tuntemattomat. Creator An entity primarily responsible for making the resource Isomäki, Pekka https://keuruunveraja.fi/files/original/ecc24a2158b208cebace7bbbb9272673.mp3 997f1430be1b3c4b53e4e63f277b472f Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Tällaista elämä oli - Veteraaniväen tarinoita Subject The topic of the resource sota-aika jälleenrakentaminen veteraanit Description An account of the resource Keuruun museon kustantamana ja Orvokki Vääriskosken toimittamana julkaistiin vuonna 2013 kirja, jossa 1920-1930 -luvulla Keuruulla syntyneet tai tänne muuttaneet kertovat muistojaan sodan varjosta jälleenrakentamisen aikaan. Tässä kokoelmassa voit kuunnella kirjan sisältämät tarinat. Creator An entity primarily responsible for making the resource Vääriskoski, Orvokki Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Rights Information about rights held in and over the resource Keuruun museo Sound A resource primarily intended to be heard. Examples include a music playback file format, an audio compact disc, and recorded speech or sounds. Duration Length of time involved (seconds, minutes, hours, days, class periods, etc.) 34 min 21 sek Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Suvulta opittiin taitoja ja elämänuskoa Subject The topic of the resource Pihlajavesi (kunta) Mänttä lapsuus siirtoväki muistot muistelu Creator An entity primarily responsible for making the resource Kuoppala, Liisa Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Contributor An entity responsible for making contributions to the resource Vääriskoski, Orvokki Rights Information about rights held in and over the resource Keuruun museo Description An account of the resource Äänitiedosto avautuu painamalla ensin aiheen kohdalla olevaa kaiuttimen kuvaa TAI itse aiheen otsikkoa JA sen jälkeen painamalla sivulle avautuneen mustan vaakapalkin vasemmassa laidassa olevaa pikku NUOLTA, jonka vieressä on aikalaskuri. Format The file format, physical medium, or dimensions of the resource MP3 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Keuruun seudun kotiseutuarkisto Description An account of the resource Keuruun seudun kotiseutuarkiston toiminnan tavoitteena on tallentaa paikallinen yksityisluontoinen arkistoaines sekä henkinen perinne ja säilyttää se käytettäväksi paikkakunnan hyväksi. Arkisto toimii Keuruun kirjaston alakerrassa, jossa sijaitsee myös tutkijatilat. Kotiseutuarkiston arkistokokonaisuuksiin pääsee tutustumaan varaamalla etukäteen ajan käynnille kotiseutuarkistossa. Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document Arkisto sisältää Svante Kankaan muistelmia sukunsa vaiheista Keuruulla sekä muistoja Keuruun tapahtumista 1900-luvun lopulta ja 1900-luvun alusta. Tietoja Svante Kankaan suvusta ja Klakin torpasta. Lisäksi muistelmissa on käsitelty keuruulaisia henkilöitä. Erityistä huomiota ovat saaneet ns. kylähullut, mm. Kipeä-Pietari, Kiipele ja Hoskarin Manu. Tietoja Keuruun apteekin vaiheista ja erityisesti apteekkari Johan Huovisesta. Mukana Asunta- ja Hoskari -sukuja koskeva sukuselvitys. Aineistossa on myös kopiona muistelmiin liittyvää esim. karttamateriaalia, piirros Klakin torpan rakennusten sijainnista jne. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Svante Kankaan arkisto Subject The topic of the resource Keuruu kirkonkylät muistelmat muistelu Description An account of the resource Arkisto sisältää kopion Svante Kankaan kirjoittamista muistelmista suvustaan ja Klakin torpasta. Arkistoaineisto sijaitsee yhdessä säilytysyksikössä. Creator An entity primarily responsible for making the resource Kangas, Svante Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto https://keuruunveraja.fi/files/original/4888cf9c852d1cc0c65883b2d675ecc1.mp3 1f6f72bd9090d1cc3f3a690cc2170ebc Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Tällaista elämä oli - Veteraaniväen tarinoita Subject The topic of the resource sota-aika jälleenrakentaminen veteraanit Description An account of the resource Keuruun museon kustantamana ja Orvokki Vääriskosken toimittamana julkaistiin vuonna 2013 kirja, jossa 1920-1930 -luvulla Keuruulla syntyneet tai tänne muuttaneet kertovat muistojaan sodan varjosta jälleenrakentamisen aikaan. Tässä kokoelmassa voit kuunnella kirjan sisältämät tarinat. Creator An entity primarily responsible for making the resource Vääriskoski, Orvokki Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Rights Information about rights held in and over the resource Keuruun museo Sound A resource primarily intended to be heard. Examples include a music playback file format, an audio compact disc, and recorded speech or sounds. Duration Length of time involved (seconds, minutes, hours, days, class periods, etc.) 5 min 45 sek Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Synkistä joulumuistoista uuteen aikaan Subject The topic of the resource Pihlajavesi (kunta) sota-aika lapsuus Creator An entity primarily responsible for making the resource Kanerva, Erkki Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Rights Information about rights held in and over the resource Keuruun museo Description An account of the resource Äänitiedosto avautuu painamalla ensin aiheen kohdalla olevaa kaiuttimen kuvaa TAI itse aiheen otsikkoa JA sen jälkeen painamalla sivulle avautuneen mustan vaakapalkin vasemmassa laidassa olevaa pikku NUOLTA, jonka vieressä on aikalaskuri. https://keuruunveraja.fi/files/original/e70d218030fb7a19076dc3e3393d03d7.pdf fce32725f23a1fd67fa47fecc61d29fb Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Digitoidut kirjat Description An account of the resource Digitoitujen kirjojen kokoelma sisältää alun perin painettuna julkaistuja kirjoja ja muita teoksia, jotka on digitoitu pdf-muotoon. Kokoelmassa on sekä keuruulaisten tekijöiden kirjoittamaa kaunokirjallisuutta että Keuruuta käsitteleviä tietokirjoja ja artikkeleita. Kaikki teokset ovat joko tekijänoikeusvapaita, tai niiden uudelleenjulkaisuun on saatu lupa alkuperäisten kirjoittajien oikeudenhaltijoilta. Jälkimmäisessä tapauksessa tämä on aina mainittu teoksen kuvauksessa. Tätä e-kirjojen kokoelmaa kartutetaan yhteistyössä Projekti Lönnrotin (<a title="Projekti Lönnrotin" href="http://www.lonnrot.net/" target="_blank" rel="noreferrer">http://www.lonnrot.net/</a>) kanssa Digitoitu teos Tähän kokonaiset digitoidut kirjat tiedostoliitteinä, metatietokenttiin lyhyt kuvaus teoksesta. Digitoidun teoksen tiedot Digitoidun teoksen bibliografiset tiedot (tekijä, nimi, alkuperäinen kustantaja ja julkaisuvuosi) Soinne, Laura: Synnin puumerkki. WSOY, Porvoo—Helsinki, 1951. Teoksen kuvaus Lyhyt kuvaus digitoidusta teoksesta Teoksen ensimmäinen painos ilmestyi vuonna 1928. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Synnin puumerkki Subject The topic of the resource kaunokirjallisuus romaanit suomenkielinen kirjallisuus lapsuus aviottomat lapset köyhyys ystävyys rakkaus kehitysromaanit minäkertoja nuoret aikuiset Description An account of the resource Laura Sointeen romaani vuodelta 1951. Creator An entity primarily responsible for making the resource Soinne, Laura Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kuapunginkirjasto Date Created Date of creation of the resource. 1951 Rights Information about rights held in and over the resource Digitoidun version julkaisuun Keuruun Veräjä-verkkopalvelussa on saatu lupa Laura Sointeen oikeudenhaltijalta. https://keuruunveraja.fi/files/original/b4d1c5ff68001ee1bb997d61dbce2d97.jpg 01a915f944f84e47142d820606e0d792 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Raimo Varpulan kokoelma Description An account of the resource Kokoelmassa on digitoituna Raimo Varpulan Keurusseutua käsitteleviä keräilykokoelmia mm. postitoiminnasta, postikorteista ja tulitikkuetiketeistä sekä hänen keuruulaisista tapahtumista ottamiaan valokuvia. Kokoelmat ulottuvat 1800-luvun loppupuolelta 1980-luvulle. Creator An entity primarily responsible for making the resource Varpula, Raimo Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Still Image A static visual representation. Examples include paintings, drawings, graphic designs, plans and maps. Recommended best practice is to assign the type Text to images of textual materials. Original Format The type of object, such as painting, sculpture, paper, photo, and additional data Tulitikkuetiketti Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource T-Market Priman tulitikkuetiketti Subject The topic of the resource tulitikut etiketit keräily myymälät elintarvikeliikkeet Description An account of the resource T-market Prima sijaitsi Keuruun keskustassa. T-kaupat olivat Tukon eli Tukkukauppojen Oy:n liikkeitä, ja niiden kulta-aika kesti 1970-luvun lopulta 1990-luvun alkuun. Contributor An entity responsible for making contributions to the resource Kuvaaja: Saarimäki, Satu Provenance A statement of any changes in ownership and custody of the resource since its creation that are significant for its authenticity, integrity, and interpretation. The statement may include a description of any changes successive custodians made to the resource. Raimo Varpulan kokoelma https://keuruunveraja.fi/files/original/0dad7eb4afea536cc1596487191122b2.tif dfa717722c9455bfa912edcd6dbdaefd Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Matti Tuomisen kuvakokoelma Description An account of the resource Kokoelmassa on otoksia Keuruulta paikkakunnalla vuosina 1948-1976 valokuvaajana toimineen Matti Tuomisen kuvakokoelmista. Valokuvaajamestarin poika, Vesa Tuominen, lahjoitti sarjan isänsä kuvia Keuruun kaupungille syksyllä 2017. Kokoelmaa hoitaa Keuruun museo. Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Still Image A static visual representation. Examples include paintings, drawings, graphic designs, plans and maps. Recommended best practice is to assign the type Text to images of textual materials. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Taksiautoilija Eino Hyvärinen Subject The topic of the resource Keuruu taksinkuljettajat taksit liikenne Description An account of the resource Kuvassa taksiautoilija Eino Hyvärinen istuu autossaan ja puhuu radiopuhelimeen. Hänellä oli Keuruun ensimmäisiä radiopuhelimia 1950-luvulla. Creator An entity primarily responsible for making the resource Tuominen, Matti Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Source A related resource from which the described resource is derived Matti Tuomisen kuvakokoelma, Keuruun museo 2018. https://keuruunveraja.fi/files/original/74f9fc6f1b23d6fc36db9ca84dddc2b6.tif 789199dfebd4e93e218261045b0328a0 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Matti Tuomisen kuvakokoelma Description An account of the resource Kokoelmassa on otoksia Keuruulta paikkakunnalla vuosina 1948-1976 valokuvaajana toimineen Matti Tuomisen kuvakokoelmista. Valokuvaajamestarin poika, Vesa Tuominen, lahjoitti sarjan isänsä kuvia Keuruun kaupungille syksyllä 2017. Kokoelmaa hoitaa Keuruun museo. Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Still Image A static visual representation. Examples include paintings, drawings, graphic designs, plans and maps. Recommended best practice is to assign the type Text to images of textual materials. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Taksikuskit pelitauolla Subject The topic of the resource Multia kirkonkylät taksit taksinkuljettajat Description An account of the resource Multian taksiaseman kuljettajat pelitauolla. Kuvassa on meneillään pelitilanne; mies heittää kiveä, toiset seuraavat. Joukossa on myös pari poikaa. Kaksi autoa seisoo pysäköitynä rakennuksen edustalla. Creator An entity primarily responsible for making the resource Tuominen, Matti Source A related resource from which the described resource is derived Matti Tuomisen kuvakokoelma, Keuruun museo 2018. Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Muistoja ja dokumentteja entisajan elämästä Description An account of the resource Tässä kokoelmassa on yksityishenkilöiltä käyttöön saatuja muistelutekstejä ja aikalaisdokumentteja, kuten kirjeitä ja kouluaineita. Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document Keuruun Autohuollon omistaja Heikki Soinisella oli Keuruun ensimmäisiä takseja. Soininen oli itseoikeutettu kirkkoherran kuljettaja. Kerran hän oli taas kyyditsemässä kirkkoherra Kallialaa ja oli viemässä tätä vihkimiseen hieman kauemmas kirkonkylästä. Kirkkoherranvirasto oli tilannut Soinisen taksin, joka kuitenkin myöhästyi. Kalliala moitti tietysti kuskia, johon Soininen tokaisi: ” Kerkiää ne olemaan naimisissa ihan tarpeeksi!” Soininen harrasti veneilyä ja hänellä oli komea moottorivene. Hän sanoikin tuntevansa joka kiven ja karin Keurusselällä. Kerran ystävänsä kanssa veneillessään Soinisen vene kuitenkin karahti kiveen. Tähän veneilijä tokaisi: ”Tuossakin oli yksi.” Heikki Soinisen venettä kutsuttiin Lutikaksi. Kauppayhtiön omistaja osti myös kalliin mahonkiveneen. Kerran Soininen ajoi järvellä oikein tahallaan Lutikalla ympäri kauppayhtiön omistajan venettä. Niinpä johtaja osti tietysti seuraavana kesänä puolta isomman moottorin veneeseensä. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Taksikyytiä ja veneilyä Heikki Soinisen tapaan Subject The topic of the resource kirkonkylät papit taksit vihkiminen veneily Keurusselkä Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Creator An entity primarily responsible for making the resource muistelupaja Keuruun kirjastolla 26.1.2018 https://keuruunveraja.fi/files/original/71eeb0d216ff4c4f5bd168e45fac4dce.jpg 575a4013cc62add446e64e8c4d5d2e91 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Keuruun maatalousseuran kuvakokoelma Subject The topic of the resource kylät maatalous Description An account of the resource Maatalousteknikko Oiva Kamppi toimi Keurusseudulla maatalousneuvojana 1950-1960 -luvuilla. Työnsä ohessa hän kulki kameran kanssa pitkin Keuruun kyliä. Tässä kokoelmassa on hänen ottamiaan kuvia näiltä matkoilta sekä reprokuvia, joita hän kuvasi asiakkaittensa kotialbumeista maatiloilla käydessään. Tuoreimmat kuvat ovat Kampin seuraajien, Pekka Mennalan ja Markku Kuuselan ottamia. Kuvat on saatu lahjoituksena Keuruun maatalousseura ry:ltä kaupunginkirjaston kotiseutukokoelmaan. Mikäli tiedät kertoa kuvista lisää, toivomme sinun ilmoittavan niistä meille sivustolla olevan Ota yhteyttä -painikkeen kautta. Still Image A static visual representation. Examples include paintings, drawings, graphic designs, plans and maps. Recommended best practice is to assign the type Text to images of textual materials. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Talkoot heinäpellolla Description An account of the resource Vanhassa mustavalkokuvassa on meneillään talkoot heinäpellolla. Miehet laittavat heinää haasiaan. Yhdellä naisella on harava kädessään ja toisilla on meneillään kahvitauko. Nainen kaataa kahvia ja pikkupoika seuraa tilannetta. Taustalla seisoo hevonen, jonka perässä on kärryt ja kuski. Creator An entity primarily responsible for making the resource Kuvaaja tuntematon Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto. Subject The topic of the resource maatalous heinänkorjuu talkoot karjatalous maatilat työvälineet haravat miehet naiset hevonen hevosajoneuvot Keuruu https://keuruunveraja.fi/files/original/114e8e121ce239cde69a80c450ce130f.jpg 2d0f71a034a2e8afe6da1d41e81ccb32 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Jussi Rainion kuvakokoelmat Description An account of the resource Kokoelmassa on valokuvia Keuruun yhteiskoulun rehtorina toimineen kotiseutuneuvos Jussi Rainion kuvakokoelmista. Osa valokuvista on hänen itse ottamiaan, osan alkuperää ei tunneta. Still Image A static visual representation. Examples include paintings, drawings, graphic designs, plans and maps. Recommended best practice is to assign the type Text to images of textual materials. Original Format The type of object, such as painting, sculpture, paper, photo, and additional data valokuva Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Talkoot Keuruun yhteiskoulun tontilla maaliskuussa 1960 Subject The topic of the resource Keuruu koulut kirkonkylät koulurakennukset keskustat talkoot rakennushankkeet talvi lumityöt 1960-luku Description An account of the resource Värivalokuvassa on ihmisiä lapioimassa lunta Keuruun yhteiskoulun tontilla maaliskuussa 1960. Tarkoitus on päästä mahdollisimman nopeasti rakentamaan uutta koulua. Keuruun yhteiskoulua alettiin rakentaa keväällä 1960. Se valmistui vuonna 1961. Creator An entity primarily responsible for making the resource Rainio, Jussi, kuvaaja Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto https://keuruunveraja.fi/files/original/3d33a419da6b179faf346208338ff70e.mp3 0f41276ffd3fb78c367c6ef446231c48 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Tällaista elämä oli - Veteraaniväen tarinoita Subject The topic of the resource sota-aika jälleenrakentaminen veteraanit Description An account of the resource Keuruun museon kustantamana ja Orvokki Vääriskosken toimittamana julkaistiin vuonna 2013 kirja, jossa 1920-1930 -luvulla Keuruulla syntyneet tai tänne muuttaneet kertovat muistojaan sodan varjosta jälleenrakentamisen aikaan. Tässä kokoelmassa voit kuunnella kirjan sisältämät tarinat. Creator An entity primarily responsible for making the resource Vääriskoski, Orvokki Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Rights Information about rights held in and over the resource Keuruun museo Sound A resource primarily intended to be heard. Examples include a music playback file format, an audio compact disc, and recorded speech or sounds. Duration Length of time involved (seconds, minutes, hours, days, class periods, etc.) 2 min 51 sek Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Tällaista elämä oli - Äänikirjan kuuntelijalle Subject The topic of the resource kirjat Creator An entity primarily responsible for making the resource Vääriskoski, Orvokki Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Description An account of the resource Äänitiedosto avautuu painamalla ensin aiheen kohdalla olevaa kaiuttimen kuvaa TAI itse aiheen otsikkoa JA sen jälkeen painamalla sivulle avautuneen mustan vaakapalkin vasemmassa laidassa olevaa pikku NUOLTA, jonka vieressä on aikalaskuri. https://keuruunveraja.fi/files/original/fccfd862f5f2657ff4f06bd119f8f8ac.mp3 dff25b89dc344d27c39b6a27c94f7b1e https://keuruunveraja.fi/files/original/3e44dbf6f72ade5c23d98e4973d9dd48.jpg 1c03f7075e3dd2d27f966a240e24310f Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Tällaista elämä oli - Veteraaniväen tarinoita Subject The topic of the resource sota-aika jälleenrakentaminen veteraanit Description An account of the resource Keuruun museon kustantamana ja Orvokki Vääriskosken toimittamana julkaistiin vuonna 2013 kirja, jossa 1920-1930 -luvulla Keuruulla syntyneet tai tänne muuttaneet kertovat muistojaan sodan varjosta jälleenrakentamisen aikaan. Tässä kokoelmassa voit kuunnella kirjan sisältämät tarinat. Creator An entity primarily responsible for making the resource Vääriskoski, Orvokki Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Rights Information about rights held in and over the resource Keuruun museo Sound A resource primarily intended to be heard. Examples include a music playback file format, an audio compact disc, and recorded speech or sounds. Duration Length of time involved (seconds, minutes, hours, days, class periods, etc.) 1 min 34 sek Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Tällaista elämä oli - Kirjan esittely Subject The topic of the resource kirjat Creator An entity primarily responsible for making the resource Vääriskoski, Orvokki Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Description An account of the resource Äänitiedosto avautuu painamalla ensin aiheen kohdalla olevaa kaiuttimen kuvaa TAI itse aiheen otsikkoa JA sen jälkeen painamalla sivulle avautuneen mustan vaakapalkin vasemmassa laidassa olevaa pikku NUOLTA, jonka vieressä on aikalaskuri. https://keuruunveraja.fi/files/original/322067ac0a0a293ca350969e6fca8f6b.tif e298ed3d865f18361051da67901c0be4 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Matti Tuomisen kuvakokoelma Description An account of the resource Kokoelmassa on otoksia Keuruulta paikkakunnalla vuosina 1948-1976 valokuvaajana toimineen Matti Tuomisen kuvakokoelmista. Valokuvaajamestarin poika, Vesa Tuominen, lahjoitti sarjan isänsä kuvia Keuruun kaupungille syksyllä 2017. Kokoelmaa hoitaa Keuruun museo. Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Still Image A static visual representation. Examples include paintings, drawings, graphic designs, plans and maps. Recommended best practice is to assign the type Text to images of textual materials. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Talvinen kuva Lapinsalmen sillasta Subject The topic of the resource Keuruu kirkonkylät tiet Description An account of the resource Kuvassa on talvinen maisema Lapinsalmen sillasta, jota pitkin on auto juuri ajamassa. Creator An entity primarily responsible for making the resource Tuominen, Matti Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Source A related resource from which the described resource is derived Matti Tuomisen kuvakokoelma, Keuruun museo 2018. https://keuruunveraja.fi/files/original/b9bfd63a187d2584f14c2eebae5bca1b.jpg 849138a5154dff9bb2b3df2d521e01ce Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Jorma Luotion Keuruu kuvakokoelma Subject The topic of the resource Keuruu Description An account of the resource Kokoelma sisältää valokuvaaja Jorma Luotion Keuruu-aiheisia valokuvia, jotka on julkaistu vuonna 1987 Keuruu-nimisessä kirjassa. Kirjan kustansi Kustannusyhtiö Otava ja esittelytekstit siihen kirjoitti Jussi Rainio. Jorma Luotio lahjoitti kuvat Keuruun kaupungille vuonna 2018. Kuvakokoelmaa hoitaa Keuruun museo. Creator An entity primarily responsible for making the resource Luotio, Jorma Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun museo Date A point or period of time associated with an event in the lifecycle of the resource 1980-luku Rights Holder A person or organization owning or managing rights over the resource. Keuruun museo Still Image A static visual representation. Examples include paintings, drawings, graphic designs, plans and maps. Recommended best practice is to assign the type Text to images of textual materials. Original Format The type of object, such as painting, sculpture, paper, photo, and additional data valokuva Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Talvinen näkymä entisen Tiwi Oy:n tehtaalle Subject The topic of the resource tehtaat Keuruu lastulevyteollisuus Keuruu Varissaari teollisuus teollisuusyritykset Description An account of the resource Talvinen näkymä veden yli entisen Tiwi oy:n lastulevytehtaan rakennuksiin. Värivalokuvassa on etualalla järveä ja järvialueen takana laaja tehdasalue. Kuvassa oikealla piipuista nousee savua tai höyryä pakkasilmaan. Rakennuksen katolla punaisin valokirjaimin kirjoitettu Tiwi. Orion luopui kemianteollisuudesta Keuruulla vuonna 1957. Keuruulle päätettiin perustaa teollisuustiloihin lastulevytehdas. Orionin tytäryhtiön nimeksi Keuruulla vakiintui vuoteen 1962 mennessä Tiwi Oy. Tiwin toiminta kehittyi ja tehdasalue laajentui nopeasti 1960-luvulla. Lastulevyllä oli kysyntää niin kotimaassa kuin ulkomaillakin. Vuonna 1972 Tiwin omistajaksi tuli G. A. Serlachius oy. Tiwin toiminta jatkui vuosina 1987-1990 Metsä-Serla Oy:n omistuksessa ja vuosina 1990–2006 Finnforest Oyj:n luotsaamana. Vuonna 2006 Puhos Board Oy osti lastulevytoiminnan, joka loppui Keuruulla kesällä 2007. Alueelle tuli lämpolaitostoimintaa 2000-luvulla. Historia näkyy ja kuuluu myös paikannimissä: Pappilanniemen ja Varissaaren välisen lahden nimi on keuruulaisittain yhä Tiwinlahti, vaikkei se virallinen paikannimi olekaan. Creator An entity primarily responsible for making the resource Luotio, Jorma Source A related resource from which the described resource is derived Keuruun museo / Jorma Luotion Keuruu kuvakokoelma Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun museo https://keuruunveraja.fi/files/original/8ced6fd3a6fcfd137660154d17699fe6.mp3 819ee6004c41b2d98a96f078e7111156 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Tällaista elämä oli - Veteraaniväen tarinoita Subject The topic of the resource sota-aika jälleenrakentaminen veteraanit Description An account of the resource Keuruun museon kustantamana ja Orvokki Vääriskosken toimittamana julkaistiin vuonna 2013 kirja, jossa 1920-1930 -luvulla Keuruulla syntyneet tai tänne muuttaneet kertovat muistojaan sodan varjosta jälleenrakentamisen aikaan. Tässä kokoelmassa voit kuunnella kirjan sisältämät tarinat. Creator An entity primarily responsible for making the resource Vääriskoski, Orvokki Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Rights Information about rights held in and over the resource Keuruun museo Sound A resource primarily intended to be heard. Examples include a music playback file format, an audio compact disc, and recorded speech or sounds. Duration Length of time involved (seconds, minutes, hours, days, class periods, etc.) 1 min 41 sek Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Talvisodan muistoja Subject The topic of the resource runot Keuruu talvisota sota-aika kotirintama sotilaat sankarivainajat kirkkorakennukset muistot Creator An entity primarily responsible for making the resource Rapo, Sylvi Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Rights Information about rights held in and over the resource Keuruun museo Description An account of the resource Äänitiedosto avautuu painamalla ensin aiheen kohdalla olevaa kaiuttimen kuvaa TAI itse aiheen otsikkoa JA sen jälkeen painamalla sivulle avautuneen mustan vaakapalkin vasemmassa laidassa olevaa pikku NUOLTA, jonka vieressä on aikalaskuri. Date A point or period of time associated with an event in the lifecycle of the resource 1930-luku 1940-luku Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Äänitteitä ja elävää kuvaa muualla verkossa Description An account of the resource Kuvailtuja linkkejä muissa verkkopalveluissa julkaistuihin Keuruuta käsitteleviin ääni- ja videotallenteisiin. Kokoelmaan kerätään vain aineistoa, joka on kaikille avointa ja verkossa pysyvästi. Website A resource comprising of a web page or web pages and all related assets ( such as images, sound and video files, etc. ). Local URL The URL of the local directory containing all assets of the website <a href="https://kavi.finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_1034744">Talvisota-elokuvan kuvaukset Keuruulla | Kansallinen audiovisuaalinen instituutti | Elonet (finna.fi)</a> Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Talvisota-elokuvan kuvaukset Keuruulla Dokumenttiohjelma Talvisota-elokuvan kuvauksista Keuruulla Subject The topic of the resource talvisota sotaelokuvat maanpuolustus sotilaat vapaaehtoiset Description An account of the resource Riihon kylällä talvella 1988-1989 filmatun Talvisota-elokuvan kuvauksia Keuruulla ja tekijöiden haastatteluita. Kesto 46:44 min. Creator An entity primarily responsible for making the resource Mujo, Teuvo Mäkinen, Asko Virtanen, Reijo Halttunen, Juhani Source A related resource from which the described resource is derived Kansallinen audiovisuaalinen instituutti Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Contributor An entity responsible for making contributions to the resource Keuruun kaupunki Is Referenced By A related resource that references, cites, or otherwise points to the described resource. https://fi.wikipedia.org/wiki/Talvisota_(elokuva) Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Tauno Kuoppalan kokoelma Subject The topic of the resource metsätyö metsätyöntekijät 1940-luku 1950-luku 1930-luku Description An account of the resource Tauno Kuoppalan kertomuksissa muistellaan metsätyötä ja menneen ajan ilmiöitä. Creator An entity primarily responsible for making the resource Kuoppala, Tauno Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document Puutavaran puro- ja jokiuitossa veden riittävyydellä oli suuri merkitys. Jos oli vähäluminen, vähän suojailmoja ollut talvi tai että tiivistymätön pakkaslumi sulaessaan haihtui ilmaan pitkään jatkuneessa kevätauringon paisteessa, niin uiton onnistuminen saattoi vaarantua. Sen torjumiseksi erikoisesti latvavesillä veden riittävyyttä varmistettiin patoamalla vettä sopiviin altaisiin eli järviin, lampiin ja jopa suurempiin suvantoihin. Vesialtaan laskujoen suulle kasattiin maavalli ja sen keskelle rakennettiin puusta säästöpato eli tammi, jolla sitten säännösteltiin veden virtaamista. Padon runkorakenne tehtiin käyttötarpeen perusteella lankuista tai parruista, joskus jopa hirsistä. Kakkosneloset sopivat hyvin neulasiksi ja tukevat parrut seteiksi. Pienempien puumäärien uittojen veden varastoinnissa selvittiin neulaspadoin. Noin 2–2,5 metrin pituiset setit asetettiin vinosti tammen eteen. Alapäästään ne tukeutuivat ala- ja sivuparruihin. Kokemattomalta padon purkaminen epäonnistui helposti. Jos kohotti neulasta varomattomasti alatuen yli, niin kova vedenpaine vei neulasen käsistä. Laidalta purkamisen aloittaminen onnistui varmemmin. Suurempien tammien kyseessä ollen neulasten lisäksi tukevista parruista tehdyt setit laskettiin neulasten taakse vaakasuoraan padon molemmissa seinissä oleviin hahloihin. Alkuaikoina miehet laskivat ja nostivat setit keksien avulla. Myöhemmin molempiin pääpuoliin tehtiin reiät. Nosto ja lasku tapahtui rautakoukkujen avulla. Neulasia ja settejä lisäämällä ja poistamalla säännösteltiin patoaltaan veden määrää. Tarpeellisen veden varaaminen oli tarkkaa hommaa vähävetisenä keväänä. Uiton onnistumiseksi vettä ei saanut juoksuttaa turhaan. Pitkäaikaisen kokemuksen perusteella tiedettiin veden virtaamisen nopeus puron koosta riippuen. Tammi avattiin määrättyyn aikaan varhain aamulla ja uittomiesten saapuessa työmaalleen veden piti virrata uiton etenemiseksi. Iltapäivällä hyvissä ajoin ennen työpäivän päättymistä pato käytiin jälleen sulkemassa vesivaraston täydentämiseksi seuraavaa päivää varten. Jos purossa sattui olemaan mylly, saattoi myös tulla vesivaikeuksia. Toimeentuloaan turvatakseen mylläri säästi myös vettä ja laittoi uiton mentyä ohi oman patonsa kiinni. Silloin oli uiton jatkamiseksi otettava käyttöön vanha menettely. Veden saamiseksi puroon oli mylläriltä ostettava vettä seuraavalle päivälle - tai useammallekin. Uitossa Multialla ollessani olen itse kerran käynyt tällaisella vedenostomatkalla. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Tammi, setit ja neulaset Subject The topic of the resource Keuruu Multia uitto metsätalous vesikuljetus puutavara joet padot Kuoppala, Tauno Description An account of the resource Tauno Kuoppala kertoo padon tekemisestä uitossa. Creator An entity primarily responsible for making the resource Kuoppala, Tauno Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto https://keuruunveraja.fi/files/original/84dcb2847bcecc0b7e4595eac63d4097.jpg a1c9d605d8df9459eddaa583bce7566e Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Keuruun maatalousseuran kuvakokoelma Subject The topic of the resource kylät maatalous Description An account of the resource Maatalousteknikko Oiva Kamppi toimi Keurusseudulla maatalousneuvojana 1950-1960 -luvuilla. Työnsä ohessa hän kulki kameran kanssa pitkin Keuruun kyliä. Tässä kokoelmassa on hänen ottamiaan kuvia näiltä matkoilta sekä reprokuvia, joita hän kuvasi asiakkaittensa kotialbumeista maatiloilla käydessään. Tuoreimmat kuvat ovat Kampin seuraajien, Pekka Mennalan ja Markku Kuuselan ottamia. Kuvat on saatu lahjoituksena Keuruun maatalousseura ry:ltä kaupunginkirjaston kotiseutukokoelmaan. Mikäli tiedät kertoa kuvista lisää, toivomme sinun ilmoittavan niistä meille sivustolla olevan Ota yhteyttä -painikkeen kautta. Still Image A static visual representation. Examples include paintings, drawings, graphic designs, plans and maps. Recommended best practice is to assign the type Text to images of textual materials. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Tanhuajat Subject The topic of the resource Keuruu kansantanssi tanssit juhlat Description An account of the resource Kuvassa kuusi paria tanssii ulkona nurmikolla kansantanssia. Heillä ei ole kansallispukuja yllään. Creator An entity primarily responsible for making the resource Kuvaaja tuntematon Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto https://keuruunveraja.fi/files/original/6ddb58ee51c2c3e01124bcfdd500bc73.pdf 6bd9c4dfac2e7592dfa87bac57b098bb Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Aisapuu-lehden artikkeleita Description An account of the resource Tässä kokoelmassa on Pihlajavedellä ilmestyvän Aisapuu-kylälehden artikkeleita. Lehdessä julkaistaan runsaasti Pihlajaveden kotiseutuhistoriaan liittyviä tekstejä ja kuvia. Artikkeli Teeemateksti jostakin aiheesta. Tätä aineistotyyppiä voi käyttää aina kun tekstin muoto ei vaadi muuta. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Tapahtui Pihlajavedellä Subject The topic of the resource Keuruu Pihlajavesi (kunta) metsätyöntekijät kämpät metsästys tanssit erotiikka piispantarkastukset papit Creator An entity primarily responsible for making the resource Isomäki, Pekka Source A related resource from which the described resource is derived Aisapuu 84, 2012 Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Tarinoita Keuruun melontareitiltä Subject The topic of the resource Keuruu vesistöt tarinat Description An account of the resource Keuruun ympärimelontareitin varrella olevien kohteiden tarinoita. Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document Isovihan aikana Keuruun kirkkoherra Herpmanin kolme poikaa, Gabriel, Juhana ja Kustaa tekivät sissitöitään venäläisten kiusaksi. Tarinan mukaan Herpmanin pojat muun muassa piilottivat kaksi Keuruun kirkon kelloa, olivathan ne arvokasta metallia ja venäläisten haluamaa sotasaalista. Suurempi kelloista löytyi metsästä sodan jälkeen vuonna 1721, mutta pienempää ei ole löydetty. Tarina kertoo, että Herpmanin pojat upottivat sen Tarhiaan. Kelloa on yritetty etsiä monta kertaa, muun muassa Keski-Suomen Pinoneeripataljoonan metallinpaljastuslaitteella, mutta turhaan. Kerrotaan, että tyynenä kesäiltana, kun auringonsäteet leikkivät Tarhian pinnassa, kellon voi kuulla kumahtelevan järven pohjassa. Lähteet: A. Aaltio: Herpmanin pojat, Keuruun joulu 1968. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Tarhiaan upotettu kirkonkello Subject The topic of the resource Keuruu vesistöt järvet isoviha kirkonkellot Description An account of the resource Herpmanin pojat upottivat isovihan aikana kirkonkellon Tarhiaan, ja sitä on etsitty useaan kertaan. Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Date Created Date of creation of the resource. 2024 https://keuruunveraja.fi/files/original/a6e7d8aa3f652cb3b8dd71a77e7479d8.jpg bcaf9d8d7df22c39eb3f51c38abd8f76 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Yritysten tarinoita Description An account of the resource Kokoelma sisältää keuruulaisia tarinoita yritysmaailmasta. Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Subject The topic of the resource Keuruu kirkonkylät yritykset yrittäjät Artikkeli Teeemateksti jostakin aiheesta. Tätä aineistotyyppiä voi käyttää aina kun tekstin muoto ei vaadi muuta. Mistä on kyse? Tähän kenttään artikkelin teksti jäsennettynä tarpeen mukaan. Sattumia, luovuutta, rohkeutta ja toisista huolehtimista. Siinä meidän Vaissilaisten tarinan ydin. Kun Pietari Tuomaanpoika vuonna 1829 osti kruununjäännösmaan poikansa Fabianin nimiin, hän tuskin osasi aavistaa sen kuusi sukupolvea myöhemmin toimivan kotipaikkana Pohjoismaiden suurimmalle kaalikääryletehtaalle. Kaalin kanssa olemme olleet tekemisissä 40 -luvulta asti. 1972 Jaakko Vaissi keksi kaalinkeittokoneemme. Siihen liittyy hauska tarina, joka löytyy kun selaat hieman alaspäin. Kaalikääryleitä olemme tehneet vuodesta 2001, siis jo yli 15 vuoden ajan. Syksyllä 2017 toimme kauppoihin ensimmäiset Vaissin omalla merkillä olevat kääryleet. Meillä Vaissilla on aina ollut periaatteena tehdä ruokaa toisille kuten tekisimme sitä itsellemme. Tehdas jossa valmistamme tuotteemme, on meille kuin iso keittiö, jossa vain satutaan tekemään suuria määriä ruokaa. 12 miljoonaa käsin käärittyä kaalikäärylettä vuodessa on paljon. Yksikään niistä ei tulisi käärityksi ilman aitoa, innostunutta, työssään viihtyvää Vaissilaista. Siispä kun nautit Vaissin kaalikääryleitä, tiedät niiden olevan kääritty suomalaisista raaka-aineista, Haapamäellä, Vaissijärven rannalla. KAALINVILJELYSTÄ SE KAIKKI ALKOI Vaissin tarina kaalin kanssa alkaa 1940-luvun alussa. Ilmari Vaissi aloitti tuolloin kaalinviljelyn Vaissin tilalla. Talvisodan jälkeen vihannekset tekivät kauppansa. Hinta kuitenkin laski syksyisin kaalin ylitarjonnan takia. Vuonna 1972 rakennettiin ensimmäinen kaalivarasto, jotta pystyttiin myymään kaalia myös talvella, kun hinta oli parempi. Ilmari Vaissi oli nähnyt Raision kalayhtymällä, kun kaalia keitettiin ja päätti, että alkaisimme valmistaa myös pakastettua kaalinlehteä. Hänen poikansa Jaakko Vaissi sanoi, että pitää olla asiakkaita ennen kuin investoidaan. Ilmari meni myymään 300 tonnia valmista pakastettua kaalinlehteä ja hänen ajatuksensa oli, että homma toimisi kahdella isolla rehukattilalla ja kahdella arkkupakastimellla. Jaakko sanoi, että ei tule onnistumaan, mutta asiassa mentiin niin pitkälle, että kokeiltiin. Kahden päivän päästä ensimmäisistä keitoksisista alkoi käydä kuohunta pakastearkuissa ja kaalit alkoivat käymään niin pahasti, että Ilmari uskoi, että tarvitaan kunnon pakastustunnelit. Niitä alettiin rakentamaan, mutta ensimmäisenä vuonna saatiin toimitettua vain 30 tonnia. Tarina kertoo, että ainut onnellinen oli Ilmarin vaimo Aino Vaissi, joka sai kaksi uutta hieman kaalille tuoksuvaa arkkupakastinta. Vaissin tilalla viljeltiin kaalia n. 20 hehtaarin verran. Viljely kuitenkin lopetettiin vuonna 1987 ja siirryttiin sopimusviljelyyn. Sitä ennen oli koettu yksi kesä, jolloin 20 hehtaarin kaalimäärästä puolet hukkui sateisen kesän seurauksena. Tästä jäljelle jääneestä määrästä harjoittelija ruiskutti hormotuholla niin, että nostettavaa jäi vain 2 hehtaaria. Tämä katastrofi opetti, että kannattaa hajauttaa kaalin kasvatusta. Kaalia elintarviketeollisuuden ja Vaissin kaalikääryletehtaan tarpeisiin ostetaan tänä päivänä suomalaisilta sopimusviljelijöltä. Nykyisin Vaissin tilalla on vain kaalin koeviljelyä 0,5 ha verran. llmarin poika Jaakko ja hänen aviovaimonsa Saara jatkoivat Vaissin tilaa vuodesta 1982 vuoteen 2008. Vaissin tila käsittää noin 110 ha peltoa ja 272 ha metsää. Tilalla on myös ollut kanoja, lehmiä, sikoja ja vihannesten viljelyä. Tänä päivänä Vaissin tilan omistaa Saaran ja Jaakon poika Juho Vaissi. KAALINKEITTOKONEEN KEKSIMINEN Vaissi Oy:tä ei todennäköisesti olisi olemassa ilman työsuojelutarkastajan käyntiä Vaissin tilalla Haapamäellä vuonna 1974. Vaissi valmisti tuolloin esikäsiteltyjä kaalinlehtiä. Työsuojelutarkastaja ei ollut tyytyväinen laitteeseen, jolla kaalin kannat porattiin keitettävistä lehdistä. Koska laite ei käynyt tarkastajan pirtaan, alkoi Jaakko Vaissi kehitellä kaalinkeittolaitetta, joka täyttäisi tarkastajan vaatimukset. Hän sai kaksi kuukautta aikaa. Jaakolla oli idea, johon hän tarvitsi höyryä. Ainoa paikka Haapamäellä oli höyryveturitallit mistä sai höyryä. Hän sai luvan mennä sinne kokeilemaan. Veturimiehet olivat hieman ihmeissään iltasella, kun palasivat sillä talli oli täynnä höyryviä kaalinpäitä ja lehtiä. Idea kuitenkin toimi. Koneella saatiin huomattavasti parempi lehtisaanto ja laatu kuin perinteisellä menetelmällä. Pian kaikki alkoivat haluamaan sitä Vaissin keittämää lehteä. Tänä päivänä kyseisen kaalinkeittolaitteen idea on edelleen toiminnassa. ESIKEITETYSTÄ KAALISTA KAALIKÄÄRYLEISIIN Vuonna 1972 alkanut esikeitetyn kaalin tuotanto laajeni vuonna 2001 kaalikääryletehtaan perustamiseen. Silloin eräs suomessa toimiva yritys, joka valmisti kaalikääryleitä oli lopettmassa toimintaansa ja kysyivät Vaissin perheeltä alkaisivat valmistaa kaalikääryleitä heille loppun asti. Jaakko ja Saara Vaissi kysyivät lapsiltaan Marialta ja Juholta kiinnostaisiko heitä jatkaa, jos hommasta jotain tulisi sillä itseään varten he eivät alkaisi investoimaan. Maria sanoi, että kokeillaan sillä olisihan siinä työpaikka sitten hänelle, jos homma onnistuisi. Vuonna 2004 kääryleliiketoiminta eriytettiin kokonaan Vaissin tilasta, sillä se oli kasvanut niin isoksi, ettei kannattanut enää pyörittää maatalouden sivutulona. Kääryleitä valmistuu Vaissilla vuosittain lähes 12 miljoonaa ja ne myydään elintarviketeollisuudelle. Sieltä ne löytävät tiensä suomalaisiin ja ruotsalaisiin ruokapöytiin. Kääryleet valmistetaan asiakkaiden omilla resepteillä ja merkeillä sekä 2017 vuoden lopusta myös Vaissi-merkillä. NUOREKAS TULEVAISUUS Yrityksessä on tehty vuonna 2008 sukupolvenvaihdos. Jaakko ja Saara vaikuttavat edelleen Vaissin hallituksessa. Pääomistaja tytär Maria Hanho tuli osakeyhtiön toimitusjohtajaksi vuonna 2011 vain 28-vuotiaana. Tulevaisuudessa panostetaan yhä tehokkaammin erilaisten valmisruokien valmistamiseen sekä vientiin. Suomessa Vaissi on merkittävin kaalikääryleiden tuottaja. Tätä maistuvaa valmisruokaa halutaan viedä myös muunmaalaisiin pöytiin. PALKITTU ELINTARVIKEOSAAJA Vaissin toimintapa ja ainutlaatuisuus on pantu merkille valtakunnallisesti. Vaissi Oy on saanut Keski-Suomen InnoSuomi palkinnon 2006, maakunnallisen yrittäjäpalkinnon 2007 ja Vaissi Oy valittiin vuoden maatilaksi vuonna 2009. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Tarina kaalista ja kekseliäisyydestä Subject The topic of the resource Keuruu Keuruu -- Riiho yritykset elintarviketeollisuus vihannesviljely Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Creator An entity primarily responsible for making the resource Vaissi Oy https://keuruunveraja.fi/files/original/d541f355bce2a217ef2122d88faeaf48.jpg 218e8b3757f03243b8d654acd74d6b7d Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Henkilökuntaa vanhan sairaalan pääoven edessä kesällä 1959 https://keuruunveraja.fi/files/original/ceb95b9dbc100f565d54a10366cccc79.pdf ef370351bd67fedf2cceb23422d56a15 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Digitoidut kirjat Description An account of the resource Digitoitujen kirjojen kokoelma sisältää alun perin painettuna julkaistuja kirjoja ja muita teoksia, jotka on digitoitu pdf-muotoon. Kokoelmassa on sekä keuruulaisten tekijöiden kirjoittamaa kaunokirjallisuutta että Keuruuta käsitteleviä tietokirjoja ja artikkeleita. Kaikki teokset ovat joko tekijänoikeusvapaita, tai niiden uudelleenjulkaisuun on saatu lupa alkuperäisten kirjoittajien oikeudenhaltijoilta. Jälkimmäisessä tapauksessa tämä on aina mainittu teoksen kuvauksessa. Tätä e-kirjojen kokoelmaa kartutetaan yhteistyössä Projekti Lönnrotin (<a title="Projekti Lönnrotin" href="http://www.lonnrot.net/" target="_blank" rel="noreferrer">http://www.lonnrot.net/</a>) kanssa Digitoitu teos Tähän kokonaiset digitoidut kirjat tiedostoliitteinä, metatietokenttiin lyhyt kuvaus teoksesta. Teoksen kuvaus Lyhyt kuvaus digitoidusta teoksesta Julkaisuun on koottu kolmentoista eri kertojan muistoja keuruulaisesta terveyden- ja sairaanhoidosta. Ajallisesti muistot ulottuvat 1930-luvulta 1960-luvulle. Kuvassa henkilökuntaa vanhan kunnansairaalan pääoven edessä kesällä 1959. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Tarinat talteen Subject The topic of the resource terveydenhoito sairaanhoito lääkärit terveydenhoitajat sairaanhoitajat kätilöt sairaalat neuvolat muistelu Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Date A point or period of time associated with an event in the lifecycle of the resource 1997 Contributor An entity responsible for making contributions to the resource Keuruun—Multian terveydenhuollon kuntayhtymä, kulttuurivuoden toimikunta Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Haapamäen muistelupiiri Description An account of the resource Keuruun Kansalaisopiston Haapamäen muistelupiiri muistelee kokoontumisissaan Haapamäen menneisyyttä, ihmisiä ja tapahtumia. Osa muistoista kirjoitetaan tekstiksi ja julkaistaan. Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document Haapamäen syksyllä 2021 puretun ala-asteen paikalla sijaitsi ennen uuden koulun rakentamista kansakoulun piharakennus. Siellä oli erikseen tyttöjen ja poikien käymälät, joihin mentiin pitkiä portaita pitkin. Näiden jatkona oli rakennus, jossa sijaitsi puukäsityöluokka. Ulkorakennuksessa oli ollut myös navetta opettajan lehmälle, kuten 1900-luvun alussa oli ollut tapana. Rakennuksen takana oli suomainen alue, jota ennen vanhaan oli käytetty kyläläisten yhteisenä kaatopaikkana. Se oli alkanut kasvaa tiheää puustoa. Yleinen kaatopaikkamonttu siirtyi sieltä lähemmäs rautatietä nykyisen Pyramidin paikalle. Maantien myötäisesti oli koulun liiterirakennus. Punaisessa puukoulussa oli isot pönttöuunit, joita varten puuta tarvittiin paljon. Liiteri oli vähän pelottavakin paikka. Opettaja käski pojat hakemaan liiteristä puunkappaleita puukäsitöiden materiaaliksi. Siellä oli pimeää ja pöllöt lehahtelivat pelottavasti lepopaikasta toiseen. Pesäpalloa pelattiin vuonna 1932 valmistuneelta koulurakennukselta yli pihan kohti liiteriä. Pallo vieri usein liiterin alle. Isot pojat saivat lyötyä pallon pihan ja rakennuksen yli maantielle asti. Myöhemmin liiteri paloi maan tasalle. Koulun tienpuoleisen päädyn paikkeilla oli kioski. Sieltä koulun rakentajat ostivat virvokkeita. Koulun rakentamisen jälkeen kioski siirtyi tien toiselle puolelle. Kioskin omisti ainakin Lassi Laitinen. Hän soitteli siellä haitariakin. Kioskilla heitettiin myös tikkaa. Koulun rakentaminen aloitettiin vuonna 1955. Rakennustyön urakoi Kerrostyö Oy Jyväskylästä. Kaikki ei aluksi sujunut suunnitelmien mukaan. Perustustyö vaikeutui, kun rakennuksen eteläpäädyn maa-aines olikin luultua pehmeämpää. Vastaavana rakennusmestarina toimi Vilho Tuukkanen Jyväskylästä. Hän oli hätää kärsimässä, miten saisi liian pieneksi mitoitetun urakan rahat riittämään, kun aikaakin oli kulunut hankalissa perustustöissä. Arkkitehti Laila Niemioja kävi silloin tällöin rakennuksella valvomassa, että kaikki oli tehty piirustusten mukaan. Rakennusmestari ei tykännyt arkkitehdin arvosteluista. Koulun rakennusmiehiä oli yli 60. He olivat paikallisia työmiehiä. Harjannostajaisia vietettiin Haapamäen työväentalolla toukokuussa 1955. Koulu valmistui talvella 1956, muutama kuukautta suunniteltua myöhemmin. Koulun seiniä kaunistavat freskot ihastuttivat kulun valmistuttua. Koulussa oli myös erikoisluokkia, kuten musiikkiluokka. Koulussa sai myös ortodoksisen uskonnon opetusta. Koulunkäynti oli 1950-luvulla erilaista kuin nykyään. Varsinkin johtajaopettaja Viljo Uusinoka ja opettaja Eemil Koskiahde olivat kurinpidossa kovia, vanhanaikaisia opettajia. Opettaja Rauni Isokangas jäi mieleen hyvänä opettajana. Hän oli Haapamäen kulttuurielämässä näkyvä hahmo ja johti mm. kuoroja. Hän oli kotoisin Pohjanmaalta ja teki Haapamäellä pitkän uran opettajana. Hieman erilainen muisto Rauni Isokankaasta on se, kun hän ohjasi hevosta Petäisenjärven jääajoissa! Lähteet: Suur-Keuruun sanomat 10.1.1955, 11.2.1955, 29.5.1955, 31.11.1956. Kysymyksiä keskustelun tueksi. 1. Heräsikö sinulle koulumuistoja? 2. Millainen sinun ensimmäinen koulusi oli? 3. Millainen rakennus Haapamäen kansakoulu oli? 4. Tekstissä mainitaan liiteri. Mikä ja millainen paikka se oli? 5. Kioski oli lähellä rakennusta. Millainen se oli? Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Tarinoita Haapamäen kansakoulusta 1950-luvulta Subject The topic of the resource Haapamäki (Keuruu) kansakoulu kansakoulunopettajat koulurakennukset rakentaminen 1950-luku rakennuttaminen Niemioja, Laila muistot kokemuskerronta muistelu Description An account of the resource Haapamäen muistelupiiri muistelee nyt jo puretun Haapamäen kansakoulun rakentamista ja koulun opettajia 1950-luvulla. Creator An entity primarily responsible for making the resource Haapamäen muistelupiiri Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Haapamäen muistelupiiri Description An account of the resource Keuruun Kansalaisopiston Haapamäen muistelupiiri muistelee kokoontumisissaan Haapamäen menneisyyttä, ihmisiä ja tapahtumia. Osa muistoista kirjoitetaan tekstiksi ja julkaistaan. Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document Kerran Haapamäellä opettaja kysyi oppilaalta, mitä hänen isänsä tekee työkseen. Oppilas vastasi, että hän on halkotarhalla. Opettaja tivasi vain, että niin niin mutta mitä työtä tekee. Oppilas meni kotiin ja ihmetteli mitä oikein olisi pitänyt sanoa. Isä sanoi siihen, että sano, että olen VR:n polttoainevarastolla varastonhoitajana, niin eikö se sitten tajua. Arvioitiin, että halkotarhalla olisi ollut parhaimmillaan 150 miestä töissä. Halkotarhalla sirkkelöitiin metrin haloista puolimetrisiä, kerrallaan sen verran kun syliin sai. Sitten halot heitettiin kippivaunuun ja siitä ne voitiin kipata höyryveturin tenderiin eli polttoainesäiliöön. Nykyisen Haapamäen höyryveturipuiston alue olikin halkotarhaa. Tarhalta kuului pitkien matkojen päähään sahan vinkunaa ja rojahduksia, kun kippaavista vaunuista kaadettiin kuormia. Sitä äänimaisemaa ei enää ole. Halkotarhan sirkkeli oli iso ja tehokas. Onnettomuuksia sattui kuitenkin vähän. Sitten alettiin tehdä työsuojelutoimia ja sirkkeliin asennettiin turvakaari. Pian oli kolmelta mieheltä sormi poikki. Kysymyksiä keskustelun tueksi. 1. Tässä tarinassa puhutaan halkotarhasta. Onko sellainen sinulle tuttu paikka? 2. Mihin näitä halkoja käytettiin? 3. Tarinassa puhutaan sirkkelistä. Millainen laite se on? Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Tarinoita halkotarhasta Subject The topic of the resource polttoainehuolto rautatiekalusto rautatieliikenne rautatieläiset Haapamäki (Keuruu) 1900-luku muistelu kokemuskerronta muistot Description An account of the resource Haapamäen muistelupiiriläiset kertovat tarinoita halkotarhasta ja siihen liittyvästä työstä. Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Perinnepiiri 1991 Subject The topic of the resource Keuruu paikallishistoria muistelu Description An account of the resource Kokoelma sisältää Asunnan-Ampialan-Huttulan perinnepiirin keräämää aineistoa seudun elämästä ja historiasta. Piiri kokoontui syksystä 1989 kevääseen 1991. Piiriläiset muistelivat silloisen Asunnan koulupiirin tapahtumia, sen ihmisiä ja taloja. Lisäksi mukaan otettiin Petäjäveden ja Koskenpään puolelta ne talot, joista koululaiset suuntasivat entiseen Huttulan kouluun. Perinnepiirin kokoontumiskertoja oli yhteensä 26 kertaa Asunnan koululla sekä Riihimäessä Rahikkalassa, Tiilikaisella ja Ampialassa. Aineisto on julkaistu alun perin Perinnepiiri-nimisenenä julkaisuna vuonna 1991. Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Creator An entity primarily responsible for making the resource Kalliomäki, Hellin Ruokolainen, Sisko Kokkila, Mirja Kokkila, Kalevi Mäkinen, Saida Ampiala, Kasper Ampiala, Marjatta Mäyränen, Reino Sojakka, Martti Kaikkonen, Jenny Ahola, Erkki Riihimäki, Martti Riihmäki, Eeva Tiilikainen, Bertta Ahola, Tarja Viitanen, Martta Sojakka, Anni Ruokolainen, Hannu Mäyränen, Hilja Kaikkonen, Aulis Sojakka, Anna Kinnunen, Veikko Honkanen, Eeva-Liisa Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document Asunnalle piti tulleen opettaja, jolla oli pitkät letit. Ajan oloon hän muodin mukaisesti leikkautti ne. No, siitähän tuli kova kysely johtokunnalle, että se on hunsvotti ihminen semmonen, joka tukkansakin leikkuuttaa. Johtokunta istui yhden vai kaksikin iltaa asiaa miettimässä, ja tuli lopulta siihen tulokseen, että on niitä hunsvottia pitkätukkasissakin. Anu Kaipainen kirjoittaa kirjassaan ilmeisesti Asunnan koululta opettaja Helmi Särkästä seuraavaa: "Täti on opettajana ja kuinka se uskaltaa olla siellä niin yksinäisellä paikalla Keuruulla Kolojärven rannalla". Immu eli Irmeli oli opettaja Elvi Särkän kasvattina, hän kävi vielä 1980-luvun lopulla Asunnalla tuttavissaan. Helmi Särkkä tuli Asunnalle opettajaksi 1920-30-lukujen vaihteessa. Esteri Lappikin, tuleva Huttulan opettaja, oli kymmenien hakijoiden joukossa, mutta ei tullut valituksi. Helmi Särkkä kulki aina jalan, ei suksella eikä polkupyörällä. Kun Ampialassa huomattiin, että opettaja pisteli pitkin askelin taloon päin, niin pojat kyllä hukku, se oli semmoinen asia, että se tuli kantelemaan, mitä pojat oli koulussa oli tehnyt. Kävi opettaja muutenkin kylässä ja sitäpaitsi Yrjö Ampiala oli johtokunnan puheenjohtajanakin. Pojat aina sen verran olivat tai ainakin olivat menossa pahantekoon, että opettajan tulo sai pahat aavistukset mieleen. Kun Särkkä saatiin tunnilla oikein suuttumaan, se lähti tunnilta pois omalle puolelleen ja itki itkunsa siellä. Sillä välin saatiin oikein hulina pystyyn, sitten opettaja tuli tiukkana takaisin. Kun arestiin jäätiin, karattiin ikkunasta pois, seuraavana päivänä oli edessä puolta pitempi aresti ja opettaja jäi luokkaan istumaan. Särkän keittiössä oli komero, johon pahimmat pukarit vietiin istumaan, oli siellä Ampialan Kasperkin joskus. Jos ei ollut montaa arestissa, opettajan oli omassa komerossaan helpompi vahdata. Kasperi antoi kerran Särkälle kyytiä. Opettaja oli ollut käymässä Ampialassa ja syysiltana isä sanoi pojalle, -- valjasta hevonen ja kyydi Särkkä koululle. Hevonen oli nuorehko, hyväkulkunen ja Särkkä nousi kärryyn. Rajaportin se aukasi ja meidän portin ja Tempakan porttia kun se meni aukaseen, se sano, -- ei, kyllä minä kävelen tästä! Kasper päästi niin paljon kuin hevosesta irti sai ja opettaja pelkäsi. Helmi Särkkä haki Härkösestä maitoa, kyläläisiä huvitti, kun katsoivat, miten Härkösen Yrjön sormet ja kengänkorot alkoivat kopista opettajaa katsellessaan. Opettaja vei kerran Lehtolan Alpo Iisakkia pihalle ja kun Alpo vähän pisti vastaan, niin opettaja tönäisi nyrkillään. Alpo väisti vähän ja opettajan nyrkki osui oven pieleen, -- opettaja hieroi sitä pitkän aikaa. Koulupiirin valinta Asunnan ja Huttulan saattoi johtua jopa uskonnollisista syistä. Joku opettaja ei hyväksynyt valtion kirkosta poikkeavia suuntauksia, niinpä lasten oli mentävä suvaitsevamman opettajan kouluun. Kovasen Kallea piti lyödä karttakepillä sormille, Kalle veti sormet pois, kuka niitä siinä alla pitämään, opettajalta katkesi karttakeppi. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Tarinoita opettajista Subject The topic of the resource Keuruu Asunta koulut opettajat Särkkä, Helmi muistelu Description An account of the resource Tekstissä kerrotaan muistoja Asunnan koulun opettajista ja koulunkäynistä 1900-luvulla. Teksti on koottu Asunnan-Ampialan-Huttulan perinnepiirin muisteluista. Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto https://keuruunveraja.fi/files/original/d3bafea784df3e57f109b274f2130e66.pdf a445d039b7712fd904d120b04ab9c593 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Aisapuu-lehden artikkeleita Description An account of the resource Tässä kokoelmassa on Pihlajavedellä ilmestyvän Aisapuu-kylälehden artikkeleita. Lehdessä julkaistaan runsaasti Pihlajaveden kotiseutuhistoriaan liittyviä tekstejä ja kuvia. Artikkeli Teeemateksti jostakin aiheesta. Tätä aineistotyyppiä voi käyttää aina kun tekstin muoto ei vaadi muuta. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Tarinoita puukauppojen hintapiikeistä Subject The topic of the resource Keuruu Pihlajavesi (järvi) -- Keuruu puukauppa hinnoittelu ostovoima Creator An entity primarily responsible for making the resource Isomäki, Pekka Source A related resource from which the described resource is derived Aisapuu 99, 2016 Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Perinnepiiri 1991 Subject The topic of the resource Keuruu paikallishistoria muistelu Description An account of the resource Kokoelma sisältää Asunnan-Ampialan-Huttulan perinnepiirin keräämää aineistoa seudun elämästä ja historiasta. Piiri kokoontui syksystä 1989 kevääseen 1991. Piiriläiset muistelivat silloisen Asunnan koulupiirin tapahtumia, sen ihmisiä ja taloja. Lisäksi mukaan otettiin Petäjäveden ja Koskenpään puolelta ne talot, joista koululaiset suuntasivat entiseen Huttulan kouluun. Perinnepiirin kokoontumiskertoja oli yhteensä 26 kertaa Asunnan koululla sekä Riihimäessä Rahikkalassa, Tiilikaisella ja Ampialassa. Aineisto on julkaistu alun perin Perinnepiiri-nimisenenä julkaisuna vuonna 1991. Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Creator An entity primarily responsible for making the resource Kalliomäki, Hellin Ruokolainen, Sisko Kokkila, Mirja Kokkila, Kalevi Mäkinen, Saida Ampiala, Kasper Ampiala, Marjatta Mäyränen, Reino Sojakka, Martti Kaikkonen, Jenny Ahola, Erkki Riihimäki, Martti Riihmäki, Eeva Tiilikainen, Bertta Ahola, Tarja Viitanen, Martta Sojakka, Anni Ruokolainen, Hannu Mäyränen, Hilja Kaikkonen, Aulis Sojakka, Anna Kinnunen, Veikko Honkanen, Eeva-Liisa Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document Salametsästystä harjoitettiin syrjäisillä korpisaloilla melko paljon. Syynä saattoi olla todellinen ruoan puute, mutta monesti myöskin totuttu tapa, halu saada jännitystä elämään tai varsinainen metsästysvietti, joka ajoi miehen luvattomillekin retkille. 1950-luvun vaihteessa löytyi Lempaatsuon laidasta sellainenkin harvinaisuus kuin hirven pyytämiseen tarkoitettu permi. Se oli tehty sinkistä, joka oli pienen sormen vahvuista ja viritetty hirven korkeudelle. Löydettäessä ympäristössä oli runsaasti hirvenkarvoja, joten voisi olettaa, että saalistakin oli saatu. Ahman liikkuessa Ampialan kylällä 1950-luvulla sitä ajettiin Moskuan läpi Syrjäharjuun. Matkan varrella oli Pirtti-Moskuassa vanha haasia, jota oli käytetty eläimille tehtyjen kuivaukseen. Ajomiesten tullessa takaisin samoja jälkiä heidän huomionsa kiinnittyi haasiaan, jonka ympärillä oli sillä välin liikuttu ja kerpuja levitelty. Tarkemmin asiaa tutkiessaan miehet huomasivat haasian alla olleen saavin, jossa ilmeisesti oli ollut suolattuna hirvenlihaa, joka ajon aikana oli haettu parempaan talteen. Ahma on täytettynä lahjoitettu Keuruun Yhteiskoulun kokoelmiin. Pekka-niminen poliisi kovisteli yhtä miestä hirven salakaadosta, -- montako hirveä olet kaatanut? Mies vastasi, -- montako sun laumastas' on pois? Yleensä kerrottiin jutun silinneen siihen, että poliisille veistettiin mukaan katossa riippuneesta palvatusta hirvenlihasta kunnon palaset ja annettiin evääksi hyvää kotipolttoista, jolloin asia unohtui. Kerrottiin, että siihen aikaan kun pedoista sai hyvät tapporahat, joku yritteliäs tuotti pohjoisesta suden nahan, veresi sen, vei nimismieheen ja hankki näin hyvät rahat. Saman miehen kerrottiin ostaneen niinikään pohjoisesta "kokonkynsiä", olisivatko olleet haukan kynsiä ja samoin jujuttaneen poliisilta tapporahoja. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Tarinoita salametsästyksestä Subject The topic of the resource Keuruu salametsästys 1950-luku Ampiala Description An account of the resource Tekstissä kerrotaan salametsästyksestä 1950-luvulla. Teksti on koottu Asunnan-Ampialan-Huttulan perinnepiirin muisteluista. Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto https://keuruunveraja.fi/files/original/44086133a7a93e75207bc8b57e9d24a5.mp3 b047871960ab4541993a659ad944dbc8 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Tällaista elämä oli - Veteraaniväen tarinoita Subject The topic of the resource sota-aika jälleenrakentaminen veteraanit Description An account of the resource Keuruun museon kustantamana ja Orvokki Vääriskosken toimittamana julkaistiin vuonna 2013 kirja, jossa 1920-1930 -luvulla Keuruulla syntyneet tai tänne muuttaneet kertovat muistojaan sodan varjosta jälleenrakentamisen aikaan. Tässä kokoelmassa voit kuunnella kirjan sisältämät tarinat. Creator An entity primarily responsible for making the resource Vääriskoski, Orvokki Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Rights Information about rights held in and over the resource Keuruun museo Sound A resource primarily intended to be heard. Examples include a music playback file format, an audio compact disc, and recorded speech or sounds. Duration Length of time involved (seconds, minutes, hours, days, class periods, etc.) 1 min 45 sek Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Tästä maasta, tästä niitystä Subject The topic of the resource runot Creator An entity primarily responsible for making the resource Rapo, Sylvi Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Rights Information about rights held in and over the resource Keuruun museo Description An account of the resource Äänitiedosto avautuu painamalla ensin aiheen kohdalla olevaa kaiuttimen kuvaa TAI itse aiheen otsikkoa JA sen jälkeen painamalla sivulle avautuneen mustan vaakapalkin vasemmassa laidassa olevaa pikku NUOLTA, jonka vieressä on aikalaskuri. https://keuruunveraja.fi/files/original/411e2f287c02962c8684ce747411193c.jpg 8844461bae54568adfff7d8eca159951 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Tauno Kuoppalan kokoelma Subject The topic of the resource metsätyö metsätyöntekijät 1940-luku 1950-luku 1930-luku Description An account of the resource Tauno Kuoppalan kertomuksissa muistellaan metsätyötä ja menneen ajan ilmiöitä. Creator An entity primarily responsible for making the resource Kuoppala, Tauno Still Image A static visual representation. Examples include paintings, drawings, graphic designs, plans and maps. Recommended best practice is to assign the type Text to images of textual materials. Original Format The type of object, such as painting, sculpture, paper, photo, and additional data valokuva Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Tauno Kuoppala puuston määrää mittailemassa Subject The topic of the resource Keuruu Kuoppala, Tauno metsänhoitajat metsät metsänhoito Liesjärvi (Keuruu) G. A. Serlachius Oy Description An account of the resource Mustavalkoisessa valokuvassa seisoo Tauno Kuoppala Keuruun Liesjärvellä G. A. Serlachius Oy:n metsätilalla. Kuvassa Kuoppalan takana näkyy mäntymetsää. Metsätila oli kulotettu vuonna 1950 ja kylvetty 1950 kesäkuussa. Se oli valtakunnallisen metsämarssin Keuruun kohteita. Valokuva otettu vuonna 1986. Creator An entity primarily responsible for making the resource Kuvaaja tuntematon Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Date A point or period of time associated with an event in the lifecycle of the resource 1986 https://keuruunveraja.fi/files/original/f4e04bea5073c8b363799ce3d8841834.mp3 de42cb78f00165ab0037b03d6455a137 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Tällaista elämä oli - Veteraaniväen tarinoita Subject The topic of the resource sota-aika jälleenrakentaminen veteraanit Description An account of the resource Keuruun museon kustantamana ja Orvokki Vääriskosken toimittamana julkaistiin vuonna 2013 kirja, jossa 1920-1930 -luvulla Keuruulla syntyneet tai tänne muuttaneet kertovat muistojaan sodan varjosta jälleenrakentamisen aikaan. Tässä kokoelmassa voit kuunnella kirjan sisältämät tarinat. Creator An entity primarily responsible for making the resource Vääriskoski, Orvokki Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Rights Information about rights held in and over the resource Keuruun museo Sound A resource primarily intended to be heard. Examples include a music playback file format, an audio compact disc, and recorded speech or sounds. Duration Length of time involved (seconds, minutes, hours, days, class periods, etc.) 18 min 57 sek Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Täyttä höyryä Haapamäelle ja Keuruulle Subject The topic of the resource Haapamäki rautatieasemat rautatiet rautatieläiset koulunkäynti siirtoväki kirkonkylät Creator An entity primarily responsible for making the resource Tarinapiiri Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Contributor An entity responsible for making contributions to the resource Vääriskoski, Orvokki Rights Information about rights held in and over the resource Keuruun museo Description An account of the resource Äänitiedosto avautuu painamalla ensin aiheen kohdalla olevaa kaiuttimen kuvaa TAI itse aiheen otsikkoa JA sen jälkeen painamalla sivulle avautuneen mustan vaakapalkin vasemmassa laidassa olevaa pikku NUOLTA, jonka vieressä on aikalaskuri. https://keuruunveraja.fi/files/original/339cfe4caace3b1f3fe74c4ab53a06e0.mp3 9b4a0c995cd08d3ce36593c022c0e60d Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Tällaista elämä oli - Veteraaniväen tarinoita Subject The topic of the resource sota-aika jälleenrakentaminen veteraanit Description An account of the resource Keuruun museon kustantamana ja Orvokki Vääriskosken toimittamana julkaistiin vuonna 2013 kirja, jossa 1920-1930 -luvulla Keuruulla syntyneet tai tänne muuttaneet kertovat muistojaan sodan varjosta jälleenrakentamisen aikaan. Tässä kokoelmassa voit kuunnella kirjan sisältämät tarinat. Creator An entity primarily responsible for making the resource Vääriskoski, Orvokki Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Rights Information about rights held in and over the resource Keuruun museo Sound A resource primarily intended to be heard. Examples include a music playback file format, an audio compact disc, and recorded speech or sounds. Duration Length of time involved (seconds, minutes, hours, days, class periods, etc.) 12 min 21 sek Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Teknikko Antti linjasi sähköä Keuruun seudulle Subject The topic of the resource kirkonkylät sähkö sähköistys sähköverkot Creator An entity primarily responsible for making the resource Viinikka, Antti Isokivi, Maire Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Rights Information about rights held in and over the resource Keuruun museo Description An account of the resource Äänitiedosto avautuu painamalla ensin aiheen kohdalla olevaa kaiuttimen kuvaa TAI itse aiheen otsikkoa JA sen jälkeen painamalla sivulle avautuneen mustan vaakapalkin vasemmassa laidassa olevaa pikku NUOLTA, jonka vieressä on aikalaskuri. https://keuruunveraja.fi/files/original/6f4b920d56843a098d0b56844a7763d9.tif 269fc66f8439d961bdff76fedd869627 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Matti Tuomisen kuvakokoelma Description An account of the resource Kokoelmassa on otoksia Keuruulta paikkakunnalla vuosina 1948-1976 valokuvaajana toimineen Matti Tuomisen kuvakokoelmista. Valokuvaajamestarin poika, Vesa Tuominen, lahjoitti sarjan isänsä kuvia Keuruun kaupungille syksyllä 2017. Kokoelmaa hoitaa Keuruun museo. Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Still Image A static visual representation. Examples include paintings, drawings, graphic designs, plans and maps. Recommended best practice is to assign the type Text to images of textual materials. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Televisiovastaanottimen lahjoitus kunnalliskotiin Subject The topic of the resource Keuruu Keuruu -- Pohjoislahti Keuruu -- Etelä-Keuruu vanhainkodit vanhustenhuolto pankit pankinjohtajat Description An account of the resource Heikkilän kunnalliskoti Keuruun Pohjoislahdella sai ensimmäisen televisiovastaanottimen paikallisen Osuuskassan lahjoittamana tammikuussa 1961. Asavisio-merkkisen television toimitti paikalle Radiohuolto T. Niemelä. Kuvassa vas. sosiaalisihteeri Jaakko Lovén, sosiaalilautakunnan puheenjohtaja Jyrki Sinervä, osuuskassanjohtaja Martti Karvinen ja Keuruun Osuuskassan johtokunnan puheenjohtaja Eemil Syvälä. Paikallislehti uutisoi tapahtumaa mm. näin: "...televisiota on innokkaasti katseltu niin kodin asukkaiden kuin kyläkunnan asujaimistonkin toimesta. Katsojakunta on pääosin tyytyväisenä todennut TV:n monipuolisuuden ohjelmanvälittäjänä, mutta joidenkin mielestä "se tavallinen radio on parempi, kun sitä kuunnellessa voi kutoa sukkaakin." Creator An entity primarily responsible for making the resource Tuominen, Matti Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Source A related resource from which the described resource is derived Matti Tuomisen kuvakokoelma, Keuruun museo 2018. https://keuruunveraja.fi/files/original/6529e1821bdf9173a8da5629f6e86248.jpg 6144403c60363f374060b2a242d35686 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Keuruun maatalousseuran kuvakokoelma Subject The topic of the resource kylät maatalous Description An account of the resource Maatalousteknikko Oiva Kamppi toimi Keurusseudulla maatalousneuvojana 1950-1960 -luvuilla. Työnsä ohessa hän kulki kameran kanssa pitkin Keuruun kyliä. Tässä kokoelmassa on hänen ottamiaan kuvia näiltä matkoilta sekä reprokuvia, joita hän kuvasi asiakkaittensa kotialbumeista maatiloilla käydessään. Tuoreimmat kuvat ovat Kampin seuraajien, Pekka Mennalan ja Markku Kuuselan ottamia. Kuvat on saatu lahjoituksena Keuruun maatalousseura ry:ltä kaupunginkirjaston kotiseutukokoelmaan. Mikäli tiedät kertoa kuvista lisää, toivomme sinun ilmoittavan niistä meille sivustolla olevan Ota yhteyttä -painikkeen kautta. Still Image A static visual representation. Examples include paintings, drawings, graphic designs, plans and maps. Recommended best practice is to assign the type Text to images of textual materials. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Tervahauta Subject The topic of the resource Keuruu tervanpoltto Description An account of the resource Kuvassa työväki polttaa tervahautaa. Muutama mies seisoo korkean haudan päällä. Polttoa on tullut katsomaan myös joukko vieraita, miehiä, naisia ja lapsia. Savua on joka paikassa. Creator An entity primarily responsible for making the resource Kuvaaja tuntematon Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto https://keuruunveraja.fi/files/original/13a3877ec7bc0fda26fdb8cdeaca86f8.mp3 eee2e6df81fbcdce6e9aa7f116238ac5 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Tällaista elämä oli - Veteraaniväen tarinoita Subject The topic of the resource sota-aika jälleenrakentaminen veteraanit Description An account of the resource Keuruun museon kustantamana ja Orvokki Vääriskosken toimittamana julkaistiin vuonna 2013 kirja, jossa 1920-1930 -luvulla Keuruulla syntyneet tai tänne muuttaneet kertovat muistojaan sodan varjosta jälleenrakentamisen aikaan. Tässä kokoelmassa voit kuunnella kirjan sisältämät tarinat. Creator An entity primarily responsible for making the resource Vääriskoski, Orvokki Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Rights Information about rights held in and over the resource Keuruun museo Sound A resource primarily intended to be heard. Examples include a music playback file format, an audio compact disc, and recorded speech or sounds. Duration Length of time involved (seconds, minutes, hours, days, class periods, etc.) 21 min 37 sek Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Tervan tarinaa - elantoa ja kovaa työtä Subject The topic of the resource kirkonkylät Haapamäki Keuruu -- Pohjoislahti Koskenpää terva tervanpoltto Creator An entity primarily responsible for making the resource Lahtinen, Kaj Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Rights Information about rights held in and over the resource Keuruun museo Description An account of the resource Äänitiedosto avautuu painamalla ensin aiheen kohdalla olevaa kaiuttimen kuvaa TAI itse aiheen otsikkoa JA sen jälkeen painamalla sivulle avautuneen mustan vaakapalkin vasemmassa laidassa olevaa pikku NUOLTA, jonka vieressä on aikalaskuri. https://keuruunveraja.fi/files/original/bc1e8fbc2194e32b9508305c83d104b0.mp3 20bad4223dd8b1fc1036313fb63e617d Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Tällaista elämä oli - Veteraaniväen tarinoita Subject The topic of the resource sota-aika jälleenrakentaminen veteraanit Description An account of the resource Keuruun museon kustantamana ja Orvokki Vääriskosken toimittamana julkaistiin vuonna 2013 kirja, jossa 1920-1930 -luvulla Keuruulla syntyneet tai tänne muuttaneet kertovat muistojaan sodan varjosta jälleenrakentamisen aikaan. Tässä kokoelmassa voit kuunnella kirjan sisältämät tarinat. Creator An entity primarily responsible for making the resource Vääriskoski, Orvokki Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Rights Information about rights held in and over the resource Keuruun museo Sound A resource primarily intended to be heard. Examples include a music playback file format, an audio compact disc, and recorded speech or sounds. Duration Length of time involved (seconds, minutes, hours, days, class periods, etc.) 7 min 32 sek Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Tervanpolttoa - vanhat konstit käyttöön Subject The topic of the resource Keuruu -- Valkealahti Keuruu -- Tiusala tervanpoltto terva Creator An entity primarily responsible for making the resource Varjotie, Raimo Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Rights Information about rights held in and over the resource Keuruun museo Description An account of the resource Äänitiedosto avautuu painamalla ensin aiheen kohdalla olevaa kaiuttimen kuvaa TAI itse aiheen otsikkoa JA sen jälkeen painamalla sivulle avautuneen mustan vaakapalkin vasemmassa laidassa olevaa pikku NUOLTA, jonka vieressä on aikalaskuri. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Perinnepiiri 1991 Subject The topic of the resource Keuruu paikallishistoria muistelu Description An account of the resource Kokoelma sisältää Asunnan-Ampialan-Huttulan perinnepiirin keräämää aineistoa seudun elämästä ja historiasta. Piiri kokoontui syksystä 1989 kevääseen 1991. Piiriläiset muistelivat silloisen Asunnan koulupiirin tapahtumia, sen ihmisiä ja taloja. Lisäksi mukaan otettiin Petäjäveden ja Koskenpään puolelta ne talot, joista koululaiset suuntasivat entiseen Huttulan kouluun. Perinnepiirin kokoontumiskertoja oli yhteensä 26 kertaa Asunnan koululla sekä Riihimäessä Rahikkalassa, Tiilikaisella ja Ampialassa. Aineisto on julkaistu alun perin Perinnepiiri-nimisenenä julkaisuna vuonna 1991. Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Creator An entity primarily responsible for making the resource Kalliomäki, Hellin Ruokolainen, Sisko Kokkila, Mirja Kokkila, Kalevi Mäkinen, Saida Ampiala, Kasper Ampiala, Marjatta Mäyränen, Reino Sojakka, Martti Kaikkonen, Jenny Ahola, Erkki Riihimäki, Martti Riihmäki, Eeva Tiilikainen, Bertta Ahola, Tarja Viitanen, Martta Sojakka, Anni Ruokolainen, Hannu Mäyränen, Hilja Kaikkonen, Aulis Sojakka, Anna Kinnunen, Veikko Honkanen, Eeva-Liisa Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document Ensimmäinen Huttulan tervatehdas sijaitsi Keski-Suomen historian ja Aune Saarisen muistin mukaan Salokankaalla Lemettilän maalla jo vuonna 1889. Toisen tehtaan perusti Ludvig Ampiala yhdessä Kustaa Lindqvistin kanssa. Myöhemmin sen nimeksi tuli Huttulan Terva- ja Tärpättitehdas. Laskulomakkeita ja etikettejä on Iso-Huttulassa tallessa. Tehdas sijaitsi Saarijärven rannassa vanhan maantien varressa lähellä Petäjäveden rajaa. Paikalla on vielä jäljellä Tervatehdas -niminen kesäpaikka, jonka päärakennus on tervatehtaan rakennuksia. Rakennuksia oli varsinaisen tehdasrakennuksen lisäksi valkoiseksi maalattu konttorirakennus, jossa oli myöskin asunto ja suuri vaja, navetta, varastorakennus, jonka yhteydessä asunto, asuivat mm. Valkoset. Kustaa Lindqvistin ja Ludvig Ampialan epäonnistuttua liiketoimissaan tervatehdas joutui vuonna 1910 Kuosmaselle, jolla oli myöskin Keuruun kirkolla liiketoimintaa. Huttulassa asuneista voitaneen tähän mennessä kuuluisimmaksi sanoa tehtailija Kuosmasen tytärtä Mirjamia, joka oli tunnettu filmitähti. Muita Kuosmasen lapsia olivat Aino Kupias, Valion johtajan vaimo Jyväskylässä, Osmo, Jorma ja Ahti. Huttulan tervatehtaalla oli erittäin merkittävä asema työllistäjänä, koska se tervaksien noston lisäksi välitti myös puutavaraa ja halkoja. Tervatehtaan pihaan toivat monet kauempaa esim. Koskenpäältä junalle tulijat hevosensa hoitoon. Konttorirakennuksessa oli konttoristi Jalo Dahlbergilla (Karivuo) kauppakin, myöhemmin hän avioitui Urrian Siirin kanssa. Tervatehdas paloi ennen vuotta 1928, mutta rakennettiin uudelleen, toisen palon, 7.7.1937, jälkeen sitä ei enää rakennettu uudestaan, mutta muissa rakennuksissa asui perheitä, joiden työmaana olivat etupäässä alueen metsät. Asunnan tervatehdas perustettiin vuonna 1920 Hietalahteen eli Pumppurantaan, kuten sitä veturien vesipumpun vuoksi sanottiin. Samassa oli myöskin tiilitehdas. Myöhemmin tervatehtaan paikalla poltettiin hiiliä neliskulmaisissa, muuratuissa ja valetuissa pötsissä. Havanne kertoo tervatehtaan palosta v. 1922: "Tislatti tärpättiä, apumies meni katsomaan myrskylyhdyn valossa ja siilo se räjähti." Ruodemäessä poltettiin hautatervaa vielä sotien jälkeen ja myytiin taloihin käyttötervaksi omiin astioihin. Veikko Ruodemäki kertoi syksyllä 1990, että tervahaudan paikka oli vakituisesti samalla paikalla Ruodemäestä sydänmaalle päin. Hautaa varten otettiin syksyisin siinä kaksisataa kantoa ylös. Käytettiin vanhoja tervaskantoja, joita oli sydänmaalla paljon. Kanto sai olla kaadetustakin puusta jäänyt, mutta sen tuli olla hitaasti kasvaneesta puusta, että siitä tuli paljo tervaa. Tuoreet ja pian kasvaneet kannot lahosivat. Kannot otettiin irti ampumalla, Veikko oli laturina. Rautakangella lyötiin reikä alle ja kaadettiin kloraattia, niinkuin riisiryyniä, pantiin tulilanka ja multaa päälle. Samalla kertaa ammuttiin monta kymmentä yhtäaikaa, kun oli useita sytyttäjiä. Vahinkoja ei sattunut, mutta kyllä monta kertaa nenän edessä tömähti, kun ei huomannut, että joku kanto jo oli sytytetty. Savua tuli ja siellä savun seassa kun juoksi, niin siinä helposti erehtyi. Kloraattia saatiin nimismiehen luvan perästä, isän kanssa hakivat monta kymmentä kiloa kerralla Keuruulta, aine oli semmosissa laatikoissa. Ennen käyttöä se kasteltiin paloöljyllä, että se syttyi helposti. Parin sadan kannon ampumisessa ei kauaa mennyt, mutta räjähdysaineen määrän arviointi oli tarkkaa puuhaa, jos laittoi liian paljon, kanto meni liian pieneksi kappaleiksi, liian vähä aine pölläytti mullat pois ja sitten kanto oli kiilattava ja se olikin hidasta hommaa, kun rautakiilalla lyötiin kanto halki ja sitten ammuttiin vasta. Jos ampuminen onnistui hyvin, kanto meni neljään kappaleeseen ja siitä ne oli helppo talvella nostaa rekeen ja viedä pois. Kannot vietiin haudan lähelle keväällä pienittäviksi, ne oli saatava polttolavun kokoisiksi kirveellä. Tervaskannon pieniminen oli joskus vaikeaa, kun pilkkeistä piti saada suoria, jos oli mutka, puu piti katkaista ensin siitä. Kahdensadan kannon pilkkomisessa meni keväisin yksin vanhalta Ruodemäkiseltä viikkokausia, usein väkeä oli enemmänkin. Hauta ladottiin savesta tehdylle pohjalle säteettäisesti, niin, että se hiljalleen kapenee. Päällys tasattiin ja peitettiin turpeella. Kuokalla otettiin aika lievekkeitä turpeita, jotka tuotiin hevosella kauempaa. Haudan pohjalla oli reikä tervan valuttamista varten, siitä terva juoksi ränniä myöten. Hauta sytytettiin alhaalle jätettyä aukkoa myöten, alkuun saatettiin jättää muutama reikä peittämättä sytytyksen varmistamiseksi. Hauta paloi ainakin neljä vuorokautta ennenkuin ensi kerran laskettiin. Kepillä koetettiin, ettei valkea pääse tervaan asti, silloinhan terva olisi syttynyt palamaan. Valmis terva laskettiin ostettuihin puutynnyreihin. Kahdensadan kannon haudasta tuli noin 2000 litraa valmista tervaa. Kesässä poltettiin yksi hauta. Myynti tapahtui Keuruun kirkolle tynnyreissä ja suuri osa meni kotimyyntinä asiakkaiden omiin astioihin muutaman litran erissä. Kotona tervaa käytettiin rekien ja suksien tervaukseen. Tervan poltto oli perheelle hyvää hanketta, siihen aikaan terva maksoi nelisen markkaa litra. Tervahaudassa oli tehtaaseen verrattuna sekin hyvä puoli, että vahingon sattuessa siinä olisi palanut ainoastaan tuotettu terva. Tervatehtaiden paloista oli tultu sellaiseen käsitykseen, että aina kun paikkakunnalta alkoivat hyvät tervakset loppua, syttyi tervatehdas palamaan. Ruodemäen tervanpoltto päättyi samasta syystä, hyvät, lähellä sijaitsevat tervaskannot vähenivät. Viimeinen tervahauta poltettiin noin vuonna 1950. Vuodelta 1947 on kuva tervahaudalta. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Tervatehtaat ja tervanpoltto Subject The topic of the resource Keuruu tervanpoltto tehtaat terva muistelu muistot kokemuskerronta Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Description An account of the resource Tekstissä kerrotaan tervatehtaista, tervan poltosta ja myynnistä. Teksti on koottu Asunnan-Ampialan-Huttulan perinnepiirin muisteluista. Date Created Date of creation of the resource. 1991 https://keuruunveraja.fi/files/original/b5f4b1bc23164bd3be337815f95defb3.jpg b8d02e62c58ea35c0c49f5a21bb653b9 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Keuruun maatalousseuran kuvakokoelma Subject The topic of the resource kylät maatalous Description An account of the resource Maatalousteknikko Oiva Kamppi toimi Keurusseudulla maatalousneuvojana 1950-1960 -luvuilla. Työnsä ohessa hän kulki kameran kanssa pitkin Keuruun kyliä. Tässä kokoelmassa on hänen ottamiaan kuvia näiltä matkoilta sekä reprokuvia, joita hän kuvasi asiakkaittensa kotialbumeista maatiloilla käydessään. Tuoreimmat kuvat ovat Kampin seuraajien, Pekka Mennalan ja Markku Kuuselan ottamia. Kuvat on saatu lahjoituksena Keuruun maatalousseura ry:ltä kaupunginkirjaston kotiseutukokoelmaan. Mikäli tiedät kertoa kuvista lisää, toivomme sinun ilmoittavan niistä meille sivustolla olevan Ota yhteyttä -painikkeen kautta. Still Image A static visual representation. Examples include paintings, drawings, graphic designs, plans and maps. Recommended best practice is to assign the type Text to images of textual materials. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Terveyskeskuksen lääkärit navetassa Subject The topic of the resource Keuruu lääkärit terveyskeskukset maatalous maatalouslomittajat navetat Description An account of the resource Kuvassa joukko terveyskeskusken lääkäreitä on perehtymässä työergonomiaan navetassa. Lääkäri Ulla Sahiluoto on tarttunut lantyatalikkoon ja muut seuraavat häntä katseellaan. Vasemmalla seisoo lääkäri Matti Kolu. Punapuseroinen nainen taustalla on maatalouslomittaja. Creator An entity primarily responsible for making the resource Kuusela, Markku Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto https://keuruunveraja.fi/files/original/4f5edf39438fc40d372ce3beb945502d.jpg 2b4956c5c8ece8c55d457d0398dfb507 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Keuruun maatalousseuran kuvakokoelma Subject The topic of the resource kylät maatalous Description An account of the resource Maatalousteknikko Oiva Kamppi toimi Keurusseudulla maatalousneuvojana 1950-1960 -luvuilla. Työnsä ohessa hän kulki kameran kanssa pitkin Keuruun kyliä. Tässä kokoelmassa on hänen ottamiaan kuvia näiltä matkoilta sekä reprokuvia, joita hän kuvasi asiakkaittensa kotialbumeista maatiloilla käydessään. Tuoreimmat kuvat ovat Kampin seuraajien, Pekka Mennalan ja Markku Kuuselan ottamia. Kuvat on saatu lahjoituksena Keuruun maatalousseura ry:ltä kaupunginkirjaston kotiseutukokoelmaan. Mikäli tiedät kertoa kuvista lisää, toivomme sinun ilmoittavan niistä meille sivustolla olevan Ota yhteyttä -painikkeen kautta. Still Image A static visual representation. Examples include paintings, drawings, graphic designs, plans and maps. Recommended best practice is to assign the type Text to images of textual materials. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Terveyskeskuslääkärit navettakäynnillä Subject The topic of the resource Keuruu lääkärit terveyskeskukset maatalous karjanhoito työterveys Description An account of the resource Kuvassa terveyskeskuksen lääkärit seisovat rivissä navetan käytävällä. Henkilöt vasemmalta lähtien: Tuomo Riihonen, Heikki Leivonen (MTK:n edustaja), Tuula Tervo, Paavo Lintula, tuntematon henkilö, Ulla Sahinvaara, Matti Kolu Creator An entity primarily responsible for making the resource Kuusela, Markku Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Kiehtovaa vanhaa Keuruuta Subject The topic of the resource Keuruu paikallishistoria rakennusperintö kulttuurihistoria Description An account of the resource Kokoelmasta löydät tietoja Keuruun kulttuurihistoriallisista kohteista. Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kirjasto Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document Karimon koulu perustettiin 1920-luvun loppupuolella supistettuna kansakouluna. Toisin sanoen koulussa oli yksi opettaja, jonka työaika tasattiin kahden alimman ja neljän ylimmän luokan kesken. Siitä seurasi, että opetusta ei ollut kaikilla oppilailla joka päivä tai viikko. Näinä kotipäivinä oli ’etätöitä’. Johtokunnan puheenjohtajana oli Nestori Raiski (1927 - 65) ja ensimmäisenä opettajana Saimi Nieminen (1928 - 45). Koulu toimi Raiskin talon yhteydessä. Vuonna 1947 Pihlajaveden kunnan kansakoululautakunnan edustaja selosti Karimon koulun johtokunnalle koulupiirijakoa ja sen muutoksia sekä pyysi johtokuntaa määrittämään uuden koulun paikan ja rakennusaikataulun. Johtokunta esitti paikaksi Alkulaan menevän tien vartta Karimolta. Koulu olisi rakennettu vuoden 1949 loppuun mennessä. Johtokunta pyysi valtuustoa asettamaan rakennustoimikunnan ja aloittamaan rakennustyön. Kun valtuusto käsitteli koulupiirijakoa, koululautakunnan esitys koulun paikasta Koiviston talon lähellä voitti Alkulan paikan. Valtuusto siirsi rakennustoimikunnan asettamista koulun paikasta tehdyn valituksen vuoksi. Valtuuston tonttipäätöksen pysyttyä voimassa se asetti rakennustoimikunnan: Nestori Raiski, Selim Yltiö ja Jaakko Mäkinen. Rakennustoimikunnan tehtäväksi tuli hankkia koulutalon piirustusten luonnokset ja kustannusarvio. Tämän jälkeen ne piti tuoda valtuuston hyväksyttäviksi ja aloittaa koulun rakentaminen lupien tultua hyväksytyiksi. Toimikunnasta eronneen Raiskin tilalle valittiin Eero Lähteenmäki. Valtuusto (1949) hyväksyi tontin asemakaavan, "Koulurakennusten piirustustoimiston" laatimat koulun ja talousrakennuksen piirustukset, haki niille vahvistuksen ja valtionavun sekä rakennutti hirrestä keskuslämmityksellä varustetun koulun. Koulun rakentaminen aloitettiin kesällä vuonna 1949 ja se valmistui syksyllä 1950. Koulun työntekijät ja oppilaat muuttivat uuteen kouluun Raiskista 28.10.1950. Koulun vihkiäiset olivat 19.8.1951 yhdessä Lapin koulun lisärakennuksen vihkiäisten kanssa. Valtuusto ei muuttanut koulua täydelliseksi kansakouluksi, vaan se jatkoi supistettuna kansakouluna. Perusteena oli oppilaiden vähäisyys – vain 24 oppilasta. Koululla oli myös muuta käyttöä mm. Karhunkylän voimistelu- ja urheiluseura Kontio sai käyttää vapaasti koulutiloja. Myöhemmin kansalaisopisto ja seurakunta saivat käyttää koulun tiloja ja kalustoa. Seurakunta piti koululla mm. nuorisokerhoa. Koulutoimen tarkastaja (1951) oli hyvillään koulun päästyä viimeinkin tilavaan ja kaikin puolin sopivaan huoneistoon. Koulu oli muutettava jo 1.8.1951 täydelliseksi kaksiopettajaiseksi kansakouluksi, jota varten koulu oli rakennettu. Lasten oli saatava täydellistä opetusta. Siksi johtokunnan piti esittää kunnanvaltuustolle koulun laajentamista. Perustettiin toinen opettajanvirka ja täydentää opetusvälineistöä. Koulun ympäristöä kunnostettiin ja hankittiin puutarhasuunnitelma. Sähköt koululle saatiin 24.8.1951. Sähkön toimittajana oli Koillis-Satakunnan sähköyhtiö. Puhelin saatiin samoihin aikoihin. Koulua yritettiin lakkauttaa ensimmäisen kerran 1965. Johtokunta katsoi, että esitys koulupiirijaon muuttamisesta ja Karimon piirin lakkauttamisesta oli tehty hätiköiden ja tutkimatta perusteellisesti oppilasmääriä sekä rakennusten kuntoa ja oppilaskyydityksiä. Lopettamisen sijasta rakennettiin kymmenen vuotta myöhemmin, vuonna 1976 lisärakennus (viipalekoulu). Pihlajavetiset halusivat liittyä Keuruuseen ja lopettaa oman kunnan vuonna 1969. Uutinen 30.7.2003 kertoo: Ukkonen sytytti Keuruun Karhunkylällä sijaitsevan Karimon kyläkoulun tuleen maanantai-iltana ennen puolta yötä. Karimon koulun viimeinen kevätjuhla vietettiin vuonna 2006. Tiedetila Tiedetila aloitti entisellä Karimon koululla haja-asutusalueella Keski-Suomessa keskellä erämaata vuonna 2007. Tavoitteena on säilyttää henkilökohtaisten tietokoneiden historiaa ja kasvattaa kotimaisia luonnonkasveja. Tiedetila esittelee myös tieteellisiä demonstraatioita. Tiedetilalla on kursseja kahdella aihealueella: tietotekniikka ja puutarhanhoito. Kohderyhmät ovat kaikenikäisiä ihmisiä. Painopiste on seniori-ikäisissä ihmisissä. Näyttelyt ovat avoinna yleisölle sopimuksen mukaan. Tiedetilan arkistot ovat tutkijoiden käytettävissä ympäri vuoden. Uutinen 4.8.2010 Veera ukkosmyrsky: Keuruun Pihlajavedellä sijaitsevalla Karimon entisellä kyläkoululla toimivan Tiedetilan päärakennus kärsi vahinkoja ukkosen sytyttämässä tulipalossa keskiviikkona iltapäivällä. Tiedetilan keskeisiä toimintoja ovat edelleen tietokonemuseo, kotimaiset luonnonkasvit, kasvatusmenetelmät, kurssit ja kansainväliset hankkeet. Lähde: Hannu Välimäki (2013). Kansanopetus ja koulut Keuruulla 1628 – 2008 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Tiedetila / tietokonemuseo Subject The topic of the resource Pihlajavesi (kunta) Pihlajavesi (Keuruu : kylä) 1900-luku koulurakennukset näyttelytoiminta alakoulu tietotekniikka luonnonkasvit kurssit Description An account of the resource Tiedetila sijaitsee Pihlajaveden Karimolla Keski-Suomessa keskellä erämaata. Tavoitteena on tallentaa henkilökohtaisten tietokoneiden historiaa ja kasvattaa kotimaisia luonnonkasveja. Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupungikirjasto Date Created Date of creation of the resource. 2021 Creator An entity primarily responsible for making the resource Kotiranta, Kari https://keuruunveraja.fi/files/original/9f2243dbad96e8a8a1bcf7caad3c518e.jpg aad183a082b855537b3119844e72b5a5 https://keuruunveraja.fi/files/original/b71e5482bf5d8e905b75525022f2e971.mp3 bdcc4d909c8ca7b3ea5974be3133ca34 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Pekka Isomäen metsäperinneaineisto Description An account of the resource Keurusseudun metsäammattilaiset ryhtyivät 1980-luvulla tallentamaan alueen metsäperinnettä. Pekka Isomäen johdolla haastateltiin vuosina 1986-1991 yhteensä noin 70 henkilöä, jotka olivat työskennelleet Keurusseudulla metsätalouden piirissä 1930-70-luvuilla. Toimittaja Jorma Heinonen kirjoitti kerätyn materiaalin pohjalta myös kaksi teosta (Keurusseudun metsäkämpät, 1988 ja Vihreän kullan markkinoilla : Keurusseudun puukauppakirja, 1991). Veräjää varten Pekka Isomäki on digitoinut alun perin c-kaseteille tallennetut haastattelunauhat ja koostanut niistä yhteensä 17 lyhyttä äänitettä, jotka käsittelevät Keurusseudun metsäperinnettä eri puolilta. Lisäksi kokoelmaan kuuluu Isomäen teemasta kirjoittama johdantoteksti sekä äänitteiden kuvituksena käytettyjä valokuvia, joissa esiintyy äänitteiden kertojia ja niissä mainittuja paikkoja ja tilanteita. Creator An entity primarily responsible for making the resource Isomäki, Pekka Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Date A point or period of time associated with an event in the lifecycle of the resource 1986-1991 Sound A resource primarily intended to be heard. Examples include a music playback file format, an audio compact disc, and recorded speech or sounds. Duration Length of time involved (seconds, minutes, hours, days, class periods, etc.) 9 min Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Tiukat laatuvaatimukset, Ferkun osto ja kanalan kannattavuus Subject The topic of the resource mittaus puukauppa hinnoittelu traktorit Description An account of the resource Martti Haapamäki, Väinö Huostila, Pentti Pekola, Erkki Peräinen ja Markku Riihonen muistelevat Korean suhdanteen vaikutusta hintoihin ja puun laatuvaatimusten tiukkuutta. Keskustelussa sivutaan myös kanalanpidon taloutta ja traktorin käyttöä puunajossa 1950-luvulla . Pekka Isomäki haastattelee. Kuvassa Erkki Peräinen ja Kalervo Jokela lähdössä heinänkaatoon Harmaalla Ferkulla. Samanlaisen Fergusonin sai Markku Riihonen ostettua 1950-luvun alussa, kun tarjosi kunnon päivällisen myyjille Tampereella. Äänitiedosto avautuu painamalla ensin aiheen kohdalla olevaa kaiuttimen kuvaa TAI itse aiheen otsikkoa JA sen jälkeen painamalla sivulle avautuneen mustan vaakapalkin vasemmassa laidassa olevaa pikku NUOLTA, jonka vieressä on aikalaskuri. Creator An entity primarily responsible for making the resource Isomäki, Pekka Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Contributor An entity responsible for making contributions to the resource Haapamäki, Martti Huostila, Väinö Pekola, Pentti Peräinen, Erkki Riihonen, Markku Format The file format, physical medium, or dimensions of the resource äänite (MP3) https://keuruunveraja.fi/files/original/5e26dbe68e87debc0d7d307b43c5dd61.mp3 3b7f40bebe9ab44fd30cf41cd0b4492e Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Tällaista elämä oli - Veteraaniväen tarinoita Subject The topic of the resource sota-aika jälleenrakentaminen veteraanit Description An account of the resource Keuruun museon kustantamana ja Orvokki Vääriskosken toimittamana julkaistiin vuonna 2013 kirja, jossa 1920-1930 -luvulla Keuruulla syntyneet tai tänne muuttaneet kertovat muistojaan sodan varjosta jälleenrakentamisen aikaan. Tässä kokoelmassa voit kuunnella kirjan sisältämät tarinat. Creator An entity primarily responsible for making the resource Vääriskoski, Orvokki Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Rights Information about rights held in and over the resource Keuruun museo Sound A resource primarily intended to be heard. Examples include a music playback file format, an audio compact disc, and recorded speech or sounds. Duration Length of time involved (seconds, minutes, hours, days, class periods, etc.) 15 min 42 sek Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Tiusala-Valkealahti, hyödyn ja ilon kyläkunta Subject The topic of the resource Keuruu -- Tiusala Keuruu -- Valkealahti lapsuus Creator An entity primarily responsible for making the resource Mannila, Jenny Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Rights Information about rights held in and over the resource Keuruun museo Description An account of the resource Äänitiedosto avautuu painamalla ensin aiheen kohdalla olevaa kaiuttimen kuvaa TAI itse aiheen otsikkoa JA sen jälkeen painamalla sivulle avautuneen mustan vaakapalkin vasemmassa laidassa olevaa pikku NUOLTA, jonka vieressä on aikalaskuri. https://keuruunveraja.fi/files/original/94f471521466c74cf079996810263743.pdf bf7d258870c14bac71317f3ef9aa6c09 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Digitoidut kirjat Description An account of the resource Digitoitujen kirjojen kokoelma sisältää alun perin painettuna julkaistuja kirjoja ja muita teoksia, jotka on digitoitu pdf-muotoon. Kokoelmassa on sekä keuruulaisten tekijöiden kirjoittamaa kaunokirjallisuutta että Keuruuta käsitteleviä tietokirjoja ja artikkeleita. Kaikki teokset ovat joko tekijänoikeusvapaita, tai niiden uudelleenjulkaisuun on saatu lupa alkuperäisten kirjoittajien oikeudenhaltijoilta. Jälkimmäisessä tapauksessa tämä on aina mainittu teoksen kuvauksessa. Tätä e-kirjojen kokoelmaa kartutetaan yhteistyössä Projekti Lönnrotin (<a title="Projekti Lönnrotin" href="http://www.lonnrot.net/" target="_blank" rel="noreferrer">http://www.lonnrot.net/</a>) kanssa Digitoitu teos Tähän kokonaiset digitoidut kirjat tiedostoliitteinä, metatietokenttiin lyhyt kuvaus teoksesta. Digitoidun teoksen tiedot Digitoidun teoksen bibliografiset tiedot (tekijä, nimi, alkuperäinen kustantaja ja julkaisuvuosi) Soinne, Laura Teoksen kuvaus Lyhyt kuvaus digitoidusta teoksesta Soinne, Laura: Toimisto HEUSPETYNAJ R.Y. (Herkkäuskoisten Petettyjen Yksinäisten Naisten Avustusjärjestö r.y.) 1-näytöksinen huvinäytelmä. Karjalan Aamu, Helsinki, 1964. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Toimisto HEUSPETYNAJ R.Y. Creator An entity primarily responsible for making the resource Soinne, Laura Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Subject The topic of the resource näytelmät näytelmäkirjallisuus avioparit työ palvelusväki valokuvaajat väärinkäsitykset Rights Information about rights held in and over the resource Digitoidun version julkaisuun Keuruun Veräjä-verkkopalvelussa on saatu lupa Laura Sointeen oikeudenhaltijalta. Description An account of the resource Laura Sointeen 1-näytöksinen huvinäytelmä vuodelta 1964. Date Created Date of creation of the resource. 1964 https://keuruunveraja.fi/files/original/b07f8017addc2a037bb440fb248e703b.jpg 531f26187568a973187a480fe0222042 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Raimo Varpulan kokoelma Description An account of the resource Kokoelmassa on digitoituna Raimo Varpulan Keurusseutua käsitteleviä keräilykokoelmia mm. postitoiminnasta, postikorteista ja tulitikkuetiketeistä sekä hänen keuruulaisista tapahtumista ottamiaan valokuvia. Kokoelmat ulottuvat 1800-luvun loppupuolelta 1980-luvulle. Creator An entity primarily responsible for making the resource Varpula, Raimo Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Still Image A static visual representation. Examples include paintings, drawings, graphic designs, plans and maps. Recommended best practice is to assign the type Text to images of textual materials. Original Format The type of object, such as painting, sculpture, paper, photo, and additional data Tulitikkuetiketti Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Torimarketin tulitikkuetiketti Subject The topic of the resource etiketit tulitikut keräily myymälät Description An account of the resource Keuruun keskustassa sijainneen K-Kauppa Torimarketin tulitikkuetiketti. Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Provenance A statement of any changes in ownership and custody of the resource since its creation that are significant for its authenticity, integrity, and interpretation. The statement may include a description of any changes successive custodians made to the resource. Raimo Varpulan kokoelma Contributor An entity responsible for making contributions to the resource Valokuva: Saarimäki, Satu Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Tauno Kuoppalan kokoelma Subject The topic of the resource metsätyö metsätyöntekijät 1940-luku 1950-luku 1930-luku Description An account of the resource Tauno Kuoppalan kertomuksissa muistellaan metsätyötä ja menneen ajan ilmiöitä. Creator An entity primarily responsible for making the resource Kuoppala, Tauno Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document 1970-luvulla alkoi kouluissamme esiintyä "häiriköitä", jotka koettelivat opettajien hermoja ja taitoja onnistua kurin pitämiseksi tunneilla luokassa. Niin myös Keuruulla. Ystäväni, opettaja, yritti tulla toimeen tämän kurittoman sukupolven kanssa, mutta rauhan miehenä, migreeninsä kanssa painiskelevana, tahtoi väsyä opetustoimessaan ylivilkkaan poikajoukon häiriköintiin. Siihen aikaan kouluissa yhtenä aineena oli maa- ja metsätalouden opetus. Niinpä sitten kerran ystäväni soitti väsyneenä minulle kysyen, voisinko tulla yhdeksi päiväksi opettamaan metsäasioita. Lupasin ja sovimme päivän. Hän saisi huilata. Samalla hän valisti minua luokan häirikköporukasta sanoen: ”Jos yrität komennella joukkoa, niin varmasti saat sanasta kaksi aina takaisin. Mutta uskon ja toivon sinun onnistuvan." Astuttuani sitten aamulla luokkaan totesin oppilaiden jakautuneen tavallaan kolmeen ryhmään. Etuosassa kiltin näköiset tytöt ja heidän takanaan hiljaiset pojat. Perällä ikkunanurkassa pulpetit kaaressa oli hälisevä poikajoukko. Ensimmäinen tunti meni aika hyvin. Jengi rähisi nurkassaan, mutta en ollut heitä näkevinäänkään. Jatkoin vain opetustani, koska muiden olevan kiinnostuneita. Rohkenivat tehdä kysymyksiäkin. Aina silloin tällöin pojat katsoivat minuun kuin odottaen enkö jo pyydä heitä rauhoittumaan. Tällä tyylillä aamupäivän tunnit menivät kuitenkin aika mukavasti. Ruokailun jälkeen opettamiseni jatkui ja pojat panivat parastaan opettamiseni häiritsemiseksi. Yhtäkkiä eturivin pulpetista pomppasi pystyyn lettipäinen tyttö, kääntyi poikiin päin ja karjaisi kovalla äänellä: "Pojat, nyt olette hiljaa! Me haluamme kuulla mitä meille opetetaan. Ellette halua olla mukana, niin menkää ulos!" Syntyi hetken hiljaisuus. Ehdotus oli outo uus. Poikajoukon päätettäväksi tuli yllättäen kolme vaihtoehtoa. Ja ne eivät tulleet opettajalta. Eli hiljentyä tai mennä ulos tai jatkaa entiseen tapaan. Tossutehtaan hiljaisuus oli laskeutunut luokkaan. Muut oppilaat tuijottivat odottavina nurkkaan. Minkä vaihtoehdon pojat nyt valitsisivat? Istuin kadeterin tuolille ja aloin selailla opetusaineistoani sivusilmällä seuraten jännitysnäytelmän etenemistä. Hiljaisuus jatkui. Kumaraan painuneet pojat katselivat nenänvarsiaan. Pitkän mököttämisen jälkeen yksi pojista lausui minuun katsomatta hiljaisella äänellä: "Me ollaan hiljaa". Jatkoin opetusta kuin mitään erikoista olisi tapahtunut. Päivän loput tunnit olivatkin sitten kaikkien opetusta. Viimeisen tunnin lopuksi kiittelin oppilaitani kiinnostuksesta esittämääni aineistoon ja sain heiltä vielä runsaat läpytykset. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Toverikuria Subject The topic of the resource Keuruu 1970-luku koulut opetus oppilaat Kuoppala, Tauno kokemuskerronta Description An account of the resource Tauno Kuoppala kertoo kokemuksensa kohtaamisesta 1970-luvun koululuokan kanssa. Creator An entity primarily responsible for making the resource Kuoppala, Tauno Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto https://keuruunveraja.fi/files/original/bd5a7f48ab92c05bca161aa1c7de16a8.tif 3d1f38a7789cacb4f10663461de5e2e8 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Matti Tuomisen kuvakokoelma Description An account of the resource Kokoelmassa on otoksia Keuruulta paikkakunnalla vuosina 1948-1976 valokuvaajana toimineen Matti Tuomisen kuvakokoelmista. Valokuvaajamestarin poika, Vesa Tuominen, lahjoitti sarjan isänsä kuvia Keuruun kaupungille syksyllä 2017. Kokoelmaa hoitaa Keuruun museo. Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Still Image A static visual representation. Examples include paintings, drawings, graphic designs, plans and maps. Recommended best practice is to assign the type Text to images of textual materials. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Töysän auto linja-autoasemalla 1960-luvun alkupuolella. Autonkuljettajana Erik Patama. Subject The topic of the resource kirkonkylät linja-autoasemat linja-autot Keuruu kuljettajat autonkuljettajat Patama, Erik 1960-luku Description An account of the resource Kuvassa on linja-auto, jonka edessä seisoo kujettaja vierellään nainen. Hänellä on olallaan rahastajanlaukku. Linja-auto on pysäköitynä puisten laitureiden väliin. Kuvan vasemmassa laidassa, auton takana näkyy mies ja hänen takanaan kolmikerroksinen liikerakennus. Auton takanan toisella puolen näkyy matala puurakennus, jonka edessä on pysäköitynä kaksi autoa. Creator An entity primarily responsible for making the resource Tuominen, Matti Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Source A related resource from which the described resource is derived Matti Tuomisen kuvakokoelma, Keuruun museo 2017. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Muistoja ja dokumentteja entisajan elämästä Description An account of the resource Tässä kokoelmassa on yksityishenkilöiltä käyttöön saatuja muistelutekstejä ja aikalaisdokumentteja, kuten kirjeitä ja kouluaineita. Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document Sunnuntaiaamu klo 9 Vuorelan tuvassa. Isä luki Keskisuomalaista, äiti hääri ruoanlaitossa hellan luona. Isoveli Martti oli hiihtämässä, isosisko Airi luki Yhteishyvää ja liekutti samalla kaksosten, pikkusiskojemme Kertun ja Kirstin kahdenmaattavaa kehtoa ja minä kirnusin. Se oli veivattava kirnu, jossa oli tuutti, missä hapankerma oli. Piti veivata tasaiseen tahtiin. Alkoi kuulua kolinaa. Mistä se kuului? - No, Martti laittaa suksia, seinälle tai jos Rongon Jussi tulee kuuntelemaan jumalanpalvelusta, meillä kun oli patteriradio. Viimein isä lähti ovesta ulos katsomaan, tuli kiireesti sisälle ja huusi: - Tuli on irti, viekää lapsia ulos. Äiti veti suutaan nauruun ja sanoi: - Mitä sinä nyt? Totta se oli. Vintti oli ilmiliekeissä, puita putoili alas. Kohta oli hangella kaksosten tyhjä kehto ja äidin musta pata, jotka huomasin kiirehtiessämme Mäenpäähän n. 300-400 m päässä olevaan naapuriin. Siinä äiti ja Airi kantoivat kaksosia ja minä tarvoin hangessa omin voimin. Ei ollut tietä, hanget olivat vielä korkeat. En ymmärtänyt, mitä oli tapahtunut. Olivat lehmät navetassa vaarassa? Itkin sitä, ja äiti käski Airin lähteä viemään minua navettaan, että näkisin, ettei siellä ollut hätää. Lehmät märehtivät rauhassa. Palatessamme vasta näin palavan kotimme, ihmisiä seisoi ympärillä, mitään ei voinut tehdä. Kun tulipalo oli huomattu, väkeä alkoi tulla apuun ämpäreineen ja lapioineen, mutta se oli myöhäistä. Koskettelimme navetassa tullessamme lähistöllä olevan aitan avaimia. Ne olivat tulikuumia. Olin rauhoittunut, kun pääsimme Mäenpäähän. Tykkäsin lehmistä, vaikka toisaalta pelkäsinkin niitä. Siinä oli iso perhe puilla paljailla. Meillä oli paljon sukulaisia Keuruulla ja Multialla. Apua saatiin yllin kyllin. Isä alkoi järjestää meille asuntoa Vuorelan saunasta. Lauteet purettiin pois ja muurattiin hella nurkkaan. Me lapset saimme saunakamarin nukkumapaikaksi. Se oli hyvinkin lämmin, kun illalla pantiin kamiinaan valkea. Sahanpurut paloivat hitaasti, ja lämpöä riitti aamuun asti. Hyvinhän siinä tultiin toimeen. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Tulipalo Vuorelassa huhtikuussa v. 1934 Subject The topic of the resource Keuruu Jukojärvi (Keuruu) Vuorela tulipalot lapsuus 1930-luku muistelu muistot kokemuskerronta Description An account of the resource Pirkko Mäntysaari muistelee Vuorelan päärakennuksen tulipaloa v. 1934. Hänen isänsä oli runoilija Einari Vuorelan nuorin veli Viljo Henrik Vuorela. Creator An entity primarily responsible for making the resource Pirkko Mäntysaari (o.s. Vuorela) Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Raimo Varpulan kokoelma Description An account of the resource Kokoelmassa on digitoituna Raimo Varpulan Keurusseutua käsitteleviä keräilykokoelmia mm. postitoiminnasta, postikorteista ja tulitikkuetiketeistä sekä hänen keuruulaisista tapahtumista ottamiaan valokuvia. Kokoelmat ulottuvat 1800-luvun loppupuolelta 1980-luvulle. Creator An entity primarily responsible for making the resource Varpula, Raimo Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document Tulitikkurasian etikettiin sisältyy paljon historiaa. Ennen vanhaan tulitikut olivat jokapäiväisessä käytössä. Tikuilla sytytettiin tuli niin uuniin, lamppuun kuin tupakkaankin. Tulitikkujen kulta-aikana lähes jokaisella pikkukaupallakin oli myytävänä tulitikkuaskeja omalla etiketillä varustettuna. Näin kauppias mainosti omaa kauppaansa tulitikkuaskin päällyksessä. Se olikin halpa ja tehokas keino tehdä kauppaa sen tuotteita ostavalle yleisölle tiedoksi, sillä tulitikkuja käytettiin joka taloudessa. Myös keuruulaiset kauppiaat käyttivät runsaasti tätä mainostustapaa. Tulitikkuetiketeillä voitiin mainostaa mm. omaa kauppaliikettä, erilaisia tuotteita, ravintoloita, kahviloita, hotelleja, matkakohteita, paikkakuntia, elokuvia, firmoja, huoltoasemia, pankkeja, vakuutusyhtiöitä sekä esitellä mm. henkilöitä, kansallispukuja, sotilasasuja, eläimiä, autoja, laivoja. Tulitikkuetikettien kerääminen oli aikoinaan yleinen harrastus nuorison keskuudessa. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Tulitikkuetiketit Subject The topic of the resource tulitikut keräily mainonta Description An account of the resource Raimo Varpula kertoo tulitikkuetikettien käytöstä ja keräilystä. Creator An entity primarily responsible for making the resource Varpula, Raimo Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Henkilögalleria Description An account of the resource Kokoelmassa on pienoiselämäkertoja keuruulaisista merkkihenkilöistä. Henkilö Biografia Lyhyt kuvaus henkilön elämästä ja teoista Eero Tuomaala oli jukojärvinen maanviljelijä, joka ryhtyi 1960-luvulla osin omiin sotakokemuksiinsa nojautuen kirjoittamaan sotaromaaneja. Esikoisteos Taistelupartio 102 ilmestyi vuonna 1964, ja sen jälkeen kirjoja tuli kymmenen vuoden ajan säännöllisesti jopa vuoden välein. Tuomaalan teokset ovat realistisia ja sodan ihannointia välttäviä, niistä välittyy sodan mielettömyys ja henkilöhahmojen ihmisyys. Seitsemän sotaromaanin lisäksi Tuomaala kirjoitti maaseudun pienviljelijöistä kertovan romaanin Unohdettu kansa sekä lukuisia novelli- ja antologiatekstejä. Hänen sotakirjoistaan on otettu uusintapainoksia vielä 2000-luvulla. Elinvuodet Syntymä- ja kuolinvuosi 1919-1992 Kirjallisuutta Tähän keskeisimmät henkilöstä kertovat lähdeteokset (jos on). Tuomi-Nikula Jorma, Kirjailija Eero Tuomaala : "Nyt on tullut aika kirjoittaa juuri siitä mistä itse haluan”. Keuruun Joulu 1987. Myös <a href="http://digi.kirjastot.fi/items/show/121212">http://digi.kirjastot.fi/items/show/121212</a> Kirjasampo-palvelun kirjailijaesittely: <a href="http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_12317595071181#.WhKlfWe7qUk">http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_12317595071181#.WhKlfWe7qUk</a> Teoksia Jos kyseessä on taiteilija, tähän voi listata hänen keskeistä tuotantoaan (kirjoja, sävellyksiä, levyjä, julkisia taideteoksia jne). Taistelupartio 102 (Tammi, 1964) Heinäkuun kymmenes -41 (Tammi, 1968) Hyvästi Kannas (Tammi, 1969) Ilomantsin motti (Tammi, 1970) Sissipartio Säämäjärvelle (Tammi, 1971) Unohdettu kansa (Tammi, 1973) Huomenna partioon (Tammi, 1974) Kovan onnen partio (Tammi, 1984) Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Tuomaala, Eero Subject The topic of the resource kirjailijat Keuruu--Jukojärvi sotakirjallisuus Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto