4 100 765 https://keuruunveraja.fi/files/original/8788ae00cc98f8dcc574dff9426fc098.jpg 560e0455064890704448566d48ce5dfd Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Aarne Forsmanin kuvakokoelma Still Image A static visual representation. Examples include paintings, drawings, graphic designs, plans and maps. Recommended best practice is to assign the type Text to images of textual materials. Original Format The type of object, such as painting, sculpture, paper, photo, and additional data Postikortti Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Keuruun vanha kirkko talvella Subject The topic of the resource Keuruu kirkkorakennukset talvi puurakennukset puurakentaminen Description An account of the resource Keuruun vanha kirkko talvella. kirkon katolla sekä ympäröivällä kiviaidalla lunta. Vasemmalla kirkon edessä läntinen porttihuone ja kaksi lasta seisomassa. Creator An entity primarily responsible for making the resource Forsman, Aarne (valokuvaaja) Source A related resource from which the described resource is derived Keuruun museo / Mano Forsmanin lahjoituskokoelma Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun museo Date A point or period of time associated with an event in the lifecycle of the resource 1910-luku Rights Holder A person or organization owning or managing rights over the resource. Keuruun museo Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Kiehtovaa vanhaa Keuruuta Subject The topic of the resource Keuruu paikallishistoria rakennusperintö kulttuurihistoria Description An account of the resource Kokoelmasta löydät tietoja Keuruun kulttuurihistoriallisista kohteista. Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kirjasto Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document Kangasmannilan tilasta tuli Keuruun kirkkoherran virkatila vuonna 1675. Ensimmäinen pappila valmistui Keurusselän rantaan 1600-luvun lopussa. Pappilat olivat pitäjässä kulttuurielämän keskuksia ja tärkeitä kokoontumistiloja. Keuruun pappiloissa kävi 1800-luvun lopulla runsaasti kesävieraita tutustumassa puhtaaseen suomen kieleen. Maalausmatkoillaan pappilassa majoittuivat muun muassa Akseli Gallen-Kallela ja Louis Sparre. Keuruun kirkkoherran pappila ja lähes kaikki pappilan piharakennukset paloivat vuonna 1809. Uutta pappilaa alettiin rakentaa turkulaisen rakennusmestari Johan Sundstenin piirrosten mukaan. Turun empireä edustava pappila valmistui lopulta vuonna 1813. Sitä laajennettiin 1870-luvulla ja 1890-luvun lopussa siihen tehtiin järvenpuoleinen kuisti. Arkistosiipi valmistui pappilaan 1920-luvulla. Pappila palveli kahdentoista Keuruun kirkkoherran asuntona. Kirkkoherran virkatila oli merkittävä maatila, jossa oli useita torppia, suuret viljelmät ja karjaa. Kirkkoherran pappilalle rakennettiin sen arvon mukainen kivinavetta vuonna 1903. Pappilaelämän luonne muuttui 1920-luvulla, kun papisto siirtyi rahapalkkaan. Aluksi tilaa vuokraviljeltiin. Sen jälkeen navetta toimi useassa käytössä, muun muassa Mäkelän liikenteen linja-autojen tallina ja korjaustilana. Se rapistui kunnes seurakunta kunnosti sen ympäristöineen. Vuonna 2000 pappilan navetassa avattiin Matkailukeskus Kamana. Uusi pappila rakennettiin vuonna 1966. Vanha pappila jäi pois käytöstä vanhanaikaisena ja tarpeettomana. Se haluttiin purkaa, mutta rakennuksen arvo ymmärrettiin ajoissa. Pappila suojeltiin rakennussuojelulailla vuonna 1972. Rakennus kunnostettiin museoviraston ohjauksessa ja siellä toimi päiväkoti vuosina 1976 – 2004. Pappila avattiin yleisölle ennallistavan peruskorjauksen jälkeen lokakuussa 2005. Keuruun seurakunta sai joulukuussa 2005 Keski-Suomen kulttuuriympäristö -palkinnon Keuruun vanhan pappilan ja matkailukeskus Kamanan kunnostuksesta. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Keuruun vanha pappila Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun museo Subject The topic of the resource Keuruu Keuruun seurakunta rakennettu ympäristö rakennusperintö pappilat rakennukset Description An account of the resource Kangasmannilan tilasta tuli Keuruun kirkkoherran virkatila vuonna 1675. Nykyinen pappilarakennus on valmistunut vuonna 1813. https://keuruunveraja.fi/files/original/3314ff5d1d3bce3f7b2ac65ba2831507.jpg 5bc9c0a7af7a1e3e5b5d7022f14cc536 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Rakennuskulttuuria Keuruulla Description An account of the resource Keuruun keskustan rakennusten vaiheita ja historiaa Still Image A static visual representation. Examples include paintings, drawings, graphic designs, plans and maps. Recommended best practice is to assign the type Text to images of textual materials. Original Format The type of object, such as painting, sculpture, paper, photo, and additional data Postikortti Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Keuruun vanha pappila ja kirkot Subject The topic of the resource Keuruu kirkkorakennukset pappilat järvet vesiliikenne kirkonkylät 1900-luku Description An account of the resource Mustavalkoisessa postikorttikuvassa on vasemmalla Keuruun vanha pappila. Kuvassa oikealla näkyvät Keuruun kirkko ja Keuruun vanha kirkko. Oikealla edessä on laituri kirkkoveneitä ja laivoja varten. Kortissa on etupuolella teksti KEURU ja käsin kirjoitettuna terveiset: Meitä on kolme tyttöä täällä lintujen keskellä laulamassa Alli Aina ja Hilta. Creator An entity primarily responsible for making the resource Kuvaaja tuntematon Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Date A point or period of time associated with an event in the lifecycle of the resource 1900-luku Provenance A statement of any changes in ownership and custody of the resource since its creation that are significant for its authenticity, integrity, and interpretation. The statement may include a description of any changes successive custodians made to the resource. Paavo Närvän kokoelmat Contributor An entity responsible for making contributions to the resource Isak Julinin kustannusliike ja kirjakauppa, Tampere https://keuruunveraja.fi/files/original/f98c5afbb5a86e5bd30baa3b29254121.tif dc0e233cfda36a84733aa54872b97f4c Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Matti Tuomisen kuvakokoelma Description An account of the resource Kokoelmassa on otoksia Keuruulta paikkakunnalla vuosina 1948-1976 valokuvaajana toimineen Matti Tuomisen kuvakokoelmista. Valokuvaajamestarin poika, Vesa Tuominen, lahjoitti sarjan isänsä kuvia Keuruun kaupungille syksyllä 2017. Kokoelmaa hoitaa Keuruun museo. Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Still Image A static visual representation. Examples include paintings, drawings, graphic designs, plans and maps. Recommended best practice is to assign the type Text to images of textual materials. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Keuruun varuskunnan kasarmi- ja huoltorakennuksia 1960-luvun lopulla Subject The topic of the resource Keuruu--Valkealahti varuskunnat rakennukset 1960-luku Keuruu Description An account of the resource Keuruulla sijaitsi Puolustusvoimain Pioneerirykmentti. Se koulutti vuosittain noin tuhat pioneeri- ja suojelualan varusmiestä. Palkattua henkilöstöä oli 250. Viimeiset alokkaat astuivat palvelukseen tammikuussa 2014 ja Pioneerirykmentti lopetettiin loppuvuonna 2014. Creator An entity primarily responsible for making the resource Tuominen, Matti Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Source A related resource from which the described resource is derived Matti Tuomisen kuvakokoelma, Keuruun museo 2017. https://keuruunveraja.fi/files/original/80f05c8757ab568135764cfe82d2fe25.tif 537555022e9f22b6391b37df9668d31f Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Matti Tuomisen kuvakokoelma Description An account of the resource Kokoelmassa on otoksia Keuruulta paikkakunnalla vuosina 1948-1976 valokuvaajana toimineen Matti Tuomisen kuvakokoelmista. Valokuvaajamestarin poika, Vesa Tuominen, lahjoitti sarjan isänsä kuvia Keuruun kaupungille syksyllä 2017. Kokoelmaa hoitaa Keuruun museo. Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Still Image A static visual representation. Examples include paintings, drawings, graphic designs, plans and maps. Recommended best practice is to assign the type Text to images of textual materials. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Keuruun yhteiskoulu Subject The topic of the resource Keuruu kirkonkylät koulut koulurakennukset yhteiskoulut Description An account of the resource Kuvassa näkyy Keuruun yhteiskoulu ajalta, jolloin se toimi entisessä armeijan viestivarikon tiloissa. Taloa kutsuttiin tuona aikana leikkimielisesti nuorisovankilaksi. Rakennus oli myöhemmin puhelinyhtiön ja uudestaan yläkoulun käytössä. Nykyään rakennuksessa toimii Liikuntakeskus Keuruun Sport Center. Etualalla on tyttöjä rekkitangolla: vas. Oili Valkeisenmäki, Liisa-Maija Litmanen, Mia Lavikainen. Pojat lentopallokentällä oik. Risto Pykälämäki, Kari Puro, tunnistamaton, Arvi Hagelin, Jouko Hokkanen, pallonlyöjä Antero Riikonen. Creator An entity primarily responsible for making the resource Tuominen, Matti Source A related resource from which the described resource is derived Matti Tuomisen kuvakokoelma, Keuruun museo 2018. Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto https://keuruunveraja.fi/files/original/a4f3bb9d9f6b2b8fdc25ecb1b1dff35c.jpg 1e347768e71e5952d2795d3aa5e01e92 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Jussi Rainion kuvakokoelmat Description An account of the resource Kokoelmassa on valokuvia Keuruun yhteiskoulun rehtorina toimineen kotiseutuneuvos Jussi Rainion kuvakokoelmista. Osa valokuvista on hänen itse ottamiaan, osan alkuperää ei tunneta. Still Image A static visual representation. Examples include paintings, drawings, graphic designs, plans and maps. Recommended best practice is to assign the type Text to images of textual materials. Original Format The type of object, such as painting, sculpture, paper, photo, and additional data valokuva Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Keuruun yhteiskoulua rakennetaan Subject The topic of the resource Keuruu koulut yhteiskoulut kirkonkylät keskustat rakennushankkeet rakentaminen Description An account of the resource Värivalokuvassa on Keuruun yhteiskoulun rakennustyömaata sen alkuvaiheessa. Kuvassa näkyy puisia tukirakenteita ja muurattuja tiilirakenteita. Etualalla on kuljetuskärryt. Keuruun yhteiskoulua alettiin rakentaa keväällä 1960. Koulu otettiin käyttöön vuonna 1961. Creator An entity primarily responsible for making the resource Rainio, Jussi, kuvaaja Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Date A point or period of time associated with an event in the lifecycle of the resource 1960-luku https://keuruunveraja.fi/files/original/062ee04185d1425e2162efb867a2fb83.jpg 40c752faae3926f1778fa147d0b98db5 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Jussi Rainion kuvakokoelmat Description An account of the resource Kokoelmassa on valokuvia Keuruun yhteiskoulun rehtorina toimineen kotiseutuneuvos Jussi Rainion kuvakokoelmista. Osa valokuvista on hänen itse ottamiaan, osan alkuperää ei tunneta. Still Image A static visual representation. Examples include paintings, drawings, graphic designs, plans and maps. Recommended best practice is to assign the type Text to images of textual materials. Original Format The type of object, such as painting, sculpture, paper, photo, and additional data valokuva Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Keuruun yhteiskoulun rakentamista Subject The topic of the resource Keuruu koulut koulurakennukset keskustat kirkonkylät yhteiskoulut rakentaminen rakennushankkeet rakennustyömaat Description An account of the resource Mustavalkoisessa valokuvassa on kuvattu Keuruun yhteiskoulun rakennustyömaata sen valuvaiheessa. Kuvassa näkyy puisia valurakenteita. Kuvassa takana näkyy kirkonkylän kansakoulu eli puukoulu. Keuruun yhteiskoulua alettiin rakentamaan keväällä 1960. Se valmistui vuonna 1961. Creator An entity primarily responsible for making the resource Rainio, Jussi, kuvaaja Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Date A point or period of time associated with an event in the lifecycle of the resource 1960-luku https://keuruunveraja.fi/files/original/5388388cf88847f4c22b462c244d0377.jpg 002b86916d058edc820fb7782d712a9c Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Jussi Rainion kuvakokoelmat Description An account of the resource Kokoelmassa on valokuvia Keuruun yhteiskoulun rehtorina toimineen kotiseutuneuvos Jussi Rainion kuvakokoelmista. Osa valokuvista on hänen itse ottamiaan, osan alkuperää ei tunneta. Still Image A static visual representation. Examples include paintings, drawings, graphic designs, plans and maps. Recommended best practice is to assign the type Text to images of textual materials. Original Format The type of object, such as painting, sculpture, paper, photo, and additional data valokuva Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Keuruun yhteiskoulun tontti Subject The topic of the resource Keuruu koulut yhteiskoulut keskustat kirkonkylät rakennushankkeet talvi 1960-luku Description An account of the resource Mustavalkoisessa valokuvassa on kuvattu Keuruun yhteiskoulun tonttia talvella. Kuvassa on paljon mäntyjä ja kuvassa takana näkyy talo. Edessä olevan männyn ympärillä on lautoja. Keuruun yhteiskoulua alettiin rakentaa vuonna 1960. Koulu valmistui vuonna 1961. Creator An entity primarily responsible for making the resource Rainio, Jussi, kuvaaja Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Date A point or period of time associated with an event in the lifecycle of the resource 1960-luku https://keuruunveraja.fi/files/original/6d217aa234f728289cbfb730be60e82c.jpg 96d490fa3fd93d0ec530dd11fcd2fa59 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Jussi Rainion kuvakokoelmat Description An account of the resource Kokoelmassa on valokuvia Keuruun yhteiskoulun rehtorina toimineen kotiseutuneuvos Jussi Rainion kuvakokoelmista. Osa valokuvista on hänen itse ottamiaan, osan alkuperää ei tunneta. Still Image A static visual representation. Examples include paintings, drawings, graphic designs, plans and maps. Recommended best practice is to assign the type Text to images of textual materials. Original Format The type of object, such as painting, sculpture, paper, photo, and additional data valokuva Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Keuruun yhteiskoulun tontti talvella Subject The topic of the resource Keuruu keskustat kirkonkylät koulut yhteiskoulut rakennushankkeet puut (kasvit) talvi 1960-luku Description An account of the resource Mustavalkoisessa valokuvassa on kuvattu Keuruun yhteiskoulun tontti talvella. Tontilla kasvaa paljon mäntyjä. Puiden ympärillä on lautoja. Keskellä kuvaa seisoo lapsi katselemassa ylös kohti puiden latvoja. Keuruun yhteiskoulun rakentaminen alkoi keväällä 1960. Koulu otettiin käyttöön alkuvuonna 1961. Creator An entity primarily responsible for making the resource Rainio, Jussi, kuvaaja Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Date A point or period of time associated with an event in the lifecycle of the resource 1960-luku https://keuruunveraja.fi/files/original/c8337dfccc690bf41de8f0c8119c17f8.jpg df6deeb72d01960fc9088f2dcb873099 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Jussi Rainion kuvakokoelmat Description An account of the resource Kokoelmassa on valokuvia Keuruun yhteiskoulun rehtorina toimineen kotiseutuneuvos Jussi Rainion kuvakokoelmista. Osa valokuvista on hänen itse ottamiaan, osan alkuperää ei tunneta. Still Image A static visual representation. Examples include paintings, drawings, graphic designs, plans and maps. Recommended best practice is to assign the type Text to images of textual materials. Original Format The type of object, such as painting, sculpture, paper, photo, and additional data valokuva Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Keuruun yhteiskoulurakennus Subject The topic of the resource Keuruu koulut keskustat yhteiskoulut rakennukset rakennusperintö koulurakennukset kirkonkylät Description An account of the resource Mustavalkoisessa valokuvassa on mäntyjen keskellä Keuruun Yhteiskoulun ensimmäinen toimitila. Kaksikerroksinen vaaleaksi rapattu tiilirakennus oli alun perin rakennettu armeijan kaasu- ja taisteluvälinevarikoksi 1930-luvulla. Yhteiskoulu aloitti toiminnan tilassa syksyllä 1945. Kun koulun pihassa oli rautalankoja ja ikkunoissa kaltereita, taloa alettiin pian nimittää Nuorisovankilaksi. Koulu siirtyi ahtaista tiloista uuteen yhteiskoulurakennukseen vuonna 1961. Sen jälkeen rakennuksessa toimi automaattinen puhelinkeskus. Taloa alettiin nimittää Teletaloksi. Creator An entity primarily responsible for making the resource Rainio, Jussi, kuvaaja Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Date A point or period of time associated with an event in the lifecycle of the resource 1940-luku 1950-luku https://keuruunveraja.fi/files/original/81b7ee8ce8e367858bb0f4f1c6573937.jpg 8eb91abb96f05d3068673049784c7514 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Ali Vuolle-Apialan kokoelma Description An account of the resource Kokoelmassa on keuruulaisen Ali Vuolle-Apialan ottamia valokuvia, sekä muita valokuvia ja asiakirja-aineistoa hänen kokoelmistaan. Still Image A static visual representation. Examples include paintings, drawings, graphic designs, plans and maps. Recommended best practice is to assign the type Text to images of textual materials. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Keuruuntie Subject The topic of the resource Keuruu kirkonkylät keskustat rakennuskulttuuri myymälät liike-elämä 1960-luku Description An account of the resource Värivalokuva on otettu Keuruun keskustasta Keuruuntien alkupäästä. Kuvassa katse kiinnittyy vasemmalla olevaan puiseen Kansallispirtti-nimiseen rakennukseen, joka rakennettiin vuonna 1910 ja purettiin 1977. Tien oikealla puolella on Keuruun Osuuskaupan toimitiloja. Katukuvaan on jo ilmestynyt 1960-luvun mukanaan tuomia uusia liikehuoneistoja. Kuvassa olevat autot kertovat yksityisautoilun yleistyneen Keuruuntiellä. Samoin katuvalot ovat tulleet tien reunaan ja tie on päällystetty. Creator An entity primarily responsible for making the resource Kuvaaja tuntematon Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Date A point or period of time associated with an event in the lifecycle of the resource 1960-luku Provenance A statement of any changes in ownership and custody of the resource since its creation that are significant for its authenticity, integrity, and interpretation. The statement may include a description of any changes successive custodians made to the resource. Ali Vuolle-Apialan kokoelma https://keuruunveraja.fi/files/original/10f24748f3f570b062eb0cda4b71bc7f.jpg 795be05b057de744af639df446954fec Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Jorma Luotion Keuruu kuvakokoelma Subject The topic of the resource Keuruu Description An account of the resource Kokoelma sisältää valokuvaaja Jorma Luotion Keuruu-aiheisia valokuvia, jotka on julkaistu vuonna 1987 Keuruu-nimisessä kirjassa. Kirjan kustansi Kustannusyhtiö Otava ja esittelytekstit siihen kirjoitti Jussi Rainio. Jorma Luotio lahjoitti kuvat Keuruun kaupungille vuonna 2018. Kuvakokoelmaa hoitaa Keuruun museo. Creator An entity primarily responsible for making the resource Luotio, Jorma Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun museo Date A point or period of time associated with an event in the lifecycle of the resource 1980-luku Rights Holder A person or organization owning or managing rights over the resource. Keuruun museo Still Image A static visual representation. Examples include paintings, drawings, graphic designs, plans and maps. Recommended best practice is to assign the type Text to images of textual materials. Original Format The type of object, such as painting, sculpture, paper, photo, and additional data valokuva Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Keuruuntie etelästä pohjoiseen Subject The topic of the resource Keuruu kaupungit taajamat autoliikenne historia 1980-luku Description An account of the resource Näkymä Keuruuntielle 1980-luvulla. Keskellä autoliikennettä, taustalla näkyy liikerakennuksia ja Keuruun kirkon torni. Creator An entity primarily responsible for making the resource Luotio, Jorma Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun museo Rights Holder A person or organization owning or managing rights over the resource. Keuruun museo Source A related resource from which the described resource is derived Keuruun museo / Jorma Luotion kuvakokoelma https://keuruunveraja.fi/files/original/5bff582929eb01a0c1c578a9b3c8c72e.jpg 1e9f1fbd88a088c0ff5f9c5202716d4f Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Jorma Luotion Keuruu kuvakokoelma Subject The topic of the resource Keuruu Description An account of the resource Kokoelma sisältää valokuvaaja Jorma Luotion Keuruu-aiheisia valokuvia, jotka on julkaistu vuonna 1987 Keuruu-nimisessä kirjassa. Kirjan kustansi Kustannusyhtiö Otava ja esittelytekstit siihen kirjoitti Jussi Rainio. Jorma Luotio lahjoitti kuvat Keuruun kaupungille vuonna 2018. Kuvakokoelmaa hoitaa Keuruun museo. Creator An entity primarily responsible for making the resource Luotio, Jorma Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun museo Date A point or period of time associated with an event in the lifecycle of the resource 1980-luku Rights Holder A person or organization owning or managing rights over the resource. Keuruun museo Still Image A static visual representation. Examples include paintings, drawings, graphic designs, plans and maps. Recommended best practice is to assign the type Text to images of textual materials. Original Format The type of object, such as painting, sculpture, paper, photo, and additional data valokuva Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Keuruuntie iltavalaistuksessa Subject The topic of the resource Keuruu kaupunkikeskustat ilta Description An account of the resource Illan pimeydessä otettu kuva yläviistosta Keuruuntieltä etelästä pohjoiseen. Pitkällä valotuksella otetun kuvan keskellä Keuruuntie, jossa näkyvät pitkinä viivoina autojen etu- ja takavalot. Creator An entity primarily responsible for making the resource Luotio, Jorma Source A related resource from which the described resource is derived Keuruun museo / Jorma Luotion Keuruu kuvakokoelma Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun museo Date A point or period of time associated with an event in the lifecycle of the resource 1980-luku Rights Holder A person or organization owning or managing rights over the resource. Keuruun museo https://keuruunveraja.fi/files/original/446a7cba18263678358b5ecdb89dba97.jpg 928f4a90c748355c2551af326089291c Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Ali Vuolle-Apialan kokoelma Description An account of the resource Kokoelmassa on keuruulaisen Ali Vuolle-Apialan ottamia valokuvia, sekä muita valokuvia ja asiakirja-aineistoa hänen kokoelmistaan. Still Image A static visual representation. Examples include paintings, drawings, graphic designs, plans and maps. Recommended best practice is to assign the type Text to images of textual materials. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Keuruuntiellä Subject The topic of the resource keskustat kirkonkylät huoltamot pankit Keuruu 1960-luku Description An account of the resource Värivalokuvassa oikealla Laila Niemiojan suunnittelema liikerakennus, jonka matalassa siipiosassa toimi mm. Osuuskassa. Toisena on Gulf-huoltamo, joka on purettu. Kuvan vasemmassa reunassa näkyy Karikon kulman uusi asuin-ja liikehuoneisto. Creator An entity primarily responsible for making the resource Kuvaaja tuntematon Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Provenance A statement of any changes in ownership and custody of the resource since its creation that are significant for its authenticity, integrity, and interpretation. The statement may include a description of any changes successive custodians made to the resource. Ali Vuolle-Apialan kokoelma https://keuruunveraja.fi/files/original/c6264fe708e64d6a4668e8fe7f4b2413.jpg a6cc028b5b7fce8b94d057fbaaec5cb3 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Valokuvia eri lähteistä Description An account of the resource Tässä kokoelmassa on yksittäisiä valokuvia eri lähteistä sekä alkuperältään tuntemattomia kuvia. Still Image A static visual representation. Examples include paintings, drawings, graphic designs, plans and maps. Recommended best practice is to assign the type Text to images of textual materials. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Keuruuntien rakennuksia Subject The topic of the resource keskustat kirkonkylät pankit myymälät liike-elämä Keuruu Description An account of the resource Värivalokuvassa on vasemmalla puinen Kansallis-osake-pankin rakennus, joka on purettu. Paikalle valmistui nykyinen liikerakennus, jossa toimi pankeista viimeisimpänä Nordea. Seuraavana on Osuusliike Keski-Suomen toimitila, 1960-luvulla valmistuneita kerrostaloja ja vanha puinen Valkolan kauppahuone. Creator An entity primarily responsible for making the resource Kuvaaja tuntematon Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Date A point or period of time associated with an event in the lifecycle of the resource 1960-luku Provenance A statement of any changes in ownership and custody of the resource since its creation that are significant for its authenticity, integrity, and interpretation. The statement may include a description of any changes successive custodians made to the resource. Ali Vuolle-Apialan kokoelma https://keuruunveraja.fi/files/original/f2d4212ef76fbc2c2f4c6ba26d9c8338.jpg ea517d0f6fdb705dd6f3cc96e4a85ff1 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Raimo Varpulan kokoelma Description An account of the resource Kokoelmassa on digitoituna Raimo Varpulan Keurusseutua käsitteleviä keräilykokoelmia mm. postitoiminnasta, postikorteista ja tulitikkuetiketeistä sekä hänen keuruulaisista tapahtumista ottamiaan valokuvia. Kokoelmat ulottuvat 1800-luvun loppupuolelta 1980-luvulle. Creator An entity primarily responsible for making the resource Varpula, Raimo Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Still Image A static visual representation. Examples include paintings, drawings, graphic designs, plans and maps. Recommended best practice is to assign the type Text to images of textual materials. Original Format The type of object, such as painting, sculpture, paper, photo, and additional data valokuva Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Keuruuntietä vuonna 1960 Subject The topic of the resource kirkonkylät Keuruu rakennukset keskustat autot pankit myymälät Description An account of the resource Mustavalkoisessa kuvassa on vasemmalla etualalla Keuruun säästöpankin puinen toimirakennus ja auto matkaamassa Keuruuntietä kohti Keuruun vanhaa kirkkoa. Kuvassa on myös Valkolan uusi liikerakennus, vanha puinen Valkolan kauppa, Keuruun osuusliikkeen toimirakennus ja Tikkalan kiinteistö. Hiekkapäällysteisen Keuruuntien varteen on pysäköity autoja ja kuvassa näkyy myös jalankulkijoita. Creator An entity primarily responsible for making the resource Varpula, Raimo Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Date A point or period of time associated with an event in the lifecycle of the resource 1960-luku Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Rakennuskulttuuria Keuruulla Description An account of the resource Keuruun keskustan rakennusten vaiheita ja historiaa Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document Vuonna 1975 valmistui Kiinteistö Oy Keuruun Säästökeskus Keuruun keskustaan. Sitä mainostettiin Suur-Keuruun sanomissa ”Paremman palvelun talona”. Kiinteistöön tuli mm. K-Torimarket, josta mainittiin, että se on ”paikkakunnan paras myymälä”. Myymälä avattiin 4.6.1975 klo 9.30.<br />Mutta palataanpa aikaan, ennen kuin kiinteistö valmistui. <h2>Sijoituspaikan historiaa</h2> Kiinteistö rakennettiin ns. Jalosenkulmaan, Keuruun linja-autoaseman aukiolle (nykyinen ECenter; tunnetaan myös nimellä Sähkön talo). Säästökeskuksen tieltä purettiin Jalosen talo elokuussa vuonna 1974. 100-vuotias ”nahkuritalo” poistui katukuvasta. Sitä pidettiin varsin olennaisena osana vanhaa Keuruuta. Jalosen talon oli alun perin rakennuttanut Frans Oskar Berggren (Vuoristo) v. 1882, ja hän toimi nahkurina talossa vuoteen 1896 saakka. Talon ja nahkurinliikkeen Berggren myi Naantalista tulleelle nahkuri Knut Ferdinand Lundellille, joka luopui liiketoiminnastaan vuonna 1905. Sittemmin nahkurinliikettä jatkoi K. Jalonen vuonna 1911 ja hänen poikansa Sulo Jalonen.<br /><br />Kun Säästökulmaa suunniteltiin, sen suuri koko aiheutti paljon päänvaivaa. Kiinteistö rakennettiin Kauppakujan paikalle, jonka lähellä oli myös taksiasema. Taksiasema joutui väistymään uuden rakennuksen tieltä. Lisäksi nakkikioskikin joutui lähtemään ahtauden vuoksi. ”Lehdon grillikioski” oli nuorison suosima kokoontumispaikka. Hilkka Lehto toivoi tuolloin, että olisi saanut uuden paikan toiselta laidalta torialuetta, mutta valitettavasti suunnittelijoiden mukaan tilaa ei ollut. <h2>Koko- ja rakennuttajatietoja</h2> Linja-autoaseman suunnassa olleen K-Torimarketin pinta-ala oli 1040 m2. Rakennuksen kadunpuoleisessa osassa toimi Keuruun Säästöpankki 564 m2:n kokoisessa tilassa. Alakerrassa olivat tilat Fysikaaliselle hoitolaitokselle ja se hallitsi 163 m2:ä, lisäksi siellä olivat ja pankin sosiaalitilat. Lisäksi yläkerrassa kadunpuoleisessa osassa oli 3 asuinhuoneistoa (284 m2) ja K-Torimarketin yläpuolella oli tilat kolmelle toimistohuoneistolle (218 m2). Näihin muutti mm. Rakennusliike E. ja V. Kaartinen Oy.<br />Kiinteistön rakentajana toimi E. ja V. Kaartinen Oy. LVI-töistä vastasi Vesi-Putki Oy. Keuruun Sähkö Oy hoiti sähkötyöt ja Keuruun Värikeskus Oy maalaustyöt. <h2>K-Torimarket</h2> K-Torimarket möi elintarvikkeita, kodintarvikkeita, tekstiilejä, taloustavaroita, retkeilyvälineitä ja lisäksi liikkeessä oli asiakaskahvio. Avajaisissa oli mukana Paula-tyttö ja lapsille jaettiin ilmapalloja.<br />K-Torimarketin ensimmäinen kauppias oli K-Valinta Myllymäestä tuttu Kauko Myllymäki. Avajaisissa kerrottiin käyneen yli 4000 vierasta. Myllymäki kertoi 10.6.1975 Suur-Keuruun Sanomissa, että työntekijävahvuus tulee kesäaikana olemaan n. 20. Torimarket mainitaan nykyaikaiseksi kauppapaikaksi, jossa on uusimmat kalusteratkaisut sekä runsaat ja tehokkaat kylmätilat. Lisäksi luvataan, että kassoja on riittävästi ja että ”mieleinen lihapala löytyy lihatiskiltä kiireisenä aikanakin jonottamatta”. <h2>Keuruun Säästöpankki</h2> Keuruun Säästöpankista sanotaan, että ”nuorekas henkilökuntamme on valmiina uusissa tiloissa palvelemaan Teitä entistä yksilöllisemmin” ja mainoksessa on kuva koko henkilökunnasta kesäkuun Suur-Keuruun Sanomissa vuonna 1975.<br /><br />Lähteet:<br />Suur-Keuruun Sanomat 1974<br />Suur-Keuruun Sanomat 1975<br />Uusi Aura 1905 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Kiinteistö Oy Keuruun Säästökeskus esittäytyy Subject The topic of the resource Keuruu kauppa rakennukset 1970-luku keskustat pankit säästöpankit rakennusperintö Myllymäki, Kauko Berggren (Vuoristo), Frans Oskar Lundell, Knut Ferdinand Jalonen, K. Jalonen, Sulo Lehto, Hilkka Description An account of the resource Keuruulle valmistui Kiinteistö Oy Säästökeskus vuonna 1975. Vuonna 2024 rakennus on tullut käyttöikänsä päähän ja se puretaan. Creator An entity primarily responsible for making the resource Lähdeaho, Soile Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kirjasto Date Created Date of creation of the resource. 2024 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Perinnepiiri 1991 Subject The topic of the resource Keuruu paikallishistoria muistelu Description An account of the resource Kokoelma sisältää Asunnan-Ampialan-Huttulan perinnepiirin keräämää aineistoa seudun elämästä ja historiasta. Piiri kokoontui syksystä 1989 kevääseen 1991. <br /><br />Piiriläiset muistelivat silloisen Asunnan koulupiirin tapahtumia, sen ihmisiä ja taloja. Lisäksi mukaan otettiin Petäjäveden ja Koskenpään puolelta ne talot, joista koululaiset suuntasivat entiseen Huttulan kouluun. <br /><br />Perinnepiirin kokoontumiskertoja oli yhteensä 26 kertaa Asunnan koululla sekä Riihimäessä Rahikkalassa, Tiilikaisella ja Ampialassa. <br /><br />Aineisto on julkaistu alun perin Perinnepiiri-nimisenenä julkaisuna vuonna 1991. Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Creator An entity primarily responsible for making the resource Kalliomäki, Hellin Ruokolainen, Sisko Kokkila, Mirja Kokkila, Kalevi Mäkinen, Saida Ampiala, Kasper Ampiala, Marjatta Mäyränen, Reino Sojakka, Martti Kaikkonen, Jenny Ahola, Erkki Riihimäki, Martti Riihmäki, Eeva Tiilikainen, Bertta Ahola, Tarja Viitanen, Martta Sojakka, Anni Ruokolainen, Hannu Mäyränen, Hilja Kaikkonen, Aulis Sojakka, Anna Kinnunen, Veikko Honkanen, Eeva-Liisa Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document <h3>Talvikilpailuja</h3> Ampialan mäellä oli hiihtokilpailuja ainakin vuosina 1936-1938 ja 1947-1948. Palkinnot kerättiin ja paras sai yleensä hopealusikan. Ampin Saida sai hopealusikan 1936, seuraavana vuonna hän jäi toiseksi Alangon Siirin voittaessa. Isoahon Arvidilla oli kolme poikaa, joita isä kuljetti hiihtämässä, samana päivänä Lauri-poika voitti ensin Ampialassa ja sitten illemmalla Isojärvellä. Lauri kilpaili muuallakin. Ampista Isoaholle oli hyvä mäki, johon pojat myöhemmin tekivät "töyssyjä", että tytöt eivät enää voineet laskea. <br /><br />Kilpailuissa oli tavallisten hiihtäjien sarja ja kovemmille menijöille omansa. Ennen sotia seudulla oli kilpahiihtäjiä mm. Kalliomäen Arvo, Alangon Uuno ja Vehkomäen Olavikin yritti, mutta ei pärjännyt, Kalliomäen Jaakko oli hyvä juoksija, mutta lopetti sitten saarnamieheksi ryhdyttyään. Kalliomäen Arvo oli Salpausselällä nuorten sarjassa kerran neljäs ja piirinmestaruuksia hän voitti useita. Haavoituttuaan sodassa hän osallistui invalidien otteluihin. Arvo kertoi, että hän ensin aamulla hiihti Keuruulle kilpailuihin, tuli kotiin ja lähti illalla suksessa Petäjävedelle iltamiin. Työpäivinä oli ensin oltava töissä metsässä ja iltapäivällä kilpailuihin hiihtämään. <br /><br />Kilpailijoina olivat kaikki, jotka kykenivät ja joilla oli sukset. Iltamia ei järjestetty, mutta joskus oli taloissa, esimerkiksi Länkelässä, tanssit. <br /><br />Kerran tulivat Kasper ja Vehkomäen Olavi Veikkolan hiihdoista. Olavi sanoi, nyt mennään meille, siellä on hernekeittoa uunissa. Veikkolassa oli ollut tanssitkin, joten syöminen sattui aamuyölle ja maistui hyvältä. Keitto oli aika suolaista, että maanantaipäivän janotti niin vietävästi. Mäenpää oli yleensäkin nuorten mieleinen paikka, talossa oli omia lapsia ja Iida-emäntä tykkäsi nuorista, veljensä Hannes, koko kylän nuorison "eno", peuhasi lasten kanssa. Mäenpää ja Taipale olivat kokoontumispaikkoja, johon Kummunperältäkin asti nuorisoa tuli. Kerran olivat vesisotasilla Taipaleen tuvassa, niin täti kantoi vettä ja pumppasi sitä kaivosta. Turkulainen vieras tyttö ei osannut varoa, vaan kastui niin että täytyi lainata vaatteet. Tuvassa asui tuolloin kortteeria leimuumiehiä. <br /><br />Kerran Kasper ja Pekosen Kalle istuivat käyttämättömässä suuressa tuvassa Taipaleessa, niin iso käärme tuli tuvan nurkasta ja mateli lattian poikki. Kalle sanoi, antaa käärmeen mennä, ettei se hänelle mitään tee. Taipaleen mäellä oli kovasti käärmeitä, puretun tuvan alla näkyi käärmeen kieppejä kovasti, kun kävivät katsomassa. <br /><br />Asunnan työväenyhdistys järjesti hiihtokilpailuja, jotka noin vuonna 1936 voitti Saida Ampi Metsäs-Eetin tekemillä suksilla. Voitosta innostuneena Eeti sanoi heti Saidalle, että minä teenkin sulle paremmat sukset, oikein kilpasukset. Sotien alla Saida voitti kiertopalkinnon kirkkaan tarjoilukannun, mutta kun se ei ollut silloin paikalla, se jäi saamatta sodan vuoksi. <br /> <h3>Ampiaiskylän ja Isojärven kyläottelu</h3> Isojärven nuorisoseura lahjoitti vuonna 1946 kiertopalkinnon Isojärven ja Ampiaiskylän välillä kilpailtavaksi. Ampiaiset ottivat seuraavana vuonna asunnaiset avuksi ja voittivat. Viimeisen kerran pokaali oli kierrolla vuonna 1950 ja on nyt Riihimäessä Martin voitettua. <br /><br />Kilpailuissa oli lajeina korkeus, kuula, kiekko ja 1500 metrin juoksu. 1500 metrin juoksu juostiin seurantalolta Mattilaan päin, muuten kilpailtiin urheilukentällä. Korkeushypyssä Roope Ampiala voitti ainakin kerran, 1500 metrin juoksijoita olivat Sammalis-Unto ja Stickin Yrjö. Yrjö oli Kannokon Veeran poika ja menestyi suuremmissakin kisoissa, hän meni rautateiden palvelukseen Poriin myöhemmin. Yrjö vei vaimokseen Ampialasta karjakon, yleensä on todettu, että Ampialan karjakoilla oli hyvä menekki avioliittomarkkinoilla. <br /><br />Kiekonheittäjänä tunnettiin Martti Riihimäki. Isojärven Seurantalolla oli illalla iltamat, jossa palkinnot jaettiin. <br /> <h3>Kesäkilpailuja</h3> Isojärven kylän soutukilpailuihin osallistui ainakin Maire Mäkinen naisten sarjaan. Asunnan kylän soutukilpailuja järjesti 1930-1940-luvulla työväenyhdistys. Ampiaiskylän polkupyöräkilpailuja oli 1930-luvulla, järjestäjinä kylän omat ihmiset. Reitti kulki Ampialasta Asunnallle, Keuruulle, Multialle ja takaisin Ampialaan. Kilpailusta ilmoitettiin etukäteen latojen seinissä. Osallistujia olivat mm. Mutkan Yrjö, Longin Vilho ja Väinö Rekilästä, Alangon Uuno ja Matti, Mursusen Heimo, Kalliomäen Arvo, Harjun Ville, joka myöhemmin kaatui sodassa ja oli Harjun Eenokin tyttären poika, joka oli kasvattina Uudellatalolla, sekä Ruotemäkiset. Parhaana vuonna oli ainakin 11 lähtijää, silloin kun Ampialan Kasperkin oli mukana kilpailussa. Mutkan Yrjö voitti kiertopalkinnon, koska hän voitti kilpailun joka kerta. <br /><br />Kiitolaukkakilpailuja järjesti suojeluskunnan ratsuosasto. Ratsumestari Tanskanen oli järjestäjänä ja kilpailuun saivat osallistua muutkin kuin ratsuosaston miehet ja hevoset. Parhaita olivat Leppämäen Veltus ja Tolpan Heikki Hummalla. Veltuksen kilometriaika oli 1.22. <br /> <p>Asunnan kylällä oli soutukilpailuja 1930-luvulla. Osallistujana mm. Aholan Erkki. Järjestäjänä oli työväenyhdistys.</p> Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Kilpailuja ja urheilua Description An account of the resource Tekstissä kerrotaan Asunnan, Ampialan ja Huttulan kylillä järjestetyistä kilpailuista ja näyttelyistä. Teksti on koottu Asunnan-Ampialan-Huttulan perinnepiirin muisteluista. Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Date Created Date of creation of the resource. 1991 Subject The topic of the resource Keuruu kylät urheilukilpailut hiihto yleisurheilu soutu kilpapyöräily työväenyhdistykset suojeluskunnat muistot muistelu kokemuskerronta 1900-luku https://keuruunveraja.fi/files/original/cd8a35d256040c08f999f85c4a4225d6.pdf fbfac275efc6148683466dea00bd1b43 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Tuomo Ilomäen tekstejä Kaiun korva -lehdestä Subject The topic of the resource muistelmat lapsuus Jukojärvi (Keuruu : kylä) Description An account of the resource Tuomo Ilomäen lyhyitä tarinoita lapsuudesta Keuruun Jukojärven Mantelassa. Tekstit on aiemmin julkaistu Kaiun Korva -lehdessä vuosina 2001-2012 sekä Ilomäen omakustanneteoksessa Kuin valkeat käärmeet (2013). Tuomo Ilomäki syntyi Keuruun Jukojärven Mantelassa vuonna 1939 talvisodan kynnyksellä. Perhe muutti vuonna 1950 Jämsään, jossa Ilomäki aloitti oppikoulun Jämsän yhteiskoulussa ja myöhemmin kirjoitti sieltä myös ylioppilaaksi. Aikuisikänsä Tuomo Ilomäki on asunut Espoossa ja ollut yhteiskunnallisesti aktiivinen mm. työssään sähköalalla sekä urheiluseuratoiminnassa. Hän itse kertoo Kuin valkeat käärmeet -kirjan saatesanoissa (s. 6): "Kirjoituskokoelman tarkoituksena on kertoa nuoremmille polville, millaista on ollut maalaiselämä Keski-Suomessa 1940-luvulla alle kymmenvuotiaan pojan kokemana." Creator An entity primarily responsible for making the resource Ilomäki, Tuomo Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Rights Information about rights held in and over the resource Tekstit julkaistaan Keuruun Veräjässä oikeudenhaltijan luvalla. Date A point or period of time associated with an event in the lifecycle of the resource 2001-2012 Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Kinkamon pihalta Mantelan tupaan Subject The topic of the resource Keuruu -- Jukojärvi maalaistalot kalusteet kotityö elämäntapa 1940-luku Description An account of the resource Kirjoittaja kuvaa kotitalonsa Jukojärven Mantelan päärakennusta ja sen sisustusta sellaisena kun se oli 1940-luvulla. Lisäksi hän kertoo talossa olleista tarvekaluista ja niillä tehdyistä sisätöistä. Tarina on alun perin julkaistu Kaiun korva -lehden numerossa 7 (2002). Creator An entity primarily responsible for making the resource Ilomäki, Tuomo Source A related resource from which the described resource is derived Kaiun korva : Jukojärven kylälehti. Nro 7 : joulukuu 2002. Ilomäki Tuomo, Kuin valkeat käärmeet. Espoo : Tuomo Ilomäki, 2013. Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Rights Information about rights held in and over the resource Teksti on julkaistu oikeudenhaltijan luvalla. Format The file format, physical medium, or dimensions of the resource pdf Date Created Date of creation of the resource. 2002 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Kiehtovaa vanhaa Keuruuta Subject The topic of the resource Keuruu paikallishistoria rakennusperintö kulttuurihistoria Description An account of the resource Kokoelmasta löydät tietoja Keuruun kulttuurihistoriallisista kohteista. Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kirjasto Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document Runoilija Einari Vuorelan (1889–1972) synnyinpaikka on Keuruun Jukojärvellä. Vuorelan tilan rakennuksia ja pihapiiriä vaalitaan Einari Vuorelan ja hänen puolisonsa kirjailija Laura Soinne-Vuorelan (1897–1992) kirjailijaelämäntyön kunnioittamiseksi.<br /><br />Vuorelan ensimmäiset asukkaat olivat Einari Vuorelan vanhemmat Aapeli ja Kristiina Vuorela, jotka tulivat vuonna 1880 Multian Härkäahosta Jukojärven Virkajärven torppareiksi. Aapeli Vuorela oli tunnettu rakennusmies. Hänen kätensä jälkiä ovat mm. useat lähiseudun kansakoulut ja tilojen päärakennukset, kaikkiaan viitisenkymmentä rakennusta. <br /><br />Perheeseen syntyi kymmenen lasta. Torppa itsenäistyi heti torpparilain tultua voimaan vuonna 1919. Nuorin poika Vilho jäi asumaan taloa. Vuorelan asuinrakennus paloi vuonna 1933. Nykyiset rakennukset rakensi vuosina 1934–35 Viljo Vuorela apunaan Onni Korhonen. <br /><br />Jonkin aikaa talo oli vuokrattuna vieraille, kunnes vasta-avioituneet Einari Vuorela ja Laura Soinne ostivat talon itselleen vuonna 1939 ja alkoivat viettää siellä kesiään. Einari Vuorela toimi opettajana Keuruun Jukojärven koulussa vuosina 1947–56. Talviasuntona he eivät Vuorelaa käyttäneet. <br /><br />Vielä Einari Vuorelan jäätyä eläkkeelle ja muutettua perheineen Tuusulan Iloniemeen he palasivat kesäajaksi Vuorelaan. Saapuminen ajoitettiin aina pihatuomen kukinnan ajaksi. Runoilija Einari Vuorela kuoli 10.7.1972 Helsingissä. Sen jälkeen Vuorelan käyttö jäi vähäisemmäksi. <br /><br />Vuorelassa voi vierailla sopimuksen mukaan oppaan johdolla. Kirjailijakodissa järjestetään talon henkeen sopivia tapahtumia ja tilaisuuksia. Perinteinen Vuorela-vaellus vaelletaan Einari Vuorelan vanhaa koulupolkua Multialta Vuorelaan. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Kirjailijakoti Vuorela Subject The topic of the resource Jukojärvi (Keuruu) Vuorela, Einari kirjailijat kirjailijakodit kulttuurikohteet Soinne-Vuorela, Laura rakennukset Description An account of the resource Vuorela Keuruun Jukojärvellä on kirjailija Einari Vuorelan (1889 - 1972) synnynpaikka ja perheen kesäkoti. Talo ja pihapiiri ovat alkuperäisessä kunnossaan. Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Date Created Date of creation of the resource. 2021 https://keuruunveraja.fi/files/original/d05686e1d6eb325950f072527b599b8e.jpg 97f7c09952a83b880279e94b6ea9f31f https://keuruunveraja.fi/files/original/5795fd2f5a42a6c3f4fcaf311da4aa70.jpg c821e74257d8a6d3f0fd2943f3ed8f75 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Muistoja ja dokumentteja entisajan elämästä Description An account of the resource Tässä kokoelmassa on yksityishenkilöiltä käyttöön saatuja muistelutekstejä ja aikalaisdokumentteja, kuten kirjeitä ja kouluaineita. Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document Keuruu oli entisaikaan kuuluisa puhtaasta suomen kielestään. Virkamies- ja säätyläisperheistä tultiin tänne opiskelemaan kieltä. Ilmiö alkoi 1850-luvun paikkeilla jatkuen 1900-luvun alkuvuosikymmenille saakka. Jukojärvellä kesävieraita majoitettiin mm. Rajan talossa. Emäntänä siellä oli Rajan Maija, Liukon kylältä kotoisin ollut kansanparantaja. Hän oli työskennellyt nuorena Helsingin Diakonissalaitoksella. Niinpä hänellä oli tuolloin 1910-luvulla tai jo aiemmin yhteyksiä pääkaupunkiseudulle, mm. kirjailija Paavo Cajanderiin. Tämä tulikin kesävieraaksi Rajaan viettäen siellä kesiään 10 vuoden ajan. Tuolloin hän kirjoitti runoja sekä suomensi Shakespearen näytelmiä ja runoja. Cajander asui Rajan kokkitallissa, yläkerran vinttihuoneessa. Talossa vietti kesiään myös lukuisa joukko muita kesävieraita. Kerrotaan, että eräänä kesäpäivänä tuli polkua pitkin Rajan pihaan pitkä mies taluttaen polkupyörää. Tuolloin 1900-luvun alussa pyörissä oli iso etupyörä, pieni takapyörä ja tässä jopa vaihteet. Mies kysyi lupaa tulla kesäksi taloon asumaan. Maija sanoi, ettei taloon enää mahdu. Vieraita on jo kyllin. Mies oli esitellyt itsensä Vihtori Peltoseksi. Kun Paavo Cajander kuuli tämän, sanoi hän Maijalle: ”Tälle miehelle täytyy löytää paikka, sillä hän on kirjailija Johannes Linnankoski (Peltosen kirjailijanimi).” Miehet eivät kuitenkaan tunteneet entuudestaan toisiaan, vaan tapasivat ensi kertaa Rajassa. Askolasta kotoisin olleelle Linnakoskelle Keski-Suomi lienee entuudestaan tuttua seutua, sillä hän oli opiskellut Jyväskylän seminaarissa parin vuoden ajan. Niin Cajander otti Linnakosken asumaan kanssaan kokkitallin vinttihuoneeseen. Aamupäivisin miehet soutelivat Ruokosjärvellä ja kävelivät Jukojärven mäntymetsissä hengittäen terveellistä ilmaa, sillä molemmilla oli keuhkotauti. Iltaisin he kirjoittelivat teoksiaan vinttihuoneessa. Paikka miellytti heitä ja sovittiin, että he tulisivat takaisin seuraavana kesänä. Sitä ei heille kuitenkaan tullut, sillä kumpaisenkin terveys heikkeni. Cajander kuoli kesäkuussa 1913. Linnankoski ehti vielä kirjoittamaan Rajaan kirjeen, jossa ilmoitti kirjailijatoverinsa menehtyneen ja olevansa itsekin kovin heikossa kunnossa. Linnankoski kuoli elokuussa samana vuonna. Aiheesta kertoo myös Suur-Keuruun sanomissa 21.4.1949 julkaistu pieni artikkeli Suurmiesten seurassa Keuruulla.. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Kirjailijavieraita Jukojärven Rajan talossa 1900-luvun alussa Subject The topic of the resource Keuruu Keuruu -- Jukojärvi suomen kieli majoitustoiminta kirjailijat Cajander, Paavo Linnankoski, Johannes Raja, Maija Creator An entity primarily responsible for making the resource Raja, Ritva https://keuruunveraja.fi/files/original/3837435dde1254a4333796c380a3e870.jpg fada596a87f10eda6e2e839ea998cf25 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Jussi Rainion kuvakokoelmat Description An account of the resource Kokoelmassa on valokuvia Keuruun yhteiskoulun rehtorina toimineen kotiseutuneuvos Jussi Rainion kuvakokoelmista. Osa valokuvista on hänen itse ottamiaan, osan alkuperää ei tunneta. Still Image A static visual representation. Examples include paintings, drawings, graphic designs, plans and maps. Recommended best practice is to assign the type Text to images of textual materials. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Kirjastolautakunta 18.5.1968 Subject The topic of the resource kirjastot lautakunnat Keuruu Description An account of the resource Mustavalkokuvassa kaksi naista ja neljä miestä istuu kirjaston tiloissa kokousta pitämässä. Heidän takanaan näkyvät kirjahyllyt ja pihalle avautuvat kaksi ikkunaa. Creator An entity primarily responsible for making the resource Kuvaaja tuntematon Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Eeva-Liisa Honkasen kokoamaa aineistoa Koillis-Keuruulta Subject The topic of the resource Keuruu Keuruu -- Asunta Keuruu -- Huttula Description An account of the resource Eeva-Liisa Honkasen kokoamaa aineistoa Asunnalta ja Huttulasta Creator An entity primarily responsible for making the resource Honkanen, Eeva-Liisa Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document Rakas sotilas! Rakas tuntematon isänmaan puolustaja. Sinä olet paljon tehnyt meidän hyväksemme. Minä olen Huttulan kansakoulun oppilas. Me koetamme hankkia tuntemattomille sotilaille paketin. Meidän Huttulan koululaisten pitäisi hankkia kaksi pakettia, ja niihin kaksi parasta kirjettä. Jokainen kirjoittaa kirjeen ja niistä valitaan kaksi. Me koetamme hankkia kaikenlaista hyvää, mutta eihän nyt saa mitä haluaa kaupastakaan. Anna anteeksi, että siinä paketissa ei ole paljon hyvää. Mutta toivon, että se tuottaisi iloa jouluksi. Toivomme Rauhallista Joulua sinne jonnekin toivovat Opettaja ja oppilaat Veikko Kinnunen Huttula pys. Kaksi pakettia Me koululaiset hommasimme kaksi pakettia tuntemattomille sotilaille. Niihin laitettiin yksi kirja, korviketta, tulitikkuja, kirjekuoria ja paperia, sokeria ja korppuja. Minä toin kirjan ja korppuja. Kaikki oppilaat kirjoittivat kirjeen ja niistä valittiin kuusi. Kumpaankin kolme kirjettä. Jokaisen talkoolaisen olisi pitänyt tuoda jotakin, mutta ei tuonut. Eräänä päivänä opettaja sanoi: Nyt tänä päivänä laitamme paketit. Sitten opettaja alkoi laittaa tavaroita pakettiin. Päälle hän kirjoitti sisällyksen ja osoitteeksi Tuntematon sotilas. Sitten koulun loputtua minä vein ne asemalle ja sieltä sen vei joku Keuruulle. Ja sieltä ne lähetetään rintamalle. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Kirje ja paketti rintamalle Subject The topic of the resource Huttula sota-aika koululaiset kirjeenvaihto Description An account of the resource Koululaispojan kirje sotarintamalle ja ainekirjoitus paketin lähettämisestä tuntemattomalle sotilaalle. Creator An entity primarily responsible for making the resource Kinnunen, Veikko Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Eeva-Liisa Honkasen kokoamaa aineistoa Koillis-Keuruulta Subject The topic of the resource Keuruu Keuruu -- Asunta Keuruu -- Huttula Description An account of the resource Eeva-Liisa Honkasen kokoamaa aineistoa Asunnalta ja Huttulasta Creator An entity primarily responsible for making the resource Honkanen, Eeva-Liisa Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document Hyvä Joulupukki! Terve vaan! Minä toivon, että sinä tulisit taas tänä jouluna tänne käymään. Minä toivon, että veisit kaikille köyhille ja rintamalla taisteleville sotilaillemme. Minä en toivo itselleni muuta kuin sukset ja vähän muutakin. Kaikista eniten toivon lahjoja sotilaille. Myöskin toivon heille vähän joulurauhaa. Olisi varmasti hauskaa, jos sinä voisit hommata sotilaille sukkia ja lapasia ynnä muuta. Erikoisesti minä toivon, että menisit rintamalle. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Kirje joulupukille Subject The topic of the resource Huttula joulupukit kirjeet koululaiset Description An account of the resource Koulupojan ainekirjoitus Huttulan koulussa sota-aikaan. Creator An entity primarily responsible for making the resource Kinnunen, Veikko https://keuruunveraja.fi/files/original/fe9490c046bc4bf410863442d53fe412.pdf 668b29d678757155618449438912c863 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Digitoidut kirjat Description An account of the resource Digitoitujen kirjojen kokoelma sisältää alun perin painettuna julkaistuja kirjoja ja muita teoksia, jotka on digitoitu pdf-muotoon. Kokoelmassa on sekä keuruulaisten tekijöiden kirjoittamaa kaunokirjallisuutta että Keuruuta käsitteleviä tietokirjoja ja artikkeleita. <br /><br />Kaikki teokset ovat joko tekijänoikeusvapaita, tai niiden uudelleenjulkaisuun on saatu lupa alkuperäisten kirjoittajien oikeudenhaltijoilta. Jälkimmäisessä tapauksessa tämä on aina mainittu teoksen kuvauksessa.<br /><br />Tätä e-kirjojen kokoelmaa kartutetaan yhteistyössä Projekti Lönnrotin (<a title="Projekti Lönnrotin" href="http://www.lonnrot.net/" target="_blank" rel="noreferrer">http://www.lonnrot.net/</a>) kanssa Digitoitu teos Tähän kokonaiset digitoidut kirjat tiedostoliitteinä, metatietokenttiin lyhyt kuvaus teoksesta. Digitoidun teoksen tiedot Digitoidun teoksen bibliografiset tiedot (tekijä, nimi, alkuperäinen kustantaja ja julkaisuvuosi) Soinne, Laura: "Kirjeenvaihtoon halutaan..." Yksinäytöksinen huvinäytelmä. K. J. Gummerus Oy, Jyväskylä, 1948. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Kirjeenvaihtoon halutaan... Creator An entity primarily responsible for making the resource Soinne, Laura Subject The topic of the resource näytelmät komediat väärinkäsitykset kirjeenvaihto kirjeet palvelusväki avioliitto ilmoitukset (tiedotteet) Rights Information about rights held in and over the resource Digitoidun version julkaisuun Keuruun Veräjä-verkkopalvelussa on saatu lupa Laura Sointeen oikeudenhaltijalta. Description An account of the resource Laura Sointeen yksinäytöksinen huvinäytelmä vuodelta 1948. Date Created Date of creation of the resource. 1948 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Äänitteitä ja elävää kuvaa muualla verkossa Description An account of the resource Kuvailtuja linkkejä muissa verkkopalveluissa julkaistuihin Keuruuta käsitteleviin ääni- ja videotallenteisiin. Kokoelmaan kerätään vain aineistoa, joka on kaikille avointa ja verkossa pysyvästi. Hyperlink A link, or reference, to another resource on the Internet. URL https://yle.fi/aihe/artikkeli/2006/10/31/kirkkokansan-varjot Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Kirkkokansan varjot Subject The topic of the resource Pihlajavesi (kunta) kirkot Description An account of the resource Suomen seitsemät ihmeet -sarjassa vuonna 2006 esitetty ohjelma keskisuomalaisista puukirkoista. Mukana ovat Pihlajaveden, Petäjäveden ja Keuruun kirkot. Kesto 11 min. Creator An entity primarily responsible for making the resource TV 1 Filmitoimitus Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Muistoja ja dokumentteja entisajan elämästä Description An account of the resource Tässä kokoelmassa on yksityishenkilöiltä käyttöön saatuja muistelutekstejä ja aikalaisdokumentteja, kuten kirjeitä ja kouluaineita. Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document Keurusselkä oli 1800 - luvulla seutukunnallamme tärkeä liikenneväylä, kesällä vesitienä ja talvella jäitä pitkin kulkien. Tieyhteyttä Kolhon - Keuruun välillä ei silloin ollut. Sen vuoksi hyvinkin kaukaa Kolhosta aina Haikankylää ja Loilan kylää myöten hakeuduttiin ensin Kaijanselkää pitkin Koikan rantaan, siitä kävellen Keurusselän rantaan Ylä-Kaukaseen, josta sitten matkattiin järveä pitkin Keuruun kirkonkylään ja takaisin. – Kun oli totuttu käyttämään tätä liikennereittiä, se varmaan osaltaan viivästytti tien rakentamisen aloittamista 1800-luvulla Kolhon - Keuruun välille. <br /><br />Eri kyläkunnat rakensivat tai rakennuttivat kirkkoveneitä sunnuntaisia kirkkomatkoja varten ja niillä sitten tarvittaessa lähdettiin viikollakin matkan tekoon. Kerrotaan, että parhaimmillaan Ylä-Kaukasen rannassa oli koppeleissa ja veneteloilla 11 - 16 hankaisia kirkkoveneitä yhteensä 10 venettä. Tällä vene määrällä matkaan saattoi yhtä aikaa lähteä helposti 400 - 500 henkilöä. Kertoman mukaan eräänä sunnuntaina Kaukasen kirkkorantaan oli kerääntynyt lähes 800 henkeä. Kaikki eivät mahtuneet mukaan, mutta he jäivät seurustelemaan venerantaan. Kun kirkkoveneet palasivat, lähdettiin sitten porukalla kotimatkalle.<br /><br />Satoja henkilöitä kulki viikonvaihteessa kirkkotiellä Koikan rannan ja Ylä-Kaukasen kirkkovenerannan välillä. Missä ihmisiä liikkuu, sinne syntyy yritys- ja kauppatoimintaa. Niin myös 1850-luvulla. - Reilun puolen kilometrin matkalla ennen kirkkovenevalkamaa oli kellosepän, kultasepän, hopeasepän ja kuparisepän pajat. Kerrotaan, että siellä asui myös valuri, joka valoi pienehköjä vellikelloja ja kulkusia hevosten valjaisiin sekä lehmän kelloja ja lampaan tiukuja. Voidaan sanoa, että Ylä-Kaukasen kirkkotie oli sen ajan kauppakuja. Siellä sijaitsi varsinainen yritysrypäs. – Kellomestari oli kuuleman mukaan hyvin taitava. Häntä verrattiin jopa kuuluisiin Könninkellojen tekijöihin. <br /><br />Kupariseppä oli Järvenpään torppari. Hänen torppansa ja pajansa siirtyi myöhemmin Heinäahon mäelle, meidän maatilamme läheisyyteen. Tänäkin päivänä hänen pajansa paikka näkyy viljapellossa matalampana ja vaaleampana kasvustona.<br /><br />Sanan kuuloon matkaaminen oli tietenkin kirkkovenematkan tärkein asia, mutta samalla se oli mahdollisuus tavata tuttavia, vaihtaa kuulumisia ja myös mahdollisuus seurusteluun. Lukuisat olivat varmaankin ne avioliitot, joiden ensisilmäykset vaihdettiin juuri kirkkovenematkoilla. Ja mikäs sen somempaa, kun kihlatkin oli ostettavissa Ylä- Kaukasen kauppakujalta, jolla kello-, kulta- ja hopeaseppä tarjosivat palvelujaan. <br /><br />Venematkat sujuivat leppoisassa hengessä. Paluumatkalla soudettiin monesti kilpaa. Lähtöpiste oli Kaunissaaren eteläpää, josta sitten rykäistiin voimalla ja taidolla kohti Ylä-Kaukasen kirkkovenevalkamaa. - Mutta ikäviäkin tapahtumia noihin kirkkovenematkoihin liittyi. Järkyttävävin oli kirkkoveneonnettomuus elokuun 31 päivänä 1845, jolloin Haikan 11 hankainen kirkkovene kaatui kovassa tuulessa. Veneessä oli 37 henkilöä, heistä 26 hukkui ja vain 11 pelastui. Onnettomuus oli sisävesiliikenteen suurin siihen saakka, kun Kuru-laiva upposi Tampereen edustalla.<br /><br />Tuona sunnuntaina olivat kirkkoveneet lähteneet Kaukasen kirkkorannasta kirkkomatkalle, mukana Haikan 11 hankainen vene. Menomatka sujui kovasta vastatuulesta huolimatta hyvin. Kirkonmenojen aikana tuuli oli kuitenkin edelleen yltynyt. Se kaatoi metsää lavanaan, heitteli ruiskuhilaiden lyhteet peltojen reunoille ja valkeana vaahtosi Keurusselän pinta. Rannalla olijat varoittelivat venekuntia lähtemästä paluumatkalle. – Kaikki kuitenkin lähtivät.<br /><br />Myrsky oli hirveä. Jotkut venekunnat poikkesivat Kaunissaareen, toiset Peurunniemeen keventämään lastia tai odottelemaan tuulen tyyntymistä. Osa lähti Peurunniemestä kävelemään metsiä ja rantoja myöden Tiusalan myllyn kautta Kolhoon. Osa veneistä jatkoi matkaa. Myös Haikan kirkkovene, jossa oli 37 henkilöä mukana. Uskottiin, että hankamyötäinen tuuli auttaisi selviämään Ylä-Kaukasen kirkkovenerantaan. Perää piti Kaukasen torpan isäntä. Päästiin lähelle Kaukasen karia, johon kirkkoveneranta jo näkyi. – Kyseinen kari on Hyyrynniemen ja Raaskan saaren välissä, lähempänä Hyyrynniemeä.<br /><br />Kova hankamyötäinen tuuli painoi venettä lähemmäs karia. Matalikolla aallokko voimistui lisää. Hyökyaalto löi perästäpäin veneeseen. Seurasi vielä kolme suurta aaltoa. Ne täyttivät veneen vedellä ja vene kaatui. Syntyi hirveä hälinä, huuto ja rukous, kun ihmiset taistelivat elämästään aaltojen joukossa. He pyrkivät pitämään veneen laidoista kiinni, mutta kun aallot pyörittivät venettä, yksi toisensa perään menetti otteensa ja painui pinnan alle. <br /><br />Haikan venekunnan taistellessa vedessä, eivät ohi soutavat venekunnat uskaltaneet pysähtyä auttamaan, peläten nekin uppoavansa, täydessä lastissa kun olivat. Sen vuoksi ne ensin soutivat kirkkorantaan tyhjentämään lastinsa jossa ryhdyttiin järjestämään pelastajia onnettomuuspaikalle. Ihmiset olivat säikähtäneitä ja peloissaan näkemästään ja vapaaehtoisia ei heti alkanut löytyä. Silloin Kolhon talon renki Opatia riskinä miehenä määräsi kymmenen miestä mukaansa. He soutivat onnettomuuspaikalle pelastamaan vielä pinnalla pysyneitä. Heitä oli vain 11, sillä 26 oli hukkunut.<br /><br />Kaukasen ja Järvenpään pajoissa taottiin naarausvälineitä hukkuneiden löytämiseksi. Onnettomuuden uhrien hautajaisista muodostui mykistäviä surutilaisuuksia. Samasta talosta oli viisikin vainajaa tämän onnettomuuden uhrina haudattavana. Kolhon talosta 5, Riihiahosta ja Ykspuulta eli Tervaniemestä 4, Kaukasesta 3, Leppämäestä, Mäkelästä ja Vessarista 2, Haikkasalosta ja Järvenpäästä 1 ja muualta 2 vainajaa.<br /><br />Kirkkoveneonnettomuus säilyi pitkään päällimmäisenä ihmisten mielissä ja tuo järkyttävä tapahtuma sävytti kauan elämänmenoa seutukunnallamme. Tuohon aikaan Keuruulla oli apulaispappina Durchman niminen henkilö, joka nimi keuruulaisittain taipui muotoon "Turkmanni.” Muisteltiin, että ”Turkmanni” oli jo vuosi ennen onnettomuutta saarnannut:" Voi jos te rakkaat keuruulaiset tietäisitte, mitä tulee tapahtumaan, niin te tekisitte parannuksen. Aika on minullekin hämärän peitossa, mutta se tapahtuu. Te seisotte kuin hyllyvän suon päällä ja painutte helvettiin.” Todettiin, että tätä onnettomuutta se "Turkmanni” oli varmaankin saarnassaan tarkoittanut. – Kerrotaan, että kirkkoveneonnettomuuden jälkeiset vuodet olivat Keuruulla vahvaa uskonnollisen herätyksen aikaa. <br /><br />Onnettomuuden johdosta pidettiin lokakuussa 1845 pitäjäkokous, jossa kirkkoherra vaati kirkkoveneitä muutettavaksi turvallisemmiksi. Ilmeisesti tarkoitti veneiden laitoja korotettavaksi. Veneet olisivat muuttuneet painavimmiksi ja esitystä vastustettiin yksimielisesti. <br /><br />Onnettomuuden jälkeen Keurusselkä säilyi vielä vuosikymmeniä 1900-luvulle saakka tärkeimpänä liikenneväylänä Kolhon -Keuruun välillä, ja vilkas liikenne kirkkotien kauppakujalla ja Kaukasen kirkkorannassa jatkui. Edelleenkään ei paikallistietä Kolhon - Keuruun välillä ollut. Niinpä, kun Järvenpään talossa huhtikuussa 1920 juhlittiin vanhimman tyttären häitä, niin pappi tuli juhlataloon Pöyhölän pappilasta ratsastamalla hevosella rantoja pitkin, kun jäät eivät enää kantaneet, mutta venettä ei vielä voinut käyttää. <br /><br />Monet asiat alkoivat kuitenkin vähitellen vaikuttaa kirkkoveneiden käytön vähenemiseen: <br /><br />Keuru-laiva alkoi liikennöidä Mänttä – Keuruu välillä vuonna 1885. Sen lisäksi tuli "Elias Lönnroth”-laiva vuonna 1890. <br /><br />Vuonna 1920 Kolhon ja Haikan kylät erosivat Keuruusta ja liittyivät Vilppulan kuntaan, jolloin kunnallishallinnollinen ja seurakunnallinen toiminta niistä suuntautui Vilppulaan ja vähensi kirkkovene liikennettä Kaukasessa.<br /><br />Kun sitten muutamat talot hankkivat moottoriveneitä, alkoi kirkkoveneaika Keurusselällä ja liikenne Kaukasen kirkkotiellä hiipua. Kirkkoveneet rannoilla alkoivat rapistua, kun niille ei ollut enää käyttöä. Kansan vaellus Kaukasen rannan kirkkotiellä hiljeni ja sen myötä myös mestareiden ja kädentaitajien pajat hiljenivät ja mestaritkin siirtyivät ajasta jäisyyteen. Kirkkovenekausi ja sen seutukuntaa monella tavalla elävöittänyt vaikutus siirtyi historiaan. <br /><br />1920-luvulla perustettiin tietoimikunta Keuruu - Kolho paikallistien rakentamiseksi ja tien rakentaminen paikallisin voimin alkoi. Tie oli paikallistienä aina vuoteen 1949, jolloin se siirtyi valtiontieksi. Silloin myös liikennöitsijä Enne Mäkelä Myllymäeltä aloitti linja-autoliikenteen linjalla Myllymäki – Keuruu - Kolho. <br /><br />Kun pikkupoikana 1950-luvulla kuljeskelin Kaukasen kirkkovenerannassa, siellä silloin oli vielä löydettävissä vähäisiä venekoppelien ja kirkkoveneiden jäänteitä, jotka tänä päivänä sankka kuusikko on peittänyt lopullisesti alleen. Ja hiljaisuuden rikkoo vain yksinäisen pyyn vihellys rannalla, jonka kirkkoveneaikaan täytti monisataisen kirkkokansan puheen sorina. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Kirkkoveneiden aika Keurusselällä Subject The topic of the resource Keuruu Keurusselkä veneet kirkkoveneet vesiliikenne 1800-luku onnettomuudet Durchman, Niklas Kolho (Mänttä-Vilppula) käsityöläiset sepät (ammatit) papit seurakuntalaiset Description An account of the resource Tekstissä kerrotaan kirkkovenematkoista 1800-luvulla Kolhon ja Keuruun välillä. Kolhon Ylä-Kaukasen ranta oli myös tärkeä kauppapaikka. Elokuussa 1845 kirkkoveneonnettomuus järkytti kirkkokansaa. Creator An entity primarily responsible for making the resource Lintula, Paavo Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Date Created Date of creation of the resource. 2020 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Muistoja ja dokumentteja entisajan elämästä Description An account of the resource Tässä kokoelmassa on yksityishenkilöiltä käyttöön saatuja muistelutekstejä ja aikalaisdokumentteja, kuten kirjeitä ja kouluaineita. Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document <h3>Kirkonkäynti</h3> Miespolvi pari taaksepäin kirkonkäynti vallan yleistä ja lienee ollut pakollistakin. Ukon -ja Kaijanselkien rantamaiden asukkaat aina Hokkasta, Musturia ja Särkistä myöten joka sunnuntai kirkossa. Etäisimmistä perukoista matkaa Keuruun kirkolle noin 45 km.<br /> <h3>Kirkkotie talvella</h3> <p>Haikankyläläiset ja Kopareen talon alustalaiset sekä Kurkijärven rantamien asukkaat aina Ruoveden rajaa myöten ajoivat Ukonselkää pitkin Peltolahden pohjaan ja siitä Saarimäen, Keskisen ja Viikin kautta kirkonkylään.</p> <h3>Kesäreitti</h3> Haikkasalon puoli kokonaisuudessaan ja Myllyperä yksityisveneellään Ukonselän yli ja Kolhon taikka Kuivansalmen kautta Kaijanselälle, jossa päädyttiin Koikan rantaan, jonne Kolhon ja Kureniemen talojen asukkaat ja alustalaiset niinikään yksityisveneillään saapuivat. Tästä käveltiin noin 4km levyisen Koikan taipaleen poikki Kaukasen rantaan, josta suurilla venelahkojen omistamilla kirkkoveneillä kirkkorantaan.<br /> <h3>Kirkkoveneistä</h3> <p>Yksi taikka useampi talo alustalaisineen muodosti n.s. venelahkon, joka ylläpiti Kaukasen rannassa kirkkovenettä. Niitä lienee sillä ollut –venekoppelijätteistä päättäen- 6 kappaletta ja olivat ne 13-14 hankaisia kiintoperäsimellä ”tyyrillä” varustettuja tavallisen veneen muotoisia aluksia, joihin mahtui jopa 120 henkeä. Airot olivat suuria ja oli soutajia vähintäin 1 mies airoa kohden. Veneen kulkunopeus kohtalaisen hyvä vastaten 3-4 hevosvoimaisen moottoriveneen kulkunopeutta. Perämiehet paikkakuntalaisten luottamusta nauttineita henkilöitä</p> <h3>Kirkossakävijöiden lukumäärä</h3> Ja veneitä oli 6 kpl ja kukin niistä otti toistasataa henkeä käsittävän lastin. Näyttäisi todennäköiseltä, että Koikan tietä kulki Kaukasen rantaan juhlapyhinä yli 600 henkeä. Tavallisina sunnuntaipäivinä lienee kirkonkävijöiden määrä ollut pienempi. Näinä aikoina huomattiinkin Keuruun vanha kirkko liian ahtaaksi. Tuskinpa Keuruun pitäjässä millään kirkkotiellä oli niin paljon väkeä kuin Koikan-Kaukasen kannaksella. (Vesi-Keuruulla parempi maan laatu ja tiheämpi asutus. Väestö keräytyi Kaukasen rantaan tavattoman laajalta alueelta. Kirkkoveneet muiden kyläkuntalaisten kärrypeleihin verrattuna erinomaisia kulkuvehkeitä.) <br /> <h3>Käsityöläismestareita</h3> Koikan-Kaukasen tien varrelta Matti Aataminpoika Kaukanen Ala-Kaukasen torpasta jättää maanviljelyksen ja ryhtyy rakentamaan kaappikelloja ja harjoittaa siinä rinnalla valurin ammattia. Ei ole säilynyt tietoa siitä missä Matti Kaukanen on kellosepän opissa ollut, mutta taitoa ei häneltä tässä ammatissa puuttunut. Siitä ovat todisteena ne monet kaappikellot, jotka hän aikoinaan rakensi, joista monet ovat varustetut jopa ”kuudellakin viisarilla” ja ovat vielä tänäkin päivänä käyntikunnossa. (Asunnan Taavettilassa Tiusalan Salusella.) <br /><br />Valantamestari hän myöskin oli mainio varustaen Keuruun ja lähipitäjien talot aisa- ja ruokakelloilla, messinkiluistimilla, kulkusilla ja kynttiläjaloilla. Kerrotaan hänen kirkonkellojakin tehneen. Ja kun Kaukasen lahden rannalle pesiytyi hopeaseppäkin, katseli Kaukasen Matti tämän työskentelyä eikä aikaakaan kun hänkin pudotteli hyppysistään hopeaesineitä, niin kuin paras kaupungin mestari.<br /><br />Muuten oli tämä Matti reima ja iloluontoinen mies, joka Otto veljensä kanssa viljeli viulua ja oli sellainen luistelija, että kirkkaan syksyjään aikana voitti juoksijahevosetkin mitenkä vain, vaikka nämä parasta raviaan paiskelivat. Olipa hänellä vara kiertääkin hevonen ajajineen, vaikka kumpainenkin pani parastaan. <br /><br />Edellämainittu hopeaseppä Kingelin nimeltään oli Korpilahdelta kotoisin ja asui rakentamassaan Likinen - nimisessä talossa. Kirkkotiensuussa Kaukasen lahden rannalla, jonka hän huomasi edulliseksi liikepaikaksi. Pajassa tehtiin hopeasormuksia, korvarenkaita, lusikoita ja joskus suurempiakin töitä, kuten kahvikalustoja. Ahkerasti vierailivat pajalla naapurimestari Matti ja hänen poikansa Aapo, joka näillä retkillään myöskin oppi hopeasepäksi. <br /><br />Mutta kilometrin verran näistä pajoista Kolhoon päin asui Kuhmoisista muuttanut kupariseppä Robert Lindholm, joka valmisti paikkakuntalaisille ja kauemmaskin kuparikattiloita ja kahvipannuja, joiden kysyntä kotitarpeen viinanpolton lakkauttamisen jälkeen näyttää aikalailla vilkastuneen. Hänen taloaan sanottiin ”Liikalaksi” koska se monen mielestä oli rakennettu aivan liiaksi lähelle Järvenpään taloa. Sittemmin hän muutti Heinäahon torppaan, jonka hänen jälkeläisensä ovat myyneet ja muuttaneet Kolhon tehdaskylään. <br /><br />Vielä olisi mainittava pari rautaseppää tämän kirkkotien varrelta. Toinen, jonka nimikin on jo unohtunut (Sillman?), asui Uuden ja Vanhan-Vessarin talojen välissä. Nyt on jo asuntokin hävitetty, niin että rakennusten peruskivet vain ovat todistamassa tästä pajan paikasta. Koikan seppä taasen asui likellä Kaijanselkää Kaukaseen mentäessä, kirkkotien oikealla puolella. Yksin lukien löydämme siis tämän tien varrelta viisi eri pajaa, joissa pystyttiin valmistamaan miltei kaikkia metalliesineitä, mitä sen ajan ihminen tarvitsi, ja ehkä sellaistakin tavaraa, mitä ei välttämättömästi tarvittukaan. <br /><br />Viimeinen näistä mestareista oli Aapo Kaukanen, Matti Kaukasen poika, joka asui rakentamassaan Ylä-Kaukasen torpassa, missä hän kuolikin maaliskuun 27 p. 1925 74 vuoden vanhana. Hänkin aloittelee kelloteollisuutta, mutta huomaa, että käsiteollisuus ei enää tällä alalla pysty kilpailemaan tehdasteollisuuden kanssa. Sen vuoksi hän ryhtyykin harjoittamaan valurin ammattia ja silloin tällöin valmistelee siinä rinnalla hopeatöitäkin. Isältä opitun tavan mukaan tekee hänkin Pietarin matkoja, mistä hän tuo myytäväksi paitsi sormuksia ja korvarenkaita myöskin taskukelloja. <br /><br />Isältään hän oli perinyt myöskin viulunsoittotaidon, jota hän ahkerasti kehitti, niin että hän ei ollut soittaessaan ehdottomasti sidottu ensimmäiseen viuluasemaan, niin kuin tavallisesti kaikki kansan pelimannit, vaan saattoi hän ohimennen ”pistäytyä” korkeammissakin asemissa, vaikka ei viulua nuoteista soittanutkaan. <br /><br />Olihan niitä selkien rannoilla siihen aikaan viulupelimanneja, joiden kanssa saattoi taitojaan vertailla. Keurusselän takana, Häkkisen puolella asui setämies Otto Hulpio, jonka kanssa sopi soitella. Kaijanselän rannalla asui Alkulan Iisakki, hänkin hyvänpuoleinen viulunviljelijä ja ihan naapurissa kaulaili viuluaan hopeaseppä Kingelinin poika Aapo, jolla oli ”raikas ja kantava” lauluääni. <br /><br />Mutta parhaiten soveltui yhteissoitto Kolhon talon pojan Oton kanssa, joka kehittyi päätä pitemmäksi kaikkia edellämainittuja soittajia, ja joka myöhemmin sai pätevää opetusta (Mannerström, Jurva) ja oli nuottitaitoinen. Kolhoon tutustuessaan ja huomatessaan, että heidän yhteissoittonsa luonnistui erinomaisesti, jätti Aapo Kaukanen viulunsoiton vähemmälle ja teki noin vain ohimennen itselleen messinkiläppäisen klarinetin (Myyty Ähtärin Majaniemeen), joka vallankin meluavissa häätilaisuuksissa soitettaessa kuului hyvästi.<br /><br />Saivathan nämä soittajat tilauksia häihin ja juhliin. Kuljettiin Keuruut ja Kuorevedet ja klarinetti pantiin lypsinkiuluun likoamaan, kun häätaloon tultiin, pyrkipä se vallankin kesäiseen aikaan joskus ravistumaan ja niin kuin jokainen puupuhaltimien soittaja tietää, on ravistunut pilli raskas puhaltaa.<br /><br />Mitäs, tulihan niitä tilauksia. Kun Tampereen-Vaasan rata valmistui ja Hämeen ja Vaasan läänien maaherrat saapuivat lääninrajalta Pollariin, jossa pidettiin juhlahetki ja jossa he löivät kiinni viimeiset kiskonaulat, olivat Kaukanen ja Kolho soittamassa tässä juhlatilaisuudessa. Loistavine seurueineen astuivat kuvernöörit kumpainenkin omasta junastaan, jotka seisoivat raiteilla sarvet vastakkain, kävivät kiinni moukariin ja iskivät kalskahtavin lyönnein viimeiset kiskonnaulat kantaansa myöten puuhun. Ja somasti heilahtelivat silloin olkainten kultaiset hetaleet, ja kolmea sormea leveä punainen raita paistoi housun sivusta. Mutta sitten pantiin pillit ja viulut soimaan, rautatien työmiehille annettiin kullekin nosteleipä, silli ja ryyppy viinaa ja hetkisen kuluttua oli kumpainenkin kuvernööri matkalla omalle maalleen. <br /><br />Näinä aikoina perustettiin Pihlajavedelle torvisoittokunta, mutta katsottiin, että ilman ”Vesi-Keuruun” miesten myötävaikutusta ei sellainen homma onnistu. Sen vuoksi kiinnitettiin täältä alun perin kolme miestä tähän soittokuntaan, joka useimmiten kokoontui Haapamäelle harjoituksiin, jossa sitä johti rautatien kirjuri Richter. Nämä kolme soittajaa olivat Otto Kolho, hänen veljensä Adiel Kolho ja Aapo Kaukanen. Vallan kornetit lykättiin tästä soittokunnasta Kolhon veljeksille, Kaukanen sai jonkun isomman torven. <br /><br />Ja ankarasti oli harjoiteltava, koskapa Otto Kolho luonnehti asiaa arvelemalla, että ”kolmena ensimmäisenä vuonna soi kornettitorvi niin kuin pukinsarvi”. Kaukanen ei näytä olleen pitempää aikaa tässä soittokunnassa ahdashenkinen kun oli (keuhkolaajennus) ja nuottien opetteleminenkin lienee tehnyt kiusaa. (Otto Kolho 10 kunnan vuotta)<br /><br />Ehtihän Aapo Kaukanen vanhemmalla puolen ikäänsä tutustua uudempiin puhallussoittimiin ja kuulla moniäänistä torvimusiikkia. Ei ollut kaukana näinä aikoina kuuluisa Mäntän soittokunta, jota Kaukanen lienee monestikin kuullut. <br /> <h3>Ja yhä ihmeellisempiä tapahtui</h3> Keuruun seurakunta hankki v. 1902 30-äänikertaiset urut kirkkoon, ja Kaukanen jos kukaan kuunteli urkusoittoa innostuneena. ”Nythän kirkonkäynti vasta alkaakin” arveli Kaukanen urkuja kuultuaan. Mutta toisin, kovin toisin ovat asiat tässä suhteessa kääntyneet, kun Kaukanen arveli. <br /><br />Uuden ajan vaikutus kirkossakäyntiin Kun Tampereen-Vaasan rata valmistui, vaikutti se perinpohjaisen muutoksen paikallisliikenteessä. Keuruselälle hankittiin höyrylaiva ”Keuru” nimeltään, joka sunnuntaisin teki kirkkomatkoja ja arkisin kuljetti tavaroita Kolhosta Keuruun kirkonkylään Keuruun ja Multian kauppiaille tarpeeksi. <br /><br />Ja hetkistä myöhemmin ilmestyi näille maille siipiniekka halkosyömäri ”Elias Lönnrot”, joka kuskasi mänttäläisiä ja muitakin ranta-asukkaita yhteiseen jumalanpalvelukseen. Eihän silloin enää kirkkoveneitä tarvittu ja väenliike Koikan Kaukasen tiellä tyrehtyi kokonaan. Mikä sitä jalkaisin tai veneellä, kun Kolhosta asti sai istua laivan salongissa. <br /><br />Ja kun Jyväskylän-Haapamäen rata sitten valmistui, lakkasi matkustajaliike Keuruselällä kokonaan. Ei enää viitsitty lähteä kauas kirkolle, kun asemanseutu ja ohikulkevat junat kiinnittivät vallankin nuoren väen mieltä. Ajatustapakin muuttui vähitellen toisenlaiseksi. Kaukasen venevalkamassa, jossa ennen sunnuntaiaamuina oli satojen henkien kokoinen väenliike, on nyt niin hiljaista, että tyynenä pyhäaamuna saattaa kuulla malmien alakuloisen helähtelyn Keuruun kirkontornista. Ja yhtä uskollisesti kuin vuosisatoja taaksepäin huuhtelee Keuruselän aalto Kaukasen venevalkaman hyljättyä hiekkaa. <br /> <h3>Kirkkotien mestareitten viimeisiä vaiheita</h3> Oli ilmeistä, että mikäli liike supistui Kaukasen kirkkotiellä, sikäli edellä mainittujen mestarien elämä tuli vaikeammaksi. Hopeaseppä Kingelinin poika Aapo hylkäsi kannattamattomana isänsä ammatin ja siirtyi Loilan kylään suutariksi. Vaskiseppä Lindholm siirtyi Liikalasta Heinä-ahon torppaan ja käänteli maita henkipitimikseen. Vessarin sepän suku lähti maailmalle. Koikan sepän poika ”Sepän Janne”, oudosteli elämäänsä ja koetti hankkia lisätuloja myymällä viinaa, ”jota sai jokainen, joka vei astian ja rahan Sepän Jannen eteiseen”. Hetkisen kuluttua oli astia täytetty ja asia järjestyksessä. <br /><br />Viimeinen kirkkotien mestareista oli Aapo Kaukanen, joka jo välillä yritti sekatavarakauppaakin, mutta kellekkäpä siellä tyhjän tien varrella sai mitään myydyksi. Sen vuoksi siirtyikin Kaukanen jälleen valutöihin, myyden lopuksi tuotteitaan kaupunkien rautakauppoihin. Nyt hänkin on jo useat vuodet maannut Keuruun kirkkotarhassa. <br /><br />Vain Ylä-Kaukasen autiotilan vinnillä oleva kelloteollisuudessa käytetty kone ja tuvan seinillä olevat kyläkirjaston kuvalehden mukana saapuneet kuvat ja Uuden Suomettaren lahjaliitekartat viittaavat Kaukasen suvun harrastuksiin, mutta kuudensadan hengen kirkkotie ottaa nurmea sen kuin ehtii ja ennen näissä lehdoissa kaikunut virren sävel on muuttunut tienvierustalon avatusta akkunasta kuuluvan gramofonin soittoon. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Kirkonkäynti Subject The topic of the resource Keuruu Keurusselkä kirkkoveneet käsityöläiset Creator An entity primarily responsible for making the resource Mäkinen, Aarne Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto https://keuruunveraja.fi/files/original/becf876e4a1e67ea12bbef35ea11e929.jpg c4633226359e8b75cf5b3f133f4563da https://keuruunveraja.fi/files/original/00e45005ea2e3e67e80068469b24c739.jpg 69339f950e353a0a80224d5a19457ee6 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Muistoja ja dokumentteja entisajan elämästä Description An account of the resource Tässä kokoelmassa on yksityishenkilöiltä käyttöön saatuja muistelutekstejä ja aikalaisdokumentteja, kuten kirjeitä ja kouluaineita. Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document <p><span style="font-size:14px;">Yksi osa keuruulaista rakennushistoriaa ja kouluaikojeni muistoja katoaa: kaupungin vuokratalo, Kivelän Otonkaarteen "Nelonen" tai ”Valkonen talo” puretaan keväällä 2021. Nimistöllään Otonkaarre muistuttaa tilan alkuperäisen haltijan, Kivelän Oton ajasta. Perheemme muutti Otonkaarteelle v. 1976, jolloin aloitin koulun. Monet luokkakaverini asuivat tuossa talossa.</span></p> <h3>Otonkaarre 4</h3> Nelosen kerhohuoneelle oli jännä mennä seurakunnan tyttökerhoon. Se oli maalaistytölle ensimmäinen ”kerho”. Siellä askarreltiin, laulettiin ja leikittiin. Kyllä pelotti, kun valoja sammutettiin ja ”Leijonaa mä metsästän” -leikki alkoi. Muistan käyneeni pyhäkoulussakin. Kun tuli jään yli Kivelään, ei tarvinnut kävellä Kiveläntien risteykseen saakka, sillä Tarhiantielle kulki oikopolku talon takaa. Siellä oli hyviä paikkoja talviseen mäenlaskuun. Kun rinteeseen alettiin rakentaa kerrostaloja, oikopolkua ei saanut enää käyttää. <h3>Leikkikentän lumo</h3> Nelosen edessä oleva leikkikenttä oli aivan mahtava, se tuntui niin suurelta. Sitä kiersi kiviaita, liekö ollut ihan Kivelän Oton itsensä tekemä? Kiviaitaa pitkin oli kiva kävellä, kiipeillä puihin ja leikkiä löytöretkeilijää. Se purettiin sittemmin ilmeisesti vaarallisena ja tilalle tuli tavallinen aita. Jonakin kesänä tuli leikkikentälle ohjaajia. Oli mukava, kun he keksivät leikkejä ja seurasivat touhujamme. Leikkikentällä menin ensi kerran karuselliin. Pääni vain ei kestänyt ja hurjien vauhtien jälkeen voin niin pahoin, että koko loppupäivä meni pilalle. Kentällä keinuttiin paljon. Nyt on uskomatonta, miten sitä uskalsi hypätä keinusta vauhdissa! Vallankin pojilla oli tavoitteena ottaa niin kovat vauhdit, että keinu menee ympäri. Pojat jättivät keinuja niin, että ne oli kiepautettu orren ympäri, jolloin pienempien oli vaikea niitä saada sieltä alas. Yksi rohkeuden osoitus oli keinua noin korkealla. Keinuessa potkaistiin kenkiä jalasta tai heitettiin palloa sylistä ja kauimmaksi lennättänyt voitti. Tyttöjen kanssa keinuttiin ja laulettiin sydämen kyllyydestä radiosta kuultuja hittejä: Armia ja Dannya, Katri Helenaa, Tapani Kansaa. Oli varmaan ohikulkijoilla hauskaa! <h3>Yhteiset pihaleikit</h3> Me Otonkaarteen lapset ja nuoret pelasimme yhdessä pesäpalloa ja muitakin pihaleikkejä, vaikka ikäeroa saattoi olla viisikin vuotta. Purtsu ja lamppupiilo olivat leikkejä, joita muistan 1970-1980-luvuilta. Oli jännää olla Nelosen takana syyspimeällä piilossa, kiertää taloa ja olla näkymättömissä, vilautella lampun valoa. <h3>Kyläilyä kavereiden luona</h3> Pääsin käymään talossa asuvien luokkakavereiden luona. Siellä näin elämäni ensimmäisen kerran, että teehen laitetaan maitoa. Kupit olivat hienot: ruskeaa lasia. Ja tee maistui niistä niin hyvältä. Jonkun kotona vieraillessa lapsenvahti tupakoi sisällä ja oli niin aikuinen tunne, kun sitä savua haisteli. Eikä ollut mitenkään outoa, että sisällä poltettiin. Huoneistot olivat mielestäni mukavan mallisia. En tiedä koettiinko niissä ahtautta, minä ainakin pääsin silloin tällöin yökylään. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Kivelän Oton mailla – eräs aikakausi päätökseen Subject The topic of the resource rakennukset muistelu 1970-luku vuokra-asunnot leikit Keuruu Kivelä kerrostalot asuinalueet kokemuskerronta muistot lapsuus Creator An entity primarily responsible for making the resource Lähdeaho, Soile Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Description An account of the resource Keuruun Kivelässä Otonkaarteella sijainnut vuokratalo toi 1970-luvulla lapsia yhteen. https://keuruunveraja.fi/files/original/35d381ab4a15188934e7419c1e6b07b7.jpg 8b6a1534a59be3c4fb73d5a337f699e8 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Aarne Forsmanin kuvakokoelma Still Image A static visual representation. Examples include paintings, drawings, graphic designs, plans and maps. Recommended best practice is to assign the type Text to images of textual materials. Original Format The type of object, such as painting, sculpture, paper, photo, and additional data Postikortti Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Kivelän rantaa Subject The topic of the resource Keuruu kirkonkylät ranta-alueet kirkkorakennukset Description An account of the resource Näkymä Kivelän rannasta järven yli Keuruun keskustaan. Järven toisella puolen rantaa ja peltoa. Oikealla näkyy uusi kirkko ja vasemmalla vanha kirkko. Creator An entity primarily responsible for making the resource Kuva: Aarne Forsman Source A related resource from which the described resource is derived Keuruun museo / Mano Forsmanin lahjoituskokoelma Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun museo Date A point or period of time associated with an event in the lifecycle of the resource 1910-luku Rights Holder A person or organization owning or managing rights over the resource. Keuruun museo https://keuruunveraja.fi/files/original/20d03690d4c8b0ef0b13e1b4e454b111.jpg 14ba246130736509ba02f322b4778045 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Keuruun maatalousseuran kuvakokoelma Subject The topic of the resource kylät maatalous Description An account of the resource Maatalousteknikko Oiva Kamppi toimi Keurusseudulla maatalousneuvojana 1950-1960 -luvuilla. Työnsä ohessa hän kulki kameran kanssa pitkin Keuruun kyliä. Tässä kokoelmassa on hänen ottamiaan kuvia näiltä matkoilta sekä reprokuvia, joita hän kuvasi asiakkaittensa kotialbumeista maatiloilla käydessään. Tuoreimmat kuvat ovat Kampin seuraajien, Pekka Mennalan ja Markku Kuuselan ottamia. Kuvat on saatu lahjoituksena Keuruun maatalousseura ry:ltä kaupunginkirjaston kotiseutukokoelmaan. Mikäli tiedät kertoa kuvista lisää, toivomme sinun ilmoittavan niistä meille sivustolla olevan Ota yhteyttä -painikkeen kautta. Still Image A static visual representation. Examples include paintings, drawings, graphic designs, plans and maps. Recommended best practice is to assign the type Text to images of textual materials. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Kivenraivuuta Subject The topic of the resource maatalous maanviljelijät hevonen Keuruu Description An account of the resource Vanhassa värikuvassa mies on hevosensa kanssa pellonlaidassa. Hän on nostelemassa raskaita kiviä reen kyytiin. Creator An entity primarily responsible for making the resource Kamppi, Oiva Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto https://keuruunveraja.fi/files/original/246cbe6c112323c289034eeb36fec2a9.jpg 992c212e2fbaf6ad2356799a842ba5df Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Keuruun maatalousseuran kuvakokoelma Subject The topic of the resource kylät maatalous Description An account of the resource Maatalousteknikko Oiva Kamppi toimi Keurusseudulla maatalousneuvojana 1950-1960 -luvuilla. Työnsä ohessa hän kulki kameran kanssa pitkin Keuruun kyliä. Tässä kokoelmassa on hänen ottamiaan kuvia näiltä matkoilta sekä reprokuvia, joita hän kuvasi asiakkaittensa kotialbumeista maatiloilla käydessään. Tuoreimmat kuvat ovat Kampin seuraajien, Pekka Mennalan ja Markku Kuuselan ottamia. Kuvat on saatu lahjoituksena Keuruun maatalousseura ry:ltä kaupunginkirjaston kotiseutukokoelmaan. Mikäli tiedät kertoa kuvista lisää, toivomme sinun ilmoittavan niistä meille sivustolla olevan Ota yhteyttä -painikkeen kautta. Still Image A static visual representation. Examples include paintings, drawings, graphic designs, plans and maps. Recommended best practice is to assign the type Text to images of textual materials. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Kivenraivuuta ennen vanhaan Subject The topic of the resource Keuruu maatalous Description An account of the resource Kuvassa joukko miehiä on raivaamassa kiviä pellolta. Mukana työssä on kaksi hevosta. Creator An entity primarily responsible for making the resource Kuvaaja tuntematon Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Kiehtovaa vanhaa Keuruuta Subject The topic of the resource Keuruu paikallishistoria rakennusperintö kulttuurihistoria Description An account of the resource Kokoelmasta löydät tietoja Keuruun kulttuurihistoriallisista kohteista. Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kirjasto Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document <p>Kamana on ollut alkuaan Keuruun seurakunnan kirkkoherranpappilan Kangasmannilan navetta. Pappilat olivat aikanaan myös suuria maatiloja, sillä maatalouden harjoittaminen oli osa kirkkoherran palkkausta. Esimerkiksi vuonna 1881 Keuruun kirkkoherralla oli 20 lehmää, 4 hevosta ja 20 lammasta. Seurakuntien viranhaltijat siirtyivät luontaispalkkauksesta rahapalkkaukseen vasta vuoden 1922 lainmuutoksella.</p> <p>Puusta rakennettuja navetoita jouduttiin aika ajoin uusimaan. Kun Keuruun seurakunta päätyi 1900-luvun alussa rakentamaan kirkkoherralle uuden navetan, se päätettiin valmistaa kivestä. Navetta valmistui talvella 1903 petäjävetisen Otto Heinäsen johdolla.</p> <p>Keuruulla maataloudesta luopuminen tapahtui kirkkoherra Leikolan aikana. Tila vuokrattiin Vihtori Tuomiselle ja hänen perheelleen. Vuokrasopimukseen sisältyi myös navetta. Navetta peruskorjattiin 1930-luvun jälkipuoliskolla. Päätös asiasta tehtiin elokuussa 1936, ja piirustukset peruskorjausta varten laati rakennusmestari Jalmari Kuronen. Korjaukset toteutettiin kesällä 1938. Tuomisten jälkeen Kangasmannilan tilaa vuokrasi Eino Pykälämäki perheineen vuosina 1938–1946. </p> <p>Navetta toimi alkuperäisessä käytössään 1940-luvulle saakka, minkä jälkeen sen suojissa toimi ensin kolmen keuruulaisen - Paavo Sammallahden, Kalervo Lampisen ja Kalle Liukon omistama puusepänverstas Pakali. 1950-luvun alussa tiloihin tuli Johannes Ilmoniemen Keuruun Autokoulu ja Korjaamo. Autokoulun siirryttyä muualle, toiminta jatkui korjaamona ja konepajana vuoteen 1961 saakka. Keuruu Auton toimitiloina navetta oli vuosina 1961–1968, jonka jälkeen se siirtyi Liikenne Mäkelän talliksi ja korjaustiloiksi aina vuoteen 1985 saakka. Sen jälkeen navetassa toimivat Keuruun Kolarikorjaamo, Seppä Jussin paja ja Väinö Koivusen hitsauspaja, Keuruun Työkäsine Oy, Keuruun Sähkö (varastotila ja myymälä) ja Keski-Suomen Puu ja Tarvike. Tilaa hyödynnettiin myös muussa pienimuotoisessa varastokäytössä.</p> <p>Jo vuonna 1983 Keuruun seurakunnan kirkkovaltuustolle oli tehty ehdotus navetan käyttämisestä esimerkiksi näyttelytilana. Samansuuntaiset toivomukset toistuivat aika ajoin, kunnes vuonna 1997 seurakunnan teettämän esiselvityksen perusteella päätettiin ryhtyä toimenpiteisiin asian eteenpäinviemiseksi. Hankkeen virallinen toteuttamispäätös tehtiin kirkkovaltuustossa huhtikuussa 1999 ja lopullinen rakentamispäätös 22.6.1999.</p> <p>Korjaussuunnitellun lähtökohtana oli kivirakennuksen kulttuurihistoriallisen luonteen säilyttäminen sekä perinteisten materiaalien ja työtapojen käyttäminen mahdollisuuksien mukaan. Hankkeen kokonaiskustannukset olivat 8,4 miljoonaa markkaa, ja tukea siihen saatiin Opetusministeriöltä, Keski-Suomen Ympäristökeskukselta ja Keski-Suomen Liitolta.</p> <p>Rakennusurakkakilpailu käytiin kesäkuussa 1999 ja työt päästiin aloittamaan jo saman kuun lopulla. Rakennus sai myös uuden nimen syyskuussa 1999 järjestetyn nimikilpailun tuloksena. Ehdotuksista, joita saatiin peräti 142 kappaletta, voiton vei nimi KAMANA, joka oli johdettu KAngasMAnnilan NAvetasta. Ehdotuksen teki Keuruun seurakunnan kappalainen Ossi Poikonen. Urakka valmistui ulkotöitä lukuun ottamatta maaliskuussa 2000. Avajaisia vietettiin aprillipäivänä 2000. Pihatyöt valmistuivat kesäkuussa samana vuonna.<br /><br />Hankkeen toteutuksessa oli alusta saakka mukana useat eri toimijat. Keuruun seurakunnan lisäksi yhteistyössä olivat mukana Keuruun kaupunki, Keuruun Matkailu Oy, Keuruun museosäätiö, Keski-Suomen Käsi-ja Taideteollisuusyhdistys, Pappilan Juusto Oy ja kahvila-ravintolan yrittäjät. Tavoitteena oli saada aikaiseksi paikka, josta monenlaiset ihmiset voisivat oman mielenkiintonsa kohteen.</p> <p>Matkailukeskus Kamanan alkuperäiset toimijat olivat Keuruun museo, Keski-Suomen Käsi- ja Taideteollisuusyhdistyksen Kamana-shop, Pappilan Juusto Oy, Kahvila-ravintola Myllytuuli, Parturi-kampaamo Arja ja Keuruun Matkailu. Vuosien varrella toimijat ovat vaihtuneet. Kesällä 2021 Kamanan alkuperäisistä toimijoista on jäljellä enää Keuruun museo, minkä lisäksi kivinavetan tiloissa harjoittavat liiketoimintaansa ravintola Pappilan Taverna sekä lahja- ja vaatepuoti Tiltaltti Shop, jonka yhteydessä toimii Keuruun kaupungin infopiste.</p> Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Kivinavetta Kamana Subject The topic of the resource Keuruu navetat matkailukohteet maatilat 1900-luku virkatalot kivirakennukset Description An account of the resource Kamana rakennettiin Keuruun kirkkoherran pappilan navetaksi. Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun museo https://keuruunveraja.fi/files/original/87c7fd6367245969f691cac06ccf96e3.jpg 2cff61f9c7baa7f77d66d59a6b565f9b Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Kirkkoväkeä kirkkoveneessä soutamassa tyyntä kesäistä järven pintaa. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Muistoja ja dokumentteja entisajan elämästä Description An account of the resource Tässä kokoelmassa on yksityishenkilöiltä käyttöön saatuja muistelutekstejä ja aikalaisdokumentteja, kuten kirjeitä ja kouluaineita. Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document <p>Keuruun vanhalle kirkkomaalle on kaiken kansan nähtäväksi kauniisti katettuna asetettu Heinäskylän entinen, uljas 15-hankainen kirkkovene. Niistä paristakymmenestä Keuru-selän kirkkoveneistä, jotka aikanaan kuljettivat Vesi-Keuruun kirkkokansaa, olikin se suurin ja kilpasoudussa voittamaton. Ei näe nykyinen nuori kansa enää kirkkoveneitä vesillä. Jo lähempänä seitsemääkymmentä ovat nykyään ne pitäjäläiset, jotka ovat olleet mukana kirkkovenematkoilla ja vähitellen häipyy kansan mielestä ne runolliset ajat, jolloinka kirkkoveneet halkoivat Keuruun kauniita vesiä.</p> <p>Tämän kirjoittaja ei koskaan ole ollut kirkkoveneessä, mutta varhaisen lapsuuteni aikana näin minä niitä vielä kirkkorantaan saapuvan ja siitä lähtevän täydessä kunnossaan ja komeudessaan. Kolhosta mentiin kirkkoon minun lapsuuteni aikana Keuru-nimisellä höyryaluksella ja sen kannelta katseltuna täysin miehitetty kirkkovene oli kerrassaan kaunis näky. Kun oli kaunis, aurinkoinen sää, olivat soutajat riisuneet takkinsa. Valkoiset paidan hihat liikkuivat yhtä-aikaisesti soudun tahdissa, airon lavat välkähtelivät auringonpaisteessa, joka vedolla kuohanti vesi ja veneen nokassa kävi vesiryöppy, joka sumuna sinkosi kauniissa kaaressa kahta puolen. Koko menossa oli voiman ja sitkeyden tuntua, joka vallankin lapsen mieleeni teki valtavan vaikutuksen. Vauhti oli niin luja että äkkirynnäköllä porhalsi kirkkovene laivankin ohi.</p> <p>Ennen laivaliikennettä kulki Kolhon seudun kirkkotie niin kesällä, kuin talvellakin Koikan taipaleen kautta. Vesireitti Lietunniemen ympäri olisi ollut liian rasittava. Tämän vuoksi soutivat Ukon- ja Kaijanselän ranta-asukkaat ensin Koikan rantaan siihen paikkaan, mihin Vessarista tuleva tie nyt päättyy ja kävelivät siitä noin 4 kilometrin matkan Kaukasen rantaan, jossa oli Kolhon seudun kirkkoveneet. Kerrotaan, että sunnuntaiaamuisin voi Koikan rannassa olla veneitä aina neljäkymmentä kappaletta, jotka useimmat olivat tietysti tavallisia kaksihankaisia, mutta joukossa myös useita nelihankaisiakin. Kaukasessa oli varsinainen kirkkovenevalkama, jossa vieri vieressä oli kolholaisten seitsemän venekoppelia.</p> <p>Koko kirkkovenekulttuurin oli niin täällä, kuin kaikkialla maamme järvikunnissa, synnyttänyt käytäntö ja kokemus. Minkäänlainen laki, taikka asetus et sitä ollut ohjaamassa. Se oli aikanaan kaunis yhteistoiminnan ilmenemismuoto, joka sai suuria aikaan. Säännöllinen kirkonkäynti pitkistäkin matkoista oli aivan yleinen vielä viime vuosisadan loppupuolella. Kuinka turvatonta ja voimatonta olisikaan ollut kirkonkäynti pienillä veneillä suurien selkien yli, kun suuret kirkkoveneet yhteistoimin halkaisivat ne murto-osassa siitä, mitä pienelle veneelle vauhtia olisi voitu kehittää. Aikojen kuluessa olivat naapuritalot ja -torpat sopineet yhteisen kirkkoveneen rakentamisesta ja sen huoltamisesta ja niin oli muodostuneet niin sanotut kirkkovenelahkot, joihin kuhunkin kuului noin 4 - 7 taloa ja torppaa. Näitä kirkkovenelahkoja oli Kolhon seuduilla seitsemän, jolla kullakin oli Kaukasessa oma veneensä, kukin omassa koppelissaan, ja kullakin veneellä oma nimensä.</p> <p>Ne kolholaisten seitsemän kirkkovenelahkoa, jotka Kaukasta pitivät satamanaan olivat:</p> <ol> <li><strong>Ala-Kolhon lahko</strong>, joka omisti 14-hankaisen, Huuhkain-nimisen veneen. Lahkoon kuuluivat Ala-Kolho alustalaisineen, m.m. Rajalahti, Honkanen, Lamminpää y.m., sitäpaitsi Sakarin talo ja Pollarin torppa.</li> <li><strong>Ylä-Kolhon lahko</strong>, jolla oli 12-hankainen Ahti-niminen vene. Lahkoon kuuluivat Ylä-Kolho, Järvenpää, Kaukanen, Suonperä, Mäkelä ja Kuulusa.</li> <li><strong>Kurenniemen lahko</strong> omisti todennäköisesti 11- tai 12-hankaisen, Kurki-nimisen veneen ja lahkoon kuuluivat Kurenniemen ja Kankaanpään talot alustalaisineen, sitäpaitsi Ylä-Kolhon silloinen torppa Salmela.</li> <li><strong>Loilan lahkolla</strong> oli 14-hankainen, Susi-niminen vene ja lahkoon kuuluivat Loilan kylän talot alustalaisineen.</li> <li><strong>Peltoniemen lahkon</strong> veneen nimi oli Mainio, joka samaten oli 14-pankainen ja lahkoon kuuluivat Peltoniemi, Kopare, Ykspuu, Tervaniemi ja Maakanen.</li> <li><strong>Haikan lahkolla</strong> oli Porsas-niminen vene, joka luultavasti oli vain 11-hankainen ja lahkoon kuuluivat Haikan kylän talot.</li> <li><strong>Hokkaskylän lahko</strong>, johon kuuluivat Hokkaskylän talot. Veneen nimestä ja koosta ei minulla ole tarkempia tietoja.</li> </ol> <p> </p> <p>Kirkkoveneen rakensivat lahkoon kuuluvat talot yhteisvoimin, mutta työtä täytyi olla johtamassa erikoinen ammattimies, joka oli taitomies alallaan. Sellainen mestari oli myös tällä paikkakunnalla, nimittäin Kankaanpään talon isäntä Kangas-Pekka, jonka käsialaa ylempänä mainituista veneistä olivat Ahti ja Kurki. Peltoniemen Mainiota oli rakentamassa kuuluisa Särki-Seppä Ruovedeltä.</p> <p>Vanhemmat kirkkoveneet olivat enimmäkseen kolmilaitaisia. Niinpä Ylä-Kolhon lahkon aikaisempi vene, jolla oli nimenä Pääskynen, oli aluksi tehty kolmilaitaiseksi, mutta korotettiin myöhemmin 4-laitaiseksi.</p> <p>Ylä-Kolhon Ahti rakennettiin Kangas-Pekan johdolla keväällä 1878 ja tehtiin alunperin nelilaitaiseksi, mutta korotettiin vuonna 1882 vielä yhdellä laidalla, joten se oli tavallista korkeamрi. Vanhempaan aikaan olivat kirkkoveneet yksinomaan tervattuja, mutta myöhemmin alettiin niitä maalata. Niinpä Ahtikin maalattiin varsin kolmella värillä siten, että pohja oli punainen, laidat keltaiset, paitsi ylimmäinen laita ja hankapuu, jotka olivat valkoiset. Tästä johtuen sai vene haukkumanimen kirjava.</p> <p>Vanhan ajan venemestareilla ei luonnollisesti ollut piirustuksia, eikä yksityiskohtaisia suunnitteluja, vaan olivat veneen kaavat kokonaan mestarin omassa päässä. Tästä johtuen veneen lopullinen muoto olikin hiukan sattuman varassa, eikä ne käytännössä kaikki olleet samanveroisia. Niinpä kerrotaan, että Susi ja Huuhkain, varsinkin ensimainittu, olivat raskaita soutaa, mutta sen sijaan Mainio, Ahti ja Kurki olivat luistostaan hyvässä maineessa.</p> <p>Venenaulat taottiin kaikki käsin ja oli sekin mestarityötä. Varsinkin kinonaulat, jotka olivat aina näkyvillä, oli taottava suurella huolella. Niinpä kävi kerran niinkin, että Kangas-Pekka hylkäsi armotta Ravilan sepän takomat kinonaulat ja valmistutti ne Koikan sepällä kokonaan uudesta, jotka vasta kelpasivat.</p> <p>Airot ja tuhdot tehtiin yhdessä veneen rakentamisen kanssa, mutta valmistivat niitä lahkokunnan osakkaat myös kotonaan. Venekoppelin orsilla oli aina vara-airoja särkymisen varalta.</p> <p>Suurempiin veneisiin rakennettiin erityinen, kiintonainen peräsin, mutta pienempiä ohjattiin tavalliseen tapaan melalla. Peräsimellä varustetuissa veneissäkin oli aina sitäpaitsi erityinen apumela.</p> <p>14-hankainen kirkkovene miehitettiin siten, että perämieheksi nimitettiin joku uskottu isäntämies. Yläsillä, siis ensimmäisellä soudulla nokasta lukien oli kaksi miestä, toisella kolme ja sitä seuraavilla neljä miestä, keskiveneessä viisikin ja alasilla taas kaksi miestä. Näin miehitettynä veti 14-hankainen kirkkovene noin 60 miestä, mutta kauniilla säällä ja kun kilpasoutu ei ollut kysymyksessä, sai vene useasti suuremmankin kuorman. Lapset ja vanhukset, jotka eivät pystyneet soutamaan, sijoittuvat veneen suippoon nokkaan ja samoin perään. Eräänä juhannuspäivänä Loilan Anskan ollessa perämiehenä, oli Loilan Susi ottanut mukaansa kokonaista 105 henkeä.</p> <p>Kirkkomatka, johon tarkoitukseen veneitä yksinomaan käytettiin, -sillä muita juhliahan ei siihen aikaan ollut - oli aloitettava aamulla niin varhain, että Kaukasesta päästiin lähtemään seitsemän ajoissa aamulla. Kirkonmenot alkoivat siihen aikaan kello 8 aamulla ja hyvissä ajoin ennen sitä oli kerittävä kirkkorantaan. Tasaista tahtia soutaen kesti matka Kaukasesta kirkkorantaan siis vajaan tunnin. Kolhon talosta tapahtui lähtö noin puoli kuusi aamulla, mutta Ukonselän takaa oli kirkko matka alotettava tietysti paljon varhaimmin.</p> <p>Huonolla säällä ja tavallisina kirkkopyhinä ei aina tarvittu kaikkia seitsemää venettä. Milloin syystä tai toisesta Kaukaseen kokoontui vähemmän kirkkoväkeä, jätettiin tavallisesti raskassoutuisemmat veneet teloilleen ja vain kevytsoutuisimmat otettiin käytäntöön. Mutta suurina kirkkopyhinä ja varsinkin juhannuksena täyttyivät kaikki seitsemän venettä. Kaukasen rannassa oli sellaisena aamuna noin 500 - 600 henkeä koolla, joka nykyisenkin mittapuun mukaan on kunnioitettava kansanpaljous.</p> <p>Kaukasesta lähdettäissä oli edessä siintävä, aava Keuruselkä ja kirkkomatkan juhlallisin osa oli edessä. Mutta kolholainen kirkkoväki tunsi silloin jo olevansa miltei perillä, niin joutuisasti luisti jo rakkaaksi tullut kirkkovene. Mitä lähemmäksi tuli määränpää, sitä useampi kirkkovene työntyi niemien takaa samaan jonoon. Jo näkyi tuttu kirkon torni ja kauniisti kaarti jokainen vene omaan paikkaansa pappilan vehmaaseen kirkkorantaan. Samalla kajahti kirkonkello, joka yhdeksällä läppäyksellään julisti kirkko pyhän alkaneeksi. Soutajat siistivät itsensä kirkko kuntoon ja hiljalleen painuivat Herran temppeliin, kunnes viimeinen virsi taas oli veisattu, jolloin paluu alkoi samassa järjestyksessä, kun oli tultukin.</p> <p>Pitkät ja kapeat kirkkoveneet eivät suinkaan olleet mitään myrskyaluksia. Laitatuulessa sitä aalto vielä kykeni hiukan nostamaan, mutta vasta- ja myötätuulessa se oli kokolailla turvaton. Silloin täytyi sen murtaa aalto, kun se pituutensa vuoksi oli aina useamman aallon harteilla. Myrskysäällä olikin noudatettava aina suurta varovaisuutta kulkemalla erikoista reittiä tuulen päältä ja vaikeimmissa tapauksissa oli kuormaa vähennettävä välille, taikka jäätävä odottamaan tuulen heikkenemistä. Niinpä eräänä vuonna, noin 1870, mikonpäivänä oli kirkonmenon aikana noussut ankara etelämyrsky, joka pakotti Ylä-Kolhon Pääskysen hakemaan suojaa lähempätä Selkisaarta (Keuruselällä), josta päästiin onnellisesti Tuulisaareen, jossa oli noustava maihin. Kurki tuli perässä samaa reittiä, mutta laski ohi Tuulisaaren, josta se ohjattiin laitatuuleen kohti Vuohisaarta. Kolhon venekunta katseli kauhuissaan tätä menoa Tuulisaaresta, sillä maalle ei venettä toisinaan näkynyt ensinkään, kun se vajasi aallon väliin. Samana päivänä oli Loilan vene uskaliaasti palannut tavallista reittiä kaiken myrskyn käsissä ja olisikin sen tuho perinyt, ellei matkassa olisi ollut muutamia Jämsän emäntiä, jotka olivat pisemällä hautajaismatkalla menossa, joten heillä oli mukanaan suuret vaatevakat, joilla vettä oli ajattu veneestä koko matka. Myöhemmin iltapäivällä keinottelivat Pääskynen ja Kurkikin onnellisesti Kaukaseen.</p> <p>Mutta nämä entisajan Keuruselän soutajat eivät sentään säästyneet onnettomuudeltakaan. Sellainen tapahtui vuonna 1845, 31. päivänä elokuuta, jolloin kolholaisten käytössä ollut Haikan 11-hankainen vene paluumatkalla kärsi haaksirikon lähellä Kaukasen rantaa. Veneessä ei ollut sillä kertaa enempää, kuin 37 henkeä, joista ainoastaan 11 pelastui hengissä. Yksi näistä pelastuneista oli minun isoisävainajani, joka silloin oli 19-vuotias ja menetti samassa onnettomuudessa äitinsä ja 16-vuotiaan sisarensa. Hänen yksityiskohtainen kertomuksensa onnettomuudesta on hallussani ja sen perusteella on tästä murhenäytelmästä laatinut yksityiskohtaisen kertomuksen tuomari Eino Aaltio, joka kirjoitus on julkaistuna v. 1928 ilmestyneessä Keuruun kirjassa. Onnettomuuden aiheutti se seikka, että kovassa myötäaallokossa vene joutui vesilastiin ja kääntyi kumoon.</p> <p>Kuten ylempänä olevasta selviää, rakennettiin myöhemmin korkeampilaitaisia veneitä ja noudatettiin suurempaa varovaisuutta.</p> <p>Kirkkomatkalla kiihotti varsinkin nuorta ja voimakasta väkeä toinenkin tekijä, ei yksinomaan kirkossa käynti. Se oli kilpasoutu, joka tässäkin yhteydessä ansaitsee oman lukunsa.</p> <p>Kirkkoveneiden keskeinen kilpasoutu oli yleistä kaikkialla, missä niitä käytettiin. Pienempi kilpasoutu voi kehittyä millä matkalla hyvänsä, kun kaksi venettä sattui rinnatusten. Mutta erikoinen kilpasoutu vaati varsin huolelliset varustelut ja oli aikanaan huomattavaa joukkourheilua, jossa kunkin kylän ja sen veneen maine oli kysymyksessä. Kilpasoutuun varustauduttiin jo viikkoja ennen. Kilpahaaste toimitettiin naapurikyläkuntaan ja soutajia valikoitiin. Kilpasoutajiksi kelpasivat sitkeät ja kevyet miehet, eikä silloin perämieheksikään kelvannut ylipainoinen isäntä. Jo Kaukasesta lähtiessä tapahtui soutajien lopullinen karsinta, vaikka kilpailu tapahtuikin aina paluumatkalla. Kaukasen Matti seisoi itsevaltiaana veneen nokalla ja armottomasti osotti heikoksi katsomansa miehet toisiin veneisiin. Paluumatkalla kirkkorannasta lähdettäissä, jolloin kilpasoutu oli odotettavissa, jätettiin soutajien takitkin ja muu tarpeeton tavara lastin keventämiseksi toisiin veneisiin. Kirkkorannasta lähdettäissä on reitti vielä kapea, eikä siinä kilpasoutu voinut käydä päinsä. Sen vuoksi kilpailijat kohtasivat toisensa vasta Kaunissaaren vaiheilla, josta laajempi selkä alkoi.</p> <p>Kun kilpailevat veneet olivat ensin soutaneet toisensa tasalle, antoivat perämiehet merkin ja silloin alkoi airoissa tosi veto. Voima teki tehtävänsä, sisu antoi sitkeyttä. Kuohu kävi airoissa, mutta varsinkin nokassa, josta vesi suihkuna lensi kaaressa yli kahden ylimmäisen soudun, mutta neljännellä ja viidennellä soudulla kasteli soutajat. Vauhti kasvoi kasvamistaan. Ohi oli päästävä hinnalla millä hyvänsä ja parempi voitti. Kun voittaja oli saavuttanut noin veneenmitan etumatkan, katsottiin kilpailu päättyneeksi. Sitkeimmissä tapauksissa kesti kilpailu neljättäkin virstaa, ennenkuin voitto ratkesi. Kilpailun tuoksinassa, kireimmässä paikassa nosti perämies apumelan ilmaan, joka merkitsi sitä, että viimeisetkin voimat oli pinnistettävä. Innostusta lisättiin myös sillä, että perämies koputti apumelalla veneen pohjaa. Kireimmässä tilanteessa ei aina maltettu keinojakaan valita. Häviöön joutumassa oleva vene ohjattiin niin lähelle kilpatoveria, että airot koskettivat toisiinsa, jolloin soutu sekaantui, vieläpä käsikähmäkin monasti oli lähellä.</p> <p>Alussa on jo mainittu, että Heinäskylän suuri 15-hankainen, Särki-Sepän valvonnalla tehty vene oli Keuruselällä voittamaton. Eräänä helluntaina oli kuitenkin Ala-Kolhon isäntä salavihkaa varustanut Huhkaimen kilpakuntoon, jolloin pahaa aavistamattomat heinäkyläläiset olivat joutuneet pahasti alakynteen. Jo noin viikon perästä kostivat he kumminkin häviönsä kaksinkerroin.</p> <p>Kilpasoutu oman pitäjän veneitten kesken ei kuitenkaan aina voinut tyydyttää yhä pursuavaa kilpainnostusta. Silloin varustauduttiin vallan naapuripitäjien vesille. Niinpä kerran vuoden 1860 tienoilla oli Kurki miehitetty Kaukasessa, josta soudettiin Mänttään, jossa se kannettiin Kuoreveden laineille ja suunnattiin sen kirkolle. Vastusta ei täällä kuitenkaan tavattu, sillä kuoreveteläiset veneet olivat kaikki sitä pienempiä.</p> <p>Sensijaan olivat kaikki vierailut Ruovedellä päättyneet tappiolla. Siellä olikin kirkkovenerakennus loistossaan, eikä suinkaan vähemmän jo mainitun Särki-Sepän ansiosta. Ruovedellä olikin aikanaan lähes viisikymmentä eri kirkkovenelahkoa, joilla toinen toistaan uljaimpia veneitä. Olipa ruoveteläisetkin joskus käyneet Keuruun vesillä, jolloin kokonaista viisi venettä oli varustettu miehiin, mutta vieraiden voittajaa ei täällä sittenkään löytynyt.</p> <p>Uusi aika ja uudet tavat siirtivät aikanaan hyvin kukoistaneen kirkkovenekulttuurin muistojen joukkoon. Kaukasen kirkkoveneet alkoivat rapistua vuoden 1885 jälkeen, jolloin höyryalus ilmestyi Keuruun vesille. Kaukaseenkin rakennettiin laivalaituri ja Keuruselän soutajat muuttuivat laivamatkustajiksi. Unhoon jäivät vähitellen veneet, joista muutamia myytiin toisille vesille ja koppelit pilkottiin polttopuiksi. Mutta vielä alun toista kymmentä vuotta sitten, kun Kolhon N:seura teki retken Kaukasen muistorikkaaseen kirkkovenevalkamaan, nähtiin rannalla yksi näistä entisajan aluksista hajonneena alkutekijöihinsä, vain uljas nokkakino yritti vieläkin kohottaa päätään rantamättäästä yläilmoihin.</p> <p>Kirkkoveneitten tarina Kaukasessa oli päättynyt.</p> Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Kolhon seudun viimeiset kirkkoveneet Subject The topic of the resource Kolho (Mänttä-Vippula) Keuruu kirkkoveneet muistelu kokemuskerronta vesiliikenne Keurusselkä järvet kyläyhteisöt vesikulkuneuvot Description An account of the resource Teksti kertoo Keurusselän kirkkovenekulttuurista ja viimeisistä kirkkoveneistä. Kuvituskuvana on 1900-luvun alun postikortti Raimo Varpulan kokoelmista. Värillisen postikortin kuvassa on kirkkoväkeä saapumassa veneellä pappilan rantaan Keuruulla. Creator An entity primarily responsible for making the resource Kolho, Lauri Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Date A point or period of time associated with an event in the lifecycle of the resource 1800-luku Date Created Date of creation of the resource. 1939 https://keuruunveraja.fi/files/original/795e288deebf52362a29e9a353707f75.pdf b2abb205d00377f4a2f621416af98c51 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Aisapuu-lehden artikkeleita Description An account of the resource Tässä kokoelmassa on Pihlajavedellä ilmestyvän Aisapuu-kylälehden artikkeleita. Lehdessä julkaistaan runsaasti Pihlajaveden kotiseutuhistoriaan liittyviä tekstejä ja kuvia. Artikkeli Teeemateksti jostakin aiheesta. Tätä aineistotyyppiä voi käyttää aina kun tekstin muoto ei vaadi muuta. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Kolmekymmentä vuotta kielenopiskelua Kokinmäessä Subject The topic of the resource Keuruu Pihlajavesi (kunta) kielet englannin kieli opiskelu kansalaisopistot Creator An entity primarily responsible for making the resource Saarinen, Matti Source A related resource from which the described resource is derived Aisapuu 89, 2013 Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto https://keuruunveraja.fi/files/original/3b6015b784a4a1ceca1f3dfb3b4561b6.mp3 bb90cd2d785c82de6e5778d5c64784cb Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Tällaista elämä oli - Veteraaniväen tarinoita Subject The topic of the resource sota-aika jälleenrakentaminen veteraanit Description An account of the resource Keuruun museon kustantamana ja Orvokki Vääriskosken toimittamana julkaistiin vuonna 2013 kirja, jossa 1920-1930 -luvulla Keuruulla syntyneet tai tänne muuttaneet kertovat muistojaan sodan varjosta jälleenrakentamisen aikaan. Tässä kokoelmassa voit kuunnella kirjan sisältämät tarinat. Creator An entity primarily responsible for making the resource Vääriskoski, Orvokki Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Rights Information about rights held in and over the resource Keuruun museo Sound A resource primarily intended to be heard. Examples include a music playback file format, an audio compact disc, and recorded speech or sounds. Duration Length of time involved (seconds, minutes, hours, days, class periods, etc.) 9 min 7 sek Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Könttärin Kalle, persoona ja pelimanni Subject The topic of the resource kansansoittajat Creator An entity primarily responsible for making the resource Isokivi, Maire Lehtomäki, Riitta Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Rights Information about rights held in and over the resource Keuruun museo Description An account of the resource Äänitiedosto avautuu painamalla ensin aiheen kohdalla olevaa kaiuttimen kuvaa TAI itse aiheen otsikkoa JA sen jälkeen painamalla sivulle avautuneen mustan vaakapalkin vasemmassa laidassa olevaa pikku NUOLTA, jonka vieressä on aikalaskuri. https://keuruunveraja.fi/files/original/6efc19ab639d7cad30e65555450c4cec.mp3 0eb2216998e318eb72392bd2baa1858f Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Tällaista elämä oli - Veteraaniväen tarinoita Subject The topic of the resource sota-aika jälleenrakentaminen veteraanit Description An account of the resource Keuruun museon kustantamana ja Orvokki Vääriskosken toimittamana julkaistiin vuonna 2013 kirja, jossa 1920-1930 -luvulla Keuruulla syntyneet tai tänne muuttaneet kertovat muistojaan sodan varjosta jälleenrakentamisen aikaan. Tässä kokoelmassa voit kuunnella kirjan sisältämät tarinat. Creator An entity primarily responsible for making the resource Vääriskoski, Orvokki Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Rights Information about rights held in and over the resource Keuruun museo Sound A resource primarily intended to be heard. Examples include a music playback file format, an audio compact disc, and recorded speech or sounds. Duration Length of time involved (seconds, minutes, hours, days, class periods, etc.) 6 min 10 sek Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Koodisysteemiä ja palkkoja 1930-luvulla Subject The topic of the resource myymälät palkat Creator An entity primarily responsible for making the resource Kuoppala, Tauno Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Rights Information about rights held in and over the resource Keuruun museo Description An account of the resource Äänitiedosto avautuu painamalla ensin aiheen kohdalla olevaa kaiuttimen kuvaa TAI itse aiheen otsikkoa JA sen jälkeen painamalla sivulle avautuneen mustan vaakapalkin vasemmassa laidassa olevaa pikku NUOLTA, jonka vieressä on aikalaskuri. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Äänitteitä ja elävää kuvaa muualla verkossa Description An account of the resource Kuvailtuja linkkejä muissa verkkopalveluissa julkaistuihin Keuruuta käsitteleviin ääni- ja videotallenteisiin. Kokoelmaan kerätään vain aineistoa, joka on kaikille avointa ja verkossa pysyvästi. Website A resource comprising of a web page or web pages and all related assets ( such as images, sound and video files, etc. ). Local URL The URL of the local directory containing all assets of the website https://www.youtube.com/watch?v=cApez4JgSBM&feature=youtu.be Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Kooste Keuruun kunnansairaalan 100-vuotisjuhlan tapahtumista vuonna 1989 Subject The topic of the resource Keuruu sairaalat terveyskeskukset Description An account of the resource Teuvo Mujon koostamaa videomateriaalia Keuruun kunnansairaalan 100-vuotisjuhlan tapahtumista vuonna 1989. Ensiesitys kulttuuritalo Kimarassa marraskuussa 2017. Creator An entity primarily responsible for making the resource Mujo, Teuvo Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto https://keuruunveraja.fi/files/original/d3c8f1e12e6e8450f9848250abebdb79.jpg 35c3355c9f78a0b18f5af7a7affd930b https://keuruunveraja.fi/files/original/87c1e13f2a39d2a480218773b28329c3.pdf 16ec2659603a442b0e57f9de67a16304 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Henkilögalleria Description An account of the resource Kokoelmassa on pienoiselämäkertoja keuruulaisista merkkihenkilöistä. Henkilö Biografia Lyhyt kuvaus henkilön elämästä ja teoista Vilhelmiina Lahtinen syntyi Multialla vuonna ja avioitui itseään 27 vuotta vanhemman lesken, Kalle Köpänahon kanssa. Mies oli hyvä tekemään köysiä. Pariskunnalle syntyi yksi poika. Perhe asui Keuruun ja Multian rajamailla Jukojärvellä Köpänaho-nimisessä torpassa. Köpän Miinaksi kutsuttu emäntä hankki lisätienestiä kutomalla mm. huiveja, mistä hänen elämäntyönsä on jäänyt muistoksi seuraaville sukupolville. Miinan kerrotaan myös usein kuljettaneen mukanaan elämänlanka-nimisen köynnöksen juurakoita ja antaneen niitä tutuille lahjaksi. Niinpä eräänkin talon puutarhassa sanottiin sitten kasvaneen köpänmiinoja. Elinvuodet Syntymä- ja kuolinvuosi 1874-1963 Muuta merkittävää Tähän voi lisätä jonkun muun merkittävän tiedon henkilöstä Lea Riihimäen kirjoittama artikkeli Miina Köpänahosta Keuruun Jouluun http://digi.kirjastot.fi/files/original/ebc01e1ae8073ae105d363b6f87f9402.pdf Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Köpänaho, Miina Subject The topic of the resource Keuruu--Jukojärvi käsityöperinne huivit Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto https://keuruunveraja.fi/files/original/186fd5464dcad588c7441120e9fd72a6.mp3 c34aafb2f869c3b67d8499d8ca4e75a7 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Pekka Isomäen metsäperinneaineisto Description An account of the resource Keurusseudun metsäammattilaiset ryhtyivät 1980-luvulla tallentamaan alueen metsäperinnettä. Pekka Isomäen johdolla haastateltiin vuosina 1986-1991 yhteensä noin 70 henkilöä, jotka olivat työskennelleet Keurusseudulla metsätalouden piirissä 1930-70-luvuilla. Toimittaja Jorma Heinonen kirjoitti kerätyn materiaalin pohjalta myös kaksi teosta (Keurusseudun metsäkämpät, 1988 ja Vihreän kullan markkinoilla : Keurusseudun puukauppakirja, 1991). Veräjää varten Pekka Isomäki on digitoinut alun perin c-kaseteille tallennetut haastattelunauhat ja koostanut niistä yhteensä 17 lyhyttä äänitettä, jotka käsittelevät Keurusseudun metsäperinnettä eri puolilta. Lisäksi kokoelmaan kuuluu Isomäen teemasta kirjoittama johdantoteksti sekä äänitteiden kuvituksena käytettyjä valokuvia, joissa esiintyy äänitteiden kertojia ja niissä mainittuja paikkoja ja tilanteita. Creator An entity primarily responsible for making the resource Isomäki, Pekka Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Date A point or period of time associated with an event in the lifecycle of the resource 1986-1991 Sound A resource primarily intended to be heard. Examples include a music playback file format, an audio compact disc, and recorded speech or sounds. Duration Length of time involved (seconds, minutes, hours, days, class periods, etc.) 15 min Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Korean suhdanne ja leimikon könttäkaupat Subject The topic of the resource puukauppa mittaus leimikot Korean suhdanne Description An account of the resource Heikki Mannisenmäki, Pertti Kierros, Tuomo Kortemäki ja Jussi Valkeisenmäki muistelevat puutavaran hintaa nostaneen Korean suhdanteen ja leimikon könttäkauppojen vaikutusta puukauppaan 1950-70-luvuilla. Äänitiedosto avautuu painamalla ensin aiheen kohdalla olevaa kaiuttimen kuvaa TAI itse aiheen otsikkoa JA sen jälkeen painamalla sivulle avautuneen mustan vaakapalkin vasemmassa laidassa olevaa pikku NUOLTA, jonka vieressä on aikalaskuri. Creator An entity primarily responsible for making the resource Isomäki, Pekka Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Contributor An entity responsible for making contributions to the resource Kierros, Pertti Kortemäki, Tuomo Mannisenmäki, Heikki Valkeisenmäki, Jussi Format The file format, physical medium, or dimensions of the resource äänite (MP3) Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Henkilögalleria Description An account of the resource Kokoelmassa on pienoiselämäkertoja keuruulaisista merkkihenkilöistä. Henkilö Biografia Lyhyt kuvaus henkilön elämästä ja teoista Veikko Korpinen oli ammatiltaan seppä. Hän oli syntynyt Multialla ja asui myöhemmin Keuruulla. Hänen soittiminaan olivat huuliharppu ja mandoliini, Hän saavutti noin 40 palkintoa kansansoittokilpailuista, Korpinen toimi Keurusseudun pelimannien puheenjohtajana vuosina 1972-1992. Veikko oli varsinainen sanaseppä, riimittelijä ja humoristinen soittaja ja pelimannihengen ylläpitäjä.Hänelle on myönnetty Suomen Kansanmusiikkiliiton Hopeinen ansiomerkki 1990, Pilli-Hermannin arvonimi 1990 ja Antin malja vuonna 1998. Elinvuodet Syntymä- ja kuolinvuosi 1926-2012 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Korpinen, Veikko Subject The topic of the resource pelimannimusiikki kansansoittajat Creator An entity primarily responsible for making the resource Reijonen, o.s. Aho, Riitta Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Tauno Kuoppalan kokoelma Subject The topic of the resource metsätyö metsätyöntekijät 1940-luku 1950-luku 1930-luku Description An account of the resource Tauno Kuoppalan kertomuksissa muistellaan metsätyötä ja menneen ajan ilmiöitä. Creator An entity primarily responsible for making the resource Kuoppala, Tauno Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document <b><span>Patukat, sano Pinnin Jaska</span></b><span>.<br />Patakortin lyöminen pöytään </span><span> </span> <p><b><span>Pata </span></b><b><span>putos, muttei</span></b> <b><span>särkynyt.</span></b><span><br />Patakortin</span><span> lyöminen pöytään </span><span> </span></p> <p><b><span>Ruudut suuret, sano </span></b><b><span>lasimestari.</span></b><span><br />Ruutukortin</span><span> lyöminen pöytään </span><span> </span></p> <p><b><span>Ristin tie on kaitaa.<br /></span></b><span>Ristikortin lyöminen pöytään </span><span> </span></p> <p><b><span>Herttasta</span></b><b><span> oli Hanna-vainaan elämä. <br /></span></b><span>Herttakortin lyöminen pöytään </span><span> </span></p> <p><span> </span></p> Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Korttipelisanontoja   Subject The topic of the resource Keuruu kansanperinne korttipelit suullinen perinne kansankulttuuri Description An account of the resource Tauno Kuoppalan keräämiä sanontoja, joita on käytetty korttipelejä pelattaessa. Creator An entity primarily responsible for making the resource Kuoppala, Tauno Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto https://keuruunveraja.fi/files/original/00798c7230abcdf76243f0eecdb7b3d2.jpg b0ad60c33f5e865a06a9d36dfd0a5cff https://keuruunveraja.fi/files/original/696ac57ee42ae008b87c9d49f6dfa15b.jpg 4c7fa0e822c10fc0eb7087327674d25c Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Henkilögalleria Description An account of the resource Kokoelmassa on pienoiselämäkertoja keuruulaisista merkkihenkilöistä. Henkilö Biografia Lyhyt kuvaus henkilön elämästä ja teoista Voimistelunopettaja ja näytelmäkirjailija Airi Koskimies oli Keuruun kunnanlääkäri Oskar Heikinheimon tytär. Perhe asui Kantolassa lähellä nykyistä terveysasemaa. Airi Koskimies meni ensimmäiseen avioliittoon vuonna 1927 yleisesikunnan toimistopäällikkö ja jääkärimajuri Atle Ragnar Teodor Heikelin (1892–1927) kanssa. Tämä sai surmansa samana vuonna Suomenlahdella sattuneessa lento-onnettomuudessa. Airi Heikinheimon toinen puoliso oli kirjallisuuden professori Rafael Koskimies. Airi Koskimies toimi voimistelunopettajana useissa helsinkiläiskouluissa sekä voimistelun tuntiopettajana Ebeneser-seminaarissa vuosina 1930–1971. Hän oli Suomen Naisten Liikuntakasvatusliiton lehden päätoimittajana ja suunnitteli sekä johti joukkue-esityksiä useissa voimistelujuhlissa. Koskimies kirjoitti myös useita voimisteluaiheisia kirjoja. Elinvuodet Syntymä- ja kuolinvuosi 1903-1985 Muuta merkittävää Tähän voi lisätä jonkun muun merkittävän tiedon henkilöstä Heikinheimon perhe oli aktiivinen toimija suojeluskuntajärjestössä. Airi Koskimiehen isä, Oskari Heikinheimo toimi mm. suojelus­kuntain piiri­esi­kunnan lääkärinä. Airi Koskimies kirjoitti yhdessä puolisonsa Rafael Koskimiehen kanssa teoksen: Suomen lotta: Katsaus Lottajärjestön toimintaan (Weilin & Göös 1964). Teoksia Jos kyseessä on taiteilija, tähän voi listata hänen keskeistä tuotantoaan (kirjoja, sävellyksiä, levyjä, julkisia taideteoksia jne). Näytelmiä Juhannusaatto. 1955 Tyttöjä täss' on parhaita : liikuntaohjelmia ja pieniä näytelmiä. WSOY 1956, 2. painos 1959 Sessi seikkailee : lastennäytelmä. 1958 Taikakompassi : lastennäytelmä. 1961 Voittaja : nuortennäytelmä. 1961 Kadonnut jalokivi : lasten jännitysnäytelmä, jatko-osa näytelmääm Taikakompassi. 1964 Muita teoksia Komentoharjoituksia ; kirj. Airi Koskimies ja Inger Karvonen (Tiililä). Suomen naisten liikuntakasvatusliiton julkaisuja 17. WSOY 1931, 1937 Laulu ja leikki : laulu- ja liikuntaleikkejä sekä voimisteluohjelmia pienokaisille ; kirj. Aino Saarelainen ja Airi Koskimies. Suomen naisten liikuntakasvatusliiton julkaisuja 19. WSOY 1932, 2. painos 1936 SNLL:n yleinen voimisteluohjelma Suomen voimistelun suurkisoissa 1938. Suomen naisten liikuntakasvatusliitto, Helsinki 1937 Iloa voimisteluun : ohjelmistoa koulu- ja seuravoimisteluun. WSOY 1938, 4. painos 1954 Leikkikäämme. WSOT 1946, 3. painos 1958 SNLL:n tyttöjen voimistelunäytöksen ohjelma kesän 1947 suurjuhlille. Suomen naisten liikuntakasvatusliitto, Helsinki 1946 SNLL:n voimistelunäytösohjelma tytöille ; piirt. E. Numminen. Suomen naisten liikuntakasvatusliitto, Helsinki 1948 Käsi kädessä : voimisteluohjelmia. WSOY 1950, 2. painos 1954 Leiki ja norjistu : voimisteluohjelmia lapsille. WSOY 1953 Leiki ja soita ; kirj. Aura Lahonen, Airi Koskimies ; kuv. Maija Karma. WSOY 1954 Perheen kotivoimistelu ; kuv. Sirkku Teräsvirta. WSOY 1959 Rytmileikkejä : liikuntasommitelmia lapsille ; kuv. Sirkku Teräsvirta. WSOY 1962 Suomen lotta - Katsaus lottajärjestön toimintaan ; kirjoittajat Airi Koskimies ja Rafael Koskimies, vinjetit piirt. Karin Koskimies. Weilin+Göös, Helsinki 1964 Rytmiliikuntaa ja liikunnan rytmiä ; kuv. Karin Koskimies. WSOY 1966 Iloisia rytmileikkejä : ideoita ja ohjelmia opettajille ; kuv. Karin Koskimies. WSOY 1977 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Koskimies, Airi Subject The topic of the resource opettajat kirjailijat voimistelu lääkärit Source A related resource from which the described resource is derived https://fi.wikipedia.org/wiki/Airi_Koskimies https://fi.wikipedia.org/wiki/Oskari_Heikinheimo Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Perinnepiiri 1991 Subject The topic of the resource Keuruu paikallishistoria muistelu Description An account of the resource Kokoelma sisältää Asunnan-Ampialan-Huttulan perinnepiirin keräämää aineistoa seudun elämästä ja historiasta. Piiri kokoontui syksystä 1989 kevääseen 1991. <br /><br />Piiriläiset muistelivat silloisen Asunnan koulupiirin tapahtumia, sen ihmisiä ja taloja. Lisäksi mukaan otettiin Petäjäveden ja Koskenpään puolelta ne talot, joista koululaiset suuntasivat entiseen Huttulan kouluun. <br /><br />Perinnepiirin kokoontumiskertoja oli yhteensä 26 kertaa Asunnan koululla sekä Riihimäessä Rahikkalassa, Tiilikaisella ja Ampialassa. <br /><br />Aineisto on julkaistu alun perin Perinnepiiri-nimisenenä julkaisuna vuonna 1991. Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Creator An entity primarily responsible for making the resource Kalliomäki, Hellin Ruokolainen, Sisko Kokkila, Mirja Kokkila, Kalevi Mäkinen, Saida Ampiala, Kasper Ampiala, Marjatta Mäyränen, Reino Sojakka, Martti Kaikkonen, Jenny Ahola, Erkki Riihimäki, Martti Riihmäki, Eeva Tiilikainen, Bertta Ahola, Tarja Viitanen, Martta Sojakka, Anni Ruokolainen, Hannu Mäyränen, Hilja Kaikkonen, Aulis Sojakka, Anna Kinnunen, Veikko Honkanen, Eeva-Liisa Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document Viime vuosisadalla vuohia oli lähes joka talossa. Kun Alanen tuli Hoskarin vävyksi, hän valisti appeaan, että vuohet ja pukit raiskaavat metsää, johon vanha Hoskari vastasi: "Kaksijalkaiset pukit niitä syövät". Alanen oli liikemies, joka harrasti sahausta ja toimi metsänostajana. <br /><br />Villissä oli vuohia vielä 1920-luvulla, mukana kellokas. Kerran vuohet karkasivat Koskenpään Puontaalle saakka. Bertta Tiilikainen oli tätinsä kanssa niitä hakemassa ja kun täti otti kellokkaan naruun, muut seurasivat kiltisti perässä. <br /><br />Vuohia lypsettiin ja niiden maidosta tehtiin juustoa. Heinisen Iitalla oli vielä 1940-luvulla vuohia maakuoppaan tehdyssä navetassaan, lypsäviä oli 4-5. <br /><br />Huttulassa 1920-luvun alussa tehdyssä Tönön mäkituvan vuokrasopimuksessa kielletään vuohien pito, sensijaan lehmät ja lampaat saavat vapaasti laiduntaa metsälaitumilla. <br /><br />Kylällä toimi sonniosuuskunta, jonka sonni kiersi Ampialassa, Vehkomäessä ja Markkulassa. Hyviä sonneja muistetaan olleen myös Asunnalla ja Taavettilassa. Ruodeperältä vietiin lehmiä Tallimäkeenkin asti astutettavaksi. Usein myös talon omaa nuorta sonnia käytettiin astutukseen, varsinkin ellei vasikkaa ollut tarkoitus jättää elonomaksi. <br /><br />Yleinen tapa oli, että lehmän astutus maksettiin työpäivällä, esimerkiksi perunankaivuuaikaan. <br /><br />Joskus huonona vuonna eläinten rehut olivat hakusassa. Ludvig Ampialalla oli lehmiä siihen aikaan kun Tiilikais-Mikko piti Vekselillä kauppaa. Mikko ei ollut huomannut säästää Lutvikin lehmille heiniä, jolloin Lutviikki loihe lausumaan: "Tiilikais-Mikko se myy vaikka takin päältään". <br /><br />Sikoja porsitettiin Ruotemäessä, Markkulassa, Vehka-aholla, Jukolassa, Asunnalla ja Taavettilassa.<br /><br /> Sotien jälkeen tuli kiertäviä autoja, joista myytiin porsaita, niitä sanottiin Sakkolan porsaiksi. Myöhemmin tilattiin esimerkiksi Saarioisilta rautateitse. Porsaitten kunto saattoi olla varsinkin kiertävillä kauppiailla kehnonlainen, niinpä usein keväisin nähtiin tuvan nurkassa olkikoppa, jossa hoidettiin ja lääkittiin porsasta, joskus taisi eläinlääkärin pirtureseptikin olla tarpeen siallekin. <br /><br />Ainakin joulupossu oli joka talossa, jo senkin takia, että ruoantähteet saatiin hyödynnettyä, riittihän siitä sitten talven varalle suolattavaksi. Hyvin syötetty sika saattoi painaa kaksi ja puoli sataa kiloakin, yleensä näin suuri sika oli lihotettu emakko. <br /><br />Kanoja ei ollut joka navetassa. Mäkisen Lyydia vei sota-aikana kananmunia koppelon pesään haudottavaksi, homma onnistui muuten hyvin, mutta munista tuli vain yksi kana, muut olivat kukkoja.<br /><br /> Kananpoikasia haudottivat oikein hautomakoneella Knuuttilat Kallio-Huttulassa sota-aikaan. Yleensä oli vaarana maatiaiskanojen liian innokas hautomishalu, munat oli kerättävä usein pesistä ja etsittävä irrallaan juoksevien kanojen pesät latojen kätköistä ennenkuin ehtivät alkaa hautomisen, jolloin munat nopeasti lämmössä pilaantuivat. Munintaa kiihottamassa oli pesään jätetty muna tai myöhemmin posliininen tekomuna. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Kotieläimet Description An account of the resource Tekstissä kerrotaan kotieläinten hoidosta maalaistaloissa. Teksti on koottu Asunnan-Ampialan-Huttulan perinnepiirin muisteluista. Subject The topic of the resource Keuruu kotieläimet kotieläinhoito karjatalous sika vuohenhoito kana lehmät muistelu Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto https://keuruunveraja.fi/files/original/e0b5f9edc84b091046d486b13c9d950b.mp3 54a739d545df8a406338d212f13cf306 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Tällaista elämä oli - Veteraaniväen tarinoita Subject The topic of the resource sota-aika jälleenrakentaminen veteraanit Description An account of the resource Keuruun museon kustantamana ja Orvokki Vääriskosken toimittamana julkaistiin vuonna 2013 kirja, jossa 1920-1930 -luvulla Keuruulla syntyneet tai tänne muuttaneet kertovat muistojaan sodan varjosta jälleenrakentamisen aikaan. Tässä kokoelmassa voit kuunnella kirjan sisältämät tarinat. Creator An entity primarily responsible for making the resource Vääriskoski, Orvokki Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Rights Information about rights held in and over the resource Keuruun museo Sound A resource primarily intended to be heard. Examples include a music playback file format, an audio compact disc, and recorded speech or sounds. Duration Length of time involved (seconds, minutes, hours, days, class periods, etc.) 7 min 2 sek Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Kotikoulukkaan reipas talvisodan aika Subject The topic of the resource Keuruu -- Jukojärvi koulunkäynti sota-aika talvisota kotirintama lapsuus muistot Creator An entity primarily responsible for making the resource Siltanen, Kirsti Jukola, Oili Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Rights Information about rights held in and over the resource Keuruun museo Description An account of the resource Äänitiedosto avautuu painamalla ensin aiheen kohdalla olevaa kaiuttimen kuvaa TAI itse aiheen otsikkoa JA sen jälkeen painamalla sivulle avautuneen mustan vaakapalkin vasemmassa laidassa olevaa pikku NUOLTA, jonka vieressä on aikalaskuri. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Muistoja ja dokumentteja entisajan elämästä Description An account of the resource Tässä kokoelmassa on yksityishenkilöiltä käyttöön saatuja muistelutekstejä ja aikalaisdokumentteja, kuten kirjeitä ja kouluaineita. Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document <h2>Keuruu synnyinseutuni</h2> Mikä sen on tehnyt minulle niin rakkaaksi? Eivät lapsuuden muistot olleet suinkaan kovin onnellisia. Mutta aika kultaa muistot. Äitimme sairastui ”lentävään keuhkotautiin”, ja joutui parantolaan Kinkomaalle Jyväskylään. Mantelan Iita kävi lypsyllä ja ruokia laittamassa. Vuonna 1936 äiti kuoli. Perheemme hajosi. Pikkusiskoni Kerttu vietiin Jukojärven Autioon Eedla-tädille, äidin siskolle ja toinen pikkusiskoni Kirsti Multian Kotivuorelle Elina-tädille, veljeni Martti Lauri-sedälle Inkeroisiin. Minä ja isosiskoni Airi menimme Satakuntaan. Äidillä oli sielläkin 2 siskoa, Köyliössä ja Säkylässä. Airi avioitui myöhemmin Varsinais-Suomeen Tarvasjoelle.<br /><br />Pääsin usein käymään Keuruulla. Einari-sedän luona poikkesin Jukojärven koululla sekä Vuorelassa. Tutustuin myös sedän puolisoon Laura-tätiin eli kirjailija Laura Sointeeseen. Laura-tädin monet lasten satukirjat olivat tuttuja jo ennestään, kun saimme niitä jo Vuorelaan. Vuosien mittaan olin usein hiihtolomalla Keuruulla ja Keuruu-Multia suksenlatu tuli tutuksi. Sukulaisten tapaaminen oli iloinen odotettu tapahtuma.<br /><br />Oli aina ilo tulla Keuruulle ja tavata siskot ja veli, joiden kanssa ei ollut mahdollista viettää aikaa lapsuudessa. Se iloisuus, kiireettömyys ja puheen selkeä ja eloisa runsaus oli aina nautittavaa kuunneltavaa. Nyt tapaamismahdollisuutta ei ole, mutta ovat nämä muistot elävinä mielessäni. Minulle niin rakas runo on Einari Vuorelan Kotiseudun vuoret. <h2>Muistelen setääni Einari Vuorelaa</h2> Runoilija Einari Vuorelan nuorin veli oli isäni Viljo Vuorela. Einari-setä kävi usein kotonani ja synnyinkodissaan Vuorelassa 1934 vuoteen asti. Hänen äitinsä ja mummoni kuoli silloin. Olin 3-vuotias, mutta muistan, kuinka hän pyysi minua saunapiiakseen. Istuimme saunankiukaan edessä ja lämmitimme saunaa. Setä tarinoi ja minä söin rusinoita punaisesta rasiasta, jonka sain häneltä. <br /><br />Äitienpäivän aikaan häneltä tuli valkoinen postikortti Kristiina-mummolle. Siinä oli teksti ”Taita oksa pihapihlajasta, Einari”. Sitä ihasteltiin suvun kesken pitkään. <h2>Taiteilija Kalle Löytänä vieraana Vuorelassa</h2> Talvella 1934 setä toi ystävänsä taidemaalari Kalle Löytänän meille. Taiteilija hiihteli päivät tehden luonnoksia, joita hän illalla maalasi tauluiksi öljyväreillä. Iltaisin taiteilija teki meistä piirroksia hiiliväreillä. Minä jouduin istumaan takkatulen äärellä kuumuudessa, mutta tulipa oltua taiteilijan mallina. Muistan kuvat mummosta liina päässä sekä pikkusiskoistani Kirstistä ja Kertusta, kun he söivät hiiliä takasta. - Puutostauti, sanottiin. Tytöt olivat 2-vuotiaita. Suuri vahinko tuli taiteilija Kalle Löytänälle, kun hänen koko talven tuotantonsa paloi huhtikuun tulipalossa.<br /><br />Vuonna 1936 asuimme jo uudessa talossa, jonka isä rakensi. – sama talo, joka nykyään tunnetaan Vuorelana. Isän Emma-siskon mies oli muurarina. Olin aina mukana rakennuksella ja opin tuntemaan mitat, naulatuumat ja ikkunan hakaset ym. <h2>Opiskeluaikani ja Einari Vuorela</h2> Pidin Hämeenlinnan seminaarissa esitelmän Einari Vuorelasta, kun sitä kurssitoverit pyysivät. Setä lähetti valokuvia, joita heijastettiin kankaalle. Keuruun opettajat tekivät vierailukäynnin opiskelupaikkaani sedän aloitteesta. Mahtava päivä. Istuin valmiina uruissa aloittamaan aamuvirren, kun Keuruun arvokas opettajakunta asteli sisään virsikirjat kädessä klo 7.45 juhlasaliin. <br /><br />Kurssiohjelmassani oli pianonsoiton lisäksi urkujen soitto. Olin valinnut virren, jossa oli kauniit alku- ja loppusoitot. Se oli ikimuistettava tapahtuma. <br />Vierailijat tutustuivat taloon päivän aikana. Setä seurasi minun vanavedessäni. Lähtiessään sanoi opettajakunnan puheenjohtaja Erkki Haapamäki minulle: - Sinulla on aina opettajanpaikka Keuruulla. Tuntui mahtavalta. <h2>Tapahtumapaikkana Vuorela</h2> Järjestin opiskelutovereilleni luokkakokouksen Jukojärvellä Vuorelaan v. 1992. Siellä Keuruun silloinen kaupunginjohtaja Eino Nurmela oli mukana, sillä hänen vaimonsa Liisa-Lotta oli kurssitoverini. Hän oli myös teatterikoulun käynyt. Kuulimme Liisa-Lotta Nurmelan esittämiä Einari Vuorelan runoja. <br />Seuraavana päivänä olimme Eino Nurmelan vieraina Keuruun valtuustosalissa, se oli iloista seurustelua.<br /><br />Vuonna 1994 järjestin sukukokouksen Vuorelassa, jossa olimme suurella joukolla. Osallistuimme samalla Korpirastas-tilaisuuteen. Korpirastas oli minulle aina odotettu käynti samalla sukulaisissa.<br /><br />Säkylässä olin mukana Mummelit-naiskvartetissa. Olimme Korpirastas-tilaisuudessa 1990-luvulla Haapamäen yhteiskoululla. Lauloimme jukojärvisen Matti Riihimäen säveltämiä lauluja Einari Vuorelan runoihin. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Kotiseudun vuoret - muistot vievät Vuorelaan Subject The topic of the resource kokemuskerronta muistelu Keuruu Jukojärvi (Keuruu) Vuorela, Einari Löytänä, Kalle muistot lapsuus perhesuhteet sisarukset runoilijat kirjailijat Soinne-Vuorela, Laura Nurmela, Eino taidemaalarit 1930-luku kirjailijakodit Mantela, Iita Description An account of the resource Lapsuuden muistot, hetket runoilijan seurassa ja rakkaan kotiseudun maisemat piirtyvät elävinä mieleen, kun Pirkko Mäntysaari (os. Vuorela) muistelee synnyinseutuaan, perhettään ja setäänsä, runoilija Einari Vuorelaa. Creator An entity primarily responsible for making the resource Pirkko Mäntysaari (os. Vuorela) Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupuinginkirjasto Contributor An entity responsible for making contributions to the resource Soile Lähdeaho https://keuruunveraja.fi/files/original/b37850e6a843ccc3b90cce939ae6a488.jpg 93d6ab1ef9acef57d8a413d58f2cec7b Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Jorma Luotion Keuruu kuvakokoelma Subject The topic of the resource Keuruu Description An account of the resource Kokoelma sisältää valokuvaaja Jorma Luotion Keuruu-aiheisia valokuvia, jotka on julkaistu vuonna 1987 Keuruu-nimisessä kirjassa. Kirjan kustansi Kustannusyhtiö Otava ja esittelytekstit siihen kirjoitti Jussi Rainio. Jorma Luotio lahjoitti kuvat Keuruun kaupungille vuonna 2018. Kuvakokoelmaa hoitaa Keuruun museo. Creator An entity primarily responsible for making the resource Luotio, Jorma Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun museo Date A point or period of time associated with an event in the lifecycle of the resource 1980-luku Rights Holder A person or organization owning or managing rights over the resource. Keuruun museo Still Image A static visual representation. Examples include paintings, drawings, graphic designs, plans and maps. Recommended best practice is to assign the type Text to images of textual materials. Original Format The type of object, such as painting, sculpture, paper, photo, and additional data valokuva Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Koululaisia Kivelän vastavalmistuneen koulun pihalla Subject The topic of the resource Keuruu koulurakennukset koulut välitunnit talvi Description An account of the resource Koululaisia välitunnilla vastavalmistuneen Kivelän koulun pihalla. Creator An entity primarily responsible for making the resource Luotio, Jorma Source A related resource from which the described resource is derived Keuruun museo / Jorma Luotion Keuruu kuvakokoelma Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun museo Date A point or period of time associated with an event in the lifecycle of the resource 1986 https://keuruunveraja.fi/files/original/bb6f65b9f306981857254a6bd0dbeabc.pdf 322119947d4f08de866e00ef01f2593e Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Digitoidut kirjat Description An account of the resource Digitoitujen kirjojen kokoelma sisältää alun perin painettuna julkaistuja kirjoja ja muita teoksia, jotka on digitoitu pdf-muotoon. Kokoelmassa on sekä keuruulaisten tekijöiden kirjoittamaa kaunokirjallisuutta että Keuruuta käsitteleviä tietokirjoja ja artikkeleita. <br /><br />Kaikki teokset ovat joko tekijänoikeusvapaita, tai niiden uudelleenjulkaisuun on saatu lupa alkuperäisten kirjoittajien oikeudenhaltijoilta. Jälkimmäisessä tapauksessa tämä on aina mainittu teoksen kuvauksessa.<br /><br />Tätä e-kirjojen kokoelmaa kartutetaan yhteistyössä Projekti Lönnrotin (<a title="Projekti Lönnrotin" href="http://www.lonnrot.net/" target="_blank" rel="noreferrer">http://www.lonnrot.net/</a>) kanssa Digitoitu teos Tähän kokonaiset digitoidut kirjat tiedostoliitteinä, metatietokenttiin lyhyt kuvaus teoksesta. Digitoidun teoksen tiedot Digitoidun teoksen bibliografiset tiedot (tekijä, nimi, alkuperäinen kustantaja ja julkaisuvuosi) Soinne, Laura: Koululaisnäytelmiä. WSOY, Porvoo, 1927. Teoksen kuvaus Lyhyt kuvaus digitoidusta teoksesta Sisältää näytelmät Suuri aarre, Huono pää, Matin ja Maijan joulukuusi, Vuorenpeikon parta ja Kukko ja kana. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Koululaisnäytelmiä Subject The topic of the resource näytelmät lastennäytelmät koulut juhlat Creator An entity primarily responsible for making the resource Soinne, Laura Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Date Created Date of creation of the resource. 1927 Rights Information about rights held in and over the resource Digitoidun version julkaisuun Keuruun Veräjä-verkkopalvelussa on saatu lupa Laura Sointeen oikeudenhaltijalta. Alternative Title An alternative name for the resource. The distinction between titles and alternative titles is application-specific. Suuri aarre Huono pää Matin ja Maijan joulukuusi Vuorenpeikon parta Kukko ja kana Description An account of the resource Laura Sointeen koululaisnäytelmiä vuodelta 1927. Sisältää näytelmät Suuri aarre, Huono pää, Matin ja Maijan joulukuusi, Vuorenpeikon parta ja Kukko ja kana Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Haapamäen muistelupiiri Description An account of the resource Keuruun Kansalaisopiston Haapamäen muistelupiiri muistelee kokoontumisissaan Haapamäen menneisyyttä, ihmisiä ja tapahtumia. Osa muistoista kirjoitetaan tekstiksi ja julkaistaan. Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document Syksyllä 1958 uutisoitiin Suur-Keuruun sanomissa, että Haapamäen kansakoulu oli oppilasmäärältään suurin Keuruulla. Koulun aloitti 79 oppilasta. Koko koulussa oli yli 400 oppilasta. Haapamäellä käytiin kansakoulun neljä ensimmäistä luokkaa vielä 1950-luvun alkupuolelle päiväkodin tiloissa punaisessa puurakennuksessa. Sitten alaluokat siirtyivät pihan toiselle puolelle. Muisteltiin, että pihan leikkialueetkin oli jaettu hyvin tarkkaan, eikä isompien puolelle sopinut mennä. Ensimmäisillä luokilla opittiin paitsi lukemaan, myös tärkeitä käytöstapoja. Opittiin tervehtimään, viittaamaan ja nousemaan seisomaan, kun vastattiin opettajalle. Suoran jonon muodostaminen oli yksi tärkeä taito, jota opetettiin kuin armeijassa konsanaan. Suorin jono pääsi esimerkiksi ensimmäisenä sisälle. Koulua käytiin vuoteen 1971 saakka myös lauantaina. Muisteltiin, että lauantaisin koulupäivä oli erilainen kuin muuten. Se oli lyhyempi ja viimeiset tunnit oli varattu oppilaiden omille esityksille. Perunannostolomaa vietettiin syyskuussa. Usein odotettiin, että lomalta tuotiin mukana koululle puolukoita talven ruokatarpeita täydentämään. Ensimmäisen luokan oppilaiden piti tuoda yksi litra puolukoita, toisen luokan oppilaiden kaksi litraa, kolmannen luokan oppilaiden kolme ja niin edelleen. Puolukankeruuta saatettiin tehdä myös kouluaikana. Näin tehtiin Pihlajavedellä, jossa hyvät marjamaat olivat koulua lähellä. Koulumatkat taittuivat kävellen. Harvalla oli polkupyörää. Talvella hiihdettiin. Teitä ei useinkaan oltu aurattu. Kansakoulun oppilaatkin saattoivat valita koulumatkaa lyhentämään ja helpottamaan vaarallisia reittejä: kuljettiin ratapihan kautta tai rataa pitkin. Kun rataa pitkin kulkeminen kiellettiin, päädyttiin usein kuitenkin kulkemaan radan viertä, esimerkiksi talvella oli hyvä hiihtää radan vieressä. Pimeällä matka saattoi olla jännittävä, mutta monen matkantekoa helpotti se, että usein samaa matkaa taittoi iso määrä lapsia. Jos hevoskyytejä tai autokyytiä oli tarjolla, koululaiset ottivat sen mielellään vastaan. Kouluruoasta oli monenlaisia muistoja. Erityisenä herkkuna mainittiin ruismarjapuuro, joka oli valmistettu hauduttamalla hyvistä ruisjauhoista ja puolukasta. Väriltään se oli tumman ruskeaa. Perunat ja ruskea kastike (siis pelkkä kastike ilmaa lihaa) oli myös herkkua. Makaronivelli ja lihakeitto maistuivat myös. Liha tosin saattoi joskus olla arveluttavan oloista, eikä sen syöminen ollut helppoa. Opettaja jakoi luokan edessä ruoan. 1940-luvun lopussa oppilaat saivat koulussa myös kalanmaksaöljyä, pullosta lusikkaan ja suuhun! Ruokaa ei ollut pakko syödä loppuun, mutta lautanen jäljelle jääneen ruoan kanssa piti viedä itse keittäjälle. Näin tapahtui vaikkapa, kun marjapuuroon jääneet ruisjauhokokkareet eivät millään menneet alas, ja lopulta ne piti viedä lautasella häpeillen keittäjälle ja pyytää anteeksi. Hernekeittoa oli myös tarjolla. Kerran kansakoulun liiteri syttyi palamaan. Se pelasti yhden kansakoululaisen, sillä oli hernekeittopäivä ja melkein koskemattoman keittolautasen sai vietyä salassa keittolaan, kun kaikki muut olivat tulipaloa ihmettelemässä ja sammuttamassa. Myöhempiä koulumuistoja oli verilettujen syöntikisat. Haapamäen virallinen ennätys oli ja lienee vieläkin 30 verilettua yhtä poikaa kohden. Tytöille ei veriletut oikein maistuneet ja pojille tämä jätti paljon syötävää. Maito ja leipä piti aluksi tuoda kotoa. Maitopullo oli päivän luokassa lämpimässä, mutta hyvällä halulla se juotiin päivän aikana tai eväänä koulumatkalla. Lämpimällä kelillä saattoi koululaista tosin odottaa yllätys, kun koulumatkan repussa hölskynyt maitopullo oli kehittänyt suulleen voitapin. Kun koulussa alettiin saada näkkileipää, voi tuotiin lasipurkissa kotoa. Voipurkki oli viikon lämpimässä, kunnes se oli syöty loppuun. Maitoakin saattoi myöhemmin saada koulusta. Sitä tarjoiltiin aluksi pienistä ruskeista lasipulloista, joissa oli raidallinen korkki. Korkkeja keräiltiin, ja niistä saatettiin tehdä koristeita pyörän pinnojen ympärille. Joskus koulusta sai näkkärin päälle pieniä kolmionmuotoisia juustoja. Siisteyttä tarkkailtiin ja käytännöissä oli opettajakohtaisia eroja. Vanhemmat opettajat tarkastivat joka aamu kynnet ja nenäliinan siisteystarkastuksessa. Nenäliina levitettiin pulpetille ja kädet laitetiin sen päälle. Jos kynnenaluset olivat mustat, saattoi opettaja tokaista, että onkos kissa kuollut, kun on surureunat? Käsiä pestiin koulussakin ahkerasti, mutta usein siinä samassa käsienpesuvedessä kätensä pesi koko luokka. Kädet kuivattiin samaan pyyhkeeseen. Tytöillä tuli olla esiliina koulussa. Kouluterveydenhuolto toimi myös. Lasten pituuskasvua seurattiin. Rokotuksia tehtiin. Liikkeellä oli 1940-1960- luvuilla vaikkapa tuhkarokkoa ja tuberkuloosia. Calmetterokotuksen toimivuutta tarkkailtiin. Jos laastarin alle tuli punaisia näppylöitä, rokote oli tehonnut. Koko luokka vietiin myös hammaslääkärin tarkastukseen Martta Airikkalalle. Jos korjattavaa oli, se tehtiin, ilman puudutusta. Hammas kiskottiin irti, jos tarpeen oli. Airikkala otti vain potilaan pään toiseen kainaloon, suu auki ja niin kiskottiin hammas pihdeillä irti. Jos pihdit olivat liian pienet, vaihdettiin isompiin! Hammaslääkärille mennessä piti nousta pitkät portaat, ja kovin pitkiltä ne tuntuivatkin, kun pelätä piti. Kerran hammaslääkärille mennessä tuli sähkökatko. Potilas ehti jo huokaista helpotuksesta, että nyt hoito peruuntuu. Mutta hammaslääkäri kaivoikin varastostaan poljettavan poran ja niin sitä taas mentiin. Kunnanlääkärinä oli 1950-luvulla Alpo Lahti, joka koulun terveystarkastuksessa katsoi suunkin ja kiskoi pois myös hampaita, jos oli tarpeen. Välitunnilla pelattiin jalkapalloa ja joskus vähän painittiinkin. Aina ei saanut olla vapaalla, vaan opettaja saattoi määrätä kantamaan puita tai kuorimaan perunoita. Kerran opettaja määräsi pojat karsimaan koulun lähelle kaadetuista kuusista oksia portaiden eteen. Pojat lähtivät hommiin ja päättivät, että tehdään sitten kunnolla, kun on aloitettu eivätkä menneet seuraavalle tunnille olleenkaan. Opettaja suivaantui tästä ja kyseli, että miksi te siellä hommissa niin kauan olitte. Pojat sanoivat, ettei ajasta mitään puhuttu ja laittoivat oksat portaiden eteen! Kysymyksiä keskustelun tueksi. 1. Millaista koulunkäynti on ollut ennen vanhaan tämän tarinan mukaan? 2. Herättikö tämä tarina sinun koulumuistojasi? 3. Tarinassa kerrotaan, kuinka koulua on käyty lauantaisinkin. Jos olet itse käynyt, millaisia muistoja sinulla on? Jos et ole käynyt, mieti millainen kouluviikko olisi, jos lauantaisinkin olisi oppitunteja. 4. Millaisilla ajoneuvoilla nykyisin taitetaan koulumatka? 5. Muistele parhaita ja kamalimpia kouluruokia. Syötiinkö ruoka luokassa vai ruokalassa? Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Koulumuisteluita Haapamäeltä ja Pihlajavedeltä Subject The topic of the resource koulut koulurakennukset Keuruu -- Haapamäki Pihlajavesi (kunta) kansakoulu kouluruokailu kouluruoka oppitunnit 1940-luku 1950-luku 1960-luku Description An account of the resource Keuruun kansalaisopiston Haapamäen muistelupiiri muisteli syyskuussa 2018 kouluja ja koulunkäyntiä. Muistelijat olivat käyneet koulua Haapamäellä tai Pihlajavedellä 1940 - 1960-luvuilla. Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto https://keuruunveraja.fi/files/original/723cf36775e1554c5444381105db2982.mp3 d757d3d8875ebe7c6ff4785b40bc492a Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Tällaista elämä oli - Veteraaniväen tarinoita Subject The topic of the resource sota-aika jälleenrakentaminen veteraanit Description An account of the resource Keuruun museon kustantamana ja Orvokki Vääriskosken toimittamana julkaistiin vuonna 2013 kirja, jossa 1920-1930 -luvulla Keuruulla syntyneet tai tänne muuttaneet kertovat muistojaan sodan varjosta jälleenrakentamisen aikaan. Tässä kokoelmassa voit kuunnella kirjan sisältämät tarinat. Creator An entity primarily responsible for making the resource Vääriskoski, Orvokki Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Rights Information about rights held in and over the resource Keuruun museo Sound A resource primarily intended to be heard. Examples include a music playback file format, an audio compact disc, and recorded speech or sounds. Duration Length of time involved (seconds, minutes, hours, days, class periods, etc.) 11 min 40 sek Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Koulun, vaaran ja kasvun vuosia Subject The topic of the resource koulu lapset (ikäryhmät) siirtoväki kirkonkylät Keuruu koulunkäynti rangaistukset autot Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Rights Information about rights held in and over the resource Keuruun museo Creator An entity primarily responsible for making the resource Tarinapiiri Contributor An entity responsible for making contributions to the resource Vääriskoski, Orvokki Description An account of the resource Äänitiedosto avautuu painamalla ensin aiheen kohdalla olevaa kaiuttimen kuvaa TAI itse aiheen otsikkoa JA sen jälkeen painamalla sivulle avautuneen mustan vaakapalkin vasemmassa laidassa olevaa pikku NUOLTA, jonka vieressä on aikalaskuri. Format The file format, physical medium, or dimensions of the resource MP3 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Eeva-Liisa Honkasen kokoamaa aineistoa Koillis-Keuruulta Subject The topic of the resource Keuruu Keuruu -- Asunta Keuruu -- Huttula Description An account of the resource Eeva-Liisa Honkasen kokoamaa aineistoa Asunnalta ja Huttulasta Creator An entity primarily responsible for making the resource Honkanen, Eeva-Liisa Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document Kotini oli Isojärvellä, kahdeksantoista kilometrin päässä Huttulasta. Kun siellä ei alkanut koulu syksyllä 1942, menivät oppilaat ympäristön kouluihin. Tulin Huttulan kouluun ja asuin ennestään tutun Liida Niileksen luona Kuuselassa. Kotiin pääsin joka toinen viikonloppu ruoanhakumatkalle. Ensimmäisen kerran kouluun tullessani äiti saattoi minut ja neuvoi tien. Samalla hän varoitteli hiihtämästä kirkkaalla kuutamolla ison kydön keskeltä, koska silloin olisivat pommikoneet saattaneet huomata. Toinen varoitus oli, ettei saanut mennä kydön suureen latoon lepäämään, ettei uni yllättäisi. Kerran syödessäni ladossa eväitäni oli minusta ruvennut tuntumaan, että siellä saattoi olla muitakin. Sammalismäen luona oli lumipyryn jälkeen nähty latuja menevän tien poikki. Niinpä myöhemmin oli puhuttu käpykaartilaisia olleen metsän suojissa. Kesällä 1943 Kallio-Huttulassa ja muissakin taloissa oli sotavankeja. Liida Niiles toimi siellä keittäjänä. Hän keitti Kuuselassa mm. hernejauhovelliä, joka oli kauniin keltaista. Minun suussani se maistui tosi kamalan makuiselta. Vangit asuivat Kallio-Huttulan riihessä. Heillä oli omat kivikupit ja lusikat, jotka he sitten pesivät purossa riihen vieressä ja nostivat aidan seipään päähän kuivumaan. Ruoka-ainetäydennys tuotiin Etelämäen eli Metsä-Huttulan aittaan. Vangit kävivät iltaisin Kuuselassa ja Puustilla. Puhuivat ”hoono soomi”. He hakivat maitoa Mäkelästä, vaikka ihmettelivät talon epäsiisteyttä. Kerran eräs vanki yritti karata maidon hakureissulla. Siitä seurasi kaikille arestia eli riihen ovi lukittiin yöksi. Liida laittoi minut, kesäpiian, viemään iltaisin riiheen leipää ja vettä ja munalukolla sulkemaan oven. Pelotti, vaikka pojat puhua mokelsivat ja nauroivat vissiin mokomaa touhua. Tänään tuskin moinen onnistuisi. Vangit kävivät silloin työssä Isolla kyvöllä eli Suurisuolla. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Subject The topic of the resource Huttula sota-aika lapsuus koulunkäynti Description An account of the resource Raili Pieviläinen, o.s. Niemelä (s. 1931) muisteli vuonna 1992 sota-ajan lapsuuttaan Huttulassa. Creator An entity primarily responsible for making the resource Pieviläinen, o.s Niemelä, Raili Title A name given to the resource Koulunkäyntiä ja sotavankeja Huttulassa Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Eeva-Liisa Honkasen kokoamaa aineistoa Koillis-Keuruulta Subject The topic of the resource Keuruu Keuruu -- Asunta Keuruu -- Huttula Description An account of the resource Eeva-Liisa Honkasen kokoamaa aineistoa Asunnalta ja Huttulasta Creator An entity primarily responsible for making the resource Honkanen, Eeva-Liisa Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document Elämäkertani Minä olen syntynyt Huttulassa Ampialan kylässä Keuruun pitäjässä. Minä olen syntynyt vuonna 1932 tuhatyhdeksänsataakolmekymmentäkaksi, kymmenes päivä huhtikuuta. Minun kotini on maantien varressa. Kotini on myös lähellä rataa. Minä tulin alakouluun vuonna 1940. Silloin oli opettajana Hanna Vuoriniemi. Hän oli hauska opettaja. Minä kävin alakoulua ensimmäistä luokkaa vain neljä viikkoa. Sitten kun tulin toiselle luokalle, oli opettajana Hilkka Pietilä. Sitä luokkaa minä kävin koko vuoden. Sitten tulin ylä-koulun ensimmäiselle luokalle. Ylä-koulussa oli paljon toisenlaista. Siellä tarvitsi näyttää kartalta ja oli paljon toisenlaisia laskuja. Sitten tulin toiselle luokalle. Kun on sota, niin se haittaa paljon, kun ei tahdo saada koulutarpeita. Mutta toivon, että pian tulisi rauha. Sokeripula Nyt on sokeripula. Jokaisella ihmisellä on sokerikortti. Sillä ei saa kuin niin vähän, ettei riitä omiksi tarpeiksi. Jos käy vieraissa jossain kylässä, niin täytyy ottaa itse sokeria mukaan. Täytyy säännöstellä, ettei menisi niin paljon sokeria. Meillä laitetaan pöytään sokerit, mutta pienitään pieniksi, ettei menisi kovin paljon. Mutta siltikin sitä menee paljon. Sokeripula johtuu sodasta. Eilinen juhla Eilen oli raittiusjuhla täällä koululla. Se alkoi kello yhdeltä. Ensin lauloimme ”Tervetultua talohon”. Olavi Ruokonen piti tervehdyspuheen. Lauloimme ”Työ Suomen hyväks` uhratkaamme”. Sitten Mirjam luki luvun ”Suomi raittiiksi”. Minä ja Santalan Veikko lauloimme ”Hei, hei, meitä poikia”. Maunuahon Jenny luki runon ”Siniseen sotaan”. Viimeksi lauloimme ”Kansalaismarssin”. Se oli hauska päivä. Seuraavalla kerralla järjestävät jatkokurssilaiset Raittiusjuhlan. Työn juhla Viime sunnuntaina oli täällä koululla työn juhla. Tulimme kello kolmetoista koululle. Ensin lauloimme ”Keski-Suomen kotiseutulaulun” Sitten Anna Mäkinen piti tervehdyspuheen. Lauloimme laulun ”Työ Suomen hyväks` uhratkaamme”. Maija Tukia luki runon. Sitten Tuovi Ylä-Jussila pakinoi. Pakinan nimi oli ”Hopiaa, hopiaa sitä olla pittää”. Sitten jatkokurssin tytöt lauloivat. Sitten opettaja puhui talkookesän työstä. Sitten hän jakoi palkinnot. Pojat esittivät laulun. Laulun jälkeen tytöt leikkivät. Lauloimme lopuksi ”Iske, iske, iske”. Siihen päättyikin juhla. Kotini valaistus Meillä on vähän valaistusta. Mutta sitä on käytettävä säästäen. Sitä on saatu kortilla. Ja sitä ei saa kuin puoli litraa. Se kuluu pian. Työt on tehtävä päivällä. Ja myöskin läksyt on luettava päivällä. Navetassa lypsetään lampun valossa. Mutta täytyy pitää hyvin pienellä. Se puoli litraa täytyy riittää yhdeksi kuukaudeksi. Meillä pidetään uunin luukkua auki, että tulisi vähän valoa sieltä. Päreitäkään meillä ei ole, että niistä olisi vähän apua. Siis täytyy käyttää säästäen, niin paljon kuin suinkin. Koulun alkaessa Koulu alkoi lokakuun 9 p:nä. Kun tulin koululle, oli siellä jo muutamia uusia oppilaita. Paikkakunnalta olevat koululaiset olivat kaikki. Pian soi kello ja menimme sisälle. Luokka tuli täyteen. Muutamain täytyi jäädä seisomaan. Mutta pian haettiin alaluokasta pulpetteja. Sitten opettaja puhui vähän kaikista asioista. Uskonnosta hän antoi läksyksi ”Johannes Kastajan syntymä”. Sitten saimme lähteä kotiin. Olin odottanut koulun alkamista, että saisi oppia vähän uutta. Ja että sekin vuosi menisi ohi ja että pääsisi koulusta pois. Kenkätilanne Kenkätilanne on nyt vaikea. Ei saa kenkiä muuta kuin kansanhuollon luvalla. Puukenkiä saa ilman lupaa ja myös paperikenkiä. Luvalla saa kumipohjaisia nahkakenkiä. Minä en saanut, kun minulla on lyhyt koulumatka. Minulla on isot kumisaappaat, jotka sain, kun lastasin Jyväskylän kaupungin halkoja toissa kesänä. On ne vähän isot, mutta kun laittaa renttua paljon, niin kyllä ne kelpaavat. Monella ei ole juuri minkäänlaisia kenkiä. Huonoista kengistä on paljon haittaa. Lapset eivät pääse kouluun, työmiehet eivät työhön eikä metsätöihin. Toivottavasti kenkätilanne piakkoin helpottaa. Onhan sitä jo tarpeeksi kauan kestänytkin. Nykyinen valaistus Näillä seuduilla, missä ei ole sähköä, on hyvin huono valaistus. Jokaisessa paikassa on kyllä karbiidilamppuja, mutta kansanhuolto ei anna karbiidilamppuja. Karbiidilamppuja on monenlaisia, kaupasta ostettuja ja omatekoisia. Meillä on omatekoinen. Isä teki sen jo monta vuotta sitten. Noin viisitoista sm korkean ja noin 6 sm läpimitaltaan olevan peltipurkin toinen pää on kokonaan auki. Siihen isä teki puupohjan. Toisen pään hän jätti ehjäksi ja teki siihen sellaisen reiän, että siitä mahtui kiväärin hylsy läpi. Hylsyn hän juotti tinalla reikään kiinni. Siihen hylsyyn voi kiinnittää polttimon. Se purkki laitettiin isompaan purkkiin ja siihen vettä. Vesi imeytyi puun läpi ja karbiidi kastui pienen purkin sisällä ja siitä tuli kaasua ja polttimoon tuli valkea. Kaupasta ostetut lamput ovat joskus huonoja, mutta ovat ne joskus hyviäkin. Karbiidin valo on kirkas, mutta kun sitä saa niin vähän, niin se menee nopeasti. Kun on hyvä polttimo, niin valo palaa leveänä sen päässä. Öljylamppu palaa himmeämmällä kuin karbiidilamppu. (Alla kaavio karbidilampusta). Puhelin Puhelin on tärkeä koje ihmisen elämässä. Puhelimen on keksinyt Thomas Edison. Meillä on rautatien puhelin. Se on yhdistetty suureen puhelinlinjaan. Puhelin soi melkein aina. Meille kuuluu kaikki soitot, jotka soitetaan Haapamäen ja Koskensaaren välillä. Mutta ei se häiritse, kun siihen on tottunut. Jokaiselle asemalle on erilainen soitto. Meille kuuluva soitto on kaksi pitkää ja kaksi lyhyttä soittoa. Jos pysäkillä ei satu olemaan asemamiestä, niin silloin soitetaan meille. Kun menee vastaamaan, niin ääni kuuluu syvältä ikään kuin maan alta. Kun sellaisessa puhelimessa, joka on yhdistetty keskukseen, nostaa puhelintorven, kuuluu surinaa. Ääni kuuluu huonosti, jos on vanhat patterit tai huonot langat. Edison on tehnyt suuren palveluksen ihmiskunnalle, sillä varmasti olisi elämä paljon vaikeampaa, jos ei puhelinta olisi. On paljon sairaustapauksia, jolloin täytyy soittaa lääkärille. Puhelimesta on siis suuri hyöty. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Koulupojan ainekirjoituksia 1940-luvulta Subject The topic of the resource Huttula koululaiset ainekirjoitus sota-aika Description An account of the resource Vuonna 1932 syntyneen Veikko Kinnusen kirjoittamia ainekirjoituksia sota-aikaan. Creator An entity primarily responsible for making the resource Kinnunen, Veikko https://keuruunveraja.fi/files/original/c9f19f46683e9972ca86ce751d864e92.mp3 328c011333642c3328455e9e588890e1 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Tällaista elämä oli - Veteraaniväen tarinoita Subject The topic of the resource sota-aika jälleenrakentaminen veteraanit Description An account of the resource Keuruun museon kustantamana ja Orvokki Vääriskosken toimittamana julkaistiin vuonna 2013 kirja, jossa 1920-1930 -luvulla Keuruulla syntyneet tai tänne muuttaneet kertovat muistojaan sodan varjosta jälleenrakentamisen aikaan. Tässä kokoelmassa voit kuunnella kirjan sisältämät tarinat. Creator An entity primarily responsible for making the resource Vääriskoski, Orvokki Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Rights Information about rights held in and over the resource Keuruun museo Sound A resource primarily intended to be heard. Examples include a music playback file format, an audio compact disc, and recorded speech or sounds. Duration Length of time involved (seconds, minutes, hours, days, class periods, etc.) 10 min 20 sek Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Koulutyttö säilytti kohtalonajan muistot Subject The topic of the resource Keuruu -- Lihjamo lapsuus sota-aika pikkulotat siirtoväki Creator An entity primarily responsible for making the resource Harjula, Liisa Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Rights Information about rights held in and over the resource Keuruun museo Description An account of the resource Äänitiedosto avautuu painamalla ensin aiheen kohdalla olevaa kaiuttimen kuvaa TAI itse aiheen otsikkoa JA sen jälkeen painamalla sivulle avautuneen mustan vaakapalkin vasemmassa laidassa olevaa pikku NUOLTA, jonka vieressä on aikalaskuri. https://keuruunveraja.fi/files/original/bf8071450051991e26948a2f5d6264d1.pdf 13d9099cafd1082eda7f67067c6ca04a Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Tuomo Ilomäen tekstejä Kaiun korva -lehdestä Subject The topic of the resource muistelmat lapsuus Jukojärvi (Keuruu : kylä) Description An account of the resource Tuomo Ilomäen lyhyitä tarinoita lapsuudesta Keuruun Jukojärven Mantelassa. Tekstit on aiemmin julkaistu Kaiun Korva -lehdessä vuosina 2001-2012 sekä Ilomäen omakustanneteoksessa Kuin valkeat käärmeet (2013). Tuomo Ilomäki syntyi Keuruun Jukojärven Mantelassa vuonna 1939 talvisodan kynnyksellä. Perhe muutti vuonna 1950 Jämsään, jossa Ilomäki aloitti oppikoulun Jämsän yhteiskoulussa ja myöhemmin kirjoitti sieltä myös ylioppilaaksi. Aikuisikänsä Tuomo Ilomäki on asunut Espoossa ja ollut yhteiskunnallisesti aktiivinen mm. työssään sähköalalla sekä urheiluseuratoiminnassa. Hän itse kertoo Kuin valkeat käärmeet -kirjan saatesanoissa (s. 6): "Kirjoituskokoelman tarkoituksena on kertoa nuoremmille polville, millaista on ollut maalaiselämä Keski-Suomessa 1940-luvulla alle kymmenvuotiaan pojan kokemana." Creator An entity primarily responsible for making the resource Ilomäki, Tuomo Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Rights Information about rights held in and over the resource Tekstit julkaistaan Keuruun Veräjässä oikeudenhaltijan luvalla. Date A point or period of time associated with an event in the lifecycle of the resource 2001-2012 Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Kovaa voita ja korviketta Subject The topic of the resource ruokatalous voi tavat (tapakulttuuri) muistelmat lapsuus Keuruu -- Jukojärvi 1940-luku Description An account of the resource Kirjoittaja kuvaa ruokatapoja lapsuudessaan Keuruun Jukojärven Mantelassa. Tarina on alun perin julkaistu Kaiun korva -lehden numerossa 26 (2009). Creator An entity primarily responsible for making the resource Ilomäki, Tuomo Source A related resource from which the described resource is derived Kaiun korva : Jukojärven kylälehti. Nro 26 : toukokuu 2009. Ilomäki Tuomo, Kuin valkeat käärmeet. Espoo : Tuomo Ilomäki, 2013. Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Rights Information about rights held in and over the resource Teksti on julkaistu oikeudenhaltijan luvalla. Format The file format, physical medium, or dimensions of the resource pdf Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Eeva-Liisa Honkasen kokoamaa aineistoa Koillis-Keuruulta Subject The topic of the resource Keuruu Keuruu -- Asunta Keuruu -- Huttula Description An account of the resource Eeva-Liisa Honkasen kokoamaa aineistoa Asunnalta ja Huttulasta Creator An entity primarily responsible for making the resource Honkanen, Eeva-Liisa Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document Valkeni 10 pv. ja tammikuu. Monet askelet ja ajatukset Iso-Huttulan taloon suuntautuu, sillä siellä alkaa kutomakurssit oivat. Kohta monet puut kuorossa soivat. Helylän Maili oli meillä opettaja soma, eipä vielä taida olla kenenkään oma. Aina rauhallisella ja tyynellä miellä, opasti kaikkia visaisella opin tiellä. Kaikilla ei ollut tilaisuutta tänne tulla, kenellä vakinainen työ, kenellä tullan lulla. Niin hän reippaasti naapureihin asteli ja siellä kudesuulle kankaat kääräisi. Vaan ettei tulis kovin paljon tätä lorua, käännän lehteä ja nyt vuoro tuli emännälle, tämän kaiken touhun alkuun laittajalle. Ester, tuo ehtoinen emäntä, jalo, häntä kunnioittaa koko tämä sankka talo. Hän ensin kokkina hääräili ja pöperöt hyvät meille keitteli. Hän leipoi leivät ja paistoi pullat ja kahville kutsui Maikit ja Ullat. Ja niin työntahti oli pirteä ja tämä oli emännän ansiota. Vasta loppupuolella pääsi hän mukaan ja meistä ahkera hän oli, jos kukaan ja pian hän oppi täkänät ja Karjalan liinat ja niin tuli valmista pitkät siimat. Nyt on vuorossa Sojakan Hilkka. Hän on eri sukkela nilkka, sillä kotityöt ensin suoritti ja tännekin hyvissä ajoin kerkisi. Pikku Leena aina seurasi myötä ei äidillä ollut hänestä lisätyötä, sillä kiltti kun oli, ei häiriintynyt kukaan, Ovesta kun astui, sanoi: ”Maija tuli mukaan”! Kyllä varmaan aivan pian kankaan hinta putoo, kun Kytömäen Taimi, nähkääs, yötä, päivää kutoo. Valmistunut hällä ompi monenlaista liinaa, jos polkusnarut katkeilee, ei se häntä piinaa. Helmiä kun poimimaan Taimi innostui, puuhastapa tästä paljon peite rikastui. Toivokaamme kaikki hälle onnellista aikaa, Esteri jäi oottelemaan puhemiehen paitaa. Maire Mäkinen on tullut mukaan ja hän se vasta kutoja on , jos kukaan. Yhdet puut kun kuumeni, niin toisille jo oikaisi. Aina hän työssä häärii, kauniit kapiot kokoon käärii, jotta turhaan ei se poika kaappaise, joka tänne hänet saattelee. Liinholmin Terttu tulee tähän. siinä on tyttö, jolla oppi ei ole mennyt päähän. Hän on aina valmis auttamaan, mitä ei vaan yksin voinut suorittaa. Pajasen Eeva oli kovan onnen lapsi, vaikka ei ollut vielä harmaahapsi. Kaukaa yli hankien hän kulki, vaan heti alussa sairaalan vuode hänet syliinsä sulki. Seuraajanaan oli Vatajan Aune, Hän kun sukkulan sai, alkoi käydä kuin ompelukone, totta kai. Hän olikin tottunut kaikkiin muihin, vaan ei näihin kummallisiin vipupuihin. Hän lisäksi on oikein voimanpesä, onpahan sitten talvi tai kesä. Hän myöskin valmis on auttamaan, missä vain hänen apua tarvitaan. Eikä vain saa unohtaa emäntä Marjatta Ampialaa. On kutonut aikaisin aamut, myöhään illat, pistänyt kankaaksi pellavat, villat. Hyvin on kulununna viikon alkupuoli, puoliviikon sivutessa alkaa hälle huoli. Perjantaina kuulee laulun, ”On syömmein lemmen sairas”, silloin varmaan aina kotona jo kulta kaipas`. Täältä sitten erotessa häntä kaikki muistaa, tavatessa jälleen juttu luistaa. Tiusalan tyttöjä Anna Lampinen aina vaatimaton, hiljainen. Työsään ahkera ja tunnollinen, aina yhtä tyynenä pysyy, vaikka joskus hermoja kysyy, kun niidet laukee ja solmut aukee. Hän kangaspuiden alle sukeltaa ja siellä työnsä kanssa tuhertaa. Hänen kohdallaan on sana sopiva: " On paiskittu töitä ja kiristetty vöitä”. Kuopus sakissa on Terttu Ahola, eikä turhat kiireet häntä sureta. Tätä kurssiaikaa ei hänen tarvitse katua, elämä on joskus täällä ”kaunista satua”. Suonkannan Anja hiihtää tänne korven poikki, joskus yli ladun jänöjussi loikki. Ahkerana aamusella kotitöissä häärii, täällä kauniit kapionsa kangaspuilta käärii. Pitkää päivää kutoa joutanut ei täällä, kankaat monet syntyi sentään, kun aina iloisella päällä. Asunnalta kaksi akkaa hevosella kulkee, pakkasherra aamuisin heidät sylihinsä sulkee. Huolimatta vastuksista täsmälliset olla koittaa, tahdotte kai enempikin kuulla noista. Ilosena joukossamme häärää Marjosolan Kirsti, nopeasti selvisi hälle joka kankaan niksi. Reippaana hän ohjaksissa ompi aamuin, illoin. Mattopuilla haukottaapi, mutta kohta silloin kahvitauko tuleekin ja piristyksen antaa, väsymykset, huolet kauaks` kantaa. Hauska onkin kotiin viedä moni työ näin soma, varsinkin, kun on jo kulta aivan ikioma. Toinen heistä ompi Hellin Kalliomäki, ikävään jäi aamusella koko kotiväki. Matkalla tulee hälle kylmä kyllä, vaikka onkin ”tirehtöörin” lämmin turkki yllä. Huumori ei hällä ole painojen alla, vaikka monta päivää konttasikin kangaspuiden alla. Liekö hänen päänsä terävä, kun ei karvalakki ollut tarpeeksi kestävä. Enempää ei hänestä kannata mainita, olipahan täällä joukon jatkona. Anna Sojakka kurssin loppupuolla tuvan oven avas´ kutomataidon aakkoset täällä tavas´. Hauska oli tuvan ovi jälleen kiinni heittää, koska nyt sohvan kaunis vaate peittää. Sinikka seuras´ äitiänsä täällä mukana, säilyneekö nämä matkat kauan mielessä. On jännitystä kerrakseen ja arvata vain saa, ett` mitähän se Pyykön rouva oikein ahertaa. On kurssilaiset saaneet nyt opit opin toisen moisen, ett` Helena ois huonompi kuin ois joku toinen. Kaks` ryijyy kaunista ja mattopakka paksu, hän uutterasti ahertaa, sai aina päivän laskuun. Kun Helmi-rouva Ostamolla kankaan rakenteli, talvipäivän pakkasia silloin elettiinkin. Villahuivit kirjavat nyt lämmittääpi päätä, kunnes armas aurinko kertoo kevätsäästä. Muutakin on kertynyt kurssin kulussa, kiitos siitä olkoon myöskin Sinipuron Elman. Huonosti Vanamon Pirkon kangas alkuun nosti. Sitten kuultiin kummia, ett`kulta renkaan osti. Taisi tulla toiset tuumat, meni hyvä tyttö, seuraksemme sentään vielä tänne tallusteli ja ison maton itsellensä vielä paukutteli. Loimilanka luja oli, ei tullut yhtään päitä. kesän kauniin kuluessa kai viettää Pirkko häitä. Pieni pirteä pari oli myöskin kursseilla, täytyy heidät vielä tässä mainita. Leena ja Vesa, ne täällä kierteli, monet vyyhdit ne keräksi pyöritti. Joskus heistä oli vallan vastusta, mutta ne kaikki täytyy unohtaa. Remonttimiehiä ei sovi unohtaa, heitäkin oli iso porukka. Isäntähän oli käden ulottuvilla tässä. Vaan kun tarvis vaati, oli Kalliomäen Arvokin läsnä ja Sojakan Tauno täkänälastat vuoli, ja niin poistui moni korjaushuoli. Vielä värssy lisää tähän, ennen kuin mä tämän jätän. Kiitämme nyt neuvojata, kaiken hyvän jakajata. Kiitos kaunis emännälle, samoin myöskin isännälle. Hyvät oli kestitykset! Anteeks` myöskin erehdykset! Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Kronikka Huttulan opintokerhon kutomakursseilta 10.1.-10.3.1951 Subject The topic of the resource Keuruu Keuruu -- Huttula kurssit kudonta kylät Description An account of the resource 13.2.1990 jäljennetty kronikka, jonka kokosi aikoinaan Hellin Kalliomäki. Creator An entity primarily responsible for making the resource Kalliomäki, Hellin Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Haapamäen muistelupiiri Description An account of the resource Keuruun Kansalaisopiston Haapamäen muistelupiiri muistelee kokoontumisissaan Haapamäen menneisyyttä, ihmisiä ja tapahtumia. Osa muistoista kirjoitetaan tekstiksi ja julkaistaan. Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document Vanhaa Kruunuhääperinnettä elvytettiin Suomessa erityisesti Nuorisoseurojen toimesta 1940-luvulta lähtien. Nuorisoseurat järjestivät myös muita historiallisia kulkueita seudun paikallisperinteestä ja sen henkilöhistoriasta ammentaen. <br /><br />Haapamäellä kruunuhäitä on pidetty ainakin kahdet, heinäkuussa 1950 ja 1956. Kruunuhäät keräsivät paljon osallistujia ja ne ovat jääneet monen 1950-luvun lapsen mieleen. Väkeä oli paikalla tungokseksi asti ja kruunuhäitä juhlittiin antaumuksella. Juhlista tuli myös paljon puhetta jälkeen päin. Muisteltiin, että ainakin yksi hevonen karkasi ja lainakiesitkin menivät rikki. Häjytkin taisivat eläytyä rooliinsa vähän liikaa. <br /><br />Sunnuntaina 16.7.1950 pidetyt kruunuhäät järjestivät Haapamäen Nuorisoseura ja Maatalousnaiset. Häitä mainostettiin Suur Keuruun sanomissa seuraavasti: Tulkaa joukolla näkemään, miten häitä vietetään, vanhat tavat arvoonsa! Kruunuhäät ohjasi petäjävetinen Jaakko Kolu. <br /><br />Klo 12 juhlaväki lähti kulkueena Haapamäen Yhteiskoululta kohti juhlapaikkana toimivaa Haapamäen Suojaa. Ensimmäisenä kulkueessa olivat pelimannit, töysäläiset Akseli Vienola ja Aarne Ylämäki sekä kolholaiset Koivikot. Sitten tulivat morsiusparit, Vuokko Kimari-Ermala ja Pentti Salmi sekä Laina Hiekkaranta ja Olavi Ermala. Samoin kulkueessa olivat mukana puhemiehet, morsianten vanhemmat, herrasväkeä, kenkkärit eli juomanlaskijat, kanttori, suntio ja vallesmanni. Kaikki olivat pukeutuneet vanhoihin asuihin. <br /><br />Haapamäen Suojalla toimitettiin ensin hääväen esittely ja juotiin kirkkokahvit. Sitten tanssittiin vanhoja tansseja ja syötiin runsas, perinteinen hääateria. Tanssit jatkuivat vielä Suojalla sekä Työväentalolla. <br /><br />Vuoden 1956 kruunuhäät pidettiin 28.–29. heinäkuuta. Yhden viikonlopun ajan Haapamäki muuttui vanhan hääperinteen näyttämöksi tansseineen, kulkueineen ja hääaterioineen. Haapamäen kruunuhäitten järjestäjä oli urheiluseura Karstulan Kiva ry. <br /><br />Karstulassa ensimmäiset Kruunuhäät järjestettiin elokuussa 1955, taustalla vaikuttivat Maatalousnaiset ja Karstula seura. Pian mukaan tuli Karstulan Kiva, jonka huvitoiminnassa Kruunuhäät oli vuosikymmeniä tärkeässä roolissa. <br /><br />Haapamäellä juhlallisuudet alkoivat lauantaina 28.7. klo 19 kävelykulkueella kohti Haapamäen Suojaa. Näin kuvattiin sulhasen lähtöä morsiamen kotiin. Kulkueessa oli mukana soittajia, sulhaset ja morsiamet, näiden vanhemmat, puhemiehet, kylän väki ja kukkaistyttöjä ja poikia. <br /><br />Suojalla oli kahvitilaisuus hääväen esittelyineen. Sitten seurasi häätanssit ja vielä muita vanhoja tansseja. Soitosta vastasivat maankuulut Purppurapelimannit Kaustisista sekä Eemil Kuismanen ja Jukka Harjun yhtye. Harju oli myös Kruunuhäitten ohjaaja. <br /><br />Sunnuntaina 29.7. juhlallisuudet alkoivat klo 15 hevoskulkueella. Mukana oli toistakymmentä valjakkoa lähitaloista. Juhlallisuudet jatkuivat Suojalla lauantain tapaan, mutta nyt tarjolla oli hääateria. Vanhan ajan aterialla tarjottiin perunalihakeittoa, piimää, leipää, voita ja sahtia. Leipä pienittiin ilman puukkoa taittamalla, ja ruokailuvälineitä oli puulusikat. Sahti tarjottiin haarikoista. Vanhoja tansseja tanssittiin myös sunnuntaina. <br /><br />Juhlien järjestäjät antoivat haapamäkisille erityiskiitoksen vanhojen tanssien taitamisesta. Perinnetansseja taitamattomat pääsivät myös lauantai ja sunnuntai-iltana tanssin makuu Haapamäen Pallo-Poikien lavalla. Tansseja tahditti jyväkyläläinen PK-Kvintetti. Tanssit keräsivätkin suuren määrän väkeä. <br /><br />Lähteet: <br />Suur-Keuruun sanomat 13.8.1950, 20.7.1950 <br />Suur-Keuruun sanomat 24.7.1956, 31.7.1956<br /><br />Kysymyksiä keskustelun tueksi.<br /><br />1. Kruunuhäät ovat olleet suuri tapahtuma Haapamäellä. Ketkä kaikki siihen osallistuivat?<br />2. Millaisia kommelluksia juhlissa tapahtui?<br />3. Miten Karstula liittyy näihin Kruunuhäihin?<br />4. Mitä hääaterialla tarjottiin?<br />5. Millaista ohjelmaa juhlassa oli? Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Kruunuhäät Haapamäellä Subject The topic of the resource Haapamäki (Keuruu) tapahtumat 1950-luku kulkueet kansantanssit (tanssit) perinne häät nuorisoseurat järjestöt Description An account of the resource Haapamäellä järjestettiin 1950-luvulla kahdet vanhaan hääperinteeseen perustuvat kruunuhäät. Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Date Created Date of creation of the resource. 2021 https://keuruunveraja.fi/files/original/6f71655b304bf42bf493e30d455497f6.pdf 97f7329cf7a4ca7d9563de50c87de760 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Tuomo Ilomäen tekstejä Kaiun korva -lehdestä Subject The topic of the resource muistelmat lapsuus Jukojärvi (Keuruu : kylä) Description An account of the resource Tuomo Ilomäen lyhyitä tarinoita lapsuudesta Keuruun Jukojärven Mantelassa. Tekstit on aiemmin julkaistu Kaiun Korva -lehdessä vuosina 2001-2012 sekä Ilomäen omakustanneteoksessa Kuin valkeat käärmeet (2013). Tuomo Ilomäki syntyi Keuruun Jukojärven Mantelassa vuonna 1939 talvisodan kynnyksellä. Perhe muutti vuonna 1950 Jämsään, jossa Ilomäki aloitti oppikoulun Jämsän yhteiskoulussa ja myöhemmin kirjoitti sieltä myös ylioppilaaksi. Aikuisikänsä Tuomo Ilomäki on asunut Espoossa ja ollut yhteiskunnallisesti aktiivinen mm. työssään sähköalalla sekä urheiluseuratoiminnassa. Hän itse kertoo Kuin valkeat käärmeet -kirjan saatesanoissa (s. 6): "Kirjoituskokoelman tarkoituksena on kertoa nuoremmille polville, millaista on ollut maalaiselämä Keski-Suomessa 1940-luvulla alle kymmenvuotiaan pojan kokemana." Creator An entity primarily responsible for making the resource Ilomäki, Tuomo Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Rights Information about rights held in and over the resource Tekstit julkaistaan Keuruun Veräjässä oikeudenhaltijan luvalla. Date A point or period of time associated with an event in the lifecycle of the resource 2001-2012 Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Kuin valkeat käärmeet Subject The topic of the resource kalastus katiskakalastus verkkokalastus lapsuus muistelmat Keuruu -- Jukojärvi 1940-luku Description An account of the resource Kirjoittaja kuvaa katiskojen ja verkkojen kokemista isän kanssa lapsuudessaan Keuruun Jukojärvellä. Tarina on alun perin julkaistu Kaiun korva -lehden numerossa 18 (2006). Creator An entity primarily responsible for making the resource Ilomäki, Tuomo Source A related resource from which the described resource is derived Kaiun korva : Jukojärven kylälehti. Nro 18 : syyskuu 2006. Ilomäki Tuomo, Kuin valkeat käärmeet. Espoo : Tuomo Ilomäki, 2013. Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Rights Information about rights held in and over the resource Teksti on julkaistu oikeudenhaltijan luvalla. Format The file format, physical medium, or dimensions of the resource pdf https://keuruunveraja.fi/files/original/53e9e7b11e413710ae248842b1a57f44.jpg aaf27150c86aa5a5539cd094a1707934 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Sirkka Sipponen hoitajan asussa Subject The topic of the resource sairaalat sairaanhoitajat hoitotyö toimistotyö Creator An entity primarily responsible for making the resource kuvaaja tuntematon Source A related resource from which the described resource is derived Keski-Suomen sairaanhoitopiirin sairaalamuseo Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun museo Date A point or period of time associated with an event in the lifecycle of the resource 1940-luku 1950-luku 1960-luku Provenance A statement of any changes in ownership and custody of the resource since its creation that are significant for its authenticity, integrity, and interpretation. The statement may include a description of any changes successive custodians made to the resource. Keski-Suomen sairaanhoitopiirin sairaalamuseo https://keuruunveraja.fi/files/original/1b4f746a8d3f4087234e90985e231685.jpeg d7ae0c5aa41aecb6baefdade5f435606 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Sirkka Sipponen lasten kanssa rannalla Subject The topic of the resource sukulaiset tädit lapset rannat kesä Creator An entity primarily responsible for making the resource kuvaaja tuntematon Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun museo Provenance A statement of any changes in ownership and custody of the resource since its creation that are significant for its authenticity, integrity, and interpretation. The statement may include a description of any changes successive custodians made to the resource. Tarja Sipposen kotialbumi Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Keuruun kunnallinen sairaalatoiminta 130 vuotta Subject The topic of the resource Keuruu terveydenhuolto sairaalat terveydenhuoltolaitokset juhlavuodet Description An account of the resource Keuruun kunnallisen sairaalatoiminnan 130-vuotisjuhlaa vietettiin 1.11.2019. Kokoelma sisältää sairaalatoiminnan historiasta kertovia aineistoja, jotka kerättiin juhlavuoden aikana. Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document ”Katso kuinka kauniisti kukka kukkii, myös se suree kummitädin kuolemaa”, sanoi isäni isä Matti-pappa ääni liikuttuneena. Minä olin noin 6-vuotias, mummolassa hoidossa ”mummolan koulussa”, koska veli oli mennyt kouluun ja vanhemmat työhön. Tuo verenpunainen kukka kruunuineen oli valtava ja kaunis pienen kamarin ikkunalla, valoa vasten. Taustalla jossain tikitti seinäkello omaa tasaista mittaamistaan. Kohta käytäisiin päiväunille mummon ja papan parisänkyyn. Minä keskelle. Elin tuon talven arkipäiviä kotini naapurissa, isovanhempieni luona mummolassa Keurusselän rannalla. Syksyllä 1962 kaikki muuttui, sillä heidän ainoa tyttärensä, minun isäni sisar Sirkka sairastui vakavasti ja menehtyi syöpään talvella 1963. Kuollessaan Sirkka oli vain 41-vuotias. Me kutsuimme häntä kummitädiksi, vaikka oikeasti hän oli vain veljeni ja yhden serkkuni kummitäti. Kaikkien vunukoiden kummitäteyden hän ansaitsi omalla helskyvällä persoonallaan, välittämisellä ja myös antamillaan runsailla lasten lahjoilla. Sellaisilla, joihin ei lapsuusperheissämme olisi silloin ollut varaa. Tyttären kuolemassa omat isovanhempani menettivät tärkeän tuen ja turvan, jollainen Sirkka heille eläessään oli ollut. Sirkka oli valmistunut sairaanhoitajaksi vuonna 1946 ja hän työskenteli Keuruun kunnansairaalassa osastonhoitajana vuosina 1947 – 1951. Vuodesta 1955 alkaen hänen työpaikkansa oli Keski-Suomen keskussairaalassa aina kuolemaansa asti. Sirkasta tuli minulle hieman mystinen lapsuuden ihminen. Isovanhempieni suuri suru sekoittuneena muiden aikuisten vakavuuteen ja kiitollisuuteen hämmensivät minua ja mietin usein millainen ihminen Sirkka oikein oli. ”Kolmen pojan ainoa sisko”, Sipposen veljeksillä oli tapana sanoa. Nuori nainen, joka aikuistui sodan aikana, päämäärätietoisesti halusi auttaa läheisiään ja hakeutui alalle, jossa sai auttaa muita. Pian valmistuttuaan Lahden Diakonissalaitokselta hän eteni osastonhoitajan tehtäviin. Hänen täytyi siis olla täsmällinen, taitava ja osaava. Lapsuuden ja nuoruuden kuvissa hän on tyyni ja huoliteltu. Ensimmäinen koulutettu nainen lähisuvussani tuona aikana. Selvästi esimerkkiainesta. Kuin jostain verhon takaa tuli Sirkka elämääni työskennellessäni kesätöissä Keuruun vanhainkodissa 1970-luvulla. Eräs hoitaja näytti kuinka Sirkka Sipponen aikanaan oli opettanut nuorille hoitajille potilashuoneen oven avaamista ja sulkemista. Tämä oli tehtävä potilasta ja tämän rauhaa kunnioittaen. Sain minäkin siis osani Sirkan opetuksesta. Nypin loppukesän verenpisarastani kuivia kukkia ja lehtiä. Hymyilen hiljaa mielessäni ja lähetän terveiset Sirkalle.<br /><br /> Tarja Sipponen<br /><br />Pirkkala<br /><br /><br />Kuvat:<br /><br />Sirkka Sipponen hoitajan asussa -kuva, Keski-Suomen sairaanhoitopiirin sairaalamuseo<br /><br />Sirkka Sipponen lasten kanssa rannalla -kuva, Tarja Sipposen kotialbumi Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Kuinka verenpisarasta tuli surun kukka Subject The topic of the resource muistelu Sipponen, Sirkka sairaalat sairaanhoitajat kuolema sukulaiset Keuruu Description An account of the resource Tarja Sipposen muistelu sairaanhoitaja Sirkka Sipposesta, joka työskenteli Keuruun kunnansairaalassa osastonhoitajana 1947-1951. Creator An entity primarily responsible for making the resource Sipponen, Tarja Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun museo Date Issued Date of formal issuance (e.g., publication) of the resource. 2020-03-26 Provenance A statement of any changes in ownership and custody of the resource since its creation that are significant for its authenticity, integrity, and interpretation. The statement may include a description of any changes successive custodians made to the resource. Teksti Tarja Sipponen https://keuruunveraja.fi/files/original/48c038e06637f1a07223f2c7ac563c7b.pdf e90f85a56e3d5fbe476e61aceef4b695 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Digitoidut kirjat Description An account of the resource Digitoitujen kirjojen kokoelma sisältää alun perin painettuna julkaistuja kirjoja ja muita teoksia, jotka on digitoitu pdf-muotoon. Kokoelmassa on sekä keuruulaisten tekijöiden kirjoittamaa kaunokirjallisuutta että Keuruuta käsitteleviä tietokirjoja ja artikkeleita. <br /><br />Kaikki teokset ovat joko tekijänoikeusvapaita, tai niiden uudelleenjulkaisuun on saatu lupa alkuperäisten kirjoittajien oikeudenhaltijoilta. Jälkimmäisessä tapauksessa tämä on aina mainittu teoksen kuvauksessa.<br /><br />Tätä e-kirjojen kokoelmaa kartutetaan yhteistyössä Projekti Lönnrotin (<a title="Projekti Lönnrotin" href="http://www.lonnrot.net/" target="_blank" rel="noreferrer">http://www.lonnrot.net/</a>) kanssa Digitoitu teos Tähän kokonaiset digitoidut kirjat tiedostoliitteinä, metatietokenttiin lyhyt kuvaus teoksesta. Digitoidun teoksen tiedot Digitoidun teoksen bibliografiset tiedot (tekijä, nimi, alkuperäinen kustantaja ja julkaisuvuosi) Soinne, Laura: Kuka sinä olet? WSOY, Porvoo—Helsinki, 1936. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Kuka sinä olet? Subject The topic of the resource kaunokirjallisuus romaanit lapsuus isättömyys vaivaistalot tytöt sukulaiset sosiaaliset suhteet kirjeet salaisuudet kehitysromaanit kirjeromaanit Description An account of the resource Laura Sointeen romaani vuodelta 1936. Creator An entity primarily responsible for making the resource Soinne, Laura Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Date Created Date of creation of the resource. 1936 Rights Information about rights held in and over the resource Digitoidun version julkaisuun Keuruun Veräjä-verkkopalvelussa on saatu lupa Laura Sointeen oikeudenhaltijalta. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Muistoja ja dokumentteja entisajan elämästä Description An account of the resource Tässä kokoelmassa on yksityishenkilöiltä käyttöön saatuja muistelutekstejä ja aikalaisdokumentteja, kuten kirjeitä ja kouluaineita. Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Mistä on kyse? Tähän kenttään artikkelin teksti jäsennettynä tarpeen mukaan. Keuruulle saatiin keisarillisen senaatin suostumuksella ensimmäinen postitoimitus Keuru kk 1.9.1878. Postiliikenteen saamista oli voimakkaasti ajamassa patruuna G.A.Serlachius, sillä hän oli 1870-luvulla alkanut ajaa postin perustamista Mänttään. Keuruun kuntakokouksessa se ei saanut kannatusta ennen kuin esitettiin postitoimiston perustamista Keuruun kirkonkylälle. Tätä ennen postia kuljettivat lukkarit ja 1850-luvulla kestikievari Samuli Hoskari ja talolliset. Ns. kihlakunnan postia kuljettivat ainakin Kaarlo Lankkua, Hermanni Kortemäki ja Heikki Honkamäki. Ensimmäisen postitoimiston hoitajaksi palkattiin Angelika Bergroth. Postin paikka oli Lehtiniemen pappilassa, sillä Bergrothin isä, Frans Bergroth, toimi Keuruulla rovastina. Posti saavutti vastaanottajansa siten, että kirkossa kuulutettiin, kelle sitä on saapunut. Jos vastaanottajaa ei kuitenkaan kirkossa ollut, hän joutui hakemaan postinsa myöhemmin pappilasta. Tämän jälkeen postitoimisto sijaitsi suntio Uskalilta vuokratuissa kahdessa huoneessa sekä vuosina 1896-1916 kauppias Valkolan talossa. Tuolloin postinhoitajana toimi Amanda Kepplerus. Posti oli vuokralaisena 40 vuotta Keppleruksen rakennuttamassa talossa, vuoteen 1946 saakka. Tämä rakennus sijaitsi rautatien ja vanhan kirkon välillä. Vuosina 1916-1927 postia hoiti viipurilainen neiti Edla Bergman. Häntä kuvataan tarmokkaaksi ja huumorintajuiseksi, josta pidettiin. Toisaalta kerrotaan hänen säilyttäneen revolveria postirosvoja vastaan. Keuruun posti on yli 140-vuotias. Sen historia on kulkenut yhden henkilön hoitamasta postitoimistosta yli sadan hengen yhteisöksi pienentyäkseen jälleen. Postitoimipaikkoja oli vuosina 1878 - 1985 yli kaksikymmentä, kun niitä vuonna 2022 on kaksi: Keuruulla kirjakaupan yhteydessä ja Haapamäellä Salen palveluiden ohessa. Lähteitä: Suur-Keuruun sanomat 31.8.1978. ”Keuruun postin historiaa 100 vuoden ajalta” Korpirastaan kotikylä Jukojärvi toim. Liisa Lappi, Jukojärven kylätoimikunta. Gummerus: 1999. Text Any textual data included in the document Keuruulle saatiin keisarillisen senaatin suostumuksella ensimmäinen postitoimitus Keuru kk 1.9.1878. Postiliikenteen saamista oli voimakkaasti ajamassa patruuna G.A.Serlachius, sillä hän oli 1870-luvulla alkanut ajaa postin perustamista Mänttään. Keuruun kuntakokouksessa se ei saanut kannatusta ennen kuin esitettiin postitoimiston perustamista Keuruun kirkonkylälle. Tätä ennen postia kuljettivat lukkarit ja 1850-luvulla kestikievari Samuli Hoskari ja talolliset. Ns. kihlakunnan postia kuljettivat ainakin Kaarlo Lankkua, Hermanni Kortemäki ja Heikki Honkamäki. Ensimmäisen postitoimiston hoitajaksi palkattiin Angelika Bergroth. Postin paikka oli Lehtiniemen pappilassa, sillä Bergrothin isä, Frans Bergroth, toimi Keuruulla rovastina. Posti saavutti vastaanottajansa siten, että kirkossa kuulutettiin, kelle sitä on saapunut. Jos vastaanottajaa ei kuitenkaan kirkossa ollut, hän joutui hakemaan postinsa myöhemmin pappilasta. Tämän jälkeen postitoimisto sijaitsi suntio Uskalilta vuokratuissa kahdessa huoneessa sekä vuosina 1896-1916 kauppias Valkolan talossa. Tuolloin postinhoitajana toimi Amanda Kepplerus. Posti oli vuokralaisena 40 vuotta Keppleruksen rakennuttamassa talossa, vuoteen 1946 saakka. Tämä rakennus sijaitsi rautatien ja vanhan kirkon välillä. Vuosina 1916-1927 postia hoiti viipurilainen neiti Edla Bergman. Häntä kuvataan tarmokkaaksi ja huumorintajuiseksi, josta pidettiin. Toisaalta kerrotaan hänen säilyttäneen revolveria postirosvoja vastaan. Keuruun posti on yli 140-vuotias. Sen historia on kulkenut yhden henkilön hoitamasta postitoimistosta yli sadan hengen yhteisöksi pienentyäkseen jälleen. Postitoimipaikkoja oli vuosina 1878 - 1985 yli kaksikymmentä, kun niitä vuonna 2022 on kaksi: Keuruulla kirjakaupan yhteydessä ja Haapamäellä Salen palveluiden ohessa. Lähteitä: Suur-Keuruun sanomat 31.8.1978. ”Keuruun postin historiaa 100 vuoden ajalta” Korpirastaan kotikylä Jukojärvi. Toim. Liisa Lappi, Jukojärven kylätoimikunta. Gummerus: 1999. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Kulki se posti ennenkin – Postin historiaa Keuruulla Subject The topic of the resource Keuruu posti postiliikenne postityöntekijät postipalvelut Creator An entity primarily responsible for making the resource Soile Lähdeaho Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Perinnepiiri 1991 Subject The topic of the resource Keuruu paikallishistoria muistelu Description An account of the resource Kokoelma sisältää Asunnan-Ampialan-Huttulan perinnepiirin keräämää aineistoa seudun elämästä ja historiasta. Piiri kokoontui syksystä 1989 kevääseen 1991. <br /><br />Piiriläiset muistelivat silloisen Asunnan koulupiirin tapahtumia, sen ihmisiä ja taloja. Lisäksi mukaan otettiin Petäjäveden ja Koskenpään puolelta ne talot, joista koululaiset suuntasivat entiseen Huttulan kouluun. <br /><br />Perinnepiirin kokoontumiskertoja oli yhteensä 26 kertaa Asunnan koululla sekä Riihimäessä Rahikkalassa, Tiilikaisella ja Ampialassa. <br /><br />Aineisto on julkaistu alun perin Perinnepiiri-nimisenenä julkaisuna vuonna 1991. Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Creator An entity primarily responsible for making the resource Kalliomäki, Hellin Ruokolainen, Sisko Kokkila, Mirja Kokkila, Kalevi Mäkinen, Saida Ampiala, Kasper Ampiala, Marjatta Mäyränen, Reino Sojakka, Martti Kaikkonen, Jenny Ahola, Erkki Riihimäki, Martti Riihmäki, Eeva Tiilikainen, Bertta Ahola, Tarja Viitanen, Martta Sojakka, Anni Ruokolainen, Hannu Mäyränen, Hilja Kaikkonen, Aulis Sojakka, Anna Kinnunen, Veikko Honkanen, Eeva-Liisa Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document Erkki Taipale, Taipaleen talon nuorempi poika oli kulkukauppiaana 1900-luvun alkupuolella. Asui myöhemmin Asunnalla tyttäriensä ostamassa talossa.<br /><br />Erkki Taipale oli vähän taikauskoinen, jos häntä vastaan tuli ensimmäiseksi aamulla nainen, hän ei lähtenyt eteenpäin, vaan palasi tekemään uuden lähdön. Erkki sanoi, -- tule istumaan mosselon päälle.<br /><br />Erkki Pekonen, myöskin Taipaleesta, mutta multialaista sukua, hän oli lyhytaikaisesti kulkukauppiaana.<br /><br />Lumppu-Aleksi, kulki huonolla hevosella, jota pihaa ajaessaan kohteli kuin parempaakin oritta, kielteli ja komensi ikäänkuin se olisi jaksanut ryöstää juoksuun. Lumppu-Aleksi keräsi lumppuja ja möi allakoita, hänellä oli kaulassa rinkelinaru, josta antoi lapsille syötäväksi.<br /><br />Jukka-Aapo, osti jouhia ja eläinten rakkoja, toimi muutenkin kauppiaana.<br /><br />Hirvi-Iiska Liesperältä kulki hevosen kanssa ja möi peltiastioita ym. Iiskan oli tapana sanoa, hilikku piikki, tarkoittaen kaksikymmenviisipennistä, siitä tuli tapa sanoa: " Hilikku piikkiin, sano Hirvi-Iiska."<br /><br />Peurasen Tauno kiersi ensin käsikärryllä ja sitten autolla aina 1970-luvulle asti. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Kulkukauppiaat Subject The topic of the resource Keuruu kylät kulkukauppiaat kulkukauppa muistelu muistot kokemuskerronta Description An account of the resource Tekstissä kerrotaan muistoja Asunnan, Ampialan ja Huttulan kylillä kiertäneistä kulkukauppiaista. Teksti on koottu Asunnan-Ampialan-Huttulan perinnepiirin muisteluista. Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Date Created Date of creation of the resource. 1991 https://keuruunveraja.fi/files/original/9bb7efff899cde9e89a6b378210e8fe0.mp3 8b95f21ebacdba218891f55e2ded9553 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Tällaista elämä oli - Veteraaniväen tarinoita Subject The topic of the resource sota-aika jälleenrakentaminen veteraanit Description An account of the resource Keuruun museon kustantamana ja Orvokki Vääriskosken toimittamana julkaistiin vuonna 2013 kirja, jossa 1920-1930 -luvulla Keuruulla syntyneet tai tänne muuttaneet kertovat muistojaan sodan varjosta jälleenrakentamisen aikaan. Tässä kokoelmassa voit kuunnella kirjan sisältämät tarinat. Creator An entity primarily responsible for making the resource Vääriskoski, Orvokki Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Rights Information about rights held in and over the resource Keuruun museo Sound A resource primarily intended to be heard. Examples include a music playback file format, an audio compact disc, and recorded speech or sounds. Duration Length of time involved (seconds, minutes, hours, days, class periods, etc.) 17 min 11 sek Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Kulonaurista, puuroa ja lipeämadetta Subject The topic of the resource ruokakulttuuri ruokatalous pontikka Creator An entity primarily responsible for making the resource Tarinapiiri Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Rights Information about rights held in and over the resource Keuruun museo Contributor An entity responsible for making contributions to the resource Vääriskoski, Orvokki Description An account of the resource Äänitiedosto avautuu painamalla ensin aiheen kohdalla olevaa kaiuttimen kuvaa TAI itse aiheen otsikkoa JA sen jälkeen painamalla sivulle avautuneen mustan vaakapalkin vasemmassa laidassa olevaa pikku NUOLTA, jonka vieressä on aikalaskuri. https://keuruunveraja.fi/files/original/de37610cb877aad709615d4e02423b95.pdf 2ad8fdbdf2cddb1022354d288f8576ba Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Sakari Moision Keuruu-laulut Description An account of the resource Kokoelmassa on kolmen Sakari Moision säveltämän ja sanoittaman kappaleen nuotit ja sanat. Creator An entity primarily responsible for making the resource Moisio, Sakari Nuottijulkaisu Keuruuta aiheeltaan käsittelevän sävellyksen tai laulun nuottijulkaisu tai sanat. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Kultainen Keuruu Subject The topic of the resource laulut Keuruu Description An account of the resource Keuruulaisen Sakari Moision säveltämä ja sanoittama kotiseutuaiheinen laulu. Nuottijulkaisu sisältää melodian, sointumerkit ja sanat. Kappaleen erikoisuutena on se, että kaikki sanat alkavat k-kirjaimella. Creator An entity primarily responsible for making the resource Moisio, Sakari Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Kiehtovaa vanhaa Keuruuta Subject The topic of the resource Keuruu paikallishistoria rakennusperintö kulttuurihistoria Description An account of the resource Kokoelmasta löydät tietoja Keuruun kulttuurihistoriallisista kohteista. Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kirjasto Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document Päätös kansakoulun rakentamisesta kirkonkylään tehtiin Keuruun kirkonkylän koulupiiriläisten kokouksessa 23.3.1896. Samaisessa kokouksessa päätettiin, että rakennuksen tulee olla valmiina ennen syyslukukauden alkua vuonna 1898. <br /><br />Varoja hankittiin siten, että talolliset toivat hirret. Muut aineet ja rakennustyö suorittiin yhteisellä kustannuksella, johon tarkoitukseen käytettiin: " piiriläisten wiinawerorahat ja ruvetaan kokoamaan piiriläisiltä toistaiseksi wiisikymmentä (50) penniä kultakin kunnallisveroäyriltä ja muilta äyrittömiltä kaksikymmentä Wiisi (25) penniä hengeltä."<br /><br />Koulu päätettiin rakentaa Vuoristo-nimiselle paikalle. Koulupiirustusten osalta komitea katsoi parhaaksi ehdotusta No 19. teoksesta "Mallipiirustuksia koulurakennuksia warten maalla", kuitenkin sillä muutoksella, että toiselle opettajalle valmistettaisiin huoneisto, jossa on kolme kamaria ja kyökki.<br /><br />Talon urakoi rakennusmestari Abraham August Kalenius. Rakennustyö alkoi kevättalvella ja varsinainen koulutoiminta alkoi syyslukukaudella 1898. Uuden koulutalon vihkiäiset pidettiin lauantaina 17.9.1898. Juhlassa puhuivat mm. Pastori Schroderus, piiritarkastaja K. Kunelius ja rakennustoimikunnan puheenjohtaja W. Andelin sekä opettaja Roine. <br /><br />Varsinaisia opetushuoneita oli kaksi: toisessa toimivat I ja II luokka, toisessa III ja IV. Niiden lisäksi oli isompi sali, työhuone, jossa myös juhlat järjestettiin. Opettajia oli kaksi, ja he asuivat kumpikin omassa päässään rakennusta. Ensimmäiset opettajat olivat Ludvig Roine ja Anna Kokkonen. <br /><br />Ensimmäisen maailmansodan aikana kouluhuoneet otettiin Punaisen Ristin sairaalaksi. Myös toinen maailmansota aiheutti runsaasti keskeytyksiä koulutyöhön. Sodan kynnyksellä koulunjohtajan tehtävät otti vastaan Martti Haapamäki. Hän marssi kuitenkin sotaan ja sijaisen tehtävät otti vastaan musiikkimiehenä tunnettu veli, Erkki Haapamäki. <br /><br />Martti Haapamäki jatkoi sodan jälkeen koulun johtajana. Hän oli tasapuolinen ja oikeudenmukainen ja  paneutui koko sydämestään tehtäväänsä. Hän oli koko toimikautensa ajan koulun johtokunnan ja samoin koululautakunnan sihteeri, sen perustamisesta alkaen. <br /><br />Koulun toiminta alkoi vilkastua samaa tahtia kuin koko kunnan elämänmenokin. Oppilasmäärien kasvaessa ja muiden koulujen sulkiessa oviaan myös opettajakunta lisääntyi. Tilanahtauden vuoksi päätettiin rakentaa uusi, arkkitehti Laila Niemiojan suunnittelema koulurakennus samaiseen pihapiiriin. Koulu otettiin käyttöön vuonna 1953. <br /><br />Vanhassa rakennuksessa suoritettiin perusteellinen kunnostus vuonna 1954, jolloin siihen saatiin keskuslämmitys ja kolmesta luokkahuoneesta tehtiin neljä. Samalla rakennuksen toiseen päähän, yläkertaan tehtiin yksi opettajan asunto lisää. Kirkonkylän koulun oppilasmäärä oli vuonna 1969 yhteensä 495.<br /><br />Kaavalla suojeltua rakennusta saneerattiin ja peruskorjattiin 1980-luvun alussa. Koulu toimi säännöllisessä koulukäytössä aina vuoteen 1998 asti, jolloin sen toiminta koulukiinteistönä lopetettiin. Syynä toiminnan lopetukseen oli sisäilman laatuun liittyneet ongelmat, jotka aiheutuivat pääasiassa rakennuksen alapohjan kosteusvaurioista.<br /><br /><span>Keskustan ensimmäisestä kansakoulurakennuksesta kunnostettiin vuosina 2005 - 2007 yhteistyössä kaupungin, EAKR:n ja talkoolaisten kanssa Keuruun ensimmäinen esittävälle taiteelle tarkoitettu tila. Talkootyötä tehtiin korjauksen aikana 11 000 tuntia. Kimaran varauskalenteri täyttyy monipuolisesta kulttuuritarjonnasta ja tapahtumista, kuten konserteista, teatteriesityksistä, kokouksista koulutuksista.</span><br /><br /><br />Lähteet:<br /><br />Sakari, Aimo 1969: Keuruun satavuotias kansakoulu  <br /><br />Rainio, Jussi: Puukoulu, artikkelisarja, Suur-Keuruu 7.9.1990 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Kulttuuritalo Kimara Subject The topic of the resource Keuruu koulurakennukset kulttuuritalot rakennusperintö puurakentaminen rakennukset Haapamäki, Martti kirkonkylät Description An account of the resource Kulttuuritalo Kimara on vuonna 1898 valmistunut Keuruun kirkonkylän ensimmäinen kansakoulu. Se kunnostettiin talkoovoimin esittävän taiteen tilaksi vuosina 2005 - 2007. Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Date Created Date of creation of the resource. 2021 https://keuruunveraja.fi/files/original/a2fa992b91ff5b21a1bc78ed0a59472c.mp3 65b16ed41cd7d9e9737a6cf7f0616acc Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Tällaista elämä oli - Veteraaniväen tarinoita Subject The topic of the resource sota-aika jälleenrakentaminen veteraanit Description An account of the resource Keuruun museon kustantamana ja Orvokki Vääriskosken toimittamana julkaistiin vuonna 2013 kirja, jossa 1920-1930 -luvulla Keuruulla syntyneet tai tänne muuttaneet kertovat muistojaan sodan varjosta jälleenrakentamisen aikaan. Tässä kokoelmassa voit kuunnella kirjan sisältämät tarinat. Creator An entity primarily responsible for making the resource Vääriskoski, Orvokki Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Rights Information about rights held in and over the resource Keuruun museo Sound A resource primarily intended to be heard. Examples include a music playback file format, an audio compact disc, and recorded speech or sounds. Duration Length of time involved (seconds, minutes, hours, days, class periods, etc.) 4 min 42 sek Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Kumipulaa, keksintöjä ja salakuljetusta Subject The topic of the resource polkupyörät säännöstely elintarvikehuolto Creator An entity primarily responsible for making the resource Kuoppala, Tauno Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Rights Information about rights held in and over the resource Keuruun museo Description An account of the resource Äänitiedosto avautuu painamalla ensin aiheen kohdalla olevaa kaiuttimen kuvaa TAI itse aiheen otsikkoa JA sen jälkeen painamalla sivulle avautuneen mustan vaakapalkin vasemmassa laidassa olevaa pikku NUOLTA, jonka vieressä on aikalaskuri. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Tauno Kuoppalan kokoelma Subject The topic of the resource metsätyö metsätyöntekijät 1940-luku 1950-luku 1930-luku Description An account of the resource Tauno Kuoppalan kertomuksissa muistellaan metsätyötä ja menneen ajan ilmiöitä. Creator An entity primarily responsible for making the resource Kuoppala, Tauno Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document <p>Tukkijoella-näytelmässä lauletaan: "Siellä ne saappaat likoaa ja housun puntit kastuu<strong>"</strong>. Todellakin saappaat saattoivat kastua päivittäin useampaan kertaankin.</p> <p>Sukat ja jalkarätit sai jotenkin kuiviksi auringon paisteessa tai rantanuotiolla. Mutta kumisaappaiden sisävuorta, kanvestia, ei saanut jokivarressa kuivaksi.</p> <p>Kuivatus tehtiin kortteerissa iltaisin. Metalliseen nappuun (kippoon) laitettiin n. litran verran kauran jyviä, jotka kuumennettiin (ei liian kuumiksi) hellalla tai takan hiilloksella. Sopivasti kuumennettuna annos pudotettiin saappaaseen ja helskytettiin muutaman kerran. Jäähtyessään jyvät imivät kosteuden itseensä.</p> <p>Toimenpide toistettiin tarpeen mukaan riippuen siitä oliko kangasvuorin kosteuspitoisuus peräisin pääasiassa jokivedestä vaiko jalkahiestä. Seuraavana aamuna oli taas mukavaa astella kuivin saappain jokivarteen.</p> Muistelus Kukonjoelta Multialta keväällä 1945. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Kumisaappaiden kuivattaminen Subject The topic of the resource Keuruu Multia Kuoppala, Tauno uitto metsätalous vesistöt jalkineet työvaatteet 1940-luku saappaat Creator An entity primarily responsible for making the resource Kuoppala, Tauno Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Description An account of the resource Tauno Kuoppala kertoo, miten uitossa kastuneet saappaat kuivattiin 1940-luvulla. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Artikkeleita eri aiheista Description An account of the resource Tässä kokoelmassa on artikkeleita erilaisista keuruulaiseen kulttuuriperintöön liittyvistä teemoista. Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document Pohjoislahdella Koskenharjun tilalla asunut emäntä Anna Ruohonen oli aktiivinen järjestöihminen. Miehensä Juliuksen kanssa hän oli aikoinaan perustamassa Pohjoislahden nuorisoseuraa Männistölle. Anna oli myös innokas maa- ja kotitalousnainen. Kalmakosken partaalla sijannut koti ja pihapiiri olivat siistit ja ajanmukaiset. Olihan Anna jo lapsuudenkodissaan Heikkilässä oppinut emännän työt. Oppinsa hän jakoi myös tyttärelleen Elsalle, joka jatkoi edelleen perinnettä. Ottipa hän usein mukaansa tyttärenpoikiaankin järjestön retkille ympäri maata. Seuratessaan aikaansa Anna huomasi lehdestä kerran kiinnostavan kilpailun. Siinä etsittiin kodin arkea helpottavia keksintöjä. Sellaisenhan Anna oli arjessaan toteuttanut! Tuvan nurkassa hänellä oli kolme komeroa – yksi henkarivaatteille, toinen hyllytavaralle ja kolmas ihan erikseen siivousvälineille. Tämän keksintönsä Anna ilmoitti lehdessä julkaistuun kilpailuun ja sillä heltisi voitto. Siivouskomero edusti ihan uutta ajattelutapaa 1960-luvun alun Suomessa. Lehtimiehet kävivät kuvaamassa komeroa ja kyselemässä tietoja Annan oivalluksesta. Tarkkaan juttu sitten luettiin. Oli siinä Juliuskin hyvillään emäntänsä osaamisesta. Ylpeänä Anna esitteli siivouskomeronsa sisältöä, jossa oli erilaisia juuriharjoja, ämpäri, Mäntysuopaa, puuvartinen lattiamoppi hienoine mekanismeineen ja uusinta uutta oleva Nilfisk-pölynimuri. Kylän naisten ompeluseurassakin komeroa sisältöineen ihasteltiin, sillä tällaista hienoa ja naisen arkea helpottavaa kokonaisuutta ei tainnut naapurustossa muilla ollakaan. Anna-mummo oli tuon ajan kätevä emäntä! Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Kun Anna-mummo siivouskomeron keksi Subject The topic of the resource Pohjoislahti maa- ja kotitalousnaiset nuorisoseurat kotitalous Keuruu Creator An entity primarily responsible for making the resource Vesterinen, Liisa https://keuruunveraja.fi/files/original/7a07c627844a688df3b0225e8dac5f80.mp3 fd99d30183b7e3e951018b7f3db14470 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Tällaista elämä oli - Veteraaniväen tarinoita Subject The topic of the resource sota-aika jälleenrakentaminen veteraanit Description An account of the resource Keuruun museon kustantamana ja Orvokki Vääriskosken toimittamana julkaistiin vuonna 2013 kirja, jossa 1920-1930 -luvulla Keuruulla syntyneet tai tänne muuttaneet kertovat muistojaan sodan varjosta jälleenrakentamisen aikaan. Tässä kokoelmassa voit kuunnella kirjan sisältämät tarinat. Creator An entity primarily responsible for making the resource Vääriskoski, Orvokki Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Rights Information about rights held in and over the resource Keuruun museo Sound A resource primarily intended to be heard. Examples include a music playback file format, an audio compact disc, and recorded speech or sounds. Duration Length of time involved (seconds, minutes, hours, days, class periods, etc.) 14 min 0 sek Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Kun Annia kehruulle vaivaistaloon vietiin Subject The topic of the resource Keuruu -- Pohjoisjärvi kunnalliskodit vaivaistalot huutolaiset lastenkodit Creator An entity primarily responsible for making the resource Vierimaa, Aulis tarinapiiri Vääriskoski, Orvokki Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Rights Information about rights held in and over the resource Keuruun museo Description An account of the resource Äänitiedosto avautuu painamalla ensin aiheen kohdalla olevaa kaiuttimen kuvaa TAI itse aiheen otsikkoa JA sen jälkeen painamalla sivulle avautuneen mustan vaakapalkin vasemmassa laidassa olevaa pikku NUOLTA, jonka vieressä on aikalaskuri. https://keuruunveraja.fi/files/original/4c263995260d0490c9dfaef8cfbce9d6.pdf 89d250fae74db554815565c2c18de8a0 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Tuomo Ilomäen tekstejä Kaiun korva -lehdestä Subject The topic of the resource muistelmat lapsuus Jukojärvi (Keuruu : kylä) Description An account of the resource Tuomo Ilomäen lyhyitä tarinoita lapsuudesta Keuruun Jukojärven Mantelassa. Tekstit on aiemmin julkaistu Kaiun Korva -lehdessä vuosina 2001-2012 sekä Ilomäen omakustanneteoksessa Kuin valkeat käärmeet (2013). Tuomo Ilomäki syntyi Keuruun Jukojärven Mantelassa vuonna 1939 talvisodan kynnyksellä. Perhe muutti vuonna 1950 Jämsään, jossa Ilomäki aloitti oppikoulun Jämsän yhteiskoulussa ja myöhemmin kirjoitti sieltä myös ylioppilaaksi. Aikuisikänsä Tuomo Ilomäki on asunut Espoossa ja ollut yhteiskunnallisesti aktiivinen mm. työssään sähköalalla sekä urheiluseuratoiminnassa. Hän itse kertoo Kuin valkeat käärmeet -kirjan saatesanoissa (s. 6): "Kirjoituskokoelman tarkoituksena on kertoa nuoremmille polville, millaista on ollut maalaiselämä Keski-Suomessa 1940-luvulla alle kymmenvuotiaan pojan kokemana." Creator An entity primarily responsible for making the resource Ilomäki, Tuomo Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Rights Information about rights held in and over the resource Tekstit julkaistaan Keuruun Veräjässä oikeudenhaltijan luvalla. Date A point or period of time associated with an event in the lifecycle of the resource 2001-2012 Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Kun isä niittokoneen osti Subject The topic of the resource Keuruu -- Jukojärvi heinänkorjuu niitto viljankorjuu muistelmat 1940-luku Creator An entity primarily responsible for making the resource Ilomäki, Tuomo Description An account of the resource Kirjoittaja kuvaa lapsuuskotinsa Jukojärven Mantelan heinätöitä ja viljanpuintia ja niihin käytettyjä menetelmiä. Tarina on alun perin julkaistu Kaiun korva -lehden numerossa 3 (2001). Source A related resource from which the described resource is derived Kaiun korva : Jukojärven kylälehti. Nro 3 : syyskuu 2001. Ilomäki Tuomo, Kuin valkeat käärmeet. Espoo : Tuomo Ilomäki, 2013. Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Rights Information about rights held in and over the resource Teksti on julkaistu oikeudenhaltijan luvalla. Format The file format, physical medium, or dimensions of the resource pdf Date Issued Date of formal issuance (e.g., publication) of the resource. 2020 Date Created Date of creation of the resource. 2001 https://keuruunveraja.fi/files/original/06f2e75beec41ae42fdcb0ea78b05ed1.jpg 466993db34a40562744e624c786db4f7 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Muistoja ja dokumentteja entisajan elämästä Description An account of the resource Tässä kokoelmassa on yksityishenkilöiltä käyttöön saatuja muistelutekstejä ja aikalaisdokumentteja, kuten kirjeitä ja kouluaineita. Artikkeli Teeemateksti jostakin aiheesta. Tätä aineistotyyppiä voi käyttää aina kun tekstin muoto ei vaadi muuta. Mistä on kyse? Tähän kenttään artikkelin teksti jäsennettynä tarpeen mukaan. Oli mätäkuu vuonna 1919, kun hiljalleen soutelin uistinta keskellä Keurusselkää, jossa Kuninkaankivi hallitsee laajaa matalikkoa. Äkkiä tunsin aivan kuin ja täkyuistimeni olisi tarttunut johonkin pohjassa olevaan tukkiin. Huopasin hiukan taaksepäin, jotta siimani ei menisi poikki. Nyt tunsin, ettei se ollutkaan mikään pohjalieko, vaan jokin valtavampi kala, joka vain kynti pohjaa pitkin. Tämä tapahtui siinä kello 10 ja 11 välillä aamupäivällä. Oli hiljainen länsituuli, taivas pilvessä, kuten usein mätäkuulla. Vasta lähempänä kello 14 sain sen pedon uupuneena lähelle venettäni, että sain ahraimella isketyksi sitä ja nostetuksi veneeseeni. Täkyuistimessa oli minulla syöttinä särki. Kun sen haukivanhuksen sitten Keuruun kirkolla poliisi Saarinen punnitsi, niin oli painoa 24 kg ja pituutta 168 sm sekä ympäri mitattuna 68 sm. Pääkallo lähetettiin Helsingin Yliopiston kokoelmiin ja kalastusneuvokset arvioivat hauen iän suomujen perusteella 33 vuodeksi. Haukea ei kukaan ostanut, vaan laitoin sen suolaan, ja ennen joulua se meni hyvin kaupaksi. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Kuninkaankiven ennätyshauki Subject The topic of the resource Keuruu kalastus Keurusselkä Creator An entity primarily responsible for making the resource Koskimies, Lauri Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto https://keuruunveraja.fi/files/original/1440993dcc7d97ceaf1802cf0cfece5a.tif bc39b3153f48d5abe722d5f638389253 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Matti Tuomisen kuvakokoelma Description An account of the resource Kokoelmassa on otoksia Keuruulta paikkakunnalla vuosina 1948-1976 valokuvaajana toimineen Matti Tuomisen kuvakokoelmista. Valokuvaajamestarin poika, Vesa Tuominen, lahjoitti sarjan isänsä kuvia Keuruun kaupungille syksyllä 2017. Kokoelmaa hoitaa Keuruun museo. Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Still Image A static visual representation. Examples include paintings, drawings, graphic designs, plans and maps. Recommended best practice is to assign the type Text to images of textual materials. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Kunniakäynti sankarihaudoilla Subject The topic of the resource Keuruu kirkonkylät varuskunnat varusmiehet sankarihaudat Description An account of the resource Keuruun varuskunnan varusmiesten kunniakäynti sankarihaudalla 1970-luvun alussa. Kolme varusmiestä seisoo muistomerkin edessä kukkaseppele kädessään, toiset seisovat taaempana rivissä. Creator An entity primarily responsible for making the resource Tuominen, Matti Source A related resource from which the described resource is derived Matti Tuomisen kuvakokoelma, Keuruun museo 2018. Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto https://keuruunveraja.fi/files/original/f798efcd2d37b35bf84dfdf3ae3e6ab4.jpg 255d9045745cf832ff1d4b630ba88399 https://keuruunveraja.fi/files/original/420652d4f5a7fe7bb1ff799cc5cbcaf1.jpg 5f89f24efb4097e595387131183c8cd4 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Henkilögalleria Description An account of the resource Kokoelmassa on pienoiselämäkertoja keuruulaisista merkkihenkilöistä. Henkilö Biografia Lyhyt kuvaus henkilön elämästä ja teoista Mirjami Kuosmanen syntyi Jukojärven Virtalassa tehtailija Paavo Kuosmasen ja Alina Finérin perheeseen. Kansakoulun hän kävi Lihjamossa, jonka jälkeen siirtyi Haapamäen yhteiskouluun. ja edelleen Jyväskylän yhteislyseoon. Jo lapsena Kuosmanen oli urheilullinen, reipaskäytöksinen ja peloton tyttö. Rohkea ja räväkkä Mirjami-tytär sai lempinimen Hurjami. Hän oli lahjakas yleisurheilija, ratsastaja, miekkailija ja uimari sekä synnynnäinen esiintyjä. Perhe muutti Keuruulle vuonna 1911 isän ostettua Huttulan tervatehtaan. Myöhemmin hän harjoitti myös sahaustoimintaa ja hänellä oli useita muita yrityksiä, mm. Pihlajavedellä ja Kuohulla. Paavo Kuosmasen kuoltua vuonna 1935 perhe muutti Etelä-Suomeen ja Mirjami lähti opiskelemaan Helsingin seudulle, jossa hän kävi vuodet 1936–38 Suomen Näyttämöopistoa. Hän työskenteli tanssijana Kansanteatterissa operettien sivurooleissa. Sittemmin hän osallistui Eino Jurkan kiertueelle. Kuosmasen ensimmäinen rooli valkokankaalla oli vuonna 1937 Wilho Ilmarin ohjaamassa elokuvassa Kuriton sukupolvi. Muita rooleja olivat mm. Laulu tulipunaisesta kukasta (1938) Miehen tie (1939) Kaksi Vihtoria (1939) Yrjänän emännän synti (1943) Sinä olet kohtaloni (1945) Livet i Finnskogarna/Elämää suomalaismetsissä) (1947) Aila – Pohjolan tytär (1949) Kun on tunteet (1954) Kihlaus (1955) Kuosmasen tunnetuimmaksi rooliksi nousi pääosa kansainvälistäkin mainetta saaneessa Lappi-aiheisessa, Erik Blombergin ohjaamassa Valkoisessa peurassa (1952). Kuosmanen sai Valkoisesta peurasta parhaan naispääosan Jussi-patsaan, ja keväällä 1953 filmille myönnettiin erikoispalkinto Cannesin elokuvajuhlilla. Elokuva palkittiin myös Hollywoodissa parhaana vieraskielisenä elokuvana Golden Globe -palkinnolla vuonna 1956. Kuosmasen viimeiseksi rooliksi jäi osa Aarne Tarkaksen ohjaamassa Jokin ihmisessä -elokuvassa (1956). Näyttelijätyön rinnalla hän teki myös käsikirjoituksia. Elinvuodet Syntymä- ja kuolinvuosi 1915-1963 Muuta merkittävää Tähän voi lisätä jonkun muun merkittävän tiedon henkilöstä Kuosmasen puoliso oli ohjaaja-kuvaaja Erik Blombergin. Pariskunnalle syntyi neljä lasta vuosina 1941-45. Cannesin elokuvajuhlilla 1953 aviopari lounasti Gary Cooperin ja Zsa Zsa Gáborin kanssa. Kuosmanen myös ystävystyi Tuulen viemää -tähden Olivia de Havillandin kanssa. Valkoinen peura palkittiin Hollywoodissa parhaana vieraskielisenä elokuvana Golden Globe -palkinnolla vuonna 1956. Mirjami Kuosmasen muistonäyttely järjestettiin Keuruun kotiseutumuseossa kesällä 2015. Kirjallisuutta Tähän keskeisimmät henkilöstä kertovat lähdeteokset (jos on). https://fi.wikipedia.org/wiki/Mirjami_Kuosmanen https://seura.fi/asiat/historia/mirjami-kuosmanen-suomifilmin-tahtonainen/ https://www.ksml.fi/tanaan/Kotimainen-elokuvat%C3%A4hti-kasvoi-Keuruulla-%E2%80%93-rohkea-ja-r%C3%A4v%C3%A4kk%C3%A4/355342 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Kuosmanen, Mirjami Subject The topic of the resource Keuruu -- Jukojärvi Keuruu -- Lihjamo Haapamäki elokuvat näyttelijät kotiseutumuseot https://keuruunveraja.fi/files/original/094af92bee24b684d57f9a50424b80b0.mp3 8dad9ceab3bf805a1ce07e4c52100f1d Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Tällaista elämä oli - Veteraaniväen tarinoita Subject The topic of the resource sota-aika jälleenrakentaminen veteraanit Description An account of the resource Keuruun museon kustantamana ja Orvokki Vääriskosken toimittamana julkaistiin vuonna 2013 kirja, jossa 1920-1930 -luvulla Keuruulla syntyneet tai tänne muuttaneet kertovat muistojaan sodan varjosta jälleenrakentamisen aikaan. Tässä kokoelmassa voit kuunnella kirjan sisältämät tarinat. Creator An entity primarily responsible for making the resource Vääriskoski, Orvokki Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Rights Information about rights held in and over the resource Keuruun museo Sound A resource primarily intended to be heard. Examples include a music playback file format, an audio compact disc, and recorded speech or sounds. Duration Length of time involved (seconds, minutes, hours, days, class periods, etc.) 18 min 24 sek Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Kurki-poikue asettui Kurkiniemeen Subject The topic of the resource siirtoväki sota-aika Keuruu -- Lihjamo asutustoiminta talvisota jatkosota suvut muistot Creator An entity primarily responsible for making the resource Kurki, Risto Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Rights Information about rights held in and over the resource Keuruun museo Description An account of the resource Äänitiedosto avautuu painamalla ensin aiheen kohdalla olevaa kaiuttimen kuvaa TAI itse aiheen otsikkoa JA sen jälkeen painamalla sivulle avautuneen mustan vaakapalkin vasemmassa laidassa olevaa pikku NUOLTA, jonka vieressä on aikalaskuri. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Eeva-Liisa Honkasen kokoamaa aineistoa Koillis-Keuruulta Subject The topic of the resource Keuruu Keuruu -- Asunta Keuruu -- Huttula Description An account of the resource Eeva-Liisa Honkasen kokoamaa aineistoa Asunnalta ja Huttulasta Creator An entity primarily responsible for making the resource Honkanen, Eeva-Liisa Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document Kyllä siitä kauan puhuttiin, puhuttiin ja puuhattiin, että Asunnan kylän hiljaiseloon pitäisi saada jotain tohinaa, jos ei muuta, niin edes kangaspuiden kolinaa. Vaan monet vaikeudet ja vastukset piti voittaa, ennen kuin tämä alkajaispäivä koittaa. Syksystä talven emme saaneet opettajaa, pätevää ohjaajaa, opin jakajaa. Kevätpuolla, aivan viime hetkellä, Asunnan talossa meiltä sulkeutui ovi, nyt huokaukseen kohos` moni povi, mihin nyt nämä kurssit turkkaa, tarvitsemmehan koko tuvan, ei vain tuvan nurkkaa. Neuvonpitoon kävi naisväki, -suuri tupa, Riihimäki! Oisikohan näin yllättäen tilaa teillä, kun tarpeeks´ aikaisin ei oo lupaa meillä? Saimme luvan, haltuumme näin suuren tuvan. Oppilaita alkuun oli vain viisi, kuusi, kovin tervetullut oli aina tyttönen uusi. Emäntä meille tuliaiskahvit keitti, silloin tällöin iloisen sanan keskusteluun heitti. Taitaahan sen kaikki muistaa, että viime vuonna tuli huononlainen sato, isäntä tuumii, onpas väkeä, meillä on naisista ollutkin melkein kato. Opettajanamme oli Lempi Naarala, meitä samoja keskisuomalaisia. Paljon oli hän kangaspuiden kanssa häärännyt, monen monet kankaat jo tukille kääräissyt, siksi olikin hän työssään pätevä, ahkeruutta vaati, koska oli itsekin näin pätevä. Kyllä hän osasi langat, värillensä, laadullensa sopivasti loimiin liittää, osaammeko kyllin häntä kiittää! Kaiken kukkuraksi vielä raanun laventeli, opetti ja tämä se kurssin kruunasi. Usein sanoi hän meille, koettakaapas, tytöt, muistella, virheetön työ on kaunis katsella, vaan huolimatta ohjauksiin, painovirhe joskus pujahti kankaisiin. Kaikki kurssilaiset tiesi, niin kuin koko väki, että parhain kutojista oli Taimi Kytömäki. Niin kuin orava hän kangaspuilla kiikkui, näppärästi, taitavasti töissään liikkui. Oppia hän oli saanut monenmoista, mutta mieli paloi uutta, toista. Alkuun kutoi hän monen talon Karjalan liinat, lisäksi pöytäliinat, verhot, pukukangastakin pitkät siimat. Erikoiskoulutuksen sai hän seinäraanuun, ilman häntä emme varmaan olis´ saanut. Koska lopulle kurssin tämä jäi, pari kutoi kurssiaikaan, loput jälkeenpäin. Vaikka meillä onkin karkausvuosi nyt, kuitenkin on Taimi Esterille puhemiehen paitaa kokoon kyhäillyt. Hokkasen Irma syntymäkotiaan muisti ja hyvinhän se reki tännepäin luisti. Pienen kutojan hän toi tähän tohinaan, oppimaan jo kangaspuiden kolinaan ja niin hän vain sivutöinään kutoi ison maton, tuliaisiksi alle oman katon. Usein myöhään kutojille keitti kahvikultaa, että väsymyksen poistais´ sulta sekä multa. Valmiiks´ tuli kauniit pöytäliinat, sekä äidin, että omat, onhan valmiina jo kodit, avarat ja somat. Täkänän tekoa hän myöskin veresti, vanhan emännän ja isännän siihen järjesti. Toivotamme hänelle onnellista jatkoa, ettei jälkikudoksissa loimi kovin katkea. Mukanamme hääräs´ tyttö ahkera, hiljainen, punaposkinen, nimeltänsä Hanna Koskinen. Ikkunaverhon ensin pisti puihin, sitten kävi käsiksi töihin muihin. Valmistui monenlaiset kaitaliinat, helmimatto iso, tyynyt, esiliinat. Paljoa olisimme olleet vailla, ellei hän olisi ollut niin paljon ”työttömyystyömailla”, siitä syntyi kaunis ruokaliina, sitä sitten vuorollansa kutoi kaikki, Raija, Liisa. Vieläpä kudoksillaan naapuria muisti ja hyvin hällä sukkula sohvanpeitteessäkin luisti. Nuori isäntä mielessä varmaan kangasteli, koska vanhan isännän ja emännän täkänään pujotteli. Raija Mattila saapui tänne Multian-Keuruun rajamailta eikä hän ollut näppäryyttä vailla. Posket punaisina kangaspuilla hääri ja monenlaiset kankaat kokoon kääri. Eeva-Liisan kanssa puhalsi hän samaan hiileen ja joskus tytöille tuli kova kiire, kun ”piilemä” se kankaassa siirtyi paikasta toiseen, vaan ei se johtanut suruun moiseen. Kun pakkanen paukkui, kipeimmin se Raijaan koski, kotimatkalla häneltä näet paleltui toinen poski. Kaikki muistamme hänen iloisen naurunsa ja toivotamme elämälleen onnea. Kuopus joukossamme oli Ampialan Eeva-Liisa, ”piilemät ja ristilliset” teki kankaisiinsa. Tyttö oli iloinen, pitkä, hoikka, sorja, mutta kyllä vain hän kankaistansa kaikki virheet korjaa. Joka kankaan kutomista hän kyllä opetteli, mutta mikä kumma, perjantaina kankaansa lopetteli. Siinä on nähkääs´ taikaa, kun tulee se onnen aika, että vihkituoli kangastelee, niin leskimies hänet sinne taluttelee, -ja niitä tuli niin kosolti, että toisillekin jo lupaili. Metsänneidon täkänäänsä pujotteli ja lapsenlapsilleen varmaan kertoilee, -olikohan siitä nyt seitsemänkymmentä vai seitsemänkymmentä viisi vuotta, kun olin Riihimäessä kursseilla, jaa, jaa, ne oli hauskoja aikoja! Kun oli päästy puolimatkan krouviin, ilmestyi Liisa Pohjolakin tähän meidän souviin, vaikka hänellä olikin jo leipätyönsä vakaa, niin kuka sen takaa, vaikka ryhtyisi vielä helmenpoimijaksi, koska näppärästi käsissänsä liikkuu neula, saksi. Yhtä kätevästi helmin koristeli tyynyn, maton, rauha, rakkaus viihtyy varmaan alla oman katon. Rauhallisin mielin työssään hääri, vähän joka puilta töitä mukaan kääri. Hänkin tällä jonkun päivän tallustelee ja loput kankaansa paukuttelee. Miellyttävä, hiljainen on Liisa-tyttö ja vain arvata voi, mitä ajatteli, kun erään poikamiehen turkinhihaan narun pujotteli. Matkaa alkoi tehdä myöskin Hellin Kalliomäki, lähtiessään tuumi -suuntana Riihimäki. Huumorin taakse hän huolensa kätki, aluksi viikkotolkulla mattopuilla mätki. Kutoihan hän palan ”ryppyreppiä” ja aika sulavasti vaihteli täkänän välissä keppiä, eihän sitä kukaan uskonut ois´, että ”seitsemän veljestä” tänne ilmestyä vois´. Hän oli semmoinen seuran syntipukki, joskus ilmestyi ovesta kuin joulupukki, tuoden mukanaan kaiteen, lankanyytin, kiitokseksi piffasivat tytöt pirssikyydin. Kyllä täällä vietettihin moni hauska hetki, laskiaisna Tummilahan tehtiin retki. Siellä nähtiin työn joutuisuutta, vähän ihmeteltiin tämän oman työmme hitautta. Ruokatunnilla istuimme ympäri takkaa ja siinä se aukes´ tarujen vakka, siinä saatiin hymy suille ja taas riensimme kiireesti kangaspuille. Emäntä iloisena virkkoi, älkää surko, tuleehan tässä kesä, laittakaa kangasta puuhun ja kutokaa heinäkuuhun. Laitetaan joukolla heinät latoon, toivotaan, että tulee hyvä sato! Todistuksiakin me odoteltiin ja numeroistakin tingittiin, toiset kun pyysivät kymppiä, niin eikös Taimi yhtätoista! (Jäljentänyt Maire Järvenpää) Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Kutomakurssin kronikka Asunnan Riihimäestä 10.1.-10.3.1956 Subject The topic of the resource Keuruu Keuruu -- Asunta kurssit kudonta kylät Creator An entity primarily responsible for making the resource Kalliomäki, Hellin Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto https://keuruunveraja.fi/files/original/abbcea8e0b71617851084f4adb0159c1.jpg 2be711017058cc6dd78de4615f3b02af Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Keuruun maatalousseuran kuvakokoelma Subject The topic of the resource kylät maatalous Description An account of the resource Maatalousteknikko Oiva Kamppi toimi Keurusseudulla maatalousneuvojana 1950-1960 -luvuilla. Työnsä ohessa hän kulki kameran kanssa pitkin Keuruun kyliä. Tässä kokoelmassa on hänen ottamiaan kuvia näiltä matkoilta sekä reprokuvia, joita hän kuvasi asiakkaittensa kotialbumeista maatiloilla käydessään. Tuoreimmat kuvat ovat Kampin seuraajien, Pekka Mennalan ja Markku Kuuselan ottamia. Kuvat on saatu lahjoituksena Keuruun maatalousseura ry:ltä kaupunginkirjaston kotiseutukokoelmaan. Mikäli tiedät kertoa kuvista lisää, toivomme sinun ilmoittavan niistä meille sivustolla olevan Ota yhteyttä -painikkeen kautta. Still Image A static visual representation. Examples include paintings, drawings, graphic designs, plans and maps. Recommended best practice is to assign the type Text to images of textual materials. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Kuulantyöntöä kesäjuhlilla Subject The topic of the resource juhlat urheilukilpailut kansallispuvut pukeutuminen Keuruu Description An account of the resource Vanhassa mustavalkokuvassa ollaan jossain kylätapahtumassa. Runsaasti väkeä on seuraamassa, kun mies on juuri heittämässä kuulaa. Naiset ovat puektuneet kansallispukuihin ja miehet pukuihin ja kesähattuihin. Pojilla on liivit ja pussihousut. Pieni tyttö mekossaan kävelee naisten luona. Kenttäalueen takana kasvaa nuorta sekametsää. Creator An entity primarily responsible for making the resource Kuvaaja tuntematon Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto https://keuruunveraja.fi/files/original/f11809e0f65f02f06f0ecb42a5dda118.tif 3251fc47bf293fa05bab41c5063be591 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Matti Tuomisen kuvakokoelma Description An account of the resource Kokoelmassa on otoksia Keuruulta paikkakunnalla vuosina 1948-1976 valokuvaajana toimineen Matti Tuomisen kuvakokoelmista. Valokuvaajamestarin poika, Vesa Tuominen, lahjoitti sarjan isänsä kuvia Keuruun kaupungille syksyllä 2017. Kokoelmaa hoitaa Keuruun museo. Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Still Image A static visual representation. Examples include paintings, drawings, graphic designs, plans and maps. Recommended best practice is to assign the type Text to images of textual materials. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Kuulasmaan kauppa Subject The topic of the resource Keuruu kirkonkylät myymälät kauppiaat Description An account of the resource Kuvassa on näkymä kauppias Hillevi Kuulasmaan elintarvikemyymälästä, joka toimi Multiantiellä, Lehtiniementien ja Multiantien risteyksessä. Kuvassa oikealla Hillevi Kuulasmaa sekä myyjät Hilkka Lehto ja Helmi Holttinen. Kuulasmaan kauppa toimi paikalla 1950-60-luvulla, jonka jälkeen rakennuksessa toimi jonkun aikaa Kauko Nuoran liike. Sen jälkeen talo muutettiin asuinvuokrataloksi, jossa oli mm. opettajia vuokralla. Hoikkalan K-kauppa tuli rakennukseen 1960-luvun lopulla. Sittemmin paikalle on rakennettu asuinkerrostalo. Creator An entity primarily responsible for making the resource Tuominen, Matti Source A related resource from which the described resource is derived Matti Tuomisen kuvakokoelma, Keuruun museo 2018. Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto https://keuruunveraja.fi/files/original/34ac5af30974368dcc69399c4301dc06.jpg 59a328a1994626660f3b480e4364d418 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Aarne Forsmanin kuvakokoelma Still Image A static visual representation. Examples include paintings, drawings, graphic designs, plans and maps. Recommended best practice is to assign the type Text to images of textual materials. Original Format The type of object, such as painting, sculpture, paper, photo, and additional data Postikortti Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Kuuselan parantola Subject The topic of the resource Keuruu parantolat kirkonkylät Kuuselan parantola Description An account of the resource Tohtori Oskari Heikinheimon omistama Kuuselan parantola Keuruulla. Mustavalkoisessa kuvassa etualalla peltoa ja riukuaita, jonka takana pihaa ja isokokoinen puutalo. Creator An entity primarily responsible for making the resource Kuva: Aarne Forsman Source A related resource from which the described resource is derived Keuruun museo / Mano Forsmanin lahjoituskokoelma Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun museo Date A point or period of time associated with an event in the lifecycle of the resource 1910-luku Rights Holder A person or organization owning or managing rights over the resource. Keuruun museo https://keuruunveraja.fi/files/original/9ac5df948eb030ad3b274c32723947ad.jpg c51dd836eb4613171845cc7e63d39300 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Keuruun maatalousseuran kuvakokoelma Subject The topic of the resource kylät maatalous Description An account of the resource Maatalousteknikko Oiva Kamppi toimi Keurusseudulla maatalousneuvojana 1950-1960 -luvuilla. Työnsä ohessa hän kulki kameran kanssa pitkin Keuruun kyliä. Tässä kokoelmassa on hänen ottamiaan kuvia näiltä matkoilta sekä reprokuvia, joita hän kuvasi asiakkaittensa kotialbumeista maatiloilla käydessään. Tuoreimmat kuvat ovat Kampin seuraajien, Pekka Mennalan ja Markku Kuuselan ottamia. Kuvat on saatu lahjoituksena Keuruun maatalousseura ry:ltä kaupunginkirjaston kotiseutukokoelmaan. Mikäli tiedät kertoa kuvista lisää, toivomme sinun ilmoittavan niistä meille sivustolla olevan Ota yhteyttä -painikkeen kautta. Still Image A static visual representation. Examples include paintings, drawings, graphic designs, plans and maps. Recommended best practice is to assign the type Text to images of textual materials. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Kylän nuorisoa kesäiltana Subject The topic of the resource nuoret järjestötoiminta asevelvolliset Keuruu Description An account of the resource Kuvassa suuri joukko nuoria on kokoontunut ulos. Suurin osa heistä seisoo. Etualalla istuu varusmies ratsumiehen asussaan. Creator An entity primarily responsible for making the resource Kuvaaja tuntematon Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto https://keuruunveraja.fi/files/original/588c6f050343995631d387dd7ab1b8f2.mp3 368b167ead4bc28132267b6bb7898c7c Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Kyllikki Uosukainen lukee muistelmiaan karjalan murteella. Näin evakkotaival alkaa. Subject The topic of the resource Uosukainen, Kyllikki siirtoväki Description An account of the resource Kyllikki Uosukainen lukee muistelmiaan evakkotaipaleesta ja saapumisesta uuteen kotiin. Creator An entity primarily responsible for making the resource Uosukainen, Kyllikki Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Contributor An entity responsible for making contributions to the resource Vesterinen, Liisa Lähdeaho, Soile Language A language of the resource suomi Date Created Date of creation of the resource. 2023 https://keuruunveraja.fi/files/original/0971c4c70c1d8385e83d5bb5264f127f.mp3 4de2c33b753660b402c6789dca0c93ae Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Kyllikki Uosukainen muistelee evakkoaikaa Helsingissä ja Jokioisissa. Subject The topic of the resource Uosukainen, Kyllikki siirtoväki Helsinki Jokioinen Description An account of the resource Kyllikki Uosukainen muistelee evakkoaikaa Helsingissä ja Jokioisissa. Hän lukee kirjoittamiaan muistelmia karjalan murteella. Creator An entity primarily responsible for making the resource Uosukainen, Kyllikki Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Contributor An entity responsible for making contributions to the resource Vesterinen, Liisa Lähdeaho, Soile Date Issued Date of formal issuance (e.g., publication) of the resource. 2023 Language A language of the resource suomi Date Created Date of creation of the resource. 2023 https://keuruunveraja.fi/files/original/44b244a4012d98e35bc298a112a18c4f.mp3 26eff4f168e3906bbff51d90ff3b6af2 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Kyllikki Uosukainen muistelee evakkoaikaa Keuruulla Subject The topic of the resource Uosukainen, Kyllikki kokemuskerronta Keuruu koulunkäynti koulukiusaaminen Description An account of the resource Kyllikki Uosukainen muistelee Keuruulle tuloa evakkona. Hän kertoo kouluajoista ja koulukiusaamisesta. Creator An entity primarily responsible for making the resource Uosukainen, Kyllikki Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Contributor An entity responsible for making contributions to the resource Vesterinen, Liisa Lähdeaho, Soile Date Created Date of creation of the resource. 2023 Language A language of the resource suomi Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Muistoja ja dokumentteja entisajan elämästä Description An account of the resource Tässä kokoelmassa on yksityishenkilöiltä käyttöön saatuja muistelutekstejä ja aikalaisdokumentteja, kuten kirjeitä ja kouluaineita. Oral History A resource containing historical information obtained in interviews with persons having firsthand knowledge. Duration Length of time involved (seconds, minutes, hours, days, class periods, etc.) 18 min 16 s Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Kyllikki Uosukainen muistelee evakkoaikaa Keuruulla Subject The topic of the resource Uosukainen, Kyllikki kokemuskerronta Keuruu koulukiusaaminen koulunkäynti siirtoväki Description An account of the resource Kyllikki Uosukainen muistelee Keuruulle tuloa evakkona. Hän kertoo kouluajoista ja koulukiusaamisesta. Kyllikki Uosukainen syntyi v. 1930 Vuokselassa, josta perhe muutti Valkjärven kirkonkylään. Evakkoaika kului Lopella, Helsingissä ja Jokioisilla, jonka jälkeen muutti Keuruulle. Työura Keuruun puhelinkeskuksessa puhelunvälittäjänä, sittemmin keskuksenhoitajana. Hän toimi Keuruun Valkjärveläiset ry:ssä sihteerinä ja puheenjohtajana. Creator An entity primarily responsible for making the resource Uosukainen, Kyllikki Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Contributor An entity responsible for making contributions to the resource Vesterinen, Liisa Lähdeaho, Soile Date Created Date of creation of the resource. 2023 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Lauri Permikankaan tarinoita ja kuvia Description An account of the resource Kokoelma sisältää Keuruun Valkealahden kylällä syntyneen Lauri Permikankaan kirjoittamia tarinoita ja valokuvia hänen kotialbumistaan. Tarinat käsittelevät erityisesti maa- ja metsätaloutta 1940- ja 50-luvuilla sekä paikallisia ihmisiä ja tapahtumia. Creator An entity primarily responsible for making the resource Permikangas, Lauri Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document Maata piti muokata viljoille kasvualustaksi. Entisajan kaskeamisesta oli tultu eteenpäin. Enää ei kaskettu eikä maata äestetty risukarhilla joka tehtiin oikein oksaisista kuusen rungoista, sillä kaskimaata tasattiin ja siemen sekoitettiin pintamultaan. Kaskessa viljeltiin pääasiassa ruista ja kaskinaurista. Kehitys kulki eteenpäin ja kaskimaasta tehtiin peltoa. Niitä ojitettiin, kannot raivattiin sekä pienemmät kivet pois, jos sattui niitä olemaan. Niistä on tehty pitkiä kiviaitoja peltojen laidoille, joita vielä nykyään näkee maalaismaisemassa. Peltoa tehtiin myös kosteille maille, jopa suota ojitettiin pelloksi myöhemmin. Näin kehittyi maanviljelys eteenpäin. Kehityksen myötä saatiin tuotteeksi aura, jolla maata käännettiin syksyllä tulevaa kasvukautta varten. Talvella pakkanen suoritti maan murentamisen. Tämä edesauttoi keväällä maan muokkausta. Saatiin parempi alusta kasveille. Auroja oli useampaa mallia. Oli Fiskarsilta kahden hevosen, kymmenen ja yhden hevosen pienempi aura. Lisäksi oli olemassa niin sanottu sänkiaura. Isompi aura jolla saatiin leveämpää palkkia ja syvemmältä maata muokattua verrattuna yhden hevosen auraan. Pienempää kuitenkin piti käyttää pienempien tilojen koska niiden ei kannattanut pitää kahta hevosta. Toki oli mahdollista, että naapurukset tekivät yhteistyötä. Entisaikaan se sujui luontevasti yhdessä tehden ensin sinulla ja sitten minulla. Auraus oli rankkaa työtä niin miehelle kuin hevosille. Tottuneella hevosparilla työ sujui ilman ajomiestä, mutta naapurusten yhteistyönä se sujui kahdestaan oivallisesti. Jos oli kivistä ja kantoisia peltoja niin kynnön jälki parsittiin kuokalla. Kaikki maa, kun piti saada kasvamaan. Kiven juuret mukaan viljalle. Näin oli ennen mutta, nyt ei tällaiseen olisi aikaa. Linjat ovat suoria ja kivet ja kannot raivataan pois. Hevoskynnön jälkeen tuli traktori kyntötyöhön. Kehittyi urakoitsijoita jotka, ostivat traktorin itselleen auttaen naapureiden kynnöissä. Kaikilla kun ei ollut varaa hankkia traktoria ja koneita omaksi. Tämä osaltaan teki työn helpommaksi muille vaan traktorin kuski joutui sitäkin kovemmalle koska piti joutua monelle pellolle ja näin päivistä tuli pitkiä. Traktoreiden yleistyessä kyntöä alettiin opettaa kursseilla. Yksi konsti oli, pitää kyntökilpailuja jossa me Valkealahden nuoret miehet Keuruulla kunnostauduimme hyvin. Meitä oli muutama, jotka olimme innostuneet ja kävimme Keski-Suomen kilpailuissakin monena vuotena ottamassa mittaa muiden pitäjien kyntäjien kanssa, milloin vastassa oli Uuraisten Kässi ja Räty, milloin ralliautoilun maailmanmestari Tommi Mäkinen. Saarijärveltä vielä Kautto sekä moni muu kyntöön innostunut isäntä. Valkealahdessa meitä innokkaimpia olivat Hannu Ylimmäinen, Erkki Lampinen, Esko Lampinen ja allekirjoittanut. Oman kylän kilpailuissa saattoi olla kymmenenkin osanottajaa. Tällä toiminnalla saatiin kynnön laatua kohotettua. Kun oli oppinut kyntämään hyvin, niin muokkaus keväällä oli helpompaa. Täytyy kuitenkin todeta, ettei kilpailukynnöllä ei suuria aloja saataisi kynnettyä mutta, kynnön laatu kuitenkin paranee, sillä huonoa jälkeä ei viitsi katsella. Lisäksi oppi huoltamaan koneensa niin niillä saa hyvää jälkeä. Tällainen tarina muistui mieleen kynnöstä joka, oli aikoinaan viljelyn perusta. Nykyään sekin on kumottu ja uudet tuulet puhaltavat myös maataloudessa. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Kyntö Subject The topic of the resource kyntö kilpailut viljelymenetelmät traktorit aurat (kyntöaurat) muistelu Description An account of the resource Lauri Permikangas kertoo kyntötapojen ja -välineiden muuttumisesta ja kyntökilpailuista. Creator An entity primarily responsible for making the resource Permikangas, Lauri Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto https://keuruunveraja.fi/files/original/201efff28c0a65d164d17e9e15f3eddc.jpg 667a9bbeef1a7cb114f9c14ed732bfe0 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Keuruun maatalousseuran kuvakokoelma Subject The topic of the resource kylät maatalous Description An account of the resource Maatalousteknikko Oiva Kamppi toimi Keurusseudulla maatalousneuvojana 1950-1960 -luvuilla. Työnsä ohessa hän kulki kameran kanssa pitkin Keuruun kyliä. Tässä kokoelmassa on hänen ottamiaan kuvia näiltä matkoilta sekä reprokuvia, joita hän kuvasi asiakkaittensa kotialbumeista maatiloilla käydessään. Tuoreimmat kuvat ovat Kampin seuraajien, Pekka Mennalan ja Markku Kuuselan ottamia. Kuvat on saatu lahjoituksena Keuruun maatalousseura ry:ltä kaupunginkirjaston kotiseutukokoelmaan. Mikäli tiedät kertoa kuvista lisää, toivomme sinun ilmoittavan niistä meille sivustolla olevan Ota yhteyttä -painikkeen kautta. Still Image A static visual representation. Examples include paintings, drawings, graphic designs, plans and maps. Recommended best practice is to assign the type Text to images of textual materials. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Kyntöviilujen arviointia Subject The topic of the resource Keuruu maatalous kyntö maatalousneuvonta Description An account of the resource Kuvassa joukko miehiä on nurmipellolla ja tarkastavat pellolle tehtyä kynnön aloitusta. Osa miehistä seisoo ja osa on kyykyssä arvioimassa viiluja. Muakna on myös kaksi pikku poikaa. Miesten takana on hytitön traktori. Taustalla näkyy pellon reunassa talo. Creator An entity primarily responsible for making the resource Kamppi, Oiva Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto https://keuruunveraja.fi/files/original/66b7236b799ef1a92442e2bdd2bb14ed.mp3 5590fd93de6c366b61ba8c7716dc20ac Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Tällaista elämä oli - Veteraaniväen tarinoita Subject The topic of the resource sota-aika jälleenrakentaminen veteraanit Description An account of the resource Keuruun museon kustantamana ja Orvokki Vääriskosken toimittamana julkaistiin vuonna 2013 kirja, jossa 1920-1930 -luvulla Keuruulla syntyneet tai tänne muuttaneet kertovat muistojaan sodan varjosta jälleenrakentamisen aikaan. Tässä kokoelmassa voit kuunnella kirjan sisältämät tarinat. Creator An entity primarily responsible for making the resource Vääriskoski, Orvokki Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Rights Information about rights held in and over the resource Keuruun museo Sound A resource primarily intended to be heard. Examples include a music playback file format, an audio compact disc, and recorded speech or sounds. Duration Length of time involved (seconds, minutes, hours, days, class periods, etc.) 15 min 15 sek Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Kypärän Helgan sota ja rauha Subject The topic of the resource Keuruu -- Jukojärvi Multia sota-aika Creator An entity primarily responsible for making the resource Salonen, Helga Jukola, Oili Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Rights Information about rights held in and over the resource Keuruun museo Description An account of the resource Äänitiedosto avautuu painamalla ensin aiheen kohdalla olevaa kaiuttimen kuvaa TAI itse aiheen otsikkoa JA sen jälkeen painamalla sivulle avautuneen mustan vaakapalkin vasemmassa laidassa olevaa pikku NUOLTA, jonka vieressä on aikalaskuri. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Haapamäen muistelupiiri Description An account of the resource Keuruun Kansalaisopiston Haapamäen muistelupiiri muistelee kokoontumisissaan Haapamäen menneisyyttä, ihmisiä ja tapahtumia. Osa muistoista kirjoitetaan tekstiksi ja julkaistaan. Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document Haapamäen rautatielääkärin vastaanotto aloitti toimintansa vuonna 1940. Vastaanotolle pääsivät rajoitetusti myös muut kuin rautatieläiset. Haapamäen rautatielääkäri otti hoitaakseen myös Pihlajaveden kunnanlääkärin viran, toimipaikkanaan Haapamäki.<br /><br />Aluksi rautatielääkärin vastaanotto sijaitsi Haapamäen osuuspankin talossa. Asematien varressa, Niemelän talon naapurissa toimi VR:n sairastupa. Se oli rakennettu tulipalossa tuhoutuneen poliisiaseman kivijalalle. Lääkärin vastaanotto ja asuinrakennus eli lääkärintalo valmistui vuoden 1950 alussa. Rakennuksen suunnitteli Laila Niemioja. Päätös talon rakentamisesta oli tehty jo vuoden 1948 aikana, mutta sen valmistumista viivästytti vuoden 1949 aikana putkityölakko. Lääkärintalo oli Keuruun II kunnanlääkärin toimipaikka. <br /><br />Lääkärintalon viereen valmistui terveysasema eli terveystalo vuonna 1950. Terveystalossa oli neuvolahuoneisto, asunnot terveyssisarelle ja kätilölle, kodinhoitajalle ja vahtimestarille, sekä sauna ja muut tarpeelliset taloustilat. Oma terveystalo oli tärkeä palvelu haapamäkisille. 1980-luvulla talo oli pääasiassa asuinkäytössä ja siellä toimi lisäksi esikoulu. Rakennus paloi myöhemmin. <br /><br />Haapamäellä toimivat lääkäreinä mm. Alpo Lahti, Martti Lunnas, Sven Bosström ja Irma Lövström. Sairaanhoitajana toimi pitkään Katri Miettinen, kätilönä Siiri Taipale. Martti Lunnas oli tunnettu siitä, ettei hän ottanut vähävaraiseksi arvelemiltaan potilailta maksua. Kerran potilas oli sitaissut takkinsa kiinni narunpätkällä. Lunnas epäili, että tällä tekisi tiukkaa maksaa lääkärin palkkio. Niinpä hän sanoi, ettei lääkärikäynti maksa mitään. Potilas loukkaantui ja sanoi, että kyllä hänellä rahaa on! <br /><br />VR:n omaan lääkärin virkaan tuli vuonna 1952 Jorma Vilhelm Karvonen (1918–1987). Pian hän olikin ainoa lääkäri Haapamäellä, kun aiempia kunnallisia virkoja yhdisteltiin. Monelle on jäänyt mieleen tohtori Karvosen vastaanotto, erityisesti siksi, että vastaanottohuone oli usein tupakansavua täynnä. Tohtori sytytti tupakan vastaanoton aluksi ja poltti koko ajan tupakkaa tai pikkusikareita. Tuhkakuppi oli täynnä tuhkaa. Eihän se tietysti tuohon aikaan ihan tavatonta ollut, olihan tupakanpoltto hyvin yleistä. <br /><br />Tohtori oli valmiudessa potilaskäynneille vuorokauden ympäri. Karvonen ajeli Sitikallaan kotikäynnille öisinkin. Karvosella oli oma lääkesekoitus selkäkipuihin, jotka tuohon kovan ruumiillisen työn aikaan olivat yleisiä. Karvosen piikille tultiin kauempaakin, Ähtäristä asti. Pistoksena annetun lääkkeen koostumusta ei tiedetä, mutta hyvin se vaivoihin tehosi. <br /><br />Tohtori Karvonen oli tunnettu sutkauksistaan. Kerran vastaanotolle tuli rouva Rastas. Seuraavana oli rouva Kotka. Karvonen totesi, että linnut sen kun suurenee. Pihlajavetinen vanhempi pariskunta saapui kerran Karvosen vastaanotolle. Karvonen määräsi miehelle lääkkeet, kirjoitti reseptin ja totesi: ”Saas nähdä kuinka papan käy.” Sen kuultuaan ei potilas uskaltanut edes hakea lääkettä apteekista. <br /><br />Karvonen oli innokas kalamies. Sanonta kuuluikin alkutalvesta, että kaksi viikkoa siitä, kun Karvonen on pudonnut jäihin, on muille hyvät pilkkijäät. Jäihin putoaminen tapahtui poikkeuksetta myös keväällä. Vastaanottoaikakin saattoi venyä ja odotushuoneessa tungos kasvaa, kun tohtori jutteli asiakkaansa kanssa kaikessa rauhassa kalajuttuja. <br /><br /><em>Lähteet: </em><br /><br /><em>Suur-Keuruun sanomat: 5.2.1949, 17.11.1949, 24.11.1949, 23.2.1950, 8.7.1950 </em><br /><br /><em>Vaissi, Ilmari 1987: Haapamäki 100 vuotta. </em><br /><br /><em>Keurusprint oy. Vihola, Teppo 1986: Keuruun ja Pihlajaveden historia 1918–1969. Jyväskylä: Gummerus Oy.<br /><br /><br /></em>Kysymyksiä keskustelun tueksi.<em><br /></em><br />1. Millaisia muistoja sinulla on lääkärissä käynnistä?<br />2. Tekstissä puhutaan terveysasemasta. Keitä siellä oli töissä?<br />3. Tekstissä muistellaan Haapamäen lääkäreitä. Keitä he olivat ja mitä heistä kerrotaan?<br />4. Tekstissä mainitaan VR:n oman lääkärin, Karvosen, lääkesekoitus. Olisitko itse ottanut sitä?<br />5. Millainen sanonta liittyy tähän Karvoseen?<em><br /></em> Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Lääkäreistä ja terveydenhuollosta Haapamäellä Subject The topic of the resource Haapamäki (Keuruu) rautatieläiset terveydenhuolto lääkärit kunnanlääkärit Lunnas, Martti Karvonen, Jorma 1940-luku 1950-luku rakennukset käyttötarkoituksen mukaan Description An account of the resource Haapamäelle valmistui vuonna 1950 sekä lääkärintalo, että terveystalo. Haapamäellä toimineista lääkäreistä on jäänyt mieleen paljon hauskojakin muistoja. Creator An entity primarily responsible for making the resource Haapamäen muistelupiiri Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto https://keuruunveraja.fi/files/original/a40ed46aee7f21d4b4e2157a8b18a18d.pdf 212565882cd4541e548a474f21a0c43c Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Digitoidut kirjat Description An account of the resource Digitoitujen kirjojen kokoelma sisältää alun perin painettuna julkaistuja kirjoja ja muita teoksia, jotka on digitoitu pdf-muotoon. Kokoelmassa on sekä keuruulaisten tekijöiden kirjoittamaa kaunokirjallisuutta että Keuruuta käsitteleviä tietokirjoja ja artikkeleita. <br /><br />Kaikki teokset ovat joko tekijänoikeusvapaita, tai niiden uudelleenjulkaisuun on saatu lupa alkuperäisten kirjoittajien oikeudenhaltijoilta. Jälkimmäisessä tapauksessa tämä on aina mainittu teoksen kuvauksessa.<br /><br />Tätä e-kirjojen kokoelmaa kartutetaan yhteistyössä Projekti Lönnrotin (<a title="Projekti Lönnrotin" href="http://www.lonnrot.net/" target="_blank" rel="noreferrer">http://www.lonnrot.net/</a>) kanssa Digitoitu teos Tähän kokonaiset digitoidut kirjat tiedostoliitteinä, metatietokenttiin lyhyt kuvaus teoksesta. Digitoidun teoksen tiedot Digitoidun teoksen bibliografiset tiedot (tekijä, nimi, alkuperäinen kustantaja ja julkaisuvuosi) Leikola A.R, Lääkäri ja hänen potilaansa eli Viikko maalaispappilassa. [Anto Leikola], Yliopistopaino, 1996. Teoksen kuvaus Lyhyt kuvaus digitoidusta teoksesta A(nto) R(afael) Leikola kirjoitti tämän hilpeän kuvauksen joulunvietosta maalaispappilassa alun perin vuoden 1928 alussa. Tarina on sijoitettavissa Keuruun pappilaan, ja siinä kuvatut joulunviettäjät ovat lääninrovasti Albert Leikola ja hänen seitsemän aikuista lastaan, mukaan lukien tarinan kirjoittaja. Käsikirjoitus oli julkaisematta liki 70 vuotta, kunnes kirjoittajan veljenpoika, professori Anto Leikola teetti siitä monistejulkaisun vuonna 1996. Hän on myös kirjoittanut teokseen esipuheen ja lyhyen biografian nuorena keuhkotautiin menehtyneestä sedästään. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Lääkäri ja hänen potilaansa eli Viikko maalaispappilassa Subject The topic of the resource huumori joulu pappilat tarinat lääkärit perheet Leikola (suku) Creator An entity primarily responsible for making the resource Leikola, A.R. Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Date A point or period of time associated with an event in the lifecycle of the resource 1996 Contributor An entity responsible for making contributions to the resource Leikola, Anto Rights Information about rights held in and over the resource Esipuheen ja A.R. Leikolan biografian oikeudenhaltija: Anto Leikola Format The file format, physical medium, or dimensions of the resource pdf https://keuruunveraja.fi/files/original/2a7e9bab970ba74d78208e73fa3dae8d.mp3 3ff7b9d2c70219d70f6edd526388eccf Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Tällaista elämä oli - Veteraaniväen tarinoita Subject The topic of the resource sota-aika jälleenrakentaminen veteraanit Description An account of the resource Keuruun museon kustantamana ja Orvokki Vääriskosken toimittamana julkaistiin vuonna 2013 kirja, jossa 1920-1930 -luvulla Keuruulla syntyneet tai tänne muuttaneet kertovat muistojaan sodan varjosta jälleenrakentamisen aikaan. Tässä kokoelmassa voit kuunnella kirjan sisältämät tarinat. Creator An entity primarily responsible for making the resource Vääriskoski, Orvokki Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Rights Information about rights held in and over the resource Keuruun museo Sound A resource primarily intended to be heard. Examples include a music playback file format, an audio compact disc, and recorded speech or sounds. Duration Length of time involved (seconds, minutes, hours, days, class periods, etc.) 20 min 18 sek Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Lääkäriperhe eli värikästä elämää Subject The topic of the resource kirkonkylät Haapamäki kunnanlääkärit Keuruu Creator An entity primarily responsible for making the resource Hassi, Marjatta Hintikka, Kirsti-Marja Karvinen, Antero Karvinen, Juhani Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Contributor An entity responsible for making contributions to the resource Vääriskoski, Orvokki Description An account of the resource Äänitiedosto avautuu painamalla ensin aiheen kohdalla olevaa kaiuttimen kuvaa TAI itse aiheen otsikkoa JA sen jälkeen painamalla sivulle avautuneen mustan vaakapalkin vasemmassa laidassa olevaa pikku NUOLTA, jonka vieressä on aikalaskuri. Format The file format, physical medium, or dimensions of the resource MP3 https://keuruunveraja.fi/files/original/4c89e797aa8961930245533eb89afcca.jpg d2f0255b8755e347c5ccabfac3be2400 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Henkilögalleria Description An account of the resource Kokoelmassa on pienoiselämäkertoja keuruulaisista merkkihenkilöistä. Henkilö Biografia Lyhyt kuvaus henkilön elämästä ja teoista Eenok Filemon Lahti syntyi Pihlajavedellä Lehtomäen torppaan Lahti-nimiseen pienviljelijäperheeseen. Hän asui kotitilallaan Pihlajavedellä ollessaan. Lahti kävi puusepänkoulun Lahdessa. Eenok Lahti harrasti aktiivisesti valokuvausta. Hän oli rakentanut kotitilalleen oman pimiön ja hänellä oli tarvittavat välineet kuvien kehittämiseen. Hän kiersi kyläkuvaajana kaikenlaisissa tilaisuuksissa ja otti henkilökuvia hoitaen esim. rippikuvien ottamiset. Eenok oli monitaitoinen mies ja mm. teki Pihlajaveden vanhan kirkon remontin suunnitelmat toimien myös töiden valvojana ja päämestarina. Hän muutti 1940-luvun lopulla Espooseen, missä hän työskenteli puutyönopettajana kehitysvammaisten Rinnekodissa. Lahti on haudattu Pihlajaveden vanhalle hautausmmaalle. Elinvuodet Syntymä- ja kuolinvuosi 1887-1952 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Lahti, Eenok Subject The topic of the resource valokuvaajat Pihlajavesi (kunta) opettajat suojeluskunnat Description An account of the resource Eenok Lahti oli puutyönopettaja ja kyläkuvaaja. Kuvassa hän on suojeluskuntapuvussa. Hän kuului Pihlajaveden suojeluskuntaan ja oli Pihlaisselän pohjoispuolen alueen johtavia henkilöitä. Suojeluskunnan toimintan tapahtui pääasiassa Pihlajaveden Asemankylällä, jossa oli ampumarata ja tilat kokoontumista varten. Creator An entity primarily responsible for making the resource Saarinen, Matti Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Tauno Kuoppalan kokoelma Subject The topic of the resource metsätyö metsätyöntekijät 1940-luku 1950-luku 1930-luku Description An account of the resource Tauno Kuoppalan kertomuksissa muistellaan metsätyötä ja menneen ajan ilmiöitä. Creator An entity primarily responsible for making the resource Kuoppala, Tauno Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document <p>Vuonna 1951 oltiin jo uuden metsänviljelymenetelmän kanssa tekemisissä. Alhonsalon tien tuntumassa debytoi kahden metsänhoitajan, Luikon ja Kalelan, suunnittelema kakkulivaljastetun hevosen vetämä rautajalaksinen 2-kynsinen äes, laikkuri.</p> <p>Laikuttajan painaessa alas normaalin auran mallisista kahvoista rautakynnet painuivat maahan haluttuun syvyyteen. Laitteen keskellä oleva jäykkä jousi palautti kynnet alkuasentoon.</p> <p>Koeajon suorittivat Pataman tilan Kortteen perheen 3-henkinen porukka. Tytär ohjasti hevosta. Hänellä oli hevosen päitsiin kiinnitetty parin metrin pituinen keppi, jolla hän, kävellen edellistä laikkuriviä, määritteli laikkurivien etäisyyden toisistaan, samalla väistellen kantoja ja suurimpia kiviä. Isäntä puolestaan koukki kahvoista painellen halutun pituisia laikkuja suunnilleen parin metrin välein. Ja perässä astellut vaimo pudotti siemenet laikkuihin. </p> <p>Isäntä muisteli myöhemmin, että laitteella saatiin hyviä kylvölaikkuja ja nopeastikin siihen aikaan, mutta jatkuva koukkiminen oli raskasta työtä koneenkäyttäjälle. <br /><br />Laikkuri oli käytössä vain muutaman vuoden. Laite antoi kuitenkin vauhtia koneellisen metsänviljelykaluston kehittämiseen. </p> <p> </p> <p> </p> <p> </p> Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Laikkuria koeajamassa Subject The topic of the resource Keuruu metsätalous metsänuudistus kylvö äkeet muistelu 1950-luku Description An account of the resource Tauno Kuoppala kertoo Luikko-Kalela -tyyppisen metsä-äkeen, laikkurin käytöstä. Vuonna 1951 tämä hevosvetoinen kone oli uutuus. Creator An entity primarily responsible for making the resource Kuoppala, Tauno Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Artikkeleita eri aiheista Description An account of the resource Tässä kokoelmassa on artikkeleita erilaisista keuruulaiseen kulttuuriperintöön liittyvistä teemoista. Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document Laila Niemiojan suunnittelemat rakennukset Keuruu: • kirkonkylän Kivikoulu, 1953 • Kivikoulun opettajaintalo, 1956 • Yhteiskoulu 1961 • Kansalaiskoulu,1970-luku • Kivelän koulu, 1985 • Kunnansairaala/terveysasema laajennusosineen, 1950-luku • Heikkilän vanhainkodin värit ja koristelu, Pohjoislahti, 1953 • Haapamäen kansakoulu/ala-aste, 1956 • Haapamäen terveystalo, 1950 • Kauppayhtiön toinen liiketalo, 1955 • Torin varren Liiketalo, 1957 • Asunto- ja liiketalo Viiskulma 1957 • Keuruun Sähkö Oy:n toimitalo, 1958 • Orion Oy:n huvila 1 • Orion Oy:n huvila 2 Omakotitaloja ja huviloita Keuruu • Pekanniemi, Olavi Paavolaisen huvila, 1949 • Osuusliike Mäki-Matin tj. Erkki Luodon ja Aili Luodon kesämökin saunapirtti 1948 • Keuruun Tervatehtaan tj. Niilo Vuolle-Apialan ja Aune Vuolle-Apialan aittarakennus 1946 • Yhteiskoulun rehtori Jussi Rainion ja Niina Rainion omakotitalo, 1950-luku • Lavikaisen talo • Eläinlääkäri B. Vuorentien/Hannu ja Miia Teiskosen talo, 1947 • Betty Järvisen/Markku ja Maarit Puron talo • Jukka ja Saara Rönnholmin/Reijo Seppäsen talo • Taisto Järvisen talo • kunnanjohtaja Toivo Puron/Neuvosen talo Koskenpää/Jämsänkoski/Jämsä • Jyskän koulurakennus, Koskenpää, 1952 • Kirkonkylän kansakoulu, Koskenpää, 1955 Jämsä • Jokilaakson aluesairaala • Kaupunginjohtaja Toivo Puron talo • Vitikkalan kansa- ja kansalaiskoulun opettajain asuintalo, 1963 Arkkitehtitoimisto Niemioja & Uusitalo Oy:n ja Arkkitehtitoimisto Heikki Uusitalo Oy:n suunnittelemia rakennuksia 1970-1990 -luvuilla Vanhainkodit, sairaskodit Keuruun Lehtiniemen vanhainkoti-palvelutalo, 1990 Palveluasunnot Keuruun palveluasunnot, 1991 Päiväkodit Keuruun Lapin päiväkodin saneeraus ja laajennus, 1998 Koulut Keuruun yläaste ja lukio, 1975 Keuruun yläaste ja lukio, keittiölaajennus, 1996 Keuruun yläaste ja lukio, saneeraus ja laajennus (luonnosvaiheessa) Kivelä korttelikoulu, 1985 Muut rakennukset Toivi Järvisen taidekoti, 1961 Saarijärven museo, 1989 Laila Niemiojan suunnittelemat hautamuistomerkit Pihlajavesi Sankarivainajien muistomerkki, 1949 Koskenpää Sankarivainajien muistomerkki, 1950 (&Pentti Papinahon reliefi "Elämä jatkuu", 1977) Keuruu Karjalaan jääneiden vainajien muistomerkki, 1957 Helsinki Niemiojien sukuhaudan muistomerkki Honkanummen hautausmaa, Helsinki Arkkitehtitoimisto Niemioja & Uusitalo Oy:n ja Arkkitehtitoimisto Heikki Uusitalo Oy:n suunnittelemia rakennuksia Terveysasemat ja sairaalat Alavuden terveysaseman laajennus, 1982 Alavuden terveysaseman saneeraus, 1992 Alavuden terveysaseman saneeraus II vaihe, 1996 Euran terveysaseman laajennus, 1985 Evijärven terveysaseman laajennus, 1991 Kangasniemen terveysasema, 1977 Kannuksen pääterveysasema, 1981 Karttulan terveysasema, 1991 Kauhavan pääterveysasema, 1977 Koski Hl:n terveysasema, 1984 Kärkölän terveysaseman laajennus, 1987 Nastolan pääterveysasema, 1977 Soinin terveysasema, 1987 Suolahden terveysasema, 1977 Sisä-Suomen sairaala, Suolahti, laajennuksia ja saneerauksia, 1983-91 Suonenjoen pääterveysasema, 1979 Suonenjoen pääterveysaseman laajennus, 1995 Sysmän terveysaseman laajennus ja saneeraus, 1988-91 Vesannon terveysasema, 1997 Ähtärin aluesairaalan laajennus, 1981 Ähtärin terveysaseman laajennus, 1981 Äänekosken terveysasema, 1977 Vanhainkodit, sairaskodit, palveluasunnot Evijärven vanhusten palvelukeskus, 1989 Kannuksen vanhainkoti, 1983 Kannuksen veljeskoti ja laajennus, 1991 Kauhavan vanhainkoti, 1979 Keuruun vanhainkoti-palvelutalo, 1990 Sotainvalidien sairaskoti, Ähtäri, 1991 Suonenjoen veljeskoti, 1982 Suonenjoen vanhainkoti-palvelukeskus, 1995 Sysmän vanhainkodin laajennus ja saneeraus, 1988 Säkylä vanhainkodin laajennus ja saneeraus, 1983 Haukivuoren vanhusten ja vammaisten palvelutalot, 1996 Evijärven palveluasunnot, 1990 Keuruun palveluasunnot, 1991 Kannuksen veljeskodin palveluasunnot, 1994 Päiväkodit Lääkärintalon muutos päiväkodiksi, Alavus, 1979 Lääkärintalon muutos päiväkodiksi, Sysmä, 1988 Päiväkodin laajennus, Sysmä, 1992 Keuruun Lapin päiväkodin saneeraus ja laajennus, 1998 Koulut Evijärven kirkonkylän ala-aste, 1993 Evijärven yläasteen saneeraus, 1995 Evijärven lukion saneeraus, 1996 Keuruun yläaste ja lukio, 1975 Keuruun yläaste ja lukio, keittiölaajennus, 1996 Keuruun yläaste ja lukio, saneeraus ja laajennus, luonnosvaiheessa Kivelä korttelikoulu, Keuruu, 1985 Sysmän ala-aste, saneeraus, 1985 Sysmän ylä-aste ja lukio, saneeraus, 1992 Ylihärmän ylä-aste ja kirjasto, saneeraus, rakenteilla Toimistot Helsingin matkailutoimiston saneeraus, 1996 Kannuksen kaupungintalon laajennus, 1985 Kannuksen virastotalon saneeraus, 1989 Konaflex Oy:n toimitalo, Vantaa, 1987 Konaflex Oy:n toimitalon laajennus, Vantaa, 1997 Tasokaluste Oy:n toimitalo, Vantaa, 1988 Uudenmaan Mestarirakentajat Oy toimisto, 1993 Muut rakennukset Saarijärven museo, 1989 Tiwi Oy:n lastulevytehdas, Keuruu, 1971 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Laila Niemiojan suunnittelemat rakennukset Subject The topic of the resource arkkitehdit rakennukset Niemioja, Laila Keuruu Description An account of the resource Luettelo diplomiarkkitehti Laila Niemiojan suunnittelemista kohteista Keuruulla ja muilla paikkakunnilla. Creator An entity primarily responsible for making the resource Niemioja, Ahto Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Contributor An entity responsible for making contributions to the resource Ruhanen, Jarmo https://keuruunveraja.fi/files/original/9d12df4fbf2a8e1e7df27be5c4bcc7ca.pdf 80cd414e2799379590372d3a1d94580b Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Digitoidut kirjat Description An account of the resource Digitoitujen kirjojen kokoelma sisältää alun perin painettuna julkaistuja kirjoja ja muita teoksia, jotka on digitoitu pdf-muotoon. Kokoelmassa on sekä keuruulaisten tekijöiden kirjoittamaa kaunokirjallisuutta että Keuruuta käsitteleviä tietokirjoja ja artikkeleita. <br /><br />Kaikki teokset ovat joko tekijänoikeusvapaita, tai niiden uudelleenjulkaisuun on saatu lupa alkuperäisten kirjoittajien oikeudenhaltijoilta. Jälkimmäisessä tapauksessa tämä on aina mainittu teoksen kuvauksessa.<br /><br />Tätä e-kirjojen kokoelmaa kartutetaan yhteistyössä Projekti Lönnrotin (<a title="Projekti Lönnrotin" href="http://www.lonnrot.net/" target="_blank" rel="noreferrer">http://www.lonnrot.net/</a>) kanssa Digitoitu teos Tähän kokonaiset digitoidut kirjat tiedostoliitteinä, metatietokenttiin lyhyt kuvaus teoksesta. Digitoidun teoksen tiedot Digitoidun teoksen bibliografiset tiedot (tekijä, nimi, alkuperäinen kustantaja ja julkaisuvuosi) Kario, Lakiasia: näytelmä kolmessa näytöksessä. Seuranäytelmiä n:o 137. A. Karisto, Hämeenlinna 1911. Teoksen kuvaus Lyhyt kuvaus digitoidusta teoksesta Kolminäytöksinen näytelmä kahden torpparin välisen taksvärkkikiistan ratkomisesta käräjillä. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Lakiasia Subject The topic of the resource Karikko, Kaarle näytelmäkirjallisuus kansankirjailijat torpparit käräjät Creator An entity primarily responsible for making the resource Kario Date A point or period of time associated with an event in the lifecycle of the resource 1910-luku https://keuruunveraja.fi/files/original/e83223c355ca1b784e293eee13144055.jpg d840792240b80e162c552a00f542aab6 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Muistoja ja dokumentteja entisajan elämästä Description An account of the resource Tässä kokoelmassa on yksityishenkilöiltä käyttöön saatuja muistelutekstejä ja aikalaisdokumentteja, kuten kirjeitä ja kouluaineita. Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document Istun syntymäkotonani keinutuolissa. Ulkona on suojasää, vaikka on tammikuu lopuillaan. Tänne olen taas palannut vapaa-aikaa viettämään ja istuskelen yksikseni. Hellassa palavat risahdellen kuivat kuusen kalikat. Tuolin selkänojalle olen ripustellut märkiä metsästysvaatteita kuivumaan. Saappaat sojottavat kiukaalla, niin kuin leivinuunin päällystä ennen nimitettiin. Neljä taskussa kostunutta panostakin olen pannut uunin päälle. Leijona-haulikko 16/2 vuosimallia 1956, kahdella liipaisimella nojaa muuria vasten. Paljon olen sitä vuosikymmenien aikana ulkoiluttanut tämän kylän läheisyydessä. Toki on ollut muidenkin aseiden vuoro. Tänäänkin on aamupäivä seisoskeltu metsässä odottaen ajon alkua. Ei vaan alkanut - aamuyöstä oli satanut lunta, eikä jälkiä löytynyt. Lopulta kyllästyttiin ja todettiin, että on siinä ajokoiran näköinen eläin, ei vaan aja. Otettiin koira kiinni ja puhelimen pirahduksen jälkeen oltiin onnellisia, kun Lippe oli turvassa autossa. Tähän taisivat päättyä osaltamme tämän kauden jänisajot. Sudet liikkeellä Alueellamme oli kaksi viikkoa sitten susi tappanut jänisajosta ajokoiran. Ajo oli päättynyt varsin lyhyeen, ja metsästäjä oli löytänyt koiransa kuolleena. Susi oli paennut paikalta ja joutunut jättämään saaliinsa. Poliisi ja alueen hirvipäällikkö olivat käyneet paikalla toteamassa tilanteen. Takatassun jälki oli ollut 12 senttiä pitkä ja 9 senttiä leveä, joten mikään pieni otus se ei ollut. Koiranomistaja oli pannut valtiolle korvausvaatimuksen, vaan mahtaakohan valtiolla olla tuollaisiin hankkeisiin rahaa. Kaikkia toimia pitää tehostaa, niin varmaan korvauksien maksamistakin. Tehostaminen näyttää tarkoittavan nykyisin sitä, että hommat jätetään hoitamatta ja säästöjä syntyy. Pari muutakin koiraa oli kadonnut syksyn aikana. Lipen nuoleskellessa tassujaan Nissanin takapenkillä tuli kännykkään tieto, että parin kilometrin päässä olevan maalaistalon pihasta oli susi edellisenä yönä vienyt pihakoiran. Mero-koira oli aamuyöstä pyrkinyt ulos. Lapsista Noora oli päästänyt koiran pihaan, jossa se oli oppinut olemaan irrallaan. Pian oli alkanut kiihkeä haukku, joka oli muuttunut surkeaksi uikutukseksi. Talon Antero-isäntä oli herännyt ääniin ja pukeutunut nopeasti mennäkseen ulos. Taskulampun avulla löytyi pihaan johtavalta tieltä uudesta lumesta runsaasti jälkiä ja vähän vertakin. Antero seuraili pellolla olevaa jälkeä. Siitä oli helposti nähtävissä, kuinka susi oli vetänyt perässään suurikokoista koiraa. Puolen kilometrin päässä olevan lammenrannassa molemmat olivat pudonneet heikon jään läpi syvään ojaan. Mutta susi oli sitkeästi vetänyt saaliinsa ylös ja jatkanut matkaa kaislikkoon. Siitä Antero oli palannut murheellisella mielellä kotiin. ”Mitähän sanon lapsille”, ajatteli Anska ääneen. Kävimme iltapäivällä muutaman kilometrin päässä olevan toisen talon pihapiirissä toteamassa myös yöllisiä susitapahtumia. Pellolla olevan kivikasan päällä oli illalla istunut neljä sutta. Odottelivat varmaankin rauhallisesti, koska valot talosta sammuvat. Pihassa oli susien näköetäisyydellä myös kahden metsästyskoiran tarha. Tietä pitkin oli tullut kuitenkin vielä iltamyöhällä auto, jonka valoissa susien silmät olivat kiiluneet. Autoilija oli kääntänyt maasturinsa kohti kivikasaa. Silloin sudet olivat lähteneet jäljistä päätellen jopa viiden metrin loikin pakoon, jokainen eri suuntaan. Kuinkahan olisi koiratarhan verkko kestänyt tällaisen lauman hyökkäyksen? Lumien tulo vihdoinkin ja sen myötä runsaat susihavainnot ovat selittäneet peurojen ja kauriiden katoamisen metsästysalueeltamme. Kovasti teettivät työtä myöskin hirven vasojen saaminen syksyn jahdissa. ”Jotakin pitäisi tehdä, tämähän menee ihan mahdottomaksi”, tuumaili hirvipäällikkö Original Powerit tukevasti maassa, yksipiippuinen hanallinen kohti taivasta sojottaen. Pitäisikö meidän laittaa suden kaatolupa-anomus vireille? Vai vaihdetaanko haalarit särmähousuihin ja lisukenkiin ja lähdetään Lomppariin naistentansseihin? Siinäpä kysymys. Lapsuudessa se alkoi Keinustuoli narahtelee, vesikattila porisee hellalla. Kohta saan tulella keitettyä porokahvia. Mistähän minuun on kylvetty tämä metsästyksen himo? Aina pitää ajella tänne lapsuuden maisemiin ja metsiin kulkemaan. Onneksi ystävälliset maanomistajat antavat minun kulkea maillaan ja onneksi löytyy aina jahtikavereita. Mutta mistä tämä tauti on alkunsa saanut? Ehkäpä se on tipahtanut tähtikirkkaalta taivaalta silloin, kun isäni vei äitiä ja minuakin naapurista lainaamalla hevosella jään yli kirkonkylän synnytyslaitokselle. Silloin oli tammikuussa 25 astetta pakkasta, paljon lunta ja tähtikirkas taivas. Niin, vai tarttuiko tauti metsästävästä veljestäni ja naapurin miehistä? Paha sanoa. Silmät lupsottavat ja annan tulla mieleeni pari lapsuuden muistoa. Ensimmäinen tärkeä metsästykseen liittyvä tehtäväni oli pitää kämmentä haulikon piipun päässä. Tätä toimenpidettä tarvittiin, kun veljeni puhdisti hanallista mustaruutihaulikkoaan. Sen aikaisen aseöljyn haju kiertelee vieläkin nenäni nystyröissä. Minulle selitettiin tarpeellisuuttani sillä, ettei puhdistusrassi tullut kokonaan piipusta ulos. Silloin tuppo olisi tarttunut takaisin vedettäessä kiinni piipun suuhun. Näin minut huijattiin jo pienenä aseiden pariin. Vesi kiehahtaa hellalle ja samalla uskon löytäneeni todellisen syyn metsästysintooni. Mieleeni nousee kirkkaana ensimmäinen saaliini ja heti ensi yrittämällä, lankajänis. Lankaa hankkimaan Navetassamme viettivät pitkää talveaan silloin kaksi lehmäämme, Soma ja Särö. Karjalle oli heinää viereisessä ladossa. Kuiva heinä oli mieluisaa ruokaa myös jäniksille. Olihan jo helmikuu ja luonnonheinä paksun lumen alla. Heinälatoon johti oikein jäniksen polku. Töppöstelin ahkerasti kirkkaina talvipäivinä ulkona ja tein lapsen havaintoja. Kerroin jäniksen jäljistä innokkaasti myös kotiväelleni ja kannustin veljeäni menemään jänistä kyttäämään kuutamoyönä. Ensio ei asiasta innostunut vaan tokaisi: ”Viritä sinä sille lanka.” Yöllä sitten mietin kuumeisesti, kuinkahan sellainen lanka viritetään. Olinhan nähnyt, kuinka haulikon hana viritetään, mutta miten langan voisi virittää. Ja mistä mahtaisi saada viritettävää lankaa? Vierähti aikaa muissa lapsen puuhissa ja viritettävä lanka pysyi suurena salaisuutena. Helmikuun viimeisenä sunnuntaina veljeni oli kavereittensa kanssa jänismetsällä. Kotiin tullessaan Ensio kertoi, etteivät olleet saaneet jänistä tällä kertaa. Hän kuitenkin jatkoi jutusteluaan: ”Kerroin pojille, että sinulla olisi tiedossa jänis, kunhan vain saisit jostakin jänislangan.” ”No, oliko kellään viritettävää lankaa?”, kysyin innostuneesti. ”Eipä ollut, mutta Elma-tädilläsi saattaisi olla, ja Veikko lupasi opettaa sinulle langan virittämisen”, jatkoi veljeni kuin arkisesta asiasta jutellen. Leipälähettinä Kävin kuumana ja vaadin jo samana iltana päästä Elma-tädin puheille. Ei tullut lupaa, eikä yöllä unta silmään. Mutta seuraavana päivänä sain luvan lähteä, kunhan veisin lämpimäisleivän mukanani. Voipaperiin kääritty lämmin leipä kainalossa kipitin huopatossut jalassa Kirkonmäkeä ylös kohti tätini punaista taloa. Oikaisin pienen metsikön halki, jotta samalla näin oliko sielläkin jäniksen jälkiä. En nimittäin aikonut tyytyä yhteen jänikseen, jos langanvirityksen oppisin. Ulkoportailla luutasin huolella huopatossuni, vedin muutaman kerran pakkasilmaa keuhkoihini ja koitin rauhoittua. En halunnut rynnätä sisälle, olinhan tärkeällä asialla, leipälähettinä. Huurua pöllähti matkassani keittiöön. Ojensin leivän tädille. ”Äiti lähetti tän”, sanoin ja istahdin penkille. ”Kiitos, kiitos, oikein lämmin leipä. Otahan Esa karvahattu päästäsi, ja kerro mitä teille kuuluu”, kyseli täti. ”Mitäs meille, odotellaan Särön poikimista ja leivotaan. Isä on töissä”, sanoin rauhallisesti, vaikka olin pakahtua jäniksenlankaani. Veikkokin näkyi olevan kotona, joten opetustakin olisi saatavana, kunhan vain lanka löytyisi. Pitkään he minua puhuttivat, kuten aina ennenkin. Aika tuntui matelevan ja päässä meinasivat langat sotkeentua. Lopulta otin tilanteen hallintaan ja aloin johdatella keskustelua aralle alueelle. ”Ettepä saanu sunnuntaina jänistä. Olisitte tuoneet sen hurtan meidän tallin nurkalle, niin kyllä olis lähteny. On meinaan rutosti jälkiä, oikein paksu polku”. ”Vai on kovasti jälkiä. Et oo ite yrittäny pyydystää sitä?” kysyi Veikko. ”Milläs minä, enhän saa pyssyä vielä kymmeneen vuoteen. Vaan olen minä kuullut, että viritettävällä langallakin saa jäniksiä,” vastailin vielä melko rauhallisena. Mutta sitten en saanut enää hillittyä itseäni, pomppasin penkiltä ylös, loikkasin Elma-tädin eteen hellan viereen ja kysyin suoraan: ”Onko teillä Elma-täti jäniksen lankaa?” Täti säikähti ryntäämistäni ja otti pari taka-askelta hellaa kohti. ”Eihän minulla. Mites minulla sellaista.” Oppia saamassa Veikko puuttui pöydän päästä tilanteeseen. Hörppäsi rauhallisesti kahvia tassilta sokeri huulien välissä ja totesi: ”Onhan sinulla äiti siellä komuutin laatikossa sitä harmaata villalankaa, josta kudoit isälle sukat. Sitähän jäi vielä. Se on juuri oikeanlaista jäniksen lankaa. Lampaanvillasta itse kehrättyä. Siinä on jäniksille tuttu lampaan haju, eivät sitten vieroksu sitä.” ”Onhan sitä, jos sellainen kelpaa”, vastaili täti ja tuntui jotenkin päässeen asian päälle. Veikko nousi ripeästi tuoliltaan ja käveli komuutin luokse. Hän etsi sieltä harmaan villalankakerän, eri värisiä kankaanpalasia ja sakset. Veikko palasi takaisin pöydän ääreen, laski tarvikkeet pöydälle ja sytytti oikein öljylampun palamaan. Olin varma, että nyt pääsen jäniksenlangan tekoon. Siirryin hartaudella pöydän ääreen ja aloin saada opetusta. ”No niin Esa. Otapa nyt sakset ja ala leikellä pieniä tilkkuja, noin tulitikkuaskin kokoisia. Laitan nuo Ukko-tikut tuohon malliksi. Tilkkuja pitää olla kaksitoista. No, ethän sinä vielä osaa laskea. Kyllä minä sanon sitten, kun riittää. Hyvinhän se leikkaaminen jo sujuu. On äitisi tainnut opettaa.” Kun tilkut oli saatu valmiiksi, mitattiin harmaata villalankaa käsieni ulottuvuuden verran ja pikkusen päälle. Sitten sain solmia tilkut vaaksan päähän toisistaan villalankaan kiinni. Solmujen teko oli vielä minulle kovin vaikeaa ja taisihan Elma-tätikin siinä vähän auttaa. ”Panehan eri värisiä tilkkuja vuoron perään, niin tulee pyytävämpi lanka”, neuvoi Veikko. Hiki pusertui otsalleni tilkkuja solmiessani. Työ oli minulle lähes ylivoimaista ja päälläni oli ulkovaatteet huopatossuineen. Vihdoin lanka oli valmis. Onnellisena ja kiitollisena saamastani opista lähdin juosten kotiini. Matkalla kertailin viritysohjeita ja sitten tupsahdinkin kotiovesta sisään. Tohkeissani esittelin lankaani ja selitin viritysohjeita. Vanhempani ja sisarukseni kuuntelivat totisina selostustani langan valmisteluista. Niin minusta ainakin näytti. Huomenna alkaisi langan viritys ja sitten syötäisiin jänispaistia. Olihan minulla varma paikka heinätallin oven pielessä. Taaskaan ei tullut uni silmään. Langan viritys Aamu valkeni kirkkaana. Heräsin onnellisena. Olinhan pääsemässä metsästyksen saloihin. Töppöset jalassa söin aamupuuroni. Tänään ei minua tarvinnut siihen touhuun houkutella. Minulla oli kiire heinätallille. Hakkasin ruosteisen neljän tuuman naulan ovilautaan. Kotkasin sen huolella. Siihen sidoin jäniksen lankani toisen pään kiinni. Langan toisen pään nostin ohjeiden mukaan tikun nokkaan jälkijonon toiselle puolelle. Siinä oli nyt viritettynä jäniksen lankani. Tyytyväisenä työhöni menin tupaan virittelemään hevosleikkejäni. Olihan joulupukki tuonut minulle polkuhevosen. Vaan eipä tahtonut leikeistä tänään tulla mitään. Vähän väliä piti kiivetä tiskipöydälle, jotta näin jäniksenlankani keittiön ikkunasta. ”Voihan jänikset näin pakkasella liikkua päivälläkin”, ajattelin. Ilta tuli ja nukkumaan menoaika. Kyllä pukkisänkyni taisi yön aikana narahtaa monta kertaa, kun levottomana kääntelin kylkeäni. Puuro sai aamulla jäädä syömättä. En ryhtynyt enää vilkuilemaan lankaani ikkunasta, vaan sonnustauduin oikealle pyyntiretkelle. Lähestyin tallin ovea ja jo kaukaa huomasin langan hävinneen. Suuri valkoinen jänis oli kyljellään oven alla. Jäniksen kaulalle oli kietoutunut kauniisti virittämäni kirjava tilkkulanka. Seisoin hetken jähmettyneenä paikoillani. Noin iso jänis ja minun langassani! ”Onkohan se varmasti kuollut?” ajattelin. Kosketin varovasti takajalkaa ja pelkäsin sen hyppäävän karkuun. Kuollut se oli ja pakkasen kangistama. Nostin jänistä takakoivista ja huomasin sen olevan umpijäässä. Samalla kaulalta luiskahti maahan lankani. Lähdin vetämään saalistani kohti kotia. Olin varmaankin melkoisessa shokissa, kun pääsin keittiöön. Siellä vastaanotto oli hyvin riemullinen ja kyllä minun taitojani kehuttiin. Muurin vieressä jänis päivän mittaan suli ja illalla veljeni nylki sen. Seurasin Ension nylkypuuhia silmä tarkkana. Halusin oppia senkin taidon ja olihan se minun jänikseni. Kauniisti valkoinen turkki irtosi punertavien lihojen päältä. Ihmettelin, miksi jäniksessä oli muutamia punaisia pisteitä ja vähän vertakin oli vuotanut siitä. ”Jäniksissä on tuollaisia punaisia pisteitä aina niitä nyljettäessä. Mietihän nyt vähän jäniksen elämää. Kun se tuolla risukossa juoksee kovaa vauhtia, niin aina joku tikku pistää sitä”, selitti veljeni minulle. Uskoin häntä niin kuin monia muitakin isojen poikien juttuja. Paisti siitä jäniksestä aikanaan tehtiin ja kaikilla oli hyvä mieli. Paukkupakkaset lauhtuivat ja kevät alkoi tulla hyvää vauhtia. Virittelin päivisin jäniksen lankaani. Vaihdoin paikkaakin. En vain saanut toista jänistä langallani sinä talvena, enkä myöhemminkään. Tosin en ole sen talven jälkeen lankaani virittänytkään. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Lankajänis Subject The topic of the resource Keuruu -- Häkkinen lapsuus metsästys Description An account of the resource Esa Salovius pohtii sitä, miten hänestä tuli metsästäjä ja muistelee lapsuutensa jännittävää metsästyskokemusta. Creator An entity primarily responsible for making the resource Salovius, Esa Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Linkkejä muualle Subject The topic of the resource www-sivustot elektroniset julkaisut Description An account of the resource Muualla netissä olevia artikkeleita, sivuja ja sivustoja, jotka liittyvät keuruulaiseen kulttuuriperintöön. Hyperlink A link, or reference, to another resource on the Internet. URL <a href="http://www.lankkuansukuseura.fi">www.lankkuansukuseura.fi</a> Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Lankkuan sukuseura ry:n verkkosivut Subject The topic of the resource suvut Lankkuan sukuseura Kainulainen, Matti Erkinpoika WWW-sivustot Internet-osoitteet Description An account of the resource Keuruulta lähtöisin olevan Lankkuan suvun sukuseuran verkkosivut. Sivuilla on tietoa ja artikkeleita suvun historiasta sekä seuran toiminnasta. Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Date A point or period of time associated with an event in the lifecycle of the resource Viitattu 23.11.2017 https://keuruunveraja.fi/files/original/19ec28748656418ba148934ed83f6f7b.pdf 6223f8438547ec566183ac09619ff779 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Aisapuu-lehden artikkeleita Description An account of the resource Tässä kokoelmassa on Pihlajavedellä ilmestyvän Aisapuu-kylälehden artikkeleita. Lehdessä julkaistaan runsaasti Pihlajaveden kotiseutuhistoriaan liittyviä tekstejä ja kuvia. Artikkeli Teeemateksti jostakin aiheesta. Tätä aineistotyyppiä voi käyttää aina kun tekstin muoto ei vaadi muuta. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Lapin koulun kouluruoista Subject The topic of the resource Keuruu Pihlajavesi (kunta) koulut kouluruoka keittäjät osuusliikkeet sota-aika Creator An entity primarily responsible for making the resource Koskela-Drischenko, Raija Source A related resource from which the described resource is derived Julkaistu AIsapuu-lehdessä nro 79/2011 Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto https://keuruunveraja.fi/files/original/0324a5b7feb02743899c8519c9bbad68.jpg 25798ce2eee0b5d472de90b8f99a8ed6 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Raimo Varpulan kokoelma Description An account of the resource Kokoelmassa on digitoituna Raimo Varpulan Keurusseutua käsitteleviä keräilykokoelmia mm. postitoiminnasta, postikorteista ja tulitikkuetiketeistä sekä hänen keuruulaisista tapahtumista ottamiaan valokuvia. Kokoelmat ulottuvat 1800-luvun loppupuolelta 1980-luvulle. Creator An entity primarily responsible for making the resource Varpula, Raimo Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Still Image A static visual representation. Examples include paintings, drawings, graphic designs, plans and maps. Recommended best practice is to assign the type Text to images of textual materials. Original Format The type of object, such as painting, sculpture, paper, photo, and additional data Valokuva Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Lapinsalmen uutta siltaa rakennetaan Subject The topic of the resource sillat sillanrakennus Valtatie 23 tieliikenne Keuruu kirkonkylät Description An account of the resource Mustavalkoisessa valokuvassa näkyy vasemmalla Lapinsalmen ylittävän maantiesillan rakennustyömaa Jyväskylän suuntaan kuvattuna. Kuva on vuodelta 1966 jolloin Valtatie 23 rakentaminen ja tulo Keuruulle muutti paljon kirkonkylän maisemaa. Kuvassa edessä näkyy rautatiesiltaa ja rautatietä. Creator An entity primarily responsible for making the resource Kuva: Varpula, Raimo Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Date A point or period of time associated with an event in the lifecycle of the resource 1960-luku https://keuruunveraja.fi/files/original/a1161ec32d45e339e5cb8e62d9f7a716.tif 8d48e4c2a5ca5f04ac6c9d220e1fcf0c Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Matti Tuomisen kuvakokoelma Description An account of the resource Kokoelmassa on otoksia Keuruulta paikkakunnalla vuosina 1948-1976 valokuvaajana toimineen Matti Tuomisen kuvakokoelmista. Valokuvaajamestarin poika, Vesa Tuominen, lahjoitti sarjan isänsä kuvia Keuruun kaupungille syksyllä 2017. Kokoelmaa hoitaa Keuruun museo. Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Still Image A static visual representation. Examples include paintings, drawings, graphic designs, plans and maps. Recommended best practice is to assign the type Text to images of textual materials. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Lapinsalmi Subject The topic of the resource kirkonkylät Keurusselkä uitto metsäkulttuuri kirkot tukkilaiset sillat rautatiet uittovälineet Keuruu Creator An entity primarily responsible for making the resource Tuominen, Matti Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Description An account of the resource Kuvassa on meneillään tukinuitto Lapinsalmen sillan kupeessa. Taustalla näkyy rautatiesillan lisäksi Keuruun molemmat kirkot sekä talon kattoja ja rannalla pieni rantasauna. Salmessa on tukkilautta, jonka viisi miestä hoitavat kekseillään. Lautan vieressä on kaksi puuvenettä. Source A related resource from which the described resource is derived Matti Tuomisen kuvakokoelma, Keuruun museo 2017. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Tarinoita Keuruun melontareitiltä Subject The topic of the resource Keuruu vesistöt tarinat Description An account of the resource Keuruun ympärimelontareitin varrella olevien kohteiden tarinoita. Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document <p>Lapinsalmi erottaa Tarhia-järven ja Keurusselän. Ensimmäinen silta Kirkkosaareen valmistui 1700-luvulla. Nykyisin salmen ylittää Lapinsalmen vanha maantiesilta sekä uusi maantiesilta vuodelta 1967.</p> <p>Myös jykevä rautatiesilta ylittää Lapinsalmen. Rautatie saapui Keuruulle vuonna 1897.</p> <p>Lapinsalmessa ja Tarhiassa voi vielä nähdä jäänteitä uittolaitteista. Puutavaran uitto oli tärkeä tapa kuljettaa puuta kohti Mänttää ja paperitehtaita.</p> <p>Lapinsalmi oli 1800-luvun lopulle saakka myös kirkkoveneiden satama. Pappilan puolen rannassa sijaitsi myös kirkkoaittoja, joissa yövyttiin kirkkomatkoilla.</p> Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Lapinsalmi erottaa ja yhdistää Subject The topic of the resource Keuruu sillat rautatiet järvet Valtatie 23 uitto kirkkoveneet Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Date Created Date of creation of the resource. 2024 Description An account of the resource Lapinsalmi on ollut pitkään tärkeä keuruulainen liikenteen solmukohta. https://keuruunveraja.fi/files/original/62e94a1e0793ba8ced261094ca6291fb.mp3 9c88716d2b7875238cb45d8a0e94a3da Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Tällaista elämä oli - Veteraaniväen tarinoita Subject The topic of the resource sota-aika jälleenrakentaminen veteraanit Description An account of the resource Keuruun museon kustantamana ja Orvokki Vääriskosken toimittamana julkaistiin vuonna 2013 kirja, jossa 1920-1930 -luvulla Keuruulla syntyneet tai tänne muuttaneet kertovat muistojaan sodan varjosta jälleenrakentamisen aikaan. Tässä kokoelmassa voit kuunnella kirjan sisältämät tarinat. Creator An entity primarily responsible for making the resource Vääriskoski, Orvokki Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Rights Information about rights held in and over the resource Keuruun museo Sound A resource primarily intended to be heard. Examples include a music playback file format, an audio compact disc, and recorded speech or sounds. Duration Length of time involved (seconds, minutes, hours, days, class periods, etc.) 1 min 1 sek Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Lapsuusmuistoja Subject The topic of the resource runot Creator An entity primarily responsible for making the resource Niinilampi, Laura Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Rights Information about rights held in and over the resource Keuruun museo Description An account of the resource Äänitiedosto avautuu painamalla ensin aiheen kohdalla olevaa kaiuttimen kuvaa TAI itse aiheen otsikkoa JA sen jälkeen painamalla sivulle avautuneen mustan vaakapalkin vasemmassa laidassa olevaa pikku NUOLTA, jonka vieressä on aikalaskuri. https://keuruunveraja.fi/files/original/7a1fd143edc558001cf2eb5128eb6ece.pdf 870460e1ba3c8f09aa4a104215cf1f98 https://keuruunveraja.fi/files/original/322a53a7c2b7cc864c1fd70107d7ba44.jpg 7fe5e9f82cea93b80968436c47d62951 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Sisarukset onnellisina synnyinseudullaan Valkjärvellä kesällä 1938. Vasemmalla Raili ja oikealla pyöränsä kanssa Kyllikki Uosukainen. Subject The topic of the resource Valkjärvi siirtolaiset lapsuus Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkrijasto Contributor An entity responsible for making contributions to the resource Uosukainen, Kyllikki https://keuruunveraja.fi/files/original/a061ddd2aa50e54a0f5908e723606c69.jpg 437563618a257e63380945cc185318e4 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Leena Uosukainen pienokaisensa Sirpan kanssa Pappilanniemessä kesällä 1941. Taustalla pappilan navetta ja sen takana näkyy Keuruun vanhan kirkon tornia. Subject The topic of the resource Keuruu kirkonkylät sota-aika Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Contributor An entity responsible for making contributions to the resource Uosukainen, Kyllikki https://keuruunveraja.fi/files/original/558109b7c0133b8cc5b16b3a0af30204.jpg fa9a208b974fcb1aaa03864e8b81d557 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Ruotsalaistalon rappusilla Keuruun Pappilanniemessä 18.6.1941. Väinö Uosukainen lähdössä jatkosotaan. Saattamassa Leena-vaimo sylissään Ritva, edessä Raili ja Kyllikki. Takana näkyy vanhan riihen pääty. Keuruun rautatieasema jää kuvasta oikealle. Subject The topic of the resource Keuruu kirkonkylät sota-aika rintamamiehet Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Contributor An entity responsible for making contributions to the resource Uosukainen, Kyllikki https://keuruunveraja.fi/files/original/a6bd45d8670b657ab18e7ef1a86c2a44.jpg 6fe27267ad7499083f1182d2a906b013 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Tytöt matkalla mummolaan Description An account of the resource Raili ja Ritva Uosukainen menossa ostamaan voita mummolasta kesällä 1947, kun kuvaaja juonitteli osan voirahoista Keuruun kirkonkylällä. Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Contributor An entity responsible for making contributions to the resource Uosukainen, Kyllikki Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Muistoja ja dokumentteja entisajan elämästä Description An account of the resource Tässä kokoelmassa on yksityishenkilöiltä käyttöön saatuja muistelutekstejä ja aikalaisdokumentteja, kuten kirjeitä ja kouluaineita. Artikkeli Teeemateksti jostakin aiheesta. Tätä aineistotyyppiä voi käyttää aina kun tekstin muoto ei vaadi muuta. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Lapsuusmuistoloi Karjalast ja evakkotaipaleelt Subject The topic of the resource Keuruu siirtoväki Valkjärvi rautatieasemat koulunkäynti sota-aika lapset (ikäryhmät) muistelu murteet kirkonkylät Description An account of the resource Kyllikki Uosukainen muistelee evakkomatkaansa Valkjärveltä Keuruulle ja asettumista uudelle kotiseudulle. Creator An entity primarily responsible for making the resource Uosukainen, Kyllikki https://keuruunveraja.fi/files/original/4dc54e4944f23776bbb27df6755e9ee8.jpg 8d0d1c2151ee8438443785dae8eeb905 https://keuruunveraja.fi/files/original/6016f4270c0202c605f62197cc7f4cf1.jpg b1748264300204536c47f913181eb2b5 https://keuruunveraja.fi/files/original/4321da9f28b465a69e9e4c0f5f030305.jpg dca549019a2f3a51746585129f1d0fa6 https://keuruunveraja.fi/files/original/9c4d6326e8764be251d272bdbb45a48e.pdf 0b89f9e3251ff5513067993f722e4d68 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Henkilögalleria Description An account of the resource Kokoelmassa on pienoiselämäkertoja keuruulaisista merkkihenkilöistä. Henkilö Biografia Lyhyt kuvaus henkilön elämästä ja teoista Keuruun Häkkisen kylässä syntynyt Paavo Larmi toimi Suomen tasavallan viiden presidentin autonkuljettajana vuosina 1936-1947. Presidentteinä tuona aikana olivat Pehr Svinhufvud 1931-1937, Kyösti Kallio 1937-1940, Risto Ryti 1940-1944, Carl Mannerheim 1944-1946 ja Juho Paasikivi 1946-1956. Paavo Larmi on ollut taiteilija Kalervo Kallion mallina tämän veistäessä Jätkän patsasta. Kuvanveistäjä lienee tutustunut Larmiin tämän Helsingin aikoina, koska oli presidentti Kallion lähisukulainen. Vuonna 1955 paljastettu veistos sijaitsee Rovaniemellä Kemijoen Ounaskosken vieressä ja sen on lahjoittanut Kemijoki Oy. Jätkänpatsaan lakitus vappuaattona on ylioppilaiden jokavuotinen perinne Rovaniemellä. Lopetettuaan työskentelynsä presidentin palveluksessa ryhtyi Larmi kuorma-autoilijaksi ja perusti pientilan Roosinpohjan kylälle. Autoilija Larmi ajoi mm. soraa ja puutavaraa. Hän on myös entinen Keuruun kunnanvaltuuston jäsen (SMP) ja Keuruun Sotaveteraanit ry:n perustajajäsen (1968). Vapaa-aikanaan Larmi soitti kannelta ja harmonikkaa ja sävelsi kansanmusiikkia, minkä lisäksi hän harrasti kirjoittamista. Helsingissä ollessaan hän harrasti painia Helsingin Kilpaveljissä, jossa oli harjoituksissa mm. painin kaksinkertaisen olympiavoittaja Kustaa Pihlajamäen painitoverina. Asui työuransa jälkeen elämänsä viime vuodet Mäntässä. Elinvuodet Syntymä- ja kuolinvuosi 1914-1988 Muuta merkittävää Tähän voi lisätä jonkun muun merkittävän tiedon henkilöstä Hämeenlinnan Pallokerhoa edustava jääkiekkomaalivahti Emil Larmi on Paavo Larmin pojantyttärenpoika. Vuoden 1970 Miss Suomi Ursula Rainio on Paavo Larmin sisarentytär. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Larmi, Paavo Subject The topic of the resource Keuruu--Häkkinen Keuruu--Roosinpohja autoilijat autonkuljettajat presidentit https://keuruunveraja.fi/files/original/4232ae23db4a0d445a671cc2271a38bc.jpg f8619e78fe2393175ae4cd9ac7806eb0 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Keuruun maatalousseuran kuvakokoelma Subject The topic of the resource kylät maatalous Description An account of the resource Maatalousteknikko Oiva Kamppi toimi Keurusseudulla maatalousneuvojana 1950-1960 -luvuilla. Työnsä ohessa hän kulki kameran kanssa pitkin Keuruun kyliä. Tässä kokoelmassa on hänen ottamiaan kuvia näiltä matkoilta sekä reprokuvia, joita hän kuvasi asiakkaittensa kotialbumeista maatiloilla käydessään. Tuoreimmat kuvat ovat Kampin seuraajien, Pekka Mennalan ja Markku Kuuselan ottamia. Kuvat on saatu lahjoituksena Keuruun maatalousseura ry:ltä kaupunginkirjaston kotiseutukokoelmaan. Mikäli tiedät kertoa kuvista lisää, toivomme sinun ilmoittavan niistä meille sivustolla olevan Ota yhteyttä -painikkeen kautta. Still Image A static visual representation. Examples include paintings, drawings, graphic designs, plans and maps. Recommended best practice is to assign the type Text to images of textual materials. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Lastenpukimo Keuruun Tiina ja Radiohuolto T. Niemelän kodinkoneliike Osuuskassan talossa. Subject The topic of the resource Keuruu kirkonkylät myymälät Description An account of the resource Kuvassa näkyy Osuuskassan talo ja siinä toimineiden liikkeiden sisäänkäynnit. Lastenpukimo muutti kiinteistöstä myöhemmin ns. Tarhian taloon kirjakaupan naapuriksi. Kodinkoneliike muutti uuteen pankin kiinteistöön ns. Jalosen talosta 1950-luvun lopussa tai 1960-luvun alussa. Radiohuolto T. Niemelä toimi tuossa talossa vuoteen 1976 yrittäjän kuoltua. Leski myi liikkeen Tauno Hokkaselle, jonka jälkeen yritys muutti Keuruun Sähkön taloon ja myöhemmin vielä Tarhiansuun taloon. Creator An entity primarily responsible for making the resource Kamppi, OIva Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto https://keuruunveraja.fi/files/original/76f0b3a5acefe0a42905752d8a876e14.jpg c33d50b35baaa32fa20fe0e5daff7237 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Henkilögalleria Description An account of the resource Kokoelmassa on pienoiselämäkertoja keuruulaisista merkkihenkilöistä. Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document Rovasti Pekka Verner Lavaste – avara ja ymmärtäväinen evankelinen Pekka Lavaste syntyi 17.3.1925 Töysässä ratamestarin perheen seitsemänneksi lapseksi. Kaksi isoaveljeä oli kuollut jo lapsena, neljä siskoa otti pikkuveljen ilolla vastaan. Pekalle syntyi myöhemmin vielä kaksi pikkuveljeä. Pekan ensimmäisenä elinvuonna perhe muutti Mikkeliin ja neljän vuoden kuluttua Viipurin läänin Pyhäjärvelle isän työn mukana. Karjalassa Pekka varttui lapsuuden vuodet ja aloitti koulunkäynnin, kunnes talvisota ajoi perheen evakkoon Keuruulle. Keuruulla oli sukulaisia ja täällä perhe elänyt ennen Töysään muuttoa. Pekka Lavasteen koulunkäynti jatkui Haapamäen yhteiskoulussa, kunnes sota kutsui 18-vuotiasta nuorukaista. Sodassa Pekka palveli viestimiehenä, niin radistina kuin kirjurinakin. Alkukesästä 1944 joukkojen perääntyessä Syväriltä nuoren miehen henki oli vain senteistä kiinni, kun vihollisen maataistelukone tulitti konekiväärillä ladon takana maassa makaavaa sotilasta. Sotatoimet veivät Pekan Lapin sotaan aina käsivarren rintamalle asti. Hän tuli siviiliin kurkkumätäpotilaana syyskuussa 1945. Sodan keskeyttämän oppikoulun hän suoritti loppuun Niinisalon internaatissa ja kirjoitti ylioppilaaksi Haapamäeltä 1947. Sodan jälkeisen ajan nuorisoherätykset olivat tehneet syvällisen vaikutuksen nuoreen veteraaniin. Alkuun suunnitellut opettajaopinnot Jyväskylässä vaihtuivat teologiaksi Helsingin yliopistossa. Pekan koti Keuruulla oli evankelisluterilainen, joten on luonnollista, että hän löysi tiensä Evankelisen ylioppilasliiton toimintaan. EYL:n kuoro tuli erityisen tärkeäksi. Kuorosta löytyi kihlattu ja tuleva puoliso Kerttu o.s. Kortekangas. Ruustinna Kerttua ja rovasti Pekkaa siunattiin viidellä lapsella. Jälkeläisiä on lukuisa katras jo kolmessa polvessa. Pekka Lavaste vihittiin pappisvirkaan 3.6.1953 Tampereen tuomiokirkossa. Papin virkaa hän ehti hoitaa Asikkalassa, Keuruulla, Jyväskylässä, Töysässä ja lopulta Imatralla. Hän jäi eläkkeelle Imatran seurakunnan kirkkoherran virasta 80-luvun puolivälissä ja palasi Kerttu-ruustinnansa kanssa koti-Keuruulle, jonne he rakensivat eläkepäivien talon Keurusselän rannalle. Pappina Pekka Lavaste on tehnyt merkittävän elämäntyön kirkossamme. Avara evankelisuus on ollut hänen hengellinen tunnusmerkkinsä. Pekka on ollut pidetty, luotettava ja helposti lähestyttävä kirkonmies kaikissa toimissaan. Hieno huumori ja inhimillinen ymmärrys ovat luoneet luontevaa ja toimivaa ilmapiiriä. Yli 30 vuoden eläkepäivien aikana rakas rovasti ruustinnansa keralla on ollut tärkeä osa Keuruun seurakunnan elämää. Tämän vuoden veteraanipäivänä Lavasteen saama Sotaveteraanien ensimmäisen kunniajäsenen arvonimi kertoo omaa tarinaansa Pekan merkityksestä veteraanityössä. Kun pidin tulosaarnaani Keuruun kirkossa 35 vuotta sitten, kävelin kirkkokahveille Pekan kanssa. Lohkaisin vanhemmalle pappisveljelle: ”Tuliko kuuntelemaan uutta pappia sillä korvalla?” Hän pysähtyi ja katsoi silmiini sanoen:” Kuule, mulla ei sitä korvaa olekaan!” Pekka-rovastia kaivaten, kasteen armolla taivaaseen tähyten. Ossi Poikonen, Keuruun kirkkoherra, eläkkeellä Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Lavaste, Pekka Subject The topic of the resource Töysä Pyhäjärvi Vpl. Karjala Haapamäki (Keuruu) Niinisalo (Kankaanpää) sotakokemukset sotaveteraanit teologia evankelinen liike papisto Description An account of the resource Muistokirjoituksessa Keuruun entinen kirkkoherra Ossi Poikonen kertoo kollegansa Pekka Lavasteen elämänvaiheista. Creator An entity primarily responsible for making the resource Poikonen, Ossi Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto