6 100 765 https://keuruunveraja.fi/files/original/58f7f2dc207e8071779cb46071ab64e1.jpg 58a0e0efd9313d950dd8948b789a8c75 https://keuruunveraja.fi/files/original/52d4c8dc9e7d1d6def83eb115fb6671c.jpg c34e68d0971f51311467123466ae6bc9 https://keuruunveraja.fi/files/original/670bb4869661e9a0c445dff62f323f09.jpg b159c38d4cfcc4bc7af7471aaf661c40 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Yritysten tarinoita Description An account of the resource Kokoelma sisältää keuruulaisia tarinoita yritysmaailmasta. Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Subject The topic of the resource Keuruu kirkonkylät yritykset yrittäjät Artikkeli Teeemateksti jostakin aiheesta. Tätä aineistotyyppiä voi käyttää aina kun tekstin muoto ei vaadi muuta. Mistä on kyse? Tähän kenttään artikkelin teksti jäsennettynä tarpeen mukaan. Huonekalu- ja verhoiluliike A. Musakka avattiin Keuruulla lokakuussa 1954. Karjalankannaksen Pyhäjärveltä syntyisin ollut yrittäjä oli toimelias. Kymmenkunta vuotta Riihimäellä alan yrittäjänä toiminut Arvo Musakka muutti Keuruulle kuultuaan, että paikkakunnalla olisi tilaa huonekaluliikkeelle. Aluksi yritykseen kuului myös oma huonekalutehdas, jossa nykyinen omistaja Aarno Musakkakin aloitti uransa puusepän opissa. Tehdas teki mittatilaustöitä ja yritykset työllistivät yhteensä yhdeksän työntekijää. Pysyvän liiketilan yritys löysi vuonna 1984. Tällöin se osti Tehtaantieltä vanhan, alun pitäen tervatehtaan tislaamoksi rakennetun kiinteistön. Sittemmin se oli uudistettu meijeriksi ja toimi viimeksi Valion juustopakkaamona. Viereinen myllyrakennus tuli myös yrityksen omistukseen ja toimii nykyisin kesäkalusteiden esittelypisteenä. Aiemmin yritystoimintaa oli pyöritetty vuokralaisena monessa eri kiinteistössä, muun muassa toistakymmentä vuotta maineikkaassa ja sittemmin puretussa Kansallispirtissä 1 100 m 2 tiloissa. Aarno Musakka lunasti yrityksen itselleen vuonna 1987 yhdessä puolisonsa Sirkka Pajusen kanssa. Nykyisin yrityksen toimenkuvaan kuuluu huonekalujen suoramyynnin lisäksi yksityisten kotien ja julkisten tilojen sisustussuunnittelu. Referenssikohteita ovat mm. Vanha pappila Keuruulla, ArtHotel Honkahovi Mäntässä sekä useat hiihtokeskukset ja majoituskohteet akselilla Rovaniemi-Hanko. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Omasta huonekalutehtaasta sisustussuunnitteluun - Musakan huonekaluliikkeen tarina Subject The topic of the resource Keuruu kirkonkylät yritykset karjalaiset Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Creator An entity primarily responsible for making the resource Musakka Oy https://keuruunveraja.fi/files/original/89d1971b32bc5d809a41ba762b6c3117.jpg d4cfe21f36ee5b150f6f27df2b09cdd6 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Artikkeleita eri aiheista Description An account of the resource Tässä kokoelmassa on artikkeleita erilaisista keuruulaiseen kulttuuriperintöön liittyvistä teemoista. Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document Keuruun teollisuuselämä sai uuden toimijan, kun sodan uhatessa lääketehdas Orion siirsi syksyllä 1939 turvallisuussyistä osan tuotannostaan Keuruulle. Orionin toimitusjohtaja Erkki Leikola (1900–1986) esitti entistä kotipitäjäänsä väliaikaiseksi toimipaikaksi. Leikola oli Keuruun entisen kirkkoherran, Albert Leikolan poika. Tuotantoon tarvittavat välineet ja raaka-aineet muutettiin kuorma-autoilla Helsingistä Keuruulle 14.10.1939. Työntekijät matkustivat Keuruulle linja-autolla. Matka taittui nopeasti, mutta perillä Keuruulla tuotantotilojen löytäminen oli vaikeaa. Henkilökunta majoitettiin keuruulaisiin taloihin, ja lopulta toiminnot hajautettiin jopa 18 eri pisteeseen. Toimipaikkoina olivat mm. Pöyhölän entinen pappila, Sukkatehtaan värjäämö ja Osuusmeijeri. Varastoja oli ympäri Keuruuta. Vaikeuksista huolimatta ampullien, salvojen ja tablettien valmistus saatiin nopeasti käyntiin ja toiminta loppui Keuruulla vasta noin kuukausi talvisodan päättymisestä, huhtikuussa 1940. Marraskuussa 1939 ehdittiin jo kerran palata Helsinkiin, mutta sodan sytyttyä tultiin nopeasti takaisin Keuruulle. Orionin toiminta Keuruulla ei päättynyt talvisodan evakkoaikaan. Vuonna 1942 lääketehdas alkoi rakentaa Keuruun seurakunnalta hankkimalleen Varissaaren eteläosan tontille tehdasaluetta. Vuoteen 1946 mennessä tontille oli valmistunut rautatie, tehdas ja toimisto- ja asuinrakennuksia. Alueen arkkitehteina toimivat Aarne Ervi ja Laila Niemioja. Orion tuotti Keuruulla muun muassa männynhavuöljyä, tärkkelyssiirappia ja puolivalmisteita Orionin Helsingin tehtaita varten. Samoin tuotteina olivat suksivoide, tukinpääterva ja jopa makaroni. Myös siirappia tehtiin, ja sitä valmistettiin myös asiakkaan omista raaka-aineista. Keuruulaiset alihankkijat toimittivat tehtaalle myös tuotannon tarvitsemia raaka-aineita, kuten havuja ja jopa muurahaisenmunia. Orionin tavoitteena oli kehittää tuotantoa Keuruulla. Tehdasalueelle perustettiin Varissaaren sähkö vuonna 1947. Vuonna 1948 perustettiin Orionin tytäryhtiöksi Varissaaren Puu ja Metalli Oy, VPM. Orionin tehtaalla oli jo aiemmin ollut oma konepaja ja seppä. Perustetun yhtiön toimialaan kuuluivat autokorjaamo ja puutavaran hankinta. Johtokuntaan kuuluivat mm. Erkki Leikola ja Arvo Ylppö. Autokorjaamolle oli seudulla tarvetta ja autoistumisen myötä toiminnalle havaittavissa kasvunäkymiä. Kymmenen vuoden päästä, vuonna 1958 yhtiön toimintaan kuuluikin jo autokorjaamo, maalaamo, autoliike ja autokoulu. Yrityksellä oli myös varaosaliike kirkonkylän keskustassa nykyisen Pitäjäntuvantien yläpäässä Ruokosen talossa. Orion luopui kemianteollisuudesta Keuruulla vuonna 1957. Toimintaa ei oltu saatu kannattavaksi. Tuotantolaitoksen tiloihin Varissaaren Puun ja Metallin rinnalle päätettiin perustaa lastulevytehdas. Orionin tytäryhtiöiden nimeksi Keuruulla vakiintui vuoteen 1962 mennessä tiivistettyä ja tiivistä lastulevyn laatua hyvin kuvaava Tiwi Oy. Tiwin toiminta kehittyi ja tehdasalue laajentui nopeasti 1960-luvulla. Pian lastulevytehdas työllisti ilman alihankkijoita jo 60 työntekijää. Lastulevyllä oli kysyntää niin kotimaassa kuin ulkomaillakin. Tiwi kehittyi Keuruun merkittävimmäksi työnantajaksi 300 työpaikallaan. Vuonna 1972 Tiwin omistajaksi tuli G. A. Serlachius oy. Yli 30 vuotta jatkunut Orionin kausi Keuruulla päättyi. Tiwin toiminta jatkui vuosina 1987-1990 Metsä-Serla Oy:n omistuksessa ja vuosina 1990–2006 Finnforest Oyj:n luotsaamana. Automatisoinnin ja muiden teollisuuden muutosten myötä työpaikkojen määrä väheni. Vuonna 2006 Puhos Board Oy osti lastulevytoiminnan, joka loppui Keuruulla kesällä 2007. Keuruun Lämpövoima Oy osti entisen Orionin tehdasalueen vuonna 2008 ja alueella on toiminut lämpölaitos vuodesta 2010. Osa vanhoista Orionin aikaisista rakennuksista on säilytetty. Muun muassa tehtaan piippu on jätetty paikoilleen. Alue on tärkeä rakennushistoriallinen kokonaisuus Keuruulla ja se kertoo tarinaa seudun teollisuuden historiasta. Historia näkyy ja kuuluu myös paikannimissä: Pappilanniemen ja Varissaaren välisen lahden nimi on keuruulaisittain yhä Tiwinlahti, vaikkei se virallinen paikannimi olekaan. LÄHTEITÄ JA KIRJALLISUUTTA: Valokuva: Kuvassa punatiilestä rakennettu nykyinen Varissaaren lämpölaitos Varissaari 2, joka on entinen Orionin tehdasrakennus 1940-luvulta. Rakennuksen päässä on korkea nelikulmainen torni ja sivussa korkea tehtaanpiippu. Kuva otettu 24.3.2020. Sähköiset aineistot: Orion evakossa, lääketehdas muuttaa Keuruulle, <a href="https://www.orion.fi/konserni/orionin-vuosisata/1940/Orion-evakossa-laaketehdas-muuttaa-Keuruulle/">https://www.orion.fi/konserni/orionin-vuosisata/1940/Orion-evakossa-laaketehdas-muuttaa-Keuruulle/</a>, viitattu 26.3.2020 Facebook.com/keuruunveraja, Orioniin ja Tiwiin liittyvät keskustelut 24. – 26.3.2020 Lehdet: Suur-Keuruun sanomat 21.3.1958, Varissaaren Puu ja Metalli toiminut 10 vuotta paikkakunnalla. Kirjallisuutta: HAAPANEN, Olli 2017: Enemmän valoa. Keuruun sähkö 100 vuotta. Keuruu: Keuruun Laatupaino KLP Oy. LAPPI, Liisa ja RUHANEN Jarmo 2016: Orion ja Tiwi siirsivät Keuruun teolliseen aikaan. Artikkeli julkaisussa Keuruun joulu 2016, s. 60–63. Keuruu. Lions club. JÄRVIÖ, Jouko & LOVEN, Jaakko & RAINIO, Jussi (toim.) 1962: Tämä on Keuruu. Keuruu: Keuruun matkailulautakunta. VIHOLA, Teppo 1986: Vanhan Ruoveden historia. 3:3:2, Keuruun ja Pihlajaveden historia 1918–1969. Jyväskylä: Gummerus. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Orion ja Tiwi Keuruulla Subject The topic of the resource Keuruu teollisuus kemianteollisuus lastulevyteollisuus tehtaat Varissaari lämpövoimalat Orion Varissaaren Puu ja Metalli Oy autoliikkeet autokoulut Leikola, Erkki Leikola, Albert Niemioja, Laila Description An account of the resource Talvisodan aikana Orionin lääketehdas siirsi toimintojaan Keuruulle. 1940-luvulla Varissaareen rakennettiin tehdasalue kemianteollisuutta varten. Siitä alkoi tärkeä luku keuruulaisen teollisuuden historiassa. Creator An entity primarily responsible for making the resource Rokkonen, Hanne Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Date A point or period of time associated with an event in the lifecycle of the resource 1930-luku 1940-luku 1950-luku 1960-luku 1970-luku 1980-luku https://keuruunveraja.fi/files/original/0b6272237c8f29a5ca162c07f0130945.tif 70431801daf5682f2d147b1f82e3437f Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Matti Tuomisen kuvakokoelma Description An account of the resource Kokoelmassa on otoksia Keuruulta paikkakunnalla vuosina 1948-1976 valokuvaajana toimineen Matti Tuomisen kuvakokoelmista. Valokuvaajamestarin poika, Vesa Tuominen, lahjoitti sarjan isänsä kuvia Keuruun kaupungille syksyllä 2017. Kokoelmaa hoitaa Keuruun museo. Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Still Image A static visual representation. Examples include paintings, drawings, graphic designs, plans and maps. Recommended best practice is to assign the type Text to images of textual materials. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Orionin Tiwin tehtaat Subject The topic of the resource Keuruu kirkonkylät tehtaat yritykset Niemioja, Teuvo kemianteollisuus teollisuus puuteollisuus Orion Tiwi Description An account of the resource Kuvassa näkyy Orionin Tiwin tiilinen tehdasrakennus korkeine piippuineen Keuruun Varissaaressa. Sen edustalla avautuvalla lahdella kelluu tukkilautta. Lääketehdas Orion siirsi talvisodan aikaan osan tuotantolaitoksistaan Keuruulle turvallisuussyistä. Vuonna 1942 lääketehdas osti Keuruun seurakunnalta Varissaaren eteläosan teollisuusalueeksi. Tontille valmistui tehdas, rautatie ja asuinrakennuksia. Orion tuotti muun muassa männynhavuöljyä, tärkkelyssiirappia ja puolivalmisteita Orionin Helsingin tehtaita varten. Vuonna 1948 perustettiin Orionin tytäryhtiöksi Varissaaren Puu ja Metalli Oy. Yhtiön toimialaan kuuluivat autokorjaamo ja puutavaran hankinta. Vuonna 1958 toiminta oli laajentunut ja siihen kuului autokorjaamo, maalaamo, autoliike ja autokoulu. Orion luopui kemianteollisuudesta Keuruulla vuonna 1957. Tuotantolaitoksen tiloihin perustettiin lastulevytehdas. Tytäryhtiön nimeksi vakiintui vuoteen 1962 mennessä tiivistettyä ja tiivistä lastulevyn laatua hyvin kuvaava Tiwi Oy. Creator An entity primarily responsible for making the resource Tuominen, Matti Source A related resource from which the described resource is derived Matti Tuomisen kuvakokoelma, Keuruun museo 2018. Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Perinnepiiri 1991 Subject The topic of the resource Keuruu paikallishistoria muistelu Description An account of the resource Kokoelma sisältää Asunnan-Ampialan-Huttulan perinnepiirin keräämää aineistoa seudun elämästä ja historiasta. Piiri kokoontui syksystä 1989 kevääseen 1991. Piiriläiset muistelivat silloisen Asunnan koulupiirin tapahtumia, sen ihmisiä ja taloja. Lisäksi mukaan otettiin Petäjäveden ja Koskenpään puolelta ne talot, joista koululaiset suuntasivat entiseen Huttulan kouluun. Perinnepiirin kokoontumiskertoja oli yhteensä 26 kertaa Asunnan koululla sekä Riihimäessä Rahikkalassa, Tiilikaisella ja Ampialassa. Aineisto on julkaistu alun perin Perinnepiiri-nimisenenä julkaisuna vuonna 1991. Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Creator An entity primarily responsible for making the resource Kalliomäki, Hellin Ruokolainen, Sisko Kokkila, Mirja Kokkila, Kalevi Mäkinen, Saida Ampiala, Kasper Ampiala, Marjatta Mäyränen, Reino Sojakka, Martti Kaikkonen, Jenny Ahola, Erkki Riihimäki, Martti Riihmäki, Eeva Tiilikainen, Bertta Ahola, Tarja Viitanen, Martta Sojakka, Anni Ruokolainen, Hannu Mäyränen, Hilja Kaikkonen, Aulis Sojakka, Anna Kinnunen, Veikko Honkanen, Eeva-Liisa Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document Vähäväkisten osuusliike r.l. perustettiin kirkolle v. 1904 ja se jatkoi toimintaansa vain vuoteen 1909. Sen hallituksen jäsenenämainitaan mm. suutari Evert Hillman Ampialasta. Asunnalle osuuskauppa tuli vuonna 1916 entisen yksityiskaupanpaikalle. Emil Jussila oli ensimmäinen pitkäaikainen myymälänhoitaja. Hän oli poikamies ja olisi mielellään riijannut Taavettilan Aunea. Kun Aune sitten meni naimisiin Sarkarannan kanssa, sanoi Jussila, - nyt minä osaan lähteä, kun Aune meni naimisiin. Mustalahti oli radan muutostöiden aikaan hoitajana, hän piti sitten Kalettomalla yksityiskauppaa. Muita myymälänhoitajia olivat Nuuttila, Hippi, Niemelän Hugo, joka kaatui sodassa, Pukkilan Ossi ja vaimo, Rantamoijanen, noin 1947-50, Kerttu Jussila, 1950-53. Kerttu riiasi Linnan Heikkiä, jonka vaimoksi myöhemmin tuli. Hänen lomalla ollessaan pojat tekivät jekkua ja suurensivat Heikin kuvan Kertun makuuhuoneen seinälle. Myöhemmin pitkäaikaisena myymälänhoitajana kaupan lopettamiseen saakka olivat Poikoset, jotka rakensivat oman talon tien vastakkaiselle puolen ja pitivät siinä sitten postia. Kaupparakennuksen tontteineen ostivat Esteri ja Urho Kuokkanen. <h3>Mäki-Matti, Huttula</h3> Kyläläisten toivomuksesta pidettiin Tammiaholla Ruorasten luonakolmikymmenluvun lopulla kaupan perustava kokous, jossa mm. Arvi Riutta oli läsnä. Osuusliike Mäki-Matti osti Tönön tilan Puustin Augustilta, joka muutti Ekolaan ja pyysi sille uuden rakennuksen rakennuslupaa. Jostakin syystä sitä ei myönnetty, vaan talo piti korjata, tosin se jouduttiin korjaamaan aivan kivijalasta asti uusiksi. Ensimmäinen myymälänhoitaja oli Kalervo Varja Helvi-vaimonsa kanssa. Varjat muuttivat sitten noin vuonna 1947 Petäjävedelle. Huttulan kauppa oli merkittävä marjojen, voin ja riistan välittäjä ennen sotia. Seuraavia myymälänhoitajia olivat mm. Hellä Piilo, Ritva Metsälä os. Pekkanen, Sulo Suomalainen ja Unto Meronen. Kaupan loputtua Metsälät ostivat talon Mäki-Matilta ja möivät sen sitten Onni Koskiselle. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Osuustoiminnalliset liikkeet Subject The topic of the resource Keuruu kauppa kauppiaat osuusliikkeet kylät 1900-luku muistelu muistot kokemuskerronta Description An account of the resource Tekstissä kerrotaan muistoja Asunnan, Ampialan ja Huttulan kylien osuustoiminnallisista kauppaliikkeistä. Teksti on koottu Asunnan-Ampialan-Huttulan perinnepiirin muisteluista. Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Date Created Date of creation of the resource. 1991 https://keuruunveraja.fi/files/original/4d51ecb101593131f7d9952548d89ec3.tif de274722a3b38ff56bd35da61ffa6fe7 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Matti Tuomisen kuvakokoelma Description An account of the resource Kokoelmassa on otoksia Keuruulta paikkakunnalla vuosina 1948-1976 valokuvaajana toimineen Matti Tuomisen kuvakokoelmista. Valokuvaajamestarin poika, Vesa Tuominen, lahjoitti sarjan isänsä kuvia Keuruun kaupungille syksyllä 2017. Kokoelmaa hoitaa Keuruun museo. Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Still Image A static visual representation. Examples include paintings, drawings, graphic designs, plans and maps. Recommended best practice is to assign the type Text to images of textual materials. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Otavan kirjapaino Subject The topic of the resource kirkonkylät kirjapainot Keuruu henkilöstö Nieminen, Sinikka kirjapainotyöntekijät kirjanpainajat Description An account of the resource Otavan kirjapainon tehdassali. Otavan Keuruun kirjapaino oli pitkään konsernin suurin tuotantolaitos. Taustalla oleva nainen Sinikka Nieminen. Kustannusosakeyhtiö Otava rakensi kirjapainonsa Keuruulle vuonna 1954. Toiminta alkoi vuonna 1955. Creator An entity primarily responsible for making the resource Tuominen, Matti Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Source A related resource from which the described resource is derived Matti Tuomisen kuvakokoelma, Keuruun museo 2017. https://keuruunveraja.fi/files/original/38b0e41533d897efe8c0a30786d32ffc.jpg 11e3fb26b4329ec428b3de384760c92c Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Raimo Varpulan kokoelma Description An account of the resource Kokoelmassa on digitoituna Raimo Varpulan Keurusseutua käsitteleviä keräilykokoelmia mm. postitoiminnasta, postikorteista ja tulitikkuetiketeistä sekä hänen keuruulaisista tapahtumista ottamiaan valokuvia. Kokoelmat ulottuvat 1800-luvun loppupuolelta 1980-luvulle. Creator An entity primarily responsible for making the resource Varpula, Raimo Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Still Image A static visual representation. Examples include paintings, drawings, graphic designs, plans and maps. Recommended best practice is to assign the type Text to images of textual materials. Original Format The type of object, such as painting, sculpture, paper, photo, and additional data Tulitikkuetiketti Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource P. Jylhän tulitikkuetiketti Subject The topic of the resource etiketit tulitikut keräily myymälät Description An account of the resource Keuruulla Karikon kulmassa sijainneen ruoka - ja siirtomaatavaraliike P. Jylhän tulitikkuetiketti. Tulitikut oli valmistanut Porin tulitikkutehdas. Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Provenance A statement of any changes in ownership and custody of the resource since its creation that are significant for its authenticity, integrity, and interpretation. The statement may include a description of any changes successive custodians made to the resource. Raimo Varpulan kokoelma Contributor An entity responsible for making contributions to the resource Valokuva: Saarimäki, Satu https://keuruunveraja.fi/files/original/d407a00c5a8b4b1d97fb2d55c5f58e17.tif 18b92deebecb54599e5b277a3397a2be Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Matti Tuomisen kuvakokoelma Description An account of the resource Kokoelmassa on otoksia Keuruulta paikkakunnalla vuosina 1948-1976 valokuvaajana toimineen Matti Tuomisen kuvakokoelmista. Valokuvaajamestarin poika, Vesa Tuominen, lahjoitti sarjan isänsä kuvia Keuruun kaupungille syksyllä 2017. Kokoelmaa hoitaa Keuruun museo. Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Still Image A static visual representation. Examples include paintings, drawings, graphic designs, plans and maps. Recommended best practice is to assign the type Text to images of textual materials. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Palopäällikkö Nevanen ja palolaitoksen henkilökuntaa Keuruun vanhalla urheilukentällä Subject The topic of the resource Keuruu kirkonkylät palokunnat palopäälliköt Description An account of the resource Kuvassa on meneillään palolaitoksen henkilökunnan palkitsemistilaisuus, jossa Keuruun palopäällikkö Nevanen kättelee palkittuja vanhalla urheilukentällä. Creator An entity primarily responsible for making the resource Tuominen, Matti Source A related resource from which the described resource is derived Matti Tuomisen kuvakokoelma, Keuruun museo 2018. Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Kiehtovaa vanhaa Keuruuta Subject The topic of the resource Keuruu paikallishistoria rakennusperintö kulttuurihistoria Description An account of the resource Kokoelmasta löydät tietoja Keuruun kulttuurihistoriallisista kohteista. Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kirjasto Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document Pappila oli myös maatila tarpeellisine rakennuksineen. Aittoja tarvittiin useisiin eri tarkoituksiin, kuten mm. halkojen, viljojen, siementen, ruuan ja vaatteiden säilytykseen. Myös maidolla oli oma säilytysaittansa. Pappilan pihapiiri jakaantui vanhastaan kahteen osaan, mies- eli asuinpihaan ja karja- eli talouspihaan. Pappilan miespihan kahdesta isommasta rakennuksesta on jäljellä toinen. Siinä sijaitsivat ruoka-aitta, jauhoaitta, mankelihuone, maitohuone ja kärryliiteri. Rakennus on suojeltu pappilan mukana rakennussuojelulailla vuonna 1972. Toinen, tätä rakennusta vastapäätä sijainnut väentupa, joka oli rakennettu n. 1830-luvulla, on purettu 1900-luvulla. Karjapihassa eli nykyisen matkailukeskus Kamanan pihassa sijaitsevat liiteri ja Justus- ja Alina -aitat, joiden rakennusaika ei ole tiedossa. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Pappilan aitat Subject The topic of the resource Keuruu kirkonkylät keskustat aitat rakennettu ympäristö rakennusperintö rakennukset pappilat virkatalot Description An account of the resource Keuruun vanhassa pappilassa on ollut lukuisia aittoja eri käyttötarkoituksia varten. Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun museo https://keuruunveraja.fi/files/original/11bb593d72fe1e764da2b35b925b28c5.jpg bbc0732567d5e7de9646a32037e68d27 https://keuruunveraja.fi/files/original/ca399cbdbaec052f2182857835ca75c1.jpg e7ffaf6568a57edc051ab77abbf1189b https://keuruunveraja.fi/files/original/075737ce7d80040a09945c4927e838e3.jpg 8fad35f51a1a798779223c2a24800bdd https://keuruunveraja.fi/files/original/c84cedd1caeb094f1d85a0d55271e01f.jpg 72b6bb90c887457b13e33fa5f27f19ee https://keuruunveraja.fi/files/original/f04506a4ee646ab1a941dd22dc6b894d.jpg feefe9f06e49248889d0c75342e4d35f Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Yritysten tarinoita Description An account of the resource Kokoelma sisältää keuruulaisia tarinoita yritysmaailmasta. Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Subject The topic of the resource Keuruu kirkonkylät yritykset yrittäjät Artikkeli Teeemateksti jostakin aiheesta. Tätä aineistotyyppiä voi käyttää aina kun tekstin muoto ei vaadi muuta. Mistä on kyse? Tähän kenttään artikkelin teksti jäsennettynä tarpeen mukaan. Keuruun vanhaa pappilaa alettiin rakentaa vuonna 1809 aiemman pappilan tuhouduttua tulipalossa. Turun empireä edustavan rakennuksen suunnitteli rakennusmestari Johan Sundsten. Pappilaa laajennettiin 1870-luvulla ja 1890-luvun lopussa siihen tehtiin upea kuisti, josta avautuu näkymä Keurusselkä-järvelle. Arkistosiipi valmistui pappilaan 1920-luvulla. Pappila palveli kahdentoista Keuruun kirkkoherran asuntona. Kirkkoherrat perheineen loivat puolentoista vuosisadan ajan pappilaan oman, uuden tunnelmansa. Vuosien varrella useat huushollimamsellit ja piiat sekä rengit työskentelivät pappilassa ja sen pihapiirissä. Kirkkoherran virkatila oli merkittävä maatila, jossa oli useita torppia, suuret viljelmät ja karjaa. Pappila oli kulttuurielämän keskus ja tärkeä kokoontumispaikka, jossa vihittiin pareja ja kastettiin lapsia. Kulttuuri ja sivistys sekä merkittävät kesävieraat, kuten Axel Gallén-Kallela ja Louis Sparre kuuluivat pappilan elämään. Pappila joutui purku-uhan alle uuden pappilan valmistuessa 1966. Vanha pappila suojeltiin rakennuslailla 1972, jonka jälkeen uuden tunnelmansa pappilaan toivat lukuisat lapset pappilan tilojen toimiessa päiväkotina kolmisenkymmentä vuotta. Vuonna 2004 pappilassa hääri jälleen rakennusmiehiä, kun pappilaa alettiin Keuruun seurakunnan toimesta ennallistaa historiaa kunnioittaen . Uusi lehti oli jälleen kääntymässä pappilan historiassa. Lokakuun puolivälissä vuonna 2005 Pappilan Pidot Oy aloitti tiloissa juhla, kokous- ja pitopalvelun. Pappilan salit ja kamarit täyttyivät jälleen vihkipareista ja muista perhejuhlien väestä sekä Keuruulle matkaavista kesävieraista. Uudet huushollimamsellit toivat taloon uutta tunnelmaa juhlia järjestäen, pappilan pitopöydän kattaen, makunautintoja tarjoten ja kulttuuritapahtumia järjestäen. Keuruun seurakunta sai joulukuussa 2005 Keski-Suomen kulttuuriympäristö -palkinnon Keuruun vanhan pappilan ja vuonna 2000 kunnostetun pappilan kivinavetan sekä matkailukeskus Kamanan kunnostuksesta. Ympäristöineen kunnostetusta Vanhan Keuruun alueesta ja sen vieraanvaraisuudesta on mahdollisuus jälleen nauttia. Vanhan Keuruun alue huokuu entisajan tunnelmaa. Vierailu Vanhassa kirkossa, museoissa ja näyttelyissä, nostalgisissa aitoissa, jyhkeässä kivinavetassa, komeassa vanhassa pappilassa tai tunnelmallisessa pappilan kellarissa vie elämysmatkalle navettapiian lakaistessa kirkon portaita tai huushollimamsellin kestitessä kesävieraitaan. Maaliskuussa 2018 pappilaan avattiin Pappilan pakopelit -pakohuonepeli, jossa muutaman hengen ryhmällä on tunti aikaa ratkaista pelaajille annettavien vihjeiden avulla pulmat, pelin tarina ja päästä ulos huoneesta. Pelien teemat liittyvät pappilan vaiheisiin ja tuovat elävästi esille alueen historiaa. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Pappilan Pidot - Kirkkoherrojen pappilasta juhlataloksi Subject The topic of the resource Keuruu kirkonkylät yritykset pappilat juhlapaikat pakopelit Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Creator An entity primarily responsible for making the resource Pappilan Pidot Oy Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Tarinoita Keuruun melontareitiltä Subject The topic of the resource Keuruu vesistöt tarinat Description An account of the resource Keuruun ympärimelontareitin varrella olevien kohteiden tarinoita. Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document Kangasmannilassa on sijainnut Keuruun kirkkoherran pappila 1600-luvun lopusta. Kaunis Turun empireä edustava Keuruun vanha pappila on valmistunut vuonna 1813 tulipalossa tuhoutuneen tilalle. Kirkkoherra sai pappilan mukana arvokkaat kalastusoikeudet Keurusselän hyville kalavesille. Pappilanniemi taas oli pappilan suuren karjan laidunmaata. Pappila oli merkittävä maatila. Pappilanniemen uusi elämä alkoi talvisodan jälkeen. Alueelle lohkottiin 31 asutustilaa. 1940-luvun kuluessa alueelle asutettiin Karjalasta evakuoituja perheitä, erityisesti valkjärveläisiä. Nykyäänkin Pappilanniemen kadunnimet, mm. Pyhäjärventie ja Kurkijoentie, vievät ajatukset Karjalaan. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Pappilanniemen asukkaita Subject The topic of the resource Keuruu pappilat karjalaiset asutustilat 1800-luku 1940-luku Description An account of the resource Pappilanniemestä tuli koti karjalaisille. Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Date Created Date of creation of the resource. 2024 https://keuruunveraja.fi/files/original/eee7486af43d213d626be1c3ad7ae66c.jpg 83e68742146ad77c2848e23aca203164 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Raimo Varpulan kokoelma Description An account of the resource Kokoelmassa on digitoituna Raimo Varpulan Keurusseutua käsitteleviä keräilykokoelmia mm. postitoiminnasta, postikorteista ja tulitikkuetiketeistä sekä hänen keuruulaisista tapahtumista ottamiaan valokuvia. Kokoelmat ulottuvat 1800-luvun loppupuolelta 1980-luvulle. Creator An entity primarily responsible for making the resource Varpula, Raimo Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Still Image A static visual representation. Examples include paintings, drawings, graphic designs, plans and maps. Recommended best practice is to assign the type Text to images of textual materials. Original Format The type of object, such as painting, sculpture, paper, photo, and additional data valokuva Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Partioparaati Subject The topic of the resource partiolaiset juhlat kulkueet Description An account of the resource Keuruulla vietettiin partiottoiminnan 50-vuotisjuhlaa 25.4.1981. Juhlallisuuksiin kuului mm. kulkue Keuruuntiellä. Creator An entity primarily responsible for making the resource Varpula, Raimo Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Provenance A statement of any changes in ownership and custody of the resource since its creation that are significant for its authenticity, integrity, and interpretation. The statement may include a description of any changes successive custodians made to the resource. Raimo Varpulan kokoelma https://keuruunveraja.fi/files/original/5e469d096c231f37a56a5e3168a13240.pdf f4af8c7eb4fbc4de340c5c0dad0f8f11 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Tuomo Ilomäen tekstejä Kaiun korva -lehdestä Subject The topic of the resource muistelmat lapsuus Jukojärvi (Keuruu : kylä) Description An account of the resource Tuomo Ilomäen lyhyitä tarinoita lapsuudesta Keuruun Jukojärven Mantelassa. Tekstit on aiemmin julkaistu Kaiun Korva -lehdessä vuosina 2001-2012 sekä Ilomäen omakustanneteoksessa Kuin valkeat käärmeet (2013). Tuomo Ilomäki syntyi Keuruun Jukojärven Mantelassa vuonna 1939 talvisodan kynnyksellä. Perhe muutti vuonna 1950 Jämsään, jossa Ilomäki aloitti oppikoulun Jämsän yhteiskoulussa ja myöhemmin kirjoitti sieltä myös ylioppilaaksi. Aikuisikänsä Tuomo Ilomäki on asunut Espoossa ja ollut yhteiskunnallisesti aktiivinen mm. työssään sähköalalla sekä urheiluseuratoiminnassa. Hän itse kertoo Kuin valkeat käärmeet -kirjan saatesanoissa (s. 6): "Kirjoituskokoelman tarkoituksena on kertoa nuoremmille polville, millaista on ollut maalaiselämä Keski-Suomessa 1940-luvulla alle kymmenvuotiaan pojan kokemana." Creator An entity primarily responsible for making the resource Ilomäki, Tuomo Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Rights Information about rights held in and over the resource Tekstit julkaistaan Keuruun Veräjässä oikeudenhaltijan luvalla. Date A point or period of time associated with an event in the lifecycle of the resource 2001-2012 Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Pauketta pajasta Subject The topic of the resource pajat työvälineet muistelmat lapsuus Jukojärvi (Keuruu) 1940-luku Description An account of the resource Kirjoittaja kuvaa pajarakennusta ja siellä tehtyjä töitä ja työkaluja lapsuudessaan Keuruun Jukojärvellä. Tarina on alun perin julkaistu Kaiun korva -lehden numerossa 32 (2012). Creator An entity primarily responsible for making the resource Ilomäki, Tuomo Source A related resource from which the described resource is derived Kaiun korva : Jukojärven kylälehti. Nro 32 : toukokuu 2012. Ilomäki Tuomo, Kuin valkeat käärmeet. Espoo : Tuomo Ilomäki, 2013. Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Rights Information about rights held in and over the resource Teksti on julkaistu oikeudenhaltijan luvalla. Format The file format, physical medium, or dimensions of the resource pdf Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Kiehtovaa vanhaa Keuruuta Subject The topic of the resource Keuruu paikallishistoria rakennusperintö kulttuurihistoria Description An account of the resource Kokoelmasta löydät tietoja Keuruun kulttuurihistoriallisista kohteista. Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kirjasto Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document Pekanniemi on arkkitehti Laila Niemiojan kirjailija Olavi Paavolaiselle suunnittelema huvila. Talo on sisustettu ajan tyylin mukaan ja puutarhassa näkyy yhä Paavolaisen kädenjälki. Kiviselän Mustasalmen rantaan vuonna 1949 valmistuneen klassillisen tyylikkään huvilan tunnusmerkkejä ovat mm. aumakatto, pilarien varaan rakennettu ja liuskekivin verhoiltu kaunis kuisti, sekä pyöreä makuuhuoneen ikkuna. Sisustukseltaan huvila edustaa 1940 - 50 -lukujen sisustustyyliä. Kalliolle tehdyn talon henkeä vaalii monipuolinen puutarha. Keuruulla ollessaan runoilija, klassikoiksi nousseitten matkakertomusten tekijä, radioteatterin johtaja ja tyyliniekka Olavi Paavolainen (1903 - 1964) rentoutui nauttien luonnosta ja puutarhanhoidosta. Paavolainen myös kirjoitti Keuruulla valmiiksi sotapäiväkirjansa Synkkä yksinpuhelu. Vuosien 1949 - 1964 kesinä Paavolaisen vieraina Pekanniemellä oli lukuisia aikakauden kulttuurihenkilöitä. Huvila on ollut pitkään yksityisessä käytössä. Se avattiin kesällä 2017 ensimmäistä kertaa yleisön nähtäväksi ammattitaitoisen oppaan johdolla. Huvila ja puutarha ovat avoinna sopimuksen mukaan. Lähde: www.pekanniemi.fi Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Pekanniemi - Olavi Paavolaisen kesähuvila Subject The topic of the resource Keuruu Paavolainen, Olavi Niemioja, Laila 1940-luku huvilat vapaa-ajan asunnot kirjailijat rakennusperintö rakennukset Description An account of the resource Olavi Paavolaisen kesähuvila Pekanniemi on sisustettu ajan tyylin mukaan ja puutarhassa näkyy yhä Paavolaisen kädenjälki. Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto. Date Created Date of creation of the resource. 2021 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Riitta Reijosen kirjoituksia pelimanniperinteestä Description An account of the resource Keuruulaissyntyinen Riitta Reijonen (os. Aho) on osallistunut lapsesta saakka paikalliseen pelimannitoimintaan ja sittemmin myös tutkinut sitä laajasti. Tässä kokoelmassa on Riitan keräämää ja kirjoittamaa aineistoa keuruulaisesta pelimanniperinteestä. Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document Riitta Ahon päiväkirjasta 30.4.1975. Esiintymismatka Tukholmaan "Keuruun pelimannit, Keuruun Nais- ja mieskuorot sekä Haapamäen sekakuoro lähtivät kauan odotetulle Ruotsin matkalle. Matka suuntautui ensin Tampereen kautta Turun satamaan. Meillä oli kiva matka jo Turkuun mennessä, kun Korpis-Veikko ja Aution Antti kertoi vitsejä. Kun tarve tuli, meillä oli metsäisten paikkojen kohdalla aina vessatauko ”Miehet vasemmalle – naiset oikealle!”. Meidän autokuski oli Möttösen Antti, joka oli samanmoinen suunvääntäjä kuin muutkin. Laivan nimi oli Marella. Tukholmasta menimme suoraan Göteborgiin ja ajoimme Ruotsin suuret järvien Vätternin ja Vänerin ohi. Meillä oli kiertoajelu ja käynti Euroopan suurimmassa laivamuseossa sekä akvaariossa, jossa oli erilaisia kaloja, suuria käärmeitä ja krokotiilejäkin sellaisten lasiseinien takana. Kävimme veneristeilyllä, kuljimme siltojen alitse ja yksi mies huusi veneen takaosista: ”Miehet vasemmalle ja naiset oikealle!” Ja kyllä meitä nauratti. Esiinnyimme ulkona ja oli niin kylmä, että sain nuhan. Yleisöä oli aika vähän. Ajettiin yötä vasten Tukholmaan. Yöllä mää en nukkunut paljon yhtään, kun ne ihmiset piti valtavaa elämöintiä - soitti ja lauloi. Aamupalalla oltiin Tukholman asemaravintolassa ja sieltä mentiin kiertoajelulle. Kävimme kaupungintalossa. Siellä oli kultainen sali, sininen sali ja paljon hienoja istuntosaleja. Ulkopuolella oli pylväsjono, kuin eduskuntatalossa, mutta yksi pylväs oli kuusikulmainen, muut pyöreitä. Arkkitehdiltä oli kysytty, miksi tämä yksi on erilainen ja hän oli vastannut: ”Siksi, että ihmisillä olis jotain kysyttävää.” Kävimme katsomassa Vasa-laivaa, joka oli uponnut ja ollut meressä 333 vuotta. Nyt sitä entisöitiin. Iltapäivällä oli esiintyminen kuninkaanlinnan puistossa. Esitykset meni hyvin kaikilta. Yleisöäkin oli kovasti. Illalla oli lastaus satamassa ja laivalla taas syötiin. Pelimanneilla oli yksi yhteinen hytti, jossa melkein kaikki kävi. Oiva (Aho) nukkui siellä alapetillä Ahosen Veikko yläpetillä ja isä-Paavo ja Perämäen Martti lattialla. Yöllä oli joku koputtanut hytin oveen ja Veikko oli herännyt yläpetillä eikä muistanut, että oli laivassa. Hän lähti avaamaan ovea ja tipahti isän ja Martin päälle. Siinä rytäkässä tietysti Oivakin heräsi, säikähti ja sanoi: ”Piru vie nyt tää laiva on syrjällään!” Kaikki siitä sitten puhui laivassa aamulla. Aamulla oltiin Turussa ja loppumatka oli pelkkää naurua. Miehet kertoivat juttuja ja oli siellä runojakin. Minäkin soitin linja-autossa. Keuruulla Ostolan nurkalla laulettiin vielä Kotimaani ompi Suomi. Oli kiva matka!" Riitta Ahon päiväkirjasta 29.3.1976. Samuelin poloneesi Finlandia-talolla "Eilen olimme Finlandia-talolla Helsingissä. Esitykset meni hyvin ja matka oli onnistunut. Sali, jossa esiinnyimme, oli valtavan suuri ja väkeä oli paljon. Pelimanneja esiintyi yhtäaikaa noin 200. Pienempiä ryhmiä oli kolme tai neljä. Meitä keuruulaisia oli noin 130 henkeä, toiset lauloi ja toiset soitti. Mukana oli Haapamäen sekakuoro, Keuruun Laulumiehet, Keuruun Naiskuoro, Multian sekakuoro, Petäjäveden Sekakuoro, Haapamäen Kansanmusiikkiyhtye sekä Keuruun ja Petäjäveden pelimannit. Porukkaa johti tietysti Kalle Kaipiainen. Kuorot lauloi kolme keskisuomalaista kansanlaulua: Kolme koivua, Kotimuistelman ja Nuottamarssin. Pelimannit esittivät polkkasikermän. Juhla myös radioitiin." Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Pelimannimuistoja esiintymismatkoista Tukhomaan ja Helsinkiin 1970-luvulla Subject The topic of the resource kansansoittajat pelimannimusiikki laivaliikenne Finlandia-talo Description An account of the resource Nuoren Riitta Ahon (nyk. Reijonen) päiväkirjamerkintöjä ensimmäisestä ulkomaan matkasta pelimannien seurassa Tukholmaan vuonna 1975 ja seuraavana vuonna Helsinkiin. Creator An entity primarily responsible for making the resource Reijonen, Riitta Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Riitta Reijosen kirjoituksia pelimanniperinteestä Description An account of the resource Keuruulaissyntyinen Riitta Reijonen (os. Aho) on osallistunut lapsesta saakka paikalliseen pelimannitoimintaan ja sittemmin myös tutkinut sitä laajasti. Tässä kokoelmassa on Riitan keräämää ja kirjoittamaa aineistoa keuruulaisesta pelimanniperinteestä. Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document Keuruun Kansalaisopiston pelimannipiiri aloitti toimintansa syksyllä 1971 Kalle Kaipiaisen johdolla. Menin mukaan toimintaan 10-vuotiaana vuonna 1973. Setäni, viulupelimanni Oiva Aho ja isä-Paavo innostivat liittymään joukkoon. Ryhmässä soitti tuohon aikaan myös Toivo-setä, joka oli kolmas Ahon pelimanniveljeksistä. Kaikki nuo kolme olivat oikeita kansanpelimanneja ja siis korvakuulosoittajia. Muita soittajia 1970-luvulla olivat Ville (Vilho) Käkelä, Paavo Simola, Antti Oittinen, Eino Saarikko, Markku Tallila, Veikko Korpinen, Lasse (Lauri) Kaukanen, Martti Perämäki, Veikko Heikkilä, Väinö Lammintaus, Voitto ja Veikko Ahonen, Onni Pajala ja Kari Pihlajamäki. Harjoitukset alkoivat joka torstai klo 18.30. Kiipesimme yläasteen kolmanteen kerrokseen soittimien kera. Haitarilaukut ja kontrabasson kuljettaminen portaikossa saivat sykkeen nousemaan. Musiikkiluokassa alkoi kukin tapailla viimeisimpiä innostuksen kohteita eli lempikappaleitaan. Pian Kaipiaisen Kalle kuitenkin keskeytti hälisevän ”yhteissoiton” ja siirryttiin illan ohjelmistoon. Kalle oli monistanut uusien sävelmien nuotit (alkuaikoina spriimonisteet olivat voimakkaasti tuoksahtavia). Ne jaettiin nuotinlukutaitoisille, sillä kaikki eivät suinkaan soittaneet nuoteista. Vanhat pelimannit eivät nuotteja tarvinneet, silti musikaalisuus ja hyvä muisti riitti yhteismusisointiin. Korpis-Veikko totesikin: ”Muuta minä en nuoteista ymmärrä kuin että niitä ei saa repiä.” Kalle soitti usein ensin sävelmän viulullaan ja sitten muut tulivat mukaan taitojensa mukaan. Osa siis kuulemansa perusteella ja osa nuotteja tapaillen. Samaa kappaletta soitettiin välillä useaan kertaan ja seuraavilla kerroilla niitä vielä kerrattiin. Näin sävelmät alkoivat luistaa ja yhteissoitto sujua. Illan aikana saatettiin soittaa 3-6 kappaletta. Ennen esiintymisiä hiottiin samoja kappaleita tietysti enemmän. Oiva-setä muisteli usein entisajan vanhoja pelimannisävelmiä mm. Aapo ja Leo Saviojan soittamia kappaleita ja Kalle nuotinsi ne porukan harjoiteltavaksi. Muistan, että Kalle kirjoitti nuotteja joskus jopa puhelimessa, kun Oiva niitä hänelle soitti toisessa päässä. Uusiakin kappaleita sävellettiin, pelimanneilla oli sävellyskilpailukin vuonna 1982. Silloin syntyivät Korpisen Veikon Myllykylän polkka, Lammintauksen Väinön Kaikurannan valssi ja oma Koskivalssi. Soittimina pelimanniporukassa olivat viulut, harmonikat, banjot ja kontrabasso. Muutamat soittajat, kuten Ahosen Voitto vaihtoi soitinta tarpeen mukaan viulusta haitariin. Ryhmä oli käytännössä miesporukka. Olin ainoa naispuolinen, kunnes Mäkisen Lempi tuli toisinaan mukaan laulusolistiksi. Lempiltä opin paljon laulamisesta ihan vain seuraamalla sivusta. Piirissä kävi vuosien varrella joitain muitakin naisia lyhytaikaisesti. Alkuaikoina porukassa on soittanut myös viulua Annikki Viinikka. Sen sijaan useimmat miehet ovat olleet pelimannipiirissä kymmeniä vuosia. Sillä on ikää kohta 46 vuotta. Myöhemmin lähdettyäni pois paikkakunnalta (1982), on ryhmässä soittanut viuluaan Niemelän sisarukset Airi ja Anniina ja Airi edelleenkin aktiivisesti. Soittojen lomassa saattoi joku kertoa muistoja, joita kappaleet nostattivat. Välillä joku murjaisi jonkin hauskan vitsin ja niille naurettiin. Siten syntyi sitten niin sanottu pelimannihenki. Se on jotakin sellaista, mitä voi kokea vain ryhmän sisällä. Harjoitukset kestivät puolitoista tuntia, mutta harvoin ne päättyivät siihen. Soitettiin kelloon katsomatta, jos siltä tuntui ja tavallista oli ainakin varttitunnin ylitykset. Esiintymisiä oli vuosittain useita kymmeniä mitä erilaisimmissa paikoissa. Taitoa käytiin näyttämässä mm. Finlandia-talolla, Tukholmassa ja Göteborgissa ja Kaustisella. Keuruulla soitimme monenmoisissa pippaloissa häistä hautajaisiin. Hääsoitot ja syntymäpäivät jäivät erityisesti mieleen, samoin vierailut Juurikkaniemen sairaalassa. Ruokosen Riihitanssit olivat jokakesäinen soittotapahtuma. Esiintymiset tekivät soittamisesta tavoitteellista. Yhteinen musisointi liimasi porukan tiiviisti yhteen, siinä ei ikäero vaikuttanut. Alkuvuosikymmeninä pääpaino oli nimenomaan pelimannimusiikissa. Olimme kaikki yhdessä samaa joukkoa siis kansanmusiikkiperinteen tuottajia, kuluttajia ja siirtäjiä. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Pelimannipiirin alkuvaiheita Keuruun kansalaisopistossa Subject The topic of the resource kansalaisopistot pelimannimusiikki kansanmusiikki Creator An entity primarily responsible for making the resource Reijonen, Riitta https://keuruunveraja.fi/files/original/0361d97d5ba83b681367a665d98c789f.jpg 2ef04cc287eca810a27780d52da767c6 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Raimo Varpulan kokoelma Description An account of the resource Kokoelmassa on digitoituna Raimo Varpulan Keurusseutua käsitteleviä keräilykokoelmia mm. postitoiminnasta, postikorteista ja tulitikkuetiketeistä sekä hänen keuruulaisista tapahtumista ottamiaan valokuvia. Kokoelmat ulottuvat 1800-luvun loppupuolelta 1980-luvulle. Creator An entity primarily responsible for making the resource Varpula, Raimo Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Still Image A static visual representation. Examples include paintings, drawings, graphic designs, plans and maps. Recommended best practice is to assign the type Text to images of textual materials. Original Format The type of object, such as painting, sculpture, paper, photo, and additional data Tulitikkuetiketti Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Pentti Mäkisen tulitikkuetiketti Subject The topic of the resource etiketit tulitikut keräily liikkeet Description An account of the resource Pentti Mäkisen liikkeen tulitikkuetiketti. Tulitikkujen valmistuttaja Kesko oy. Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Contributor An entity responsible for making contributions to the resource Valokuva: Saarimäki, Satu Provenance A statement of any changes in ownership and custody of the resource since its creation that are significant for its authenticity, integrity, and interpretation. The statement may include a description of any changes successive custodians made to the resource. Raimo Varpulan kokoelma https://keuruunveraja.fi/files/original/c88dd6360161c6252ac1784435200ecf.mp3 73d1ad8c559b24e0bc37a7b4dc2dfd76 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Tällaista elämä oli - Veteraaniväen tarinoita Subject The topic of the resource sota-aika jälleenrakentaminen veteraanit Description An account of the resource Keuruun museon kustantamana ja Orvokki Vääriskosken toimittamana julkaistiin vuonna 2013 kirja, jossa 1920-1930 -luvulla Keuruulla syntyneet tai tänne muuttaneet kertovat muistojaan sodan varjosta jälleenrakentamisen aikaan. Tässä kokoelmassa voit kuunnella kirjan sisältämät tarinat. Creator An entity primarily responsible for making the resource Vääriskoski, Orvokki Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Rights Information about rights held in and over the resource Keuruun museo Sound A resource primarily intended to be heard. Examples include a music playback file format, an audio compact disc, and recorded speech or sounds. Duration Length of time involved (seconds, minutes, hours, days, class periods, etc.) 35 min 27 sek Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Perheen vaellus Valkjärveltä Keuruulle Subject The topic of the resource Haapamäki sota-aika siirtoväki Keuruu Valkjärvi perheet muistot Creator An entity primarily responsible for making the resource Savolainen, Aura Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Rights Information about rights held in and over the resource Keuruun museo Description An account of the resource Äänitiedosto avautuu painamalla ensin aiheen kohdalla olevaa kaiuttimen kuvaa TAI itse aiheen otsikkoa JA sen jälkeen painamalla sivulle avautuneen mustan vaakapalkin vasemmassa laidassa olevaa pikku NUOLTA, jonka vieressä on aikalaskuri. Date A point or period of time associated with an event in the lifecycle of the resource 1930-luku 1940-luku https://keuruunveraja.fi/files/original/de4b6c3c7500f0fec14053f0e3f456c5.jpg 51fbb5deabf1d4b667bdf30d564af4d2 https://keuruunveraja.fi/files/original/3276367436de1f69bc804fcb39351260.jpg 5bf4131dfd11bc4c9aba0a34fdf42722 https://keuruunveraja.fi/files/original/ad671905a24f5792568251148e1db5d8.jpg 4ea099429a91dda69c4529be9414315b Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Creator An entity primarily responsible for making the resource Söderström, Hanna Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Yritysten tarinoita Description An account of the resource Kokoelma sisältää keuruulaisia tarinoita yritysmaailmasta. Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Subject The topic of the resource Keuruu kirkonkylät yritykset yrittäjät Website A resource comprising of a web page or web pages and all related assets ( such as images, sound and video files, etc. ). Duration Length of time involved (seconds, minutes, hours, days, class periods, etc.) 12 min 49 sek Local URL The URL of the local directory containing all assets of the website https://youtu.be/VCxhXTNWC5A Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Perheyrittäjyyttä jo neljän sukupolven ajan Description An account of the resource Matka Mäkelän perustaja, Valdemar Mäkelä, oli 1930-luvulla menestyvä kyläkauppias, kunnes vuonna 1937 päätti ostaa ensimmäisen linja-autonsa vaimonsa Enne Dagmarin kanssa. Yrityksen ensimmäinen vakiovuororeitti ajettiin Soini-Myllymäki-Keuruu -tiellä, vaikka silloinen Keuruun nimismieskin kommentoikin: "Eihän hullukaan tule niiden mäkien takaa linja-autolla.” Niin vain tultiin, aina talvisotaan asti. Sodan koittaessa oli Valdemarin kuitenkin lähdettävä rintamalle autojen kanssa, mikä päättyi Valdemarin osalta Taipaleenjoelle 1.1.1940. Valdemar kaatui sodassa, mutta autot palautettiin Ennelle -romuiksi ajettuina. Sodan jälkeen julkisen liikenteen tarve kasvoi ennen näkemätöntä vauhtia, ja näin luotsasi Enne, kahden lapsen yksinhuoltajaäiti, yrityksen kaikesta läpi. Eteenpäin mentiin pohjalaisella sisulla, vaikka ajokorttia ei ollut takin taskussa, eikä kokemustakaan moottoriajoneuvojen hoidosta. Hän laittoi kuitenkin linjat kuntoon, hoiti autojen huollot, palkkasi kuljettajat sekä piti huolen kodistaan ja lapsistaan unohtamatta postin jakoa polkupyörällä lisätienestinä. Ja kaikki tämä naisena 1940-luvulla hyvin miesvaltaisella alalla. Yhdestä linjasta Soini-Myllymäki-Keuruu -reitillä siirryttiin aikanaan perheyritykseen, jossa oli mukana äiti ja kaksi poikaa, Enne sekä Antero ja Rauno Mäkelä. Vuosien saatossa Antero jatkoi puolisonsa Anja Mäkelän kanssa Liikenne Mäkelä Ky:n (perustettu 1971) johdossa bussipuolella, ja Rauno Mäkelä otti ohjakseen huoltoaseman Ähtärissä. Yrityksen kotipaikaksi muutettiin Keuruu vuonna 1983. Tästä vuotta myöhemmin Anja menehtyi, jonka jälkeen Antero jatkoi yrityksen pyörittämistä lapsiensa Jukan, Tiinan ja Riston kanssa. 1980-luvun lopussa henkilöauto korvasi julkisen liikenteen rankasti. Tähän murrokseen yritys sopeutui tiukalla kulukuurilla, ja strategia muutettiin linjaliikenteestä tilausajoihin. Tilausajojen mukana tuoma tarve matkatoimistopalveluille sai Jukan, Tiinan ja Riston perustamaan Matka Mäkelä Oy:n sekä ostamaan isältään Liikenne Mäkelä Ky:n. Sähköpostin ja internetin tullessa toimintoja tehostettiin edelleen siirtämällä yrityksen kaksi eri toimistoa ja linja-autojen varikko saman katon alle yrityksen nykyiseen osoitteeseen Mäntymäentie 26, Keuruu. Internet oli vain alkusilaus ”hulluuden highwaylle”. Nykypäivänä yritys sopeutuu 2000-luvulla alkaneeseen murrokseen koskien esimerkiksi sosiaalista mediaa ja reittiliikenteen asteittaista vapautumista johdossaan neljännen sukupolven yrittäjät, serkukset Matti Mäkelä, Noora Mäkiaho ja Nelli Oksanen sekä apunaan Jukka ja Tiina vähemmistöosakkaina. Niin jatketaan, kuten vuosien saatossa on opittu. Kuten Enne Mäkelän aikaan 1940-luvulla, on edelleen naisia ”miesten alalla”. Erinomainen henkilökunta ja luksuskalusto pitävät huolen pehmeistä kyydeistä - myös aikoinaan mäkisellä Soini-Myllymäki-Keuruu -reitillä! Alla olevan Youtube-linkin takana keuruulaisen Mainostoimisto Pelismon tekemä video yrityksen tarinasta viimeisten 80-vuoden ajalta. Subject The topic of the resource Keuruu yritykset linja-autoliikenne matkatoimistot yrittäjät Creator An entity primarily responsible for making the resource Matka Mäkelä Oy Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto https://keuruunveraja.fi/files/original/b6b7066107d9a0a5d3dbe6eb853a87ab.jpg 69f8b37dbe33bf8cc007d15cf86b0f3a Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Lauri Permikankaan tarinoita ja kuvia Description An account of the resource Kokoelma sisältää Keuruun Valkealahden kylällä syntyneen Lauri Permikankaan kirjoittamia tarinoita ja valokuvia hänen kotialbumistaan. Tarinat käsittelevät erityisesti maa- ja metsätaloutta 1940- ja 50-luvuilla sekä paikallisia ihmisiä ja tapahtumia. Creator An entity primarily responsible for making the resource Permikangas, Lauri Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document Peruna oli entisaikaan eräs pääruoka-aineista. Sitä hyödynnettiin monella eri tavalla ruuanvalmistuksessa. Sitä keitettiin kuorineen ja kuorittuna. Sitä käytettiin leivässäkin. Piirakat siitä tuli oivallisia, puhumattakaan imelletystä perunalaatikosta se vasta oli hyvää. Sitä tehtiin usein kuin leivinuunia lämmitettiin. Talvella sitä lämmitettiin usein, kun siitä saatiin huoneisiin lämmintä. Perunan nostosta minun piti tässä tarinoida. Syksyllä perunannosto oli selälle käypää työtä. 1940-luvulla perunaa kaivettiin useimmiten ainakin pienemmissä paikoissa seuraavasti. Perunapenkki ajettiin halki sahroilla. Siitä noukittiin näkyviin tulleet perunat pois. Sen jälkeen kaivaminen tehtiin niin kutsutuilla latikoilla. Se oli sellainen puusta tehty pitkävartinen, jossa oli alapäässä pieni lapa tai joku siihen verrattava. Sillä sai työskennellä pystyssä, selkä ei rasittunut niin paljon. Sillä vedettiin multaa sivuun, kun peruna löytyi, se siirrettiin lavalla taaksepäin. Kun penkki oli näin kaivettu, kerättiin perunta pois ensin koppaan, sitten laatikoihin joilla ne vietiin kellariin tai jos ei ollut kellaria niin sitten perunakuoppiin jotka oli valmistettu maahan. Kaikilla ei ollut kellareita, mutta jonnekin perunat piti saada säilöön, jotta eivät paleltuisi talvella. Kerätessä pellolta usein oli kaksi astiaa, sillä ihan pienetkin perunat kerättiin ja ne syötettiin karjalle. Varsinkin sioille keitettynä ne olivat oivallista ruokaa ennen teurastusta. Tästä perunankaivukin alkoi kehittyä eteenpäin. Seuraava askel kohti uutta oli niin sanotun kouran tulo perunankaivuun. Se oli metallista tehty useimmiten kolme piikkinen, johon pantiin puuvarsi. Sillä saatiin mullasta seulottua perunat helpommin esiin. Piikit siinä ei saanut olla teräviä, sillä ne olisivat helposti vioittaneet mukuloita ja näin ne olisivat pilaantuneet varastossa. Kouralla oli helpompi saada varret irti maasta kuin latikalla. Jos vielä sattui olla rikkaruohoja perunapenkissä, niin nekin oli helpompi repiä kouralla irti. Suuremmissa taloissa oli jo perunankaivukoneita, johon kehitys oli menossa pienemmissäkin taloissa. Heidän täytyi vain ostaa se porukalla, sillä heillä ei varat riittäneet ikiomaan koneeseen. Näin näissä taloissa kaivettiin perunat porukalla siirtyen talosta toiseen. Noukkimassa kun tarvittiin väkeä enemmän, jotta työ joutui. Samalla voitiin olla toisten seurassa ja vaikkapa juoruta kylän asiat. Kone oli sellainen, jota hevoset vetivät ja takana oli propelli, joka levitti mullat ja perunat pellolle. Joka penkin jälkeen perunat poimittiin pois. Sitten ajettiin seuraava penkki ja näin tuli peruna kaivettua. Entisaikaan oli tapana järjestää myös perunankaivu talkoita. Sana kiertämään kylälle, että silloin kaivetaan siellä perunaa talkoilla. Väki kokoontui päivällä taloon ja perunankaivu saatettiin aloittaa. Välillä juotiin pullakahvit ja taas työ jatkui, kunnes peruna oli kaivettu. Sattui kerran, että urakka oli vähän liian suuri ja ilta koitti. Tuli pimeä ja kun viimeisiä kaivettavana oli mustaa perunaa niin koppaan ei kovin paljon perunoita tullut. Oli näes pilvinen ja sumuinen ilta niin perunoita ei juurikaan nähnyt. Tässä eräänlaista tarinaa entisaikaan perunan kaivusta. Siitä lienee paljonkin erilaisia juttuja, mutta ei nyt tullut mieleen parempia. Kuitenkin tuo syksyn eräs selkää eniten rasittava työ on näin ollen saatu sekin valmiiksi. Näin ollen tuo vanhan kansan sanonta toteutui kirjaimellisesti. – Nauriit kuoppaan ja mummot pirttiin Mikkelinpäivältä. Näin se tapahtui ja oli pakkokin, sillä entisaikaan talvet saattoivat tulla jo melko varhain. Ainakin pakkasta oli syksyllä jäädyttäen maat ja mannut. Saatiin hyvä talven pohja, kuten ennen sanottiin. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Perunannosto Subject The topic of the resource maanviljely peruna Valkealahti muistelu Description An account of the resource Lauri Permikangas muistelee perunannostoa ja viljelytapojen kehittymistä 1940-luvulta alkaen. Kuvassa Vihtori Permikangas ja Purje-hevonen 1950-luvun lopussa. Kuvaaja ei tiedossa. Creator An entity primarily responsible for making the resource Permikangas, Lauri Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto https://keuruunveraja.fi/files/original/df01fdb3337d48b43583e7e20894951d.pdf 0ba75e59c9ef70f4b2e0b75995348634 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Tuomo Ilomäen tekstejä Kaiun korva -lehdestä Subject The topic of the resource muistelmat lapsuus Jukojärvi (Keuruu : kylä) Description An account of the resource Tuomo Ilomäen lyhyitä tarinoita lapsuudesta Keuruun Jukojärven Mantelassa. Tekstit on aiemmin julkaistu Kaiun Korva -lehdessä vuosina 2001-2012 sekä Ilomäen omakustanneteoksessa Kuin valkeat käärmeet (2013). Tuomo Ilomäki syntyi Keuruun Jukojärven Mantelassa vuonna 1939 talvisodan kynnyksellä. Perhe muutti vuonna 1950 Jämsään, jossa Ilomäki aloitti oppikoulun Jämsän yhteiskoulussa ja myöhemmin kirjoitti sieltä myös ylioppilaaksi. Aikuisikänsä Tuomo Ilomäki on asunut Espoossa ja ollut yhteiskunnallisesti aktiivinen mm. työssään sähköalalla sekä urheiluseuratoiminnassa. Hän itse kertoo Kuin valkeat käärmeet -kirjan saatesanoissa (s. 6): "Kirjoituskokoelman tarkoituksena on kertoa nuoremmille polville, millaista on ollut maalaiselämä Keski-Suomessa 1940-luvulla alle kymmenvuotiaan pojan kokemana." Creator An entity primarily responsible for making the resource Ilomäki, Tuomo Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Rights Information about rights held in and over the resource Tekstit julkaistaan Keuruun Veräjässä oikeudenhaltijan luvalla. Date A point or period of time associated with an event in the lifecycle of the resource 2001-2012 Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Perunapuuroa ja möttösiä Subject The topic of the resource Jukojärvi ruokaperinne vuodenkierto 1940-luku muistelmat lapsuus Description An account of the resource Kirjoittaja kertoo ruoista ja niiden vuodenkierrosta lapsuudenkodissaan Jukojärven Mantelassa 1940-luvun lopulla. Tarina on alun perin julkaistu Kaiun korva -lehden numerossa 13 (2004). Creator An entity primarily responsible for making the resource Ilomäki, Tuomo Source A related resource from which the described resource is derived Kaiun korva : Jukojärven kylälehti. Nro 13 : joulukuu 2004. Ilomäki Tuomo, Kuin valkeat käärmeet. Espoo : Tuomo Ilomäki, 2013. Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Rights Information about rights held in and over the resource Teksti on julkaistu oikeudenhaltijan luvalla. Format The file format, physical medium, or dimensions of the resource pdf https://keuruunveraja.fi/files/original/22b61c78ae63342b8287a15c012433fb.pdf da40665f44802e361815842af57c1e52 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Aisapuu-lehden artikkeleita Description An account of the resource Tässä kokoelmassa on Pihlajavedellä ilmestyvän Aisapuu-kylälehden artikkeleita. Lehdessä julkaistaan runsaasti Pihlajaveden kotiseutuhistoriaan liittyviä tekstejä ja kuvia. Artikkeli Teeemateksti jostakin aiheesta. Tätä aineistotyyppiä voi käyttää aina kun tekstin muoto ei vaadi muuta. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Pieni lintu Subject The topic of the resource Keuruu Pihlajavesi (kunta) sota-aika sotakokemukset Karjala Vuoksi Creator An entity primarily responsible for making the resource Kotiranta, Esko Kotiranta, kari Source A related resource from which the described resource is derived Julkaistu Aisapuu-lehdessä nro 102/2016 Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Käsikirjoituksia Keuruun kaupunginkirjaston kotiseutukokoelmasta Description An account of the resource Kokoelmaan kuuluu julkaisematonta aineistoa, kuten pieniä muistelmia ja historiikkeja, joita säilytetään Keuruun kaupunginkirjaston kotiseutukokoelmassa. Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document Noin 100 vuotta sitten perustettiin Keuruun kirkonkylään kauppaliike Ostolan taloon paikalle, jossa nykyään sijaitsee kauppias Heikki Airaksisen sekatavaraliike, Talo OSTOLA on todennäköisesti saanut nimensä juuri sen perusteella, että siellä tosiaan tehdään ostoksia. Ensimäisen kaupan perusti ja talonkin rakensi kauppias E. Damsten. Hänen jälkeensä oli paikalla kauppias Abraham Andelin (Aaltio) liike. Vuosisadan vaihteessa osti talon Suonenjoelta tullut kauppias Juho Airaksinen, nykyisen Heikki Airaksisen isä. Hän toimi tällä paikalla yli kolmekymmentä vuotta. Talo oli hänen tullessaan yksikerroksinen maantien suuntainen rakennus, jossa liikehuoneusto oli keskellä rakennusta. Kaupanteko siihen aikaan oli aivan toisenlaista kuin nykyisin. M.m. liike oli alkuaikoina auki aamuvarhaisesta iltaan myöhään ja työpäivä niin kauppiaan kuin apulaisenkin -- joita Juho Airaksisella oli aina liikkeessään -- osalta oli paljon pitempi kuin nykyisin 8-tuntisen työn päivinä. Kirjalliset työt ja suureksi osaksi tavaroiden ostotkin -- kauppamatkustajilta -- tehtiin vasta liikkeen kiinnipanon jälkeen, joten itse kauppiaan työpäivä venyi 16-18 tuntiseksi. Hänen aikanaan ja vielä myöhemminkin tehtiin kaupat suuremmissa erissä, ottaen huomioon juuri pitkämatkaiset asiakkaat, sillä huonojen kulkuyhteyksien vuoksi ei päästy kirkolla käymään kerran viikossa eikä edes kuukaudessakaan. Siihen aikaanhan tällaiset matkat kestivät vähintäin vuorokauden, joten oli varauduttava suolan, sokerin, kahvin, viljan y.m. varalta pitkäksi aikaa. V. 1923 Juho Airaksinen korotti talon kaksikerroksiseksi ja rakensi toiseen päähän myös siiven pihan puolelle. Samalla kertaa liikehuoneusto siirrettiin rakennuksen pohjoispäähän. Tammikuun 23 pnä 1937 avasi Heikki Airaksinen oman liikkeen -- aikaisemmin oston kautta haltuunsa ottamassaan samassa talossa seuraten siten isänsä jälkiä, oltuaan sitä ennen jo isänsä liikkeessä apulaisena yli kaksikymmentä vuotta. Näin ollen hänelle kerääntyy jo palvelusvuosia liike-elämässä -- nimenomaan myyntipöydän takana -- 47 vuotta. Kuten aikaisemmin mainittiin, on kaupanteko nykyään aivan toisenlaista kuin vuosikymmenet sitten. Nykyisin ostetaan miltei vain tätä ja huomispäivää varten, sillä hyvien kulkuyhteyksien vuoksi käydään nyt jo linja- tai omalla autolla kirkolla päivittäin ja niin voivat pitkämatkaisetkin, kyläläisistä puhumattakaan, tehdä ostoksensa päivittäin. Nykyään myös yleisönpalvelu on suuresti kehittynyt entisestään. Useissa tapauksissa tavarat huolletaan asiakkaan kotiin, lyhemmän matkan ollessa kyseessä tai toimitetaan pitempimatkaisille ne linja-autoihin tai rautatielle. Eräänä tärkeänä myyntiartikkelina nykyään on mainittava moottoripolttoaineiden bensiinin ja kaasuöljyn myynti. Tämä myynti ei supistukaan klo 8-17 välille, vaan on sitä pääasiassa kauppiaan itsensä tehtävä muinakin aikoina, melkein läpi vuorokauden, voidakseen tarpeeksi joustavasti palvella nykyistä kiireistä aikakautta ja ihmisiä. Apulaisia Heikki Airaksisella on koko ajan ollut, näinä aikoina 4-5 ja lisäksi on rouva Helny Airaksinen hoitanut koko liikkeen olemassa oloajan sen kirjanpidon ja muut juoksevat asiat. Sota-aikana kirjanpito vaatikin, ottamalla huomioon kaikki säännöstelyssä olleiden tavaroiden tilitykset, kuponkien laskut ja liimaamiset y.m. tehtävät kansanhuollonkin kanssa, tavattomasti työtä, joten kirjanpitäjä saikin tehdä näitä ylimääräisiä töitä jatkuvasti koko sodan ajan iltamyöhään saadakseen kaiken pysymään päivän tasalla. Apulaisista mainittakoon Heikki Airaksisen veli Matti Airaksinen, joka on ollut lähes koko ajan. Rouva Lempi Airaksinen on ollut 17 vuotta, rouva Aune Lampinen yli 10 vuotta, nuorempaa ikäpolvea oleva Pentti Airaksinen on ollut yli 5 vuotta. Muut ovat olleet lyhyempiä aikoja. Liikehuoneustoa on laajennettu useaan otteeseen, sen tullessa ajan mittaan aina liian ahtaaksi, viimeksi v. 1951, jolloin koko maantien suuntainen sivu tuli liikkeen käyttöön. Entinen 40 m. pitkä makasiinirakennus tuli olosuhteiden pakosta hävitettäväksi sopimattoman sijaintinsa vuoksi -- kun Airaksinen luovutti vuokralla olevasta tonttialueestaan, joka on noin 16.000 m, kaksi tonttia uudelle v. 1956 rakennetulle Keuruun liiketalo Oy:lle ja linja-autoasemalle -- ja samana vuonna 1956 rakennettiin uusi ajanmukainen kaksikerroksinen (toinen maanalainen kerros) osittain kolmikerroksinenkin varastorakennus, jossa sijaitsee myös sauna ja muut tarpeelliset ulkosuojat. Lopuksi voidaan mainita, että kauppias Heikki Airaksinen on ainoa keurulainen kauppias, joka on yhtämittaisesti palvellut täkäläisiä tyytyväisiä asiakkaitaan lähes 50 vuotta. Keuruulla huhtikuun 15. pnä 1958. Heikki Airaksinen Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Pientä historiikkia kauppias Heikki Airaksisen liikkeestä Keuruulla Subject The topic of the resource kauppiaat myymälät Keuruu 1900-luku Airaksinen, Juho Airaksinen, Heikki Description An account of the resource Heikki Airaksisen vuonna 1958 kirjoittama muistelma käsittelee hänen omaa kauppiaanuraansa sekä Keuruun kirkonkylän kauppaliikkeiden historiaa 1860-luvulta alkaen. Heikki Airaksinen on kirjoittanut tämän muistelutekstin kirjoituskoneella ja liittänyt loppuun allekirjoituksensa. Alkuperäinen käsikirjoitus sijaitsee Keuruun kaupunginkirjaston kotiseutukokoelmassa. Creator An entity primarily responsible for making the resource Airaksinen, Heikki Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Date A point or period of time associated with an event in the lifecycle of the resource 1958 https://keuruunveraja.fi/files/original/d581b1f9a89730307f207c8b6468d926.pdf 763b4175956a47c161a7cd788136c522 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Aisapuu-lehden artikkeleita Description An account of the resource Tässä kokoelmassa on Pihlajavedellä ilmestyvän Aisapuu-kylälehden artikkeleita. Lehdessä julkaistaan runsaasti Pihlajaveden kotiseutuhistoriaan liittyviä tekstejä ja kuvia. Artikkeli Teeemateksti jostakin aiheesta. Tätä aineistotyyppiä voi käyttää aina kun tekstin muoto ei vaadi muuta. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Pientä juttua valokuvaaja Esa Hillistä Subject The topic of the resource Keuruu Pihlajavesi (kunta) valokuvaajat Eduskuntatalo ravintolat Muolaa Creator An entity primarily responsible for making the resource Kauttu, Eeva-Riitta Source A related resource from which the described resource is derived Julkaistu Aisapuu-lehdessä nro 101/2016 Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto https://keuruunveraja.fi/files/original/9bd8180aaf41af2ecbc65592ed9d112c.mp3 0493b97df59d12b590305ca955080f62 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Pekka Isomäen metsäperinneaineisto Description An account of the resource Keurusseudun metsäammattilaiset ryhtyivät 1980-luvulla tallentamaan alueen metsäperinnettä. Pekka Isomäen johdolla haastateltiin vuosina 1986-1991 yhteensä noin 70 henkilöä, jotka olivat työskennelleet Keurusseudulla metsätalouden piirissä 1930-70-luvuilla. Toimittaja Jorma Heinonen kirjoitti kerätyn materiaalin pohjalta myös kaksi teosta (Keurusseudun metsäkämpät, 1988 ja Vihreän kullan markkinoilla : Keurusseudun puukauppakirja, 1991). Veräjää varten Pekka Isomäki on digitoinut alun perin c-kaseteille tallennetut haastattelunauhat ja koostanut niistä yhteensä 17 lyhyttä äänitettä, jotka käsittelevät Keurusseudun metsäperinnettä eri puolilta. Lisäksi kokoelmaan kuuluu Isomäen teemasta kirjoittama johdantoteksti sekä äänitteiden kuvituksena käytettyjä valokuvia, joissa esiintyy äänitteiden kertojia ja niissä mainittuja paikkoja ja tilanteita. Creator An entity primarily responsible for making the resource Isomäki, Pekka Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Date A point or period of time associated with an event in the lifecycle of the resource 1986-1991 Sound A resource primarily intended to be heard. Examples include a music playback file format, an audio compact disc, and recorded speech or sounds. Duration Length of time involved (seconds, minutes, hours, days, class periods, etc.) 6 min Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Pihlaisselkä autotienä ja postinkantajan laaja toimenkuva Subject The topic of the resource puunhankinta hakkuut Pihlajavesi (kunta) Pihlajavesi (järvi) -- Keuruu muistelu haastattelut postinjakelu Description An account of the resource Olavi Korpijärvi ja Pentti Kokinmäki kertovat puunhankinnasta ja -ajosta Pihlajavedellä ja Pihlaisselän yli 1930-50-luvuilla. Lisäksi Korpijärvi muistelee, miten jakoi postinkantajana metsärahoja taloihin. Pekka Isomäki haastattelee. Äänitiedosto avautuu painamalla ensin aiheen kohdalla olevaa kaiuttimen kuvaa TAI itse aiheen otsikkoa JA sen jälkeen painamalla sivulle avautuneen mustan vaakapalkin vasemmassa laidassa olevaa pikku NUOLTA, jonka vieressä on aikalaskuri. Creator An entity primarily responsible for making the resource Isomäki, Pekka Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Format The file format, physical medium, or dimensions of the resource äänite (MP3) https://keuruunveraja.fi/files/original/14d9b6dfc5b5a2b0a73ba497d73e6891.pdf 4efd70fdc4f50099f982a6a327b96dab Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Aisapuu-lehden artikkeleita Description An account of the resource Tässä kokoelmassa on Pihlajavedellä ilmestyvän Aisapuu-kylälehden artikkeleita. Lehdessä julkaistaan runsaasti Pihlajaveden kotiseutuhistoriaan liittyviä tekstejä ja kuvia. Artikkeli Teeemateksti jostakin aiheesta. Tätä aineistotyyppiä voi käyttää aina kun tekstin muoto ei vaadi muuta. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Pihlaisselkä jäätienä Subject The topic of the resource Keuruu Pihlajavesi (kunta) jäätiet uitto kuormaus puutavara kuorma-autot Creator An entity primarily responsible for making the resource Isomäki, Pekka Source A related resource from which the described resource is derived Aisapuu 102, 2016 Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Contributor An entity responsible for making contributions to the resource Kokinmäki, Pentti Korpijärvi, Olavi https://keuruunveraja.fi/files/original/c1978316cf349c7ce691c82254947654.mp3 130cbca73aed024766ac8e788e37c3df Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Tällaista elämä oli - Veteraaniväen tarinoita Subject The topic of the resource sota-aika jälleenrakentaminen veteraanit Description An account of the resource Keuruun museon kustantamana ja Orvokki Vääriskosken toimittamana julkaistiin vuonna 2013 kirja, jossa 1920-1930 -luvulla Keuruulla syntyneet tai tänne muuttaneet kertovat muistojaan sodan varjosta jälleenrakentamisen aikaan. Tässä kokoelmassa voit kuunnella kirjan sisältämät tarinat. Creator An entity primarily responsible for making the resource Vääriskoski, Orvokki Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Rights Information about rights held in and over the resource Keuruun museo Sound A resource primarily intended to be heard. Examples include a music playback file format, an audio compact disc, and recorded speech or sounds. Duration Length of time involved (seconds, minutes, hours, days, class periods, etc.) 1 min 43 sek Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Pihlaja-runo Subject The topic of the resource runot muistot juhannus lapsuus kesä pihlajat Creator An entity primarily responsible for making the resource Kuoppala, Tauno Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Rights Information about rights held in and over the resource Keuruun museo Description An account of the resource Äänitiedosto avautuu painamalla ensin aiheen kohdalla olevaa kaiuttimen kuvaa TAI itse aiheen otsikkoa JA sen jälkeen painamalla sivulle avautuneen mustan vaakapalkin vasemmassa laidassa olevaa pikku NUOLTA, jonka vieressä on aikalaskuri. Format The file format, physical medium, or dimensions of the resource MP3 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Kiehtovaa vanhaa Keuruuta Subject The topic of the resource Keuruu paikallishistoria rakennusperintö kulttuurihistoria Description An account of the resource Kokoelmasta löydät tietoja Keuruun kulttuurihistoriallisista kohteista. Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kirjasto Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document Pihlajaveden kotiseutumuseon piha-alueella on yhdeksän rakennusta mm. aittoja, lainajyvästön viljamakasiini, tuulimylly, paja, sauna ja kaivo. Päärakennus vuodelta 1830 on alun perin Pihlajaveden ensimmäinen pappila. Siellä on esillä satoja esineitä, jotka kertovat kylän historiasta, maaseudun elämästä ja sota-ajasta. Pihlajaveden kotiseutumuseon piha-alueella on yhdeksän rakennusta mm. aittoja, lainajyvästön viljamakasiini, tuulimylly, paja, sauna ja kaivo. Päärakennus vuodelta 1830 on alun perin Pihlajaveden ensimmäinen pappila. Siellä on esillä satoja esineitä, jotka kertovat kylän historiasta, maaseudun elämästä ja sota-ajasta. Pihlajaveden kotiseutumuseon päärakennus on rakennettu alun perin Koipijärven rannalle Pihlajaveden ensimmäiseksi pappilaksi. Se valmistui vuonna 1830. Kun vuonna 1891 ryhdyttiin rakentamaan nykyistä, uutta pappilaa, vanha rakennus siirrettiin nykyiselle paikalleen ja siinä aloitti toimintansa Pihlajaveden ensimmäinen koulu, kirkonkylän kansakoulu. Koulu lakkautettiin vuonna 1966. Tämän jälkeen talossa toimi Pihlajaveden kunnan kirjasto. Pihlajaveden kunta ja Keuruun kunta yhdistyivät vuonna 1969. Päärakennuksen tiloissa on esillä menneiden vuosikymmenten ja vuosisatojen esineitä, jotka kertovat Pihlajaveden historiasta ja maaseudun elämästä sekä sota-ajasta. Esineitä on satoja elämän eri aloilta. Kotiseutumuseon alueelle siirrettiin ensimmäisenä kansansoittaja Herman Männistön aitta, joka on alun perin ollut Pihlajaveden kirkkoherra Brusilan kala-aittana. Aitassa esitellään kalastusvälineitä. Alueen aitoista toinen on Vähäkömin tyttären morsiusaitta, joka on myöhemmin ollut Vanhassa Sällissä kala-aittana ja Sällin koululla museoaittana. Aitassa on esillä Sällin opintokerhon 1930-luvulla keräämiä esineitä. Leppämäen tuulimylly on rakennettu vuonna 1880 ja se on ollut käytössä vuoteen 1930 saakka. Se siirrettiin vuonna 1957 Pihlajaveden vanhalle kirkolle ja sieltä vuonna 1987 kotiseutumuseolle. Myllyssä on esillä sen toimintaan liittyneitä esineitä. Lainajyvästön viljamakasiini on rakennettu vuonna 1859 "Suomen Keisarillisen Senaatin Reglementin" mukaan alun perin Koipikankaalle. Viimeinen viljalaina siitä myönnettiin vuonna 1950. Vuonna 1992 makasiini siirrettiin autonlavalla kokonaisena kotiseutumuseolle. Makasiinin yläkerrassa on esillä vanhaa maitotalouskalustoa ja alakerrassa viljan käsittelyyn liittyvää esineistöä. Kaijanahon paja saatiin lahjoituksena museolle vuonna 1983. Sepän työkaluja on näytteillä päärakennuksessa. Päärakennusta vastapäätä on koulun ulkorakennus, jossa on käymälät erikseen tytöille, pojille ja opettajille. Rakennuksessa on myös kaksipilttuinen navetta opettajan lehmille, rehuvarasto ja varastoaitta polttopuiden ym. säilytykseen. Rakennuksessa säilytetään nykyisin maataloustyökaluja. Koulun kellarin on tiilestä muurannut Eino Ahola. Hän on rakentanut myös pihapiirissä olevan saunan. Entinen pakaritupa on toiminut koulukeittolana ja pitkämatkaisten oppilaiden koulukortteerina, myöhemmin koulun saunana. Tilassa on museon pellavasauna loukkuineen ja lihtoineen. Museon kokoelmineen omistaa Pihlajaveden kotiseutuyhdistys ry. Pihlajaveden kotiseutumuseo (Koipikankaantie 1450) on avoinna kesäisin heinäkuussa. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Pihlajaveden kotiseutumuseo Subject The topic of the resource Keuruu Pihlajavesi (kunta) kotiseutumuseot paikallismuseot rakennukset rakennusperintö pappilat aitat Pihlajavesi (Keuruu : kylä) järjestöt koulurakennukset Description An account of the resource Pihlajaveden kotiseutumuseon piha-alueella on yhdeksän rakennusta mm. aittoja, lainajyvästön viljamakasiini, tuulimylly, paja, sauna ja kaivo. Päärakennus vuodelta 1830 on alun perin Pihlajaveden ensimmäinen pappila. Siellä on esillä satoja esineitä, jotka kertovat kylän historiasta, maaseudun elämästä ja sota-ajasta. Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Date Created Date of creation of the resource. 2021 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Linkkejä muualle Subject The topic of the resource www-sivustot elektroniset julkaisut Description An account of the resource Muualla netissä olevia artikkeleita, sivuja ja sivustoja, jotka liittyvät keuruulaiseen kulttuuriperintöön. Hyperlink A link, or reference, to another resource on the Internet. URL <a href="http://pihlajavesi.keuruu.fi/index.php/kuvagalleriat/kylaen-historiaa">http://pihlajavesi.keuruu.fi/index.php/kuvagalleriat/kylaen-historiaa</a> Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Pihlajaveden kylän historiasivut Subject The topic of the resource Pihlajavesi (kunta) historia Description An account of the resource Pihlajaveden koulun entisen rehtorin Jarmo Ruhasen kokoamaa materiaalia kylän historiasta. Sisältää mm. valokuvia, lehtileikkeitä ja tekstejä koko 1900-luvun ajalta. Date A point or period of time associated with an event in the lifecycle of the resource Viitattu 23.11.2017 Contributor An entity responsible for making contributions to the resource Ruhanen, Jarmo https://keuruunveraja.fi/files/original/ce0237e3a6925fd2d86c4047715e694c.pdf 537daf30206c0f124749362618d65a53 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Aisapuu-lehden artikkeleita Description An account of the resource Tässä kokoelmassa on Pihlajavedellä ilmestyvän Aisapuu-kylälehden artikkeleita. Lehdessä julkaistaan runsaasti Pihlajaveden kotiseutuhistoriaan liittyviä tekstejä ja kuvia. Artikkeli Teeemateksti jostakin aiheesta. Tätä aineistotyyppiä voi käyttää aina kun tekstin muoto ei vaadi muuta. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Pihlajaveden Lapin talo Subject The topic of the resource Pihlajavesi (kunta) talonpoikaiskulttuuri Creator An entity primarily responsible for making the resource Lappi, Liisa Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Description An account of the resource Julkaistu Aisapuu-lehdessä nro 93 2014. https://keuruunveraja.fi/files/original/fa8ab4f6820fb1b29028f327a427b5ca.pdf d1d6b71ac1978401549547aa43104930 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Digitoidut kirjat Description An account of the resource Digitoitujen kirjojen kokoelma sisältää alun perin painettuna julkaistuja kirjoja ja muita teoksia, jotka on digitoitu pdf-muotoon. Kokoelmassa on sekä keuruulaisten tekijöiden kirjoittamaa kaunokirjallisuutta että Keuruuta käsitteleviä tietokirjoja ja artikkeleita. Kaikki teokset ovat joko tekijänoikeusvapaita, tai niiden uudelleenjulkaisuun on saatu lupa alkuperäisten kirjoittajien oikeudenhaltijoilta. Jälkimmäisessä tapauksessa tämä on aina mainittu teoksen kuvauksessa. Tätä e-kirjojen kokoelmaa kartutetaan yhteistyössä Projekti Lönnrotin (<a title="Projekti Lönnrotin" href="http://www.lonnrot.net/" target="_blank" rel="noreferrer">http://www.lonnrot.net/</a>) kanssa Digitoitu teos Tähän kokonaiset digitoidut kirjat tiedostoliitteinä, metatietokenttiin lyhyt kuvaus teoksesta. Digitoidun teoksen tiedot Digitoidun teoksen bibliografiset tiedot (tekijä, nimi, alkuperäinen kustantaja ja julkaisuvuosi) Vuorela Iida, Pihlajaveden Lotta-Svärd paikallisosaston 10-vuotishistoriikki : alkaen vuodesta 1919 jatkuen vuoden 1930 loppuun. Mäntän kirjapaino Oy, 1933. Teoksen kuvaus Lyhyt kuvaus digitoidusta teoksesta Yhdistyksen sihteerinä toimineen opettajatar Iida Vuorelan kirjoittama lyhyt historiikki Pihlajaveden Lotta Svärd -paikallisosaston toiminnasta. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Pihlajaveden Lotta-Svärd paikallisosaston 10-vuotishistoriikki : alkaen vuodesta 1919 jatkuen vuoden 1930 loppuun Subject The topic of the resource Pihlajavesi (kunta) lotat Lotta Svärd 1920-luku Creator An entity primarily responsible for making the resource Vuorela, Iida Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Kiehtovaa vanhaa Keuruuta Subject The topic of the resource Keuruu paikallishistoria rakennusperintö kulttuurihistoria Description An account of the resource Kokoelmasta löydät tietoja Keuruun kulttuurihistoriallisista kohteista. Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kirjasto Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document Pihlajaveden nuorisoseura perustettiin vuonna 1908. Seuran toimintaan kuului valistustilaisuuksia, perhe- ja kuukausikokouksia, kuoroja ja näytelmiä. Vuonna 1910 alettiin suunnitella oman talon rakentamista. Tontti vuokrattiin Vähäkömin maasta. Rakennuspiirustukset laati ratamestari Hellman. Urakoitsijoina olivat Janne ja Kalle Aho. Suurin osa puutavarasta ym. saatiin lahjoituksina maanviljelijöiltä ja kauppiailta. Arkkitehtuuriltaan jugendvaikutteisen talon vihkiäiset olivat juhannuksena 1911. 1920-ja 1930 -luvuilla nuorisoseurantalo antoi Suojeluskunta- ja Lotta-järjestöille sekä monelle muulle seuralle toimintamahdollisuudet. Sota-aikaan nuorisoseurantalo oli sotilaskäytössä reserviläisten kertausharjoituspaikkana sekä siirtoväen majoitus- ja varastokäytössä. Suojeluskunta ja lotat olivat olleet näinä vuosina pääasialliset talon käyttäjät ja niin seurantalo myytiin suojeluskunnalle. Nuorisoseura jätti itselleen ainaisen vapaan käyttöoikeuden. Vuonna 1944 suojeluskunta lakkautettiin, ja nuorisoseurantalosta käytettiin nimitystä "Valtiontalo". Nuorisoseura ei sammunut, vaan heräsi toimimaan monipuolisesti mm. näytelmien ja kurssien parissa. Nuorisoseura osti entisen talonsa takaisin valtiolta. Talon kauppakirja on tehty vuonna 1947. Nykyään Nuorisoseurantalo palvelee kyläläisiä erilaisten harrastusten, tapahtumien, kioski- ja kesäterassi Kesäpihlajan ja tanssien myötä. Lähde: Aino Korjan laatima historiikki Pihlajaveden nuorisoseura 70 vuotta, www. pihlajavesi.keuruu.fi/kuvagalleriat/kylaen-historiaa/1163-pihlajaveden-nuorisoseuran-70-v-historiikki-aino-korja Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Pihlajaveden nuorisoseurantalo Subject The topic of the resource Pihlajavesi (kunta) Pihlajavesi (Keuruu : kylä) nuorisoseurat seurantalot hirsirakennukset sota-aika suojeluskunnat 1900-luku Description An account of the resource Pihlajaveden nuorisoseurantalo vihittiin käyttöön vuonna 1911. Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Date Created Date of creation of the resource. 2021 https://keuruunveraja.fi/files/original/8b0afe5e8d8a5a6afe9f2e3c7dc8c349.jpg 7181d229ba060319c320ecc8510a029c Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Rakennuskulttuuria Keuruulla Description An account of the resource Keuruun keskustan rakennusten vaiheita ja historiaa Still Image A static visual representation. Examples include paintings, drawings, graphic designs, plans and maps. Recommended best practice is to assign the type Text to images of textual materials. Original Format The type of object, such as painting, sculpture, paper, photo, and additional data valokuva Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Pihlajaveden Säästöpankin rakennus Subject The topic of the resource Keuruu Pihlajavesi (kunta) pankit Pihlajaveden Säästöpankki rakennettu ympäristö 1960-luku Description An account of the resource Mustavalkoisessa valokuvassa on Pihlajaveden Säästöpankin moderni kaksikerroksinen toimirakennus. Se rakennettiin vuonna 1966. Rakennuksen suunnitteli arkkitehti Pekka Rajala. Samassa rakennuksessa on myös Postin konttori. Creator An entity primarily responsible for making the resource Kuvaaja tuntematon Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto https://keuruunveraja.fi/files/original/3fe3a1a6dd63bcebb6452ebc94063f6e.jpg 3464eb09174a7fe08ae360bde18b825b https://keuruunveraja.fi/files/original/9c906be4373ce4c4a44065af2775b8ea.mp3 31790ae990b720d649cfd3f4af122f8c Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Pekka Isomäen metsäperinneaineisto Description An account of the resource Keurusseudun metsäammattilaiset ryhtyivät 1980-luvulla tallentamaan alueen metsäperinnettä. Pekka Isomäen johdolla haastateltiin vuosina 1986-1991 yhteensä noin 70 henkilöä, jotka olivat työskennelleet Keurusseudulla metsätalouden piirissä 1930-70-luvuilla. Toimittaja Jorma Heinonen kirjoitti kerätyn materiaalin pohjalta myös kaksi teosta (Keurusseudun metsäkämpät, 1988 ja Vihreän kullan markkinoilla : Keurusseudun puukauppakirja, 1991). Veräjää varten Pekka Isomäki on digitoinut alun perin c-kaseteille tallennetut haastattelunauhat ja koostanut niistä yhteensä 17 lyhyttä äänitettä, jotka käsittelevät Keurusseudun metsäperinnettä eri puolilta. Lisäksi kokoelmaan kuuluu Isomäen teemasta kirjoittama johdantoteksti sekä äänitteiden kuvituksena käytettyjä valokuvia, joissa esiintyy äänitteiden kertojia ja niissä mainittuja paikkoja ja tilanteita. Creator An entity primarily responsible for making the resource Isomäki, Pekka Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Date A point or period of time associated with an event in the lifecycle of the resource 1986-1991 Sound A resource primarily intended to be heard. Examples include a music playback file format, an audio compact disc, and recorded speech or sounds. Duration Length of time involved (seconds, minutes, hours, days, class periods, etc.) 26 min Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Pihlajaveden saha Subject The topic of the resource sahalaitokset puunhankinta Pihlajavesi (kunta) muistelu haastattelut Description An account of the resource Kalle Heinonen kertoo työstään Pihlajaveden sahan puunhankkijana ja myöhemmin sahanhoitajana 1920-60-luvuilla. Pekka Isomäki ja Pentti Pekola haastattelevat. Äänitiedosto avautuu painamalla ensin aiheen kohdalla olevaa kaiuttimen kuvaa TAI itse aiheen otsikkoa JA sen jälkeen painamalla sivulle avautuneen mustan vaakapalkin vasemmassa laidassa olevaa pikku NUOLTA, jonka vieressä on aikalaskuri. Valokuvassa Kalle Heinonen koiran kanssa. Kuva Heinosen kotialbumista, aika ja kuvaaja tuntemattomat. Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Contributor An entity responsible for making contributions to the resource Heinonen, Kalle Format The file format, physical medium, or dimensions of the resource MP3 Creator An entity primarily responsible for making the resource Isomäki, Pekka https://keuruunveraja.fi/files/original/012f2aaaaf883df73262fa04f45e37fc.pdf b65fb291e828e0be9c6eba4e707e73e0 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Digitoidut kirjat Description An account of the resource Digitoitujen kirjojen kokoelma sisältää alun perin painettuna julkaistuja kirjoja ja muita teoksia, jotka on digitoitu pdf-muotoon. Kokoelmassa on sekä keuruulaisten tekijöiden kirjoittamaa kaunokirjallisuutta että Keuruuta käsitteleviä tietokirjoja ja artikkeleita. Kaikki teokset ovat joko tekijänoikeusvapaita, tai niiden uudelleenjulkaisuun on saatu lupa alkuperäisten kirjoittajien oikeudenhaltijoilta. Jälkimmäisessä tapauksessa tämä on aina mainittu teoksen kuvauksessa. Tätä e-kirjojen kokoelmaa kartutetaan yhteistyössä Projekti Lönnrotin (<a title="Projekti Lönnrotin" href="http://www.lonnrot.net/" target="_blank" rel="noreferrer">http://www.lonnrot.net/</a>) kanssa Digitoitu teos Tähän kokonaiset digitoidut kirjat tiedostoliitteinä, metatietokenttiin lyhyt kuvaus teoksesta. Digitoidun teoksen tiedot Digitoidun teoksen bibliografiset tiedot (tekijä, nimi, alkuperäinen kustantaja ja julkaisuvuosi) Suominen V. I., Pihlajaveden seurakunnan historia vuoteen 1900. Osakeyhtiö Kuopion uusi kirjapaino, 1931. Teoksen kuvaus Lyhyt kuvaus digitoidusta teoksesta Kirjassa kerrotaan Pihlajaveden seurakunnan vaiheista ja elämästä Pihlajavedellä vuoteen 1900 saakka. Kirjan on kirjoittanut Väinö I. Suominen, joka toimi Pihlajaveden seurakunnan kirkkoherrana 1927-1936. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Pihlajaveden seurakunnan historia vuoteen 1900 Subject The topic of the resource Pihlajavesi (kunta) seurakunnat rakennukset papit suvut tilat köyhäinhoito Creator An entity primarily responsible for making the resource Suominen, V(äinö) I(lmari) Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Naisia ja miehiä teiden takana -luentosarja Description An account of the resource Keuruun kansalaisopistossa keväällä ja syksyllä 2017 järjestetyn luentosarjan aineistoja. Luentosarja käsitteli henkilöiden mukaan nimettyjä keuruulaisia teitä ja henkilöhistoriaa nimien taustalla. Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Mistä on kyse? Tähän kenttään artikkelin teksti jäsennettynä tarpeen mukaan. Pihlajaveden tiet vievät perille Filmitähti metsässä, kansanedustaja toisessa Pihlajaveden kyliä on perinteisesti nimitetty periksi. Mentiin Lapinperälle, Lehtoperälle tai Koivuperälle. Simsiön kylä muodosti poikkeuksen; sitä ei sanottu peräksi. Kirkonkylä, Asemankylä ja Valkeajärvi olivat myös perättömiä. Joka tien varrelta, viimeistään perältä, löytyy taloja ja niiden ihmisiä, joita muistetaan yhä. Tähän juttuun on poimittu kirjoittajan suosikkeja. Sammalistontie ja Simsiöntie Suomi 100 vuotta on nostanut kansalaissotaan liittyviä muistoja esiin. Pihlajavedeltä voi aiheeseen liittyen puhua Sammalistontiestä. Sen takaa löytyy isäntä Toivo Sammalisto, joka noina kovina aikoina lausui painavat sanansa siitä, ettei oman pitäjän miehiä ruveta teloittamaan sen paremmin punaisten kuin valkoisten puolelta. Ison talon isäntä oli laajakatseinen ja rohkea ihminen. Sammalistontien kulkija voi yhä nostaa hänelle hattuaan. Toinen merkkimies tällä saralla on Simsiöntien Simsiön talon isäntä Anselm Simsiö, erityinen persoona hänkin. Kansalaissodan jälkeen ihmiset jakautuivat Pihlajavedellä, niin kuin kaikkialla maassa, Työväentalon ja Nuorisoseurantalon kävijöihin. Viha ja kauna kytivät näennäisesti rauhallisen elon alla. Anselm Simsiöön ne eivät ulottuneet. Mies otettiin yhtä lämpimästi vastaan, meni hän sitten Nuorisoseuralle tai Työväentalolle. Kivääri jätettiin eteiseen ja mies otettiin ilolla sisään. Anselm Simsiössä on täytynyt olla jotain aivan erityistä. Letonmäentie Haapamäen ja Pihlajaveden välillä sijaitseva Letonmäen tie kätkee mutkiinsa kahden ihmisen mielenkiintoisen tarinan. Tampereella 1886 syntynyt sisävesilaivan kapteenin poika, ylioppilas, toimittaja, kirjailija, SDP:n kansanedustaja Lauri Letonmäki, aiemmin Helin, asui Pihlajavedellä. Lauri Letonmäki toimi muun muassa Suomen kansanvaltuuskunnan oikeusasiainvaltuutettuna. Sodan jälkeen hän meni Neuvostoliittoon. Letonmäki ehti toimia siellä monenlaisissa tehtävissä, kunnes joutui epäsuosioon ja kuoli 1935 omankäden kautta. Lauri Letonmäen vaimo Maria Kurkela on syntynyt 1882 Haapamäellä Kurkelan torpassa. Lauri Letonmäen nimi tunnetaan, mutta Maikki Letonmäki on jäänyt kotikunnassaankin unhoon. Yhteiskunnallisesti valveutunut torpantyttö valittiin 1917 eduskuntaan Vaasan itäisestä vaalipiiristä. Maikki Letonmäki pakeni kansalaissodan aikana Venäjälle ja toimi muun muassa lastentarhanopettajana Petroskoin lähellä. Maikin elämä loppui 15.11. 1937 teloittajien toimesta. Lampilantie Metsään sukeltavia teitä pohjoisella Pihlajavedellä, yksi niistä Lampilantie. Sen tien takaa löytyy balettitanssijatar ja filmitähti Laila Jokimo. Pietarsaarelainen Backmanin suku tuli 1800-luvulla Pihlajavedelle Keuruun Asunnan Piippalan kautta. Backman osti sitten Pihlajavedeltä Lampilan tilan. Backmanit olivat liikemiehiä. Laila Jokimon isä, Kalle Backman, ei ollut liiketoimissaan onnekas, mutta hänet muistetaan yhä Pihlajavedellä mukavana ja hyväntuulisena ihmisenä. Kalle Backmanin tytär, vuonna 1921 syntynyt Laila, tunnetaan Jokimo-nimisenä. Hän kävi kansakoulua Virroilla, muutti sitten äitinsä kanssa Tampereelle ja suuntasi heti määrätietoisesti tähteyttä kohden. Jokimo näytteli, tanssi ja lauloi, ensin Tampereella, lopulta Tukholmassa Kuninkaallisen Oopperan baletissa. Suomessa Jokimolla oli rooli muun muassa Kulkurin valssi -elokuvassa. Suurin saavutus sillä saralla lie rooli Bergmanin ohjaamassa filmissä. Metsä ei estä tietä tähtiin. Lehtomäentie Korven kulkija törmää Pihlajaveden Lehtomäentiellä hämmästyttävän isoon, eteläpohjalaistyyliseen asuinrakennukseen. Syy tähän komeuteen löytyy Pihlajaveden kuntaitsenäisyyden alkuajoista. Kun Isokömin poika Aapo rupesi rakentamaan Lehtomäkeä, siitä piti tuleman Pihlajaveden kunnantalo. Talosta tulikin komea, mutta varsinaiseen tehtäväänsä se ei päässyt. Talon rakentamisen pohjana olleet liikennesuunnitelmat muuttuivat. Lehtoperälle ei tullut teitä, ei kirkkoa. Iso talo keskellä metsää kertoo tänäkin päivänä Lehtomäen Aapon suurista suunnitelmista ja niiden romuttumisesta. Lehtomäestä tuli ensin metsäyhtiön kämppä ja sitten edustustila, jossa haarikka voi kiertää pöytää kuin isojen isäntien pöydässä kuuluukin. Aapo ei jäänyt Lehtomäkeen kummittelemaan; suuttuipa mies ja muutti muualle. Lusikkaniementie Lusikkaniemessä ei tehty pelkästään lusikoita, tehtiin kankaitakin. Valkeajärven rannalla sijaitseva talo on saanut nimensä Lusikka-Petterin mukaan ja Petteri oli myös kankuri eli harvinainen mies alallaan. Petteri eli Pietari Aaponpoika syntyi 1800-luvun puolella Vähä-Kömissä. Vaimokseen hän otti Maria Kutinlahden ja pari asui aikansa Valkeajärven Lusikkaniemeä, joka myöhemmin pelkkänä Niemenä tunnettiin. Nimet muuttuvat, Petterinkin nimeksi tuli lopulta Valkeinen. Mies oli kuitenkin ollut niin vaikuttava persoona omassa kylässään, että vanhemmat ihmiset puhuivat vielä 1900-luvun lopussa usein Lusikka-Petteristä. Ja saihan Petteri sitten oman tiensäkin. Esitys Pihlajaveden kotiseutumuseolla 5.9.2017 Text Any textual data included in the document Pihlajaveden kyliä on perinteisesti nimitetty periksi. Mentiin Lapinperälle, Lehtoperälle tai Koivuperälle. Simsiön kylä muodosti poikkeuksen; sitä ei sanottu peräksi. Kirkonkylä, Asemankylä ja Valkeajärvi olivat myös perättömiä. Joka tien varrelta, viimeistään perältä, löytyy taloja ja niiden ihmisiä, joita muistetaan yhä. Tähän juttuun on poimittu kirjoittajan suosikkeja. Sammalistontie ja Simsiöntie Suomi 100 vuotta on nostanut kansalaissotaan liittyviä muistoja esiin. Pihlajavedeltä voi aiheeseen liittyen puhua Sammalistontiestä. Sen takaa löytyy isäntä Toivo Sammalisto, joka noina kovina aikoina lausui painavat sanansa siitä, ettei oman pitäjän miehiä ruveta teloittamaan sen paremmin punaisten kuin valkoisten puolelta. Ison talon isäntä oli laajakatseinen ja rohkea ihminen. Sammalistontien kulkija voi yhä nostaa hänelle hattuaan. Toinen merkkimies tällä saralla on Simsiöntien Simsiön talon isäntä Anselm Simsiö, erityinen persoona hänkin. Kansalaissodan jälkeen ihmiset jakautuivat Pihlajavedellä, niin kuin kaikkialla maassa, Työväentalon ja Nuorisoseurantalon kävijöihin. Viha ja kauna kytivät näennäisesti rauhallisen elon alla. Anselm Simsiöön ne eivät ulottuneet. Mies otettiin yhtä lämpimästi vastaan, meni hän sitten Nuorisoseuralle tai Työväentalolle. Kivääri jätettiin eteiseen ja mies otettiin ilolla sisään. Anselm Simsiössä on täytynyt olla jotain aivan erityistä. Letonmäentie Haapamäen ja Pihlajaveden välillä sijaitseva Letonmäen tie kätkee mutkiinsa kahden ihmisen mielenkiintoisen tarinan. Tampereella 1886 syntynyt sisävesilaivan kapteenin poika, ylioppilas, toimittaja, kirjailija, SDP:n kansanedustaja Lauri Letonmäki, aiemmin Helin, asui Pihlajavedellä. Lauri Letonmäki toimi muun muassa Suomen kansanvaltuuskunnan oikeusasiainvaltuutettuna. Sodan jälkeen hän meni Neuvostoliittoon. Letonmäki ehti toimia siellä monenlaisissa tehtävissä, kunnes joutui epäsuosioon ja kuoli 1935 omankäden kautta. Lauri Letonmäen vaimo Maria Kurkela on syntynyt 1882 Haapamäellä Kurkelan torpassa. Lauri Letonmäen nimi tunnetaan, mutta Maikki Letonmäki on jäänyt kotikunnassaankin unhoon. Yhteiskunnallisesti valveutunut torpantyttö valittiin 1917 eduskuntaan Vaasan itäisestä vaalipiiristä. Maikki Letonmäki pakeni kansalaissodan aikana Venäjälle ja toimi muun muassa lastentarhanopettajana Petroskoin lähellä. Maikin elämä loppui 15.11. 1937 teloittajien toimesta. Lampilantie Metsään sukeltavia teitä pohjoisella Pihlajavedellä, yksi niistä Lampilantie. Sen tien takaa löytyy balettitanssijatar ja filmitähti Laila Jokimo. Pietarsaarelainen Backmanin suku tuli 1800-luvulla Pihlajavedelle Keuruun Asunnan Piippalan kautta. Backman osti sitten Pihlajavedeltä Lampilan tilan. Backmanit olivat liikemiehiä. Laila Jokimon isä, Kalle Backman, ei ollut liiketoimissaan onnekas, mutta hänet muistetaan yhä Pihlajavedellä mukavana ja hyväntuulisena ihmisenä. Kalle Backmanin tytär, vuonna 1921 syntynyt Laila, tunnetaan Jokimo-nimisenä. Hän kävi kansakoulua Virroilla, muutti sitten äitinsä kanssa Tampereelle ja suuntasi heti määrätietoisesti tähteyttä kohden. Jokimo näytteli, tanssi ja lauloi, ensin Tampereella, lopulta Tukholmassa Kuninkaallisen Oopperan baletissa. Suomessa Jokimolla oli rooli muun muassa Kulkurin valssi -elokuvassa. Suurin saavutus sillä saralla lie rooli Bergmanin ohjaamassa filmissä. Metsä ei estä tietä tähtiin. Lehtomäentie Korven kulkija törmää Pihlajaveden Lehtomäentiellä hämmästyttävän isoon, eteläpohjalaistyyliseen asuinrakennukseen. Syy tähän komeuteen löytyy Pihlajaveden kuntaitsenäisyyden alkuajoista. Kun Isokömin poika Aapo rupesi rakentamaan Lehtomäkeä, siitä piti tuleman Pihlajaveden kunnantalo. Talosta tulikin komea, mutta varsinaiseen tehtäväänsä se ei päässyt. Talon rakentamisen pohjana olleet liikennesuunnitelmat muuttuivat. Lehtoperälle ei tullut teitä, ei kirkkoa. Iso talo keskellä metsää kertoo tänäkin päivänä Lehtomäen Aapon suurista suunnitelmista ja niiden romuttumisesta. Lehtomäestä tuli ensin metsäyhtiön kämppä ja sitten edustustila, jossa haarikka voi kiertää pöytää kuin isojen isäntien pöydässä kuuluukin. Aapo ei jäänyt Lehtomäkeen kummittelemaan; suuttuipa mies ja muutti muualle. Lusikkaniementie Lusikkaniemessä ei tehty pelkästään lusikoita, tehtiin kankaitakin. Valkeajärven rannalla sijaitseva talo on saanut nimensä Lusikka-Petterin mukaan ja Petteri oli myös kankuri eli harvinainen mies alallaan. Petteri eli Pietari Aaponpoika syntyi 1800-luvun puolella Vähä-Kömissä. Vaimokseen hän otti Maria Kutinlahden ja pari asui aikansa Valkeajärven Lusikkaniemeä, joka myöhemmin pelkkänä Niemenä tunnettiin. Nimet muuttuvat, Petterinkin nimeksi tuli lopulta Valkeinen. Mies oli kuitenkin ollut niin vaikuttava persoona omassa kylässään, että vanhemmat ihmiset puhuivat vielä 1900-luvun lopussa usein Lusikka-Petteristä. Ja saihan Petteri sitten oman tiensäkin. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Pihlajaveden tiet vievät perille : Filmitähti metsässä, kansanedustaja toisessa Subject The topic of the resource Pihlajavesi (kunta) henkilöhistoria tiet Description An account of the resource Tarinoita Pihlajaveden alueen teiden nimistöstä. Luento Pihlajaveden kotiseutumuseolla 5.9.2017 Creator An entity primarily responsible for making the resource Joutsijoki, Eine https://keuruunveraja.fi/files/original/6aa4d68235b8432d305004856f3f53c6.pdf 273fa8bd4a724504d4c51d4633fdc3d0 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Aisapuu-lehden artikkeleita Description An account of the resource Tässä kokoelmassa on Pihlajavedellä ilmestyvän Aisapuu-kylälehden artikkeleita. Lehdessä julkaistaan runsaasti Pihlajaveden kotiseutuhistoriaan liittyviä tekstejä ja kuvia. Artikkeli Teeemateksti jostakin aiheesta. Tätä aineistotyyppiä voi käyttää aina kun tekstin muoto ei vaadi muuta. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Pihlajaveden tilallisista maattomiin ja vähän taudeista ennen vanhaan Subject The topic of the resource Keuruu Pihlajavesi (kunta) maanomistus tilalliset palkolliset tilat torpat kruununtilat ratsutilat uudistilat mäkitupalaiset torpparit tilaton väestö kuolemansyyt Creator An entity primarily responsible for making the resource Koskela-Drischenko, Raija Source A related resource from which the described resource is derived Aisapuu 92, 2014 Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Kiehtovaa vanhaa Keuruuta Subject The topic of the resource Keuruu paikallishistoria rakennusperintö kulttuurihistoria Description An account of the resource Kokoelmasta löydät tietoja Keuruun kulttuurihistoriallisista kohteista. Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kirjasto Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document Pihlajaveden uusi kirkko otettiin käyttöön 1871. Se rakennettiin Intendentinkonttorin piirrosten mukaan. Rakennusmestarina toimi Henrik Kuorikoski. Kirkko on tasavartinen ristikirkko ja länsipäähän on liitetty kaksinivelinen kellotorni. Puurakenteisessa kirkossa on koristeellisia yksityiskohtia ja puuleikkauksia. Kristus ristillä -aiheinen alttarimaalaus on vuodelta 1881. Sen on maalannut turkulainen taiteilija Amanda Kjellberg. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Pihlajaveden uusi kirkko Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun museo Subject The topic of the resource Pihlajavesi (kunta) Keuruun seurakunta Lindqvist, L.I. Lohrmann, E.B. Kuorikoski, Henrik rakennettu ympäristö rakennusperintö rakennukset kirkkorakennukset Pihlajavesi (Keuruu : kylä) Description An account of the resource Pihlajaveden uusi kirkko sijaitsee Kolehmanmäellä Pihlajaveden kirkonkylässä. Se valmistui vuonna 1871. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Kiehtovaa vanhaa Keuruuta Subject The topic of the resource Keuruu paikallishistoria rakennusperintö kulttuurihistoria Description An account of the resource Kokoelmasta löydät tietoja Keuruun kulttuurihistoriallisista kohteista. Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kirjasto Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document Pihlajaveden vanha hautausmaa, joka tunnetaan Rekolan hautausmaan nimellä, sijaitsee Pihlajaveden uuden kirkon lähistöllä. Alun perin hautausmaa oli tarkoitus raivata uuden kirkon viereen, mutta kivinen maaperä esti suunnitelman. Sopiva alue löytyi kuitenkin noin puolen kilometrin päästä Rekolan talon maalta. Sen lahjoitti seurakunnalle vuonna 1871 Rekolan isäntä, Herman Rekola. Hautausmaan ympärille tehtiin kiviaita ja sinne rakennettiin ruumishuone. Vihkiäisjuhlaa vietettiin vuonna 1872. Vuonna 1879 Suomessa annettiin terveydenhoitoasetus, joka edellytti asutuksen välittömässä läheisyydessä sijainneiden, terveydelle haitallisiksi todettujen hautausmaiden käytön lopettamista kesäkuuhun 1890 mennessä. Rekolan osalta tämä vältettiin täyttämällä hautausmaata lisämaalla 1880-luvulla. Senaatin lupa jatkaa hautausmaan käyttöä saatiin helmikuussa 1890. Hautausmaata ympäröi metsä, ja se on osittain metsän peitossa. Ympärillä oleva metsä on Natura 2000-aluetta ja sen omistaa Metsähallitus. Keuruun seurakunnalle kuulunut osuus hautausmaan luoteispuolella siirtyi sille vuonna 2012. Aluetta hoidetaan luonnontilaisena, mikä tarkoittaa sitä, että hautojen päällä annetaan kasvaa ruohoa ja luonnonkukkia. Nurmikkoa ei tavallisesti leikata, vaan alue niitetään kerran tai kaksi kesässä lupiinien kitkemiseksi. Toistaiseksi taistelu lupiineja vastaan edellyttää kitkemisen ohella nurmikon leikkaamista kunnes niiden leviäminen saadaan hallintaan. Portin pielessä sijaitseva kappelirakennus siirrettiin nykyiselle paikalleen 1910-luvulla. Alunperin se sijaitsi alueen keskellä. Hautauksia tehdään enää sukuhautoihin. Hautausmaalla on kivisten hautamuistomerkkien ohella runsaasti rautaristejä. Lähteet: Knapas Marja Terttu, Keuruun ja Pihlajaveden kirkot. Suomen kirkot 21. Keuruun kirkkovaltuuston pöytäkirja 21.12.2011. KTJ 7.8.2012. Seurakuntapuutarhuri Tuula Niemelä 31.5.2021. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Pihlajaveden vanha hautausmaa eli Rekolan hautausmaa Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun museo Description An account of the resource Pihlajaveden vanha hautausmaa tunnetaan Rekolan hautausmaana. Se on otettu käyttöön vuonna 1872 ja sijaitsee Pihlajaveden uuden kirkon läheisyydessä. Creator An entity primarily responsible for making the resource Kukkamo, Helena Date A point or period of time associated with an event in the lifecycle of the resource 2021 Subject The topic of the resource Pihlajavesi (kunta) hautausmaat Keuruun seurakunta 1800-luku Natura 2000 metsät hautamuistomerkit luontoarvot Pihlajavesi (Keuruu : kylä) Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Kiehtovaa vanhaa Keuruuta Subject The topic of the resource Keuruu paikallishistoria rakennusperintö kulttuurihistoria Description An account of the resource Kokoelmasta löydät tietoja Keuruun kulttuurihistoriallisista kohteista. Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kirjasto Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document Kesällä 1778 esittivät kymmenen taloa ja neljä torppaa Pihlajavedeltä pitkään kirkkomatkaan vedoten Keuruun emäseurakunnalle, että heille anottaisiin tuomiokapitulilta lupa oman kirkon rakentamiseen. Matka emäkirkolle oli ja pitkä. Lisäksi siellä vallitsi tilanahtaus ilman pihlajavetisiäkin. Rakentamislupa kuitenkin evättiin, koska kappelikirkon tekeminen olisi edellyttänyt pappilaa ja papin ylläpidosta huolehtimista, mihin ei ollut taloudellisia edellytyksiä. Oman hautausmaan perustamiseen tuomiokapituli ilmoitti ottavansa kantaa vasta saarnahuoneen valmistuttua. Kesäkuussa 1782 Keuruun kirkkoherra Abraham Indrenius nuorempi ilmoitti tuomiokapitulille, että saarnahuone ja hirsiaidalla ympäröity kirkkotarha olivat valmiita. Kirkonkellokin koollekutsumista ja hautauksia varten oli hankittu. Kirkkoherra pyysi lupaa vihkiä saarnahuone jumalanpalvelushuoneeksi. Tuomiokapitulin mukaan lupaa ei tarvittu, koska kyse saarnahuoneesta. Sen sijaan hautausmaa olisi voitu vihkiä. Samalla se kiinnostui siitä, mitä oikein oli rakennettu, kun siinä aita ja kirkonkello Indrenius kertoi rakennuksessa olevan ristivarret etelä- ja pohjoispuolilla, joista jälkimmäinen toimi sakaristona. Länsipäässä oli puolestaan tornihuone viireineen ja kaksi kelloa. Rakennuksessa oli lautaholvi ja siellä oli saarnastuoli, alttari ja penkit. Tuomiokapitulin mielestä kuvauksesta saattoi päätellä, että kyse oli ennemminkin kirkosta kuin saarnahuoneesta, minkä johdosta se antoi kirkkoherralle huomautuksen. Näin pihlajavetiset rakensivat kirkon saarnahuoneen sijasta ilman esivallan lupaa. Saarnahuoneitten tuli olla yksinkertaisia hirsirakennelmia, johon voitiin kokoontua muutaman kerran vuodessa viettämään jumalanpalvelusta. Pihlajavetiset sen sijaan ennakoivat rakennuksella oman kappalaisen saamista ja oman kappeliseurakunnan muodostamista. Rakennusmestariksi saatiin tunnettu kirkonrakentaja Matti Pärnä-Åkerblom, jonka johdolla työt aloitettiin vappuna 1780. Parin vuoden kuluttua kirkko oli valmis. Tornin viirissä on vuosiluku 1780 ja räystäslaudassa rakentajan merkki M. Rakennustyöväki löytyi kylän asukkaista ja rakennusmateriaali saatiin lahjoituksina ja tuotiin paikalle talkoovoimin. Varoja maalaamiseen, lämmitykseen tai urkuihin ei ollut. Kellon kirkkoon lahjoitti vanhan Sällin talon isäntä. Kello haettiin Ruotsista. Pohjakaavaltaan Pihlajaveden kirkko on pitkäkirkko. Siinä on kolmijakoinen tapulimainen länsitorni ja molemmilla sivuilla pienet ristisakaramaiset kylkiäiset. Pohjoispuolisessa ristisakarassa on sakasti, kun taas etelänpuoleinen on osa kirkkosalia. Kirkossa on Åkerblomille tyypillinen kellotornin päälle paanuista rakennettu sipulikupoli. Vuonna 1820 Pihlajavedelle saatiin ensimmäinen oma pappi Anders Gummerus. Vuonna 1844 kirkko todettiin liian pieneksi kasvaneelle seurakunnalle. Seurakunta päätti rakentaa uuden kirkon. Vanhaa kirkkoa käytettiin kuitenkin vielä 25 vuotta, kunnes se sai luovuttaa tehtävänsä Pihlajaveden uudelle kirkolle vuonna 1871. Vanhan kirkon sisältä otettiin surutta rakennusmateriaalia uutta kirkkoa varten. Vain seinät ja ulkokatto jätettiin paikoilleen, samoin kirkon eteisen ja sakastin lattiat. Keuruun kirkkoherra F. H. Bergrothin puuttuminen asiaan esti, ettei kirkkoa purettu kokonaan. Hän toivoi, että vanha kirkko säilytettäisiin muistomerkkinä Pihlajaveden ensimmäisestä kirkosta. Kirkon kohtalo sai huomiota myös muualla, esimerkiksi kesällä 1900 taiteilija Akseli Gallen-Kallela pyöräretkellään pysähtyi Pihlajavedellä ja vieraili autioituneessa kirkossa ja ihastui siihen. Hän arvosteli Pihlajaveden uutta kirkkoa pakinassaan Sunnuntai-lehdessä ja moitti pihlajaveden asukkaita erämaakirkon huonosta kohtelusta. Pihlajaveden vanha kirkko sai ränsistyä rauhassa vuosikymmeniä. 1920-luvulla alettiin vanhaa kirkkoa kuitenkin korjata. Osasyynä saattoi olla myös kirkon saama laaja huomio oman pitäjän ulkopuolella. Vuonna 1931 kirkossa tehtiin vihdoin tarkastus, jossa todettiin kunnostuksen onnistuneen hyvin. Kirkkoa on kunnostettu muutenkin vuosien mittaan. Vuonna 1996 aloitettiin vesikaton kokonaisuudistus. Erämaakirkon yksi erikoisuus on kirkon seinään jääneet ihmisvarjot, ikään kuin muistutuksena vuosisatojen takaisesta kirkkoväestä. Kirkkoa ympäröi kiviaidan reunustama hautausmaa. Hautausmaata käytettiin 1870-luvulle saakka. Lattian alle on haudattu myös jonkun verran. Hautausmaalla on 1860-luvulla nälkävuosina kuolleiden muistomerkki. Kaunista ja arvokasta pyhäkköä käytetään nykyisin lähinnä vihkikirkkona, minkä lisäksi siellä järjestetään konsertteja. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Pihlajaveden vanha kirkko eli erämaakirkko Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun museo Subject The topic of the resource Pihlajavesi (kunta) kirkkorakennukset puurakentaminen 1700-luku Åkerblom-Pärnä, Matti seurakunnat seurakuntalaiset Description An account of the resource Pihlajaveden vanha kirkko rakennettiin luvatta 1780-luvulla. Kirkko tunnetaan nykyään myös erämaakirkkona erotuksena Keuruun vanhasta kirkosta. Kirkko on kolmanneksi vanhin kirkkorakennus Keski-Suomessa. Date Created Date of creation of the resource. 2021 https://keuruunveraja.fi/files/original/a271ab0a3e50ade92ae32873db6b7788.jpg 106dc2464512c6bae0129675c9aea759 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Matti Saarisen kokoelma Description An account of the resource Valokuvia pihlajavetisen Matti Saarisen kokoelmista. Still Image A static visual representation. Examples include paintings, drawings, graphic designs, plans and maps. Recommended best practice is to assign the type Text to images of textual materials. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Pihlajaveden vanhan kirkon korjausta Subject The topic of the resource Pihlajavesi (kunta) kirkkorakennukset Lahti, Eenok Keuruu Description An account of the resource Pihlajaveden vanhaa kirkkoa kunnostettiin 1920-luvun lopussa ja 1930-luvun alussa. Kuvassa tornin viiriä pitelevä käsityönopettaja Eenok Lahti (1887-1952) oli kunnostuksen päämestari ja suunnittelija. Kirkon sisäosat tehtiin kokonaan uudelleen, sillä sisustus oli käytetty muihin tarkoituksiin Pihlajaveden uuden kirkon valmistuttua vuonna 1870. Provenance A statement of any changes in ownership and custody of the resource since its creation that are significant for its authenticity, integrity, and interpretation. The statement may include a description of any changes successive custodians made to the resource. Matti Saarisen kokoelma Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Creator An entity primarily responsible for making the resource Kuvaaja tuntematon https://keuruunveraja.fi/files/original/105d726e269c976efc96b6faf5be06cd.jpg 3bffb11555350e9cb9e9a865bf1f5e60 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Valokuvia eri lähteistä Description An account of the resource Tässä kokoelmassa on yksittäisiä valokuvia eri lähteistä sekä alkuperältään tuntemattomia kuvia. Still Image A static visual representation. Examples include paintings, drawings, graphic designs, plans and maps. Recommended best practice is to assign the type Text to images of textual materials. Original Format The type of object, such as painting, sculpture, paper, photo, and additional data valokuva Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Pihlajaveden viimeinen kunnanvaltuusto Subject The topic of the resource Pihlajavesi (kunta) kunnanvaltuutetut 1960-luku Asunmaa, Lauri Halmeoras, Maija Heinämäki, Aune Etelämäki, Reijo Kanerva, Akseli Kanerva, Eino Kanerva, Väinö Kauttu, Kaarle Kivimäki, Sulo Kokinmäki, Pentti Koukkumäki, Paavo Lamminmäki, Niilo Lappi, Martti Leppäjärvi, Lauri Luoma, Ahto Vähäkömi, Kalevi Description An account of the resource Valokuvassa ovat Pihlajaveden viimeisen, kuntaliitosta edeltäneen kunnanvaltuuston jäsenet vuonna 1968, yhteensä 16 henkilöä. Kuva kuuluu Ilmari Lapin kokoelmaan, kuvaaja ei ole tiedossa. Kyseessä on kuvatekstiltään korjattu versio valokuvasta, joka on alun perin julkaistu Teppo Viholan teoksessa Keuruun ja Pihlajaveden historia 1918-1969 (tarkemmat lähdetiedot alla). Teoksen alkuperäisessä kuvatekstissä on useita pieniä virheitä kuvan henkilöiden nimissä. Muokatussa kuvassa oikeat nimet on kirjoitettu sinisellä tekstillä suoraan valokuvan päälle, ja mukana on myös alkuperäinen kuvateksti. Tämä dokumentointityö on tehty kollektiivisesti Historiallinen Pihlajavesi -Facebook-ryhmässä, ja kuvan muokkaamisesta on vastannut ryhmän ylläpitäjä Hannele Naatula. Creator An entity primarily responsible for making the resource Kuvaaja tuntematon Source A related resource from which the described resource is derived Vihola, Teppo, Vanhan Ruoveden historia 3:3:2 : Keuruun ja Pihlajaveden historia 1918-1969. [Jyväskylä : Gummerus], Keuruun ja Pihlajaveden historiatoimikunta, 1986. (Kuva s. 294) Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Date A point or period of time associated with an event in the lifecycle of the resource 1968 Contributor An entity responsible for making contributions to the resource Naatula, Hannele Historiallinen Pihlajavesi -Facebook-ryhmä Date Created Date of creation of the resource. 1986 https://keuruunveraja.fi/files/original/ce4e13c60b2d623d7b8942edbe32c39c.pdf a574a03ce7d6f042788b80055567e201 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Aisapuu-lehden artikkeleita Description An account of the resource Tässä kokoelmassa on Pihlajavedellä ilmestyvän Aisapuu-kylälehden artikkeleita. Lehdessä julkaistaan runsaasti Pihlajaveden kotiseutuhistoriaan liittyviä tekstejä ja kuvia. Artikkeli Teeemateksti jostakin aiheesta. Tätä aineistotyyppiä voi käyttää aina kun tekstin muoto ei vaadi muuta. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Pihlajavesi sodassa Subject The topic of the resource Keuruu Pihlajavesi (kunta) sota sota-aika sotateollisuus Creator An entity primarily responsible for making the resource Paappanen, Tapio Source A related resource from which the described resource is derived Aisapuu nro 96, 2015 https://keuruunveraja.fi/files/original/c79e20271c00447e523a2478eaf0906e.jpg 45a77d840f07a726d82c408f73669f73 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Keuruun maatalousseuran kuvakokoelma Subject The topic of the resource kylät maatalous Description An account of the resource Maatalousteknikko Oiva Kamppi toimi Keurusseudulla maatalousneuvojana 1950-1960 -luvuilla. Työnsä ohessa hän kulki kameran kanssa pitkin Keuruun kyliä. Tässä kokoelmassa on hänen ottamiaan kuvia näiltä matkoilta sekä reprokuvia, joita hän kuvasi asiakkaittensa kotialbumeista maatiloilla käydessään. Tuoreimmat kuvat ovat Kampin seuraajien, Pekka Mennalan ja Markku Kuuselan ottamia. Kuvat on saatu lahjoituksena Keuruun maatalousseura ry:ltä kaupunginkirjaston kotiseutukokoelmaan. Mikäli tiedät kertoa kuvista lisää, toivomme sinun ilmoittavan niistä meille sivustolla olevan Ota yhteyttä -painikkeen kautta. Still Image A static visual representation. Examples include paintings, drawings, graphic designs, plans and maps. Recommended best practice is to assign the type Text to images of textual materials. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Piiriagrologi työssään Subject The topic of the resource Keuruu maatalousneuvojat maatalousneuvonta maatalous Description An account of the resource Kuvassa piiriargologi Markku Kuusela on pitämässä puheenvuoroa kasvihuoneessa. Hänen edessään on kasa kuormalavoja. Yllään hänellä on Mustialan maatalousopiston verryttelypuvun takki. Creator An entity primarily responsible for making the resource Kuvaaja tuntematon Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto https://keuruunveraja.fi/files/original/1735f71a1d6af4f928d77d5120953632.pdf c16c747189864f0336e2ebb55d17c4f1 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Digitoidut kirjat Description An account of the resource Digitoitujen kirjojen kokoelma sisältää alun perin painettuna julkaistuja kirjoja ja muita teoksia, jotka on digitoitu pdf-muotoon. Kokoelmassa on sekä keuruulaisten tekijöiden kirjoittamaa kaunokirjallisuutta että Keuruuta käsitteleviä tietokirjoja ja artikkeleita. Kaikki teokset ovat joko tekijänoikeusvapaita, tai niiden uudelleenjulkaisuun on saatu lupa alkuperäisten kirjoittajien oikeudenhaltijoilta. Jälkimmäisessä tapauksessa tämä on aina mainittu teoksen kuvauksessa. Tätä e-kirjojen kokoelmaa kartutetaan yhteistyössä Projekti Lönnrotin (<a title="Projekti Lönnrotin" href="http://www.lonnrot.net/" target="_blank" rel="noreferrer">http://www.lonnrot.net/</a>) kanssa Digitoitu teos Tähän kokonaiset digitoidut kirjat tiedostoliitteinä, metatietokenttiin lyhyt kuvaus teoksesta. Digitoidun teoksen tiedot Digitoidun teoksen bibliografiset tiedot (tekijä, nimi, alkuperäinen kustantaja ja julkaisuvuosi) Soinne, Laura: Pikavalokuvaaja. Yksinäytöksinen pila. O.Y. NÄYTELMÄ, Helsinki, 1930. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Pikavalokuvaaja Subject The topic of the resource näytelmät komediat valokuvaajat valokuvaus valokuvausvälineet Creator An entity primarily responsible for making the resource Soinne, Laura Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Rights Information about rights held in and over the resource Digitoidun version julkaisuun Keuruun Veräjä-verkkopalvelussa on saatu lupa Laura Sointeen oikeudenhaltijalta. Description An account of the resource Laura Sointeen huvinäytelmä vuodelta 1933. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Perinnepiiri 1991 Subject The topic of the resource Keuruu paikallishistoria muistelu Description An account of the resource Kokoelma sisältää Asunnan-Ampialan-Huttulan perinnepiirin keräämää aineistoa seudun elämästä ja historiasta. Piiri kokoontui syksystä 1989 kevääseen 1991. Piiriläiset muistelivat silloisen Asunnan koulupiirin tapahtumia, sen ihmisiä ja taloja. Lisäksi mukaan otettiin Petäjäveden ja Koskenpään puolelta ne talot, joista koululaiset suuntasivat entiseen Huttulan kouluun. Perinnepiirin kokoontumiskertoja oli yhteensä 26 kertaa Asunnan koululla sekä Riihimäessä Rahikkalassa, Tiilikaisella ja Ampialassa. Aineisto on julkaistu alun perin Perinnepiiri-nimisenenä julkaisuna vuonna 1991. Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Creator An entity primarily responsible for making the resource Kalliomäki, Hellin Ruokolainen, Sisko Kokkila, Mirja Kokkila, Kalevi Mäkinen, Saida Ampiala, Kasper Ampiala, Marjatta Mäyränen, Reino Sojakka, Martti Kaikkonen, Jenny Ahola, Erkki Riihimäki, Martti Riihmäki, Eeva Tiilikainen, Bertta Ahola, Tarja Viitanen, Martta Sojakka, Anni Ruokolainen, Hannu Mäyränen, Hilja Kaikkonen, Aulis Sojakka, Anna Kinnunen, Veikko Honkanen, Eeva-Liisa Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document Ampialan renkipoika oli ajamassa jouluaamuna talosta toisella hevosella naisväkeä kirkkoon. Poika ei kuitenkaan malttanut kieltäytyä kirkonmäellä tarjotuista joulujuomista, niinhän siinä sitten kävi, että poika joutui putkaan eikä häntä löytynyt mistään kotiinlähdön aikana. Naiset ajoivat hevosen kotiin. Tapaninpäivän aamusella renki ilmestyi nolona tuvan ovelle ja totesi ärrää sorauttaen, -- olipa kurrja joulu. Siihen isäntä tokaisi, -- mitäs' minä sinun joulustas', mutta kun sinä olet käyttänyt minun turkkiani putkassa! Rengillä oli ollut jouluaamuna kuskipukilla isännän turkit päällään. Suutari-ystävykset Pienenmäen Väinö ja Suontaustan Samppa olivat menossa Ruotemäen Iivarin syntymäpäiville. Samppa tuli jo hyvissä ajoin aloittelemaan juhlaa Väinön luo. Kun sitten tuli aika lähteä, Väinö totesi Sampan asun hieman kehnonlaiseksi, ajurinlakki oli kulunut, se lakattiin suutarin lakalla kiiltävän mustaksi, samoin kengät. Kauluspaitaa Sampalla ei ollut, mutta Väinö sitoi kuitenkin juhlan kunniaksi ravatin paljaaseen kaulaan. Sitten oltiin valmiita lähtemään ja mukana olleet muistavat, että pari herätti ansaittua huomiota huojahdellessaan juhlataloon. Isonvihan aikaiseksi piilopirtiksi arvellaan Mustolaisvuoressa olevaa kallion halkeamaa, joka on leveydeltään noin kolme metriä. Sen päälle on ollut helppo saada puita peitteeksi ja havuja katteeksi. Jonkinlaisia jälkiä rakennelmista oli jäljellä vielä ennen sotia. Toisenlaisia piilopirttejä seudullamme oli sota-aikana useammassakin paikassa, Mustolaisvuoressa, Kangastenmäessä ja Soikonkankaalla. Pirttejä nimitettiin korsuiksi ja niissä piileskeli rintamakarkureita, joita saattoi olla useammastakin pitäjästä, paikkaa vaihdettiin tarpeen tullen. Korsu oli kaivettu maahan noin kolme kertaa kolmen metrin kokoiseksi, tuettu sisältä pyöreillä puilla. Katto oli tehty myöskin pyöreistä puista ja peitetty maalla ja sammalilla sekä tuoreilla havuilla, näin korsua ei voitu havaita lentokoneestakaan. Ovessa oli pieni ikkuna. Myöhempinä vuosina korsun huomasi helpommin, kun sen päällä olleet havut ja sammalet olivat kuivuneet ja ruskistuneet. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Pikku juttuja Subject The topic of the resource Keuruu Ampiala tarinat kaskut paikallishistoria (historia) rintamakarkuruus juhlat muistelu Description An account of the resource Teksitissä kerrotaan muun muassa Ampialan renkipojan joulukirkkomatkasta ja sota-ajan piilopirteistä. Teksti on koottu Asunnan-Ampialan-Huttulan perinnepiirin muisteluista. Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto https://keuruunveraja.fi/files/original/6415c0a084cdac20942a1dd255e3fc99.jpg 5cc8636ae18926672f43eb69d0a4c1dc Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Keuruun maatalousseuran kuvakokoelma Subject The topic of the resource kylät maatalous Description An account of the resource Maatalousteknikko Oiva Kamppi toimi Keurusseudulla maatalousneuvojana 1950-1960 -luvuilla. Työnsä ohessa hän kulki kameran kanssa pitkin Keuruun kyliä. Tässä kokoelmassa on hänen ottamiaan kuvia näiltä matkoilta sekä reprokuvia, joita hän kuvasi asiakkaittensa kotialbumeista maatiloilla käydessään. Tuoreimmat kuvat ovat Kampin seuraajien, Pekka Mennalan ja Markku Kuuselan ottamia. Kuvat on saatu lahjoituksena Keuruun maatalousseura ry:ltä kaupunginkirjaston kotiseutukokoelmaan. Mikäli tiedät kertoa kuvista lisää, toivomme sinun ilmoittavan niistä meille sivustolla olevan Ota yhteyttä -painikkeen kautta. Still Image A static visual representation. Examples include paintings, drawings, graphic designs, plans and maps. Recommended best practice is to assign the type Text to images of textual materials. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Pikkupoika ja hevosaura Subject The topic of the resource Keuruu maatalous kyntö hevonen lapsuus Description An account of the resource Kuvassa pieni poika seisoo hevosen kanssa pellolla ohjakset kädessään. Hevosella on aurat perässä. Pellon vieressä on hirsimökki ja taustalla näkyy talousrakennuksen kattoa. Creator An entity primarily responsible for making the resource Kuvaaja tuntematon Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto https://keuruunveraja.fi/files/original/d196ed6ebc342576c34dd5b16e27ecd0.png 36a6a1f4f3acd1fc549614193358a292 https://keuruunveraja.fi/files/original/05142254c3ac60403e5cef59a54e646a.pdf b71396a8636bff28aa47225dc0f39082 https://keuruunveraja.fi/files/original/a3e7109ec20e9907102ad33a2481cafd.png 78b6853ea38b0463bb9b7a7673f1acd4 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Digitoidut kirjat Description An account of the resource Digitoitujen kirjojen kokoelma sisältää alun perin painettuna julkaistuja kirjoja ja muita teoksia, jotka on digitoitu pdf-muotoon. Kokoelmassa on sekä keuruulaisten tekijöiden kirjoittamaa kaunokirjallisuutta että Keuruuta käsitteleviä tietokirjoja ja artikkeleita. Kaikki teokset ovat joko tekijänoikeusvapaita, tai niiden uudelleenjulkaisuun on saatu lupa alkuperäisten kirjoittajien oikeudenhaltijoilta. Jälkimmäisessä tapauksessa tämä on aina mainittu teoksen kuvauksessa. Tätä e-kirjojen kokoelmaa kartutetaan yhteistyössä Projekti Lönnrotin (<a title="Projekti Lönnrotin" href="http://www.lonnrot.net/" target="_blank" rel="noreferrer">http://www.lonnrot.net/</a>) kanssa Digitoitu teos Tähän kokonaiset digitoidut kirjat tiedostoliitteinä, metatietokenttiin lyhyt kuvaus teoksesta. Digitoidun teoksen tiedot Digitoidun teoksen bibliografiset tiedot (tekijä, nimi, alkuperäinen kustantaja ja julkaisuvuosi) Saarinen Liisa, Pohjoislahden koulun vaiheita: 1869 - 1888 - 1988. Moniste, Keuruun kaupungin monistamo, 1989. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Pohjoislahden koulun vaiheita : 1869 - 1888 - 1988 Subject The topic of the resource koulut koulurakennukset kansakoulu alakoulu Pohjoislahti kouluhistoriikit Creator An entity primarily responsible for making the resource Saarinen, Liisa Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Date A point or period of time associated with an event in the lifecycle of the resource 1989 Format The file format, physical medium, or dimensions of the resource pdf Extent The size or duration of the resource. 56 s. + 8 liitesivua Description An account of the resource Opettaja Liisa Saarisen kirjoittama Pohjoislahden ala-asteen satavuotishistoriikki. Teos on alun perin julkaistu monisteena. Valokuvassa Pohjoislahden kansakoulun luokat 3-4 ja osa 5. luokan oppilaista lukuvuonna 1957-58. Oikeassa reunassa historiikin kirjoittaja, opettaja Liisa Saarinen. Kuva on osa historiikin kuvitusta, joka sisältää muitakin koulukuvia eri vuosikymmeniltä. https://keuruunveraja.fi/files/original/da8d4e1119a52928116f19f82b562356.jpg dc119cb9e8386ff1a58df071d53ba17f Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Yhdistysten arkistoista Description An account of the resource Tässä kokoelmassa on tekstejä ja kuvia, jotka ovat peräisin keuruulaisten yhdistysten ja järjestöjen arkistoista tai ovat heidän itsensä tuottamia. Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document Pohjoislahden nuorisoseura on perustettu Suomen suuriruhtinaskunnan aikaan vuonna 1898. Sortovuodet vaimensivat toimintaa uuden vuosisadan alussa. Seura kokoontui alussa kylän taloissa ja kansakoululla. Iltamia järjestettiin kylän ulkopuolellakin ja julkaistiin Esko-nimistä lehteä, joilla kerättiin varoja toimintaan. Seurassa oli nais- ja sekakuoro, ompeluseura ja se julkaisi toistakin lehteä, ”Innostajaa”. Kansallispirtillä järjestettiin suuret arpajaiset talon rakentamisrahaston hyväksi vuonna 1921. Oma talo, Männistö, valmistui seuraavana vuonna. Sen suojissa on järjestetty lukemattomat iltamat, näytelmät, perhejuhlat ja muut tilaisuudet. Talolla kokoontuivat myös muut yhdistykset kuten Keuruun maamiesseura. Se osti Keuruun suojeluskunnalta torviseitsikon, jota säilytettiin Männistön seurantalolla. Kun kyläkoulun opettajaksi tuli sotien jälkeen 1945 Erkki Haapamäki, kokosi hän kylän miehistä soittokunnan. Sittemmin soittimet jäivät vaille käyttöä ja lopulta ne lahjoitettiin paikkakunnalle perustetulle Keuruun Soittajapojille. 1960-70-luvilla toiminta oli hiljaisempaa, mutta vuodesta 1985 lähtien on toiminta ollut taas vireämpää. Näytelmätoiminta on kuulunut seuran toimintaan vuosikymmenestä toiseen. Viime vuosina taloa ja sen ympäristöä, mm. urheilukenttää, on kunnostettu useaan kertaan Leader-rahoituksen voimin. Talo on edelleen suosittu perhejuhlien pitopaikka. Siellä järjestetään myös tansseja ja Etelä-Keuruun kyläyhdistyksen tilaisuuksia, venetsialaisia palvipossutarjoiluineen ja kyläkoulu on viettänyt siellä monet kevät- ja kuusijuhlansa. Jokavuotinen perinne on joulukuun alussa järjestettävät joulumyyjäiset, joissa tarjotaan alueen hirviseurueiden lahjoittamista lihoista keitettyä hirvikeittoa ja kerätään varoja kyläkoulun oppilasyhdistyksen ja kyläyhdistyksen toimintaan. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Pohjoislahden nuorisoseura ja Männistö Subject The topic of the resource Pohjoislahti Etelä-Keuruu nuorisoseurat seurantalot Keuruu järjestöt 1920-luku kylät tapahtumat Description An account of the resource Nuorisoseuratoimintaa Pohjoislahdella yli 100 vuoden ajan. Source A related resource from which the described resource is derived Olli Haapanen, 2017: Pohjoislahden Nuorisoseura ry 100 vuotta. Keuruun Joulu 2017. Keuruun Laatupaino KLP Oy. Contributor An entity responsible for making contributions to the resource Kallio-Mannila, Helna Lehtonen, Anneli https://keuruunveraja.fi/files/original/7c86bbfed76d4449ebd83cb10354bed4.jpg cdbb0a053135e2ae62ad08ea2908c22f Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Keuruun maatalousseuran kuvakokoelma Subject The topic of the resource kylät maatalous Description An account of the resource Maatalousteknikko Oiva Kamppi toimi Keurusseudulla maatalousneuvojana 1950-1960 -luvuilla. Työnsä ohessa hän kulki kameran kanssa pitkin Keuruun kyliä. Tässä kokoelmassa on hänen ottamiaan kuvia näiltä matkoilta sekä reprokuvia, joita hän kuvasi asiakkaittensa kotialbumeista maatiloilla käydessään. Tuoreimmat kuvat ovat Kampin seuraajien, Pekka Mennalan ja Markku Kuuselan ottamia. Kuvat on saatu lahjoituksena Keuruun maatalousseura ry:ltä kaupunginkirjaston kotiseutukokoelmaan. Mikäli tiedät kertoa kuvista lisää, toivomme sinun ilmoittavan niistä meille sivustolla olevan Ota yhteyttä -painikkeen kautta. Still Image A static visual representation. Examples include paintings, drawings, graphic designs, plans and maps. Recommended best practice is to assign the type Text to images of textual materials. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Poika ja kilipukki Subject The topic of the resource lapsuus maatalous karjatalous Keuruu Description An account of the resource 1900-luvun alkupuolelta olevassa kuvassa pieni poika istuu pienillä kärryillä ohjakset käsissään. Hänen edessään on kilipukki ja kärryillä kyydissä maitotonkka. Taustalla näkyy pikkilanka-aita, jonka takana on peltoa. Creator An entity primarily responsible for making the resource Kuvaaja tuntematon Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Haapamäen muistelupiiri Description An account of the resource Keuruun Kansalaisopiston Haapamäen muistelupiiri muistelee kokoontumisissaan Haapamäen menneisyyttä, ihmisiä ja tapahtumia. Osa muistoista kirjoitetaan tekstiksi ja julkaistaan. Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document Haapamäen vilkkaus risteysasemana johti siihen, että kylään oli tarpeen rakentaa poliisiasema. Haapamäen poliisiasema valmistui syyskuussa 1926. Se sijaitsi lähellä kansakoulua, Valde Niemelän talon vieressä. Se käsitti kolme putkaa, kuulusteluhuoneen, poliisin asunnon ja tarvittavat ulkohuoneet. Taloa kutsuttiin Urholaksi. Nimi tuli ensimmäisen asiakkaan ja vahtimestarin etunimen mukaan. Haapamäen poliisiasema paloi 4.10.1936. Vahingot olivat mittavat. Poliisin arkistot tuhoutuivat, vain valokuvauskone selvisi palosta. Haapamäen puhelinkeskuksen apulaishoitaja huomasi palon ja sai nopeasti levitettyä tietoa palosta. Veturinpilleillä hälytettiin apua paikalle, mutta palokunnasta ja runsaasta sammutusväestä huolimatta palo levisi nopeasti tuhoten koko rakennuksen. Uusi poliisiasema rakennettiin lähemmäs rautatieasemaa. Taloa kutsuttiin Miekkalinnaksi, koska sen seinää koristi poliisin tunnuskuva, Miekkaleijona. Vilkkaalla risteysasemalla oli monenlaista kulkijaa, mikä toi poliisin työhön paljon haasteita. Haapamäen neljän konstaapelin lisäksi asemalla oli myös komennettuna kaksi liikkuvan poliisin konstaapelia. Poliisikoirakin oli. Poliisit liikkuivat polkupyörillä tai jalkaisin. Autoa ei tarvittu, kun tärkein työmaa, rautatieaseman oli ihan äärellään. Paikallisia takseja käytettiin, jos tuli tarvetta kuljettaa poliisin kiinni ottamia rikoksista epäiltyjä pois Haapamäeltä vaikkapa tutkintavankeuteen. Haapamäen poliisiasemalla oli myös sen erityislaatuisuuden takia sijoitettuna poliisiradio. Haapamäki vastaanotti, mutta myös lähetti sanomia. Radiosanomien vastaanottaminen ja lähettäminen olikin yksi Haapamäen poliisien tehtävistä. Kieltolain aikana poliisia työllistivät viinatrokarit ja takavarikot. Spriikanistereita takavarikoitiin junista tai löydettiin radan varresta hakijaa odottamasta. Trokareiden kanssa asioita selvitellessä poliisikin sai joskus puukosta. Säännöstely- ja korttiaikana poliisit tarkastivat matkalaisten matkatavarat, sillä kortitta hankittujen mustan pörssin elintarvikkeiden kauppa rehotti. Monesti matkustajilta löytyikin takavarikoitavaa. Haapamäelle junalla saapuvat saattoivat heittää junasta mustan pörssin tavaraa ratapientareelle hakua odottamaan, jottei tarkastaja olisi niitä löytänyt. Poliisit olivat usein asemalle tulevaa junaa odottamassa, ja poimivat sieltä kyytiinsä putkavieraita, humalaisia, tai muuten häiriötä aiheuttaneita matkustajia. Väsyneet vieraat saatettiin kuljettaa läheiselle poliisiasemalle matkatavaroiden kuljetukseen tarkoitetuilla kärryillä. Ja saivat vieraat ruokaakin. Sitä haettiin asemaravintolasta ämpärillä. Haapamäen poliisit olivat asemalla liikkuvan melkoisen matkustajamäärän keskellä lain valvojina. Siitäkö sitten johtui, että poliisit olivat kovin tarkkoja lain noudattamisesta ja jopa varsin virkaintoisia. Putkareissulle pääsi helposti. Humalassa ei passannut paljon ääntään korottaa, tai reissu Miekkalinnaan oli edessä. Eipä silti, putkaan saattoi päästä myös, jos ajoi pyörällä pimeällä ilman valoja. Junalla liikkuvat metsätyömiehet olivat poliisien silmätikkuja. Sanottiinkin, että eipä tarvinnut olla kuin kirves repussa, niin putkan ovi heilahti. Sen sijaan salkku kädessä liikkujille poliisit tulivat avaaman asemaravintolan oven. Aseman seutuvilla liikkui monenlaista kulkijaa. Kerran Rautatieläisten kauppaan tuli asiakas, joka keräsi reppuunsa tavaraa, ja marssi muina miehinä ulos kaupasta maksamatta. Nuori myyjätär huomasi tapahtuneen ja lähti asiakkaan perään. Varas suuntasi junaan. Sen lähdön myyjätär sai tutun junanlähettäjän avulla estettyä. Poliisi saatiin paikalle ja varas kiinni. Joskus putka tuli kovinkin tutuksi. Niinpä eräs poliisin tuttu harmittelikin eräällä putkareissullaan poliiseille: ”Kyllä minua niin harmittaa, kun minä käyn aina teillä, mutta te ette koskaan meillä!” Vankeja siirrettiin vankilasta toiseen tai oikeuden eteen rautateitse vankivaunuissa. Vankeja kulki esim. Vaasasta Riihimäelle tai Jyväskylään, ja matka tehtiin Haapamäen kautta. Myös Suolahdesta siirrettiin Haapamäelle junaan meneviä vankeja. Vankien siirrot vaunusta toiseen olivat tuttu näky. Asemalla työskennelleillä postilaisilla oli tähän liittyvä oma äänimuistonsa. Siihen aikaan, kun siirrettävillä vangeilla vielä oli kahleet, ne kolisivat ja saivat aikaan ihan oman, karun, mieleenpainuvan äänensä. Vankivaunujen vanginvartijat olivat oma ammattiryhmänsä. Huhtikuussa 1949 haapamäkistä vanginvartija Urho Lampista puukotettiin työtehtävässä junassa Haapamäen ja Keuruun välillä. Suolahdesta Jyväskylään siirrettävä vanki oli esittänyt sairastuneensa. Vartija oli avannut sellin oven, jolloin vanki puukotti häntä ja karkasi ulos junasta. Vanginvartijalle jäi tapauksesta elinikäiset vammat. Hurja tapahtuma keräsi aikanaan paljon julkisuutta. Kysymyksiä keskustelun tueksi: 1. Mitä Haapamäen ensimmäiselle poliisiasemalle tapahtui? 2. Millä poliisit liikkuivat Haapamäellä? 3. Mistä syystä saattoi joutua putkaan? Kävikö niin helposti? 4. Mitä tekstissä kerrotaan vankien siirroista? Lähteet: Aamulehti 19.4.1925. Keuru-Pihlajavesi-Multia 18.9.1926, 25.3.1931. Sisä-Suomi 6.10.1936. Suur-Keuruun sanomat 31.10.1950, 31.11.1950, 11.4.1961. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Poliisitoimintaa Haapamäellä Subject The topic of the resource Haapamäki (Keuruu) poliisit (ammatit) poliisi (organisaatiot) poliisiasemat rautatieasemat vanginvartijat 1920-1960-luku Description An account of the resource Keuruun kansalaisopiston Haapamäen muistelupiirissä koottu teksti kertoo siitä, miten Haapamäen risteysaseman vilkkaus toi mukanaan paljon työtä poliisille. Creator An entity primarily responsible for making the resource Haapamäen muistelupiiri Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Date Created Date of creation of the resource. 2023 https://keuruunveraja.fi/files/original/5fef2b8e143992b7489eee28fa22f46a.pdf 2768ac300d1dd9a84ef2123f54b9480b Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Aisapuu-lehden artikkeleita Description An account of the resource Tässä kokoelmassa on Pihlajavedellä ilmestyvän Aisapuu-kylälehden artikkeleita. Lehdessä julkaistaan runsaasti Pihlajaveden kotiseutuhistoriaan liittyviä tekstejä ja kuvia. Artikkeli Teeemateksti jostakin aiheesta. Tätä aineistotyyppiä voi käyttää aina kun tekstin muoto ei vaadi muuta. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Pöllintekoa ja kulttuuria Subject The topic of the resource Keuruu Pihlajavesi (kunta) tukkilaiset kämpät orkesterit tanssit metsäkulttuuri Creator An entity primarily responsible for making the resource Isomäki, Pekka Source A related resource from which the described resource is derived Aisapuu 84, 2012 Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto https://keuruunveraja.fi/files/original/1e9a2b4ad73d7d89cae78541e90518cd.jpg f67f4d1ee90c67013f384b5f67e3b14a https://keuruunveraja.fi/files/original/c1c110b98762ada074c7426e12bc373a.mp3 6cf63940f51b5a1fe12bc1a3d8f2da57 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Pekka Isomäen metsäperinneaineisto Description An account of the resource Keurusseudun metsäammattilaiset ryhtyivät 1980-luvulla tallentamaan alueen metsäperinnettä. Pekka Isomäen johdolla haastateltiin vuosina 1986-1991 yhteensä noin 70 henkilöä, jotka olivat työskennelleet Keurusseudulla metsätalouden piirissä 1930-70-luvuilla. Toimittaja Jorma Heinonen kirjoitti kerätyn materiaalin pohjalta myös kaksi teosta (Keurusseudun metsäkämpät, 1988 ja Vihreän kullan markkinoilla : Keurusseudun puukauppakirja, 1991). Veräjää varten Pekka Isomäki on digitoinut alun perin c-kaseteille tallennetut haastattelunauhat ja koostanut niistä yhteensä 17 lyhyttä äänitettä, jotka käsittelevät Keurusseudun metsäperinnettä eri puolilta. Lisäksi kokoelmaan kuuluu Isomäen teemasta kirjoittama johdantoteksti sekä äänitteiden kuvituksena käytettyjä valokuvia, joissa esiintyy äänitteiden kertojia ja niissä mainittuja paikkoja ja tilanteita. Creator An entity primarily responsible for making the resource Isomäki, Pekka Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Date A point or period of time associated with an event in the lifecycle of the resource 1986-1991 Sound A resource primarily intended to be heard. Examples include a music playback file format, an audio compact disc, and recorded speech or sounds. Duration Length of time involved (seconds, minutes, hours, days, class periods, etc.) 12 min Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Pomona Housukosken metsäkämpällä ja kämppäelämää Subject The topic of the resource kämpät muistelu haastattelut Description An account of the resource Viljo Lehtomäki muistelee kämppäelämää Housukosken metsäkämpällä Multialla 1940-luvulta alkaen. Ahti Vessari ja Kalevi Kallio muistelevat metsätyöntekijän elämää 1940-60-luvuilla. Pekka Isomäki haastattelee. Äänitiedosto avautuu painamalla ensin aiheen kohdalla olevaa kaiuttimen kuvaa TAI itse aiheen otsikkoa JA sen jälkeen painamalla sivulle avautuneen mustan vaakapalkin vasemmassa laidassa olevaa pikku NUOLTA, jonka vieressä on aikalaskuri. Valokuvassa keuruulaisen Kalikan kämpän sisätiloja 1950-luvun alkupuolella. Ei siinä kovin suurta yksityisyyttä miehellä ollut, kuvaan sopii 13 miehen sängyt. Kuva on alun perin julkaistu Serlachius-yhtiöiden Tehdas ja Me -lehdessä. Creator An entity primarily responsible for making the resource Isomäki, Pekka Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Contributor An entity responsible for making contributions to the resource Kallio, Kalevi Lehtomäki, Viljo Vessari, Ahti Format The file format, physical medium, or dimensions of the resource äänite (MP3) Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Haapamäen muistelupiiri Description An account of the resource Keuruun Kansalaisopiston Haapamäen muistelupiiri muistelee kokoontumisissaan Haapamäen menneisyyttä, ihmisiä ja tapahtumia. Osa muistoista kirjoitetaan tekstiksi ja julkaistaan. Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document Postin kanto kotiin aloitettiin vuonna 1938. Aluksi Haapamäellä oli kaksi kantopiiriä, ja lopulta 1960-luvulla neljä. Varsinaisia osoitteita ei ollut, vaan osoitteeksi riitti saajan nimi, kantopiirin numero ja Haapamäki. Kantopiiri 1 käsitti pääkaupat eli keskustan ja Pihlajapuron alueen. Kantopiiri 2 oli Poliisi asemalta Hakatien alkuun. Kantopiiriin 3 kuului radan länsipuoli sahalle saakka. Kantopiiriä 4 olivat Kumpulampi ja Haaramäki. Postinumerot tulivat käyttöön 1970-luvun alkuvuosina. Keskustan alueen teitä oli nimetty jo 1940-luvulta lähtien. Paikannimitoimikunta tarkisti ja uudisti kaavanimistöä vuosina 1976 - 1985. Myös Haapamäen jaosto antoi nimistöehdotuksista lausuntonsa. Kadunnimissä onkin esillä Haapamäen historia ja henkilöt. Haapamäellä oli enimmillään kolmisenkymmentä postilaista virkamiehistä maalaiskirjeenkantajiin. Väkeä koulutettiin moninaisiin postialan tehtäviin. 1940-luvun lopussa postimies koulutettiin Helsingissä Postitalossa kolme kuukautta kestäneellä kurssilla. Loppukokeena kuulusteltiin Turisti-oppaasta asemat. Näihin aikoihin posti jaettiin Haapamäellä aamulla ja illalla junien tuotua sanomalehtiä eri puolelta Suomea. Työ sujui niin, että postien jakajana oltiin kaksi kuukautta ja loppuvuosi postien vaihdossa asemalla. Neljän radan risteysasema Haapamäki ei kultakautenaan nukkunut koskaan. Junia ja postia liikkui yölläkin, ja ratapiha oli aina valaistu. Niinpä asemalla postityö oli vuorotyötä. Työtä tehtiin kahdessa vuorossa, aamussa oli kahdeksan työntekijää, samoin yövuorossa. Kun juna pysähtyi asemalle, alettiin purkaa postivaunua. Jos postia oli paljon, lähtevän postin pakkaamisessa vaunuun saattoi tulla kiire. Osa junanlähettäjistä saattoi odottaa hetken, vaikka junan olisi pitänyt kellon mukaan jo lähteä, ja pyytää postimiehiä hoitamaan työnsä nopeasti loppuun. Usein juna lähti, kun kello löi. Kerran postimies jäikin vaunun kyytiin, mutta onneksi pääsi pois kyydistä, kun sopiva paluujuna oli löydetty. Asemalla oli keskivaihteella raiteilla varastovaunu, jossa postinvaihtoa tehtiin. Myöhemmin rakennettiin rata-alueelle parakki. Postia kuljetettiin moottoroidulla laiturivaunulla vaunusta toiseen. Joskus vaunua tarvittiin muihinkin kuljetuksiin. Poliisiasema oli lähellä rautatieasemaa, ja joskus poliisit tarvitsivat kyydin junaan sammuneen kuljettamiseen putkaan. Rataverkossa liikkuvissa postivaunussa oli oma henkilökuntansa, jotka muun muassa lajittelivat postin matkan aikana. Postivaunussa oli myös postiluukku, jonne kirjeen saattoi pudottaa. Näin kirje saattoi olla nopeastikin perillä postivaunun reitillä olevalle asemalla. Posti kulki muissakin vaunuissa kuin postivaunuissa. Mustat vaunut olivat tavallisia tavaravaunuja. Mustiksi vaunuiksi niitä kutsuttiin, koska niissä ei ollut lämmitystä eikä valoja, vaan postinvaihtotyö tehtiin Tilley-lampun valossa. Myöhemmin myös postiautot kuljettivat niin postia kuin matkustajiakin. Toiminnassa oli kolme linjaa: Poriin, Vimpeliin ja Kokkolaan. Viimeksi mainittu aloitti toimintansa vuonna 1956. Postiautot kulkivat monesti huonoilla, pienillä tieosuuksilla. Kuljettajien olikin syytä olla taitavia automiehiä, jotta selvisivät reiteillä ja posti pääsi perille. Vaikka postityö Haapamäen vilkkaalla asemalla oli raskasta, osasivat postimiehet juhliakin. Postimiehet järjestivät karnevaalit syksyllä pyhäinpäivän aikoihin ja keväällä pääsiäisen tuntumassa. Postin karnevaalit olivat odotettu tapahtuma Haapamäen Suojalla. Siellä tanssittiin ja osana ohjelmassa oli naamiaisten järjestäminen. Pääsylippuja myytiin paljon, eikä kaikki halukkaat aina edes mahtuneet mukaan. Muun muassa tansseista saaduilla rahoilla postilaiset ostivat virkistymispaikakseen Papinsaaren huviloineen Pihlaisselältä. Saarta onkin siitä asti kutsuttu Postisaareksi, vaikka se ei enää postilaisten omistuksessa olekaan. Lähteet: Rainio, Jussi 1985: Keuruun rakennuskaavat ja kaavanimistö. Julkaisussa Karhunsoutaja IV, s. 71 – 98. Keurusselän Seura Ry:n kotiseutujulkaisu. Keuruu: Keurusprint. Vaissi, Ilmari 1987, Haapamäki 100 vuotta. Keuruu: Keurusprint. Kysymyksiä keskustelun tueksi. 1. Tekstissä puhutaan kantopiireistä ja postinumeroista. Ennen osattiin paljon numeroita ulkoa. Osaatko vielä joitain ulkoa? 2. Millaisen kuvan tarina antaa postimiesten työstä? 3. Tekstissä sanotaan, että ”Haapamäki en nukkunut koskaan”. Mitä se tarkoittaa? 4. Mitä tarkoittaa ”postilinja”? 5. Mitä kerrotaan postimiesten vapaa-ajasta? Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Postilaisena Haapamäellä Subject The topic of the resource Haapamäki (Keuruu) posti postinjakajat postiautot rautatieasemat muistelu kokemuskerronta muistot Description An account of the resource Haapamäen muistelupiirin tarinoista koottu teksti kertoo postilaisten työstä Haapamäen vilkkaalla risteysasemalla. Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Haapamäen muistelupiiri Description An account of the resource Keuruun Kansalaisopiston Haapamäen muistelupiiri muistelee kokoontumisissaan Haapamäen menneisyyttä, ihmisiä ja tapahtumia. Osa muistoista kirjoitetaan tekstiksi ja julkaistaan. Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document Postin kulku nopeutui, kun rautatie saapui Haapamäelle 1883. Hevoskyydillä kulkenut posti alkoi liikkua rautakiskoilla. Aluksi Haapamäen posti oli nimeltään Postiasema Keuru, aseman nimen mukaan. Vuonna 1894 nimi oli I luokan postitoimisto Keuruun asema. Jyväskylän radan rakentamisen myötä aseman nimeksi tuli Haapamäki, ja 1.1.1897 otettiin käyttöön Ensimmäisen luokan postitoimisto Haapamäki. Seuraava nimimuutos tulikin vasta vuonna 1947, kun nimeksi tuli Posti- ja lennätintoimisto Haapamäki. Pian nimeä taas muutettiin ja se oli Posti ja lennätinkonttori Haapamäki. Postikonttorin hoidosta vastasi aluksi asemapäällikkö. Käytännössä hoitaja oli asemapäällikön vaimo tai muu naispuoleinen perheenjäsen. Kun junat oli passattu, väki meni aseman sisälle käytävän päässä sijaitsevalle postiluukulle, josta posti jaettiin. Pitkää käytävää kutsuttiin koritooniksi. Joskus postia joutui jonottamaan pitkäänkin. Mutta samallahan siinä odotellessa tavattiin tuttuja ja vaihdettiin myös muut kuulumiset. Posti toimi Haapamäen asemarakennuksessa vuoteen 1946. Sitten pystytettiin varsinainen ensimmäinen postitalo, aseman mäen päälle, rautatieaseman viereen. Rakennuksen hirret olivat peräisin luovutetusta Karjalasta postirakennuksesta. Myös kalusteista osa oli Elisenvaaran entisestä postista. Rakennuksen yläkerrassa oli postinhoitajan työsuhdeasunto. Samalla alkoi postin toiminta VR:stä riippumatta. Postin asiakaspalvelutilat pankkitoimintoineen siirtyivät Haapamäen keskustaan Mäki-Matin kiinteistöön E-liikkeen entisen lihaosaston tiloihin 1.3.1974. Entisessä postitalossa säilyivät postimiesten työtilat. Posti toimi Mäki-Matin kiinteistössä siihen saakka, kunnes toiminnot siirtyivät Salen tiloihin. Postin muuttaminen pois rautieaseman läheltä liikekeskustaan herätti vastustusta. Koettiin, että postin oikea paikka olisi ollut rautatieaseman luona. Uudet asiakaspalvelutilat kuitenkin osoittautuivat pian viihtyisiksi ja toimiviksi. Haapamäen alkuperäinen postitalo paloi korjauskelvottomaksi 31.12.1986 aamupäivällä. Tiloissa toimi alakerrassa karkkitehdas ja yläkerta oli asuinkäytössä. Yläkerrassa nukkuneet lapset pelastettiin täpärästi tulipalosta, mutta perheen omaisuus menetettiin. Samoin karkkitehtaanirtaimiston vahingot olivat huomattavat. Palossa tuhoutui mm. 1000 kg sokeria. Postitalo purettiin myöhemmin. Lähteet: Suur-Keuruun sanomat 2.3.1974, Suur Keuruu 2.1.1987. Vaissi, Ilmari 1987, Haapamäki 100 vuotta. Keurusprint oy. Kysymyksiä keskustelun tueksi. 1. Oletko käynyt koskaan oikeassa postissa, mitä siellä voi tehdä? 2. Minkälaista postia olet saanut ennen vanhaan ja nykyisin? 3. Haapamäen postilla on ollut monenlaisia nimiä. Millaisia? 4. Missä posti on sijainnut Haapamäellä? Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Postin toimintaa Haapamäellä Subject The topic of the resource Haapamäki (Keuruu) posti rakennukset käyttötarkoituksen mukaan postipalvelut muistelu kokemuskerronta muistot Description An account of the resource Haapamäen muistelupiirin tarinoiden pohjalta kootussa tekstissä käydään läpi postin toimintaa ja postin toimirakennuksia Haapamäellä 1880-luvulta 1980-luvulle. Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto https://keuruunveraja.fi/files/original/83e48310d57f0f9d14b9eb97c254fcdd.jpg 9709771238f53c901aafae0f35b28fa7 https://keuruunveraja.fi/files/original/00184a21b3b0ed8b4739ac830b00aa7d.jpg eea8ed2b9564cacef4ce62702d2636fe Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Raimo Varpulan kokoelma Description An account of the resource Kokoelmassa on digitoituna Raimo Varpulan Keurusseutua käsitteleviä keräilykokoelmia mm. postitoiminnasta, postikorteista ja tulitikkuetiketeistä sekä hänen keuruulaisista tapahtumista ottamiaan valokuvia. Kokoelmat ulottuvat 1800-luvun loppupuolelta 1980-luvulle. Creator An entity primarily responsible for making the resource Varpula, Raimo Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Postitoimipaikkojen leimoja I Subject The topic of the resource postileimat Keuruu Haapamäki 1890-luku 1900-luvun alku Description An account of the resource Keuruulaisten postitoimipaikkojen leimoja 1890-luvulta ja 1900-luvun alusta.. Rights Information about rights held in and over the resource Omistaja Raimo Varpula https://keuruunveraja.fi/files/original/c6ce80e36fb2e081596d7130a35cb849.jpg 06a58ee45cf004ec431efac3a408626f https://keuruunveraja.fi/files/original/d248505b7175756aad4e307a22237400.jpg 87da2862de872187b45691b3f09425c7 https://keuruunveraja.fi/files/original/be9b27e04403971b9f604a1a1117fb7e.jpg a39fc1d1a1bd6a70d2bf3d328d3fcac9 https://keuruunveraja.fi/files/original/1dc7c68b0189a2795406ec7755dd4f74.jpg 1441de8b83c47cc0351f6e4cc6978a23 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Raimo Varpulan kokoelma Description An account of the resource Kokoelmassa on digitoituna Raimo Varpulan Keurusseutua käsitteleviä keräilykokoelmia mm. postitoiminnasta, postikorteista ja tulitikkuetiketeistä sekä hänen keuruulaisista tapahtumista ottamiaan valokuvia. Kokoelmat ulottuvat 1800-luvun loppupuolelta 1980-luvulle. Creator An entity primarily responsible for making the resource Varpula, Raimo Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Postitoimipaikkojen leimoja II Subject The topic of the resource postileimat Keuruu Haapamäki Asunta Hotelli Keurusselkä Keuruun varuskunta Lihjamo Mäyrämäki Description An account of the resource Keuruulaisten postitoimipaikkojen leimoja 1900-1970-luvuilta. Rights Information about rights held in and over the resource Omistaja Raimo Varpula https://keuruunveraja.fi/files/original/8a0070a04b0fb2cc168dfd609d8bb26b.jpg a00591646e37b2154e7c93f8270027d4 https://keuruunveraja.fi/files/original/457b24804b7a8980d7a3013233648c07.jpg 9d5c6a0c0341c41639a68df626a42d4c https://keuruunveraja.fi/files/original/ac654a91be4d5052a448815be7d16a14.jpg 93f62f7d3c2bd6bd6001dba7577bf5e6 https://keuruunveraja.fi/files/original/f4db9dd4ef5f49dbca001c51b488d792.jpg 33d27e0e2c13f9f7c0983bd8b4d954b8 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Raimo Varpulan kokoelma Description An account of the resource Kokoelmassa on digitoituna Raimo Varpulan Keurusseutua käsitteleviä keräilykokoelmia mm. postitoiminnasta, postikorteista ja tulitikkuetiketeistä sekä hänen keuruulaisista tapahtumista ottamiaan valokuvia. Kokoelmat ulottuvat 1800-luvun loppupuolelta 1980-luvulle. Creator An entity primarily responsible for making the resource Varpula, Raimo Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Postitoimipaikkojen leimoja III Subject The topic of the resource postileimat Keuruu -- Liesjärvi Pihlajavesi (kunta) Valkeajärvi Sälli Katajamäki Kotala Tamppimäki 1900-luku Description An account of the resource Pihlajaveden ja läheisten kylien postileimoja 1900-luvun ajalta. Rights Information about rights held in and over the resource Omistaja Raimo Varpula https://keuruunveraja.fi/files/original/e6341ca58766d957a3edad9a36a0975c.jpg e18068a87b6f8d1025e1f7ab58c92491 https://keuruunveraja.fi/files/original/8931f6512c5dc05f34d1f44f2bd8b7be.jpg d8855f7416ac55747826f744f3d7f244 https://keuruunveraja.fi/files/original/a2c00547801f960e2ed29c373a50f98d.jpg 6c2eaa7551fd7f7aff130f6c81b1b693 https://keuruunveraja.fi/files/original/52ec9e6df1254e0c2840b9114cdf9566.jpg 8f2bbbe4c6947ff037636298c9538071 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Raimo Varpulan kokoelma Description An account of the resource Kokoelmassa on digitoituna Raimo Varpulan Keurusseutua käsitteleviä keräilykokoelmia mm. postitoiminnasta, postikorteista ja tulitikkuetiketeistä sekä hänen keuruulaisista tapahtumista ottamiaan valokuvia. Kokoelmat ulottuvat 1800-luvun loppupuolelta 1980-luvulle. Creator An entity primarily responsible for making the resource Varpula, Raimo Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Postitoimipaikkojen leimoja IV Subject The topic of the resource postileimat 1900-luku Pohjoislahti Pohjoisjärvi Kaleton Yltiä Huttula Description An account of the resource Keuruun eteläisten ja itäisten postitoimipaikkojen leimoja 1900-luvun ajalta. https://keuruunveraja.fi/files/original/6974d6c855f58bfe1cd9ec1a04b15ce6.pdf 4860b2b53f365cb613de961523fd0d09 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Aisapuu-lehden artikkeleita Description An account of the resource Tässä kokoelmassa on Pihlajavedellä ilmestyvän Aisapuu-kylälehden artikkeleita. Lehdessä julkaistaan runsaasti Pihlajaveden kotiseutuhistoriaan liittyviä tekstejä ja kuvia. Artikkeli Teeemateksti jostakin aiheesta. Tätä aineistotyyppiä voi käyttää aina kun tekstin muoto ei vaadi muuta. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Pukkisilta Subject The topic of the resource Keuruu Pihlajavesi (kunta) tiet tienrakennus sillat talkoot Creator An entity primarily responsible for making the resource Kuusimäki, Kalle Source A related resource from which the described resource is derived Aisapuu 88, 2013 Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto https://keuruunveraja.fi/files/original/fd56e19e16b463529f205cdc69d82a8e.mp3 b3ca3d186327ee82e903cb58dc3e5814 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Tällaista elämä oli - Veteraaniväen tarinoita Subject The topic of the resource sota-aika jälleenrakentaminen veteraanit Description An account of the resource Keuruun museon kustantamana ja Orvokki Vääriskosken toimittamana julkaistiin vuonna 2013 kirja, jossa 1920-1930 -luvulla Keuruulla syntyneet tai tänne muuttaneet kertovat muistojaan sodan varjosta jälleenrakentamisen aikaan. Tässä kokoelmassa voit kuunnella kirjan sisältämät tarinat. Creator An entity primarily responsible for making the resource Vääriskoski, Orvokki Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Rights Information about rights held in and over the resource Keuruun museo Sound A resource primarily intended to be heard. Examples include a music playback file format, an audio compact disc, and recorded speech or sounds. Duration Length of time involved (seconds, minutes, hours, days, class periods, etc.) 3 min 3 sek Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Pula-ajan tyttönen ja tallukkaat Subject The topic of the resource Keuruu -- Jukojärvi pula-ajat Creator An entity primarily responsible for making the resource Heinäaho, Kerttu Jukola, Oili Description An account of the resource Äänitiedosto avautuu painamalla ensin aiheen kohdalla olevaa kaiuttimen kuvaa TAI itse aiheen otsikkoa JA sen jälkeen painamalla sivulle avautuneen mustan vaakapalkin vasemmassa laidassa olevaa pikku NUOLTA, jonka vieressä on aikalaskuri. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Kiehtovaa vanhaa Keuruuta Subject The topic of the resource Keuruu paikallishistoria rakennusperintö kulttuurihistoria Description An account of the resource Kokoelmasta löydät tietoja Keuruun kulttuurihistoriallisista kohteista. Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kirjasto Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document Keuruun vanhan kirkon kaakkoiskulmalla Vanhankirkontien päässä lähellä Lapinsalmen rantaa ja Valtatie 23:a sijaitsee Punnosen talo, alkuaan pieni mökki, joka käsitti nykyisen keittiön ja ruokailuhuoneen. Sen rakensi Keuruulle vuonna 1909 muuttanut asemamies Eemil Lilja, jonka mukaan talo sai nimekseen Liljala. Perheeseen kuuluivat myös vaimo Laura ja kuusi lasta. Liljoilta talo siirtyi vuonna 1915 maanmittausinsinööri Matti Näkille ja hänen vaimolleen Agnekselle (o.s. Haapamäki), joiden aikana taloa laajennettiin nykyiseen muotoonsa. 1930-1940-lukujen taitteessa talo siirtyi maanmittausinsinööri Emerik Punnoselle ja hänen vaimolleen Annalle (o.s. Dufva). Taloa alettiin kutsua asukkaidensa mukaan Punnosen taloksi. Heidän aikanaan talossa asui lukuisia vuokralaisia ja siinä sijaitsi mm. hammaslääkärin vastaanotto. Talon pitkäaikaisin asukas oli kuitenkin Anni Määttä, joka toimi sekä Näkkien että Punnosten taloudenhoitajana. Hän muutti Liljalaan 1920-luvun alussa. Näkit jättivät hänelle elinikäisen asumisoikeuden taloon, ja Punnosten kuoltua hän peri koko kiinteistön vuonna 1960. Tontin Anni Määttä lunasti seurakunnalta vuonna 1965. Hän asui talossa vuoteen 1981 saakka, jolloin hän siirtyi vanhainkotiin. Anni Määttä kuoli vuonna 1989. Keuruun kunta osti kiinteistön irtaimistoineen vuonna 1984. Talon salmen puoleinen pää säilyi kuitenkin aiemman vuokralaisen asuinkäytössä. Keittiön, ruokasalin ja kamarin alkuperäisine sisustuksineen ja kalustoineen vuonna 1986 kaupungiksi muuttunut Keuruun kunta luovutti Keuruun Taiteilijaseura ry:n käyttöön. Se on järjestänyt Punnosen talossa kesänäyttelyitä vuodesta 1989 alkaen. Kesällä 2004 talo remontoitiin ulkoa. Saman vuoden lopulla Punnosen talo vapautui kokonaan asuntokäytöstä. Seuraavana vuonna taiteilijaseura solmi vuokrasopimuksen Keuruun kaupungin kanssa koko talosta. Kesällä 2006 seuran aktiivit remontoivat talkoilla loputkin tilat näyttelykäyttöön. Punnosen pihapiirissä sijaitsee myös lautarakenteinen aitta-ulkorakennus. Sauna sen sijaan on tuhoutunut tulipalossa. Rannassa aiemmin sijainnut venevaja on siirretty muualle. Punnonen on avoinna yleisölle kesäaikaan Keuruun Taiteilijaseuran näyttelyn yhteydessä. Sen osittain säilynyt sisustus henkii vielä vanhan virkamieskodin tunnelma. Liljala on osa valtakunnallisesti merkittävää Keuruun vanhan keskustan rakennettua kulttuuriympäristöä (RKY2009). Lähteet: Keuruun kirkonarkisto, Keuruun rippikirjat 1900-1909 http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=202 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Punnosen talo eli Liljala Subject The topic of the resource Keuruu kirkonkylät keskustat rakennukset 1900-luku virkamiehet taidenäyttelyt rakennettu ympäristö Description An account of the resource Punnosen talo sijaitsee Keuruun vanhan kirkon vieressä. Se edustaa 1900-luvun alun virkamieskotia. Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun museo Creator An entity primarily responsible for making the resource Kukkamo, Helena https://keuruunveraja.fi/files/original/7f27a79d517ed1463c2b609727a7d560.pdf 0840781845ec66a427ed3053dc87c408 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Tuomo Ilomäen tekstejä Kaiun korva -lehdestä Subject The topic of the resource muistelmat lapsuus Jukojärvi (Keuruu : kylä) Description An account of the resource Tuomo Ilomäen lyhyitä tarinoita lapsuudesta Keuruun Jukojärven Mantelassa. Tekstit on aiemmin julkaistu Kaiun Korva -lehdessä vuosina 2001-2012 sekä Ilomäen omakustanneteoksessa Kuin valkeat käärmeet (2013). Tuomo Ilomäki syntyi Keuruun Jukojärven Mantelassa vuonna 1939 talvisodan kynnyksellä. Perhe muutti vuonna 1950 Jämsään, jossa Ilomäki aloitti oppikoulun Jämsän yhteiskoulussa ja myöhemmin kirjoitti sieltä myös ylioppilaaksi. Aikuisikänsä Tuomo Ilomäki on asunut Espoossa ja ollut yhteiskunnallisesti aktiivinen mm. työssään sähköalalla sekä urheiluseuratoiminnassa. Hän itse kertoo Kuin valkeat käärmeet -kirjan saatesanoissa (s. 6): "Kirjoituskokoelman tarkoituksena on kertoa nuoremmille polville, millaista on ollut maalaiselämä Keski-Suomessa 1940-luvulla alle kymmenvuotiaan pojan kokemana." Creator An entity primarily responsible for making the resource Ilomäki, Tuomo Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Rights Information about rights held in and over the resource Tekstit julkaistaan Keuruun Veräjässä oikeudenhaltijan luvalla. Date A point or period of time associated with an event in the lifecycle of the resource 2001-2012 Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Puron varrelta Subject The topic of the resource purot Kaijanpuro maisema leikit lapsuus Keuruu -- Jukojärvi muistelmat 1940-luku Description An account of the resource Kirjoittaja kuvaa lapsuutensa maisemissa Keuruun Jukojärvellä virrannutta Kaijanpuroa ja sen ympäristön maisemia sekä puroon liittyneitä leikkejä ja töitä. Tarina on alun perin julkaistu Kaiun korva -lehden numerossa 17 (2006). Creator An entity primarily responsible for making the resource Ilomäki, Tuomo Source A related resource from which the described resource is derived Kaiun korva : Jukojärven kylälehti. Nro 17 : toukokuu 2006. Ilomäki Tuomo, Kuin valkeat käärmeet. Espoo : Tuomo Ilomäki, 2013. Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Rights Information about rights held in and over the resource Teksti on julkaistu oikeudenhaltijan luvalla. Format The file format, physical medium, or dimensions of the resource pdf https://keuruunveraja.fi/files/original/5a65d9b6cea630069610855da083e022.tif 0e540c2ac8fe61ad4140aa0d2ceac6d4 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Matti Tuomisen kuvakokoelma Description An account of the resource Kokoelmassa on otoksia Keuruulta paikkakunnalla vuosina 1948-1976 valokuvaajana toimineen Matti Tuomisen kuvakokoelmista. Valokuvaajamestarin poika, Vesa Tuominen, lahjoitti sarjan isänsä kuvia Keuruun kaupungille syksyllä 2017. Kokoelmaa hoitaa Keuruun museo. Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Still Image A static visual representation. Examples include paintings, drawings, graphic designs, plans and maps. Recommended best practice is to assign the type Text to images of textual materials. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Puukoulu Subject The topic of the resource Keuruu koulut koulurakennukset koululaiset kirkonkylät Description An account of the resource Kuvassa näkymä vuodelta 1965 Keuruun kirkonkylän kansakoulun, vanhan puukoulun pihaan, jossa koululaiset viettävät välituntia. Keskellä sisarukset Aira, Kirsti ja Arja. Nykyään talossa toimii Kulttuuritalo Kimara. Creator An entity primarily responsible for making the resource Tuominen, Matti Source A related resource from which the described resource is derived Matti Tuomisen kuvakokoelma, Keuruun museo 2018. Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto https://keuruunveraja.fi/files/original/6f76a724083b4687b4202101f8baac46.jpg 42ab3c4b2827efd1b89d1eb1f9fc0cd4 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Keuruun maatalousseuran kuvakokoelma Subject The topic of the resource kylät maatalous Description An account of the resource Maatalousteknikko Oiva Kamppi toimi Keurusseudulla maatalousneuvojana 1950-1960 -luvuilla. Työnsä ohessa hän kulki kameran kanssa pitkin Keuruun kyliä. Tässä kokoelmassa on hänen ottamiaan kuvia näiltä matkoilta sekä reprokuvia, joita hän kuvasi asiakkaittensa kotialbumeista maatiloilla käydessään. Tuoreimmat kuvat ovat Kampin seuraajien, Pekka Mennalan ja Markku Kuuselan ottamia. Kuvat on saatu lahjoituksena Keuruun maatalousseura ry:ltä kaupunginkirjaston kotiseutukokoelmaan. Mikäli tiedät kertoa kuvista lisää, toivomme sinun ilmoittavan niistä meille sivustolla olevan Ota yhteyttä -painikkeen kautta. Still Image A static visual representation. Examples include paintings, drawings, graphic designs, plans and maps. Recommended best practice is to assign the type Text to images of textual materials. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Puutarhatöissä Subject The topic of the resource Keuruu puutarhanhoito Description An account of the resource Kuvassa kaksi naista ja mies ovat puutarhan kevättöissä. Naiset seisovat herukkapensaiden vieressä työkalut kädessään, mies kurkistaa omenapuun takaa. Creator An entity primarily responsible for making the resource Kuvaaja tuntematon Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto https://keuruunveraja.fi/files/original/fd40b0342d7a42581bea298feaf77ce1.jpg 27d82c0e123c97f1040ed0237d387504 https://keuruunveraja.fi/files/original/7c94ecc741acca49fe8a9c338d884a1c.mp3 af94e63253164fcb033a88776462bcaa Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Pekka Isomäen metsäperinneaineisto Description An account of the resource Keurusseudun metsäammattilaiset ryhtyivät 1980-luvulla tallentamaan alueen metsäperinnettä. Pekka Isomäen johdolla haastateltiin vuosina 1986-1991 yhteensä noin 70 henkilöä, jotka olivat työskennelleet Keurusseudulla metsätalouden piirissä 1930-70-luvuilla. Toimittaja Jorma Heinonen kirjoitti kerätyn materiaalin pohjalta myös kaksi teosta (Keurusseudun metsäkämpät, 1988 ja Vihreän kullan markkinoilla : Keurusseudun puukauppakirja, 1991). Veräjää varten Pekka Isomäki on digitoinut alun perin c-kaseteille tallennetut haastattelunauhat ja koostanut niistä yhteensä 17 lyhyttä äänitettä, jotka käsittelevät Keurusseudun metsäperinnettä eri puolilta. Lisäksi kokoelmaan kuuluu Isomäen teemasta kirjoittama johdantoteksti sekä äänitteiden kuvituksena käytettyjä valokuvia, joissa esiintyy äänitteiden kertojia ja niissä mainittuja paikkoja ja tilanteita. Creator An entity primarily responsible for making the resource Isomäki, Pekka Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Date A point or period of time associated with an event in the lifecycle of the resource 1986-1991 Sound A resource primarily intended to be heard. Examples include a music playback file format, an audio compact disc, and recorded speech or sounds. Duration Length of time involved (seconds, minutes, hours, days, class periods, etc.) 15 min Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Puutavara-autoilun kehitys Subject The topic of the resource autoilijat puutavara nostolaitteet autoilu muistelu haastattelut Description An account of the resource Autoilijat Jorma Mäkelä, Eino Papinaho ja Aarne Heikkinen muistelevat puutavara-autoilun ja tukkinostureiden kehitystä 1930-luvulta 1960-luvulle. Pekka Isomäki ja Pentti Pekola haastattelevat. Äänitiedosto avautuu painamalla ensin aiheen kohdalla olevaa kaiuttimen kuvaa TAI itse aiheen otsikkoa JA sen jälkeen painamalla sivulle avautuneen mustan vaakapalkin vasemmassa laidassa olevaa pikku NUOLTA, jonka vieressä on aikalaskuri. Valokuvassa Reino Lehtomäen puutavara-auto lastissa vuonna 1938, mukana kolme miestä. Kuvan omistaa Pentti Kivelä, kuvaaja tuntematon. Creator An entity primarily responsible for making the resource Isomäki, Pekka Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Contributor An entity responsible for making contributions to the resource Heikkinen, Aarne Mäkelä, Jorma Papinaho, Eino Format The file format, physical medium, or dimensions of the resource äänite (MP3) https://keuruunveraja.fi/files/original/289f072287e30eb03af8e7d4801cfc12.mp3 689b19f44f3fb6bf208eab3086b01fd2 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Pekka Isomäen metsäperinneaineisto Description An account of the resource Keurusseudun metsäammattilaiset ryhtyivät 1980-luvulla tallentamaan alueen metsäperinnettä. Pekka Isomäen johdolla haastateltiin vuosina 1986-1991 yhteensä noin 70 henkilöä, jotka olivat työskennelleet Keurusseudulla metsätalouden piirissä 1930-70-luvuilla. Toimittaja Jorma Heinonen kirjoitti kerätyn materiaalin pohjalta myös kaksi teosta (Keurusseudun metsäkämpät, 1988 ja Vihreän kullan markkinoilla : Keurusseudun puukauppakirja, 1991). Veräjää varten Pekka Isomäki on digitoinut alun perin c-kaseteille tallennetut haastattelunauhat ja koostanut niistä yhteensä 17 lyhyttä äänitettä, jotka käsittelevät Keurusseudun metsäperinnettä eri puolilta. Lisäksi kokoelmaan kuuluu Isomäen teemasta kirjoittama johdantoteksti sekä äänitteiden kuvituksena käytettyjä valokuvia, joissa esiintyy äänitteiden kertojia ja niissä mainittuja paikkoja ja tilanteita. Creator An entity primarily responsible for making the resource Isomäki, Pekka Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Date A point or period of time associated with an event in the lifecycle of the resource 1986-1991 Sound A resource primarily intended to be heard. Examples include a music playback file format, an audio compact disc, and recorded speech or sounds. Duration Length of time involved (seconds, minutes, hours, days, class periods, etc.) 9 min Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Puutavaran hankinta- ja mittaustilanteita Subject The topic of the resource mittaus puunhankinta puutavara metsätyö Keuruu 1950-luku muistelu Description An account of the resource Erkki Teininmäki muistelee puutavaran mittausta ja puunhankintaa 1940-60-luvuilla. Pekka Isomäki haastattelee. Creator An entity primarily responsible for making the resource Isomäki, Pekka Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Contributor An entity responsible for making contributions to the resource Teininmäki, Erkki Format The file format, physical medium, or dimensions of the resource äänite (MP3) https://keuruunveraja.fi/files/original/426ec6dcd65423c7d5fdf0432bd3cb5f.jpg dbb2fc5ad422b86e792188bdd55daeef Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Keuruun maatalousseuran kuvakokoelma Subject The topic of the resource kylät maatalous Description An account of the resource Maatalousteknikko Oiva Kamppi toimi Keurusseudulla maatalousneuvojana 1950-1960 -luvuilla. Työnsä ohessa hän kulki kameran kanssa pitkin Keuruun kyliä. Tässä kokoelmassa on hänen ottamiaan kuvia näiltä matkoilta sekä reprokuvia, joita hän kuvasi asiakkaittensa kotialbumeista maatiloilla käydessään. Tuoreimmat kuvat ovat Kampin seuraajien, Pekka Mennalan ja Markku Kuuselan ottamia. Kuvat on saatu lahjoituksena Keuruun maatalousseura ry:ltä kaupunginkirjaston kotiseutukokoelmaan. Mikäli tiedät kertoa kuvista lisää, toivomme sinun ilmoittavan niistä meille sivustolla olevan Ota yhteyttä -painikkeen kautta. Still Image A static visual representation. Examples include paintings, drawings, graphic designs, plans and maps. Recommended best practice is to assign the type Text to images of textual materials. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Puutavaran lastausta Kalettomalla Subject The topic of the resource Keuruu -- Kaleton polttopuu kuitupuu rautatiekuljetus traktorit Description An account of the resource Kuvassa ollaan Kalettoman pysäkin lastausalueella, Junanvaunuja ollaan lastaamassa puutavaralla. Hytitön traktori seisoo vaunun vierellä mies kujettajan paikalla istuen. Takimmaista vaunua ollaan juuri täyttämässä toisesta traktorikuormasta. Pari miestä seisoo maassa katselemassa lastausta. Creator An entity primarily responsible for making the resource Kuvaaja tuntematon Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto https://keuruunveraja.fi/files/original/c16f5b709011e6c4d2bc4bceeeac8de6.jpg 1a5c938fd322a47fecfe80c62d46cfc1 https://keuruunveraja.fi/files/original/00eaa2f9197b78b7ae9cbbb7a9e20cea.mp3 0d49f28c9eab49cb7ff6995dffec8011 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Pekka Isomäen metsäperinneaineisto Description An account of the resource Keurusseudun metsäammattilaiset ryhtyivät 1980-luvulla tallentamaan alueen metsäperinnettä. Pekka Isomäen johdolla haastateltiin vuosina 1986-1991 yhteensä noin 70 henkilöä, jotka olivat työskennelleet Keurusseudulla metsätalouden piirissä 1930-70-luvuilla. Toimittaja Jorma Heinonen kirjoitti kerätyn materiaalin pohjalta myös kaksi teosta (Keurusseudun metsäkämpät, 1988 ja Vihreän kullan markkinoilla : Keurusseudun puukauppakirja, 1991). Veräjää varten Pekka Isomäki on digitoinut alun perin c-kaseteille tallennetut haastattelunauhat ja koostanut niistä yhteensä 17 lyhyttä äänitettä, jotka käsittelevät Keurusseudun metsäperinnettä eri puolilta. Lisäksi kokoelmaan kuuluu Isomäen teemasta kirjoittama johdantoteksti sekä äänitteiden kuvituksena käytettyjä valokuvia, joissa esiintyy äänitteiden kertojia ja niissä mainittuja paikkoja ja tilanteita. Creator An entity primarily responsible for making the resource Isomäki, Pekka Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Date A point or period of time associated with an event in the lifecycle of the resource 1986-1991 Sound A resource primarily intended to be heard. Examples include a music playback file format, an audio compact disc, and recorded speech or sounds. Duration Length of time involved (seconds, minutes, hours, days, class periods, etc.) 24 min Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Puutavaran osto ja mittaus Subject The topic of the resource puunhankinta puukauppa Description An account of the resource Serlachius-yhtiöillä työskennelleet Eino Häyrinen, Valte Kivinen ja Eero Tyynysniemi sekä maanviljelijä Kalle Liukko muistelevat puukauppaan ja puutavaran mittaukseen liittyviä asioita 1930-60-luvuilla. Pekka Isomäki ja Pentti Pekola haastattelevat. Äänitiedosto avautuu painamalla ensin aiheen kohdalla olevaa kaiuttimen kuvaa TAI itse aiheen otsikkoa JA sen jälkeen painamalla sivulle avautuneen mustan vaakapalkin vasemmassa laidassa olevaa pikku NUOLTA, jonka vieressä on aikalaskuri. Valokuvassa Serlachius-yhtiöiden piirimiehenä työskennellyt Eero Tyynysniemi talvimaisemassa metsän laidassa. Ajankohta ja kuvaaja tuntemattomat. Creator An entity primarily responsible for making the resource Isomäki, Pekka Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Contributor An entity responsible for making contributions to the resource Häyrinen, Eino Kivinen, Valte Liukko, Kalle Pekola, Pentti Tyynysniemi, Eero Format The file format, physical medium, or dimensions of the resource äänite (MP3) Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Tauno Kuoppalan kokoelma Subject The topic of the resource metsätyö metsätyöntekijät 1940-luku 1950-luku 1930-luku Description An account of the resource Tauno Kuoppalan kertomuksissa muistellaan metsätyötä ja menneen ajan ilmiöitä. Creator An entity primarily responsible for making the resource Kuoppala, Tauno Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document Keurusselällä on kautta aikain ollut merkittävä vaikutuksensa Keurusseudun ihmisten elämänmenoon. Vesistö on tarjonnut heille kulkutietä sekä kesällä että talvella. Se on antanut ihmisille monilajiset kalansaaliit sekä monipuoliset virkistymismahdollisuudet vaihtelevine hiekka-ja kalliorantoineen. Myös teollisuuden voidaan katsoa hyötyneen vesistön olemassa olosta. Kun vesistön eteläpäähän Mäntänkosken partaalle rakennettiin paperinjalostustehdas 150 vuotta sitten, laitos tarvitsi tuotteidensa valmistamiseen raaka-ainetta, kuusipuuta ja lisäksi koneiden tarvitsemaa voimaa ja lämpöä. Edellä mainittujen tarveaineiden hankinnassa katseet kääntyivät ympäristön metsiin ja edelleen puutavaran kuljetukseen teollisuuslaitokselle. <h4>Karppiproomujen aika </h4> Sanotaan, että vedellä on nöyrä selkä. Niinpä yhtiön puutavaran hankinnassa keskityttiin pääasiassa Keurusselän rantojen lähituntumassa olevien tilojen metsiin joista ostettu ja hakattu tehtaan tarvitsema pinotavara - kuusipaperipuut ja halot - ajettiin talvella vesistön rantavarastoille ja sulan veden aikana hinattiin pieninä lauttoina tehtaan rantaan. Tehtaan laajennuttua uusien koneiden hankinnan seurauksena raaka aineen tarvekin lisääntyi. Niinpä pikkupyräiden hitaasta hinaamisesta luovuttiin ja siirryttiin puutavaran kuljetuksessa proomukalustoon. Aluksi proomut olivat n. 10 metrin pituisia - myöhemmin vähän pidempiä - noin 4 metriä leveitä veneen muotoisia ns. karppi-proomuja. Noin 2 - 2.5 metriä korkeat tukevilla kaarilla - puuta ja lattarautaa – tuetuista lankuista veistetyt sivulaudat taipuivat hyvin kaareviksi sivuiksi. Taivuttamista helpotti, jos lankkua pehmennettiin kuumalla vedellä tai höyryllä. Kapeat sivut päällekkäin asetetut lankut höylättiin siten, että sisäpuolella pinnat olivat tiiviisti vastakkain. Ulkolaidalla lankkujen väliin jäi noin vajaan senttimetrin rako. Kun laitojen lankut oli kiinnitetty ruuvipulteilla ja pitkillä seppien tekemillä takonauloilla, tammikkailla, kaariin, tilkittiin -eli riivattiin-laitojen ulkoraot tervaan kastetulla pellavatappuralla. Tavallisesti tämän työn teki kaksi miestä. Toinen syötti riivenauhaa rakoon ja ohjasi litteää riivausrautaa. Toisella oli pieni leka, jonka varren päässä olevassa reiässä oli lyhyellä poikkipuolalla varustettu nahkalenkki. Tämä lekari riiputti työkaluaan toisella kädellä ja toisella naputteli riivausraudan tukkapäähän. Riivauksen jälkeen laitalankkujen saumat käsiteltiin vielä kuumalla piellä. Tätä työtä varten Sassinniemen pajan seppä oli tehnyt erikoisen laitteen. Siinä oli kuumalle pielle sulkuventtiilillä varustettu säiliö, josta työn käynnistyttyä piki valui vaakatasossa olevalle karvareunaiselle rullalle. Työntekijä kuljetti sitten rullaa sauman päällä ja työkaveri hoiteli isosta padasta höyryävää pikeä saumaajalle. Proomun sisäpuolen laidat ja pohja vuorattiin lankuilla. Proomun perässä oli iso saranoitu peräsin. Pitkällä ohjaustangolla tyyrättiin tarvittaessa aluksen kulkua noin 0,5 metriä korkealla lankkupenkillä seisten. Lopuksi proomu varustettiin kokkarenkaalla ja muilla ankkurointiin tarvittavilla osilla ja keulan molemmille puolille laitettiin numerolaatat. Joskus proomu sai nimilaatankin. Proomua lastataan Ennen proomun lastaamista rantavaraston vedestä etsittiin tarpeeksi syvä kohta, jotta proomu ei lastattuna koskettaisi pohjaa tai kiveä, jolloin viime mainitussa tapauksessa proomun pohjaan olisi syntynyt pohjalankun murruttua vuotovaurio. Sopivan paikan löydyttyä proomu ankkuroitiin liikkumattomaksi molemminpuolisin vaijeri-ankkurein. Tämän jälkeen oli lankkusillan teko pinoilta proomuun. Silta rakennettiin proomun ja rannan välille eri korkuisten nelijalkapukkien päälle. Lankkujonoa oli kahdenlaista. Poikkipuilla naulattiin kaksi lankkua rinnakkain tai sitten oli vain peräkkäin noin 12 tuumaisia, usein vain läpisahattuja kanttaamattomia lankkuja. Lankutus tehtiin siten, että lankun proomun puoleinen pää oli pinon puoleisen pään päällä. Näin menetellen kuorma ei tökkinyt lankkujen liitoskohtia ylitettäessä. Työn yhteydessä jokainen lankku petattiin niin, että se ei ollut kallellaan eikä notkunut kuormaa yli kuljetettaessa. 