7 100 765 https://keuruunveraja.fi/files/original/272d22dd50ea9ec36db8de3cf981181b.jpg 91707f1f12f2f46d0ac7401f3d29b095 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Raimo Varpulan kokoelma Description An account of the resource Kokoelmassa on digitoituna Raimo Varpulan Keurusseutua käsitteleviä keräilykokoelmia mm. postitoiminnasta, postikorteista ja tulitikkuetiketeistä sekä hänen keuruulaisista tapahtumista ottamiaan valokuvia. Kokoelmat ulottuvat 1800-luvun loppupuolelta 1980-luvulle. Creator An entity primarily responsible for making the resource Varpula, Raimo Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Still Image A static visual representation. Examples include paintings, drawings, graphic designs, plans and maps. Recommended best practice is to assign the type Text to images of textual materials. Original Format The type of object, such as painting, sculpture, paper, photo, and additional data Tulitikkuetiketti Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Karikon kievarin tulitikkuetiketti Subject The topic of the resource tulitikut etiketit keräily majoitusliikkeet Description An account of the resource Karikon Kievarin tulitikkuetiketti. Tulitikkurasioiden valmistaja on Tukkukauppojen oy. Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Provenance A statement of any changes in ownership and custody of the resource since its creation that are significant for its authenticity, integrity, and interpretation. The statement may include a description of any changes successive custodians made to the resource. Raimo Varpulan kokoelma Contributor An entity responsible for making contributions to the resource Valokuva: Saarimäki, Satu https://keuruunveraja.fi/files/original/482c956456d426c3eedbd4937674492e.jpg 2f9a6c6b35fbeec285908a696c290c16 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Raimo Varpulan kokoelma Description An account of the resource Kokoelmassa on digitoituna Raimo Varpulan Keurusseutua käsitteleviä keräilykokoelmia mm. postitoiminnasta, postikorteista ja tulitikkuetiketeistä sekä hänen keuruulaisista tapahtumista ottamiaan valokuvia. Kokoelmat ulottuvat 1800-luvun loppupuolelta 1980-luvulle. Creator An entity primarily responsible for making the resource Varpula, Raimo Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Still Image A static visual representation. Examples include paintings, drawings, graphic designs, plans and maps. Recommended best practice is to assign the type Text to images of textual materials. Original Format The type of object, such as painting, sculpture, paper, photo, and additional data Tulitikkuetiketti Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource K-ruokakivelä: tulitikkuetiketti Subject The topic of the resource etiketit keräily tulitikut elintarvikeliikkeet Description An account of the resource K-ruokakivelän tulitikkuetiketti. Lähikauppa sijaitsi Kiveläntiellä Keuruulla. Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Provenance A statement of any changes in ownership and custody of the resource since its creation that are significant for its authenticity, integrity, and interpretation. The statement may include a description of any changes successive custodians made to the resource. Raimo Varpulan kokoelma Contributor An entity responsible for making contributions to the resource Valokuva: Saarimäki, Satu https://keuruunveraja.fi/files/original/a4662493c1d3d21247cefcbc3bda7eca.jpg e7460c38b1ff014ea5639f4d96cbb483 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Raimo Varpulan kokoelma Description An account of the resource Kokoelmassa on digitoituna Raimo Varpulan Keurusseutua käsitteleviä keräilykokoelmia mm. postitoiminnasta, postikorteista ja tulitikkuetiketeistä sekä hänen keuruulaisista tapahtumista ottamiaan valokuvia. Kokoelmat ulottuvat 1800-luvun loppupuolelta 1980-luvulle. Creator An entity primarily responsible for making the resource Varpula, Raimo Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Still Image A static visual representation. Examples include paintings, drawings, graphic designs, plans and maps. Recommended best practice is to assign the type Text to images of textual materials. Original Format The type of object, such as painting, sculpture, paper, photo, and additional data tulitikkuetiketti Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Juho Myntti osakeyhtiö : tulitikkuetiketti Subject The topic of the resource etiketit keräily sahat tulitikut Description An account of the resource Juho Myntti Osakeyhtiön tulitikkuetiketti. Juho Myntti Osakeyhtiöllä oli toimipisteet Vaasassa, Vedenojalla ja Haapamäellä. Tikut on valmistanut Porin Tulitikkutehdas oy. Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Provenance A statement of any changes in ownership and custody of the resource since its creation that are significant for its authenticity, integrity, and interpretation. The statement may include a description of any changes successive custodians made to the resource. Raimo Varpulan kokoelma https://keuruunveraja.fi/files/original/2902a9025138e61ae5486ba2b01e6f36.jpg fc5086d1c983a5b25ba2a5a0adc0c669 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Raimo Varpulan kokoelma Description An account of the resource Kokoelmassa on digitoituna Raimo Varpulan Keurusseutua käsitteleviä keräilykokoelmia mm. postitoiminnasta, postikorteista ja tulitikkuetiketeistä sekä hänen keuruulaisista tapahtumista ottamiaan valokuvia. Kokoelmat ulottuvat 1800-luvun loppupuolelta 1980-luvulle. Creator An entity primarily responsible for making the resource Varpula, Raimo Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Still Image A static visual representation. Examples include paintings, drawings, graphic designs, plans and maps. Recommended best practice is to assign the type Text to images of textual materials. Text Any textual data included in the document Tulitikkuetiketti Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Keuruun tulitikkutehtaan tulitikkuetiketti Subject The topic of the resource tulitikut keräily tulitikkuteollisuus etiketit Description An account of the resource Keuruun tulitikkutehdas oY:n tulitikkuetiketti, Superior-nimisiä hehkumattomia tulitikkuja. Keuruun tulitikkutehdas toimi Kolhon kylässä 1910-luvulla. Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Provenance A statement of any changes in ownership and custody of the resource since its creation that are significant for its authenticity, integrity, and interpretation. The statement may include a description of any changes successive custodians made to the resource. Raimo Varpulan kokoelma https://keuruunveraja.fi/files/original/0114cebab33cb573c7190dfe6f8706f8.pdf 5c98402b366682cb25f5c011260e4d52 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Aisapuu-lehden artikkeleita Description An account of the resource Tässä kokoelmassa on Pihlajavedellä ilmestyvän Aisapuu-kylälehden artikkeleita. Lehdessä julkaistaan runsaasti Pihlajaveden kotiseutuhistoriaan liittyviä tekstejä ja kuvia. Digitoitu teos Tähän kokonaiset digitoidut kirjat tiedostoliitteinä, metatietokenttiin lyhyt kuvaus teoksesta. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource 1860-luvun nälkävuodet Pihlajavedellä Subject The topic of the resource Pihlajavesi (kunta) katovuodet kuolleisuus Description An account of the resource Julkaistu Aisapuu-lehdessä nro 94 2014 Creator An entity primarily responsible for making the resource Isomäki, Pekka Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto https://keuruunveraja.fi/files/original/ce0237e3a6925fd2d86c4047715e694c.pdf 537daf30206c0f124749362618d65a53 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Aisapuu-lehden artikkeleita Description An account of the resource Tässä kokoelmassa on Pihlajavedellä ilmestyvän Aisapuu-kylälehden artikkeleita. Lehdessä julkaistaan runsaasti Pihlajaveden kotiseutuhistoriaan liittyviä tekstejä ja kuvia. Artikkeli Teeemateksti jostakin aiheesta. Tätä aineistotyyppiä voi käyttää aina kun tekstin muoto ei vaadi muuta. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Pihlajaveden Lapin talo Subject The topic of the resource Pihlajavesi (kunta) talonpoikaiskulttuuri Creator An entity primarily responsible for making the resource Lappi, Liisa Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Description An account of the resource Julkaistu Aisapuu-lehdessä nro 93 2014. https://keuruunveraja.fi/files/original/725f79d7a2bbc5d419db3aa23d587e0a.pdf b58d710f65172049e5c1c4bbab93c65e https://keuruunveraja.fi/files/original/927b54466484cad0fd5d572248fc175e.pdf 99fb06c8fdab241c6718b41388550846 https://keuruunveraja.fi/files/original/63a03fd71e7d3db5eda4ee11e695ae8a.pdf 100a020b206da7234f7d893c1f1a0f69 https://keuruunveraja.fi/files/original/8d3e48e4bde02084e59738daf3152098.pdf 9216273a4445f66b171de3126b41818c https://keuruunveraja.fi/files/original/8fe557ebee76093e08c319b265d5234f.pdf 3ef3370aca6aa4c9ccf531d01adc201c Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Aisapuu-lehden artikkeleita Description An account of the resource Tässä kokoelmassa on Pihlajavedellä ilmestyvän Aisapuu-kylälehden artikkeleita. Lehdessä julkaistaan runsaasti Pihlajaveden kotiseutuhistoriaan liittyviä tekstejä ja kuvia. Digitoitu teos Tähän kokonaiset digitoidut kirjat tiedostoliitteinä, metatietokenttiin lyhyt kuvaus teoksesta. Digitoidun teoksen tiedot Digitoidun teoksen bibliografiset tiedot (tekijä, nimi, alkuperäinen kustantaja ja julkaisuvuosi) Kanerva, Väinö: Lapsuuden muistelot. Pihlajaveden kotiseutuyhdistys ry 2015. Teoksen kuvaus Lyhyt kuvaus digitoidusta teoksesta Aisapuu-lehdissä nrot 95-99 vuosina 2015-2016 julkaistut Kalle Kuusimäen toimittamat Väinö Kanervan muistelmat. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Väinö Kanervan lapsuuden muistelot I-V Subject The topic of the resource Pihlajavesi (kunta) muistelmat Creator An entity primarily responsible for making the resource Kanerva, Väinö Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto https://keuruunveraja.fi/files/original/eecd19ee1802024263fe256c26e795d6.pdf bb0706471b7749be111da245285217f1 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Naisia ja miehiä teiden takana -luentosarja Description An account of the resource Keuruun kansalaisopistossa keväällä ja syksyllä 2017 järjestetyn luentosarjan aineistoja. Luentosarja käsitteli henkilöiden mukaan nimettyjä keuruulaisia teitä ja henkilöhistoriaa nimien taustalla. Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document Keurusselän kasarmialueella Keski-Suomen Pioneeripataljoonan ja Viestipataljoonan toiminnan edettyä vuoteen 1981, osa kasarmialueen teistä haluttiin nimetä perinnenimin. Nimeämisen suoritti silloinen varuskunnan päällikkö everstiluutnantti Elja Puranen. Hänellä oli periaatteena, että nimien pitää liittyä sopivasti paikkakuntaan tai molempiin kasarmialueella toimiviin pataljooniin. Teiden nimien taustalta löytyy runsaasti Keuruun ja Suomen historiaa. Nimiä on myöhemmin täydennetty Pioneerirykmentin toiminnan aikana. Herpmanin pojat Keuruun pappilassa asustivat kirkkoherra Yrjö Herpmanin pojat Gabriel, Juhana ja Kustaa. He syntyivät 1600-luvun Suomeen ja opiskelivat Turun akatemiassa 1700-luvun alussa. Venäläisten miehitettyä koko Etelä-Suomen, veljekset palasivat takaisin Keuruulle, jossa vihollinen jo isännöi. Veljekset taistelivat venäläisiä vastaan kotiseutunsa puolesta isänsä vastustuksesta huolimatta. Monet taistelut ja kahakat selvittäneet veljekset kohtasivat lopullisen matkansa pään joulukuun 29. päivänä 1715 Ampialassa, jolloin venäläiset surmasivat heidät. Nämä paikallispioneerit saivat nimensä mukaiset tiet kasarmialueelle seuraavasti: Kaapontie (Gabriel), Juhanantie ja Kustaantie. Kaapontien jatkeeksi nimettiin perinneasioita suunnitelleen ja Keski-Suomen Pioneeripataljoonan komentajana vuosina 1975-1981 toimineen everstiluutnantti Elja Purasen mukaan Purasentie. Päätie kasarmialueelle - Unio Sarlinintie Jääkärikenraaliluutnantti Unio Sarlin on nimeämisen taustalla. Hän lähti Saksaan jääkärikoulutukseen vuonna 1915. Sarlin osallistui I maailmansodan taisteluihin Saksan itärintamalla Misse-joella, Riianlahdella, Schmardenissa ja Aa-joella 1916. Schmardenin taistelussa hän kunnostautui ottamalla kaksi vankia. Sotilaskoulutuksen lisäksi hän opiskeli Teknillisessä korkeakoulussa tienrakennusta ja valmistui diplomi-insinööriksi 1922. Sarlin menestyi myös ampumaurheilijana. Hän saavutti pistooliammunnassa Suomen mestaruuksia vuosina 1921 ja 1925. Unio Sarlinintien päässä sijaitsivat niin pioneerien kuin viestimiesten kasarmit. Kenraali Sarlinilla oli kummankin aselajin yhteisenä johtajana, teknillisten joukkojen tarkastajana, vastuu niiden kehittämisestä vuodesta 1921 talvisotaan saakka. Tien pituus symbolisoi Sarlinin pitkää elämäntyötä. Keuruulaiset jääkärit Unio Sarlinintiehen liittyy kolme lyhyempää tietä, jotka nimettiin vapaussodassa kaatuneiden keuruulaisten jääkärien mukaan. Vuoden 1918 sankarihautaan on haudattu kolme jääkäriä: Samuli Raja, Edvin Häkki ja Edvin Peltola. Heidän sukunimiensä mukaan tiet saivat nimensä: Rajantie, Häkintie ja Peltolantie. Teiden nimiä tarkennettiin 2000-luvulla liittämällä jääkärien etunimet niihin seuraavasti: Samuli Rajantie, Edvin Häkintie ja Edvin Peltolantie. Kunnanjohtaja Toivo Puro Toinen kasarmialueen sisääntulotie, joka yhdistää Keuruu-Kolho –maantien Unio Sarlinintiehen, on nimetty vuonna 1949 Keuruun ensimmäiseksi kunnanjohtajaksi valitun Toivo Puron mukaan Purontieksi. Hänen työpanoksensa oli merkittävä siihen, että Keuruusta tuli varuskuntapaikkakunta. Purontie jatkuu Koulutienä Valkealahden suuntaan. Kenraaliluutnantti Reino Arimo Talvisodassa Arimo toimi 3. divisioonan pioneerikomentajana. Tällöin hän vastasi divisioonan lohkon linnoituslaitteista Summan alueella. Välirauhan aikana hän jatkoi linnoittautumisen suunnittelijana. Jatkosodassa Arimo toimi 6. divisioonan pioneerikomentajana. Välillä hän toimi Päämajan linnoitusosaston maastosuunnittelun tarkastajana. Reino Arimo on kirjoittanut teoksen Suomen linnoittamisen historia 1918-1944. Sotakorkeakoulun käytyään Arimo oli pääesikunnassa toimistopäällikkönä 1951–1954 ja pioneeriosaston päällikkö 1954–1955. Pioneeritarkastajana hän palveli vuodet 1955–1961. Arimo nimitettiin puolustusministeriön kansliapäälliköksi vuosiksi 1961–1966. Uransa päätteeksi hän toimi yleisesikunnan, myöhemmin pääesikunnan päällikkönä 1966–1968. Reino Arimolla on ollut ratkaisun avaimet Keuruun varuskunnan syntymiseen vuodesta 1955 aina vuoteen 1968 saakka. Tästä kasarmialueen Arimontie muistuttaa jälkipolvia. Sulo Keinänen Puolustusministeriön palveluksessa oli rakennusmestari Sulo Keinänen. Hänen vaikutusalueensa oli kasarmialueella tapahtuneet rakennustyöt. Alueella sijaitsi pitkään puolustusministeriön rakennustyön parakkeja. Ne poistuivat 1980-luvun lopulla. Keinäsen toimisto sijaitsi hänen nimeään kantavan Sulonraitin varrella. Timo Lairio Esikuntapäällikkönä Keski-Suomen Rykmentissä toiminut everstiluutnantti Timo Lairio oli innokas kuntosaliharjoittelija. Kuntotalolle liikuttiin sotilaskodin takaa polkua pitkin. Rinne oli jyrkkä ja Lairio rakennutti siihen portaat. Näin syntyi Timo Lairion polku. Everstiluutnantti Jorma Kämäri Keuruun varuskunnan ensimmäisenä päällikkönä everstiluutnantti Jorma Kämäri loi suhteet Keuruun viranomaisiin ja kuntalaisiin. Lisäksi hän kehitti koulutusolosuhteita. Kämärintie etenee harjoitusalueen halki ja on muistona kitkattomasta vuorovaikutuksesta joukko-osastojen ja keuruulaisten välillä. Jorma Kämäri oli sodan kokenut mies. Sotakokemuksistaan hän ei koskaan puhunut. Kämäri oli mukana talvisodan Kollaan rintaman kovissa taisteluissa pioneerijoukkueen johtajana. Jatkosodassa hän johti pioneerikomppaniaa Karjalan kannaksella, oli vaikuttamassa Viipurin siltojen hävittämiseen kesällä 1944 ja toimi parin viikon ajan samassa suunnassa myös pioneeripataljoonan komentajana. Harjoitusalueen muita teitä Metsäteknikko Tauno Sekki vaikutti paljon harjoitusalueen tiestön rakentamiseen. Tällä tavoin hän edisti joukkojen koulutusta ja sai nimikkotiensä - Sekintien. Ilvestien nimeämisen taustalla on ollut Keski-Suomen läänin toinen vaakunaeläin Ilves tai sitten Keurusselän kasarmialueella vaikuttanut ja asunut metsätyönjohtaja Arvi Ilvesaho. Karhutie puolestaan on saanut nimensä Karhuvuoren mukaan. Kauppilantie on nimetty alueella olleen tilan nimen mukaan. Rajamäentie nimenä tulee maastossa olevan mäen mukaan. Ampumaradantie tehtiin 1990-luvun puolivälissä kun Kolhontien alikulku valmistui. Papintie on Pöyhölän pappilasta Haapamäen suuntaan joukko-osastojen harjoitusalueen läpi kulkenut tie. Pappi käytti tietä asioidessaan Haapamäellä. Leiritie rakennettiin valtakunnallisen pioneerileirin aikana vuonna 1986. Sen jatkeena etenee Pahalammentie. Taisteluradantie johti aikanaan taisteluampumaradalle ja Kalliotaskuntie Pioneerivarikon entiselle räjäytysalueelle. Esantie syntyi harjoitustyönä, jota johti Esa Rintamäki. Harjoitusalueen tiestölle mielenkiintoisen nimen toi Tomi Kouvosen johtama harjoitus, jossa hän päätti kolmen maastokuorma-auton voimin oikaista erään kostean maastokohdan läpi. Harjoitus päättyi onnettomasti niin, että autot upposivat syvälle suohon. Ne saatiin sieltä aikanaan pois ja paikalle tuli nimeksi Tomin oikaisu. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Keurusselän kasarmialueen tiestöllä on historiatausta Subject The topic of the resource Keuruu--Valkealahti tiet nimet kasarmit puolustusvoimat Description An account of the resource Luento Keuruun kansalaisopistossa sarjassa Miehiä ja naisia teiden nimien takana 24.10.2017 Creator An entity primarily responsible for making the resource Paappanen, Tapio Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto https://keuruunveraja.fi/files/original/7335d1ec6c84d94ca7ff66dc5375b63c.jpg c9bcdcb99f8d953056c57df575b8d0f0 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Raimo Varpulan kokoelma Description An account of the resource Kokoelmassa on digitoituna Raimo Varpulan Keurusseutua käsitteleviä keräilykokoelmia mm. postitoiminnasta, postikorteista ja tulitikkuetiketeistä sekä hänen keuruulaisista tapahtumista ottamiaan valokuvia. Kokoelmat ulottuvat 1800-luvun loppupuolelta 1980-luvulle. Creator An entity primarily responsible for making the resource Varpula, Raimo Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Still Image A static visual representation. Examples include paintings, drawings, graphic designs, plans and maps. Recommended best practice is to assign the type Text to images of textual materials. Original Format The type of object, such as painting, sculpture, paper, photo, and additional data Tulitikkuetiketti Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Keuruun tulitikkutehtaan tulitikkuetiketti Subject The topic of the resource tulitikut etiketit keräily tulitikkuteollisuus Description An account of the resource Keuruun tulitikkutehdas oy:n tulitikkuetiketti. Paraffinoituja tulitikkuja. Keuruun tulitikkutehdas toimi Kolhon kylässä 1910-luvulla. Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Provenance A statement of any changes in ownership and custody of the resource since its creation that are significant for its authenticity, integrity, and interpretation. The statement may include a description of any changes successive custodians made to the resource. Raimo Varpulan kokoelma https://keuruunveraja.fi/files/original/8d0cba9ccc5a07abe1360294bb6fc0de.jpg 29048caeef6b290c9f5e677ef42aca9d Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Henkilögalleria Description An account of the resource Kokoelmassa on pienoiselämäkertoja keuruulaisista merkkihenkilöistä. Henkilö Mistä on kyse? Tähän kenttään artikkelin teksti jäsennettynä tarpeen mukaan. (Valkeasaari 1902–1986, vuoteen 1939 saakka Lauri Järvinen) Taidegraafikko, -piirtäjä, lausuntataiteilija, professori "Ihminen ilmeineen, eleineen, asentoineen ja asuineen on minusta kiinnostavinta maailmassa. Mikään näistä ei ole sattumanvaraista, vaan kaikki kuvastavat hänen sisintä olemustaan. Sen tavoittaminen ja esille saaminen kuvassa on minulle haaste. Mikäli tämä piirustuksessani onnistuu, tuottaa se tyydytyksen- ja onnentunteen. Tämän vuoksi rakastan piirtämistä." - Lauri Santtu Lauri Santtu syntyi 3. elokuuta 1902 Valkeasaaressa. Myöhemmin tarkkasilmäiseksi ihmisen kuvaajaksi osoittautunut taiteilija piirsi ensimmäiset muotokuvansa jo lapsena: hän ikuisti 9-vuotiaana toipilaana Viipurin sairaalassa häntä hoitavien lääkäreiden piirteet. Taiteesta Lauri Santtu innostui jo nuorena poikana, ehkä 12 vuotta vanhemman isoveljensä Vilhon vaikutuksesta. Opiskeluaikanaan Eero Järnefeltin oppilaana ollut Vilho saattoi pikkuveljeään Valkeasaarelta 30 kilometrin päähän Pietariin lääkärikäynneille. Näiden reissujen päätteeksi hän vei Laurin Eremitaasiin. Laurille näiden matkojen mieleenpainuvin kokemus oli Leonardo da Vincin Madonna ja lapsi -maalaus. Piirustusta ja sahateollisuutta Lauri Santtu valmistui ylioppilaaksi Kristiinan suomalaisesta yhteiskoulussa vuonna 1922. Syksyllä 1924 Santtu muutti Helsinkiin ja aloitti siellä opinnot sekä Taideyhdistyksen piirustuskoulussa että Helsingin yliopiston piirustussalissa. Opinnot tyssäsivät kuitenkin rahavaikeuksiin. Silloisen kotikaupungin Keuruun pankki ei myöntänyt lainaa, sillä rahat tarvittiin erään navetan laittoon. Santtu päätti luopua taiteilijan haaveistaan. Hän lähti Nurmon Viipurin sahateollisuuskouluun. Kolmen miehen porukassa Lauri Santtu kiersi Lapualla, Nurmessa ja Ruortaneella metsiä leimaten. Iltaisin heidän majapaikkaansa kerääntyi naapuritalojen isäntiä, joista Santtu piirsi muotokuvia. Näiltä kansanihmisiltä Santtu sai rohkaisevaa palautetta, toiset jäivät tupaan odottamaan Santun piirustusten valmistumista ”jopa kello kahteen asti yöllä”. Taide alkoi taas kiinnostaa. Carl Bengtsin ja Akseli Gallen-Kallelan opissa Kouluaikana Kristiinassa Santtu oli tutustunut Carl Bengtsiin, jolta hän nyt pyysi taideopetusta. Bengts suostui. 24-vuotias Santtu lähti keväällä 1926 Kristiinaan Bengtsin oppilaaksi. Ansaitakseen jatko-opintorahansa Santtu lähti Kristiinasta Sortavalan seminaariin. Sortavalassa piirtäminen kiinnosti edelleen, ehkä enemmän kuin itse opinnot. Santun omin sanoin hänelle tuli nyt ”mainio tilaisuus piirtää ilmaisia malleja, mielenkiintoisia opettajatyyppejä tunnista toiseen”. Kansakoulunopettajaksi Lauri Santtu valmistui vuonna 1928. Juhannuksena 1928 Santtu tapasi Jyväskylässä Akseli Gallen-Kallelan, joka oli matkalla Muurameen tekemään Afrikka-kirjaansa Gummeruksen kirjallisen johtajan Martti Raition kanssa. Raitio oli pyytänyt Santtua kesäapulaisekseen, ja näin Lauri sai Gummeruksen konttorissa tilaisuuden näyttää Gallen-Kallelalle Sortavalassa piirtämänsä kuvat. Gallen-Kallela piti Santun kuvista ja luonnehti niitä ”karakteristisiksi pienoismuotokuviksi”. Gallen-Kallela antoi Santulle teknisiä neuvoja taiteen tekemiseen ja tutustutti hänet litografian tekemiseen. Lauri Santtu on myöhemmin sanonut Gallen-Kallelan olleen ”miehekäs ja inspiroiva opettaja”. Opetustyössä ja taideopissa Gallen-Kallela kannusti Santtua luopumaan opettajan ammatistaan ja omistautumaan kokonaan taiteilijan uralle. Näistä kehotuksesta huolimatta Santtu (aiemmat rahavaikeudet mielessään) aloitti Jämsässä syksyllä 1928 opettajan työn, joka kesti vuoteen 1932 asti. Samaan aikaan opetustyönsä kanssa Lauri Santtu opiskeli sekä Taideyhdistyksen piirustuskoulussa piirustusta ja kuvanveistoa (vuosina 1929–30) että Helsingin yliopiston piirustussalissa, missä häntä opetti Väinö Blomstedt. Vuodesta 1932 lähtien Santtu opiskeli Helsingin taideteollisessa korkeakoulussa, mistä hän valmistui piirustuksen opettajaksi vuonna 1935. Miten Järvisestä tuli Santtu? Lauri Santun ristimänimi oli Lauri Aleksanteri Järvinen. Nimi muuttui Lauri Santuksi käytännön syistä. Suomessa oli 1930-luvulla viisi taiteilijaa nimeltään Järvinen. Samat nimet aiheuttivat sekaannuksia, kolme taiteilijaa (Laura, Laila ja Lauri Järvinen) signeerasivat nimensä L.J-nen -lyhenteellä. Toisen nimensä, Aleksanterin, mukaan Lauri Järvisen Ateneumin opiskelutoverit kutsuivat häntä myös Santuksi. Nimenmuutos Lauri Santuksi tapahtui puolivahingossa: kerran yleisradion ohjelmauutisissa jäi myös lausuntataidetta harrastavan taiteilijan sukunimi pois, tuloksena Lauri Santtu. Tämän taiteilija hyväksyi ja nimi jäi. Ihmisen kuvaaja Santun kynästä on piirtynyt paperille niin kansanihmisten, opettajien, opiskelu- ja matkatovereiden kuin kulttuuripersoonallisuuksienkin luonteenomaiset piirteet. Santun töillä on kulttuurihistoriallista arvoa: hän on ikuistanut - milloin tupakkalaatikon kanteen tai konserttiohjelman sivuille - kuva- ja säveltaiteilijoita, lausujia, näyttelijöitä, teatterin johtajia, kirjailijoita ja yliopistomiehiä. Lehtien palstoilla Lauri Santun töitä on luonnehdittu tarkkasilmäisiksi tilannekuviksi, kaunisviivaisiksi ja esitystavaltaan vaivattomiksi. Häntä on pidetty myös yhtenä taidokkaimmista kivipiirtäjistä maassamme. Santun viivaa ja kuvaustapaa on kehuttu malleille luonteenomaiseksi ja hänen ihmiskuvauksessaan on nähty ”lämmintä myötäelämistä jokaisessa viivan vedossa”. Näyttelyarvosteluissa on kiinnitetty huomiota myös Santun töiden pilakuvamaiseen huumoriin. Töiden huumori on tuonut monille mieleen pilakuvat. Omasta mielestään Santtu ei piirtänyt pilakuvia, vaan nopeita tutkielmia, joissa hän ilmaisi vaikutelmansa ihmisistä. Humoristisia kuvat saattavat kyllä olla ”jos malli on antanut siihen aihetta”. Santtu oli myös lausuntataiteilija. Hän harrasti suullista ilmaisua koulupojasta lähtien. Myös piirtäessään hän painoi mieleensä mallin ilmeet ja eleet, äänen värin sekä tavan puhua. Tämä kiinnostus ääneen näyttää piirtyneen myös muotokuviin. Santun piirtämien ihmisten mieliala tiivistyy monesti suun ilmeissä, ääni ja puhetyyli on helppo kuulla. Lauri Santtu ja Keuruu Lauri Santun äiti Julia oli syntynyt Keuruulla, Murtomäen talossa. Taiteilijan isä, Kaarlo Järvinen asui Keuruulla rakentaessaan Pohjanmaan rataa. Julia ja Kaarlo vihittiin Keuruun vanhassa kirkossa vuonna 1881. Santun isän jäätyä eläkkeelle vuonna 1922, perhe muutti Keuruulle vanhan kirkon taakse Uutelaan. Santtu asui Keuruulla vakituisesti 1930-luvun alkuvuosiin asti, jonka jälkeen hän vietti Keuruulla kesiään. Keuruulla Santtu piti ensimmäisen yksityisnäyttelynsä vuonna 1976. Näyttelyä varten hän oli tehnyt lyijykynällä ja hiilellä muotokuvia keuruulaisista henkilöistä. Keuruulaisia Santun kuvissa ovat mm. Häivän Emma ja Klakin Matti (piirros tehty miehen kuolinvuoteella, oikea nimi Matti Kangas, hän asui talossa, joka 60-luvulla oli Keuruun kauppayhtiön talo). Yksityisnäyttelystä kumpusi keuruulaisille ajatus anoa taiteilijalleen professorin arvonimeä, joka myönnettiin Santulle vuonna 1979. Lauri Santun omana toiveena oli, että hänen piirustustuotantonsa keuruulaiset ja keskisuomalaiset työt sijoitettaisiin pysyvästi Keuruulle. Syksyllä 1985 Keuruun taidemuseon kokoelmaan liitettiin kaupungin hankintana Santun keskisuomalaiset piirustukset, joiden kokonaismäärä on 236 työtä. Ajallisesti nämä työt kattavat tuotannon 1920-luvulta 1980-luvun alkuun. Keuruun museon hallinnoimissa taidekokoelmissa on yhteensä 357 Lauri Santun työtä. Kirjallisuutta Tähän keskeisimmät henkilöstä kertovat lähdeteokset (jos on). Galleria Rotunda. Lauri Santtu. Elämän näyttämöllä. Från livets scen. 8.10. – 6.12.1982 Keskisuomalainen 23.11.1963, 14.3.1976 Kaus.Lehti 14.10.1956 (nimimerkki Mono) Raunio Jussi: ”Lauri Santtu katsoo taaksepäin”. Suur-Keuruun sanomat 9.1.1973. Suur-Keuruun sanomat 9.3.1982. Suur-Keuruun sanomat 4.2.1984, (nimimerkki S-a). Tuomaala Seija & Rainio Jussi, 1986. Lauri Santtu. Teosluettelo. Keuruun museo. Biografia Lyhyt kuvaus henkilön elämästä ja teoista Taidegraafikko, -piirtäjä, lausuntataiteilija, professori "Ihminen ilmeineen, eleineen, asentoineen ja asuineen on minusta kiinnostavinta maailmassa. Mikään näistä ei ole sattumanvaraista, vaan kaikki kuvastavat hänen sisintä olemustaan. Sen tavoittaminen ja esille saaminen kuvassa on minulle haaste. Mikäli tämä piirustuksessani onnistuu, tuottaa se tyydytyksen- ja onnentunteen. Tämän vuoksi rakastan piirtämistä." - Lauri Santtu Lauri Santtu syntyi 3. elokuuta 1902 Valkeasaaressa. Myöhemmin tarkkasilmäiseksi ihmisen kuvaajaksi osoittautunut taiteilija piirsi ensimmäiset muotokuvansa jo lapsena: hän ikuisti 9-vuotiaana toipilaana Viipurin sairaalassa häntä hoitavien lääkäreiden piirteet. Taiteesta Lauri Santtu innostui jo nuorena poikana, ehkä 12 vuotta vanhemman isoveljensä Vilhon vaikutuksesta. Opiskeluaikanaan Eero Järnefeltin oppilaana ollut Vilho saattoi pikkuveljeään Valkeasaarelta 30 kilometrin päähän Pietariin lääkärikäynneille. Näiden reissujen päätteeksi hän vei Laurin Eremitaasiin. Laurille näiden matkojen mieleenpainuvin kokemus oli Leonardo da Vincin Madonna ja lapsi -maalaus. Piirustusta ja sahateollisuutta Lauri Santtu valmistui ylioppilaaksi Kristiinan suomalaisesta yhteiskoulussa vuonna 1922. Syksyllä 1924 Santtu muutti Helsinkiin ja aloitti siellä opinnot sekä Taideyhdistyksen piirustuskoulussa että Helsingin yliopiston piirustussalissa. Opinnot tyssäsivät kuitenkin rahavaikeuksiin. Silloisen kotikaupungin Keuruun pankki ei myöntänyt lainaa, sillä rahat tarvittiin erään navetan laittoon. Santtu päätti luopua taiteilijan haaveistaan. Hän lähti Nurmon Viipurin sahateollisuuskouluun. Kolmen miehen porukassa Lauri Santtu kiersi Lapualla, Nurmessa ja Ruortaneella metsiä leimaten. Iltaisin heidän majapaikkaansa kerääntyi naapuritalojen isäntiä, joista Santtu piirsi muotokuvia. Näiltä kansanihmisiltä Santtu sai rohkaisevaa palautetta, toiset jäivät tupaan odottamaan Santun piirustusten valmistumista ”jopa kello kahteen asti yöllä”. Taide alkoi taas kiinnostaa. Carl Bengtsin ja Akseli Gallen-Kallelan opissa Kouluaikana Kristiinassa Santtu oli tutustunut Carl Bengtsiin, jolta hän nyt pyysi taideopetusta. Bengts suostui. 24-vuotias Santtu lähti keväällä 1926 Kristiinaan Bengtsin oppilaaksi. Ansaitakseen jatko-opintorahansa Santtu lähti Kristiinasta Sortavalan seminaariin. Sortavalassa piirtäminen kiinnosti edelleen, ehkä enemmän kuin itse opinnot. Santun omin sanoin hänelle tuli nyt ”mainio tilaisuus piirtää ilmaisia malleja, mielenkiintoisia opettajatyyppejä tunnista toiseen”. Kansakoulunopettajaksi Lauri Santtu valmistui vuonna 1928. Juhannuksena 1928 Santtu tapasi Jyväskylässä Akseli Gallen-Kallelan, joka oli matkalla Muurameen tekemään Afrikka-kirjaansa Gummeruksen kirjallisen johtajan Martti Raition kanssa. Raitio oli pyytänyt Santtua kesäapulaisekseen, ja näin Lauri sai Gummeruksen konttorissa tilaisuuden näyttää Gallen-Kallelalle Sortavalassa piirtämänsä kuvat. Gallen-Kallela piti Santun kuvista ja luonnehti niitä ”karakteristisiksi pienoismuotokuviksi”. Gallen-Kallela antoi Santulle teknisiä neuvoja taiteen tekemiseen ja tutustutti hänet litografian tekemiseen. Lauri Santtu on myöhemmin sanonut Gallen-Kallelan olleen ”miehekäs ja inspiroiva opettaja”. Opetustyössä ja taideopissa Gallen-Kallela kannusti Santtua luopumaan opettajan ammatistaan ja omistautumaan kokonaan taiteilijan uralle. Näistä kehotuksesta huolimatta Santtu (aiemmat rahavaikeudet mielessään) aloitti Jämsässä syksyllä 1928 opettajan työn, joka kesti vuoteen 1932 asti. Samaan aikaan opetustyönsä kanssa Lauri Santtu opiskeli sekä Taideyhdistyksen piirustuskoulussa piirustusta ja kuvanveistoa (vuosina 1929–30) että Helsingin yliopiston piirustussalissa, missä häntä opetti Väinö Blomstedt. Vuodesta 1932 lähtien Santtu opiskeli Helsingin taideteollisessa korkeakoulussa, mistä hän valmistui piirustuksen opettajaksi vuonna 1935. Miten Järvisestä tuli Santtu? Lauri Santun ristimänimi oli Lauri Aleksanteri Järvinen. Nimi muuttui Lauri Santuksi käytännön syistä. Suomessa oli 1930-luvulla viisi taiteilijaa nimeltään Järvinen. Samat nimet aiheuttivat sekaannuksia, kolme taiteilijaa (Laura, Laila ja Lauri Järvinen) signeerasivat nimensä L.J-nen -lyhenteellä. Toisen nimensä, Aleksanterin, mukaan Lauri Järvisen Ateneumin opiskelutoverit kutsuivat häntä myös Santuksi. Nimenmuutos Lauri Santuksi tapahtui puolivahingossa: kerran yleisradion ohjelmauutisissa jäi myös lausuntataidetta harrastavan taiteilijan sukunimi pois, tuloksena Lauri Santtu. Tämän taiteilija hyväksyi ja nimi jäi (1939). Ihmisen kuvaaja Santun kynästä on piirtynyt paperille niin kansanihmisten, opettajien, opiskelu- ja matkatovereiden kuin kulttuuripersoonallisuuksienkin luonteenomaiset piirteet. Santun töillä on kulttuurihistoriallista arvoa: hän on ikuistanut - milloin tupakkalaatikon kanteen tai konserttiohjelman sivuille - kuva- ja säveltaiteilijoita, lausujia, näyttelijöitä, teatterin johtajia, kirjailijoita ja yliopistomiehiä. Lehtien palstoilla Lauri Santun töitä on luonnehdittu tarkkasilmäisiksi tilannekuviksi, kaunisviivaisiksi ja esitystavaltaan vaivattomiksi. Häntä on pidetty myös yhtenä taidokkaimmista kivipiirtäjistä maassamme. Santun viivaa ja kuvaustapaa on kehuttu malleille luonteenomaiseksi ja hänen ihmiskuvauksessaan on nähty ”lämmintä myötäelämistä jokaisessa viivan vedossa”. Näyttelyarvosteluissa on kiinnitetty huomiota myös Santun töiden pilakuvamaiseen huumoriin. Töiden huumori on tuonut monille mieleen pilakuvat. Omasta mielestään Santtu ei piirtänyt pilakuvia, vaan nopeita tutkielmia, joissa hän ilmaisi vaikutelmansa ihmisistä. Humoristisia kuvat saattavat kyllä olla ”jos malli on antanut siihen aihetta”. Santtu oli myös lausuntataiteilija. Hän harrasti suullista ilmaisua koulupojasta lähtien. Myös piirtäessään hän painoi mieleensä mallin ilmeet ja eleet, äänen värin sekä tavan puhua. Tämä kiinnostus ääneen näyttää piirtyneen myös muotokuviin. Santun piirtämien ihmisten mieliala tiivistyy monesti suun ilmeissä, ääni ja puhetyyli on helppo kuulla. Lauri Santtu ja Keuruu Lauri Santun äiti Julia oli syntynyt Keuruulla, Murtomäen talossa. Taiteilijan isä, Kaarlo Järvinen asui Keuruulla rakentaessaan Pohjanmaan rataa. Julia ja Kaarlo vihittiin Keuruun vanhassa kirkossa vuonna 1881. Santun isän jäätyä eläkkeelle vuonna 1922, perhe muutti Keuruulle vanhan kirkon taakse Uutelaan. Santtu asui Keuruulla vakituisesti 1930-luvun alkuvuosiin asti, jonka jälkeen hän vietti Keuruulla kesiään. Keuruulla Santtu piti ensimmäisen yksityisnäyttelynsä vuonna 1976. Näyttelyä varten hän oli tehnyt lyijykynällä ja hiilellä muotokuvia keuruulaisista henkilöistä. Keuruulaisia Santun kuvissa ovat mm. Häivän Emma ja Klakin Matti (piirros tehty miehen kuolinvuoteella, oikea nimi Matti Kangas, hän asui talossa, joka 60-luvulla oli Keuruun kauppayhtiön talo). Yksityisnäyttelystä kumpusi keuruulaisille ajatus anoa taiteilijalleen professorin arvonimeä, joka myönnettiin Santulle vuonna 1979. Lauri Santun omana toiveena oli, että hänen piirustustuotantonsa keuruulaiset ja keskisuomalaiset työt sijoitettaisiin pysyvästi Keuruulle. Syksyllä 1985 Keuruun taidemuseon kokoelmaan liitettiin kaupungin hankintana Santun keskisuomalaiset piirustukset, joiden kokonaismäärä on 236 työtä. Ajallisesti nämä työt kattavat tuotannon 1920-luvulta 1980-luvun alkuun. Keuruun museon hallinnoimissa taidekokoelmissa on yhteensä 357 Lauri Santun työtä. Lauri Santun kotitalo toimii kesäisin taiteilijaresidenssinä. Elinvuodet Syntymä- ja kuolinvuosi 1902–1986 Muuta merkittävää Tähän voi lisätä jonkun muun merkittävän tiedon henkilöstä Lauri Santtu on syntynyt Inkerinmaalla, Valkeasaaressa, joka sijaitsee Karjalankannaksella Rajajoen varrella. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Santtu, Lauri Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun museo Creator An entity primarily responsible for making the resource Keuruun museo Contributor An entity responsible for making contributions to the resource Kuurne, Laura Source A related resource from which the described resource is derived Kuva: Studio Kuvasiskojen kokoelma / Museoviraston kuvakokoelmat Subject The topic of the resource Santtu, Lauri taiteilijat graafikot https://keuruunveraja.fi/files/original/d8e619a82ab8a60fb91e71d494480043.jpg 48f2e57a9a03a2d2655f15ca1cbcae55 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Raimo Varpulan kokoelma Description An account of the resource Kokoelmassa on digitoituna Raimo Varpulan Keurusseutua käsitteleviä keräilykokoelmia mm. postitoiminnasta, postikorteista ja tulitikkuetiketeistä sekä hänen keuruulaisista tapahtumista ottamiaan valokuvia. Kokoelmat ulottuvat 1800-luvun loppupuolelta 1980-luvulle. Creator An entity primarily responsible for making the resource Varpula, Raimo Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Still Image A static visual representation. Examples include paintings, drawings, graphic designs, plans and maps. Recommended best practice is to assign the type Text to images of textual materials. Original Format The type of object, such as painting, sculpture, paper, photo, and additional data Tulitikkuetiketti Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Keuruun kansallispuku-tulitikkuetiketti Subject The topic of the resource tulitikut etiketit kansallispuvut keräily Description An account of the resource Tulitikkuetiketti, jossa on valokuva naisesta Keuruun kansallispuvussa Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Provenance A statement of any changes in ownership and custody of the resource since its creation that are significant for its authenticity, integrity, and interpretation. The statement may include a description of any changes successive custodians made to the resource. Raimo Varpulan kokoelma Contributor An entity responsible for making contributions to the resource Valokuva: Saarimäki, Satu Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Keuruun Museon kokoelmat ja verkkonäyttelyt Description An account of the resource Tässä kokoelmassa on kuvia ja linkkejä Keuruun Museon hallinnoimiin ja tuottamiin aineistoihin. Website A resource comprising of a web page or web pages and all related assets ( such as images, sound and video files, etc. ). Local URL The URL of the local directory containing all assets of the website http://www.keuruunmuseo.fi/index.php/kohteet/keuruun-vanha-kirkko/keuruun-vanha-kirkko-250-vuotta Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Keuruun vanha kirkko 250 vuotta Description An account of the resource Keuruun Museon tuottama verkkonäyttely Keuruun vanhan kirkon historiasta ja vaiheista sekä elämästä 1700-luvun Keuruulla. Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun museo Creator An entity primarily responsible for making the resource Rokkonen, Hanne Vääriskoski, Orvokki Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Keuruun Museon kokoelmat ja verkkonäyttelyt Description An account of the resource Tässä kokoelmassa on kuvia ja linkkejä Keuruun Museon hallinnoimiin ja tuottamiin aineistoihin. Website A resource comprising of a web page or web pages and all related assets ( such as images, sound and video files, etc. ). Local URL The URL of the local directory containing all assets of the website http://www.keuruunmuseo.fi/index.php/naeyttelyt/verkkonaeyttelyt/153-herpmanin-pojat-isoviha-keuruulla<br /><br /> Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Herpmanin pojat - isoviha Keuruulla Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun museo Description An account of the resource Keuruun museon verkkonäyttely Herpmanin pojat - isoviha Keuruulla vie lukijan 300 vuoden taa aikaan, jolloin Keuruun kirkkoherra Yrjö Herpmanin ylioppilaspojat, Gabriel, Juhana ja Kustaa, ryhtyivät isovihan melskeissä sisseiksi. Pojat kuolivat taistelussa loppuvuonna 1715, mutta heidän maineensa jäi elämään. Näyttelyssä esille pääsevät myös poikien henkilöhistoria ja isovihan karut vaiheet. Näyttely pohtii Herpmanin poikien sankaruutta ja kertoo muistitiedon kuljettaman tarinan muutoksista. Subject The topic of the resource isoviha sissit 1700-luku muistitieto Herpman, Juhana Herpman, Gabriel Herpman, Kustaa Creator An entity primarily responsible for making the resource Rokkonen, Hanne https://keuruunveraja.fi/files/original/686c10c945df7d43f479503455e52c1a.jpg f600f88d97e6c46854c27c55ade5cd74 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Raimo Varpulan kokoelma Description An account of the resource Kokoelmassa on digitoituna Raimo Varpulan Keurusseutua käsitteleviä keräilykokoelmia mm. postitoiminnasta, postikorteista ja tulitikkuetiketeistä sekä hänen keuruulaisista tapahtumista ottamiaan valokuvia. Kokoelmat ulottuvat 1800-luvun loppupuolelta 1980-luvulle. Creator An entity primarily responsible for making the resource Varpula, Raimo Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Still Image A static visual representation. Examples include paintings, drawings, graphic designs, plans and maps. Recommended best practice is to assign the type Text to images of textual materials. Original Format The type of object, such as painting, sculpture, paper, photo, and additional data Tulitikkuetiketti Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Keuruun tulitikkutehtaan tulitikkuetiketti Subject The topic of the resource tulitikut tulitikkuteollisuus etiketit keräily Description An account of the resource Keuruun tulitikkutehdas oy:n tulitikkuetiketti. Hehkumattomia tulitikkuja. Tehdas toimi Kolhon kylässä 1910-luvulla. Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Provenance A statement of any changes in ownership and custody of the resource since its creation that are significant for its authenticity, integrity, and interpretation. The statement may include a description of any changes successive custodians made to the resource. Raimo Varpulan kokoelma Contributor An entity responsible for making contributions to the resource Valokuva: Saarimäki, Satu Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Keuruun Museon kokoelmat ja verkkonäyttelyt Description An account of the resource Tässä kokoelmassa on kuvia ja linkkejä Keuruun Museon hallinnoimiin ja tuottamiin aineistoihin. Website A resource comprising of a web page or web pages and all related assets ( such as images, sound and video files, etc. ). Local URL The URL of the local directory containing all assets of the website http://www.keuruunmuseo.fi/index.php/naeyttelyt/verkkonaeyttelyt/152-matti-kassila https://elonet.finna.fi/Search/Results?filter[]=author2_id_str_mv%3A%22kavi.elonet_henkilo_100448%22 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Matti Kassila - ohjaaja omalla maallaan Subject The topic of the resource elokuva-ala Kassila, Matti elokuvahistoria Keuruu -- Haapamäki Description An account of the resource Elokuvaohjaaja ja käsikirjoittaja Matti Kassila (1924-2018) oli Suomen elokuvataiteen merkittävimpiä vaikuttajia. Hänet muistetaan etenkin Mika Waltarin dekkareihin perustuvista Komisario Palmu -elokuvista ja kirjallisuusklassikkojen filmatisoinneista. Matti Kassila syntyi Keuruun Haapamäellä 1924. Herätteen teatterialalle hän sai sotakesänä 1943 Keuruulla kuvatusta Vaivaisukon morsiamesta. Tie ohjaajaksi kulki Varkauden Työväen Näyttämön ja Helsingin Kansanteatterin kautta. Linkin takana olevassa verkkonäyttelyssä kerrotaan laajasti Kassilan elämästä, työstä ja tuotannosta. Teksti on alun perin kirjoittettu Keuruun museon Matti Kassila - ohjaaja omalla maallaan -näyttelyyn, joka oli esillä Keuruun museossa vuonna 2007. Creator An entity primarily responsible for making the resource Rokkonen, Hanne Hakkarainen, Maarit Vääriskoski, Orvokki Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun museo Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Raimo Varpulan kokoelma Description An account of the resource Kokoelmassa on digitoituna Raimo Varpulan Keurusseutua käsitteleviä keräilykokoelmia mm. postitoiminnasta, postikorteista ja tulitikkuetiketeistä sekä hänen keuruulaisista tapahtumista ottamiaan valokuvia. Kokoelmat ulottuvat 1800-luvun loppupuolelta 1980-luvulle. Creator An entity primarily responsible for making the resource Varpula, Raimo Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document Tulitikkurasian etikettiin sisältyy paljon historiaa. Ennen vanhaan tulitikut olivat jokapäiväisessä käytössä. Tikuilla sytytettiin tuli niin uuniin, lamppuun kuin tupakkaankin. Tulitikkujen kulta-aikana lähes jokaisella pikkukaupallakin oli myytävänä tulitikkuaskeja omalla etiketillä varustettuna. Näin kauppias mainosti omaa kauppaansa tulitikkuaskin päällyksessä. Se olikin halpa ja tehokas keino tehdä kauppaa sen tuotteita ostavalle yleisölle tiedoksi, sillä tulitikkuja käytettiin joka taloudessa. Myös keuruulaiset kauppiaat käyttivät runsaasti tätä mainostustapaa. Tulitikkuetiketeillä voitiin mainostaa mm. omaa kauppaliikettä, erilaisia tuotteita, ravintoloita, kahviloita, hotelleja, matkakohteita, paikkakuntia, elokuvia, firmoja, huoltoasemia, pankkeja, vakuutusyhtiöitä sekä esitellä mm. henkilöitä, kansallispukuja, sotilasasuja, eläimiä, autoja, laivoja. Tulitikkuetikettien kerääminen oli aikoinaan yleinen harrastus nuorison keskuudessa. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Tulitikkuetiketit Subject The topic of the resource tulitikut keräily mainonta Description An account of the resource Raimo Varpula kertoo tulitikkuetikettien käytöstä ja keräilystä. Creator An entity primarily responsible for making the resource Varpula, Raimo Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto https://keuruunveraja.fi/files/original/7f2c6b89c043a3e590c88b895f1e2acb.jpg e4c1df9f33220cca7a8e03d5ee89dee3 https://keuruunveraja.fi/files/original/8d850af0fa1c8e33c2d5106c7632ab3d.jpg ac6fb4181ddf1ff257f97ce1ed0ba9f3 https://keuruunveraja.fi/files/original/16d826e3b0577bdeb2dd559b4c5bec7b.jpg 666a89fa371728828b0e4a3aab19addd https://keuruunveraja.fi/files/original/a8ce95d21b2b19e68ace6223e09d462e.jpg a248e170d5d9cb60a3b7f2f04922aff7 https://keuruunveraja.fi/files/original/91b22b7d92e7795425d0ef968406e1dd.jpg cedd8ad22e9161c6588466b84154e247 https://keuruunveraja.fi/files/original/04376b0722630d4d0954649bcfcf2d52.jpg 221df18d6818b688b2f2b87594d7278e Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Artikkeleita eri aiheista Description An account of the resource Tässä kokoelmassa on artikkeleita erilaisista keuruulaiseen kulttuuriperintöön liittyvistä teemoista. Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document Kassinharjun tanssilavan juhannusjuhliin saapui 1950-luvun alkuvuosina tuhansia juhlijoita Takavuosien menestyksekäs tanssilava Keuruun Kalettoman Kassinharjulla sai alkunsa Pioneerivarikon toimihenkilöiden aloitteesta. Kauniille harjulle rakennettiin heti sotien jälkeen ensimmäinen tanssilava, joka jouduttiin purkamaan vuonna 1948. Kun Kassinharjun juhannusjuhlissa vieraili parhaimmillaan yli 3 500 keskikesänjuhlan viettäjää, tila loppui yksinkertaisesti kesken. Kassinharjun päällä ollut kiinteä tanssilava purettiin ja uusi katettu lava rakennettiin Pohjoisjärven rantaan 1953. Pohjoislahdella asuva Erkki Kivinen kertoo lisää tanssitilaa saadun järvelle viedyistä ponttooneista. –Varikolta tuotiin ponttoonit toimivat järven päällä tanssiparkettina, jonne pääsi kävellen kalustoon kuuluvia kulkusiltoja pitkin. Ponttoonin reunat saivat koristelun koivuista. Orkesteri ei esiintynyt ponttoonilla, vaan musiikki välitettiin sinne äänentoistolaitteilla, Kivinen muistelee. Kivisen mukaan lakerikenkä luisti metallisella ponttoonin pinnalla hyvin liukasteiden ansiosta. Juhannusjuhliin kuului muutakin ohjelmaa kuin tanssi. Maksulliset syöksyveneajelut, varikon päällikön puhe ja liekinheittimellä sytytetty suuri kokko olivat juhlien kohokohtia. Kokkopaikka on Kivisen mukaan näkyvissä vielä tänäkin päivänä muutaman neliön suuruisena luotona Ilveslahden suulla. Juhlan ohjelmanumeroihin kuuluivat myös lipunnosto kunnialaukauksineen sekä kansantanhuesityksineen. –Mainonta oli siihen aikaan kovaa, sillä Tikkakoskelta nousseista lentokoneista tiputettiin tuhansia lentolehtisiä, joissa tapahtumaa mainostettiin. Saattoipa joissain lehtisissä olla mukana pääsylippukin. Siihen aikaan piti olla rokotettu ja rippikoulun käynyt, ennen kuin pääsi tansseihin, nauraa Kivinen. Keuruulaisen Seija Matilaisen äiti tuli varikolle töihin vuonna 1956. –Äiti myi lippuja Kassinharjun tansseihin ja minä pääsin sen vuoksi 16-vuotiaana aina ilmaiseksi sisälle. Siihen aikaan Kasinharjulla esiintyivät kaikki kotimaiset tähtiesiintyjät muun muassa Laila Kinnunen, Vieno Kekkonen ja Brita Koivunen, Matilainen muistelee. Matilainen oli nuorempana kova tanssimaan. Kerran hän oli lähtenyt ystävänsä moottoripyörän kyytiin Hankasalmelta saakka päästäkseen Kassinharjun tansseihin. MultialaislähtöinenErkki Pohjanheimo muistaa omalta orkesteriajaltaan toisenlaisia muistoja Kassinharjulta. Kultavuosien jälkeen Kassinharju alkoi menettää suosiotaan 1960-luvun puolen välin jälkeen. Helsinkiläistynyt Pohjanheimo ei ollut kuullut paikan suosion alamäestä, vaan oli innoissaan, kun pääsi soittamaan tanssipaikalle, joka sijaitsi lähellä hänen kotiaan. –Aloimme soittaa illalla kello 20. Astuessani estradille paikalla oli vain pari tanssiparia. Ajattelin, että kyllä se väkimäärä siitä kasvaa, kun ilta etenee. Niin vain ei käynyt, sillä laskuissani pääsin illan aikana 14 tanssipariin, Pohjanheimo kertoo. Soittotauolla järjestäjän edustaja ehdotti, että orkesterille maksaisi vain puolet keikkamaksusta. Pohjanheimo ei voinut siihen suostua; olihan yhtye lähtenyt Helsingistä iltapäivällä ja paluu takaisin olisi vasta aamuyöstä. Solistina toimineen Pohjanheimon piti maksaa palkkakin yhtyeelle vielä käteisenä. Järjestäjän edustaja oli hermostunut ja sanonut, että orkesteri saa soittaa koko illan tyhjälle lavalle. –Tehdään sitten niin, Pohjanheimo oli tokaissut. Viimeinen valssi alkoi kello 00.30 ja tanssimassa kaksi sinnikästä paria. Haapamäkinen Maria Kaijanmäki kertoi puolestaan elämänsä ensimmäisistä tansseistaan Kassinharjulla, joihin hän lähti ystävänsä kanssa kesällä 1968. Tansseihin kun lähdettiin, löysi hän isosiskonsa tavaroista meikkejä iltaa varten. –Koska olin nuori, ei äiti pitänyt siitä, että meikkasin. Saimme aikaan sellaiset sotamaalaukset, ettei paremmasta väliä, Kaijanmäki hymyilee. Linja-auto jätti nuoret Kassinharjun lavalle vievän tien varteen, josta oli pieni kävelymatka. Muutaman auton ajaessa ohitsemme eräs auto pysähtyi kohdallamme. Repsikan puoleinen ovi oli auennut, eikä Kaijanmäki voinut äänestä erehtyä. –Voi Herran Jumala tyttöraasu, kuinka olet naamasi sotkenut!, Kaijanmäen äiti oli tokaissut Moskvitsh Scandinavian etupenkiltä tyttärelleen. Kaijanmäkeä oli hävettänyt ja pelottanut, että kuinka hän uskaltaa mennä yöllä kotiin. Varikko järjesti tansseihin kyydityksiä, jotka lähtivät kirkonkylän keskustasta vanhan kirkon pysäköintialueelta koppiautoilla, joissa oli puupenkit. Tanssien jälkeen oli kyyditys takaisin kirkonkylälle. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Kansa tanssi ja kokoontui Kalettomalla – juhannustunnelmia Kassinharjulta Subject The topic of the resource Kaleton tanssilavat orkesterit puolustusvoimat Keuruu Creator An entity primarily responsible for making the resource Piilemä, Markku Source A related resource from which the described resource is derived https://www.suurkeuruu.fi/elamanmeno/kansa-tanssi-ja-kokoontui-kalettomalla-juhannustunnelmia-kassinharjulta-200238248 Publisher An entity responsible for making the resource available Alma Media Kustannus Oy/Suur-Keuruu https://keuruunveraja.fi/files/original/1bf82a5636a8c154918d43136e92e25e.jpg 21c800201815c8b55532bcba688af8dd Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Artikkeleita eri aiheista Description An account of the resource Tässä kokoelmassa on artikkeleita erilaisista keuruulaiseen kulttuuriperintöön liittyvistä teemoista. Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document Ei ollut ihme, että Valkealahden Hepolammen ja Pajulammen väliselle kauniille Hepoharjulle nousi tanssilava. Lavalla oli monta nimeä kuin rakkaalla lapsella. –Sitä kutsuttiin milloin Valkealahden, Hepoharjun tai Tiusalan lavaksi. Lavan rakennelman, joka oli ollut tanssikäytössä Kalettomalla, osti Valkealahden nuorisoseura vuonna 1948, jolloin lavan toiminta alkoi. Hepolammen päälle rakennettiin puoliksi toinenkin lava, jolloin Hepoharjulla pystyi tanssimaan kahden orkesterin tahdissa, tietää kylältä kotoisin oleva Lauri Permikangas. Permikankaan mukaan Tiusalan lavalla esitettiin Keuruun ensimmäisenä kesäteatteriesityksenä 7 veljestä vuonna 1959. Ensi-illassa oli katsojia lähes 800 ihmistä. –Suositulla lavalla ei järjestetty tansseja joka viikonloppu. Juhannusjuhlat ja erilaiset kesäjuhlat kokosivat ihmisiä muualtakin kuin Valkealahdesta, Permikangas jatkaa. Valkealahtelainen Jorma Nässi muisteli, että Valkealahden Nuorisoseura teki yhteistyötä Kassinharjun tanssijärjestäjien kanssa. –Ennen kesäkauden alkua molemmat tanssijärjestäjät keskustelivat esiintyjistä, milloin kukakin olisi tulossa Valkealahteen ja Kassinharjulle. Ainakin Henry Theel ja Niilo Tarvajärvi vierailivat Hepoharjulla, Nässi kertaa. Nässi muisteli, kuinka lavalle saavuttiin linja-autolta kävellen harjulle johtavaa siltaa pitkin. Sillalla sijaitsi lipunmyyntipaikka. –Tiusalan lava oli hyvä rahasampo nuorisoseuralle, joka toi samalla kylälle aktiiviteetteja. Toiminta lavalla päättyi 1960-luvulla, Nässi toteaa. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Kahden tanssilavan Valkealahti Subject The topic of the resource Valkealahti tanssilavat nuorisoseurat kesäteatterit Keuruu Creator An entity primarily responsible for making the resource Piilemä, Markku Source A related resource from which the described resource is derived https://www.suurkeuruu.fi/elamanmeno/kahden-tanssilavan-valkealahti-200148405 Publisher An entity responsible for making the resource available Alma Media Kustannus Oy/Suur-Keuruu https://keuruunveraja.fi/files/original/d25f492f58acbed80fe37759f4df8f2f.jpg efa7ef2317e5523871fb6064c6d39731 https://keuruunveraja.fi/files/original/bb81e73aa58fb843a5f8aacb34b97849.jpg 7f7fae8fc5fd9bf1b56f1f27678ba485 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Artikkeleita eri aiheista Description An account of the resource Tässä kokoelmassa on artikkeleita erilaisista keuruulaiseen kulttuuriperintöön liittyvistä teemoista. Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document Keuruun Martat tekivät aloitteen paikkakunnan oman kansallispuvun hankkimisesta. Aineistoa keräsivät aloitteen tekijä ruustinna Elli Kalliala sekä maisteri Toini Hirvenlahti. Työpiirustukset laati Alli Touri. Hanketta rahoittivat myös Keuruun Nuorisoseura ja Maatalousnaisten paikallisosasto. Kansallispuvun suunnitteli kansallismuseon pukuosaston asiantuntija Tyyni Vahter. Ensimmäiset kymmenen pukua otettiin käyttöön Keuruun kotiseutujuhlassa 19.8.1952. Kotiteollisuusopettaja Leena Sipilä tarkisti puvun vuonna 1984, jolloin hame, paita ja liivi kansanomaistettiin. Hameesta tuli pidempi ja runsaampi ja esiliinaksi valittiin silkkiesiliina. Tarkistuksessa tykkimyssyn valmistustapa muuttui ja väriksi palautui alkuperäinen sininen väri. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Keuruun kansallispuku Subject The topic of the resource kansallispuvut maatalousjärjestöt martat Keuruu Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Description An account of the resource Tekstissä kerrotaan lyhyesti Keuruun kansallispuvun suunnittelusta ja historiasta. Valokuvat esittävät kansallispukua naisen päällä. Ensimmäinen on yleiskuva, toisessa on yksityiskohta puvun tykkimyssystä selkäpuolelta. Mallina kuvissa toimii Noora Kinnunen, valokuvat on ottanut Esko Soini. https://keuruunveraja.fi/files/original/201c25ffa74d0ac3eec3a26897756968.jpg 4d798ecf792c63ae829c81acf18048b4 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Artikkeleita eri aiheista Description An account of the resource Tässä kokoelmassa on artikkeleita erilaisista keuruulaiseen kulttuuriperintöön liittyvistä teemoista. Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document <p><em>Kylä<br />on yhä<br />mielessäni. </em><br /><em>Tiet, veräjät, </em><em>tuvat<br />ja seinähirtten</em><br /><em> tummunut<br />kulta.</em><br /><em> Kaukainen ruskotus,</em><br /><em> laakson<br />hämärä</em><br /><em> ja tähtitaivaan<br />ihmeellinen</em><br /><em> säteily.</em> <br />Einari Vuorela, Siintää himmeyden metsät, 1975. <br /><br />Aika on veräjä, portti, este ja mahdollisuus. Ihmiselle ajan veräjä avautuu nykyhetkessä, mutta myös päivissä, vuosikymmenissä ja vuosituhansissa, jopa vuosimiljoonissa. Veräjällä olemme ajan rajalla: veräjä symbolina kertoo, että tavoittelemme tulevaa, mutta voimme tänäkin hetkenä tavoittaa parhaiten menneen. <br /><br />Keuruulainen runoilija Einari Vuorela oli jo avannut oman ikuisuutensa veräjän, kun postuumi kokoelma ilmestyi. Läpi runsaan, 1919 alkaneen tuotantonsa hän kaipasi muualla ollessaan maisemaansa ja kotiseutuaan, missä tiet, veräjät ja tummuneet tuvat lepäsivät usvan pehmeyden tai tähtitaivaan säteilyn alla. Vuorelalla yksityisestä symboliikasta kasvoi kulttuurinen kuvasto, joka yhä kiehtoo ja koskettaa, koska Vuorelan kieleen kätkeytyy ajaton sielunmaisema. <br /><br />Monen muun runoilijan ja kuvataiteilijan tapaan Vuorela käytti veräjää ja porttia usein rajan ja merkityksen symbolina. Joskus suvi oli veräjän suulla, joskus se kolahti kolkosti ja lopulta Korkeuden veräjällä avautui kirkkaus. Veräjällä odotetaan ja kohdataan, veräjästä kiiruhdetaan maailmaan odotuksin ja toiveikkaana, ja kotiin palaaja avaa sen iloiten tai pettyneenä, onnea tuoden tai lohtua hakien. <br /><br /><em>Muistatko minut veräjäpuu?<br />Tähtöset loisti ja kumotti kuu. </em><br /><em>Sormuksen silloin armaalta sain.<br />Maailman tunsin onnena vain.</em> <br />– – – <br /><em>Tiedätkö, rakas veräjäpuu,<br />mennyt on onni ja kaikki muu.</em> <br />Einari Vuorela, Veräjäpuu, 1952. <br /><br />Keuruun Veräjän karttuvat tarinat kurkottavat menneeseen nykyhetkestä. Tarinat ja kieli ylittävät helposti rajoja, niin tekee jo sana Veräjä: karjalan kielessä se tarkoittaa mm. ulointa ovea, saranallista porttia, viron kielen värav on portti tai veräjä, venäjän vereja viittaa myös porttiin. <br /><br />Keuruun Veräjä on avoin tarinoille, ne voivat kulkea kuin tuuli Vuorelan runossa. Jokaisella ihmisellä, perheellä, suvulla ja maalla on oma tarinansa, joka heijastaa tulevaisuuteen iloa ja surua, rakkautta ja menetyksiä, suuria tapahtumia ja kohtalonhetkiä yksityisten muistojen kautta. Veräjän tarinoista tulkoon yleisiä ja yhteisiä.</p> Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Veräjän aika Creator An entity primarily responsible for making the resource Vääriskoski, Orvokki Subject The topic of the resource Keuruu -- Jukojärvi runoilijat Vuorela, Einari Description An account of the resource Orvokki Vääriskoski kertoo kotiseutusivuston nimeksi valitun veräjä-käsitteen taustoista ja merkityksistä erityisesti Einari Vuorelan tuotannossa. Kuvassa Vuorelan kirjailijakodin portti Jukojärvellä (muokattu Lea Riihimäen alkuperäisestä valokuvasta). Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto https://keuruunveraja.fi/files/original/bc4b5f44b0587063a7906dc5e97dda40.jpeg c47ae00f175641aef65edcfe3355ce4e Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Henkilögalleria Description An account of the resource Kokoelmassa on pienoiselämäkertoja keuruulaisista merkkihenkilöistä. Henkilö Biografia Lyhyt kuvaus henkilön elämästä ja teoista Paavo Karikko oli keuruulaissyntyinen urheilutoimittaja, yleisurheiluvalmentaja ja Turun urheilutoimenjohtaja, Hän valmensi Suomen, Italian ja Sveitsin yleisurheilijoita. Karikko toimi Keuruun Kisailijoiden puheenjohtajana 1920-luvulla, jolloin muun muassa pystytettiin Herpmannin poikain patsaat, rakennettiin yleisurheilukenttä ja järjestettiin ensimmäiset kansalliset yleisurheilukilpailut Keuruulla. Paavo Karikon hauta sijaistee Keuruun hautausmaalla. Elinvuodet Syntymä- ja kuolinvuosi 1903-1978 Muuta merkittävää Tähän voi lisätä jonkun muun merkittävän tiedon henkilöstä Paavo Karikon isä oli kirjailija Kaarlo Karikko. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Karikko, Paavo Subject The topic of the resource urheiluseurat urheilutoimittajat Source A related resource from which the described resource is derived https://www.keuruunkisailijat.fi/tapahtumat/historiaa/paavo-karikko/kisailijain-historiaa/ https://keuruunveraja.fi/files/original/528cd7b750b7c6e94abb1550114fc1a3.jpg 15c645550941b3f703eb7c933c813f27 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Pöytäkankaan talon muistomerkki. Description An account of the resource Karhunkylä on saanut alkunsa tällä paikalla sijainneesta Pöytäkankaan talosta. Suvun muistolle omistetun patsaan ovat pystyttäneet alueen nykyiset omistajat Esko ja Irja Reinikka. Patsaan on suunnitellut kuvanveistäjä Timo Kara. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Artikkeleita eri aiheista Description An account of the resource Tässä kokoelmassa on artikkeleita erilaisista keuruulaiseen kulttuuriperintöön liittyvistä teemoista. Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document Kylän syntyhistoria Vuonna 1893 perustettiin Pihlajaveden Karhunkylään kymmenen pienviljelystilaa valtion myöntämän lainan turvin. Tapaus oli laatuaan ensimmäinen koko maassa.Katajamäen riihessä pidettiin harjakaistanssit,joiden aikana arvalla ratkaistiin näiden kymmenen tilan omistussuhteet. Seuraavassa kuvaus kylän synnystä, ensimmäisistä asukkaista ja alkuvuosikymmenien vireästä toiminnasta sekä kylän nykyvaiheista. Missä on Karhunkylä? Kylä sijaitsee entisen Pihlajaveden kunnan nykyisen Keuruun länsiosassa.Perustamisvaiheitten aikoihin noin 111 vuotta sitten on useissa asiakirjoissa aluetta tarkoittava maininta "Pihlajaveden pitäjässä ja kappelissa Keuruun kuntaa Palomäen eli Pöytäkankaan taloa n:o 24. Nyt voidaankin kysyä mistä nimi "Karhunkylä" (myös nimeä "Karhulankylä" käytetään) on saanut alkunsa? Tätä nimeä ei esiinny missään virallisissa asiapapereissa tai maakirjoissa. Kylässä on Karhula niminen talo ja arvellaan, että nimi on tästä peräisin. Kylän historia alkaa Pöytäkankaan talosta! Karhunkylän alue ja sen ympäristö olivat 1800-luvun alkupuolelle asti valtion omistamaa maata. Johan Abrahaminpoika ja hänen vaimonsa Ulla Henrikintytär tulivat alueelle vuokralaisiksi ja syntyi Pöytäkankaan talo, jonka kokonaispinta-ala oli 500 hehtaaria. Johan Abrahaminpojan vanhin lapsi Abram Johaninpoika Pöytäkangas siirtyi talon isännäksi vuonna 1849 yhdessä vaimonsa Ulla Matintytär Lapin kanssa. Abraham Pöytäkangas osti 1/6 manttaalisen Pöytäkankaan tilan "perinnöksi" (eli osti tilan kruunulta. Tuohon aikaan kruunu myi rahanpuutteessa maaomaisuuttaan.) vuonna 1861 ja sai siihen perintökirjan 9.3.1861 senaatin talousosastolta. Kun taloon tuli uusi isäntä muutti Johan Abrahaminpoika perheineen Pöytäkankaan alaiseen Katajamäen torppaan. Nykyisen Karhunkylän alue muodostuu Abraham Pöytäkangas ja hänen vaimonsa myivät Pöytäkankaan tilasta 1/12 manttaalisen Katajamäen osuuden Virtain Toisvedeltä kotoisin olleelle Salomon Gabrielinpoika Lehdolle 4.4.1864 päivätyllä kauppakirjalla. (Salomon Lehto oli myynyt Toisvedellä sijainneen kotitilansa vuoden 1864 alussa, ja muutti tämän jälkeen Pihlajavedelle Katajamäen isännäksi.) Katajamäen osuuden myynnin hyväksyivät osaltaan myös Katajamäessä asuneet Johan Abrahaminpoika ja Liisa Henrikintytär, joille oli kauppakirjassa taattu syytinki siellä. Salomon Gabrielinpoika Lehto alkoi käyttää talon nimen mukaista sukunimeä Katajamäki. Hänen kuoltuaan v.1870 Katajamäen tila siirtyi hänen leskelleen Heta Juhontyttärelle ja edelleen heidän vävylleen ja tyttärelleen Ruoveden Pohjaslahden kylästä kotoisin olleelle Manu (Emmanuel) Aleksanterinpoika Jyväsjärvelle ja Serafia Salomonintytär Katajamäelle. Tämän jälkeen ostivat Kustaa ja Riikka Onkimainen Katajamäen tilan 7.5.1892. Pöytäkankaan talo, josta tämä Katajamäen osuus oli lohkaistu, jäi tyhjäksi nälkävuosien aikaan 1860 luvulla asukkaiden muutettua vähemmän hallaiselle paikalle Palomäkeen, vieden rakennukset mukanaan. Ainoastaan vanha riihi jäi jäljelle, josta tuli raaka-aineet Jänikselän uudisrakennukseen. "Oma koti torppareille ja loisille" 1880-luvun loppupuolella olivat maanmittaus ja kartoitustyöt paikkakunnalla vielä keskeneräiset. Kartat olivat hyvin epätarkkoja ja puutteellisia. Länsi-Uudeltamaalta Lopelta kotoisin ollut maanmittari Lauri Almos Yrjö Koskinen oli saanut tehtäväkseen suorittaa isojaon täydennysmittauksia Pihlajavedellä.Hänellä oli apunaan linjaustöissä paikkakunnan torppareita ja muita tilattomia eli loisia kuten heitä siihen aikaan nimitettiin. Maanmittari Koskisella oli tilaisuus tutustua seutukunnan elämään varsin perusteellisesti. Hänen huomionsa kiintyi armottomaan köyhyyteen ja puutteeseen varsinkin tarsvärkkiä suorittavan torppariväestön keskuudessa.Hänen mielessään alkoi kyteä ajatus "on saatava omaa maata ja torppareille sekä loisille oma koti".Nämä asiat olivat jatkuvasti puheenaiheena työmaalla pidettyjen lepohetkien aikana. Ajatus omasta kodista sai linjamiesten keskuudessa osakseen suurta mielenkiintoa, vaikka sen toteuttaminen tuntuikin aluksi lähes mahdottomalta.Mistä saada maata? ja mistä rahat maanostoon? Pidettin oikein yhteinen kokous, jossa selvisi, että jo mainitussa Pihlajaveden kylässä oli myytävänä Kustaa ja Riikka Onkimäen omistama puolikas Palomäen perintötaloa n:o 24, joka oli pinta-alaltaan noin 250 hehtaaria ja siitä pyydettiin 3300 mk. Kauppa syntyi,mutta mistä saada rahoitus? Yhteisessä kokouksessa mietittiin tilan ostoa ja päätettin että kauppaa ruvetaan hieromaan.Maanmittarin suunnitelmiin kuului muodostaa tälle alueelle 10 tilaa.Suurtilallinen Matti Lappi oli lupautunut myötämään lainan maanostoon, mutta myöhemmin hän kuitenkin perui lupauksensa. Vaikka rahoituksen saanti tuntui olevan todella vaikeaa kauppaa silti hierottiin, ja vihdoin 16.10.1892 Kustaa Onkimäki myi tilapuoliskon yksinään vaimoaan Riikkaa kuulematta kymmenelle kylän perustaja -asukkaalle, joita alettiin kutsumaan "yhtiöläisiksi". Nimensä tai puumerkkinsä kauppakirjan alle olivat piirtäneet seuraavat henkilöt: Vilhelm Isokangas, Taavetti Palonen, Hemming Koivukangas, Juho Vehmasaho, Oskari Kuusisto, Kaarle Kiviaho, Matti Niemelä, Abram Salonen, Emmanuel Koivukangas ja Kalle Mansikka-aho. Kauppakirjan ovat todistaneet maanmittausauskultantti Johan.O. Hammarén, joka lienee kirjoittanutkin kauppakirjan, sekä maanmittausoppilas E.W.Stoore. Näiden monien valmistelujen jälkeen oli saatu päänavaus asutustoiminnalle. Tilattomista torppareista ja loisista oli tullut itsenäisiä tilanomistajia. Sitkeä yritys palkitaan Kustaa Onkimäen vaimo Riikka ei kuitenkaan hyväksynyt tätä kauppaa,vaan haastoi miehensä ja kaupan tehneet 10-osakasta oikeuteen, vaatien kaupan purkua. Keuruun kihlakunnanoikeus käsitteli asian 2.11.1893.ja katsoi, että Kustaalla oli oikeus yksin myydä kyseessä oleva tilaosuus, ja koska päätöksestä ei valitettu se saavutti lainvoiman. Maanmittausinsinööri Yrjö- Koskinen jatkoi hellittämättä työtä lainan saamiseksi. Hän kääntyi Pihlajaveden seurakunnan puoleen, mutta silloisen kappalaisen Vihtori Brusilan kerrotaan vastanneen että "sellaiset ajatukset saa haudata sinne Kattaamäen suohon". Tämän jälkeen käännyttiin kunnan puoleen. Kuntakokous käsitteli asian, mutta tyrmäsi ajatuksen. Vieläkään maanmittari Koskinen ei luovuttanut, vaan kääntyi Keisarillisen Suomen Senaatin eli Ukko Kruunun puoleen.Hänen isänsä Yrjö Sakari Yrjö- Koskinen oli tuohon aikaan senaatin jäsenenä ja ilmeisesti tämä ratkaisevasti nopeutti laina-anomuksen etenemistä ja käsittelyä senaatissa. Kirjeessään 2.12.1892 Yrjö-Koskinen pyytää yhtiöläisiltä valtakirjaa laina-anomuksen tekoa varten.Asia hoitui varsin nopeasti, sillä jo seuraavan vuoden tammikuun 6 tai 7 päivän sanomalehti "Suomettaren" numerossa oli seuraava uutinen: "Pihlajaveden torpparit oman maan hankinnassa Taavetti Palonen,Vilhelm Isokangas ja 8 muuta torpparia tai itsellistä Pihlajaveden kappelista ovat pyytäneet hallitukselta 3500 markan suuruista kuoletuslainaa voidakseen ostaa puolikkaan samassa kappelissa olevasta Palomäki nimisestä talosta.Heidän tarkoituksenaan on jaáttaa mainittu talopuolikas keskenään palstatiloiksi ja on toisenpuolikkaan omistaja kirjallisesti suostunut rupeamaan emätilaksi ja vastaamaan koko numeron veroista ja rasituksista.Kuoletuslainan takaisin maksamisen suhteen pyytävät anomuksen tekijät saada kolmena ensimmäisenä vuonna suorittaa ainoastaan korot ja kuolettaa sitten pääoma kymmenen vuoden kuluessa." Kirjeenvaihtoa Vielä saman kuun 30 päivänä Yrjö-Koskinen lähetti yhtiöläisille kirjeen, jossa hän mm.kirjoittaa:" Minä uskon, että pyyntö ainakin pääasiallisesti tulee hyväksytyksi ja että laina myönnetään.Näyttäkää sitten vaan, että olette miehiä jotka saavat sen maksookin". Ja edelleen "On muutoin monessa suhteessa hyvä jos Suomen Kruunu ryhtyy lainanannolle tähän asiaan. Se muun muassa panee kovan pystyyn niitten hankkeille, jotka joillakin juonilla tai verukkeilla koittavat saada kaupan rikki.Suomen kruunun kanssa ei yleensä ole hyvä sormikoukkua vetää.Siinä leikissä on moni siipensä polttanut". Toukokuun 15. päivänä 1893 tuli viimein myönteinen lainapäätös. Ilmeisesti myyjän ja ostajien välillä oli ollut jotain erimielisyyksiä, koska Yrjö Koskinen kirjoittaa: "Onkimaisen Kustaan haastoa ei tarvitse pelätä. Teillä on aina vahvana puolena se, että hän on kieltänyt teiltä kiinnityksen saannin. Jos hän kerran ottaa rahat vastaan niin hänen on suunsa tukittava. Minä, tulen sinne tämänkuun lopulla jatkamaan rajan aukaisuja. Toivon asian siksi selviävän ja silloin Onkimaisen Kustaallakin on tilaisuus sanoa suoraan silmästä silmään, mitä hänellä on minua vastaan muistuttamista" Palstatilat syntyvät Alkukesän 1893 aikana maanmittari jatkoi rajojen aukaisuja ja maanmittaustöitä, muodostaen jyvitysarvoltaan 10 samansuuruista tilaa. Jokainen sai kolme palstaa Kotipalstan, viljelypalstan, ja metsäpalstan.Ilmeisesti hän menetteli näin, koska laki oli esteenä suurempien asuintilojen muodostamiselle. Pihlajavesi- Virrat maantien rakentaminen oli aloitettu vuonna 1892 ja nyt syntyneet kotipalstat jotka saivat metsäneläinten nimet sijoittuivat tien molemmille puolille. Pojoispuolelle idästä länteen lukien muodostui: Karhula, Kettula, Hukkala, Mäyrälä, ja Peurala. Ja vastaavasti tien eteläpuolelle Sutela, Jänikselä, Hirvelä,Repola ja Saukkola.Viljelyspalstat saivat lintujen nimet ja metsäpalstat kalojen nimet. Ennen Pihlajavesi-Virrat maantien rakentamista,kylän läpi oli kulkenut kärrytie Katajamäestä Pöytäkankaalle ja täältä Palomäkeen ja edelleen Karimolle. Historiallinen sopimuskirja Elokuun 6 päivänä 1893 tehtiin sitten historiallinen sopimuskirja, jossa kymmenen maanomistajaa sitoutuivat täyttämään ankarat ehdot, yhdeksän pykälää käsittänyt sopimus sisältää mm: "Otettuamme yhteisellä vastuulla kuoletuslainan olemme asemamme turvataksemme tehneet seuraavan sopimuksen,joka on voimassa siksi kunnes velka on lopullisesti maksettu. Kukaan joukostamme ei saa osuuttansa millään tavalla huonontaa tai turmella vaan tulee jokaisen huolellisesti ja voimainsa mukaan lisätä viljelyksiänsä ja hoitaa metsiänsä. Vähin määrä peltoa tai kytöä, jonka kukin ehdottomasti vuosittain tulee osuuteensa raivata on kymmenesosa hehtaaria eli kuusi (6) vanhaa kapanalaa. Metsän säilyttämiseksi ja kartuttamiseksi tulee jokaisen siitä käyttää tarpeisiinsa ja polttopuuksi etupäässä ja niin paljon kuin mahdollista kuivia ja maahankaatuneita. Milloin välttämättä tuoreita täytyy ottaa ottakoon harventamalla ja säästäväisesti.Kaskena ei ole lupa viljellä muita kuin enimmäkseen lehtipuita kasvavia viidakkoja. Välilämme palstotetun alueen ympäri tarvittavat suojelusaidat rakennetaan yhteisillä voimilla. Sitä vastoin ei kenelläkään ole lupa aidata omilla maillaan muuta kuin mitä viljelyksessä on, taikka mitä kolmena seuraavana vuonna viljellä aikoo, sillä karjanlaidun on oleva yhteinen koko kysymyksessä olevan ajan. Muurisavea ja uunikiviä olkoon jokaisella, jonka omalla palstalla ei sellaista ole, lupa ottaa toisen maalta siitä paikasta minkä omistaja näyttää. Omistamallamme talon puolikkaalla oleva syytinkiläinen Heta Katajamäki sijoitetaan asumaan Kalle Kiviahon omistamalle Peuralan palstatilalle ja tulee Kalle Kiviahon ilman erillistä maksua toimittaa hänelle tarpeellinen hoito ja kokoilla muilta heidän osuutensa mummulle tulevasta syytingistä.Muitten tulee yhteisesti kuokkia Peuralan alueelle kolmen kapanalan suuruinen pelto mummun viljeltäväksi ja tulee Kiviahon pitää tämä pelto voimassa niin kauan kuin mummu elää, jonka jälkeen se lunastuksetta lankee hänelle. Kruununmaan rajalla olevaan kytökorpeen kaivetaan yhteisillä voimilla laskuoja sen levyinen kuin terpeelliseksi katsotaan ja tulee kaikkien, joille siitä hyötyä on ottaa kaivamiseen osaa.Laskuojan tulee olla valmiina kolmen vuoden sisällä. Kruununmaan puolella löytyvän niittypalstan puut myydään tyynni ja rahat käytetään yhteisiin tarpeisiin. Ellei joku näitä määräyksiä, täytä on muilla oikeus varoittaa häntä ja ellei hän siitä ota ojentuakseen on muilla valta myyttää hänen osuutensa huutokaupalla." Sopimuksen alle laittoivat puumerkkinsä: Matti Niemelä, Oskari Kuusisto, David Palonen, Apraham Salonen, Wilhelmi Isokangas,Manu Koivukangas, Juho Vehmasaho, Kaarle Kiviaho,Hemming Koivukangas, ja Kalle Mansikka-aho. Harjakaistanssit sopimuksen kunniaksi Sopimuksen kunniaksi järjestettiin juhlalliset harjakaistanssit Katajamäen riihessä. Samana yönä raivosi Pihlajavedellä ankara ukonilma ja tanssien osanottajat kävivät pelokkaiksi ja aikoivat lopettaa tanssit, mutta kohtalon johdatukseen vahvasti uskonut Yrjö-Koskinen rohkaisi torppareita ja sanoi, että kun luoja on ollut meidän puolellamme tähänkin asti,ei iloa voi mitenkään estää. Niinpä pelimannit virittivät soittopelinsä uudelleen ja tanssin rytke jatkui entistä kiivaampana. Tunnelma nousi ylimmilleen Yrjö-Koskisen sekoitettua arpalipukkeet hattuunsa.Niillä sinetöitiin torpparikurjuudesta vapautuneiden palstatilallisten elämä pitkäksi aikaa eteenpäin. Vasta saatuaan arpalipukkeen käteensä tiesi jokainen uudistilansa nimen ja paikan. Näin oli alkanut itsenäistyneiden torppareiden elämä uusissa olosuhteissa omilla kotikonnuillaan. Sopimuksen kunniaksi uudet asukkaat kokoontuivat yhteiseen valokuvaan Katajamäen riihen edustalle. Alkuhankaluuksia Neljä alkuperäistä yhtiöläistä oli jo ennen lainapäätöksen antamista luopunut kaupoistaan ja myynyt osuutensa toisille ostajille. Tämä ilmeisesti aiheutti sen, että valtion myöntämän kiinnelainan nosto viivästyi useilla vuosilla ja insinööri Yrjö-Koskinen joutui itse väliaikaisesti rahoittamaan kauppaa. Laina oli nostettavissa vasta 10.3.1896 eli lähes kolme vuotta kaupanteon jäkeen. Mitään asutuslainasäädäntöä ei vielä 1890-luvun alkupuolella ollut. Tämä yhtiöläisten saama laina oli ensimmäinen tilattoman väestön asuttamiseen tarkoitettu valtion laina ja maksettiin "edeltämaksumääräräyksellä", jossa laina määrättiin maksettavaksi valtion yleisistä varoista ja merkittäväksi toistaiseksi "edeltälainatuksi". Vuoden 1899 loppupuolella perustettiin tilattoman väestön lainarahasto, ja tämä laina siirrettiin sinne numerolla 1. Vaikeuksia lainan takaisin maksussa Laina oli alkujaan myönnetty 4% korolla ja 10 vuoden maksuajalla. Monille palstatilallisille tuotti kuitenkin suuria vaikeuksia jopa lainan korkojen maksu, puhumattakaan lyhennyksistä. Vuonna 1906 yhtiöläiset anoivat valtiokonttorista korkohelpotusta ja maksuajan jatkamista 10 vuodella. Anomus sai myönteisen vastaanoton ja sopimusta jatkettiin kymmenellä vuodella. Laina tuli vihdoin loppuun maksetuksi vuonna 1917. Oli koittanut vapautus. Oma työväentalo Asukkaiden yhteistyö ei suinkaan päättynyt tähän.Jokapäiväinen puute ja taistelu leivästä loivat yhteenkuuluvaisuuden hengen, jonka tärkein aikaansaannos oli oman työväenyhdistyksen perustaminen vuonna 1905. Perustaja jäseniä olivat Fredrik Ruohonen, Niku Viren, Hermanni Lahtinen, Oskari Yltiö, Nestori Vuorinen, Ville Yltiö, Miina Viren, Miina Yltiö, Emilia Lappi ja Edla Yltiö. Työväenyhdistys osti oman tontin työväentaloa varten vuonna 1908 ja oma työväentalo valmistui talkootyönä vuonna 1909. Talosta tuli tärkeä yhteinen kokoontumispaikka, jossa pidettiin ja yhä pidetää, monellaisia juhlia ja tilaisuuksia.Vuosien varrella taloa on usean kerran talkoovoimin kunnostettu ja laajennettu, ja se on vuosien varrella hyvin tyydyttänyt kylän asujamiston yhteiset tarpeet. Monipuolista harrastetoimintaa Työväentalolla kokoontui sotiin asti työväenyhdistys, perustettiin raittiusosasto "päivännuoret" jossa Lempi Keskinen (o.s.Saukkola) teki mittavan päivätyön.oli opintokerhoja sekä näytelmäseura. Vuonna 1927 perustettiin Karhunkylän pienviljeliäosasto,syntyi oma urheiluseura "Karhunkylän kontio" jonka voimisteluryhmä oli mm. mukana vuoden 1946-liittojuhlilla Helsingissä,. Työväentalon viereen perustettiin 1950-luvun alkupuolella urheilukenttä, jossa käytiin monia värikkäitä,ja kiihkeitä urheilu kilpailuja.Erityisesti ovat mieleeni jääneet yleisurheilukilpailut, joissa oli mukana Karhunkylän kontion lisäksi Pihlajaveden urheilijat ja Pihlajaveden Vesa. Pienviljeliäyhdistys järjesti työväentalolla iltamia, joissa ohjelmaosuuden jälkeen oli tanssia.Paikallinen yhtye "Rytmineloset" oli 1960-luvun alkupuolella hyvin suosittu ja esiintyi siellä usein.Yhtyeessä soittivat Mäkiahon Olavi harmonikkaa, Härkösen Kalle viulua, Perämäen Erkki bassoa ja Yltiön Mikko rumpuja. Väkiluku vähenee, harrastetoiminta hiipuu Karhunkylän asukasluku oli korkeimmillan noin 65-70 vakinaista asukasta, oli oma posti ja osuuskassa sekä parhaimmillaan jopa kolme sekatavarakauppaa.Linja-auto reitti kulki kylän halki ja olipa kylällä oma taksikin. Maatalous, karjanhoito ja metsätyöt antoivat perustoimeentulon. Rakennettiin uutta ja korjattiin vanhaa. Tultaessa 1960-luvun alkupuolelle alkoi kylän myönteinen kehitys vähitellen hidastumaan.työn saanti paikkakunnalta alkoi vähitellen vaikeutumaan, ja varsinkin nuoriso alkoi muuttaa työn perässä lähikaupunkeihin.Oman postin toiminta loppui, kauppaliikkeet lopettivat vähitellen toimintansa,linja-auto liikenne kylän halki loppui. Ennen niin voimakas harrastetoiminta hiipui pois ja työväentalon käyttö jäi pääasiassa iltamatoiminnan järjestämiseen.Urheilutoiminta loppui lähes kokonaan ja ainoastaan jalkapalloharrastus jäi henkiin. "Niin hiljainen on kylätie" Tämänpäivän Karhunkylä on todella hiljainen, kylä raitilla ei juuri ihmisiä tapaa. Enää kolmessa talossa on vakituista ja muissa taloissa on vain kesälomien aikaan asutusta. Kaikki palvelut ovat kylästä hävinneet,viimeisenä sulki pankkikonttori ovensa keväällä 2004. Maisemat ovat kovasti muuttuneet, sillä suurin osa entisistä viljelysmaista kasvaa nyt koivikkoa. Kesän tärkein tapahtuma, joka kerää entisiä ja nykyisiä asukkaita yhteen, on heinäkuun alkupuolella järjestettävä Ukkomiehet-Poikamiehet jalkapallo-ottelu. Ottelulla on pitkät perinteet, sillä sitä on pelattu säännöllisesti joka kesä vuodesta 1962 lähtien, ja onpa mukana vielä pelaajia, jotka ovat olleet mukana alusta-alkaen kaikissa otteluissa yli neljänkymmenen vuoden ajan. Juhannuksen aikaan on työväen talolla perinteisesti järjestetty tanssit, mutta muita tapahtumia tai toimintaa,joka keräisi kylään ihmisiä ei ole vuosikausiin ollut. Tulevaisuus ei kovin hyvältä näytä sillä vakituinen väestö pienenee kokoajan ja talot autioituvat, mutta onneksi vielä kesälomien aikaan kylä herää taas eloon. Toivokaamme, että kylän perustajien elämäntyö ei menisi hukkaan, vaan kylässä säilyisi asutusta ja toimintaa vaikeuksista huolimatta.</p> Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Historiallinen Karhunkylä Subject The topic of the resource Pihlajavesi (kunta) kylät historia asutushistoria työväentalot Keuruu Creator An entity primarily responsible for making the resource Saukkola, Kalevi Source A related resource from which the described resource is derived Lehtiartikkeli vuodelta 1960. Niilo Lamminmäki: Karhulankylä ,Keuruun joulu 1973. Esko Reinikalle erityiskiitokset Pöytäkankaan uudistilan syntyvaiheita koskevista tiedoista. Kauko Autiolle erityiskiitokset Karhunkylän syntyä ja kehitystä koskevista tiedoista. Kalle Kuusimäki:Mitä Karhulan vintiltä löytyi, Aisapuu 2/2014 Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Äänitteitä ja elävää kuvaa muualla verkossa Description An account of the resource Kuvailtuja linkkejä muissa verkkopalveluissa julkaistuihin Keuruuta käsitteleviin ääni- ja videotallenteisiin. Kokoelmaan kerätään vain aineistoa, joka on kaikille avointa ja verkossa pysyvästi. Hyperlink A link, or reference, to another resource on the Internet. URL <a href="https://areena.yle.fi/1-2217171">https://areena.yle.fi/1-2217171</a><br /><br /> Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Haapamäen voima on menneisyydessä Subject The topic of the resource Keuruu -- Haapamäki kyläyhdistykset rautatieasemat rautatieliikenne Description An account of the resource Vuodelta 2014 oleva radiotallenne, jossa haastatellaan Haapamäen kyläyhdistyksen aktiiveja. Aiheena muun muassa Porin radan uudelleen aukaisu, Haapamäen rautatiemiljöön kunnostaminen elämysmatkailua varten ja toive saada alueelle korjausrakentamisen keskus. Kesto 11 min. Creator An entity primarily responsible for making the resource Paaso, Marika Maasola, Mikko Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Yle, Radio Suomi Jyväskylä Format The file format, physical medium, or dimensions of the resource äänite Date A point or period of time associated with an event in the lifecycle of the resource 2014 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Henkilögalleria Description An account of the resource Kokoelmassa on pienoiselämäkertoja keuruulaisista merkkihenkilöistä. Henkilö Biografia Lyhyt kuvaus henkilön elämästä ja teoista Keuruulla syntynyt Onni Mantere oli Mannerheim-ristin ritari numero 13. Hän oli jatkosodassa panssarintorjuntatykin ampujana 19. divisioonan Jalkaväkirykmentti 16:ssa (JR 16). Mantere tuhosi yhdessä taistelussa seitsemän vihollisen hyökkäysvaunua ja vaurioitti kahdeksatta haavoittuen samalla molempiin jalkoihinsa. Näistä ansioista korpraaliksi ylennetty Mantere nimitettiin Mannerheim-ristin ritariksi 16. syyskuuta 1941. Hän oli yksi harvoista ylennetyistä, jonka ylennys käsiteltiin puhelinkeskustelun perusteella, mikä osoitti teon merkittävyyttä. Sodan jälkeen Mantere toimi piirityönjohtajan apulaisena G A Serlachius Oy:n Lehtimäen piirissä, työnjohtajana metsähallinnon Tuomarniemen hoitoalueella sekä metsäteknikkona Tuomarniemen metsäopistolla Inhassa Hänet ylennettiin kersantiksi 4. kesäkuuta 1968. Elinvuodet Syntymä- ja kuolinvuosi 1911-1970 Muuta merkittävää Tähän voi lisätä jonkun muun merkittävän tiedon henkilöstä Mantere osallistui Mannerheimin hautajaisissa ritarien seppeleenlaskuun yhtenä kolmesta ritarista. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Mantere, Onni Subject The topic of the resource Keuruu--Liesjärvi Pihlajavesi (kunta) Mannerheim-ristin ritarit Source A related resource from which the described resource is derived http://www.mannerheim-ristinritarit.fi/ritarit?xmid=94 Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto https://keuruunveraja.fi/files/original/0866fdd81eeaf93e19f71fbabb7cd409.jpg fd76eaff6968934ad88b01ca618cb8ef Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Henkilögalleria Description An account of the resource Kokoelmassa on pienoiselämäkertoja keuruulaisista merkkihenkilöistä. Henkilö Biografia Lyhyt kuvaus henkilön elämästä ja teoista Matti Raivio oli Pihlajavedellä syntynyt maastohiihtäjä ja maailmanmestari. Siviiliammatiltaan maanviljelijä ja posteljooni. Urallaan hän edusti Niemisveden Yritystä, Ähtärin Urheilijoita, Pihlajaveden suojeluskunnan Urheilijoita, Pihlajaveden nuorisoseuran Urheilijoita ja Pihlajaveden Urheilijoita. Hän voitti kultaa 30 ja 50 kilometrin matkoilla vuoden 1926 hiihdon MM- kilpailuissa Lahdessa. 30 kilometrin voittomarginaalinsa, 6 minuuttia ja 18 sekuntia, on edelleenkin kaikkien aikojen suurin arvokisamarginaali kyseisellä matkalla. Raivio osallistui kaksiin olympialaisiin, joista hän sijoittui Chamonix'ssa vuonna 1924 seitsemänneksi sekä 18 että 50 kilometrillä. Sankt Moritzissa 1928 hän keskeytti 50 kilometrillä. Raivio voitti urallaan kuusi Suomen mestaruutta vuosina 1920–1927. Salpausselän kisoissa hän voitti 10 kilometriä vuosina 1925 ja 1927 sekä jälkimmäisenä vuonna myös 50 kilometrin kilpailun. Hän sai Salpausselkä-mitalin numero 3. Puijon kisoissa hän voitti 30 ja 50 kilometriä vuonna 1923. Elinvuodet Syntymä- ja kuolinvuosi 1893-1957 Muuta merkittävää Tähän voi lisätä jonkun muun merkittävän tiedon henkilöstä Raivion sisar Aino Raivio voitti kaksi Suomen mestaruutta naisten 5 kilometrin hiihdossa vuosina 1924 ja 1925. Matti Saarisen artikkeli Raiviosta Aisapuu-lehdessä: http://pihlajavesi.keuruu.fi/kyla/mattiraivio/ap93.htm Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Raivio, Matti Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Subject The topic of the resource Pihlajavesi (kunta) hiihto https://keuruunveraja.fi/files/original/28a6175926dcb8c53e9535ce20f436f7.jpg ccb034587ae277ec7fc3f919e8f14705 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Henkilögalleria Description An account of the resource Kokoelmassa on pienoiselämäkertoja keuruulaisista merkkihenkilöistä. Henkilö Biografia Lyhyt kuvaus henkilön elämästä ja teoista Pihlajavedellä syntynyt ja Liesjärven Hirvikylällä Aittolammen metsänvartijatilalla asunut Anton Collin kuului 1900-luvun alun suurhiihtäjiin. Metsänvartijaisänsä Kaarle Collinin apuna Anton tottui jo nuorena pitkiin ja raskaisiin hiihtomatkoihin. Uransa aikana hän edusti Myllymäen Työntöä, Keuruun Kisailijoita, Ähtärin Urheilijoita ja Lahden Hiihtoseuraa. Merkittävimmät saavutukset olivat 17. sija 18 km Chamonixin olympiakisoissa vuonna 1924 ja 13. sija 50 km Lahden MM-kisoissa 1926 sekä Suomen mestaruudet 10 km 1919, 30 km 1917, 60 km 1919 ja 1921. Salpausselän kisoissa vuonna 1923 hän voitti 10 km, jolloin toiseksi hiihti Matti Raivio Pihlajavedeltä. Holmenkollenilla Collin oli ensimmäinen 50 km ulkomaalaisvoittaja vuonna 1922. Toiseksi hiihti silloin Tapani Niku Haapavedeltä. Holmenkollenin kaksoisvoitolla oli myönteinen vaikutus Suomen hiihtourheilun kehittymiseen, sillä Lauri ”Tahko” Pihkalan ideoimana intouduttiin Suomeen kehittämään Holmenkollenia vastaavat jokavuotiset talviurheilukisat Lahden Salpausselälle. Lahden Hiihtoseura perustettiin ja Anton Collin houkuteltiin liittymään siihen tarjoamalla hänelle Lahdesta töitä. Anton Collin kilpaili myös Pariisin olympiakisojen pyöräilyssä vuonna 1924, mutta joutui keskeyttämään lihasrevähtymän takia. Elinvuodet Syntymä- ja kuolinvuosi 1891-1973 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Collin, Anton Subject The topic of the resource Pihlajavesi (kunta) Liesjärvi (Keuruu) hiihto Source A related resource from which the described resource is derived http://pihlajavesi.keuruu.fi/kuvagalleriat/historiaa/848-holmenkollenin-valloittaja-anton-collin-suomen-kuvalehti-1922 https://fi.wikipedia.org/wiki/Anton_Collin https://keuruunveraja.fi/files/original/09bdf9aed6409669b9504b02022239aa.jpg 6e4b9a50d51e45f9d5e85d7dab645468 https://keuruunveraja.fi/files/original/eddaeaed41fa47020f6efe45087aa6c0.jpg afcc5d71f0f0c1c82a516b4ba12e5c0e Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Henkilögalleria Description An account of the resource Kokoelmassa on pienoiselämäkertoja keuruulaisista merkkihenkilöistä. Henkilö Biografia Lyhyt kuvaus henkilön elämästä ja teoista Laimi Leidenius oli obstetriikan ja gynekologian professori. Hän teki elämäntyönsä gynekologina. Hänet tunnetaan erityisesti äitiyshuollon ja vastasyntyneiden hoidon kehittäjänä. Leideniuksesta tuli Helsingin yliopiston ensimmäinen naispuolinen professori 1930. Laimi Lovisa Leideniuksen vanhemmat olivat Kurikan kappalainen, myöh. Keuruun kirkkoherra Albert Ferdinand Leidenius (vuodesta 1906 Leikola) ja Mathilda Lovisa Landén. Laimi oli suuren sisarusparven vanhin ja perheeseen syntyi kaikkiaan 18 lasta. Laimi Leidenius valmistui ensin kielten opettajaksi, jonka jälkeen lähti opiskelemaan lääketiedettä. Hän valmistui lääketieteen kandidaatiksi vuonna 1903 ja lääketieteen lisensiaatiksi vuonna 1908 ja lääketieteen ja kirurgian tohtoriksi 1918. Sitä ennen Suomessa oli valmistunut lääkäriksi vasta yhdeksän naista. Valmistuttuaan Leidenius toimi mm. Juvan kunnanlääkärinä, Helsingin yliopiston yleisen sairaalan apulaislääkärinä 1910–1913 ja apulaisopettajana 1920–1928 sekä gynekologian klinikan alilääkärinä 1929–1930. Synnytys- ja naistentautiopin dosentiksi hänet nimitettiin 1925 ja professoriksi 1930, samalla kun hän toimi naistenklinikan toisena naistentautien ja synnytysosaston ylilääkärinä. Leideniuksesta tuli ensimmäinen nainen lääketieteen professorina Helsingin yliopistossa ja Pohjoismaissa ja samalla myös ensimmäinen varsinainen naisprofessori Suomessa. Naistentautien erikoislääkärinä hän oli toiminut jo vuodesta 1913 alkaen. Hän oli myös sukupuolitautien vastustamiskomitean jäsen 1917–1924, äitiyshuollon järjestämiskomitean jäsen sekä naistenklinikan rakennustoimikunnan jäsen 1932–1934. Suomen Gynegologiyhdistyksen puheenjohtajana hän toimi vuodesta 1934 kuolemaansa saakka, ja Suomen akateemisten naisten liiton puheenjohtaja hän toimi usean vuoden ajan. Lääkärin toimen ohella Leidenius jatkoi tutkimustyötä ja teki opintomatkoja ulkomaille. Leidenius kärsi jatkuvasti väsymyksestä ja päänsärystä, joiden syynä oli suuri työtaakka ja synnytyspotilaiden aiheuttama valvominen. Leidenius käytti näiden vaivojen lievittämiseksi liian usein päänsärkypulvereita, minkä seurauksena hän menehtyi munuaisten toiminnanvajavuuteen 61 vuoden ikäisenä. Leidenius julkaisi tutkimuksia muun muassa synnytyskouristuksista, kohtusyövästä ja sen hoidosta sekä vastasyntyneiden lasten sisäeritysrauhasten toiminnasta. Elinvuodet Syntymä- ja kuolinvuosi 1877-1938 Muuta merkittävää Tähän voi lisätä jonkun muun merkittävän tiedon henkilöstä Kirkkoherra Leikolan lapsista kymmenen luki ylioppilaaksi. Laimi Leideniuksen lisäksi heistä valmistui lääkäriksi kaksi poikaa, Yrjö Ferdinand Leikola (1886–1964) ja Erkki Ensio Leikola (1900–1986). Sisar Toini Leikola opiskeli sairaanhoitajattareksi ja hänestä tuli Kenraali Mannerheimin Lastensuojeluliiton ylläpitämän Lastenlinnan ensimmäinen johtajatar. Juhani Leikola on kirjassaan Saari keskellä Keurutta kirjoittanut suvun kesäpaikasta Selkisaaresta ja kertoo siinä myös Laimi Leideniuksesta. Laimi Leidenius on kuvattu postimerkkiin vuonna 1992. Suomalainen Lääkäriseura Duodecim on vuodesta 2009 lähtien jakanut Leideniuksen mukaan nimettyä tunnustuspalkintoa. Kirjallisuutta Tähän keskeisimmät henkilöstä kertovat lähdeteokset (jos on). http://www.saunalahti.fi/arnoldus/leideniu.html https://fi.wikipedia.org/wiki/Laimi_Leidenius Teoksia Jos kyseessä on taiteilija, tähän voi listata hänen keskeistä tuotantoaan (kirjoja, sävellyksiä, levyjä, julkisia taideteoksia jne). Seurakuntasisar ja lääkäri, esitelmä Diakoniakokouksessa Helsingissä kesäkuussa 1911. 1911 ja 1914. Församlingssystern och läkaren, föredrag vid diakonikonferensen juni 1911. 1911. Untersuchungen über den Einfluss der Desinfektion der Kreissenden auf den Keimgehalt des puerperalen Uterus. 1913. Ett fall af gonokockemi utan uppvisbar ingångsport hos en nyfödd. FLH 1913: 55 II: 226–231. Vähän rotuhygieniasta. Valkonauha, No 1/1916: 2–6. Sama ruotsiksi: Något om rashygienin, Hvita Bandet 1916: 2–6. Velvollisuutemme syyntakeettomia kohtaan. Esitelmä naisten yleisessä siveellisyyskokouksessa Helsingissä tammikuussa 1917. Helsingin naisjärjestöjen siveellisyystoimikunnan julkaisuja, Valkonauha 1917. Sama ruotsiksi: Våra plikter mot de oansvariga. Hvita Bandet 1917. (yhdessä A. Seitzin kanssa) Über den Einfluss der elterlichen Endokrinen auf die allgemeine Entwicklung und die Endokrinen der Nachkommenschaft, Tierexperimente. 1925. Eklampsiestatistik der Universitätsklinik und der Stadt Helsinki mit besonderer Berücksichtigung einiger exogenen und endogenen Momente in der Pathogenese der Eklampsie 1925 Über die regionären Lymphdrüsen bei Uteruskarzinom. 1929. Über die Struktur der Zellen der Uteruskarzinome. 1928. Wasserstoffionenkonzentration des Harnes vor, während und nach der Geburt bei normaler Schwangerschaft und bei Toxikosen. 1929. Gewicht der Gl.thyroidea bei neugeborenen Knaben. 1931. Obstetriikan nykytärkeitä probleemeja ja tehtäviä. Duodecim 1931 Vol. 47: 284–294. Synnytyskuolleisuus Suomessa vuosina 1751–1932. Duodecim 1932 Vol. 48: 1–8. Kvinnans kost under havandeskapstiden 1939. Odotuskuukaudet 1945, 1957, 1961, 1967. Odotuskuukaudet [Kotilieden lääkärin kirjeitä nuorille äideille] 1953. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Leidenius, Laimi Subject The topic of the resource lääketiede lääkärit kirkkoherrat pappilat Leikola. Albert Source A related resource from which the described resource is derived Heikinheimo, Ilmari: Suomen elämäkerrasto, s. 447. Helsinki: Werner Söderström Osakeyhtiö, 1955. Autio, Veli-Matti (toim.): Professorimatrikkeli 1918–1996 Professorsmatrikel, s. 274–275. Helsinki: Helsingin yliopisto, 1997. ISBN 951-45-7818-X. Hietala, Marjatta – Leikola, Anto: Leidenius, Laimi (1877–1938). Kansallisbiografia-verkkojulkaisu. 10.11.2000. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Forsius, Arno: Laimi Leidenius. https://keuruunveraja.fi/files/original/9eb46a17399b80a4d9db0bb8285dcc92.jpg b501c02315a78633dfbaef50e7f2c27c Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Henkilögalleria Description An account of the resource Kokoelmassa on pienoiselämäkertoja keuruulaisista merkkihenkilöistä. Henkilö Biografia Lyhyt kuvaus henkilön elämästä ja teoista Kalevi Sorsa Suomen oli maamme pitkäaikainen pääministeri, SDP:n puoluesihteeri ja puheenjohtaja, ulkoministeri, eduskunnan puhemies sekä Suomen Pankin johtokunnan jäsen. Hän syntyi rautatieläisperheeseen Haapamäellä. Tiemestari-isän työn myötä perhe joutui vaihtamaan asuinpaikkakuntaa aika ajon. Kansakoulun Sorsa kävi Joutsassa, keskikoulun hän aloitti Jyväskylässä ja suoritti sen loppuun Lappeenrannassa. Koulunkäynnin ohella Sorsa kävi uitto- ja metsätöissä. Hän suoritti sanomalehtitutkinnon vuonna 1957 ja työskenteli toimittajana useissa lehdissä ja kirjataloissa. Lisäksi Sorsa kävi töissä rakennustyömailla, ja oli rakentamassa muun muassa Olympiakylää. Vuonna 1963 hän suoritti yhteiskuntatieteiden kandidaatin tutkinnon Tampereen yliopistossa pääaineenaan kotimainen kirjallisuus. Toimittajan töiden jälkeen Kalevi Sorsa muutti vuosiksi 1959–1965 Pariisiin YK:n kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestö UNESCOn virkamieheksi, jonka jälkeen edelleen Suomen Unesco-toimikunnan pääsihteeriksi ja opetusministeriön kansainvälisten asiain osaston apulaisosastopäälliköksi. Vuonna 1969 hänet valittiin Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen puoluesihteeriksi ja seuraavana vuonna kansanedustajaksi, joka ura jatkui 20 vuotta. Puolueen puheenjohtajana hän toimi 1975–1987. Kalevi Sorsa toimi pääministerinä neljässä hallituksessa vuosien 1972 ja 1987 välillä. Kaikkiaan Sorsa oli pääministerinä 3653 päivän eli noin 10 vuoden ajan. Lisäksi hän toimi eduskunnan puhemiehenä vuosina 1989–1990. Poliittisen uransa päätteeksi Sorsa nimitettiin Suomen pankin johtokuntaan 1987. Hän työskenteli johtokunnassa vuoteen 1996, jolloin jäi eläkkeelle. Elinvuodet Syntymä- ja kuolinvuosi 1930-2004 Kirjallisuutta Tähän keskeisimmät henkilöstä kertovat lähdeteokset (jos on). https://www.eduskunta.fi/FI/kansanedustajat/Sivut/235.aspx https://fi.wikipedia.org/wiki/Kalevi_Sorsa Teoksia Jos kyseessä on taiteilija, tähän voi listata hänen keskeistä tuotantoaan (kirjoja, sävellyksiä, levyjä, julkisia taideteoksia jne). Kansanvallan kysymyksiä 1974 Paikallisjunalla Eurooppaan, 1991 Uusi itsenäisyys, 1992 Muistikuvia, mielikuvia, 1995 Sisäänajo. Politiikan kuvioita 1969-72, 1998 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Sorsa, Kalevi Subject The topic of the resource Haapamäki kansanedustajat rautatieläiset Source A related resource from which the described resource is derived https://www.eduskunta.fi/FI/kansanedustajat/Sivut/235.aspx https://keuruunveraja.fi/files/original/fac6a760c72177143955edb4bf25d30c.jpg 91b88bddce25b0fd7bee90881fe6e97c Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Henkilögalleria Description An account of the resource Kokoelmassa on pienoiselämäkertoja keuruulaisista merkkihenkilöistä. Henkilö Biografia Lyhyt kuvaus henkilön elämästä ja teoista Emil Raearo oli Multialla syntynyt puuseppä. Käytyään käsityökoulun ja suoritettuaan tutkinnon käsityönopettajan kelpoisuutta varten hän toimi käsityönopettajana ympäri Keski-Suomea mm. Kivijärvellä, Pihlajavedellä, Keuruulla ja Haapamäellä (1909-1914). Raearo omisti myös puusepänliikkeen Keuruulla ja toimi pariin otteeseen Työn Voiman toimittajana. Lisäksi hän oli Keuruun kunnanvaltuuston puheenjohtajana ja Keski-Suomen osuusliikkeen hallintoneuvoston puheenjohtajana. Ennen edustajakauttaan hän työskenteli tilapäisenä puhujana ja vaaliagitaattorina vuonna 1907 yhdessä mm. Maria Raunion kanssa. Raearo valittiin kansanedustajaksi Vaasan läänin itäisestä vaalipiiristä kaudeksi 1919 - 1924 edustaen Sosialidemokraattista eduskuntaryhmää. Elinvuodet Syntymä- ja kuolinvuosi 1882-1927 Kirjallisuutta Tähän keskeisimmät henkilöstä kertovat lähdeteokset (jos on). https://www.eduskunta.fi/FI/kansanedustajat/Sivut/911315.aspx Rajavuori, Anna : Esityksen politiikka. 2017, https://helda.helsinki.fi/handle/10138/184737 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Raearo, ent. Flinkman, Emil Subject The topic of the resource Pihlajavesi (kunta) kansanedustajat Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Henkilögalleria Description An account of the resource Kokoelmassa on pienoiselämäkertoja keuruulaisista merkkihenkilöistä. Henkilö Biografia Lyhyt kuvaus henkilön elämästä ja teoista Asser Autio oli hiihtäjä Asarias Aution poika. Hän edusti urallaan Ähtärin Urheilijoita, Lahden Hiihtoseuraa, Savon Sisua, Kuopion Urheilu-Veikkoja ja Puijon Hiihtoseuraa. Saavutukset: MM 1926 Lahti 50 km 10.sija ja SM-hiihdot 50 km 1928. Elinvuodet Syntymä- ja kuolinvuosi 1897-1981 Muuta merkittävää Tähän voi lisätä jonkun muun merkittävän tiedon henkilöstä Sekä isä Asarias Autio (vuonna 1901) että poika Asser (vuonna 1926) voittivat Oulun hiihtojen 30 km. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Autio, Asser Subject The topic of the resource Pihlajavesi (kunta) hiihto Creator An entity primarily responsible for making the resource Harju, Matti Source A related resource from which the described resource is derived Keski-Suomen hiihto https://keuruunveraja.fi/files/original/b82ae22b539bd5e1247a610c4e731b72.jpg 6b127dce43fae71f8888162d43d102df Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Henkilögalleria Description An account of the resource Kokoelmassa on pienoiselämäkertoja keuruulaisista merkkihenkilöistä. Henkilö Biografia Lyhyt kuvaus henkilön elämästä ja teoista Asarias Autio syntyi Ähtärissä, josta perhe muutti 1880-luvun alkupuolella Keuruun ja Pihlajaveden rajamaille Liesjärvelle Autio-Välkyn tilalle ja ryhtyi samalla käyttämään tilan nimeä sukunimenään. Autio oli tiettävästi ensimmäinen keskisuomalainen hiihtäjä, joka edusti Suomea ulkomaisissa kilpailuissa. Hän oli Suomen edustajana Ruotsissa Tukholmassa pidetyissä pohjoismaisissa kisoissa v. 1901; kilpailuja pidettiin myös Pohjoismaiden mestaruuskilpailuina. Asarias saavutti ensimmäisen suuremman voittonsa vuonna 1899 Vaasassa 15 kilometrin kisassa lyödessään kaikki pohjoismaiset mestarihiihtäjät. Vaikuttava osoitus Aution taidoista oli myös vuoden 1901 Oulun hiihtojen 30 kilometriä, jonka hän voitti tehden huikean "ME-ajan" 1.45.15. Silloinen "normaaliaika" samalla matkalla oli reilut kaksi tuntia. Vuoden 1902 jälkeen hän matkusti Amerikkaan, jonne hänet veti seikkailunhalu ja hyväpalkkainen työ. Koti-Suomessa hän oli työskennellyt metsätyömiehenä. Uudella mantereella Autio hankki dollareita myös hiihtämällä. Vuonna 1907 hänet julistettiin "maailmanmestariksi" Minnesotan osavaltion kilpailuissa, jossa noin 10 kilometrin kisaan osallistui 23 miestä - maaliin pääsi vain seitsemän. Autio kävi tämän jälkeen Amerikassa vielä toisen kerran, kunnes palasi vuonna 1912 ja hankki tilan Ähtäristä Myllymäen aseman lähistöltä. Hän kuoli vuonna 1920 keuhkokuumeeseen. Asarias (jonka etunimestä käytettiin myös muotoja Asari ja Assaria) Autio oli Keski-Suomen menestyksekkäin hiihtäjä vuosisadan vaihteessa, mutta Aution perhe kasvatti muitakin hyviä hiihtäjiä. Asariaan veljet Herman ja Valto menestyivät Keski-Suomen kilpailuissa ja hänen poikansa Asseri valtakunnallisestikin. Elinvuodet Syntymä- ja kuolinvuosi 1874-1920 Kirjallisuutta Tähän keskeisimmät henkilöstä kertovat lähdeteokset (jos on). Järvinen Lauri: Anton Collin ja Matti Raivio, uljaan urheilutarun sankarit : Keuruun seudun suurhiihtäjät Asarias Autiosta Asseri Autioon. Lauri Järvinen, Art-Print Oy, 2012. Rasilainen Kirsi, Keski-Suomen hiihdon historia. SVUL Keski-Suomen piiri, 1987. http://pihlajavesi.keuruu.fi/kyla/mattiraivio/asariautio/index.htm Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Autio, Asarias Subject The topic of the resource Liesjärvi (Keuruu) hiihtäjät hiihto Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Äänitteitä ja elävää kuvaa muualla verkossa Description An account of the resource Kuvailtuja linkkejä muissa verkkopalveluissa julkaistuihin Keuruuta käsitteleviin ääni- ja videotallenteisiin. Kokoelmaan kerätään vain aineistoa, joka on kaikille avointa ja verkossa pysyvästi. Hyperlink A link, or reference, to another resource on the Internet. URL https://yle.fi/aihe/artikkeli/2010/07/12/50-vuotta-yksineloa Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource 50 vuotta yksineloa Subject The topic of the resource Keuruu -- Jukojärvi yksineläjät erakot musiikki Description An account of the resource Arkistotallenne "Ihminen yksin", jossa kerrotaan Jukojärvelle muuttaneesta Iisakki Saarimaasta ja hänen erakkomaisesta elämästään. Kesto 27 min. Publisher An entity responsible for making the resource available YLE Elävä arkisto Creator An entity primarily responsible for making the resource YLE https://keuruunveraja.fi/files/original/fd40b0342d7a42581bea298feaf77ce1.jpg 27d82c0e123c97f1040ed0237d387504 https://keuruunveraja.fi/files/original/7c94ecc741acca49fe8a9c338d884a1c.mp3 af94e63253164fcb033a88776462bcaa Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Pekka Isomäen metsäperinneaineisto Description An account of the resource Keurusseudun metsäammattilaiset ryhtyivät 1980-luvulla tallentamaan alueen metsäperinnettä. Pekka Isomäen johdolla haastateltiin vuosina 1986-1991 yhteensä noin 70 henkilöä, jotka olivat työskennelleet Keurusseudulla metsätalouden piirissä 1930-70-luvuilla. Toimittaja Jorma Heinonen kirjoitti kerätyn materiaalin pohjalta myös kaksi teosta (Keurusseudun metsäkämpät, 1988 ja Vihreän kullan markkinoilla : Keurusseudun puukauppakirja, 1991). Veräjää varten Pekka Isomäki on digitoinut alun perin c-kaseteille tallennetut haastattelunauhat ja koostanut niistä yhteensä 17 lyhyttä äänitettä, jotka käsittelevät Keurusseudun metsäperinnettä eri puolilta. Lisäksi kokoelmaan kuuluu Isomäen teemasta kirjoittama johdantoteksti sekä äänitteiden kuvituksena käytettyjä valokuvia, joissa esiintyy äänitteiden kertojia ja niissä mainittuja paikkoja ja tilanteita. Creator An entity primarily responsible for making the resource Isomäki, Pekka Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Date A point or period of time associated with an event in the lifecycle of the resource 1986-1991 Sound A resource primarily intended to be heard. Examples include a music playback file format, an audio compact disc, and recorded speech or sounds. Duration Length of time involved (seconds, minutes, hours, days, class periods, etc.) 15 min Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Puutavara-autoilun kehitys Subject The topic of the resource autoilijat puutavara nostolaitteet autoilu muistelu haastattelut Description An account of the resource Autoilijat Jorma Mäkelä, Eino Papinaho ja Aarne Heikkinen muistelevat puutavara-autoilun ja tukkinostureiden kehitystä 1930-luvulta 1960-luvulle. Pekka Isomäki ja Pentti Pekola haastattelevat. Äänitiedosto avautuu painamalla ensin aiheen kohdalla olevaa kaiuttimen kuvaa TAI itse aiheen otsikkoa JA sen jälkeen painamalla sivulle avautuneen mustan vaakapalkin vasemmassa laidassa olevaa pikku NUOLTA, jonka vieressä on aikalaskuri. Valokuvassa Reino Lehtomäen puutavara-auto lastissa vuonna 1938, mukana kolme miestä. Kuvan omistaa Pentti Kivelä, kuvaaja tuntematon. Creator An entity primarily responsible for making the resource Isomäki, Pekka Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Contributor An entity responsible for making contributions to the resource Heikkinen, Aarne Mäkelä, Jorma Papinaho, Eino Format The file format, physical medium, or dimensions of the resource äänite (MP3) https://keuruunveraja.fi/files/original/603998b708a99e49fe853d25bfc51d2f.mp3 b316813e68f450d15342432d46328656 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Pekka Isomäen metsäperinneaineisto Description An account of the resource Keurusseudun metsäammattilaiset ryhtyivät 1980-luvulla tallentamaan alueen metsäperinnettä. Pekka Isomäen johdolla haastateltiin vuosina 1986-1991 yhteensä noin 70 henkilöä, jotka olivat työskennelleet Keurusseudulla metsätalouden piirissä 1930-70-luvuilla. Toimittaja Jorma Heinonen kirjoitti kerätyn materiaalin pohjalta myös kaksi teosta (Keurusseudun metsäkämpät, 1988 ja Vihreän kullan markkinoilla : Keurusseudun puukauppakirja, 1991). Veräjää varten Pekka Isomäki on digitoinut alun perin c-kaseteille tallennetut haastattelunauhat ja koostanut niistä yhteensä 17 lyhyttä äänitettä, jotka käsittelevät Keurusseudun metsäperinnettä eri puolilta. Lisäksi kokoelmaan kuuluu Isomäen teemasta kirjoittama johdantoteksti sekä äänitteiden kuvituksena käytettyjä valokuvia, joissa esiintyy äänitteiden kertojia ja niissä mainittuja paikkoja ja tilanteita. Creator An entity primarily responsible for making the resource Isomäki, Pekka Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Date A point or period of time associated with an event in the lifecycle of the resource 1986-1991 Sound A resource primarily intended to be heard. Examples include a music playback file format, an audio compact disc, and recorded speech or sounds. Duration Length of time involved (seconds, minutes, hours, days, class periods, etc.) 28 min Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Metsäkämppien huolto, nousu ja tuho, työnopastus ja mustanpörssin kauppa Subject The topic of the resource kämpät ylläpito muistelu haastattelut Description An account of the resource Serlachius-yhtiöiden metsätyönjohtaja Ahti Vessari ja yleismies Pentti Likonen muistelevat metsäkämppien huoltoa ja alasajoa 1950-60-luvuilla. Pekka Isomäki haastattelee. Äänitiedosto avautuu painamalla ensin aiheen kohdalla olevaa kaiuttimen kuvaa TAI itse aiheen otsikkoa JA sen jälkeen painamalla sivulle avautuneen mustan vaakapalkin vasemmassa laidassa olevaa pikku NUOLTA, jonka vieressä on aikalaskuri. Creator An entity primarily responsible for making the resource Isomäki, Pekka Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Contributor An entity responsible for making contributions to the resource Likonen, Pentti Vessari, Ahti Format The file format, physical medium, or dimensions of the resource äänite (MP3) Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Linkkejä muualle Subject The topic of the resource www-sivustot elektroniset julkaisut Description An account of the resource Muualla netissä olevia artikkeleita, sivuja ja sivustoja, jotka liittyvät keuruulaiseen kulttuuriperintöön. Hyperlink A link, or reference, to another resource on the Internet. URL <a href="https://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/06/11/sankaritarina-ja-viherpesu-myyvat-jopa-kansanmusiikkikiertueen-mutta-vaarin">https://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/06/11/sankaritarina-ja-viherpesu-myyvat-jopa-kansanmusiikkikiertueen-mutta-vaarin</a> Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Sankaritarina ja viherpesu myyvät jopa kansanmusiikkikiertueen - mutta väärin Subject The topic of the resource kansanmusiikki muusikot pyöräily media Description An account of the resource Musiikkitoimittaja Kare Eskolan kertomus puolisonsa Emilia Lajusen vuonna 2015 toteuttamasta kansanmusiikkikiertueesta, jolla muusikko kulki konserttipaikasta toiseen polkupyörällä ja miten siihen media suhtautui. Emilia Lajunen (s. 1979) on äitinsä puolelta suoraan viidennessä polvessa Herman Saxbergin jälkeläinen. Creator An entity primarily responsible for making the resource Eskola, Kare Publisher An entity responsible for making the resource available YLE Musiikki https://keuruunveraja.fi/files/original/9bd8180aaf41af2ecbc65592ed9d112c.mp3 0493b97df59d12b590305ca955080f62 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Pekka Isomäen metsäperinneaineisto Description An account of the resource Keurusseudun metsäammattilaiset ryhtyivät 1980-luvulla tallentamaan alueen metsäperinnettä. Pekka Isomäen johdolla haastateltiin vuosina 1986-1991 yhteensä noin 70 henkilöä, jotka olivat työskennelleet Keurusseudulla metsätalouden piirissä 1930-70-luvuilla. Toimittaja Jorma Heinonen kirjoitti kerätyn materiaalin pohjalta myös kaksi teosta (Keurusseudun metsäkämpät, 1988 ja Vihreän kullan markkinoilla : Keurusseudun puukauppakirja, 1991). Veräjää varten Pekka Isomäki on digitoinut alun perin c-kaseteille tallennetut haastattelunauhat ja koostanut niistä yhteensä 17 lyhyttä äänitettä, jotka käsittelevät Keurusseudun metsäperinnettä eri puolilta. Lisäksi kokoelmaan kuuluu Isomäen teemasta kirjoittama johdantoteksti sekä äänitteiden kuvituksena käytettyjä valokuvia, joissa esiintyy äänitteiden kertojia ja niissä mainittuja paikkoja ja tilanteita. Creator An entity primarily responsible for making the resource Isomäki, Pekka Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Date A point or period of time associated with an event in the lifecycle of the resource 1986-1991 Sound A resource primarily intended to be heard. Examples include a music playback file format, an audio compact disc, and recorded speech or sounds. Duration Length of time involved (seconds, minutes, hours, days, class periods, etc.) 6 min Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Pihlaisselkä autotienä ja postinkantajan laaja toimenkuva Subject The topic of the resource puunhankinta hakkuut Pihlajavesi (kunta) Pihlajavesi (järvi) -- Keuruu muistelu haastattelut postinjakelu Description An account of the resource Olavi Korpijärvi ja Pentti Kokinmäki kertovat puunhankinnasta ja -ajosta Pihlajavedellä ja Pihlaisselän yli 1930-50-luvuilla. Lisäksi Korpijärvi muistelee, miten jakoi postinkantajana metsärahoja taloihin. Pekka Isomäki haastattelee. Äänitiedosto avautuu painamalla ensin aiheen kohdalla olevaa kaiuttimen kuvaa TAI itse aiheen otsikkoa JA sen jälkeen painamalla sivulle avautuneen mustan vaakapalkin vasemmassa laidassa olevaa pikku NUOLTA, jonka vieressä on aikalaskuri. Creator An entity primarily responsible for making the resource Isomäki, Pekka Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Format The file format, physical medium, or dimensions of the resource äänite (MP3) https://keuruunveraja.fi/files/original/9f2243dbad96e8a8a1bcf7caad3c518e.jpg aad183a082b855537b3119844e72b5a5 https://keuruunveraja.fi/files/original/b71e5482bf5d8e905b75525022f2e971.mp3 bdcc4d909c8ca7b3ea5974be3133ca34 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Pekka Isomäen metsäperinneaineisto Description An account of the resource Keurusseudun metsäammattilaiset ryhtyivät 1980-luvulla tallentamaan alueen metsäperinnettä. Pekka Isomäen johdolla haastateltiin vuosina 1986-1991 yhteensä noin 70 henkilöä, jotka olivat työskennelleet Keurusseudulla metsätalouden piirissä 1930-70-luvuilla. Toimittaja Jorma Heinonen kirjoitti kerätyn materiaalin pohjalta myös kaksi teosta (Keurusseudun metsäkämpät, 1988 ja Vihreän kullan markkinoilla : Keurusseudun puukauppakirja, 1991). Veräjää varten Pekka Isomäki on digitoinut alun perin c-kaseteille tallennetut haastattelunauhat ja koostanut niistä yhteensä 17 lyhyttä äänitettä, jotka käsittelevät Keurusseudun metsäperinnettä eri puolilta. Lisäksi kokoelmaan kuuluu Isomäen teemasta kirjoittama johdantoteksti sekä äänitteiden kuvituksena käytettyjä valokuvia, joissa esiintyy äänitteiden kertojia ja niissä mainittuja paikkoja ja tilanteita. Creator An entity primarily responsible for making the resource Isomäki, Pekka Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Date A point or period of time associated with an event in the lifecycle of the resource 1986-1991 Sound A resource primarily intended to be heard. Examples include a music playback file format, an audio compact disc, and recorded speech or sounds. Duration Length of time involved (seconds, minutes, hours, days, class periods, etc.) 9 min Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Tiukat laatuvaatimukset, Ferkun osto ja kanalan kannattavuus Subject The topic of the resource mittaus puukauppa hinnoittelu traktorit Description An account of the resource Martti Haapamäki, Väinö Huostila, Pentti Pekola, Erkki Peräinen ja Markku Riihonen muistelevat Korean suhdanteen vaikutusta hintoihin ja puun laatuvaatimusten tiukkuutta. Keskustelussa sivutaan myös kanalanpidon taloutta ja traktorin käyttöä puunajossa 1950-luvulla . Pekka Isomäki haastattelee. Kuvassa Erkki Peräinen ja Kalervo Jokela lähdössä heinänkaatoon Harmaalla Ferkulla. Samanlaisen Fergusonin sai Markku Riihonen ostettua 1950-luvun alussa, kun tarjosi kunnon päivällisen myyjille Tampereella. Äänitiedosto avautuu painamalla ensin aiheen kohdalla olevaa kaiuttimen kuvaa TAI itse aiheen otsikkoa JA sen jälkeen painamalla sivulle avautuneen mustan vaakapalkin vasemmassa laidassa olevaa pikku NUOLTA, jonka vieressä on aikalaskuri. Creator An entity primarily responsible for making the resource Isomäki, Pekka Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Contributor An entity responsible for making contributions to the resource Haapamäki, Martti Huostila, Väinö Pekola, Pentti Peräinen, Erkki Riihonen, Markku Format The file format, physical medium, or dimensions of the resource äänite (MP3) https://keuruunveraja.fi/files/original/1e9a2b4ad73d7d89cae78541e90518cd.jpg f67f4d1ee90c67013f384b5f67e3b14a https://keuruunveraja.fi/files/original/c1c110b98762ada074c7426e12bc373a.mp3 6cf63940f51b5a1fe12bc1a3d8f2da57 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Pekka Isomäen metsäperinneaineisto Description An account of the resource Keurusseudun metsäammattilaiset ryhtyivät 1980-luvulla tallentamaan alueen metsäperinnettä. Pekka Isomäen johdolla haastateltiin vuosina 1986-1991 yhteensä noin 70 henkilöä, jotka olivat työskennelleet Keurusseudulla metsätalouden piirissä 1930-70-luvuilla. Toimittaja Jorma Heinonen kirjoitti kerätyn materiaalin pohjalta myös kaksi teosta (Keurusseudun metsäkämpät, 1988 ja Vihreän kullan markkinoilla : Keurusseudun puukauppakirja, 1991). Veräjää varten Pekka Isomäki on digitoinut alun perin c-kaseteille tallennetut haastattelunauhat ja koostanut niistä yhteensä 17 lyhyttä äänitettä, jotka käsittelevät Keurusseudun metsäperinnettä eri puolilta. Lisäksi kokoelmaan kuuluu Isomäen teemasta kirjoittama johdantoteksti sekä äänitteiden kuvituksena käytettyjä valokuvia, joissa esiintyy äänitteiden kertojia ja niissä mainittuja paikkoja ja tilanteita. Creator An entity primarily responsible for making the resource Isomäki, Pekka Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Date A point or period of time associated with an event in the lifecycle of the resource 1986-1991 Sound A resource primarily intended to be heard. Examples include a music playback file format, an audio compact disc, and recorded speech or sounds. Duration Length of time involved (seconds, minutes, hours, days, class periods, etc.) 12 min Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Pomona Housukosken metsäkämpällä ja kämppäelämää Subject The topic of the resource kämpät muistelu haastattelut Description An account of the resource Viljo Lehtomäki muistelee kämppäelämää Housukosken metsäkämpällä Multialla 1940-luvulta alkaen. Ahti Vessari ja Kalevi Kallio muistelevat metsätyöntekijän elämää 1940-60-luvuilla. Pekka Isomäki haastattelee. Äänitiedosto avautuu painamalla ensin aiheen kohdalla olevaa kaiuttimen kuvaa TAI itse aiheen otsikkoa JA sen jälkeen painamalla sivulle avautuneen mustan vaakapalkin vasemmassa laidassa olevaa pikku NUOLTA, jonka vieressä on aikalaskuri. Valokuvassa keuruulaisen Kalikan kämpän sisätiloja 1950-luvun alkupuolella. Ei siinä kovin suurta yksityisyyttä miehellä ollut, kuvaan sopii 13 miehen sängyt. Kuva on alun perin julkaistu Serlachius-yhtiöiden Tehdas ja Me -lehdessä. Creator An entity primarily responsible for making the resource Isomäki, Pekka Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Contributor An entity responsible for making contributions to the resource Kallio, Kalevi Lehtomäki, Viljo Vessari, Ahti Format The file format, physical medium, or dimensions of the resource äänite (MP3) https://keuruunveraja.fi/files/original/4de2245723ac9748a697d2bf25eb7e32.pdf 8b8ae544c705d3620e6838c22bb3a37f https://keuruunveraja.fi/files/original/77d2f442f19b52959516593fbe34f7f4.pdf 813c9a1adf303ed023d9c813ce2abf72 https://keuruunveraja.fi/files/original/5ed8295a9fde64909efae263bfe7621e.pdf 3ba33952b1e6694148948aedcf152f45 https://keuruunveraja.fi/files/original/82ef7ebdaeaafb22f6ab4a3161de002a.pdf 06471dff0914931666eb83deadf45e00 https://keuruunveraja.fi/files/original/983222cd288381843b1942e0aa2f8a1e.pdf a3b380da9ddf80f7a1ef89d6032d77f6 https://keuruunveraja.fi/files/original/83fa03c9798fb0e0b7a03c0ffbcc71ed.pdf 3b92eb2e1ab7d6a7287cd7a76d6142f6 https://keuruunveraja.fi/files/original/d3b5f097c886bac3ded0ae1d14243885.pdf ecb6ba48d093888abc15526f77e60b3d https://keuruunveraja.fi/files/original/a876576fe456434f877f1f81ba2b214c.pdf bf72bace60420cd75750b5eae7cbe0c9 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Raija Sulkavan kokoamaa Haapamäen historiaa Description An account of the resource Raija Sulkava on koonnut ja julkaissut useita teoksia, joissa kerrotaan sanoin ja kuvin elämästä ja erityisesti koulunkäynnistä Haapamäellä menneinä vuosikymmeninä. Tässä kokoelmassa on joitakin Sulkavan aineistoja sähköisessä muodossa. Suurin osa valokuvista on peräisin Haapamäen yhteiskoulun perinneyhdistys ry:n laajoista valokuvakokoelmista. Creator An entity primarily responsible for making the resource Sulkava, Raija Digitoitu teos Tähän kokonaiset digitoidut kirjat tiedostoliitteinä, metatietokenttiin lyhyt kuvaus teoksesta. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Kallen kamera kylillä Subject The topic of the resource Keuruu -- Haapamäki valokuvaajat paikallislehdet sanomalehdet Description An account of the resource Raija Sulkavan keräämää aineistoa Haapamäeltä. Aiheina muun muassa Haapamäen urheilukenttä ja urheilutoiminta, rantaelämä, seudun metsätyömaat, kauppaliikkeet, Haapamäen Suoja, Asutusliiton kokous, Veikko Hakulinen, reserviläiset ja rautatieläiset. Aineistolähteinä ovat olleet Kalle Ritokankaan ottamat valokuvat sekä Keuruu-Multia-Pihlajavesi -lehden ja SuurKeuruun Sanomien lehtileikkeet. Creator An entity primarily responsible for making the resource Sulkava, Raija Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto https://keuruunveraja.fi/files/original/186fd5464dcad588c7441120e9fd72a6.mp3 c34aafb2f869c3b67d8499d8ca4e75a7 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Pekka Isomäen metsäperinneaineisto Description An account of the resource Keurusseudun metsäammattilaiset ryhtyivät 1980-luvulla tallentamaan alueen metsäperinnettä. Pekka Isomäen johdolla haastateltiin vuosina 1986-1991 yhteensä noin 70 henkilöä, jotka olivat työskennelleet Keurusseudulla metsätalouden piirissä 1930-70-luvuilla. Toimittaja Jorma Heinonen kirjoitti kerätyn materiaalin pohjalta myös kaksi teosta (Keurusseudun metsäkämpät, 1988 ja Vihreän kullan markkinoilla : Keurusseudun puukauppakirja, 1991). Veräjää varten Pekka Isomäki on digitoinut alun perin c-kaseteille tallennetut haastattelunauhat ja koostanut niistä yhteensä 17 lyhyttä äänitettä, jotka käsittelevät Keurusseudun metsäperinnettä eri puolilta. Lisäksi kokoelmaan kuuluu Isomäen teemasta kirjoittama johdantoteksti sekä äänitteiden kuvituksena käytettyjä valokuvia, joissa esiintyy äänitteiden kertojia ja niissä mainittuja paikkoja ja tilanteita. Creator An entity primarily responsible for making the resource Isomäki, Pekka Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Date A point or period of time associated with an event in the lifecycle of the resource 1986-1991 Sound A resource primarily intended to be heard. Examples include a music playback file format, an audio compact disc, and recorded speech or sounds. Duration Length of time involved (seconds, minutes, hours, days, class periods, etc.) 15 min Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Korean suhdanne ja leimikon könttäkaupat Subject The topic of the resource puukauppa mittaus leimikot Korean suhdanne Description An account of the resource Heikki Mannisenmäki, Pertti Kierros, Tuomo Kortemäki ja Jussi Valkeisenmäki muistelevat puutavaran hintaa nostaneen Korean suhdanteen ja leimikon könttäkauppojen vaikutusta puukauppaan 1950-70-luvuilla. Äänitiedosto avautuu painamalla ensin aiheen kohdalla olevaa kaiuttimen kuvaa TAI itse aiheen otsikkoa JA sen jälkeen painamalla sivulle avautuneen mustan vaakapalkin vasemmassa laidassa olevaa pikku NUOLTA, jonka vieressä on aikalaskuri. Creator An entity primarily responsible for making the resource Isomäki, Pekka Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Contributor An entity responsible for making contributions to the resource Kierros, Pertti Kortemäki, Tuomo Mannisenmäki, Heikki Valkeisenmäki, Jussi Format The file format, physical medium, or dimensions of the resource äänite (MP3) https://keuruunveraja.fi/files/original/289f072287e30eb03af8e7d4801cfc12.mp3 689b19f44f3fb6bf208eab3086b01fd2 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Pekka Isomäen metsäperinneaineisto Description An account of the resource Keurusseudun metsäammattilaiset ryhtyivät 1980-luvulla tallentamaan alueen metsäperinnettä. Pekka Isomäen johdolla haastateltiin vuosina 1986-1991 yhteensä noin 70 henkilöä, jotka olivat työskennelleet Keurusseudulla metsätalouden piirissä 1930-70-luvuilla. Toimittaja Jorma Heinonen kirjoitti kerätyn materiaalin pohjalta myös kaksi teosta (Keurusseudun metsäkämpät, 1988 ja Vihreän kullan markkinoilla : Keurusseudun puukauppakirja, 1991). Veräjää varten Pekka Isomäki on digitoinut alun perin c-kaseteille tallennetut haastattelunauhat ja koostanut niistä yhteensä 17 lyhyttä äänitettä, jotka käsittelevät Keurusseudun metsäperinnettä eri puolilta. Lisäksi kokoelmaan kuuluu Isomäen teemasta kirjoittama johdantoteksti sekä äänitteiden kuvituksena käytettyjä valokuvia, joissa esiintyy äänitteiden kertojia ja niissä mainittuja paikkoja ja tilanteita. Creator An entity primarily responsible for making the resource Isomäki, Pekka Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Date A point or period of time associated with an event in the lifecycle of the resource 1986-1991 Sound A resource primarily intended to be heard. Examples include a music playback file format, an audio compact disc, and recorded speech or sounds. Duration Length of time involved (seconds, minutes, hours, days, class periods, etc.) 9 min Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Puutavaran hankinta- ja mittaustilanteita Subject The topic of the resource mittaus puunhankinta puutavara metsätyö Keuruu 1950-luku muistelu Description An account of the resource Erkki Teininmäki muistelee puutavaran mittausta ja puunhankintaa 1940-60-luvuilla. Pekka Isomäki haastattelee. Creator An entity primarily responsible for making the resource Isomäki, Pekka Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Contributor An entity responsible for making contributions to the resource Teininmäki, Erkki Format The file format, physical medium, or dimensions of the resource äänite (MP3) https://keuruunveraja.fi/files/original/ad4301c9f99b862f24a736380ce5533c.mp3 017011e6542205f8370b0b84a636e016 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Pekka Isomäen metsäperinneaineisto Description An account of the resource Keurusseudun metsäammattilaiset ryhtyivät 1980-luvulla tallentamaan alueen metsäperinnettä. Pekka Isomäen johdolla haastateltiin vuosina 1986-1991 yhteensä noin 70 henkilöä, jotka olivat työskennelleet Keurusseudulla metsätalouden piirissä 1930-70-luvuilla. Toimittaja Jorma Heinonen kirjoitti kerätyn materiaalin pohjalta myös kaksi teosta (Keurusseudun metsäkämpät, 1988 ja Vihreän kullan markkinoilla : Keurusseudun puukauppakirja, 1991). Veräjää varten Pekka Isomäki on digitoinut alun perin c-kaseteille tallennetut haastattelunauhat ja koostanut niistä yhteensä 17 lyhyttä äänitettä, jotka käsittelevät Keurusseudun metsäperinnettä eri puolilta. Lisäksi kokoelmaan kuuluu Isomäen teemasta kirjoittama johdantoteksti sekä äänitteiden kuvituksena käytettyjä valokuvia, joissa esiintyy äänitteiden kertojia ja niissä mainittuja paikkoja ja tilanteita. Creator An entity primarily responsible for making the resource Isomäki, Pekka Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Date A point or period of time associated with an event in the lifecycle of the resource 1986-1991 Sound A resource primarily intended to be heard. Examples include a music playback file format, an audio compact disc, and recorded speech or sounds. Duration Length of time involved (seconds, minutes, hours, days, class periods, etc.) 25 min Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Elämää metsäkämpillä ja puunhankintaa sotien kahta puolen Subject The topic of the resource kämpät metsätyö savotat Pihlajavesi (kunta) muistelu haastattelut puukauppa uitto Description An account of the resource Erkki Teininmäki kertoo elämästä Pihlajaveden Lehtomäen metsäkämpällä sekä puunhankinnasta 1930-50-luvuilla. Pekka Isomäki haastattelee. Äänitiedosto avautuu painamalla ensin aiheen kohdalla olevaa kaiuttimen kuvaa TAI itse aiheen otsikkoa JA sen jälkeen painamalla sivulle avautuneen mustan vaakapalkin vasemmassa laidassa olevaa pikku NUOLTA, jonka vieressä on aikalaskuri. Creator An entity primarily responsible for making the resource Isomäki, Pekka Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Contributor An entity responsible for making contributions to the resource Teininmäki, Erkki Format The file format, physical medium, or dimensions of the resource äänite (MP3) https://keuruunveraja.fi/files/original/070fc7735d6cc9d34d1c6052b6235236.jpg af1f1cc02166741b6a0bf63318e876a5 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Description An account of the resource Kuvassa on Pihlajaveden Kangastenperän riihen luukku, johon oli tehty kalterit piikkilangasta. Riihessä oli majoitettuna venäläisiä sotavankeja, kun he olivat Metsähallituksen suurella hiilimiilulla töissä sota-aikana. Title A name given to the resource Lehtomäen metsäkämpän sotavankikalterit Subject The topic of the resource Keuruu sotavangit metsäkämpät Creator An entity primarily responsible for making the resource Kuvaaja tuntematon https://keuruunveraja.fi/files/original/5de1ff75be445cc16971f0e6b2f6d8e5.mp3 51322d21d56cd8d1f7f83c126c544502 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Pekka Isomäen metsäperinneaineisto Description An account of the resource Keurusseudun metsäammattilaiset ryhtyivät 1980-luvulla tallentamaan alueen metsäperinnettä. Pekka Isomäen johdolla haastateltiin vuosina 1986-1991 yhteensä noin 70 henkilöä, jotka olivat työskennelleet Keurusseudulla metsätalouden piirissä 1930-70-luvuilla. Toimittaja Jorma Heinonen kirjoitti kerätyn materiaalin pohjalta myös kaksi teosta (Keurusseudun metsäkämpät, 1988 ja Vihreän kullan markkinoilla : Keurusseudun puukauppakirja, 1991). Veräjää varten Pekka Isomäki on digitoinut alun perin c-kaseteille tallennetut haastattelunauhat ja koostanut niistä yhteensä 17 lyhyttä äänitettä, jotka käsittelevät Keurusseudun metsäperinnettä eri puolilta. Lisäksi kokoelmaan kuuluu Isomäen teemasta kirjoittama johdantoteksti sekä äänitteiden kuvituksena käytettyjä valokuvia, joissa esiintyy äänitteiden kertojia ja niissä mainittuja paikkoja ja tilanteita. Creator An entity primarily responsible for making the resource Isomäki, Pekka Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Date A point or period of time associated with an event in the lifecycle of the resource 1986-1991 Sound A resource primarily intended to be heard. Examples include a music playback file format, an audio compact disc, and recorded speech or sounds. Duration Length of time involved (seconds, minutes, hours, days, class periods, etc.) 9 min Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Lehtomäen kämpän sotavangit Subject The topic of the resource sotavangit Pihlajavesi (kunta) kämpät sota-aika 1940-luku Description An account of the resource Kämppäemäntä Senja Salmi ja Rosenlew-yhtiöiden pomot muistelevat neuvostoliittolaisia sotavankeja Pihlajavedellä Lehtomäen metsäkämpällä. Pekka Isomäki haastattelee. Kuvassa Pihlajaveden Kangastenperän riihen luukku. Riihi oli sota-aikana yli 20 venäläisen sotavangin asuntona, kun he olivat Metsähallituksen suurella hiilimiilulla töissä sota-aikana. Kalterit oli tehty piikkilangasta. Äänitiedosto avautuu painamalla ensin aiheen kohdalla olevaa kaiuttimen kuvaa TAI itse aiheen otsikkoa JA sen jälkeen painamalla sivulle avautuneen mustan vaakapalkin vasemmassa laidassa olevaa pikku NUOLTA, jonka vieressä on aikalaskuri. Creator An entity primarily responsible for making the resource Isomäki, Pekka Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Contributor An entity responsible for making contributions to the resource Kutinlahti, Ahti Leppäjärvi, Lauri Salmi, Senja Suhonen, Aulis Suhonen, Heikki Format The file format, physical medium, or dimensions of the resource äänite (MP3) https://keuruunveraja.fi/files/original/c16f5b709011e6c4d2bc4bceeeac8de6.jpg 1a5c938fd322a47fecfe80c62d46cfc1 https://keuruunveraja.fi/files/original/00eaa2f9197b78b7ae9cbbb7a9e20cea.mp3 0d49f28c9eab49cb7ff6995dffec8011 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Pekka Isomäen metsäperinneaineisto Description An account of the resource Keurusseudun metsäammattilaiset ryhtyivät 1980-luvulla tallentamaan alueen metsäperinnettä. Pekka Isomäen johdolla haastateltiin vuosina 1986-1991 yhteensä noin 70 henkilöä, jotka olivat työskennelleet Keurusseudulla metsätalouden piirissä 1930-70-luvuilla. Toimittaja Jorma Heinonen kirjoitti kerätyn materiaalin pohjalta myös kaksi teosta (Keurusseudun metsäkämpät, 1988 ja Vihreän kullan markkinoilla : Keurusseudun puukauppakirja, 1991). Veräjää varten Pekka Isomäki on digitoinut alun perin c-kaseteille tallennetut haastattelunauhat ja koostanut niistä yhteensä 17 lyhyttä äänitettä, jotka käsittelevät Keurusseudun metsäperinnettä eri puolilta. Lisäksi kokoelmaan kuuluu Isomäen teemasta kirjoittama johdantoteksti sekä äänitteiden kuvituksena käytettyjä valokuvia, joissa esiintyy äänitteiden kertojia ja niissä mainittuja paikkoja ja tilanteita. Creator An entity primarily responsible for making the resource Isomäki, Pekka Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Date A point or period of time associated with an event in the lifecycle of the resource 1986-1991 Sound A resource primarily intended to be heard. Examples include a music playback file format, an audio compact disc, and recorded speech or sounds. Duration Length of time involved (seconds, minutes, hours, days, class periods, etc.) 24 min Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Puutavaran osto ja mittaus Subject The topic of the resource puunhankinta puukauppa Description An account of the resource Serlachius-yhtiöillä työskennelleet Eino Häyrinen, Valte Kivinen ja Eero Tyynysniemi sekä maanviljelijä Kalle Liukko muistelevat puukauppaan ja puutavaran mittaukseen liittyviä asioita 1930-60-luvuilla. Pekka Isomäki ja Pentti Pekola haastattelevat. Äänitiedosto avautuu painamalla ensin aiheen kohdalla olevaa kaiuttimen kuvaa TAI itse aiheen otsikkoa JA sen jälkeen painamalla sivulle avautuneen mustan vaakapalkin vasemmassa laidassa olevaa pikku NUOLTA, jonka vieressä on aikalaskuri. Valokuvassa Serlachius-yhtiöiden piirimiehenä työskennellyt Eero Tyynysniemi talvimaisemassa metsän laidassa. Ajankohta ja kuvaaja tuntemattomat. Creator An entity primarily responsible for making the resource Isomäki, Pekka Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Contributor An entity responsible for making contributions to the resource Häyrinen, Eino Kivinen, Valte Liukko, Kalle Pekola, Pentti Tyynysniemi, Eero Format The file format, physical medium, or dimensions of the resource äänite (MP3) Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Äänitteitä ja elävää kuvaa muualla verkossa Description An account of the resource Kuvailtuja linkkejä muissa verkkopalveluissa julkaistuihin Keuruuta käsitteleviin ääni- ja videotallenteisiin. Kokoelmaan kerätään vain aineistoa, joka on kaikille avointa ja verkossa pysyvästi. Hyperlink A link, or reference, to another resource on the Internet. URL https://yle.fi/aihe/artikkeli/2006/10/05/kalevi-sorsa-pyykon-haastattelussa Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Kalevi Sorsa Mirja Pyykön haastateltavana Subject The topic of the resource poliitikot Keuruu -- Haapamäki rautatieläiset Description An account of the resource Vuonna 1973 tehty Kahden kesken -sarjassa taltioitu ohjelma, jossa Mirja Pyykön haastateltavana on 42-vuotias pääministeri Kalevi Sorsa. Keuruulta kotoisin oleva Sorsa sai työelämän oppinsa tiilitehtaalla, metsätöissä, yövahtina ja toimittajana. Kesto 26 min. Creator An entity primarily responsible for making the resource Yleisradio Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Äänitteitä ja elävää kuvaa muualla verkossa Description An account of the resource Kuvailtuja linkkejä muissa verkkopalveluissa julkaistuihin Keuruuta käsitteleviin ääni- ja videotallenteisiin. Kokoelmaan kerätään vain aineistoa, joka on kaikille avointa ja verkossa pysyvästi. Hyperlink A link, or reference, to another resource on the Internet. URL https://yle.fi/aihe/artikkeli/2006/10/31/kirkkokansan-varjot Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Kirkkokansan varjot Subject The topic of the resource Pihlajavesi (kunta) kirkot Description An account of the resource Suomen seitsemät ihmeet -sarjassa vuonna 2006 esitetty ohjelma keskisuomalaisista puukirkoista. Mukana ovat Pihlajaveden, Petäjäveden ja Keuruun kirkot. Kesto 11 min. Creator An entity primarily responsible for making the resource TV 1 Filmitoimitus Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Äänitteitä ja elävää kuvaa muualla verkossa Description An account of the resource Kuvailtuja linkkejä muissa verkkopalveluissa julkaistuihin Keuruuta käsitteleviin ääni- ja videotallenteisiin. Kokoelmaan kerätään vain aineistoa, joka on kaikille avointa ja verkossa pysyvästi. Hyperlink A link, or reference, to another resource on the Internet. URL <a href="https://yle.fi/aihe/artikkeli/2010/11/05/hankien-hurmaa-keuruulla">https://yle.fi/aihe/artikkeli/2010/11/05/hankien-hurmaa-keuruulla</a> Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Hankien hurmaa Keuruulla Subject The topic of the resource mainoselokuvat hiihto talviaika Description An account of the resource Pitkien elokuvien edellä elokuvateattereissa esitetty lyhytelokuva vuodelta 1951. Mainosfilmissä matkataan hiihtolomalle Keuruun vaihteleviin maisemiin. Creator An entity primarily responsible for making the resource Fennada-Filmi Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Date A point or period of time associated with an event in the lifecycle of the resource 1951 https://keuruunveraja.fi/files/original/f7d0394e36f20ba29d3a1e0e7269f3bf.jpg 8ad845936f66aecadead0d8a5f442bcb Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Yhdistysten arkistoista Description An account of the resource Tässä kokoelmassa on tekstejä ja kuvia, jotka ovat peräisin keuruulaisten yhdistysten ja järjestöjen arkistoista tai ovat heidän itsensä tuottamia. Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document Kun Keuruun Marttayhdistys v 1936 alkoi, alkoi yhdistyksellä pientä pirteää toimintaa. Oli kuin talous elämässä olisi leijaillut leppeät tuulet. Innostusta ei voinut moittia. Sitä todisti monet kurssit, myyjäiset ja ennen kaikkea kuukausikokoukset ja odottelu seuraavaa kokousta, joissa oli vilpitön ilo ja etenkin tasa-arvoisuus. Hyvässä ystävyydessä Kaino perheen emäntä kuin hyvässä taloudellisessa oleva. Pois rajat ei orjaa ei herraa. Näin kului pitkät tahi puhteet. Kerran ilmestyi ns. kärpänen marttojen keskuuteen, joka puraisi eli pisti jokaista. Tuo kärpänen tai oikeammin hyttynen alkoi surista. Se ei antanut rauhaa, ennenkö jokainen tunsi sen todellisuuden. Tämä kärpäsen purema merkitsi, että Martoille oli keksittävä ns. rahamylly! Siinä viisaat mietiskelivät, mitä pitäisi tehdä. Viimein kärpäsen puremasta tuli kuhmu eli pauka. Kynttilä syttyi ”Koetaan hankkia kioski”. Tästä oli toivoa. Valittiin toimikunta, jonka oli taivutettava seurakunnan isät sille päälle, että saataisiin tontti ja sitten liikeluvat ym. Isät suostui ja vastaan ei pannut virkavalta. Asia oli näin selvä! Piirustukset teetettiin oikein arkkitehdiltä! Mutta kovin sähinä oli raha-asia niin kuin se aina on. Rahaa ei ollut! Mutta kun hätä oli suurin, oli apu lähinnä. Kuin muurahaiset panivat Martat oljenkortensa yhteen ja näin saatiin laina pankista! Taisi siinä rahastonhoitaja jonkun kerran huokaisseen. Kun ensimmäinen kivi kasa oli tuotu maaliskuulla 1938 kulmakiveksi, tuntui jokaisesta helpotuksen huokaus ja suuri ilo, että kaikki sittenkin oli totta. Kun oltiin näin pitkällä, alkoi yhdistykseen kova touhu uuden tulokkaan johdosta. Oli valmisteltava verhot, pöytäliina sekä astiat, pyyhkeet ja kalusto kuntoon. Ei mikään ollut liian paljon uhrattu, kun vaan kaikki oli kunnossa. Niinhän se kävi, että kioskin avaus oli vuonna 1939 23. kesäkuuta. Kutsuvieraat tulivat tupaantulijaisiin hämmästyneinä! Ei olisi uskonut, että tästä kärpäsen puremasta kuhmusta tuli näin herttainen keidas keskelle kirkonkylää. Imartelevalta tuntui nuo lepertelyt kuin vastasyntyneelle lapselle! Seuraava päivä oli jo työpäivä! Kun allekirjoittanut aukaisi ovet asiakkaille, pidin tarkasti silmällä, ettei asiakas vaan ollut nainen, ei ollut eikä meinannutkaan. Ensimmäinen oli mies ja sitä pidettiin onnenmerkkinä! Näin alkoi Martta-Mökin toiminta. Kesä kului kovin hyvin. Varasto oli monipuolinen ja liikevaihto tyydyttävä. Martat olivat vuorotyössä kukin kerrallaan. Innostus äärimmäinen. Oli kuin taivaan siunaus olisi ollut myötä. Ohimennen voin mainita, että Martta-Mökki sai ylennyksen! Sehän oli alkuaan vaan kioskina ajateltu. Nimismies Sarkkilan ansiosta lentivät paperit korkeampiin ja niin saatiin kahvilaoikeudet! Kun ilta on oikein tyyntä ja aurinko alkaa laskea, mutta kun auringon reunaan alkaa laskea pilven hattaroita. Tietää se sadetta jopa myrskyäkin. Näin kävi syksyllä vuonna 1939. Koko maan kohdalle tuli myrskypilvet - tuli sota! Kukaan silloin ei elänyt toivossa. Toivottomuus ja ankeuden merkit tulivat aina voimakkaimpia. Kaikkien oli alistuttava. Kaikki työksi ja toimintaan. Kovasti koski tämä myös Martta-Mökin sisäiseen riehuntaan. Tavaran saanto oli melkein mahdotonta. Sotapojat tarvitsivat kaiken. Työvoima oli heikko. Lotiksi oli komennettu kaikki martat. Kukapa silloin ajatteli työvuorojaan. Yksin sain raataa. Yksi varjopuoli - vesikaivosta loppui vesi. Sotilaat tarvitsivat pakkiinsa vettä. Kun kaikki nukkui, sai allekirjoittanut hankkia veden mistä sai. Yksin kirkon räystäältä tippunut vesi oli talteen otettava. Näin meni aika, ei ollut enää kahvia, ei pullaa ei paljon mitään. Rukiista tehtiin pullaa rukiista jauhaa kahvia, ei maidon tippaa. Kun kaikkea ajattelee, niin voimalla tämä kaikki meni lävitse. Ei voi muuta kuin ihmetellä! Kun aikaa oli kulunut noin vuoden verran, sai Martta-Mökki apua. Saatiin toinen apulainen ja nyt oli parempi ajatella edes kaksilla aivoilla. Sanotaan kaikkeen tottuu ja niinpä tottui! Sitten vihdoin viimein tuli oikea parempi aika, vain muistot jäljellä. Allekirjoittaneelle oli tuo aika raskas, mutta sittenkin rakas. Sanotaankin murheen lapsi on kaikkein rakkain. Mitäpä löydän tästä rakkauden aihetta! Näin paljon ihmiskohtaloita! Kun evakkoaikana tuli, kotinsa menettäneitä vieraalla paikkakunnalla itkien - ei iloks. He sydämensä pohjalta toivat esille kyyneleensä, mutta sittenkin laulaen Luojalle kiitosta! Kuinka he voivat vieraalla maalla sittenkin läpi kyyneleiden kiittää! Sanotaan, että ravintolakulttuuri on alhaista ja joutavaa. Minun täytyy sanoa, että Martta-Mökin sisäinen henki oli aitoa ja paljon puhuvaa. Näkisittepä päivästä päivään sen monilukuista ainesta, kun tänne tulee ja menee. Kun oikein lukee tarkkaa kunkin sielunelämän, on kuin lukisi kaunista elämän kirjaa. On vaikeaa olla inhimillinen tuskan ja hädän todistajana. En häpeä kertoa, miten paljon puhuvaa ja kaunista on Martta-Mökin historiassa kertomista. Tänne ovat poikenneet suurten surujen ahdistamina. Täällä ovat käyneet toivonsa kadottaneet, hyljätyt ja kaikin tavoin ahtaalla olevat ihmislapset. Tämä on ollut kuin myrskyn käsiin joutuneiden hätäsatama. Tänne on rientänyt alastoman kodin ryysynen äiti lapsineen hetkisen lämmitelläkseen takkatulen ääressä. Täällä ovat istuneet rehelliset epäilijät, jotka radiin välityksellä etsivät selvyyttä elämän kysymyksiin. Kieli on koettanut tuoda julki sitä, minkä sisäinen silmä on nähnyt. Tulisi liian paljoksi, jos kaikki asiat tässä kertoisi. Arv. Martat! Älkää väheksykö tätä hienoista mökkiä ja sen toimintaa. Tämä on kuin sinapinsiemen, josta voi kehittyä suuri puu. Sen hedelmistä voi työmme jatkua ja kehittyä suureksi, marttatyölle menestykseksi ja teille ja jälkimaailmalle suuri perintö. Vaalikaa Martta ystävät Martta-Mökkiä. Toivotaan jatkuvaa menestystä ja rauhallista elontaistelua näissä puitteissa. Ensimmäinen emäntä V.V. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Muistelua Marttamökin toiminnasta 1939 – Subject The topic of the resource martat sota-aika kirkonkylät Description An account of the resource Marttamökin ensimmäisen emännän muistoja kahvilatoiminnan alkutaipaleelta. Creator An entity primarily responsible for making the resource V. V. https://keuruunveraja.fi/files/original/73fb614d821da6c8966b355403f221a5.jpg 9467f873a33dec1d78a4e49beb674707 https://keuruunveraja.fi/files/original/f40b48536df62d07cae4e9a1916e45b9.mp3 622b8e203d12e4f604f74cb0118c031f Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Pekka Isomäen metsäperinneaineisto Description An account of the resource Keurusseudun metsäammattilaiset ryhtyivät 1980-luvulla tallentamaan alueen metsäperinnettä. Pekka Isomäen johdolla haastateltiin vuosina 1986-1991 yhteensä noin 70 henkilöä, jotka olivat työskennelleet Keurusseudulla metsätalouden piirissä 1930-70-luvuilla. Toimittaja Jorma Heinonen kirjoitti kerätyn materiaalin pohjalta myös kaksi teosta (Keurusseudun metsäkämpät, 1988 ja Vihreän kullan markkinoilla : Keurusseudun puukauppakirja, 1991). Veräjää varten Pekka Isomäki on digitoinut alun perin c-kaseteille tallennetut haastattelunauhat ja koostanut niistä yhteensä 17 lyhyttä äänitettä, jotka käsittelevät Keurusseudun metsäperinnettä eri puolilta. Lisäksi kokoelmaan kuuluu Isomäen teemasta kirjoittama johdantoteksti sekä äänitteiden kuvituksena käytettyjä valokuvia, joissa esiintyy äänitteiden kertojia ja niissä mainittuja paikkoja ja tilanteita. Creator An entity primarily responsible for making the resource Isomäki, Pekka Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Date A point or period of time associated with an event in the lifecycle of the resource 1986-1991 Sound A resource primarily intended to be heard. Examples include a music playback file format, an audio compact disc, and recorded speech or sounds. Duration Length of time involved (seconds, minutes, hours, days, class periods, etc.) 18 min Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Metsäpomon elämää puunhankinnan ytimessä Subject The topic of the resource metsätyönjohtajat puunhankinta Liesjärvi (Keuruu) muistelu haastattelut Description An account of the resource Metsätyönjohtajat Usko Ollikainen ja Heikki Pykälämäki muistelevat puutavaran ostoa ja muita metsäpomon töitä Liesjärven kylällä 1940-50-luvuilla. Pekka Isomäki haastattelee. Äänitiedosto avautuu painamalla ensin aiheen kohdalla olevaa kaiuttimen kuvaa TAI itse aiheen otsikkoa JA sen jälkeen painamalla sivulle avautuneen mustan vaakapalkin vasemmassa laidassa olevaa pikku NUOLTA, jonka vieressä on aikalaskuri. Valokuvassa Usko Ollikainen ja tuntematon mies, ajankohta mahdollisesti 1970-luku. Kuvaaja tuntematon. Creator An entity primarily responsible for making the resource Isomäki, Pekka Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Contributor An entity responsible for making contributions to the resource Ollikainen, Usko Pykälämäki, Heikki Format The file format, physical medium, or dimensions of the resource MP3 https://keuruunveraja.fi/files/original/d0a825f024ce27fd6e83a4642698db52.jpg 8248a3f212d9db97384e31003c8c9b88 https://keuruunveraja.fi/files/original/557c326dd6e0ef6f6a1224f9036b042e.mp3 c14bd7e172282b1105390da50ff00b8c Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Pekka Isomäen metsäperinneaineisto Description An account of the resource Keurusseudun metsäammattilaiset ryhtyivät 1980-luvulla tallentamaan alueen metsäperinnettä. Pekka Isomäen johdolla haastateltiin vuosina 1986-1991 yhteensä noin 70 henkilöä, jotka olivat työskennelleet Keurusseudulla metsätalouden piirissä 1930-70-luvuilla. Toimittaja Jorma Heinonen kirjoitti kerätyn materiaalin pohjalta myös kaksi teosta (Keurusseudun metsäkämpät, 1988 ja Vihreän kullan markkinoilla : Keurusseudun puukauppakirja, 1991). Veräjää varten Pekka Isomäki on digitoinut alun perin c-kaseteille tallennetut haastattelunauhat ja koostanut niistä yhteensä 17 lyhyttä äänitettä, jotka käsittelevät Keurusseudun metsäperinnettä eri puolilta. Lisäksi kokoelmaan kuuluu Isomäen teemasta kirjoittama johdantoteksti sekä äänitteiden kuvituksena käytettyjä valokuvia, joissa esiintyy äänitteiden kertojia ja niissä mainittuja paikkoja ja tilanteita. Creator An entity primarily responsible for making the resource Isomäki, Pekka Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Date A point or period of time associated with an event in the lifecycle of the resource 1986-1991 Sound A resource primarily intended to be heard. Examples include a music playback file format, an audio compact disc, and recorded speech or sounds. Duration Length of time involved (seconds, minutes, hours, days, class periods, etc.) 13 min Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Lehtomäen kämpän historiaa ja elämää kämpällä Subject The topic of the resource kämpät metsätyö Pihlajavesi (kunta) Description An account of the resource Kämppäemäntä Senja Salmi, Rosenlewilla työskennelleet Lauri Leppäjärvi ja Heikki ja Aulis Suhonen sekä kauppias Ahti Kutinlahti kertovat Pihlajavedellä sijainneen Lehtomäen metsäkämpän toiminnasta 1930-50-luvuilla. Äänitiedosto avautuu painamalla ensin aiheen kohdalla olevaa kaiuttimen kuvaa TAI itse aiheen otsikkoa JA sen jälkeen painamalla sivulle avautuneen mustan vaakapalkin vasemmassa laidassa olevaa pikku NUOLTA, jonka vieressä on aikalaskuri. Valokuvassa Lehtomäen kämpän rakennuksia 1920-luvulla. Kuvan omistaa Matti Saarinen. Creator An entity primarily responsible for making the resource Isomäki, Pekka Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Contributor An entity responsible for making contributions to the resource Kutinlahti, Ahti Leppäjärvi, Lauri Salmi, Senja Suhonen, Aulis Suhonen, Heikki Format The file format, physical medium, or dimensions of the resource MP3 https://keuruunveraja.fi/files/original/3fe3a1a6dd63bcebb6452ebc94063f6e.jpg 3464eb09174a7fe08ae360bde18b825b https://keuruunveraja.fi/files/original/9c906be4373ce4c4a44065af2775b8ea.mp3 31790ae990b720d649cfd3f4af122f8c Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Pekka Isomäen metsäperinneaineisto Description An account of the resource Keurusseudun metsäammattilaiset ryhtyivät 1980-luvulla tallentamaan alueen metsäperinnettä. Pekka Isomäen johdolla haastateltiin vuosina 1986-1991 yhteensä noin 70 henkilöä, jotka olivat työskennelleet Keurusseudulla metsätalouden piirissä 1930-70-luvuilla. Toimittaja Jorma Heinonen kirjoitti kerätyn materiaalin pohjalta myös kaksi teosta (Keurusseudun metsäkämpät, 1988 ja Vihreän kullan markkinoilla : Keurusseudun puukauppakirja, 1991). Veräjää varten Pekka Isomäki on digitoinut alun perin c-kaseteille tallennetut haastattelunauhat ja koostanut niistä yhteensä 17 lyhyttä äänitettä, jotka käsittelevät Keurusseudun metsäperinnettä eri puolilta. Lisäksi kokoelmaan kuuluu Isomäen teemasta kirjoittama johdantoteksti sekä äänitteiden kuvituksena käytettyjä valokuvia, joissa esiintyy äänitteiden kertojia ja niissä mainittuja paikkoja ja tilanteita. Creator An entity primarily responsible for making the resource Isomäki, Pekka Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Date A point or period of time associated with an event in the lifecycle of the resource 1986-1991 Sound A resource primarily intended to be heard. Examples include a music playback file format, an audio compact disc, and recorded speech or sounds. Duration Length of time involved (seconds, minutes, hours, days, class periods, etc.) 26 min Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Pihlajaveden saha Subject The topic of the resource sahalaitokset puunhankinta Pihlajavesi (kunta) muistelu haastattelut Description An account of the resource Kalle Heinonen kertoo työstään Pihlajaveden sahan puunhankkijana ja myöhemmin sahanhoitajana 1920-60-luvuilla. Pekka Isomäki ja Pentti Pekola haastattelevat. Äänitiedosto avautuu painamalla ensin aiheen kohdalla olevaa kaiuttimen kuvaa TAI itse aiheen otsikkoa JA sen jälkeen painamalla sivulle avautuneen mustan vaakapalkin vasemmassa laidassa olevaa pikku NUOLTA, jonka vieressä on aikalaskuri. Valokuvassa Kalle Heinonen koiran kanssa. Kuva Heinosen kotialbumista, aika ja kuvaaja tuntemattomat. Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Contributor An entity responsible for making contributions to the resource Heinonen, Kalle Format The file format, physical medium, or dimensions of the resource MP3 Creator An entity primarily responsible for making the resource Isomäki, Pekka https://keuruunveraja.fi/files/original/2cc44e4a6c86b8e10d6784601b1fa7d0.jpg 1050ba44379c4f8231dcde668cedb7de https://keuruunveraja.fi/files/original/d00a45ac7a3683d2a2bbde1588209441.mp3 4151c20db5d48bea68ac9646a60531ed Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Pekka Isomäen metsäperinneaineisto Description An account of the resource Keurusseudun metsäammattilaiset ryhtyivät 1980-luvulla tallentamaan alueen metsäperinnettä. Pekka Isomäen johdolla haastateltiin vuosina 1986-1991 yhteensä noin 70 henkilöä, jotka olivat työskennelleet Keurusseudulla metsätalouden piirissä 1930-70-luvuilla. Toimittaja Jorma Heinonen kirjoitti kerätyn materiaalin pohjalta myös kaksi teosta (Keurusseudun metsäkämpät, 1988 ja Vihreän kullan markkinoilla : Keurusseudun puukauppakirja, 1991). Veräjää varten Pekka Isomäki on digitoinut alun perin c-kaseteille tallennetut haastattelunauhat ja koostanut niistä yhteensä 17 lyhyttä äänitettä, jotka käsittelevät Keurusseudun metsäperinnettä eri puolilta. Lisäksi kokoelmaan kuuluu Isomäen teemasta kirjoittama johdantoteksti sekä äänitteiden kuvituksena käytettyjä valokuvia, joissa esiintyy äänitteiden kertojia ja niissä mainittuja paikkoja ja tilanteita. Creator An entity primarily responsible for making the resource Isomäki, Pekka Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Date A point or period of time associated with an event in the lifecycle of the resource 1986-1991 Sound A resource primarily intended to be heard. Examples include a music playback file format, an audio compact disc, and recorded speech or sounds. Duration Length of time involved (seconds, minutes, hours, days, class periods, etc.) 19 min Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Suuria savotoita 1920-luvulla : Kallio-Nikara, Pökkömäki Subject The topic of the resource metsätyö savotat kämpät Multia 1920-luku muistelu haastattelut Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Contributor An entity responsible for making contributions to the resource Kallio, Kalevi Ranta, Väinö Toikkanen, Yrjö Format The file format, physical medium, or dimensions of the resource MP3 Description An account of the resource Rosenlew-yhtiöillä työskennelleet Kalevi Kallio, Väinö Ranta ja Yrjö Toikkanen muistelevat Multian suuria savottatyömaita 1920-luvulla. Pekka Isomäki haastattelee. Äänitiedosto avautuu painamalla ensin aiheen kohdalla olevaa kaiuttimen kuvaa TAI itse aiheen otsikkoa JA sen jälkeen painamalla sivulle avautuneen mustan vaakapalkin vasemmassa laidassa olevaa pikku NUOLTA, jonka vieressä on aikalaskuri. Valokuvassa Kallio-Nikaran metsäkämppä, kuvausajankohta ja kuvaaja tuntemattomat. Creator An entity primarily responsible for making the resource Isomäki, Pekka https://keuruunveraja.fi/files/original/775e2833ebc559de10d76eed076672ef.mp3 b1413804f478e60de02129031a5474b3 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Pekka Isomäen metsäperinneaineisto Description An account of the resource Keurusseudun metsäammattilaiset ryhtyivät 1980-luvulla tallentamaan alueen metsäperinnettä. Pekka Isomäen johdolla haastateltiin vuosina 1986-1991 yhteensä noin 70 henkilöä, jotka olivat työskennelleet Keurusseudulla metsätalouden piirissä 1930-70-luvuilla. Toimittaja Jorma Heinonen kirjoitti kerätyn materiaalin pohjalta myös kaksi teosta (Keurusseudun metsäkämpät, 1988 ja Vihreän kullan markkinoilla : Keurusseudun puukauppakirja, 1991). Veräjää varten Pekka Isomäki on digitoinut alun perin c-kaseteille tallennetut haastattelunauhat ja koostanut niistä yhteensä 17 lyhyttä äänitettä, jotka käsittelevät Keurusseudun metsäperinnettä eri puolilta. Lisäksi kokoelmaan kuuluu Isomäen teemasta kirjoittama johdantoteksti sekä äänitteiden kuvituksena käytettyjä valokuvia, joissa esiintyy äänitteiden kertojia ja niissä mainittuja paikkoja ja tilanteita. Creator An entity primarily responsible for making the resource Isomäki, Pekka Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Date A point or period of time associated with an event in the lifecycle of the resource 1986-1991 Sound A resource primarily intended to be heard. Examples include a music playback file format, an audio compact disc, and recorded speech or sounds. Duration Length of time involved (seconds, minutes, hours, days, class periods, etc.) 9 min Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Ahkeran ja tunnollisen Iitan koskettava tarina Subject The topic of the resource metsätyö naistyö Multia 1940-luku muistelu haastattelut Description An account of the resource Seppo Temisevä, Kalevi Kallio, Onni Jarkko ja Yrjö Toikkanen kertovat muistojaan riuskasta multialaisesta Iitasta, joka esimerkiksi teki miesten rinnalla raskaita metsätöitä. Pekka Isomäki haastattelee. Äänitiedosto avautuu painamalla ensin aiheen kohdalla olevaa kaiuttimen kuvaa TAI itse aiheen otsikkoa JA sen jälkeen painamalla sivulle avautuneen mustan vaakapalkin vasemmassa laidassa olevaa pikku NUOLTA, jonka vieressä on aikalaskuri. Creator An entity primarily responsible for making the resource Isomäki, Pekka Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Contributor An entity responsible for making contributions to the resource Jarkko, Onni Kallio, Kalevi Temisevä, Seppo Toikkanen, Yrjö Format The file format, physical medium, or dimensions of the resource MP3 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Pekka Isomäen metsäperinneaineisto Description An account of the resource Keurusseudun metsäammattilaiset ryhtyivät 1980-luvulla tallentamaan alueen metsäperinnettä. Pekka Isomäen johdolla haastateltiin vuosina 1986-1991 yhteensä noin 70 henkilöä, jotka olivat työskennelleet Keurusseudulla metsätalouden piirissä 1930-70-luvuilla. Toimittaja Jorma Heinonen kirjoitti kerätyn materiaalin pohjalta myös kaksi teosta (Keurusseudun metsäkämpät, 1988 ja Vihreän kullan markkinoilla : Keurusseudun puukauppakirja, 1991). Veräjää varten Pekka Isomäki on digitoinut alun perin c-kaseteille tallennetut haastattelunauhat ja koostanut niistä yhteensä 17 lyhyttä äänitettä, jotka käsittelevät Keurusseudun metsäperinnettä eri puolilta. Lisäksi kokoelmaan kuuluu Isomäen teemasta kirjoittama johdantoteksti sekä äänitteiden kuvituksena käytettyjä valokuvia, joissa esiintyy äänitteiden kertojia ja niissä mainittuja paikkoja ja tilanteita. Creator An entity primarily responsible for making the resource Isomäki, Pekka Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Date A point or period of time associated with an event in the lifecycle of the resource 1986-1991 Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document Keurusseudun perinnettä tallennettaessa aivan keskeisenä asiana on metsätalous, koska sen ansiosta paikkakunnan varallisuus on noussut nopeasti nälkävuosien jälkeen. Tilaton väestö on saanut palkkatyötä metsistä ja metsänomistajat metsänmyyntituloja. Varsinkin Pihlajavedellä ja Multialla reilu 100 vuotta sitten puuyhtiöt ostivat suuria metsätiloja syrjäisiltä seuduilta. Ne olivat osittain vedenjakaja seutuja, karuja ja kivisiä. Varsinkin viime sotien jälkeen metsäteollisuuden puunkäyttö lisääntyi huomattavasti. Metsäteollisuuden tuotteita tarvittiin sotakorvauksiin ja tavarantuonnin rahoittamiseen. Hakkuut piti ulottaa yhä syrjäisemmille alueille ja kun siellä oli paikallinen asutus hyvin harva, niin metsätyövoiman saamiseksi piti rakentaa metsäkämppiä. Tämä kämppien rakentaminen vauhdittui 1940-luvun lopulla ja jatkui 1950-luvun lopulle saakka. Keurusseudulla (Keuruu, Pihlajavesi, Multia) olikin enimmillään 38 toimivaa metsäkämppää sekä toistakymmentä siirtoparakkia. Näiden majoituskapasiteetti riitti lähes tuhannelle metsätyömiehelle. Keurusseudun metsäkämppäverkosto olikin tihein koko eteläisessä Suomessa. Työvoiman tarvetta kuvaa hyvin, kuinka Rosenlew yhtiö 1950-luvun alussa SuurKeuruu lehdessä ilmoitti, että työmaillemme otetaan satoja metsätyömiehiä töihin. Sen jälkeen kun moottorisahat, metsätraktorit, mopedit ja autot yleistyivät sekä puiden kuorinta siirtyi tehtaille, niin työn tehostumisen ja helpomman kulkemisen johdosta työteho hakkuumiehillä nousi roimasti. Samaan aikaan metsätyövoimaa vakinaistettiin ja työtä tarjottiin ympärivuotisesti. Tämä aiheutti 1960-luvun puolivälin jälkeen maaseudulle ja myös Keurusseudulle suuren murroksen. Monen ansiomahdollisuudet heikkenivät ja heillä oli pakkomuutto työn perässä kaupunkipaikoille tai Ruotsiin. Puunhankinnan kehitys jatkui voimakkaana ja nyt vuonna 2017 lähes kaikki hakkuutyö tehdään koneellisesti erittäin tehokkaasti. Nykyisin työvoiman tarve metsissä on vain murto-osa siitä, mitä se oli enimmillään. Keurusseudun metsäammatilaiset tallensivat 1980-luvun lopulla metsäperinnettä. Jorma Heinonen kirjoitti materiaalista kaksi kirjaa. Toinen on metsäkämppiin keskittyvä kirja nimeltään ”Keurusseudun metsäkämpät” ja toinen puukauppoihin keskittyvä kirja nimeltään ”Vihreän kullan markkinoilla”. Silloin haastateltiin noin 70 eri henkilöä, joista suurin osa on nyt kuollut. Näistä haastatteluista silloin tallennetut ääninauhat on digitoitu, yhteensä reilu 40 tuntia ja näistä äänitteistä poimittu noin viiden tunnin ”mielenkiintoisimmat palat”, jotka on ryhmitelty 17 eri tiedostoon. Ne ovat nyt Veräjän kautta kaikkien kuultavissa. Tarinoita kuunnellessa huomaa kuinka lujilla ihmiset olivat ennen. Nauttikaa siitä, kun elämä on nyt fyysisesti helpompaa, mutta ollaanko nyt onnellisempia, kuka sen tietää? Näin hankittiin puuta ja elettiin elämää! Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Metsätaloudella keskeinen asema Keurusseudun historiassa Subject The topic of the resource metsätalous hakkuut metsätyö puukauppa muistelu haastattelut suullinen perinne Description An account of the resource Pekka Isomäki kertoo Keurusseudun metsäperinteestä ja sen tallentamisen parissa tekemästään työstä. Teksti toimii johdantona metsäperinnehaastatteluihin, jotka Isomäki teki alun perin 1980-luvulla c-kaseteille. Veräjää varten hän digitoi ne ja editoi niistä yhteensä 17 eri kokonaisuutta. Äänitiedosto avautuu painamalla ensin aiheen kohdalla olevaa kaiuttimen kuvaa TAI itse aiheen otsikkoa JA sen jälkeen painamalla sivulle avautuneen mustan vaakapalkin vasemmassa laidassa olevaa pikku NUOLTA, jonka vieressä on aikalaskuri. Creator An entity primarily responsible for making the resource Isomäki, Pekka Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Date A point or period of time associated with an event in the lifecycle of the resource 2017 https://keuruunveraja.fi/files/original/1cdc92f2b068a8353f304b1bfb70ccdd.mp3 e05c03a6a5271b765da44574df4a8625 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Pekka Isomäen metsäperinneaineisto Description An account of the resource Keurusseudun metsäammattilaiset ryhtyivät 1980-luvulla tallentamaan alueen metsäperinnettä. Pekka Isomäen johdolla haastateltiin vuosina 1986-1991 yhteensä noin 70 henkilöä, jotka olivat työskennelleet Keurusseudulla metsätalouden piirissä 1930-70-luvuilla. Toimittaja Jorma Heinonen kirjoitti kerätyn materiaalin pohjalta myös kaksi teosta (Keurusseudun metsäkämpät, 1988 ja Vihreän kullan markkinoilla : Keurusseudun puukauppakirja, 1991). Veräjää varten Pekka Isomäki on digitoinut alun perin c-kaseteille tallennetut haastattelunauhat ja koostanut niistä yhteensä 17 lyhyttä äänitettä, jotka käsittelevät Keurusseudun metsäperinnettä eri puolilta. Lisäksi kokoelmaan kuuluu Isomäen teemasta kirjoittama johdantoteksti sekä äänitteiden kuvituksena käytettyjä valokuvia, joissa esiintyy äänitteiden kertojia ja niissä mainittuja paikkoja ja tilanteita. Creator An entity primarily responsible for making the resource Isomäki, Pekka Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Date A point or period of time associated with an event in the lifecycle of the resource 1986-1991 Sound A resource primarily intended to be heard. Examples include a music playback file format, an audio compact disc, and recorded speech or sounds. Duration Length of time involved (seconds, minutes, hours, days, class periods, etc.) 16 min Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Herrojen oppaana jänismetsällä Description An account of the resource Serlachius-yhtiön matsätyönjohtajana toiminut Valte Kivinen kertoo, kuinka oli herrojen oppaana jänismetsällä Havunsalossa vuonna 1938. Pekka Isomäki haastattelee. Äänitiedosto avautuu painamalla ensin aiheen kohdalla olevaa kaiuttimen kuvaa TAI itse aiheen otsikkoa JA sen jälkeen painamalla sivulle avautuneen mustan vaakapalkin vasemmassa laidassa olevaa pikku NUOLTA, jonka vieressä on aikalaskuri. Creator An entity primarily responsible for making the resource Isomäki, Pekka Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Contributor An entity responsible for making contributions to the resource Kivinen, Valte Format The file format, physical medium, or dimensions of the resource MP3 Subject The topic of the resource metsästys metsätyönjohtajat Serlachius, Gösta muistelu haastattelut 1930-luku https://keuruunveraja.fi/files/original/85a2af3eb2ad28bcde6b02c574961f89.jpg 9f3f5350a85b2f2d8fb03f5a460dc613 https://keuruunveraja.fi/files/original/faebd7496f44d7fd0c8deb5a3ef43c5b.jpg 9787c61c01df08c828f1901ad9f33508 https://keuruunveraja.fi/files/original/2ec6cc4da00299b3e508b55d8299c645.jpg da1f26f8b4a11ee9b7c88d031fec404a https://keuruunveraja.fi/files/original/3a1a0263c5425f8f078bea4396516997.mp3 9bfb9970b1ab63d25cd9351311683af0 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Pekka Isomäen metsäperinneaineisto Description An account of the resource Keurusseudun metsäammattilaiset ryhtyivät 1980-luvulla tallentamaan alueen metsäperinnettä. Pekka Isomäen johdolla haastateltiin vuosina 1986-1991 yhteensä noin 70 henkilöä, jotka olivat työskennelleet Keurusseudulla metsätalouden piirissä 1930-70-luvuilla. Toimittaja Jorma Heinonen kirjoitti kerätyn materiaalin pohjalta myös kaksi teosta (Keurusseudun metsäkämpät, 1988 ja Vihreän kullan markkinoilla : Keurusseudun puukauppakirja, 1991). Veräjää varten Pekka Isomäki on digitoinut alun perin c-kaseteille tallennetut haastattelunauhat ja koostanut niistä yhteensä 17 lyhyttä äänitettä, jotka käsittelevät Keurusseudun metsäperinnettä eri puolilta. Lisäksi kokoelmaan kuuluu Isomäen teemasta kirjoittama johdantoteksti sekä äänitteiden kuvituksena käytettyjä valokuvia, joissa esiintyy äänitteiden kertojia ja niissä mainittuja paikkoja ja tilanteita. Creator An entity primarily responsible for making the resource Isomäki, Pekka Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Date A point or period of time associated with an event in the lifecycle of the resource 1986-1991 Sound A resource primarily intended to be heard. Examples include a music playback file format, an audio compact disc, and recorded speech or sounds. Duration Length of time involved (seconds, minutes, hours, days, class periods, etc.) 34 min Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Naiset puunhankinnan tukena Subject The topic of the resource metsätalous Keurusseutu 1930-luku 1950-luku kämpät muistelu haastattelut Description An account of the resource Kaarina Lähteenmäki, Kerttu Suhonen, Senja Salmi ja Helvi Tyynysniemi kertovat työstään Keurusseudun metsäkämpillä ja metsäpomojen puolisoina 1930-50-lukujen aikana. Pekka Isomäki haastattelee. Äänitiedosto avautuu painamalla ensin aiheen kohdalla olevaa kaiuttimen kuvaa TAI itse aiheen otsikkoa JA sen jälkeen painamalla sivulle avautuneen mustan vaakapalkin vasemmassa laidassa olevaa pikku NUOLTA, jonka vieressä on aikalaskuri. Ensimmäisessä valokuvassa Senja Salmi kämppäemännän työssään siivouspuuhissa vuonna 1956. Kuvan omistaa Matti Saarinen. Toisessa valokuvassa Serlachius-yhtiöiden piirimies Eero Tyynysniemi istuu Helvi-vaimonsa kanssa moottoripyörän selässä Keuruun vanhan kirkon edustalla 1930-luvulla. Pariskunta on lähdössä puunhankintaan Pohjanmaalle. Kuva: Tyynysniemen kotialbumi. Kolmannessa kuvassa Kaarina Lähteenmäki ja Pentti Likonen muistelevat menneitä Serlachiuksen miehistökämpässä 1980-luvulla. Kuva: Pekka Isomäki. Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Contributor An entity responsible for making contributions to the resource Lähteenmäki, Kaarina Salmi, Senja Suhonen, Kerttu Tyynysniemi, Helvi Format The file format, physical medium, or dimensions of the resource MP3 Creator An entity primarily responsible for making the resource Isomäki, Pekka https://keuruunveraja.fi/files/original/473fe4f72d075ece5e6ce1f13186ddaf.pdf ece1d6cb06a045d97a2902d9f0056a63 https://keuruunveraja.fi/files/original/6eb03292bd40366312a2f6ab06ec4af5.pdf cceffe92b0b36450455202e2cb5dbbdb Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Raija Sulkavan kokoamaa Haapamäen historiaa Description An account of the resource Raija Sulkava on koonnut ja julkaissut useita teoksia, joissa kerrotaan sanoin ja kuvin elämästä ja erityisesti koulunkäynnistä Haapamäellä menneinä vuosikymmeninä. Tässä kokoelmassa on joitakin Sulkavan aineistoja sähköisessä muodossa. Suurin osa valokuvista on peräisin Haapamäen yhteiskoulun perinneyhdistys ry:n laajoista valokuvakokoelmista. Creator An entity primarily responsible for making the resource Sulkava, Raija Digitoitu teos Tähän kokonaiset digitoidut kirjat tiedostoliitteinä, metatietokenttiin lyhyt kuvaus teoksesta. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Elämää Haapamäen vanhassa Yhteiskoulussa, I 1907-1947 ja II 1948-1966 Subject The topic of the resource Keuruu -- Haapamäki yhteiskoulut Description An account of the resource Raija Sulkavan vuosina 2002-2007 keräämä aineisto. Creator An entity primarily responsible for making the resource Sulkava, Raija Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto https://keuruunveraja.fi/files/original/58b27d52ea4dbb02493021d148e8a99c.pdf 61a8380fb5d575ab3c541ae0523c35b6 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Raija Sulkavan kokoamaa Haapamäen historiaa Description An account of the resource Raija Sulkava on koonnut ja julkaissut useita teoksia, joissa kerrotaan sanoin ja kuvin elämästä ja erityisesti koulunkäynnistä Haapamäellä menneinä vuosikymmeninä. Tässä kokoelmassa on joitakin Sulkavan aineistoja sähköisessä muodossa. Suurin osa valokuvista on peräisin Haapamäen yhteiskoulun perinneyhdistys ry:n laajoista valokuvakokoelmista. Creator An entity primarily responsible for making the resource Sulkava, Raija Digitoitu teos Tähän kokonaiset digitoidut kirjat tiedostoliitteinä, metatietokenttiin lyhyt kuvaus teoksesta. Teoksen kuvaus Lyhyt kuvaus digitoidusta teoksesta Raija Sulkavan vuonna 2006 keräämä aineisto Haapamäen lotista. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Haapamäen Lottien vaiheita sanoin ja kuvin Subject The topic of the resource Haapamäki (Keuruu) suojeluskunnat lotat järjestötoiminta maanpuolustusjärjestöt ilmavalvonta seurantalot sota-aika Creator An entity primarily responsible for making the resource Sulkava, Raija Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Lauri Permikankaan tarinoita ja kuvia Description An account of the resource Kokoelma sisältää Keuruun Valkealahden kylällä syntyneen Lauri Permikankaan kirjoittamia tarinoita ja valokuvia hänen kotialbumistaan. Tarinat käsittelevät erityisesti maa- ja metsätaloutta 1940- ja 50-luvuilla sekä paikallisia ihmisiä ja tapahtumia. Creator An entity primarily responsible for making the resource Permikangas, Lauri Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document Kilpailuvietti on päässyt iskemään mieheen varsin voimakkaasti. Omaan ammattiin perustuvia taitoja on pitänyt kehittää ja kilpailuissa voi testata miten ne ovat kehittyneet. Jos pärjää hyvin niin on onnistunut kartuttamaan tietojaan. Kuvassa eräs viimeisistä maatalouspäivän kilpailuista joissa olen ollut mukana. Kilpailut pääasiassa olivat traktorilla kyntäminen, traktorin taitoajo, metsäpolkukilpailu ja maatalouteen liittyvät tietokilpailut. Niissä menestys on ollut kohtalainen vuosien saatossa. Näistä saatuja oppeja on sitten voinut hyödyntää omassa työssä maanviljelijänä. Kehittää omaa viljelyä ja karjan kasvatusta. Näin saada parempaa tulosta rahallisestikin. Edellä mainittu on, hyvää vapaa-ajan käyttöä sekä oivallista harrastusta jolla on voitu myös kehittyä viljelijänä. Näissä tapasi saman alan yrittäjiä, joiden kanssa voi keskustella miten tosiaan voitaisiin kehittää omaa työsarkaa. Millainen vuodentulo on odotettavissa. Millaiset säät ovat olleet maanviljelyksen kannalta. Onko saatu kuivia heiniä ym. Nämä olivat myös oiva tauko rutiini töihin, vaikka karjaa kun oli niin, aamuin illoin piti kuitenkin olla kotona tosi toimissa. Ne eivät todellakaan voineet odottaa vuorokautta. Lypsää piti ei mahda mitään. Kuitenkin maatalouspäivä toi hyvän katkon arkiseen rutiiniin. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Maatalouspäivien kilpailut Subject The topic of the resource kilpailu maatalous tarktorit kyntö muistelu Description An account of the resource Lauri Permikangas kertoo Maatalouspäivien kilpailuista ja niiden merkityksestä maanviljelijälle. Creator An entity primarily responsible for making the resource Permikangas, Lauri Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Lauri Permikankaan tarinoita ja kuvia Description An account of the resource Kokoelma sisältää Keuruun Valkealahden kylällä syntyneen Lauri Permikankaan kirjoittamia tarinoita ja valokuvia hänen kotialbumistaan. Tarinat käsittelevät erityisesti maa- ja metsätaloutta 1940- ja 50-luvuilla sekä paikallisia ihmisiä ja tapahtumia. Creator An entity primarily responsible for making the resource Permikangas, Lauri Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document Entiseen aikaan kuului talvi-iltoina tehdä kaikki tarvittava puusta omatoimisesti itse. Tehtiin huonekaluja ja tarve-esineitä jo monta vuotta sitten valituista puista. Toki niitä joka vuosi talvisaikaan lisättiin kuivumaan. Puu oli parempaa, jos sen annettiin kuivaa useampi vuosi. Ne saivat halkeilla ja kuivaa kaikessa rauhassa. Niistä sitten sai otettua terveen puun tarpeisiin josta, syntyi niin kirvesvarsi kuin kehlo jossa säilytettiin, vaikka voita. Haavasta tehtiin vakat joista, kylvettiin vilja tai säilytettiin jauhoja tai muuta sellaista. Kirnukin tehtiin puusta jossa, voi kirnuttiin. Näistä antiikin esineistä on nykyihminen tehnyt sisustukseensa vaikkapa sateenvarjo telineitä tai keppejä niissä voi kanssa säilyttää, etteivät ne ole pitkin lattiaa. Kirvesvarsi se oli varsin tarpeellinen. Se saattoi katketa talvella metsätöissä ja silloin ei auttanut kuin talsia kotiin tekemään uutta vartta seuraavaksi päiväksi metsään. Työstä ei oikein tullut mitään ilman kirvestä, sillä se oli työkalu, jota aina tarvitsi puiden oksimisessa ja kaatoloven teossa. Hyvän kirvesvarren täytyi olla hyvin käteen sopiva, jotta sillä työ oli mielekästä. Kaikki ei toki osannut tehdä yhtä hyviä varsia kuin toinen. Lisäksi joskus oli ongelma, kun vanha varren pätkä ei lähtenyt kirveen silmästä pois. Haravat tehtiin kotona, kuka suinkin vain pystyi. Lisäksi viikatteen varret tehtiin itse ja puuna siinä oli kuusi koska se oli keveintä puuta ja kuitenkin kestävää. Leppä olisi keveämpää mutta se ei kestä. Siitä tehtiin pääasiassa koriste-esineitä. Rukin lapoja ja pieniä lippaita sekä sen sellaista. Talvisina iltoina tuvassa saattoi olla isompiakin puutöitä. Reetkin tehtiin itse mitä raudoitus teetettiin sepällä. Senkin voi tehdä itse, jos siihen on taito ja hyvä paja. Tuvassa oli tuolloin paljon lastuja, mutta ne oli hyvä polttaa suuressa takassa tai leivinuunissa. Näin niistä saatiin lämmintä huoneisiin ja roskat pois. Huonekalutkin tehtiin usein itse, jos varsinkin oli taitava puun työstössä. Niihin tehtiin monesti kauniita koristeita. Tämäkin oli pitkälti kiinni tekijästä ja tekijän taidoista. Nykyihmisen mielestä sen aikaisilla työkaluilla ei voinut saada mitään kaunista, mutta toisin oli. Jos samat välineet annettaisiin sinulle, luulisin, ettei tulisi juuri mitään. Sellaista se oli ennen, mutta nyt aivan toisin. Todella puu on monipuolinen materiaali joka sitä osaa työllistää. Näin on nyt ja näin on ollut ennen. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Puutyöt Subject The topic of the resource puutyöt työvälineet käsityöperinne maatalous muistelu Creator An entity primarily responsible for making the resource Permikangas, Lauri Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Description An account of the resource Lauri Permikangas kertoo perinteisten maatalouden työvälineiden valmistuksesta. https://keuruunveraja.fi/files/original/21967f670e3efc44a06bfc92075e24fb.jpg 803326471c884b89d908b4dd16c4463c https://keuruunveraja.fi/files/original/8cb36da8bc6384320c42ec0ec7d196e9.jpg 16f15752233d0b61cc0c9bce02910889 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Valokuvia eri lähteistä Description An account of the resource Tässä kokoelmassa on yksittäisiä valokuvia eri lähteistä sekä alkuperältään tuntemattomia kuvia. Still Image A static visual representation. Examples include paintings, drawings, graphic designs, plans and maps. Recommended best practice is to assign the type Text to images of textual materials. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Viljanpuintia 1960-luvulla Subject The topic of the resource viljankorjuu maatilat Description An account of the resource Viljanpuintia traktorivetoisella puimakoneella 1960-luvulla. Vilja jouduttiin tuolloin vielä säkittämään itse. https://keuruunveraja.fi/files/original/e8ccd54e0588e85028f90f3f063a4d5e.pdf d7a34c59897b0f346abcb30ed5b6a2db https://keuruunveraja.fi/files/original/9ea9c7551d3e2792f227f4c442c43f48.jpg 3220955b8e86182ea99483ceab66c36c https://keuruunveraja.fi/files/original/4417d65a9f24f3574de3e1f1ec5b4e54.jpg 5af3d937ceacedf729d14ae6abb269d7 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Henkilögalleria Description An account of the resource Kokoelmassa on pienoiselämäkertoja keuruulaisista merkkihenkilöistä. Henkilö Elinvuodet Syntymä- ja kuolinvuosi 1835-1903 Biografia Lyhyt kuvaus henkilön elämästä ja teoista Juho Riihimäki oli talonpoika ja valtiopäivämies Asunnan kylältä. Hän toimi talonpoikaissäädyn edustajan kahdeksilla valtiopäivillä vv. 1867-1899. Lisäksi hän oli vahva paikkakunnan kehittäjä Keurusseudulla. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Riihimäki, Juho Subject The topic of the resource Keuruu--Asunta talonpojat valtiopäivämiehet kirkko Creator An entity primarily responsible for making the resource Riihimäki, Lea Vesterinen, Liisa Source A related resource from which the described resource is derived Riihimäki, Lea 2004. Talonpoika ja valtiopäivämies Juho Riihimäki. Keuruskopio 2004. Description An account of the resource Esitelmä Keuruun kansalaisopistossa 26.9.2017 luentosarjassa Miehiä ja naisia teiden nimien takana. https://keuruunveraja.fi/files/original/7a0482853f9566b9332c3ab521aed640.jpg 179a1492affd3d653267b92fb4401e2e https://keuruunveraja.fi/files/original/9f852348cecbfd95ed535c7fe2a01d88.pdf 84d000f48f8bedd83f66985a459af2d2 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Henkilögalleria Description An account of the resource Kokoelmassa on pienoiselämäkertoja keuruulaisista merkkihenkilöistä. Henkilö Elinvuodet Syntymä- ja kuolinvuosi 1846-1906 Teoksia Jos kyseessä on taiteilija, tähän voi listata hänen keskeistä tuotantoaan (kirjoja, sävellyksiä, levyjä, julkisia taideteoksia jne). Viulusonaatti vuodelta 1876 Yksinlaulu Karin Månsdotters vaggvisa Topeliuksen tekstiin Orkesteriteoksia: Scherzo 1871, Daniel Hjort -alkusoitto 1872, Divertissiment á la hongroise av Franz Schubert op. 54 1880, fantasia pianolle ja orkesterille 1872, variaatioita jousikvartetille, scherzo jousikvartetille 1874, viulusonaatti 1879-1880 Näyttämömusiikkia sekä laulu- ja soitinteoksia: Oceanidernas sång 1868, Två terzetter ur et divertissement av E. F., Näcken, dramatis tollruna i en akt 1888, Hymn till kärleken, juhlakantaatti 1867, Ballad ur Lycksalighetens ö 1872, Mignon 1875, Julnatten 1879, Den 6 maj 1879, noin 20 yksinlaulua, 18 kansanlaulusovitusta kuorolle, 6 pianokappaletta Muuta merkittävää Tähän voi lisätä jonkun muun merkittävän tiedon henkilöstä Keuruun Yhteiskoululla järjestettiin 9.12.1965 Jean Sibeliuksen syntymän 100-vuotisjuhla. Konsertin jälkimainingeissa heräsi ajatus asettaa Lehtiniemen pappilan seinään muistolaatta Sibelius-Akatemian syntysanojen lausumisen muistoksi. Ajatuksen muistolaatasta toi esille rehtori Jussi Rainio Sibelius-juhlassa. Laatta paljastettiinkin vielä loppuvuonna 1965 juhlallisin menoin. Nykyään laatta on Lehtiniemen vanhainkodin seinässä, sillä pappila purettiin ja siirrettiin muuhun käyttöön. https://www.keuruunmuseo.fi/index.php/naeyttelyt/verkkonaeyttelyt/154-sibeliuksen-jalanjaljilla-keuruulla Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Wegelius, Martin Subject The topic of the resource musiikkikasvatus pappilat Description An account of the resource Esitelmä Keuruun kansalaisopistossa 24.11.2017 luentosarjassa Miehiä ja naisia teiden nimien takana. Creator An entity primarily responsible for making the resource Vesterinen, Liisa https://keuruunveraja.fi/files/original/2e92145a38e33160a70b6b254338d307.jpg b65ffa2fe8fcba2e11acd2686d83d12e Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Yhdistysten arkistoista Description An account of the resource Tässä kokoelmassa on tekstejä ja kuvia, jotka ovat peräisin keuruulaisten yhdistysten ja järjestöjen arkistoista tai ovat heidän itsensä tuottamia. Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document Keuruulla on ollut aktiivista partiotoimintaa jo yli 80 vuoden ajan. Tällä hetkellä paikkakunnalla toimii elinvoimainen lippukunta, Keurusseudun partiolaiset, joka toteuttaa Suomen partiolaisten ohjelman mukaista partiotoimintaa. Alun perin Keuruulla on toiminut viisi lippukuntaa, jotka yhdistyivät yhdeksi lippukunnaksi vuonna 1979. Uudessa lippukunnassa vanhat lippukunnat toimivat aluksi osastoina. Lippukunnan lipussa ja huivimerkissä valkoisella pohjalla ylöspäin olevat partioliljat kuvastavat yhdistyneitä lippukuntia ja alaspäin olevat partioliljat aiemmin toimintansa lopettaneita lippukuntia. 1. Haapamäen Siniveikot 1931 - 1979 Kalle Ritokangas eli Kassu, perusti lippukunnan ja johti sitä vuoteen 1965 asti eli 34 vuotta. 2. Tarhian Tytöt 1933 - 1979 Tarhian Tytöt oli Keuruulla toimiva lippukunta. 3. Hirvipojat 1937 - 1979 Hirvipojat oli Keuruulla toimiva poikalippukunta. 4. Ristatytöt 1931 - 1956 Ristatytöt oli Haapamäellä toimiva tyttölippukunta. Lippukunnan lopettamisen jälkeen tytöt toimivat Siniveikoissa. 5. Kalettoman Karhunsoutajat 1950 - 1957 Kalettoman Karhunsoutajat oli Kalettomalla toimiva poikalippukunta, joka liittyi myöhemmin Hirvipoikiin. Kulhan Kulkijat Vuonna 1986 perustettiin Multialle poika- ja tyttövartiot. Näistä kasvoi Keurusseudun Partiolaisten suojassa lippukunta, Kulhan Kulkijat, joka itsenäistyi omaksi lippukunnaksi 1992. Tyrisevän partiomaja Kalle Ritokankaan johtamana rakennettiin 1940-luvulla Tyrisevä -järven rannalle partiomaja, sauna ja huoltorakennus eli Kassun kämppä. Myöhemmin vuonna 1995 kuorittiin hirret Kassun kämpän viereen rakennettavaa talvikäyttöön soveltuvaa rakennusta varten ja Pikku Kassu vihittiin käyttöön 1998. Partiotalo Vuonna 1987 joulukuussa Keurusseudun partiolaiset sai tilat vanhasta seurakuntatalosta. Nykyisin Keuruun Vanhan pappilan pihapiirissä sijaitseva partiokolo tunnetaan nimellä Partiotalo. Partiotalon korjausremontti valmistui keväällä 1988. Oli suurta juhlaa päästä omiin tiloihin. Uudemman kerran tiloja remontoitiin talkoilla 2008 – 2009. Partiotalo toimii edelleen noin sadan partiolaisen kokoontumispaikkana viikoittain. Partiotoiminta tänä päivänä Partio on harrastuksena hyvin monipuolinen. Tärkeimpiä asioita toiminnassa ovat kaverit, kiva ja mielekäs toiminta, uusiin haasteisiin vastaaminen, itsensä voittaminen sekä tietenkin elämykset ja seikkailut. Viikoittaisen toiminnan muodostavat kokoontumiset oman ryhmän kanssa. Lisäksi halukkaat pääsevät osallistumaan oman ryhmän retkille, lippukunnan syys-, talvi- ja kesäleireille, vaelluksille, kilpailutoimintaan, Suomen suurleireille tai kansainvälisille leireille ulkomailla. Keuruulaiset partiolaiset ovat edustaneet lippukuntaa menestyksekkäästi sekä piirin partiotaitokilpailuissa, että kansallisissa partiotaitokilpailuissa. Nuorille ja aikuisille järjestetään vuosittain lukuisia mahdollisuuksia kouluttautua niin käytännön taitojen, esimerkiksi ensiavun, erätaitojen ja -kokkauksen, kuin oman johtajana kasvun saroilla. Johtajille on myös omia piirin ja Suomen Partiolaisten järjestämiä tapahtumia ja leirejä. Vanhemmille partiossa tarjotaan mahdollisuutta tukea lasten ja nuorten toimintaa. Palkintona on unohtumattomia hetkiä ja yhdessä jaettuja kokemuksia. Partiossa opitaan pienestä pitäen vastuun ottamista. Käytännön taitoja opitaan itse tekemisen kautta. Ensiapu, työkalujen käyttö, suunnistaminen ja tulenteko ovat esimerkkejä kaikesta siitä, mitä partiossa oppii. Luonnossa liikkuminen ja monipuolinen luonnontuntemus kasvattavat ympäristöstään vastuuta kantavia ihmisiä. Ryhmässä toimiminen ja yhdessä päättäminen opettavat sosiaalisia taitoja. Partiossa kasvatuksen tavoitteena on aktiivinen, vastuuntuntoinen ja itsenäisesti ajatteleva yhteiskunnan jäsen, joka elää sopusoinnussa itsensä, toisten ihmisten ja ympäristönsä kanssa. Toiminta on vapaaehtoista, avointa, puoluepoliittisesti sitoutumatonta ja kansainvälistä. Uskonnollinen kasvatus kuuluu partiokasvatukseen. Partioliikkeessä noudatetaan uskonnonvapauden periaatetta. Kaikille pyritään järjestämään oman tunnustuksensa mukaista uskonnollista kasvatusta. Käytännössä uskonnollinen kasvatus näkyy lähinnä kokoontumiset päättävinä iltahartauksina, sekä mahdollisesti osallistumisena partiolaisen järjestämiin partiomessuihin tai joulukirkon kolehdinkantoon. Keurusseudun partiolaiset ry:n taustayhteisönä on Keuruun evankelisluterilainen seurakunta. Partiolaiset ovat mukana seurakunnan toiminnassa ja tapahtumissa, ja toisaalta seurakunta tukee partiotoimintaa myöntämällä avustuksia ja tarjoamalla tilat partiokokouksille. Partio on aatteellista toimintaa. Partiolupauksessa partiolainen lupaa pyrkiä joka päivä parhaansa mukaan kohti partioihanteita. Lupaus ja ihanteet toimivat ikään kuin suunnannäyttäjinä, ja niihin kiteytyykin koko partioaate. Partiolupaus Lupaan parhaani mukaan rakastaa Jumalaani, omaa maatani ja maailmaa, toteuttaa partiolaisen ihanteita ja olla avuksi toisille. Partiolaisen ihanteena on... Kunnioittaa toista ihmistä. Rakastaa luontoa ja suojella ympäristöä. Olla luotettava. Rakentaa ystävyyttä yli rajojen. Tuntea vastuunsa ja tarttua toimeen. Kehittää itseään ihmisenä. Etsiä elämän totuutta. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Keuruun Partiolaiset ry Subject The topic of the resource partiolaiset Description An account of the resource Keurusseudun partiolippukunnat ja niiden toimintaa. Creator An entity primarily responsible for making the resource Soutolahti, Satu Metsälä, Mika Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Lauri Permikankaan tarinoita ja kuvia Description An account of the resource Kokoelma sisältää Keuruun Valkealahden kylällä syntyneen Lauri Permikankaan kirjoittamia tarinoita ja valokuvia hänen kotialbumistaan. Tarinat käsittelevät erityisesti maa- ja metsätaloutta 1940- ja 50-luvuilla sekä paikallisia ihmisiä ja tapahtumia. Creator An entity primarily responsible for making the resource Permikangas, Lauri Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document Maata piti muokata viljoille kasvualustaksi. Entisajan kaskeamisesta oli tultu eteenpäin. Enää ei kaskettu eikä maata äestetty risukarhilla joka tehtiin oikein oksaisista kuusen rungoista, sillä kaskimaata tasattiin ja siemen sekoitettiin pintamultaan. Kaskessa viljeltiin pääasiassa ruista ja kaskinaurista. Kehitys kulki eteenpäin ja kaskimaasta tehtiin peltoa. Niitä ojitettiin, kannot raivattiin sekä pienemmät kivet pois, jos sattui niitä olemaan. Niistä on tehty pitkiä kiviaitoja peltojen laidoille, joita vielä nykyään näkee maalaismaisemassa. Peltoa tehtiin myös kosteille maille, jopa suota ojitettiin pelloksi myöhemmin. Näin kehittyi maanviljelys eteenpäin. Kehityksen myötä saatiin tuotteeksi aura, jolla maata käännettiin syksyllä tulevaa kasvukautta varten. Talvella pakkanen suoritti maan murentamisen. Tämä edesauttoi keväällä maan muokkausta. Saatiin parempi alusta kasveille. Auroja oli useampaa mallia. Oli Fiskarsilta kahden hevosen, kymmenen ja yhden hevosen pienempi aura. Lisäksi oli olemassa niin sanottu sänkiaura. Isompi aura jolla saatiin leveämpää palkkia ja syvemmältä maata muokattua verrattuna yhden hevosen auraan. Pienempää kuitenkin piti käyttää pienempien tilojen koska niiden ei kannattanut pitää kahta hevosta. Toki oli mahdollista, että naapurukset tekivät yhteistyötä. Entisaikaan se sujui luontevasti yhdessä tehden ensin sinulla ja sitten minulla. Auraus oli rankkaa työtä niin miehelle kuin hevosille. Tottuneella hevosparilla työ sujui ilman ajomiestä, mutta naapurusten yhteistyönä se sujui kahdestaan oivallisesti. Jos oli kivistä ja kantoisia peltoja niin kynnön jälki parsittiin kuokalla. Kaikki maa, kun piti saada kasvamaan. Kiven juuret mukaan viljalle. Näin oli ennen mutta, nyt ei tällaiseen olisi aikaa. Linjat ovat suoria ja kivet ja kannot raivataan pois. Hevoskynnön jälkeen tuli traktori kyntötyöhön. Kehittyi urakoitsijoita jotka, ostivat traktorin itselleen auttaen naapureiden kynnöissä. Kaikilla kun ei ollut varaa hankkia traktoria ja koneita omaksi. Tämä osaltaan teki työn helpommaksi muille vaan traktorin kuski joutui sitäkin kovemmalle koska piti joutua monelle pellolle ja näin päivistä tuli pitkiä. Traktoreiden yleistyessä kyntöä alettiin opettaa kursseilla. Yksi konsti oli, pitää kyntökilpailuja jossa me Valkealahden nuoret miehet Keuruulla kunnostauduimme hyvin. Meitä oli muutama, jotka olimme innostuneet ja kävimme Keski-Suomen kilpailuissakin monena vuotena ottamassa mittaa muiden pitäjien kyntäjien kanssa, milloin vastassa oli Uuraisten Kässi ja Räty, milloin ralliautoilun maailmanmestari Tommi Mäkinen. Saarijärveltä vielä Kautto sekä moni muu kyntöön innostunut isäntä. Valkealahdessa meitä innokkaimpia olivat Hannu Ylimmäinen, Erkki Lampinen, Esko Lampinen ja allekirjoittanut. Oman kylän kilpailuissa saattoi olla kymmenenkin osanottajaa. Tällä toiminnalla saatiin kynnön laatua kohotettua. Kun oli oppinut kyntämään hyvin, niin muokkaus keväällä oli helpompaa. Täytyy kuitenkin todeta, ettei kilpailukynnöllä ei suuria aloja saataisi kynnettyä mutta, kynnön laatu kuitenkin paranee, sillä huonoa jälkeä ei viitsi katsella. Lisäksi oppi huoltamaan koneensa niin niillä saa hyvää jälkeä. Tällainen tarina muistui mieleen kynnöstä joka, oli aikoinaan viljelyn perusta. Nykyään sekin on kumottu ja uudet tuulet puhaltavat myös maataloudessa. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Kyntö Subject The topic of the resource kyntö kilpailut viljelymenetelmät traktorit aurat (kyntöaurat) muistelu Description An account of the resource Lauri Permikangas kertoo kyntötapojen ja -välineiden muuttumisesta ja kyntökilpailuista. Creator An entity primarily responsible for making the resource Permikangas, Lauri Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto https://keuruunveraja.fi/files/original/452841e13a12a28259c340b53745bb4c.jpg f3329680511dc40f4da44428e4eb3762 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Description An account of the resource Kuvassa on riihi, jonka edustalla on rukiita odottamassa koneella puintia. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Lauri Permikankaan tarinoita ja kuvia Description An account of the resource Kokoelma sisältää Keuruun Valkealahden kylällä syntyneen Lauri Permikankaan kirjoittamia tarinoita ja valokuvia hänen kotialbumistaan. Tarinat käsittelevät erityisesti maa- ja metsätaloutta 1940- ja 50-luvuilla sekä paikallisia ihmisiä ja tapahtumia. Creator An entity primarily responsible for making the resource Permikangas, Lauri Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document Riihi oli joka talossa koska siellä puitiin viljat ennen vanhaan. Niin sanotusti mustalla riihellä. Ei ollut koneita ja ne olivat niin kalliita, ettei pienen talon kannattanut niitä hankkia. Siksi riihi oli se paikka, jossa vilja puitiin. Aikoinaan kaikki leikattiin sirpillä ja tehtiin lyhteiksi. Niitä voitiin käsitellä riihessä hyvin. Paneudun tässä rukiin puintiin, sillä siitä saatiin vuoden ruisleipä perheelle. Ruis kun oli leikattu sirpillä, laitettu kuhilaille pellolle kuivumaan. Sieltä ne ajettiin riihen parsille. Toinen kiipesi ylös parsille ja toinen antoi lyhteitä ylös, jossa ylhäällä olija asetteli ne pystyyn tähkät ylöspäin parsienpäälle. Näin jatkettiin, kunnes parret olivat täynnä. Sitten riihen uunia lämmitettiin kuivaten rukiit puintia varten. Päivä pari rukiin kuivettua ne pudotettiin parsilta alas. Seinään lyömällä tähkäpäätä lyhteestä saatiin osa jyvistä irti. Näin käsiteltiin kaikki lyhteet. Jatkossa levitettiin kerros rukiita lattialle. Lyhteet toki avaten. Kun kerros oli valmis, aloitettiin varstalla puinti. Siinä kaksikin miestä suoritti varstomista varoen lyömästä toisiaan. Näin saatiin loput jyvät erotettua tähkistä. Sitten pahnat puisteltiin, jottei jyviä jäänyt niihin. Pahnat sidottiin suuriksi kuvoiksi. Siirrettiin riihen ovesta ladon puolelle odottamaan käyttöä. Rukiinolkia käytettiin ennen patjoissa täytteenä. Kun se tasaantui, oli sillä hyvä nukkua. Näin jatkettiin puintia, kunnes kaikki riihessä olleet rukiit oli puitu. Riihi oli vielä varsin lämmin, joten siellä hiki vuosi ja tukalaksi sen teki pöly, jota noista rutikuivista rukiista puitaessa irtosi. Tämä vaihe, kun oli tehty, niin alkoi jyvien erottelu ruumenista. Karkeimmat seulottiin tarkoitusta varten tehdyllä seulalla. Jos talossa oli viskuumylly, niin sen läpi laskettaessa tuuli vei kevyet roskat mennessään. Parempi vilja tuli etuosasta ulos, se vedettiin kasaan. Tämä työ oli yleensä lasten touhua. Näin jatkettiin, kunnes kaikki oli jyvistä käsitelty. Puhtaat jyvät säkitettiin ja vietiin aittaan odottamaan myllyyn vientiä ja jauhoista makoisiksi ruisleiviksi. Ruumenet laastiin ulos latoon odottamaan omaa käyttöä. Jossain niitäkin hyödynnettiin. Toinen tapa jyvien puhdistukseen oli, heittää äyskärillä kohti peräseinää jolloin painavimmat jyvät lensivät kauimmaiseksi. Toki ensin ne oli kerättävä oven suuhun ja siitä äyskäröidä. Taidokas työn suorittaja sai puhtaita rukiita. Heitto vain piti olla aina suurin piirtein samalla voimalla. Tämä tehtiin silloin kun viskuumyllyä ei ollut käytettävissä. Puintipäivä riihessä oli todella rankka. Sen jälkeen tavallisesti lämmitettiin sauna, jossa saatiin pestyä pölyt pois niskasta. Sen jälkeen oli autuaallinen tunne, kun väsynyt ruumis lämpimässä saunassa oli palautunut. Vielä saunan päälle, kun oli maukas ateria. Sitten lepäilemään, jotta seuraavana aamuna päästiin ahtamaan uutta satsia riiheen. Näin riihenpuinti jatkui, kunnes kaikki rukiit oli puitu ja jyvät aitassa laarissa odottamassa talvea. Ensimmäisistä jauhoista keitettiin oivallinen uutispuuro. Mikä olisikaan parempaa kuin hiukan savulle maistuva ruispuuro suurella voisilmällä ja kylmää maitoa kyytipojaksi vielä. Itsekin olen tämän lapsuudessa kokenut. Saanut aistia oikean riihenpuinnin. Kokemus sinänsä oivallinen. Nykyihminen ei tiedä moisesta juuri mitään. Katsoisi vain huuli pyöreänä mitä kaikkea pitää tietää vanhanajan rukiinpuinnissa. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Rukiinpuinti riihessä Subject The topic of the resource viljankorjuu ruis muistelu riihet Description An account of the resource Tekstissä Lauri Permikangas muistelee perinteistä rukiin puintia riihessä. Valokuvassa on riihi ja sen edustalla (riima) rukiita odottamassa koneella puimista. Kuva 1950-1960-luvuilta, kuvaaja ei tiedossa. Creator An entity primarily responsible for making the resource Permikangas, Lauri Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Lauri Permikankaan tarinoita ja kuvia Description An account of the resource Kokoelma sisältää Keuruun Valkealahden kylällä syntyneen Lauri Permikankaan kirjoittamia tarinoita ja valokuvia hänen kotialbumistaan. Tarinat käsittelevät erityisesti maa- ja metsätaloutta 1940- ja 50-luvuilla sekä paikallisia ihmisiä ja tapahtumia. Creator An entity primarily responsible for making the resource Permikangas, Lauri Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document Paikoin vielä 1930 - luvulla saattoi olla navetoita, jossa oli niin sanottu sekasontanavetta. Siellä käytettiin kuivikkeena osaksi hakoja. Na hakattiin pieniksi paloiksi ja kaikki oksat otettiin pois. Niiden lisänä saatettiin käyttää pahnaa, mutta ne jouduttiin antamaan eläimille ruuaksi pääosin. Jossain saattoi olla rahkasammal pehkua osana kuivikkeena. Lypsy suoritettiin käsin, joskaan talvella ei maitoa kovin paljon tullut. Lehmät poikivat pääosin keväällä, kun ne pääsivät laitumella, lypsivät hyvin. Jalostus ei toki ollut sillä tasolla kuin tulevaisuudessa. Eikä tuota maitoa viety meijeriin pienistä paikoista. Jonkin verran tinkimaitoa saattoi mennä ja jokunen voikilo myytiin. Sitä saatettiin viedä kauppoihinkin. Tästä nautakarjatalous alkoi kohota myös pienissä talouksissa. Kursseja käytiin niin maidon hoidossa kuin karjan jalostuksessa. Tällä lailla kylvettiin siementä, jotta pienissäkin paikoissa voitiin saada vakituista ansiota. Tähän vaikutti meijeritoiminnan yleistyminen, näin kehitettiin keräilylinjoja maakuntaan. Tämä toiminta yleistyi todella hitaasti, mutta eteenpäin mentiin. Tuossa välillä investoitiin separaattoriin ja kirnuun. Niillä saatiin kerma erotettua maidosta ja kirnuttua voita. Sitä sitten markkinointiin, se oli parempi koska se ei pilaantunut niin nopeasti kuin maito. Vanha puinen pystykirnu jäi veivattavan kirnun varjoon ja siitä tuli antiikkiesine. Seuraava vaihe oli sitten saada maito jäähdytettyä mahdollisimman nopeasti lypsyn jälkeen. Talvellahan se onnistui, mutta kesällä oli asia toisin. Toki oli paljon kylmiä lähteitä, mutta ne ei aina ollut lähellä kartanoa, joten niiden käyttö ei aina tullut kuuloon. Pienempiä määriä saatettiin jäähdyttää kaivossakin. Se soveltui parhaiten kermalle. Näin ollen piti kehittää uutta. Jäähdytyksessä kesällä oli hyvä, kun talvella nostettiin järvestä jäätä, joka ajettiin kartanolle varjoisaan paikkaan, peitettiin. Sahanpuru oli hyvää siihen tarkoitukseen. Kesällä sitten haettiin palanen jäätä veden sekaan ja maitoastia sinne jäähtymään. Näin maito saatiin kestämään kuljetus meijeriin. Seuraava vaihe oli, kun sähköt yleistyivät koneellinen jäähdyttäjä tuli. Se vähensi työtä huomattavasti maidon hoidossa. Silloin saatiin tasalaatuista maitoa ympäri vuoden. Meijerillä kun oli, hinnoittelu laadun mukaan niin tulot vakiintuivat ja lisääntyivät. Kehitys jatkoi kulkuaan vääjäämättä eteenpäin. Seuraavaksi tuli lypsykone taloon. Sillä lehmät saatiin lypsettyä eikä tarvinnut käyttää käsivoimia. Lehmät ensin ihmettelivät moista konetta, joka piti navetassa melkoista meteliä. Pian kuitenkin tottuivat siihen ja käsin lypsy ei enää oikein niille kelvannutkaan. Taas oli menty askel eteenpäin. Mikä lienee tuo lopputulema sitä voisi vain arvailla ainakin entisaikaan. Nopeasti tuo on tullut kehitys jota ei oikein tahdo osata ennustaa. Kehitys kuitenkin jatkui. Pienimmät tilat putosivat pois kyydistä. Niillä ei ollut mahdollisuutta kasvaa, joten ne elävät vain omavaraisena maidon suhteen. Tämän jälkeen tuli tilasäiliö, jonne maito lypsettiin. Se ei kuitenkaan soveltunut aivan pienimmille karjoille. Tilasäiliö jäähdytti maidon nopeasti ja piti sen optimi lämpötilassa kaiken aikaa. Näin laatu parani ja laatutappioita ei juurikaan tullut. Vaatimuksena kuitenkin oli, että navetalle täytyi päästä isolla kuorma-autolla keli kuin keli. Letku piti saada tankkiin kiinni, jotta maito saatiin mittarin läpi kyytiin. Seuraavana oli putkilypsykone, jolla maito meni suoraan tuonne tankkiin lypsettäessä. Se oli muutoin kätevä, mutta pesu piti opetella hyvin, jotta se pysyi puhtaana ja maidon laatu hyvänä. Sen kyllä oppi nopeasti suorittamaan oikein. Sen ansiosta jäi toki monta vaihetta pois maidon käsittelyssä. Kehitys siinäkin kulki eteenpäin huimin askelin. Ei olisi 1940 – luvulla uskonut mihinkä minunkin aikana tultiin vuoteen 1975 mennessä. Aikoinaan ei olisi voinut uskoa kaikkea todeksi mitä tuleman pitää. Näin on vain käynyt. Jatkumo tuntuu vain kiihtyvän, kun aika kuluu. Mikä lienee päätepiste arvata sopii. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Käsinlypsystä putkilypsyyn Subject The topic of the resource maidontuotanto navetat muistelu lehmät Description An account of the resource Lauri Permikangas muistelee maitotilojen kehitystä. Creator An entity primarily responsible for making the resource Permikangas, Lauri Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto https://keuruunveraja.fi/files/original/11fef364dd5ca4de2ce83149ad59407b.jpg be97448275fe8f54bb7a5869c12a1f96 https://keuruunveraja.fi/files/original/8ed6b9023044214c36038e91ad2925ad.jpg 3b53414efd7a03fe69e71989d2edd27e https://keuruunveraja.fi/files/original/1314fdc91fc909ac14124dd3f06d8b5e.jpg 565363abeea0c0a7888a08c79809fd8c https://keuruunveraja.fi/files/original/6310711b6e1fda37b3a874b6c32380e5.jpg 587b6448f1749bffda5ecb0a88bf97c4 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Jussi Rainion kuvakokoelmat Description An account of the resource Kokoelmassa on valokuvia Keuruun yhteiskoulun rehtorina toimineen kotiseutuneuvos Jussi Rainion kuvakokoelmista. Osa valokuvista on hänen itse ottamiaan, osan alkuperää ei tunneta. Still Image A static visual representation. Examples include paintings, drawings, graphic designs, plans and maps. Recommended best practice is to assign the type Text to images of textual materials. Original Format The type of object, such as painting, sculpture, paper, photo, and additional data valokuva Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Keuruun osuusmeijeri Subject The topic of the resource meijerit Keuruu meijeriteollisuus Description An account of the resource Tervatehtaan tislaamotiloihin perustettiin Keuruun Osuusmeijeri vuonna 1922. Se toimi Tehtaantiellä 1970-luvulle saakka. Nykyään rakennuksessa toimii Huonekaluliike Musakka Oy. Aineistossa on neljä valokuvaa, joista kahdessa kuvataan maitotonkkien lastausta kuorma-autoon meijerin edustalla, kolmannessa miehiä seisomassa maitotankin vieressä ja neljännessä kahta meijerin naistyöntekijää sisätiloissa maitotonkkien kanssa. Kuvausajankohta on luultavasti 1960-luku, kuvaaja tuntematon. Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Date A point or period of time associated with an event in the lifecycle of the resource 1960-luku Provenance A statement of any changes in ownership and custody of the resource since its creation that are significant for its authenticity, integrity, and interpretation. The statement may include a description of any changes successive custodians made to the resource. Jussi Rainion valokuvakokoelma. https://keuruunveraja.fi/files/original/5d9fb29bccc8a33f9414903af6283032.jpg 6b2bad5b5e9e575598f4bb7cfa67cda5 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Einari Vuorelan toinen runoteos Keväthartaus ilmestyi 1921. Kuvan on arveltu otetun niihin aikoihin. Kuva: Einari Vuorelan seuran arkisto. https://keuruunveraja.fi/files/original/a06c311b143666ee74838010f9f6ebb5.jpg b8ce0c335b2b8d49d0f4fe6d97085d6f Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Vuorelan kesäkodin isäntäväki, Laura Soinne-Vuorela, tytär Varpu-Liisa Kristiina Vuorela-Tapissier (nykyisin Tapissier-Määttänen) sylissään Philippe Einari Tapissier sekä Einari Vuorela. Kuva: Einari Vuorelan seuran arkisto. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Henkilögalleria Description An account of the resource Kokoelmassa on pienoiselämäkertoja keuruulaisista merkkihenkilöistä. Henkilö Biografia Lyhyt kuvaus henkilön elämästä ja teoista Keuruun Jukojärvellä syntynyt runoilija, opettaja ja filosofian kunniatohtori Einari Vuorela kuuluu suomalaisen keskeislyriikan merkittäviin edustajiin. Hänet tunnetaan etenkin syvällisestä luontokuvastostaan ja runojen laulullisuudesta; niitä on tunnettujen säveltäjien teoksina pelkästään Teoston nimikkeissä lähes tuhat. Vuorelan teoksia alkaen vuodesta 1919 on 24, mutta hän kirjoitti paljon myös lehtiin. Monipuolinen Vuorela oli muodon kokeilija ja siirtyi vaivattomasti mitallisesta runosta moderniin ilmaisuun sekä kirjoitti myös kaksi proosateosta ja lastenkirjasta. Einari Vuorela sai kolme kertaa kirjallisuuden valtionpalkinnon sekä mm. Aleksis Kiven, Eino Leinon ja Linnakoski -palkinnot. Hänet promovoitiin filosofian kunniatohtoriksi Jyväskylän yliopistossa 1969. Einari Vuorela syntyi Vuorelan torpassa kuudentena Aapeli ja Kristiina Vuorelan (o. s. Ryöppylä) kaikkiaan kymmenestä lapsesta. Tuleva runoilija eteni Multialla käydyn kansakoulun jälkeen jo 16-vuotiaana Virtain Osuuskaupan Vaskiveden myymälän sekä kyläkirjaston hoitajaksi. Sedän rohkaisu vei hänet Jyväskylän seminaariin, mistä hän 1914 valmistui kansakoulun opettajaksi. Vuorela opetti aluksi Töysän kirkonkylän ja Jyväskylän Puistokadun kouluilla, kunnes jo tunnettuna, neljän runoteoksen kirjoittajana jäi 1923 vapaaksi kirjailijaksi. Kymmenen teosta tuottaneet vaellusvuodet päättyivät 1939, kun Vuorela avioitui näytelmä- ja satukirjailija Laura Sointeen kanssa. Sodan aiheuttama pula opettajista vei pariskunnan Soiniin, Alavudelle ja Virroille. Virroilla ollessa syntyi 1942 heidän tyttärensä Varpu-Liisa. Vuonna 1947 runoilija tuli opettajaksi kotikyläänsä Jukojärvelle, lähelle omistamaansa Vuorelaa. Runoilija-opettaja jäi eläkkeelle 67-vuotiaana 1956. Sen jälkeen perhe asui talvet Tuusulan Iloniemessä, Laura Soinne-Vuorelan kulturellissa sukutalossa ja lapsuudenkodissa. Keväisin pariskunta kuitenkin aina palasi rakkaaseen Vuorelaan ja Keuruun kulttuuririentoihin. Elinvuodet Syntymä- ja kuolinvuosi s. 17.8.1889 Keuruu k. 10.7.1972 Helsinki Muuta merkittävää Tähän voi lisätä jonkun muun merkittävän tiedon henkilöstä Vain kaiun korva viipyy hereillään, päin pohjoisessa ruskot puuntelee. Soi laulu ihmeellinen yksinään ja metsän sielu vaiti kuuntelee. Runosta Korpirastas, Täältä kaukana 1927 Teoksia Jos kyseessä on taiteilija, tähän voi listata hänen keskeistä tuotantoaan (kirjoja, sävellyksiä, levyjä, julkisia taideteoksia jne). Huilunsoittaja. WSOY 1919 Keväthartaus. K. J. Gummerus 1921 Kevätlaulu maakylästä, 1922[2] Yön kasvot. K. J. Gummerus 1923 Varjoleikki. Otava 1925 Silkkikauppias. K. J. Gummerus 1926 Kahden ladun poikki, 1926[2] Täältä kaukana. WSOY 1927 Kolmen teinin lauluja, 1928 (Heikki Asunnan ja Martti Merenmaan kanssa)[2] Kaukainen tuuli. K. J. Gummerus 1932 Korpirastas. K. J. Gummerus 1933, valittuja runoja Kullanhuuhtoja. Sonetteja. WSOY 1934 (teosta painettu 1200 numeroitua kappaletta) Unhoituksen maa. WSOY 1937 Turhuuden mylly, 1938, miete- ja tunnustuskirja[2] Unhon kukka. WSOY 1944 Tie ja vaeltaja. WSOY 1945 Runoja. Valikoima laajasta tuotannosta. WSOY 1947 Korpien takaa. WSOY 1948 Veräjäpuu. WSOY 1952 Tikan kannel. WSOY 1958 Puut ajattelevat. WSOY 1967 Kiurun portaat. WSOY 1971 Siintää himmeyden metsät. WSOY 1975, ilmestyi postuumisti (ISBN 951-0-07221-4). Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Vuorela, Einari Subject The topic of the resource Keuruu -- Jukojärvi kirjallisuus Description An account of the resource Henkilökuva Keuruun omasta runoilijasta. Creator An entity primarily responsible for making the resource Vääriskoski, Orvokki Source A related resource from which the described resource is derived https://www.keuruu.fi/asukkaat/liikunta-ja-vapaa-aika/kulttuuri-vapaa-aika/einari-vuorela-runopalkinto Rainio, Jussi 1964 “Einari Vuorelan kymmenvuotiskaudet,” DIGI - Yleisten kirjastojen digitoimaa aineistoa, viitattu 19. heinäkuuta 2017, https://digi.kirjastot.fi/items/show/120714. Riihimäki, Lea, “Einari Vuorelan sävelletty runous,” DIGI - Yleisten kirjastojen digitoimaa aineistoa, viitattu 19. heinäkuuta 2017, https://digi.kirjastot.fi/items/show/121109. Riihimäki, Lea 1999: Kirjailija Laura Soinne-Vuorela. Korpirastaan kotikylä Jukojärvi,. Toimittanut Liisa Lappi. Jukojärven kylätoimikunta, 152–153. Riihimäki, Lea 1999: Runoilija- opettaja Einari Vuorela. Korpirastaan kotikylä Jukojärvi. Toimittanut Liisa Lappi. Jukojärven kylätoimikunta, 145–151. Tuulentuvan räystään alla. Pieni peili Einari Vuorelan ja Laura Soinne-Vuorelan aikaan ja elämään 2004. Einari Vuorelan seura. Villan kauppias. Einari Vuorelan kokoelmien ulkopuolelta koottuja runoja 1994. Einari Vuorelan seura. Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Linkkejä muualle Subject The topic of the resource www-sivustot elektroniset julkaisut Description An account of the resource Muualla netissä olevia artikkeleita, sivuja ja sivustoja, jotka liittyvät keuruulaiseen kulttuuriperintöön. Website A resource comprising of a web page or web pages and all related assets ( such as images, sound and video files, etc. ). Local URL The URL of the local directory containing all assets of the website http://www.sslty.fi/julkaisut/suomenselan-linnut--lehden-arkisto/?kirjoittaja=&hakusanat=keuruu&tapaus=haku Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Suomenselän Linnut -lehden arkisto Subject The topic of the resource Suomenselkä linnut luonto Description An account of the resource Linkki Suomenselän Linnut -lehden arkistohakuun, josta hakusanalla Keuruu löytyy satakunta juttua viidenkymmenen vuoden ajalta. Keuruulaiset lintuharrastajat ovat olleet aktiivisia kirjoittajia ja Suomenselän Lintutieteellisen yhdistyksen kantavia voimia. Creator An entity primarily responsible for making the resource Keurusseudun Luonnonystävät ry Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Linkkejä muualle Subject The topic of the resource www-sivustot elektroniset julkaisut Description An account of the resource Muualla netissä olevia artikkeleita, sivuja ja sivustoja, jotka liittyvät keuruulaiseen kulttuuriperintöön. Website A resource comprising of a web page or web pages and all related assets ( such as images, sound and video files, etc. ). Local URL The URL of the local directory containing all assets of the website https://www.sll.fi/keski-suomi/keurusseutu/tutkimus/linnut/jutut Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Artikkeleita Keurusseudun linnuista Subject The topic of the resource Keurusseutu luonto linnut artikkelit (julkaisut) Description An account of the resource Keurusseudun Luonnonystävien kirjoittamia artikkeleita seudun linnustosta ja lintuhin liittyvästä tutkimuksesta. Creator An entity primarily responsible for making the resource Keurusseudun Luonnonystävät ry Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Linkkejä muualle Subject The topic of the resource www-sivustot elektroniset julkaisut Description An account of the resource Muualla netissä olevia artikkeleita, sivuja ja sivustoja, jotka liittyvät keuruulaiseen kulttuuriperintöön. Hyperlink A link, or reference, to another resource on the Internet. URL https://www.sll.fi/keski-suomi/keurusseutu/yhdistys/keurusseudun-luonto-lehti-1 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Keurusseudun Luonto -lehti Subject The topic of the resource Keurusseutu luonto aikakauslehdet Description An account of the resource Linkin takaa voit ladata Keurusseudun Luonnonystävien julkaisemia Keurusseudun Luonto -lehtiä. Lehti sisältää paljon Keuruusta kirjoitettua. Sähköisenä niitä on netissä vuodesta 2006. Lehteä julkaistaan noin viiden vuoden välein. Se on katsaus mm. paikallisten luontotutkimusten tuloksista ja yhdistyksen toiminnasta. Lokakuussa 2015 ilmestynyt Keurusseudun Luonto nro 7 oli yhdistyksen 40-vuotisjuhlajulkaisu. Creator An entity primarily responsible for making the resource Keurusseudun Luonnonystävät ry https://keuruunveraja.fi/files/original/1ca93079d31d81791c19d59703389ffc.jpg 433609d43c5f5cb3ef048c359f521d6c https://keuruunveraja.fi/files/original/aff691ba8220bb8605eda39bb7715e80.jpg 8662a3025fb90f9d75c6ee1748456a28 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Lauri Permikankaan tarinoita ja kuvia Description An account of the resource Kokoelma sisältää Keuruun Valkealahden kylällä syntyneen Lauri Permikankaan kirjoittamia tarinoita ja valokuvia hänen kotialbumistaan. Tarinat käsittelevät erityisesti maa- ja metsätaloutta 1940- ja 50-luvuilla sekä paikallisia ihmisiä ja tapahtumia. Creator An entity primarily responsible for making the resource Permikangas, Lauri Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document 1940 – 1950 luvuilla metsätyöt olivat vielä miesten suorittamia pokasahalla ja tukkipuut justeerilla. Lähikuljetus hevosella pitkälti talvella jäälle mistä eteenpäin tehtaille ja sahoille. Tuo työ oli varsin rasittavaa ja voimia kysyvää niin miehille kuin hevosillekin. Talvet olivat varsin lumisia. Loka- marraskuussa satoi useimmiten lumen. Niinpä ajotyöhönkin päästiin jo ennen joulua. Pieniltä tiloilta miesten piti lähteä ansaitsemaan rahaa. Ei muuta työtä ollut savotat kutsuivat. Hevoset olivat syksyllä hyvässä kunnossa. Laitumilla oli ollut hyvin ruokaa, joten ne jaksoivat talven tultua vetää tukkikuormia ja pinotavaraa laaniin. Sitä sitten riitti kevääseen saakka. Metsäyhtiöiden työnjohtajat antoivat hevosmiehille palstat, joilta ajomatkat saattoivat olla monta kilometriä sellaiselle järvelle, josta ne voitiin uittaa tehtaille. Kun palsta oli saatu, piti ensin saada tie rantaan auki. Tiet oli suunnattu niin että ne kiersivät suuremmat ylä- ja alamäet. Molemmat olivat vaikeita. Ylämäkeen ei hevonen jaksanut vetää isoa kuormaa ja alamäessä kuorma painoi niin paljon, jotta hevonen ei pystynyt jarruttamaan. Alkutoimet kun oli saatu tehtyä niin, sitten täytyi suunnitella miten, palstalta saatiin puut parhaiten kyytiin, miten ajo suoritettiin. Tiet piti suunnitella niin, että valmiin tien varressa oli lisättävää, jotta saatiin tarpeeksi iso kuorma. Umpihangesta kun kokonaista kuormaan ei saanut kulkemaan. Tässä kysyttiin ajomiehen ammattitaitoa, jotta kuorma saatiin nopeasti metsästä ja säästettiin hevosta liialta rasitukselta. Siirtoja metsässä tien varteen tuli välttää mahdollisimman paljon. Se ei tiennyt kuin ylimääräistä työtä ja ajan kulumista hukkaan. Aamulla täytyi hevonen ruokkia ennen savottaan lähtöä. Oli annettava hyvää kuivaa heinää ja lisäksi apetta. Kauraa jotta hevosella voimat riittäisivät päivän työhön. Oli sitten pakkanen tai pyry, niin matkaan piti lähteä. Rokulia ei juurikaan pidetty eikä se olisi ollut juuri mahdollista, sillä kevät koitti yllättävän pian ja savotta silloin saattoi jäädä kesken. Oli vielä hämärää, kun metsään kerittiin, mutta kun illalla oli katsonut valmiiksi mistä aamulla kuorman saa helposti, aikaa ei kulu turhaan katseluun. Sekin oli taitoa, jos laaniin lähtiessä katsoi mistä seuraavan kuorma otetaan. Metsään palattua uusi kuorma syntyi nopeasti ja työ joutui. Ei se kuitenkaan käynyt aina niin kuin oli suunnitellut. Metsässä oli kantoja lumen alla piilossa joihin voi reki juuttua kiinni. Hevonen voi tuolloin riuhtaista valjaat rikki ja sitten ollaankin pulassa. Lumihangessa rekeä käännettäessä saattoi aisa katketa ja niinpä on tehtävä uusi aisa puusta. Siinä saattoi kulua aikaa ennen kuin se valmistui. Kuitenkin jatkamaan päästiin, mutta yksi kuorma jäi välistä pois. Hevoselle annettiin kuormaa purettaessa syötäväksi heiniä ja välillä pääpussista kauroja. Hevonen täytyi pitää hyvässä kunnossa, jotta se jaksoi koko talven vetää kuormia. Keli myös aiheutti milloin voi ajaa isompia kuormia tai milloin täytyi kuormaa keventää. Kovalla pakkasella luisto oli huono. Reen alta kuului vain narina, kun pakkanen jarrutti. Tukkia ajettaessa laanissa ne oli aseteltava teloihin mieluiten latvapäät samaan suuntaan ja ylempi tela puolimetriä tyveen päin, jotta mittamiehet saattoivat lukea ne paremmin. Suurien tukkien kääntäminen vain ei tahtonut onnistua yhdeltä mieheltä. Vihtori Permikankaalle oli pikkupomo sanonut asiasta, kun tukin päät ei ollut suorissa riveissä. Hän sanoi: – Kun metsänhoitaja tulee, niin se nuhtelee sinua. Näinhän siinä kävi, että nuhteet tuli. Vihtori loihe kysymään metsänhoitajalta: – Vieläkö ne Kolhon sahan portilla ovat suorissa riveissä uiton jälkeen? Epäilen. Ja ei kai se ole tarpeenkaan-. Tästä metsänhoitaja suuttui ja miltei antoi ajurille lopputilin, mutta uusia miehiä ei niin vain saatu. Ylpeys oli nieltävä, vaikka kuinka kismitti. Puukauppaan se kuitenkin vaikutti, sillä tähän yhtiöön ei Vihtorin puita ostettu. Tällaista tällä kertaa muistilonkeroista kaivettuna. Itsekin tuota hevosta savotoilla ohjastanut, mutta ajat siinäkin ovat muuttuneet. Ajomatkat minun aikanani olivat lyhyitä. Puita siirrettiin tienvarteen, josta ne autolla kuljetettiin tehtaalle. Näistä toiste lisää. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Metsätöistä Subject The topic of the resource metsätyö hevonen muistelu savotat Description An account of the resource Lauri Permikangas kertoo talvisista metsätöistä 1940-1950-luvuilla. Creator An entity primarily responsible for making the resource Permikangas, Lauri Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto https://keuruunveraja.fi/files/original/b6b7066107d9a0a5d3dbe6eb853a87ab.jpg 69f8b37dbe33bf8cc007d15cf86b0f3a Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Lauri Permikankaan tarinoita ja kuvia Description An account of the resource Kokoelma sisältää Keuruun Valkealahden kylällä syntyneen Lauri Permikankaan kirjoittamia tarinoita ja valokuvia hänen kotialbumistaan. Tarinat käsittelevät erityisesti maa- ja metsätaloutta 1940- ja 50-luvuilla sekä paikallisia ihmisiä ja tapahtumia. Creator An entity primarily responsible for making the resource Permikangas, Lauri Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document Peruna oli entisaikaan eräs pääruoka-aineista. Sitä hyödynnettiin monella eri tavalla ruuanvalmistuksessa. Sitä keitettiin kuorineen ja kuorittuna. Sitä käytettiin leivässäkin. Piirakat siitä tuli oivallisia, puhumattakaan imelletystä perunalaatikosta se vasta oli hyvää. Sitä tehtiin usein kuin leivinuunia lämmitettiin. Talvella sitä lämmitettiin usein, kun siitä saatiin huoneisiin lämmintä. Perunan nostosta minun piti tässä tarinoida. Syksyllä perunannosto oli selälle käypää työtä. 1940-luvulla perunaa kaivettiin useimmiten ainakin pienemmissä paikoissa seuraavasti. Perunapenkki ajettiin halki sahroilla. Siitä noukittiin näkyviin tulleet perunat pois. Sen jälkeen kaivaminen tehtiin niin kutsutuilla latikoilla. Se oli sellainen puusta tehty pitkävartinen, jossa oli alapäässä pieni lapa tai joku siihen verrattava. Sillä sai työskennellä pystyssä, selkä ei rasittunut niin paljon. Sillä vedettiin multaa sivuun, kun peruna löytyi, se siirrettiin lavalla taaksepäin. Kun penkki oli näin kaivettu, kerättiin perunta pois ensin koppaan, sitten laatikoihin joilla ne vietiin kellariin tai jos ei ollut kellaria niin sitten perunakuoppiin jotka oli valmistettu maahan. Kaikilla ei ollut kellareita, mutta jonnekin perunat piti saada säilöön, jotta eivät paleltuisi talvella. Kerätessä pellolta usein oli kaksi astiaa, sillä ihan pienetkin perunat kerättiin ja ne syötettiin karjalle. Varsinkin sioille keitettynä ne olivat oivallista ruokaa ennen teurastusta. Tästä perunankaivukin alkoi kehittyä eteenpäin. Seuraava askel kohti uutta oli niin sanotun kouran tulo perunankaivuun. Se oli metallista tehty useimmiten kolme piikkinen, johon pantiin puuvarsi. Sillä saatiin mullasta seulottua perunat helpommin esiin. Piikit siinä ei saanut olla teräviä, sillä ne olisivat helposti vioittaneet mukuloita ja näin ne olisivat pilaantuneet varastossa. Kouralla oli helpompi saada varret irti maasta kuin latikalla. Jos vielä sattui olla rikkaruohoja perunapenkissä, niin nekin oli helpompi repiä kouralla irti. Suuremmissa taloissa oli jo perunankaivukoneita, johon kehitys oli menossa pienemmissäkin taloissa. Heidän täytyi vain ostaa se porukalla, sillä heillä ei varat riittäneet ikiomaan koneeseen. Näin näissä taloissa kaivettiin perunat porukalla siirtyen talosta toiseen. Noukkimassa kun tarvittiin väkeä enemmän, jotta työ joutui. Samalla voitiin olla toisten seurassa ja vaikkapa juoruta kylän asiat. Kone oli sellainen, jota hevoset vetivät ja takana oli propelli, joka levitti mullat ja perunat pellolle. Joka penkin jälkeen perunat poimittiin pois. Sitten ajettiin seuraava penkki ja näin tuli peruna kaivettua. Entisaikaan oli tapana järjestää myös perunankaivu talkoita. Sana kiertämään kylälle, että silloin kaivetaan siellä perunaa talkoilla. Väki kokoontui päivällä taloon ja perunankaivu saatettiin aloittaa. Välillä juotiin pullakahvit ja taas työ jatkui, kunnes peruna oli kaivettu. Sattui kerran, että urakka oli vähän liian suuri ja ilta koitti. Tuli pimeä ja kun viimeisiä kaivettavana oli mustaa perunaa niin koppaan ei kovin paljon perunoita tullut. Oli näes pilvinen ja sumuinen ilta niin perunoita ei juurikaan nähnyt. Tässä eräänlaista tarinaa entisaikaan perunan kaivusta. Siitä lienee paljonkin erilaisia juttuja, mutta ei nyt tullut mieleen parempia. Kuitenkin tuo syksyn eräs selkää eniten rasittava työ on näin ollen saatu sekin valmiiksi. Näin ollen tuo vanhan kansan sanonta toteutui kirjaimellisesti. – Nauriit kuoppaan ja mummot pirttiin Mikkelinpäivältä. Näin se tapahtui ja oli pakkokin, sillä entisaikaan talvet saattoivat tulla jo melko varhain. Ainakin pakkasta oli syksyllä jäädyttäen maat ja mannut. Saatiin hyvä talven pohja, kuten ennen sanottiin. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Perunannosto Subject The topic of the resource maanviljely peruna Valkealahti muistelu Description An account of the resource Lauri Permikangas muistelee perunannostoa ja viljelytapojen kehittymistä 1940-luvulta alkaen. Kuvassa Vihtori Permikangas ja Purje-hevonen 1950-luvun lopussa. Kuvaaja ei tiedossa. Creator An entity primarily responsible for making the resource Permikangas, Lauri Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Linkkejä muualle Subject The topic of the resource www-sivustot elektroniset julkaisut Description An account of the resource Muualla netissä olevia artikkeleita, sivuja ja sivustoja, jotka liittyvät keuruulaiseen kulttuuriperintöön. Hyperlink A link, or reference, to another resource on the Internet. URL <p>https://www.riihonmajatalo.fi/tuli-joka-ei-sammu/</p> Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Riihon Majatalon tarinaa Subject The topic of the resource kyläkoulut leirikeskukset maaseutuelinkeinot maatilat Riiho Keuruu -- Haapamäki Description An account of the resource Entisen Riihon koulun, nykyisen Riihon majatalon tarinaa yrittäjien kirjoittamassa blogissa. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Henkilögalleria Description An account of the resource Kokoelmassa on pienoiselämäkertoja keuruulaisista merkkihenkilöistä. Henkilö Biografia Lyhyt kuvaus henkilön elämästä ja teoista Kutsumanimeltään Pilli-Hermanni, joka oli kuuluisa hääsoittaja. Hän soitti klarinettia ja lauloi, riimitteli ja sävelsi näkemiään ja kokemiaan asioita. Pilkkalauluja hän kirjoitti sukulaisistaan ja korkeamman säädyn edustajista, kuten papistosta. Saxbergin arkkiveisut käsittelivät myös ajankohtaisia aiheita kuten postiryöstäjä Hallin Jannea, erilaisia onnettomuuksia, katovuosia ja Venäjän–Japanin sotaa. Kuuluisin Pilli-Hermannin runo lienee Laulu Wiinasta, Oluesta ja Kahweesta, joka käsittelee kieltolakia 1866. Hän kulki kiertolaisena talosta taloon ja loppuvuosinaan hän asui Laiskala-nimisessä torpassa. Hän ei kannattanut yleisiä lakeja ja rajoituksia. Kirkonkirjoihin hän jäi lukuisista sakko-, raippa- ja vankeustuomioistaan. Elinvuodet Syntymä- ja kuolinvuosi 1830-1909 Muuta merkittävää Tähän voi lisätä jonkun muun merkittävän tiedon henkilöstä Pilli-Hermannin klarinetti on nykyisin Kansallismuseon kokoelmissa. Viulupelimanni Emilia Lajunen (s. 1979) on äitinsä puolelta suoraan viidennessä polvessa Herman Saxbergin jälkeläinen. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Saxberg, Herman (Pilli-Hermanni) Subject The topic of the resource pelimannimusiikki Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Henkilögalleria Description An account of the resource Kokoelmassa on pienoiselämäkertoja keuruulaisista merkkihenkilöistä. Henkilö Biografia Lyhyt kuvaus henkilön elämästä ja teoista Veikko Korpinen oli ammatiltaan seppä. Hän oli syntynyt Multialla ja asui myöhemmin Keuruulla. Hänen soittiminaan olivat huuliharppu ja mandoliini, Hän saavutti noin 40 palkintoa kansansoittokilpailuista, Korpinen toimi Keurusseudun pelimannien puheenjohtajana vuosina 1972-1992. Veikko oli varsinainen sanaseppä, riimittelijä ja humoristinen soittaja ja pelimannihengen ylläpitäjä.Hänelle on myönnetty Suomen Kansanmusiikkiliiton Hopeinen ansiomerkki 1990, Pilli-Hermannin arvonimi 1990 ja Antin malja vuonna 1998. Elinvuodet Syntymä- ja kuolinvuosi 1926-2012 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Korpinen, Veikko Subject The topic of the resource pelimannimusiikki kansansoittajat Creator An entity primarily responsible for making the resource Reijonen, o.s. Aho, Riitta Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Henkilögalleria Description An account of the resource Kokoelmassa on pienoiselämäkertoja keuruulaisista merkkihenkilöistä. Henkilö Biografia Lyhyt kuvaus henkilön elämästä ja teoista Oiva Aho oli maanviljelijä ja viulupelimanni Suonsyrjästä. Oiva oli oppinut soittotaitonsa Aapo ja Leo Saviojalta. Oiva soitti 1920-30 -luvun talkoissa, häissä ja iltamissa. Varsinaiselta ammatiltaan Oiva Aho oli maanviljelijä Purolan perällä Aholassa. Kesäisin hän oli lisäksi töissä rakennuksilla. Sota-aika toi katkoksen soittoharrastukseen ja viulua tuli soitettua vain lomilla. Sodan jälkeen alkoivat sitten kansansoittokilpailut. Niissä pelimannit soittivan ensin kilpailunsa ohjelmana ja lopuksi oli tanssia paikalla olleiden pelimannien tahdissa. Kansansoittokilpailuista Oiva Aho keräsi yli 50 palkintoa. Oiva Aho oli merkittävä kansanmusiikin tallentaja. Hän soitti Kansanmusiikin nauhoitearkistoihin useita kymmeniä kappaleita. Keurusseudun pelimanneissa hän soitti sen perustamisesta, vuodesta 1971 saakka. Hänelle on myönnetty Suomen Kansanmusiikkiliiton kultainen ansiomerkki 1986. Elinvuodet Syntymä- ja kuolinvuosi 1906-1988 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Aho, Oiva Subject The topic of the resource pelimannimusiikki kansansoittajat Keuruu--Lankkua Creator An entity primarily responsible for making the resource Reijonen, o.s. Aho, Riitta Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Henkilögalleria Description An account of the resource Kokoelmassa on pienoiselämäkertoja keuruulaisista merkkihenkilöistä. Henkilö Biografia Lyhyt kuvaus henkilön elämästä ja teoista Antti Autio asui sekä Keuruulla että Petäjävedellä. Hän soitti huuliharppua, 5-rivistä harmonikkaa, kornettia, tuubaa, kontrabassoa ja kitaraa. Hän oli ollut perustamassa Keski-Suomen Kansansoittajia vuonna 1960, Keurusseudun ja Petäjäveden pelimanneja, Läntisen Keski-Suomen musiikkileiriä ja Keuruun Soittajapoikia. Autio kirjoitti runsaasti kulttuurihistoriallisia lehtijuttuja myös kansansoittajista. Hänelle myönnettiin kansanmusiikin editämisestä Antin malja 1988, Paikallislehtien Liiton Antti-patsas ansioista lehdenteon saralla 1984, Suomen Kansanmusiikkiliiton kultainen ansiomerkki 1994 ja Keski-Suomen Kansanmusiikkiyhdistyksen kultainen ansiomerkki ja kunniapuheenjohtajan arvo vuonna 2000. Elinvuodet Syntymä- ja kuolinvuosi 1924-2017 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Autio, Antti Subject The topic of the resource pelimannimusiikki kansansoittajat Creator An entity primarily responsible for making the resource Reijonen, o.s. Aho, Riitta Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Henkilögalleria Description An account of the resource Kokoelmassa on pienoiselämäkertoja keuruulaisista merkkihenkilöistä. Henkilö Biografia Lyhyt kuvaus henkilön elämästä ja teoista Lempinimeltään Savi-Leku, jonka soitin oli viulu. Hän aloitti soittoharrastuksen 6-vuotiaana. Savioja opiskeli 1920- luvun lopulla Helsingin konservatoriossa viulunsoittoa, mutta opinnot keskeytyivät. Hän oli mukana myös Sirkus-ryhmässä. Hän osallistui usein kansansoittokilpailuihin ja yleensä voitti sarjansa. Leo soitti kylän raitilla, hienoston kutsuilla, talkoissa, iltamissa, tansseissa ja häissä. Isä Aapo Savioja oli myös viulupelimanni. Savioja soitti kauniisti, notkeasti ja puhtaasti viuluaan. Hän soitti jopa kahta viulua yhtäaikaisesti; toinen viulu oli tuettu tuolille polvien eteen, jousi polvien väliin. Hän osasi soittaa viulua myös selkänsä takana. Leo antoi soitonoppia myös naapurissa asuneille Ahon veljeksille, joista Oiva Aho on soittanut Kansanperinnearkistoon useita Saviojalta oppimiaan kappaleita. Leo Savioja löytyi surmansa saaneena Haapamäeltä vuonna 1962, mutta tapahtumat ovat jääneet ratkaisua vaille. Elinvuodet Syntymä- ja kuolinvuosi 1899-1962 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Savioja, Leo Subject The topic of the resource kansansoittajat pelimannimusiikki Haapamäki Creator An entity primarily responsible for making the resource Reijonen, o.s. Aho, Riitta https://keuruunveraja.fi/files/original/d541f355bce2a217ef2122d88faeaf48.jpg 218e8b3757f03243b8d654acd74d6b7d Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Henkilökuntaa vanhan sairaalan pääoven edessä kesällä 1959 https://keuruunveraja.fi/files/original/ceb95b9dbc100f565d54a10366cccc79.pdf ef370351bd67fedf2cceb23422d56a15 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Digitoidut kirjat Description An account of the resource Digitoitujen kirjojen kokoelma sisältää alun perin painettuna julkaistuja kirjoja ja muita teoksia, jotka on digitoitu pdf-muotoon. Kokoelmassa on sekä keuruulaisten tekijöiden kirjoittamaa kaunokirjallisuutta että Keuruuta käsitteleviä tietokirjoja ja artikkeleita. <br /><br />Kaikki teokset ovat joko tekijänoikeusvapaita, tai niiden uudelleenjulkaisuun on saatu lupa alkuperäisten kirjoittajien oikeudenhaltijoilta. Jälkimmäisessä tapauksessa tämä on aina mainittu teoksen kuvauksessa.<br /><br />Tätä e-kirjojen kokoelmaa kartutetaan yhteistyössä Projekti Lönnrotin (<a title="Projekti Lönnrotin" href="http://www.lonnrot.net/" target="_blank" rel="noreferrer">http://www.lonnrot.net/</a>) kanssa Digitoitu teos Tähän kokonaiset digitoidut kirjat tiedostoliitteinä, metatietokenttiin lyhyt kuvaus teoksesta. Teoksen kuvaus Lyhyt kuvaus digitoidusta teoksesta Julkaisuun on koottu kolmentoista eri kertojan muistoja keuruulaisesta terveyden- ja sairaanhoidosta. Ajallisesti muistot ulottuvat 1930-luvulta 1960-luvulle. Kuvassa henkilökuntaa vanhan kunnansairaalan pääoven edessä kesällä 1959. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Tarinat talteen Subject The topic of the resource terveydenhoito sairaanhoito lääkärit terveydenhoitajat sairaanhoitajat kätilöt sairaalat neuvolat muistelu Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Date A point or period of time associated with an event in the lifecycle of the resource 1997 Contributor An entity responsible for making contributions to the resource Keuruun—Multian terveydenhuollon kuntayhtymä, kulttuurivuoden toimikunta Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Muistoja ja dokumentteja entisajan elämästä Description An account of the resource Tässä kokoelmassa on yksityishenkilöiltä käyttöön saatuja muistelutekstejä ja aikalaisdokumentteja, kuten kirjeitä ja kouluaineita. Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document Hiihtokilpailut Keuruulla oli hiihtokilpailu 4. päivänä maaliskuuta. Aamulla lähdin asemalle kello 9. Kaikki kilpailun osanottajat olivat saapuneet. Sidoimme kaikki sukset nippuun. Kirjoitin matkatavarakirjan ja laitoin osoitelaput suksiin. Maksun sai suorittaa Keuruun asemalla. Juna saapui. Nostimme sukset ”konnarin vaunuun” ja nousimme itsekin. Keuruun asemalta lähdimme kansakoululle. Siellä pojat rasvasivat suksiaan. Veikko S. kanssa kävin katsomassa sisällä. Sitten veimme sukset sisälle ja rasvasimme ne. Kilpailu alkoi kello 11. Opettaja Martti Haapamäki jakoi kangaslaput, joissa oli numerot. Numerokseni tuli 21. Kun kaikille oli jaettu, lähdettiin ulos. Kului muutama minuutti ennen kuin tuli minun vuoroni. Kilpailijat lähtivät puolen minuutin väliajoin. Edessäni lähti poika, joka näytti kovalta menijältä. Jännittyneenä odotin, kun lähettäjä sanoi: ”Paikoilleen, valmiina, nyt!” Lähdin hyvää vauhtia. Alava pelto oli edessäni. Se meni nopeasti. Edellä menevä oli jo hyvän matkaa edelläni. Päästyäni pellon alalaitaan, vilkaisin taakseni, sieltä tuli n:ro 22 tavallista vauhtia. Maantielle tultuani menin kovempaa. Latu kulki maantietä noin 400 m. Sitten se kääntyi metsään. Loiva nousu ja sitten mäki, joka vei järvelle. Jyrkkä nousu vei tielle. Latu kulki hetken matkaa tien viertä ja poikkesi taas metsään. Pitkän nousun jälkeen tuli jyrkkä alamäki, josta päästiin maantielle. Tiellä numerosta 19 edelle. Siis kaksikymmentä oli mennyt siitä edelle. Oli lyhyt matka maaliin ja otin loppukirin. Saatuani sukset jalasta menin ”vesikahville” luokan vieressä olevaan huoneeseen. Pulla ja kuuma vesi virkistivät. Menin katsomaan, kuinka muut pojat saapuvat maaliin. Kauko saapui vähän väsähtäneenä. Kalevi sitä vastoin tuli virkeänä ja hiihti reippaasti lopun. Veikko S. tuli myös reippaammin, mutta hänellä aukesi side aina. Sen kiinni laittaminen vei aikaa. Sitten lähtivät tytöt. Kun he olivat hiihtäneet, menimme luokkaan. Kesti noin tunnin, ennen kuin palkintotuomarit olivat laskeneet tulokset. Opettaja Haapamäki luki tulokset ja konstaapeli Punnonen jakoi palkinnot. Isojärven koulu sai poikien kiertopalkinnon. Asunnan koulu sai tyttöjen kiertopalkinnon. Sitten lähdimme asemalle viemään suksia matkatavaraksi. Matkatavarakonttorissa oli siskoni miehen veli, Eino Hannula, vuorossa. Juttelin hänen kanssaan kauan. Sitten menin Veikko S. kanssa ostamaan elokuvaliput. Jäimme odottamaan kuvan alkamista. Se alkoi kello 5. Menimme heti, kun pääsi ja saimme istumapaikan edestä, vaikka meillä ei ollut paikkalippuja. Kuvan nimi oli ” Vain viisi palasi”. Se oli jännä kuva. Kello 7 kuvat loppuivat. Menimme kahdestaan syömään Keski-Suomen ravintolaan. Sitten menimme asemalle junaa odottamaan. Kuulimme, että juna oli myöhässä kolme tuntia. Mutta pian kului ilta. Kun juna tuli, menimme junaan. Katsoin, että sukset varmasti tulivat junaan. Sitten nousin itsekin. Juna kulki hitaasti, mutta kun oli lukemista, niin aika kului nopeasti. Huttulassa erotimme sukset ja lähdimme kotiin. Kilpahiihtopäivä oli hauska päivä. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Hiihtokilpailureissu kirkonkylälle 1940-luvulla Subject The topic of the resource hiihtolajit kilpailut Kansallispirtti rautatieliikenne koululaiset Haapamäki, Martti Description An account of the resource Veikko Kinnusen kertomus koulupojan hiihtokilpailupäivästä Keuruun kirkonkylässä 1940-luvulla. Creator An entity primarily responsible for making the resource Kinnunen, Veikko Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Eeva-Liisa Honkasen kokoamaa aineistoa Koillis-Keuruulta Subject The topic of the resource Keuruu Keuruu -- Asunta Keuruu -- Huttula Description An account of the resource Eeva-Liisa Honkasen kokoamaa aineistoa Asunnalta ja Huttulasta Creator An entity primarily responsible for making the resource Honkanen, Eeva-Liisa Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document Sotakesä Oli ollut rauhallisempaa rintamilla, kunnes vihollinen hyökkäsi kesäkuun 9 p:nä ap. Heti alkoi jännittyneisyys. Pian rupesi kulkemaan evakkojunia. Alkoi tulla suruviestejä enemmän kuin ennen. Junia keskeytettiin ja ne myöhästyivät useita tunteja. Suomalaisten täytyi perääntyä yhä rintamalla. Lomalla olevien miesten lomat loppuivat. Heidän täytyi lähteä joukkoihinsa. Uutisissa kerrottiin, että taas oli luovutettu se ja se paikkakunta. Kunnes eräänä jo kerrottiin, että Viipurissa on kovat taistelut. Suomalaiset taistelivat sitkeästi, mutta raskain tappioin heidän täytyi vetäytyä. Viipurin pohjoispuolella taisteltiin ankarasti. Antrean eteläpuolella oli veljeni taisteluissa. Mutta ei hän kaatunut. Kun sitten eräänä aamuna heräsin, oli Erkki lomalla. Kun hän oli lomalla, tuli aselepo ja vähän ajan perästä rauha. Mutta millainen rauha, Venäjä vaati Suomelta maa-alueita, lentokenttiä, sotalaivat kaikki, rahaa dollareina 300 milj. ja y.m. Sitten oli saksalaisten poistuttava Suomesta. Etelä-Suomesta he poistuivat suosiolla. Mutta pohjoisessa he rupesivat polttamaan kyliä ja siltoja. Nyt piti sotia Saksaa vastaan. Suomalaiset etenivät yhä pohjoisemmaksi. Mutta vieläkin siellä tapellaan. Saksalaiset rupesivat ottamaan panttivankeja ja uhkasivat tappaa heidät, ellei sotatoimia heitä vastaan lopeteta. Nyt on melkein kaikki vangit päässeet vapaaksi. Nyt ovat saksalaiset polttaneet Rovaniemen, ettei sen 700 rakennuksesta ole jäljellä 7 kymmentä. Mutta kyllä ne häviävät, sillä ei niitä ole niin paljoa siellä, että ne olisivat voittamattomia. Sankarihautajaisissa Olin sankarihaudalla Keuruulla. Siellä haudattiin monta isänmaan puolustajaa. Täältä Huttulasta oli kaatunut Veikko Kuukkanen. Haudalla ammuttiin kunnialaukauksia. Kunkin sankarin osalle ammuttiin kolme laukausta. Pian kului aika ja juna saapui myös pian. Se kulki nopeasti, kun oli pikkuisen myöhästynyt. Kun tulimme kotiin, söin heti. Illalla menimme Kuukkaseen. Äiti, isä ja minä. Siellä oli jo vieraita korviketta juomassa. Siellä oli hyvää pullaa ja kakkua. Viivyimme siellä pari tuntia. Miehet menivät katselemaan ulkorakennuksia. Minä menin heidän kanssaan. Siellä oli eräs toinen poika, jonka kanssa pian tutustuin. Pian lähdimme pois. Kuukkasilta oli kaatunut ainoa poika. Kotiuttamisaikana Nyt on sota loppunut Suomen kohdalta. Miehet palaavat sotatoimista. Junissa ei saanut paljon siviilimatkustajia olla. Junat myöhästyivät. Tänne Huttulaankin tuli miehiä kotiin. Joka paikassa pidettiin ja pidetään kotiuttamisjuhlia. Niissä miehet otetaan ystävällisesti vastaan. Siellä on jumalanpalveluksia ja sitten tarjotaan korviketta ja virvokkeita. Kotirintamalla ei nyt ole työn puutetta. Mutta ei tahdo olla työpaikkoja kaikille. Mutta ehkäpä ne työolot järjestyvät aikanaan. Monella miehellä ei ole juuri ollenkaan omia vaatteita, siksi valtio antaa heille asetakin, lakin, housut ja kengät. Pitkä lupa Itsenäisyyspäivän jälkeen saimme pitkän loman, melkein koko viikon. Keskiviikkona alkoi ja seuraavalla viikolla tiistaina loppui. Itsenäisyyspäivänä menin ensin Haapamäelle siskon luo. Saara-siskoni lähti mukaan. Menimme sinne kymmenen junalla aamulla. Mailis-siskollani on pieni poika. Ei vielä vuodenkaan vanha. Poika on aina iloinen ja leikkisä. Kahdentoista junalla tulimme Keuruulle. Menimme Kansallispirtille sotilaiden vastaanottojuhlaan. Ihmisiä oli salissa niin paljon, että täytyi tunkemalla tunkeutua sinne. Esittäjän ääntä kuului, mutta ei näkynyt häntä. Juhlaa kesti melkein klo 5 asti. Sitten tarjoiltiin korviketta pullan kera. 5:deltä alkoivat elokuvat. Kuvan nimi oli ”Miesmalli”. Se oli kiva kuva. Kun se loppui, menimme asemalle. Siellä tapasin tuttuja poikia, joiden kanssa juttelin. Juna oli myöhässä. Mutta pian kului aika jutellessa. Juna saapui ja puolen tunnin kuluttua olimme Huttulassa. Juoksin kotiin ja heittäydyin uupuneena vuoteelle. Rauhan tultua Euroopassa on tullut rauha ja sota on päättynyt. Se on kestänyt jo viisi vuotta. Saksa on menettänyt paljon tässä sodassa. Taistelut on taisteltu. Kovimmat taistelut olivat Saksan alueella. He puolustivat maataan viimeiseen saakka. Saksalle tuli ankarat rauhanehdot. Saksalaisen sotaväen täytyi lähteä Tanskasta ja Norjasta. Eikä heitä paljon jää Saksaankaan. Saksan johtajat on vangittu tai teloitettu. Hitlerin, Göringin ja Dönitzin sanotaan kuolleen, mutta en tiedä, onko se totta. Dönitziä on ajettu takaa Alpeille asti. Kenraali Jodl allekirjoitti rauhansopimuksen Saksan puolesta. Kenraali Eisenhover allekirjoitti liittoutuneitten puolesta. Rauhasta täytyisi tulla lopullinen, sillä rauha rakentaa. Sota sortaa. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Sodan vaiheita ja elämää Keuruulla Subject The topic of the resource Huttula sota-aika Kansallispirtti Description An account of the resource Vuonna 1932 syntyneen Veikko Kinnusen ainekirjoituksia sodan ajalta. Niissä hän kertoo sodasta sen eri vaiheissa ja sen vaikutuksesta keuruulaisten elämään. Creator An entity primarily responsible for making the resource Kinnunen, Veikko Bibliografia Kirjallisuusluettelo Teoksen tiedot Tähän teoksen tekijä(t) jos on, nimeke, kustantaja ja julkaisuvuosi. Vanhan Lankkuan suku. Toim. Reino Niinimäki. Vanhan Lankkuan sukuseura, 1983. Lankkuan suku 2 : tietoja Lankkuan suvusta. Toim. Reino Niinimäki. Lankkuan sukuseura, 1997. Keuruulaisen Lankkuan suvun Ylä-Jouhtimäen sukuhaaran jälkeläisiä. Toim. Eeva-Liisa Honkanen, Matti Metsälä & Erkki Ohra-aho. Lankkuan sukuseura, 2005. Lankkuan suku 3 : Jouhtimäet Keuruun Suolahdelta. Toim. Kari-Matti Piilahti. Lankkuan sukuseura, 2009. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Sukukirjoja keuruulaisista suvuista Subject The topic of the resource suvut Keuruu Keuruu -- Haapamäki sukututkimus Lankkuan suku Murtomäen suku Välkyn suku Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Eeva-Liisa Honkasen kokoamaa aineistoa Koillis-Keuruulta Subject The topic of the resource Keuruu Keuruu -- Asunta Keuruu -- Huttula Description An account of the resource Eeva-Liisa Honkasen kokoamaa aineistoa Asunnalta ja Huttulasta Creator An entity primarily responsible for making the resource Honkanen, Eeva-Liisa Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document Elämäkertani Minä olen syntynyt Huttulassa Ampialan kylässä Keuruun pitäjässä. Minä olen syntynyt vuonna 1932 tuhatyhdeksänsataakolmekymmentäkaksi, kymmenes päivä huhtikuuta. Minun kotini on maantien varressa. Kotini on myös lähellä rataa. Minä tulin alakouluun vuonna 1940. Silloin oli opettajana Hanna Vuoriniemi. Hän oli hauska opettaja. Minä kävin alakoulua ensimmäistä luokkaa vain neljä viikkoa. Sitten kun tulin toiselle luokalle, oli opettajana Hilkka Pietilä. Sitä luokkaa minä kävin koko vuoden. Sitten tulin ylä-koulun ensimmäiselle luokalle. Ylä-koulussa oli paljon toisenlaista. Siellä tarvitsi näyttää kartalta ja oli paljon toisenlaisia laskuja. Sitten tulin toiselle luokalle. Kun on sota, niin se haittaa paljon, kun ei tahdo saada koulutarpeita. Mutta toivon, että pian tulisi rauha. Sokeripula Nyt on sokeripula. Jokaisella ihmisellä on sokerikortti. Sillä ei saa kuin niin vähän, ettei riitä omiksi tarpeiksi. Jos käy vieraissa jossain kylässä, niin täytyy ottaa itse sokeria mukaan. Täytyy säännöstellä, ettei menisi niin paljon sokeria. Meillä laitetaan pöytään sokerit, mutta pienitään pieniksi, ettei menisi kovin paljon. Mutta siltikin sitä menee paljon. Sokeripula johtuu sodasta. Eilinen juhla Eilen oli raittiusjuhla täällä koululla. Se alkoi kello yhdeltä. Ensin lauloimme ”Tervetultua talohon”. Olavi Ruokonen piti tervehdyspuheen. Lauloimme ”Työ Suomen hyväks` uhratkaamme”. Sitten Mirjam luki luvun ”Suomi raittiiksi”. Minä ja Santalan Veikko lauloimme ”Hei, hei, meitä poikia”. Maunuahon Jenny luki runon ”Siniseen sotaan”. Viimeksi lauloimme ”Kansalaismarssin”. Se oli hauska päivä. Seuraavalla kerralla järjestävät jatkokurssilaiset Raittiusjuhlan. Työn juhla Viime sunnuntaina oli täällä koululla työn juhla. Tulimme kello kolmetoista koululle. Ensin lauloimme ”Keski-Suomen kotiseutulaulun” Sitten Anna Mäkinen piti tervehdyspuheen. Lauloimme laulun ”Työ Suomen hyväks` uhratkaamme”. Maija Tukia luki runon. Sitten Tuovi Ylä-Jussila pakinoi. Pakinan nimi oli ”Hopiaa, hopiaa sitä olla pittää”. Sitten jatkokurssin tytöt lauloivat. Sitten opettaja puhui talkookesän työstä. Sitten hän jakoi palkinnot. Pojat esittivät laulun. Laulun jälkeen tytöt leikkivät. Lauloimme lopuksi ”Iske, iske, iske”. Siihen päättyikin juhla. Kotini valaistus Meillä on vähän valaistusta. Mutta sitä on käytettävä säästäen. Sitä on saatu kortilla. Ja sitä ei saa kuin puoli litraa. Se kuluu pian. Työt on tehtävä päivällä. Ja myöskin läksyt on luettava päivällä. Navetassa lypsetään lampun valossa. Mutta täytyy pitää hyvin pienellä. Se puoli litraa täytyy riittää yhdeksi kuukaudeksi. Meillä pidetään uunin luukkua auki, että tulisi vähän valoa sieltä. Päreitäkään meillä ei ole, että niistä olisi vähän apua. Siis täytyy käyttää säästäen, niin paljon kuin suinkin. Koulun alkaessa Koulu alkoi lokakuun 9 p:nä. Kun tulin koululle, oli siellä jo muutamia uusia oppilaita. Paikkakunnalta olevat koululaiset olivat kaikki. Pian soi kello ja menimme sisälle. Luokka tuli täyteen. Muutamain täytyi jäädä seisomaan. Mutta pian haettiin alaluokasta pulpetteja. Sitten opettaja puhui vähän kaikista asioista. Uskonnosta hän antoi läksyksi ”Johannes Kastajan syntymä”. Sitten saimme lähteä kotiin. Olin odottanut koulun alkamista, että saisi oppia vähän uutta. Ja että sekin vuosi menisi ohi ja että pääsisi koulusta pois. Kenkätilanne Kenkätilanne on nyt vaikea. Ei saa kenkiä muuta kuin kansanhuollon luvalla. Puukenkiä saa ilman lupaa ja myös paperikenkiä. Luvalla saa kumipohjaisia nahkakenkiä. Minä en saanut, kun minulla on lyhyt koulumatka. Minulla on isot kumisaappaat, jotka sain, kun lastasin Jyväskylän kaupungin halkoja toissa kesänä. On ne vähän isot, mutta kun laittaa renttua paljon, niin kyllä ne kelpaavat. Monella ei ole juuri minkäänlaisia kenkiä. Huonoista kengistä on paljon haittaa. Lapset eivät pääse kouluun, työmiehet eivät työhön eikä metsätöihin. Toivottavasti kenkätilanne piakkoin helpottaa. Onhan sitä jo tarpeeksi kauan kestänytkin. Nykyinen valaistus Näillä seuduilla, missä ei ole sähköä, on hyvin huono valaistus. Jokaisessa paikassa on kyllä karbiidilamppuja, mutta kansanhuolto ei anna karbiidilamppuja. Karbiidilamppuja on monenlaisia, kaupasta ostettuja ja omatekoisia. Meillä on omatekoinen. Isä teki sen jo monta vuotta sitten. Noin viisitoista sm korkean ja noin 6 sm läpimitaltaan olevan peltipurkin toinen pää on kokonaan auki. Siihen isä teki puupohjan. Toisen pään hän jätti ehjäksi ja teki siihen sellaisen reiän, että siitä mahtui kiväärin hylsy läpi. Hylsyn hän juotti tinalla reikään kiinni. Siihen hylsyyn voi kiinnittää polttimon. Se purkki laitettiin isompaan purkkiin ja siihen vettä. Vesi imeytyi puun läpi ja karbiidi kastui pienen purkin sisällä ja siitä tuli kaasua ja polttimoon tuli valkea. Kaupasta ostetut lamput ovat joskus huonoja, mutta ovat ne joskus hyviäkin. Karbiidin valo on kirkas, mutta kun sitä saa niin vähän, niin se menee nopeasti. Kun on hyvä polttimo, niin valo palaa leveänä sen päässä. Öljylamppu palaa himmeämmällä kuin karbiidilamppu. (Alla kaavio karbidilampusta). Puhelin Puhelin on tärkeä koje ihmisen elämässä. Puhelimen on keksinyt Thomas Edison. Meillä on rautatien puhelin. Se on yhdistetty suureen puhelinlinjaan. Puhelin soi melkein aina. Meille kuuluu kaikki soitot, jotka soitetaan Haapamäen ja Koskensaaren välillä. Mutta ei se häiritse, kun siihen on tottunut. Jokaiselle asemalle on erilainen soitto. Meille kuuluva soitto on kaksi pitkää ja kaksi lyhyttä soittoa. Jos pysäkillä ei satu olemaan asemamiestä, niin silloin soitetaan meille. Kun menee vastaamaan, niin ääni kuuluu syvältä ikään kuin maan alta. Kun sellaisessa puhelimessa, joka on yhdistetty keskukseen, nostaa puhelintorven, kuuluu surinaa. Ääni kuuluu huonosti, jos on vanhat patterit tai huonot langat. Edison on tehnyt suuren palveluksen ihmiskunnalle, sillä varmasti olisi elämä paljon vaikeampaa, jos ei puhelinta olisi. On paljon sairaustapauksia, jolloin täytyy soittaa lääkärille. Puhelimesta on siis suuri hyöty. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Koulupojan ainekirjoituksia 1940-luvulta Subject The topic of the resource Huttula koululaiset ainekirjoitus sota-aika Description An account of the resource Vuonna 1932 syntyneen Veikko Kinnusen kirjoittamia ainekirjoituksia sota-aikaan. Creator An entity primarily responsible for making the resource Kinnunen, Veikko Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Linkkejä muualle Subject The topic of the resource www-sivustot elektroniset julkaisut Description An account of the resource Muualla netissä olevia artikkeleita, sivuja ja sivustoja, jotka liittyvät keuruulaiseen kulttuuriperintöön. Hyperlink A link, or reference, to another resource on the Internet. URL <a href="http://www.keuruunmurtomaki.net">www.keuruunmurtomaki.net</a> Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Keuruun Murtomäen sukuyhdistys ry:n verkkosivut Subject The topic of the resource suvut Murtomäki Haapamäki Internet-osoitteet WWW-sivustot Description An account of the resource Haapamäeltä lähtöisin olevan Murtomäen suvun sukuyhdistyksen verkkosivut. Tietoa yhdistyksen toiminnasta sekä suvun historiasta. Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Date A point or period of time associated with an event in the lifecycle of the resource Viitattu 23.11.2017 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Eeva-Liisa Honkasen kokoamaa aineistoa Koillis-Keuruulta Subject The topic of the resource Keuruu Keuruu -- Asunta Keuruu -- Huttula Description An account of the resource Eeva-Liisa Honkasen kokoamaa aineistoa Asunnalta ja Huttulasta Creator An entity primarily responsible for making the resource Honkanen, Eeva-Liisa Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document Hyvä Joulupukki! Terve vaan! Minä toivon, että sinä tulisit taas tänä jouluna tänne käymään. Minä toivon, että veisit kaikille köyhille ja rintamalla taisteleville sotilaillemme. Minä en toivo itselleni muuta kuin sukset ja vähän muutakin. Kaikista eniten toivon lahjoja sotilaille. Myöskin toivon heille vähän joulurauhaa. Olisi varmasti hauskaa, jos sinä voisit hommata sotilaille sukkia ja lapasia ynnä muuta. Erikoisesti minä toivon, että menisit rintamalle. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Kirje joulupukille Subject The topic of the resource Huttula joulupukit kirjeet koululaiset Description An account of the resource Koulupojan ainekirjoitus Huttulan koulussa sota-aikaan. Creator An entity primarily responsible for making the resource Kinnunen, Veikko Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Eeva-Liisa Honkasen kokoamaa aineistoa Koillis-Keuruulta Subject The topic of the resource Keuruu Keuruu -- Asunta Keuruu -- Huttula Description An account of the resource Eeva-Liisa Honkasen kokoamaa aineistoa Asunnalta ja Huttulasta Creator An entity primarily responsible for making the resource Honkanen, Eeva-Liisa Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document Rakas sotilas! Rakas tuntematon isänmaan puolustaja. Sinä olet paljon tehnyt meidän hyväksemme. Minä olen Huttulan kansakoulun oppilas. Me koetamme hankkia tuntemattomille sotilaille paketin. Meidän Huttulan koululaisten pitäisi hankkia kaksi pakettia, ja niihin kaksi parasta kirjettä. Jokainen kirjoittaa kirjeen ja niistä valitaan kaksi. Me koetamme hankkia kaikenlaista hyvää, mutta eihän nyt saa mitä haluaa kaupastakaan. Anna anteeksi, että siinä paketissa ei ole paljon hyvää. Mutta toivon, että se tuottaisi iloa jouluksi. Toivomme Rauhallista Joulua sinne jonnekin toivovat Opettaja ja oppilaat Veikko Kinnunen Huttula pys. Kaksi pakettia Me koululaiset hommasimme kaksi pakettia tuntemattomille sotilaille. Niihin laitettiin yksi kirja, korviketta, tulitikkuja, kirjekuoria ja paperia, sokeria ja korppuja. Minä toin kirjan ja korppuja. Kaikki oppilaat kirjoittivat kirjeen ja niistä valittiin kuusi. Kumpaankin kolme kirjettä. Jokaisen talkoolaisen olisi pitänyt tuoda jotakin, mutta ei tuonut. Eräänä päivänä opettaja sanoi: Nyt tänä päivänä laitamme paketit. Sitten opettaja alkoi laittaa tavaroita pakettiin. Päälle hän kirjoitti sisällyksen ja osoitteeksi Tuntematon sotilas. Sitten koulun loputtua minä vein ne asemalle ja sieltä sen vei joku Keuruulle. Ja sieltä ne lähetetään rintamalle. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Kirje ja paketti rintamalle Subject The topic of the resource Huttula sota-aika koululaiset kirjeenvaihto Description An account of the resource Koululaispojan kirje sotarintamalle ja ainekirjoitus paketin lähettämisestä tuntemattomalle sotilaalle. Creator An entity primarily responsible for making the resource Kinnunen, Veikko Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Linkkejä muualle Subject The topic of the resource www-sivustot elektroniset julkaisut Description An account of the resource Muualla netissä olevia artikkeleita, sivuja ja sivustoja, jotka liittyvät keuruulaiseen kulttuuriperintöön. Hyperlink A link, or reference, to another resource on the Internet. URL <a href="http://www.lankkuansukuseura.fi">www.lankkuansukuseura.fi</a> Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Lankkuan sukuseura ry:n verkkosivut Subject The topic of the resource suvut Lankkuan sukuseura Kainulainen, Matti Erkinpoika WWW-sivustot Internet-osoitteet Description An account of the resource Keuruulta lähtöisin olevan Lankkuan suvun sukuseuran verkkosivut. Sivuilla on tietoa ja artikkeleita suvun historiasta sekä seuran toiminnasta. Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Date A point or period of time associated with an event in the lifecycle of the resource Viitattu 23.11.2017 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Linkkejä muualle Subject The topic of the resource www-sivustot elektroniset julkaisut Description An account of the resource Muualla netissä olevia artikkeleita, sivuja ja sivustoja, jotka liittyvät keuruulaiseen kulttuuriperintöön. Hyperlink A link, or reference, to another resource on the Internet. URL <a href="http://pihlajavesi.keuruu.fi/index.php/kuvagalleriat/kylaen-historiaa">http://pihlajavesi.keuruu.fi/index.php/kuvagalleriat/kylaen-historiaa</a><br /><br /><br /> Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Pihlajaveden kylän historiasivut Subject The topic of the resource Pihlajavesi (kunta) historia Description An account of the resource Pihlajaveden koulun entisen rehtorin Jarmo Ruhasen kokoamaa materiaalia kylän historiasta. Sisältää mm. valokuvia, lehtileikkeitä ja tekstejä koko 1900-luvun ajalta. Date A point or period of time associated with an event in the lifecycle of the resource Viitattu 23.11.2017 Contributor An entity responsible for making contributions to the resource Ruhanen, Jarmo Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Eeva-Liisa Honkasen kokoamaa aineistoa Koillis-Keuruulta Subject The topic of the resource Keuruu Keuruu -- Asunta Keuruu -- Huttula Description An account of the resource Eeva-Liisa Honkasen kokoamaa aineistoa Asunnalta ja Huttulasta Creator An entity primarily responsible for making the resource Honkanen, Eeva-Liisa Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document Kotini oli Isojärvellä, kahdeksantoista kilometrin päässä Huttulasta. Kun siellä ei alkanut koulu syksyllä 1942, menivät oppilaat ympäristön kouluihin. Tulin Huttulan kouluun ja asuin ennestään tutun Liida Niileksen luona Kuuselassa. Kotiin pääsin joka toinen viikonloppu ruoanhakumatkalle. Ensimmäisen kerran kouluun tullessani äiti saattoi minut ja neuvoi tien. Samalla hän varoitteli hiihtämästä kirkkaalla kuutamolla ison kydön keskeltä, koska silloin olisivat pommikoneet saattaneet huomata. Toinen varoitus oli, ettei saanut mennä kydön suureen latoon lepäämään, ettei uni yllättäisi. Kerran syödessäni ladossa eväitäni oli minusta ruvennut tuntumaan, että siellä saattoi olla muitakin. Sammalismäen luona oli lumipyryn jälkeen nähty latuja menevän tien poikki. Niinpä myöhemmin oli puhuttu käpykaartilaisia olleen metsän suojissa. Kesällä 1943 Kallio-Huttulassa ja muissakin taloissa oli sotavankeja. Liida Niiles toimi siellä keittäjänä. Hän keitti Kuuselassa mm. hernejauhovelliä, joka oli kauniin keltaista. Minun suussani se maistui tosi kamalan makuiselta. Vangit asuivat Kallio-Huttulan riihessä. Heillä oli omat kivikupit ja lusikat, jotka he sitten pesivät purossa riihen vieressä ja nostivat aidan seipään päähän kuivumaan. Ruoka-ainetäydennys tuotiin Etelämäen eli Metsä-Huttulan aittaan. Vangit kävivät iltaisin Kuuselassa ja Puustilla. Puhuivat ”hoono soomi”. He hakivat maitoa Mäkelästä, vaikka ihmettelivät talon epäsiisteyttä. Kerran eräs vanki yritti karata maidon hakureissulla. Siitä seurasi kaikille arestia eli riihen ovi lukittiin yöksi. Liida laittoi minut, kesäpiian, viemään iltaisin riiheen leipää ja vettä ja munalukolla sulkemaan oven. Pelotti, vaikka pojat puhua mokelsivat ja nauroivat vissiin mokomaa touhua. Tänään tuskin moinen onnistuisi. Vangit kävivät silloin työssä Isolla kyvöllä eli Suurisuolla. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Subject The topic of the resource Huttula sota-aika lapsuus koulunkäynti Description An account of the resource Raili Pieviläinen, o.s. Niemelä (s. 1931) muisteli vuonna 1992 sota-ajan lapsuuttaan Huttulassa. Creator An entity primarily responsible for making the resource Pieviläinen, o.s Niemelä, Raili Title A name given to the resource Koulunkäyntiä ja sotavankeja Huttulassa Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Artikkeleita eri aiheista Description An account of the resource Tässä kokoelmassa on artikkeleita erilaisista keuruulaiseen kulttuuriperintöön liittyvistä teemoista. Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document <strong>Liikenne</strong> <strong>Keurusselällä 1900-luvun alkupuolella</strong><br /><br />Keurusselällä 1900-luvun alkupuolella Keurusselkä on ollut henkilöliikenteen tärkeä väylä aikana, jolloin teitä ei paljon ollut. Mahdollisuus liikkua järvellä kesät talvet saattoi viivästyttää alueen tieolojen kehittymistä. Viimeisimpänä kuljetusta hoiti Elias Lönnrot -laiva. <br /><br />Tieolojen surkeudesta kertoo se, että kun vuonna 1920 oli häät Järvenpään talossa, tuli pappi Pöyhölän pappilasta rantoja myöten ratsastamalla vihkimään morsiusparin. <br /><br />Puutavaran kuljetus uittamalla ja jäätä myöten on ollut mittavaa. Tie Keuruulta Kolhoon päin rakentui 1920-luvulla. Varissaareen päästiin vasta vuonna 1926, kun Haitonsalmeen rakennettiin silta. Melonsaaren salmi pengerrettiin samana vuonna. Vuonna 1926 Kolho-Keuruu tiekunta alkoi tehokkaasti kunnostaa tietä. Osa Kolhosta kuului tuolloin vielä Keuruuseen. Talot tien vaikutuspiirissä osallistuivat rakentamiseen, kuten Ykspuun ja Peltomaan talot Loilan tien varrelta. Kalle Takanen urakoi sillan teon Haitonsalmeen ja Isonkiven salmeen 1927. Eero Takanen urakoi Kortesalmen sillan teon 1927. Liikenne Keurusselältä alkoi siirtyä lisääntyvästi tietä myöden tapahtuvaksi. <br /><br />Orionin lääketehdas oli tullut Helsingistä Varissaareen sotaa pakoon 1940-luvulla, jolloin tieyhteydet suoraan Varissaaresta kuntakeskukseen olivat tarpeen. Tiekunnan pöytäkirja päättyy vuonna 1949. Valtion apua oli kirjattu tuloihin vuodesta 1946. <br /><br />Viikin ranta / Varuskunta Varuskunnan rakentaminen alkoi vuonna 1962 ja toiminta vuonna 1967. Varuskunnan keskus sijoittui Viikin tilan maille. Viikin tila oli kulttuuriystävällinen talo ja sen pihapiirin rakennuksessa toimi 1920-luvulla maamme ensimmäinen maaseudulla toiminut kutomakoulu. Sen perusti ja kustansi kauppias Abram Kingelin. Puolustusvoimien käyttöön maata luovuttivat kunta, seurakunta, Serlachius Oy ja 20 yksityistä maanomistajaa. <br /><br />Pioneerirykmentti Keuruulta lakkautettiin vuonna 2014 ja seuraavanan vuonna puolustusvoimat luopui kasarmi- ja harjoitusalueesta. Varuskunnan alueella on nyt monimuotoista elinkeino- ja liiketoimintaa ja Viikinhovin varuskuntakerhon tiloissa on ravintolatoiminta jälleen avannut ovensa. <br /><br /><strong>Lomahotelli ja Keurusselän Liikuntapuisto</strong> <br /><br />Ensimmäinen rakennus rakennettiin vuonna 1948. Ravintolarakennus paloi 1973 ja uusi ravintola valmistui 1976, mutta uusi tulipalo tuhosi sen taas vuonna 1977, vain muutaman kuukauden käytön jälkeen . Uudisrakennus valmistui lopulta vuonna 1979. Lomahotellin toiminta oli tehokasta, mutta taustaorganisaationsa Lomaliiton konkurssi lamaannutti toimintoja täälläkin. Nyt hotellilla on uudet omistajat ja tilat vuokranneilla yrittäjillä on vauhti päällä. <br /><br />Liikuntapuisto ja hotelli hyötyvät yhteistoiminnasta . Liikuntapuisto on monimuotoinen urheilukeskus, joka on mm. hiihdon SM-ja Scandinavia Cup -kilpailujen ansiosta noussut TV:n välityksellä laajaan tietoisuuteen. Alueella toimii myös Keurusselän kesäteatteri. <br /><br /><br /><strong>Kaukasenselkä</strong> <br /><br />Se on suurin avovesialue Keurusselässä. Järvenselkä oli riittävän laaja purjehduskilpailun järjestämiseen. Niinpä täällä on järjestetty EM-tason kisat. Hyyrynojan suuhun, Kaukasen selän rantakalliolle rakennettiin aikoinaan pieni punainen tupa. Tämä tila oli ainut ainoastaan kalastuksella elantonsa saanut asutustila. Kaukasen kirkkovenevalkamassa oli aikoinaan 10 kirkkovenettä. Yhtä aikaa saattoi kirkkoon olla menossa 300-400 henkeä. Tie Järvenpään talon kohdalta kirkkovenerantaan oli 1800-luvulla sen ajan ”kauppakatu.” Kupariseppä, kelloseppä ja hopeaseppä olivat tien varrella lähellä rantaa. Eikä ihme, lähtihän Kaukasen kirkkovenerannasta satoja henkilöitä sunnuntaisin kirkkoon. <br /><br /><br /><strong>Kirkkoveneonnettomuus 31.8.1845 </strong><br /><br />Haikan venekunnan 11-hankainen kirkkovene kaatui kovassa myrskyssä Kaukasen karin matalikolla. Veneessä oli 37 henkilöä, joista 26 hukkui ja vain 11 pelastui. Tapahtuma oli sisävesien suurin onnettomuus, kunnes Kuru laiva upposi Tampereen edustalla 1929. <br /><br />Onnettomuuden muistotaulu kiinnitetty kiveen Kaukasen rantaan. Keuruun Vanhan kirkon itäpuolella on tapauksen muistomerkki, joka talonemäntä Kristiina Kolhon (s. 1802) ja hänen tyttärensä Fredrika Kolhon (s. 1827) hautakivi. Merkin taakse on kaiverrettu myös 24 muun onnettomuudessa menehtyneen nimet. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Keurusselän länsirannalla tapahtunutta Subject The topic of the resource Keurusselkä Keuruu liikenne tiet Description An account of the resource Paavo Lintula kertomus järven ja sen rantojen tapahtumista vuosikymmenten mittaan. Creator An entity primarily responsible for making the resource Lintula, Paavo Date A point or period of time associated with an event in the lifecycle of the resource 1900-luku 2000-luku https://keuruunveraja.fi/files/original/b9dd73c3cc06feb99640407572b46c9a.pdf 4e9b7a8da6ba7ffdb83eadaea20a720b Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Käsikirjoituksia Keuruun kaupunginkirjaston kotiseutukokoelmasta Description An account of the resource Kokoelmaan kuuluu julkaisematonta aineistoa, kuten pieniä muistelmia ja historiikkeja, joita säilytetään Keuruun kaupunginkirjaston kotiseutukokoelmassa. Digitoitu teos Tähän kokonaiset digitoidut kirjat tiedostoliitteinä, metatietokenttiin lyhyt kuvaus teoksesta. Teoksen kuvaus Lyhyt kuvaus digitoidusta teoksesta Yhdistyksen arkistoaineistoon ja muistitietoon perustuva historiikki Lammasperän työväenyhdistyksestä, joka toimi otsikossa mainittuina vuosina. Historiikin kirjoittaja Reino Niinimäki oli aktiivinen kotiseutuhistorian harrastaja, joka toimi mm. Lankkuan sukuseurassa. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Keuruun Lammasperän työväenyhdistyksen toiminnasta vv. 1907-1941 Subject The topic of the resource työväenyhdistykset Lammasperä Kivijärvi Creator An entity primarily responsible for making the resource Niinimäki, Reino Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Date A point or period of time associated with an event in the lifecycle of the resource 1992 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Käsikirjoituksia Keuruun kaupunginkirjaston kotiseutukokoelmasta Description An account of the resource Kokoelmaan kuuluu julkaisematonta aineistoa, kuten pieniä muistelmia ja historiikkeja, joita säilytetään Keuruun kaupunginkirjaston kotiseutukokoelmassa. Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document Noin 100 vuotta sitten perustettiin Keuruun kirkonkylään kauppaliike Ostolan taloon paikalle, jossa nykyään sijaitsee kauppias Heikki Airaksisen sekatavaraliike, Talo OSTOLA on todennäköisesti saanut nimensä juuri sen perusteella, että siellä tosiaan tehdään ostoksia. Ensimäisen kaupan perusti ja talonkin rakensi kauppias E. Damsten. Hänen jälkeensä oli paikalla kauppias Abraham Andelin (Aaltio) liike. Vuosisadan vaihteessa osti talon Suonenjoelta tullut kauppias Juho Airaksinen, nykyisen Heikki Airaksisen isä. Hän toimi tällä paikalla yli kolmekymmentä vuotta. Talo oli hänen tullessaan yksikerroksinen maantien suuntainen rakennus, jossa liikehuoneusto oli keskellä rakennusta. Kaupanteko siihen aikaan oli aivan toisenlaista kuin nykyisin. M.m. liike oli alkuaikoina auki aamuvarhaisesta iltaan myöhään ja työpäivä niin kauppiaan kuin apulaisenkin -- joita Juho Airaksisella oli aina liikkeessään -- osalta oli paljon pitempi kuin nykyisin 8-tuntisen työn päivinä. Kirjalliset työt ja suureksi osaksi tavaroiden ostotkin -- kauppamatkustajilta -- tehtiin vasta liikkeen kiinnipanon jälkeen, joten itse kauppiaan työpäivä venyi 16-18 tuntiseksi. Hänen aikanaan ja vielä myöhemminkin tehtiin kaupat suuremmissa erissä, ottaen huomioon juuri pitkämatkaiset asiakkaat, sillä huonojen kulkuyhteyksien vuoksi ei päästy kirkolla käymään kerran viikossa eikä edes kuukaudessakaan. Siihen aikaanhan tällaiset matkat kestivät vähintäin vuorokauden, joten oli varauduttava suolan, sokerin, kahvin, viljan y.m. varalta pitkäksi aikaa. V. 1923 Juho Airaksinen korotti talon kaksikerroksiseksi ja rakensi toiseen päähän myös siiven pihan puolelle. Samalla kertaa liikehuoneusto siirrettiin rakennuksen pohjoispäähän. Tammikuun 23 pnä 1937 avasi Heikki Airaksinen oman liikkeen -- aikaisemmin oston kautta haltuunsa ottamassaan samassa talossa seuraten siten isänsä jälkiä, oltuaan sitä ennen jo isänsä liikkeessä apulaisena yli kaksikymmentä vuotta. Näin ollen hänelle kerääntyy jo palvelusvuosia liike-elämässä -- nimenomaan myyntipöydän takana -- 47 vuotta. Kuten aikaisemmin mainittiin, on kaupanteko nykyään aivan toisenlaista kuin vuosikymmenet sitten. Nykyisin ostetaan miltei vain tätä ja huomispäivää varten, sillä hyvien kulkuyhteyksien vuoksi käydään nyt jo linja- tai omalla autolla kirkolla päivittäin ja niin voivat pitkämatkaisetkin, kyläläisistä puhumattakaan, tehdä ostoksensa päivittäin. Nykyään myös yleisönpalvelu on suuresti kehittynyt entisestään. Useissa tapauksissa tavarat huolletaan asiakkaan kotiin, lyhemmän matkan ollessa kyseessä tai toimitetaan pitempimatkaisille ne linja-autoihin tai rautatielle. Eräänä tärkeänä myyntiartikkelina nykyään on mainittava moottoripolttoaineiden bensiinin ja kaasuöljyn myynti. Tämä myynti ei supistukaan klo 8-17 välille, vaan on sitä pääasiassa kauppiaan itsensä tehtävä muinakin aikoina, melkein läpi vuorokauden, voidakseen tarpeeksi joustavasti palvella nykyistä kiireistä aikakautta ja ihmisiä. Apulaisia Heikki Airaksisella on koko ajan ollut, näinä aikoina 4-5 ja lisäksi on rouva Helny Airaksinen hoitanut koko liikkeen olemassa oloajan sen kirjanpidon ja muut juoksevat asiat. Sota-aikana kirjanpito vaatikin, ottamalla huomioon kaikki säännöstelyssä olleiden tavaroiden tilitykset, kuponkien laskut ja liimaamiset y.m. tehtävät kansanhuollonkin kanssa, tavattomasti työtä, joten kirjanpitäjä saikin tehdä näitä ylimääräisiä töitä jatkuvasti koko sodan ajan iltamyöhään saadakseen kaiken pysymään päivän tasalla. Apulaisista mainittakoon Heikki Airaksisen veli Matti Airaksinen, joka on ollut lähes koko ajan. Rouva Lempi Airaksinen on ollut 17 vuotta, rouva Aune Lampinen yli 10 vuotta, nuorempaa ikäpolvea oleva Pentti Airaksinen on ollut yli 5 vuotta. Muut ovat olleet lyhyempiä aikoja. Liikehuoneustoa on laajennettu useaan otteeseen, sen tullessa ajan mittaan aina liian ahtaaksi, viimeksi v. 1951, jolloin koko maantien suuntainen sivu tuli liikkeen käyttöön. Entinen 40 m. pitkä makasiinirakennus tuli olosuhteiden pakosta hävitettäväksi sopimattoman sijaintinsa vuoksi -- kun Airaksinen luovutti vuokralla olevasta tonttialueestaan, joka on noin 16.000 m, kaksi tonttia uudelle v. 1956 rakennetulle Keuruun liiketalo Oy:lle ja linja-autoasemalle -- ja samana vuonna 1956 rakennettiin uusi ajanmukainen kaksikerroksinen (toinen maanalainen kerros) osittain kolmikerroksinenkin varastorakennus, jossa sijaitsee myös sauna ja muut tarpeelliset ulkosuojat. Lopuksi voidaan mainita, että kauppias Heikki Airaksinen on ainoa keurulainen kauppias, joka on yhtämittaisesti palvellut täkäläisiä tyytyväisiä asiakkaitaan lähes 50 vuotta. Keuruulla huhtikuun 15. pnä 1958. Heikki Airaksinen Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Pientä historiikkia kauppias Heikki Airaksisen liikkeestä Keuruulla Subject The topic of the resource kauppiaat myymälät Keuruu 1900-luku Airaksinen, Juho Airaksinen, Heikki Description An account of the resource Heikki Airaksisen vuonna 1958 kirjoittama muistelma käsittelee hänen omaa kauppiaanuraansa sekä Keuruun kirkonkylän kauppaliikkeiden historiaa 1860-luvulta alkaen. Heikki Airaksinen on kirjoittanut tämän muistelutekstin kirjoituskoneella ja liittänyt loppuun allekirjoituksensa. Alkuperäinen käsikirjoitus sijaitsee Keuruun kaupunginkirjaston kotiseutukokoelmassa. Creator An entity primarily responsible for making the resource Airaksinen, Heikki Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Date A point or period of time associated with an event in the lifecycle of the resource 1958 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Muistoja ja dokumentteja entisajan elämästä Description An account of the resource Tässä kokoelmassa on yksityishenkilöiltä käyttöön saatuja muistelutekstejä ja aikalaisdokumentteja, kuten kirjeitä ja kouluaineita. Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document Mäntän apteekkarilla oli 1920-luvulla huvila Hanhisaaressa. Se oli komea, vaaleaksi maalattu rakennus, jonka ulkoseinään suuren verannan puolelle oli maalattu kesäinen maisema poutapilvineen ja lentävine joutsenineen. Pari viikkoa ennen kuin apteekkarin perhe tuli kesän viettoon huvilalle, tuli palvelusväki laittamaan paikat talven jälkeen kuntoon. He myös hankkivat lähiseudulta elintarvikkeita ja tulivat tutuiksi kyläläisten kanssa. Niinpä he keväisin saareen tultuaan järjestivätkin tuliaiskarkelot kyläläisille ennen isäntäväen saapumista kesän viettoon. Myös isäntäväki järjesti joskus huvilan verannalla kesätapahtumia. Kerrotaan, että apteekkari tanssitti jokaista paikalla olevaa naista yhden kappaleen verran jääden sitten seurailemaan muiden karkelointia. Kun sitten syyskesällä isäntäväki poistui Hanhisaaren huvilaltaan, jäi palvelusväki vielä huoltamaan rakennukset talvea varten. Ennen kuin he poistuivat saaresta, järjestivät he vielä seudun tuttaville läksiäisjuhlat tansseineen. Hanhisaaren kesäiset tapahtumat olivat odotettuja vuodesta toiseen ja toivat osaltaan väriä ja elämän sykettä seutukunnalle. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Hanhisaaren kesäiset tapahtumat Subject The topic of the resource Valkealahti Keurusselkä kesäasukkaat Creator An entity primarily responsible for making the resource Lintula, Paavo https://keuruunveraja.fi/files/original/138980c1ce271abcaa7be122b26d1239.pdf 08b96cba52544db39823b37cecb75618 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Karttoja Description An account of the resource Tässä kokoelmassa on erilaisia Keuruuseen liittyviä kartta-aineistoja. Artikkeli Teeemateksti jostakin aiheesta. Tätä aineistotyyppiä voi käyttää aina kun tekstin muoto ei vaadi muuta. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Liukon ja Häkkisen vesialueitten nuotta-appaat Subject The topic of the resource Liukko Häkkinen Keurusselkä nuottakalastus Description An account of the resource Nuottakalastus on ollut yleisempää Keurusselän itäpuolisilla vesillä. Liitteenä olevassa kartassa on merkintöjä Liukon ja Häkkisen kalastuskunnan alueen nuotanvetopaikoista. Alueella harjoitetaan vieläkin nuottakalastusta lähinnä näytösluontoisesti Liukon vesillä ja Tiiriselällä Häkkisessä. Niilo Pummila oli merkinnyt karttaansa Liukon alueella vuosina 1922-1987 käytössä olleet paikat. Häkkisen nuotta-appaiden paikkoja muisteli Yhdysvaltoihin 1900-luvun alussa muuttanut Arvid Kolehma, joka oli syntynyt Kellolan torpassa Häkkisen kankaalla. Hänestä on erillinen juttu henkilögalleriassa. Creator An entity primarily responsible for making the resource Pummila, Niilo Kolehma, Arvid Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Muistoja ja dokumentteja entisajan elämästä Description An account of the resource Tässä kokoelmassa on yksityishenkilöiltä käyttöön saatuja muistelutekstejä ja aikalaisdokumentteja, kuten kirjeitä ja kouluaineita. Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document Jouduin joskus seikkailemaan heikoilla jäillä. Keuruu on järvirikasta seutua, jossa ihmisiä eläimineen asustaa myös saarissa. Aamuvarhaisella huhtikuun viimeistä edeltävänä päivänä soitettiin Asuntajärven takaa Pohjolan talosta. Sinne ei tähän aikaan ollut kuin jäätie. Voi kuvitella, millainen jäätie on vapunaattona. Puhelu tuli siinä viiden tienoilla. Isäntä selitti tulevansa hevosella vastaan Marjosolan rantaan ja pyysi minua tulemaan pikapuoliin, kun kevät on sen verran pitkällä, että jää on näin aamuvarhaisella luotettavampi kuin päivällä. Mikäs siinä, nokka päin Asuntaa. Tulin järven rantaan ja näin, että rannat olivat leveästi sulana. Siellä hevonen isäntineen seisoi jäällä odottamassa. Rannasta jäälle oli pantu laudat, ettei tarvitsisi kahlata vedessä. Isäntä sijoitti minut istumaan reen perälle ja sanoi, että jos hevonen uppoaa, niin hyppää siitä jäälle. Niin lähdettiin. Jää ympärillä oli musta joka suunnalta. Talvitien polanne oli vähän korkeammalla eikä tuntunut vieä pahemmin helluvan. Sillä aikaa kun olin navetassa, hevonen seisoi jäällä odottamassa. Takaisintulo onnistui ilman yllätyksiä. Päivästä tuli oikein lämmin ja kaunis. Kun iltapäivällä viiden tienoilla ajoin samaa tietä Keuruulle päin ja ohitin Asuntajärven, ei jäätä näkynyt enää missään; se oli veden peitossa. Taisinpa käydä jokseenkin viime tipassa jäätä pitkin. Toinen samantapainen reissu oli keväisenä yönä Keurusselän Korpisen saareen. Ajoin Valkeeniemeen veneveistäjä Valkeisen rantaan. Isäntä oli tullut mopolla ja sen perässä oli potkukelkka. Hänellä oli mukanaan pitkä köysi, jolla oli tarkoitus hinata minut saareen laukkuineni potkukelkassa mopo hinurina. Pappa sanoi rannasta lähtiessä, että jos hän häviää tuolta edestä, niin pitää hypätä kiireesti kelkasta jäälle. Hän on siinä tapauksessa jo avannossa. Ympärillä jää oli aivan mustaa. Matka taittui hyvin, vaikka hieman kammotti. Hyvin kuitenkin meni. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Eläinlääkäri heikoilla jäillä Subject The topic of the resource Asunta Valkeeniemi saaret eläinlääkärit Description An account of the resource Kunnaneläinlääkärinä Keuruulla vuosikymmenet toiminut Vilho Sihvo muistelee uransa varrella sattuneita tapauksia, jolloin pääsy maatiloille oli joskus haastellista. Creator An entity primarily responsible for making the resource Sihvo, Vilho Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Eeva-Liisa Honkasen kokoamaa aineistoa Koillis-Keuruulta Subject The topic of the resource Keuruu Keuruu -- Asunta Keuruu -- Huttula Description An account of the resource Eeva-Liisa Honkasen kokoamaa aineistoa Asunnalta ja Huttulasta Creator An entity primarily responsible for making the resource Honkanen, Eeva-Liisa Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document Suojeluskunnan kyläosasto toimi Huttulassa 1930-luvulla vähäisesti ja piti ampumaharjoituksiaan Saloksen takana olevassa Kuuliaiskynnäs-nimisessä paikassa. Osaston paikallisjohtaja Ossi Ampiala jakoi lähtömääräyksiä ”kertausharjoituksiin” sekä talvi- ja jatkosodan edellä Huttulan miehille. Kyläläisiä Mäki-Matin kauppa sijaitsi Hinkkaperän tien alussa radan takana Tönö-nimisessä talossa. Myymälänhoitaja Kalervo Varja oli haavoittumisensa jälkeen hoidossa Saksassa. Sieltä palatessaan hän toi mukanaan hienon shakkipelilaudan norsunluunappuloineen, joilla hän opetti minulle pelin alkeita. Varjat olivat melko pian sodan jälkeen muuttaneet Petäjävedelle ja hänen jälkeensä tuli myymälänhoitajaksi Sulo Suomalainen. Talvisodan aikaan Talvisodan rauha tehtiin 13.3.1940. Siihen mennessä ei Huttulaan ollut tullut ainoatakaan evakkoa ja vieläkin jouduimme odottamaan viikon päivät. 20.3.1940 pysähtyi asemalle evakkojuna, josta purettiin eläimiä, huonekaluja ja monenlaisia varusteita, mm. kalastustarvikkeita ja samoista umpitavaravaunuista kurkijokelaisia evakkoja. Lunta oli paksulti, asemalta koululle oli hevosreen levyinen tie auki ja siitä vaelsi porukkaa. Kaikki vaunut oli jätetty raiteelle, jonka ohi pääsi muu liikenne kulkemaan. Lehmiä ei otettu heti ulos, koska niille ei ollut katoksia heti käytettäväksi. Hevosilla ja reellä oli heti käyttöä. Koululla paikkakuntalaiset ottivat perheitten tietoja ylös ja alkoivat jakaa heitä taloihin. Käkisalmelais- ja valkjärveläisevakot eivät tulleet samanaikaisesti tänne. Heidät oli sijoitettu Huttulaan, Kallio-Huttulaan sekä Ojalaan. Talvisodan aikana olin 11-vuotias poikanen, joka ei tietenkään kelvannut vartiointitehtäviin. Kinnusen Mirjan kanssa olimme pitäneet varmuuden vuoksi koulua lämpimänä sotaa pakoon lähteneitä evakkoja varten jo suunnilleen joulukuun puolivälistä alkaen. Nyt sitten jouduimme opastamaan karjalaisia ja näyttämään heille paikkoja. Ensimmäiset evakot tulivat maaliskuun loppupuolella, kun sota oli loppunut. Useimmat karjalaisista sijoitettiin loppukesästä 1940 ”lopullisiin” uusiin kotipitäjiinsä. Tervatehtaalle jäi vain yksinäisiä evakoita, mm. Maria Afanaiseff kahden aikuisen poikansa kanssa, joista toinen kuitenkin asui muualla. Koulu oli pitkään keväällä evakuointikeskus, eikä meitä rasitettu koulun käynnillä sinä lukuvuonna. Niinpä todistuksessani ei ole arvosanoja, paitsi syyskaudelta jotain. Talvisodan aikana kerrottiin Murtolan-Maunuahon välille pudotetun pommin, jonka jättämää kuoppaa en yrityksistäni huolimatta päässyt näkemään. Kävin Murtolassa tapaamassa sinne Jyväskylästä pommituksia pakoon tulleita Valkosen Laurin poikia ja tietenkin kyselin pommin putoamispaikkaa, eivät tienneet. Olin yksi niistä pojista, jotka juoksivat pakoon Huttulan pysäkiltä junia konekivääreillä ampuvia lentokoneita. Ruorasen Reinokin taisi ollut mukana. Samana päivänä kertoi Rajalan isäntä August Aho kulkeneensa pellollaan ja olleensa myös tähtäimessä. ”Tuntui kuin olisi heitetty herneitä hangelle!” Elossa hän siitä selvisi, vaikka sitten jatkosodan aikana kuoli. Suojeluskunnan tehtävissä Jatkosodan edellä olin 13-vuotiaana Keuruun Suojeluskunnan poikaosastossa. Juhannuksen alla vuonna 1941 aamuyöstä kahden, kolmen aikoihin kotini ovelle kolkutettiin. Herättäjänä oli Huttulan kyläosaston päällikkö, joka määräsi minut viemään reservinharjoitusmääräyksen Rajalaan, noin puolentoista kilometrin päässä asuvalle naapurin pojalle Usko Aholle. Päällikkö vannotti minua antamaan määräyksen vain Uskolle itselleen. Ajelin polkupyörällä Rajalaan, kolkutin ja potkin ovea. Jonkun ajan kuluttua Iida-emäntä avasi oven. Kuultuaan asiani kehotti jättämään määräyksen hänelle ja lupasi antaa Uskolle sitten, kun hän herää. Jouduin inttämään pitkän aikaa ja ääntänikin korottamaan, kunnes Usko unisena tuli eteiseen hieroen silmiään. Otin häneltä kuittauksen ja palasin tyytyväisenä kotiini. Siellä oli koko perhe hereillä, sillä kaksi veljistäni oli saanut myös saanut käskyn sotaan. Ennen kymmentä oli Huttulan pysäkillä ihmisiä kymmenittäin. Kaikki kyläläiset olivat lähteneet saattamaan veljiään, poikiaan ja isiään, joiden piti ilmoittautua Keuruulla ennen puolta päivää. Joukossa oli myös Rajalan Usko, joka esiintyi rehvakkaasti asemalla ja se kevensi sotaan lähdön ja eroamisen aiheuttamaa ankeata tunnelmaa. Usko ei ehtinyt rintamalle, kun joukkojen kuljetusjuna oli joutunut venäläisten lentokoneiden pommituskohteeksi ja Uskon taival katkesi siihen. Kotitarveviljelyä Keväällä 1942 jaettiin halukkaille nuorille puutarhakasvien siemeniä. Meillä oli Tervatehtaan vieressä erittäin hyvälaatuisessa mullassa kasvimaa ja äitini kylvi ne saamani siemenet siihen. Hän kitki ja kasteli viereisestä purosta kantamallaan vedellä taimet koko kesän, koska itse olin Jyväskylässä Lutakon rannassa Iloniemen sahalla ”tsupparina”. Olin silloin 14-vuotias. Ihmeekseni näin nimeni jossakin talkoolistassa, vaikka olin jo silloin poissa Huttulasta. En usko silti minua kuulutetun karkuriksi, kun pari kertaa vuodessa kävin lomilla eikä minua pantu rautoihin. Kotona oli sitten käynyt maatalouskerhoneuvoja kesän mittaa jonkun kerran ja ihaillut lantun, porkkanan ym. kasvua. Hän oli vannottanut, ettei satoa saa viedä kellariin ennen kuin hän käy sen punnitsemassa. Minäkin olin sitten siinä tilaisuudessa ja hän täytti jonkun kaavakkeen punnitustuloksilla, joita kehui kovasti. Myöhemmin syksyllä minulle toimitettiin Suunto-marssikompassi Huttulan koulupiirin parhaana kerholaisena. Se oli Leikola-nimisen entisen keuruulaisen lahjoittama palkinto. Olisikohan sen, nyt jo hävinneen, kompassin syytä, että poikani ja pojanpoikani ovat voittaneet suunnistuksessa Suomen- ja viestimestaruuksia eri sarjoissa! Huttulaan sijoitettuja karjalaisperheitä Huttulan Terva- ja Tärpättitehdas jo ennen sotia, 7.7.1937. Toiminnan loppumisen myötä jäi työväen asuntoja tyhjäksi ja niin tarjoutui Huttulaan saapuneille muutamille kurkijokelaisille mahdollisuus saada tilapäisasunto. Tervatehtaan asuntoihin tuli Paakkisen ja Tanskasen perheet sekä joitakin yksittäisiä. Paakkisen perhe asui niin sanotussa valkoisessa asuintalossa, joka on nyt purettu. Siellä oli Miina-äiti ja paljon poikia sekä yksi tytär. Vanhin pojista oli naimisissa ja sai asuinpaikan Pohjoislahdelta. Tämä Laatokan kalastajana perhettään elättänyt Jalmari toi äitinsä perheelle usein Kalettomalta saamiaan kaloja. Joukossa oli minulle ennestään tuntematon kala, jolla on ainakin kaksi nimeä, kuore ja norssi. Mielestäni oli hyvänmakuinen, mutta turhan pieni kala, joka haisi kuin myrkkytynnyri. Jalmari oli syntynyt 1.1.1908 Kurkijoella ja kaatui jatkosodassa 2.9.1941 Kivennavalla. Nuoremmat pojat olivat Toivo (s. 27.11.1921 Kurkijoki ja kaatui 16.7.1944 Äyräpäässä), Petteri, Väinö ja Matti. Nämä olivat vain hiukan minua vanhempia, joten kaveerasin usein heidän kanssaan. Olin varmasti Paakkisille varsinainen maanvaiva. Perheestä kaatui jatkosodassa kaksi poikaa, joista toinen oli Petteri. Paakkiset saivat sittemmin siirtolaistilan asuttavakseen Yläneeltä. Kerran käväisin tapaamassa Väinöä, joka asui perheineen uudistalossa lähellä Pyhäjärveä. Kotikylän menetyksiä Sodassa kaatuneille ei Huttulassa pidetty suurellisia hautajaisia. Näin jälkikäteen muistellessa heitä oli paljon, vaikka taisi siihen aikaan olla Keuruun pienimpiä kyliä. Muutama nimi tulee mieleen: Tauno Sallmén, Toivo Kamppila, Niiles, Toivo Maunuahosta poika, Kulmiosta Väinö Saranen, Syrjälästä kaksi Saukon veljestä, Veikko Kuukkanen, Pentti Pienimäki, Ukonmurronahosta Arvo Puustinen, Arvo Johannes (Jussi) Metsälä. Sotapoikana ja työharjoittelussa Helsingissä Minä lähdin toukokuussa 1943 Helsinkiin Strömbergille, jossa meistä oppilaista pikakoulutettiin Helsingin puolustukseen yksikkö, josta parhaiten jäi mieleeni tehdas-, rautatie- ja siltavartiointi. Helsingin pommitukset helmikuussa 1944 työllistivät meitä, jotka olimme silloin 15-17-vuotiaita. Meillä oli asepuku ja kiväärivarustus, vaikka ampumiset jäivätkin Huopalahden ampumaradalla harjoitteluihin. Viimeisimpiä tehtäviä oli osallistua Porkkalan alueen evakuointiin loka-marraskuussa. Koulua käytiin siinä sivussa ja tehtaalla työharjoittelussa. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Nuoren pojan muistoja kotirintamalta Subject The topic of the resource Huttula sota-aika siirtoväki karjalaiset Description An account of the resource Matti Metsälä muistelee sota-aikaa kotikylällään ja kertoo aluelle sijoitettujen karjalaisperheiden kohtaloista. Creator An entity primarily responsible for making the resource Metsälä, Matti Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Eeva-Liisa Honkasen kokoamaa aineistoa Koillis-Keuruulta Subject The topic of the resource Keuruu Keuruu -- Asunta Keuruu -- Huttula Description An account of the resource Eeva-Liisa Honkasen kokoamaa aineistoa Asunnalta ja Huttulasta Creator An entity primarily responsible for making the resource Honkanen, Eeva-Liisa Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document Ennen talvisodan syttymistä olin YH:n aikana Asunnan asemalla Asuntajärven rannalla sijaitsevalla pumppuhuoneella vartiotehtävissä. Huttulasta ei muita poikia ollut ja asevelvollisuuden suorittaneet miehet olivat siellä jossakin Taipaleen suunnalla. Meitä oli vartiotehtävissä ehkä noin kymmenkunta miestä, iäkkäitä suurin osa. Heidän joukossaan oli ainakin Roope Ampiala. Kaukaisimmat olivat muistaakseni jostakin Kinnulan suunnalta. Majoitus- ja ruokailupaikkana oli Taavettila. Tehtävä kesti osaltani viikon tai kaksi. Kylän paikallispäällikkö Ossi Ampiala minut siihen tehtävään pyysi. Kun oli jo loka-marraskuu menossa ja oli pakkaspäiviä ja öitä, antoi hän minulle mukaan villahousupaketin. Avaamattomana sen kuitenkin hänelle ”komennuksen” jälkeen palautin. Meillä pumppuhuoneen vartiomiehillä oli vaihtoasuna susiturkki, joka oli peräisin muistaakseni Asunnan Ampialasta. Talvisodan ajalta on jäänyt mieleeni erityisesti vihollisen pommikoneet, jotka Haapamäen pommituksen jälkeen paluulennollaan ylittivät Huttulan ratapihan melko matalalla ja ampuivat konekivääreillä kai ratapihan ulkopuolelle peruuttanutta tavarajunaa. Olin juuri silloin pysäkillä käymässä, sillä isäni toimi Huttulan pysäkinhoitajana. Menin muiden paikalla olleiden kanssa piiloon laanin halkopinojen taakse. Kurkistelujen tuloksena laskimme 27 konetta. Jälkeenpäin selvisi, että joku koneista oli pudottanut pari pommia Maunuahon lähellä olevalle suolle. Suojeluskunnan jäsenenä ollessani sain tehtäväkseni jakaa jatkosodan liikekannallepanomääräykset Hinkkaperän ja Riihelän suunnan palvelukseen kutsuttaville miehille. Sotaan lähtevät Huttulan miehet kokoontuivat palvelukseen kutsumispäivänä Huttulan pysäkin rappusille odottamaan saapuvaa junaa. Mieleeni jäi erityisesti Mäki-Matin myymälänhoitaja Kalervo Varja. Miesten keskustelun lomassa hän sanoi, että saksalaisten kanssa tai komennossa ei sitten sotimaan mennä. Varja haavoittui myöhemmin aika vaikeasti vatsaan ja oli mm. Saksassa sotasairaalassa hoitoa saamassa. Sodan sytyttyä olin Keuruun, Tiusalan ja Kalettoman rautatiesilloilla vartiointitehtävissä. Siellä oli Huttulasta myös Antero Maunuaho. Kylän miehiä tuli lomalle rintamalta. Kerran Lutviik Ampialan talon yläkerrassa asuneen Erosen perheen Heikki-poika tuli hyökkäyssodan eli liikkuvan sodan aikaan kotiinsa. Hänellä oli mukanaan venäläisiltä vallattu puoliautomaattinen rengastähtäinkivääri. Junan häivyttyä näkyvistä hän ampui monta laukausta pysäkin vessan seinistä läpi. Onneksi ei sattunut sisällä olemaan ketään asioillaan. Myöhemmin kiellettiinkin lomalaisten matkat aseiden kanssa, koska ne tuppasivat jäämään sotamuistoiksi. Eino puolestaan kaatui sodan loppuvaiheessa, 2.10.1944 Muoniossa eli siis Lapin sodassa saksalaisia vastaan. Kerran tuli kaksi samanaikaisesti lomalle päässyttä hinkkaperäläistä soturia yöjunalla ja lähtivät saman tien kotejansa kohti. Oli valoisa kesäyö ja kuulakas ilma. Jäin kuuntelemaan, kuuluisiko jotain luonnon ääniä. Lomalle päässeet miehet virittivät sydämensä pohjasta laulun ”Elämää juoksuhaudoissa” jossakin Tyyne Maunuahon mökin paikkeilla. Laulaminen raikui kuuluvana ainakin Salokankaalta asti. Sitä laulua onkin helppo laulaa täydellä volyymillä. Yhtenä iltana sodan kestäessä kiersi huhu, että Pienessämäessä pidetään nurkkatanssit. Eipä taidettu edes gramofonilevyn toista puolta laittaa pyörimään, kun sisälle tuli Porttilan isäntä. Hän oli Pienenmäen lasten huoltaja ja niin loppui ensimmäiseen kertaan se puoli huvielämästä. Mitään sen kummempaa dramatiikkaa huttulalaisten ei tainnut kuulua lukuun ottamatta rintamalta koteihin saapuneita suruviestejä. Me IS-komppanian pojat kannoimme Keuruun asemalle saapuneesta junasta Vanhaan kirkkoon vuoden 1941 kesän sankarivainajien arkkuja ja hautaustilaisuudessa ammuimme kunnialaukaukset. Huttulassakin elettiin korttiaikaa, kuunneltiin päämajan tilannetiedotukset ja puurrettiin työnteossa. Työttömyyttä ei siihen aikaan tunnettu. Menin kahden vuoden lykkäyksen jälkeen koulutuskeskukseen helmikuussa 1944 ja vuoden päästä tuli täysin palvelleena siviiliin. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Nuoren miehen sotamuistoja kotirintamalta Subject The topic of the resource Huttula sota-aika nuoruus Description An account of the resource Erkki Kinnunen muistelee tapahtumia sota-ajalta, jolloin toimi pysäkinhoitajana Huttulana asemalla. Creator An entity primarily responsible for making the resource Kinnunen, Erkki Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Eeva-Liisa Honkasen kokoamaa aineistoa Koillis-Keuruulta Subject The topic of the resource Keuruu Keuruu -- Asunta Keuruu -- Huttula Description An account of the resource Eeva-Liisa Honkasen kokoamaa aineistoa Asunnalta ja Huttulasta Creator An entity primarily responsible for making the resource Honkanen, Eeva-Liisa Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document Huttulassa oli todennäköisesti metsäkaartilaisten melko turvallista asustella. Kesällä 1942 Ludvig Ampiala oli palkannut erään 35-40 vuotiaan miehen tekemään talonsa töitä, joita hän ei enää jaksanut tehdä ja paikalliset apuvoimat olivat isänmaata puolustamassa. Kerran mies oli korjaamassa aitaa kytöpellolla, joka oli Rajalan lähellä. Hän poikkesi palatessaan meillä Metsälässä ja purki paitansa sisältä kurjenpojan. Tämä oli päästänyt peloissaan paitaan hätäpaskan, ja mies suuttui linnulle. Minä menin väliin ja pyysin sen itselleni. Huttulan Terva- ja Tärpättitehtaalla oli ulkorakennuksissa monenlaisia tyhjiä tiloja, koska tehdas oli palanut muutama vuosi aikaisemmin, eikä asukkaita ollut montakaan. Sain luvan viedä linnun tervatehtaan alanavettaan ja minua kehotettiin ruokkimaan sitä riittävästi. Se olikin rankka urakka. Lintu oli aina nälkäinen ja sain jatkuvasti pyydystellä sammakonpoikia, joista se tuntui pitävän. Meni korkeintaan viikon päivät, kun äitini Anna kyseli, kauanko aioin lintua ruokkia. Olin valmis luopumaan siitä ja vein kurjen puron taakse metsän reunaan. Päästin sen irti, eikä se vilkaissutkaan taakseen, kun paineli metsään. Kurjen pyydystänyt mies oli isäni Rikhardin ja Ludvigin työllistämänä jonkin aikaa; ehkä muittenkin, sillä hän oli "fiksukäytöksinen, osaava ja ahkera". Kerran pyysi minua välittämään pyynnön, että isä lähettäisi palkkarahat hänen siskolleen. Hän ei näet itse voi pysähtyä pitkäksi ajaksi minnekään. Hän uskoutuikin minulle, että hän on vankikarkuri. Näin joskus hänet tuntemattoman miehen seurassa, jonka olin myös kerran nähnyt yksinään aseman lammen rannoilla. Selvästi karttoi tapaamista ja juttelemista. Jälkeenpäin on puhuttu, että metsäkaartilaiset olivat ainakin näillä seuduin ”mummujen pelastajia”. Moni vanhus olisi sotatalvina menehtynyt kylmään ja nälkään avun puutteessa. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Metsäkaartilainen Huttulassa Subject The topic of the resource Huttula sota-aika lapsuus Description An account of the resource 14-vuotiaan Matin sota-ajan muisto metsäkaartilaisesta. Creator An entity primarily responsible for making the resource Metsälä, Matti