5 100 765 https://keuruunveraja.fi/files/original/109f341cae8250958995c0150d794a42.jpg 268da63a5ab70000b93b4aa551433f98 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Raimo Varpulan kokoelma Description An account of the resource Kokoelmassa on digitoituna Raimo Varpulan Keurusseutua käsitteleviä keräilykokoelmia mm. postitoiminnasta, postikorteista ja tulitikkuetiketeistä sekä hänen keuruulaisista tapahtumista ottamiaan valokuvia. Kokoelmat ulottuvat 1800-luvun loppupuolelta 1980-luvulle. Creator An entity primarily responsible for making the resource Varpula, Raimo Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Still Image A static visual representation. Examples include paintings, drawings, graphic designs, plans and maps. Recommended best practice is to assign the type Text to images of textual materials. Original Format The type of object, such as painting, sculpture, paper, photo, and additional data Tulitikkuetiketti Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Lavinkonkylän talouskaupan tulitikkuetiketti Subject The topic of the resource etiketit tulitikut keräily myymälät Keuruu--Lavikko Description An account of the resource Lavikonkylän talouskaupan tulitikkuetiketissä kerrotaan, että kauppa sijaitsi Isolavikossa. Tulitikut on valmistanut Tukkukauppojen oy. Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Provenance A statement of any changes in ownership and custody of the resource since its creation that are significant for its authenticity, integrity, and interpretation. The statement may include a description of any changes successive custodians made to the resource. Raimo Varpulan kokoelma Contributor An entity responsible for making contributions to the resource Valokuva: Saarimäki, Satu https://keuruunveraja.fi/files/original/d0a825f024ce27fd6e83a4642698db52.jpg 8248a3f212d9db97384e31003c8c9b88 https://keuruunveraja.fi/files/original/557c326dd6e0ef6f6a1224f9036b042e.mp3 c14bd7e172282b1105390da50ff00b8c Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Pekka Isomäen metsäperinneaineisto Description An account of the resource Keurusseudun metsäammattilaiset ryhtyivät 1980-luvulla tallentamaan alueen metsäperinnettä. Pekka Isomäen johdolla haastateltiin vuosina 1986-1991 yhteensä noin 70 henkilöä, jotka olivat työskennelleet Keurusseudulla metsätalouden piirissä 1930-70-luvuilla. Toimittaja Jorma Heinonen kirjoitti kerätyn materiaalin pohjalta myös kaksi teosta (Keurusseudun metsäkämpät, 1988 ja Vihreän kullan markkinoilla : Keurusseudun puukauppakirja, 1991). Veräjää varten Pekka Isomäki on digitoinut alun perin c-kaseteille tallennetut haastattelunauhat ja koostanut niistä yhteensä 17 lyhyttä äänitettä, jotka käsittelevät Keurusseudun metsäperinnettä eri puolilta. Lisäksi kokoelmaan kuuluu Isomäen teemasta kirjoittama johdantoteksti sekä äänitteiden kuvituksena käytettyjä valokuvia, joissa esiintyy äänitteiden kertojia ja niissä mainittuja paikkoja ja tilanteita. Creator An entity primarily responsible for making the resource Isomäki, Pekka Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Date A point or period of time associated with an event in the lifecycle of the resource 1986-1991 Sound A resource primarily intended to be heard. Examples include a music playback file format, an audio compact disc, and recorded speech or sounds. Duration Length of time involved (seconds, minutes, hours, days, class periods, etc.) 13 min Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Lehtomäen kämpän historiaa ja elämää kämpällä Subject The topic of the resource kämpät metsätyö Pihlajavesi (kunta) Description An account of the resource Kämppäemäntä Senja Salmi, Rosenlewilla työskennelleet Lauri Leppäjärvi ja Heikki ja Aulis Suhonen sekä kauppias Ahti Kutinlahti kertovat Pihlajavedellä sijainneen Lehtomäen metsäkämpän toiminnasta 1930-50-luvuilla. Äänitiedosto avautuu painamalla ensin aiheen kohdalla olevaa kaiuttimen kuvaa TAI itse aiheen otsikkoa JA sen jälkeen painamalla sivulle avautuneen mustan vaakapalkin vasemmassa laidassa olevaa pikku NUOLTA, jonka vieressä on aikalaskuri. Valokuvassa Lehtomäen kämpän rakennuksia 1920-luvulla. Kuvan omistaa Matti Saarinen. Creator An entity primarily responsible for making the resource Isomäki, Pekka Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Contributor An entity responsible for making contributions to the resource Kutinlahti, Ahti Leppäjärvi, Lauri Salmi, Senja Suhonen, Aulis Suhonen, Heikki Format The file format, physical medium, or dimensions of the resource MP3 https://keuruunveraja.fi/files/original/070fc7735d6cc9d34d1c6052b6235236.jpg af1f1cc02166741b6a0bf63318e876a5 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Description An account of the resource Kuvassa on Pihlajaveden Kangastenperän riihen luukku, johon oli tehty kalterit piikkilangasta. Riihessä oli majoitettuna venäläisiä sotavankeja, kun he olivat Metsähallituksen suurella hiilimiilulla töissä sota-aikana. Title A name given to the resource Lehtomäen metsäkämpän sotavankikalterit Subject The topic of the resource Keuruu sotavangit metsäkämpät Creator An entity primarily responsible for making the resource Kuvaaja tuntematon https://keuruunveraja.fi/files/original/5de1ff75be445cc16971f0e6b2f6d8e5.mp3 51322d21d56cd8d1f7f83c126c544502 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Pekka Isomäen metsäperinneaineisto Description An account of the resource Keurusseudun metsäammattilaiset ryhtyivät 1980-luvulla tallentamaan alueen metsäperinnettä. Pekka Isomäen johdolla haastateltiin vuosina 1986-1991 yhteensä noin 70 henkilöä, jotka olivat työskennelleet Keurusseudulla metsätalouden piirissä 1930-70-luvuilla. Toimittaja Jorma Heinonen kirjoitti kerätyn materiaalin pohjalta myös kaksi teosta (Keurusseudun metsäkämpät, 1988 ja Vihreän kullan markkinoilla : Keurusseudun puukauppakirja, 1991). Veräjää varten Pekka Isomäki on digitoinut alun perin c-kaseteille tallennetut haastattelunauhat ja koostanut niistä yhteensä 17 lyhyttä äänitettä, jotka käsittelevät Keurusseudun metsäperinnettä eri puolilta. Lisäksi kokoelmaan kuuluu Isomäen teemasta kirjoittama johdantoteksti sekä äänitteiden kuvituksena käytettyjä valokuvia, joissa esiintyy äänitteiden kertojia ja niissä mainittuja paikkoja ja tilanteita. Creator An entity primarily responsible for making the resource Isomäki, Pekka Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Date A point or period of time associated with an event in the lifecycle of the resource 1986-1991 Sound A resource primarily intended to be heard. Examples include a music playback file format, an audio compact disc, and recorded speech or sounds. Duration Length of time involved (seconds, minutes, hours, days, class periods, etc.) 9 min Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Lehtomäen kämpän sotavangit Subject The topic of the resource sotavangit Pihlajavesi (kunta) kämpät sota-aika 1940-luku Description An account of the resource Kämppäemäntä Senja Salmi ja Rosenlew-yhtiöiden pomot muistelevat neuvostoliittolaisia sotavankeja Pihlajavedellä Lehtomäen metsäkämpällä. Pekka Isomäki haastattelee. Kuvassa Pihlajaveden Kangastenperän riihen luukku. Riihi oli sota-aikana yli 20 venäläisen sotavangin asuntona, kun he olivat Metsähallituksen suurella hiilimiilulla töissä sota-aikana. Kalterit oli tehty piikkilangasta. Äänitiedosto avautuu painamalla ensin aiheen kohdalla olevaa kaiuttimen kuvaa TAI itse aiheen otsikkoa JA sen jälkeen painamalla sivulle avautuneen mustan vaakapalkin vasemmassa laidassa olevaa pikku NUOLTA, jonka vieressä on aikalaskuri. Creator An entity primarily responsible for making the resource Isomäki, Pekka Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Contributor An entity responsible for making contributions to the resource Kutinlahti, Ahti Leppäjärvi, Lauri Salmi, Senja Suhonen, Aulis Suhonen, Heikki Format The file format, physical medium, or dimensions of the resource äänite (MP3) https://keuruunveraja.fi/files/original/09bdf9aed6409669b9504b02022239aa.jpg 6e4b9a50d51e45f9d5e85d7dab645468 https://keuruunveraja.fi/files/original/eddaeaed41fa47020f6efe45087aa6c0.jpg afcc5d71f0f0c1c82a516b4ba12e5c0e Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Henkilögalleria Description An account of the resource Kokoelmassa on pienoiselämäkertoja keuruulaisista merkkihenkilöistä. Henkilö Biografia Lyhyt kuvaus henkilön elämästä ja teoista Laimi Leidenius oli obstetriikan ja gynekologian professori. Hän teki elämäntyönsä gynekologina. Hänet tunnetaan erityisesti äitiyshuollon ja vastasyntyneiden hoidon kehittäjänä. Leideniuksesta tuli Helsingin yliopiston ensimmäinen naispuolinen professori 1930. Laimi Lovisa Leideniuksen vanhemmat olivat Kurikan kappalainen, myöh. Keuruun kirkkoherra Albert Ferdinand Leidenius (vuodesta 1906 Leikola) ja Mathilda Lovisa Landén. Laimi oli suuren sisarusparven vanhin ja perheeseen syntyi kaikkiaan 18 lasta. Laimi Leidenius valmistui ensin kielten opettajaksi, jonka jälkeen lähti opiskelemaan lääketiedettä. Hän valmistui lääketieteen kandidaatiksi vuonna 1903 ja lääketieteen lisensiaatiksi vuonna 1908 ja lääketieteen ja kirurgian tohtoriksi 1918. Sitä ennen Suomessa oli valmistunut lääkäriksi vasta yhdeksän naista. Valmistuttuaan Leidenius toimi mm. Juvan kunnanlääkärinä, Helsingin yliopiston yleisen sairaalan apulaislääkärinä 1910–1913 ja apulaisopettajana 1920–1928 sekä gynekologian klinikan alilääkärinä 1929–1930. Synnytys- ja naistentautiopin dosentiksi hänet nimitettiin 1925 ja professoriksi 1930, samalla kun hän toimi naistenklinikan toisena naistentautien ja synnytysosaston ylilääkärinä. Leideniuksesta tuli ensimmäinen nainen lääketieteen professorina Helsingin yliopistossa ja Pohjoismaissa ja samalla myös ensimmäinen varsinainen naisprofessori Suomessa. Naistentautien erikoislääkärinä hän oli toiminut jo vuodesta 1913 alkaen. Hän oli myös sukupuolitautien vastustamiskomitean jäsen 1917–1924, äitiyshuollon järjestämiskomitean jäsen sekä naistenklinikan rakennustoimikunnan jäsen 1932–1934. Suomen Gynegologiyhdistyksen puheenjohtajana hän toimi vuodesta 1934 kuolemaansa saakka, ja Suomen akateemisten naisten liiton puheenjohtaja hän toimi usean vuoden ajan. Lääkärin toimen ohella Leidenius jatkoi tutkimustyötä ja teki opintomatkoja ulkomaille. Leidenius kärsi jatkuvasti väsymyksestä ja päänsärystä, joiden syynä oli suuri työtaakka ja synnytyspotilaiden aiheuttama valvominen. Leidenius käytti näiden vaivojen lievittämiseksi liian usein päänsärkypulvereita, minkä seurauksena hän menehtyi munuaisten toiminnanvajavuuteen 61 vuoden ikäisenä. Leidenius julkaisi tutkimuksia muun muassa synnytyskouristuksista, kohtusyövästä ja sen hoidosta sekä vastasyntyneiden lasten sisäeritysrauhasten toiminnasta. Elinvuodet Syntymä- ja kuolinvuosi 1877-1938 Muuta merkittävää Tähän voi lisätä jonkun muun merkittävän tiedon henkilöstä Kirkkoherra Leikolan lapsista kymmenen luki ylioppilaaksi. Laimi Leideniuksen lisäksi heistä valmistui lääkäriksi kaksi poikaa, Yrjö Ferdinand Leikola (1886–1964) ja Erkki Ensio Leikola (1900–1986). Sisar Toini Leikola opiskeli sairaanhoitajattareksi ja hänestä tuli Kenraali Mannerheimin Lastensuojeluliiton ylläpitämän Lastenlinnan ensimmäinen johtajatar. Juhani Leikola on kirjassaan Saari keskellä Keurutta kirjoittanut suvun kesäpaikasta Selkisaaresta ja kertoo siinä myös Laimi Leideniuksesta. Laimi Leidenius on kuvattu postimerkkiin vuonna 1992. Suomalainen Lääkäriseura Duodecim on vuodesta 2009 lähtien jakanut Leideniuksen mukaan nimettyä tunnustuspalkintoa. Kirjallisuutta Tähän keskeisimmät henkilöstä kertovat lähdeteokset (jos on). http://www.saunalahti.fi/arnoldus/leideniu.html https://fi.wikipedia.org/wiki/Laimi_Leidenius Teoksia Jos kyseessä on taiteilija, tähän voi listata hänen keskeistä tuotantoaan (kirjoja, sävellyksiä, levyjä, julkisia taideteoksia jne). Seurakuntasisar ja lääkäri, esitelmä Diakoniakokouksessa Helsingissä kesäkuussa 1911. 1911 ja 1914. Församlingssystern och läkaren, föredrag vid diakonikonferensen juni 1911. 1911. Untersuchungen über den Einfluss der Desinfektion der Kreissenden auf den Keimgehalt des puerperalen Uterus. 1913. Ett fall af gonokockemi utan uppvisbar ingångsport hos en nyfödd. FLH 1913: 55 II: 226–231. Vähän rotuhygieniasta. Valkonauha, No 1/1916: 2–6. Sama ruotsiksi: Något om rashygienin, Hvita Bandet 1916: 2–6. Velvollisuutemme syyntakeettomia kohtaan. Esitelmä naisten yleisessä siveellisyyskokouksessa Helsingissä tammikuussa 1917. Helsingin naisjärjestöjen siveellisyystoimikunnan julkaisuja, Valkonauha 1917. Sama ruotsiksi: Våra plikter mot de oansvariga. Hvita Bandet 1917. (yhdessä A. Seitzin kanssa) Über den Einfluss der elterlichen Endokrinen auf die allgemeine Entwicklung und die Endokrinen der Nachkommenschaft, Tierexperimente. 1925. Eklampsiestatistik der Universitätsklinik und der Stadt Helsinki mit besonderer Berücksichtigung einiger exogenen und endogenen Momente in der Pathogenese der Eklampsie 1925 Über die regionären Lymphdrüsen bei Uteruskarzinom. 1929. Über die Struktur der Zellen der Uteruskarzinome. 1928. Wasserstoffionenkonzentration des Harnes vor, während und nach der Geburt bei normaler Schwangerschaft und bei Toxikosen. 1929. Gewicht der Gl.thyroidea bei neugeborenen Knaben. 1931. Obstetriikan nykytärkeitä probleemeja ja tehtäviä. Duodecim 1931 Vol. 47: 284–294. Synnytyskuolleisuus Suomessa vuosina 1751–1932. Duodecim 1932 Vol. 48: 1–8. Kvinnans kost under havandeskapstiden 1939. Odotuskuukaudet 1945, 1957, 1961, 1967. Odotuskuukaudet [Kotilieden lääkärin kirjeitä nuorille äideille] 1953. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Leidenius, Laimi Subject The topic of the resource lääketiede lääkärit kirkkoherrat pappilat Leikola. Albert Source A related resource from which the described resource is derived Heikinheimo, Ilmari: Suomen elämäkerrasto, s. 447. Helsinki: Werner Söderström Osakeyhtiö, 1955. Autio, Veli-Matti (toim.): Professorimatrikkeli 1918–1996 Professorsmatrikel, s. 274–275. Helsinki: Helsingin yliopisto, 1997. ISBN 951-45-7818-X. Hietala, Marjatta – Leikola, Anto: Leidenius, Laimi (1877–1938). Kansallisbiografia-verkkojulkaisu. 10.11.2000. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Forsius, Arno: Laimi Leidenius. https://keuruunveraja.fi/files/original/6564894aae18b9418ca59de4e9b949cc.jpg 06a6396c49f402883d7202e027e03f0f Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Raimo Varpulan kokoelma Description An account of the resource Kokoelmassa on digitoituna Raimo Varpulan Keurusseutua käsitteleviä keräilykokoelmia mm. postitoiminnasta, postikorteista ja tulitikkuetiketeistä sekä hänen keuruulaisista tapahtumista ottamiaan valokuvia. Kokoelmat ulottuvat 1800-luvun loppupuolelta 1980-luvulle. Creator An entity primarily responsible for making the resource Varpula, Raimo Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Still Image A static visual representation. Examples include paintings, drawings, graphic designs, plans and maps. Recommended best practice is to assign the type Text to images of textual materials. Original Format The type of object, such as painting, sculpture, paper, photo, and additional data Postikortti Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Lepokoti Seippo Subject The topic of the resource Keuruu matkailukohteet majoitustoiminta terveysmatkat ravintolat Description An account of the resource Mustavalkoisessa valokuvassa on kuvattuna keuruulainen lepokoti Seippo. Suuri hirsirakennus sijaitsi Keuruun keskustassa Loilonharjulla Tarhian rannalla kauniissa männikkömaisemassa. Lepokoti avattiin joulukuussa 1919. Sen omistivat aluksi rouva Sanni Bergroth ja sairaanhoitajatar Aini Vaula. Lepokodin vieraat rentoutuivat luonnonkauniissa ympäristössä. Lisäksi tarjolla oli terveyttä edistäviä kylpyjä ja hierontoja. 1920-luvun lopulta Seipon lepokodin omisti rouva Lahja Skogster. Tarjolla oli lääkekylpyjä, hierontaa ja makuuhalli. Matkailijoille tarjottiin terveyttä edistävää ravintoa. Myöhemmin lepokoti Seipon toiminta hiljentyi ja talo autioitui. Rakennusta ei ole enää olemassa, sillä se paloi 31.5.1974. Lähteet: Aamulehti 8.12.1929 Mikkelin sanomat 17.12.1919 Jussi Rainio, Juha Rainio: Aika kylässä. Keuruun kirkonkylästä kaupungiksi.2016. Creator An entity primarily responsible for making the resource Kuva: E. A. Brask Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Date A point or period of time associated with an event in the lifecycle of the resource 1920-luku Provenance A statement of any changes in ownership and custody of the resource since its creation that are significant for its authenticity, integrity, and interpretation. The statement may include a description of any changes successive custodians made to the resource. Raimo Varpulan kokoelma https://keuruunveraja.fi/files/original/62e13a6e12d2bfbc646ad3b93549ec68.jpg 792fdc17db101a373e7a5ffafe61034a Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Henkilögalleria Description An account of the resource Kokoelmassa on pienoiselämäkertoja keuruulaisista merkkihenkilöistä. Henkilö Biografia Lyhyt kuvaus henkilön elämästä ja teoista Nikodemus Leppäjärvi oli talonpoika ja monipuolinen 1800-luvun loppupuolen yhteiskunnallinen vaikuttaja Häkkisestä. Leppäjärven tila kuului aikanaan Keuruun suurimpiin ja kehittyneimpiin. Talon isäntää voidaan luonnehtia nimikkeillä aktiivinen maatilansa kehittäjä, suunnitelmallinen metsänhoitaja, kirkkoraadin jäsen, kunnanvaltuuston jäsen, laivanvarustaja, mesenaatti ja heikompiosaisten auttaja. Nikodemus Leppäjärvi lahjoitti Keuruun uuteen kirkkoon kirkonkellon ja hän omisti yhdessä partruuna Gösta Serlachiuksen kanssa aikoinaan Keurusselällä liikennöineen Keuru-laivan. Leppäjärven ensimmäinen puoliso oli Fredrika Adamintytär Leppäjärvi, jonka kanssa hän sai kolme tytärtä ja kolme poikaa. Leskeksi jäätyään hän meni naimisiin Johanna Juhontytär Ala-Mannilan kanssa. Tästä avioliitosta ei syntynyt lapsia. Leppäjärven tila ei ole enää suvun omistuksessa. Tilan päärakennus on tuhoutunut tulipalossa vuonna 1992. Elinvuodet Syntymä- ja kuolinvuosi 1822-1905 Muuta merkittävää Tähän voi lisätä jonkun muun merkittävän tiedon henkilöstä Leppäjärven tilan viimeinen omistaja suvussa oli vuonna 1997 edesmennyt Kerttu Mikkola, joka testamenttasi omaisuutensa Keuruun Vanhaintukisäätiölle. Leppäjärven talon arkistokokoelma löytyy Kansallisarkiston Jyväskylän toimipisteestä. Kokoelmassa mm. kauppakirjoja, huutokauppapöytäkirjoja, maanmittauspöytäkirjoja, vaivaisjyvämaksujen tositteita, torpparisopimuksia, osakekirjoja, tukkipuiden leimauslutteloja, metsätilikirjoja, oikeuslaitoksen ja läänikanslian päätöksiä, kirjeitä, holhoustilejä, testamentteja, sopimuksia, tiliasiakirjoja, kouluvihkoja, sukuselvitys, lehtileikkeitä, valokuvia. https://astia.narc.fi/astiaUi/search.php?start=66&direction=next&query=keuruu&recordsCreator=lepp%E4j%E4rvi+talo+keuruu&location=&classification=&startDate=1316&endDate=2017&hakutyyppi=normal Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Leppäjärvi, Nikodemus Subject The topic of the resource Keuruu--Häkkinen talonpojat metsätilat kirkonkellot laivanvarustajat Mikkola, Kerttu Bibliographic Citation A bibliographic reference for the resource. Recommended practice is to include sufficient bibliographic detail to identify the resource as unambiguously as possible. Vesterinen, Liisa 2017: Nikodemus Leppäjärvi – talonpoika ja kunnallisvaikuttaja Häkkisestä. Keuruun Joulu 2017. Lions Club Keuruu ry. https://keuruunveraja.fi/files/original/cb2093a698ebae202c4575cd23f8322f.jpg 747b2a26c1f3c4dea41e5cb6cafbddef Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Keuruun maatalousseuran kuvakokoelma Subject The topic of the resource kylät maatalous Description An account of the resource Maatalousteknikko Oiva Kamppi toimi Keurusseudulla maatalousneuvojana 1950-1960 -luvuilla. Työnsä ohessa hän kulki kameran kanssa pitkin Keuruun kyliä. Tässä kokoelmassa on hänen ottamiaan kuvia näiltä matkoilta sekä reprokuvia, joita hän kuvasi asiakkaittensa kotialbumeista maatiloilla käydessään. Tuoreimmat kuvat ovat Kampin seuraajien, Pekka Mennalan ja Markku Kuuselan ottamia. Kuvat on saatu lahjoituksena Keuruun maatalousseura ry:ltä kaupunginkirjaston kotiseutukokoelmaan. Mikäli tiedät kertoa kuvista lisää, toivomme sinun ilmoittavan niistä meille sivustolla olevan Ota yhteyttä -painikkeen kautta. Still Image A static visual representation. Examples include paintings, drawings, graphic designs, plans and maps. Recommended best practice is to assign the type Text to images of textual materials. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Liesjärven posteljooni Kalle Välkky Subject The topic of the resource Keuruu -- Liesjärvi postinjakelu polkupyörät Description An account of the resource Kuvassa posteljooni Kalle Välkky Liesjärven Paalasesta seisoo ja pitää kiinni polkupyörästään, jonka edessä on iso postisalkku. Siinä näkyy postitorven kuva. Posteljoonilla on yllään valkea kauluspaita, liivi ja koppalakki. Kuva on otettu 1910-luvulla. Creator An entity primarily responsible for making the resource Kuvaaja tuntematon Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun maatalousseura Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Haapamäen muistelupiiri Description An account of the resource Keuruun Kansalaisopiston Haapamäen muistelupiiri muistelee kokoontumisissaan Haapamäen menneisyyttä, ihmisiä ja tapahtumia. Osa muistoista kirjoitetaan tekstiksi ja julkaistaan. Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document Risteysasema Haapamäellä tärkein kulkuneuvo oli tietenkin juna. 1960-luvulla matka Haapamäeltä Jyväskylään kesti puolitoista tuntia. Junien pysäkkejä oli paljon enemmän kuin nykyään ja vuorojakin oli paljon. Esimerkiksi Keuruun ja Haapamäen väliltä kyytiin pääsi Tiusalasta ja Notkolasta. Junavuoroja oli niin paljon, että junalla pystyi myös käymään töissä Keuruulla. 1960-luvulla eräs kätilö oli aina tiettyyn aikaan palaamassa junalla töistä Keuruun sairaalasta Haapamäelle kotiinsa. Usein töistä lähtö viivästyi ja junalle tuli kiire. Keuruun asemalla asemamies tapasi aina kysyä, että onko kätilö jo kyydissä, ennen kuin päästi junan lähtemään. Rautatieläisille junalla matkustaminen oli järkevää myös siksi, että työntekijä perheineen sai vapaalippuja käyttöönsä. Osa lipuista oli tarkoitettu pitkille matkoille, osa lyhyemmille, esim. matkalle Haapamäeltä Jyväskylään. Rautatieläisten lesket saivat kulkea ilmaiseksi rautateillä lopun elämäänsä, samoin kuin eläkkeelle päässeet rautatieläiset. Myös rahti kulki vapaalippulaisilla rautatiellä ilmaiseksi. Joskus tuotiin laatikkokaupalla omenoita Toijalasta tai kokonainen muuttokuorma Haapamäelle. Junalla pääsi vaikka tansseihin Kassinharjulle, kun jäi Kalettoman pysäkillä pois. Rautatieläisperheet matkustelivatkin paljon ja monet Suomen paikkakunnat tulivat tutuksi jo lapsille. Sodan jälkeen 1950-luvulla Haapamäeltä mentiin vapaalipuilla Tornioon ja siitä lättähatulla Ruotsin puolelle ostamaan sakariinia, voita, sokeria, kahvia ja kaakaota. Kerran kolme tyttöä, joista vanhin oli yhdentoista vuoden ikäinen, lähetettiin keskenään Haapamäeltä Haaparantaan ostoksille. Ostamaan mentiin teräksistä kahvipannua ja nuken vaunuja. Takaisin Suomen puolelle tullessa tullimies kysyi, että mitä tuotavaa on. Nuorimman tytön kohdalle tullessa tullimies kysyi, että mitäs tällä on repussa. Tyttö vastasi siihen reippaasti, että eväät! Junalla oli mukava matkustaa, niissä oli hienot ravintolavaunut ja niistä sai ostaa herkullista syötävää. Vaunuissa kierteli myös junamyyjiä, usein tyttöjä, jotka kauppasivat lehtiä ja syötävää. Haapamäellä junamyyjiä palkkasi Uuno Schultz. Linja-autoliikenne alkoi 1930-luvulla. Nils Björkvistin vuoro kulki Virroilta Ylä-Kolkin kautta Pihlajavedelle, Haapamäelle ja Keuruulle. Pohjaslahdelta kulki Björkvistillä koululaisia Riihon kautta Haapamäelle kouluun. 1950-luvulla tulivat postiautot, joiden reitit kattoivat hyvin haja-asutusalueita. Postiautot kuljettivat postin ja matkustajien lisäksi sanomalehtinippuja heittolaatikoihin. Jakelu tapahtui kirjaimellisesti heittämällä, kun kuski vain vähän hidasti heittolaatikon kohdalla ja apumies viskasi nipun laatikkoon. Menihän se joskus ohikin ja joskus rikkoontui heittolaatikon takaseinä. Linja-auton takana oli koukut, joihin saattoi laittaa polkupyörän kulkemaan matkassa mukana. Niinpä Pihlajavedeltäkin oli helppo viedä linja-autolla pyörä korjattavaksi Jaunin pajalle Haapamäelle. Korjattu pyörä oli hyvä ajaa takaisin kotiin. Polkupyörät olivat kalliita, eikä niitä niin vain ostettu. Sota-aikana joutui luovuttamaan kahdesta pyörästä toisen valtiolle. Kesällä 1956 eräs nuori mies paiskoi hommia Haapamäen sahalla kaksi ja puoli kuukautta, ja palkalla sai ostettua Tampereelta polkupyörän ja valeturkin. Haapamäellä pyöriä sai ostaa Artturi Myllymäeltä ja Jaunilta, jolla oli oma pyörämerkkikin, nimeltään Liito. Polkupyörällä pystyi hyvin kuljettamaan isoakin perhettä. Yksi lapsista istui edessä lastenistuimessa, yksi tangolla ja kaksi tarakalla. Ja kyllä pyöränsarviin sai vielä kaksi kassiakin. Näin isä pystyi hyvin kuljettamaan perheensä Kitulanmäeltä Simsiöön sukuloimaan. Pyöräilyn opettelu oli usein vaikeaa, koska lapsetkin opettelivat ajamaan aikuisten polkupyörällä. Miljoonatalon lähellä oli pieni mäentapainen, josta alas laskemalla sai hyvät vauhdit. Ajo ei heti onnistunut, ja niinpä pyörä ja kuljettaja kaatuivat naapurin rouvan kukkapenkkiin. Rouva ei hyvällä katsonut katkeilleita kehäkukkiaan ja taisi tulla moitteitakin. Kerran harjoittelevan pyöräilijän tielle sattui samoilla seuduilla kävellen matkaa tekevä Ilmari Heinonen. Pieni pyöräilijä huusi kyllä : "Pois ukko alta", mutta törmäyshän siinä tuli. Taksiautoilijoita oli Haapamäellä useita ja taksia käytettiinkin paljon, koska harvalla oli omaa autoa. Asemalla oli junan tuloaikoihin pitkä rivi takseja. 1950-60-luvuilla takseista suuri osa oli itäautoja, kuten Volgia, paitsi Viktor Ohra-aholla oli aina länsiauto. Hän oli ajanut taksia 1930-luvulta asti. Helmikuussa 1955 Viktor Ohra-aho sai erityisen tehtävän, sillä hän sai kuljettaa taksillaan Armi Kuuselan Haapamäeltä Jyväskylään. Armi ja puoliso Virgilio Hilario olivat Äitien Apu Ry:n näyttelyjunassa kiertämässä Suomea ja Haapamäki oli yksi junan monista pysähdyspaikoista. Taksia tarvittiin monesti palkkapäivän jälkeen, kun oli aihetta juhlaan. 1950-luvulla sattui kerran niin, että taksi oli kyydinnyt porukkaa ja kuski oli poikennut ajon lomassa toimittamaan asiaa Hinkkaseen. Joku kyytiläisistä oli sitten odotellessa vapauttanut Popedan käsijarrun ja se lähti valumaan alamäkeä alas porukka kyydissään. Kolinalla se sitten törmäsi isoon kiveen, ja se matkanteko loppui siihen. Tavaraa rahdattiin ennen hevosella Haapamäen asemalle ja vaikkapa osuuskaupasta kotiin asiakkaille. Vähitellen hevoskuljetukset siirtyivät kuorma-autojen hoidettavaksi ja monesta hevosmiehestä tuli kuorma-autonkuljettajia. 1930-luvun lopun kuorma-autoilijoiden kalusto ja siten liiketoimet kokivat kovia, kun autot vietiin sotaan, eivätkä ne sieltä ehjinä palanneet. Ennen henkilöautojen valtakautta moottoripyörä oli oiva kulkuneuvo huonoilla teillä. Talvella moottoripyörään laitettiin sukset, jolloin se vakaa ajaa. Moottoripyöräilijöillä oli nahkainen ajolakki päässä ja kasvojen edessä tuulenhalkojana tötterö. Moottoripyörä oli metsätyönjohtajille kätevä kulkupeli ja saattoi sillä viedä myös tyttöjä tansseihin. Kysymyksiä keskustelun tueksi. 1. Millaisia ”menopelejä”, kulkuneuvoja, tarinassa kuvaillaan? 2. Tarinassa puhutaan, miten ennen opeteltiin ajamaan polkupyörällä. Muistele, miten itse opettelit ajamaan. 3. Millainen junan merkitys on ollut ennen vanhaan Keurusseudulla? 4. Millaisia etuja oli rautatieläisillä ja heidän perheillään? 5. Mitä tarinassa kerrotaan takseista? Eroaako se jotenkin nykyisestä taksin käytöstä? Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Liikennettä ja menopelejä Haapamäellä Subject The topic of the resource rautatieliikenne rautatieläiset Keuruu -- Haapamäki polkupyörät pyöräily moottoriajoneuvot taksit Description An account of the resource Haapamäen muistelupiiriläiset kertovat muistojaan Haapamäen liikenteestä, matkustamisesta ja erilaisista menopeleistä junista polkupyöriin 1930-luvulta 1960-luvulle. Creator An entity primarily responsible for making the resource Haapamäen muistelupiiri Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto https://keuruunveraja.fi/files/original/f53cb26994b3bfd73c86677ba2717718.jpg 075d2ba1d45be14170c55bab5e3cc153 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Rakennuskulttuuria Keuruulla Description An account of the resource Keuruun keskustan rakennusten vaiheita ja historiaa Still Image A static visual representation. Examples include paintings, drawings, graphic designs, plans and maps. Recommended best practice is to assign the type Text to images of textual materials. Original Format The type of object, such as painting, sculpture, paper, photo, and additional data valokuva Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Liikerakennus osoitteessa Keuruuntie 15 Subject The topic of the resource Keuruu keskustat kirkonkylät rakennettu ympäristö liike-elämä pankit vaateliikkeet langat tapetit kauneudenhoitovälineet erikoisliikkeet myymälät Description An account of the resource Mustavalkoisessa valokuvassa on 1961 valmistunut moderni kolmikerroksinen liikerakennus Keuruun keskustassa. Rakennuksen yläkerroksissa on asuntoja. Kuva on ilmeisesti 1960-luvulta, jolloin rakennuksen katutason tiloissa toimi Jämsän vaatetusliike, Lavikaisen kemikalio, Martikaisen Väri- ja tapettiliike, Kankaan lankaliike ja Keuruun Säästöpankki. Creator An entity primarily responsible for making the resource Kuvaaja tuntematon Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Date A point or period of time associated with an event in the lifecycle of the resource 1960-luku https://keuruunveraja.fi/files/original/61faead4b75f7ae0678cadd33b62eabd.m4a 4a8a0c56f934518f4c97a7bf66d46be6 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Haapamäen rautatiekylän tarinat Subject The topic of the resource Haapamäki (Keuruu) rautatiet rautatieläisyys Description An account of the resource Kokoelman tekstit osallistuivat vuonna 2024 Keuruun museosäätiön ”Haapamäki – muistojen ja matkailun rautatiekylä” -Leader-hankkeen yhteydessä Suur-Keuruu-lehden järjestämään juhlavuoden kirjoituskilpailuun rautatiemuistoista. Kokoelmaan lisätty myös Haapamäki rautatiekylä aiheisia kuvia sekä haastatteluja. Sound A resource primarily intended to be heard. Examples include a music playback file format, an audio compact disc, and recorded speech or sounds. Duration Length of time involved (seconds, minutes, hours, days, class periods, etc.) 4 minuuttia 15 sekuntia Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Liisa Rantalaiho haastattelu Subject The topic of the resource Haapamäki (Keuruu) haastattelut rautatiet rautatieliikenne rautatieasemat asemarakennukset 1930-luku Description An account of the resource Liisa Rantalaiho muistelee muun muassa Haapamäen asemaravintolaa 1930-luvun lopulta Creator An entity primarily responsible for making the resource Hirsjärvi, Irma Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun Museo Date Created Date of creation of the resource. 19.6.2024 Date Issued Date of formal issuance (e.g., publication) of the resource. 2024 Contributor An entity responsible for making contributions to the resource Rantalaiho, Liisa Format The file format, physical medium, or dimensions of the resource M4A äänitiedosto 1930-luku Asemaravintola Haapamäki Juna Junat Lyly Mänttä Nurmo Pohjanmaa Rautatie Rautatiekylä Tampere Vilppula https://keuruunveraja.fi/files/original/9e56230e489cc3fa653cf9669abb254c.jpg 5840b5e2bdd471ae53fdc3faae026e66 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Keuruun maatalousseuran kuvakokoelma Subject The topic of the resource kylät maatalous Description An account of the resource Maatalousteknikko Oiva Kamppi toimi Keurusseudulla maatalousneuvojana 1950-1960 -luvuilla. Työnsä ohessa hän kulki kameran kanssa pitkin Keuruun kyliä. Tässä kokoelmassa on hänen ottamiaan kuvia näiltä matkoilta sekä reprokuvia, joita hän kuvasi asiakkaittensa kotialbumeista maatiloilla käydessään. Tuoreimmat kuvat ovat Kampin seuraajien, Pekka Mennalan ja Markku Kuuselan ottamia. Kuvat on saatu lahjoituksena Keuruun maatalousseura ry:ltä kaupunginkirjaston kotiseutukokoelmaan. Mikäli tiedät kertoa kuvista lisää, toivomme sinun ilmoittavan niistä meille sivustolla olevan Ota yhteyttä -painikkeen kautta. Still Image A static visual representation. Examples include paintings, drawings, graphic designs, plans and maps. Recommended best practice is to assign the type Text to images of textual materials. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Linja-autoretkeläiset Subject The topic of the resource linja-autot maatalousneuvonta retket Keuruu Description An account of the resource Vanhassa värikuvassa linja-auto on pysäköitynä vaalean kivirakennuksen päätyyn. Linja-auton edessä seisoo naisia, miehiä ja pikkupoika. Osa miehistä seisoo auton nokalla. Kaikki ovat kesäisesti pukeutuneita. Osalla naisista on käsilaukku käsipuolessaan. Creator An entity primarily responsible for making the resource Kamppi, Oiva Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto https://keuruunveraja.fi/files/original/328018f830419c77263f41edacd7573e.pdf 35424124726695f143f8f28a90ecb914 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Aisapuu-lehden artikkeleita Description An account of the resource Tässä kokoelmassa on Pihlajavedellä ilmestyvän Aisapuu-kylälehden artikkeleita. Lehdessä julkaistaan runsaasti Pihlajaveden kotiseutuhistoriaan liittyviä tekstejä ja kuvia. Artikkeli Teeemateksti jostakin aiheesta. Tätä aineistotyyppiä voi käyttää aina kun tekstin muoto ei vaadi muuta. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Linja-autossa ompi tunnelmaa Subject The topic of the resource Keuruu Pihlajavesi (kunta) Haapamäki koulut yhteiskoulut koulumatkat linja-autot linja-autonkuljettajat Creator An entity primarily responsible for making the resource Heinonen, Jouko Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Source A related resource from which the described resource is derived Julkaistu Aisapuu-lehdessä nro 10/2010 https://keuruunveraja.fi/files/original/e0c173a916fef11c831fe8ad44992018.mp3 42f5ad5b5afa891391c27a3a4d44dd14 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Tällaista elämä oli - Veteraaniväen tarinoita Subject The topic of the resource sota-aika jälleenrakentaminen veteraanit Description An account of the resource Keuruun museon kustantamana ja Orvokki Vääriskosken toimittamana julkaistiin vuonna 2013 kirja, jossa 1920-1930 -luvulla Keuruulla syntyneet tai tänne muuttaneet kertovat muistojaan sodan varjosta jälleenrakentamisen aikaan. Tässä kokoelmassa voit kuunnella kirjan sisältämät tarinat. Creator An entity primarily responsible for making the resource Vääriskoski, Orvokki Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Rights Information about rights held in and over the resource Keuruun museo Sound A resource primarily intended to be heard. Examples include a music playback file format, an audio compact disc, and recorded speech or sounds. Duration Length of time involved (seconds, minutes, hours, days, class periods, etc.) 5 min 33 sek Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Liukon Foordilla meijeriin ja iltamiin Subject The topic of the resource autot meijerit iltamat synnytys Keuruu Pänkäläinen, Erkki Creator An entity primarily responsible for making the resource Pänkäläinen, Hillevi Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Description An account of the resource Äänitiedosto avautuu painamalla ensin aiheen kohdalla olevaa kaiuttimen kuvaa TAI itse aiheen otsikkoa JA sen jälkeen painamalla sivulle avautuneen mustan vaakapalkin vasemmassa laidassa olevaa pikku NUOLTA, jonka vieressä on aikalaskuri. Format The file format, physical medium, or dimensions of the resource MP3 https://keuruunveraja.fi/files/original/138980c1ce271abcaa7be122b26d1239.pdf 08b96cba52544db39823b37cecb75618 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Karttoja Description An account of the resource Tässä kokoelmassa on erilaisia Keuruuseen liittyviä kartta-aineistoja. Artikkeli Teeemateksti jostakin aiheesta. Tätä aineistotyyppiä voi käyttää aina kun tekstin muoto ei vaadi muuta. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Liukon ja Häkkisen vesialueitten nuotta-appaat Subject The topic of the resource Liukko Häkkinen Keurusselkä nuottakalastus Description An account of the resource Nuottakalastus on ollut yleisempää Keurusselän itäpuolisilla vesillä. Liitteenä olevassa kartassa on merkintöjä Liukon ja Häkkisen kalastuskunnan alueen nuotanvetopaikoista. Alueella harjoitetaan vieläkin nuottakalastusta lähinnä näytösluontoisesti Liukon vesillä ja Tiiriselällä Häkkisessä. Niilo Pummila oli merkinnyt karttaansa Liukon alueella vuosina 1922-1987 käytössä olleet paikat. Häkkisen nuotta-appaiden paikkoja muisteli Yhdysvaltoihin 1900-luvun alussa muuttanut Arvid Kolehma, joka oli syntynyt Kellolan torpassa Häkkisen kankaalla. Hänestä on erillinen juttu henkilögalleriassa. Creator An entity primarily responsible for making the resource Pummila, Niilo Kolehma, Arvid https://keuruunveraja.fi/files/original/9d9e2be5e570658c013c279eaaff373a.jpg 8940ef16856d320e8bf909f843b1a080 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource 11-hankainen kirkkovene Liukon Liukas talaassaan. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Muistoja ja dokumentteja entisajan elämästä Description An account of the resource Tässä kokoelmassa on yksityishenkilöiltä käyttöön saatuja muistelutekstejä ja aikalaisdokumentteja, kuten kirjeitä ja kouluaineita. Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document <p>Keuruulla käytössä olleita vanhoja kirkkoveneitä on tiettävästi säilynyt vain kaksi. Tunnetumpi on kirkkovene Iso-Valkoinen, joka on valmistunut vuonna 1879 ja se on Keuruun vanhan kirkon venetalaassa. Keuruulla vähemmän tunnettu on samalta aikakaudelta säilynyt Liukon Liukas –niminen kirkkovene, jonka  valmistumisvuosi useimpien mainintojen mukaan on vuosi 1885. Se palveli Liukon kirkkovenekunnan kirkkoveneenä, jolla alueen väki kulki Keuruun kirkkoon. Arvokkaan paikan on Liukas saanut, sillä se sijaitsee nykyisin Kuoreveden kirkon viereisessä venetalaassa ja on Kuorevesi-Seuran hyvässä hoidossa. Tuon arvopaikan kirkkovene on ansainnut monen mielenkiintoisen vaiheen jälkeen.<br /><br />Kirkkovene Liukas rakennettiin Keuruulla Häkki-Liukon riihen edessä. Kuoreveden Joulu –lehdessä Arvo Liukko on muistellut mitä tapahtui, kun tuon kirkkoveneen rakennuspuita kaadettiin: ”Isäni  Aaro oli Häkki-Liukossa kaatamassa suurta petäjää, josta oli suunniteltu rakennettavan oikea kirkkovene. Petäjä kasvoi suuren mäen rinteessä. Kun puu kaatui, luisti se pitkälti mäkeä alas ja runnoi alleen pientä metsää. Isäni kertoi sanoneensa: Kyllä siitä tulee hyväkulkuinen vene, kun se jo maallakin noin luistaa. Siitä puusta rakennettiin suuri, hyväkulkuinen, 11-soutuinen vene.” Kuten kirkkoveneet usein nimettiin tietyn ominaisuuden perusteella, niin nyt rakennettava kirkkovene sai nimen Liukas. <br /><br />Kansallisarkistoon taltioidussa haastattelussa Häkki-Liukon emäntä Hilda Liukko kertoo Liukon kylän kirkkoveneistä seuraavasti: ” Kaksi venettä, jotka molemmat kuuluvat samalle lahkolle, 11-hankainen Liukas, sen naulautti Aatami Mäntyniemi ja se oli ”viisilaitainen”, joka tarkoittaa, että laita oli tehty viidestä laudasta. Sen edeltäjä oli yhtä suuri. Toinen, pienempi oli Nikolai Liukon 5-hankainen, joka oli samassa koppelissa kuin Liukas. Tällä veneellä kuljettiin, mikäli väkeä oli niin vähän, ettei saatu täyttä soutua. Suurina juhlapyhinä olivat molemmat veneet liikkeessä. Venekoppeli sijaitsi Niskusrannassa, se oli samaa mallia kuin kirkkotarhassa oleva.” Kirkkoveneen rakentaja Aatami Mäntyniemi rakensi useita kirkkoveneitä Keurusselälle, hän asui kirkkoveneiden rakentamisen aikaan Keurusselän länsirannalla Valkeaniemen lähellä. Hän oli serkku Häkki-Liukon silloiselle Fredrika-emännälle, joka oli syntyisin läheisestä Ala-Kolhon talosta. <br /><br />Myös Liukon kylällä asunut Nikolai Lillukkamäki on kertonut, että ”Liukon kirkkoveneen valkama oli Liukon lammin pohjoispäässä olevan salmen suulla eli Niskusrannassa. Sinne kokoontui kirkkoväkeä Liukon taloista ja torpista sekä mahdollisesti aina Huhkojärven takaa Pohjoislahden kylän taloista saakka. Matkaa kirkkoveneelle kertyi keskimäärin kolmisen kilometriä. Muutamista Liukon torpista kuten Autiosta ja Varpaaniemestä soudettiin  pikkuveneellä ensin Liukon rantaan. Kirkkoveneellä mentiin Keurusselän yli suoraan kirkkorantaan.”  Nikolai Lillukkamäki on kertonut, että ainoastaan Liukon kirkkovene kulki aina 1900-luvulle saakka.<br /><br />Laivaliikenteen aloittaminen syrjäytti kirkkoveneiden käytön Keuruulla. Keuru-laiva aloitti reittiliikenteen v. 1885. Jo ensimmäisenä kesänä se kuljetti kirkkoväkeä. Keuru-laiva osoittautui aivan liian ahtaaksi suurelle matkustajamäärälle. Elias Lönnrot –laiva aloitti liikennöinnin v. 1893, se oli nopeakulkuisempi ja sen reitti  Keuruulle oli suorempi.” On sanottu, että  laivamatka oli helpompi ja huvittavampi, joskaan ei nopeampi, sillä laiva poikkesi matkan aikana monessa laiturissa ja matkasta täytyi maksaa rahaa. Ehkäpä juuri näistä syistä hyväkulkuinen kirkkovene Liukas kuljetti väkeä Keurusselällä aina 1900-luvun alkuvuosiin saakka.</p> <p>Niin siinä lopulta kävi, että Liukon Liukas tuli tarpeettomaksi tehtävässään Keurusselällä. Kuorevedellä ei vielä ollut laivaliikennettä, mutta Suinulan kylältä täytyi ylittää Kuorevesi, jos mieli kirkkoon mennä. Kuoreveden kirjassa mainitaan  kirkkovene Liukkaan päätyneen Kuorevedelle, kun Häkki-Liukon talossa syntynyt  Aaro Liukko meni  vävyksi Riihimäkeen ja osti Liukkaan Riihimäen venekunnalle. Toinen lehtitarina puolestaan kertoo,  että Varpaaniemen Kalle osti sen ensin huutokaupasta, ja sitten myi Kuorevedelle sukulaiselleen Riihimäkeen, kumpi tieto lienee oikeampi, se ei ole selvinnyt. <br /><br />Aaro Liukon tytär Hilda Kallio on muistellut, kuinka Kalle Riihimäki yksin souti kirkkovene Liukkaan Keurusselkää pitkin Liukosta Mänttään, jossa pikkupojat ja miehet auttoivat häntä kirkkoveneen vetämisessä kannaksen yli Kuoreveden puolelle ja edelleen Suinuselälle Viitalan Rantaan Riihimäen venekunnan kirkkoveneeksi. Sunnuntaisin tarvittiin 30 miestä soutamaan, kun vene oli täynnä väkeä. Hilda Kallio muistelee lapsuutensa kirkkovenematkoja Liukkaalla näin: ”Me lapset saatoimme istua kyykkysillämme siellä penkkien välissä, kutakin airoa varten oli yksi soutaja, siitä miespaljoudesta se kova vauhti johtui.” Laivan voittaminen vauhdissa oli meistä lapsista mieluista. ” Me taputimme käsiämme, kun kirkkovene ohitti laivan, niin lujaa sitä Kuoreselällä soudettiin”. Joskus sattui myrskyjäkin, mutta aina Liukas kulki tasaisesti ja turvallisesti, eikä sitä pienet myrskyt haitanneet, ikimuistoisia kesäretkiä ne kirkkovenematkat olivat”.  Liukas oli käytössä vielä muutamia vuosia senkin jälkeen, kun Kuorevesi-laiva oli aloittanut laivaliikenteen Kuorevedellä vuonna 1915. <br /><br />Kuorevedellä  kirkkovene  Liukas sai myös väriä pintaansa, sillä se maalattiin valko-vihreäksi ja airojen lehdet punaisiksi, kertoo  Keski-Suomen Sanomat -lehti artikkelissaan 27.6.1912. Kun Kuorevedellä ei enää tarvittu kirkkovenettä, kiinnostui tehtaanpatruuna Gösta Serlachius Liukkaasta, osti  sen ja rakennutti sille venetalaan Mänttään Joenniemen kartanon edustalla olevan Taaavetinsaaren rantaan. Liukas sai taas uuden elämän. Vuonna 1956 Ruth Serlachius lahjoitti Liukkaan Kuorevesi-Seuralle. Nyt Liukas sai oman talaan Kuoreveden kirkon viereen, jossa kirkkovene edelleenkin lepää suojaisassa katoksessaan.</p> <p><em>Lähteet:   </em><br /><em>KMV-lehden artikkelit</em><em>        </em><br /><em>Kuoreveden Joulu  -lehden artikkelit</em><em>                 </em><br /><em>Keski-Suomi -lehti</em><em>                   </em><br /><em>Kansallisarkisto Artturi Tienarin v. 1934 kokoamat asutustarinat Näsijärven pohjoisilta vesiltä</em><em>               </em><br /><em>Aimo Virtanen kirkkohistorian pro gradu-työ:  Kirkkovenetraditio Suur-Ruoveden alueella autonomian aikana</em></p> Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Liukon Liukas - kirkkoveneen monipolvinen tarina Subject The topic of the resource Keuruu Keurusselkä Kuorevesi kyläyhteisöt kirkkoveneet vesiliikenne 1800-luku 1900-luku Description An account of the resource Hillevi Pänkäläisen artikkeli kertoo kirkkovene Liukon Liukkaan vaiheista. Se on toinen tähän päivään säilyneistä Keuruulla 1800-luvulla käytetyistä kirkkoveneistä. Creator An entity primarily responsible for making the resource Pänkäläinen, Hillevi Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Date Created Date of creation of the resource. 2019 https://keuruunveraja.fi/files/original/61689d3d555583a7510804b9205f3fba.jpg 98027a1eb3d203c0f0d45402a6092b9c Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Jussi Rainion kuvakokoelmat Description An account of the resource Kokoelmassa on valokuvia Keuruun yhteiskoulun rehtorina toimineen kotiseutuneuvos Jussi Rainion kuvakokoelmista. Osa valokuvista on hänen itse ottamiaan, osan alkuperää ei tunneta. Still Image A static visual representation. Examples include paintings, drawings, graphic designs, plans and maps. Recommended best practice is to assign the type Text to images of textual materials. Original Format The type of object, such as painting, sculpture, paper, photo, and additional data valokuva Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Lumenluontia Keuruun yhteiskoulun tontilla Subject The topic of the resource Keuruu koulut kokoontumiset talkoot lumityöt rakennushankkeet kirkonkylät keskustat oppilaat Description An account of the resource Värivalokuvassa on iso joukko Keuruun yhteiskoulun oppilaita ja opettajia tulevan yhteiskoulun tontilla luomassa lunta. Tarkoituksena on päästä mahdollisimman nopeasti rakentamaan tontille uutta koulua. Kuva on otettu maaliskuussa 1960. Uusi koulurakennus valmistui kevätlukukauden alkaessa vuonna 1961. Creator An entity primarily responsible for making the resource Rainio, Jussi, kuvaaja Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Date A point or period of time associated with an event in the lifecycle of the resource 1960-luku https://keuruunveraja.fi/files/original/6c713963b55471e96098c094eef71514.jpg 476b1a61383e687d0f001189252a7ba4 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Yritysten tarinoita Description An account of the resource Kokoelma sisältää keuruulaisia tarinoita yritysmaailmasta. Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Subject The topic of the resource Keuruu kirkonkylät yritykset yrittäjät Artikkeli Teeemateksti jostakin aiheesta. Tätä aineistotyyppiä voi käyttää aina kun tekstin muoto ei vaadi muuta. Mistä on kyse? Tähän kenttään artikkelin teksti jäsennettynä tarpeen mukaan. Aromaalta löydät kädentaitajien tuotteita! Aromaan kiinteistö on Keuruun keskustan vanhimpia liike- ja asuintaloja. Talo on elänyt keskellä paikkakunnan muutosten aikakausia toimien niin omistajiensa kotina, nahkakauppana, käräjätupana, palokunnan kalustovarastona ja majoituspaikkana. Onpa talossa istuttu käräjiäkin ja pidetty asevelvollisten kutsuntoja. Monelle talo tuli tutuksi sen ollessa koulukäytössä yhteiskoulun lisätiloina ja myöhemmin apukouluna. Retkeilymajanakin talo toimi jonkin aikaa. Nykyään rakennuksessa on muusikkojen treenikämppä ja biljardisali sekä käsityömyymälä PuuKerä, joka aloitti toimintansa tiloissa marraskuussa 2010. Idyllisessä pihapiirissä sijaitseva PuuKerä myy Luolamäen Puu-Tekin ja paikallisten käsityöläisten lahjatuotteita sekä liikelahjoja. Tiloissa on myös kangaspuita kudontatöiden valmistukseen. Yrittäjä, kudonta-artesaani Irma Riihonen perusti Luolamäen Puu-Tekin vuonna 1996 tehden alussa entisöintityötä ja kudontaa. 2000-luvun alussa tekstiilien, huonekalujen ja vanhan tavaran myyntiä harjoitettiin kesämyymälässä Vanhan Keuruun alueella, pappilan piha-aitassa. Nyttemmin toiminta on keskittynyt Aromaalle. Koristeveistäjä-erikoispuuseppä Hannu Lemmetty valmistaa pariskunnan toisessa yrityksessä, Puu-Tekissä tilaustöitä tuotteinaan mm. ikkunat, ovet, sisäportaat, kalusteet ja muut puusepäntuotteet sekä tekee entisöintityötä. Lisäksi yritys on jo parinkymmenen vuoden aikana toiminut alan opiskelijoiden työharjoittelupaikkana. Yritys työllistää yhden ulkopuolisen työntekijän. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Luolamäen Puu-Tek ja PuuKerä - käden taitojen yritykset Subject The topic of the resource Keuruu yritykset kädentaidot käsityöläiset Source A related resource from which the described resource is derived https://www.fonecta.fi/kartat/Luolam%C3%A4entie+45,+KEURUU#rdr=eniro https://www.fonecta.fi/kartat/Keuruuntie+29,+keuruu#rdr=eniro Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Creator An entity primarily responsible for making the resource Luolamäen Puu-Tek ja Puukerä https://keuruunveraja.fi/files/original/09e3db62acc76a3bc85ab57e9650d2ab.jpg 6a1c69a4630ee0edbf77928977568dc3 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Keuruun maatalousseuran kuvakokoelma Subject The topic of the resource kylät maatalous Description An account of the resource Maatalousteknikko Oiva Kamppi toimi Keurusseudulla maatalousneuvojana 1950-1960 -luvuilla. Työnsä ohessa hän kulki kameran kanssa pitkin Keuruun kyliä. Tässä kokoelmassa on hänen ottamiaan kuvia näiltä matkoilta sekä reprokuvia, joita hän kuvasi asiakkaittensa kotialbumeista maatiloilla käydessään. Tuoreimmat kuvat ovat Kampin seuraajien, Pekka Mennalan ja Markku Kuuselan ottamia. Kuvat on saatu lahjoituksena Keuruun maatalousseura ry:ltä kaupunginkirjaston kotiseutukokoelmaan. Mikäli tiedät kertoa kuvista lisää, toivomme sinun ilmoittavan niistä meille sivustolla olevan Ota yhteyttä -painikkeen kautta. Still Image A static visual representation. Examples include paintings, drawings, graphic designs, plans and maps. Recommended best practice is to assign the type Text to images of textual materials. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Maa- ja kotitalousnaiset retkellä Antilassa Subject The topic of the resource järjestötoiminta maatalous kotitalous retket linja-autot Keuruu -- Honka-Mannila Description An account of the resource Vanhassa värikuvassa maa- ja kotitalosunaiset ovat retkellä. He seisovat linja-auton edessä ja heidän keskellään on retkikohteen isäntä, Antilan maatilan isäntä, Martti Lampinen. Creator An entity primarily responsible for making the resource Kamppi, Oiva Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto https://keuruunveraja.fi/files/original/f051b073090d2882e8d6eeba0c47f1f9.jpg d0adbe2285e2b1d9035ea5d1971ae799 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Keuruun maatalousseuran kuvakokoelma Subject The topic of the resource kylät maatalous Description An account of the resource Maatalousteknikko Oiva Kamppi toimi Keurusseudulla maatalousneuvojana 1950-1960 -luvuilla. Työnsä ohessa hän kulki kameran kanssa pitkin Keuruun kyliä. Tässä kokoelmassa on hänen ottamiaan kuvia näiltä matkoilta sekä reprokuvia, joita hän kuvasi asiakkaittensa kotialbumeista maatiloilla käydessään. Tuoreimmat kuvat ovat Kampin seuraajien, Pekka Mennalan ja Markku Kuuselan ottamia. Kuvat on saatu lahjoituksena Keuruun maatalousseura ry:ltä kaupunginkirjaston kotiseutukokoelmaan. Mikäli tiedät kertoa kuvista lisää, toivomme sinun ilmoittavan niistä meille sivustolla olevan Ota yhteyttä -painikkeen kautta. Still Image A static visual representation. Examples include paintings, drawings, graphic designs, plans and maps. Recommended best practice is to assign the type Text to images of textual materials. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Maa- ja kotitalousnaisten kasvinvärjäyskurssilaiset Subject The topic of the resource käsityöt järjestötoiminta neuvonta Keuruu Keuruu -- Valkelahti Description An account of the resource Kuvassa joukko naisia seisoo koivikossa järven rannalla ilmeisesti Valkealahdessa. Naiset ovat kasvinvärjäyskurssilla ja osalla heistä on lankavyhti kädessään. Vyyhtejä roikkuu narulla puitten välissä. Mukana on myös pikku poika, joka seisoo kivellä tutti suussaan. Creator An entity primarily responsible for making the resource Kuvaaja tuntematon Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto https://keuruunveraja.fi/files/original/2bec89747047875c46e2f3126c736da6.jpg ca1465aa8a918b8adb2bc3c6cc89f26e Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Keuruun maatalousseuran kuvakokoelma Subject The topic of the resource kylät maatalous Description An account of the resource Maatalousteknikko Oiva Kamppi toimi Keurusseudulla maatalousneuvojana 1950-1960 -luvuilla. Työnsä ohessa hän kulki kameran kanssa pitkin Keuruun kyliä. Tässä kokoelmassa on hänen ottamiaan kuvia näiltä matkoilta sekä reprokuvia, joita hän kuvasi asiakkaittensa kotialbumeista maatiloilla käydessään. Tuoreimmat kuvat ovat Kampin seuraajien, Pekka Mennalan ja Markku Kuuselan ottamia. Kuvat on saatu lahjoituksena Keuruun maatalousseura ry:ltä kaupunginkirjaston kotiseutukokoelmaan. Mikäli tiedät kertoa kuvista lisää, toivomme sinun ilmoittavan niistä meille sivustolla olevan Ota yhteyttä -painikkeen kautta. Still Image A static visual representation. Examples include paintings, drawings, graphic designs, plans and maps. Recommended best practice is to assign the type Text to images of textual materials. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Maamoottori ja pärehöylä Subject The topic of the resource rakennukset moottorit pärekatot Keuruu Description An account of the resource Vanhassa mustavalkokuvassa on meneillään päreitten höyläys. Höylää käyttää maamoottori, jota on mies hoitamassa. Hänen takanaan seisoo hevonen. Pärehöylän vioeressä seisoo kolme miestä ja yksi nainen. Toinen nainen on kyykyssä höylän edessä ja pitää käsissään päreitä. Etualalla on kasa päreiden teossa pölkyistä jääneitä sydänpuita. Ihmisten takana on iso pino valmiita päreitä. Creator An entity primarily responsible for making the resource Kuvaaja tuntematon Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto https://keuruunveraja.fi/files/original/335f810838e61496dc7b3c5b5ab52d7b.jpg 3dadddb976f54b7327afe219f026bd98 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Keuruun maatalousseuran kuvakokoelma Subject The topic of the resource kylät maatalous Description An account of the resource Maatalousteknikko Oiva Kamppi toimi Keurusseudulla maatalousneuvojana 1950-1960 -luvuilla. Työnsä ohessa hän kulki kameran kanssa pitkin Keuruun kyliä. Tässä kokoelmassa on hänen ottamiaan kuvia näiltä matkoilta sekä reprokuvia, joita hän kuvasi asiakkaittensa kotialbumeista maatiloilla käydessään. Tuoreimmat kuvat ovat Kampin seuraajien, Pekka Mennalan ja Markku Kuuselan ottamia. Kuvat on saatu lahjoituksena Keuruun maatalousseura ry:ltä kaupunginkirjaston kotiseutukokoelmaan. Mikäli tiedät kertoa kuvista lisää, toivomme sinun ilmoittavan niistä meille sivustolla olevan Ota yhteyttä -painikkeen kautta. Still Image A static visual representation. Examples include paintings, drawings, graphic designs, plans and maps. Recommended best practice is to assign the type Text to images of textual materials. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Maatalouskerhoneuvoja opastamassa kerhopalstan hoidossa Ilvesjärvellä Subject The topic of the resource Keuruu--Jukojärvi maatalous puutarhanhoito kerhotoiminta maatalousneuvonta Description An account of the resource Kuvassa joukko nuoria ja aikuista seisoo kasvimaapalstan reunalla. Heidän edessään miesneuvoja on kumartuneena maahan ja näyttää, kuinka vilejlykasvia hoidetaan. Creator An entity primarily responsible for making the resource Kamppi, Oiva Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto https://keuruunveraja.fi/files/original/5dc3d8bc484c34445b43bb66851aac55.jpg 0837590db76db96156ef63d130f61609 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Keuruun maatalousseuran kuvakokoelma Subject The topic of the resource kylät maatalous Description An account of the resource Maatalousteknikko Oiva Kamppi toimi Keurusseudulla maatalousneuvojana 1950-1960 -luvuilla. Työnsä ohessa hän kulki kameran kanssa pitkin Keuruun kyliä. Tässä kokoelmassa on hänen ottamiaan kuvia näiltä matkoilta sekä reprokuvia, joita hän kuvasi asiakkaittensa kotialbumeista maatiloilla käydessään. Tuoreimmat kuvat ovat Kampin seuraajien, Pekka Mennalan ja Markku Kuuselan ottamia. Kuvat on saatu lahjoituksena Keuruun maatalousseura ry:ltä kaupunginkirjaston kotiseutukokoelmaan. Mikäli tiedät kertoa kuvista lisää, toivomme sinun ilmoittavan niistä meille sivustolla olevan Ota yhteyttä -painikkeen kautta. Still Image A static visual representation. Examples include paintings, drawings, graphic designs, plans and maps. Recommended best practice is to assign the type Text to images of textual materials. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Maatalouskerhoneuvoja opastamassa sokerijuurikkaan hoidossa Ilvesjärvellä Subject The topic of the resource Keuruu -- Jukojärvi maatalous maatalousneuvonta kerhotoiminta puutarhanhoito Description An account of the resource Kuvassa maatalouskerholaiset ovat kerääntyneenä miesneuvojan ympärille. Hän on kyykyssä heidän edessään ja pitää kädessään sokerijuurikkaan tainta. Creator An entity primarily responsible for making the resource Kamppi, Oiva Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto https://keuruunveraja.fi/files/original/fe80ebeccd6761add8d285ffb6725a3e.jpg e40460cab0e73f4a9fc7dd39eb28d7b7 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Jussi Rainion kuvakokoelmat Description An account of the resource Kokoelmassa on valokuvia Keuruun yhteiskoulun rehtorina toimineen kotiseutuneuvos Jussi Rainion kuvakokoelmista. Osa valokuvista on hänen itse ottamiaan, osan alkuperää ei tunneta. Still Image A static visual representation. Examples include paintings, drawings, graphic designs, plans and maps. Recommended best practice is to assign the type Text to images of textual materials. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Maatalousnäyttely 1956, 1 Subject The topic of the resource maatalousnäyttelyt maatalous kirkonkylät Keuruu Description An account of the resource Mustavalkokuvassa näkyy maatalousnäyttelualue, jonka läpi kulkee tie lipputankoriveineen. Ihmisiä on sankoin joukoin tiellä ja muualla alueella, jolla näkyy koneita ja telttoja. Kuvan taustalla on omakotitaloja. Creator An entity primarily responsible for making the resource Rainio, Jussi Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto https://keuruunveraja.fi/files/original/7beaa9ba89435e5033a4000d9bb72c3a.jpg cfd9ac3ac94f7e60c975a289c8f8ad08 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Jussi Rainion kuvakokoelmat Description An account of the resource Kokoelmassa on valokuvia Keuruun yhteiskoulun rehtorina toimineen kotiseutuneuvos Jussi Rainion kuvakokoelmista. Osa valokuvista on hänen itse ottamiaan, osan alkuperää ei tunneta. Still Image A static visual representation. Examples include paintings, drawings, graphic designs, plans and maps. Recommended best practice is to assign the type Text to images of textual materials. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Maatalousnäyttely 1956, 2 Subject The topic of the resource maatalousnäyttelyt maatalous kirkonkylät Keuruu Description An account of the resource Mustavalkokuvassa näkyy maatalousnäyttelualue, jonka vasemmassa laidassa on kaksi pitkää katosta lehmille. Taustalla näkyy rintamamiestalo ja edustalla ihmisiä kävelemässä alueen läpi halkovalla tiellä. Creator An entity primarily responsible for making the resource Rainio, Jussi Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupununginkirjasto https://keuruunveraja.fi/files/original/799029ed928a0949a0198a2afb87b1e5.jpg f21fc32ad3f7ee43efef340207b3a876 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Jussi Rainion kuvakokoelmat Description An account of the resource Kokoelmassa on valokuvia Keuruun yhteiskoulun rehtorina toimineen kotiseutuneuvos Jussi Rainion kuvakokoelmista. Osa valokuvista on hänen itse ottamiaan, osan alkuperää ei tunneta. Still Image A static visual representation. Examples include paintings, drawings, graphic designs, plans and maps. Recommended best practice is to assign the type Text to images of textual materials. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Maatalousnäyttely 1956, 3 Subject The topic of the resource maatalousnäyttelyt maatalous kirkonkylät Keuruu Description An account of the resource Mustavalkokuvassa näkyy maatalousnäyttelyalue, jossa Suomen liput liehuvat saloissa, ihmisiä kävelee tiellä ja toiset istuvat penkeillä. Creator An entity primarily responsible for making the resource Rainio, Jussi Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Lauri Permikankaan tarinoita ja kuvia Description An account of the resource Kokoelma sisältää Keuruun Valkealahden kylällä syntyneen Lauri Permikankaan kirjoittamia tarinoita ja valokuvia hänen kotialbumistaan. Tarinat käsittelevät erityisesti maa- ja metsätaloutta 1940- ja 50-luvuilla sekä paikallisia ihmisiä ja tapahtumia. Creator An entity primarily responsible for making the resource Permikangas, Lauri Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document Kilpailuvietti on päässyt iskemään mieheen varsin voimakkaasti. Omaan ammattiin perustuvia taitoja on pitänyt kehittää ja kilpailuissa voi testata miten ne ovat kehittyneet. Jos pärjää hyvin niin on onnistunut kartuttamaan tietojaan. Kuvassa eräs viimeisistä maatalouspäivän kilpailuista joissa olen ollut mukana. Kilpailut pääasiassa olivat traktorilla kyntäminen, traktorin taitoajo, metsäpolkukilpailu ja maatalouteen liittyvät tietokilpailut. Niissä menestys on ollut kohtalainen vuosien saatossa. Näistä saatuja oppeja on sitten voinut hyödyntää omassa työssä maanviljelijänä. Kehittää omaa viljelyä ja karjan kasvatusta. Näin saada parempaa tulosta rahallisestikin. Edellä mainittu on, hyvää vapaa-ajan käyttöä sekä oivallista harrastusta jolla on voitu myös kehittyä viljelijänä. Näissä tapasi saman alan yrittäjiä, joiden kanssa voi keskustella miten tosiaan voitaisiin kehittää omaa työsarkaa. Millainen vuodentulo on odotettavissa. Millaiset säät ovat olleet maanviljelyksen kannalta. Onko saatu kuivia heiniä ym. Nämä olivat myös oiva tauko rutiini töihin, vaikka karjaa kun oli niin, aamuin illoin piti kuitenkin olla kotona tosi toimissa. Ne eivät todellakaan voineet odottaa vuorokautta. Lypsää piti ei mahda mitään. Kuitenkin maatalouspäivä toi hyvän katkon arkiseen rutiiniin. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Maatalouspäivien kilpailut Subject The topic of the resource kilpailu maatalous tarktorit kyntö muistelu Description An account of the resource Lauri Permikangas kertoo Maatalouspäivien kilpailuista ja niiden merkityksestä maanviljelijälle. Creator An entity primarily responsible for making the resource Permikangas, Lauri Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto https://keuruunveraja.fi/files/original/c7a3e9ed8e074c77d64114efecfc25be.jpg 02f220391b4ce214224f4d4d760af5cb Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Keuruun maatalousseuran kuvakokoelma Subject The topic of the resource kylät maatalous Description An account of the resource Maatalousteknikko Oiva Kamppi toimi Keurusseudulla maatalousneuvojana 1950-1960 -luvuilla. Työnsä ohessa hän kulki kameran kanssa pitkin Keuruun kyliä. Tässä kokoelmassa on hänen ottamiaan kuvia näiltä matkoilta sekä reprokuvia, joita hän kuvasi asiakkaittensa kotialbumeista maatiloilla käydessään. Tuoreimmat kuvat ovat Kampin seuraajien, Pekka Mennalan ja Markku Kuuselan ottamia. Kuvat on saatu lahjoituksena Keuruun maatalousseura ry:ltä kaupunginkirjaston kotiseutukokoelmaan. Mikäli tiedät kertoa kuvista lisää, toivomme sinun ilmoittavan niistä meille sivustolla olevan Ota yhteyttä -painikkeen kautta. Still Image A static visual representation. Examples include paintings, drawings, graphic designs, plans and maps. Recommended best practice is to assign the type Text to images of textual materials. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Maatalousväkeä retkellä 1960-1970 -luvun taitteessa Subject The topic of the resource maatalous maatalousneuvonta maatalousjärjestöt retket Keuruu Description An account of the resource Kuvassa retkeläiset seisovat tuulisella maatilan pihamaalla konehallin vieressä. Miesten mukana on pieni poika ja yksi nainen, jolla on yllään kansallispuku. Takana näkyy maatilan punainen asuinrakennus. Creator An entity primarily responsible for making the resource Mennala, Pekka Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto https://keuruunveraja.fi/files/original/7db50e20ce1b68b5929af8688b5a4ae3.jpg a15be44dac90ba0649384f086e6b4252 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Keuruun maatalousseuran kuvakokoelma Subject The topic of the resource kylät maatalous Description An account of the resource Maatalousteknikko Oiva Kamppi toimi Keurusseudulla maatalousneuvojana 1950-1960 -luvuilla. Työnsä ohessa hän kulki kameran kanssa pitkin Keuruun kyliä. Tässä kokoelmassa on hänen ottamiaan kuvia näiltä matkoilta sekä reprokuvia, joita hän kuvasi asiakkaittensa kotialbumeista maatiloilla käydessään. Tuoreimmat kuvat ovat Kampin seuraajien, Pekka Mennalan ja Markku Kuuselan ottamia. Kuvat on saatu lahjoituksena Keuruun maatalousseura ry:ltä kaupunginkirjaston kotiseutukokoelmaan. Mikäli tiedät kertoa kuvista lisää, toivomme sinun ilmoittavan niistä meille sivustolla olevan Ota yhteyttä -painikkeen kautta. Still Image A static visual representation. Examples include paintings, drawings, graphic designs, plans and maps. Recommended best practice is to assign the type Text to images of textual materials. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Maatalousväkeä retkellä Ampialan jylkynkivellä Subject The topic of the resource Keuruu -- Ampiala maatalousjärjestöt retket muistomerkit Description An account of the resource Kuvassa retkeläisjoukko on kokoontuneena yhteiskuvaan Ampialan jylkynkivellä. Kolme nuorta poikaa istuvat edessä, muut retkeläiset seisovat. Taustalla näkyy muistomerkkirakennelma ja ympäröivää peltomaisemaa. Creator An entity primarily responsible for making the resource Kamppi, Oiva Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto https://keuruunveraja.fi/files/original/9b4e4cebf0968cc7cb481ebe09b5f05c.pdf e418df90629b3601262b499a0269be1d Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Aisapuu-lehden artikkeleita Description An account of the resource Tässä kokoelmassa on Pihlajavedellä ilmestyvän Aisapuu-kylälehden artikkeleita. Lehdessä julkaistaan runsaasti Pihlajaveden kotiseutuhistoriaan liittyviä tekstejä ja kuvia. Artikkeli Teeemateksti jostakin aiheesta. Tätä aineistotyyppiä voi käyttää aina kun tekstin muoto ei vaadi muuta. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Maitoautoaikaan Koivuperällä Subject The topic of the resource Keuruu Pihlajavesi (kunta) sähkönjakelu iltamat ompeluseurat Creator An entity primarily responsible for making the resource Joutsijoki, Eine Source A related resource from which the described resource is derived Aisapuu 83, 2012 Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto https://keuruunveraja.fi/files/original/8e8ca0c6f6cc824b14a307137ed6c26a.jpg 6f3972c34cce56eabb4ac9fd9966c53e Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Keuruun maatalousseuran kuvakokoelma Subject The topic of the resource kylät maatalous Description An account of the resource Maatalousteknikko Oiva Kamppi toimi Keurusseudulla maatalousneuvojana 1950-1960 -luvuilla. Työnsä ohessa hän kulki kameran kanssa pitkin Keuruun kyliä. Tässä kokoelmassa on hänen ottamiaan kuvia näiltä matkoilta sekä reprokuvia, joita hän kuvasi asiakkaittensa kotialbumeista maatiloilla käydessään. Tuoreimmat kuvat ovat Kampin seuraajien, Pekka Mennalan ja Markku Kuuselan ottamia. Kuvat on saatu lahjoituksena Keuruun maatalousseura ry:ltä kaupunginkirjaston kotiseutukokoelmaan. Mikäli tiedät kertoa kuvista lisää, toivomme sinun ilmoittavan niistä meille sivustolla olevan Ota yhteyttä -painikkeen kautta. Still Image A static visual representation. Examples include paintings, drawings, graphic designs, plans and maps. Recommended best practice is to assign the type Text to images of textual materials. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Mäkelän miehet sipulinnostossa Description An account of the resource Värivalokuvassa isä ja poika istuvat pellolla ja listivät nostamiaan sipuleita, jotka ovat puulaatikossa maitokärryssä. Henkilöiksi kuvassa on tunnistettu Edvin Mäkelä ja poikansa Huhkojärveltä. Creator An entity primarily responsible for making the resource Kamppi, Oiva Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Subject The topic of the resource Keuruu -- Huhkojärvi maatalous maanviljely puutarhatalous Mäkelä, Edvin ruokasipuli vihannekset sipulit 1900-luku https://keuruunveraja.fi/files/original/d694690af847be5e36eb821912e122cc.jpg 62456ee491ac544ad8c7db7d4fc9742b Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Keuruun maatalousseuran kuvakokoelma Subject The topic of the resource kylät maatalous Description An account of the resource Maatalousteknikko Oiva Kamppi toimi Keurusseudulla maatalousneuvojana 1950-1960 -luvuilla. Työnsä ohessa hän kulki kameran kanssa pitkin Keuruun kyliä. Tässä kokoelmassa on hänen ottamiaan kuvia näiltä matkoilta sekä reprokuvia, joita hän kuvasi asiakkaittensa kotialbumeista maatiloilla käydessään. Tuoreimmat kuvat ovat Kampin seuraajien, Pekka Mennalan ja Markku Kuuselan ottamia. Kuvat on saatu lahjoituksena Keuruun maatalousseura ry:ltä kaupunginkirjaston kotiseutukokoelmaan. Mikäli tiedät kertoa kuvista lisää, toivomme sinun ilmoittavan niistä meille sivustolla olevan Ota yhteyttä -painikkeen kautta. Still Image A static visual representation. Examples include paintings, drawings, graphic designs, plans and maps. Recommended best practice is to assign the type Text to images of textual materials. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Mäkelän pariskunta lehmälaitumella Description An account of the resource Kuvassa maanviljelijäpariskunta on laitumella kolmen suomenkarjaa edustavan lehmänsä kanssa. Pellon laidalla näkyy useita siltä raivattuja suuria kivenlohkareita. Henkilöiksi on tunnistettu Edvin Mäkelä puolisoineen Huhkojärveltä. Creator An entity primarily responsible for making the resource Kamppi, Oiva Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Subject The topic of the resource Keuruu -- Huhkojärvi maatalous karjatalous Mäkelä, Edvin lehmät lypsykarja maatilat Date A point or period of time associated with an event in the lifecycle of the resource 1900-luku https://keuruunveraja.fi/files/original/f7ab2f08faa3d805828736370c0f0761.jpg a6a942de31bbd80e2d762c1df39c726a Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Valokuvia eri lähteistä Description An account of the resource Tässä kokoelmassa on yksittäisiä valokuvia eri lähteistä sekä alkuperältään tuntemattomia kuvia. Still Image A static visual representation. Examples include paintings, drawings, graphic designs, plans and maps. Recommended best practice is to assign the type Text to images of textual materials. Original Format The type of object, such as painting, sculpture, paper, photo, and additional data valokuva Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Mäkisen autokorjaamo Subject The topic of the resource Keuruu kirkonkylät autot korjaamot konepajat Tarhia Description An account of the resource Mustavalkoisessa valokuvassa on Mäkisen konepajan ja autokorjaamon puisia rakennuksia. Taustalla on Tarhia- järveä. Creator An entity primarily responsible for making the resource Kuvaaja tuntematon Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Date A point or period of time associated with an event in the lifecycle of the resource 1930-luku Provenance A statement of any changes in ownership and custody of the resource since its creation that are significant for its authenticity, integrity, and interpretation. The statement may include a description of any changes successive custodians made to the resource. Pirjo Vänskän kokoelma https://keuruunveraja.fi/files/original/f45054ac824756a20b46723542b30a56.pdf 61855a1261439abafb636afff83ac8c5 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Aisapuu-lehden artikkeleita Description An account of the resource Tässä kokoelmassa on Pihlajavedellä ilmestyvän Aisapuu-kylälehden artikkeleita. Lehdessä julkaistaan runsaasti Pihlajaveden kotiseutuhistoriaan liittyviä tekstejä ja kuvia. Artikkeli Teeemateksti jostakin aiheesta. Tätä aineistotyyppiä voi käyttää aina kun tekstin muoto ei vaadi muuta. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Mamman kukkaro tarkasti plakkarissa Subject The topic of the resource Keuruu Pihlajavesi (kunta) Alastaro rahanarvo rahankäyttö rahapolitiikka sota-aika Creator An entity primarily responsible for making the resource Lepikko, Leila Source A related resource from which the described resource is derived Julkaistu Aisapuu-lehdessä 83/2012 Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto https://keuruunveraja.fi/files/original/cd926a05f87a5c3a6066d3acc613b032.jpg 85a8d124ed65a0be37656b5390b7c1d8 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Valokuvia eri lähteistä Description An account of the resource Tässä kokoelmassa on yksittäisiä valokuvia eri lähteistä sekä alkuperältään tuntemattomia kuvia. Still Image A static visual representation. Examples include paintings, drawings, graphic designs, plans and maps. Recommended best practice is to assign the type Text to images of textual materials. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Mämminsyöntitalkoot Subject The topic of the resource pääsiäinen mämmi perheet sukulaiset ruokaperinne Description An account of the resource Mäkisen perheen sukualbumin kuvassa äiti syöttää alle vuoden ikäiselle tyttärelleen mämmiä. Kuva on otettu 1960-luvun alussa. Creator An entity primarily responsible for making the resource Kuvaaja tuntematon Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Date A point or period of time associated with an event in the lifecycle of the resource 1960-luku Provenance A statement of any changes in ownership and custody of the resource since its creation that are significant for its authenticity, integrity, and interpretation. The statement may include a description of any changes successive custodians made to the resource. Pirjo Vänskän kokoelma https://keuruunveraja.fi/files/original/5897a816c186533221a1016233ecbb26.jpg 6df67084ac9e555201bdef7e9ccb774d Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Raimo Varpulan kokoelma Description An account of the resource Kokoelmassa on digitoituna Raimo Varpulan Keurusseutua käsitteleviä keräilykokoelmia mm. postitoiminnasta, postikorteista ja tulitikkuetiketeistä sekä hänen keuruulaisista tapahtumista ottamiaan valokuvia. Kokoelmat ulottuvat 1800-luvun loppupuolelta 1980-luvulle. Creator An entity primarily responsible for making the resource Varpula, Raimo Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Still Image A static visual representation. Examples include paintings, drawings, graphic designs, plans and maps. Recommended best practice is to assign the type Text to images of textual materials. Original Format The type of object, such as painting, sculpture, paper, photo, and additional data Tulitikkuetiketti Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Männikkö-baarin tulitikkuetiketti Subject The topic of the resource etiketit tulitikut keräily baarit ravitsemisliikkeet Description An account of the resource Keuruun keskustassa sijainneen Männikkö-baarin tulitikkuetiketti. Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Provenance A statement of any changes in ownership and custody of the resource since its creation that are significant for its authenticity, integrity, and interpretation. The statement may include a description of any changes successive custodians made to the resource. Raimo Varpulan kokoelma Contributor An entity responsible for making contributions to the resource Valokuva: Saarimäki, Satu Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Kiehtovaa vanhaa Keuruuta Subject The topic of the resource Keuruu paikallishistoria rakennusperintö kulttuurihistoria Description An account of the resource Kokoelmasta löydät tietoja Keuruun kulttuurihistoriallisista kohteista. Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kirjasto Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document Pohjoislahden nuorisoseura perustettiin vuonna 1898. Seura kokoontui aluksi kylän taloissa ja kansakoululla. Seurassa oli nais- ja sekakuoro, ompeluseura ja lehteäkin julkaistiin.<br /><br />Keuruun Kansallispirtillä järjestettiin suuret arpajaiset talon rakentamisrahaston hyväksi vuonna 1921. Pohjoislahden nuoriseoseuran oma talo, Männistö, valmistui vuonna 1922. Sen suojissa on järjestetty lukemattomat iltamat, näytelmät, perhejuhlat ja muut tilaisuudet. <br /><br />Viime vuosina taloa ja sen ympäristöä, mm. urheilukenttää, on kunnostettu useaan kertaan Leader-rahoituksen voimin. <br /><br />Talo on edelleen suosittu perhejuhlien pitopaikka. Siellä järjestetään myös tansseja, Etelä-Keuruun kyläyhdistyksen tilaisuuksia, ja kyläkoulu on viettänyt siellä monet kevät- ja kuusijuhlansa. Jokavuotinen perinne on joulukuun alussa järjestettävät joulumyyjäiset, joissa kerätään varoja kyläkoulun oppilasyhdistyksen ja kyläyhdistyksen toimintaan.<br /><br /><br />Lähde: <br /><br />Olli Haapanen, 2017: Pohjoislahden Nuorisoseura ry 100 vuotta. Keuruun Joulu 2017. Keuruun Laatupaino KLP Oy. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Männistön nuorisoseurantalo Subject The topic of the resource Keuruu kylät seurantalot nuorisoseurat kyläyhdistykset järjestöt rakennusperintö hirsirakennukset 1920-luku Description An account of the resource Pohjoislahden nuorisoseuran talo Männistö valmistui vuonna 1922. Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Date Created Date of creation of the resource. 2021 https://keuruunveraja.fi/files/original/e80ae7702271f98521209d3d2377f1d5.pdf 4440129250e024b49132388858f3de0d Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Tuomo Ilomäen tekstejä Kaiun korva -lehdestä Subject The topic of the resource muistelmat lapsuus Jukojärvi (Keuruu : kylä) Description An account of the resource Tuomo Ilomäen lyhyitä tarinoita lapsuudesta Keuruun Jukojärven Mantelassa. Tekstit on aiemmin julkaistu Kaiun Korva -lehdessä vuosina 2001-2012 sekä Ilomäen omakustanneteoksessa Kuin valkeat käärmeet (2013). Tuomo Ilomäki syntyi Keuruun Jukojärven Mantelassa vuonna 1939 talvisodan kynnyksellä. Perhe muutti vuonna 1950 Jämsään, jossa Ilomäki aloitti oppikoulun Jämsän yhteiskoulussa ja myöhemmin kirjoitti sieltä myös ylioppilaaksi. Aikuisikänsä Tuomo Ilomäki on asunut Espoossa ja ollut yhteiskunnallisesti aktiivinen mm. työssään sähköalalla sekä urheiluseuratoiminnassa. Hän itse kertoo Kuin valkeat käärmeet -kirjan saatesanoissa (s. 6): "Kirjoituskokoelman tarkoituksena on kertoa nuoremmille polville, millaista on ollut maalaiselämä Keski-Suomessa 1940-luvulla alle kymmenvuotiaan pojan kokemana." Creator An entity primarily responsible for making the resource Ilomäki, Tuomo Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Rights Information about rights held in and over the resource Tekstit julkaistaan Keuruun Veräjässä oikeudenhaltijan luvalla. Date A point or period of time associated with an event in the lifecycle of the resource 2001-2012 Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Mantelasta maailmalle Subject The topic of the resource Keuruu -- Jukojärvi maisemahistoria matkustaminen Keski-Suomi Iso-Britannia 1940-luku 1960-luku muistelmat Description An account of the resource Kirjoittaja kertoo ensimmäisistä matkoistaan, ensin kotoa Jukojärveltä Multialle ja Kuhmoisiin, ja myöhemmin aikuisena Helsinkiin ja 1960-luvun alussa kesäharjoittelijaksi englantilaiseen Rugbyn kaupunkiin. Tarina on alun perin julkaistu Kaiun korva -lehden numerossa 11 (2004). Creator An entity primarily responsible for making the resource Ilomäki, Tuomo Source A related resource from which the described resource is derived Kaiun korva : Jukojärven kylälehti. Nro 11 : toukokuu 2004. Ilomäki Tuomo, Kuin valkeat käärmeet. Espoo : Tuomo Ilomäki, 2013. Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Rights Information about rights held in and over the resource Teksti on julkaistu oikeudenhaltijan luvalla. Format The file format, physical medium, or dimensions of the resource pdf Date Created Date of creation of the resource. 2004 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Henkilögalleria Description An account of the resource Kokoelmassa on pienoiselämäkertoja keuruulaisista merkkihenkilöistä. Henkilö Biografia Lyhyt kuvaus henkilön elämästä ja teoista Keuruulla syntynyt Onni Mantere oli Mannerheim-ristin ritari numero 13. Hän oli jatkosodassa panssarintorjuntatykin ampujana 19. divisioonan Jalkaväkirykmentti 16:ssa (JR 16). Mantere tuhosi yhdessä taistelussa seitsemän vihollisen hyökkäysvaunua ja vaurioitti kahdeksatta haavoittuen samalla molempiin jalkoihinsa. Näistä ansioista korpraaliksi ylennetty Mantere nimitettiin Mannerheim-ristin ritariksi 16. syyskuuta 1941. Hän oli yksi harvoista ylennetyistä, jonka ylennys käsiteltiin puhelinkeskustelun perusteella, mikä osoitti teon merkittävyyttä. Sodan jälkeen Mantere toimi piirityönjohtajan apulaisena G A Serlachius Oy:n Lehtimäen piirissä, työnjohtajana metsähallinnon Tuomarniemen hoitoalueella sekä metsäteknikkona Tuomarniemen metsäopistolla Inhassa Hänet ylennettiin kersantiksi 4. kesäkuuta 1968. Elinvuodet Syntymä- ja kuolinvuosi 1911-1970 Muuta merkittävää Tähän voi lisätä jonkun muun merkittävän tiedon henkilöstä Mantere osallistui Mannerheimin hautajaisissa ritarien seppeleenlaskuun yhtenä kolmesta ritarista. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Mantere, Onni Subject The topic of the resource Keuruu--Liesjärvi Pihlajavesi (kunta) Mannerheim-ristin ritarit Source A related resource from which the described resource is derived http://www.mannerheim-ristinritarit.fi/ritarit?xmid=94 Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Tauno Kuoppalan kokoelma Subject The topic of the resource metsätyö metsätyöntekijät 1940-luku 1950-luku 1930-luku Description An account of the resource Tauno Kuoppalan kertomuksissa muistellaan metsätyötä ja menneen ajan ilmiöitä. Creator An entity primarily responsible for making the resource Kuoppala, Tauno Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document 1930-luvulla vuodenajat olivat nimiensä mukaisia. Oli lämpimät, aurinkoiset kesät ja vahvalumiset pakkastalvet.<br /><br />Syksyihin kuului ainakin muutaman vuoden ajan mm. yksi määrätynlainen perinne. Nuorten, alle rippikouluikäisten poikien luistelu Mäntästä Keuruulle. Pakkasilmat alkoivat pysyvästi jo ennen marraskuuta. Lunta ei satanut pitkiin aikoihin joten iljanjää vahveni nopeasti järvissä. Kun tieto tulee Isonselän jään paksuuntumisesta hyvin miehen kantamaksi, alkoi poikajoukon valmistautuminen luisteluun. <br /><br />Koulua käytiin siihen aikaan kuutena päivänä viikossa, joten vaellus tehtiin aina sunnuntaina. Porukan johtajaksi lähti aina joku vanhempi mies, joka tunsi hyvin matkareitin ja mahdolliset vaaranpaikat. Varusteet pojilla olivat varsin erilaiset, esimerkiksi luistimet. Oli hokkareita, Nurmes-korkoluistimia kahta eri mallia ja kanta- ja rintaremmisiä puurunkoisia patakoukkuja; messinkiteräisiä, raamisahan terästä tehtyjä tai jonkun maalaissepän takomin terin. Yhdellä matkan vetäjänä toimineella Mäntän spriitehtaan työnjohtaja Randelinilla oli aidot pitkät pikaluistimet. Matkaluistimina matalat patakoukut olivat parhaat. Niiden kanssa jalat puutuivat vähiten; hokkareissa ja nurmeksissa eniten. <br /><br />Kotona ommeltuihin tai kaupasta ostettuihin reppuihin laitettiin leipäeväiden kanssa pullot kahvia tai teetä useamman villasukan sisään. Lämmönkarkailun vähentämiseksi sukkakerrosten väliin pullo kietaistiin sanomalehdellä. Airamin termospulloja oli jo käytössä, mutta jos sattui luistellessa kaatumaan, meni pullon herkästi särkyvä sisus rikki ja seurauksena oli vain kuivat eväät. Viimapäivän sattuessa lämpimien käsineiden lisäksi tarpeen oli varautua kaulaliinalla ja karvalakilla tai korvalapuilla. <br /><br />Omakohtainen muistelus alkaa näin. Erään sunnuntaiaamun valjetessa me, yli kymmenen pojan joukko, kokoonnuimme Sassinniemen työläiskämpän rantaan, missä olevalla puulaiturilla oli hyvä laittaa luistimet jalkaan. Muistan parin ensikertalaisen epäilleen sitä, jaksavatko he perille ja miten heidän silloin käy. Jäävätkö he johonkin turvalliseen paikkaan ja minne. "Ei matka tapa vaan vauhti", vastaa oppaamme. "Mennään heikoimpien ehdoilla. Huilataan aina välillä ja nautitaan matkasta. Minä kertoilen koko matkan teille näkymiä ja missä mennään. Kyllä me kaikki perille päästään", rohkaistaan joukkoamme. <br /><br />Verkkaisen alun jälkeen ensimmäisenä huilauspaikkana on Papinpasko-niminen saari missä valmistaudumme Suutarinselän ylitykseen. "Kylmille kiville ei saa istua. Se kangistaa lihaksia. Sammalmätäs on sopiva istuin", komentaa pomomme. <br /><br />Ensimmäinen vaaranpaikka tulee, kun olemme luistelleet pari kilometriä. Edessämme liplattaa runsaan metrin leveä railo. Se tulee jostain Kaunisniemen suunnasta ja jatkuu Palohiekan suuntaan. Lähdemme seuraamaan railoa Palohiekan suuntaan. Maata lähestyessämme railo kapenee. Ylitämme sen ja suuntaamme kohti Vissinsaaria ja Koninsalmea. Ennen Hulpion ja Paloselän ylitystä lepuutamme jalkojamme Hevossaaren päässä olevan Mäntän Kivimäen talon huvilan laiturilla. <br /><br />Runsaan parin tunnin luistelun jälkeen saavumme Harmaaniemeen missä pidämme pidemmän tauon. Olemme suunnilleen puolivälissä vaellustamme ja joukon hiljaisuudesta päätellen lievä väsymyskin taitaa jo painaa päälle joillakin. Mutta eväät syötyämme olemme jälleen oikomassa jalkojamme ja virkistyneinä valmiit jatkamaan taivallustamme. Oppaamme valitsee nyt saarireitin, koska arvelee että Isollaselällä on melko varmaan railoja useampiakin ja niiden väistely vie aikaa ja matkakin samalla pitenee. <br /><br />Jatkamme matkaamme Salakkaluodon ja Piikainlinnan ohitse Honkasaaren ja Raaskan itäpuolitse kohti Selkisaarta missä Leikolan Huvilan rantatöyräällä jälleen lepuutamme jo aika väsyneiltä tuntuvia jalkojamme. Oppaamme kertoo, että tarkoitus olisi nyt jatkaa lyhintä tietä Ketunhännän ja Ison Tuulisaaren kautta perille. Mutta emme pääse kuin juuri luistimillemme, kun Keuruulta päin tulee potkurillaan mieshenkilö. Näyttää olevan tuttu johtajallemme, koska tervehtivät ihan "käs-päivää". Saamme selvityksen, että ennen Papusta on leveä Hanhisaaren eteläpuolelta tuleva Mannisniemeä kohti menevä railo ja suosittelee menoamme Mannisniemen rannan kautta. Niin tapahtuukin. Uteliaina kysymme kuka tuo mies oli, joka tiesi edessämme olevan jäätilanteen näin tarkasti. "Saaren Manni, eli Moision Hermanni. Hän on tuon huvilan talonmies ja asuu saaressa vuodet ympäri. Hän on mies, joka aina parhaiten tietää mitä saaren ympäristövesillä kulloinkin tapahtuu sekä talvella että kesällä", saamme oppaaltamme vastauksen.<br /><br />Koninselällä, ennen Hirvenlahtea olevalta niemeltä aukeaa eteemme odotettu näky - Keuruun uuden kirkon torni. Vaikka näky virkistääkin mieliämme, olemme siksi väsyneitä, että haluamme vielä kerran hetken levätä ennen loppurutistusta. Nyt, kun maali on aivan käden ulottuvilla loppumatka Kaunissaaren, Källin ja Lamposaaren ohi tuntuu menevän nyt yllättävän kevyesti. Väsymys tuntuu helpottuvan. Hidastamme vauhtia ja jo pitkään jatkunut puhumattomuus laukeaa. Juttelemme matkan vaiheita ja Lapinsillan laiturille tultuamme hihkumme iloisina toisillemme: "Jaksoimme - selvisimme".<br /><br />Mutta palkinnot suorituksestamme vielä odottivat. Luistimet riisuttuamme kävelemme asemalle ja ostamme piletit Mänttään. Jännittyneinä odotamme junan pääsyä Haapamäelle. Siellä tapahtuu palkintojen jako asemaravintolassa. Vanhempamme ovat varustaneet jokaista matkarahalla ja lisäksi pienellä summalla jolla kukin voi ostaa limskapullon ja munkin. Tämä ostos on se suuri, pitkin syksyä odotettu palkinto, jonka voittamiseksi on kannattanut uhrata yksi sunnuntaipäivä ja vaeltaa luistimin vajaat 30 kilometriä Keurusselän iljanjäätä Mäntästä Keuruulle. Väsymys kaikkoaa - muisto ei.<br /><br />Kysymyksiä keskustelun tueksi:<br /><br />1. Haluaisitko itse luistella Mäntästä Keuruulle?<br />2. Kuka oli mieshenkilö potkurilla ja mitä hän kertoi?<br />3. Mikä oli palkinto tarinassa? Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Maratonluistelun palkinto Subject The topic of the resource Keuruu Mänttä Keurusselkä järvet talviurheilu luistelu luistimet vapaa-aika retkiluistelu 1930-luku Description An account of the resource Tauno Kuoppala kertoo retkestä, joka tehtiin vuonna 1938 Mäntästä Keuruulle luistellen. Pojat saivat retken jälkeen pitkään odottamansa palkinnon. Creator An entity primarily responsible for making the resource Kuoppala, Tauno Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto https://keuruunveraja.fi/files/original/402b850a1e05163cdadc7b52819bbdaa.mp3 983be5c4c82cf13781230bd0a326f9f5 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Tauno Kuoppalan kokoelma Subject The topic of the resource metsätyö metsätyöntekijät 1940-luku 1950-luku 1930-luku Description An account of the resource Tauno Kuoppalan kertomuksissa muistellaan metsätyötä ja menneen ajan ilmiöitä. Creator An entity primarily responsible for making the resource Kuoppala, Tauno Sound A resource primarily intended to be heard. Examples include a music playback file format, an audio compact disc, and recorded speech or sounds. Duration Length of time involved (seconds, minutes, hours, days, class periods, etc.) 7 min 25 sek Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Maratonluistelun palkinto (äänite) Creator An entity primarily responsible for making the resource Kuoppala, Tauno Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Contributor An entity responsible for making contributions to the resource Lähdeaho, Soile Subject The topic of the resource Keuruu Mänttä Keurusselkä järvet talviurheilu luistimet vapaa-aika luistelu retkiluistelu 1930-luku Description An account of the resource Tauno Kuoppala kertoo retkestä, joka tehtiin vuonna 1938 Mäntästä Keuruulle luistellen. Pojat saivat retken jälkeen pitkään odottamansa palkinnon. Tarinan lukija on Soile Lähdeaho. Äänitiedosto avautuu painamalla ensin aiheen kohdalla olevaa kaiuttimen kuvaa TAI itse aiheen otsikkoa JA sen jälkeen painamalla sivulle avautuneen mustan vaakapalkin vasemmassa laidassa olevaa pikku NUOLTA, jonka vieressä on aikalaskuri. Format The file format, physical medium, or dimensions of the resource äänite (MP3) Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Kiehtovaa vanhaa Keuruuta Subject The topic of the resource Keuruu paikallishistoria rakennusperintö kulttuurihistoria Description An account of the resource Kokoelmasta löydät tietoja Keuruun kulttuurihistoriallisista kohteista. Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kirjasto Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document Maria Raunion nimeä kantava polku avattiin Raunion 145-vuotissyntymäpäivänä 26.5.2017.  Polku on 700 metriä pitkä ja se alkaa Lapinsalmen sillalta jatkuen rantaraittia pitkin pääkirjaston ohi Seiponniementien risteykseen.<br /><br /><span>Maria Raunio, o.s. Saarinen (1872–1911) oli keuruulainen ompelija, työväenliikkeen toimitsija ja puhuja. Räätäli Erland Saarisen tyttären lapsuudenkoti sijaitsi nykyisin Tarhiansuun talona tunnetun kiinteistön tuntumassa, Tarhia-järveen laskevan törmän päällä.<br /><br />Raunio oli yksi Suomen ja maailman ensimmäisitä naiskansanedustajista. Hän toimi SDP:n kansanedustajana 1907–1909 edustaen Vaasan läänin itäistä vaalipiiriä. Hänet tunnettiin erityisesti varattoman väestön puolestapuhuja. <br /><br />Raunio lähti siirtolaiseksi Yhdysvaltoihin Oregonin Astoriaan. Raunio toimi Astoriassa työväenliikkeen agitaattorina ja Toveritar-lehden toimittajana vajaan vuoden ennen kuin teki itsemurhan syyskuun alussa 1911 ollessaan vain 39-vuotias. Hänet on haudattu Astorian eteläpuolelle Greenwoodin kalmistoon.<br /><br />Lähde:<br />www.keuruunveraja.fi/items/show/211<br /></span> Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Maria Raunion polku Subject The topic of the resource Keuruu Raunio, Maria kansanedustajat tiennimet Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Date Created Date of creation of the resource. 2021 Description An account of the resource Maria Raunion polku on kuulunut Keuruun tiennimistöön vuodesta 2017. https://keuruunveraja.fi/files/original/053fb6629324f2e2b139526f81fb35e5.jpg 5f326ed932d2c1aa005f457fc62bee91 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Keuruun maatalousseuran kuvakokoelma Subject The topic of the resource kylät maatalous Description An account of the resource Maatalousteknikko Oiva Kamppi toimi Keurusseudulla maatalousneuvojana 1950-1960 -luvuilla. Työnsä ohessa hän kulki kameran kanssa pitkin Keuruun kyliä. Tässä kokoelmassa on hänen ottamiaan kuvia näiltä matkoilta sekä reprokuvia, joita hän kuvasi asiakkaittensa kotialbumeista maatiloilla käydessään. Tuoreimmat kuvat ovat Kampin seuraajien, Pekka Mennalan ja Markku Kuuselan ottamia. Kuvat on saatu lahjoituksena Keuruun maatalousseura ry:ltä kaupunginkirjaston kotiseutukokoelmaan. Mikäli tiedät kertoa kuvista lisää, toivomme sinun ilmoittavan niistä meille sivustolla olevan Ota yhteyttä -painikkeen kautta. Still Image A static visual representation. Examples include paintings, drawings, graphic designs, plans and maps. Recommended best practice is to assign the type Text to images of textual materials. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Marjanviljelijöiden retki Subject The topic of the resource Keuruu maatalous marjanviljely retket maatalousneuvonta Description An account of the resource Kuvassa ollaan Keuruun-Multian Peltomarjat osuuskunnan retkellä. Kaksi miestä seisoo marjapensaiden keskellä. Oikeanpuoleinen henkilö on Jorma Kuusimäki Pihlajavedeltä. Creator An entity primarily responsible for making the resource Kuusela, Markku Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto https://keuruunveraja.fi/files/original/3dff1a66dced5f316251b4edeb292d02.pdf fd690d7a8b4eeee268e5aceb0afb8fce Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Tuomo Ilomäen tekstejä Kaiun korva -lehdestä Subject The topic of the resource muistelmat lapsuus Jukojärvi (Keuruu : kylä) Description An account of the resource Tuomo Ilomäen lyhyitä tarinoita lapsuudesta Keuruun Jukojärven Mantelassa. Tekstit on aiemmin julkaistu Kaiun Korva -lehdessä vuosina 2001-2012 sekä Ilomäen omakustanneteoksessa Kuin valkeat käärmeet (2013). Tuomo Ilomäki syntyi Keuruun Jukojärven Mantelassa vuonna 1939 talvisodan kynnyksellä. Perhe muutti vuonna 1950 Jämsään, jossa Ilomäki aloitti oppikoulun Jämsän yhteiskoulussa ja myöhemmin kirjoitti sieltä myös ylioppilaaksi. Aikuisikänsä Tuomo Ilomäki on asunut Espoossa ja ollut yhteiskunnallisesti aktiivinen mm. työssään sähköalalla sekä urheiluseuratoiminnassa. Hän itse kertoo Kuin valkeat käärmeet -kirjan saatesanoissa (s. 6): "Kirjoituskokoelman tarkoituksena on kertoa nuoremmille polville, millaista on ollut maalaiselämä Keski-Suomessa 1940-luvulla alle kymmenvuotiaan pojan kokemana." Creator An entity primarily responsible for making the resource Ilomäki, Tuomo Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Rights Information about rights held in and over the resource Tekstit julkaistaan Keuruun Veräjässä oikeudenhaltijan luvalla. Date A point or period of time associated with an event in the lifecycle of the resource 2001-2012 Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Martta-mökkiin limunaatille Subject The topic of the resource Keuruu -- Jukojärvi matkat pyöräily kirkonkylät 1940-luku muistelmat Description An account of the resource Kirjoittaja kuvaa polkupyörämatkaa kodistaan Jukojärven Mantelasta Keuruun kirkonkylälle sekä asiointia siellä. Tapahtuma-aika on 1940-luvun loppu. Tarina on alun perin julkaistu Kaiun korva -lehden numerossa 5 (2002). Creator An entity primarily responsible for making the resource Ilomäki, Tuomo Source A related resource from which the described resource is derived Kaiun korva : Jukojärven kylälehti. Nro 5 : toukokuu 2002. Ilomäki Tuomo, Kuin valkeat käärmeet. Espoo : Tuomo Ilomäki, 2013. Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Rights Information about rights held in and over the resource Teksti on julkaistu oikeudenhaltijan luvalla. Format The file format, physical medium, or dimensions of the resource pdf Date Created Date of creation of the resource. 2002 https://keuruunveraja.fi/files/original/a0bb00c5e97b44484f84a81c3550ced7.jpg 86e6540d4cf093d6046eb3140c59bdd5 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Ali Vuolle-Apialan kokoelma Description An account of the resource Kokoelmassa on keuruulaisen Ali Vuolle-Apialan ottamia valokuvia, sekä muita valokuvia ja asiakirja-aineistoa hänen kokoelmistaan. Still Image A static visual representation. Examples include paintings, drawings, graphic designs, plans and maps. Recommended best practice is to assign the type Text to images of textual materials. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Marttamökki Subject The topic of the resource kahvilat kioskit Keuruu martat 1960-luku Description An account of the resource Värivalokuvassa on Keuruun keskustassa sijainnut Marttamökki, joka toimi kahvila-kioskina. Rakennus on nykyään purettu ja sen tilalla on liikerakennus. Taustalla näkyy tiilinen Keuruun kirkko, joka on rakennettu vuonna 1892. Creator An entity primarily responsible for making the resource Vuolle-Apiala, Ali Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto https://keuruunveraja.fi/files/original/30726b281edda79c42580fa993a3cab6.jpg 4d48b2abcdd273180984f52503c7e2c9 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Yhdistysten arkistoista Description An account of the resource Tässä kokoelmassa on tekstejä ja kuvia, jotka ovat peräisin keuruulaisten yhdistysten ja järjestöjen arkistoista tai ovat heidän itsensä tuottamia. Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document Säännölliset marttaillat jatkuivat kuukausittain, aiheina mm. ravinto, puutarhanhoito, urheilu, kodinhoito, toisiin yhdistyksiin tutustuminen ja yritysvierailut. Ensimmäinen isompi Marttavoimaa –tilaisuus pidettiin 16.4.2008. Se kokosi kulttuuritalo Kimaraan n. 100 henkeä tutustumaan kierrätykseen, terveydenhoitoon, terveelliseen ruokavalioon ja marttatoiminnan sisältöön sekä katselemaan paikallisten liikkeiden muotinäytöstä. Kirjailija Hannele Huovi piti ”voimapuheen”. Samoihin aikoihin Keuruun kaupunki viritteli suunnitelmia kirkonseudun kaavauudistuksesta. Valmistelevassa palaverissa käytiin joukolla ja saatiin todeta, että Marttamökki ei ollut siellä kovin ”korkeassa kurssissa”. Vaikutti siltä, että kaupunki halusi pyyhkiä koko mökin kartalta. Kaupungin arkkitehti Timo Määttä kutsuttiin usean kerran yhdistyksen hallituksen kokoukseen kuultavaksi. Marttojen puheenjohtajaksi Kaarina Salosen jälkeen valittiin v. 2011 Pirkko Laine. Hänen aloitteestaan käytiin neuvotteluja maa-alueen vuokrasopimuksen jatkamisesta. Neuvottelujen tuloksena Martat saivat Keuruun seurakunnalta tuomiokapitulin hyväksymän vuokrasopimuksen 20 vuodeksi. Kaupunki totesi, ettei marttoja saa mökistään minnekään. Niinpä Martat alkoivat suunnitella mökin remontoimista. Vuosien varrella mökki on remontoitu perusteellisesti sisältä ja päältä, piha-alue siistitty ja saatu asianmukainen jätekatos. Martat ovat jatkuvasti kouluttaneet keuruulaisia. On pidetty makkarakurssi, sähköttömyysilta, ohjattu sähköisen veroilmoituksen tekoon jne. Yksi suurimmista ponnistuksista 2010-luvulla olivat Marttafestarit toukokuussa 2014. Keuruun Martat kutsuivat kaikki Keski-Suomen piirin yhdistykset viettämänä toiminnallista kesäpäivää Keuruulle. Päivä alkoi jumalanpalveluksella ja kirkkojen esittelyllä ja jatkui markkinahumussa Vanhan Pappilan pihapiirissä. Tarjolla oli hyvää ruokaa, viinimaistiaisia ja ostettavaa vaatteista kukkiin. Muotinäytökset ja musiikki ryydittivät päivää. Paikalle saatiin noin 250 marttaa eri puolilta maakuntaa. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Marttatoimia Keuruulla 2006-2015 Subject The topic of the resource martat yhdistykset historiikit Creator An entity primarily responsible for making the resource Laine, Pirkko Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto https://keuruunveraja.fi/files/original/a0a64e467d9a292537bbce9d414138aa.jpg 06c23ca264a086bf973c54ba8951b4ec Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Matti Saarisen kokoelma Description An account of the resource Valokuvia pihlajavetisen Matti Saarisen kokoelmista. Still Image A static visual representation. Examples include paintings, drawings, graphic designs, plans and maps. Recommended best practice is to assign the type Text to images of textual materials. Original Format The type of object, such as painting, sculpture, paper, photo, and additional data Valokuva Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Matti ja Eeva Lahti Subject The topic of the resource henkilökuvat Pihlajavesi (kunta) Description An account of the resource Kuvassa on hirsirakennuksen edessä istumassa Matti Lahti (1848-1940) ja Eeva Lahti (1844-1925). He olivat pihlajavetisen kylävalokuvaaja ja puutyönopettaja Eenok Lahden (1887-1952) vanhemmat. Perhe asui Lahti-nimisessä Lehtomäen talon torpassa. Kuva on otettu 6.4.1913. Creator An entity primarily responsible for making the resource Lahti, Eenok Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Provenance A statement of any changes in ownership and custody of the resource since its creation that are significant for its authenticity, integrity, and interpretation. The statement may include a description of any changes successive custodians made to the resource. Matti Saarisen kokoelma Date A point or period of time associated with an event in the lifecycle of the resource 1910-luku Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Keuruun Museon kokoelmat ja verkkonäyttelyt Description An account of the resource Tässä kokoelmassa on kuvia ja linkkejä Keuruun Museon hallinnoimiin ja tuottamiin aineistoihin. Website A resource comprising of a web page or web pages and all related assets ( such as images, sound and video files, etc. ). Local URL The URL of the local directory containing all assets of the website http://www.keuruunmuseo.fi/index.php/naeyttelyt/verkkonaeyttelyt/152-matti-kassila https://elonet.finna.fi/Search/Results?filter[]=author2_id_str_mv%3A%22kavi.elonet_henkilo_100448%22 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Matti Kassila - ohjaaja omalla maallaan Subject The topic of the resource elokuva-ala Kassila, Matti elokuvahistoria Keuruu -- Haapamäki Description An account of the resource Elokuvaohjaaja ja käsikirjoittaja Matti Kassila (1924-2018) oli Suomen elokuvataiteen merkittävimpiä vaikuttajia. Hänet muistetaan etenkin Mika Waltarin dekkareihin perustuvista Komisario Palmu -elokuvista ja kirjallisuusklassikkojen filmatisoinneista. Matti Kassila syntyi Keuruun Haapamäellä 1924. Herätteen teatterialalle hän sai sotakesänä 1943 Keuruulla kuvatusta Vaivaisukon morsiamesta. Tie ohjaajaksi kulki Varkauden Työväen Näyttämön ja Helsingin Kansanteatterin kautta. Linkin takana olevassa verkkonäyttelyssä kerrotaan laajasti Kassilan elämästä, työstä ja tuotannosta. Teksti on alun perin kirjoittettu Keuruun museon Matti Kassila - ohjaaja omalla maallaan -näyttelyyn, joka oli esillä Keuruun museossa vuonna 2007. Creator An entity primarily responsible for making the resource Rokkonen, Hanne Hakkarainen, Maarit Vääriskoski, Orvokki Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun museo https://keuruunveraja.fi/files/original/c228b1efd01dc619ddced60542f4a2b7.jpg bd9c2cb8d3a8086c3aaff8ae5571a56e Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Matti Saarisen kokoelma Description An account of the resource Valokuvia pihlajavetisen Matti Saarisen kokoelmista. Still Image A static visual representation. Examples include paintings, drawings, graphic designs, plans and maps. Recommended best practice is to assign the type Text to images of textual materials. Original Format The type of object, such as painting, sculpture, paper, photo, and additional data Valokuva Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Matti Lahden perhe Subject The topic of the resource perheet Pihlajavesi (kunta) valokuvaajat Description An account of the resource Kuvassa istuu edessä vasemmalla Matti Lahti (1848-1940), vieressä istumassa vaimo Eeva os. Sälli (1844-1925). Kuvassa takana seisoo heidän aikuisia lapsiaan. Vasemmalla seisoo heidän poikansa puutyönopettaja ja kylävalokuvaaja Eenok Lahti (1887-1952) vieressään sisaret Amalia ja Iina. Kuva on otettu vuonna 1912. Matti ja Eeva Lahden pienviljelijäperheeseen syntyi monta lasta, mutta ainakin kuusi heisä kuoli pieninä, ja heistä kolme jopa saman viikon aikana. Creator An entity primarily responsible for making the resource Lahti, Eenok Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Provenance A statement of any changes in ownership and custody of the resource since its creation that are significant for its authenticity, integrity, and interpretation. The statement may include a description of any changes successive custodians made to the resource. Matti Saarisen kokoelma Date A point or period of time associated with an event in the lifecycle of the resource 1910-luku https://keuruunveraja.fi/files/original/65227497595b9175ed96f6d265e998f1.mp3 10f7770cd3ae89abf4d82e1c7444c30c Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Tällaista elämä oli - Veteraaniväen tarinoita Subject The topic of the resource sota-aika jälleenrakentaminen veteraanit Description An account of the resource Keuruun museon kustantamana ja Orvokki Vääriskosken toimittamana julkaistiin vuonna 2013 kirja, jossa 1920-1930 -luvulla Keuruulla syntyneet tai tänne muuttaneet kertovat muistojaan sodan varjosta jälleenrakentamisen aikaan. Tässä kokoelmassa voit kuunnella kirjan sisältämät tarinat. Creator An entity primarily responsible for making the resource Vääriskoski, Orvokki Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Rights Information about rights held in and over the resource Keuruun museo Sound A resource primarily intended to be heard. Examples include a music playback file format, an audio compact disc, and recorded speech or sounds. Duration Length of time involved (seconds, minutes, hours, days, class periods, etc.) 5 min 4 sek Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Meidän kylän poikia Subject The topic of the resource runot Creator An entity primarily responsible for making the resource Koskinen, Leo Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Rights Information about rights held in and over the resource Keuruun museo Description An account of the resource Äänitiedosto avautuu painamalla ensin aiheen kohdalla olevaa kaiuttimen kuvaa TAI itse aiheen otsikkoa JA sen jälkeen painamalla sivulle avautuneen mustan vaakapalkin vasemmassa laidassa olevaa pikku NUOLTA, jonka vieressä on aikalaskuri. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Pekka ja Kerttu Lavasteen kokoelma Description An account of the resource Kokoelma sisältää rovasti Pekka Lavasteen puheita, muistelmia ja muita kirjoitelmia sekä puolisonsa lastentarhanopettaja Kerttu Lavasteen valokuvia. Creator An entity primarily responsible for making the resource Pekka Lavaste Kerttu Lavaste Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document Radio alkoi soida klo 7.35. Hartaita lauluja -ohjelmassa Pietarin kamarikuoro lauloi Nikolai Kornievin johdolla osia Pyhän Johannes Krysostomoksen liturgiasta. Tähän valiokuoron harmoniseen lauluun oli hyvä herätä. Radion aamuhartaudessa Eeva-Maija Haukinen luki Johann Arndtin Postillaa. Vanhan saarnakirjan sanoma puhuttelee yhä vielä voimakkaalla, sydämellisellä lämmöllään. Saksalainen Johann Arndtiahan (1555-1621) on pidetty evankelisen hurskauselämän historiassa vaikuttavimpana miehenä Lutherin jälkeen. Luterilaiseen uskonelämään hän toi vaikutteita keskiaikaisesta mystiikasta. Rukouksesta tuli hänelle hengellisen elämän todellinen voimanlähde. <br /><br />Aamu-uutisten jälkeen nousin tutkailemaan "todennäköistä" säätä. Lämpömittari näytti -15°. Taivaanranta ruskotti kauniisti idänpuolella, lännenpuolella oli tummia pilviä, mikä ennusti lumisadetta. Panin takkauunin lämpiämään sähköenergian säästämiseksi. Tuli alkoi humista kotoisasti. Keitettyäni kahvin ja haudutettuani teen nautimme Kertun kanssa aamiaista keittiön ikkunan edessä rinnakkain istuen ja odottelimme lintujen ilmestymistä pihakoivuihin; keltasirkkuja poimimaan jyviä kauralyhteistä ja tiaisia nokkimaan siemeniä talipalloista. Odotus oli turha. Arvelimmekin, että pienet ystävämme ovat lentäneet Väinö Lammentauksen lintulaudalle Mustasaareen. Väinön jauhamat pähkinän muruset ovat linnuille mieluista herkkua pakkasella. <br /><br />Päivittäisessä omassa rukoushetkessämme luimme Santa Bibliasta, espanjankielisestä Raamatusta, kertomusta Israelin ensimmäisestä kuninkaasta Saulista. Hän taisteli voitollisesti Israelin viholliskansoja vastaan, mutta ei noudattanut Herran antamaa käskyä tuhota saamansa sotasaalis. Sen tähden Herra hylkäsi hänet, ja hän menetti myös kuninkuutensa. Sodat ovat aina merkinneet käännekohtia kansojen ja yksityisten ihmisten historiassa. Monet kansojen johtajista ovat menettäneet sodissa valtansa, toiset ovat nousseet sijaan. Sotien myötä on tullut moraalisia ongelmia ei vain rivimiehille, vaan ennen muita johtajille. Aamuvirtenä lauloimme vuorossa olevan virren 143 "Oi päivä suuri, autuas, kun taivas aukeaa ja Jeesus Kristus, kuningas, kansansa kokoaa..." <br /><br />Rukouksessamme muistimme mm. lapsiamme perheineen, erityisesti Jyrkiä, joka tänään aloittaa kouluttautumisen uuteen ammattiin Kotkan merenkulkuoppilaitoksessa. Hän saa asua ystävämme Eva Mannisen kodissa kurssijaksojensa aikana. Rukoilimme varjelusta seurakuntamme nimikkolähetille, Veera Kalliolle, joka parhaillaan on lennolla Taiwanilta kotikaupunkiinsa Tampereelle. Täällä hän saa olla huumetyön kurssilla vuoden verran. Veera on tehnyt Taiwanilla Suomen Lähetysseuran työntekijänä tuloksellista huumetyötä työtoveriensa kanssa "koukkuun" jääneiden nuorten parissa. <br /><br />Hain Aamulehden postilaatikosta Kalliotien varrelta. Selailin ja silmäilin lehteä. Kiinnostukseni kohdistui juttuun, joka kertoi ensimmäisestä kansallisesta viljaviikosta. Viikolla usutetaan viljaisan, vähäkalorisen ruuan kimppuun. Rukiisia kuituja on lähes mahdoton korvata hedelmillä ja vihanneksilla. Tänä aikana pitää näköjään mainostaa ennen niin itsestään selviä asioita. Rukiisen leivän ja kaurapuuron voimalla ovat suomalaiset aikaisemmin pärjänneet hyvin. Muistan, miten kansakouluun ja sittemmin oppikouluun lähtiessäni panin reppuun tai laukkuun äidin tekemät rukiiset eväsleivät ja maitopullon. Aamiaiseksi söimme puuroa ennen kouluun lähtöä. <br /><br />Ruuasta puheenollen: lounaalla söimme tänään kaalikeittoa, jota Kerttu keitti isossa kattilassa "puuhellalla". Jälkiruokana oli marjarahkaa. <br /><br />Keuruun veteraanikirjatoimikunnan ensimmäisessä kokouksessa tänään klo 13 Lehtiniemessä olivat läsnä Eino Papinaho Keurusseudun Rintamamiesveteraaneista, Kauko Järvinen Haapamäen sotainvalideista, Hilma Kaijanmäki Pihlajaveden sotaveteraaneista. Keuruun sotainvalidien edustaja Sylvi Rapo oli sairauden takia poissa kokouksesta. Minä edustin Keuruun sotaveteraaneja. Toimikunnan järjestäytyessä tämän kirjoittaja valittiin puheenjohtajaksi ja Antti Pekkala sihteeriksi. <br /><br />Veteraanimatrikkeliin tallennetaan vuosien 1939–45 sotiemme tammenlehvätunnuksen saaneiden keuruulaisten rintamamiesten ja -naisten henkilötiedot ja valokuvat. Kirjaan pyritään saamaan veteraanien kertomuksia kokemuksistaan sodassa rintamalla ja heidän omaistensa muisteluita sota-ajalta Keuruulla, veteraanien rintamalla pitämiä päiväkirjoja sekä muuta aikalaismateriaalia, kuten kirjeitä ja valokuvia. <br /><br />Veteraanikirjan valmistelu vaatii paljon aikaa, monien veteraanien talkootyötä ja eri yhteistyökumppanien tukea. Veteraaniperinteen tallentaminen jälkipolville on haasteellinen tehtävä! <br /><br />Toimikunnan kokouksen jälkeen harjoitin tasamaahiihtoa jäällä. Suksi luisti mukavasti eikä pidossakaan ollut moittimista. <br /><br />Palattuani ladulta Kalevi Hakasalo poikkesi meille. Hän toi Multian Musiikkiyhdistyksen juhlavuoden konserttisarjaohjelman. Lähiajan konserteista Kerttua ja minua kiinnostaa erityisesti laulajatar Aulikki Eerolan ja urkutaiteilija Pertti Eerolan konsertti 21.3. Multian kirkossa. Multian Musiikkiyhdistyksellä on runsas ja laadukas konserttitarjonta tänä 30- vuotisjuhlavuonnaan. <br /><br />Nautittuamme kolmisin iltapalana kaakaojuomaa ja juustosämpylää lähdimme yhdessä Keuruun taidemuseolle, jossa parhaillaan on menossa taidemaalari Onni Ojan töiden näyttely. Siellä alkoi klo 18 Terttu Rajamäen lausuntailta. Hänen valitsemiensa runojen sisältö liittyi läheisesti Ojan maalauksiin, jotka lausunnan edetessä heijastettiin diakuvina valkokankaalle. Tertun lausunnassa kaksi keuruulaissyntyistä taiteilijaa, Onni Oja Ja Einari Vuorela, "löivät kättä" toisilleen, sillä illan 26 runosta 11 oli Vuorelan käsialaa. 24 läsnäolijaa koki merkittävän taide-elämyksen. <br /><br />Taidemuseolta ajoimme suoraan uimahalliin saunomaan ja uimaan. Uimme tavanmukaisen matkan eli 500 metriä ja sen jälkeen harjoitimme vielä hetken vesivoimistelua. <br /><br />Illan kuluessa lueskelin Peter Englundin teosta Suuren sodan vuodet. Se on kertomus 1600-luvun sodista. Kirjoittaja on omistanut teoksensa Kroatian rintamalla 1991 tapaamilleen ihmisille, "jotka eivät enää ole hengissä". Englundin kirjassa riittää lukemista pitkäksi aikaa, sillä siinä on seikkaperäistä ajan kuvausta peräti 640 sivua. <br /><br />Kerttu yhdisteli peitoksi Lähimmäisen tuvan ystävien puikoilla kutomia lappuja. Tällaisia peittoja lähetetään taas keväällä "Klinun" eli Keijo Loikkasen mukana Muurmanskin vankiloihin. Siellä tarvitaan kaikenlaista apua erittäin kipeästi. <br /><br />Katsoimme vielä televisiosta Kymmenen uutiset ja seurasimme erittäin kiinnostavaa ohjelmasarja Prosessin tapausta ekoterrorismista. Siinä selviteltiin nuoren ympäristöaktivistin ja suuren kalanviljely-yrittäjän välistä oikeustaistelua. Joillekin kansalaisille ei näytä riittävän demokraattinen tapa hoitaa ympäristöasioita! <br /><br />Vivahteikkaan päivän päätökseksi lauloimme "Mua siipeis suojaan kätke, oi Jeesus Herrani..." Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Merkintöjä päiväkirjaan tiistaista 2.2.2023 Keuruun Melonsaaressa Subject The topic of the resource päiväkirjat eläkeläiset radio-ohjelmat aamiaiset sotaveteraanit konsertit taidemaalarit lausunta runoilijat uutiset Description An account of the resource Tekstissä rovasti Pekka Lavaste kertoo monivivahteisesta päivästään 2.2.1999. Kirjoitus on osa Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran keruuta kyseisen päivän tapahtumista. Creator An entity primarily responsible for making the resource Lavaste, Pekka Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Haapamäen muistelupiiri Description An account of the resource Keuruun Kansalaisopiston Haapamäen muistelupiiri muistelee kokoontumisissaan Haapamäen menneisyyttä, ihmisiä ja tapahtumia. Osa muistoista kirjoitetaan tekstiksi ja julkaistaan. Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document <p>Haapamäen rautatieläistaajaman avainhenkilöitä 1940- ja 1950-luvuilla oli VR:n rakennusmestari, ratamestari Väinö. E. Lehtinen. Hän syntyi Myllymäellä Keuruulla 16.1.1902. Hän opiskeli ammattiinsa Helsingin Teollisuuskoulussa ja valmistui vuonna 1928.</p> <p>Aluksi hän toimi Metsähalliuksen palveluksessa, mutta siirtyi sitten VR:n palvelukseen ja toimi ratamestarina ja rakennusmestarina eri puolella Suomea, mm. Jepualla ja Pohjankurussa. 1.4.1943 alkaen hän siirtyi työskentelemään Haapamäellä. Perheeseen kuului vaimo Martta ja kolme lasta.</p> <p>Luonteeltaan mestari Lehtinen oli kansan mies. Hän oli kova tarinoimaan. Kun hän kertoi vakavalla naamalla värikästä tarinaa, kuulija ei voinut olla varma, mentiinkö liioittelun puolelle vai pysyttiinkö totuudessa. Rakennusmestari Lehtistä kutsuttiin yleisesti mestari Lehtiseksi, erotukseksi maalari Lehtisestä eli Viljo Lehtisestä. Topparoikan miehet olivat antaneet mestari Lehtiselle lisäksi lempinimen Leivän isä.</p> <p>Mestari Lehtisellä oli suuri vaikutus Haapamäen rautatieläistaajaman kehittymisessä jälleenrakennuskaudella. Haapamäellä on kymmeniä mestari Lehtisen piirtämiä taloja. Hän toimi myös rakennustarkastajana ja oli Keuruun rakennuslautakunnan puheenjohtaja. Lehtinen oli mukana myös käytännön toteutuksessa lähtien siitä, mistä perustusten hiekka haettiin ja millaista sen tuli olla. Hän auttoi myös rakennustarpeiden hankinnassa aikana, kun kaikesta oli pulaa.<br /><br />Mestari Lehtisen asiantuntemus oli tarpeen myös kunnallistekniikan toteuttamisessa Haapamäellä. Muun muassa vesi- ja viemäriverkoston rakentaminen 1950-luvulla oli VR:n ja kunnan yhteistyötä ja mestari Lehtisellä oli hankkeessa tärkeä rooli. Esimerkiksi vuonna 1953 rakennusmestari Lehtinen toimi Haapamäen rakennussuunnitelma-alueen lautakunnan puheenjohtajana, sihteerinä ja rakennustarkastajana, yhtäaikaisesti.<br /><br />Hän teki Haapamäellä pitkän uran ja jäi eläkkeelle keväällä 1958. Rakennusmestari Lehtisen eläköitymistä juhlistamaan järjestettiin Haapamäen asemaravintolan kabinetissa tilaisuus. Läsnä oli Lehtisen esimiehiä, työkavereita, ja ystäviä. Puheen piti ratajakson päällikkö, diplomi-insinööri Brander.</p> <p>Mestari Lehtinen oli aktiivinen toimija myös Haapamäen yhdistystoiminnassa. Hän oli VR:n palomestarina Haapamäellä, kuului Haapamäen yhteislyseon vanhempainneuvostoon ja toimi VR:n urheilun Haapamäen alueen puheenjohtajana.</p> <p>Mestari Lehtinen kuoli 15.8.1961 ja hänet on haudattu Haapamäen hautausmaalle.<br /><br /><br /><em>Kysymyksiä keskustelun tueksi:</em><br /><br />1.Millainen koulutus mestari Lehtisellä oli?<br />2.Miksi mestari Lehtistä kutsuttiin Leivän isäksi?<br />3.Miten mestari Lehtinen edisti Haapamäen rakennustoimintaa?<br /><br /></p> Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Mestari Lehtisen tarina Subject The topic of the resource Lehtinen, Väinö E. rakennusmestarit Haapamäki (Keuruu) 1940-luku 1950-luku rautatieläiset työnjohtajat Description An account of the resource Teksti kertoo Väinö E. Lehtisestä, joka työskenteli Haapamäellä ratamestarina ja rakennusmestarina 1940- ja -1950-luvuilla. Creator An entity primarily responsible for making the resource Haapamäen muistelupiiri Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Date Created Date of creation of the resource. 2025 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Eeva-Liisa Honkasen kokoamaa aineistoa Koillis-Keuruulta Subject The topic of the resource Keuruu Keuruu -- Asunta Keuruu -- Huttula Description An account of the resource Eeva-Liisa Honkasen kokoamaa aineistoa Asunnalta ja Huttulasta Creator An entity primarily responsible for making the resource Honkanen, Eeva-Liisa Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document Huttulassa oli todennäköisesti metsäkaartilaisten melko turvallista asustella. Kesällä 1942 Ludvig Ampiala oli palkannut erään 35-40 vuotiaan miehen tekemään talonsa töitä, joita hän ei enää jaksanut tehdä ja paikalliset apuvoimat olivat isänmaata puolustamassa. Kerran mies oli korjaamassa aitaa kytöpellolla, joka oli Rajalan lähellä. Hän poikkesi palatessaan meillä Metsälässä ja purki paitansa sisältä kurjenpojan. Tämä oli päästänyt peloissaan paitaan hätäpaskan, ja mies suuttui linnulle. Minä menin väliin ja pyysin sen itselleni. Huttulan Terva- ja Tärpättitehtaalla oli ulkorakennuksissa monenlaisia tyhjiä tiloja, koska tehdas oli palanut muutama vuosi aikaisemmin, eikä asukkaita ollut montakaan. Sain luvan viedä linnun tervatehtaan alanavettaan ja minua kehotettiin ruokkimaan sitä riittävästi. Se olikin rankka urakka. Lintu oli aina nälkäinen ja sain jatkuvasti pyydystellä sammakonpoikia, joista se tuntui pitävän. Meni korkeintaan viikon päivät, kun äitini Anna kyseli, kauanko aioin lintua ruokkia. Olin valmis luopumaan siitä ja vein kurjen puron taakse metsän reunaan. Päästin sen irti, eikä se vilkaissutkaan taakseen, kun paineli metsään. Kurjen pyydystänyt mies oli isäni Rikhardin ja Ludvigin työllistämänä jonkin aikaa; ehkä muittenkin, sillä hän oli "fiksukäytöksinen, osaava ja ahkera". Kerran pyysi minua välittämään pyynnön, että isä lähettäisi palkkarahat hänen siskolleen. Hän ei näet itse voi pysähtyä pitkäksi ajaksi minnekään. Hän uskoutuikin minulle, että hän on vankikarkuri. Näin joskus hänet tuntemattoman miehen seurassa, jonka olin myös kerran nähnyt yksinään aseman lammen rannoilla. Selvästi karttoi tapaamista ja juttelemista. Jälkeenpäin on puhuttu, että metsäkaartilaiset olivat ainakin näillä seuduin ”mummujen pelastajia”. Moni vanhus olisi sotatalvina menehtynyt kylmään ja nälkään avun puutteessa. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Metsäkaartilainen Huttulassa Subject The topic of the resource Huttula sota-aika lapsuus Description An account of the resource 14-vuotiaan Matin sota-ajan muisto metsäkaartilaisesta. Creator An entity primarily responsible for making the resource Metsälä, Matti https://keuruunveraja.fi/files/original/603998b708a99e49fe853d25bfc51d2f.mp3 b316813e68f450d15342432d46328656 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Pekka Isomäen metsäperinneaineisto Description An account of the resource Keurusseudun metsäammattilaiset ryhtyivät 1980-luvulla tallentamaan alueen metsäperinnettä. Pekka Isomäen johdolla haastateltiin vuosina 1986-1991 yhteensä noin 70 henkilöä, jotka olivat työskennelleet Keurusseudulla metsätalouden piirissä 1930-70-luvuilla. Toimittaja Jorma Heinonen kirjoitti kerätyn materiaalin pohjalta myös kaksi teosta (Keurusseudun metsäkämpät, 1988 ja Vihreän kullan markkinoilla : Keurusseudun puukauppakirja, 1991). Veräjää varten Pekka Isomäki on digitoinut alun perin c-kaseteille tallennetut haastattelunauhat ja koostanut niistä yhteensä 17 lyhyttä äänitettä, jotka käsittelevät Keurusseudun metsäperinnettä eri puolilta. Lisäksi kokoelmaan kuuluu Isomäen teemasta kirjoittama johdantoteksti sekä äänitteiden kuvituksena käytettyjä valokuvia, joissa esiintyy äänitteiden kertojia ja niissä mainittuja paikkoja ja tilanteita. Creator An entity primarily responsible for making the resource Isomäki, Pekka Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Date A point or period of time associated with an event in the lifecycle of the resource 1986-1991 Sound A resource primarily intended to be heard. Examples include a music playback file format, an audio compact disc, and recorded speech or sounds. Duration Length of time involved (seconds, minutes, hours, days, class periods, etc.) 28 min Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Metsäkämppien huolto, nousu ja tuho, työnopastus ja mustanpörssin kauppa Subject The topic of the resource kämpät ylläpito muistelu haastattelut Description An account of the resource Serlachius-yhtiöiden metsätyönjohtaja Ahti Vessari ja yleismies Pentti Likonen muistelevat metsäkämppien huoltoa ja alasajoa 1950-60-luvuilla. Pekka Isomäki haastattelee. Äänitiedosto avautuu painamalla ensin aiheen kohdalla olevaa kaiuttimen kuvaa TAI itse aiheen otsikkoa JA sen jälkeen painamalla sivulle avautuneen mustan vaakapalkin vasemmassa laidassa olevaa pikku NUOLTA, jonka vieressä on aikalaskuri. Creator An entity primarily responsible for making the resource Isomäki, Pekka Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Contributor An entity responsible for making contributions to the resource Likonen, Pentti Vessari, Ahti Format The file format, physical medium, or dimensions of the resource äänite (MP3) https://keuruunveraja.fi/files/original/b97e88a6b5908e16a4b794dbcd99994e.jpg 7329ce8b3afa0b74cc1ed4b4101f8dc9 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Tauno Kuoppalan kokoelma Subject The topic of the resource metsätyö metsätyöntekijät 1940-luku 1950-luku 1930-luku Description An account of the resource Tauno Kuoppalan kertomuksissa muistellaan metsätyötä ja menneen ajan ilmiöitä. Creator An entity primarily responsible for making the resource Kuoppala, Tauno Still Image A static visual representation. Examples include paintings, drawings, graphic designs, plans and maps. Recommended best practice is to assign the type Text to images of textual materials. Original Format The type of object, such as painting, sculpture, paper, photo, and additional data valokuva Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Metsän kulotusta Subject The topic of the resource Keuruu metsänhoito kulotus Rovioaho, Väinö metsät 1950-luku Description An account of the resource Mustavalkoisessa valokuvassa Väinö Rovioaho sytyttää metsäaluetta palamaan rämeen laidalla. Tarkoitus on uudistaa aluetta kulottamalla. Creator An entity primarily responsible for making the resource Kuvaaja tuntematon Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto https://keuruunveraja.fi/files/original/683c173dbe2bccf01f28fcbb1cd8ff77.jpg e39c5ec04a51c171021603edabf0eed4 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Keuruun maatalousseuran kuvakokoelma Subject The topic of the resource kylät maatalous Description An account of the resource Maatalousteknikko Oiva Kamppi toimi Keurusseudulla maatalousneuvojana 1950-1960 -luvuilla. Työnsä ohessa hän kulki kameran kanssa pitkin Keuruun kyliä. Tässä kokoelmassa on hänen ottamiaan kuvia näiltä matkoilta sekä reprokuvia, joita hän kuvasi asiakkaittensa kotialbumeista maatiloilla käydessään. Tuoreimmat kuvat ovat Kampin seuraajien, Pekka Mennalan ja Markku Kuuselan ottamia. Kuvat on saatu lahjoituksena Keuruun maatalousseura ry:ltä kaupunginkirjaston kotiseutukokoelmaan. Mikäli tiedät kertoa kuvista lisää, toivomme sinun ilmoittavan niistä meille sivustolla olevan Ota yhteyttä -painikkeen kautta. Still Image A static visual representation. Examples include paintings, drawings, graphic designs, plans and maps. Recommended best practice is to assign the type Text to images of textual materials. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Metsänistutustalkoot Subject The topic of the resource metsänhoito metsänviljely talkoot Keuruu Description An account of the resource Kuvassa kymmenkunta metsänistuttajaa seisoo rivissä hakkuuaukealla. Heillä on istutuskuokat kädessään. Joukossa on kaksi naista, joista toinen seisoo miesten rinnalla esiliina yllään ja toinen istuu puunkannolla. Creator An entity primarily responsible for making the resource Kuvaaja tuntematon Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Tauno Kuoppalan kokoelma Subject The topic of the resource metsätyö metsätyöntekijät 1940-luku 1950-luku 1930-luku Description An account of the resource Tauno Kuoppalan kertomuksissa muistellaan metsätyötä ja menneen ajan ilmiöitä. Creator An entity primarily responsible for making the resource Kuoppala, Tauno Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document <p>Sotien jälkeen vielä 1940–1950 lukujen vaihteessa uusien henkilöautojen hankkiminen oli kiven alla, vallankin länsimaisten.<strong> </strong>Neuvostoliitosta tuotiin rauhan ajan Opel-Olympia auton vormuilla tehtyjä piikkinokka-Moskovitseja. Sodista pelastuneita rauhan ajan autoja löytyi eri puolilta maata kuitenkin aika paljon. Samalla sotien aikaiset häkäpönttöiset palasivat takaisin bensiinikäyttöisiksi.</p> <p>Tähän aikaan metsäalalla esimies- ja työnjohtoportaan henkilöillä oli henkilöautoja vaihtelevasti. Ja jos olikin, niin työnantaja ei niitä juurikaan hankkinut alaisilleen. Jos halusi auton,<strong> </strong>oli se itse hankittava. Ja omalla autolla suoritetuista työmatkoista työnantaja maksoi tai ei kilometrikorvauksia harkintansa mukaan.</p> <p>Keuruun Liesjärvellä toimiessani jouduin sieltä käsin usein liikkumaan polkupyörällä (armeijan jäännösvarastosta ostamani) eri puolilla silloista Keuruun metsäpiiriä Liesjärven alueen lisäksi Lavikossa, Jukojärvellä, Ampialassa, Huttulassa ja Tiusalassa. Oli minulla kyllä hevonenkin Liesjärven tallissa. Metsätehtävien ohella minun piti hoitaa rikkiajetut hevosten lavat kuntoon eläinlääkäri Vuorentien määräämillä lääkkeillä.</p> <p>1950-luvun alussa G. A. Serlachius Oy osti piirimiehilleen, ei kaikille, Kupla-Volkkareita. Keuruun piirimies Veikko Hakalakin sai tämän pahnanpuhaltajan. Nyt hänen entinen ajokkinsa G. A. S:n omistama rauhan ajan Ford-Prefect tuli myyntiin. Ilmoitin Veikolle halukkuuteni auton ostajaksi. Tarjoukseni ei mennyt läpi.</p> <p>Myöhemmin kuulin syyn. Metsäpäällikkö oli Mäntässä tehnyt päätöksen menettelystä auton myynnistä. Ensinnäkin nuorille oman firman miehille yhtiön omia autoja ei myydä perusteluna: "Jos ne saavat auton,<strong> </strong>niin niistä tulee laiskoja". Toiseksi niitä käytetään valttikortteina suurempia metsäkauppoja hierottaessa. Ostavia yhtiöitähän oli tuohon aikaan Keuruunkin alueella 20–30 kpl.</p> <p>Monet piirimiehet eivät tykänneet Kupla-Volkkarista. Pienikokoisena ja monin tavoin erikoisrakenteisena sekä 1930-luvulta tutusta sedan-korimallista poikkeavana se ei heidän mielestään ollut riittävästi ostavaa firmaa edustava. <br /><br />Vähitellen isommat autot astuivatkin kuvaan piirimiesten ajokeiksi.<strong> </strong>Mutta työnjohtoportaan henkilöille Kupla oli pitkään hinnaltaan ja käyttökustannuksiltaan sekä huonokuntoisten teiden ajokelpoisuudeltaan metsäalalla työskenneille todella kelpo työjuhta.</p> <p>Alkuajan volkkarithan olivat heikon lämmityslaitetekniikan johdosta talvipakkasilla tosi kylmiä. Mutta autokauppiaat osasivat myyntitemppunsa. Esim. kun Jyväskylässä 20 asteen pakkasella ostaja epäili auton heikkoa lämmitystä, myyjä otti hallista lämmitetyn auton heittäen pikkutakkinsa peräpenkille. Ja sitten ostajaehdokkaan kanssa pieni koeajo paitasillaan hihat käärittyinä ja kohta oli kauppa papereita vaille valmis. <br /><br />Keuruulla myös ostaja toi esille saamansa tiedon automerkin kylmyydestä pakkasilla, johon Ensio Lauttanen, yksi Autotalon myyjämestareista oli vastannut: "Mitä, kylmäkö pakkasella? Ei ole. Sehän on jopa suorastaan kuuma".</p> <p>Ensimmäisissä 1950-luvun alun,<strong> </strong>runsaan 20 hv:<strong> </strong>n moottorisissa volkkareissa ei ollut synkronisoitu vaihteisto. Vaihdelaatikon joustava käyttö olikin vallankin vanhemmalle väelle monelle ongelmallista. Esim. pienemmälle vaihdettaessa ns. välikaasun polkaisua kaikki eivät käyttäneet tai osanneet.<br /><br />Vaihdekeppiä käsiteltiin aika kovakouraisesti ja vaihdelaatikko äänteli kuin olisi ollut viimeisimmillään, ennen lopullista rikkoontumistaan. Kokemattomalle kuskille tästä rominasta sitten viisasteltiin: "Ota tuolta vaihdekepin alapäästä 5 senttiä pois,<strong> </strong>niin ei keppi raavi enää maahan". <br /><br /><br /><br />Kysymyksiä keskutelun tueksi:<br /><br />1. Mitä autoja Neuvostoliitosta tuotiin?<br />2. Miksi piirimiehet eivät tykänneet Kupla-Volkkarista?<br />3. Miksi kokemattomalle kuskille vitsailtiin, että ota viehdekepin alapäästä 5 senttiä pois?</p> Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Metsäpomojen kulkuneuvoista Subject The topic of the resource Keuruu 1940-1950-luku metsätalous kulkuneuvot autot esihenkilöt metsäala Mänttä Kuoppala, Tauno kokemuskerronta 1960-luku Description An account of the resource Tauno Kuoppala kertoo autojen yleistymisestä metsäalalla esimiesten käytössä. Creator An entity primarily responsible for making the resource Kuoppala, Tauno Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto https://keuruunveraja.fi/files/original/73fb614d821da6c8966b355403f221a5.jpg 9467f873a33dec1d78a4e49beb674707 https://keuruunveraja.fi/files/original/f40b48536df62d07cae4e9a1916e45b9.mp3 622b8e203d12e4f604f74cb0118c031f Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Pekka Isomäen metsäperinneaineisto Description An account of the resource Keurusseudun metsäammattilaiset ryhtyivät 1980-luvulla tallentamaan alueen metsäperinnettä. Pekka Isomäen johdolla haastateltiin vuosina 1986-1991 yhteensä noin 70 henkilöä, jotka olivat työskennelleet Keurusseudulla metsätalouden piirissä 1930-70-luvuilla. Toimittaja Jorma Heinonen kirjoitti kerätyn materiaalin pohjalta myös kaksi teosta (Keurusseudun metsäkämpät, 1988 ja Vihreän kullan markkinoilla : Keurusseudun puukauppakirja, 1991). Veräjää varten Pekka Isomäki on digitoinut alun perin c-kaseteille tallennetut haastattelunauhat ja koostanut niistä yhteensä 17 lyhyttä äänitettä, jotka käsittelevät Keurusseudun metsäperinnettä eri puolilta. Lisäksi kokoelmaan kuuluu Isomäen teemasta kirjoittama johdantoteksti sekä äänitteiden kuvituksena käytettyjä valokuvia, joissa esiintyy äänitteiden kertojia ja niissä mainittuja paikkoja ja tilanteita. Creator An entity primarily responsible for making the resource Isomäki, Pekka Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Date A point or period of time associated with an event in the lifecycle of the resource 1986-1991 Sound A resource primarily intended to be heard. Examples include a music playback file format, an audio compact disc, and recorded speech or sounds. Duration Length of time involved (seconds, minutes, hours, days, class periods, etc.) 18 min Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Metsäpomon elämää puunhankinnan ytimessä Subject The topic of the resource metsätyönjohtajat puunhankinta Liesjärvi (Keuruu) muistelu haastattelut Description An account of the resource Metsätyönjohtajat Usko Ollikainen ja Heikki Pykälämäki muistelevat puutavaran ostoa ja muita metsäpomon töitä Liesjärven kylällä 1940-50-luvuilla. Pekka Isomäki haastattelee. Äänitiedosto avautuu painamalla ensin aiheen kohdalla olevaa kaiuttimen kuvaa TAI itse aiheen otsikkoa JA sen jälkeen painamalla sivulle avautuneen mustan vaakapalkin vasemmassa laidassa olevaa pikku NUOLTA, jonka vieressä on aikalaskuri. Valokuvassa Usko Ollikainen ja tuntematon mies, ajankohta mahdollisesti 1970-luku. Kuvaaja tuntematon. Creator An entity primarily responsible for making the resource Isomäki, Pekka Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Contributor An entity responsible for making contributions to the resource Ollikainen, Usko Pykälämäki, Heikki Format The file format, physical medium, or dimensions of the resource MP3 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Perinnepiiri 1991 Subject The topic of the resource Keuruu paikallishistoria muistelu Description An account of the resource Kokoelma sisältää Asunnan-Ampialan-Huttulan perinnepiirin keräämää aineistoa seudun elämästä ja historiasta. Piiri kokoontui syksystä 1989 kevääseen 1991. <br /><br />Piiriläiset muistelivat silloisen Asunnan koulupiirin tapahtumia, sen ihmisiä ja taloja. Lisäksi mukaan otettiin Petäjäveden ja Koskenpään puolelta ne talot, joista koululaiset suuntasivat entiseen Huttulan kouluun. <br /><br />Perinnepiirin kokoontumiskertoja oli yhteensä 26 kertaa Asunnan koululla sekä Riihimäessä Rahikkalassa, Tiilikaisella ja Ampialassa. <br /><br />Aineisto on julkaistu alun perin Perinnepiiri-nimisenenä julkaisuna vuonna 1991. Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Creator An entity primarily responsible for making the resource Kalliomäki, Hellin Ruokolainen, Sisko Kokkila, Mirja Kokkila, Kalevi Mäkinen, Saida Ampiala, Kasper Ampiala, Marjatta Mäyränen, Reino Sojakka, Martti Kaikkonen, Jenny Ahola, Erkki Riihimäki, Martti Riihmäki, Eeva Tiilikainen, Bertta Ahola, Tarja Viitanen, Martta Sojakka, Anni Ruokolainen, Hannu Mäyränen, Hilja Kaikkonen, Aulis Sojakka, Anna Kinnunen, Veikko Honkanen, Eeva-Liisa Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document Metsästyksellä oli vielä sotien jälkeenkin melko suuri merkitys. Esimerkiksi Hinkkaperällä lintuja pyydettiin ja vietiin Jyväskylän ja Haapamäen ravintoloihin myytäväksi. Myöhemmin ainakin Mäki-Matti välitti niitä. <br /><br />Korpisen isäntä ampui oravia ja nylki ne istuen takan ääressä suuren pölkyn päällä. Nahat hän vei Jyväskylään johonkin turkisliikkeeseen. <br /><br />Kurikais-Arvi pyyti turkiseläimiä, kuten vesikoita raudoilla. Permiä eli lankoja käytettiin jänisten pyyntiin. Ennen sotia Serlachiuksen herrat kävivät Kallioisella hirvijahdissa ja silloin tarvittiin kylän miehiä ajomiehiksi. Impi Toivonen (Korpinen) muistaa isänsäkin olleen mukana. Palkaksi oli yleensä sovittu jo aikaisemmin esimerkiksi yhtiön laajoilta suoviljelyksiltä kerättyä pahnaa tai jotakin muuta vastiketta. Kasper Ampiala arveli yhtiön hirvenmetsästyksen alkaneen vuonna 1935. <br /><br />Yksityisten maille ensimmäinen hirvenkaatolupa saatiin vuonna 1937. Ensimmäisenä syksynä Kasper Ampiala oli mukana aseettomana ajomiehenä harjoittelemassa. Nykyisin hirvenmetsästys jatkuu ja hirvien runsaus on aiheuttanut ongelmia metsänviljelylle. Moskuansuon alueella on tavattu lähes kahdensadan hirven talvehtivia laumoja. <br /><br />Aarne Ruodemäki lähetti parikin pyykkikopallista lintuja vähän väliä Helsinkiin myytäväksi sotien edellä. <br /><br />Villellä oli viisisataa permiä, jotka hän kävi pyhäaamuna kokemassa ja sai niistä puoli nokkossäkillistä lintuja. Silloin niitä oli, vaikka niitä kuinka pyydettiin ja ammuttiin. <br /><br />Permiin tehtiin jouhesta silmukka ja pellavasta lanka, jolla ansa viritettiin. Ympärys suljettiin kuusenhavuilla ja permit asetettiin poluille, joissa tiedettiin lintujen liikkuvan. Jäniksille tehtiin metallilangasta pyydys. Viidensadan permin kokeminen kesti monta tuntia. <br /><br />Linnut pakattiin sellaisinaan, suolistustakaan ei tehty. Ne pakattiin tiiviisti lähetyslaatikkoonsa ja päälle ommeltiin kangas, että ne pysyivät. Linnut lähetettiin Helsinkiin, joskus sattui niinkin, että sanomalehdestä saatuun osoitteeseen lähetetyistä linnuista ei tullutkaan rahoja. <br /><br />Metson soidinpaikoilla saattoi olla ennen kymmeniä lintuja. Janne Ruodemäki oppi Amerikassa intiaaneilta myrkkyjen teon ja teki itse kapselit, joita käytti. Hänellä oli sellainen hajuste, että ketut melkein perästä kävelivät. Kärppiä ja vesikkoja pyydystettiin lutalla. Puron varteen tehtiin lutta, jossa oli syötti ja puut, jotka putosivat syöttiä maistamaan tulleen eläimen päälle. Jäniksen ja ketun nahat myytiin sen kummemmin käsittelemättä. Jokunen kärppäkin tuli aina silloin tällöin. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Metsästys Subject The topic of the resource Keuruu metsästys hirvi ansat kanalinnut turkiseläimet 1900-luku Description An account of the resource Tekstissä kerrotaan hirvien, metsäkanalintujen ja turkiseläinten metsästyksestä 1900-luvun alkupuolella. Teksti on koottu Asunnan-Ampialan-Huttulan perinnepiirin muisteluista. Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Pekka Isomäen metsäperinneaineisto Description An account of the resource Keurusseudun metsäammattilaiset ryhtyivät 1980-luvulla tallentamaan alueen metsäperinnettä. Pekka Isomäen johdolla haastateltiin vuosina 1986-1991 yhteensä noin 70 henkilöä, jotka olivat työskennelleet Keurusseudulla metsätalouden piirissä 1930-70-luvuilla. Toimittaja Jorma Heinonen kirjoitti kerätyn materiaalin pohjalta myös kaksi teosta (Keurusseudun metsäkämpät, 1988 ja Vihreän kullan markkinoilla : Keurusseudun puukauppakirja, 1991). Veräjää varten Pekka Isomäki on digitoinut alun perin c-kaseteille tallennetut haastattelunauhat ja koostanut niistä yhteensä 17 lyhyttä äänitettä, jotka käsittelevät Keurusseudun metsäperinnettä eri puolilta. Lisäksi kokoelmaan kuuluu Isomäen teemasta kirjoittama johdantoteksti sekä äänitteiden kuvituksena käytettyjä valokuvia, joissa esiintyy äänitteiden kertojia ja niissä mainittuja paikkoja ja tilanteita. Creator An entity primarily responsible for making the resource Isomäki, Pekka Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Date A point or period of time associated with an event in the lifecycle of the resource 1986-1991 Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document Keurusseudun perinnettä tallennettaessa aivan keskeisenä asiana on metsätalous, koska sen ansiosta paikkakunnan varallisuus on noussut nopeasti nälkävuosien jälkeen. Tilaton väestö on saanut palkkatyötä metsistä ja metsänomistajat metsänmyyntituloja. Varsinkin Pihlajavedellä ja Multialla reilu 100 vuotta sitten puuyhtiöt ostivat suuria metsätiloja syrjäisiltä seuduilta. Ne olivat osittain vedenjakaja seutuja, karuja ja kivisiä. Varsinkin viime sotien jälkeen metsäteollisuuden puunkäyttö lisääntyi huomattavasti. Metsäteollisuuden tuotteita tarvittiin sotakorvauksiin ja tavarantuonnin rahoittamiseen. Hakkuut piti ulottaa yhä syrjäisemmille alueille ja kun siellä oli paikallinen asutus hyvin harva, niin metsätyövoiman saamiseksi piti rakentaa metsäkämppiä. Tämä kämppien rakentaminen vauhdittui 1940-luvun lopulla ja jatkui 1950-luvun lopulle saakka. Keurusseudulla (Keuruu, Pihlajavesi, Multia) olikin enimmillään 38 toimivaa metsäkämppää sekä toistakymmentä siirtoparakkia. Näiden majoituskapasiteetti riitti lähes tuhannelle metsätyömiehelle. Keurusseudun metsäkämppäverkosto olikin tihein koko eteläisessä Suomessa. Työvoiman tarvetta kuvaa hyvin, kuinka Rosenlew yhtiö 1950-luvun alussa SuurKeuruu lehdessä ilmoitti, että työmaillemme otetaan satoja metsätyömiehiä töihin. Sen jälkeen kun moottorisahat, metsätraktorit, mopedit ja autot yleistyivät sekä puiden kuorinta siirtyi tehtaille, niin työn tehostumisen ja helpomman kulkemisen johdosta työteho hakkuumiehillä nousi roimasti. Samaan aikaan metsätyövoimaa vakinaistettiin ja työtä tarjottiin ympärivuotisesti. Tämä aiheutti 1960-luvun puolivälin jälkeen maaseudulle ja myös Keurusseudulle suuren murroksen. Monen ansiomahdollisuudet heikkenivät ja heillä oli pakkomuutto työn perässä kaupunkipaikoille tai Ruotsiin. Puunhankinnan kehitys jatkui voimakkaana ja nyt vuonna 2017 lähes kaikki hakkuutyö tehdään koneellisesti erittäin tehokkaasti. Nykyisin työvoiman tarve metsissä on vain murto-osa siitä, mitä se oli enimmillään. Keurusseudun metsäammatilaiset tallensivat 1980-luvun lopulla metsäperinnettä. Jorma Heinonen kirjoitti materiaalista kaksi kirjaa. Toinen on metsäkämppiin keskittyvä kirja nimeltään ”Keurusseudun metsäkämpät” ja toinen puukauppoihin keskittyvä kirja nimeltään ”Vihreän kullan markkinoilla”. Silloin haastateltiin noin 70 eri henkilöä, joista suurin osa on nyt kuollut. Näistä haastatteluista silloin tallennetut ääninauhat on digitoitu, yhteensä reilu 40 tuntia ja näistä äänitteistä poimittu noin viiden tunnin ”mielenkiintoisimmat palat”, jotka on ryhmitelty 17 eri tiedostoon. Ne ovat nyt Veräjän kautta kaikkien kuultavissa. Tarinoita kuunnellessa huomaa kuinka lujilla ihmiset olivat ennen. Nauttikaa siitä, kun elämä on nyt fyysisesti helpompaa, mutta ollaanko nyt onnellisempia, kuka sen tietää? Näin hankittiin puuta ja elettiin elämää! Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Metsätaloudella keskeinen asema Keurusseudun historiassa Subject The topic of the resource metsätalous hakkuut metsätyö puukauppa muistelu haastattelut suullinen perinne Description An account of the resource Pekka Isomäki kertoo Keurusseudun metsäperinteestä ja sen tallentamisen parissa tekemästään työstä. Teksti toimii johdantona metsäperinnehaastatteluihin, jotka Isomäki teki alun perin 1980-luvulla c-kaseteille. Veräjää varten hän digitoi ne ja editoi niistä yhteensä 17 eri kokonaisuutta. Äänitiedosto avautuu painamalla ensin aiheen kohdalla olevaa kaiuttimen kuvaa TAI itse aiheen otsikkoa JA sen jälkeen painamalla sivulle avautuneen mustan vaakapalkin vasemmassa laidassa olevaa pikku NUOLTA, jonka vieressä on aikalaskuri. Creator An entity primarily responsible for making the resource Isomäki, Pekka Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Date A point or period of time associated with an event in the lifecycle of the resource 2017 https://keuruunveraja.fi/files/original/1ca93079d31d81791c19d59703389ffc.jpg 433609d43c5f5cb3ef048c359f521d6c https://keuruunveraja.fi/files/original/aff691ba8220bb8605eda39bb7715e80.jpg 8662a3025fb90f9d75c6ee1748456a28 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Lauri Permikankaan tarinoita ja kuvia Description An account of the resource Kokoelma sisältää Keuruun Valkealahden kylällä syntyneen Lauri Permikankaan kirjoittamia tarinoita ja valokuvia hänen kotialbumistaan. Tarinat käsittelevät erityisesti maa- ja metsätaloutta 1940- ja 50-luvuilla sekä paikallisia ihmisiä ja tapahtumia. Creator An entity primarily responsible for making the resource Permikangas, Lauri Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document 1940 – 1950 luvuilla metsätyöt olivat vielä miesten suorittamia pokasahalla ja tukkipuut justeerilla. Lähikuljetus hevosella pitkälti talvella jäälle mistä eteenpäin tehtaille ja sahoille. Tuo työ oli varsin rasittavaa ja voimia kysyvää niin miehille kuin hevosillekin. Talvet olivat varsin lumisia. Loka- marraskuussa satoi useimmiten lumen. Niinpä ajotyöhönkin päästiin jo ennen joulua. Pieniltä tiloilta miesten piti lähteä ansaitsemaan rahaa. Ei muuta työtä ollut savotat kutsuivat. Hevoset olivat syksyllä hyvässä kunnossa. Laitumilla oli ollut hyvin ruokaa, joten ne jaksoivat talven tultua vetää tukkikuormia ja pinotavaraa laaniin. Sitä sitten riitti kevääseen saakka. Metsäyhtiöiden työnjohtajat antoivat hevosmiehille palstat, joilta ajomatkat saattoivat olla monta kilometriä sellaiselle järvelle, josta ne voitiin uittaa tehtaille. Kun palsta oli saatu, piti ensin saada tie rantaan auki. Tiet oli suunnattu niin että ne kiersivät suuremmat ylä- ja alamäet. Molemmat olivat vaikeita. Ylämäkeen ei hevonen jaksanut vetää isoa kuormaa ja alamäessä kuorma painoi niin paljon, jotta hevonen ei pystynyt jarruttamaan. Alkutoimet kun oli saatu tehtyä niin, sitten täytyi suunnitella miten, palstalta saatiin puut parhaiten kyytiin, miten ajo suoritettiin. Tiet piti suunnitella niin, että valmiin tien varressa oli lisättävää, jotta saatiin tarpeeksi iso kuorma. Umpihangesta kun kokonaista kuormaan ei saanut kulkemaan. Tässä kysyttiin ajomiehen ammattitaitoa, jotta kuorma saatiin nopeasti metsästä ja säästettiin hevosta liialta rasitukselta. Siirtoja metsässä tien varteen tuli välttää mahdollisimman paljon. Se ei tiennyt kuin ylimääräistä työtä ja ajan kulumista hukkaan. Aamulla täytyi hevonen ruokkia ennen savottaan lähtöä. Oli annettava hyvää kuivaa heinää ja lisäksi apetta. Kauraa jotta hevosella voimat riittäisivät päivän työhön. Oli sitten pakkanen tai pyry, niin matkaan piti lähteä. Rokulia ei juurikaan pidetty eikä se olisi ollut juuri mahdollista, sillä kevät koitti yllättävän pian ja savotta silloin saattoi jäädä kesken. Oli vielä hämärää, kun metsään kerittiin, mutta kun illalla oli katsonut valmiiksi mistä aamulla kuorman saa helposti, aikaa ei kulu turhaan katseluun. Sekin oli taitoa, jos laaniin lähtiessä katsoi mistä seuraavan kuorma otetaan. Metsään palattua uusi kuorma syntyi nopeasti ja työ joutui. Ei se kuitenkaan käynyt aina niin kuin oli suunnitellut. Metsässä oli kantoja lumen alla piilossa joihin voi reki juuttua kiinni. Hevonen voi tuolloin riuhtaista valjaat rikki ja sitten ollaankin pulassa. Lumihangessa rekeä käännettäessä saattoi aisa katketa ja niinpä on tehtävä uusi aisa puusta. Siinä saattoi kulua aikaa ennen kuin se valmistui. Kuitenkin jatkamaan päästiin, mutta yksi kuorma jäi välistä pois. Hevoselle annettiin kuormaa purettaessa syötäväksi heiniä ja välillä pääpussista kauroja. Hevonen täytyi pitää hyvässä kunnossa, jotta se jaksoi koko talven vetää kuormia. Keli myös aiheutti milloin voi ajaa isompia kuormia tai milloin täytyi kuormaa keventää. Kovalla pakkasella luisto oli huono. Reen alta kuului vain narina, kun pakkanen jarrutti. Tukkia ajettaessa laanissa ne oli aseteltava teloihin mieluiten latvapäät samaan suuntaan ja ylempi tela puolimetriä tyveen päin, jotta mittamiehet saattoivat lukea ne paremmin. Suurien tukkien kääntäminen vain ei tahtonut onnistua yhdeltä mieheltä. Vihtori Permikankaalle oli pikkupomo sanonut asiasta, kun tukin päät ei ollut suorissa riveissä. Hän sanoi: – Kun metsänhoitaja tulee, niin se nuhtelee sinua. Näinhän siinä kävi, että nuhteet tuli. Vihtori loihe kysymään metsänhoitajalta: – Vieläkö ne Kolhon sahan portilla ovat suorissa riveissä uiton jälkeen? Epäilen. Ja ei kai se ole tarpeenkaan-. Tästä metsänhoitaja suuttui ja miltei antoi ajurille lopputilin, mutta uusia miehiä ei niin vain saatu. Ylpeys oli nieltävä, vaikka kuinka kismitti. Puukauppaan se kuitenkin vaikutti, sillä tähän yhtiöön ei Vihtorin puita ostettu. Tällaista tällä kertaa muistilonkeroista kaivettuna. Itsekin tuota hevosta savotoilla ohjastanut, mutta ajat siinäkin ovat muuttuneet. Ajomatkat minun aikanani olivat lyhyitä. Puita siirrettiin tienvarteen, josta ne autolla kuljetettiin tehtaalle. Näistä toiste lisää. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Metsätöistä Subject The topic of the resource metsätyö hevonen muistelu savotat Description An account of the resource Lauri Permikangas kertoo talvisista metsätöistä 1940-1950-luvuilla. Creator An entity primarily responsible for making the resource Permikangas, Lauri Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto https://keuruunveraja.fi/files/original/66253351fe2792123fa9c4b37c6ce2b6.pdf 51806bb6ec066c2b0e87c56874da47b5 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Digitoidut kirjat Description An account of the resource Digitoitujen kirjojen kokoelma sisältää alun perin painettuna julkaistuja kirjoja ja muita teoksia, jotka on digitoitu pdf-muotoon. Kokoelmassa on sekä keuruulaisten tekijöiden kirjoittamaa kaunokirjallisuutta että Keuruuta käsitteleviä tietokirjoja ja artikkeleita. <br /><br />Kaikki teokset ovat joko tekijänoikeusvapaita, tai niiden uudelleenjulkaisuun on saatu lupa alkuperäisten kirjoittajien oikeudenhaltijoilta. Jälkimmäisessä tapauksessa tämä on aina mainittu teoksen kuvauksessa.<br /><br />Tätä e-kirjojen kokoelmaa kartutetaan yhteistyössä Projekti Lönnrotin (<a title="Projekti Lönnrotin" href="http://www.lonnrot.net/" target="_blank" rel="noreferrer">http://www.lonnrot.net/</a>) kanssa Digitoitu teos Tähän kokonaiset digitoidut kirjat tiedostoliitteinä, metatietokenttiin lyhyt kuvaus teoksesta. Digitoidun teoksen tiedot Digitoidun teoksen bibliografiset tiedot (tekijä, nimi, alkuperäinen kustantaja ja julkaisuvuosi) Soinne, Laura: Miehen vankina. Karisto Oy, Hämeenlinna, 1932. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Miehen vankina Subject The topic of the resource kaunokirjallisuus suomenkielinen kirjallisuus romaanit rakkausromaanit vanhempi-lapsisuhde rakkaus mustasukkaisuus seurustelu Description An account of the resource Laura Sointeen romaani vuodelta 1932. Creator An entity primarily responsible for making the resource Soinne, Laura Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Date Created Date of creation of the resource. 1932 Rights Information about rights held in and over the resource Digitoidun version julkaisuun Keuruun Veräjä-verkkopalvelussa on saatu lupa Laura Sointeen oikeudenhaltijalta. https://keuruunveraja.fi/files/original/80085e99da8038c59e489724a3adfbf6.jpg 698d2bc7f77dca7d9424ff7d1066ca80 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Keuruun maatalousseuran kuvakokoelma Subject The topic of the resource kylät maatalous Description An account of the resource Maatalousteknikko Oiva Kamppi toimi Keurusseudulla maatalousneuvojana 1950-1960 -luvuilla. Työnsä ohessa hän kulki kameran kanssa pitkin Keuruun kyliä. Tässä kokoelmassa on hänen ottamiaan kuvia näiltä matkoilta sekä reprokuvia, joita hän kuvasi asiakkaittensa kotialbumeista maatiloilla käydessään. Tuoreimmat kuvat ovat Kampin seuraajien, Pekka Mennalan ja Markku Kuuselan ottamia. Kuvat on saatu lahjoituksena Keuruun maatalousseura ry:ltä kaupunginkirjaston kotiseutukokoelmaan. Mikäli tiedät kertoa kuvista lisää, toivomme sinun ilmoittavan niistä meille sivustolla olevan Ota yhteyttä -painikkeen kautta. Still Image A static visual representation. Examples include paintings, drawings, graphic designs, plans and maps. Recommended best practice is to assign the type Text to images of textual materials. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Miehet ja heinäharava Subject The topic of the resource Keuruu maatalous heinänkorjuu Description An account of the resource Kuvassa kaksi miestä seisoo heinäpellolla. Heidän vieressään on hevonen heinäharava perässään. Kaksi nuorta poikaa istuu haravakoneen päällä. Taustalla näkyy heinäseipäitä. Creator An entity primarily responsible for making the resource Kuvaaja tuntematon Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto https://keuruunveraja.fi/files/original/caa278c78793faaf66176281b480b6b7.jpg 4147886e7c26eadc26805ac7fd6af15b Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Keuruun maatalousseuran kuvakokoelma Subject The topic of the resource kylät maatalous Description An account of the resource Maatalousteknikko Oiva Kamppi toimi Keurusseudulla maatalousneuvojana 1950-1960 -luvuilla. Työnsä ohessa hän kulki kameran kanssa pitkin Keuruun kyliä. Tässä kokoelmassa on hänen ottamiaan kuvia näiltä matkoilta sekä reprokuvia, joita hän kuvasi asiakkaittensa kotialbumeista maatiloilla käydessään. Tuoreimmat kuvat ovat Kampin seuraajien, Pekka Mennalan ja Markku Kuuselan ottamia. Kuvat on saatu lahjoituksena Keuruun maatalousseura ry:ltä kaupunginkirjaston kotiseutukokoelmaan. Mikäli tiedät kertoa kuvista lisää, toivomme sinun ilmoittavan niistä meille sivustolla olevan Ota yhteyttä -painikkeen kautta. Still Image A static visual representation. Examples include paintings, drawings, graphic designs, plans and maps. Recommended best practice is to assign the type Text to images of textual materials. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Miehet tekemässä ruiskuhilaita Creator An entity primarily responsible for making the resource Kamppi, OIva Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Subject The topic of the resource maatalous maanviljely viljanviljely sadonkorjuu ruis miehet pellot työvälineet Keuruu Description An account of the resource Värivalokuvassa kaksi miestä seisoo sirpit kädessään ruispellolla. Maassa on niitettyä viljaa ja lyhteitä. Takana on vielä pystyssä olevaa laihoa. Oikeassa reunassa näkyy yksi pystytetty kuhilas. Date A point or period of time associated with an event in the lifecycle of the resource 1900-luku Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Riitta Reijosen kirjoituksia pelimanniperinteestä Description An account of the resource Keuruulaissyntyinen Riitta Reijonen (os. Aho) on osallistunut lapsesta saakka paikalliseen pelimannitoimintaan ja sittemmin myös tutkinut sitä laajasti. Tässä kokoelmassa on Riitan keräämää ja kirjoittamaa aineistoa keuruulaisesta pelimanniperinteestä. Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document Keuruun Kansalaisopisto on tarjonnut minulle maaseudulla kasvaneelle nuorelle 1970-80 -luvuilla oivan harrastusmahdollisuuden koko nuoruusvuosien ajan. Voi sanoa, että kansalaisopiston piirien myötä on juurtunut vahva kiintymys kansanmusiikkiperinteeseen. Se on antanut minulle useita hyvinkin ainutlaatuisia esiintymistilanteita ja vienyt eri paikkoihin. Se on muokannut minua ihmisenä ja vahvistanut löytämään omat polkuni myöhemmin elämässä. Olen kiitollinen, että sain olla mukana sekä pelimanni- ja hanuripiirissä sekä toimia työtehtävissäkin eli eläkeläisten tanhupiirin säestäjänä monen vuoden ajan Keuruulla. Olin mukana Keuruun pelimannipiirissä jo 10-vuotiaana. Kävin harjoituksissa joka torstai yläasteen musiikkiluokassa isän ja Oiva-sedän kanssa. Siellä Kalle Kaipiainen johti soittoporukkaa ja ilmapiiri oli mukavan leppoisa. Korpisen Veikko hauskutti meitä jutuillaan ja loi pelimannihenkeä. Monet kerrat muisteltiin soittojen lomassa myös entisajan pakallisia soittajia kuten Leo Saviojaa. Sitä tunnelmaa hakee edelleen pelimanniryhmistä. Setäni Oiva Aho oli tavattoman innokas ja hän, kuten monet muutkin pelimannit soittivat korvakuulolta eli ilman nuotteja. Kalle ystävällisesti kävi monet kerrat Aholassa nauhoittamassa kelanauhalle uudet kappaleeet, jotta ne opittiin. Pelimanneilla oli paljon keikkoja häistä hautajaisiin. Paikalliset juhlat, kuten Kansalaisopiston kevätjuhlat tarjosivat aina mieluisia esiintymisiä. Kesäisin keskiviikkosoitot Keuruun Kotiseutumuseolla olivat myös mieleenpainuvia soittotapahtumia. Siihen ympäristöön pelimannimusiikki asettuikin erinomaisesti. Soitimme tarvittaessa tansseja, mutta perinteinen pelimannimusiikki oli vahvasti mukana. Soittajia oli porukassa parikymmentä. Osallistuimme tuolloin usein maakunnallisiin jopa valtakunnallisiin pelimannitapatumiin esim. Samuelin poloneesiin v. 1976 Finlandia-talolla ja Kaustisen Kansanmusiikkihjuhlien ohjelmakilpailuun v. 1977. Koulutyön ohessä säestin monta vuotta eläkeläisten tanhupiiriä, jota ohjasi taitavasti Vappu Nivala Kansalaiskoulun salissa. Piirissä oli mukana vain yksi mies, mutta eivät nuo elämäänähneet vahvat naiset siitä lannistuneet. Soittajalle tuo tanhujen kertaaminen, jopa 30 kertaa läpisoittaminen, ei aina ollut kovin kehittävää, mutta työ palkitsi aina tilipäivänä. Eipä tarvinnut koskaan pyytää taskurahaa vanhemmilta. Kansalaisopistotoiminnassa tapahtui iso askel, kun opiskelumahdollisuus avautui myös virallisesti alle 16-vuotiaille. Pääsin mukaan hanuripiiriin, jota aluksi ohjasi Hannu Matilainen Jyväskylästä. Silloin soitin klassista musiikkia ja opettelin samalla nuotistasoittoa. Aluksi se oli vaivalloista, mutta oli erittäin tärkeää soitossa edistymisen kannalta. Opetus tapahtui yksilöllisesti noin 15 minuuuttia / oppilas. Myöhemmin piiriä veti keuruulainen Pentti Pirttimäki. Häneltä soitto-ohjelmistossani on edelleen Talonpojan jenkka. Sitten tuli Häkkisen Aimon aikakausi. Ami oli ennestään tuttu, sillä hänen kanssaan oli haettu minulle ensimmäinen harmonikka Ruovedeltä muutama vuosi aiemmin. Amin kuten Pirttimäenkin aikaan soitto oli tanssikappaleiden yhteissoittoa porukassa. Paremmilta soittajilta oppi aina uusia niksejä. Esiintymisiä ei ollut kovin paljon lähinnä vain Kansalaisopiston omat juhlat. Ohjelmistossa olivat mm. valssi Kaukomaita kohti ja tietysti Säkkijärven polkka. Tässä ryhmässä kohtasi ennen kaikkea eri sukupolvet. Linkki Keuruun pelimannien kotisivuille: https://www.keuruunpelimannit.fi/kuva-arkisto/ Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Mietteitä 30-40 vuoden jälkeen Keuruun Kansalaisopiston opintopiireistä Subject The topic of the resource kansalaisopistot pelimannimusiikki harmonikka kansanmusiikki Creator An entity primarily responsible for making the resource Reijonen, Riitta Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto https://keuruunveraja.fi/files/original/3d2dd349fdc39c172f9cb361c49b0957.jpg 4ab60de5170bfcb24810eaea0f29b53a Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Keuruun maatalousseuran kuvakokoelma Subject The topic of the resource kylät maatalous Description An account of the resource Maatalousteknikko Oiva Kamppi toimi Keurusseudulla maatalousneuvojana 1950-1960 -luvuilla. Työnsä ohessa hän kulki kameran kanssa pitkin Keuruun kyliä. Tässä kokoelmassa on hänen ottamiaan kuvia näiltä matkoilta sekä reprokuvia, joita hän kuvasi asiakkaittensa kotialbumeista maatiloilla käydessään. Tuoreimmat kuvat ovat Kampin seuraajien, Pekka Mennalan ja Markku Kuuselan ottamia. Kuvat on saatu lahjoituksena Keuruun maatalousseura ry:ltä kaupunginkirjaston kotiseutukokoelmaan. Mikäli tiedät kertoa kuvista lisää, toivomme sinun ilmoittavan niistä meille sivustolla olevan Ota yhteyttä -painikkeen kautta. Still Image A static visual representation. Examples include paintings, drawings, graphic designs, plans and maps. Recommended best practice is to assign the type Text to images of textual materials. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Miilunpolttajat Subject The topic of the resource Keuruu tervanpoltto miilunpoltto Description An account of the resource Kuvassa on sauhuavan tervahauta. Miilunpolttajista osa on kivunnut kasan päälle ja osa seisoo haudan edessä. Joillakin miehillä on kahvikuppi kädessään, Kuvan oiekass alaidassa on ryhmä naisia, jotka ovat tuoneet kahvitarpeet paikalle. Creator An entity primarily responsible for making the resource Kuvaaja tuntematon Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto https://keuruunveraja.fi/files/original/607e3d5cbf1eeb0347b6594e5f1a90ec.jpg 78c2b17ca3aa1806174d8295a819ee4f Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Raimo Varpulan kokoelma Description An account of the resource Kokoelmassa on digitoituna Raimo Varpulan Keurusseutua käsitteleviä keräilykokoelmia mm. postitoiminnasta, postikorteista ja tulitikkuetiketeistä sekä hänen keuruulaisista tapahtumista ottamiaan valokuvia. Kokoelmat ulottuvat 1800-luvun loppupuolelta 1980-luvulle. Creator An entity primarily responsible for making the resource Varpula, Raimo Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Still Image A static visual representation. Examples include paintings, drawings, graphic designs, plans and maps. Recommended best practice is to assign the type Text to images of textual materials. Original Format The type of object, such as painting, sculpture, paper, photo, and additional data Tulitikkuetiketti Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Mikko Tiilikaisen tulitikkuetiketti Subject The topic of the resource etiketit tulitikut keräily myymälät Keuruu--Asunta Description An account of the resource Asunnalla sijainneen Mikko Tiilikaisen sekatavarakaupan tulitikkuetiketti. Tulitikkuaskissa on ollut trustivapaita Sampo-tulitikkuja, valmistaja Tulitikku oy. Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Provenance A statement of any changes in ownership and custody of the resource since its creation that are significant for its authenticity, integrity, and interpretation. The statement may include a description of any changes successive custodians made to the resource. Raimo Varpulan kokoelma Contributor An entity responsible for making contributions to the resource Valokuva: Saarimäki, Satu Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Muistoja ja dokumentteja entisajan elämästä Description An account of the resource Tässä kokoelmassa on yksityishenkilöiltä käyttöön saatuja muistelutekstejä ja aikalaisdokumentteja, kuten kirjeitä ja kouluaineita. Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document <p></p> <p>Keuruun Yhteiskoulu aloitti toimintansa syksyllä 1945. Luokkia oli I A ja I B sekä II ja III luokka. Tois- ja kolmasluokkalaiset olivat aloittaneet jossain muualla. Haapamäellä oli ollut yhteiskoulu jo aikaisemmin.</p> <p>Olin todella iloinen, kuin koulun alku sattui sopivasti kotiseudulleni ja hyvään aikaan.</p> <p>Pääsykokeissa oli neljä ainetta, suomi, matematiikka, uskonto ja maantieto. Sain 37 pistettä: suomi ja matematiikka 10 pistettä, uskonto 9 ja maantieto 8.</p> <p>Aloitin I A luokalla, jossa oli sekä poikia että tyttöjä. I B Iuokka oli pelkkiä tyttöjä. Toisella luokalla piti valita lukeeko saksaa vai englantia. Valitsin englannin ja siirryin A:lta B:lle. Kolmannella luokalla piti valita joko musiikki tai kuvaamataito. Valitsin kuvaamataidon. Siitä tulikin myöhemmin hyvä harrastus elämässäni.</p> <p>Koulu sijaitsi armeijan entisessä kasarmirakennuksessa, nykyisen Einari Vuorelan tien varrella. Rakennus on kaksikerroksinen, kaksikymmentäkuusi ikkunaa kummallakin puolella. Lisäksi päätyikkuna.</p> <p>Rakennusta ympäröivät piikkilanka-aidat laajalla alueella. Tien kohdalla portit olivat päivällä auki, öisin suljettuina.</p> <p>Välitunneilla leikimme männikössä puu-ippaa ja pelasimme ruokatunnilla lentopalloa. Myös tervapata ja polttopiiripallo olivat mukavia yhteisleikkejä.</p> <p>Voimistelutunneilla pelattiin pesäpalloa viereisellä urheilukentällä.</p> <p>Kotitaloustunnit pidetiin Kansallispirtin keittiössä; Effi Aspinjaakko oli opettajana. Agronomi Kauko Saari opetti maataloutta. Rehtori Jussi Rainio opetti suomea. Kettunen-Vaula Suomen kielioppi oli lukukirjamme. Olimme lausujaluokka. Esitimmekin usein kuorolausuntaa. Konventeissa oli näytelmiä, lausuntaa ja piirileikkiä lopussa: "Ei ole leskeä ollenkaan, ollenkaan. Tuolta se tulla sipsuttaa."</p> <p>Aamurukouksiin mentiin yläkerran juhlasaliin. ”Kun koulutyöni alkaa taas, sua kiitän Isäni. Kun muistan hellää hoidantaas ja rakkauttasi. Sä mulle kodin rakkahan ja vanhempani soit ja lapseks kodin taivahan mun kastehessa loit.” Oppilas Heljä Hurttia säesti virret.</p> <p>Maisteri Toini Hirvenlahti oli kielten opettaja ja maisteri Lyyli Jalonen opetti eläinoppia ja kasvioppia. "Mistä kuuluu marssin tahti, sieltä saapuu Hirvenlahti. Sitten seuraa Jalosen Lyyli, pien mutt hyvä tyyli” - sanottiin kronikassa.</p> <p>Matematiikkaa opetti maisteri Tauno Kortelainen. Rouva Sirkka-Liisa Kortelainen oli kerran piirustustunnilla Sylvi Hurttian sijaisena ja hän opetti perspektiivin, tavallisesti vain piirrettiin jotain aihetta. Aaro Huovila opetti poikien voimistelua. Anetta Veijonen opetti tyttöjen voimistelua. Hän löi tahtia tamburiinilla. Laulunopettajana oli Eeva Meskanen, joskus Kalle Virtanen. Uskontoa opetti Mirjami Liljeblad.</p> <p>Opettajat pitivät aamuhartaudet juhlasalissa kukin vuorollaan. Muistan Aaro Huovilan puheen: kun joku poika oli joutunut kiipeämään johonkin laivan mastoon ja häntä pelotti, joku opasti häntä: Älä katso alaspäin, katso ylöspäin. Sen jälkeen hän ei pelännyt.</p> <p>Kun viidennellä luokalla valitsimme luokkasormukseen lausetta, minä esitin: eteenpäin, ylöspäin. Se valittiin. Toinen vaihtoehto kuului: sinä voit, siispä sinun pitää. Paljon myöhemmin juhlasalin näyttämön ylle oli tekstattu isolla: Eteenpäin, ylöspäin.</p> <p>Teinikunnalla oli myös toimintaa. Tyttöjen pesäpallojoukkue osallistui urheilukilpailuihin. Näytelmiä esitettiin. Esimerkiksi Shakespearen Hamlet. Terttu Pakarinen oli Hamlet ja Ritva Kaski Ofelia. Multialle tehtiin vierailu.</p> <p>Kalettoman koululaiset pääsivät kulkemaan koulumatkansa autolla. Se oli lava-auto, johon he kiipesivät lavan takaosasta. Puupenkit olivat istuimina.</p> <p> Koulumatkani 3, 5 km kuljin kotoa talvella hiihtäen ja syksyin keväin veneellä soutaen. Kotini Kelloniemi on Tarhia-järven takana. Kelirikkoaikoina piti olla muutama viikko kortteerissa joidenkin luokkatoverien luona, sillä Kelloniemeen ei ollut tietä ennen kuin 1960-luvun lopulla. Sähköt saatiin vielä myöhemmin. Läksyt luin öljylampun valossa. Karbiidilamppu ja Petromax-lamppu olivat myös valon lähteinä.</p> <p>Koulumaksut olivat siihen aikaan käytössä. Vapaaoppilaspaikoista ei ollut puhettakaan, koska kotonani oli maanviljelystä. Isä kävi metsätöissä ansioissa.</p> <p>Keuruun yhteiskoulun entisiä oppilaita on hyvinkin näkyvillä paikoilla nykyään. Esimerkiksi Ateneumin johtaja Marja Sakari, Kiasman johtaja Leevi Haapala, Kansallismuseon intendentti Raila Kataja, kenraali Antero Karvinen, Suomen mestari matolla Otso Vilhunen, Outi Nyytäjä, kirjailija, oli Keuruun Sähkön johtaja Lehtolan tytär.</p> <p> </p> <p></p> Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Millaista oli käydä koulua Keuruun yhteiskoulussa 1945–1950 Subject The topic of the resource Keuruu kirkonkylät yhteiskoulut koulut opettajat oppiaineet muistelu muistot kokemuskerronta oppilaat Rainio, Jussi Hirvenlahti, Toini Jalonen, Lyyli ulkoleikit 1940-luku 1950-luku Description An account of the resource Eila Kelloniemi kertoo, millaista oli olla oppilaana Keuruun Yhteiskoulussa vuosina 1945 - 1950. Creator An entity primarily responsible for making the resource Kelloniemi, Eila Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto https://keuruunveraja.fi/files/original/124401ab03142fbadf4ae1a37c3fd4d3.mp3 c37b2586e1338fe634b004665c6c5cb9 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Tällaista elämä oli - Veteraaniväen tarinoita Subject The topic of the resource sota-aika jälleenrakentaminen veteraanit Description An account of the resource Keuruun museon kustantamana ja Orvokki Vääriskosken toimittamana julkaistiin vuonna 2013 kirja, jossa 1920-1930 -luvulla Keuruulla syntyneet tai tänne muuttaneet kertovat muistojaan sodan varjosta jälleenrakentamisen aikaan. Tässä kokoelmassa voit kuunnella kirjan sisältämät tarinat. Creator An entity primarily responsible for making the resource Vääriskoski, Orvokki Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Rights Information about rights held in and over the resource Keuruun museo Sound A resource primarily intended to be heard. Examples include a music playback file format, an audio compact disc, and recorded speech or sounds. Duration Length of time involved (seconds, minutes, hours, days, class periods, etc.) 1 min 22 sek Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Minun kyläni Subject The topic of the resource runot Creator An entity primarily responsible for making the resource Siltanen, Kirsti Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Rights Information about rights held in and over the resource Keuruun museo Description An account of the resource Äänitiedosto avautuu painamalla ensin aiheen kohdalla olevaa kaiuttimen kuvaa TAI itse aiheen otsikkoa JA sen jälkeen painamalla sivulle avautuneen mustan vaakapalkin vasemmassa laidassa olevaa pikku NUOLTA, jonka vieressä on aikalaskuri. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Keurusseudun lottien toimintaa Subject The topic of the resource Keuruu lotat maanpuolustus 1920-1944 maanpuolustusjärjestöt Description An account of the resource Kokoelmassa on Keurusseudun lottien muistelmia sota-ajalta ja tietoja järjestön alkuaikojen toiminnasta. Aineistot kokosi Keuruun maanpuolustusnaiset. Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document <p>Lotta Svärd -järjestö perustettiin Suomen itsenäisyysjulistuksen ja vapaussodan jälkeen siten, että v. 1921 oli Lotta Svärd -osasto jo jokaisessa kunnassa. Suojeluskuntajärjestö oli perus­tettu jo muutamaa vuotta aikaisemmin. Vanhempani Yrjö ja Anna Kortekangas olivat jo tam­mi­kuussa 1918 olleet silloisella asuinpaikkakunnallamme Kuivaniemellä mukana perusta­massa jonkinlaisia kodinturvajoukkoja, jotka huonossa ravitsemustilanteessa auttoivat paik­kakunnan nälkää näke­viä ihmisiä. Nämä joukot nimettiin myöhemmin paikallisiksi suojelus­kunta- ja lottaosastoiksi.<br /><br />Molempien järjestöjen tarkoitus oli sama, kouluttaa suomalaisia miehiä ja naisia turvaamaan Suomen nuorta itsenäisyyttä ajan epävarmoissa ja sekasortoi­sissa oloissa. Järjestöihin perus­tettiin 1930-luvun alussa myös tyttö- ja poikaosastot: sotilas­pojat ja lottatytöt ("pikkulotat").</p> <p>Minäkin liityin kotipaikkakunnallani Kestilässä 8-vuotiaana v. 1934 pikkulottiin, olen siis toi­sen polven lotta. Aluksi toiminta oli leikinomaista, oli liikuntaleirejä ja pidettiin opettajien oh­jauksessa näytelmällisiä juhlia, joihin oli pääsymaksu. Näin kerättiin varoja lottien ja suojelus­kunnan toimintaan. <br /><br />Eri­koisesti on mieleeni jäänyt Topeliuksen näytelmä Suojelusenkeli. Olin pettynyt, kun en saanut näytellä enkeliä, vaan sen sijaan poikaa, jonka piti laulaa reippaasti! Juhla oli Kestilän nuoriso­seuran talolla ja tupa oli täynnä liikuttuneita vanhempia. Seurojen­talo oli lottien, suojelus­kunnan ja nuorisoseuran omistama. Autoimme myös Lottalassa (kah­vila), jossa kävimme vuo­rotellen tiskaamassa, kantamassa puita ym. Suojeluskunnan ampu­maharjoituksissa kävimme mm. tekemässä voileipiä ja tiskaamassa.</p> <p>Kesällä 1939 sodan uhka leijui Euroopan yllä. Elokuussa Hitler hyökkäsi Puolaan. Suomi oli "määrätty" kuuluvaksi Neuvostoliiton etupiiriin — ja valloitettavaksi. <br /><br />Karjalan kannasta lin­noitettiin kovalla kiireellä. Siellä olivat kaikki kolme veljeäni, Martti, Heikki ja Yrjö kymmenien muiden Kestilän miesten mukana. Lotat huolehtivat luonnollisesti muonituksesta, lääkintälo­tat terveydenhuollosta, viestintäjaoston lotat tiedotuksesta jne. Me pikkulotat olimme mu­kana auttamassa Kannakselle lähtevien ja sieltä palaavien miesten muonituksessa.<br /><br />Toinen tärkeä tapahtuma pikkulottana oli se, kun pääsin ison lotan toverina kutomaan oikeaa ryijyä. Pappilan tuvassa, väenpuolella, kudottiin iso ryijy arpajaisiin, jotta taas saataisiin va­roja lottien ylen niukkaan toimintarahastoon. Kutojia tarvittiin aina kaksi, koska puut olivat leveät. Olin edellisenä syystalvena sairastanut ankaran tulirokon, jonka jälkitauteja po­din pit­kään. Kun olin 8-vuotiaana käynyt jo kaksi luokkaa koulua, tarkastaja erotti minut vuo­deksi koulusta, ja olin toipilaana vapaa ryijynkutojaksi. Aikuisia lottia ei riittänyt, heillä oli kaikilla omat työnsä, lehmät, lapset sekä virkatehtävät. Opin solmi­maan nukkaa ja tutustuin muuten­kin moniin kudonnan salaisuuksiin. Sieltä kai on peräisin rakkauteni kutomiseen, olen elä­mäni varrella kutonut noin 400 metriä räsymattoa.</p> <p>Sitten se alkoi, 30.11.1939, talvisota. Silloin sai Suomen naisten järjestö Lotta Svärd, johon kuului noin 220 000 naista ja tyttöä, näyttää, mihin se pystyy.</p> <p>Ne lotat, jotka kotiolojen puolesta olivat vapaita lähtemään, saivat "liikekannallepano-mää­räyk­sen" omiin jaostoihinsa sotatoimialueelle. Meitä yli 13-vuotiaita lottatyttöjä koulutettiin ilma­valvontaan isojen lottien avuksi. Niinpä olimme koko talvisodan ajan Kestilän kirkon tor­nissa ilmavalvonnassa 2-4 tunnin vuoroissa ison lotan toverina. Vuoro sattui kohdalle joka kolmas vuorokausi. Kyllä pelotti yöllä pimeässä kiivetä paksussa lampaannahkaisessa haala­rissa kir­kontorniin pienen myrskylyhdyn valossa. Isompaa tulta ei saanut olla, kaikki talot ja tietkin olivat täysin pimeinä. Kerran myrskylyhty kaatui, mutta uhkaava palo saatiin onneksi sammu­maan. Olimme Raahen sk-piirin alaisia ja saimme pienen päivärahan työstämme.</p> <p>Kestilä oli tärkeä valvontapiste, sillä sieltä annettiin hälytys Ouluun. Vihollinen pommitti Ou­lua ankarasti aikoen katkaista maan Oulun kohdalta ja eristää Pohjois-Suomen. Kouluni Ou­lun tyttölyseo oli talvisodan aikana sotilassairaalana ja sai vaurioita pommituksissa. Kou­lunkäynti oli pitkiä aikoja kokonaan pysähdyksissä, ja sotien ajan myöhemminkin katkonaista.</p> <p>Yrjö-veljeni oli samaan aikaan VSS-miehenä (väestönsuojelu). Pojat kulkivat pareittain pyssyt olalla kylän teillä ja silloilla mahdollisten desanttien varalta. Yrjö lähti heti 17 vuotta täytetty­ään joulun jälkeen vapaaehtoisena toisten Kestilän poikien kanssa talvisotaan.</p> <p>Perhettämme kohtasi jo talvisodan alussa suuri suru, kun Heikki-veljeni kaatui 5.12.1939 par­tioretkellä Tohmajärven Ägläjärvellä. Hänet haudattiin ensin joukkohautaan, ja ruumis saatiin kotiin vasta 24.1.1940. Äiti halusi, että Heikki tuodaan vielä viimeisen kerran kotiin. Niin avat­tiin sa­lin ovet ulos asti ja arkku kannettiin sisään. Sain tehdä viimeisen palveluksen rakkaalle veljel­leni, koristelin valkealla kreppipaperilla puisen, lähes maalamattoman arkun. Heikin rin­taan taitettiin kukkiva joulukaktuksen oksa. Perheemme oli antanut kaikkein kalleimman uh­rin isänmaalle. Ensimmäinen sankarihautaus Kestilässä oli 25.1.1940, jossa Heikki oli siunatta­vana seitsemän ikätoverinsa kanssa.</p> <p>Mutta elämä jatkui, sota jatkui, ja lottatyö jatkui ilmavalvontavuorojen välissä villalankaa keh­räten, villasukkia, liipasinsormikkaita ja kypäränsuojuksia kutoen. Kenttäposti kuljetti pa­ket­teja "sinne jonnekin" ja toi sieltä hartaasti odotettuja kirjeitä ja kortteja. Martti-veljeni oli rin­tamalla koko sodan ajan. Miten onnellisia olimmekaan kortista, jossa luki: Kaikki hyvin. Martti.</p> <p>Murheen hetki oli 13.3.1940 klo 11. Silloin liput liehuivat puolitangossa, oli tehty välirauha, jonka ehdot olivat ankarat: Karjala, Suomenlahden saaria ja muitakin alueita oli luovutettava viholliselle. Mutta oli kuitenkin rauha — RAUHA! Tiedettiin tosin, että rauha ei olisi pitkä vaan että suurvallat suunnittelevat uusia valloituksia.</p> <p>9.6.1941 sotatoimet alkoivat jälleen. Alkoi jatkosota, joka kesti yli kolme pitkää ja uuvuttavaa vuotta. Menetykset olivat suuret, 14. heinäkuuta Kestilästä kaatui yhtenä ainoana päivänä 14 miestä, mukana meidän Annukan, entisen kotiapulaisemme, puoliso ja pikkutyttöjen isä Il­mari Lehtosaari sekä monta naapurin poikaa. Silloin itkettiin ja rukoiltiin paljon, tuntui että  itkulle ei tule loppua lainkaan.</p> <p>Lottatoimet jatkuivat, nyt toisenlaisina. Kun rintamalinja oli siirtynyt kauemmas, ilmavalvon­taa ei enää tarvittu entisissä määrin, vaan meidät kaikki komennettiin eri työtehtäviin: motti­metsään, sieniä ja marjoja keräämään, pelto- ja heinätöihin, kotiin karjakoksi, sotaleskien ta­loihin talkoisiin. Myös koululaisilla oli pakollinen työpalvelu. Työstä ei todellakaan ollut puu­tetta eikä vapaa-ajan ongelmia!</p> <p>Minulla oli myös erikoistehtävä musiikin parissa. Olin 10-vuotiaasta ottanut soittotunteja har­monilla, kotona kun ei ollut pianoa. Oulun tyttölyseossa olin jo säestänyt aamurukousvirsiä ja laulanut koulun kuoron lisäksi NNKY:n (Nuorten Naisten Kristillinen Yhdistys) kuorossa, jota johti laulunopettajani Anni Hapuoja (laulaja Maiju Hapuojan isoäiti). Kestilän kanttori Oskari Salmivuori, armoitetun monipuolinen musiikkimies, oli kuollut keväällä 1939. Hänen sijaise­naan toimi hänen vaimonsa, joka kuitenkin sairastui itse pian vaikeasti, sekä hänen poikansa Oiva, joka joutui asepalvelukseen ja kuoli myöhemmin rintamalla angiinan aiheuttamaan sy­dänlihastulehdukseen. Kestilän kirkkoherra eli isäni soitti tuomiokapituliin ja kertoi vaikeasta kanttoritilanteesta. Piispa "määräsi" minut suullisesti vt. kanttoriksi aina, kun se koulunkäyn­nin välissä oli mahdollista.</p> <p>Juhannuksena 1941 minun tehtäväni oli toimia ensimmäisen kerran kanttorina jumalanpalve­luksessa. Kestilään oli kerääntynyt paljon sotilaita, jotka oli kutsuttu sinne rintamalle kulje­tusta varten. Kirkko oli tupaten täynnä, oli oma seurakunnan rippilasten konfirmaatio, ja muun kirkkoväen lisäksi mukana n. 600 sotilasta. Heitä oli ulkonakin, kun kaikki eivät mahtu­neet kirkkoon. Jännitin urkujen soittamista ta­vattomasti, äiti seisoi takanani ja piti hartioillani kättään, se rauhoitti. Koko kirkkoväki, myös sotilaat, kävivät ehtoollisella. He kaikki tahtoivat saada siunauksen ennen rintamalle lähtö­ään. Monet palasivatkin valkoisissa arkuissa jo va­jaan kuukauden kuluttua. Jumalanpalve­lus kesti lähes neljä tuntia, 26 virttä ehdittiin veisata minun säestykselläni. Olin ollut isäni mukana pitäjällä usein "apuna veisaamassa", mutta tästä juhannuksesta alkoi isän kanssa varsinainen yhteistyö vir­sien parissa. Sen päivän pyhä muisto ei häivy ikinä mielestäni. Olin 15-vuotias.</p> <p>Isäni oli määrätty oman kirkkoherran virkansa ohella myös Pelson varavankilan saarnaajaksi. Kerran kuussa pappi ja lukkari, eli minut, haettiin vankilan johtajan autolla toimittamaan ju­malanpalveluksia van­kilan parakeissa. Eräässä jumalanpalveluksessa oli mukana n. 800 venä­läistä sotavankia, jou­kossa myös inkeriläisiä luterilaisen kirkon jäseniä. Vangeille tilaisuus oli varmaankin erikoinen, ja muistan, miten he tuijottivat puukenkiä, joilla poljin isoa harmonia. </p> <p>Ensimmäinen suuri sankarihautaus jatkosodassa kaatuneille oli elokuulla 1941. Kestilän kir­kon alttarin ympärillä oli 12 arkkua. Itkun tyrske oli valtava, kun isät ja äidit, sisarukset, lesket ja sotaorvot toivat tervehdyksen rakkailleen. Olin uruissa virsien ajan, mutta surumarssin soitti kanttori Salmivuoren 12-vuotias poika Jorma. Hän ei tuntenut nuotteja, mutta suoriutui tehtävästä korvakuulolta loistavasti. Surusoiton aikana minä juoksin haudalle, missä kirkko­kuoron rippeet odottivat johtajaa. Otin kirkonkellosta g:n, äänirautaa kun ei ollut, ja niin lau­lettiin: "Vaipuos helmaan synnyinmaasi armaan, sen mitä etsit, siitä löysit varmaan, myrs­kyistä rauhan, lempeän ja lauhan saavutit viimein." (Integea vitae).</p> <p>Kukaan ei ihmetellyt eikä ivannut meitä lapsia. Jokainen teki minkä pystyi, ja enemmänkin, isänmaan ja kansan eteen. Nyt vanhana ajattelen kiitollisena Wilhelm von Schwerinin sa­noin: "Viistoist' ikävuottahan mull' on vaan, sitä enkö mä tarjota rohkeis, sitä tokkopa halvek­si­taan." (J.L.Runeberg: Wilhelm von Schwerin).</p> <p>Sodan alkuvaiheissa ammuttiin vielä vanhojen suojeluskuntalaisten toimesta kunnialaukauk­set, yksi kullekin sankarivainajalle. Myöhemmin siitä tavasta luovuttiin</p> <p>Sota jatkui, milloin rauhallisempana, milloin kiivaampana. Kun Karjala oli vallattu takaisin, evakot halusivat palata kotiin. Moni löysi vain kodin hiiltyneet rauniot, mutta maa jalkojen alla oli oma rakas kotipiha. Rakennettiin ensin sauna, sitten navetta, sitten ehkä tuparaken­nus. Pellot kylvettiin ja elämä alkoi voittaa sodan ja kuoleman. Niihin vuosiin sisältyi kuitenkin suunnattomasti tuskaa ja kärsimystä: Suomen kaupunkeja pommitettiin, siviilejä kuoli, sanka­rihautajaisia pidettiin joka puolella, jäi paljon leskiä ja orpoja. Koko maa oli ikään kuin suuren suruharson peitossa.</p> <p>Kesäkuussa 1944 alkoi Karjalan kannaksella vihollisen suurhyökkäys. Viipuri ja monia muita alueita menetettiin. Suomen itsenäisyys oli todella vaakalaudalla. Sitten tapahtui Luojan avulla käänne. "Ihantalan ihme" ja Ilomantsin taistelujen torjuntavoitto saivat vihollisen ete­nemisen pysähtymään, ja se oli valmis neuvottelemaan välirauhasta. Välirauha solmittiin 4.9.1944, mutta ehdot olivat vielä ankarammat kuin talvisodan jälkeen. Karjala ja Petsamo menetettiin, Porkkala oli vuokrattava 50 vuodeksi, itäisen Suomenlahden saaret joutuivat Neuvostoliitolle, valtavat sotakorvaukset oli maksettava. Taas liehuivat liput puolitangossa, taas oli evakkokeskuksissa täyttä, kun n. 450 000 evakkoa lähti pakoon vainolaista.</p> <p>Evakuointi aiheutti lotille uusia tehtäviä. Silloin olin jo lääkintätehtäviin koulutettu iso lotta, lottaneulassani numero 14 86 90.  Ainakin yhtä sairasta poikaa saatoin auttaa toimiessani lääkintälottana Kestilän kirkonkylän koululle perustetussa evakuointikeskuksessa. Sinne tuli Oulusta tuttu 16-vuotias poika, joka oli kovassa mahataudissa monipäiväisen karjankuljetusmatkan jäljiltä. Vein pojan kotipappilaan, ja kolmen päivän mustikkasoppakuu­rin jälkeen hän olikin parem­massa kunnossa. Myöhemmin kirjoitin hänelle osallistumisesta karjankuljetukseen todistuk­sen, jonka avulla hän sai oikeuden kuntoutukseen.</p> <p>Evakuointikeskuksessa tehtäväni oli erityisesti huolehtia lapsista. Hoidin mm. kaksiviikkoisia keskoskaksosia, jotka olivat niin pieniä, että mahtuivat nukkumaan kenkälaatikossa. Kädet vapisivat jännityksestä, kun pesin ja puin heitä, mutta kokemus oli alkusoittoa elämäntehtä­välleni lastentarhanopettajana. Myöhemmin sain tietää, että vauvat olivat selvinneet evakko­taipaleesta hengissä.</p> <p>Rauhanehtoihin kuului myös saksalaisten sotilaiden ajaminen Suomesta. Niin alkoi raskas La­pin sota, "lasten ristiretkeksi" kutsuttu, koska siihen joutuivat nuorimmat ikäluokat, mm. 19-vuotias Pekka Lavaste, tuleva aviopuolisoni. Se sota päättyi vasta 27.4.1945 ja on kokonaan oma lukunsa. Pekka kotiutettiin syyskuussa 1945, kun hän sodan loppuvaiheessa sairastui vai­keaan kurkkumätään.</p> <p>23.11.1944 oli myös murheen päivä, taas liehuivat liput puolitangossa. Valvontakomission määräyksellä suojeluskunta, Lotta Svärd ja partiojärjestöt lakkautettiin fasistisina ja neuvos­tovastaisina. Tämä kaikki kuului muka rauhanehtoihin ja suomalaiset kommunistit olivat sitä etunenässä vaatimassa.</p> <p>Näin päättyi Lotta Svärd -järjestön, maailman suurimman ja parhaiten organisoidun naisjär­jestön 25 vuotta kestänyt toiminta, jonka merkitys Suomen itsenäisyydelle oli ratkaisevan tärkeä. Järjestön varat luovutettiin Suomen Naisten Huoltosäätiölle, joksi nimi muutettiin. Järjestö alkoi kuntouttaa sodassa olleita ja vammautuneita lottia, hoitaa kaatuneiden lottien (heitä kaatui n. 400) perheitä ja kaikin tavoin auttaa Suomen naisia. Lotat, kuten veteraanit­kin, ovat jo ehtineet viimeiseen iltahuutoon, mutta SNHS jatkaa toimintaansa, nyt Lotta Svärd -säätiön nimellä.</p> <p>Lotta Svärd -säätiö on myöntänyt minulle kolme kuntoutusjaksoa "kiitokseksi siitä, mitä jo pikkulottana, lottana ja koko elämänne aikana olette tehneet isänmaan hyväksi". En tunne ansainneeni tunnustusta, mutta olen kiitollinen Taivaan Isälle, että edes omalla pienellä pai­kallani olen voinut auttaa silloin, kun Suomi-äidillä oli vaikeaa.</p> <p><br />Kerttu Lavasteen ansio- ja muistomitalit:</p> <ul> <li>Sotaveteraanijärjestön kultainen ansiomerkki</li> <li>Talvisodan muistomitali, annettu Mannerheimin päiväkäskyllä</li> <li>Kotirintamanaisen muistomitali</li> <li>Lottien muistomitali</li> </ul> Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Minun lottamuistoni Subject The topic of the resource lotat järjestöt sota-aika 1939-1945 Oulu Kestilä maanpuolustusjärjestöt muistelu kokemuskerronta Description An account of the resource Lastentarhanopettaja Kerttu Lavaste os. Kortekangas kertoo muistojaan lottatoiminnasta. Ne ovat osa Elina Lahden tekemää haastattelua lottatapahtumassa Keuruulla Haapa­mäen Suojalla 28.4.2019. Creator An entity primarily responsible for making the resource Lavaste, Kerttu Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Date Created Date of creation of the resource. 2019 https://keuruunveraja.fi/files/original/d36c868e4a8a7bfd2c78fbc40f6d9c8a.jpg e123d619feb752da1cbb63b67d8bdf86 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Keuruun maatalousseuran kuvakokoelma Subject The topic of the resource kylät maatalous Description An account of the resource Maatalousteknikko Oiva Kamppi toimi Keurusseudulla maatalousneuvojana 1950-1960 -luvuilla. Työnsä ohessa hän kulki kameran kanssa pitkin Keuruun kyliä. Tässä kokoelmassa on hänen ottamiaan kuvia näiltä matkoilta sekä reprokuvia, joita hän kuvasi asiakkaittensa kotialbumeista maatiloilla käydessään. Tuoreimmat kuvat ovat Kampin seuraajien, Pekka Mennalan ja Markku Kuuselan ottamia. Kuvat on saatu lahjoituksena Keuruun maatalousseura ry:ltä kaupunginkirjaston kotiseutukokoelmaan. Mikäli tiedät kertoa kuvista lisää, toivomme sinun ilmoittavan niistä meille sivustolla olevan Ota yhteyttä -painikkeen kautta. Still Image A static visual representation. Examples include paintings, drawings, graphic designs, plans and maps. Recommended best practice is to assign the type Text to images of textual materials. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Moottoripyörä viljasäkkikuormaa vetämässä Subject The topic of the resource Keuruu maatalous viljanviljely moottoriajoneuvot kuljetus Description An account of the resource Talvisessa kuvassa moottoripyörä vetää vanhaa hevosrekeä, joka on täynnä viljasäkkeä. Kuljettajalla on yllään pitkä palttoo ja karvalakki. Hänen vieressään seisoo mies, jonka takana on avolavakuorma-auto. Taustalla näkyy aittarakennus. Creator An entity primarily responsible for making the resource Kuvaaja tuntematon Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto https://keuruunveraja.fi/files/original/f7d0394e36f20ba29d3a1e0e7269f3bf.jpg 8ad845936f66aecadead0d8a5f442bcb Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Yhdistysten arkistoista Description An account of the resource Tässä kokoelmassa on tekstejä ja kuvia, jotka ovat peräisin keuruulaisten yhdistysten ja järjestöjen arkistoista tai ovat heidän itsensä tuottamia. Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document Kun Keuruun Marttayhdistys v 1936 alkoi, alkoi yhdistyksellä pientä pirteää toimintaa. Oli kuin talous elämässä olisi leijaillut leppeät tuulet. Innostusta ei voinut moittia. Sitä todisti monet kurssit, myyjäiset ja ennen kaikkea kuukausikokoukset ja odottelu seuraavaa kokousta, joissa oli vilpitön ilo ja etenkin tasa-arvoisuus. Hyvässä ystävyydessä Kaino perheen emäntä kuin hyvässä taloudellisessa oleva. Pois rajat ei orjaa ei herraa. Näin kului pitkät tahi puhteet. Kerran ilmestyi ns. kärpänen marttojen keskuuteen, joka puraisi eli pisti jokaista. Tuo kärpänen tai oikeammin hyttynen alkoi surista. Se ei antanut rauhaa, ennenkö jokainen tunsi sen todellisuuden. Tämä kärpäsen purema merkitsi, että Martoille oli keksittävä ns. rahamylly! Siinä viisaat mietiskelivät, mitä pitäisi tehdä. Viimein kärpäsen puremasta tuli kuhmu eli pauka. Kynttilä syttyi ”Koetaan hankkia kioski”. Tästä oli toivoa. Valittiin toimikunta, jonka oli taivutettava seurakunnan isät sille päälle, että saataisiin tontti ja sitten liikeluvat ym. Isät suostui ja vastaan ei pannut virkavalta. Asia oli näin selvä! Piirustukset teetettiin oikein arkkitehdiltä! Mutta kovin sähinä oli raha-asia niin kuin se aina on. Rahaa ei ollut! Mutta kun hätä oli suurin, oli apu lähinnä. Kuin muurahaiset panivat Martat oljenkortensa yhteen ja näin saatiin laina pankista! Taisi siinä rahastonhoitaja jonkun kerran huokaisseen. Kun ensimmäinen kivi kasa oli tuotu maaliskuulla 1938 kulmakiveksi, tuntui jokaisesta helpotuksen huokaus ja suuri ilo, että kaikki sittenkin oli totta. Kun oltiin näin pitkällä, alkoi yhdistykseen kova touhu uuden tulokkaan johdosta. Oli valmisteltava verhot, pöytäliina sekä astiat, pyyhkeet ja kalusto kuntoon. Ei mikään ollut liian paljon uhrattu, kun vaan kaikki oli kunnossa. Niinhän se kävi, että kioskin avaus oli vuonna 1939 23. kesäkuuta. Kutsuvieraat tulivat tupaantulijaisiin hämmästyneinä! Ei olisi uskonut, että tästä kärpäsen puremasta kuhmusta tuli näin herttainen keidas keskelle kirkonkylää. Imartelevalta tuntui nuo lepertelyt kuin vastasyntyneelle lapselle! Seuraava päivä oli jo työpäivä! Kun allekirjoittanut aukaisi ovet asiakkaille, pidin tarkasti silmällä, ettei asiakas vaan ollut nainen, ei ollut eikä meinannutkaan. Ensimmäinen oli mies ja sitä pidettiin onnenmerkkinä! Näin alkoi Martta-Mökin toiminta. Kesä kului kovin hyvin. Varasto oli monipuolinen ja liikevaihto tyydyttävä. Martat olivat vuorotyössä kukin kerrallaan. Innostus äärimmäinen. Oli kuin taivaan siunaus olisi ollut myötä. Ohimennen voin mainita, että Martta-Mökki sai ylennyksen! Sehän oli alkuaan vaan kioskina ajateltu. Nimismies Sarkkilan ansiosta lentivät paperit korkeampiin ja niin saatiin kahvilaoikeudet! Kun ilta on oikein tyyntä ja aurinko alkaa laskea, mutta kun auringon reunaan alkaa laskea pilven hattaroita. Tietää se sadetta jopa myrskyäkin. Näin kävi syksyllä vuonna 1939. Koko maan kohdalle tuli myrskypilvet - tuli sota! Kukaan silloin ei elänyt toivossa. Toivottomuus ja ankeuden merkit tulivat aina voimakkaimpia. Kaikkien oli alistuttava. Kaikki työksi ja toimintaan. Kovasti koski tämä myös Martta-Mökin sisäiseen riehuntaan. Tavaran saanto oli melkein mahdotonta. Sotapojat tarvitsivat kaiken. Työvoima oli heikko. Lotiksi oli komennettu kaikki martat. Kukapa silloin ajatteli työvuorojaan. Yksin sain raataa. Yksi varjopuoli - vesikaivosta loppui vesi. Sotilaat tarvitsivat pakkiinsa vettä. Kun kaikki nukkui, sai allekirjoittanut hankkia veden mistä sai. Yksin kirkon räystäältä tippunut vesi oli talteen otettava. Näin meni aika, ei ollut enää kahvia, ei pullaa ei paljon mitään. Rukiista tehtiin pullaa rukiista jauhaa kahvia, ei maidon tippaa. Kun kaikkea ajattelee, niin voimalla tämä kaikki meni lävitse. Ei voi muuta kuin ihmetellä! Kun aikaa oli kulunut noin vuoden verran, sai Martta-Mökki apua. Saatiin toinen apulainen ja nyt oli parempi ajatella edes kaksilla aivoilla. Sanotaan kaikkeen tottuu ja niinpä tottui! Sitten vihdoin viimein tuli oikea parempi aika, vain muistot jäljellä. Allekirjoittaneelle oli tuo aika raskas, mutta sittenkin rakas. Sanotaankin murheen lapsi on kaikkein rakkain. Mitäpä löydän tästä rakkauden aihetta! Näin paljon ihmiskohtaloita! Kun evakkoaikana tuli, kotinsa menettäneitä vieraalla paikkakunnalla itkien - ei iloks. He sydämensä pohjalta toivat esille kyyneleensä, mutta sittenkin laulaen Luojalle kiitosta! Kuinka he voivat vieraalla maalla sittenkin läpi kyyneleiden kiittää! Sanotaan, että ravintolakulttuuri on alhaista ja joutavaa. Minun täytyy sanoa, että Martta-Mökin sisäinen henki oli aitoa ja paljon puhuvaa. Näkisittepä päivästä päivään sen monilukuista ainesta, kun tänne tulee ja menee. Kun oikein lukee tarkkaa kunkin sielunelämän, on kuin lukisi kaunista elämän kirjaa. On vaikeaa olla inhimillinen tuskan ja hädän todistajana. En häpeä kertoa, miten paljon puhuvaa ja kaunista on Martta-Mökin historiassa kertomista. Tänne ovat poikenneet suurten surujen ahdistamina. Täällä ovat käyneet toivonsa kadottaneet, hyljätyt ja kaikin tavoin ahtaalla olevat ihmislapset. Tämä on ollut kuin myrskyn käsiin joutuneiden hätäsatama. Tänne on rientänyt alastoman kodin ryysynen äiti lapsineen hetkisen lämmitelläkseen takkatulen ääressä. Täällä ovat istuneet rehelliset epäilijät, jotka radiin välityksellä etsivät selvyyttä elämän kysymyksiin. Kieli on koettanut tuoda julki sitä, minkä sisäinen silmä on nähnyt. Tulisi liian paljoksi, jos kaikki asiat tässä kertoisi. Arv. Martat! Älkää väheksykö tätä hienoista mökkiä ja sen toimintaa. Tämä on kuin sinapinsiemen, josta voi kehittyä suuri puu. Sen hedelmistä voi työmme jatkua ja kehittyä suureksi, marttatyölle menestykseksi ja teille ja jälkimaailmalle suuri perintö. Vaalikaa Martta ystävät Martta-Mökkiä. Toivotaan jatkuvaa menestystä ja rauhallista elontaistelua näissä puitteissa. Ensimmäinen emäntä V.V. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Muistelua Marttamökin toiminnasta 1939 – Subject The topic of the resource martat sota-aika kirkonkylät Description An account of the resource Marttamökin ensimmäisen emännän muistoja kahvilatoiminnan alkutaipaleelta. Creator An entity primarily responsible for making the resource V. V. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Muistoja ja dokumentteja entisajan elämästä Description An account of the resource Tässä kokoelmassa on yksityishenkilöiltä käyttöön saatuja muistelutekstejä ja aikalaisdokumentteja, kuten kirjeitä ja kouluaineita. Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document Ajatuksissani olin mennyt pitkälle, nytkin askel askelelta aina elämäni alkuun. En näe ainoastaan itseäni, minkälainen olin ollut, vaan myöskin kaikki ihmiset ja minkä kanssa olen ollu tekemisissä. Kaikki on minulla selvänä edessäni yhdellä kertaa. Omani ja muiden hyvät ja pahat siunauksineen ja tuomioineen oman elämäni alusta asti. Ensimmäisiä muistojani lapsuudesta on huonekalut Ampialassa, jossa olin. Äidin tiesin olevan ja se tuntu, kun olis aina ollu ja oltava minun tähteni. Hänessä ei ollu mitään uutta, mikä olisi kiinnittänyt huomiotani ja jäänyt mieleen. Ensimmäinen kerta, kun muistan äidin paremmin, seisoi hän lattialla ja oli huolissaan kerjäläisten paljoudesta ja niiden onnettomasta tilasta. Tuntuu kuin muistasin äidin ainoastaan surun kohdatessa. Huomiotani on kiinnittänyt äidin surut siihen määrin, että on hän niistä hetkistä mieleeni jääny. Toinenkin ensimmäisiä muistojani äidistä on. Oli sunnuntai-ilta. Minä makasin sängyssä, josta näin äidin oven luona hyvin pelästyneen näköisenä. Ikään kuin kuuntelevan ja tahtovan mennä ulos, jota ei kumminkaan tehny. Hyvin muistan, kuinka äiti oli hätäisen ja pelästyneen näköinen. Kohta tuli isä ja istui tuolille. Äiti riisu siltä takin ja paidan pois, jolloin näin isässä useita verta vuotavia haavoja, joita äiti sitoi. Muistan hyvin vielä äidin ja Isän katseen toisiinsa. Tämä on ensimmäinen muistoni isästä. En tiedä, luuliko isä ja äiti olleen minun nukuksissa, vaan eivät ainakaan minusta mitään välittäneet. Tämä tapaus jäi mieleeni, siitä enempää kuulematta tai kyselemättä keltään. Olin jo koko suuri, kun kuulin syrjästä erään siitä kertovan toisille, kuinka Rahkais-Hermanni (Rahikainen?) oli tullu humalassa tupaan ja kuinka isä oli menny sitä ulos ajamaan, jolloin sai häneltä puukoniskuja. Isän ja äidin muistan myös silloin, kun ensimmäinen lamppu ostettiin. Olinkin jo sillon koko suuri, veljiänihän oli sillon jo Alfred ja ehkä jo Albinkin. Kuulin, kun isä kerto palatessaan äidille lampusta, jonka oli nähny ja esitti sen ostamista. Muistan hyvin, kuinka isä seuraavalta matkalta tultuaan laski paketin ja pullon piironkin päälle. Ei vielä ollu pimeäkään, kun isä otti lampun esille ja kaato siihen pullosta öljyä. Muistan, kuinka se kaikki oli ihmeellistä ja äiti kysy, mitä se pullossa on. Isä sano sitä tarvittavan ja että se juuri palaa. Kun lamppu oli kunnossa, sytytti isä siihen tulen, jota kaikki ihmetellen katsoimme. Myöhemmällä kävi kaikki talon väet sitä katsomassa sekä monena iltana ihmisiä kylästäkin. Lampun palamisesta muistan vielä erään yön, kuinka isä lähtiessään äidin kanssa Rahikkalaan tanssiloihin pani lampun korkealle seinään palamaan luullen minun ja veljeni nukkuvan. En nukkunu pitkään aikaan, enkä itkeny, vaikka mieleni oli hyvin paha. Käsitin, ettei äiti ja isä tehny siinnä oikeen jättäessään meidät yksin tanssien takia. Äidin muistan nuoren näköisenä, vaan isä ei minusta ollut aikasemmin nuoremman näköinen kuin sitten myöhemminkään. Sofia-tädin muistan tyttönä ollessaan ja kun meni naimisiin Aleksin kanssa. Isoäidin, äidinäidin muistan hyvin sekä äidin isän ja heidän huoneensa. Porstuan pohjakamari, jossa he asuivat, ei ollut suuri. Oikealla ovipielinurkassa oli uuni ja samalla puolen sivuseinällä isoäidin sänky, jonka pääty oli ulkoseinää vasten. Isoisän sänky oli samansuuntaisesti vasemmalla seinällä, jalkapuoli kiinni oviseinään. Molemmat sängyt oli samanlaiset, joissa seinänpuoleisella sivulla ja molemmissa päissä oli puolta metriä korkeat, litteät puulastat ja kaidepuu niiden päällä. Tuolit olivat samantapaisia ja koko kalusto maalattu vihertäväksi. Huoneen ikkuna oli vastapäätä ovea ja sen edessä pöytä. Wasemmalla seinällä isoisän sängystä ulkoseinään päin ja sivu kiini ulkoseinässä oli iso kaappi, missä alaalla oli kaksi ovea keskellä, pöydäksi kääntyvä lahvi ja yläosassa myös kaksi ovea. Kaikki huonekalut oli maalattu kellertävän vihreäksi ja oli niissä jotakin punastakin. Molemmista vanhuksista pidin paljon ja oli kuin juhlahetket olla heidän huoneessaan. Isoäiti oli hyvin siisti. Puki itsensä hyvin, tukka oli aina ruusutettu kauniilla tavalla, josta hän oikeen ylpeili. Hän muisteli usein nuoruuttaan, miten hän silloin oli kaunis ja lauleli usein nuoruutensa ajan laulua, katrillia ym. Isoisä oli ihan vastakohta hänen vilkkaudelleen, tavallinen. Kooltaan isoäiti oli enemmän pieni, kun sen sijaan isoisä oli hyvin pitkä ja paksu mies. Muutenkin oli isoisä isoäidille vastakohta. Hiljanen ja tavallinen ja välinpitämätön siisteydestä itsensä ja ympäristönsä suhteen, mistä muistan isoäidin häntä usein moittineen. Suurempana olen usein ajatellut, kuinka hän sentään oli komea mies. Suuri koko, hiukan lihavahko, terveen näköinen. Korvat miellyttävät, säännölliset, nenä kaareva, leuka- ja poskiparta oli musta ja sakea, jota ei viitsinyt ajaa pois muulloin, kun isoäidin pakotuksesta. Isoäidillä oli jalka kipeä, jolla hän kyllä käveli, mutta piti käyttää keppiä. Hän minua paljon hoiteli ja muistan monta tapausta, kuinka hänen piti ruveta huutamaan apua, kun minä kiipesin ja menin paikkoihin, mihin hän ei päässyt. Muistan kerrankin, kuinka hän huuti ja päivitteli, kun minä menin rakenteilla olevaan rakennukseen korkealle ikkunan reikään ulkoapäin tiilenkantoa asetettua lautaa myöten. Monta kertaa minä menin aidan raosta toiselle puolen, jonne ei isoäiti päässy mukaan ja sillon, kun ei houkutukset auttanu, piti hänen turvautua huutaan muita avuksi. Pihan aidan alla oli pieni luukku, josta olin usein isoäidiltä karannu. Reijän oli isoäiti antanu tukkia. Kun oli minun isompana ollessani puhe reijästä, kerto äiti, kuinka minä olin syvään huokassu, kun näin reijän tukituksi. Lähimpiä naapuria oli Rahikkala- ja Pirtti -nimiset talot. Rahikkalassa oli sukulaisia, vanhaemäntä oli isänäidinsisar. Mistä ajasta muistan, oli hän hulluna. Hänen tyttärensä Iida, äidin serkku, oli emäntänä ja hänen miehensä oli tullut Multialta vävyksi. Rahikkalan emännän pidin viisaana ihmisenä. Sen käytös oli aina rauhallinen, puhui viisaasti, vetoten sananlaskuihin. Niitä äiti myöskin usein puhuessaan käytti. Otti sananlaskuja ja vetosi johonkin muorivainaaseen, miten se sanoi. Hänen sananlaskunsa tuli kysymykseen melkein joka päivä ja oli niitä vaikka mihin asiaan sopivia. Nyt en kumminkaan muista muita kuin yhden: ”Ei saa pahaa ajatella, se tapahtuu”. Joskus niitä vain muistaa, mutta eipäs nyt tule mieleen. Kustaava Samulintytär Ampiala oli siis mennyt naimisiin Juho Ulrik Juhonpoika Huttulan kanssa. Eeva Loviisa ei tainnut antaa lapsiaan kenelle tahansa, sillä eräs tyttäristä karkasi ja poika meni vastoin äitinsä tahtoa naimisiin Ampialan Kustaavan kanssa. Juho-pojan kosiomatkat Ampialaan tapahtuivat salassa. Kerran oli Maria Kustaava tullut käymään Huttulaan, mutta ei uskaltanut tulla näkyviin ennen kuin myöhään illalla. Tuleva anoppi ihmetteli vähän, mutta piti kuitenkin hyvin vierasta. Maria Kustaava oli iloinen ja reipas emäntä. Pelkäsi kuitenkin anoppiaan niin, ettei muuttanut Huttulaan ennen kuin anoppi Eeva Loviisa oli kuollut. Kustaava ja Juho jättivät Ampialan pojalleen Alfredille ja siirtyivät asumaan Huttulaan kuolemaansa saakka. Juho Ulrik Ampialan kirjoitus 50-vuotispäivänsä tienoolla vuonna 1916 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Muisteluksia Ampialasta 1860-luvulta Subject The topic of the resource Ampiala muistelmat Keuruu muistelu kokemuskerronta lapsuus 1860-luku lapset (perheenjäsenet) isovanhemmat valaisimet huonekalut perhesuhteet Description An account of the resource Juho Ulrik Ampiala kertoo muistoja lapsuutensa perheestä 1860-luvulta. Kirjoitus on vuodelta 1916, kirjoittajan äidin Kustaavan kotoa Ampialasta Creator An entity primarily responsible for making the resource Ampiala, Juho Ulrik Honkanen, Eeva-Liisa Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Lauri Permikankaan tarinoita ja kuvia Description An account of the resource Kokoelma sisältää Keuruun Valkealahden kylällä syntyneen Lauri Permikankaan kirjoittamia tarinoita ja valokuvia hänen kotialbumistaan. Tarinat käsittelevät erityisesti maa- ja metsätaloutta 1940- ja 50-luvuilla sekä paikallisia ihmisiä ja tapahtumia. Creator An entity primarily responsible for making the resource Permikangas, Lauri Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document Keuruulla 4H-kerhotoiminta on ollut vireää ja kauan. Palstoja pidettiin nuorten keskuudessa ja niistä saatiin vihanneksia perheen ruokapöytään. Vaihtelua ruokaan arkisten perunoiden ja läskisoosin lisukkeeksi. Kasvatettiin porkkanaa, lanttua, naurista, punajuurta ja kaaliakin joskus mukana. Tietysti sipuli oli, sellainen kasvi jota kasvatettiin. Siitä saatiin makua arkisenkin ruokaan talvella. Taisipa olla jotain muutakin kasvimaan kulmassa. Ainakin kauniita kukkia silmän iloksi. 40 – 50 luvuilla itsekin olimme siskoni kanssa ahkeria kerholaisia. Siinä kului monta päiväsydäntä kitkiessä ja harventaessa kasvimaalla. Syksyllä oli ilo saada komeita juureksia kellariin. Varsinkin nauris oli, se jota syötiin suoraan pellolta kasvukautena. Se oli hyvää, kun sen puukolla raastoi ja pisti suuhun. mehevää kun raastaessa solut rikkoituivat, joten se oli viedä kielen mennessään. Näin kyllä syötiin myös lanttua mikä sekin oli oivallista raakana. Nauriista paistettiin riihen uunin hiilloksessa paistikkaita riihtä lämmittäessä. Sekin oli hyvää välipalaa työn ohessa napostella. Näin ennen vanhaan, kun elettiin luontaistaloudessa. Kerhoneuvoja kävi kesäaikaan mitä oli kelläkin kasvamassa. Mittasi alat mitä missäkin kasvoi. Tarkasti vihot jonne piti merkitä kaikki mitä palstalla tehtiin ja mitä siihen oli kulunut rahaa esimerkiksi siementen ostoon tai muihin tarvikkeisiin. Näin samalla opittiin taloudellista ajattelua. Miten voitiin edistää omaa perhettä saamaan monipuolista ravintoa. Syksyllä kun sato korjattiin, se punnittiin tai arvioitiin, paljonko sitä tuli. Näin voitiin laskea vuoden tuotto, vaikka se käytettiin oman perheen taloudessa. Kesällä voitiin kokoontua yhteisille leireille, jossa keskusteltiin vihannesten kasvatuksesta ja neuvojat jakoivat oppia kasvatuksesta ja muusta siihen liittyvästä. Siellä kilpailtiin kaikenlaisesta niin tietopuolisesta tietämyksestä kuin kättentaidoista kuten vihdan teosta tai jostain siihen verrattavasta. Hauskaa oli yhdessä, vaikka pienemmille saattoi iltasella tulla koti-ikävä. Sekin oli inhimillistä, mutta olihan lohduttajat lähellä. Itsekin muistan kun olin Keuruulla Valkeisen lammen rannalla leirillä siskoni kanssa. Muistaakseni oli kesällä lämmintä teltassa ja muutoin kauniit ilmat. Sellainen kokemus oli tuo elämäni ensimmäinen leiri. Talvella kerhossa pidettiin tupailtoja, joissa oli pientä ohjelmaa ja mehutarjoilua. Täällä myös suunniteltiin tulevaa kesää, sen kasvimaita mitä kasvatettaisiin. Näin luotiin hyvää pohjaa tulevaan. Saatiin oppia suunnittelusta. Sekin on tärkeää ajatellen aikuisuutta sekä tulevaa elämää. Kerhotoiminta on vielä tänä päivänä toiminnassa, joskin muuttuneena 2000 – luvulla. Nuoria kuitenkin vielä kiinnostaa yhteinen toiminta. Todellakin toiminta on muuttunut sodan jälkeisistä pulavuosista. Silloin piti yrittää saada ruoka perheelle ja lapsetkin olivat siinä mukana. Nykypäivänä kaupasta saa kaikkea ostaa ja rahaakin on enemmän käytettävissä. Elämä todella oli erilaista. Olisi kyllä hyvä pysähtyä muistelemaan entisiä aikoja. Nyt vielä saataisi olla henkilöitä jotka niistä osaisi kertoa. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Muistoja 4H-kerhotoiminnasta Subject The topic of the resource 4H-kerhot historia Keuruu 1940-luku 1950-luku kasvimaat Description An account of the resource Lauri Permikangas muistelee 1940- ja 50-lukujen keuruulaista 4H-toimintaa. Creator An entity primarily responsible for making the resource Permikangas, Lauri Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Muistoja ja dokumentteja entisajan elämästä Description An account of the resource Tässä kokoelmassa on yksityishenkilöiltä käyttöön saatuja muistelutekstejä ja aikalaisdokumentteja, kuten kirjeitä ja kouluaineita. Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document Kouluni olin jo aloittanut Niemisjärvellä silloin, kun muutimme Keuruulle. Asunnalla jatkoin alakoululaisena. Mikähän siinä vanhassa koulurakennuksessa oli sellaista, että se on jäänyt väikkymään mieleeni. Se sijaitsi uuden koulun edessä metsään päin. Rakennuksessa oli kaksi luokkaa ja opettajan huoneisto. Rakennus oli hirrestä rakennettu. Se purettiin 1950-luvulla. Luokissa oli pönttöuunit, joilla luokkia lämmitettiin. Kesken oppituntien keittäjä kävi luokassa uunia kopistelemassa ja sulkemassa pellit. Sen jälkeen luokkaan levisi suloinen lämpö. Välitunnilla oppilaiden täytyi kantaa sylissään puita eteisaulan isoon puulaatikkoon. Muistan luokissa pyöreät pallon muotoiset valkoiset lamput. Sähköt koululla oli. Opettajia oli kaksi. Omana aikanani vähän aikaa oli toisen alakoulun opettajan nimi Helmi Särkkä. Hän oli neiti. Hänellä oli omalaatuinen puhetyyli. Hän venytteli sanojen loppuja. Opettaja varmaan ei voinut sietää minua lainkaan, koska muistoissani ei hänestä ole iloisia tai hyviä muistoja yhtään. Sisarestani hän piti, koska sisko vei hänelle ämpärillisen lähdevettä aamulla koulun mennessään. Silloin koululla ei vielä ollut kaivoa ja asuimme lähellä koulua. Opettajien vaihtuessa tuli koululle opettaja Kerttu Sipponen. Hän oli nätti ja hieno opettaja. Erikoisesti ihailin hänen kampaustaan. Pitkä, tumma tukka oli kieputettu niskaan pötköksi ja sitten se oli sidottu omaan muotoonsa niskan ylläpuolelle. Koulun rannassa oli pikkuinen sauna. Siellä oli iso pata saunaveden lämmittämistä varten. Samassa padassa keitettiin koulukkaille päivällä tarjottu ruoka. En tiedä mitä ainetta se saunapata oli. Saunakauhalla se ruoka siirrettiin ämpäriin ja tuotiin koulurakennuksen eteisaulaan ja jaettiin valkoisiin emalikuppeihin. Sen suoritti keittäjä. Kun ruokaämpäri tuotiin eteisaulaan, niin tunsin sen tuoksun heti nenässäni. Söin ruuan halukkaasti. Koulukkailla oli omat eväät lisänä, eli maitopullo ja voileivät. Itselläni joskus paljaat leipäpalaset, jos kirnuaminen kotona oli viivästynyt. Ennen ruokatuntia alkoi velli jäähtyä kupeissa ja muodosti ohuen väreilevän kuoren maidosta vellin pintaan. Sen vuoksi joku pojista ei huolinut sitä tuoksuvaa velliä syödäkseen. Erään kerran, kun ruokana oli taas maitovelliä, niin yläluokan miesopettaja oli paikalla ja käski nurisevan pojan ottaa lusikan käteensä. Poika ei totellut. Silloinpa opettaja laittoi lusikan itse pojan käteen ja neuvoi poikaa sotkemaan velliä siten, että vähän jäähtynyt kuori kupissa sotkeutui muuhun kupin sisältöön. Taisikohan velli maittaa sen jälkeen nirppanokalle? Se valkoinen, kupumainen, emalinen ruokakuppi sai erikoisen roolin eräänä koulupäivänä. Meidän oli käsketty seuraavaksi päiväksi tuoda jonkinlainen astia kouluun, koska menisimme voimistelutunnin ajaksi poimimaan puolukoita läheisestä metsästä. Ne olisivat tarkoitettu oppilaille keitettävää marjapuuroa varten. Minulla ei ollut mukanani astiaa. Syytä siihen puutteeseen en muista, mutta joillakin muillakaan oppilailla ei ollut omaa astiaa mukana. Naisopettajalla oli välähtänyt ajatus jakaa niitä emalikupposia koulukkaille lähtiessämme metsäreissulle marjastamaan. Se ei tapahtunut ilman rangaistusta tottelemattomuudesta tai huonosta muistista. Kun naisopettaja iski pulpetille valkoisen kupin, niin hän kopautti ensin rangaistukseksi oppilasta päähän kupin pohjapuolella. En usko, että se tuotti kipua, mutta nololtahan se tuntui. Eräs pikkuinen etupulpetin tyttö parahti itkemään omalla vuorollaan saatuaan kopautuksen päälakeensa. Siihen aikaan sai olla mukana kuunteluoppilaita ja se pikkuinen oli nimenoman sellainen, eli toisia koulukkaita nuorempi. Silloisesta läksyjen lukemisesta en muista mitään. Syynä saattaa ehkä olla se, että osasin lukea ja laskea jo kouluun mentyäni. Minullahan oli monta siskoa jo aikaisemmin käynyt koulua ja seurasin heidän pakertamistaan ja opin siinä sivussa tai oikeastaan ennen heitä. Yhden kerran jäin arestiin. Siihen oli kummallinen syy. Opettajan kanssa asui nainen, joka myös oli kuulemani mukaan opettaja ja hän piti joskus tunteja, jos varsinainen opettaja oli estynyt. Hän oli kieltänyt ehdottomasti, että ainevihkoon ei saa käyttää yhtään pyyhekumia, vaan tehty virhe pitää jättää paikoilleen kirjoitukseen. Sitä en muista, miksi kuitenkin käytin kumia ja jäljestä tuli vähän suttuisen näköinen. Se tiesi rangaistusta, joka oli aiemmin kerrottu. Jäin siis koulutuntien jälkeen pulpettiini istumaan, kun toiset poistuivat. Minua itketti aivan valtavasti ja itkin hiljaisesti nyyhkyttäen. Luokkaan tulivat jatkokoululaiset, joihin kuului sisarenikin. Heitä oli kolme tyttöä. Tunteja piti jatkoluokkalaisille opettaja Särkkä ja he molemmat ihmettelivät itkuni syytä ja Särkkä sanoi: "Mene jo kotiisi siitä itkemästä." Vielä kotona minua vaivasi nyyhkyt. Niin voimakkaasti koin jälki-istuntoni, jota sanottiin arestiksi. Kun siirryin yläkouluun, niin miesopettaja oli vähän tuttu minulle. Olin käynyt hänen kodissaankin. Hän soitti välitunnin- ja ruokatuntien ajat harmonia ja huomasin, että hän edistyi harjoitellessaan. Kotonani opettaja kävi kehumassa laulutaitoani ja pituushyppyjäni. Minulla oli kahdeksan kilometriä koulumatkaa. Jouduin lähtemään lumihangessa tarpomaan metsätielle kouluun säkkipimeällä. Siihen aikaan huhuttiin susilaumoista sillä seudulla. Joskus isä saattoi minua alkumatkan. Silloin askelsin isän jalanjäljissä, kunnes pääsin toisten oppilaiden mukaan. Heitä olivat ikäiseni tyttö ja iso poika. Isäni oli kysynyt opettajalta, pääsisinkö mahdollisesti tienvarresta opettajan rekeen hevosen kyytiin, mutta opettaja oli kieltänyt sellaisen etuisuuden, koska pari muutakin oppilasta oli kulkemassa samalta suunnalta. Myöhemmin opettaja alkoi kulkea autolla työmatkansa. Talvipyrysäällä oli Ampialan aukealla tuiskuttanut valtavat lumipenkat tielle. Opettajan auto juuttui paksuun lumikielekkeeseen kiinni ja pörräsi siinä paikoillaan, vaikka sitä yritettiin voimalla kaasuttaa pois siitä kiipelistä. Saavuimme siihen hätäpaikkaan koulukaverieni kanssa, niin opettaja pyysi meitä työntämään avuksi auton takapäästä. Veikko, Liisa ja minä työnsimme varmaan hyvin, koska auto pääsi pois lumihangesta ja me iloissamme luulimme pääsevämme kiitokseksi auton kyytiin. Niin ei käynyt, vaan jäimme pällistelemään tielle, opettajan huristaessa tiehensä. Kuitenkaan hän ei ollut koululla, kun sinne lopulta saavuimme punaposkisina, väsyksissä ja lumisina. Hänellä oli ollut asioita kirkonkylään ja hän oli käynyt ne ajamassa aamutuimaan. Sen vuoksi hän oli jättänyt meidät hankeen ponnistelemaan, kun oli vielä paljon aikaa ennen kellon soimista. Kotiväkeni täytyi minun koulumatkani tähden muuttaa koulun lähelle. Kamala oli se paikka ja tunsin siitä asiasta syyllisyyttä. Oli tapana, että isot pojat istuivat aivan luokan perällä. Pulpeteissa istui kaksi oppilasta vierekkäin. Takanani istui isoista pojista, eräs Jorma. Joskus hän veti minua letistäni, jotka olivat kippuraiset hiirenhännät. Asunnan talon tyttären letin hän työnsi mustepulloon. Taisi olla ilkikurinen poika, putkaan olisi tarvinnut joutua! Yläluokan Markku oli varoittanut minua nastoista, joita jotkut pojat laittavat tyttöjen istuimille. Kerran istuuduin paikalleni, mutta minun oli pakko hypähtää parahtaen ylös, koska pakaraani sattui julmetusti. Takanani istunut poika nauroi isosti. Arvasin, että juuri hän oli laittanut istuimelleni nastoja, joiden päälle istahdin reippaasti. Nasta oli mennyt ohuiden vaatteideni läpi ja painunut pakarani ihoon. Sisuni kuohahti ja iskin kaikin voimineni virnuilevan pojan näpeille puisella viivoittimella. Sitä en muista montako kertaa iskin, vai saiko poika kätensä pois alta välttääkseen minun suuttuneen raivoni. Kun opettaja saapui luokkaan, niin iso poika vollotti lyöntini tuottamasta kivusta. Opettaja tiedusteli, miksi poika itki ja poikahan sai sanottua, että Terttu löi. Siitäpä minä jouduin kuulusteluun. En kertonut asiasta mitään, koska pelkäsin rangaistusta, jonka saisin. Asian oikean laidan kertoi toinen tyttö, erityisesti painottamalla nimeäni. Minä jouduin todistamaan tytön kertomuksen todeksi. Opettaja laittoikin pojan pyytämään minulta anteeksi. Minua suututti vimmatusti se anteeksipyytäminen ja monta kertaa enemmän sitä seurannut anteeksiantaminen. Purin hampaitani yhteen kiukkuisena. Nastan olin itse jo pakarastani irrottanut peukalonkynnellä hameeni ja alushousujeni läpi, enkä olisi halunnut mitään lisäyksiä selkkauksen jatkoksi. Jos olisin tiennyt, mikä sen pojan ammatti on aikuisena, niin olisin lähinnä halunnut hänet vietäväksi putkaan! Olen ihmetellyt, mikä on se kummallinen juttu, että pikkuisen, kalpean, huonosti puetun, aliravitun, laiheliini tyttösen sydän sykkii lapsen sykintäänsä isolle evakkopojankoltiaiselle? Koulun juhlissa sain aina esittää kaikkea mahdollista ohjelmaa, lausuin, lauloin ja näyttelin. Koin ne kaikki hyvin tärkeiksi. Näytelmissä esitin keijukaisesta Jukolan Juhaniin asti. Äitienpäivänä kerran pidin itse kirjoittamani puheenkin. Kesken puheeni, en pystynyt kunnolla jatkamaan puhettani ja lopulta en voinutkaan liikutustani estää ja puhkesin itkuun ja ääneni värisi. Vieläkin muistiini nousee syy siihen. Olin kuunnellut usein äitini sydänkohtauksia. Se itketti. Reipastuin vasta loppuun liittämäni, oman sepittämäni runon aikana. Tokihan se itku nolotti minua paljon, kun isot pojat alkoivat nimitellä minua pillittäjäksi. He huutelivat: - Oletko nyt soitellut pilliäsi? Pahalaiset kääntelivät sanoja mieleisekseen. Kerran podin pahaa mieltä, kun en päässyt prinsessaksi, vaan opettaja selitti, että minua tarvitaan laulamaan ryhmässä prinsessan ympärillä. Kotonakin vielä purnasin, että olisin esittänyt prinsessan osaa parhaiten. Opettaja olikin käynyt äidilleni puhumassa, että kukahan nyt esittää, kun minä lähden kirkonkylälle kouluun. Onneksi hänen oppilaakseen tuli eräs evakkotyttö, Irma. Hän palasi takaisin oltuaan yhden vuoden oppikoulussa. Asia, miksi yleensä menin oppikoulun pääsykokeisiin, on yläluokan opettajan aikaansaannos. Hän kävi jatkuvasti höpöttämässä kotonani, että tuo tyttö täytyy saada jatkamaan koulunkäyntiä. Uskon, että en olisi muuten tiennyt mennä pääsykokeisiin. Ne kestivät kaksi päivää. Sain ehdot, kun en muistanut, miksi helatorstaita vietetään. Koko kesän harrastin uskonnosta tietoja. Menin rehtorin luokse parin muun tytön kanssa tiilitaloon. Sen paikalla on nyt uimahalli. Rehtori ei kysynyt mitään uskonnosta, vaan toivotti tervetulleeksi syksyllä kouluun kaikki meidät kolme. Jatkossa kävinkin sitten koulua Nuorisovankilassa, joksi kirkonkylän oppikoulua nimitettiin ja jota johti rehtori Jussi Rainio. Se koulu onkin uusi luku elämässäni. Se sisältääkin paljon muistoja ja kertomisia. Asunnan vanha kansakoulu on muistojeni saatossa, opettajineen aina minun alkukouluni. Terttu Rajamäki Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Muistoja Asunnan kansakoulusta Subject The topic of the resource koulut koulurakennukset kansakoulu Keuruu -- Asunta Description An account of the resource Terttu Rajamäki kertoo muistojaan Asunnan koulusta, opettajista ja koulun tapahtumista. Creator An entity primarily responsible for making the resource Rajamäki, Terttu Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Date A point or period of time associated with an event in the lifecycle of the resource 1940-luku 1950-luku Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Muistoja ja dokumentteja entisajan elämästä Description An account of the resource Tässä kokoelmassa on yksityishenkilöiltä käyttöön saatuja muistelutekstejä ja aikalaisdokumentteja, kuten kirjeitä ja kouluaineita. Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document Pankkimaailmaan liittyy paljon mielenkiintoisia tarinoita. Henkilösuojaan ja pankkisalaisuuteen liittyen yksilöityjä tietoja ei hauskoistakaan sattumuksista voida kertoa. Jotain kuitenkin voi: Elettiin 1950-1960 –lukua jolloin inflaatio laukkasi maassamme ja pankkien asiakkailta jouduttiin perimään indeksikorotusta. Sen laskemiseksi ei pankkitoimihenkilöiden työaika riittänyt. Niinpä eräs pankkineiti jäi työpäivän päätteeksi jatkamaan työtä. Oli kesäilta ja työhuoneen ikkuna oli auki. Yhtäkkiä hän havahtuu, kun mies kurkistaa ikkunan takaa tikapuilta ja huutaa: ”Tehtäskös vekseli?” Taisi auki oleva ikkuna houkutella useammankin kerran uteliaita. Niinpä kerran, kun yritteliäs mieshenkilö oli taas kiivennyt ikkunan taa ja nainen oli tätä säikähtänyt ja pyytänyt poistumaan, tokaisi mies: ”Anna edes mennä portaita myöten alas!” **** Pankkiasioita on monenlaisia; aina ne eivät liittyneet talousasioihin. Niinpä erään, hieman Liekki-viinalle tuoksahtaneen miehen piti ihan erikseen tulla pankkiin kysymään asiaa, joka askarrutti häntä. Hän näet kantoi huolta erään pankkineidin siviilisäädystä. Pankinjohtaja käveli siitä ohitse ja mies huusi: ” Ota sinä tuo Maija (nimi muutettu), niin minä ostan teille käkikellon!” ***** Eräs pankin asiakas halusi tarjota pankin naisille nimipäiväkahvit. Työntekijät eivät tietystikään voineet poistua pankista työpäivän aikana. Niinpä sovittiin, että kahvilasta toimitettaisiin kahvit pankkiin työpäivän päätteeksi. Naiset tahtoivat kiittää saadusta tarjoilusta ja ilahduttaa miestä. Niinpä he lauloivat: ” Niin minä ”Yrjönen” (nimi muutettu) sinulle laulan kuin omalle kullalleni. Jos olis valta, niin kuin on mieli, niin ottaisin omakseni.” ”Sekö miestä ilahdutti ja hän tokaisikin: ”Voi, meinaa ne tytöt sellaistakin!” **** Paikkakunnan merkkihenkilöllä oli syntymäpäivät ja niitä vietettiin Matin Saluunassa. Paikalla oli arvovaltaista väkeä kirkkoherraa myöten. Pankkilaisetkin oli kutsuttu mukaan. Päivänsankari esitti parastaan ja naisia nauratti. Kovin hän oli mielissään, kun väki tuntui viihtyvän. Seuraavana päivänä hän tapasikin kadulla juhlissa mukana olleen pankkineidin: ”Miltäs ne mojahti?”, johon nainen tietysti vakuutteli, että komiat olivat juhlat olleet. **** Airaksisen kaupan kohdalle oltiin rakentamassa nykyistä Ostolan taloa, jota rakensi Eino Kaartisen rakennusliike. Touhu kiinnosti kovin erästä miestä ja hänen teki mieli töihin. Niinpä hän kysyi asiaa Kaartiselta. Tähän yrittäjä vastasi: ”Taitaa työ olla sinulle liian raskasta, ettet jaksa”, johon tämä hieman laitapuolen kulkija vastasi: ”Eikun, minä ajattelinkin konttoriin! ” Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Muistoja entisajan pankkimaailmasta Subject The topic of the resource Keuruu pankit pankinjohtajat pankkitoimihenkilöt kirkonkylät Creator An entity primarily responsible for making the resource Pankin eläkeläisten muistelupiiri Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Eeva-Liisa Honkasen kokoamaa aineistoa Koillis-Keuruulta Subject The topic of the resource Keuruu Keuruu -- Asunta Keuruu -- Huttula Description An account of the resource Eeva-Liisa Honkasen kokoamaa aineistoa Asunnalta ja Huttulasta Creator An entity primarily responsible for making the resource Honkanen, Eeva-Liisa Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document Ajattelen isääni ja äitiäni, jotka ei enää ole elossa ja sitä, kuinka he ovat elämän ottaneet sekä isän ja äidin isää ja äitiä, jotka kaikki olen nähnyt. Silloin kun näin isänisän, olin vielä nuori enkä hänestä kovinkaan paljon muista. Muistan kumminkin hänen muotonsa - omituista kyllä, hyvinkin tarkkaan - ja että hän oli laihanpuoleinen. Lapsena olimme useasti hänen luonaan Huttulassa. Usein viikkomääriä ja aina silloin, useamman kerran vuodessa perhekutsujen aikaan. Silloin sinne tuli tuttavia ja naapuria sekä kaikki heidän viisi tytärtään ja kaksi poikaansa perheineen. Meitä iloisia lapsenlapsia oli siellä koolla useinkin ehkä kymmenkunta. Tilaisuudet olivat meistä lapsista hyvin mieluisia. Niitä odotettiin ja iloittiin jo aikaa ennen. Eikä kummakaan, kun siellä saatiin isoisän ja -äidin hyvä kohtelu, hyvät ruoat ja kotiinkin tuomiset. Kun vierailu kesti pari päivää niin, että siellä oltiin yö eli kaksikin ja kun oli paljon vieraita eikä tilat riittäneet, niin meillen lapsille tehtiin pitkä tila lattialle. Muistan, kuinka isoäiti kerran katsellessaan meitä nukkumaan mennessä sanoi: ”Pitäs lukeman, ovatko kaikki?” Muistan, että en hänen leikkisanoistaan pitänyt. En tienny miksi, vaan olin siitä surullinen kenenkään huomaamatta. Näissä kestilöissä en millonkaan muista käytetyn muita juomia kuin (viiniä?) ja kotitekosta olutta. Mitä kuulin isoisästäni, niin piti hänen olleen hyvin raittiin miehen. Ei koskaan humalassa, vaikka seurassa tekikin totin. Wanhempana olen tullu ymmärtämään, että, että hän on ollu tovereiltaan hyvin pitetty, iloinen ja puhelias. Olin Huttulassa silloinkin, kun hän sairasti kuolintautiaan, joka ei ollut pitkä. Hän sanoi isoäidille: ”Esi-isäni ovat kuolleet kennenkään näkemättä. Kuinka nyt minun käynee, kun rupesin näin sairastelemaan.” Hänen kuolemaansa ei myös kukaan nähny, vaikka isoäiti makas samassa sängyssä. Vaan sillon juuri nukku niin raskaasti, ettei mitään tienny. Muistan tarkkaan, kun hänet sukulaisten ja tuttavien saapuvilla ollessa pantiin arkkuun. Suureen tupaan tuotiin minusta omituinen, suuri, musta kirstu. Isoisä tuotiin huoneesta pihan syrjästä ja pantiin kirstuun. Heta, isoisän veljen leski, pani kirstun pohjalle minttuja. Kirstuun pantua veisattiin virsiä. Vähän ajan kuluttua virttä veisatessa lähdettiin häntä viemään kirkolle. Isä ja minä olimme saattamassa. Se oli oikein kolea ilma. Olin silloin, nyt ottaessani selvää, 8-vuotias. En muista, olinko ennemmin kulkenu sen matkan Huttulasta kirkolle. Siltä matkalta on kumminkin ensimmäiset muistoni tiestä, mäkilöistä ja metsistä. Wielä nytkin samaa tietä kulkiessani, muistan joitain paikkoja, minkälainen metsä silloin oli. Yötä olimme Klakilla Keuruun kirkolla ja minä näin piirrettyjä ihmisen kuvia, jotka oli minusta ihmeellisiä ihmisten töiksi ja sain halun yrittää ja tehdä samanlaisia. Mutta se pitkä elämän ikä, viisikymmentä vuotta - Ai, se on mennyt niin sukkelaan. Minä en ole vielä eläny. Olen vasta kun alussa, jota se ehkä tulee olemaankin loppuun asti. Juho Ulrik Ampiala kuoli 22.3.1921 viidenkymmenen neljän vuoden ja kahdeksan kuukauden ikäisenä. Hänen isänsä oli Huttulan Juho Mikonpojan poika, joka meni Ampialaan vävyks. Äiti oli Ampialan Samulin tytär Kustaava. 1890-luvulla he muuttivat Huttulaan ja Ampiala jäi Alfred-pojalle. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Muistoja Huttulasta 1860-70-luvuilta Subject The topic of the resource Huttula muistelmat Description An account of the resource Juho Ulrik Ampialan kertoo lapsuusmuistojaan isovanhemmista ja heidän kodissaan viettämästään ajasta. Creator An entity primarily responsible for making the resource Ampiala, Juho Ulrik Honkanen, Eeva-Liisa Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Perinnepiiri 1991 Subject The topic of the resource Keuruu paikallishistoria muistelu Description An account of the resource Kokoelma sisältää Asunnan-Ampialan-Huttulan perinnepiirin keräämää aineistoa seudun elämästä ja historiasta. Piiri kokoontui syksystä 1989 kevääseen 1991. <br /><br />Piiriläiset muistelivat silloisen Asunnan koulupiirin tapahtumia, sen ihmisiä ja taloja. Lisäksi mukaan otettiin Petäjäveden ja Koskenpään puolelta ne talot, joista koululaiset suuntasivat entiseen Huttulan kouluun. <br /><br />Perinnepiirin kokoontumiskertoja oli yhteensä 26 kertaa Asunnan koululla sekä Riihimäessä Rahikkalassa, Tiilikaisella ja Ampialassa. <br /><br />Aineisto on julkaistu alun perin Perinnepiiri-nimisenenä julkaisuna vuonna 1991. Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Creator An entity primarily responsible for making the resource Kalliomäki, Hellin Ruokolainen, Sisko Kokkila, Mirja Kokkila, Kalevi Mäkinen, Saida Ampiala, Kasper Ampiala, Marjatta Mäyränen, Reino Sojakka, Martti Kaikkonen, Jenny Ahola, Erkki Riihimäki, Martti Riihmäki, Eeva Tiilikainen, Bertta Ahola, Tarja Viitanen, Martta Sojakka, Anni Ruokolainen, Hannu Mäyränen, Hilja Kaikkonen, Aulis Sojakka, Anna Kinnunen, Veikko Honkanen, Eeva-Liisa Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document <h3>Herpmanin poikien juhla</h3> Ampialan mäellä pidetyn Herpmanin poikien juhla kesti kolme päivää ja ilmeisesti oli tähän asti mittavin kylällämme. Patsaan perustuksen valmistaminen aloitettiin jo edellisenä syksynä, työnjohtajina olivat Jeremias Nieminen ja Kalle Saxberg Keuruulta, varsinaisena rakennuskesänä Ampialassa oli kortteeria parhaillaan kymmenen miestä, oman kylän miehiä oli sekä palkallisina, että etenkin talkootyössä mukana. <br /><br />Kasperin muistin mukaan nimismies Sarkkila oli "taloudenhoitajana" joka kävi maksamassa palkat. Kerralla palkkoja maksettiin 27 000 markkaa, mikä on jäänyt erityisesti mieleen kun samana vuonna hankittu Willys, joka oli niitä paremman luokan autoja, maksoi saman verran. Oli laskettu, että vapaaehtoisen talkootyön arvo oli saman verran. <br /><br />Patsashankkeen maine ja ilmeisesti myös tilipäivän päivämäärä oli levinnyt suuremmallekin alueelle, koska pirtuautokin trokareineen osui paikalle. Kerrottiin, että palkat menivät sen auton mukana. Ostajina oli paikallisia ja muualta työssä olleita. Kieltolain ajalta muistettiin, että kerran levittivät poliisit piikkimaton oletettujen trokareiden tielle Halmemäessä, mutta saivat vesiperän.<br /> <h3>Iltamat</h3> Ampialan kylän yhteisten juhlatilojen puutetta korvasi erinomaisesti Ampialan heinälato, joka sijaitsi aivan tien vieressä ja oli käytettävissä alkukesän juhlissa aina heinän ajoon saakka. <br /><br />Järjestäjinä olivat aina kolmikymmenluvulta 1950-luvun puolivälin maihin asti Keuruun maatalousnaiset, Hinkkaperän pienviljelijäyhdistys, Jukoperän ja Isojärven vierailevat yhdistykset.<br /><br />Ampialan iltamien alku johtunee suurelta osalta siitä, että Toini Ampiala oli kolmikymmenluvun alusta aina 1950-luvulle Keuruun maatalousnaisten puheenjohtajana ja että talo oli harjoittelutilana, jonka vuoksi vieraampaakin nuorisoa, etenkin kesäaikaan oli seudulla.<br /><br />Maatalousnaisilla oli talvisaikaankin toimintaa, pidettiin ompeluseuroja ja kursseja, joille tuli väkeä Ruotemäen-, Asunnan-, Heinäperän ja Ampiaiskylän alueelta. <br /><br />Iltamilla oli erittäin suuri menestys, ladon seinät pullistelivat ja osa oli pellon reunoilla, vaikka joskus sattui niinkin, että iltamamatkaan vietetty aika venyi niin, että viimeinen valssi soi, kun juhlijat saapuivat paikalle. Jossakin vaiheessa iltamia oli lähes joka viikko, aikaisemmin muutaman kerran vuodessa. <br /><br />Iltamaperinne päättyi joskus 1950-luvun puolivälissä, jolloin kerran olivat Keuruun Soittajapojat ainakin nuoren tytön mielestä juhlien vetonaulana. Soittajista muistettiin Pohkalan, Asunnan veljekset Petäjävedeltä. Kummun Kyösti nuorena poikana soitti yksistään. Saviojan Leo ja isänsä Aapo soittivat viululla ennen sotia. Halla-Viine, jos sattui olemaan paikalla, soitti "välipaloja". Kerran kun pidot loppuivat normaalisti, jatkettiin Pirtin tienhaarassa tanssia vielä pari tuntia Viinen säestyksellä. Korpiset tanssivat viimeksi kahdestaan, Edla Korpinen on vielä kahdeksankymmenvuotiaana innokas tanssija hirvipeijaisissa.<br /><br />Joskus oli tiellä tarjoiluakin, tarjottiin ruskeata juomaa, jotakin parempata, joka maistui tyttöjen suussa pahalta. Joku sano, "tuoss' on Pirtin kaivon vettä, otapas siitä ja se piru olikin pontikkaa". <br /><br />Ohjelmaakin oli, nurkassa oli esirippu sinisestä kankaasta, joka viritettiin rautalankojen varaan. Kerran esiintyi näytelmässä Ampin Saida vastapelureinaan Uudentalon Yrjö ja Alangon Siiri sekä Marttisen Vieno, Saida potkaisi jotakin rekvisiittaan kuulunutta esinettä ja se putosi yleisön puolelle, mutta Vieno osasi pelehtiä siinäkin ja haki sen häkkyrän pois, se oli jokin valokuvaussemmonen olevinaan. Uudentalon Yrjö oli hyvä näyttelemään. Iltamia pidettiin myöskin Ampialan riihessä. <br /><br />Runonlausuntaa esittivät ainakin kerran Heinämäen tyttäret. Kerran juhlan piti karjatalouskerho ja ohjelma oli siihen liittyvää. Ruotemäen Ilmi, nykyinen Mäkelä, oli tervehdyspuheiden esittäjä ja häneltä homma kävi. Alangon tyttäret, Vehkomäen isäntä ja monet muut muistetaan ohjelman esittäjinä. <br /><br />Kerran taas oli lato täynnä yleisöä ja penkiksi tehdyt rakennelmat pettivät, ei muuta kuin lankku lattialle ja siihen istumaan, mutta joillekin ehti siinä tulla jo ruhjeita, joita juhlaillan muistoksi pitkään paranneltiin. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Muistoja juhlista ja iltamista Subject The topic of the resource Keuruu kylät juhlat iltamat juhlapaikat järjestöt Sarkkila, Ilmari muistomerkit näytelmät kansansoittajat muistot muistelu kokemuskerronta 1900-luku Description An account of the resource Tekstissä kerrotaan muistoja Asunnan, Ampialan ja Huttulan kylillä järjestetyistä juhlista ja iltamista. Teksti on koottu Asunnan-Ampialan-Huttulan perinnepiirin muisteluista. Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Date Issued Date of formal issuance (e.g., publication) of the resource. 1991 https://keuruunveraja.fi/files/original/0e5a682de0ec8ba54a50f027dc9000d4.pdf 7016b1421a1b749c7a83c5de720c7f31 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Yritysten tarinoita Description An account of the resource Kokoelma sisältää keuruulaisia tarinoita yritysmaailmasta. Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Subject The topic of the resource Keuruu kirkonkylät yritykset yrittäjät Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Muistoja Keuruun Autotalosta keuruulaisen autokaupan kultakaudelta Subject The topic of the resource Keuruu autokauppa myyjät autot 1960-luku 1970-luku Uuranniemi, Jaakko Koskinen, Antti yritykset toimialan mukaan kokemuskerronta muistot muistelu Description An account of the resource Keuruun Autotalo oli ainutlaatuinen autokaupan keskittymä Keski-Suomessa. Se työllisti kultakautenaan 1960-luvun lopussa ja 1970-luvun alussa yli sata työntekijää. Tuon ajan muistoja on koottu tähän tekstiin. Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Keuruun Museon kokoelmat ja verkkonäyttelyt Description An account of the resource Tässä kokoelmassa on kuvia ja linkkejä Keuruun Museon hallinnoimiin ja tuottamiin aineistoihin. Website A resource comprising of a web page or web pages and all related assets ( such as images, sound and video files, etc. ). Local URL The URL of the local directory containing all assets of the website http://www.keuruunmuseo.fi/index.php/kotiseututietoa/muistomerkit Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Muistomerkit ja muistolaatat Keuruulla Subject The topic of the resource muistomerkit muistolaatat Keuruu Keuruu -- Haapamäki Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun museo Description An account of the resource Verkkosivusto esittelee kuvin ja tekstein Keurusseudun muistomerkkejä ja muistolaattoja. Creator An entity primarily responsible for making the resource Keuruun museo https://keuruunveraja.fi/files/original/53200394e4e2180ade2837775495d910.mp3 d221cfdff8a28fbf1081d5f0914ce56d Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Tällaista elämä oli - Veteraaniväen tarinoita Subject The topic of the resource sota-aika jälleenrakentaminen veteraanit Description An account of the resource Keuruun museon kustantamana ja Orvokki Vääriskosken toimittamana julkaistiin vuonna 2013 kirja, jossa 1920-1930 -luvulla Keuruulla syntyneet tai tänne muuttaneet kertovat muistojaan sodan varjosta jälleenrakentamisen aikaan. Tässä kokoelmassa voit kuunnella kirjan sisältämät tarinat. Creator An entity primarily responsible for making the resource Vääriskoski, Orvokki Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Rights Information about rights held in and over the resource Keuruun museo Sound A resource primarily intended to be heard. Examples include a music playback file format, an audio compact disc, and recorded speech or sounds. Duration Length of time involved (seconds, minutes, hours, days, class periods, etc.) 7 min 55 sek Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Multian Isojärven koululla ahkeroitiin Subject The topic of the resource Multia sota-aika koulunkäynti säännöstely lapsuus muistot kouluruoka pukeutuminen kengät kotirintama Creator An entity primarily responsible for making the resource Koskinen, Kalevi Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Rights Information about rights held in and over the resource Keuruun museo Description An account of the resource Äänitiedosto avautuu painamalla ensin aiheen kohdalla olevaa kaiuttimen kuvaa TAI itse aiheen otsikkoa JA sen jälkeen painamalla sivulle avautuneen mustan vaakapalkin vasemmassa laidassa olevaa pikku NUOLTA, jonka vieressä on aikalaskuri. Date A point or period of time associated with an event in the lifecycle of the resource 1930-luku 1940-luku https://keuruunveraja.fi/files/original/2158feb55cc032999331bdaa5b5ab3e0.jpg 30b0c7a1e8f03878c74ce4239cddf180 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Lyydia Mäkisen kokoelma Subject The topic of the resource Mäkinen, Lyydia valokuvaajat Description An account of the resource Lyydia Mäkinen eli Hautalan Lyyti (1874-1964) oli keuruulainen emäntä ja valokuvaaja. Kokoelmassa on hänestä kertova teksti ja hänen ottamiaan valokuvia 1920-1940-luvuilta. Still Image A static visual representation. Examples include paintings, drawings, graphic designs, plans and maps. Recommended best practice is to assign the type Text to images of textual materials. Original Format The type of object, such as painting, sculpture, paper, photo, and additional data valokuva Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Muurari Värvinen on saanut työnsä tehtyä Subject The topic of the resource Asunta (Keuruu) rakennukset muurarit henkilökuvaus interiöörit Mäkinen, Atte Mäkinen, Johanna leivinuunit Mäkinen, Matti 1920-luku Description An account of the resource Kuvassa keskellä muurari leivinuunin edessä työvaatteissaan työkalut käsissään. Hänen vasemmalla puolellaan Atte Mäkinen ja Johanna Mäkinen sylissään lapsi. Koira makaa hellan päällä. Muurarin oikealla puolella Matti Mäkinen. Creator An entity primarily responsible for making the resource Mäkinen, Lyydia Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto https://keuruunveraja.fi/files/original/bef26647981b281b5cc8bd609b150fec.mp3 b5662edc39719ffd87026ed73a9a9156 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Tällaista elämä oli - Veteraaniväen tarinoita Subject The topic of the resource sota-aika jälleenrakentaminen veteraanit Description An account of the resource Keuruun museon kustantamana ja Orvokki Vääriskosken toimittamana julkaistiin vuonna 2013 kirja, jossa 1920-1930 -luvulla Keuruulla syntyneet tai tänne muuttaneet kertovat muistojaan sodan varjosta jälleenrakentamisen aikaan. Tässä kokoelmassa voit kuunnella kirjan sisältämät tarinat. Creator An entity primarily responsible for making the resource Vääriskoski, Orvokki Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Rights Information about rights held in and over the resource Keuruun museo Sound A resource primarily intended to be heard. Examples include a music playback file format, an audio compact disc, and recorded speech or sounds. Duration Length of time involved (seconds, minutes, hours, days, class periods, etc.) 22 min 44 sek Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Myllyn kolketta ja meijerimuistoja Subject The topic of the resource kirkonkylät kylät myllyt meijerit Creator An entity primarily responsible for making the resource Jukola, Tapani Kelloniemi, Toivo Pekkala, Kyösti Peräinen, Erkki Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Rights Information about rights held in and over the resource Keuruun museo Description An account of the resource Äänitiedosto avautuu painamalla ensin aiheen kohdalla olevaa kaiuttimen kuvaa TAI itse aiheen otsikkoa JA sen jälkeen painamalla sivulle avautuneen mustan vaakapalkin vasemmassa laidassa olevaa pikku NUOLTA, jonka vieressä on aikalaskuri. https://keuruunveraja.fi/files/original/85a2af3eb2ad28bcde6b02c574961f89.jpg 9f3f5350a85b2f2d8fb03f5a460dc613 https://keuruunveraja.fi/files/original/faebd7496f44d7fd0c8deb5a3ef43c5b.jpg 9787c61c01df08c828f1901ad9f33508 https://keuruunveraja.fi/files/original/2ec6cc4da00299b3e508b55d8299c645.jpg da1f26f8b4a11ee9b7c88d031fec404a https://keuruunveraja.fi/files/original/3a1a0263c5425f8f078bea4396516997.mp3 9bfb9970b1ab63d25cd9351311683af0 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Pekka Isomäen metsäperinneaineisto Description An account of the resource Keurusseudun metsäammattilaiset ryhtyivät 1980-luvulla tallentamaan alueen metsäperinnettä. Pekka Isomäen johdolla haastateltiin vuosina 1986-1991 yhteensä noin 70 henkilöä, jotka olivat työskennelleet Keurusseudulla metsätalouden piirissä 1930-70-luvuilla. Toimittaja Jorma Heinonen kirjoitti kerätyn materiaalin pohjalta myös kaksi teosta (Keurusseudun metsäkämpät, 1988 ja Vihreän kullan markkinoilla : Keurusseudun puukauppakirja, 1991). Veräjää varten Pekka Isomäki on digitoinut alun perin c-kaseteille tallennetut haastattelunauhat ja koostanut niistä yhteensä 17 lyhyttä äänitettä, jotka käsittelevät Keurusseudun metsäperinnettä eri puolilta. Lisäksi kokoelmaan kuuluu Isomäen teemasta kirjoittama johdantoteksti sekä äänitteiden kuvituksena käytettyjä valokuvia, joissa esiintyy äänitteiden kertojia ja niissä mainittuja paikkoja ja tilanteita. Creator An entity primarily responsible for making the resource Isomäki, Pekka Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Date A point or period of time associated with an event in the lifecycle of the resource 1986-1991 Sound A resource primarily intended to be heard. Examples include a music playback file format, an audio compact disc, and recorded speech or sounds. Duration Length of time involved (seconds, minutes, hours, days, class periods, etc.) 34 min Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Naiset puunhankinnan tukena Subject The topic of the resource metsätalous Keurusseutu 1930-luku 1950-luku kämpät muistelu haastattelut Description An account of the resource Kaarina Lähteenmäki, Kerttu Suhonen, Senja Salmi ja Helvi Tyynysniemi kertovat työstään Keurusseudun metsäkämpillä ja metsäpomojen puolisoina 1930-50-lukujen aikana. Pekka Isomäki haastattelee. Äänitiedosto avautuu painamalla ensin aiheen kohdalla olevaa kaiuttimen kuvaa TAI itse aiheen otsikkoa JA sen jälkeen painamalla sivulle avautuneen mustan vaakapalkin vasemmassa laidassa olevaa pikku NUOLTA, jonka vieressä on aikalaskuri. Ensimmäisessä valokuvassa Senja Salmi kämppäemännän työssään siivouspuuhissa vuonna 1956. Kuvan omistaa Matti Saarinen. Toisessa valokuvassa Serlachius-yhtiöiden piirimies Eero Tyynysniemi istuu Helvi-vaimonsa kanssa moottoripyörän selässä Keuruun vanhan kirkon edustalla 1930-luvulla. Pariskunta on lähdössä puunhankintaan Pohjanmaalle. Kuva: Tyynysniemen kotialbumi. Kolmannessa kuvassa Kaarina Lähteenmäki ja Pentti Likonen muistelevat menneitä Serlachiuksen miehistökämpässä 1980-luvulla. Kuva: Pekka Isomäki. Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Contributor An entity responsible for making contributions to the resource Lähteenmäki, Kaarina Salmi, Senja Suhonen, Kerttu Tyynysniemi, Helvi Format The file format, physical medium, or dimensions of the resource MP3 Creator An entity primarily responsible for making the resource Isomäki, Pekka https://keuruunveraja.fi/files/original/9582ebb9c6ac1d9d1ef24ff44637557e.pdf 775309b12525d944c1ce6dd25bfdf997 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Digitoidut kirjat Description An account of the resource Digitoitujen kirjojen kokoelma sisältää alun perin painettuna julkaistuja kirjoja ja muita teoksia, jotka on digitoitu pdf-muotoon. Kokoelmassa on sekä keuruulaisten tekijöiden kirjoittamaa kaunokirjallisuutta että Keuruuta käsitteleviä tietokirjoja ja artikkeleita. <br /><br />Kaikki teokset ovat joko tekijänoikeusvapaita, tai niiden uudelleenjulkaisuun on saatu lupa alkuperäisten kirjoittajien oikeudenhaltijoilta. Jälkimmäisessä tapauksessa tämä on aina mainittu teoksen kuvauksessa.<br /><br />Tätä e-kirjojen kokoelmaa kartutetaan yhteistyössä Projekti Lönnrotin (<a title="Projekti Lönnrotin" href="http://www.lonnrot.net/" target="_blank" rel="noreferrer">http://www.lonnrot.net/</a>) kanssa Digitoitu teos Tähän kokonaiset digitoidut kirjat tiedostoliitteinä, metatietokenttiin lyhyt kuvaus teoksesta. Digitoidun teoksen tiedot Digitoidun teoksen bibliografiset tiedot (tekijä, nimi, alkuperäinen kustantaja ja julkaisuvuosi) Soinne, Laura: Naisvihaaja. Yksinäytöksinen huvinäytelmä. WSOY, Porvoo—Helsinki, 1949. Teoksen kuvaus Lyhyt kuvaus digitoidusta teoksesta Näytelmä ilmestyi ensimmäisen kerran vuonna 1935, Gummeruksen kustantamana, Gummeruksen näytelmiä 45. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Naisvihaaja Subject The topic of the resource näytelmät komediat väärinkäsitykset sukulaiset avioliitto Creator An entity primarily responsible for making the resource Soinne, Laura Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Rights Information about rights held in and over the resource Digitoidun version julkaisuun Keuruun Veräjä-verkkopalvelussa on saatu lupa Laura Sointeen oikeudenhaltijalta. Description An account of the resource Laura Sointeen huvinäytelmä vuodelta 1949. Date Created Date of creation of the resource. 1949 https://keuruunveraja.fi/files/original/b95cc18ea22ca869d7c503cb79050fd3.jpg 961e9c94231a06d5e8df6cba9f0fc51b Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Jorma Luotion Keuruu kuvakokoelma Subject The topic of the resource Keuruu Description An account of the resource Kokoelma sisältää valokuvaaja Jorma Luotion Keuruu-aiheisia valokuvia, jotka on julkaistu vuonna 1987 Keuruu-nimisessä kirjassa. Kirjan kustansi Kustannusyhtiö Otava ja esittelytekstit siihen kirjoitti Jussi Rainio. Jorma Luotio lahjoitti kuvat Keuruun kaupungille vuonna 2018. Kuvakokoelmaa hoitaa Keuruun museo. Creator An entity primarily responsible for making the resource Luotio, Jorma Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun museo Date A point or period of time associated with an event in the lifecycle of the resource 1980-luku Rights Holder A person or organization owning or managing rights over the resource. Keuruun museo Still Image A static visual representation. Examples include paintings, drawings, graphic designs, plans and maps. Recommended best practice is to assign the type Text to images of textual materials. Original Format The type of object, such as painting, sculpture, paper, photo, and additional data valokuva Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Näkymä Keuruun asemalle Subject The topic of the resource Keuruu taajamat rautatieasemat 1980-luku kirkkorakennukset Description An account of the resource Kesäinen näkymä Keuruun rautatieasemalle. Taustalla uuden kirkon torni. Oikealle edessä nainen maalaustelineen ääressä. Creator An entity primarily responsible for making the resource Luotio Jorma Source A related resource from which the described resource is derived Keuruun museo / Jorma Luotion kuvakokoelma Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun museo https://keuruunveraja.fi/files/original/9949d4dea01ca9a9be15663e3ffea525.jpg d8d7390c17faad9be1a916fb60c31719 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Aarne Forsmanin kuvakokoelma Still Image A static visual representation. Examples include paintings, drawings, graphic designs, plans and maps. Recommended best practice is to assign the type Text to images of textual materials. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Näkymä Keuruun asemalle 1900-luvun alussa Creator An entity primarily responsible for making the resource Forsman, Aarne (valokuvaaja) Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun museo Subject The topic of the resource rautatieliikenne Keuruu rautatieasemat 1910-luku Granholm, Bruno Description An account of the resource Mustavalkoinen näkymä raiteiden yli Keuruun asemalle. Etualalla on junaraiteet ja oikealla hiukan tavaravaunun takaosaa. Keuruun rautatieasema otettiin käyttöön vuonna 1897. Sen on suunnitellut arkkitehti Bruno Granholm V-luokan asemapiirrustusten mukaan. Provenance A statement of any changes in ownership and custody of the resource since its creation that are significant for its authenticity, integrity, and interpretation. The statement may include a description of any changes successive custodians made to the resource. Keuruun museo / Mano Forsmanin lahjoituskokoelma https://keuruunveraja.fi/files/original/61d55195e1be1c6300e6ddf1febf9684.jpg 3ba415c389f7940c67ecede4d483cc9a Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Ali Vuolle-Apialan kokoelma Description An account of the resource Kokoelmassa on keuruulaisen Ali Vuolle-Apialan ottamia valokuvia, sekä muita valokuvia ja asiakirja-aineistoa hänen kokoelmistaan. Still Image A static visual representation. Examples include paintings, drawings, graphic designs, plans and maps. Recommended best practice is to assign the type Text to images of textual materials. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Näkymä Keuruuntieltä Subject The topic of the resource kirkonkylät keskustat liike-elämä myymälät Keuruu 1960-luku Description An account of the resource Värivalokuva on otettu Keuruuntieltä Karikonkulmasta kohti Vanhaa kirkkoa. Vasemmalla on vuonna 1943 valmistunut Osuusliike Keski-Suomen toimitila ja sen jälkeen 1960-luvulla valmistuneita kerrostaloja, Osuuskauppa ja Tikkala. Oikealla oleva puurakennus on Ostola. Creator An entity primarily responsible for making the resource Kuvaaja tuntematon Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Provenance A statement of any changes in ownership and custody of the resource since its creation that are significant for its authenticity, integrity, and interpretation. The statement may include a description of any changes successive custodians made to the resource. Ali Vuolle-Apialan kokoelma https://keuruunveraja.fi/files/original/7755eb41d9b8b30fc0f5a3aadedaee69.pdf 99ba9bcef3d6f3a6116b4cd9a2f39839 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Tuomo Ilomäen tekstejä Kaiun korva -lehdestä Subject The topic of the resource muistelmat lapsuus Jukojärvi (Keuruu : kylä) Description An account of the resource Tuomo Ilomäen lyhyitä tarinoita lapsuudesta Keuruun Jukojärven Mantelassa. Tekstit on aiemmin julkaistu Kaiun Korva -lehdessä vuosina 2001-2012 sekä Ilomäen omakustanneteoksessa Kuin valkeat käärmeet (2013). Tuomo Ilomäki syntyi Keuruun Jukojärven Mantelassa vuonna 1939 talvisodan kynnyksellä. Perhe muutti vuonna 1950 Jämsään, jossa Ilomäki aloitti oppikoulun Jämsän yhteiskoulussa ja myöhemmin kirjoitti sieltä myös ylioppilaaksi. Aikuisikänsä Tuomo Ilomäki on asunut Espoossa ja ollut yhteiskunnallisesti aktiivinen mm. työssään sähköalalla sekä urheiluseuratoiminnassa. Hän itse kertoo Kuin valkeat käärmeet -kirjan saatesanoissa (s. 6): "Kirjoituskokoelman tarkoituksena on kertoa nuoremmille polville, millaista on ollut maalaiselämä Keski-Suomessa 1940-luvulla alle kymmenvuotiaan pojan kokemana." Creator An entity primarily responsible for making the resource Ilomäki, Tuomo Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Rights Information about rights held in and over the resource Tekstit julkaistaan Keuruun Veräjässä oikeudenhaltijan luvalla. Date A point or period of time associated with an event in the lifecycle of the resource 2001-2012 Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Neljä lehmää ometassa Subject The topic of the resource karjanhoito lehmät suomenkarja lampaanhoito porsaat maatalousrakennukset muistelmat lapsuus Keuruu -- Jukojärvi 1940-luku Description An account of the resource Kirjoittaja kuvaa navettarakennuksen asukkaita ja toimia lapsuudessaan Keuruun Jukojärvellä. Tarina on alun perin julkaistu Kaiun korva -lehden numerossa 20 (2007). Creator An entity primarily responsible for making the resource Ilomäki, Tuomo Source A related resource from which the described resource is derived Kaiun korva : Jukojärven kylälehti. Nro 20 : toukokuu 2007. Ilomäki Tuomo, Kuin valkeat käärmeet. Espoo : Tuomo Ilomäki, 2013. Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Rights Information about rights held in and over the resource Teksti on julkaistu oikeudenhaltijan luvalla. Format The file format, physical medium, or dimensions of the resource pdf https://keuruunveraja.fi/files/original/ab772350a601dc41b5d668e736a94479.jpg 96321ffe5c1fc5d7c8c664c1b0d2e73b https://keuruunveraja.fi/files/original/eec9382ba5c75ccb0d9ad7bef37d4ef7.pdf 3d1f959b88f51d187eca0f985fb2679c Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Henkilögalleria Description An account of the resource Kokoelmassa on pienoiselämäkertoja keuruulaisista merkkihenkilöistä. Henkilö Biografia Lyhyt kuvaus henkilön elämästä ja teoista Laila Niemioja syntyi Kajaanissa vuonna 1914. Hänen vanhempansa olivat taitelija Toivo Gideon Tuhkanen ja Martta Tuhkanen o.s. Rechardt. Laila valmistui ylioppilaaksi Töölön yhteiskoulusta vuonna 1932 ja arkkitehdiksi Helsingin Teknillisestä Korkeakoulusta vuonna 1938. Hän teki opintomatkoja Ruotsiin, Viroon, Ranskaan, Englantiin, Italiaan ja Yhdysvaltoihin. Niemioja työskenteli SOK:n rakennusosastolla vuosina 1937-1941, arkkitehti Aarne Ervin toimistossa 1941-1942, SAFA:n standarditoimistossa 1943-1945. Oman toimiston Niemioja perusti Keuruulle vuonna 1946 puolisonsa Teuvo Niemiojan toimiessa Orion Oy:n Keuruun tehtaan isännöitsijänä ja teknisenä johtajana. Vuonna 1956 Niemiojat siirtyivät Helsinkiin, jossa toimisto laajeni ja muuttui myöhemmin arkkitehtitoimisto Niemioja-Uusitalo Oy:ksi. 1960-luvulla Niemioja toimi sairaala-arkkitehtina Lähi-Idässä ja tehdassuunnittelijana Madagaskarilla. Laila Niemioja tunnetaan erityisesti julkisten rakennusten arkkitehtina. Hänen käsialaansa ovat muun muassa Keuruun, Nastolan, Säkylän ja Ilomansin terveyskeskukset sekä Jokilaakson sairaala Jämsässä. Niemioja ja hänen toimistonsa ovat suunnitelleet useita Keski-Suomen kouluja, vanhainkoteja ja sairaskoteja. Niemiojan käsialaa ovat myös Saarijärven museo ja kirjailija-runoilija Olavi Paavolaisen kesähuvila, joka sijaitsee Keuruulla. Myös useat sankarivainajien muistomerkit mm. Keuruulla, Pihlajavedellä ja Koskenpäällä ovat hänen tuotantoaan. Elinvuodet Syntymä- ja kuolinvuosi 1914-2001 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Niemioja, Laila Subject The topic of the resource arkkitehdit kirkonkylät https://keuruunveraja.fi/files/original/9e4771aa8cb81fa29e0901e2ac71ebd1.jpg 1a8c4a32783b275bc081a005671715a2 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Henkilögalleria Description An account of the resource Kokoelmassa on pienoiselämäkertoja keuruulaisista merkkihenkilöistä. Henkilö Biografia Lyhyt kuvaus henkilön elämästä ja teoista Teuvo Niemioja valmistui Helsingin teknillisestä korkeakoulusta kemisti-insinööriksi tarkoituksenaan jatkaa opiskelujaan lääkekemian alalla. Talvi- ja jatkosota keskeyttivät hänen opiskelunsa. Työuransa alussa Teuvo Niemioja toimi tutkimusinsinöörinä ja osastonjohtajana Lääketehdas Orion Oy:ssä 1940-1945, jonka jälkeen siirtyi Keuruulle Orion Oy:n teknilliseksi johtajaksi ja isännöitsijäksi. Hän sai vuonna 1954 WHO:n stipendin jatko-opintoja varten Yhdysvalloissa. Hän opiskeli Minnesotan yliopistossa Yhdysvalloissa ja hankki Master of Science - saniteetti-insinöörin oppiarvon 1956. Palattuaan Suomeen hän muutti Keuruulta Helsinkiin ja toimi Instrumentarium Oy:n osastopäällikkönä ja teknillisenä johtajana 1956-1960. Työskenteli terveydenhoitoinsinöörinä Lääkintöhallituksessa 1960-1965 ja toimitusjohtajana Lääketehdas Orion Oy:ssä 1965-1970. Näiden lisäksi han perusti oman konsultointialan yrityksen, Te-Rak (Terveysrakenne) Oy:n ja johti firmaa toimitusjohtajana 1960-1974. Samaan aikaan hänet nimitettiin kansainvälisten saavutustensa ansiosta International Hospital Consultants-ryhmän puheenjohtajaksi. Niemioja kehitti työuransa aikana sairaalahygieniaa ja vesiensuojelua. Hän kirjoitti terveydenhuoltoalan artikkeleita ja oppikirjoja (Terveydenhuollon tekniikka 1960 ja Aseptiikan tekniikka 1964) ja teki lääkkeiden vienninedistämismatkoja Beirutissa, Libanonissa sijaitsevan haarakontorinsa kautta mm. Lähi-Itään ja Pohjois-Afrikkaan. Aktiivisena yhteiskunnallisena toimijana hän tutustui vuosien aikana moniin aikansa merkkihenkilöihin työssään kuten Arvo Ylppöön, Urho Kekkoseen, Erkki Leikolaan ja Niilo Tarvajärveen. Silloinen kauppa ja teollisuusministeri, Väinö Leskinen, oli hänen hyvä ystävänsä. Keuruulla ollessaan Niemioja oli aktiivisesti mukana mm. Kisailijoitten toiminnassa. Hän perusti uudelleen Keuruun Kisailijoiden pesäpallojaoston 1946 ja toimi Keuruun Kisailijoiden puheenjohtaja 1946-1949. Hän johti Keuruun Kisailijoiden joukkuetta ensimmäisissä Suomen Suurkisoissa Helsingissä 1947. Hän kuului myös seuran mestaruussarjassa vuonna 1958 pelanneeseen pesäpallojoukkueeseen. Teuvo Niemioja palveli talvi- ja jatkosodassa Karjalan Tykistörykmentissä (KrTR:ssa) ja osallistui patteriston päällikkönä muun muassa Tali-Ihantalan taisteluihin sodan loppuvaiheessa. Hän oli sotilasarvoltaan kapteeni. Hänen harrastuksiinsa kuuluivat kirjallisuus, shakki, tennis, jääpallo (Viipurin Sudet) ja pesäpallo (Puna-Mustat/Keuruun Kisailijat). Elinvuodet Syntymä- ja kuolinvuosi 1915-1974 Muuta merkittävää Tähän voi lisätä jonkun muun merkittävän tiedon henkilöstä puoliso arkkitehti Laila Niemioja Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Niemioja, Teuvo Subject The topic of the resource urheilujärjestöt lääketeollisuus Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Eeva-Liisa Honkasen kokoamaa aineistoa Koillis-Keuruulta Subject The topic of the resource Keuruu Keuruu -- Asunta Keuruu -- Huttula Description An account of the resource Eeva-Liisa Honkasen kokoamaa aineistoa Asunnalta ja Huttulasta Creator An entity primarily responsible for making the resource Honkanen, Eeva-Liisa Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document Ennen talvisodan syttymistä olin YH:n aikana Asunnan asemalla Asuntajärven rannalla sijaitsevalla pumppuhuoneella vartiotehtävissä. Huttulasta ei muita poikia ollut ja asevelvollisuuden suorittaneet miehet olivat siellä jossakin Taipaleen suunnalla. Meitä oli vartiotehtävissä ehkä noin kymmenkunta miestä, iäkkäitä suurin osa. Heidän joukossaan oli ainakin Roope Ampiala. Kaukaisimmat olivat muistaakseni jostakin Kinnulan suunnalta. Majoitus- ja ruokailupaikkana oli Taavettila. Tehtävä kesti osaltani viikon tai kaksi. Kylän paikallispäällikkö Ossi Ampiala minut siihen tehtävään pyysi. Kun oli jo loka-marraskuu menossa ja oli pakkaspäiviä ja öitä, antoi hän minulle mukaan villahousupaketin. Avaamattomana sen kuitenkin hänelle ”komennuksen” jälkeen palautin. Meillä pumppuhuoneen vartiomiehillä oli vaihtoasuna susiturkki, joka oli peräisin muistaakseni Asunnan Ampialasta. Talvisodan ajalta on jäänyt mieleeni erityisesti vihollisen pommikoneet, jotka Haapamäen pommituksen jälkeen paluulennollaan ylittivät Huttulan ratapihan melko matalalla ja ampuivat konekivääreillä kai ratapihan ulkopuolelle peruuttanutta tavarajunaa. Olin juuri silloin pysäkillä käymässä, sillä isäni toimi Huttulan pysäkinhoitajana. Menin muiden paikalla olleiden kanssa piiloon laanin halkopinojen taakse. Kurkistelujen tuloksena laskimme 27 konetta. Jälkeenpäin selvisi, että joku koneista oli pudottanut pari pommia Maunuahon lähellä olevalle suolle. Suojeluskunnan jäsenenä ollessani sain tehtäväkseni jakaa jatkosodan liikekannallepanomääräykset Hinkkaperän ja Riihelän suunnan palvelukseen kutsuttaville miehille. Sotaan lähtevät Huttulan miehet kokoontuivat palvelukseen kutsumispäivänä Huttulan pysäkin rappusille odottamaan saapuvaa junaa. Mieleeni jäi erityisesti Mäki-Matin myymälänhoitaja Kalervo Varja. Miesten keskustelun lomassa hän sanoi, että saksalaisten kanssa tai komennossa ei sitten sotimaan mennä. Varja haavoittui myöhemmin aika vaikeasti vatsaan ja oli mm. Saksassa sotasairaalassa hoitoa saamassa. Sodan sytyttyä olin Keuruun, Tiusalan ja Kalettoman rautatiesilloilla vartiointitehtävissä. Siellä oli Huttulasta myös Antero Maunuaho. Kylän miehiä tuli lomalle rintamalta. Kerran Lutviik Ampialan talon yläkerrassa asuneen Erosen perheen Heikki-poika tuli hyökkäyssodan eli liikkuvan sodan aikaan kotiinsa. Hänellä oli mukanaan venäläisiltä vallattu puoliautomaattinen rengastähtäinkivääri. Junan häivyttyä näkyvistä hän ampui monta laukausta pysäkin vessan seinistä läpi. Onneksi ei sattunut sisällä olemaan ketään asioillaan. Myöhemmin kiellettiinkin lomalaisten matkat aseiden kanssa, koska ne tuppasivat jäämään sotamuistoiksi. Eino puolestaan kaatui sodan loppuvaiheessa, 2.10.1944 Muoniossa eli siis Lapin sodassa saksalaisia vastaan. Kerran tuli kaksi samanaikaisesti lomalle päässyttä hinkkaperäläistä soturia yöjunalla ja lähtivät saman tien kotejansa kohti. Oli valoisa kesäyö ja kuulakas ilma. Jäin kuuntelemaan, kuuluisiko jotain luonnon ääniä. Lomalle päässeet miehet virittivät sydämensä pohjasta laulun ”Elämää juoksuhaudoissa” jossakin Tyyne Maunuahon mökin paikkeilla. Laulaminen raikui kuuluvana ainakin Salokankaalta asti. Sitä laulua onkin helppo laulaa täydellä volyymillä. Yhtenä iltana sodan kestäessä kiersi huhu, että Pienessämäessä pidetään nurkkatanssit. Eipä taidettu edes gramofonilevyn toista puolta laittaa pyörimään, kun sisälle tuli Porttilan isäntä. Hän oli Pienenmäen lasten huoltaja ja niin loppui ensimmäiseen kertaan se puoli huvielämästä. Mitään sen kummempaa dramatiikkaa huttulalaisten ei tainnut kuulua lukuun ottamatta rintamalta koteihin saapuneita suruviestejä. Me IS-komppanian pojat kannoimme Keuruun asemalle saapuneesta junasta Vanhaan kirkkoon vuoden 1941 kesän sankarivainajien arkkuja ja hautaustilaisuudessa ammuimme kunnialaukaukset. Huttulassakin elettiin korttiaikaa, kuunneltiin päämajan tilannetiedotukset ja puurrettiin työnteossa. Työttömyyttä ei siihen aikaan tunnettu. Menin kahden vuoden lykkäyksen jälkeen koulutuskeskukseen helmikuussa 1944 ja vuoden päästä tuli täysin palvelleena siviiliin. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Nuoren miehen sotamuistoja kotirintamalta Subject The topic of the resource Huttula sota-aika nuoruus Description An account of the resource Erkki Kinnunen muistelee tapahtumia sota-ajalta, jolloin toimi pysäkinhoitajana Huttulana asemalla. Creator An entity primarily responsible for making the resource Kinnunen, Erkki Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Eeva-Liisa Honkasen kokoamaa aineistoa Koillis-Keuruulta Subject The topic of the resource Keuruu Keuruu -- Asunta Keuruu -- Huttula Description An account of the resource Eeva-Liisa Honkasen kokoamaa aineistoa Asunnalta ja Huttulasta Creator An entity primarily responsible for making the resource Honkanen, Eeva-Liisa Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document Suojeluskunnan kyläosasto toimi Huttulassa 1930-luvulla vähäisesti ja piti ampumaharjoituksiaan Saloksen takana olevassa Kuuliaiskynnäs-nimisessä paikassa. Osaston paikallisjohtaja Ossi Ampiala jakoi lähtömääräyksiä ”kertausharjoituksiin” sekä talvi- ja jatkosodan edellä Huttulan miehille. Kyläläisiä Mäki-Matin kauppa sijaitsi Hinkkaperän tien alussa radan takana Tönö-nimisessä talossa. Myymälänhoitaja Kalervo Varja oli haavoittumisensa jälkeen hoidossa Saksassa. Sieltä palatessaan hän toi mukanaan hienon shakkipelilaudan norsunluunappuloineen, joilla hän opetti minulle pelin alkeita. Varjat olivat melko pian sodan jälkeen muuttaneet Petäjävedelle ja hänen jälkeensä tuli myymälänhoitajaksi Sulo Suomalainen. Talvisodan aikaan Talvisodan rauha tehtiin 13.3.1940. Siihen mennessä ei Huttulaan ollut tullut ainoatakaan evakkoa ja vieläkin jouduimme odottamaan viikon päivät. 20.3.1940 pysähtyi asemalle evakkojuna, josta purettiin eläimiä, huonekaluja ja monenlaisia varusteita, mm. kalastustarvikkeita ja samoista umpitavaravaunuista kurkijokelaisia evakkoja. Lunta oli paksulti, asemalta koululle oli hevosreen levyinen tie auki ja siitä vaelsi porukkaa. Kaikki vaunut oli jätetty raiteelle, jonka ohi pääsi muu liikenne kulkemaan. Lehmiä ei otettu heti ulos, koska niille ei ollut katoksia heti käytettäväksi. Hevosilla ja reellä oli heti käyttöä. Koululla paikkakuntalaiset ottivat perheitten tietoja ylös ja alkoivat jakaa heitä taloihin. Käkisalmelais- ja valkjärveläisevakot eivät tulleet samanaikaisesti tänne. Heidät oli sijoitettu Huttulaan, Kallio-Huttulaan sekä Ojalaan. Talvisodan aikana olin 11-vuotias poikanen, joka ei tietenkään kelvannut vartiointitehtäviin. Kinnusen Mirjan kanssa olimme pitäneet varmuuden vuoksi koulua lämpimänä sotaa pakoon lähteneitä evakkoja varten jo suunnilleen joulukuun puolivälistä alkaen. Nyt sitten jouduimme opastamaan karjalaisia ja näyttämään heille paikkoja. Ensimmäiset evakot tulivat maaliskuun loppupuolella, kun sota oli loppunut. Useimmat karjalaisista sijoitettiin loppukesästä 1940 ”lopullisiin” uusiin kotipitäjiinsä. Tervatehtaalle jäi vain yksinäisiä evakoita, mm. Maria Afanaiseff kahden aikuisen poikansa kanssa, joista toinen kuitenkin asui muualla. Koulu oli pitkään keväällä evakuointikeskus, eikä meitä rasitettu koulun käynnillä sinä lukuvuonna. Niinpä todistuksessani ei ole arvosanoja, paitsi syyskaudelta jotain. Talvisodan aikana kerrottiin Murtolan-Maunuahon välille pudotetun pommin, jonka jättämää kuoppaa en yrityksistäni huolimatta päässyt näkemään. Kävin Murtolassa tapaamassa sinne Jyväskylästä pommituksia pakoon tulleita Valkosen Laurin poikia ja tietenkin kyselin pommin putoamispaikkaa, eivät tienneet. Olin yksi niistä pojista, jotka juoksivat pakoon Huttulan pysäkiltä junia konekivääreillä ampuvia lentokoneita. Ruorasen Reinokin taisi ollut mukana. Samana päivänä kertoi Rajalan isäntä August Aho kulkeneensa pellollaan ja olleensa myös tähtäimessä. ”Tuntui kuin olisi heitetty herneitä hangelle!” Elossa hän siitä selvisi, vaikka sitten jatkosodan aikana kuoli. Suojeluskunnan tehtävissä Jatkosodan edellä olin 13-vuotiaana Keuruun Suojeluskunnan poikaosastossa. Juhannuksen alla vuonna 1941 aamuyöstä kahden, kolmen aikoihin kotini ovelle kolkutettiin. Herättäjänä oli Huttulan kyläosaston päällikkö, joka määräsi minut viemään reservinharjoitusmääräyksen Rajalaan, noin puolentoista kilometrin päässä asuvalle naapurin pojalle Usko Aholle. Päällikkö vannotti minua antamaan määräyksen vain Uskolle itselleen. Ajelin polkupyörällä Rajalaan, kolkutin ja potkin ovea. Jonkun ajan kuluttua Iida-emäntä avasi oven. Kuultuaan asiani kehotti jättämään määräyksen hänelle ja lupasi antaa Uskolle sitten, kun hän herää. Jouduin inttämään pitkän aikaa ja ääntänikin korottamaan, kunnes Usko unisena tuli eteiseen hieroen silmiään. Otin häneltä kuittauksen ja palasin tyytyväisenä kotiini. Siellä oli koko perhe hereillä, sillä kaksi veljistäni oli saanut myös saanut käskyn sotaan. Ennen kymmentä oli Huttulan pysäkillä ihmisiä kymmenittäin. Kaikki kyläläiset olivat lähteneet saattamaan veljiään, poikiaan ja isiään, joiden piti ilmoittautua Keuruulla ennen puolta päivää. Joukossa oli myös Rajalan Usko, joka esiintyi rehvakkaasti asemalla ja se kevensi sotaan lähdön ja eroamisen aiheuttamaa ankeata tunnelmaa. Usko ei ehtinyt rintamalle, kun joukkojen kuljetusjuna oli joutunut venäläisten lentokoneiden pommituskohteeksi ja Uskon taival katkesi siihen. Kotitarveviljelyä Keväällä 1942 jaettiin halukkaille nuorille puutarhakasvien siemeniä. Meillä oli Tervatehtaan vieressä erittäin hyvälaatuisessa mullassa kasvimaa ja äitini kylvi ne saamani siemenet siihen. Hän kitki ja kasteli viereisestä purosta kantamallaan vedellä taimet koko kesän, koska itse olin Jyväskylässä Lutakon rannassa Iloniemen sahalla ”tsupparina”. Olin silloin 14-vuotias. Ihmeekseni näin nimeni jossakin talkoolistassa, vaikka olin jo silloin poissa Huttulasta. En usko silti minua kuulutetun karkuriksi, kun pari kertaa vuodessa kävin lomilla eikä minua pantu rautoihin. Kotona oli sitten käynyt maatalouskerhoneuvoja kesän mittaa jonkun kerran ja ihaillut lantun, porkkanan ym. kasvua. Hän oli vannottanut, ettei satoa saa viedä kellariin ennen kuin hän käy sen punnitsemassa. Minäkin olin sitten siinä tilaisuudessa ja hän täytti jonkun kaavakkeen punnitustuloksilla, joita kehui kovasti. Myöhemmin syksyllä minulle toimitettiin Suunto-marssikompassi Huttulan koulupiirin parhaana kerholaisena. Se oli Leikola-nimisen entisen keuruulaisen lahjoittama palkinto. Olisikohan sen, nyt jo hävinneen, kompassin syytä, että poikani ja pojanpoikani ovat voittaneet suunnistuksessa Suomen- ja viestimestaruuksia eri sarjoissa! Huttulaan sijoitettuja karjalaisperheitä Huttulan Terva- ja Tärpättitehdas jo ennen sotia, 7.7.1937. Toiminnan loppumisen myötä jäi työväen asuntoja tyhjäksi ja niin tarjoutui Huttulaan saapuneille muutamille kurkijokelaisille mahdollisuus saada tilapäisasunto. Tervatehtaan asuntoihin tuli Paakkisen ja Tanskasen perheet sekä joitakin yksittäisiä. Paakkisen perhe asui niin sanotussa valkoisessa asuintalossa, joka on nyt purettu. Siellä oli Miina-äiti ja paljon poikia sekä yksi tytär. Vanhin pojista oli naimisissa ja sai asuinpaikan Pohjoislahdelta. Tämä Laatokan kalastajana perhettään elättänyt Jalmari toi äitinsä perheelle usein Kalettomalta saamiaan kaloja. Joukossa oli minulle ennestään tuntematon kala, jolla on ainakin kaksi nimeä, kuore ja norssi. Mielestäni oli hyvänmakuinen, mutta turhan pieni kala, joka haisi kuin myrkkytynnyri. Jalmari oli syntynyt 1.1.1908 Kurkijoella ja kaatui jatkosodassa 2.9.1941 Kivennavalla. Nuoremmat pojat olivat Toivo (s. 27.11.1921 Kurkijoki ja kaatui 16.7.1944 Äyräpäässä), Petteri, Väinö ja Matti. Nämä olivat vain hiukan minua vanhempia, joten kaveerasin usein heidän kanssaan. Olin varmasti Paakkisille varsinainen maanvaiva. Perheestä kaatui jatkosodassa kaksi poikaa, joista toinen oli Petteri. Paakkiset saivat sittemmin siirtolaistilan asuttavakseen Yläneeltä. Kerran käväisin tapaamassa Väinöä, joka asui perheineen uudistalossa lähellä Pyhäjärveä. Kotikylän menetyksiä Sodassa kaatuneille ei Huttulassa pidetty suurellisia hautajaisia. Näin jälkikäteen muistellessa heitä oli paljon, vaikka taisi siihen aikaan olla Keuruun pienimpiä kyliä. Muutama nimi tulee mieleen: Tauno Sallmén, Toivo Kamppila, Niiles, Toivo Maunuahosta poika, Kulmiosta Väinö Saranen, Syrjälästä kaksi Saukon veljestä, Veikko Kuukkanen, Pentti Pienimäki, Ukonmurronahosta Arvo Puustinen, Arvo Johannes (Jussi) Metsälä. Sotapoikana ja työharjoittelussa Helsingissä Minä lähdin toukokuussa 1943 Helsinkiin Strömbergille, jossa meistä oppilaista pikakoulutettiin Helsingin puolustukseen yksikkö, josta parhaiten jäi mieleeni tehdas-, rautatie- ja siltavartiointi. Helsingin pommitukset helmikuussa 1944 työllistivät meitä, jotka olimme silloin 15-17-vuotiaita. Meillä oli asepuku ja kiväärivarustus, vaikka ampumiset jäivätkin Huopalahden ampumaradalla harjoitteluihin. Viimeisimpiä tehtäviä oli osallistua Porkkalan alueen evakuointiin loka-marraskuussa. Koulua käytiin siinä sivussa ja tehtaalla työharjoittelussa. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Nuoren pojan muistoja kotirintamalta Subject The topic of the resource Huttula sota-aika siirtoväki karjalaiset Description An account of the resource Matti Metsälä muistelee sota-aikaa kotikylällään ja kertoo aluelle sijoitettujen karjalaisperheiden kohtaloista. Creator An entity primarily responsible for making the resource Metsälä, Matti https://keuruunveraja.fi/files/original/7010b89c3eac7489d4a5e3d117886056.mp3 652bf0d25ba7c3be932a758255ba44a2 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Tällaista elämä oli - Veteraaniväen tarinoita Subject The topic of the resource sota-aika jälleenrakentaminen veteraanit Description An account of the resource Keuruun museon kustantamana ja Orvokki Vääriskosken toimittamana julkaistiin vuonna 2013 kirja, jossa 1920-1930 -luvulla Keuruulla syntyneet tai tänne muuttaneet kertovat muistojaan sodan varjosta jälleenrakentamisen aikaan. Tässä kokoelmassa voit kuunnella kirjan sisältämät tarinat. Creator An entity primarily responsible for making the resource Vääriskoski, Orvokki Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Rights Information about rights held in and over the resource Keuruun museo Sound A resource primarily intended to be heard. Examples include a music playback file format, an audio compact disc, and recorded speech or sounds. Duration Length of time involved (seconds, minutes, hours, days, class periods, etc.) 16 min 43 sek Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Nuoret lotat leipoivat, kutoivat ja vartioivat Subject The topic of the resource sota-aika lotat pikkulotat siirtoväki ilmavalvonta muonitus 1940-luku Creator An entity primarily responsible for making the resource Aaltio, Aira Lavaste, Kerttu Niinilampi, Laura Virkkunen, Maila tarinapiiri Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Rights Information about rights held in and over the resource Keuruun museo Description An account of the resource Äänitiedosto avautuu painamalla ensin aiheen kohdalla olevaa kaiuttimen kuvaa TAI itse aiheen otsikkoa JA sen jälkeen painamalla sivulle avautuneen mustan vaakapalkin vasemmassa laidassa olevaa pikku NUOLTA, jonka vieressä on aikalaskuri. https://keuruunveraja.fi/files/original/612f87c4699cf3383ea69f65c56cf4fe.mp3 e8b3b03cfb8702b034d11ce27a8672f1 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Tällaista elämä oli - Veteraaniväen tarinoita Subject The topic of the resource sota-aika jälleenrakentaminen veteraanit Description An account of the resource Keuruun museon kustantamana ja Orvokki Vääriskosken toimittamana julkaistiin vuonna 2013 kirja, jossa 1920-1930 -luvulla Keuruulla syntyneet tai tänne muuttaneet kertovat muistojaan sodan varjosta jälleenrakentamisen aikaan. Tässä kokoelmassa voit kuunnella kirjan sisältämät tarinat. Creator An entity primarily responsible for making the resource Vääriskoski, Orvokki Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Rights Information about rights held in and over the resource Keuruun museo Sound A resource primarily intended to be heard. Examples include a music playback file format, an audio compact disc, and recorded speech or sounds. Duration Length of time involved (seconds, minutes, hours, days, class periods, etc.) 23 min 26 sek Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Nuoriso metsissä, kalalla, uitolla, aputöissä Subject The topic of the resource metsät metsäntuotteet metsästys Mänttä 4H-kerhot uitto Keurusselkä Keuruu -- Roosinpohja Keuruu -- Liesjärvi puukauppa kartat 4H-kerhot Multia kalastus Keuruu -- Pohjoisjärvi Haapamäki Keuruu -- Kaleton Creator An entity primarily responsible for making the resource Tarinapiiri Vääriskoski, Orvokki Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Rights Information about rights held in and over the resource Keuruun museo Description An account of the resource Äänitiedosto avautuu painamalla ensin aiheen kohdalla olevaa kaiuttimen kuvaa TAI itse aiheen otsikkoa JA sen jälkeen painamalla sivulle avautuneen mustan vaakapalkin vasemmassa laidassa olevaa pikku NUOLTA, jonka vieressä on aikalaskuri. https://keuruunveraja.fi/files/original/d10854bf8b214769a4557af15b3e1d50.jpg 61bfa31b7a1a3fedad8187714c12ecf3 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Keuruun maatalousseuran kuvakokoelma Subject The topic of the resource kylät maatalous Description An account of the resource Maatalousteknikko Oiva Kamppi toimi Keurusseudulla maatalousneuvojana 1950-1960 -luvuilla. Työnsä ohessa hän kulki kameran kanssa pitkin Keuruun kyliä. Tässä kokoelmassa on hänen ottamiaan kuvia näiltä matkoilta sekä reprokuvia, joita hän kuvasi asiakkaittensa kotialbumeista maatiloilla käydessään. Tuoreimmat kuvat ovat Kampin seuraajien, Pekka Mennalan ja Markku Kuuselan ottamia. Kuvat on saatu lahjoituksena Keuruun maatalousseura ry:ltä kaupunginkirjaston kotiseutukokoelmaan. Mikäli tiedät kertoa kuvista lisää, toivomme sinun ilmoittavan niistä meille sivustolla olevan Ota yhteyttä -painikkeen kautta. Still Image A static visual representation. Examples include paintings, drawings, graphic designs, plans and maps. Recommended best practice is to assign the type Text to images of textual materials. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Nuorisoa kesäretkellä Subject The topic of the resource Keuruu nuoret veneily polkupyörät Description An account of the resource Kuvassa nuoriso on soutelemassa järven rantaheinikossa. Veneessä on lisäkseen monta polkypyörää. Taustalla näkyy ison talon pihapiiri mäen päällä. Creator An entity primarily responsible for making the resource Kuvaaja tuntematon Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto https://keuruunveraja.fi/files/original/5be1d923cdfa058df1be175ca4db2554.mp3 99b68de5bab098a1b44a245362fd5e20 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Tällaista elämä oli - Veteraaniväen tarinoita Subject The topic of the resource sota-aika jälleenrakentaminen veteraanit Description An account of the resource Keuruun museon kustantamana ja Orvokki Vääriskosken toimittamana julkaistiin vuonna 2013 kirja, jossa 1920-1930 -luvulla Keuruulla syntyneet tai tänne muuttaneet kertovat muistojaan sodan varjosta jälleenrakentamisen aikaan. Tässä kokoelmassa voit kuunnella kirjan sisältämät tarinat. Creator An entity primarily responsible for making the resource Vääriskoski, Orvokki Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Rights Information about rights held in and over the resource Keuruun museo Sound A resource primarily intended to be heard. Examples include a music playback file format, an audio compact disc, and recorded speech or sounds. Duration Length of time involved (seconds, minutes, hours, days, class periods, etc.) 0 min 35 sek Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Nuoruuden ystävälle Subject The topic of the resource nuoruus Creator An entity primarily responsible for making the resource Kuoppala, Liisa Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Rights Information about rights held in and over the resource Keuruun museo Description An account of the resource Äänitiedosto avautuu painamalla ensin aiheen kohdalla olevaa kaiuttimen kuvaa TAI itse aiheen otsikkoa JA sen jälkeen painamalla sivulle avautuneen mustan vaakapalkin vasemmassa laidassa olevaa pikku NUOLTA, jonka vieressä on aikalaskuri. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Pekka ja Kerttu Lavasteen kokoelma Description An account of the resource Kokoelma sisältää rovasti Pekka Lavasteen puheita, muistelmia ja muita kirjoitelmia sekä puolisonsa lastentarhanopettaja Kerttu Lavasteen valokuvia. Creator An entity primarily responsible for making the resource Pekka Lavaste Kerttu Lavaste Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document <h3>Evakkomatkalle Vpl. Pyhäjärveltä</h3> Katselimme olohuoneemme ikkunasta eteläistä taivaanrantaa, joka liekehti punaisena tulipaloista. Välillä näkyi leimahduksia, jotka johtuivat tykistötoiminnasta. Oli marraskuun viimeisen päivän ilta vuonna 1939. Hämärä oli laskeutunut maiseman ylle. Kotimme oli silloin Vpl Pyhäjärven rautatieaseman alueella, josta Rautuun oli matkaa noin 50 kilometriä. Radiossa kerrottiin, että Neuvostoliitto oli aloittanut sotatoimet Suomea vastaan. Olin silloin 14-vuotias. <br /><br />Peloissamme kävimme sinä iltana levolle. Kotimme oli rautatieläisten asuintalon yläkerrassa, josta näki kauas etelään rautatien suunnassa. Asuintalomme katolle oli rakennettu lava it- konekivääriä varten. It-sotilaat majailivat talon vapaassa huoneistossa. Pihaan oli kaivettu katettu sirpalesuoja. <br /><br />Joulukuun ensimmäisenä päivänä lähestyi pieni kaksitasolentokone valtakunnan rajalta päin kohti Pyhäjärven asemaa. Talon annettiin ilmahälytys. Kiiruhdimme juosten sirpalesuojaan. It-konekivääri alkoi kiivaan tulituksen, kun lentokone tuli ampumaetäisyydelle. Lentäjä vaaputti lentokoneen siipiä yrittäen näin viestittää, että oma lentokone on tulossa! It- sotilaat eivät uskoneet viestiä, vaan jatkoivat ampumista. Vasta lentokoneen tultua kohdalle huomattiin, että sen siivissä ovat ilmavoimiemme tunnukset. Oman lentokoneen liikkumisesta täällä päin ei kukaan ollut muistanut ilmoittaa ilmatorjunnalle. Jälkeenpäin kerrottiin, että lentokone oli joutunut tekemään pakkolaskun. <br /><br />Seuraavana päivänä pitkä juna lähti viemään siviiliväkeä kohti tuntematonta sijoituspaikkaa. Mukaan sai ottaa sen verran tavaraa kuin itse jaksoi kantaa. Meidän perheestämme lähti äiti, lida Lavaste, ja me kolme alaikäistä veljestä Mikko, Jaakko ja minä. Isä, Verner Lavaste, jäi hoitamaan ratamestarinvirkaansa, ja kolme sisaristamme, Sirkka, Irma ja Annikki, jäivät lottatehtäviin. <br /><br />Tuntui oudolta matkustaa härkävaunun laverilla. Vaunua lämmitti pystykamina. Vessan virkaa hoiti peltinen sanko. Umpivaunusta ei voinut katsella maisemia, mutta juna kulki Savonlinnan, Pieksämäen ja Haapamäen kautta kohti Pohjanmaata. Pieksämäen asemalla saimme ruokaa ja muutakin huoltoa. <br /><br />Seuraavana päivänä, iltapäivällä, juna pysähtyi Alavudella. Oli tultu määräasemalle. Siellä alkoi melkoinen selvitystyö, mihin taloon itse kukin perhe tai yksinäinen evakko sijoitetaan. Meidän perheemme sijoitettiin kolme muun perheen kanssa Sulkavan kylän Koivulan taloon. Kuljetus tapahtui linja-autolla. Illalla Koivulan suuren tuvan lattia!!e asettui sisaruspetille neljä väsynyttä äitiä ja kymmenen lasta. <br /><br />Koivula muodostui perheellemme vain pysähdyspaikaksi. Matkustimme joulunviettoon vanhimman sisareni, Inkeri Vasaran, luo Juvan Kuosmalan koululle, jossa hän toimi opettajana. Perheessä oli kaksi pientä poikaa, perheenisä oli "siellä jossakin". Joulun jälkeen saimme tiedon, että isämme oli saanut nimityksen ratamestarinvirkaan Keuruulle vuoden 1940 alusta lukien. Evakkomatkamme oli päättymässä näin seudulle, josta vanhempieni yhteinen elämäntaival oli alkanut 30 vuotta aikaisemmin. Matkamme Keuruulle alkoi tammikuun 5. päivänä 1940. Oli kirkas pakkaspäivä. Ennen matkalle lähtöä näimme viholliskoneiden lentävän korkealla kohti Mikkeliä. Pian alkoi päämajakaupungin suunnalta kuulua pommituksen kaukainen jyminä. <br /><br />Naapuritalon isäntä vei meidät hevosella maantien varteen. Linja-autoa meidän ei tarvinnut pakkasillassa kauan odottaa, kun sen himmeän siniset ajovalot alkoivat näkyä tummaa metsää vasten. Löysimme melko täydestä autosta istumapaikat. Vähän ennen Mikkeliä sotilaspoliisit pysäyttivät automme, vaihtoivat jonkun sanan kuljettajan kanssa ja taskulampun valossa katsastivat, oliko matkustajien joukossa oudonnäköisiä tyyppejä. Tarkastus johtui siitä, ettei ilmahälytystä Mikkeliin ollut saatu ajoissa, koska puhelinyhteydet kaupunkiin olivat katkenneet ennen pommitusta. <br /><br />Tunnelma Mikkelin rautatieaseman seudulla oli aavemainen. Lähistöllä olevat puutalot paloivat. Palopesäkkeitä sammutettiin. Ilmassa leijui voimakas savun haju. Juna, jolla matkustaisimme, oli jo lähtövalmiina. Nousimme hämärään matkustajavaunuun, jonka ikkunat olivat pimennetyt. Mutta oliko rata säilynyt ehjänä, ja pääsisimmekö ajoissa lähtemään? Pelkomme osoittautui turhaksi, sillä juna lähti vain vähän myöhästyneenä. <br /><br />Uuteen kotiin saavuimme loppiaisena 1940. Isä oli lähettänyt muuttotavaramme edeltäpäin Keuruulle. Vähitellen saimme kodin kuntoon VR:n asuinrakennuksessa, joka on kalliolla, parinsadan metrin päässä asemarakennuksesta, aivan radan varressa. Asuntomme olohuoneeseen oli majoitettu ilmatorjuntasotilaita, sillä it-konekivääriä varten oli talomme nurkalle rakennettu männynlatvojen tasalle lava. Välirauhan tultua saimme käyttöömme myös olohuoneen, jonka välikattoon talvisodan muistona jäi vahingonlaukauksen aiheuttama luodinreikä. <br /> <h3>Is-osastossa Keuruulla</h3> Jatkosodan alettua kesäkuussa 1941 perustettiin meistä nuorista miehistä ilmansuojeluosasto (is-osasto). Tärkein tehtävämme oli vartioida neljää rautatiesiltaa, nimittäin Lapinsalmen ja Isonkiven siltaa kirkonkylässä sekä Elämäisenjoen siltaa Kalettomalla ja Puolivälinjoen siltaa Tiusalassa. <br /><br />Is-osaston vartiopäällikkönä toimi silloin ylikersantti Antti Järvenpää. Osastossa oli poikia eri puolilta Keuruuta. Heistä muistan Pentti Konstin, Lars Labbartin, Kalervo Mahlamäen, Kalle Pokeron, Stig Söderlundin ja Leevi Virkajärven. Vartiotupa oli Kangas-Mannilan pappilan aittarakennuksessa sekä Kalettoman ja Tiusalan pysäkin odotushuone. Vartiovuorossa oli yksi vartija kaksi tuntia kerrallaan. <br /><br />Tehtävää varten saimme koulutusta sotilaskiväärin käsittelyssä ja vartijana toimimisesta. Vartiossa oli kivääri pidettävä ladattuna ja varmistettuna. Hälytys oli annettava ampumalla. Vaikka olin ollut suojeluskunnan poikaosaston toiminnassa Pyhäjärvellä ja sotilaspojissa Keuruulla, en ollut koskaan ampunut sotilaskiväärillä. Ei ihme, että se tuntui kovin järeältä aseelta pojan kädessä. <br /><br />Eräänä syksyisenä iltana sain vartiossa henkilökohtaista opastusta vartiomiehen tehtäviin. Olin silloin vuorossa Isonkiven rautatiesillalla. Vartiopaikkaani lähestyi paikallispäällikkö Olavi Airaksinen. Hän oli tarkastusmatkalla. Annoin hänen vapaasti tulla luokseni ja tein ilmoituksen. Mutta hän ei ollut tyytyväinen toimintaani vartijana. Annettuaan yksityiskohtaiset ohjeet hän sanoi: “Minä menen nyt takaisin ja tulen uudelleen. Toimi silloin, niin kuin minä neuvoin!" Airaksinen palasi pian. Kun hän oli kuulomatkan päässä, huusin: "Seis! Onko sinulla kulkulupa?" Hän vastasi: "Kyllä on." "Pane kulkulupa ratakiskolle ja kivi sen päälle ja mene 20 metrin päähän siitä. Minä tulen tarkastamaan kulkuluvan!" Paikallispäälliköllä oli hyväksyttävä kulkulupa. Niin hän pääsi tulemaan Isonkiven sillalle - ja vartiosotilas sai lisää pätevyyttä vartiotehtäviin. <br /><br />Vartiopalveluksen lisäksi is-osastossa meillä oli myös muita tehtäviä. Muistan erityisesti rintamalle lähetettävien suksien ja sauvojen tarkastuksen ja korjaamisen syksyllä -41. Vertas sijaitsi nykyisen Seiponniementien varressa lähellä Multiantietä. Siihen oli laudoista rakennettu pitkä työpöytä. Tarkastimme suksien nahkamäystimet, hiihtokengän alle jäävät kumit ja puisten sauvojen sommat. Rikkinäisten varaosien tilalle vaihdettiin uudet, ellei niitä enää voinut korjata. <br /> <h3>Työpalvelusta</h3> Jatkosodan pitkittyessä täytyi jokaisen kynnelle kykenevän tehdä jotain hyödyllistä työtä, jotta yhteiskunnan pyörät pyörisivät. Jotkut koulutovereistani lähtivät uittotöihin Pohjois-Suomeen. Lukuvuoden päätyttyä huhtikuun viimeisenä päivänä 1942 minä pääsin rakennustöihin Keuruun Varissaareen, jonne Orion Oy alkoi rakentaa kemiallista tehdasta. Työmaan johtajana toimi dipl.ins. Oiva M.Y. Kallio ja rakennusmestarina Väinö Pyykkö. Silloinen työväki muodostui naisista, vanhemmista miehistä ja meistä nuorukaisista. Parhaassa iässä olevat miehet olivat "siellä jossakin". <br /><br />Meidän nuorten tehtävät olivat moninaisia. mm. kannoimme lautoja, Mikko-veljeni ja serkkuni Eero Saarisen kanssa purimme rakennustiiliä rautatievaunuista ja pinosimme ne letkoihin. Minä toimin myös betonimyllärinä, mutta pisimmän ajan olin rakennustyömaan pajassa sepän apulaisena eli "sepänsällinä". Seppä oli nimeltään Edvin Hepoharju, mukava, huumorintajuinen mies. Hän oli erittäin taitava kiviporien ja -meisselien teroittaja. Kalliota louhittiin rakennustyön alkuvaiheessa paljon ja reiät porattiin kiveen käsipelillä, joten alasin pajassa kilisi ahkerasti. Sepänsällin tehtävänä oli polkea ilmaa ahjoon ja lyödä lekalla "päälle", kun seppä teroitti meisseliä. Sepän koulussa opin itsekin teroittamaan kiviporia. Työpalvelua kertyi tällä "kesälomalla" viisi kuukautta, sillä uusi lukukausi alkoi keskikoulun osalta Haapamäen yhteiskoulussa 1. päivänä marraskuuta. <br /> <h3>Puhelinkomppaniassa Santahaminassa</h3> Koulutyö keskeytyi osaltani 12.4.1943, jolloin minun oli ilmoittauduttava asepalvelukseen Viestikoulutuskeskuksessa (VKK) Santahaminassa. Lähdin sinne yhteiskoulun IV luokalta 18-vuotiaana.<br /><br />Santahaminassa minut määrättiin puhelinkomppaniaan. Alokasajan jälkeen vannoimme sotilasvalan juhlallisesti paraatikentällä 16.5. eli vapaussodan päättymisen vuosipäivänä. Sotamiehiksi meidät nimitettiin vasta 18.6. <br /><br />Viestikoulutusta saimme myös käytännössä. Ensimmäisen kerran jouduimme työkomennukselle 1.7. Pellinkankaalle Miehikkälään, jossa korjasimme kiinteitä puhelinlinjoja. Sieltä siirryimme jatkamaan samaa työtä Muurolan kylään ja vähän myöhemmin Suur-Miehikkälään. Syyskuun alussa palasimme Santahaminaan, mutta lähdimme pian työkomennukselle Pohjois-Pohjanmaalle Temmeksen kuntaan, jossa majailimme kirkonkylän nuorisoseurantalossa. <br /> <h3>Syvärillä</h3> Tammikuussa 1944 komppaniamme lähti junakuljetuksena Äänislinnaan, josta meidät parin viikon kuluttua komennettiin Viestipataljoona 32:n toiseen komppaniaan (2/VP 32) 11. Divisioonan alaisuuteen. VP 32:n esikunta ja meidän komppaniemme sijoituspaikka oli Plotiznon kylä Syvärin etelärannalla. Siellä majoituimme kylän harmaisiin mökkeihin. Tulimme Plotiznoon asemasodan aikana. Rintamavastuussa tällä kohtaa - Särkijärvi- Kimjärvi- linjalla - oli I/JR 8. Meidän tehtävämme oli ylläpitää viestiyhteyksiä eri yksikköjen välillä ja rakentaa kiinteitä puhelinlinjoja. Lisäksi suoritimme huoltotehtäviä ja hoidimme vartiovuorot yöllä majoitusalueella. <br /><br />Huoltotehtävistä on mainittava mottitalkoot talvella. Jokaisen miehen oli tehtävä motti halkoja polttopuiksi. Kirves ja pokasaha olivat työvälineinä. Metsä oli tiheää Syvärin rantamilla. Puut tahtoivat jäädä konkeloiksi tottumattomalta. Halot piti hakea lumikelin aikana metsästä hevosilla. Varsinaiset hevosmiehet tallilla sanoivat meille nuorille: “Tuossa on kopukat, valjaat ja reki. Alkakaa valjastaa!" Oli siinä ihmettelemistä! Kaikki tämä oli aivan ensikertaista ja uutta meikäläiselle. Valmiiksi kuormaamani reki kaatui metsässä, kun sitä kääntäessäni reen jalas tarttui kantoon. Halot piti latoa uudestaan rekeen, ja vasta sitten päästiin ajamaan Syvärin jäätä kohti kylää. Vielä oli jännitettävä, kestääkö rikkoutunut reki, kun noustaan jyrkkää rantatöyrästä. Ja onnistuihan se!<br /><br />Huhtikuussa -44 sain odottamatta komennuksen kirjuriksi pataljoonan esikuntaan. Se merkitsi muuttoa tutuksi tulleesta porukasta esikunnan tiloihin. <br /> <h3>Junakuljetus pysähtyi ennen Tuulosta</h3> Alkukesästä tuli pataljoonaamme joitakin vanhoja nostomiehiä, jotka sanoivat meille nuoremmille: "Pojat, saattepa nähdä, että pian täältä lähdetään ja äkkiä kans." <br /><br />Lähtö tuli, mutta hallittu sellainen. Vaikeudet tulivat vasta matkalla Karjalan kannakselle. VP 32:n siirtyminen Syväriltä Karjalan kannakselle alkoi 16.6.–44. Ylitimme Syvärin virran Pidman siltaa pitkin. Marssi Plotiznon kylästä kulki reittiä Pidma-Tokkari-Kuujärvi-Kuittinen Mäkriän rautatieasemalle, jonne pataljoona leiriytyi aamulla 22.6. Maataistelukoneet häiritsivät marssia koko ajan ja aiheuttivat myös tappioita. Häirintä jatkui, kun junan kuormaus aloitettiin klo 21. Yksi pommeista osui keskelle erästä tavaravaunua. Ehdin suojautua vaunun lähellä olevaan monttuun. Sain melkoisen hiekkaryöpyn niskaani. Yksi sotamies katosi pommituksessa ja toinen haavoittui. <br /><br />Kuormaus kesti kaksi tuntia. Sen jälkeen miehistö marssi kaksi kilometriä asemalta erään metsikön kohdalle, josta se nousi vaunuihin. Juna, jossa oli 500 miestä ja pataljoonan kalusto, pääsi lähtemään 23.6. klo 1.15, mutta joutui pysähtymään klo 4.00 Alavoisten ja Tuuloksen asemien välille jatkuvien ilmahyökkäysten takia. <br /><br />Kuljetuksen johtaja kapteeni Keitanen antoi määräyksen junan siirtämisestä Tuulosjoen yli tyhjänä ja miehistön marssimisesta Tuuloksen aukeat kiertäen paikkaan, jonne junankin piti siirtyä. Saimme käskyn ottaa mukaan kukin vain kiväärin, patruunavyön ja leipälaukun. Selkäreppu, jossa oli mm. vähäinen henkilökohtainen omaisuutemme, piti jättää junaan. Radan oikealla puolella oli peltoaukea ja sen takana metsä, jonne pataljoona oli määrätty kokoontumaan. Maataistelukoneet piiskasivat koko ajan kohti metsää syöksähteleviä miehiä. Tässä vaiheessa joukot hajosivat ja monet joutuivat erilleen omista yksiköistään. Metsässä jouduimme odottelemaan uusia käskyjä, sillä tilanne oli epäselvä. Vihdoin pataljoona lähti marssien kohti Vitelettä tavoitteena Laatokan rantatie. Juna jäi mottiin, sillä vihollisen maihinnousujoukot rantautuivat klo 5.30 Tuulosjoen suulle. Jo kello 7.30 (23.6.) sillä oli 3 kilometriä leveä ja yli puoli kilometriä syvä sillanpääasema hallussaan. Rauta- ja maantie olivat myös samalla vihollisen katkaisemia. <br /><br />Juhannuspäivänä sissipartio kävi tuhoamassa kuljetusjunamme. Menipä siinä itse 11. Divisioonan esikunnan arkistoakin. Hevoset piti ampua, koska niitä ei voitu saada vahingoittumattomina alas vaunuista. <br /><br />Raja-Kontuun saavuimme 27.6. Siellä pidettiin marssitauko. Menin tien vieressä olevaan taloon etsimään lepopaikkaa. Talo oli täynnä vierasta porukkaa, joten palasin tielle. Samassa näin maataistelukoneiden hyökkäävän. Heittäydyin maahan ladon seinustalle tien toisella puolella. Konekiväärin luotisuihku iskeytyi maahan puolisen metriä päästäni ja pommi osui taloon, jonne äsken pyrin lepäämään. Se oli surmanloukku; siellä kuoli ja haavoittui useita miehiä. <br /><br />Marssi jatkui Salmiin, jossa yksikköihinsä ilmoittautui kuljetusjunasta harhailemaan lähteneistä 6 aliupseeria ja 53 sotamiestä. Salmista VP 32 pääsi sitten lähtemään junalla Karjalan kannakselle. Tulimme Ihantalan rintamalohkolle heinäkuun alussa. Pataljoonan esikunta asettui maalaistaloon Juustilassa ja toimi siellä 21.9. saakka. Samana päivänä pataljoona lähti marssille kohti Taavetin asemaa, josta se junakuljetuksena siirrettiin Kouvolan, Pieksämäen ja Haapamäen kautta Liminkaan. Härkävaunun ovelta vilkutin kodin kohdalla, kun juna porhalsi Keuruun aseman ohi. <br /> <h3>Kohti Käsivartta</h3> Joukkueenjohtajamme, ylikers. Vilho Penttinen lauleskeli usein itsekseen Syvärillä ollessamme: "Milloin Pohjolan, milloin Pohjolan nähdä saan." <br /><br />Nyt se Villen toive toteutuu!", kiusoittelivat pojat Villeä, kun marssimme Limingasta kohti Oulua. Tarkempaa marssin kohdetta emme silloin kuitenkaan tienneet. VP 32 siirtyminen laivalla Oulusta, Toppilan satamasta, Tornion Röytän satamaan alkoi 5.10.–44. Rahtilaiva, jolla osa pataljoonastamme kuljetettiin, oli jokseenkin täynnä miehistöä ja kalustoa. Laivan ruumassa oli niin paha haju, etten uskaltanut merisairauden pelossa jäädä sinne. Istuin laivan kannella savupiippuun nojaten ja yritin nukkua. Jossain Pohjanmeren yllä lensi korkealla saksalainen Stuka-syöksypommittaja, mutta se ei hyökännyt kimppuumme. Stukan tuhoja näimme sitten Röytän satamassa: joku laiva oli saanut täysosuman ja joitakin rakennuksia oli vaurioitunut. Hevosten jäännöksiä lojui maassa ja roikkui puissa. Vastaamme hinattiin proomua, jossa oli runsaasti Tornion taistelussa kaatuneita sotilaitamme. <br /><br />Röytän satamasta pääsimme junalla Tornioon, josta VP 32 eteni Tornionjokivartta kohti pohjoista jalkaväkeä seuraten. Joukkojen eteneminen oli usein saman sävyistä, alinomaista koukkaamista ja saksalaisten vetäytymistien katkaisuyrityksiä, ja vastaavasti tien suunnassa etenemistä, kun vihollinen oli saatu irtautumaan. <br /><br />Saksalaiset noudattivat "poltetun maan taktiikkaa". Puhelinpylväätkin oli paikoin räjäytetty, mikä hidasti kiinteiden puhelinyhteyksien korjaamista. Miinoja oli asennettu paitsi teihin ja siltoihin, myös aivan odottamattomiin paikkoihin, kuten joidenkin rakennusten oviin ansaksi niiden avaajalle. Miinat aiheuttivat meikäläisille joukoille menetyksiä sekä kaatuneina että haavoittuneina. <br /><br />VP 32 saapui Muonion tasalle 31.10. Siellä oli käyty kiivaita taisteluita 26.-29.10, minkä jäljiltä kirkonkylä oli täysin tuhoutunut. <br /> <h3>Palojoensuulla</h3> Muonion taisteluiden jälkeen alettiin vanhempia ikäluokkia kotiuttaa. Näin tapahtui myös VP 32:ssa. Meidät v. 1925 syntyneet asevelvolliset sijoitettiin JR 8:n eri yksikköihin. Minut siirrettiin VP:n kirjurin tehtävistä puhelinmieheksi rykmentin viestiosastoon. <br /><br />Muonion jälkeen vihollinen asettui asemiin marraskuun loppupuolelle asti Palojoensuu- Ruotkajärvi-linjalle. Saavuimme Palojoensuulle 10.11. Satoi räntää. Mieliala oli melko matalalla. Sitä lisäsi vihollisen tykistön ampuma tuli-isku naapuriosaston majoitusalueelle. Keskityksessä kaatui ja haavoittui useita miehiä, mm. jämsäläinen Antti Pahula kaatui ja jämsäläinen Toivo Mäntylä haavoittui, molemmat entisiä ryhmätovereitani. <br /><br />Marraskuun 17. päivänä Käsivarren suomalaisosaston komentajaksi tuli eversti Puroma. Hän päätti katkaista saksalaisten välittömässä selustassa Palojoensuulta Enontekiön kirkonkylään johtavan tien näin eristääkseen kirkonkylän seudulla olevat vastustajat Palojoensuussa olevista päävoimista. Operaatiossa joukkomme kohtasivat lujan vastarinnan ja tavoite jäi saavuttamatta. Tappiot olivat molemmin puolin huomattavat. <br /><br />Enempää ei joukkojemme tarvinnut Palojoellasuulla hyökkäillä sillä marraskuun 25. päivänä saksalaiset alkoivat irrottautumisen. Se tapahtui niin nopeasti, että seuraavana aamuna kaikki saksalaiset olivat kadonneet asemista.<br /> <h3>Kaaresuvannossa</h3> Lähdimme päätietä hiihtäen seuraamaan saksalaisia, joihin ei saatu kuitenkaan kosketusta. Etenemistämme viivyttivät silta-, rumpu- ja tieräjäytykset sekä runsaat miinoitukset, joita ali vaikea havaita vasta sataneen lumen alta. Kaamosaika oli parhaimmillaan. Päivää ei juuri erottunut yöstä. Päivällä hiihdettiin, illalla pystytettiin teltat tienvarteen, tallattiin lumi tiiviiksi teltan pohjalle, haettiin havuja tai tunturikoivun oksia makuupaikan alusiksi. Polttopuita oli varattu tavallisesti kuormastoon teltan lämmitystä varten, niin ettei niitä tarvinnut etsiskellä marssin aikana. Aamulla teltat purettiin ja kuormattiin rekiin. Hiihtomarssi jatkui. Lämpötila vaihteli nollakelistä 40 asteen pakkaseen, jolloin paleltumilta ei voinut välttyä.<br /><br />Marraskuun 30.päivänä saavuimme Lätäsenoon Joen takana piirtyi loputon tunturijono taivaanrantaa vasten. Asetuimme puolustusasemiin Kaarresuvannon tienoille. <br /><br />Saksalaisilla oli viimeinen vahva puolustusasema noin 4-6 kilometriä länteen kohoavan mahtavan tunturijonon rinteitä pitkin. Puolustuslinjan sijaintia osoittavat etelästä pohjoiseen sellaiset nimet kuin Nunas, Kuolbanoaivi, Palkisvaara, Aksikielas ja Kalkkoaivi. Pituutta asemalla on Suomen puolella kolmisen peninkulmaa, mutta se jatkuu varmistuslinjana kauas Norjan puolelle aina Kautokeinoon saakka. Tämän Sturmbock-aseman rakennustyö oli aloitettu heinäkuun puolessa välissä 1944. Kerrotaan, että syyskuun puolella työmaalla työskenteli hieman kolmatta tuhatta miestä, joukossa 750 puolalaista. Sturmbock-asemassa oli 311 korsua, joista 138 oli täysin valmiina. Teitä oli rakennettu vaikeaan maastoon 53 kilometriä ja ampuma-alaa raivattu yki 2 miljoonaa neliökilometriä. Tämä asema oli syksyllä 1944 käytännöllisesti katsoen voittamaton, vaikka sen rakentaminen olikin osittain vielä kesken. <br /><br />Ensimmäiseksi tehtäväksemme saimme puhelinyhteyden rakentamisen kranaatinheittimen tuliasemasta tulenjohtopaikalle tunturin rinteellä. Olin juuri saanut tapsit kiinni kenttäpuhelimeen, kun vastustajan puolelta alkoivat kranaatinheittimen ammukset viheltää. Hyppäsimme kaikki kolme miestä samaan pieneen poteroon suojaan. Ammukset myllersivät maan lähellämme ja kauempanakin. Keskitys katkaisi tapsit, joten kaksi miestä ryhmästämme lähtivät vikapartioon Minä jäin tulenjohtopaikalle odottamaan yhteyden saamista tuliasemaan. Saksalaiset olivat kuuntelun perusteella pystyneet mittauslaitteillaan laskemaan sijaintimme ja osuivat lähelle. <br /><br />Partioretkiä tehtiin puolin ja toisin. Vihollispartio saattoi joskus ilmoittaa liikkumisestaan. Muistan yhden tällaisen tapauksen. Olin tulenjohtopaikalla puhelinpäivystäjänä, kun edestäpäin alkoi kova käsiaseiden tulitus. Luotisuihkut rapisivat puiden oksissa. Se aiheutti meissä hiljattain rintamavastuuseen joutuneissa nuorissa sotilaissa hämmennystä. Jotkut lähtivät ryntäämään majoitusalueelle. Otin puhelinyhteyden krh:n johtotelttaan ja kerroin tilanteesta. Tulitus loppui kuitenkin pian ja tilanne rauhoittui. Etumaastossa en havainnut mitään liikettä. Ammunnan tarkoituksen lienee ollut vain häirintä. <br /><br />Tunturimaastossa rintamalinjojen väli oli useita kilometrejä. Selkeällä säällä saattoi kuitenkin kiikarilla nähdä vastapuolen vartiomiehen liikkuvan omalla vartiopaikallaan. Meidän krh:n tulenjohtopaikkamme oli Kilpisjärvelle menevän tie varressa. Molemmin puolin tietä oli konekivääripesäke ja niiden sivustoilla muutamia vartiomiehiä. Partiot varmistivat myös sivustoja. <br /><br />Kaamoksessa nukuimme paljon. Teimme vain välttämättömät huoltotyöt, kuten polttopuiden hankinnan, hoidimme vartiovuorot ja päivystykset tulenjohtopaikalla. Muona oli parempaa kuin aikaisemmin, sillä töpinä sai ostaa muonaa Ruotsin puolelta. Erityisen maukkaalta maistuivat riisipuuro ja ruotsalainen vanikka. <br /><br />Talvikauden asuimme pääasiassa teltoissa. Täällä Käsivarressa meillä oli englantilaiset puolijoukkueteltat. Lämmön säilymiseksi käytettiin kahta telttaa päällekkäin. Lumi ulottui teltan räystäisiin asti. Nukkumaan käydessä levitimme puoliturkin koivunvarpujen päälle, riisuimme asetakin ja päällyshousut sekä huopaiset hiihtokengät jalasta. Peitoksi vedimme huovan päällemme. Turkislakin pidimme päässä, koska pää oli teltan ulkoseinää vasten. Kaminassa paloi "ikuinen tuli", mikä merkitsi vartiovuoroja "kipinämikkona." Joulunvietto Lätäsenossa jäi pysyvästi mieleeni. Jouluyönä sotilaspastori Kari Porra piti joukoillemme jumalanpalveluksen. Seisoimme suksilla rivissä järven jäällä, mahtavat revontulet leiskuivat tähtikirkkaalla taivaalla. Lauloimme "Enkeli taivaan..." Pastori luki jouluevankeliumin, puhui rauhasta, jota taivaallinen sotajoukko jouluyönä julisti ja luki rukoukset. <br /><br />Jumalanpalveluksen jälkeen pääsimme pitkästä aikaa saunaan. Pieni korsusauna oli rakennettu rantatöyrääseen. Pukuhuoneena toimi lämmittämätön teltta. Joukkojen saunominen kesti kauan, sillä sauna piti välillä lämmittää uudelleen. Kun meidän joukkueemme pääsi saunomaan viimeisenä, ei kiuas enää juuri kihissyt. Otin yhden kiven kiukaalta käteenikin todetakseni sen vain lämpimäksi. Yhtä kaikki heitimme löylyä, kylvimme männynoksista tehdyillä vihdoilla ja peseydyimme kylmällä vedellä. Tuntui todella hyvältä peseytyä pitkästä aikaa. Iloitsimme myös puhtaista alusvaatteista, joiden saumoista meidän kuitenkin täytyi nyppiä täit ja saivareet, kun pääsimme oman teltan lämpöön. <br /> <h3>Koukkaus Sturmbock-asemaan</h3> Joulukuun loppupuolella saimme käsiimme saksalaisten lentolehtisiä, joissa he varoittivat suomalaisia, etteivät he hulluttelisi hyökkäämällä ja tapattamalla miehiään, sillä saksalaiset lähtisivät oma-aloitteisesti aikanaan Strumbock-asemista. <br /><br />Suomalaiset totesivat vastustajan puolella vilkasta ajoneuvoliikennettä, ja arvokkaita tietoja saatiin myös ruotsalaisilta. Tammikuun 9. päivänä saksalaisten havaittiin tyhjentäneen asemansa pohjoisosassa olevan Adjahoaivin tunturin kohdalla, ja seuraavana päivänä oli sen eteläpuolella oleva Kalkkoaivi vapaa vihollisista. 12.1. saksalainen 7. Vuoristoarmeija oli hävinnyt suomalaisten edestä marssiakseen saman tien Narvikiin. <br /><br />Seuraavana päivänä pääsi käyntiin saksalaisten takaa-ajo. Meidän joukkueemme (kuuluin silloin I/JR8:n Esik. Komppaniaan) lähti joenuomia ja kuruja hyväksi käyttäen koukkaamaan Strumbock-asemaan. Meillä oli mukana kenttäradio, jota kiskoimme ahkiossa. Välillä heitimme antennin puunoksaan ja otimme yhteyden pääjoukkoihin, jotka ehtivät ennen meitä saksalaisten asemiin. <br /><br />Saksalaisten tyhjiinkin asemiin tunkeutuminen oli erittäin vaarallista, sillä ne oli miinoitettu taitavasti. Pioneerimme ehtivät etsiä ja hävittää vain rajoitetun osan miinoista. Kuljimme heidän raivaamissaan urissa. Ei ihme, että vahinkoja sattui. Eräs soppakuski ajoi reellä miinaan hevosen silpoutuessa kuoliaaksi silmiemme edessä. Kuski säilyi ehjänä kuorman päällä. <br /><br />Arktinen myrsky myllersi noina päivinä. Tunturin laelle pystytimme telttamme yöpymistä varten. Se oli vaikea tukevasti kiinnittää maahan. Niinpä myrsky repi yöllä toisen puolen telttakankaasta irti maasta ja heitti sen toisen puoliskon päälle. Aamuyöllä huomattiin, että osa miehistä nukkui taivasalla. Väsyneet soturit eivät olleet heti heränneet, vaikka kattoa ei enää ollutkaan suojana. <br /><br />Sturmbock-asemasta lähti saksalaisia ajamaan takaa vain vahvennettu ev.luutn. Loimun johtama komppania. Pääosa joukoistamme jäi paikalleen Kaaressuvantoon rakentamaan lumiaitoja ja keräilemään puuta kitukasvuisista metsistä. <br /><br />Vähitellen laskeuduttiin Käsivarresta alaspäin. Maaliskuussa olimme Kangosjärven tasalla. Siellä piti rykmentin asetarkastaja, majuri Kalle Priha, asetarkastuksen. Hän kulki rivistömme edessä hitaasti ja huomasi, että kivääristäni puuttui jyvä. Hän seisahtui kohdalleni ja totesi: "Sotamiehellä ei ole jyvää kiväärissä.” "Ei ole, herra majuri, se on pudonnut huomaamattani", vastasin. "Mitä sotamies tekisi tuolla kiväärillä, jos vihollinen hyökkäisi?”, asetarkastaja kysyi. "Ampuisin sillä kaaritulta, herra majuri", vastasin. Majuri Priha naurahti, tarkasteli kivääriäni hetken ja käski vaihtaa se kelvolliseen aseeseen varastolla katselmuksen jälkeen. <br /> <h3>Radiokurssi Oulussa ja sairastuminen</h3> Sain komennuksen kuuden viikon pituiselle radiokurssille, joka alkoi huhtikuun 10. päivänä. Kurssipaikkana oli Pikku-Berliini, entinen saksalaisten parakkikylä, lähellä Oulun keskustaa. <br />Opiskelu oli hyvin tiivistä: luentoja sähkö- ja radio-opissa sekä sähkötysharjoituksia. <br /><br />Äitini kävi minua tapaamassa toukokuun alkupuolella. Sain sitä varten iltalomaa. Osallistuimme iltahartauteen Oulun tuomiokirkossa ja istuimme iltaa kahvilassa. Tämä äidin lyhyt tapaaminen ilahdutti minua suuresti, sillä lomastani oli kulunut jo vähän toista vuotta. Äitini kävi Oulussa Kalajoelta käsin, jossa hän vieraili Sirkka-siskoni perheessä. <br /><br />Ennen radiokurssin päättymistä sairastuin kurkkumätään. Minut passitettiin heti 22.5. Oulun varuskunnan sairaalaan, jossa sain heti seerumin. Ensimmäisen yön häälyin tajuisen ja tajuttoman olotilan välillä eristyshuoneessa. Muutaman päivän kuluttua minut siirrettiin potilashuoneeseen, jossa oli kymmenkunta kurkkumätäpotilasta. Kurkkumätäepidemia kaatoi petiin Lapin sodan taistelijoita itse sodan päätyttyä. <br /><br />Makasin Oulun varuskunnan sairaalassa kaksi kuukautta, mutta kurkkumätäbasillit eivät hävinneet tonsilleistani. Niinpä minut lähetettiin erään toisen kurkkumätäpotilaan kanssa Lahden kaupungissa toimivaan keskussotilassairaala 2:een. Matkustimme paaripotilaina konduktöörin vaunun matkatavaraosastossa, ettemme joutuisi muiden matkustajien kanssa kosketuksiin. Keskussotilassairaalassa lääkintäeversti Björk poisti nielurisani, minkä jälkeen "pöpöt" hävisivät nielustani. Kuukauden toipumisloman jälkeen kävin KSS:ssa jälkitarkastuksessa, jolloin sain määräyksen ilmoittautua JR 8:n esikunnassa Kouvolassa. Sieltä minut kotiutettiin 8.9.1945 kolmisen kuukautta myöhemmin kuin muut radiokurssin oppilaat. <br /><br />Palasin kotiin armeijan "kenttäharmaissa", kuten silloin oli tavallista. Siviilivaatteet olivatkin käyneet pieniksi tai tulleet käytetyiksi. Pitkän sairauden jälkeen olin yhä huonossa kunnossa ja mieliala oli apea. Miten voisin jatkaa koulunkäyntiä? En halunnut enää 20-vuotiaana rintamamiehenä mennä V luokalle Haapamäen yhteiskouluun. <br /> <h3>Hajanaista koulunkäyntiä</h3> Koulunkäyntini oli ollut sodan aikana hajanaista. Saatuani päästötodistuksen Vpl Pyhäjärven Alakylän kansakoulusta keväällä 1938 pääsin jatkamaan koulunkäyntiä samana syksynä Käkisalmen yhteislyseon I A-luokalla. Koulutalo oli uusi ja ilmapiiri koulussa oli innostava. Kuljin koulumatkat junalla päivittäin. Koulutyö aloitettiin syksyllä 1939 valoisin mielin, mutta lukukausi keskeytyi jo lokakuun alussa YH:n vuoksi. YH muuttui sodaksi ja koulutalo jäi sotilaskäyttöön. Sen jälkeen en enää Käkisalmen yhteiskoulun ovea avannutkaan. <br /><br />Perheen muutto Keuruulle tammikuun alussa 1940 merkitsi myös siirtymistä uuteen kouluun, Haapamäen yhteiskouluun. Koulutyö pääsi alkamaan poikkeuksellisesti vasta elokuun 1. päivänä ja kesti kaksi kuukautta, jolloin tapahtui luokalta siirto ja uusi lukuvuosi alkoi lokakuun 1. päivänä 1940. Siirtoväkeen kuuluvien oppilaiden tulo kouluun aiheutti ahtautta luokissa ja vaikeutti opetustyötä. Kevättodistukseen 1940 minut onkin merkitty ylimääräiseksi oppilaaksi Haapamäen yhteiskouluun. <br /><br />Lukuvuosi 1941–42, jolloin olin IV luokalla, oli sekä koulun että minun kannaltani vaikea. Koulutyö päättyi keväällä 1942 jo huhtikuun viimeisenä päivänä. Kesällä uudelleen syttynyt sota aiheutti koululle jälleen sotilasmajoituksen, minkä johdosta keskikoulu voi aloittaa työnsä vasta marraskuun 14. päivänä. Noin kuukausi koulun alkamisesta sairastuin umpisuolentulehdukseen. Sen hoito Jyväskylän yleisessä sairaalassa ennen leikkausta ja sen jälkeen vei paljon aikaa. Jäin IV luokalle, koska olin poissa koulusta 257 tuntia. Kevätlukukauden lopulla 1943 jouduinkin sitten lähtemään asepalvelukseen 18-vuotiaana. <h3>Opiskelu Niinisalon internaatissa</h3> Syksyn -45 aikana sain tietää, että valtioneuvoston kotiutettuja oppikouluisia varten perustama sisäoppilaitos Niinisalossa jatkaa toimintaansa silloin meneillään olevan kurssin jälkeenkin. Valtion Sisäoppilaitos (VSO) oli aloittanut toimiinsa saman vuoden helmikuussa Taavetissa, mutta siirrettiin pian Niinisaloon, jossa sen käyttöön saatiin sodan aikana upseerikouluna olleet tilat. <br /><br />Upseerikoulun tuvat toimivat sekä asuntoina että luokkina. Toisella puolen tupaa olivat kerrossängyt ja kaapit, toisella puolella pulpetit, opettajan pöytä ja kirjoitustaulu. Kouluun saatiin pätevät opettajat valtion oppikouluista. Oppilaat alkoivat kutsua oppilaitosta internaatiksi ja oppilaita "Interparroiksi" erotuksena normaalin koulun teineistä. Lukiossa oppilaiden piti valita opintosuuntansa joko matemaattisluonnontieteellisten tai humanististen aineiden linjalta. Yhden kurssin opetukseen käytettiin aikaa noin kolme ja puoli kuukautta. Kurssien välissä oli lomaa viikon verran, jolloin oppilaat saivat poistua internaatista, muulloin vain pakottavista syistä rehtorin luvalla. Opetus, asuminen, tutkinnot ja todistuksen olivat ilmaisia. Ruosta ja muusta huollosta maksettiin kuukausimaksu. Ruoka oli “kortilla”. B-elintarvikekorttiannokset (henkinen työ) ei riittäneet, mutta alkuvaikeuksien jälkeen saatiin lisämuonaa 200 g leipää ja 25 g rasvaa päivää ja henkilöä kohti. <br /><br />Hain Internaatin III kurssille (20.11.45-15.3.46) keskikoulun V luokalle. Minut hyväksyttiin aloittamaan opinnot. Jatkoin sitten lukiossa humanistisella linjalla kolme kurssia. Viimeinen kurssi päättyi 20.3.47. Samana keväänä kirjoitin ylioppilaskokeet Haapamäen yhteiskoulussa koulun abiturienttien kanssa ja sain ylioppilastodistuksen yhteisessä päätösjuhlassa. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Nuoruus sota-aikana Description An account of the resource Tekstissä rovasti Pekka Lavaste muistelee nuoruuttaan eri puolilla Suomea - muuttoa Karjalasta, koulunkäyntiään ja sotataivaaltaan. Creator An entity primarily responsible for making the resource Lavaste, Pekka Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Subject The topic of the resource siirtoväki Karjala Pyhäjärvi Vpl. koulunkäynti asepalvelus sodankäynti jatkosota saksalaiset Lapin sota Niinisalo (Kankaanpää) Haapamäki (Keuruu) https://keuruunveraja.fi/files/original/9bda15c9896a5d4be2a82233f448307a.png 860ecbb093aacc176ca21c2ec23ca496 https://keuruunveraja.fi/files/original/0c8b8c9b4c262c09f19fb1000e0c3c9a.JPG c8ab0b3b7e562cbdab47fde79d0ab212 https://keuruunveraja.fi/files/original/6bc3ac084aade5950acfa420385fb34e.jpg 55f0179880bc3bd09e57bd3983850ecf Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Henkilögalleria Description An account of the resource Kokoelmassa on pienoiselämäkertoja keuruulaisista merkkihenkilöistä. Henkilö Biografia Lyhyt kuvaus henkilön elämästä ja teoista Heikki Eliel Nurmio syntyi Pihlajavedellä vuonna 1887. Nurmion vanhemmat olivat Pihlajaveden vt. kappalainen Henrik Nurmio ja Anna Groundstroem. Perhe muutti Pihlajavedeltä jo kahden vuoden kuluttua pojan syntymästä, ensin Soiniin ja sieltä Raisioon. Nurmio kirjoitti ylioppilaaksi Turun suomalaisesta reaalilyseosta vuonna 1906. Nurmio suoritti filosofian kandidaatin tutkinnon vuonna 1911 ja kasvatusopintutkinnon vuonna 1912. Hän auskultoi Helsingin suomalaisessa normaalilyseossa vuosina 1911–1912 ja suoritti filosofian maisterin tutkinnon vuonna 1915 ja suunnitteli tieteellistä uraa. Ennen sotilasuraansa Nurmio toimi maantiedon, historian ja suomen kielen opettajana mm. Turussa, Parikkalassa ja Raumalla. Perheen asuessa Raisiossa Nurmio liittyi Saksassa perustettuun jääkäripataljoona 27:n 3. komppaniaan vuonna 1916. Hän otti osaa taisteluihin ensimmäisessä maailmansodassa Saksan itärintamalla Misse-joella, Riianlahdella ja Aa-joella. Suomen sisällissodan taisteluihin Nurmio otti osaa Lempäälässä ja Viipurissa. Heikki Nurmion kirjalliset kyvyt tulivat esille jo Saksassa. Hän osallistui Suomalaisen sotilaskäsikirjan ja Suomen jääkärien Elämäkerraston toimittamiseen, kirjoitti sanat jääkärimarssiin sekä osallistui useiden sotahistoriasta kertovien julkaisujen kirjoittamiseen. Nurmion kirjalliseen tuotantoon kuuluvat myös Aarne Mustasalon nimellä kirjoitetut kolme nuortenromaania Jokikylän poikien seikkailuista. Teokset ovat isänmaallisuuden läpitunkemia, Varsinais-Suomen ja sen asukkaiden ylistyslauluja. 1920-luvulla Nurmio toimi mm. Kadettikoulun sotahistorian opettajana ja koulun johtajana sekä Sotakorkeakoulun sotilaspedagogiikan opettajana. Talvi- ja jatkosodan aikana Nurmio työskenteli puolustusministeriön, Päämajan ja Puolustusvoimain pääesikunnan sotahistoriallisen toimiston päällikkönä. Vuonna 1938 Nurmio nimitettiin puolustusministeriön Sotahistoriallisen arkiston päälliköksi. Heikki Nurmio vihittiin avioliittoon vuonna 1920 Helvi Lydia Lausteen kanssa. Nurmio kuoli vuonna 1947 ja hänet on haudattu Raision kirkkomaalle. Heikki Nurmion patsas pystytettiin Vartiovuorenmäelle vuonna 1962. Jääkärieversti Nurmion muistolaatta paljastettiin Pihlajaveden pappilan seinälle 1987. Elinvuodet Syntymä- ja kuolinvuosi 1887-1947 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Nurmio, Heikki Subject The topic of the resource Pihlajavesi (kunta) jääkärit Jääkärimarssi Source A related resource from which the described resource is derived https://fi.wikipedia.org/wiki/Heikki_Nurmio http://pihlajavesi.keuruu.fi/kuvagalleriat/kylaen-historiaa/594-heikki-nurmion-muistolaatta http://pihlajavesi.keuruu.fi/kuvagalleriat/kylaen-historiaa/595-jaeaekaerinmarssi-sanat-heikki-nurmio https://raisio-seura.fi/myyntiartikkelit/kirjat-ja-kortit http://digi.kirjastot.fi/items/show/124305 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Kiehtovaa vanhaa Keuruuta Subject The topic of the resource Keuruu paikallishistoria rakennusperintö kulttuurihistoria Description An account of the resource Kokoelmasta löydät tietoja Keuruun kulttuurihistoriallisista kohteista. Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kirjasto Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document Keuruun kunta perusti vuonna 1961 leirintäalueen Nyyssänniemeen. Sen päärakennukseksi ostettiin Ison Liukon talon entinen päärakennus, joka toimii leirintäalueen vastaanottona ja ravintolana. Rakennus tunnetaan nimellä Liukon pirtti. <br /><br />Ison Liukon talo sijaitsee Keurusselän itärannalla. Vanha Liukon suku on asuttanut taloa 1700-luvulta saakka. Liukon kantatalo halottiin 1740-luvulla Yliseksi ja Alaseksi Liukoksi. Tilat ostettiin perintötiloiksi vuonna 1752. Ylisen Liukon tila sai lisänimen Iso Liukko, kun Alanen Liukko halottiin edelleen kahdeksi tilaksi 1800-luvun alussa. Ison Liukon pirtti oli aluksi iso savupirtti, jossa oli maalattia ja sen luonnonkivistä kootun ison kiukaan vieressä oli ovi. Ikkunoina toimivat sivuun siirrettävät luukut. 1800-luvun alussa rakennukseen tehtiin torvellinen takkamuuri ja ikkunoihin laitettiin lasiruudut, seinähirret veistettiin, permanto peitettiin lattianlankuilla ja pirttiä jatkettiin kamareilla.<br /><br />Rakennukseen liittyy myös tarina virtolaisesta karhunkaataja Martti Kitusesta, jolle oli tuotu sanaa, että Liukossa oli karhuja, mutta kaatomies puuttui. Onnistuneen metsästyksen tuloksena saadut karhut nyljettiin sen jälkeen pirtissä. Vuonna 1867 Ison Liukon talossa asui tunnettu tanskalainen tiedemies ja maisteri Vilhelm Thomsen. Hän oli Liukossa oppimassa suomen kieltä ja samalla hän keräsi aineistoa, jonka pohjalta hän teki uraauurtavan suomalais-ugrilaisen kielitieteellisen tutkielman ja väitöskirjan. <br /><br />Vuonna 1873 tila myytiin metsäyhtiölle. Noin 50 vuotta myöhemmin, vuonna 1925 Anna o.s. Liukko ja Vilho Pänkäläinen ostivat siitä osan takaisin suvulle. Vilho Pänkäläinen rakensi vuonna 1955 uuden asuinrakennuksen vanhan pirtin viereen. Vanha talo oli käynyt tarpeettomaksi. Sitä ostateltiin myös Keuruun ulkomuseon päärakennukseksi, mutta kauppaa ei syntynyt. Lopulta rakennus purettiin ja se siirrettiin Nyyssänniemen leirintäalueelle, josssa se toimii vastaanottokahvilana ja ravintolana sekä erilaisten juhlien ja kokousten pitopaikkana.<br /><br />Lähteet:<br /><br />https://fi.wikipedia.org/wiki/Liukon_Pirtti Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Nyyssänniemi, Liukon pirtti Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun museo Subject The topic of the resource Keuruu leirintäalueet matkailu Ison Liukon talo savupirtit hirsirakennukset Description An account of the resource Nyyssänniemen leirintäalue perustettiin vuonna 1961. Leirintäalueen päärakennukseksi ostettiin Ison Liukon talon vanha päärakennus, https://keuruunveraja.fi/files/original/b13a44ce5bf0c7646cf4bf5e13acbaf6.jpg 49c71c453f1466b11ec4115fa8dc2d1e Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Raimo Varpulan kokoelma Description An account of the resource Kokoelmassa on digitoituna Raimo Varpulan Keurusseutua käsitteleviä keräilykokoelmia mm. postitoiminnasta, postikorteista ja tulitikkuetiketeistä sekä hänen keuruulaisista tapahtumista ottamiaan valokuvia. Kokoelmat ulottuvat 1800-luvun loppupuolelta 1980-luvulle. Creator An entity primarily responsible for making the resource Varpula, Raimo Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Still Image A static visual representation. Examples include paintings, drawings, graphic designs, plans and maps. Recommended best practice is to assign the type Text to images of textual materials. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Ohimarssi 1979 Itsenäisyyspäivä Subject The topic of the resource itsenäisyyspäivät paraatit varuskunnat Description An account of the resource Keuruun varuskunnan ohimarssi Keuruun keskustassa itsenäisyyspäivänä 1979. Sotilaat olivat pukeutuneet lumipukuihin, koska oli kulunut 40 vuotta talvisodan ajasta. Creator An entity primarily responsible for making the resource Varpula, Raimo Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Provenance A statement of any changes in ownership and custody of the resource since its creation that are significant for its authenticity, integrity, and interpretation. The statement may include a description of any changes successive custodians made to the resource. Raimo Varpulan kokoelma