1-metrinen pinotavara kärrättiin proomuun suurilla rautapyöräisillä kottikärryillä. Taitava kärrääjä saattoi kuljettaa kuivaa halkoa jopa 1,5:n motinkin kuorman. Lastauksen alkuvaiheessa kuorma kipattiin ruumaan, missä miehet latoivat puut pinomuotoon. Sovituin määrävälein kärrääjät ja pinoajat vaihtoivat osiaan. Pinojen kohottua lankutusta jatkettiin proomun perälle asti. Täydessä lastissa proomun keskellä oli kottikärryväylä ja sen molemmin puolin aluksen pituiset pinojonot. Lastien suuruudet vaihtelivat 50–60 motin vaiheilla. Tällöin proomun pohjan köli oli runsaat puolitoista metriä vedenpinnan alapuolella. Kärräys oli taito- ja voimalaji. Tasapainon hallinta ja jalka sekä käsivarsivoimat olivat lastaajien valttiominaisuuksia. Miehet tunsivat lähiseudun taitavat ammattilaiset ja muodostivatkin tavallisesti keskenään työporukkansa. Lastausporukan sosiaalinen huoltopuoli oli todella heikkoa. Yhteistä majoitusta ja muonitusta ei aina ollut. Toiset kortteerasivat lähiseudun taloissa. Toiset saattoivat käydä työssä pitkänkin matkan takaa kotoaan. Päivän sapuska ostettiin kortteeritalosta tai tuotiin repussa kotoa. Aina ei ollut varaa kahvitteluun ja janoon juotiin järvivettä. Melkoinen parannus oli, kun vorokkiponttoo-mallinen majoittuminen tuli käyttöön. <h4>Keurusselän kuljetuskalusto kehittyy</h4> Kun Mäntässä tehdas laajeni, lisääntyi samalla raaka-aineen tarve. Tähän Keurusselän karppiproomulaivasto ei pienuuttaan ja runsaasti miestyövoimaa käyttävänä pystynyt vastaamaan. Proomut poistuivat liikenteestä pääasiassa 1920-luvulla. Viimeisinä aikoina niillä kuljetettiin erilaista sahatavaraa Kolhon sahalta Mäntän Myllyrannan lautatarhalle. Syntyneen tilanteen seurauksena Serlachius-yhtiö ryhtyi suunnittelemaan jotakin uutta ja tehokkaampaa kuljetuskalustoa Keurusselälle. Suunnittelun tuloksena päädyttiin proomukalustoon. Kun Mäntän tehtaan varsinaisella puutavaravarastolla Sassinniemellä oli sekä kiinteä että siirreltävä kapearaideverkosto, nähtiin tulevan kuljetuskaluston edellyttävän kolme päävaatimusta: Kapearaiteisuuden sekä kuljetettavan puutavaran lastaamisessa rantavarastoilla ja purkamisessa Sassinniemellä ja lastin määrän vähintään 200 mottia sekä että täydessä lastissa proomu ei saanut upota yhtä metriä syvemmälle. Näillä vaatimuksilla sitten 1900-luvun alkupuolella rakennettiin keskimäärin 4–5 proomun kuljetuskalusto. Proomun laidat ja kölillinen pohja tehtiin lankuista pikisaumoin kuten karppiproomukin. Pohjan poikittaisten tukiparrujen päälle naulattiin tervaamaton lankkulattia. Proomun suorakaiteen muodon varmistamiseksi poikki proomu kiinnitettiin n. viiden metrin välein tukevat parrut, pantterit, jotka keskeltä tuettiin pystytuin koko proomun pituudelta järeään köliparruun. Pantterien päälle keskelle kiskotettiin rautatie. Kiinnitystolppien ja vesipumpun laittamisen jälkeen naulattiin lankuista proomun laidoille jaloin kulkemista varten n. puoli metriä leveä renkku. Tampereen kaupungin maistraatin alusrekisterin mukaan esim. 22.6.1916 valmistuneen proomun N:o 17 tilavuus on ollut 219.63m3. Proomun nro 4 strategiset mitat ovat olleet: pituus 30,4 m, leveys 7,08 m ja syvyys 0,92 m. Proomu ankkuroitiin rantaan kuten karppiproomu. Nyt 4-jalka pukkeja tarvittiin vähemmän, kun täyteenkin lastattu proomu ui vain vajaan metrin syvyydessä. Lisäksi korkeampijalkaista pukitusta vähensi proomun ja rannan väliin sijoitettu, matalassa uiva, runsaan 10 metrin pituinen kämppäproomu. Sen ylitse rakennettua rautatietä pitkin kuormat lykättiin lastiproomuun. Kiskotus vedettiin 6 metrin ratamitoin pinojen viereen ja rata petattiin tukevaksi puupölkyin ja kivilohkarein. Lastausta suoritettiin n. 2 metrin pituisilla, päätytolpilla varustetuilla rullavaunuilla. Liiallisen vauhdin hillitsemiseksi vaunuissa oli kaikissa pyörissä jarru. Maaston viettäessä maalta proomuun päin lasturi seisoi vaunun takalaidalla ja tarvittaessa painoi jalallaan pientä läpäkkää, josta ohut sinkkivaijeri välitti käskyn jarrulaitteisiin. Rullavaunun noin 2–2,5 motin lasti pinottiin neliömäiseksi; usein haloista tehdyin lastikohtaisin jatkotolpin. Lastureita oli tavallisesti 4 miestä ja jokaisella oma vaunu. Täydet vaunut työnnettiin proomuun pantterien välien kohdalle. Sen jälkeen 2 miestä vastakkaisilla panttereilla seisten pitkillä kangilla keikauttivat lastin ruumaan. Lastia ei pinottu, vaan halot ja pölkyt tulivat ruumaan lähes pystyasentoon. Täyden ruumalastin päälle kaadettiin vielä täkkilasti. Lastaus aloitettiin proomun peräpäästä. Tällöin perä painui ja vaunut menivät kevyesti perille syntyneestä alamäestä johtuen. Elämää Keurusselän proomuilla Normaalioloissa noin 200 motin lasti lossattiin päivässä. Lastaajien asuntona toimi pieneen proomuun rakennettu kämppärakennus. Siellä oli nukkumatilat ja pieni hella sapuskan valmistamista varten. Työpäivään herääminen varmistettiin herätyskellon pirinällä. Köksävuorossa oleva kiirehti ensimmäisenä kahvin keittoon. Tavallisesti kiehumisen nopeuttamiseksi hellan liitinrenkaita poistettiin pannun koosta riippuen sopiva määrä. Kahvi ostettiin vielä 1920–30-luvuilla raakana ja paahdettiin rännälillä halutun tummaksi. Kahvin kalleudesta johtuen - kun sitä juotiin useamman kerran päivän kuluessa janon torjumiseksi - poroja ei joka keittämisellä poistettu, vaan lisättiin aina sopiva määrä jauhetta seuraaviin keittämisiin päivän kuluessa. Vakiona oli, että kahvin kiehuttua siihen ripautettiin vielä pieni hyppysellinen suolaa. Tavallisesti syötiin kaksi kertaa päivässä - tukevasti silloin. Viikon ruokalista saattoi käsittää vuoropäivin esim. läskisoosia ja perunoita, hernerokkaa, kalakeittoa, hampparista tehtyä makkarakeittoa, jne. Päivällä nautitun tukevan aterian jälkeen otettiin ruokaperäiset. Lähistön maatalojen tuotteita käytettiin luonnollisesti paljon kuten maitoa, kananmunia, leipiä ja voita. Kauempaa kaupoista haettiin kahvit, sokerit, vehnäset, vaarinkaljat, punapallojuustot, jne. Ostosreissut vuoroteltiin tai hakumies ratkaistiin korttipelillä. Jokapäiväisillä proomunhakureissuilla myös laivamiehet toivat haluttuja tavaroita Keuruulta ja Mäntästä. Vapaa-aikaa vietettiin monin erilaisin toiminnoin. Arkinen ilta aloitettiin itsensä ja hikisen paidan mäntysuovalla pesulla. Aterioinnin jälkeen oli erilaisia illanviettotapoja. Korttipeli oli niistä yleisin. Suosituimmat pelit olivat pienin rahapanoksin tai ilman, sökö, pokka, ramina, tikki ja nakki. Mutta saatettiin lähteä lähistön taloihinkin iltaa istumaan ja kuultiin mitä valtakunnassa ja maailmalla oli tapahtunut. Usein saatiin mukaan vanhoja sanomalehtiä luettavaksi. Patteriradio tuli iltojen iloksi vasta 1940–50-lukujen vaihteessa. Lauantaisin käytiin rantatalojen jälkilöylyissä jolloin samalla pyykättiin vähän vahvempia vaatteita. Jos sunnuntaina lähistöllä oli iltamat tai tanssit, niin sinne lähdettiin rässihousut jalassa ja ravatti kaulassa. Joskus näissä pidoissa otettiin mykkyräkännit. Pontikka kun ei ollut hakusessa. Seuraava maanantai olikin sitten yhtä hammasten kiristelyä. Joka paikkaa kolotti ja proomu oli pakko saada lastatuksi ennen laivan tuloa. Kun lasturin jokapäiväisen elämän tarpeet olivat vähäiset ja todella raskas työ oli kohtalaisen hyvin palkattua, niin rahaakin kertyi. Niinpä monet viettivätkin talvikaudet vain kevyempiä pihatöitä tehden valmistautuen samalla seuraavan kesän uurastamiseen. Päämallista poikkeavia kämppäproomuja oli myös. Ns. neptunilaisessa ei rautatie ollut kiinteä proomun pitkän sivun suuntainen, vaan kevyesti puupukeille tehty ja poikittain yli proomun keulaosan. Korsuproomu oli sota-ajan tuote. Tavallisen proomun peräosaan oli katettu laudoilla ja tervapahvilla noin 3 metrin pituinen ala. Sisällä makuutila oli pehmitetty kupo-oljilla, joiden päälle oli laitettu pressu. Sisällä nukuttiin lämpiminä kesäöinä vaatteet päällä. Ulkopuolella keitettiin korvikkeet ja keitot priimus-keittimellä. Proomu oli sota-aikana käytössä parina kesänä. Miehistönä työskenteli muutama vanhempi mies ja 5–6 rippikouluikäistä poikaa. Proomu ei ollut säännöllisessä liikenteessä ja toimi tarvittaessa pääasiassa vesistön eteläosassa. Proomukuljetus päättyy Kustannuksiltaan edullisemmaksi osoittautunut autokuljetus syrjäytti proomukuljetuksen lopullisesti 1950-luvulla. Vuosikymmenet vesistön kesäiseen maisemakuvaan kuuluneet lastiproomut poistuivat ja ne myytiin yksi kerrallaan polttopuiksi. Samoin proomukämppien, joiden savukorsteeneista iloisesti tuprahdelleet savukiehkurat olivat kertoneet Keurusselän vesillä liikkujille työstä ja elämästä, kohtaloksi tuli hajota savuna taivaan tuuliin omakotitalojen uunien ja savupiippujen kautta. Suurimpia rantalastauspaikkoja Keurusselän rannoilla olivat: Länsirannalla Harmaaniemi, Jokilahti, Kaukasen ranta, Heinäsniemi ja Viikinlahti. Sotien jälkeen autokuljetuksen lisäännyttyä yksi lastauspaikka sijaitsi Haapamäen tien varrella ennen Isonkiven salmea, nykyinen pyykinpesupaikka, Kantolan ranta. Matalan rautatiesillan takia lastiproomu kellutettiin sillan alitse Tiwin lahdelle, josta sitten laiva vei proomun Mänttään. Itärannalla varastopaikkoja oli Rajalevä, Palohiekka, Kuusiniemi, Roosinpohja, Airolahti, Hakolan hiekka, Hirvenlahti ja Tarhian perässä Pellonpää. <h4>Luettelo Keurusselällä liikennöineistä laivoista ja varppareista:</h4> Laivat: Keuru 1885–1901 Elias Lönnrot 1890–1927 Tähti/Mänttä/Mänttä I 1916–1956 Kivistö 1927–1935 Kotka / Mänttä IV 1912–1951 Siro 1932 Mänttä III 1936–1965 Mänttä II 1966 Pohjoisjärvi 1944–1945 Jukka 1979–1980 Varpparit: Sassi I 1927–1936 Varppi II 1937–1965 Varppi I 1925–1960 Latiainen 1948–1949 Tako 1950-luvulla = oli tunnelipotkurilla varustettu hinaaja Kiho 1950-luvulla Warppi IV, W. Rosenlew Oy:n alus lauttauksen loppuun 1950-luvulla. Kolhon reitin laivat: Piia Bonnäs Kaija Louhi Joutsen Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Puutavaran proomaus Keurusselällä Subject The topic of the resource Keuruu Keurusselkä uitto proomut Mänttä Sassinniemi vesistöt vesikuljetus 1900-luku Description An account of the resource Tauno Kuoppala muistelee puutavaran proomausta Keuruulta Mänttään. Creator An entity primarily responsible for making the resource Kuoppala, Tauno Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto https://keuruunveraja.fi/files/original/d8bcac988aca601bf2f5bfddbf7b5974.tif c59b81abe207528525375989875222ac Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Matti Tuomisen kuvakokoelma Description An account of the resource Kokoelmassa on otoksia Keuruulta paikkakunnalla vuosina 1948-1976 valokuvaajana toimineen Matti Tuomisen kuvakokoelmista. Valokuvaajamestarin poika, Vesa Tuominen, lahjoitti sarjan isänsä kuvia Keuruun kaupungille syksyllä 2017. Kokoelmaa hoitaa Keuruun museo. Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Still Image A static visual representation. Examples include paintings, drawings, graphic designs, plans and maps. Recommended best practice is to assign the type Text to images of textual materials. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Puutavaran uittoa Lapinsalmella Description An account of the resource Kuvassa hinaaja Mänttä II hinaa tukkilauttaa Lapinsalmen sillan alla 1950-luvun ja 1960-luvun taitteessa. Creator An entity primarily responsible for making the resource Tuominen, Matti Source A related resource from which the described resource is derived Matti Tuomisen kuvakokoelma, Keuruun museo 2018. Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Subject The topic of the resource Keuruu uitto puuteollisuus Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Lauri Permikankaan tarinoita ja kuvia Description An account of the resource Kokoelma sisältää Keuruun Valkealahden kylällä syntyneen Lauri Permikankaan kirjoittamia tarinoita ja valokuvia hänen kotialbumistaan. Tarinat käsittelevät erityisesti maa- ja metsätaloutta 1940- ja 50-luvuilla sekä paikallisia ihmisiä ja tapahtumia. Creator An entity primarily responsible for making the resource Permikangas, Lauri Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document Entiseen aikaan kuului talvi-iltoina tehdä kaikki tarvittava puusta omatoimisesti itse. Tehtiin huonekaluja ja tarve-esineitä jo monta vuotta sitten valituista puista. Toki niitä joka vuosi talvisaikaan lisättiin kuivumaan. Puu oli parempaa, jos sen annettiin kuivaa useampi vuosi. Ne saivat halkeilla ja kuivaa kaikessa rauhassa. Niistä sitten sai otettua terveen puun tarpeisiin josta, syntyi niin kirvesvarsi kuin kehlo jossa säilytettiin, vaikka voita. Haavasta tehtiin vakat joista, kylvettiin vilja tai säilytettiin jauhoja tai muuta sellaista. Kirnukin tehtiin puusta jossa, voi kirnuttiin. Näistä antiikin esineistä on nykyihminen tehnyt sisustukseensa vaikkapa sateenvarjo telineitä tai keppejä niissä voi kanssa säilyttää, etteivät ne ole pitkin lattiaa. Kirvesvarsi se oli varsin tarpeellinen. Se saattoi katketa talvella metsätöissä ja silloin ei auttanut kuin talsia kotiin tekemään uutta vartta seuraavaksi päiväksi metsään. Työstä ei oikein tullut mitään ilman kirvestä, sillä se oli työkalu, jota aina tarvitsi puiden oksimisessa ja kaatoloven teossa. Hyvän kirvesvarren täytyi olla hyvin käteen sopiva, jotta sillä työ oli mielekästä. Kaikki ei toki osannut tehdä yhtä hyviä varsia kuin toinen. Lisäksi joskus oli ongelma, kun vanha varren pätkä ei lähtenyt kirveen silmästä pois. Haravat tehtiin kotona, kuka suinkin vain pystyi. Lisäksi viikatteen varret tehtiin itse ja puuna siinä oli kuusi koska se oli keveintä puuta ja kuitenkin kestävää. Leppä olisi keveämpää mutta se ei kestä. Siitä tehtiin pääasiassa koriste-esineitä. Rukin lapoja ja pieniä lippaita sekä sen sellaista. Talvisina iltoina tuvassa saattoi olla isompiakin puutöitä. Reetkin tehtiin itse mitä raudoitus teetettiin sepällä. Senkin voi tehdä itse, jos siihen on taito ja hyvä paja. Tuvassa oli tuolloin paljon lastuja, mutta ne oli hyvä polttaa suuressa takassa tai leivinuunissa. Näin niistä saatiin lämmintä huoneisiin ja roskat pois. Huonekalutkin tehtiin usein itse, jos varsinkin oli taitava puun työstössä. Niihin tehtiin monesti kauniita koristeita. Tämäkin oli pitkälti kiinni tekijästä ja tekijän taidoista. Nykyihmisen mielestä sen aikaisilla työkaluilla ei voinut saada mitään kaunista, mutta toisin oli. Jos samat välineet annettaisiin sinulle, luulisin, ettei tulisi juuri mitään. Sellaista se oli ennen, mutta nyt aivan toisin. Todella puu on monipuolinen materiaali joka sitä osaa työllistää. Näin on nyt ja näin on ollut ennen. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Puutyöt Subject The topic of the resource puutyöt työvälineet käsityöperinne maatalous muistelu Creator An entity primarily responsible for making the resource Permikangas, Lauri Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Description An account of the resource Lauri Permikangas kertoo perinteisten maatalouden työvälineiden valmistuksesta. https://keuruunveraja.fi/files/original/0b711b8711604324e03c8e3e78a0b1b0.pdf c6ddca3e111a4a83f5f5929898bd99eb Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Tuomo Ilomäen tekstejä Kaiun korva -lehdestä Subject The topic of the resource muistelmat lapsuus Jukojärvi (Keuruu : kylä) Description An account of the resource Tuomo Ilomäen lyhyitä tarinoita lapsuudesta Keuruun Jukojärven Mantelassa. Tekstit on aiemmin julkaistu Kaiun Korva -lehdessä vuosina 2001-2012 sekä Ilomäen omakustanneteoksessa Kuin valkeat käärmeet (2013). Tuomo Ilomäki syntyi Keuruun Jukojärven Mantelassa vuonna 1939 talvisodan kynnyksellä. Perhe muutti vuonna 1950 Jämsään, jossa Ilomäki aloitti oppikoulun Jämsän yhteiskoulussa ja myöhemmin kirjoitti sieltä myös ylioppilaaksi. Aikuisikänsä Tuomo Ilomäki on asunut Espoossa ja ollut yhteiskunnallisesti aktiivinen mm. työssään sähköalalla sekä urheiluseuratoiminnassa. Hän itse kertoo Kuin valkeat käärmeet -kirjan saatesanoissa (s. 6): "Kirjoituskokoelman tarkoituksena on kertoa nuoremmille polville, millaista on ollut maalaiselämä Keski-Suomessa 1940-luvulla alle kymmenvuotiaan pojan kokemana." Creator An entity primarily responsible for making the resource Ilomäki, Tuomo Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Rights Information about rights held in and over the resource Tekstit julkaistaan Keuruun Veräjässä oikeudenhaltijan luvalla. Date A point or period of time associated with an event in the lifecycle of the resource 2001-2012 Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Pyöräretkellä Subject The topic of the resource Jukojärvi maisema kylät rakennukset pyöräily retket muistelmat Description An account of the resource Kirjoittaja kertoo kesämatkastaan Keuruulle ja pyöräretkestä Jukojärvelle heinäkuussa 2004. Tarina on alun perin julkaistu Kaiun korva -lehden numerossa 12 (2004). Creator An entity primarily responsible for making the resource Ilomäki, Tuomo Source A related resource from which the described resource is derived Kaiun korva : Jukojärven kylälehti. Nro 12 : syyskuu 2004. Ilomäki Tuomo, Kuin valkeat käärmeet. Espoo : Tuomo Ilomäki, 2013. Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Rights Information about rights held in and over the resource Teksti on julkaistu oikeudenhaltijan luvalla. Format The file format, physical medium, or dimensions of the resource pdf Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Haapamäen muistelupiiri Description An account of the resource Keuruun Kansalaisopiston Haapamäen muistelupiiri muistelee kokoontumisissaan Haapamäen menneisyyttä, ihmisiä ja tapahtumia. Osa muistoista kirjoitetaan tekstiksi ja julkaistaan. Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document Vilkas Haapamäki kärsi 1940- ja 1950-luvuilla asuntopulasta. Työtä riitti ja paikkakunnalle saapui paljon työväkeä erityisesti Pohjanmaalta. Sellainen sanontakin oli, että Haapamäki on lehtimäkeläisten Amerikka. Moni rautatieläisperhe asui alivuokralaisena jopa rautatievaunuissa. Useita parakkeja rakennettiin eri puolille asemankylää väliaikaisiksi asunnoiksi. Heinosen talojen ja Miljoonatalon lähelle radan varteen Tervamäelle päin rakennettiin monen parakin kokonaisuus, joka sai haapamäkisten suussa nimen Korsukylä. Esimerkiksi vuonna 1952 Korsukylässä oli kahdeksan parakkia. Yhdessä parakissa asui kaksi perhettä. Parakit olivat varsin kevytrakenteisia ja talvella kylmiä. Pihassa oli ulkorakennuksia ja viljelypalstoja. Korsukylä hiljeni 1960-luvulla ja rakennukset purettiin. Perheille oli siihen mennessä löytynyt paremmat asunnot. Myös omakotitalotontteja saatiin. Tammikuussa 1950 Haapamäelle valmistui moderni ja näyttävä 4-kerroksinen rautatiehenkilöstön asuintalo asemankylälle radan läheisyyteen. Paikalla oli ennen ollut eräänlainen kaatopaikka, jonne VR:n jätteet oli viety monttuun. Talo käsitti yhteensä 24 asuntoa kahdessa rapussa. Piirustukset olivat ajan rautatieläistalolle tyypilliset ja samanlaisia kerrostaloja on muillakin rautatiepaikkakunnilla. Huoneistoja oli kahdenlaisia: pienempiä, joissa oli huone alkoveineen, keittiö ja kylpyhuone sekä suurempia useamman huoneen asuntoja erkkereineen. Talossa oli myös kellarikerros ja talonmiehellä oma asuntonsa. Huoneistoissa oli puuhellat ja koko taloa lämmitettiin puulla. Polttopuuta sai ostaa halkotarhalta. Talon vesivaraaja osoittautui liian pieneksi. Talonmies sai usein moitteita, kun lämmin vesi loppui tuon tuosta vaikka kattilaa kuinka lämmitti. Isoa kivirakennusta alettiin kutsua Pyramidiksi eli Pyrkaksi. Huoneistoista 13, A-rappu, oli varattu liikennepuolen henkilökunnalle. Konepuolen henkilökunnalle oli varattu 11 huoneistoa, B-rappu. Asukkaat valittiin talousosaston johtajan päätöksellä ja nimet ilmoitettiin paikallislehdessä. Pyramidi oli pitkään paremman väen talo. Rataosaston väkeä ei taloon otettu ennen kuin 1970-luvulla. 2000-luvulla talo hiljentyi, mutta on vielä muistuttamassa Haapamäen kulta-ajasta. Alustavia suunnitelmia tehtiin myös toisen samanlaisen talon rakentamiseksi, mutta se ei koskaan valmistunut. Asuntopula alkoi helpottaa, kun omakotitalotontteja kaavoitettiin Pihlajaojalle, Kumpulammelle, Heikintielle, Siirantielle ja Hakatalot Hakatielle. Näissäkin rakennuksissa oli usein yläkerrassa vuokralaisia. Lainaakin saatiin sukkelammin maksettua vuokratulojen avulla. Haapamäen rautatieläistaajamassa jälleenrakennuskauden avainhenkilö oli VR:n rakennusmestari Väinö. E. Lehtinen. Häntä kutsuttiin mestari Lehtiseksi, erotukseksi maalari Lehtisestä eli Viljo Lehtisestä. Topparoikan miehet olivat antaneet mestari Lehtiselle lisäksi lempinimen Leivän isä. Luonteeltaan mestari Lehtinen oli kansan mies. Kun hän kertoi vakavalla naamalla värikästä tarinaa, kuulija ei voinut olla varma, mentiinkö kuitenkin liioittelun puolelle vai pysyttiinkö totuudessa. Haapamäellä on kymmeniä mestari Lehtisen piirtämiä taloja. Lehtinen oli mukana myös rakennusvalvonnassa lähtien siitä, mistä perustusten hiekka haettiin ja millaista sen tuli olla. Hän auttoi myös rakennustarpeiden hankinnassa aikana, kun kaikesta oli pulaa. Mestari Lehtisen asiantuntemus oli tarpeen myös kunnallistekniikan toteuttamisessa Haapamäellä. Muun muassa vesi- ja viemäriverkoston rakentaminen 1950-luvulla oli VR:n ja kunnan yhteistyötä ja mestari Lehtisellä oli hankkeessa tärkeä rooli. Esimerkiksi vuonna 1953 rakennusmestari Lehtinen toimi Haapamäen rakennussuunnitelma-alueen lautakunnan puheenjohtajana, sihteerinä ja rakennustarkastajana, yhtäaikaisesti. Tuohon aikaan VR:n rakennuksetkin pidettiin kunnossa. Mestari Lehtisellä oli kolmen kirvesmiehen ja kahden maalarin porukka, jotka korjasivat ja kunnostivat VR:n asuintaloja ja liikennepuolen rakennuksia. Näin paikat pysyivät edustavina kovassakin käytössä vilkkaalla risteysasemalla. Kysymyksiä keskustelun tueksi: 1. Millaisia erilaisia asuinpaikkoja tekstissä mainitaan? 2. Tammikuussa v. 1950 valmistui hieno kerrostalo. Minkä se sai lempinimeksi? 3. Miten taloa kuvataan ja miten sitä asutettiin? 4. Haapamäellä oli tuohon aikaan useita Lehtisiä. Keitä he olivat ja miten heitä kuvataan tekstissä? Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Pyramidi, Korsukylä ja ilmiöitä jälleenrakennuskaudelta Subject The topic of the resource Haapamäki (Keuruu) rautatieläiset rautatievirkamiehet jälleenrakentaminen asuminen asunnot Lehtinen, Väinö. E kunnallistekniikka kerrostalot omakotitalot 1940-luku 1950-luku muistelu muistot kokemuskerronta Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Description An account of the resource Keuruun kansalaisopiston Haapamäen muistelupiiri muisteli syykaudella 2020 asumista jälleenrakennuskaudella. Haapamäen risteysasema eli sodan jälkeen kultakauttaan. Rautatieläispaikkakuntaa vaivasi kuitenkin vakava asuntopula. Date Created Date of creation of the resource. 2020 https://keuruunveraja.fi/files/original/fac6a760c72177143955edb4bf25d30c.jpg 91b88bddce25b0fd7bee90881fe6e97c Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Henkilögalleria Description An account of the resource Kokoelmassa on pienoiselämäkertoja keuruulaisista merkkihenkilöistä. Henkilö Biografia Lyhyt kuvaus henkilön elämästä ja teoista Emil Raearo oli Multialla syntynyt puuseppä. Käytyään käsityökoulun ja suoritettuaan tutkinnon käsityönopettajan kelpoisuutta varten hän toimi käsityönopettajana ympäri Keski-Suomea mm. Kivijärvellä, Pihlajavedellä, Keuruulla ja Haapamäellä (1909-1914). Raearo omisti myös puusepänliikkeen Keuruulla ja toimi pariin otteeseen Työn Voiman toimittajana. Lisäksi hän oli Keuruun kunnanvaltuuston puheenjohtajana ja Keski-Suomen osuusliikkeen hallintoneuvoston puheenjohtajana. Ennen edustajakauttaan hän työskenteli tilapäisenä puhujana ja vaaliagitaattorina vuonna 1907 yhdessä mm. Maria Raunion kanssa. Raearo valittiin kansanedustajaksi Vaasan läänin itäisestä vaalipiiristä kaudeksi 1919 - 1924 edustaen Sosialidemokraattista eduskuntaryhmää. Elinvuodet Syntymä- ja kuolinvuosi 1882-1927 Kirjallisuutta Tähän keskeisimmät henkilöstä kertovat lähdeteokset (jos on). https://www.eduskunta.fi/FI/kansanedustajat/Sivut/911315.aspx Rajavuori, Anna : Esityksen politiikka. 2017, https://helda.helsinki.fi/handle/10138/184737 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Raearo, ent. Flinkman, Emil Subject The topic of the resource Pihlajavesi (kunta) kansanedustajat https://keuruunveraja.fi/files/original/b5b071c8d952bb0e8ec69901121a727c.jpg 21a979f8c15471ccac3c02e68aef2553 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Henkilögalleria Description An account of the resource Kokoelmassa on pienoiselämäkertoja keuruulaisista merkkihenkilöistä. Henkilö Biografia Lyhyt kuvaus henkilön elämästä ja teoista Kotiseutuneuvos, rehtori Jussi Rainio kuoli sairauden murtamana Keuruulla tiistaina 24. 2.1998. Rainio syntyi Helsingissä maaliskuun 23. päivänä vuonna 1914. Ylioppilaaksi hän pääsi Heinolassa 1933. Hän opiskeli Helsingin yliopistossa suomen kieltä, suomalaista ja vertailevaa kansanrunoustiedettä, suomalais-ugrilaista kansatiedettä ja kotimaista kirjallisuutta. Filosofian kandidaatiksi hän valmistui vuonna 1943. Vuonna 1974 hän hankki maisterin arvonimen. Sanomalehtialalle aikonut Rainio työskenteli Heinolan Sanomien vt. päätoimittajana vuosina 1936-1939. Nykysuomen sanakirjan toimittajana hän toimi 1945. Samana vuonna hänet valittiin Keuruun yhteiskoulun rehtoriksi. Rehtorina Rainio oli eläkkeelle siirtymiseensä asti, vuoteen 1974. Rainion aikana koulu toimi 15 vuotta pääasiassa nykyisessä teletalon rakennuksessa. Toimipisteitä oli kuitenkin yhteensä kahdeksan. Uusi koulutalo valmistui 1960 ja vuosina 1974-75 sitä laajennettiin. Jussi Rainio teki mittavan työn kieltentutkijana, perinteentutkijana ja kirjoittajana. Hän oli myös sukututkija ja koulutti useilla kursseilla uusia sukutukijoita. Kartoittaessaan oman sukunsa, Heinolan Hahlien vaiheita, hän selvitti noin 400 perheen sukulaisuussuhteet noin 300 vuoden ajalta. Keuruulle asetuttuaan Rainio perehtyi tarkoin seudun historiaan. Kirjoitetun historian puuttuessa hän etsi monet perustiedot arkistojen uumenista. Tutustuminen Keuruun menneisyyteen vei hänet mukaan kotiseutuasioiden hoitoon. Monien Keuruuta käsitelleiden julkaisujen sarjan avasi Kotiseutuni Keuruun kirja 1957 ja päätti Karhunsoutaja v. 1993, jonka päätoimittaja Jussi Rainio oli. Nimitutkijana Rainio paneutui muun muassa Keuruu -nimen synnyn selvittämiseen. Kotiseututyötä Rainio ei tehnyt vain arkistoissa, vaan pyöräilemällä pitkin Keuruun, Pihlajaveden, Multian ja Mäntän kyläteitä tallentamassa nimistöä Suomen Paikannimiarkistolle. Arkistoa Rainio kartutti lähes 15 000 sanalla. Keuruun paikannimitoimikunnassa Rainio työskenteli sihteerinä ja puheenjohtajana 1950-luvun alusta. Jussi Rainion sydäntä lähellä olivat myös suomensukuiset kansat, erityisesti puoliso Ninan kotiseutu Vepsä. Itä-Karjalaan hänen tiensä vei jatkosodan hyökkäysvaiheessa, jolloin hänelle osoitettiin valistusupseerin paikka Soutjärveltä. Rainio perehtyi vepsäläisten asuinseutuun, kieleen ja perinteeseen koko sydämellään. Hän osallistui muun muassa vepsänkielisen aapisen laatimiseen ja käänsi Markuksen evankeliumin. Vielä 1990-luvulla Rainio jatkoi työtään laatimalla laajan vepsäläisten arvoitusten kokoelman. Lenkkinä Vepsän ja Keuruun kotiseutuperinteiden harrastamisessa Rainiolla oli toiminta Suomi-Neuvostoliitto-seurassa. Hän oli paitsi seuran paikallisosaston puheenjohtaja myös Keski-Suomen piiritoimikunnan jäsen. Paljon lukijoita ja ystäviä Rainio sai myös paikallislehden välityksellä. Huumoria ja kannanottoja viljelleen pakinoitsijan ja vahvat taustatiedot hallinneen lehtimiehen kynänjälki rikastutti paikallislehden antia vuosikymmenten ajan. Jussi Rainio oli Suur-Keuruun Sanomien hallituksen puheenjohtaja 1949-1979. Rainio oli aktiivisesti mukana myös kirjasto - ja kulttuurilautakunnissa. Valtakunnallisella tasolla hän oli Suomen Historiallisen Seuran, Suomalaisen kirjallisuuden Seuran, Suomalaisugrilaisen Seuran sekä Suomen Sukututkimusseuran jäsen. Poliittisiin puolueisiin Rainio ei sitoutunut. Rainion työ oli julkisesti tunnustettua ja palkittua. Kotiseutuneuvoksen arvonimen hän sai 1988. Hänelle myönnettiin muun muassa Sibelius Akatemian Wegelius-mitali, Kalevalan juhlavuoden mitali, Keuruun kunnan kulttuuripalkinto 1983, Kotiseutuliiton ansiomitali ja Paikallislehtien liiton mitali sekä Kansakoululaitoksen satavuotismitali. Elinvuodet Syntymä- ja kuolinvuosi 1914-1998 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Rainio, Jussi Creator An entity primarily responsible for making the resource Lappi, Liisa Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Subject The topic of the resource koulut rehtorit opettajat paikannimet perinteenkeruu https://keuruunveraja.fi/files/original/fd31ef6374e25cf2666b9db5308fa003.jpg 429a49a355f8542d8fef373a160c2d5f Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Raimo Varpulan kokoelma Description An account of the resource Kokoelmassa on digitoituna Raimo Varpulan Keurusseutua käsitteleviä keräilykokoelmia mm. postitoiminnasta, postikorteista ja tulitikkuetiketeistä sekä hänen keuruulaisista tapahtumista ottamiaan valokuvia. Kokoelmat ulottuvat 1800-luvun loppupuolelta 1980-luvulle. Creator An entity primarily responsible for making the resource Varpula, Raimo Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Still Image A static visual representation. Examples include paintings, drawings, graphic designs, plans and maps. Recommended best practice is to assign the type Text to images of textual materials. Original Format The type of object, such as painting, sculpture, paper, photo, and additional data Tulitikkuetiketti Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Raittikioskin tulitikkuetiketti Subject The topic of the resource etiketit tulitikut keräily kioskit Description An account of the resource Kurkiniemessä sijainnut Raittikioski mainostaa tulitikkuetiketissä olevansa edullinen elintarvikekioski. Tulitikkulaatikon on valmistanut Finn-match Jyväskylän maalaiskunnasta. Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Provenance A statement of any changes in ownership and custody of the resource since its creation that are significant for its authenticity, integrity, and interpretation. The statement may include a description of any changes successive custodians made to the resource. Raimo Varpulan kokoelma Contributor An entity responsible for making contributions to the resource Valokuva: Saarimäki, Satu https://keuruunveraja.fi/files/original/0866fdd81eeaf93e19f71fbabb7cd409.jpg fd76eaff6968934ad88b01ca618cb8ef Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Henkilögalleria Description An account of the resource Kokoelmassa on pienoiselämäkertoja keuruulaisista merkkihenkilöistä. Henkilö Biografia Lyhyt kuvaus henkilön elämästä ja teoista Matti Raivio oli Pihlajavedellä syntynyt maastohiihtäjä ja maailmanmestari. Siviiliammatiltaan maanviljelijä ja posteljooni. Urallaan hän edusti Niemisveden Yritystä, Ähtärin Urheilijoita, Pihlajaveden suojeluskunnan Urheilijoita, Pihlajaveden nuorisoseuran Urheilijoita ja Pihlajaveden Urheilijoita. Hän voitti kultaa 30 ja 50 kilometrin matkoilla vuoden 1926 hiihdon MM- kilpailuissa Lahdessa. 30 kilometrin voittomarginaalinsa, 6 minuuttia ja 18 sekuntia, on edelleenkin kaikkien aikojen suurin arvokisamarginaali kyseisellä matkalla. Raivio osallistui kaksiin olympialaisiin, joista hän sijoittui Chamonix'ssa vuonna 1924 seitsemänneksi sekä 18 että 50 kilometrillä. Sankt Moritzissa 1928 hän keskeytti 50 kilometrillä. Raivio voitti urallaan kuusi Suomen mestaruutta vuosina 1920–1927. Salpausselän kisoissa hän voitti 10 kilometriä vuosina 1925 ja 1927 sekä jälkimmäisenä vuonna myös 50 kilometrin kilpailun. Hän sai Salpausselkä-mitalin numero 3. Puijon kisoissa hän voitti 30 ja 50 kilometriä vuonna 1923. Elinvuodet Syntymä- ja kuolinvuosi 1893-1957 Muuta merkittävää Tähän voi lisätä jonkun muun merkittävän tiedon henkilöstä Raivion sisar Aino Raivio voitti kaksi Suomen mestaruutta naisten 5 kilometrin hiihdossa vuosina 1924 ja 1925. Matti Saarisen artikkeli Raiviosta Aisapuu-lehdessä: http://pihlajavesi.keuruu.fi/kyla/mattiraivio/ap93.htm Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Raivio, Matti Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Subject The topic of the resource Pihlajavesi (kunta) hiihto Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Kiehtovaa vanhaa Keuruuta Subject The topic of the resource Keuruu paikallishistoria rakennusperintö kulttuurihistoria Description An account of the resource Kokoelmasta löydät tietoja Keuruun kulttuurihistoriallisista kohteista. Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kirjasto Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document Pöyhölä on toiminut kappalaisenpappilana vuodesta 1693. Nykyinen Pöyhölän päärakennus valmistui vuonna 1900 ja isokokoinen väentupa vuonna 1901. Molemmat veistettiin käsin hirrestä luonnonkauniiseen pihapiiriin vanhoille, hyväksi katsotuille talonpaikoille. Keuruun seurakunta laittoi Pöyhölän myyntiin vuonna 1920. Se siirtyi yksityisomistukseen. Vuonna 1928 pappilan päärakennus ja ranta-alueet myytiin Suomen Nuorison Kristilliselle Liitolle. Se oli etsinyt maaseudulta sopivaa paikkaa nuorison kristillisille leireille. Kirkon nuorisojärjestön käytössä Pöyhölästä kasvoi merkittävä rippikoululeiripaikka. Vuonna 1931 järjestettiin iso kansainvälinen partiotyttöjen johtajaleiri, ”Keuruleiri”, johon osallistui 464 suomalaista ja 270 ulkomaalaista partiotyttöä. Suomalaisten tyttöjen joukossa oli mm. YK:n apulaispääsihteeriksi noussut Helvi Sipilä. Sodan tultua leiritoiminta keskeytyi. Pöyhölästä tuli talvisotaan lähtevien joukkojen keskittämis-keskus - kevytosasto 10 koulutettiin ja lähetettiin turvaamaan Suomen rajoja talvisotaan. Sota-aikana Pöyhölässä toimi mm. Orionin pilleripakkaamo, Suomussalmella partisaanien tappamista perheistä orvoiksi jääneiden lasten Betania-koti ja inkerinsuomalaisten kulkutautisairaala. Jatkosodan aikana Sortavalasta Keuruulle osana Stella Polaris -operaatiota suojaan siirretty radiotiedustelu-yksikkö toimi Pöyhölässä. Sodan jälkeen palattiin jälleen leiritoimintaan. Toimittuaan 85 vuotta Suomen vanhimpana ja yhtäjaksoisesti käytössä olleena rippikoulu-leiripaikkana päätti Nuorten Keskus ry myydä Pöyhölän vuonna 2013 johtuen osaksi sen korjaustarpeista. Ostajaksi löytyi pieni perheyritys, jonka nimi on Keurusselän Rantakartano Pöyhölä Se on tilausperiaatteella toimiva historiallinen juhla-, kurssi- ja kokouspaikka, jossa järjestetään jälleen pitkien perinteiden ansiosta kesäisin myös rippikoululeirejä. Lähde: Salo, Paulus: Rantakartano Pöyhölän historiaa 1478 - 2018. www.keuruunveraja.fi/items/show/465 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Rantakartano Pöyhölä Subject The topic of the resource Keuruu pappilat seurakunnat järjestöt rippikoululeirit rakennusperintö rakennukset 1900-luku sota-aika Description An account of the resource Rantakartano Pöyhölä Keuruulla on entinen kappalaisenpappila. Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Date Created Date of creation of the resource. 2021 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Tauno Kuoppalan kokoelma Subject The topic of the resource metsätyö metsätyöntekijät 1940-luku 1950-luku 1930-luku Description An account of the resource Tauno Kuoppalan kertomuksissa muistellaan metsätyötä ja menneen ajan ilmiöitä. Creator An entity primarily responsible for making the resource Kuoppala, Tauno Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document Keurusselällä lauttauksen ja proomauksen yhteydessä ei aina kaikki puutavara pysynyt kehälauttojen ja proomujen laitojen sisäpuolilla. Kovassa tuulessa pölkyt - jopa tukitkin- muljahtelivat helposti reunapuomien sekä yli että ali. Samoin proomuihin täkkilastia kipattaessa puita putoili renkun yli veteen. Kesän aikana näitä karkulaisia kertyi siksi paljon että Mänttä-yhtiö (G.A.Serlachius Oy) katsoi niiden keräämisen olevan taloudellisesti kannattavaa. Muut, vain tukkeja uittaneet yhtiöt, W. Rosenlew Oy, Rauma-Repola Oy ja Kotvio eivät suorittaneet rantakeräystä. Karkulaisten keräyksessä toimi 3 osatekijää. Rannoilta puita keräävät venekunnat, proomu, johon koottiin pinotavara ja suomus tukkeja varten ja kolmanneksi laiva tai varppari, joka jatkuvasti kelkkoi kerääntyneitä lasteja proomulle ja suomukselle. Harjakattoisen talon päädyn muotoinen suomus tehtiin neljästä kuulesta eli hyvin uivasta puomista. Seinäpuomien alle kiinnitettiin poikittain 3-4 metrin välille toisistaan rautalenkeillä kaksi tukkia. Tälle telakalle vedettyinä sitten heikomminkin uivat tukit matkasivat turvallisesti Kolhon sahalle. Rantakeräyksessä karanneiden puiden kerääminen rannoilta suoritettiin 3-henkisin venekunnin. Rannalla etenevä henkilö - usein nuori koulupoika - työnteli tukit ja pinotavarat vapaaseen veteen, josta venemiehet nostelivat pölkyt, halot ja paperipuut sekä kaivospuut keluveneeseen, josta vaijerin kelaustukki oli poistettu. Tukit kiinnitettiin tikkeleillä hinausköysiin. Tikkeli oli puolen tuuman vahvuisesta raudasta pajassa tehty koukkusormimainen esine, jonka kynsipäässä oli litteäksi taottu kärki ja toisessa päässä hinausköyttä varten kiemuralenkki. Kärki lyötiin kirveen hamaralla tukin pääpuoleen. Tikkeli irtosi helposti, kun kirveellä iskettiin kiemuran koukun kärjen puoleiseen kaareen. Keräys aloitettiin aina Harmaaniemestä Keuruulle päin. Yksi venekunta alkoi kiertää Korpisensaarta ja edelleen Salakkaluodon ja Piikainlinnan kautta Honkasaareen. Toinen Valkeaniemen ja Kaukasenrannan kautta Heinäseen. Ja kolmas Hanhisaaren kautta Tiusalan Myllylahteen ja edelleen Sikoniemeen ja Peurunlahteen. Viime mainitulta venekunnalta on pieni muistelus vuodelta 1936. Hanhisaaressa oli siihen aikaan mänttäläisen insinööri Stadiuksen omistama huvila tenniskenttineen. Lomailijoiden poissa ollessa paikkaa vartioi vanhempi naishenkilö, joka käytti alkoholia. Lisäapuna hänellä oli todella iso koira, jonka tiedettiin olevan vihainen. Kun rantapoika tuli paikalle, hyökkäsi koira ja puraisi poikaa jalkaan. Häätäessään koiraa pois tuli nainen ulos ja alkoi huutaa: "Bonzo saa purra, Bonzo saa purra". Venekunnan miesten tultua apuun rannalle nainen kutsui koiransa sisälle ja työ saattoi jatkua. Laivan kanssa oli aina sovittu venekunnan lastin hakupaikka tai lastissa ollut vene souti kauemmas rannasta hakemisen merkiksi. Ensimmäisenä päivänä päästiin Pöyhölän seutuville. Yöksi siirryttiin uittomiehille tuttuun paikkaan Kelloniemeen. Täällä paljastui, että joukossamme oli yksi laivamies, joka oli unissakävelijä. Ja eikös tämä ottanut yöllä laivan veneen ja ja souti Kelloniemen rantaan missä heräsi veneen tömähdettyä rantaan. Sitten hän souti takaisin laivalle nukkumaan ja aamulla kertoi yöllisestä retkestään. Yleensä unissakävelijälle ei tapahdu mitään vakavampaa, kuten ei tapahtunut tässäkään. Seuraavana päivänä putsattiin Tarhia, Kivilahden ja lähisaarten rannat Kaunissaareen. Yöpymispaikka oli jälleen tuttu Hirvenlahti, missä aina oli mahdollisuus saunomiseen. Löylyjen terästämiseksi talonväki teki vihdat laittamalla koivunlehvien sekaan vähän katajan ja nokkosen varsia. Muistan myös, että hain Honkalasta pari pikkukannullista maitoa seuraavaa päivää varten porukalle. Samaan aikaan vuonna 1936 oli Pöyhölässä suuri kansainvälinen partiolaisten leiri. Illalla vesistö oli peilityyni ja taivas pilvetön. Silloin näin jotakin, joka on jäänyt merkittävänä muistona jäänyt minulle tältä kesältä. Keskellä selkää poseerasi suuri venearmaada. Jokaisen veneen keulassa liehui tangoissa eri maiden lippuja. Löytyyköhän tästä tapahtumasta valokuvaa Keuruulta? Kolmantena päivänä karkulaiset katosivat Kääkkiön, Roosinpohjan ja Lehtolansaaren rannoilta ja joukko yöpyi Liukon taloissa. Sitten oltiinkin jo Palo-ja Kiesisenselän rannoilla. Nyt käytiin joka yö nukkumassa kotona. Kahvia ei enää keitetty Primus-keittimellä. Jokaisella oli yleensä kahvinsa helposti särkyvissä Airam- termospulloissa. Kovimmilla kahvinjuojilla saattoi olla kolmekin pulloa. Ruokapuoli oli 1930-luvulla - sanoisin - tyydyttävää. Ensimmäisenä päivänä kotoa lähdettäessä otettiin reppuun kuivaa muonaa, leipää, maitoa, voita, lihaa, kalaa, valmiiksi paahdettua kahvia, sokeria, jne. Yöpymistaloista sai ostaa asevelihintaan mm. maitoa, piimää, kananmunia, perunoita, palvattua sianlihaa, jne. Tutuissa taloissa sai ennakolta varaten illalla lämmintä ruokaa ja aamulla kahvia. Keuruun päässä liikuttaessa porukan nuorimpana kävin monien listojen kanssa ostamassa Valkolan kaupasta korppuja, Hampparimakkaraa, punakuorijuustoa, tupakkaa ja vatsakatarria sairastaneille apteekista Hota-pulveria. 1930-luvulla rantakeräys tapahtui tavallisesti elo-syyskuun vaihteessa. Sotien aikana työvoiman vähyyden takia työ siirtyi lähes joka vuosi runsaalla kuukaudella. Yksi muistelus tältä ajalta - muistaakseni syksyltä 1941. Ollessamme Roosinpohjassa yllätti meidät päivällä räntäsade. Vaatteet kastuivat ja kumiteräsaappaat kostuivat kun nahkavarret suoltuivat vetisiksi. Toivoimme pitkin päivää, että pääsisimme yöksi käymään Mäntässä vaihtamassa kuivat vaatteet. Näin ei kuitenkaan käynyt. Pomomme ilmoitti, että yöpyisimme Varpaaniemen talossa. Siellä oli kuulemma leivottu ja leivinuunin lämmittämässä tuvassa olisi samalla hyvä kuivatella kostuneet ja kastuneet vaatteet. Työpäivän jälkeen mentyämme taloon totesimme tuvan olevan kylmän. Ei oltukaan leivottu. Haimme riihestä olkia lattialle joiden päälle levitimme lattiamattoja. Peitteiksi löytyi tallista loimia ja rekivällyt, jonka pomomme varasi itselleen. Siinä sitten värisimme - tiiviisti toisiimme tukeutuen - yön. Talon väelle olimme kiitollisia, sillä illalla saimme heiltä lämmintä keittoa ja aamulla korvikekahvit ennen töihin lähtöä. Räntäsade jatkui seuraavana päivänä. Yllättäen tuli keskipäivällä tieto, että nyt lähtisimme Mänttään jo ennen kolmea. Sitä myöten kun venekunnat saapuivat lasteineen proomulle, sukelsimme laivan uumeniin höyrypannun lämmitettäviksi. Seuraavat päivät lienevät olleet sateettomia, koska en muista niistä erikoisemmin. Kolhon reitin ja Mäntän lähisaarten rannat puhdistettiin puista hyvissä ajoin ennen järvien jäätymistä. Viimeiseksi Sassinlahti, missä lautat seisoivat pitkään puutavaran maalle nostoa odottaen samoin kuin prooomut lastiensa purkamista. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Rantakeräys Keurusselällä Subject The topic of the resource Keuruu Mänttä Keurusselkä uitto tukkilaiset metsätyöntekijät 1940-luku 1930-luku Description An account of the resource Tauno Kuoppala kertoo Keurusselällä tehdystä rantakeräyksistä 1930- ja 1940-luvuilla. Tarkoituksena oli kerätä uiton aikana karannut puutavara talteen ja käyttöön. Creator An entity primarily responsible for making the resource Kuoppala, Tauno Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Muistoja ja dokumentteja entisajan elämästä Description An account of the resource Tässä kokoelmassa on yksityishenkilöiltä käyttöön saatuja muistelutekstejä ja aikalaisdokumentteja, kuten kirjeitä ja kouluaineita. Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document Jukojärveläisen Rajan talon kesävieraisiin kuului useita rantaruotsalaisiksi kutsuttuja perheitä, jotka olivat tulleet tänne oppimaan suomen kieltä. Siinä sivussa oppivat tietysti paikallisetkin hieman ruotsia -Rajan isäntä osasi numerot lopun ikäänsä toisella kotimaisella kielellä. Eräs tällainen perhe asui kerran Rajan pihapiirin aittahuoneessa. Siellä kuului kalustukseen pöytä, jonka laatikossa vanhemmat säilyttivät rahojaan. Perheen pojat hoksasivat ne ja ottivat taskut täyteen kultarahoja ja menivät ne mukanaan heittelemään ”leipiä” järven rantaan. Siinä riitti ihmettelemsitä talon isännällä. Kun kesän päätteeksi tuli perheelle aika lähteä takaisin kotiinsa ja maksaa kesän oleskelu taloon, ei isän lompakkoa löytynyt mistään. Sitä etsittiin oikein porukalla. Talon isäntä meni jopa hevoshakaan sitä etsimään ja sieltähän paksu lompakko pilkisti esiin kyntöviilujen välistä. Eipä siitä kuitenkaan heltynyt löytöpalkkiota isännälle. Kovin olivat perheet erilaisia, mistä kertoo seuraava tapaus. 1950-luvun alussa viettivät viimeiset kesävieraat aikaansa Jukojärvellä. Heihin kuului Kauniaisista tullut Rettigin varakas perhe, johon kuului vaimo, kolme poikaa ja tytär. Kuuluisuuksien tulo paikkakunnalle kiinnosti aina seudun lehtimiehiä. Perhe halusi kuitenkin elää tavallista arkea maalla. He söivät samassa pöydässä ja samaa ruokaa kuin muukin talon väki eivätkä halunneet tehdä itsestään numeroa. Gilbert-isä oli luonteeltaan sulkeutuva eikä halunnut myöntää haastatteluja lehtimiehille eikä antaa ottaa valokuvia itsestään. Kun hän 1990-luvun puolivälissä kuoli, oli Helsingin Sanomissakin vain nuoruudenaikainen kuva miehestä. Suvulla oli suuri palatsi aivan Turun keskustassa, mutta siinä ei tiettävästi asunut kukaan. Rettig-suku on ollut merkittävä tekijä mm. tupakka-, rauta-, kaivos- ja makeisteollisuudessa sekä laivanvarustuksessa. Perheen lähdön jälkeen he muistivat joka joulu Rajan väkeä. Paketista löytyi aina vanhemmille iso laatikollinen tupakkaa ja lapsille karamellia. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Rantaruotsalaiset Rajassa Subject The topic of the resource Keuruu Keuruu -- Jukojärvi majoitus ruotsinkieliset Creator An entity primarily responsible for making the resource Raja, Ritva Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto https://keuruunveraja.fi/files/original/eba3e570a5ecb771309528a3e3b59e3f.jpg b18c7127d9b6e8837c88a18412faa025 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Aarne Forsmanin kuvakokoelma Still Image A static visual representation. Examples include paintings, drawings, graphic designs, plans and maps. Recommended best practice is to assign the type Text to images of textual materials. Original Format The type of object, such as painting, sculpture, paper, photo, and additional data Postikortti Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Rauhalan talo Subject The topic of the resource Keuruu kirkonkylät Description An account of the resource Rauhalan talo Keuruulla. Oikealla Maisi Forsman. Creator An entity primarily responsible for making the resource Kuva: Aarne Forsman Source A related resource from which the described resource is derived Keuruun museo / Mano Forsmanin lahjoituskokoelma Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun museo Date A point or period of time associated with an event in the lifecycle of the resource 1910-luku Rights Holder A person or organization owning or managing rights over the resource. Keuruun museo https://keuruunveraja.fi/files/original/a7cf75de4576d4543657ead2b6422190.jpg 2b2a49a195858b2bed425bfdc91249da https://keuruunveraja.fi/files/original/9e791bb97c2cf0fc8177e5d18876786a.pdf 510c02e4059f1a7c9b04d48f3e4a2380 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Henkilögalleria Description An account of the resource Kokoelmassa on pienoiselämäkertoja keuruulaisista merkkihenkilöistä. Henkilö Biografia Lyhyt kuvaus henkilön elämästä ja teoista Maria Raunio, o.s. Saarinen oli keuruulainen ompelija, työväenliikkeen toimitsija ja puhuja.. Hän oli piika Kristiina Helenin ja räätäli Erland Saarisen tytär. Koti sijaitsi nykyisin Tarhiansuun talona tunnetun kiinteistön tuntumassa, järveen laskevan törmän päällä. Mariasta kasvoi tasa-arvon, naaisten aseman, hyvinvoinnin ja sivistyksen puolestapuhuja. Hän solmia violiiton Kalle Flintan, myöhemmin Raunion kanssa ja he saivat seitsemän lasta. Puoliso Kalle lähti vuonna 1904 yllättäen Amerikkaan, mikä jätti perheen tukalaan asemaan ja osin köyhäinavun varaan. Mies myös kuoli vajaan vuoden kuluttua kaivosturmassa. Maria Raunio lähti mukaan politiikkaan vuoden 1905 Suurlakon jälkeen. Hän työskenteli Kansan Lehden toimistossa ja Keski-Suomen sosiaalidemokraattisen piirin agitaattorina. Raunio oli yksi Suomen ja maailman ensimmäisitä naiskansanedustajista. Hän toimi SDP:n kansanedustajana 1907–1909 edustaen Vaasan läänin itäsitä vaalipiiriä. Hänet tunnettiin erityisesti varattoman väestön puolestapuhuja. Vuoden 1910 eduskuntavaalien edellä Raunio syrjäytettiin ehdokaslistalta, minkä jälkeen hän lähti siirtolaiseksi Yhdysvaltoihin Oregonin Astoriaan. Siellä hän solmi lyhyeksi jääneen avioliton suomalaismiehen kanssa. Raunio toimi Astoriassa työväenliikkeen agitaattorina ja Toveritar-lehden toimittajana vajaan vuoden ennen kuin teki itsemurhan syyskuun alussa 1911 ollessaan vain 39-vuotias. Hänet on haudattu Astorian eteläpuolelle Greenwoodin kalmistoon. Elinvuodet Syntymä- ja kuolinvuosi 1872-1911 Muuta merkittävää Tähän voi lisätä jonkun muun merkittävän tiedon henkilöstä Maria Raunio oli vuonna 1889 mallina Axel Gallénin maalatessa Tyttö Keuruun kirkossa -nimistä tauluaan. Keuruulla avattiin 26.5.2017, Maria Raunion 145-vuotissyntymäpäivänä, 700 m pituinen, hänen nimeään kantava polku, joka alkaa Lapinsalmen sillalta jatkuen rantaraittia pitkin pääkirjaston ohi Seiponniementien risteykseen. Kirjallisuutta Tähän keskeisimmät henkilöstä kertovat lähdeteokset (jos on). http://www.serlachius.fi/fi/kokoelmat/kuukauden-helmet/54-tytto-keuruun-vanhassa-kirkossa/ Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Raunio, Maria Subject The topic of the resource kansanedustajat työväenliike maalaukset kirkot Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Source A related resource from which the described resource is derived http://itsenaisyys100.fi/persons/raunio-maria/ Liimatainen, Päivi 2017. Maria Rauniolle nimikkopolku. Artikkeli, Keskisuomalainen 21.5.2017. https://keuruunveraja.fi/files/original/96c2f6f549da8a59110336a76ab3fd89.jpg 1699eec5247b101c99fc4c08923ef93d Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Raimo Varpulan kokoelma Description An account of the resource Kokoelmassa on digitoituna Raimo Varpulan Keurusseutua käsitteleviä keräilykokoelmia mm. postitoiminnasta, postikorteista ja tulitikkuetiketeistä sekä hänen keuruulaisista tapahtumista ottamiaan valokuvia. Kokoelmat ulottuvat 1800-luvun loppupuolelta 1980-luvulle. Creator An entity primarily responsible for making the resource Varpula, Raimo Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Still Image A static visual representation. Examples include paintings, drawings, graphic designs, plans and maps. Recommended best practice is to assign the type Text to images of textual materials. Original Format The type of object, such as painting, sculpture, paper, photo, and additional data Tulitikkuetiketti Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Rautatieläisten Kauppa Oy : tulitikkuetiketit Subject The topic of the resource tulitikut etiketit keräily elintarvikeliikkeet Description An account of the resource Rautatieläisten Kauppa oy:n tulitikkuetiketti. Keuruun liike sijaitsi Haapamäellä, ja muita liikkeitä oli mm. Jyväskylässä, Seinäjoella ja Tampereella. Rasiassa olleet tulitikut olivat hehkumattomia tulitikkuja ja ne oli valmistuttanut Kauppiaitten teollisuus oy. Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Provenance A statement of any changes in ownership and custody of the resource since its creation that are significant for its authenticity, integrity, and interpretation. The statement may include a description of any changes successive custodians made to the resource. Raimo Varpulan kokoelma https://keuruunveraja.fi/files/original/19eaed370b35e9cba8bf9e9fa325d43f.jpg dc936404d76d19df7fba55ce433c59ff Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Raimo Varpulan kokoelma Description An account of the resource Kokoelmassa on digitoituna Raimo Varpulan Keurusseutua käsitteleviä keräilykokoelmia mm. postitoiminnasta, postikorteista ja tulitikkuetiketeistä sekä hänen keuruulaisista tapahtumista ottamiaan valokuvia. Kokoelmat ulottuvat 1800-luvun loppupuolelta 1980-luvulle. Creator An entity primarily responsible for making the resource Varpula, Raimo Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Still Image A static visual representation. Examples include paintings, drawings, graphic designs, plans and maps. Recommended best practice is to assign the type Text to images of textual materials. Original Format The type of object, such as painting, sculpture, paper, photo, and additional data Tulitikkuetiketti Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Rautatieläisten Kauppa oy : tulitikkuetiketti Subject The topic of the resource tulitikut etiketit keräily elintarvikeliikkeet Description An account of the resource Rautatieläisten Kauppa oy:n tulitikkuetiketti. Keuruun liike sijaitsi Haapamäellä, ja muita liikkeitä oli mm. Jyväskylässä, Seinäjoella ja Tampereella. Rasiassa ollleet tulitikut olivat Valio -hehkumattomia tulitikkuja ja ne oli valmistuttanut Kauppiaitten teollisuus oy. Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Provenance A statement of any changes in ownership and custody of the resource since its creation that are significant for its authenticity, integrity, and interpretation. The statement may include a description of any changes successive custodians made to the resource. Raimo Varpulan kokoelma https://keuruunveraja.fi/files/original/c966ca41851213c72bab3a340bee2ba5.jpg c715a59ea79b2fb35d1274eca69a057a Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Raimo Varpulan kokoelma Description An account of the resource Kokoelmassa on digitoituna Raimo Varpulan Keurusseutua käsitteleviä keräilykokoelmia mm. postitoiminnasta, postikorteista ja tulitikkuetiketeistä sekä hänen keuruulaisista tapahtumista ottamiaan valokuvia. Kokoelmat ulottuvat 1800-luvun loppupuolelta 1980-luvulle. Creator An entity primarily responsible for making the resource Varpula, Raimo Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Still Image A static visual representation. Examples include paintings, drawings, graphic designs, plans and maps. Recommended best practice is to assign the type Text to images of textual materials. Original Format The type of object, such as painting, sculpture, paper, photo, and additional data tulitikkuetiketti Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Rautatieläisten Kauppa oy : tulitikkuetiketti Subject The topic of the resource tulitikut etiketit keräily elintarvikeliikkeet Description An account of the resource Rautatieläisten Kauppa oy:n tulitikkuetiketti. Keuruun liike sijaitsi Haapamäellä, ja muita liikkeitä oli mm. Jyväskylässä, Seinäjoella ja Tampereella. Rasiassa ollleet tulitikut olivat Valio-tulitikkuja ja ne oli valmistuttanut Kauppiaitten teollisuus oy. Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Provenance A statement of any changes in ownership and custody of the resource since its creation that are significant for its authenticity, integrity, and interpretation. The statement may include a description of any changes successive custodians made to the resource. Raimo Varpulan kokoelma https://keuruunveraja.fi/files/original/eb140dd6254fe344489d539249a93069.jpg dccd7adb2647f2a1bcb10980a5536d9e Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Raimo Varpulan kokoelma Description An account of the resource Kokoelmassa on digitoituna Raimo Varpulan Keurusseutua käsitteleviä keräilykokoelmia mm. postitoiminnasta, postikorteista ja tulitikkuetiketeistä sekä hänen keuruulaisista tapahtumista ottamiaan valokuvia. Kokoelmat ulottuvat 1800-luvun loppupuolelta 1980-luvulle. Creator An entity primarily responsible for making the resource Varpula, Raimo Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Still Image A static visual representation. Examples include paintings, drawings, graphic designs, plans and maps. Recommended best practice is to assign the type Text to images of textual materials. Original Format The type of object, such as painting, sculpture, paper, photo, and additional data Tulitikkuetiketti Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Rautatieläisten Kauppa Oy : tulitikkuetiketti Subject The topic of the resource tulitikut keräily etiketit elintarvikeliikkeet Description An account of the resource Rautatieläisten Kauppa oy:n tulitikkuetiketti. Keuruun liike sijaitsi Haapamäellä, ja muita liikkeitä oli mm. Jyväskylässä, Seinäjoella ja Tampereella. Rasiassa olleet tulitikut oli valmistuttanut Kauppiaitten teollisuus oy. Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Provenance A statement of any changes in ownership and custody of the resource since its creation that are significant for its authenticity, integrity, and interpretation. The statement may include a description of any changes successive custodians made to the resource. Raimo Varpulan kokoelma https://keuruunveraja.fi/files/original/37cee21a34a496b932915269adc134fc.jpg 1e4916ef907f6269d52f7bd878a4841a Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Raimo Varpulan kokoelma Description An account of the resource Kokoelmassa on digitoituna Raimo Varpulan Keurusseutua käsitteleviä keräilykokoelmia mm. postitoiminnasta, postikorteista ja tulitikkuetiketeistä sekä hänen keuruulaisista tapahtumista ottamiaan valokuvia. Kokoelmat ulottuvat 1800-luvun loppupuolelta 1980-luvulle. Creator An entity primarily responsible for making the resource Varpula, Raimo Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Still Image A static visual representation. Examples include paintings, drawings, graphic designs, plans and maps. Recommended best practice is to assign the type Text to images of textual materials. Original Format The type of object, such as painting, sculpture, paper, photo, and additional data Tulitikkuetiketti Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Rautatieläisten Kauppa Oy : tulitikkuetiketti Subject The topic of the resource tulitikut etiketit keräily elintarvikeliikeet Description An account of the resource Rautatieläisten Kauppa oy:n tulitikkuetiketti. Keuruun liike sijaitsi Haapamäellä, ja muita liikkeitä oli mm. Jyväskylässä, Seinäjoella ja Tampereella. Rasiassa olleet tulitikut oli valmistuttanut Kauppiaitten teollisuus oy. Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Provenance A statement of any changes in ownership and custody of the resource since its creation that are significant for its authenticity, integrity, and interpretation. The statement may include a description of any changes successive custodians made to the resource. Raimo Varpulan kokoelma https://keuruunveraja.fi/files/original/1318cc843df00776ad39be191faf5fdb.jpg 00305ca4f18f43b2d751d02c01b4d35c Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Raimo Varpulan kokoelma Description An account of the resource Kokoelmassa on digitoituna Raimo Varpulan Keurusseutua käsitteleviä keräilykokoelmia mm. postitoiminnasta, postikorteista ja tulitikkuetiketeistä sekä hänen keuruulaisista tapahtumista ottamiaan valokuvia. Kokoelmat ulottuvat 1800-luvun loppupuolelta 1980-luvulle. Creator An entity primarily responsible for making the resource Varpula, Raimo Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Still Image A static visual representation. Examples include paintings, drawings, graphic designs, plans and maps. Recommended best practice is to assign the type Text to images of textual materials. Original Format The type of object, such as painting, sculpture, paper, photo, and additional data Tulitikkuetiketti Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Rautatieläisten Kauppa Oy : tulitikkuetiketti Subject The topic of the resource tulitikut etiketit keräily elintarvikeliikkeet myymälät Description An account of the resource Rautatieläisten Kauppa oy:n tulitikkuetiketti. Keuruun liike sijaitsi Haapamäellä, ja muita liikkeitä oli mm. Jyväskylässä, Seinäjoella ja Tampereella. Rasiassa olleet tulitikut olivat hehkumattomia tulitikkuja ja ne oli valmistuttanut Kauppiaitten teollisuus oy. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Haapamäen rautatiekylän tarinat Subject The topic of the resource Haapamäki (Keuruu) rautatiet rautatieläisyys Description An account of the resource Kokoelman tekstit osallistuivat vuonna 2024 Keuruun museosäätiön ”Haapamäki – muistojen ja matkailun rautatiekylä” -Leader-hankkeen yhteydessä Suur-Keuruu-lehden järjestämään juhlavuoden kirjoituskilpailuun rautatiemuistoista. Kokoelmaan lisätty myös Haapamäki rautatiekylä aiheisia kuvia sekä haastatteluja. Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document <h4>Aluksi</h4> Isäni toimi Haapamäellä rautateillä n. vuodesta 1920 alkaen. Sitä ennen jonkin aikaa Siitamassa. Ensin vaihdemiehenä ja viimeiseksi asemamiesten esimiehenä. Siihen aikaan Haapamäellä toimi yritys, joka myi makeisia ja jäätelöä junissa neljään suuntaan Haapamäeltä. Yritys kannatti todella hyvin ja äitini kuuli siitä Kokkolassa ollessaan ja tuli myyjäksi v. 1938 ja tapasi isäni. Myyjillä oli prosenttipalkka ja tulot olivat kohtalaiset. Junat olivat täynnä, kun teitä eikä kunnon autoja ollut. Kauppiaan kotona oli usein ” juhlat kapernaumissa” ja siellä pyörähteli myös runoilija ”Opu” Koskimaa. Meillä lapsilla oli juhlaa, jos jäätelöt pääsivät vähän sulamaan. Parhaana päivänä söin lähes 40 jäätelöpuikkoa. Kauppa kävi hyvin aina vuoteen 1953, jolloin omistaja kuoli. Vielä tämän jälkeen hänen miehensä toimi työväennäyttämöllä ohjaajana osaavalla ammattitaidolla. <h4>Sota</h4> Isäni toimi sodan aikana vaihdemiehenä. Kertomansa mukaan työ oli erittäin vaativaa ja stressaavaa. Junia tuli jatkuvasti neljästä suunnasta eikä minkäänlaisia valoja saanut näkyä pommikoneitten pelossa. Vain muutamalla pienellä rysäyksellä ja vatsahaavalla kuitenkin selvittiin. Sisareni syntyi 12.11.1939 ja oli parin viikon vanha, kun ensimmäiset pommitukset Haapamäelle alkoivat. Neuvostoliiton tarkoitus oli estää junaliikenne tärkeän risteysaseman kautta. Pommituksia oli useita. Joitakin kertoja tuli ratapihalle osumia, mutta suurin tappio oli kai Asemaravintolan käymälän lentäminen taivaan tuuliin. Tilalle kyhättiin nopeasti iso riukula koska väkeä liikkui ja tarvetta oli. Myös yksi rivitalo Asematieltä tuhoutui, mutta rakennettiin heti uudestaan. Lisäksi tuhoutui muutama omakotitalo. Koneet tulivat usein idästä Jyväskylän rataa seuraten ja kun rata tekee jyrkän mutkan juuri ennen asemaa, tuli kai kiire pudottaa pommit ja aika paljon niistä meni Kapakanvuoreen, missä vieläkin näkyy paljon pommikuoppia. Myös omaan syntymäkotiini tuli sirpaleita. Pönttömuurissa on tiilipaikka missä lukee 31.12.39. Kapakanvuori on saanut nimensä siellä pidetystä salakapakasta. Tarinan mukaan siellä olisi ollut aikoinaan radanrakentajillakin jonkinlainen tukikohta. Sota-aikana siellä pidettiin salatansseja. Pommituksista hälytettiin erikoisella veturien vihellyskonsertilla ja valoja vilkuttamalla. Äitini joutui pakenemaan useita kertoja viikon vanhan lapsen kanssa pakkasessa kuusikkoon ja kuunteli kuinka konekiväärin luodit rapisivat puissa. Vielä vuosikymmeniä myöhemmin kun paikallisen laitoksen sähkön laatu aiheutti vilkkumista, tuli hänelle ensimmäiseksi mieleen pommitus. Sota-aikana asema oli jatkuvasti niin täynnä kuin mahtui. Oli rintamalle menijöitä, oli sairasjunia, oli venäläisiä sotavankeja, joskus hyvinkin kurjassa kunnossa, sekä kalustoa monen moista. Jatkosodan aikana tulivat suomalaisten lisäksi saksalaiset sotilasjunat. Siinäpä oli pikkupojille ihmettä monenlaisessa miehistössä ja kalustossa. 1980-luvulla pihaani asteli vanha romanimies ja kysyi että vieläkö veljesi asuu tässä. Ilmoitin, että on jo kuollut ja tiedustelin, miksi kysyt. Kertoi tehneensä yhdessä kiljua ja myyneensä saksalaisille sotilaille asemalla oluena. Pojilla oli poikien bisnekset. Rautateiden työvoimapula oli suuri, kun miehiä oli niin paljon sotimassa. Minunkin siskoni pääsi 17-vuotiaana töihin vaikka ikäraja oli 21. Hän kertoi minulle merkillisen tapauksen. Tullessaan töistä kovalla vesisateella hän meni katoksen alle sadetta pitämään ja huomasi siellä kuusi tuoretta veristä ruumista. Uhrit olivat tulleet kun venäläisessä vankivaunussa vangit alkoivat metelöidä ja saksalainen vartiomies heitti käsikranaatin vaunun yläluukusta sisään. Nämä on haudattu Valkeiskankaan hautaan. Jatkosodan aikaan kesäisin tuli rintamalta ruumisvaunuja. Ne olivat umpivaunuja, joissa oli kuuset nurkissa merkkinä sisällöstä. Kun vainajat tulivat kaukaa ja ilma oli helteinen, oli haju hirveä ja se tuli meillekin puolen kilometrin päähän. Joskus jopa tippui vaunun raoista keltaista visvaa. <h4>Sodan jälkeen</h4> Miehet olivat päässeet kotiin ja kylässä oli valtava elämänusko ja toivo paremmasta. Rautatieläisillä ei ollut suuren suuri palkka, mutta ”valtion leipä on kapea, mutta pitkä” niinpä pankit ja valtio uskalsivat antaa lainaa. Kymmeniä, pääasiassa rautatieläisten rakentamia rintamamiestaloja oli yhtä aikaa rakenteilla. Itsekin muistan 1950-luvun alun valtavan innon. Monenlaisia yhdistyksiä perustettiin ja koko kylä oli rautateiden varassa. Siirtoväkeä liikkui jo sodan aikana, mutta erityisesti sen jälkeen junissa. Usein karja oli matkassa ilman saattajaa. Kun lehmät huusivat lypsäjää eikä asemalla ollut muita lypsytaitoisia kuin äitini, saimme usein ämpärillisen kermaista maitoa hartaasti kaivatuksi lisäruoaksi. Pikkupojilla oli jännää kun aseita ja sotaromua oli asemalla ja vielä viimeisiä 1950-luvulla. Suomalaisia sotilasjunia kulki aina 1960- luvulle asti melko usein, kun menivät pohjoiseen ampumaharjoituksiin, siinä oli asemalla vilskettä kun muutama sata sotilasta pölähti asemalle. Pohjoisen pikajunat olivat aina täynnä. Karamellin, jäätelön ja lehtimyyjien lisäksi siellä oli usein haitaristi ja korttikänki. Välillä oli hyvinkin kansainvälisiä matkustajia, eihän silloin lennot pelanneet, niin kuin nyt, vaan matkat tehtiin junalla, tosin ykkösluokassa. Rautatieläisillä oli asuntona ”Pyrämiiti”, kylän ainoa kerrostalo Pyramidissa asukasvalinnassa oli tarkka nokkimisjärjestys osastoittain ja titteleittäin. Lisäksi oli 1900-1940 rakennettuja useita rivitaloja mm. nykyisellä Asematiellä. Nykyisin ne on saneerattu ja perustettu asunto-osakeyhtiöiksi kaikkine mukavuuksineen. Kaikissa asui neljä perhettä. Kun huusit olivat ulkorakennusten tienpuoleisessa päässä ja hoito mitä oli, oli lemu Asematiellä kesäaikaan melkomoinen. Asematietä sanottiinkin siihen aikaan haisukujaksi. Tervapuron takana oli ns. Korsukylä, siellä oli seitsemän huterasti rakennettua parakkia, joissa asui rautatieläisperheitä, kaksi kussakin. Vesi oli kantovesi ja ainoa pesupaikka oli sauna. Lämmitys tapahtui pönttömuureilla. Asukkailla oli porkkanapenkit ja kaikenlaiset viljelykset pitkin Tervapuron vartta. Nämäkin kelpasivat kun asuntopula oli niin suuri, ja muita asuntoja ei ollut ja rautatieläisten määrä lisääntyi paikkakunnalla moninkertaiseksi. Siitä se oli hyvä paikka, että aina löytyi leikkikavereita. <h4>Elämää radan varressa</h4> Meillä radan varressa asuvilla oli oma kulttuurimme juniin suhtautumisessa. Muistan useita kertoja kävelleeni Suomen vilkkainta rataa toista kilometriä ilman ongelmia, palatessani kyläpaikasta. Muhkeita mansikoita syötiin ratapenkasta, kun junien vessat olivat niitä hyvin lannoittaneet, isä kyllä oli kieltänyt. Kouluun kuljettiin jo seitsemänvuotiaana eteläpään ison vaihteen yli. Junia kyllä tuli, mutta kuunneltiin jos kiskot naksuvat, silloin piti varoa. Minulla on ensimmäiset muistot ongella käymisestä Tampereen radan aallopilla. Ongin ratapenkalta pumpulisiimalla ja ongenkarahkalla. Saaliina oli elämäni ensimmäinen ahven, ja olo mahtava. Yksi hienoimmista muistoistani on, kun sain ihan ensimmäisen oikean ongen. Vapa oli sen verran pitkä, että isä katsoi meidän paremmaksi matkustaa konduktöörivaunussa. Niinpä matkustimme ”motin” konnarivaunussa Yltiälle. Motti oli se matkustajavaunun näköinen moottorijuna. Maitokauppamme oli 1940-luvulla kuuden raiteen ylikäytävän takana ja kun siskoni lapsena haki maitoa kelkalla, isän ohje oli, että jos juna tulee, kelkka voi jäädä, kunhan itse pelastuu. Yhdellä reissulla kannu alkoi vuotaa ja siitäkös hätä. Tyttö pyysi ylikäytävän luona työskentelevää rautatieläistä viemään kannun pikaisesti kotiin ”kun setällä on pidemmät jalat ja pääsee lujempaa”. Ja taas rautateiden palvelu pelasi. Aseman eteläpäässä oli Tervanapero- niminen sivuraide. Nimi oli kai alun perin tullut tervatehtaan tervan kuormauksesta. Joskus siinä oli myös eläinvaunuja juottamassa. kerran jopa pieni tivoli eläimineen juomassa. Iltaisin oli tapana mennä ”junille” tuttuja tapaamaan ja vilskettä katselemaan. R-Kioskilta sai vielä 1960-luvulla kaikki kansainvälisetkin lehdet. Oma urani rautateillä kesti kolmisen kuukautta. Olin rataosastolla ja tein monenlaisia sekahommia. Yksi erikoisimmista oli hellekäyrän oikaiseminen. Hellekäyrä syntyi, kun kisko ei päässyt kuumalla ilmalla laajenemaan, vaan pullahti mutkalle. Käyrä rekattiin kangilla pitkälle matkalle suoraksi. Joskus oli pakko ottaa pala pois, että saatiin se mahtumaan. Pöllin vaihdossa oli tapana laittaa vuosinaula pöllin päähän, että nähtiin milloin se oli vaihdettu. Sinä kesänä naulat olivat unohtuneet. niinpä me toisen kesämiehen kanssa kaivoimme asemalla jokaisen uuden näköisen pöllin pään auki ja tarkastimme ne ja lisäsimme naulan jos uudennäköisestä pöllistä puuttui. Touhu herätti hiukan hilpeyttä junaa odottavissa matkustajissa. <h4>Koirankujeita</h4> Vaunut oli sinetöity lyijyisillä ”lommeilla” Ne putoilivat sinetin avaamisen jälkeen maahan ja niitä noukittiin asemalaiturin vierestä ja etenkin makasiinilta. Lyijyisinä ne olivat hyviä ritsoilla ampumiseen ja ongenpainoksi. Lyijyä oli helppo sulattaa ja valaa mitä osasi. Kun laittoi kiskolle junan alle. sai ongenpainolevyä valmiina. Rautateillä oli käytössä ratapommeja, jotka paukahtivat komeasti, kun pudotti kiven päälle. Alkuperäinen tarkoitus oli merkinanto junille, mutta joitakin aina onnistuttiin pihistämään ja paukuttelemaan. Käytössä VR:llä oli myös pyöreitä spriipurkkeja, joihin tekemällä sopivat reiät ja sytyttämällä se, kävi hieno tohina. Niitäkin piti pihistää ja kokeilla. 1950-luvulla oli villitys varastaa junanvaunuissa kuljetetuista traktoreista virta-avaimia. Käryhän siitä kävi syyllisille, kun omistajat kaipailivat avaimiaan. Jännää oli, kun poliisit tulivat koululle. Huimaa touhua oli, kun kymmenet koululaiset kulkivat edestakaisin junaroikkien alitse päivittäin, parhaimmillaan kai toistakymmentä roikkaa. Se oli suorin tie asemalta yhteiskouluun. Vahinkoja sattui tietääkseni vain yksi. Ensin piti katsoa, onko päässä veturi. Jos oli, niin oli kierrettävä tai rohkeimmat menivät puskureita pitkin. Jos ei, niin kyyryssä junan ali. Tampereen radan varressa vajaan kilometrin päässä asemalta oli 1940-50 luvulla kaatopaikka johon tuotiin mm. aseman ja junien siivousjätteet. Siellä oli omenankaroista alkanut matala omenapuutaimikkokin. Paikka oli meille pikkupojille kultakaivos. Ratavahti ajoi joka kerta pois, kun näki, ja olihan se melkoinen hygieniakysymys. Sitten hoksattiin kulkea metsän kautta radan sijasta ja lähtöjä ei tullut niin usein. Sieltä löytyi vaikka mitä meille muka tärkeätä. Hienointa oli erilaiset tulitikkuetiketit, joita löytyi sekä koti- että ulkomaisia. Joukossa oli arvokkaita harvinaisuuksiakin. Olympialaisten aikoihin moniin rasioihin laitettiin olympiarenkaat ja ne ovat vieläkin arvokkaampia. Minulla on edelleen jonkinmoinen kokoelma ”etskoja”. Vaihdelyhdyt toimivat karbidilla ja sitä jäi pieniä palasia vaihdeputkien roskiksiin. Sitä pihistettiin ja kun laittoi pulloon ja vettä päälle, niin kyllä posahti kivasti. <h4>Hyvä työnantaja</h4> Vielä 1950-luvulla VR oli erittäin turvallinen ja vastuullinen työnantaja. Rautatieläisen leski pääsi aina töihin, jos taloudellinen asema sitä vaati. Oma äitini jäi kolmen lapsen yksinhuoltajaksi ja sai paikan siivoojana asemalla. Viranhaltijalla olisi pitänyt olla kansakoulu käytynä, mutta kun ei ollut, haettiin erivapaus ja asia järjestyi. Täsmällisyys oli tärkeää Töistä ei sopinut myöhästyä tai pahimmassa tapauksessa junatkin myöhästyivät. Lisäksi rautatieläisillä oli vapaaliput koko perheelle ja mahdollisuus ostaa hyvää polttopuuta Vapolta. Ja kyllä me sitten matkustettiinkin! <h4>Kotona</h4> Rautatieläisperheissä oli pääsääntö, että vaimo oli kotirouvana, Jotkut kävivät kylläkin työssä, mutta kun lapsia oli yleensä 3-5, eikä päiväkoteja ollut, se oli kovin hankalaa. Pahimman asuntopulan hellitettyä oli asumistaso kohtuullisen hyvä. Tulotasokin lisineen antoi kohtuullisen, ei kylläkään kovin korkean elintason ja kun naapurillakin oli sama tulotaso, ei tarvinnut kadehtia. Kylä oli kylläkin oikea luokkayhteiskunta ammatti- ja tulorajojen rajojen mukaan jaettuna. Työvuorot olivat muistini mukaan aamu-päivä-ilta-yö-lepo-vapaa jatkuvasti kiertäen. Tämä oli joillekin hankalaa, kun olisi pitänyt nukkua päivällä ja kyllähän meillä kakaroillakin oli osasyy kun metelöimme pihassa. <h4>Hulinaa asemalla</h4> Haapamäen asema oli 1940-60 luvulla melkoinen hulinapaikka. Kansaa tuli ja meni. Joskus jonkun junayhteys ei sopinut ja silloin mentiin taksilla. Taksimatkat olivat usein hyvinkin pitkiä, jopa Ruotsiin ja Norjaan. Haapamäen matkustajia olivat ainakin Rautavaara, Helismaa, ja monet muut keikkailijat. Siihen aikaan ei keikkabusseja ollut ja keikat tehtiin junalla. Pohjoisen ja etelän pikajunat olivat niin pitkiä kuin laituriin mahtui. Myös monenmoisia salonkivaunuja liikkui. Armi Kuuselaa näytettiin kuin näyttelyesinettä. Pikajunien seisoessa asemalla äitini teki niihin pikasiivouksen ja tästä seurauksena meillä luettiin kaikkia Suomen ja maailman kirjoja ja sanomalehtiä, jotka hän otti talteen kansainvälisten matkustajien jäljiltä. Hänen työhönsä kuului myös oksennuksien siivous, Se oli hyvää tienestiä, kun sotkija maksoi 10 mk, joka oli silloin iso raha. Joskus oli ikävämpiäkin tehtäviä, kun joutui pesemään junan alle jääneen jätteitä konduktöörivaunusta. Junasta löytyi kaikkea maan ja taivaan väliltä, puujalka, lompakoita, silmälaseja laukkuja ja vaikka mitä. Omistajat kyselivät sitten löytötavarasta. Konduktöörivaunussa kuljetettiin kaikkea, minkkejä, rapuja, koiria, monenlaista rahtia ja vaikka mitä. Poliisit valvoivat joka junalla peukalot vyön alla ja putkaan lähti hyvin herkästi, varsinkin jos näkyi kirves ja pokasaha repusta ja vähänkin henki haiskahti. Näitä lentojätkiä liikkui 1950-luvulla junissa paljon. Joskus matkustaja oli niin huonossa kunnossa, että jouduttiin viemään tavarakärryllä putkaan. Haapamäellä oli myös vankikuljetuksia. Niillä vankeja siirrettiin oikeudenkäynteihin ja muihin vankiloihin. Jännää oli katsoa, kun vangit tuotiin poliisiasemalta, ja myöhemmin valkoisella pikkubussilla junalle. Matkatavaroita kuljetettiin laiturikärryillä ja postia postin kärryillä. Juhlapyhinä kärryt olivat todella täysiä. Siihen aikaan voi vielä jättää pyörän tai matkatavarat VR:n kuljetettavaksi. Asemaravintola oli lähes ympäri vuorokauden auki ja asiakkaita ja tilaa riitti. Mitään anniskeluoikeuksia ei ollut. Se oli jatkopaikka tanssien jälkeen. Siellä piti joskus istuskella yökausia. En ymmärrä miksi. Yhteiskouluun kulki koululaisia monesta eri suunnasta ja kun oli jotain juhlia tai muuta, niin eivät ehtineet kuuden junalla takaisin, vaan seuraava lähti puolenyön maissa. Se aiheutti melkoista kuhinaa veturitallin viereen pysäköidyissä tyhjissä lättähatuissa. Ne kun olivat pimeänä ja ovi saatiin kikkailemalla auki. Aseman äänet olivat niin voimakkaita, että maalta kyläilleet sukulaiset eivät saaneet nukuttua kunnolla. Minua taas häiritsi yleislakon aikaan hiljaisuus, kun junien ja halkotarhan ääniä ei kuulunut. <h4>Halkotarha ja veturitalli</h4> Veturitallissa säilytettiin ja huollettiin ja kuonattiin vetureita ja kääntövengillä niitä käännettiin tarvittavan suuntaisiksi. Joskus, kun venki oli rikki, käytiin kolmiolla kääntämässä. Kolmio oli kolmion muotoinen rata, jossa veturi ajettiin edes takaisin siten, että sen suunta muuttui. Tallilla oli tavallinen sauna ja höyrysauna. Se oli kiva kun kaikki hävisi sumuun, kun hanaa oven vieressä käänsi. Mielikuvani oli tallilta, että joka paikka oli rasvassa ja miehet mustia ja nokisia. Tallilla oli myös palojuna. Sitä tarvittiin kesäaikaan jopa useita kertoja päivässä, kun höyryveturit, varsinkin Risto lähtivät. Kipinäsade oli melkoinen ja tulipalo tiedossa. Rautateillä oli oma palokunta, joka lähti palojunalla sammuttamaan kun junasuorittaja antoi luvan. Pyykin kuivaus lähitaloissa oli kyllä aika toivotonta nokeentumisen vuoksi. Halkotarhalla oli silmänkantamattomat pinot mitä parhainta koivuhalkoa. Vapo oli erittäin tarkka laadusta ja halkojen piti olla ylivuotisia. Näitä samoja halkoja sai henkilökunta ostaa ja maksu meni tilistä ja Jussi Kajan ajeli sitten halot perille Mustallaan. Yötä päivää kuului tarhalta kolina, kun vetureihin kipattiin halkolasteja. Päivisin sirkkeli kävi jatkuvasti, kun vetureissa käytettiin puolimetristä halkoa. Turvettakin käytettiin, palaturvetta ja brikettiä. Varisseita keräiltiin radan varresta ja olivat erinomaisia hellassa, vähän liiankin kuumia. Myös kivihiiltä käytettiin vetureissa. Kivihiilipaloista saattoi löytää kasvifossiileja, kun ne halkaisi. Joskus saatiin halkotarhalta palaturpeesta murennutta murua. Tämä oli erinomaista perunamaalle. Enpä usko, että monikaan kylä oli näin upea paikka viettää lapsuuttaan. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Rautatiemuistoja Haapamäeltä Subject The topic of the resource Haapamäki (Keuruu) rautatieläiset muistot muistelu kokemuskerronta perheet lapsuus työ sota-aika 1940-luku 1950-luku 1960-luku Creator An entity primarily responsible for making the resource Heinonen, Tuomas Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun museo Date Created Date of creation of the resource. 2024 Description An account of the resource Tuomas Heinonen muistelee lapsuuttaan Haapamäen rautatieläiskylässä. Osa jutuista on kuultu perheeltä. Perheen isä ja äiti olivat molemmat rautatieläisiä. Pääosa näistä muisteloista on 1940-60-luvuilta. Teksti osallistui vuonna 2024 Keuruun museosäätiön ”Haapamäki – muistojen ja matkailun rautatiekylä” -Leader-hankkeen yhteydessä Suur-Keuruu-lehden järjestämään juhlavuoden kirjoituskilpailuun rautatiemuistoista. https://keuruunveraja.fi/files/original/e9c9e6354d80e2ca72b00e2928f0160f.jpg b834386db4b21ff0bd23872ab249f721 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Aarne Forsmanin kuvakokoelma Still Image A static visual representation. Examples include paintings, drawings, graphic designs, plans and maps. Recommended best practice is to assign the type Text to images of textual materials. Original Format The type of object, such as painting, sculpture, paper, photo, and additional data Postikortti Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Rautatievirkamies perheineen asuntonsa edessä Keuruulla Subject The topic of the resource Keuruu rautatieläiset rautatievirkamiehet kirkonkylät Description An account of the resource Hieman kauempaa otetussa mustavalkoisessa kuvassa näkyy hirsirakenteinen talo ja perhe sen kuistilla. Creator An entity primarily responsible for making the resource Kuva: Aarne Forsman Source A related resource from which the described resource is derived Keuruun museo / Mano Forsmanin lahjoituskokoelma Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun museo Date A point or period of time associated with an event in the lifecycle of the resource 1910-luku Rights Holder A person or organization owning or managing rights over the resource. Keuruun museo https://keuruunveraja.fi/files/original/b668a22d09492f039ddde0189913e812.jpg 6e71812457ca86473997a0de9ad9efc1 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Raimo Varpulan kokoelma Description An account of the resource Kokoelmassa on digitoituna Raimo Varpulan Keurusseutua käsitteleviä keräilykokoelmia mm. postitoiminnasta, postikorteista ja tulitikkuetiketeistä sekä hänen keuruulaisista tapahtumista ottamiaan valokuvia. Kokoelmat ulottuvat 1800-luvun loppupuolelta 1980-luvulle. Creator An entity primarily responsible for making the resource Varpula, Raimo Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Still Image A static visual representation. Examples include paintings, drawings, graphic designs, plans and maps. Recommended best practice is to assign the type Text to images of textual materials. Original Format The type of object, such as painting, sculpture, paper, photo, and additional data Tulitikkuetiketti Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Reino Hoikkalan tulitikkuetiketti Subject The topic of the resource etiketit tulitikut keräily myymälät Description An account of the resource Reino Hoikkalan kauppaliike sijaitsi Keuruun keskustassa. Etiketissä mainostetaan, että kaupasta voi ostaa muun muassa ruokaa, siirtomaatavaroita, tekstiilejä sekä kotitalouskoneita ja Homelite-moottorisahoja. Hoikkalan kaupan rakennus on purettu, mutta sen entistä sijaintipaikkaa sanotaan yhä Hoikkalan risteykseksi. Provenance A statement of any changes in ownership and custody of the resource since its creation that are significant for its authenticity, integrity, and interpretation. The statement may include a description of any changes successive custodians made to the resource. Raimo Varpulan kokoelma Contributor An entity responsible for making contributions to the resource Valokuva: Saarimäki, Satu https://keuruunveraja.fi/files/original/30d0bd54f71059da8d4d3ad585995b44.jpg 3f7dc5b8e2dd3ba4934d32bf1d160858 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Keuruun maatalousseuran kuvakokoelma Subject The topic of the resource kylät maatalous Description An account of the resource Maatalousteknikko Oiva Kamppi toimi Keurusseudulla maatalousneuvojana 1950-1960 -luvuilla. Työnsä ohessa hän kulki kameran kanssa pitkin Keuruun kyliä. Tässä kokoelmassa on hänen ottamiaan kuvia näiltä matkoilta sekä reprokuvia, joita hän kuvasi asiakkaittensa kotialbumeista maatiloilla käydessään. Tuoreimmat kuvat ovat Kampin seuraajien, Pekka Mennalan ja Markku Kuuselan ottamia. Kuvat on saatu lahjoituksena Keuruun maatalousseura ry:ltä kaupunginkirjaston kotiseutukokoelmaan. Mikäli tiedät kertoa kuvista lisää, toivomme sinun ilmoittavan niistä meille sivustolla olevan Ota yhteyttä -painikkeen kautta. Still Image A static visual representation. Examples include paintings, drawings, graphic designs, plans and maps. Recommended best practice is to assign the type Text to images of textual materials. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Retkeläiset navetan edustalla Subject The topic of the resource maatalous maatalousneuvonta linja-autot Keski-Suomi 1960-luku Keuruu Description An account of the resource Vanhassa värikuvassa iso joukko miehiä seisoo kehässä navetan edessä kuunnellen yhtä heistä. Suurin osa miehistä on paitahihasillaan. Kuvan oikeassa laidassa seisoo punakeltainen linja-auto, joka on tunnistettu Jyväskylän liikenteen autoksi (sarjanumero 6, rekisterinumero XL-204). Navetan seinustalla on maitoastioita kuivumassa hyllyssä. Linja-auton mallin ja henkilöiden vaatetuksen perusteella kuva lienee 1960-luvulta, mutta tarkemmat tiedot kuvauspaikasta, henkilöistä ja ajoituksesta puuttuvat. Creator An entity primarily responsible for making the resource Kamppi, Oiva Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto https://keuruunveraja.fi/files/original/32ea771a1d5c8d95b247e9d8af34a67b.pdf dfcd5257b4d3003b8294cc03d737a313 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Tuomo Ilomäen tekstejä Kaiun korva -lehdestä Subject The topic of the resource muistelmat lapsuus Jukojärvi (Keuruu : kylä) Description An account of the resource Tuomo Ilomäen lyhyitä tarinoita lapsuudesta Keuruun Jukojärven Mantelassa. Tekstit on aiemmin julkaistu Kaiun Korva -lehdessä vuosina 2001-2012 sekä Ilomäen omakustanneteoksessa Kuin valkeat käärmeet (2013). Tuomo Ilomäki syntyi Keuruun Jukojärven Mantelassa vuonna 1939 talvisodan kynnyksellä. Perhe muutti vuonna 1950 Jämsään, jossa Ilomäki aloitti oppikoulun Jämsän yhteiskoulussa ja myöhemmin kirjoitti sieltä myös ylioppilaaksi. Aikuisikänsä Tuomo Ilomäki on asunut Espoossa ja ollut yhteiskunnallisesti aktiivinen mm. työssään sähköalalla sekä urheiluseuratoiminnassa. Hän itse kertoo Kuin valkeat käärmeet -kirjan saatesanoissa (s. 6): "Kirjoituskokoelman tarkoituksena on kertoa nuoremmille polville, millaista on ollut maalaiselämä Keski-Suomessa 1940-luvulla alle kymmenvuotiaan pojan kokemana." Creator An entity primarily responsible for making the resource Ilomäki, Tuomo Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Rights Information about rights held in and over the resource Tekstit julkaistaan Keuruun Veräjässä oikeudenhaltijan luvalla. Date A point or period of time associated with an event in the lifecycle of the resource 2001-2012 Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Riihenpölyä Mantelasta Subject The topic of the resource Keuruu -- Jukojärvi maataloustyö viljankorjuu ruis riihet muistelmat lapsuus 1940-luku Description An account of the resource Kirjoittaja kertoo rukiin korjuusta ja puinnista lapsuuskodissaan Jukojärven Mantelassa. Tarina on alun perin julkaistu Kaiun korva -lehden numerossa 6 (2002). Creator An entity primarily responsible for making the resource Ilomäki, Tuomo Source A related resource from which the described resource is derived Kaiun korva : Jukojärven kylälehti. Nro 6 : syyskuu 2002. Ilomäki Tuomo, Kuin valkeat käärmeet. Espoo : Tuomo Ilomäki, 2013. Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Relation A related resource Teksti on julkaistu oikeudenhaltijan luvalla. Format The file format, physical medium, or dimensions of the resource pdf Date Created Date of creation of the resource. 2002 https://keuruunveraja.fi/files/original/e8ccd54e0588e85028f90f3f063a4d5e.pdf d7a34c59897b0f346abcb30ed5b6a2db https://keuruunveraja.fi/files/original/9ea9c7551d3e2792f227f4c442c43f48.jpg 3220955b8e86182ea99483ceab66c36c https://keuruunveraja.fi/files/original/4417d65a9f24f3574de3e1f1ec5b4e54.jpg 5af3d937ceacedf729d14ae6abb269d7 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Henkilögalleria Description An account of the resource Kokoelmassa on pienoiselämäkertoja keuruulaisista merkkihenkilöistä. Henkilö Elinvuodet Syntymä- ja kuolinvuosi 1835-1903 Biografia Lyhyt kuvaus henkilön elämästä ja teoista Juho Riihimäki oli talonpoika ja valtiopäivämies Asunnan kylältä. Hän toimi talonpoikaissäädyn edustajan kahdeksilla valtiopäivillä vv. 1867-1899. Lisäksi hän oli vahva paikkakunnan kehittäjä Keurusseudulla. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Riihimäki, Juho Subject The topic of the resource Keuruu--Asunta talonpojat valtiopäivämiehet kirkko Creator An entity primarily responsible for making the resource Riihimäki, Lea Vesterinen, Liisa Source A related resource from which the described resource is derived Riihimäki, Lea 2004. Talonpoika ja valtiopäivämies Juho Riihimäki. Keuruskopio 2004. Description An account of the resource Esitelmä Keuruun kansalaisopistossa 26.9.2017 luentosarjassa Miehiä ja naisia teiden nimien takana. https://keuruunveraja.fi/files/original/916f327ea38cbecb8071d13ba4362e29.jpg c4dee347e8bc889c66dcdbb7f61a67e2 https://keuruunveraja.fi/files/original/398263f8045fa8e162f88b48374e6ab5.tif 37022336e9e564f0a370fce11d431c09 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Yritysten tarinoita Description An account of the resource Kokoelma sisältää keuruulaisia tarinoita yritysmaailmasta. Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Subject The topic of the resource Keuruu kirkonkylät yritykset yrittäjät Artikkeli Teeemateksti jostakin aiheesta. Tätä aineistotyyppiä voi käyttää aina kun tekstin muoto ei vaadi muuta. Mistä on kyse? Tähän kenttään artikkelin teksti jäsennettynä tarpeen mukaan. Tuli, joka ei sammu Kauan sitten, Riihiahon tilan torpassa asui vanha mies. Uni, jonka hän eräänä yönä näki, oli sen verran erikoinen, että se on kulkeutunut sukupolvien saatossa eteenpäin. Ukko näet näki unta, että Pukkiniemessä paloi tuli, joka ei sammunut. Unensa hän kertoi kyläläisille ja sitä ihmeteltiin porukalla; tuli, joka ei sammu? Samoihin aikoihin Riihiahon tilalla elettiin kovia vuosia. Vanha sukutila, jonka viirissä lukee peräti 1586, oli menettänyt isännän. Taavetti-isäntä ei muutenkaan ollut niitä ahkerimpia tilanhoidossa, ja nyt, isännän kuoltua parhaassa iässään, olivat asiat surkealla tolalla. Alaikäisiä lapsia jäi yhdeksän Henriikka-emännän hoidettavaksi. Vanhin lapsista, Lyydia, oli vasta yksitoistavuotias. Taloon määrättiin pehtoori huolehtimaan tilan asioista. Vaissin tilan isäntä, Paavali, näki naapurinsa pelottavan tulevaisuuden ilman jämäkkää isäntää. Hän ryhtyi puhemieheksi Mäntän talon Juho- nimisen pojan ja Lyydian välille. Mäntän talo oli nykyisen Mäntän kaupungin alueella, kosken varrella, ja toimi siinä postina ja majatalona. Serlachiuksen ostettua maat ja koskioikeudet, ei talon pojalla ollut enää tulevaisuutta oman kotinsa isäntänä. Näin saatiin Riihiahon tilalle riuska isäntä. Ei siinä paljon Lyydian mielipidettä kyselty. Hän oli vasta seitsemäntoistavuotias ja vieras sulhasmies lähenteli neljääkymmentä. Häiden jälkeen Lyydia karkasi naapuriin Kellolaan eikä suostunut tulemaan kotiin. Aikansa mietittyään Juho lähetti nuorikolleen lempeän sanan: ”Jos et sinä minusta välitä, niin voin minä mennä takaisin Mänttäänkin.” Niin Lyydia palasi leppyneenä takaisin kotiin ja avioliitosta kehkeytyi varsin onnellinen. Juhon ja Lyydian unelma Juholla ja Lyydialla oli kova työ saada tilanhoito mallilleen. Samalla kuitenkin Juhoa painoi eräs tärkeä asia. Mäntässä asuessaan hän oli saanut käydä koulua, jonka Serlachius oli paperitehtaan myötä perustanut. Nyt Juho näki, että omalla kylällä ei ollut koulua. Yhdessä Lyydian kanssa he ottivat koulun sydämenasiakseen. Lupa koulun pitämiseen heltisi Keisarilliselta Senaatilta vuonna 1903. Ensimmäiset vuodet koulua käytiin Riihiahon tuvassa ja kun lapsia alkoi olla tupa pullollaan, oli aika rakentaa koulurakennus. Juho ja Lyydia vuokrasivat kunnalle koulun paikan Riihijärven rannalta, Pukkiniemeen päättyvältä Pukkiharjulta. Koulua alettiin rakentaa 1907 ja lopullisesti se valmistui 1909. Pukkiniemeen syttyi valistuksen tuli, jota monet uutterat kansankynttilät ruokkivat. Enimmillään oppilaita oli tässä kyläkoulussa noin kahdeksankymmentä. Juho ja Lyydia eivät pitäneet tarpeellisena periä vuokraa koulun tontista ja niin se siirtyi Keuruun kunnan omistukseen. Koulun tarina kesti yhdeksänkymmentä vuotta. Lopulta lasten määrä kylällä väheni ja koulun pito lopetettiin 1993. Keuruun kunta laittoi koulun myyntiin. Koulusta Majataloksi Riihiahon tilaa olivat isännöineet jo parikymmentä vuotta Anri ja Tuomo Riihonen. He olivat seuranneet koulun hiipumista jo vuosia. Myynti-ilmoituksen tultua isäntäpari laittoi tarjouksen ja näin koulu tontteineen ja rakennuksineen palasi takaisin kotiin. Mutta miten nyt kävisi tulen, joka ei sammu? Heti alkuun löytyi kyselijöitä, jotka tarvitsivat kesällä tilaa lastenleirien pitoa varten. Leiritoimintaa varten koulun nimeksi laitettiin Riihon leirikeskus. Pikaisella remontilla saatiin käyttöön lisää majoitustilaa ja jo seuraavana kesänä leirikeskus palveli lastenleirejä. Leirikeskustoimintaa pyöritettiin maatilan ohella sivuelinkeinona kuutisen vuotta, kunnes tilalla tehtiin sukupolvenvaihdos. Anrin ja Tuomon poika Janne lähti karjatilan jatkajaksi ja vanhempi pari lähti viettämään eläkepäiviään Riihon koululle. Laakereilleen vanha pari ei jäänyt lepäämään, vaan nyt sivuelinkeinosta tulikin täysipäiväinen työ. Riihiahossa oltiin totuttu siihen, että kotona asui muitakin kuin oma perhe. Anri ja Tuomo laskivat kerran, että heidän kotonaan asui yli 125 vierasta ihmistä sinä aikana, kun he olivat tilan isäntä ja emäntä. Muuttaminen leirikeskukseen ei juuri muuttanut heidän elämäntapaansa. Vieraita vain alkoi olla enemmän. Anri oli tottunut jo Riihiahossa kokkaamaan isolle porukalle, mutta nyt emännöinti sai uudet mittasuhteet. Rippileiri tarvitsee ruokaa viidesti päivässä. Se tarkoittaa 175 ateriaa päivässä. Ja kun omaa väkeä on saapuvilla kymmenkunta joka aterialla, se nostaa aterioiden määrän 225:een päivässä! Vuonna 2011 rakennettiin lisää majoitustilaa. Piharakennus peruskorjattiin ja laajennettiin ja näin saatiin 19 vuodepaikkaa vessoineen ja suihkuineen lisää. Samalla Anrin ja Tuomon tytär perheineen remontoi itselleen Rantatuvan alakerran huoneiston, sillä he olivat työssä mukana lomilla ja vapaa-aikoina. Uusi sukupolvi ottaa paikkansa ketjussa Vuodesta 2015 Riihon leirikeskus on toiminut virallisesti perheyrityksenä. Anrin ja Tuomon tytär Anna Maria yhdessä puolisonsa Mikon kanssa ovat nyt virallisesti mukana yritystoiminnassa. Syksyllä 2017 otettiin uusi nimikin käyttöön. Riihon Majatalo kuvaa nykyistä vieraanvaraisuutta ja toimintaa paremmin. Koulun perustajat Juho ja Lyydia katselevat huisketta ruokasalin seinältä. Muotokuvissaan he näyttävät tyyniltä ja arvokkailta. Mutta luulen, että he sisimmässään hymyilevät tyytyväisinä. Koulu opettajineen ohjasi lapsia heidän kasvaessaan. Koulun päätyttyä leirikeskus halusi omalta osaltaan olla antamassa lapsille ja nuorille eväitä elämään. Nyt vieraita, aikuisia ja lapsia, palvelee Majatalo, jonka nimi kuvaa Juhon lapsuudenkodinkin ilmapiiriä. Majatalon väki suuntaa katseensa luottavaisesti tulevaisuuteen ja lupaa vierailleen palvelua lämmöllä ja rakkaudella. Juho ja Lyydia saavat tyytyväisinä levätä. Onhan nyt jo neljäs sukupolvi hoitamassa tulta, joka ei sammu. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Riihon Majatalo - kyläkoulusta kaikki alkoi Subject The topic of the resource Keuruu Keuruu -- Riiho yritykset maatilat majatalot Creator An entity primarily responsible for making the resource Siljander, Anna Maria Source A related resource from which the described resource is derived https://www.riihonmajatalo.fi/ Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Linkkejä muualle Subject The topic of the resource www-sivustot elektroniset julkaisut Description An account of the resource Muualla netissä olevia artikkeleita, sivuja ja sivustoja, jotka liittyvät keuruulaiseen kulttuuriperintöön. Hyperlink A link, or reference, to another resource on the Internet. URL https://www.riihonmajatalo.fi/tuli-joka-ei-sammu/ Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Riihon Majatalon tarinaa Subject The topic of the resource kyläkoulut leirikeskukset maaseutuelinkeinot maatilat Riiho Keuruu -- Haapamäki Description An account of the resource Entisen Riihon koulun, nykyisen Riihon majatalon tarinaa yrittäjien kirjoittamassa blogissa. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Keurusseudun lottien toimintaa Subject The topic of the resource Keuruu lotat maanpuolustus 1920-1944 maanpuolustusjärjestöt Description An account of the resource Kokoelmassa on Keurusseudun lottien muistelmia sota-ajalta ja tietoja järjestön alkuaikojen toiminnasta. Aineistot kokosi Keuruun maanpuolustusnaiset. Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document Sukuni on Karjalasta kotoisin, mutta perhe muutti ennen sotia Jämsänkoskelle. Äiti oli lottatoiminnassa mukana ja hänen rinnallaan aloitin varusjaoston lottien apuna välirauhan aikaan vuonna 1941. Järjestimme varusvarastolla pestyjä alusvaatteita koon mukaan ja autoimme monissa kotirintaman töissä. Liikennekannalle alkaessa siirryin suojeluskunnan varastolle kirjuriksi. Helsingin Sofianlehdon lastenkodista evakuoitiin lapsia Jämsänkoskelle ja heidän mukanaan tuli vain kaksi hoitajaa, joten meidän nuorten apua tarvittiin näiden 3 - 5 vuoden ikäisten lasten hoitamisessa. Vuonna 1941 kesällä liityin Lotta-Svärdiin, kuusitoistavuotiaana, vasta syksyllä täytin virallisen lottiin liittymisiän 17 vuotta. Minut koulutettiin toimisto- ja viestilotaksi, opimme titaamaankin eli morsettamaan. Hyvän käsialani perusteella minut valittiin varusjaoston kirjuriksi. Sain työmääräyksen Sotasairaala 53:n Helsinkiin ja siellä toimin toimistolottana vuoden ajan. Komentaja oli kuulemma hermostunut minut nähdessään ja sanonut, mitä varten tänne noita lapsia lähetetään! Jouduin sitten angiinan jälkeen nielurisaleikkaukseen ja sain sairauslomaa. Mutta sairauslomani vielä kestäessä, sain komennuksen Sotasairaala 30:n jaostosairaalaan, joka perustettiin rintamalla puhjenneen keltatautiepidemian vuoksi Jyväskylä maalaiskunnan Palokan vanhainkotiin. Vuonna 1944 olin Helsingissä I sotasairaalan esikunnassa, joka toimi Diakonissalaitoksen tiloissa, kunnes sen tilat otettiin sairaalakäyttöön. Sitten esikunta siirrettiin Sokeiden kouluun, josta opetustoiminta oli sodan takia lopetettu. Sotasairaalan esikunta välitti sen alueella olleen 13 jaoston kunkin päivän tiedot eteenpäin, jotta sairaalapaikat ja kuljetukset eri puolille saatiin hoidetuksi. Minun kunnia-asianani oli saada tiedot määräajassa perille. Kun varsinaisia viestilottia oli vähän, olimme me toimistolotatkin öisin päivätyömme lisäksi puhelinkeskuksessa valvomassa. Sodan päätyttyä, mutta Lapin sodan jatkuessa, sotasairaalat muutettiin sotavammasairaaloiksi. Rauhan tultua Leningradin läheltä leiriltä palautettiin suomalaisia sotavankeja, heidät sijoitettiin alkuun Hangon lähelle perustettuun karanteenisairaalaan tartuntavaarojen takia. Muistan, ettei heiltä saanut kysyä mitään vankiajastaan, olivat niin järkyttyneitä. Helsingin sotavammasairaalaan tuli Lapin sodastakin vammautuneita. Vaikka lottajärjestö lakkautettiin, työ sairaaloissa jatkui. Olin työssä siellä, -sotainvalidien, varsinkin proteesia odottavien potilaiden lomapapereiden ja – litteroiden kirjoittamista olin järjestämässä vuoteen 1947 saakka. Sen jälkeen oli mietittävä elämän jatkumista ja kun sain kutsun Rovaniemelle, lähdin sinne ja sieltä löytyi mieheni. Muutimme hänen kanssaan eri varuskuntapaikkakunnille ja 1950-luvulla tulimme Keuruun Kalettomalle. Kalettomalla totesin lottakokemuksestani olevan vieläkin hyötyä, kun pystyin ottamaan vastaan mieheni virkapuheluita ja välittämään niitä. Kalettoman varikko oli tiivis yhteisö, lapsetkin sanoivat olevansa kotoisin Kalettomalta, ei Keuruulta. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Riitta Salonen muistelee Subject The topic of the resource Jämsänkoski lotat sota-aika maanpuolustusjärjestöt jatkosota Lapin sota sotasairaalat Helsinki 1940-luku Kaleton (Keuruu) muistelu kokemuskerronta viestintä teknisen toteutustavan mukaan Description An account of the resource Riitta Salonen muistelee sodan aikaisia tehtäviään toimisto- ja viestintälottana. Creator An entity primarily responsible for making the resource Salonen, Riitta Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Date Created Date of creation of the resource. 2019 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Haapamäen muistelupiiri Description An account of the resource Keuruun Kansalaisopiston Haapamäen muistelupiiri muistelee kokoontumisissaan Haapamäen menneisyyttä, ihmisiä ja tapahtumia. Osa muistoista kirjoitetaan tekstiksi ja julkaistaan. Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document 1940-ja 1950-luvuilla Haapamäellä syntyi paljon lapsia. Kun pappi saatiin johonkin taloon kastamaan lasta, saatettiin kastaa monta, eri perheiden lasta kerralla. Sitten kastetut saattoivat aikuisen sanoa, että heidät on samalla vedellä kastettu. Kotona järjestetyn kastetilaisuuden yhteydessä saattoi olla myös koko kylän hartaushetki. Varsinaisia kastejuhlia ei useinkaan pidetty. Lapset saatettiin kastaa myös jumalanpalveluksen jälkeen. Paikkana oli vanha yhteiskoulu ja myöhemmin oma Haapamäen kirkko. <h3>Rippikoulusta kohti aikuisuutta</h3> Rippikoulun käyminen oli tärkeä rajapyykki nuoren elämässä. Rippikoulu käytiin, enemmän tai vähemmän innostuneesti, mutta kuitenkin pois päiväjärjestyksestä. 1950–1960-luvulla rippikoulua piti käydä pitkään, talvisaikaan vielä monta tuntia koulupäivän päälle, ja vielä usean viikon ajan. Koska konfirmaatiopäivänä piti olla 15-vuotias, syksyllä syntyneet kävivät rippikoulun vasta seuraavana vuonna. Sellaistakin muisteltiin, että saattoipa rippikoulussa oppia muutakin, kuten tupakoimaan. Kerran pastori Nurminen yllätti rippikouluaikana pojat tupakalta ja tokaisi: ” Ne jotka tienaa itse tupakkarahansa, saa jäädä.” Ja kyllähän sinne joku jäikin. Pöyhölän entisessä pappilassa järjestettiin kesäaikaan rippikouluja. Pappila oli myyty jo 1920-luvullla Suomen Nuorten Kristilliselle Liitolle, joka myös järjesti rippileirit. Konfirmaatio oli Keuruun vanhassa kirkossa. Tytöt pukeutuivat valkoisiin, ja 1960-luvun suosikkiasuna oli teryleenistä valmistettu vekkihame. Muodikasta hametta pidettiin myöhemmin ahkerasti arkikäytössä. 1960-luvun lopulla käytiin päivärippikoulua kesällä. Se kesti kaksi viikkoa. Myöhemmin tuli Pihlajaveden Leirisaaresta rippileirien pitopaikka. Haapamäen rippikoululaiset pääsivät ripille Keuruun uudessa kirkossa, kunnes oman kirkon valmistumisen jälkeen vuonna 1953 rippikirkko oli tietysti oma Haapamäen kirkko. Ensimmäiset rippilapset pääsivät ripille Haapamäellä helmikuussa 1954. Kirjoittamaton, mutta tunnettu sääntö oli, että tansseihin ei saanut mennä, ennen kuin rippikoulu oli käyty. Kesällä lavatanssit tietysti kiinnostivat rippikoululaisia. 1960-luvulla varsinkin Riihon maamiesseurantalolla pidetyt tanssit kiinnostivat. Tanssit järjesti Haapamäen Pallo-Pojat. Väkeä oli niin paljon, että kaikki eivät mahtuneet tanssimaan sisälle, vaan tanssivat ulkona. Tansseissa tapahtui kaikkea jännittävää, kuten kolholaisten ja haapamäkisten välisiä tappeluita. Huhu kertoo, että kerran seurakunnan kanttori löysi pari rippikoululaista tansseista. Kanttorin halkosavottaan osallistuminen riitti pitämään asian salassa papilta. Rippilapset saattoivat saada konfirmaatiopäivänä lahjoja, mutta tavallista se ei ollut. Rippikoululaistytöt ihastelivat Julkun kultasepänliikkeen ikkunassa esillä olevia sormuksia ja koruja, ja haaveilivat saavansa niitä lahjaksi. Joskus haluttu koru ostettiin itse omilla metsänistutustienesteillä. Valkeana valheena saattoi suusta päästä, että koru olikin saatu rippipäivän lahjana kummilta. Muita kukkia kuin tulppaaneja ei ollut ainakaan talven rippikoululaisille saatavilla. Talvella ripille päässeet tytöt pukeutuivat mustiin mekkoihin. Kankaista oli 1950-luvulla vielä pulaa, eikä kaikilla ollut niihin varaakaan. Vielä tänäkin päivänä on tallessa rippimekko, joka on tehty kelloliike Julkun näyteikkunan esittelysametista. Sen luovutti omistajapariskunta ystävällisesti perheen lapsenhoitajana toimineelle tytölle käyttöön. Säännöstelyaikana ripille pääsevälle tytölle anottiin kenkienostolupaa Kansanhuollosta. Tulihan se lupa, mutta monoihin. Vaadittiin luovaa ajattelua ja hiukan Mustan pörssin kauppoja, että juhlakengät olivat lopulta tytöllä rippipäivänä jalassa. <h3>Haapamäen oma pappi</h3> Haapamäen ensimmäinen kappalainen oli Reino Nurminen. Hän oli Haapamäen Yhteiskoulun kasvatti ja rautatieläisen poika. Hän asui Haapamäellä ja oli Keuruun seurakunnassa virallisena apulaisena vuodesta 1946. Hän oli Keuruun kappalaisena Haapamäellä vuosina 1953–1972. Seurakunta osti Keuruun viralliselle apulaiselle talon Haapamäeltä 1940-luvun lopussa. Kappalaiselle rakennettiin Haapamäelle pappila vuonna 1961. Nurminen oli suvaitsevainen ja sovitteleva, ja siten sopiva risteysasemakylään, jossa oli paljon erilaista, ympäri Suomea töihin tullutta väkeä. Nurminen liikkui paikasta toiseen polkupyörällä. Tanssia hän ei hyväksynyt, vaan se oli hänen mielestään syntiä. Nurminen toimi myös Haapamäen yhteiskoulussa uskonnon opettajana vuosina 1955–58. <h3>Aamuhartauksien kasvattamat</h3> Haapamäen yhteiskoululaisille on jäänyt uskonnollisesta kasvatuksesta mieleen päivittäiset klo 11.00 rukoukset eli aamuhartaudet. Kaikki oppilaat koottiin eteiseen suoriin parijonoihin, ja ohjattiin luokittain saliin. Käskynä saattoi tulla, että kaikki ilmeet pois naamalta! Virsikirja piti olla mukana. Joku olikin irrottanut virsikirjastaan kannet, jotta saattoi antaa ne virsikirjan unohtaneelle ystävälle. Opettajat olivat vuoropäivinä vastuussa hartaudenpidosta. Toiset puhuivat lyhyemmin ja toiset pidempään, toiset niinkin pitkään, että joku oppilaista jo pyörtyi. Olihan mahdollisesta aamupalasta jo aikaa ja ruokatunti vasta tulossa. Kaikenlaista keksittiin viihdyttämään hartaushetkeä. Joskus keksittiin pistellä edessä seisovia nuppineuloilla. Kerran joku keksi niistää oikein lujaa, ja siinä olikin muilla oppilailla naurussa pidättämistä. Rehtorin puhutteluahan niistäjälle seurasi, mutta ei pelkästä niistämisestä voinut rangaistusta antaa. Hartaushetket olivat mieleenpainuvia tilaisuuksia. Urkuharmonin johdolla opittiin virsiä ja satojen oppilaiden kokoontumisissa oli omanlaisensa tunnelma. Joulun aikaan sali oli koristeltu tunnelmallisesti pumpulipallonauhoin. Hoosiannaa veisattiin niin, että salin katto tuntui nousevan ilmaan. Yhteiskoululaiset ja heidän käytöksensä olivat yhteisön tarkkailun alla. Kiroilua ei sallittu koulussa, eikä edes vapaa-ajalla. Jos Yhteiskoulun opettaja kuuli oppilaan kiroilua koulumatkalla, pääsi tämä varmasti jälki-istuntoon. Tupakointi oli kielletty kouluaikana, mutta ulkohuussista taisi usein leijailla tupakan hajua. Lähteet: Suur-Keuruun sanomat 24.10.1953 Aunola, Arto 1986: 40 vuotta jalkapallon hyväksi Haapamäellä. Keuruu: Keurusprint. Karttunen, Saara 1978: Keuruun seurakunnan elämää 1628–1978. Vihola, Teppo 1982: Yksityisestä oppikoulusta kunnalliseksi lukioksi : Haapamäen oppikoulun vaiheita 75 vuoden ajalta. Keuruu : Keurusprint. Vihola, Teppo 1986: Vanhan Ruoveden historia. 3:3:2, Keuruun ja Pihlajaveden historia 1918–1969. Keuruu : Keuruun ja Pihlajaveden historiatoimikunta. Ritokangas, Kalle ja Järviö, Jouko K. toim. 1957: 50-vuotias Haapamäen yhteiskoulu : muistojulkaisu koulun vaiheista 1907-1957. Keuruu : Otava. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Rippikoulua ja aamuhartauksia Subject The topic of the resource Haapamäki (Keuruu) rautatieläiset yhteiskoulut rippikoulu nuoret Nurminen, Reino papit 1950-luku 1960-luku tanssilavat Description An account of the resource Tekstissä kerrotaan haapamäkisen nuorison rippikoulunkäynnistä ja yhteiskoululaisten elämästä 1950-1960-luvuilla. Creator An entity primarily responsible for making the resource Haapamäen muistelupiiri Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Date Created Date of creation of the resource. 2024 https://keuruunveraja.fi/files/original/dca039cef2fba5ff5d91cc31c90b037e.jpg a743ee2cd52ac55e329281e5ece09f13 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Muistoja ja dokumentteja entisajan elämästä Description An account of the resource Tässä kokoelmassa on yksityishenkilöiltä käyttöön saatuja muistelutekstejä ja aikalaisdokumentteja, kuten kirjeitä ja kouluaineita. Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document Villalapaset ovat perinteiset käsineet arkeen ja juhlaan. Itse kehrätystä langasta kudotut, kirjotut lapaset olivat myös arvokas lahja. Kansallismuseon kokoelmista löytyy perinteiset keuruulaiset lapaset, joiden tekijäksi mainitaan Iina Jokinen Haapamäeltä. Lapasissa on harmaalla pohjalla riveittäin mustia ja punaisia tasavartisia ristejä. Rannekkeessa on mustia pystyraitoja. Punainen oli perinteisissä käsitöissä suojaava väri. Myös ristikuviolla ajateltiin olevan suojaavaa merkitystä. Lapaset tulivat Kansallismuseon kokoelmiin Suomalaisen Marttaliiton käsinenäyttelyn jälkeen. Näyttely pidettiin Helsingissä maaliskuussa 1929. Näyttelyn tarkoituksena oli esitellä vanhoja käsinemalleja ja elvyttää niiden valmistusta. Näyttelyssä kolmannella palkinnolla palkittu Iina Jokinen oli kertonut, että kotona kehrätystä langasta kudottujen lapasten malli oli perua hänen isoäidiltään. Ristikuvioituja keuruulaisia lapasia lienee siis käytetty jo 1800-luvulla. Ristikuvioidun keuruulaisen lapasen ohje on mukana Osakeyhtiö Neoviuksen vuonna 1950 julkaistussa Lapasia ja sormikkaita museon kätköistä –julkaisussa. Siinä se on esitelty lyhytvartisena miesten lapasena. Suu oli tehty lyhyeksi nahkaisten rukkasten mallin mukaan. Kintaan ohje sovellettuna tämän päivän tarpeisiin on julkaistu myös Anna-Karoliina Tetrin neulekirjassa Perinteiset lapaset. Myös valkopohjaiset sinisellä kuvioidut lapaset on esitelty Neoviuksen ohjekirjassa vanhoiksi keuruulaisiksi naisten lapasiksi. Ne on koristeltu runsaasti sinisillä pienillä kirjokuvioilla ja polveilevilla viivoilla. Myös nämä lapaset otettiin Kansallismuseon kokoelmiin Marttaliiton käsinenäyttelyn jälkeen. Lapasten tekijä on haapamäkinen Eeva Ilmonen. Lähteet: Lapasten, kintaiden ja sormikkaiden näyttely ja kilpailu. Emäntälehti: Martta-yhdistyksen äänenkannattaja. Nro 12/1928 s. 40. Marttojen käsinenäyttely. Emäntälehti: Martta-yhdistyksen äänenkannattaja nro 4/1929 s. 116–118. Torppa, Lempi 1950: Lapasia ja sormikkaita museon kätköistä. Helsinki: Neovius. Tetri, Anna-Karoliina 2014: Perinteiset lapaset. Vantaa: Moreeni. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Ristejä ja polveilevia viivoja. Keuruulaiset lapaset. Subject The topic of the resource Keuruu lapaset kintaat käsityö (toiminta) kirjoneuleet Jokinen, Iina käsityömallit asusteet neulonta Haapamäki Ilmonen, Eeva Description An account of the resource Tekstissä kerrotaan perinteisistä keuruulaisista lapasmalleista. Kuvituskuva on otettu julkaisusta Lapasia ja sormikkaita museon kätköistä. Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto https://keuruunveraja.fi/files/original/452841e13a12a28259c340b53745bb4c.jpg f3329680511dc40f4da44428e4eb3762 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Description An account of the resource Kuvassa on riihi, jonka edustalla on rukiita odottamassa koneella puintia. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Lauri Permikankaan tarinoita ja kuvia Description An account of the resource Kokoelma sisältää Keuruun Valkealahden kylällä syntyneen Lauri Permikankaan kirjoittamia tarinoita ja valokuvia hänen kotialbumistaan. Tarinat käsittelevät erityisesti maa- ja metsätaloutta 1940- ja 50-luvuilla sekä paikallisia ihmisiä ja tapahtumia. Creator An entity primarily responsible for making the resource Permikangas, Lauri Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document Riihi oli joka talossa koska siellä puitiin viljat ennen vanhaan. Niin sanotusti mustalla riihellä. Ei ollut koneita ja ne olivat niin kalliita, ettei pienen talon kannattanut niitä hankkia. Siksi riihi oli se paikka, jossa vilja puitiin. Aikoinaan kaikki leikattiin sirpillä ja tehtiin lyhteiksi. Niitä voitiin käsitellä riihessä hyvin. Paneudun tässä rukiin puintiin, sillä siitä saatiin vuoden ruisleipä perheelle. Ruis kun oli leikattu sirpillä, laitettu kuhilaille pellolle kuivumaan. Sieltä ne ajettiin riihen parsille. Toinen kiipesi ylös parsille ja toinen antoi lyhteitä ylös, jossa ylhäällä olija asetteli ne pystyyn tähkät ylöspäin parsienpäälle. Näin jatkettiin, kunnes parret olivat täynnä. Sitten riihen uunia lämmitettiin kuivaten rukiit puintia varten. Päivä pari rukiin kuivettua ne pudotettiin parsilta alas. Seinään lyömällä tähkäpäätä lyhteestä saatiin osa jyvistä irti. Näin käsiteltiin kaikki lyhteet. Jatkossa levitettiin kerros rukiita lattialle. Lyhteet toki avaten. Kun kerros oli valmis, aloitettiin varstalla puinti. Siinä kaksikin miestä suoritti varstomista varoen lyömästä toisiaan. Näin saatiin loput jyvät erotettua tähkistä. Sitten pahnat puisteltiin, jottei jyviä jäänyt niihin. Pahnat sidottiin suuriksi kuvoiksi. Siirrettiin riihen ovesta ladon puolelle odottamaan käyttöä. Rukiinolkia käytettiin ennen patjoissa täytteenä. Kun se tasaantui, oli sillä hyvä nukkua. Näin jatkettiin puintia, kunnes kaikki riihessä olleet rukiit oli puitu. Riihi oli vielä varsin lämmin, joten siellä hiki vuosi ja tukalaksi sen teki pöly, jota noista rutikuivista rukiista puitaessa irtosi. Tämä vaihe, kun oli tehty, niin alkoi jyvien erottelu ruumenista. Karkeimmat seulottiin tarkoitusta varten tehdyllä seulalla. Jos talossa oli viskuumylly, niin sen läpi laskettaessa tuuli vei kevyet roskat mennessään. Parempi vilja tuli etuosasta ulos, se vedettiin kasaan. Tämä työ oli yleensä lasten touhua. Näin jatkettiin, kunnes kaikki oli jyvistä käsitelty. Puhtaat jyvät säkitettiin ja vietiin aittaan odottamaan myllyyn vientiä ja jauhoista makoisiksi ruisleiviksi. Ruumenet laastiin ulos latoon odottamaan omaa käyttöä. Jossain niitäkin hyödynnettiin. Toinen tapa jyvien puhdistukseen oli, heittää äyskärillä kohti peräseinää jolloin painavimmat jyvät lensivät kauimmaiseksi. Toki ensin ne oli kerättävä oven suuhun ja siitä äyskäröidä. Taidokas työn suorittaja sai puhtaita rukiita. Heitto vain piti olla aina suurin piirtein samalla voimalla. Tämä tehtiin silloin kun viskuumyllyä ei ollut käytettävissä. Puintipäivä riihessä oli todella rankka. Sen jälkeen tavallisesti lämmitettiin sauna, jossa saatiin pestyä pölyt pois niskasta. Sen jälkeen oli autuaallinen tunne, kun väsynyt ruumis lämpimässä saunassa oli palautunut. Vielä saunan päälle, kun oli maukas ateria. Sitten lepäilemään, jotta seuraavana aamuna päästiin ahtamaan uutta satsia riiheen. Näin riihenpuinti jatkui, kunnes kaikki rukiit oli puitu ja jyvät aitassa laarissa odottamassa talvea. Ensimmäisistä jauhoista keitettiin oivallinen uutispuuro. Mikä olisikaan parempaa kuin hiukan savulle maistuva ruispuuro suurella voisilmällä ja kylmää maitoa kyytipojaksi vielä. Itsekin olen tämän lapsuudessa kokenut. Saanut aistia oikean riihenpuinnin. Kokemus sinänsä oivallinen. Nykyihminen ei tiedä moisesta juuri mitään. Katsoisi vain huuli pyöreänä mitä kaikkea pitää tietää vanhanajan rukiinpuinnissa. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Rukiinpuinti riihessä Subject The topic of the resource viljankorjuu ruis muistelu riihet Description An account of the resource Tekstissä Lauri Permikangas muistelee perinteistä rukiin puintia riihessä. Valokuvassa on riihi ja sen edustalla (riima) rukiita odottamassa koneella puimista. Kuva 1950-1960-luvuilta, kuvaaja ei tiedossa. Creator An entity primarily responsible for making the resource Permikangas, Lauri Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto