4 100 765 https://keuruunveraja.fi/files/original/96be7bf99848c823bb14cf7b462a6959.jpg 9ea7dc2b7755d13933014fd0785162b1 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Matti Saarisen kokoelma Description An account of the resource Valokuvia pihlajavetisen Matti Saarisen kokoelmista. Still Image A static visual representation. Examples include paintings, drawings, graphic designs, plans and maps. Recommended best practice is to assign the type Text to images of textual materials. Original Format The type of object, such as painting, sculpture, paper, photo, and additional data Valokuva Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Eenok Lahden moottorivene Subject The topic of the resource moottoriajoneuvot moottoriveneet Pihlajavesi (kunta) Description An account of the resource Eenok Lahti (1887-1952)omisti keskimoottorilla varustetun moottoriveneen. Tällä veneellä hän hoiti Pihlajaveden seurakunnan pappien, lukkarin yms. kuljetuksia Pihlaisselän yli seuranpitoon ja muihin tilaisuuksiin, sillä kunnon teitä oli vähän. Pääkulkureitit olivat vesireittejä. Kuvassa olevat naiset ovat Eenok Lahden sisarten tyttäriä. Creator An entity primarily responsible for making the resource Lahti, Eenok Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Provenance A statement of any changes in ownership and custody of the resource since its creation that are significant for its authenticity, integrity, and interpretation. The statement may include a description of any changes successive custodians made to the resource. Matti Saarisen kokoelma https://keuruunveraja.fi/files/original/a0a64e467d9a292537bbce9d414138aa.jpg 06c23ca264a086bf973c54ba8951b4ec Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Matti Saarisen kokoelma Description An account of the resource Valokuvia pihlajavetisen Matti Saarisen kokoelmista. Still Image A static visual representation. Examples include paintings, drawings, graphic designs, plans and maps. Recommended best practice is to assign the type Text to images of textual materials. Original Format The type of object, such as painting, sculpture, paper, photo, and additional data Valokuva Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Matti ja Eeva Lahti Subject The topic of the resource henkilökuvat Pihlajavesi (kunta) Description An account of the resource Kuvassa on hirsirakennuksen edessä istumassa Matti Lahti (1848-1940) ja Eeva Lahti (1844-1925). He olivat pihlajavetisen kylävalokuvaaja ja puutyönopettaja Eenok Lahden (1887-1952) vanhemmat. Perhe asui Lahti-nimisessä Lehtomäen talon torpassa. Kuva on otettu 6.4.1913. Creator An entity primarily responsible for making the resource Lahti, Eenok Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Provenance A statement of any changes in ownership and custody of the resource since its creation that are significant for its authenticity, integrity, and interpretation. The statement may include a description of any changes successive custodians made to the resource. Matti Saarisen kokoelma Date A point or period of time associated with an event in the lifecycle of the resource 1910-luku https://keuruunveraja.fi/files/original/c228b1efd01dc619ddced60542f4a2b7.jpg bd9c2cb8d3a8086c3aaff8ae5571a56e Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Matti Saarisen kokoelma Description An account of the resource Valokuvia pihlajavetisen Matti Saarisen kokoelmista. Still Image A static visual representation. Examples include paintings, drawings, graphic designs, plans and maps. Recommended best practice is to assign the type Text to images of textual materials. Original Format The type of object, such as painting, sculpture, paper, photo, and additional data Valokuva Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Matti Lahden perhe Subject The topic of the resource perheet Pihlajavesi (kunta) valokuvaajat Description An account of the resource Kuvassa istuu edessä vasemmalla Matti Lahti (1848-1940), vieressä istumassa vaimo Eeva os. Sälli (1844-1925). Kuvassa takana seisoo heidän aikuisia lapsiaan. Vasemmalla seisoo heidän poikansa puutyönopettaja ja kylävalokuvaaja Eenok Lahti (1887-1952) vieressään sisaret Amalia ja Iina. Kuva on otettu vuonna 1912. Matti ja Eeva Lahden pienviljelijäperheeseen syntyi monta lasta, mutta ainakin kuusi heisä kuoli pieninä, ja heistä kolme jopa saman viikon aikana. Creator An entity primarily responsible for making the resource Lahti, Eenok Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Provenance A statement of any changes in ownership and custody of the resource since its creation that are significant for its authenticity, integrity, and interpretation. The statement may include a description of any changes successive custodians made to the resource. Matti Saarisen kokoelma Date A point or period of time associated with an event in the lifecycle of the resource 1910-luku https://keuruunveraja.fi/files/original/10a8b2b26688c0ea4b7ce68b82456d11.jpg bb0b3ec539f5f1e5719eb9ff9e4c5996 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Matti Saarisen kokoelma Description An account of the resource Valokuvia pihlajavetisen Matti Saarisen kokoelmista. Still Image A static visual representation. Examples include paintings, drawings, graphic designs, plans and maps. Recommended best practice is to assign the type Text to images of textual materials. Original Format The type of object, such as painting, sculpture, paper, photo, and additional data Valokuva Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Veistokoulun töitä Subject The topic of the resource puutyöt opettajat Description An account of the resource Kuvassa on kaksi miestä puisten huonekalujen ympäröimänä hirsiseinäisessä tuvassa. Esillä on Kotiteollisuusyhdistyksen läntisen piirin veistokoulun töitä maaliskuussa 1928. Opettajana toimi Eenok Lahti (1887-1952). Hän oli myös puutyönopettajana monella Pihlajaveden kouluista ja toimi myös valokuvaajana. Creator An entity primarily responsible for making the resource Lahti, Eenok Date A point or period of time associated with an event in the lifecycle of the resource 1920-luku Provenance A statement of any changes in ownership and custody of the resource since its creation that are significant for its authenticity, integrity, and interpretation. The statement may include a description of any changes successive custodians made to the resource. Matti Saarisen kokoelma Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto https://keuruunveraja.fi/files/original/13a3877ec7bc0fda26fdb8cdeaca86f8.mp3 eee2e6df81fbcdce6e9aa7f116238ac5 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Tällaista elämä oli - Veteraaniväen tarinoita Subject The topic of the resource sota-aika jälleenrakentaminen veteraanit Description An account of the resource Keuruun museon kustantamana ja Orvokki Vääriskosken toimittamana julkaistiin vuonna 2013 kirja, jossa 1920-1930 -luvulla Keuruulla syntyneet tai tänne muuttaneet kertovat muistojaan sodan varjosta jälleenrakentamisen aikaan. Tässä kokoelmassa voit kuunnella kirjan sisältämät tarinat. Creator An entity primarily responsible for making the resource Vääriskoski, Orvokki Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Rights Information about rights held in and over the resource Keuruun museo Sound A resource primarily intended to be heard. Examples include a music playback file format, an audio compact disc, and recorded speech or sounds. Duration Length of time involved (seconds, minutes, hours, days, class periods, etc.) 21 min 37 sek Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Tervan tarinaa - elantoa ja kovaa työtä Subject The topic of the resource kirkonkylät Haapamäki Keuruu -- Pohjoislahti Koskenpää terva tervanpoltto Creator An entity primarily responsible for making the resource Lahtinen, Kaj Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Rights Information about rights held in and over the resource Keuruun museo Description An account of the resource Äänitiedosto avautuu painamalla ensin aiheen kohdalla olevaa kaiuttimen kuvaa TAI itse aiheen otsikkoa JA sen jälkeen painamalla sivulle avautuneen mustan vaakapalkin vasemmassa laidassa olevaa pikku NUOLTA, jonka vieressä on aikalaskuri. https://keuruunveraja.fi/files/original/a670b11cf54cae0198829567173a8fc5.mp3 97599899f3314954ea3b36d9686ca569 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Tällaista elämä oli - Veteraaniväen tarinoita Subject The topic of the resource sota-aika jälleenrakentaminen veteraanit Description An account of the resource Keuruun museon kustantamana ja Orvokki Vääriskosken toimittamana julkaistiin vuonna 2013 kirja, jossa 1920-1930 -luvulla Keuruulla syntyneet tai tänne muuttaneet kertovat muistojaan sodan varjosta jälleenrakentamisen aikaan. Tässä kokoelmassa voit kuunnella kirjan sisältämät tarinat. Creator An entity primarily responsible for making the resource Vääriskoski, Orvokki Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Rights Information about rights held in and over the resource Keuruun museo Sound A resource primarily intended to be heard. Examples include a music playback file format, an audio compact disc, and recorded speech or sounds. Duration Length of time involved (seconds, minutes, hours, days, class periods, etc.) 34 min 42 sek Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Kansa toimi ja talkoili, luovutti ja piilotti Subject The topic of the resource pula-ajat sota-aika talkoot säännöstely salakauppa Creator An entity primarily responsible for making the resource Lahtinen, Kaj Karttunen, Heikki Vierimaa, Aulis tarinapiiri Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Rights Information about rights held in and over the resource Keuruun museo Description An account of the resource Äänitiedosto avautuu painamalla ensin aiheen kohdalla olevaa kaiuttimen kuvaa TAI itse aiheen otsikkoa JA sen jälkeen painamalla sivulle avautuneen mustan vaakapalkin vasemmassa laidassa olevaa pikku NUOLTA, jonka vieressä on aikalaskuri. https://keuruunveraja.fi/files/original/920a660ab987027b24a1953a96bc0539.mp3 3911ff122a19f30133f2a9dba3443ca2 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Tällaista elämä oli - Veteraaniväen tarinoita Subject The topic of the resource sota-aika jälleenrakentaminen veteraanit Description An account of the resource Keuruun museon kustantamana ja Orvokki Vääriskosken toimittamana julkaistiin vuonna 2013 kirja, jossa 1920-1930 -luvulla Keuruulla syntyneet tai tänne muuttaneet kertovat muistojaan sodan varjosta jälleenrakentamisen aikaan. Tässä kokoelmassa voit kuunnella kirjan sisältämät tarinat. Creator An entity primarily responsible for making the resource Vääriskoski, Orvokki Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Rights Information about rights held in and over the resource Keuruun museo Sound A resource primarily intended to be heard. Examples include a music playback file format, an audio compact disc, and recorded speech or sounds. Duration Length of time involved (seconds, minutes, hours, days, class periods, etc.) 24 min 41 sek Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Kaj kasvoi vanhan ja uuden ajan tehtäviin Subject The topic of the resource Keuruu -- Jukojärvi siirtoväki karjalaiset karjatalous tervanpoltto radiosähköttäjät runoilijat sähköyhtiöt sähkönjakelu tulipalot kalastus Creator An entity primarily responsible for making the resource Lahtinen, Kaj Jukola, Oili Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Rights Information about rights held in and over the resource Keuruun museo Description An account of the resource Äänitiedosto avautuu painamalla ensin aiheen kohdalla olevaa kaiuttimen kuvaa TAI itse aiheen otsikkoa JA sen jälkeen painamalla sivulle avautuneen mustan vaakapalkin vasemmassa laidassa olevaa pikku NUOLTA, jonka vieressä on aikalaskuri. https://keuruunveraja.fi/files/original/30726b281edda79c42580fa993a3cab6.jpg 4d48b2abcdd273180984f52503c7e2c9 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Yhdistysten arkistoista Description An account of the resource Tässä kokoelmassa on tekstejä ja kuvia, jotka ovat peräisin keuruulaisten yhdistysten ja järjestöjen arkistoista tai ovat heidän itsensä tuottamia. Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document Säännölliset marttaillat jatkuivat kuukausittain, aiheina mm. ravinto, puutarhanhoito, urheilu, kodinhoito, toisiin yhdistyksiin tutustuminen ja yritysvierailut. Ensimmäinen isompi Marttavoimaa –tilaisuus pidettiin 16.4.2008. Se kokosi kulttuuritalo Kimaraan n. 100 henkeä tutustumaan kierrätykseen, terveydenhoitoon, terveelliseen ruokavalioon ja marttatoiminnan sisältöön sekä katselemaan paikallisten liikkeiden muotinäytöstä. Kirjailija Hannele Huovi piti ”voimapuheen”. Samoihin aikoihin Keuruun kaupunki viritteli suunnitelmia kirkonseudun kaavauudistuksesta. Valmistelevassa palaverissa käytiin joukolla ja saatiin todeta, että Marttamökki ei ollut siellä kovin ”korkeassa kurssissa”. Vaikutti siltä, että kaupunki halusi pyyhkiä koko mökin kartalta. Kaupungin arkkitehti Timo Määttä kutsuttiin usean kerran yhdistyksen hallituksen kokoukseen kuultavaksi. Marttojen puheenjohtajaksi Kaarina Salosen jälkeen valittiin v. 2011 Pirkko Laine. Hänen aloitteestaan käytiin neuvotteluja maa-alueen vuokrasopimuksen jatkamisesta. Neuvottelujen tuloksena Martat saivat Keuruun seurakunnalta tuomiokapitulin hyväksymän vuokrasopimuksen 20 vuodeksi. Kaupunki totesi, ettei marttoja saa mökistään minnekään. Niinpä Martat alkoivat suunnitella mökin remontoimista. Vuosien varrella mökki on remontoitu perusteellisesti sisältä ja päältä, piha-alue siistitty ja saatu asianmukainen jätekatos. Martat ovat jatkuvasti kouluttaneet keuruulaisia. On pidetty makkarakurssi, sähköttömyysilta, ohjattu sähköisen veroilmoituksen tekoon jne. Yksi suurimmista ponnistuksista 2010-luvulla olivat Marttafestarit toukokuussa 2014. Keuruun Martat kutsuivat kaikki Keski-Suomen piirin yhdistykset viettämänä toiminnallista kesäpäivää Keuruulle. Päivä alkoi jumalanpalveluksella ja kirkkojen esittelyllä ja jatkui markkinahumussa Vanhan Pappilan pihapiirissä. Tarjolla oli hyvää ruokaa, viinimaistiaisia ja ostettavaa vaatteista kukkiin. Muotinäytökset ja musiikki ryydittivät päivää. Paikalle saatiin noin 250 marttaa eri puolilta maakuntaa. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Marttatoimia Keuruulla 2006-2015 Subject The topic of the resource martat yhdistykset historiikit Creator An entity primarily responsible for making the resource Laine, Pirkko Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto https://keuruunveraja.fi/files/original/098bc8bc8ccd77386058202299453ef7.jpg 6c013d3cffacb24a315947139410ff91 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Artikkeleita eri aiheista Description An account of the resource Tässä kokoelmassa on artikkeleita erilaisista keuruulaiseen kulttuuriperintöön liittyvistä teemoista. Artikkeli Teeemateksti jostakin aiheesta. Tätä aineistotyyppiä voi käyttää aina kun tekstin muoto ei vaadi muuta. Mistä on kyse? Tähän kenttään artikkelin teksti jäsennettynä tarpeen mukaan. Pennsylvanialaisen maantiedon opettajan Isabel Foyen (1913–1999) suuri sydän ja hyvä tahto toivat kaivattua apua sodanjälkeistä pula-aikaa eläneelle Keuruulle ja Suomelle. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Atlantin takainen hyvän tahdon lähettiläs Isabel Foye ja Keuruu Subject The topic of the resource Keuruu avustustoiminta pula-ajat Description An account of the resource Pennsylvanialaisen maantiedon opettajan Isabel Foyen (1913–1999) suuri sydän ja hyvä tahto toivat kaivattua apua sodanjälkeistä pula-aikaa eläneelle Keuruulle ja Suomelle. Vuonna 1947 nuori amerikkalainen opettaja Isabel Foye lähetti Valittujen Palojen vuosikerran lahjaksi annettavaksi yhdelle henkilölle Suomessa ja Japanissa. Suomessa tilauksen vastaanottajaksi valikoitui satunnaisesti keuruulainen arkkitehti Laila Niemioja, joka lahjasta hämmästyneenä lähetti Isabel Foyelle kiitoskirjeen. Kiitoskirjeestä alkoi heidän välillään kirjeenvaihto, joka laajeni lämpimäksi ystävyydeksi. Niemiojan kirjeet elämästä sodanjälkeisessä Suomessa herättivät ikätoveri Isabelin auttamishalun, joka tuli saamaan poikkeuksellisen laajat mittasuhteet. Jo toisessa kirjeessään Laila Niemiojalle maantietoa opettanut Isabel Foye kirjoittaa kertovansa oppilailleen Suomesta ja niistä raskaista vaikeuksista, joita suomalaisilla tuohon aikaan oli. Hän myös pyytää lupaa auttaa Niemiojan perhettä ja lähettää postitse heille joitakin tarvikkeita. Ensimmäisen paketin jälkeen paketteja saapui Suomeen lukuisia. Isabel Foye organisoi koulussaan ensimmäiset keräykset, joiden tuloksena Keuruulle lähetettiin mm. vaatteita ja ruokatarvikkeita. Laila Niemioja vei paketteja Keuruulla niitä eniten tarvitseville, erityisesti Keuruulle muuttaneille evakkoperheille, jotka olivat menettäneet sodassa kaiken omaisuutensa. Niemioja lähetti Isabel Foyelle apua tarvitsevien perheiden osoitteita, jotta apu menisi suoraan perille. Isabel Foyen auttamisen halu ja avustustoimet olivat laajuudessaan poikkeuksellisia. Sodanjälkeisten vuosien aikana Isabel Foye järjesti useita avustuskeräyksiä kotikaupungissaan Pennsylvanian Girardissa ja sen lähistöllä. Näiden keräysten tuloksena hän lähetti yli toista sataa avustuspakettia Suomeen. Amerikan paketteja meni Keuruun lisäksi mm. lastenkotiin Lappeenrantaan sekä Helsinkiin, Lahteen, Kajaaniin ja Paltamoon. Paketit sisälsivät mm. vaatteita, ruokaa, makeisia ja lääkkeitä, joita Isabel Foye hankki myös omalla kustannuksellaan. Isabel Foyesta tuli suuri Suomen ystävä ja hän vieraili Suomessa lukuisia kertoja. Ensimmäistä kertaa Foye matkusti Suomeen ja Keuruulle Niemiojan perheen kutsumana kesällä 1948. Kahden kuukauden vierailunsa aikana hänestä tuli myös perheen tyttären, Liisa Isabelin kummitäti. Suomessa olleessaan hän ja Laila Niemioja matkustivat Lappiin ja Pohjois-Norjaan yhdessä 17 helsinkiläisen naisarkkitehdin ryhmän kanssa. Matka oli opintomatka, jolla tutustuttiin Lapin jälleenrakentamiseen. Matkan aikana Foye näki omin silmin Lapin hävityksen. Foyen matkastaan kirjoittama laaja artikkeli julkaistiin Yhdeysvalloissa Journal of Geography -lehdessä 1949. Artikkelissaan Foye kuvaa saksalaisten jälkeensä jättämää Lapin tuhoa ja kertoo Suomen luonnosta, elinoloista ja saamelaisten elintavoista. Isabel Foyeen tekivät erityisen vaikutuksen suomalaisten sodanjälkeinen jälleenrakennustahto ja raskas sotavelkataakka, jota kaikesta huolimatta hoidettiin kunnialla. Matkansa jälkeen Isabel Foye teki Yhdysvalloissa Suomea tunnetuksi kirjoittamalla artikkeleita useisiin sanoma- ja aikakauslehtiin. Hän oli pidetty puhuja, joka luennoi kotiosavaltionsa eri kaupungeissa Suomesta ja matkoistaan. Foye välitti luennoillaan ja artikkeleillaan positiivista kuvaa sekä ajantasaista tietoa amerikkalaisille tuntemattomasta ja kaukaisesta maasta. Käsitellessään oppitunneillaan Girard'issa Suomea, hän käytti usein kansallispukua, jonka oli saanut lahjaksi Laila Niemiojalta. Isabel Foyen laaja hyväntekeväisyystoiminta herätti huomiota myös Suomessa. Häntä haastateltiin lehtiin, joissa kerrottiin hänen poikkeuksellisen lämpimästä suhteestaan Suomeen ja siitä, miten hän vierailuillaan oppi uimaan, soutamaan, saunomaan ja juomaan kahvia. Isabel Foye oli aktiivinen hyväntekijä ja mukana monessa, mm. Punaisen Ristin toiminnassa. Hänen ennakkoluulottomuudestaan ja suuresta sydämestään kertoo se, että hän adoptoi ja kasvatti Vietnamin sodasta pelastuneen vietnamilaisen perheen orvoksi jääneet lapset. Moni keuruulainen suku muistaa edelleen lämmöllä Foyen avun. Lea Keskinen o.s. Syrjä muistelee Foyen lähettämää avustuspakettia: ”Siinä paketissa oli vaatteita meille isommille lapsille ja vauvan vaatteita, joista tämä nuttu on säilynyt tähän päivään asti. Amerikan paketissa oli myös itkevä nukke, se oli vaaleahiuksinen amerikkalaisen näköinen. Vauvan nutusta Pirkko-siskoni kertoi, että se oli meidän sisarussarjan nuorimman nuttuna (meitä on 10 lasta). Myös Pirkon neljä lasta on pitänyt sitä vauvana 1960-70-luvulla. Siitä nutusta otettiin mallia ja Pirkko teki omille lapsilleen samanlaisia lisää.” Foyen avustuspakettien myötä pula-ajan lapset Keuruulla saivat iloa lelujen ja makeisten muodossa ja kulkeutui jopa siihen aikaan eksoottinen banaanikin Keuruulle. Kiitoksena paketeista Laila Niemioja lähetti Isabel Foyelle lahjaksi useita isänsä taideteoksia. Pennsylvaniassa on todennäköisesti vielä tänäkin päivänä Laila Niemiojan isän, taiteilija Toivo Gideon Tuhkasen maalaamia suomalaisia maisemia Kolilta ja Vuokatista. Lähteet: Ahto Niemiojan arkisto Ahto Niemiojan tiedonannot 11.9. ja 19.12.2018 Jarmo Ruhasen verkkosivuilla oleva aineisto Isabel Foyesta Creator An entity primarily responsible for making the resource Lammi, Teija Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun museo Date A point or period of time associated with an event in the lifecycle of the resource 1950-luku Rights Information about rights held in and over the resource Keuruun museo https://keuruunveraja.fi/files/original/973fd09af5c06957f4f5b452a098cd67.pdf 8efe323bf42a63163c10305065df8317 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Artikkeleita eri aiheista Description An account of the resource Tässä kokoelmassa on artikkeleita erilaisista keuruulaiseen kulttuuriperintöön liittyvistä teemoista. Artikkeli Teeemateksti jostakin aiheesta. Tätä aineistotyyppiä voi käyttää aina kun tekstin muoto ei vaadi muuta. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Keuruu Laila Niemiojan piirustuslaudalla Subject The topic of the resource Niemioja, Laila rakennusperintö arkkitehdit rakennuskulttuuri rakennukset Keuruu Description An account of the resource Artikkeli arkkitehti Laila Niemiojan suunnittelemista rakennuksista Keurusseudulla. Creator An entity primarily responsible for making the resource Lappi, Liisa Ruhanen, Jarmo Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun Joulu 2016 Rights Information about rights held in and over the resource Liisa Lappi Jarmo Ruhanen https://keuruunveraja.fi/files/original/ce0237e3a6925fd2d86c4047715e694c.pdf 537daf30206c0f124749362618d65a53 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Aisapuu-lehden artikkeleita Description An account of the resource Tässä kokoelmassa on Pihlajavedellä ilmestyvän Aisapuu-kylälehden artikkeleita. Lehdessä julkaistaan runsaasti Pihlajaveden kotiseutuhistoriaan liittyviä tekstejä ja kuvia. Artikkeli Teeemateksti jostakin aiheesta. Tätä aineistotyyppiä voi käyttää aina kun tekstin muoto ei vaadi muuta. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Pihlajaveden Lapin talo Subject The topic of the resource Pihlajavesi (kunta) talonpoikaiskulttuuri Creator An entity primarily responsible for making the resource Lappi, Liisa Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Description An account of the resource Julkaistu Aisapuu-lehdessä nro 93 2014. https://keuruunveraja.fi/files/original/b5b071c8d952bb0e8ec69901121a727c.jpg 21a979f8c15471ccac3c02e68aef2553 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Henkilögalleria Description An account of the resource Kokoelmassa on pienoiselämäkertoja keuruulaisista merkkihenkilöistä. Henkilö Biografia Lyhyt kuvaus henkilön elämästä ja teoista Kotiseutuneuvos, rehtori Jussi Rainio kuoli sairauden murtamana Keuruulla tiistaina 24. 2.1998. Rainio syntyi Helsingissä maaliskuun 23. päivänä vuonna 1914. Ylioppilaaksi hän pääsi Heinolassa 1933. Hän opiskeli Helsingin yliopistossa suomen kieltä, suomalaista ja vertailevaa kansanrunoustiedettä, suomalais-ugrilaista kansatiedettä ja kotimaista kirjallisuutta. Filosofian kandidaatiksi hän valmistui vuonna 1943. Vuonna 1974 hän hankki maisterin arvonimen. Sanomalehtialalle aikonut Rainio työskenteli Heinolan Sanomien vt. päätoimittajana vuosina 1936-1939. Nykysuomen sanakirjan toimittajana hän toimi 1945. Samana vuonna hänet valittiin Keuruun yhteiskoulun rehtoriksi. Rehtorina Rainio oli eläkkeelle siirtymiseensä asti, vuoteen 1974. Rainion aikana koulu toimi 15 vuotta pääasiassa nykyisessä teletalon rakennuksessa. Toimipisteitä oli kuitenkin yhteensä kahdeksan. Uusi koulutalo valmistui 1960 ja vuosina 1974-75 sitä laajennettiin. Jussi Rainio teki mittavan työn kieltentutkijana, perinteentutkijana ja kirjoittajana. Hän oli myös sukututkija ja koulutti useilla kursseilla uusia sukutukijoita. Kartoittaessaan oman sukunsa, Heinolan Hahlien vaiheita, hän selvitti noin 400 perheen sukulaisuussuhteet noin 300 vuoden ajalta. Keuruulle asetuttuaan Rainio perehtyi tarkoin seudun historiaan. Kirjoitetun historian puuttuessa hän etsi monet perustiedot arkistojen uumenista. Tutustuminen Keuruun menneisyyteen vei hänet mukaan kotiseutuasioiden hoitoon. Monien Keuruuta käsitelleiden julkaisujen sarjan avasi Kotiseutuni Keuruun kirja 1957 ja päätti Karhunsoutaja v. 1993, jonka päätoimittaja Jussi Rainio oli. Nimitutkijana Rainio paneutui muun muassa Keuruu -nimen synnyn selvittämiseen. Kotiseututyötä Rainio ei tehnyt vain arkistoissa, vaan pyöräilemällä pitkin Keuruun, Pihlajaveden, Multian ja Mäntän kyläteitä tallentamassa nimistöä Suomen Paikannimiarkistolle. Arkistoa Rainio kartutti lähes 15 000 sanalla. Keuruun paikannimitoimikunnassa Rainio työskenteli sihteerinä ja puheenjohtajana 1950-luvun alusta. Jussi Rainion sydäntä lähellä olivat myös suomensukuiset kansat, erityisesti puoliso Ninan kotiseutu Vepsä. Itä-Karjalaan hänen tiensä vei jatkosodan hyökkäysvaiheessa, jolloin hänelle osoitettiin valistusupseerin paikka Soutjärveltä. Rainio perehtyi vepsäläisten asuinseutuun, kieleen ja perinteeseen koko sydämellään. Hän osallistui muun muassa vepsänkielisen aapisen laatimiseen ja käänsi Markuksen evankeliumin. Vielä 1990-luvulla Rainio jatkoi työtään laatimalla laajan vepsäläisten arvoitusten kokoelman. Lenkkinä Vepsän ja Keuruun kotiseutuperinteiden harrastamisessa Rainiolla oli toiminta Suomi-Neuvostoliitto-seurassa. Hän oli paitsi seuran paikallisosaston puheenjohtaja myös Keski-Suomen piiritoimikunnan jäsen. Paljon lukijoita ja ystäviä Rainio sai myös paikallislehden välityksellä. Huumoria ja kannanottoja viljelleen pakinoitsijan ja vahvat taustatiedot hallinneen lehtimiehen kynänjälki rikastutti paikallislehden antia vuosikymmenten ajan. Jussi Rainio oli Suur-Keuruun Sanomien hallituksen puheenjohtaja 1949-1979. Rainio oli aktiivisesti mukana myös kirjasto - ja kulttuurilautakunnissa. Valtakunnallisella tasolla hän oli Suomen Historiallisen Seuran, Suomalaisen kirjallisuuden Seuran, Suomalaisugrilaisen Seuran sekä Suomen Sukututkimusseuran jäsen. Poliittisiin puolueisiin Rainio ei sitoutunut. Rainion työ oli julkisesti tunnustettua ja palkittua. Kotiseutuneuvoksen arvonimen hän sai 1988. Hänelle myönnettiin muun muassa Sibelius Akatemian Wegelius-mitali, Kalevalan juhlavuoden mitali, Keuruun kunnan kulttuuripalkinto 1983, Kotiseutuliiton ansiomitali ja Paikallislehtien liiton mitali sekä Kansakoululaitoksen satavuotismitali. Elinvuodet Syntymä- ja kuolinvuosi 1914-1998 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Rainio, Jussi Creator An entity primarily responsible for making the resource Lappi, Liisa Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Subject The topic of the resource koulut rehtorit opettajat paikannimet perinteenkeruu Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Keurusseudun lottien toimintaa Subject The topic of the resource Keuruu lotat maanpuolustus 1920-1944 maanpuolustusjärjestöt Description An account of the resource Kokoelmassa on Keurusseudun lottien muistelmia sota-ajalta ja tietoja järjestön alkuaikojen toiminnasta. Aineistot kokosi Keuruun maanpuolustusnaiset. Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document <p>Lotta Svärd -järjestö perustettiin Suomen itsenäisyysjulistuksen ja vapaussodan jälkeen siten, että v. 1921 oli Lotta Svärd -osasto jo jokaisessa kunnassa. Suojeluskuntajärjestö oli perus­tettu jo muutamaa vuotta aikaisemmin. Vanhempani Yrjö ja Anna Kortekangas olivat jo tam­mi­kuussa 1918 olleet silloisella asuinpaikkakunnallamme Kuivaniemellä mukana perusta­massa jonkinlaisia kodinturvajoukkoja, jotka huonossa ravitsemustilanteessa auttoivat paik­kakunnan nälkää näke­viä ihmisiä. Nämä joukot nimettiin myöhemmin paikallisiksi suojelus­kunta- ja lottaosastoiksi.<br /><br />Molempien järjestöjen tarkoitus oli sama, kouluttaa suomalaisia miehiä ja naisia turvaamaan Suomen nuorta itsenäisyyttä ajan epävarmoissa ja sekasortoi­sissa oloissa. Järjestöihin perus­tettiin 1930-luvun alussa myös tyttö- ja poikaosastot: sotilas­pojat ja lottatytöt ("pikkulotat").</p> <p>Minäkin liityin kotipaikkakunnallani Kestilässä 8-vuotiaana v. 1934 pikkulottiin, olen siis toi­sen polven lotta. Aluksi toiminta oli leikinomaista, oli liikuntaleirejä ja pidettiin opettajien oh­jauksessa näytelmällisiä juhlia, joihin oli pääsymaksu. Näin kerättiin varoja lottien ja suojelus­kunnan toimintaan. <br /><br />Eri­koisesti on mieleeni jäänyt Topeliuksen näytelmä Suojelusenkeli. Olin pettynyt, kun en saanut näytellä enkeliä, vaan sen sijaan poikaa, jonka piti laulaa reippaasti! Juhla oli Kestilän nuoriso­seuran talolla ja tupa oli täynnä liikuttuneita vanhempia. Seurojen­talo oli lottien, suojelus­kunnan ja nuorisoseuran omistama. Autoimme myös Lottalassa (kah­vila), jossa kävimme vuo­rotellen tiskaamassa, kantamassa puita ym. Suojeluskunnan ampu­maharjoituksissa kävimme mm. tekemässä voileipiä ja tiskaamassa.</p> <p>Kesällä 1939 sodan uhka leijui Euroopan yllä. Elokuussa Hitler hyökkäsi Puolaan. Suomi oli "määrätty" kuuluvaksi Neuvostoliiton etupiiriin — ja valloitettavaksi. <br /><br />Karjalan kannasta lin­noitettiin kovalla kiireellä. Siellä olivat kaikki kolme veljeäni, Martti, Heikki ja Yrjö kymmenien muiden Kestilän miesten mukana. Lotat huolehtivat luonnollisesti muonituksesta, lääkintälo­tat terveydenhuollosta, viestintäjaoston lotat tiedotuksesta jne. Me pikkulotat olimme mu­kana auttamassa Kannakselle lähtevien ja sieltä palaavien miesten muonituksessa.<br /><br />Toinen tärkeä tapahtuma pikkulottana oli se, kun pääsin ison lotan toverina kutomaan oikeaa ryijyä. Pappilan tuvassa, väenpuolella, kudottiin iso ryijy arpajaisiin, jotta taas saataisiin va­roja lottien ylen niukkaan toimintarahastoon. Kutojia tarvittiin aina kaksi, koska puut olivat leveät. Olin edellisenä syystalvena sairastanut ankaran tulirokon, jonka jälkitauteja po­din pit­kään. Kun olin 8-vuotiaana käynyt jo kaksi luokkaa koulua, tarkastaja erotti minut vuo­deksi koulusta, ja olin toipilaana vapaa ryijynkutojaksi. Aikuisia lottia ei riittänyt, heillä oli kaikilla omat työnsä, lehmät, lapset sekä virkatehtävät. Opin solmi­maan nukkaa ja tutustuin muuten­kin moniin kudonnan salaisuuksiin. Sieltä kai on peräisin rakkauteni kutomiseen, olen elä­mäni varrella kutonut noin 400 metriä räsymattoa.</p> <p>Sitten se alkoi, 30.11.1939, talvisota. Silloin sai Suomen naisten järjestö Lotta Svärd, johon kuului noin 220 000 naista ja tyttöä, näyttää, mihin se pystyy.</p> <p>Ne lotat, jotka kotiolojen puolesta olivat vapaita lähtemään, saivat "liikekannallepano-mää­räyk­sen" omiin jaostoihinsa sotatoimialueelle. Meitä yli 13-vuotiaita lottatyttöjä koulutettiin ilma­valvontaan isojen lottien avuksi. Niinpä olimme koko talvisodan ajan Kestilän kirkon tor­nissa ilmavalvonnassa 2-4 tunnin vuoroissa ison lotan toverina. Vuoro sattui kohdalle joka kolmas vuorokausi. Kyllä pelotti yöllä pimeässä kiivetä paksussa lampaannahkaisessa haala­rissa kir­kontorniin pienen myrskylyhdyn valossa. Isompaa tulta ei saanut olla, kaikki talot ja tietkin olivat täysin pimeinä. Kerran myrskylyhty kaatui, mutta uhkaava palo saatiin onneksi sammu­maan. Olimme Raahen sk-piirin alaisia ja saimme pienen päivärahan työstämme.</p> <p>Kestilä oli tärkeä valvontapiste, sillä sieltä annettiin hälytys Ouluun. Vihollinen pommitti Ou­lua ankarasti aikoen katkaista maan Oulun kohdalta ja eristää Pohjois-Suomen. Kouluni Ou­lun tyttölyseo oli talvisodan aikana sotilassairaalana ja sai vaurioita pommituksissa. Kou­lunkäynti oli pitkiä aikoja kokonaan pysähdyksissä, ja sotien ajan myöhemminkin katkonaista.</p> <p>Yrjö-veljeni oli samaan aikaan VSS-miehenä (väestönsuojelu). Pojat kulkivat pareittain pyssyt olalla kylän teillä ja silloilla mahdollisten desanttien varalta. Yrjö lähti heti 17 vuotta täytetty­ään joulun jälkeen vapaaehtoisena toisten Kestilän poikien kanssa talvisotaan.</p> <p>Perhettämme kohtasi jo talvisodan alussa suuri suru, kun Heikki-veljeni kaatui 5.12.1939 par­tioretkellä Tohmajärven Ägläjärvellä. Hänet haudattiin ensin joukkohautaan, ja ruumis saatiin kotiin vasta 24.1.1940. Äiti halusi, että Heikki tuodaan vielä viimeisen kerran kotiin. Niin avat­tiin sa­lin ovet ulos asti ja arkku kannettiin sisään. Sain tehdä viimeisen palveluksen rakkaalle veljel­leni, koristelin valkealla kreppipaperilla puisen, lähes maalamattoman arkun. Heikin rin­taan taitettiin kukkiva joulukaktuksen oksa. Perheemme oli antanut kaikkein kalleimman uh­rin isänmaalle. Ensimmäinen sankarihautaus Kestilässä oli 25.1.1940, jossa Heikki oli siunatta­vana seitsemän ikätoverinsa kanssa.</p> <p>Mutta elämä jatkui, sota jatkui, ja lottatyö jatkui ilmavalvontavuorojen välissä villalankaa keh­räten, villasukkia, liipasinsormikkaita ja kypäränsuojuksia kutoen. Kenttäposti kuljetti pa­ket­teja "sinne jonnekin" ja toi sieltä hartaasti odotettuja kirjeitä ja kortteja. Martti-veljeni oli rin­tamalla koko sodan ajan. Miten onnellisia olimmekaan kortista, jossa luki: Kaikki hyvin. Martti.</p> <p>Murheen hetki oli 13.3.1940 klo 11. Silloin liput liehuivat puolitangossa, oli tehty välirauha, jonka ehdot olivat ankarat: Karjala, Suomenlahden saaria ja muitakin alueita oli luovutettava viholliselle. Mutta oli kuitenkin rauha — RAUHA! Tiedettiin tosin, että rauha ei olisi pitkä vaan että suurvallat suunnittelevat uusia valloituksia.</p> <p>9.6.1941 sotatoimet alkoivat jälleen. Alkoi jatkosota, joka kesti yli kolme pitkää ja uuvuttavaa vuotta. Menetykset olivat suuret, 14. heinäkuuta Kestilästä kaatui yhtenä ainoana päivänä 14 miestä, mukana meidän Annukan, entisen kotiapulaisemme, puoliso ja pikkutyttöjen isä Il­mari Lehtosaari sekä monta naapurin poikaa. Silloin itkettiin ja rukoiltiin paljon, tuntui että  itkulle ei tule loppua lainkaan.</p> <p>Lottatoimet jatkuivat, nyt toisenlaisina. Kun rintamalinja oli siirtynyt kauemmas, ilmavalvon­taa ei enää tarvittu entisissä määrin, vaan meidät kaikki komennettiin eri työtehtäviin: motti­metsään, sieniä ja marjoja keräämään, pelto- ja heinätöihin, kotiin karjakoksi, sotaleskien ta­loihin talkoisiin. Myös koululaisilla oli pakollinen työpalvelu. Työstä ei todellakaan ollut puu­tetta eikä vapaa-ajan ongelmia!</p> <p>Minulla oli myös erikoistehtävä musiikin parissa. Olin 10-vuotiaasta ottanut soittotunteja har­monilla, kotona kun ei ollut pianoa. Oulun tyttölyseossa olin jo säestänyt aamurukousvirsiä ja laulanut koulun kuoron lisäksi NNKY:n (Nuorten Naisten Kristillinen Yhdistys) kuorossa, jota johti laulunopettajani Anni Hapuoja (laulaja Maiju Hapuojan isoäiti). Kestilän kanttori Oskari Salmivuori, armoitetun monipuolinen musiikkimies, oli kuollut keväällä 1939. Hänen sijaise­naan toimi hänen vaimonsa, joka kuitenkin sairastui itse pian vaikeasti, sekä hänen poikansa Oiva, joka joutui asepalvelukseen ja kuoli myöhemmin rintamalla angiinan aiheuttamaan sy­dänlihastulehdukseen. Kestilän kirkkoherra eli isäni soitti tuomiokapituliin ja kertoi vaikeasta kanttoritilanteesta. Piispa "määräsi" minut suullisesti vt. kanttoriksi aina, kun se koulunkäyn­nin välissä oli mahdollista.</p> <p>Juhannuksena 1941 minun tehtäväni oli toimia ensimmäisen kerran kanttorina jumalanpalve­luksessa. Kestilään oli kerääntynyt paljon sotilaita, jotka oli kutsuttu sinne rintamalle kulje­tusta varten. Kirkko oli tupaten täynnä, oli oma seurakunnan rippilasten konfirmaatio, ja muun kirkkoväen lisäksi mukana n. 600 sotilasta. Heitä oli ulkonakin, kun kaikki eivät mahtu­neet kirkkoon. Jännitin urkujen soittamista ta­vattomasti, äiti seisoi takanani ja piti hartioillani kättään, se rauhoitti. Koko kirkkoväki, myös sotilaat, kävivät ehtoollisella. He kaikki tahtoivat saada siunauksen ennen rintamalle lähtö­ään. Monet palasivatkin valkoisissa arkuissa jo va­jaan kuukauden kuluttua. Jumalanpalve­lus kesti lähes neljä tuntia, 26 virttä ehdittiin veisata minun säestykselläni. Olin ollut isäni mukana pitäjällä usein "apuna veisaamassa", mutta tästä juhannuksesta alkoi isän kanssa varsinainen yhteistyö vir­sien parissa. Sen päivän pyhä muisto ei häivy ikinä mielestäni. Olin 15-vuotias.</p> <p>Isäni oli määrätty oman kirkkoherran virkansa ohella myös Pelson varavankilan saarnaajaksi. Kerran kuussa pappi ja lukkari, eli minut, haettiin vankilan johtajan autolla toimittamaan ju­malanpalveluksia van­kilan parakeissa. Eräässä jumalanpalveluksessa oli mukana n. 800 venä­läistä sotavankia, jou­kossa myös inkeriläisiä luterilaisen kirkon jäseniä. Vangeille tilaisuus oli varmaankin erikoinen, ja muistan, miten he tuijottivat puukenkiä, joilla poljin isoa harmonia. </p> <p>Ensimmäinen suuri sankarihautaus jatkosodassa kaatuneille oli elokuulla 1941. Kestilän kir­kon alttarin ympärillä oli 12 arkkua. Itkun tyrske oli valtava, kun isät ja äidit, sisarukset, lesket ja sotaorvot toivat tervehdyksen rakkailleen. Olin uruissa virsien ajan, mutta surumarssin soitti kanttori Salmivuoren 12-vuotias poika Jorma. Hän ei tuntenut nuotteja, mutta suoriutui tehtävästä korvakuulolta loistavasti. Surusoiton aikana minä juoksin haudalle, missä kirkko­kuoron rippeet odottivat johtajaa. Otin kirkonkellosta g:n, äänirautaa kun ei ollut, ja niin lau­lettiin: "Vaipuos helmaan synnyinmaasi armaan, sen mitä etsit, siitä löysit varmaan, myrs­kyistä rauhan, lempeän ja lauhan saavutit viimein." (Integea vitae).</p> <p>Kukaan ei ihmetellyt eikä ivannut meitä lapsia. Jokainen teki minkä pystyi, ja enemmänkin, isänmaan ja kansan eteen. Nyt vanhana ajattelen kiitollisena Wilhelm von Schwerinin sa­noin: "Viistoist' ikävuottahan mull' on vaan, sitä enkö mä tarjota rohkeis, sitä tokkopa halvek­si­taan." (J.L.Runeberg: Wilhelm von Schwerin).</p> <p>Sodan alkuvaiheissa ammuttiin vielä vanhojen suojeluskuntalaisten toimesta kunnialaukauk­set, yksi kullekin sankarivainajalle. Myöhemmin siitä tavasta luovuttiin</p> <p>Sota jatkui, milloin rauhallisempana, milloin kiivaampana. Kun Karjala oli vallattu takaisin, evakot halusivat palata kotiin. Moni löysi vain kodin hiiltyneet rauniot, mutta maa jalkojen alla oli oma rakas kotipiha. Rakennettiin ensin sauna, sitten navetta, sitten ehkä tuparaken­nus. Pellot kylvettiin ja elämä alkoi voittaa sodan ja kuoleman. Niihin vuosiin sisältyi kuitenkin suunnattomasti tuskaa ja kärsimystä: Suomen kaupunkeja pommitettiin, siviilejä kuoli, sanka­rihautajaisia pidettiin joka puolella, jäi paljon leskiä ja orpoja. Koko maa oli ikään kuin suuren suruharson peitossa.</p> <p>Kesäkuussa 1944 alkoi Karjalan kannaksella vihollisen suurhyökkäys. Viipuri ja monia muita alueita menetettiin. Suomen itsenäisyys oli todella vaakalaudalla. Sitten tapahtui Luojan avulla käänne. "Ihantalan ihme" ja Ilomantsin taistelujen torjuntavoitto saivat vihollisen ete­nemisen pysähtymään, ja se oli valmis neuvottelemaan välirauhasta. Välirauha solmittiin 4.9.1944, mutta ehdot olivat vielä ankarammat kuin talvisodan jälkeen. Karjala ja Petsamo menetettiin, Porkkala oli vuokrattava 50 vuodeksi, itäisen Suomenlahden saaret joutuivat Neuvostoliitolle, valtavat sotakorvaukset oli maksettava. Taas liehuivat liput puolitangossa, taas oli evakkokeskuksissa täyttä, kun n. 450 000 evakkoa lähti pakoon vainolaista.</p> <p>Evakuointi aiheutti lotille uusia tehtäviä. Silloin olin jo lääkintätehtäviin koulutettu iso lotta, lottaneulassani numero 14 86 90.  Ainakin yhtä sairasta poikaa saatoin auttaa toimiessani lääkintälottana Kestilän kirkonkylän koululle perustetussa evakuointikeskuksessa. Sinne tuli Oulusta tuttu 16-vuotias poika, joka oli kovassa mahataudissa monipäiväisen karjankuljetusmatkan jäljiltä. Vein pojan kotipappilaan, ja kolmen päivän mustikkasoppakuu­rin jälkeen hän olikin parem­massa kunnossa. Myöhemmin kirjoitin hänelle osallistumisesta karjankuljetukseen todistuk­sen, jonka avulla hän sai oikeuden kuntoutukseen.</p> <p>Evakuointikeskuksessa tehtäväni oli erityisesti huolehtia lapsista. Hoidin mm. kaksiviikkoisia keskoskaksosia, jotka olivat niin pieniä, että mahtuivat nukkumaan kenkälaatikossa. Kädet vapisivat jännityksestä, kun pesin ja puin heitä, mutta kokemus oli alkusoittoa elämäntehtä­välleni lastentarhanopettajana. Myöhemmin sain tietää, että vauvat olivat selvinneet evakko­taipaleesta hengissä.</p> <p>Rauhanehtoihin kuului myös saksalaisten sotilaiden ajaminen Suomesta. Niin alkoi raskas La­pin sota, "lasten ristiretkeksi" kutsuttu, koska siihen joutuivat nuorimmat ikäluokat, mm. 19-vuotias Pekka Lavaste, tuleva aviopuolisoni. Se sota päättyi vasta 27.4.1945 ja on kokonaan oma lukunsa. Pekka kotiutettiin syyskuussa 1945, kun hän sodan loppuvaiheessa sairastui vai­keaan kurkkumätään.</p> <p>23.11.1944 oli myös murheen päivä, taas liehuivat liput puolitangossa. Valvontakomission määräyksellä suojeluskunta, Lotta Svärd ja partiojärjestöt lakkautettiin fasistisina ja neuvos­tovastaisina. Tämä kaikki kuului muka rauhanehtoihin ja suomalaiset kommunistit olivat sitä etunenässä vaatimassa.</p> <p>Näin päättyi Lotta Svärd -järjestön, maailman suurimman ja parhaiten organisoidun naisjär­jestön 25 vuotta kestänyt toiminta, jonka merkitys Suomen itsenäisyydelle oli ratkaisevan tärkeä. Järjestön varat luovutettiin Suomen Naisten Huoltosäätiölle, joksi nimi muutettiin. Järjestö alkoi kuntouttaa sodassa olleita ja vammautuneita lottia, hoitaa kaatuneiden lottien (heitä kaatui n. 400) perheitä ja kaikin tavoin auttaa Suomen naisia. Lotat, kuten veteraanit­kin, ovat jo ehtineet viimeiseen iltahuutoon, mutta SNHS jatkaa toimintaansa, nyt Lotta Svärd -säätiön nimellä.</p> <p>Lotta Svärd -säätiö on myöntänyt minulle kolme kuntoutusjaksoa "kiitokseksi siitä, mitä jo pikkulottana, lottana ja koko elämänne aikana olette tehneet isänmaan hyväksi". En tunne ansainneeni tunnustusta, mutta olen kiitollinen Taivaan Isälle, että edes omalla pienellä pai­kallani olen voinut auttaa silloin, kun Suomi-äidillä oli vaikeaa.</p> <p><br />Kerttu Lavasteen ansio- ja muistomitalit:</p> <ul> <li>Sotaveteraanijärjestön kultainen ansiomerkki</li> <li>Talvisodan muistomitali, annettu Mannerheimin päiväkäskyllä</li> <li>Kotirintamanaisen muistomitali</li> <li>Lottien muistomitali</li> </ul> Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Minun lottamuistoni Subject The topic of the resource lotat järjestöt sota-aika 1939-1945 Oulu Kestilä maanpuolustusjärjestöt muistelu kokemuskerronta Description An account of the resource Lastentarhanopettaja Kerttu Lavaste os. Kortekangas kertoo muistojaan lottatoiminnasta. Ne ovat osa Elina Lahden tekemää haastattelua lottatapahtumassa Keuruulla Haapa­mäen Suojalla 28.4.2019. Creator An entity primarily responsible for making the resource Lavaste, Kerttu Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Date Created Date of creation of the resource. 2019 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Pekka ja Kerttu Lavasteen kokoelma Description An account of the resource Kokoelma sisältää rovasti Pekka Lavasteen puheita, muistelmia ja muita kirjoitelmia sekä puolisonsa lastentarhanopettaja Kerttu Lavasteen valokuvia. Creator An entity primarily responsible for making the resource Pekka Lavaste Kerttu Lavaste Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document <h3>Evakkomatkalle Vpl. Pyhäjärveltä</h3> Katselimme olohuoneemme ikkunasta eteläistä taivaanrantaa, joka liekehti punaisena tulipaloista. Välillä näkyi leimahduksia, jotka johtuivat tykistötoiminnasta. Oli marraskuun viimeisen päivän ilta vuonna 1939. Hämärä oli laskeutunut maiseman ylle. Kotimme oli silloin Vpl Pyhäjärven rautatieaseman alueella, josta Rautuun oli matkaa noin 50 kilometriä. Radiossa kerrottiin, että Neuvostoliitto oli aloittanut sotatoimet Suomea vastaan. Olin silloin 14-vuotias. <br /><br />Peloissamme kävimme sinä iltana levolle. Kotimme oli rautatieläisten asuintalon yläkerrassa, josta näki kauas etelään rautatien suunnassa. Asuintalomme katolle oli rakennettu lava it- konekivääriä varten. It-sotilaat majailivat talon vapaassa huoneistossa. Pihaan oli kaivettu katettu sirpalesuoja. <br /><br />Joulukuun ensimmäisenä päivänä lähestyi pieni kaksitasolentokone valtakunnan rajalta päin kohti Pyhäjärven asemaa. Talon annettiin ilmahälytys. Kiiruhdimme juosten sirpalesuojaan. It-konekivääri alkoi kiivaan tulituksen, kun lentokone tuli ampumaetäisyydelle. Lentäjä vaaputti lentokoneen siipiä yrittäen näin viestittää, että oma lentokone on tulossa! It- sotilaat eivät uskoneet viestiä, vaan jatkoivat ampumista. Vasta lentokoneen tultua kohdalle huomattiin, että sen siivissä ovat ilmavoimiemme tunnukset. Oman lentokoneen liikkumisesta täällä päin ei kukaan ollut muistanut ilmoittaa ilmatorjunnalle. Jälkeenpäin kerrottiin, että lentokone oli joutunut tekemään pakkolaskun. <br /><br />Seuraavana päivänä pitkä juna lähti viemään siviiliväkeä kohti tuntematonta sijoituspaikkaa. Mukaan sai ottaa sen verran tavaraa kuin itse jaksoi kantaa. Meidän perheestämme lähti äiti, lida Lavaste, ja me kolme alaikäistä veljestä Mikko, Jaakko ja minä. Isä, Verner Lavaste, jäi hoitamaan ratamestarinvirkaansa, ja kolme sisaristamme, Sirkka, Irma ja Annikki, jäivät lottatehtäviin. <br /><br />Tuntui oudolta matkustaa härkävaunun laverilla. Vaunua lämmitti pystykamina. Vessan virkaa hoiti peltinen sanko. Umpivaunusta ei voinut katsella maisemia, mutta juna kulki Savonlinnan, Pieksämäen ja Haapamäen kautta kohti Pohjanmaata. Pieksämäen asemalla saimme ruokaa ja muutakin huoltoa. <br /><br />Seuraavana päivänä, iltapäivällä, juna pysähtyi Alavudella. Oli tultu määräasemalle. Siellä alkoi melkoinen selvitystyö, mihin taloon itse kukin perhe tai yksinäinen evakko sijoitetaan. Meidän perheemme sijoitettiin kolme muun perheen kanssa Sulkavan kylän Koivulan taloon. Kuljetus tapahtui linja-autolla. Illalla Koivulan suuren tuvan lattia!!e asettui sisaruspetille neljä väsynyttä äitiä ja kymmenen lasta. <br /><br />Koivula muodostui perheellemme vain pysähdyspaikaksi. Matkustimme joulunviettoon vanhimman sisareni, Inkeri Vasaran, luo Juvan Kuosmalan koululle, jossa hän toimi opettajana. Perheessä oli kaksi pientä poikaa, perheenisä oli "siellä jossakin". Joulun jälkeen saimme tiedon, että isämme oli saanut nimityksen ratamestarinvirkaan Keuruulle vuoden 1940 alusta lukien. Evakkomatkamme oli päättymässä näin seudulle, josta vanhempieni yhteinen elämäntaival oli alkanut 30 vuotta aikaisemmin. Matkamme Keuruulle alkoi tammikuun 5. päivänä 1940. Oli kirkas pakkaspäivä. Ennen matkalle lähtöä näimme viholliskoneiden lentävän korkealla kohti Mikkeliä. Pian alkoi päämajakaupungin suunnalta kuulua pommituksen kaukainen jyminä. <br /><br />Naapuritalon isäntä vei meidät hevosella maantien varteen. Linja-autoa meidän ei tarvinnut pakkasillassa kauan odottaa, kun sen himmeän siniset ajovalot alkoivat näkyä tummaa metsää vasten. Löysimme melko täydestä autosta istumapaikat. Vähän ennen Mikkeliä sotilaspoliisit pysäyttivät automme, vaihtoivat jonkun sanan kuljettajan kanssa ja taskulampun valossa katsastivat, oliko matkustajien joukossa oudonnäköisiä tyyppejä. Tarkastus johtui siitä, ettei ilmahälytystä Mikkeliin ollut saatu ajoissa, koska puhelinyhteydet kaupunkiin olivat katkenneet ennen pommitusta. <br /><br />Tunnelma Mikkelin rautatieaseman seudulla oli aavemainen. Lähistöllä olevat puutalot paloivat. Palopesäkkeitä sammutettiin. Ilmassa leijui voimakas savun haju. Juna, jolla matkustaisimme, oli jo lähtövalmiina. Nousimme hämärään matkustajavaunuun, jonka ikkunat olivat pimennetyt. Mutta oliko rata säilynyt ehjänä, ja pääsisimmekö ajoissa lähtemään? Pelkomme osoittautui turhaksi, sillä juna lähti vain vähän myöhästyneenä. <br /><br />Uuteen kotiin saavuimme loppiaisena 1940. Isä oli lähettänyt muuttotavaramme edeltäpäin Keuruulle. Vähitellen saimme kodin kuntoon VR:n asuinrakennuksessa, joka on kalliolla, parinsadan metrin päässä asemarakennuksesta, aivan radan varressa. Asuntomme olohuoneeseen oli majoitettu ilmatorjuntasotilaita, sillä it-konekivääriä varten oli talomme nurkalle rakennettu männynlatvojen tasalle lava. Välirauhan tultua saimme käyttöömme myös olohuoneen, jonka välikattoon talvisodan muistona jäi vahingonlaukauksen aiheuttama luodinreikä. <br /> <h3>Is-osastossa Keuruulla</h3> Jatkosodan alettua kesäkuussa 1941 perustettiin meistä nuorista miehistä ilmansuojeluosasto (is-osasto). Tärkein tehtävämme oli vartioida neljää rautatiesiltaa, nimittäin Lapinsalmen ja Isonkiven siltaa kirkonkylässä sekä Elämäisenjoen siltaa Kalettomalla ja Puolivälinjoen siltaa Tiusalassa. <br /><br />Is-osaston vartiopäällikkönä toimi silloin ylikersantti Antti Järvenpää. Osastossa oli poikia eri puolilta Keuruuta. Heistä muistan Pentti Konstin, Lars Labbartin, Kalervo Mahlamäen, Kalle Pokeron, Stig Söderlundin ja Leevi Virkajärven. Vartiotupa oli Kangas-Mannilan pappilan aittarakennuksessa sekä Kalettoman ja Tiusalan pysäkin odotushuone. Vartiovuorossa oli yksi vartija kaksi tuntia kerrallaan. <br /><br />Tehtävää varten saimme koulutusta sotilaskiväärin käsittelyssä ja vartijana toimimisesta. Vartiossa oli kivääri pidettävä ladattuna ja varmistettuna. Hälytys oli annettava ampumalla. Vaikka olin ollut suojeluskunnan poikaosaston toiminnassa Pyhäjärvellä ja sotilaspojissa Keuruulla, en ollut koskaan ampunut sotilaskiväärillä. Ei ihme, että se tuntui kovin järeältä aseelta pojan kädessä. <br /><br />Eräänä syksyisenä iltana sain vartiossa henkilökohtaista opastusta vartiomiehen tehtäviin. Olin silloin vuorossa Isonkiven rautatiesillalla. Vartiopaikkaani lähestyi paikallispäällikkö Olavi Airaksinen. Hän oli tarkastusmatkalla. Annoin hänen vapaasti tulla luokseni ja tein ilmoituksen. Mutta hän ei ollut tyytyväinen toimintaani vartijana. Annettuaan yksityiskohtaiset ohjeet hän sanoi: “Minä menen nyt takaisin ja tulen uudelleen. Toimi silloin, niin kuin minä neuvoin!" Airaksinen palasi pian. Kun hän oli kuulomatkan päässä, huusin: "Seis! Onko sinulla kulkulupa?" Hän vastasi: "Kyllä on." "Pane kulkulupa ratakiskolle ja kivi sen päälle ja mene 20 metrin päähän siitä. Minä tulen tarkastamaan kulkuluvan!" Paikallispäälliköllä oli hyväksyttävä kulkulupa. Niin hän pääsi tulemaan Isonkiven sillalle - ja vartiosotilas sai lisää pätevyyttä vartiotehtäviin. <br /><br />Vartiopalveluksen lisäksi is-osastossa meillä oli myös muita tehtäviä. Muistan erityisesti rintamalle lähetettävien suksien ja sauvojen tarkastuksen ja korjaamisen syksyllä -41. Vertas sijaitsi nykyisen Seiponniementien varressa lähellä Multiantietä. Siihen oli laudoista rakennettu pitkä työpöytä. Tarkastimme suksien nahkamäystimet, hiihtokengän alle jäävät kumit ja puisten sauvojen sommat. Rikkinäisten varaosien tilalle vaihdettiin uudet, ellei niitä enää voinut korjata. <br /> <h3>Työpalvelusta</h3> Jatkosodan pitkittyessä täytyi jokaisen kynnelle kykenevän tehdä jotain hyödyllistä työtä, jotta yhteiskunnan pyörät pyörisivät. Jotkut koulutovereistani lähtivät uittotöihin Pohjois-Suomeen. Lukuvuoden päätyttyä huhtikuun viimeisenä päivänä 1942 minä pääsin rakennustöihin Keuruun Varissaareen, jonne Orion Oy alkoi rakentaa kemiallista tehdasta. Työmaan johtajana toimi dipl.ins. Oiva M.Y. Kallio ja rakennusmestarina Väinö Pyykkö. Silloinen työväki muodostui naisista, vanhemmista miehistä ja meistä nuorukaisista. Parhaassa iässä olevat miehet olivat "siellä jossakin". <br /><br />Meidän nuorten tehtävät olivat moninaisia. mm. kannoimme lautoja, Mikko-veljeni ja serkkuni Eero Saarisen kanssa purimme rakennustiiliä rautatievaunuista ja pinosimme ne letkoihin. Minä toimin myös betonimyllärinä, mutta pisimmän ajan olin rakennustyömaan pajassa sepän apulaisena eli "sepänsällinä". Seppä oli nimeltään Edvin Hepoharju, mukava, huumorintajuinen mies. Hän oli erittäin taitava kiviporien ja -meisselien teroittaja. Kalliota louhittiin rakennustyön alkuvaiheessa paljon ja reiät porattiin kiveen käsipelillä, joten alasin pajassa kilisi ahkerasti. Sepänsällin tehtävänä oli polkea ilmaa ahjoon ja lyödä lekalla "päälle", kun seppä teroitti meisseliä. Sepän koulussa opin itsekin teroittamaan kiviporia. Työpalvelua kertyi tällä "kesälomalla" viisi kuukautta, sillä uusi lukukausi alkoi keskikoulun osalta Haapamäen yhteiskoulussa 1. päivänä marraskuuta. <br /> <h3>Puhelinkomppaniassa Santahaminassa</h3> Koulutyö keskeytyi osaltani 12.4.1943, jolloin minun oli ilmoittauduttava asepalvelukseen Viestikoulutuskeskuksessa (VKK) Santahaminassa. Lähdin sinne yhteiskoulun IV luokalta 18-vuotiaana.<br /><br />Santahaminassa minut määrättiin puhelinkomppaniaan. Alokasajan jälkeen vannoimme sotilasvalan juhlallisesti paraatikentällä 16.5. eli vapaussodan päättymisen vuosipäivänä. Sotamiehiksi meidät nimitettiin vasta 18.6. <br /><br />Viestikoulutusta saimme myös käytännössä. Ensimmäisen kerran jouduimme työkomennukselle 1.7. Pellinkankaalle Miehikkälään, jossa korjasimme kiinteitä puhelinlinjoja. Sieltä siirryimme jatkamaan samaa työtä Muurolan kylään ja vähän myöhemmin Suur-Miehikkälään. Syyskuun alussa palasimme Santahaminaan, mutta lähdimme pian työkomennukselle Pohjois-Pohjanmaalle Temmeksen kuntaan, jossa majailimme kirkonkylän nuorisoseurantalossa. <br /> <h3>Syvärillä</h3> Tammikuussa 1944 komppaniamme lähti junakuljetuksena Äänislinnaan, josta meidät parin viikon kuluttua komennettiin Viestipataljoona 32:n toiseen komppaniaan (2/VP 32) 11. Divisioonan alaisuuteen. VP 32:n esikunta ja meidän komppaniemme sijoituspaikka oli Plotiznon kylä Syvärin etelärannalla. Siellä majoituimme kylän harmaisiin mökkeihin. Tulimme Plotiznoon asemasodan aikana. Rintamavastuussa tällä kohtaa - Särkijärvi- Kimjärvi- linjalla - oli I/JR 8. Meidän tehtävämme oli ylläpitää viestiyhteyksiä eri yksikköjen välillä ja rakentaa kiinteitä puhelinlinjoja. Lisäksi suoritimme huoltotehtäviä ja hoidimme vartiovuorot yöllä majoitusalueella. <br /><br />Huoltotehtävistä on mainittava mottitalkoot talvella. Jokaisen miehen oli tehtävä motti halkoja polttopuiksi. Kirves ja pokasaha olivat työvälineinä. Metsä oli tiheää Syvärin rantamilla. Puut tahtoivat jäädä konkeloiksi tottumattomalta. Halot piti hakea lumikelin aikana metsästä hevosilla. Varsinaiset hevosmiehet tallilla sanoivat meille nuorille: “Tuossa on kopukat, valjaat ja reki. Alkakaa valjastaa!" Oli siinä ihmettelemistä! Kaikki tämä oli aivan ensikertaista ja uutta meikäläiselle. Valmiiksi kuormaamani reki kaatui metsässä, kun sitä kääntäessäni reen jalas tarttui kantoon. Halot piti latoa uudestaan rekeen, ja vasta sitten päästiin ajamaan Syvärin jäätä kohti kylää. Vielä oli jännitettävä, kestääkö rikkoutunut reki, kun noustaan jyrkkää rantatöyrästä. Ja onnistuihan se!<br /><br />Huhtikuussa -44 sain odottamatta komennuksen kirjuriksi pataljoonan esikuntaan. Se merkitsi muuttoa tutuksi tulleesta porukasta esikunnan tiloihin. <br /> <h3>Junakuljetus pysähtyi ennen Tuulosta</h3> Alkukesästä tuli pataljoonaamme joitakin vanhoja nostomiehiä, jotka sanoivat meille nuoremmille: "Pojat, saattepa nähdä, että pian täältä lähdetään ja äkkiä kans." <br /><br />Lähtö tuli, mutta hallittu sellainen. Vaikeudet tulivat vasta matkalla Karjalan kannakselle. VP 32:n siirtyminen Syväriltä Karjalan kannakselle alkoi 16.6.–44. Ylitimme Syvärin virran Pidman siltaa pitkin. Marssi Plotiznon kylästä kulki reittiä Pidma-Tokkari-Kuujärvi-Kuittinen Mäkriän rautatieasemalle, jonne pataljoona leiriytyi aamulla 22.6. Maataistelukoneet häiritsivät marssia koko ajan ja aiheuttivat myös tappioita. Häirintä jatkui, kun junan kuormaus aloitettiin klo 21. Yksi pommeista osui keskelle erästä tavaravaunua. Ehdin suojautua vaunun lähellä olevaan monttuun. Sain melkoisen hiekkaryöpyn niskaani. Yksi sotamies katosi pommituksessa ja toinen haavoittui. <br /><br />Kuormaus kesti kaksi tuntia. Sen jälkeen miehistö marssi kaksi kilometriä asemalta erään metsikön kohdalle, josta se nousi vaunuihin. Juna, jossa oli 500 miestä ja pataljoonan kalusto, pääsi lähtemään 23.6. klo 1.15, mutta joutui pysähtymään klo 4.00 Alavoisten ja Tuuloksen asemien välille jatkuvien ilmahyökkäysten takia. <br /><br />Kuljetuksen johtaja kapteeni Keitanen antoi määräyksen junan siirtämisestä Tuulosjoen yli tyhjänä ja miehistön marssimisesta Tuuloksen aukeat kiertäen paikkaan, jonne junankin piti siirtyä. Saimme käskyn ottaa mukaan kukin vain kiväärin, patruunavyön ja leipälaukun. Selkäreppu, jossa oli mm. vähäinen henkilökohtainen omaisuutemme, piti jättää junaan. Radan oikealla puolella oli peltoaukea ja sen takana metsä, jonne pataljoona oli määrätty kokoontumaan. Maataistelukoneet piiskasivat koko ajan kohti metsää syöksähteleviä miehiä. Tässä vaiheessa joukot hajosivat ja monet joutuivat erilleen omista yksiköistään. Metsässä jouduimme odottelemaan uusia käskyjä, sillä tilanne oli epäselvä. Vihdoin pataljoona lähti marssien kohti Vitelettä tavoitteena Laatokan rantatie. Juna jäi mottiin, sillä vihollisen maihinnousujoukot rantautuivat klo 5.30 Tuulosjoen suulle. Jo kello 7.30 (23.6.) sillä oli 3 kilometriä leveä ja yli puoli kilometriä syvä sillanpääasema hallussaan. Rauta- ja maantie olivat myös samalla vihollisen katkaisemia. <br /><br />Juhannuspäivänä sissipartio kävi tuhoamassa kuljetusjunamme. Menipä siinä itse 11. Divisioonan esikunnan arkistoakin. Hevoset piti ampua, koska niitä ei voitu saada vahingoittumattomina alas vaunuista. <br /><br />Raja-Kontuun saavuimme 27.6. Siellä pidettiin marssitauko. Menin tien vieressä olevaan taloon etsimään lepopaikkaa. Talo oli täynnä vierasta porukkaa, joten palasin tielle. Samassa näin maataistelukoneiden hyökkäävän. Heittäydyin maahan ladon seinustalle tien toisella puolella. Konekiväärin luotisuihku iskeytyi maahan puolisen metriä päästäni ja pommi osui taloon, jonne äsken pyrin lepäämään. Se oli surmanloukku; siellä kuoli ja haavoittui useita miehiä. <br /><br />Marssi jatkui Salmiin, jossa yksikköihinsä ilmoittautui kuljetusjunasta harhailemaan lähteneistä 6 aliupseeria ja 53 sotamiestä. Salmista VP 32 pääsi sitten lähtemään junalla Karjalan kannakselle. Tulimme Ihantalan rintamalohkolle heinäkuun alussa. Pataljoonan esikunta asettui maalaistaloon Juustilassa ja toimi siellä 21.9. saakka. Samana päivänä pataljoona lähti marssille kohti Taavetin asemaa, josta se junakuljetuksena siirrettiin Kouvolan, Pieksämäen ja Haapamäen kautta Liminkaan. Härkävaunun ovelta vilkutin kodin kohdalla, kun juna porhalsi Keuruun aseman ohi. <br /> <h3>Kohti Käsivartta</h3> Joukkueenjohtajamme, ylikers. Vilho Penttinen lauleskeli usein itsekseen Syvärillä ollessamme: "Milloin Pohjolan, milloin Pohjolan nähdä saan." <br /><br />Nyt se Villen toive toteutuu!", kiusoittelivat pojat Villeä, kun marssimme Limingasta kohti Oulua. Tarkempaa marssin kohdetta emme silloin kuitenkaan tienneet. VP 32 siirtyminen laivalla Oulusta, Toppilan satamasta, Tornion Röytän satamaan alkoi 5.10.–44. Rahtilaiva, jolla osa pataljoonastamme kuljetettiin, oli jokseenkin täynnä miehistöä ja kalustoa. Laivan ruumassa oli niin paha haju, etten uskaltanut merisairauden pelossa jäädä sinne. Istuin laivan kannella savupiippuun nojaten ja yritin nukkua. Jossain Pohjanmeren yllä lensi korkealla saksalainen Stuka-syöksypommittaja, mutta se ei hyökännyt kimppuumme. Stukan tuhoja näimme sitten Röytän satamassa: joku laiva oli saanut täysosuman ja joitakin rakennuksia oli vaurioitunut. Hevosten jäännöksiä lojui maassa ja roikkui puissa. Vastaamme hinattiin proomua, jossa oli runsaasti Tornion taistelussa kaatuneita sotilaitamme. <br /><br />Röytän satamasta pääsimme junalla Tornioon, josta VP 32 eteni Tornionjokivartta kohti pohjoista jalkaväkeä seuraten. Joukkojen eteneminen oli usein saman sävyistä, alinomaista koukkaamista ja saksalaisten vetäytymistien katkaisuyrityksiä, ja vastaavasti tien suunnassa etenemistä, kun vihollinen oli saatu irtautumaan. <br /><br />Saksalaiset noudattivat "poltetun maan taktiikkaa". Puhelinpylväätkin oli paikoin räjäytetty, mikä hidasti kiinteiden puhelinyhteyksien korjaamista. Miinoja oli asennettu paitsi teihin ja siltoihin, myös aivan odottamattomiin paikkoihin, kuten joidenkin rakennusten oviin ansaksi niiden avaajalle. Miinat aiheuttivat meikäläisille joukoille menetyksiä sekä kaatuneina että haavoittuneina. <br /><br />VP 32 saapui Muonion tasalle 31.10. Siellä oli käyty kiivaita taisteluita 26.-29.10, minkä jäljiltä kirkonkylä oli täysin tuhoutunut. <br /> <h3>Palojoensuulla</h3> Muonion taisteluiden jälkeen alettiin vanhempia ikäluokkia kotiuttaa. Näin tapahtui myös VP 32:ssa. Meidät v. 1925 syntyneet asevelvolliset sijoitettiin JR 8:n eri yksikköihin. Minut siirrettiin VP:n kirjurin tehtävistä puhelinmieheksi rykmentin viestiosastoon. <br /><br />Muonion jälkeen vihollinen asettui asemiin marraskuun loppupuolelle asti Palojoensuu- Ruotkajärvi-linjalle. Saavuimme Palojoensuulle 10.11. Satoi räntää. Mieliala oli melko matalalla. Sitä lisäsi vihollisen tykistön ampuma tuli-isku naapuriosaston majoitusalueelle. Keskityksessä kaatui ja haavoittui useita miehiä, mm. jämsäläinen Antti Pahula kaatui ja jämsäläinen Toivo Mäntylä haavoittui, molemmat entisiä ryhmätovereitani. <br /><br />Marraskuun 17. päivänä Käsivarren suomalaisosaston komentajaksi tuli eversti Puroma. Hän päätti katkaista saksalaisten välittömässä selustassa Palojoensuulta Enontekiön kirkonkylään johtavan tien näin eristääkseen kirkonkylän seudulla olevat vastustajat Palojoensuussa olevista päävoimista. Operaatiossa joukkomme kohtasivat lujan vastarinnan ja tavoite jäi saavuttamatta. Tappiot olivat molemmin puolin huomattavat. <br /><br />Enempää ei joukkojemme tarvinnut Palojoellasuulla hyökkäillä sillä marraskuun 25. päivänä saksalaiset alkoivat irrottautumisen. Se tapahtui niin nopeasti, että seuraavana aamuna kaikki saksalaiset olivat kadonneet asemista.<br /> <h3>Kaaresuvannossa</h3> Lähdimme päätietä hiihtäen seuraamaan saksalaisia, joihin ei saatu kuitenkaan kosketusta. Etenemistämme viivyttivät silta-, rumpu- ja tieräjäytykset sekä runsaat miinoitukset, joita ali vaikea havaita vasta sataneen lumen alta. Kaamosaika oli parhaimmillaan. Päivää ei juuri erottunut yöstä. Päivällä hiihdettiin, illalla pystytettiin teltat tienvarteen, tallattiin lumi tiiviiksi teltan pohjalle, haettiin havuja tai tunturikoivun oksia makuupaikan alusiksi. Polttopuita oli varattu tavallisesti kuormastoon teltan lämmitystä varten, niin ettei niitä tarvinnut etsiskellä marssin aikana. Aamulla teltat purettiin ja kuormattiin rekiin. Hiihtomarssi jatkui. Lämpötila vaihteli nollakelistä 40 asteen pakkaseen, jolloin paleltumilta ei voinut välttyä.<br /><br />Marraskuun 30.päivänä saavuimme Lätäsenoon Joen takana piirtyi loputon tunturijono taivaanrantaa vasten. Asetuimme puolustusasemiin Kaarresuvannon tienoille. <br /><br />Saksalaisilla oli viimeinen vahva puolustusasema noin 4-6 kilometriä länteen kohoavan mahtavan tunturijonon rinteitä pitkin. Puolustuslinjan sijaintia osoittavat etelästä pohjoiseen sellaiset nimet kuin Nunas, Kuolbanoaivi, Palkisvaara, Aksikielas ja Kalkkoaivi. Pituutta asemalla on Suomen puolella kolmisen peninkulmaa, mutta se jatkuu varmistuslinjana kauas Norjan puolelle aina Kautokeinoon saakka. Tämän Sturmbock-aseman rakennustyö oli aloitettu heinäkuun puolessa välissä 1944. Kerrotaan, että syyskuun puolella työmaalla työskenteli hieman kolmatta tuhatta miestä, joukossa 750 puolalaista. Sturmbock-asemassa oli 311 korsua, joista 138 oli täysin valmiina. Teitä oli rakennettu vaikeaan maastoon 53 kilometriä ja ampuma-alaa raivattu yki 2 miljoonaa neliökilometriä. Tämä asema oli syksyllä 1944 käytännöllisesti katsoen voittamaton, vaikka sen rakentaminen olikin osittain vielä kesken. <br /><br />Ensimmäiseksi tehtäväksemme saimme puhelinyhteyden rakentamisen kranaatinheittimen tuliasemasta tulenjohtopaikalle tunturin rinteellä. Olin juuri saanut tapsit kiinni kenttäpuhelimeen, kun vastustajan puolelta alkoivat kranaatinheittimen ammukset viheltää. Hyppäsimme kaikki kolme miestä samaan pieneen poteroon suojaan. Ammukset myllersivät maan lähellämme ja kauempanakin. Keskitys katkaisi tapsit, joten kaksi miestä ryhmästämme lähtivät vikapartioon Minä jäin tulenjohtopaikalle odottamaan yhteyden saamista tuliasemaan. Saksalaiset olivat kuuntelun perusteella pystyneet mittauslaitteillaan laskemaan sijaintimme ja osuivat lähelle. <br /><br />Partioretkiä tehtiin puolin ja toisin. Vihollispartio saattoi joskus ilmoittaa liikkumisestaan. Muistan yhden tällaisen tapauksen. Olin tulenjohtopaikalla puhelinpäivystäjänä, kun edestäpäin alkoi kova käsiaseiden tulitus. Luotisuihkut rapisivat puiden oksissa. Se aiheutti meissä hiljattain rintamavastuuseen joutuneissa nuorissa sotilaissa hämmennystä. Jotkut lähtivät ryntäämään majoitusalueelle. Otin puhelinyhteyden krh:n johtotelttaan ja kerroin tilanteesta. Tulitus loppui kuitenkin pian ja tilanne rauhoittui. Etumaastossa en havainnut mitään liikettä. Ammunnan tarkoituksen lienee ollut vain häirintä. <br /><br />Tunturimaastossa rintamalinjojen väli oli useita kilometrejä. Selkeällä säällä saattoi kuitenkin kiikarilla nähdä vastapuolen vartiomiehen liikkuvan omalla vartiopaikallaan. Meidän krh:n tulenjohtopaikkamme oli Kilpisjärvelle menevän tie varressa. Molemmin puolin tietä oli konekivääripesäke ja niiden sivustoilla muutamia vartiomiehiä. Partiot varmistivat myös sivustoja. <br /><br />Kaamoksessa nukuimme paljon. Teimme vain välttämättömät huoltotyöt, kuten polttopuiden hankinnan, hoidimme vartiovuorot ja päivystykset tulenjohtopaikalla. Muona oli parempaa kuin aikaisemmin, sillä töpinä sai ostaa muonaa Ruotsin puolelta. Erityisen maukkaalta maistuivat riisipuuro ja ruotsalainen vanikka. <br /><br />Talvikauden asuimme pääasiassa teltoissa. Täällä Käsivarressa meillä oli englantilaiset puolijoukkueteltat. Lämmön säilymiseksi käytettiin kahta telttaa päällekkäin. Lumi ulottui teltan räystäisiin asti. Nukkumaan käydessä levitimme puoliturkin koivunvarpujen päälle, riisuimme asetakin ja päällyshousut sekä huopaiset hiihtokengät jalasta. Peitoksi vedimme huovan päällemme. Turkislakin pidimme päässä, koska pää oli teltan ulkoseinää vasten. Kaminassa paloi "ikuinen tuli", mikä merkitsi vartiovuoroja "kipinämikkona." Joulunvietto Lätäsenossa jäi pysyvästi mieleeni. Jouluyönä sotilaspastori Kari Porra piti joukoillemme jumalanpalveluksen. Seisoimme suksilla rivissä järven jäällä, mahtavat revontulet leiskuivat tähtikirkkaalla taivaalla. Lauloimme "Enkeli taivaan..." Pastori luki jouluevankeliumin, puhui rauhasta, jota taivaallinen sotajoukko jouluyönä julisti ja luki rukoukset. <br /><br />Jumalanpalveluksen jälkeen pääsimme pitkästä aikaa saunaan. Pieni korsusauna oli rakennettu rantatöyrääseen. Pukuhuoneena toimi lämmittämätön teltta. Joukkojen saunominen kesti kauan, sillä sauna piti välillä lämmittää uudelleen. Kun meidän joukkueemme pääsi saunomaan viimeisenä, ei kiuas enää juuri kihissyt. Otin yhden kiven kiukaalta käteenikin todetakseni sen vain lämpimäksi. Yhtä kaikki heitimme löylyä, kylvimme männynoksista tehdyillä vihdoilla ja peseydyimme kylmällä vedellä. Tuntui todella hyvältä peseytyä pitkästä aikaa. Iloitsimme myös puhtaista alusvaatteista, joiden saumoista meidän kuitenkin täytyi nyppiä täit ja saivareet, kun pääsimme oman teltan lämpöön. <br /> <h3>Koukkaus Sturmbock-asemaan</h3> Joulukuun loppupuolella saimme käsiimme saksalaisten lentolehtisiä, joissa he varoittivat suomalaisia, etteivät he hulluttelisi hyökkäämällä ja tapattamalla miehiään, sillä saksalaiset lähtisivät oma-aloitteisesti aikanaan Strumbock-asemista. <br /><br />Suomalaiset totesivat vastustajan puolella vilkasta ajoneuvoliikennettä, ja arvokkaita tietoja saatiin myös ruotsalaisilta. Tammikuun 9. päivänä saksalaisten havaittiin tyhjentäneen asemansa pohjoisosassa olevan Adjahoaivin tunturin kohdalla, ja seuraavana päivänä oli sen eteläpuolella oleva Kalkkoaivi vapaa vihollisista. 12.1. saksalainen 7. Vuoristoarmeija oli hävinnyt suomalaisten edestä marssiakseen saman tien Narvikiin. <br /><br />Seuraavana päivänä pääsi käyntiin saksalaisten takaa-ajo. Meidän joukkueemme (kuuluin silloin I/JR8:n Esik. Komppaniaan) lähti joenuomia ja kuruja hyväksi käyttäen koukkaamaan Strumbock-asemaan. Meillä oli mukana kenttäradio, jota kiskoimme ahkiossa. Välillä heitimme antennin puunoksaan ja otimme yhteyden pääjoukkoihin, jotka ehtivät ennen meitä saksalaisten asemiin. <br /><br />Saksalaisten tyhjiinkin asemiin tunkeutuminen oli erittäin vaarallista, sillä ne oli miinoitettu taitavasti. Pioneerimme ehtivät etsiä ja hävittää vain rajoitetun osan miinoista. Kuljimme heidän raivaamissaan urissa. Ei ihme, että vahinkoja sattui. Eräs soppakuski ajoi reellä miinaan hevosen silpoutuessa kuoliaaksi silmiemme edessä. Kuski säilyi ehjänä kuorman päällä. <br /><br />Arktinen myrsky myllersi noina päivinä. Tunturin laelle pystytimme telttamme yöpymistä varten. Se oli vaikea tukevasti kiinnittää maahan. Niinpä myrsky repi yöllä toisen puolen telttakankaasta irti maasta ja heitti sen toisen puoliskon päälle. Aamuyöllä huomattiin, että osa miehistä nukkui taivasalla. Väsyneet soturit eivät olleet heti heränneet, vaikka kattoa ei enää ollutkaan suojana. <br /><br />Sturmbock-asemasta lähti saksalaisia ajamaan takaa vain vahvennettu ev.luutn. Loimun johtama komppania. Pääosa joukoistamme jäi paikalleen Kaaressuvantoon rakentamaan lumiaitoja ja keräilemään puuta kitukasvuisista metsistä. <br /><br />Vähitellen laskeuduttiin Käsivarresta alaspäin. Maaliskuussa olimme Kangosjärven tasalla. Siellä piti rykmentin asetarkastaja, majuri Kalle Priha, asetarkastuksen. Hän kulki rivistömme edessä hitaasti ja huomasi, että kivääristäni puuttui jyvä. Hän seisahtui kohdalleni ja totesi: "Sotamiehellä ei ole jyvää kiväärissä.” "Ei ole, herra majuri, se on pudonnut huomaamattani", vastasin. "Mitä sotamies tekisi tuolla kiväärillä, jos vihollinen hyökkäisi?”, asetarkastaja kysyi. "Ampuisin sillä kaaritulta, herra majuri", vastasin. Majuri Priha naurahti, tarkasteli kivääriäni hetken ja käski vaihtaa se kelvolliseen aseeseen varastolla katselmuksen jälkeen. <br /> <h3>Radiokurssi Oulussa ja sairastuminen</h3> Sain komennuksen kuuden viikon pituiselle radiokurssille, joka alkoi huhtikuun 10. päivänä. Kurssipaikkana oli Pikku-Berliini, entinen saksalaisten parakkikylä, lähellä Oulun keskustaa. <br />Opiskelu oli hyvin tiivistä: luentoja sähkö- ja radio-opissa sekä sähkötysharjoituksia. <br /><br />Äitini kävi minua tapaamassa toukokuun alkupuolella. Sain sitä varten iltalomaa. Osallistuimme iltahartauteen Oulun tuomiokirkossa ja istuimme iltaa kahvilassa. Tämä äidin lyhyt tapaaminen ilahdutti minua suuresti, sillä lomastani oli kulunut jo vähän toista vuotta. Äitini kävi Oulussa Kalajoelta käsin, jossa hän vieraili Sirkka-siskoni perheessä. <br /><br />Ennen radiokurssin päättymistä sairastuin kurkkumätään. Minut passitettiin heti 22.5. Oulun varuskunnan sairaalaan, jossa sain heti seerumin. Ensimmäisen yön häälyin tajuisen ja tajuttoman olotilan välillä eristyshuoneessa. Muutaman päivän kuluttua minut siirrettiin potilashuoneeseen, jossa oli kymmenkunta kurkkumätäpotilasta. Kurkkumätäepidemia kaatoi petiin Lapin sodan taistelijoita itse sodan päätyttyä. <br /><br />Makasin Oulun varuskunnan sairaalassa kaksi kuukautta, mutta kurkkumätäbasillit eivät hävinneet tonsilleistani. Niinpä minut lähetettiin erään toisen kurkkumätäpotilaan kanssa Lahden kaupungissa toimivaan keskussotilassairaala 2:een. Matkustimme paaripotilaina konduktöörin vaunun matkatavaraosastossa, ettemme joutuisi muiden matkustajien kanssa kosketuksiin. Keskussotilassairaalassa lääkintäeversti Björk poisti nielurisani, minkä jälkeen "pöpöt" hävisivät nielustani. Kuukauden toipumisloman jälkeen kävin KSS:ssa jälkitarkastuksessa, jolloin sain määräyksen ilmoittautua JR 8:n esikunnassa Kouvolassa. Sieltä minut kotiutettiin 8.9.1945 kolmisen kuukautta myöhemmin kuin muut radiokurssin oppilaat. <br /><br />Palasin kotiin armeijan "kenttäharmaissa", kuten silloin oli tavallista. Siviilivaatteet olivatkin käyneet pieniksi tai tulleet käytetyiksi. Pitkän sairauden jälkeen olin yhä huonossa kunnossa ja mieliala oli apea. Miten voisin jatkaa koulunkäyntiä? En halunnut enää 20-vuotiaana rintamamiehenä mennä V luokalle Haapamäen yhteiskouluun. <br /> <h3>Hajanaista koulunkäyntiä</h3> Koulunkäyntini oli ollut sodan aikana hajanaista. Saatuani päästötodistuksen Vpl Pyhäjärven Alakylän kansakoulusta keväällä 1938 pääsin jatkamaan koulunkäyntiä samana syksynä Käkisalmen yhteislyseon I A-luokalla. Koulutalo oli uusi ja ilmapiiri koulussa oli innostava. Kuljin koulumatkat junalla päivittäin. Koulutyö aloitettiin syksyllä 1939 valoisin mielin, mutta lukukausi keskeytyi jo lokakuun alussa YH:n vuoksi. YH muuttui sodaksi ja koulutalo jäi sotilaskäyttöön. Sen jälkeen en enää Käkisalmen yhteiskoulun ovea avannutkaan. <br /><br />Perheen muutto Keuruulle tammikuun alussa 1940 merkitsi myös siirtymistä uuteen kouluun, Haapamäen yhteiskouluun. Koulutyö pääsi alkamaan poikkeuksellisesti vasta elokuun 1. päivänä ja kesti kaksi kuukautta, jolloin tapahtui luokalta siirto ja uusi lukuvuosi alkoi lokakuun 1. päivänä 1940. Siirtoväkeen kuuluvien oppilaiden tulo kouluun aiheutti ahtautta luokissa ja vaikeutti opetustyötä. Kevättodistukseen 1940 minut onkin merkitty ylimääräiseksi oppilaaksi Haapamäen yhteiskouluun. <br /><br />Lukuvuosi 1941–42, jolloin olin IV luokalla, oli sekä koulun että minun kannaltani vaikea. Koulutyö päättyi keväällä 1942 jo huhtikuun viimeisenä päivänä. Kesällä uudelleen syttynyt sota aiheutti koululle jälleen sotilasmajoituksen, minkä johdosta keskikoulu voi aloittaa työnsä vasta marraskuun 14. päivänä. Noin kuukausi koulun alkamisesta sairastuin umpisuolentulehdukseen. Sen hoito Jyväskylän yleisessä sairaalassa ennen leikkausta ja sen jälkeen vei paljon aikaa. Jäin IV luokalle, koska olin poissa koulusta 257 tuntia. Kevätlukukauden lopulla 1943 jouduinkin sitten lähtemään asepalvelukseen 18-vuotiaana. <h3>Opiskelu Niinisalon internaatissa</h3> Syksyn -45 aikana sain tietää, että valtioneuvoston kotiutettuja oppikouluisia varten perustama sisäoppilaitos Niinisalossa jatkaa toimintaansa silloin meneillään olevan kurssin jälkeenkin. Valtion Sisäoppilaitos (VSO) oli aloittanut toimiinsa saman vuoden helmikuussa Taavetissa, mutta siirrettiin pian Niinisaloon, jossa sen käyttöön saatiin sodan aikana upseerikouluna olleet tilat. <br /><br />Upseerikoulun tuvat toimivat sekä asuntoina että luokkina. Toisella puolen tupaa olivat kerrossängyt ja kaapit, toisella puolella pulpetit, opettajan pöytä ja kirjoitustaulu. Kouluun saatiin pätevät opettajat valtion oppikouluista. Oppilaat alkoivat kutsua oppilaitosta internaatiksi ja oppilaita "Interparroiksi" erotuksena normaalin koulun teineistä. Lukiossa oppilaiden piti valita opintosuuntansa joko matemaattisluonnontieteellisten tai humanististen aineiden linjalta. Yhden kurssin opetukseen käytettiin aikaa noin kolme ja puoli kuukautta. Kurssien välissä oli lomaa viikon verran, jolloin oppilaat saivat poistua internaatista, muulloin vain pakottavista syistä rehtorin luvalla. Opetus, asuminen, tutkinnot ja todistuksen olivat ilmaisia. Ruosta ja muusta huollosta maksettiin kuukausimaksu. Ruoka oli “kortilla”. B-elintarvikekorttiannokset (henkinen työ) ei riittäneet, mutta alkuvaikeuksien jälkeen saatiin lisämuonaa 200 g leipää ja 25 g rasvaa päivää ja henkilöä kohti. <br /><br />Hain Internaatin III kurssille (20.11.45-15.3.46) keskikoulun V luokalle. Minut hyväksyttiin aloittamaan opinnot. Jatkoin sitten lukiossa humanistisella linjalla kolme kurssia. Viimeinen kurssi päättyi 20.3.47. Samana keväänä kirjoitin ylioppilaskokeet Haapamäen yhteiskoulussa koulun abiturienttien kanssa ja sain ylioppilastodistuksen yhteisessä päätösjuhlassa. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Nuoruus sota-aikana Description An account of the resource Tekstissä rovasti Pekka Lavaste muistelee nuoruuttaan eri puolilla Suomea - muuttoa Karjalasta, koulunkäyntiään ja sotataivaaltaan. Creator An entity primarily responsible for making the resource Lavaste, Pekka Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Subject The topic of the resource siirtoväki Karjala Pyhäjärvi Vpl. koulunkäynti asepalvelus sodankäynti jatkosota saksalaiset Lapin sota Niinisalo (Kankaanpää) Haapamäki (Keuruu) Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Pekka ja Kerttu Lavasteen kokoelma Description An account of the resource Kokoelma sisältää rovasti Pekka Lavasteen puheita, muistelmia ja muita kirjoitelmia sekä puolisonsa lastentarhanopettaja Kerttu Lavasteen valokuvia. Creator An entity primarily responsible for making the resource Pekka Lavaste Kerttu Lavaste Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document Radio alkoi soida klo 7.35. Hartaita lauluja -ohjelmassa Pietarin kamarikuoro lauloi Nikolai Kornievin johdolla osia Pyhän Johannes Krysostomoksen liturgiasta. Tähän valiokuoron harmoniseen lauluun oli hyvä herätä. Radion aamuhartaudessa Eeva-Maija Haukinen luki Johann Arndtin Postillaa. Vanhan saarnakirjan sanoma puhuttelee yhä vielä voimakkaalla, sydämellisellä lämmöllään. Saksalainen Johann Arndtiahan (1555-1621) on pidetty evankelisen hurskauselämän historiassa vaikuttavimpana miehenä Lutherin jälkeen. Luterilaiseen uskonelämään hän toi vaikutteita keskiaikaisesta mystiikasta. Rukouksesta tuli hänelle hengellisen elämän todellinen voimanlähde. <br /><br />Aamu-uutisten jälkeen nousin tutkailemaan "todennäköistä" säätä. Lämpömittari näytti -15°. Taivaanranta ruskotti kauniisti idänpuolella, lännenpuolella oli tummia pilviä, mikä ennusti lumisadetta. Panin takkauunin lämpiämään sähköenergian säästämiseksi. Tuli alkoi humista kotoisasti. Keitettyäni kahvin ja haudutettuani teen nautimme Kertun kanssa aamiaista keittiön ikkunan edessä rinnakkain istuen ja odottelimme lintujen ilmestymistä pihakoivuihin; keltasirkkuja poimimaan jyviä kauralyhteistä ja tiaisia nokkimaan siemeniä talipalloista. Odotus oli turha. Arvelimmekin, että pienet ystävämme ovat lentäneet Väinö Lammentauksen lintulaudalle Mustasaareen. Väinön jauhamat pähkinän muruset ovat linnuille mieluista herkkua pakkasella. <br /><br />Päivittäisessä omassa rukoushetkessämme luimme Santa Bibliasta, espanjankielisestä Raamatusta, kertomusta Israelin ensimmäisestä kuninkaasta Saulista. Hän taisteli voitollisesti Israelin viholliskansoja vastaan, mutta ei noudattanut Herran antamaa käskyä tuhota saamansa sotasaalis. Sen tähden Herra hylkäsi hänet, ja hän menetti myös kuninkuutensa. Sodat ovat aina merkinneet käännekohtia kansojen ja yksityisten ihmisten historiassa. Monet kansojen johtajista ovat menettäneet sodissa valtansa, toiset ovat nousseet sijaan. Sotien myötä on tullut moraalisia ongelmia ei vain rivimiehille, vaan ennen muita johtajille. Aamuvirtenä lauloimme vuorossa olevan virren 143 "Oi päivä suuri, autuas, kun taivas aukeaa ja Jeesus Kristus, kuningas, kansansa kokoaa..." <br /><br />Rukouksessamme muistimme mm. lapsiamme perheineen, erityisesti Jyrkiä, joka tänään aloittaa kouluttautumisen uuteen ammattiin Kotkan merenkulkuoppilaitoksessa. Hän saa asua ystävämme Eva Mannisen kodissa kurssijaksojensa aikana. Rukoilimme varjelusta seurakuntamme nimikkolähetille, Veera Kalliolle, joka parhaillaan on lennolla Taiwanilta kotikaupunkiinsa Tampereelle. Täällä hän saa olla huumetyön kurssilla vuoden verran. Veera on tehnyt Taiwanilla Suomen Lähetysseuran työntekijänä tuloksellista huumetyötä työtoveriensa kanssa "koukkuun" jääneiden nuorten parissa. <br /><br />Hain Aamulehden postilaatikosta Kalliotien varrelta. Selailin ja silmäilin lehteä. Kiinnostukseni kohdistui juttuun, joka kertoi ensimmäisestä kansallisesta viljaviikosta. Viikolla usutetaan viljaisan, vähäkalorisen ruuan kimppuun. Rukiisia kuituja on lähes mahdoton korvata hedelmillä ja vihanneksilla. Tänä aikana pitää näköjään mainostaa ennen niin itsestään selviä asioita. Rukiisen leivän ja kaurapuuron voimalla ovat suomalaiset aikaisemmin pärjänneet hyvin. Muistan, miten kansakouluun ja sittemmin oppikouluun lähtiessäni panin reppuun tai laukkuun äidin tekemät rukiiset eväsleivät ja maitopullon. Aamiaiseksi söimme puuroa ennen kouluun lähtöä. <br /><br />Ruuasta puheenollen: lounaalla söimme tänään kaalikeittoa, jota Kerttu keitti isossa kattilassa "puuhellalla". Jälkiruokana oli marjarahkaa. <br /><br />Keuruun veteraanikirjatoimikunnan ensimmäisessä kokouksessa tänään klo 13 Lehtiniemessä olivat läsnä Eino Papinaho Keurusseudun Rintamamiesveteraaneista, Kauko Järvinen Haapamäen sotainvalideista, Hilma Kaijanmäki Pihlajaveden sotaveteraaneista. Keuruun sotainvalidien edustaja Sylvi Rapo oli sairauden takia poissa kokouksesta. Minä edustin Keuruun sotaveteraaneja. Toimikunnan järjestäytyessä tämän kirjoittaja valittiin puheenjohtajaksi ja Antti Pekkala sihteeriksi. <br /><br />Veteraanimatrikkeliin tallennetaan vuosien 1939–45 sotiemme tammenlehvätunnuksen saaneiden keuruulaisten rintamamiesten ja -naisten henkilötiedot ja valokuvat. Kirjaan pyritään saamaan veteraanien kertomuksia kokemuksistaan sodassa rintamalla ja heidän omaistensa muisteluita sota-ajalta Keuruulla, veteraanien rintamalla pitämiä päiväkirjoja sekä muuta aikalaismateriaalia, kuten kirjeitä ja valokuvia. <br /><br />Veteraanikirjan valmistelu vaatii paljon aikaa, monien veteraanien talkootyötä ja eri yhteistyökumppanien tukea. Veteraaniperinteen tallentaminen jälkipolville on haasteellinen tehtävä! <br /><br />Toimikunnan kokouksen jälkeen harjoitin tasamaahiihtoa jäällä. Suksi luisti mukavasti eikä pidossakaan ollut moittimista. <br /><br />Palattuani ladulta Kalevi Hakasalo poikkesi meille. Hän toi Multian Musiikkiyhdistyksen juhlavuoden konserttisarjaohjelman. Lähiajan konserteista Kerttua ja minua kiinnostaa erityisesti laulajatar Aulikki Eerolan ja urkutaiteilija Pertti Eerolan konsertti 21.3. Multian kirkossa. Multian Musiikkiyhdistyksellä on runsas ja laadukas konserttitarjonta tänä 30- vuotisjuhlavuonnaan. <br /><br />Nautittuamme kolmisin iltapalana kaakaojuomaa ja juustosämpylää lähdimme yhdessä Keuruun taidemuseolle, jossa parhaillaan on menossa taidemaalari Onni Ojan töiden näyttely. Siellä alkoi klo 18 Terttu Rajamäen lausuntailta. Hänen valitsemiensa runojen sisältö liittyi läheisesti Ojan maalauksiin, jotka lausunnan edetessä heijastettiin diakuvina valkokankaalle. Tertun lausunnassa kaksi keuruulaissyntyistä taiteilijaa, Onni Oja Ja Einari Vuorela, "löivät kättä" toisilleen, sillä illan 26 runosta 11 oli Vuorelan käsialaa. 24 läsnäolijaa koki merkittävän taide-elämyksen. <br /><br />Taidemuseolta ajoimme suoraan uimahalliin saunomaan ja uimaan. Uimme tavanmukaisen matkan eli 500 metriä ja sen jälkeen harjoitimme vielä hetken vesivoimistelua. <br /><br />Illan kuluessa lueskelin Peter Englundin teosta Suuren sodan vuodet. Se on kertomus 1600-luvun sodista. Kirjoittaja on omistanut teoksensa Kroatian rintamalla 1991 tapaamilleen ihmisille, "jotka eivät enää ole hengissä". Englundin kirjassa riittää lukemista pitkäksi aikaa, sillä siinä on seikkaperäistä ajan kuvausta peräti 640 sivua. <br /><br />Kerttu yhdisteli peitoksi Lähimmäisen tuvan ystävien puikoilla kutomia lappuja. Tällaisia peittoja lähetetään taas keväällä "Klinun" eli Keijo Loikkasen mukana Muurmanskin vankiloihin. Siellä tarvitaan kaikenlaista apua erittäin kipeästi. <br /><br />Katsoimme vielä televisiosta Kymmenen uutiset ja seurasimme erittäin kiinnostavaa ohjelmasarja Prosessin tapausta ekoterrorismista. Siinä selviteltiin nuoren ympäristöaktivistin ja suuren kalanviljely-yrittäjän välistä oikeustaistelua. Joillekin kansalaisille ei näytä riittävän demokraattinen tapa hoitaa ympäristöasioita! <br /><br />Vivahteikkaan päivän päätökseksi lauloimme "Mua siipeis suojaan kätke, oi Jeesus Herrani..." Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Merkintöjä päiväkirjaan tiistaista 2.2.2023 Keuruun Melonsaaressa Subject The topic of the resource päiväkirjat eläkeläiset radio-ohjelmat aamiaiset sotaveteraanit konsertit taidemaalarit lausunta runoilijat uutiset Description An account of the resource Tekstissä rovasti Pekka Lavaste kertoo monivivahteisesta päivästään 2.2.1999. Kirjoitus on osa Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran keruuta kyseisen päivän tapahtumista. Creator An entity primarily responsible for making the resource Lavaste, Pekka Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Pekka ja Kerttu Lavasteen kokoelma Description An account of the resource Kokoelma sisältää rovasti Pekka Lavasteen puheita, muistelmia ja muita kirjoitelmia sekä puolisonsa lastentarhanopettaja Kerttu Lavasteen valokuvia. Creator An entity primarily responsible for making the resource Pekka Lavaste Kerttu Lavaste Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document Täten todistan, että Kerttu Mirjami Lavaste s. Kortekangas, on hoitanut, opettanut ja kasvattanut - paitsi viittä omaa lastaan ja kolmeatoista lastenlastaan lapsia myös Pasilan lastentarhassa ja Jyvälän lastentarhassa Jyväskylässä sekä perustamassaan Rajapatsaan päiväkodissa Imatralla. <br /><br />Hän on opettanut pyhäkoululaisia Meilahden parakkikirkossa, Lehtiniemen pappilassa Keuruulla, Kypärämäen seurakuntakodissa, Töysän pappilassa, Imatrankosken kirkolla ja Tainionkosken pappilassa. Hän on toiminut vs opettajana Keuruun kansalaiskoulussa, Töysän Suutalan kansakoulussa, ruotsin vs opettajana Töysän kirkonkylän peruskoulussa, musiikin tuntiopettajana Imatran yhteislyseossa. Hän on johtanut Tohnisen Tytöt-partiolippukuntaa Töysässä, ja pitänyt Suomi-koulua kahtena talvikautena espanjalaissuomalaisille lapsille Gran Canarialla. <br /><br />Hän on laulanut Kestilän kirkkokuorossa, lastentarhanopettajien kuorossa Helsingissä, Suomen Laulussa, Ylioppilaiden Kristillisen Yhdistyksen kuorossa, Evankelisen Ylioppilasliiton kuorossa, Keuruun kirkkokuorossa, Kypärämäen seurakuntakuorossa, Töysän naiskuorossa ja kirkkokuorossa, Imatrankosken kirkkokuorossa. Hän on johtanut 15- vuotiaana sota-aikana Kestilän kirkkokuoroa, toiminut monessa kirkkokuorossa varajohtajana, kuoron johtokunnan jäsenenä, sopraanon äänenjohtajana sekä solistina useissa vaativissa konserteissa ja juhlissa eri paikkakunnilla. <br /><br />Hän on toiminut usein sijaiskanttorina jumalanpalveluksissa ja muissa tilaisuuksissa sekä yksityisissä perhejuhlissa, kuten kastejuhlissa, häissä ja hautajaisissa. Hän on ollut myös Etelä-Karjalan kirkkomusiikkipiirin johtokunnan jäsen sekä Imatran seurakunnan soittokunnan johtokunnan ja sen tukiryhmän jäsen. <br /><br />Hän on osallistunut lähetystä, radiolähetystä ja raamattulähetystä, kotimaista ja kansainvälistä diakoniaa tukevaan toimintaan lähetyspiirin johtajana jatkuvasti ja yhteisvastuukeräyksen kerääjänä monet vuodet. Hän on kuulunut jäsenenä Töysän kunnanvaltuustoon, Imatran kirkkovaltuustoon, lapsityön johtokuntaan ja Päivärantalautakuntaan sen puheenjohtajana. <br /><br />Hän on tukenut ystäviensä kanssa kummilapsien koulutusta Israelissa, Intia Gujaratissa, kenialaisen Edwards Kochungin yliopisto-opintoja Suomessa tämän tohtorintutkintoon asti sekä tukenut Edwardsin Irene-tytärtä ravintola- ja matkailualan opinnoissa Jyväskylässä. <br /><br />Hän on kerännyt ja toimittanut uusia ja käytettyjä vaatteita, peittoja ja kenkiä Salmin, Pietarin ja Romanian lastenkoteihin ja katulapsille, Pietarin ja Murmanin vankiloihin ja Suomen Punaiselle Ristille. <br /><br />Hän on osoittanut ekologista mieltä harrastamalla biojätteen kompostointia ja opettamalla sitä muillekin, erottelemalla uusiokäyttöön kirkkaan ja värillisen lasin, lajittelemalla muovijätteet ja keräämällä metallijätteet veteraanien romunkeräykseen. <br /><br />Hän on ollut perinteinen pappilan emäntä Kalkkisissa, Keuruulla, Jyväskylässä, Töysässä, Imatrankoskella ja Tainionkoskella, jossa hän oli laatuaan viimeinen. <br /><br />Kerttu Lavaste on halunnut monipuolisilla lahjoillaan ja kyvyillään palvella lähimmäisiään henkilöön katsomatta pyyteettömästi. Häntä ja hänen elämäänsä 48 vuoden ja 8 kuukauden aikana läheltä ihmetellen ja ihastellen seuranneena vahvistan tämän työtodistuksen allekirjoituksellani.<br /><br />Keuruulla 01.03.2001. Soli Deo Gloria!<br /><br />Pekka Lavaste Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Työtodistus Description An account of the resource Tekstissä rovasti Pekka Lavaste antaa leikkimielisen työtodistuksen puolisolleen Kertulle tämän tekemistä, monipuolisista, tehtävistä elämän eri alueilla. Creator An entity primarily responsible for making the resource Lavaste, Pekka Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto https://keuruunveraja.fi/files/original/a40ed46aee7f21d4b4e2157a8b18a18d.pdf 212565882cd4541e548a474f21a0c43c Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Digitoidut kirjat Description An account of the resource Digitoitujen kirjojen kokoelma sisältää alun perin painettuna julkaistuja kirjoja ja muita teoksia, jotka on digitoitu pdf-muotoon. Kokoelmassa on sekä keuruulaisten tekijöiden kirjoittamaa kaunokirjallisuutta että Keuruuta käsitteleviä tietokirjoja ja artikkeleita. <br /><br />Kaikki teokset ovat joko tekijänoikeusvapaita, tai niiden uudelleenjulkaisuun on saatu lupa alkuperäisten kirjoittajien oikeudenhaltijoilta. Jälkimmäisessä tapauksessa tämä on aina mainittu teoksen kuvauksessa.<br /><br />Tätä e-kirjojen kokoelmaa kartutetaan yhteistyössä Projekti Lönnrotin (<a title="Projekti Lönnrotin" href="http://www.lonnrot.net/" target="_blank" rel="noreferrer">http://www.lonnrot.net/</a>) kanssa Digitoitu teos Tähän kokonaiset digitoidut kirjat tiedostoliitteinä, metatietokenttiin lyhyt kuvaus teoksesta. Digitoidun teoksen tiedot Digitoidun teoksen bibliografiset tiedot (tekijä, nimi, alkuperäinen kustantaja ja julkaisuvuosi) Leikola A.R, Lääkäri ja hänen potilaansa eli Viikko maalaispappilassa. [Anto Leikola], Yliopistopaino, 1996. Teoksen kuvaus Lyhyt kuvaus digitoidusta teoksesta A(nto) R(afael) Leikola kirjoitti tämän hilpeän kuvauksen joulunvietosta maalaispappilassa alun perin vuoden 1928 alussa. Tarina on sijoitettavissa Keuruun pappilaan, ja siinä kuvatut joulunviettäjät ovat lääninrovasti Albert Leikola ja hänen seitsemän aikuista lastaan, mukaan lukien tarinan kirjoittaja. Käsikirjoitus oli julkaisematta liki 70 vuotta, kunnes kirjoittajan veljenpoika, professori Anto Leikola teetti siitä monistejulkaisun vuonna 1996. Hän on myös kirjoittanut teokseen esipuheen ja lyhyen biografian nuorena keuhkotautiin menehtyneestä sedästään. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Lääkäri ja hänen potilaansa eli Viikko maalaispappilassa Subject The topic of the resource huumori joulu pappilat tarinat lääkärit perheet Leikola (suku) Creator An entity primarily responsible for making the resource Leikola, A.R. Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Date A point or period of time associated with an event in the lifecycle of the resource 1996 Contributor An entity responsible for making contributions to the resource Leikola, Anto Rights Information about rights held in and over the resource Esipuheen ja A.R. Leikolan biografian oikeudenhaltija: Anto Leikola Format The file format, physical medium, or dimensions of the resource pdf https://keuruunveraja.fi/files/original/a226778993b47ebc2d5ad50c65ae9047.pdf 786ddb92e8747653b57a84db8ca63f3e Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Aisapuu-lehden artikkeleita Description An account of the resource Tässä kokoelmassa on Pihlajavedellä ilmestyvän Aisapuu-kylälehden artikkeleita. Lehdessä julkaistaan runsaasti Pihlajaveden kotiseutuhistoriaan liittyviä tekstejä ja kuvia. Artikkeli Teeemateksti jostakin aiheesta. Tätä aineistotyyppiä voi käyttää aina kun tekstin muoto ei vaadi muuta. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Sata vuotta sitten v. 1911 Subject The topic of the resource Keuruu Pihlajavesi (kunta) koulut Jartti, Heikki opettajat rautatiet myymälät Creator An entity primarily responsible for making the resource Lepikko, Leila Source A related resource from which the described resource is derived Julkaistu Aisapuu-lehdessä 82/2011 Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto https://keuruunveraja.fi/files/original/f45054ac824756a20b46723542b30a56.pdf 61855a1261439abafb636afff83ac8c5 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Aisapuu-lehden artikkeleita Description An account of the resource Tässä kokoelmassa on Pihlajavedellä ilmestyvän Aisapuu-kylälehden artikkeleita. Lehdessä julkaistaan runsaasti Pihlajaveden kotiseutuhistoriaan liittyviä tekstejä ja kuvia. Artikkeli Teeemateksti jostakin aiheesta. Tätä aineistotyyppiä voi käyttää aina kun tekstin muoto ei vaadi muuta. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Mamman kukkaro tarkasti plakkarissa Subject The topic of the resource Keuruu Pihlajavesi (kunta) Alastaro rahanarvo rahankäyttö rahapolitiikka sota-aika Creator An entity primarily responsible for making the resource Lepikko, Leila Source A related resource from which the described resource is derived Julkaistu Aisapuu-lehdessä 83/2012 Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto https://keuruunveraja.fi/files/original/51b8cef0e49b087b795c3df8a697fabe.pdf 0f764d1fc5948b485537bcaf143df518 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Yhdistysten arkistoista Description An account of the resource Tässä kokoelmassa on tekstejä ja kuvia, jotka ovat peräisin keuruulaisten yhdistysten ja järjestöjen arkistoista tai ovat heidän itsensä tuottamia. Artikkeli Teeemateksti jostakin aiheesta. Tätä aineistotyyppiä voi käyttää aina kun tekstin muoto ei vaadi muuta. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Keuruun Rintamaveteraanien viestiä 50 vuotta Subject The topic of the resource sotaveteraanit sotainvalidit Description An account of the resource Keuruun rintamaveteraanien ja muiden veteraanijärjestöjen toiminnan vaiheita. Creator An entity primarily responsible for making the resource Lerkkanen, Lea Source A related resource from which the described resource is derived Keurun Rintamaveteraabnit ry, toim. Lerkkanen, Lea: Keuruun Rintamavetaraanien viestiä 50 vuotta, Digipaino Keuruskopio Oy, Keuruu 2016. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Äänitteitä ja elävää kuvaa muualla verkossa Description An account of the resource Kuvailtuja linkkejä muissa verkkopalveluissa julkaistuihin Keuruuta käsitteleviin ääni- ja videotallenteisiin. Kokoelmaan kerätään vain aineistoa, joka on kaikille avointa ja verkossa pysyvästi. Website A resource comprising of a web page or web pages and all related assets ( such as images, sound and video files, etc. ). Local URL The URL of the local directory containing all assets of the website https://kavi.finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_159520 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource <h2>Finlandia-katsaus 238</h2> Subject The topic of the resource kirjapainot harjannostajaiset Description An account of the resource Vuonna 1954 kuvattu katsaus maahamme. Esillä muun muassa presidentin puolison vierailu Kuopiossa, Savon Lastenlinnan ja joulumerkkikodin vihkiäiset, evankelistan saarna, Otavan uudisrakennuksen harjannostajaiset, pontikkatehdas, laivastovierailu ja musiikkijuhlat. Kesto 8:10 min. Creator An entity primarily responsible for making the resource Lewing, Harry Haapanen, Yrjö Ekholm, Topi Haapanen, Yrjö Aaltonen, Yrjö Heino, Niilo Laaksonen, Mauri Source A related resource from which the described resource is derived Kansallinen audiovisuaalinen instituutti Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Contributor An entity responsible for making contributions to the resource Suomi-Filmi Oy Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Muistoja ja dokumentteja entisajan elämästä Description An account of the resource Tässä kokoelmassa on yksityishenkilöiltä käyttöön saatuja muistelutekstejä ja aikalaisdokumentteja, kuten kirjeitä ja kouluaineita. Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document Mäntän apteekkarilla oli 1920-luvulla huvila Hanhisaaressa. Se oli komea, vaaleaksi maalattu rakennus, jonka ulkoseinään suuren verannan puolelle oli maalattu kesäinen maisema poutapilvineen ja lentävine joutsenineen. Pari viikkoa ennen kuin apteekkarin perhe tuli kesän viettoon huvilalle, tuli palvelusväki laittamaan paikat talven jälkeen kuntoon. He myös hankkivat lähiseudulta elintarvikkeita ja tulivat tutuiksi kyläläisten kanssa. Niinpä he keväisin saareen tultuaan järjestivätkin tuliaiskarkelot kyläläisille ennen isäntäväen saapumista kesän viettoon. Myös isäntäväki järjesti joskus huvilan verannalla kesätapahtumia. Kerrotaan, että apteekkari tanssitti jokaista paikalla olevaa naista yhden kappaleen verran jääden sitten seurailemaan muiden karkelointia. Kun sitten syyskesällä isäntäväki poistui Hanhisaaren huvilaltaan, jäi palvelusväki vielä huoltamaan rakennukset talvea varten. Ennen kuin he poistuivat saaresta, järjestivät he vielä seudun tuttaville läksiäisjuhlat tansseineen. Hanhisaaren kesäiset tapahtumat olivat odotettuja vuodesta toiseen ja toivat osaltaan väriä ja elämän sykettä seutukunnalle. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Hanhisaaren kesäiset tapahtumat Subject The topic of the resource Valkealahti Keurusselkä kesäasukkaat Creator An entity primarily responsible for making the resource Lintula, Paavo Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Artikkeleita eri aiheista Description An account of the resource Tässä kokoelmassa on artikkeleita erilaisista keuruulaiseen kulttuuriperintöön liittyvistä teemoista. Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document <strong>Liikenne</strong> <strong>Keurusselällä 1900-luvun alkupuolella</strong><br /><br />Keurusselällä 1900-luvun alkupuolella Keurusselkä on ollut henkilöliikenteen tärkeä väylä aikana, jolloin teitä ei paljon ollut. Mahdollisuus liikkua järvellä kesät talvet saattoi viivästyttää alueen tieolojen kehittymistä. Viimeisimpänä kuljetusta hoiti Elias Lönnrot -laiva. <br /><br />Tieolojen surkeudesta kertoo se, että kun vuonna 1920 oli häät Järvenpään talossa, tuli pappi Pöyhölän pappilasta rantoja myöten ratsastamalla vihkimään morsiusparin. <br /><br />Puutavaran kuljetus uittamalla ja jäätä myöten on ollut mittavaa. Tie Keuruulta Kolhoon päin rakentui 1920-luvulla. Varissaareen päästiin vasta vuonna 1926, kun Haitonsalmeen rakennettiin silta. Melonsaaren salmi pengerrettiin samana vuonna. Vuonna 1926 Kolho-Keuruu tiekunta alkoi tehokkaasti kunnostaa tietä. Osa Kolhosta kuului tuolloin vielä Keuruuseen. Talot tien vaikutuspiirissä osallistuivat rakentamiseen, kuten Ykspuun ja Peltomaan talot Loilan tien varrelta. Kalle Takanen urakoi sillan teon Haitonsalmeen ja Isonkiven salmeen 1927. Eero Takanen urakoi Kortesalmen sillan teon 1927. Liikenne Keurusselältä alkoi siirtyä lisääntyvästi tietä myöden tapahtuvaksi. <br /><br />Orionin lääketehdas oli tullut Helsingistä Varissaareen sotaa pakoon 1940-luvulla, jolloin tieyhteydet suoraan Varissaaresta kuntakeskukseen olivat tarpeen. Tiekunnan pöytäkirja päättyy vuonna 1949. Valtion apua oli kirjattu tuloihin vuodesta 1946. <br /><br />Viikin ranta / Varuskunta Varuskunnan rakentaminen alkoi vuonna 1962 ja toiminta vuonna 1967. Varuskunnan keskus sijoittui Viikin tilan maille. Viikin tila oli kulttuuriystävällinen talo ja sen pihapiirin rakennuksessa toimi 1920-luvulla maamme ensimmäinen maaseudulla toiminut kutomakoulu. Sen perusti ja kustansi kauppias Abram Kingelin. Puolustusvoimien käyttöön maata luovuttivat kunta, seurakunta, Serlachius Oy ja 20 yksityistä maanomistajaa. <br /><br />Pioneerirykmentti Keuruulta lakkautettiin vuonna 2014 ja seuraavanan vuonna puolustusvoimat luopui kasarmi- ja harjoitusalueesta. Varuskunnan alueella on nyt monimuotoista elinkeino- ja liiketoimintaa ja Viikinhovin varuskuntakerhon tiloissa on ravintolatoiminta jälleen avannut ovensa. <br /><br /><strong>Lomahotelli ja Keurusselän Liikuntapuisto</strong> <br /><br />Ensimmäinen rakennus rakennettiin vuonna 1948. Ravintolarakennus paloi 1973 ja uusi ravintola valmistui 1976, mutta uusi tulipalo tuhosi sen taas vuonna 1977, vain muutaman kuukauden käytön jälkeen . Uudisrakennus valmistui lopulta vuonna 1979. Lomahotellin toiminta oli tehokasta, mutta taustaorganisaationsa Lomaliiton konkurssi lamaannutti toimintoja täälläkin. Nyt hotellilla on uudet omistajat ja tilat vuokranneilla yrittäjillä on vauhti päällä. <br /><br />Liikuntapuisto ja hotelli hyötyvät yhteistoiminnasta . Liikuntapuisto on monimuotoinen urheilukeskus, joka on mm. hiihdon SM-ja Scandinavia Cup -kilpailujen ansiosta noussut TV:n välityksellä laajaan tietoisuuteen. Alueella toimii myös Keurusselän kesäteatteri. <br /><br /><br /><strong>Kaukasenselkä</strong> <br /><br />Se on suurin avovesialue Keurusselässä. Järvenselkä oli riittävän laaja purjehduskilpailun järjestämiseen. Niinpä täällä on järjestetty EM-tason kisat. Hyyrynojan suuhun, Kaukasen selän rantakalliolle rakennettiin aikoinaan pieni punainen tupa. Tämä tila oli ainut ainoastaan kalastuksella elantonsa saanut asutustila. Kaukasen kirkkovenevalkamassa oli aikoinaan 10 kirkkovenettä. Yhtä aikaa saattoi kirkkoon olla menossa 300-400 henkeä. Tie Järvenpään talon kohdalta kirkkovenerantaan oli 1800-luvulla sen ajan ”kauppakatu.” Kupariseppä, kelloseppä ja hopeaseppä olivat tien varrella lähellä rantaa. Eikä ihme, lähtihän Kaukasen kirkkovenerannasta satoja henkilöitä sunnuntaisin kirkkoon. <br /><br /><br /><strong>Kirkkoveneonnettomuus 31.8.1845 </strong><br /><br />Haikan venekunnan 11-hankainen kirkkovene kaatui kovassa myrskyssä Kaukasen karin matalikolla. Veneessä oli 37 henkilöä, joista 26 hukkui ja vain 11 pelastui. Tapahtuma oli sisävesien suurin onnettomuus, kunnes Kuru laiva upposi Tampereen edustalla 1929. <br /><br />Onnettomuuden muistotaulu kiinnitetty kiveen Kaukasen rantaan. Keuruun Vanhan kirkon itäpuolella on tapauksen muistomerkki, joka talonemäntä Kristiina Kolhon (s. 1802) ja hänen tyttärensä Fredrika Kolhon (s. 1827) hautakivi. Merkin taakse on kaiverrettu myös 24 muun onnettomuudessa menehtyneen nimet. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Keurusselän länsirannalla tapahtunutta Subject The topic of the resource Keurusselkä Keuruu liikenne tiet Description An account of the resource Paavo Lintula kertomus järven ja sen rantojen tapahtumista vuosikymmenten mittaan. Creator An entity primarily responsible for making the resource Lintula, Paavo Date A point or period of time associated with an event in the lifecycle of the resource 1900-luku 2000-luku Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Muistoja ja dokumentteja entisajan elämästä Description An account of the resource Tässä kokoelmassa on yksityishenkilöiltä käyttöön saatuja muistelutekstejä ja aikalaisdokumentteja, kuten kirjeitä ja kouluaineita. Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document Keurusselkä oli 1800 - luvulla seutukunnallamme tärkeä liikenneväylä, kesällä vesitienä ja talvella jäitä pitkin kulkien. Tieyhteyttä Kolhon - Keuruun välillä ei silloin ollut. Sen vuoksi hyvinkin kaukaa Kolhosta aina Haikankylää ja Loilan kylää myöten hakeuduttiin ensin Kaijanselkää pitkin Koikan rantaan, siitä kävellen Keurusselän rantaan Ylä-Kaukaseen, josta sitten matkattiin järveä pitkin Keuruun kirkonkylään ja takaisin. – Kun oli totuttu käyttämään tätä liikennereittiä, se varmaan osaltaan viivästytti tien rakentamisen aloittamista 1800-luvulla Kolhon - Keuruun välille. <br /><br />Eri kyläkunnat rakensivat tai rakennuttivat kirkkoveneitä sunnuntaisia kirkkomatkoja varten ja niillä sitten tarvittaessa lähdettiin viikollakin matkan tekoon. Kerrotaan, että parhaimmillaan Ylä-Kaukasen rannassa oli koppeleissa ja veneteloilla 11 - 16 hankaisia kirkkoveneitä yhteensä 10 venettä. Tällä vene määrällä matkaan saattoi yhtä aikaa lähteä helposti 400 - 500 henkilöä. Kertoman mukaan eräänä sunnuntaina Kaukasen kirkkorantaan oli kerääntynyt lähes 800 henkeä. Kaikki eivät mahtuneet mukaan, mutta he jäivät seurustelemaan venerantaan. Kun kirkkoveneet palasivat, lähdettiin sitten porukalla kotimatkalle.<br /><br />Satoja henkilöitä kulki viikonvaihteessa kirkkotiellä Koikan rannan ja Ylä-Kaukasen kirkkovenerannan välillä. Missä ihmisiä liikkuu, sinne syntyy yritys- ja kauppatoimintaa. Niin myös 1850-luvulla. - Reilun puolen kilometrin matkalla ennen kirkkovenevalkamaa oli kellosepän, kultasepän, hopeasepän ja kuparisepän pajat. Kerrotaan, että siellä asui myös valuri, joka valoi pienehköjä vellikelloja ja kulkusia hevosten valjaisiin sekä lehmän kelloja ja lampaan tiukuja. Voidaan sanoa, että Ylä-Kaukasen kirkkotie oli sen ajan kauppakuja. Siellä sijaitsi varsinainen yritysrypäs. – Kellomestari oli kuuleman mukaan hyvin taitava. Häntä verrattiin jopa kuuluisiin Könninkellojen tekijöihin. <br /><br />Kupariseppä oli Järvenpään torppari. Hänen torppansa ja pajansa siirtyi myöhemmin Heinäahon mäelle, meidän maatilamme läheisyyteen. Tänäkin päivänä hänen pajansa paikka näkyy viljapellossa matalampana ja vaaleampana kasvustona.<br /><br />Sanan kuuloon matkaaminen oli tietenkin kirkkovenematkan tärkein asia, mutta samalla se oli mahdollisuus tavata tuttavia, vaihtaa kuulumisia ja myös mahdollisuus seurusteluun. Lukuisat olivat varmaankin ne avioliitot, joiden ensisilmäykset vaihdettiin juuri kirkkovenematkoilla. Ja mikäs sen somempaa, kun kihlatkin oli ostettavissa Ylä- Kaukasen kauppakujalta, jolla kello-, kulta- ja hopeaseppä tarjosivat palvelujaan. <br /><br />Venematkat sujuivat leppoisassa hengessä. Paluumatkalla soudettiin monesti kilpaa. Lähtöpiste oli Kaunissaaren eteläpää, josta sitten rykäistiin voimalla ja taidolla kohti Ylä-Kaukasen kirkkovenevalkamaa. - Mutta ikäviäkin tapahtumia noihin kirkkovenematkoihin liittyi. Järkyttävävin oli kirkkoveneonnettomuus elokuun 31 päivänä 1845, jolloin Haikan 11 hankainen kirkkovene kaatui kovassa tuulessa. Veneessä oli 37 henkilöä, heistä 26 hukkui ja vain 11 pelastui. Onnettomuus oli sisävesiliikenteen suurin siihen saakka, kun Kuru-laiva upposi Tampereen edustalla.<br /><br />Tuona sunnuntaina olivat kirkkoveneet lähteneet Kaukasen kirkkorannasta kirkkomatkalle, mukana Haikan 11 hankainen vene. Menomatka sujui kovasta vastatuulesta huolimatta hyvin. Kirkonmenojen aikana tuuli oli kuitenkin edelleen yltynyt. Se kaatoi metsää lavanaan, heitteli ruiskuhilaiden lyhteet peltojen reunoille ja valkeana vaahtosi Keurusselän pinta. Rannalla olijat varoittelivat venekuntia lähtemästä paluumatkalle. – Kaikki kuitenkin lähtivät.<br /><br />Myrsky oli hirveä. Jotkut venekunnat poikkesivat Kaunissaareen, toiset Peurunniemeen keventämään lastia tai odottelemaan tuulen tyyntymistä. Osa lähti Peurunniemestä kävelemään metsiä ja rantoja myöden Tiusalan myllyn kautta Kolhoon. Osa veneistä jatkoi matkaa. Myös Haikan kirkkovene, jossa oli 37 henkilöä mukana. Uskottiin, että hankamyötäinen tuuli auttaisi selviämään Ylä-Kaukasen kirkkovenerantaan. Perää piti Kaukasen torpan isäntä. Päästiin lähelle Kaukasen karia, johon kirkkoveneranta jo näkyi. – Kyseinen kari on Hyyrynniemen ja Raaskan saaren välissä, lähempänä Hyyrynniemeä.<br /><br />Kova hankamyötäinen tuuli painoi venettä lähemmäs karia. Matalikolla aallokko voimistui lisää. Hyökyaalto löi perästäpäin veneeseen. Seurasi vielä kolme suurta aaltoa. Ne täyttivät veneen vedellä ja vene kaatui. Syntyi hirveä hälinä, huuto ja rukous, kun ihmiset taistelivat elämästään aaltojen joukossa. He pyrkivät pitämään veneen laidoista kiinni, mutta kun aallot pyörittivät venettä, yksi toisensa perään menetti otteensa ja painui pinnan alle. <br /><br />Haikan venekunnan taistellessa vedessä, eivät ohi soutavat venekunnat uskaltaneet pysähtyä auttamaan, peläten nekin uppoavansa, täydessä lastissa kun olivat. Sen vuoksi ne ensin soutivat kirkkorantaan tyhjentämään lastinsa jossa ryhdyttiin järjestämään pelastajia onnettomuuspaikalle. Ihmiset olivat säikähtäneitä ja peloissaan näkemästään ja vapaaehtoisia ei heti alkanut löytyä. Silloin Kolhon talon renki Opatia riskinä miehenä määräsi kymmenen miestä mukaansa. He soutivat onnettomuuspaikalle pelastamaan vielä pinnalla pysyneitä. Heitä oli vain 11, sillä 26 oli hukkunut.<br /><br />Kaukasen ja Järvenpään pajoissa taottiin naarausvälineitä hukkuneiden löytämiseksi. Onnettomuuden uhrien hautajaisista muodostui mykistäviä surutilaisuuksia. Samasta talosta oli viisikin vainajaa tämän onnettomuuden uhrina haudattavana. Kolhon talosta 5, Riihiahosta ja Ykspuulta eli Tervaniemestä 4, Kaukasesta 3, Leppämäestä, Mäkelästä ja Vessarista 2, Haikkasalosta ja Järvenpäästä 1 ja muualta 2 vainajaa.<br /><br />Kirkkoveneonnettomuus säilyi pitkään päällimmäisenä ihmisten mielissä ja tuo järkyttävä tapahtuma sävytti kauan elämänmenoa seutukunnallamme. Tuohon aikaan Keuruulla oli apulaispappina Durchman niminen henkilö, joka nimi keuruulaisittain taipui muotoon "Turkmanni.” Muisteltiin, että ”Turkmanni” oli jo vuosi ennen onnettomuutta saarnannut:" Voi jos te rakkaat keuruulaiset tietäisitte, mitä tulee tapahtumaan, niin te tekisitte parannuksen. Aika on minullekin hämärän peitossa, mutta se tapahtuu. Te seisotte kuin hyllyvän suon päällä ja painutte helvettiin.” Todettiin, että tätä onnettomuutta se "Turkmanni” oli varmaankin saarnassaan tarkoittanut. – Kerrotaan, että kirkkoveneonnettomuuden jälkeiset vuodet olivat Keuruulla vahvaa uskonnollisen herätyksen aikaa. <br /><br />Onnettomuuden johdosta pidettiin lokakuussa 1845 pitäjäkokous, jossa kirkkoherra vaati kirkkoveneitä muutettavaksi turvallisemmiksi. Ilmeisesti tarkoitti veneiden laitoja korotettavaksi. Veneet olisivat muuttuneet painavimmiksi ja esitystä vastustettiin yksimielisesti. <br /><br />Onnettomuuden jälkeen Keurusselkä säilyi vielä vuosikymmeniä 1900-luvulle saakka tärkeimpänä liikenneväylänä Kolhon -Keuruun välillä, ja vilkas liikenne kirkkotien kauppakujalla ja Kaukasen kirkkorannassa jatkui. Edelleenkään ei paikallistietä Kolhon - Keuruun välillä ollut. Niinpä, kun Järvenpään talossa huhtikuussa 1920 juhlittiin vanhimman tyttären häitä, niin pappi tuli juhlataloon Pöyhölän pappilasta ratsastamalla hevosella rantoja pitkin, kun jäät eivät enää kantaneet, mutta venettä ei vielä voinut käyttää. <br /><br />Monet asiat alkoivat kuitenkin vähitellen vaikuttaa kirkkoveneiden käytön vähenemiseen: <br /><br />Keuru-laiva alkoi liikennöidä Mänttä – Keuruu välillä vuonna 1885. Sen lisäksi tuli "Elias Lönnroth”-laiva vuonna 1890. <br /><br />Vuonna 1920 Kolhon ja Haikan kylät erosivat Keuruusta ja liittyivät Vilppulan kuntaan, jolloin kunnallishallinnollinen ja seurakunnallinen toiminta niistä suuntautui Vilppulaan ja vähensi kirkkovene liikennettä Kaukasessa.<br /><br />Kun sitten muutamat talot hankkivat moottoriveneitä, alkoi kirkkoveneaika Keurusselällä ja liikenne Kaukasen kirkkotiellä hiipua. Kirkkoveneet rannoilla alkoivat rapistua, kun niille ei ollut enää käyttöä. Kansan vaellus Kaukasen rannan kirkkotiellä hiljeni ja sen myötä myös mestareiden ja kädentaitajien pajat hiljenivät ja mestaritkin siirtyivät ajasta jäisyyteen. Kirkkovenekausi ja sen seutukuntaa monella tavalla elävöittänyt vaikutus siirtyi historiaan. <br /><br />1920-luvulla perustettiin tietoimikunta Keuruu - Kolho paikallistien rakentamiseksi ja tien rakentaminen paikallisin voimin alkoi. Tie oli paikallistienä aina vuoteen 1949, jolloin se siirtyi valtiontieksi. Silloin myös liikennöitsijä Enne Mäkelä Myllymäeltä aloitti linja-autoliikenteen linjalla Myllymäki – Keuruu - Kolho. <br /><br />Kun pikkupoikana 1950-luvulla kuljeskelin Kaukasen kirkkovenerannassa, siellä silloin oli vielä löydettävissä vähäisiä venekoppelien ja kirkkoveneiden jäänteitä, jotka tänä päivänä sankka kuusikko on peittänyt lopullisesti alleen. Ja hiljaisuuden rikkoo vain yksinäisen pyyn vihellys rannalla, jonka kirkkoveneaikaan täytti monisataisen kirkkokansan puheen sorina. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Kirkkoveneiden aika Keurusselällä Subject The topic of the resource Keuruu Keurusselkä veneet kirkkoveneet vesiliikenne 1800-luku onnettomuudet Durchman, Niklas Kolho (Mänttä-Vilppula) käsityöläiset sepät (ammatit) papit seurakuntalaiset Description An account of the resource Tekstissä kerrotaan kirkkovenematkoista 1800-luvulla Kolhon ja Keuruun välillä. Kolhon Ylä-Kaukasen ranta oli myös tärkeä kauppapaikka. Elokuussa 1845 kirkkoveneonnettomuus järkytti kirkkokansaa. Creator An entity primarily responsible for making the resource Lintula, Paavo Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Date Created Date of creation of the resource. 2020 https://keuruunveraja.fi/files/original/74fea2b227a59c1b0853c44642a668fc.png be27f654fa3e250f98a667986c3089f2 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Henkilögalleria Description An account of the resource Kokoelmassa on pienoiselämäkertoja keuruulaisista merkkihenkilöistä. Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document In memoriam: Pekka Viinikka 18.6.1923-22.01.2016 Oppaana nuoremmille Pekka Viinikka varttui nuorukaiseksi Laurinmäen talon sisaruksista nuorimpana ja ajatukset tulevaisuudesta suuntautuivat nuorella miehellä työskentelyyn kotitilan pelloilla ja metsissä. Talvisodan syttyessä nämä suunnitelmat kuitenkin vuosiksi raukesivat. Isänmaallisena nuorukaisena Pekka liittyi Suojeluskunnan toimintaan jo 16-vuotiaana. Hän osallistui aktiivisesti järjestettyihin harjoituksiin, hiihto- ja ampumahiihtokilpailuihin sekä sodanaikaisiin vartiointitehtäviin Keuruun ja Kalettoman maantie- ja rautatiesilloilla. Sota jatkui. Tammikuun 15. päivä 1942 kutsuttiin Pekan ikäluokka, eli vuonna 1923 syntyneet nuorukaiset, armeijan palvelukseen. Koulutusvaiheen jälkeen Pekka siirryttiin rintamatehtäviin Kivennavalle, jonne nuoresta saapumiserästä muodostettiin oma osasto. Siitä alkoi Pekan elämässä korpisoturivaihe, joka vei soturin totisiin taisteluihin. Kuolema kulki läheltä, kun vihollisen tykistökeskityksen aikana sirpaleet iskeytyivät olkapäähän ja yksi niistä sivalsi suusta ylähampaat. Elämä kuitenkin säilyi. Syyskuussa 1944 tuli vihdoin rauha, vaikkakin Suomelle raskain ehdoin. Marraskuun 15. päivä Pekka palasi kotiin kuluneet maihinnousut jalassa ja päällään armeijan kesäpusero, josta poletit olkapäiltä oli leikattu pois. Sotavuosien jälkeen alkoi oman elämän rakentaminen. Kotikylän koulun opettajasta löytyi aviopuoliso. Perheeseen syntyi kaksi lasta, jotka sitten aikanaan perustivat perheensä ja löysivät elämäntehtävänsä kotitilan ulkopuolelta. Pekka jatkoi työtään Laurinmäen metsissä ja vainioilla sekä rakenteli talouskeskusta sekä siihen liittyvää puutarhaa vaimonsa Ainon myötävaikutuksella. Keurusseudulla ja Keski-Suomessa Viinikan Pekka oli tunnettu tehokkaan ja tuloksellisen tilakohtaisen metsätalouden harjoittajana, joka oli valmis keskustelemaan hyvän metsänhoidon ja metsien järkevän taloudellisen hyödyntämisen tärkeydestä. Niitä tavoitteita hän sovelsi omissa metsissään omaa työpanostaan paljolti hyödyntäen. Niinpä tilalla suoritetun sukupolvenvaihdoksen jälkeenkin Pekka-vaarin saattoi vielä viime vuosinakin tavata ajamassa tukkeja tienvarteen traktorilla Laurinmäen osin jyrkiltä kuusikkorinteiltä. Asiantuntevaa metsämiestä tarvittiin myös alan järjestötyöhön. Keuruun metsänhoitoyhdistyksen hallituksen jäsenenä Pekka toimi usean kauden ajan. Hän oli aktiivisesti mukana Keuruun sotaveteraanit ry:n toiminnassa ja oli yhdistyksen hallituksen pitkäaikainen jäsen. Kun sitten vuosikymmenten saatossa, pitkän hiljaisuuden jälkeen, alkoi olla mahdollista vierailla maamme itärajan taakse jääneillä sotatantereilla ja sieltä evakkoon joutuneiden kotiseuduilla, oli Pekka näiden matkojen aktiivinen järjestäjä. Keuruun sivistystoimi on kymmenenä vuonna järjestänyt lukion toisen luokan oppilaille historiaan ja sotahistoriaan liittyvän retken maamme nykyisen itärajan taakse jääneille sota-alueille. Näillä retkillä Pekka Viinikka on ollut pyydettynä mukana kertomassa koruttomalla tavallaan sodanaikaisista tapahtumista sekä omista kokemuksistaan ja aseveljiensä kohtaloista taisteltaessa maamme itsenäisyyden, kansallisen olemassaolomme ja arvojemme säilyttämisen puolesta. Tuo kaikki on ollut hienoa historiatiedon siirtoa sukupolvelta toiselle ja samalla ymmärryksen ja siltojen rakentamista eri ikäryhmien kesken. Tunsimme Pekan elämänmyönteisenä ja osallistuvana henkilönä. Hän oli hyvä keskustelija ja seurasi aktiivisesti elinympäristönsä tapahtumia ja yhteiskunnallisia päätöksiä ja otti niihin huumorilla höystäen kantaa. Fyysisien ja henkisen kunnon säilyttäen hän sai elää pitkän ja sisältörikkaan elämän, kunnes kohtalokas kaatuminen johti elinpäivien päättymiseen. Pekka-eno on lähtenyt, mutta muistot elävät. Paavo Lintula. Kirjoittaja on vainajan sisaren poika. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Viinikka, Pekka Subject The topic of the resource sotaveteraanit talvisota jatkosota taistelupaikat lukio metsänhoito metsänhoitoyhdistykset maanviljelijät Description An account of the resource Muistokirjoituksessa sotaveteraani Pekka Viinikan sisarenpoika Paavo Lintula muistelee enonsa elämäntyötä. Creator An entity primarily responsible for making the resource Lintula, Paavo Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto https://keuruunveraja.fi/files/original/6c713963b55471e96098c094eef71514.jpg 476b1a61383e687d0f001189252a7ba4 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Yritysten tarinoita Description An account of the resource Kokoelma sisältää keuruulaisia tarinoita yritysmaailmasta. Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Subject The topic of the resource Keuruu kirkonkylät yritykset yrittäjät Artikkeli Teeemateksti jostakin aiheesta. Tätä aineistotyyppiä voi käyttää aina kun tekstin muoto ei vaadi muuta. Mistä on kyse? Tähän kenttään artikkelin teksti jäsennettynä tarpeen mukaan. Aromaalta löydät kädentaitajien tuotteita! Aromaan kiinteistö on Keuruun keskustan vanhimpia liike- ja asuintaloja. Talo on elänyt keskellä paikkakunnan muutosten aikakausia toimien niin omistajiensa kotina, nahkakauppana, käräjätupana, palokunnan kalustovarastona ja majoituspaikkana. Onpa talossa istuttu käräjiäkin ja pidetty asevelvollisten kutsuntoja. Monelle talo tuli tutuksi sen ollessa koulukäytössä yhteiskoulun lisätiloina ja myöhemmin apukouluna. Retkeilymajanakin talo toimi jonkin aikaa. Nykyään rakennuksessa on muusikkojen treenikämppä ja biljardisali sekä käsityömyymälä PuuKerä, joka aloitti toimintansa tiloissa marraskuussa 2010. Idyllisessä pihapiirissä sijaitseva PuuKerä myy Luolamäen Puu-Tekin ja paikallisten käsityöläisten lahjatuotteita sekä liikelahjoja. Tiloissa on myös kangaspuita kudontatöiden valmistukseen. Yrittäjä, kudonta-artesaani Irma Riihonen perusti Luolamäen Puu-Tekin vuonna 1996 tehden alussa entisöintityötä ja kudontaa. 2000-luvun alussa tekstiilien, huonekalujen ja vanhan tavaran myyntiä harjoitettiin kesämyymälässä Vanhan Keuruun alueella, pappilan piha-aitassa. Nyttemmin toiminta on keskittynyt Aromaalle. Koristeveistäjä-erikoispuuseppä Hannu Lemmetty valmistaa pariskunnan toisessa yrityksessä, Puu-Tekissä tilaustöitä tuotteinaan mm. ikkunat, ovet, sisäportaat, kalusteet ja muut puusepäntuotteet sekä tekee entisöintityötä. Lisäksi yritys on jo parinkymmenen vuoden aikana toiminut alan opiskelijoiden työharjoittelupaikkana. Yritys työllistää yhden ulkopuolisen työntekijän. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Luolamäen Puu-Tek ja PuuKerä - käden taitojen yritykset Subject The topic of the resource Keuruu yritykset kädentaidot käsityöläiset Source A related resource from which the described resource is derived https://www.fonecta.fi/kartat/Luolam%C3%A4entie+45,+KEURUU#rdr=eniro https://www.fonecta.fi/kartat/Keuruuntie+29,+keuruu#rdr=eniro Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Creator An entity primarily responsible for making the resource Luolamäen Puu-Tek ja Puukerä https://keuruunveraja.fi/files/original/b95cc18ea22ca869d7c503cb79050fd3.jpg 961e9c94231a06d5e8df6cba9f0fc51b Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Jorma Luotion Keuruu kuvakokoelma Subject The topic of the resource Keuruu Description An account of the resource Kokoelma sisältää valokuvaaja Jorma Luotion Keuruu-aiheisia valokuvia, jotka on julkaistu vuonna 1987 Keuruu-nimisessä kirjassa. Kirjan kustansi Kustannusyhtiö Otava ja esittelytekstit siihen kirjoitti Jussi Rainio. Jorma Luotio lahjoitti kuvat Keuruun kaupungille vuonna 2018. Kuvakokoelmaa hoitaa Keuruun museo. Creator An entity primarily responsible for making the resource Luotio, Jorma Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun museo Date A point or period of time associated with an event in the lifecycle of the resource 1980-luku Rights Holder A person or organization owning or managing rights over the resource. Keuruun museo Still Image A static visual representation. Examples include paintings, drawings, graphic designs, plans and maps. Recommended best practice is to assign the type Text to images of textual materials. Original Format The type of object, such as painting, sculpture, paper, photo, and additional data valokuva Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Näkymä Keuruun asemalle Subject The topic of the resource Keuruu taajamat rautatieasemat 1980-luku kirkkorakennukset Description An account of the resource Kesäinen näkymä Keuruun rautatieasemalle. Taustalla uuden kirkon torni. Oikealle edessä nainen maalaustelineen ääressä. Creator An entity primarily responsible for making the resource Luotio Jorma Source A related resource from which the described resource is derived Keuruun museo / Jorma Luotion kuvakokoelma Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun museo https://keuruunveraja.fi/files/original/cd753adab6f179970fb88b044ff55a51.jpg f1e7c0f69fa383a947aabbf0a7d6e55b Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Jorma Luotion Keuruu kuvakokoelma Subject The topic of the resource Keuruu Description An account of the resource Kokoelma sisältää valokuvaaja Jorma Luotion Keuruu-aiheisia valokuvia, jotka on julkaistu vuonna 1987 Keuruu-nimisessä kirjassa. Kirjan kustansi Kustannusyhtiö Otava ja esittelytekstit siihen kirjoitti Jussi Rainio. Jorma Luotio lahjoitti kuvat Keuruun kaupungille vuonna 2018. Kuvakokoelmaa hoitaa Keuruun museo. Creator An entity primarily responsible for making the resource Luotio, Jorma Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun museo Date A point or period of time associated with an event in the lifecycle of the resource 1980-luku Rights Holder A person or organization owning or managing rights over the resource. Keuruun museo Still Image A static visual representation. Examples include paintings, drawings, graphic designs, plans and maps. Recommended best practice is to assign the type Text to images of textual materials. Original Format The type of object, such as painting, sculpture, paper, photo, and additional data valokuva Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Siltatanssit Lapinsalmen sillalla Subject The topic of the resource Keuruu sillat tanssit 1980-luku Description An account of the resource Lapinsillalle tultiin jo viime vuosisadalla katsomaan "Eliaan" tuloa ja lähtöä. Uuden "Elias Lönnrotin" kunniaksi kesällä 1986 järjestettiin ensimmäiset siltatanssit. Kuvassa etualalla selin soittamassa Keuruun pelimannit. Sillalla ihmisiä tanssimassa ja katsomassa lähestyvää "Elias Lönnrot" alusta. Creator An entity primarily responsible for making the resource Luotio, Jorma Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun museo Date A point or period of time associated with an event in the lifecycle of the resource 1986 Rights Information about rights held in and over the resource Keuruun museo Rights Holder A person or organization owning or managing rights over the resource. Keuruun museo Source A related resource from which the described resource is derived Keuruun museo / Jorma Luotion Keuruu kuvakokoelma https://keuruunveraja.fi/files/original/10f24748f3f570b062eb0cda4b71bc7f.jpg 795be05b057de744af639df446954fec Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Jorma Luotion Keuruu kuvakokoelma Subject The topic of the resource Keuruu Description An account of the resource Kokoelma sisältää valokuvaaja Jorma Luotion Keuruu-aiheisia valokuvia, jotka on julkaistu vuonna 1987 Keuruu-nimisessä kirjassa. Kirjan kustansi Kustannusyhtiö Otava ja esittelytekstit siihen kirjoitti Jussi Rainio. Jorma Luotio lahjoitti kuvat Keuruun kaupungille vuonna 2018. Kuvakokoelmaa hoitaa Keuruun museo. Creator An entity primarily responsible for making the resource Luotio, Jorma Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun museo Date A point or period of time associated with an event in the lifecycle of the resource 1980-luku Rights Holder A person or organization owning or managing rights over the resource. Keuruun museo Still Image A static visual representation. Examples include paintings, drawings, graphic designs, plans and maps. Recommended best practice is to assign the type Text to images of textual materials. Original Format The type of object, such as painting, sculpture, paper, photo, and additional data valokuva Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Keuruuntie etelästä pohjoiseen Subject The topic of the resource Keuruu kaupungit taajamat autoliikenne historia 1980-luku Description An account of the resource Näkymä Keuruuntielle 1980-luvulla. Keskellä autoliikennettä, taustalla näkyy liikerakennuksia ja Keuruun kirkon torni. Creator An entity primarily responsible for making the resource Luotio, Jorma Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun museo Rights Holder A person or organization owning or managing rights over the resource. Keuruun museo Source A related resource from which the described resource is derived Keuruun museo / Jorma Luotion kuvakokoelma https://keuruunveraja.fi/files/original/5bff582929eb01a0c1c578a9b3c8c72e.jpg 1e9f1fbd88a088c0ff5f9c5202716d4f Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Jorma Luotion Keuruu kuvakokoelma Subject The topic of the resource Keuruu Description An account of the resource Kokoelma sisältää valokuvaaja Jorma Luotion Keuruu-aiheisia valokuvia, jotka on julkaistu vuonna 1987 Keuruu-nimisessä kirjassa. Kirjan kustansi Kustannusyhtiö Otava ja esittelytekstit siihen kirjoitti Jussi Rainio. Jorma Luotio lahjoitti kuvat Keuruun kaupungille vuonna 2018. Kuvakokoelmaa hoitaa Keuruun museo. Creator An entity primarily responsible for making the resource Luotio, Jorma Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun museo Date A point or period of time associated with an event in the lifecycle of the resource 1980-luku Rights Holder A person or organization owning or managing rights over the resource. Keuruun museo Still Image A static visual representation. Examples include paintings, drawings, graphic designs, plans and maps. Recommended best practice is to assign the type Text to images of textual materials. Original Format The type of object, such as painting, sculpture, paper, photo, and additional data valokuva Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Keuruuntie iltavalaistuksessa Subject The topic of the resource Keuruu kaupunkikeskustat ilta Description An account of the resource Illan pimeydessä otettu kuva yläviistosta Keuruuntieltä etelästä pohjoiseen. Pitkällä valotuksella otetun kuvan keskellä Keuruuntie, jossa näkyvät pitkinä viivoina autojen etu- ja takavalot. Creator An entity primarily responsible for making the resource Luotio, Jorma Source A related resource from which the described resource is derived Keuruun museo / Jorma Luotion Keuruu kuvakokoelma Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun museo Date A point or period of time associated with an event in the lifecycle of the resource 1980-luku Rights Holder A person or organization owning or managing rights over the resource. Keuruun museo https://keuruunveraja.fi/files/original/65c5db3e5d8ad6f92e5dbfcae4185dca.jpg 6dfd6c96550334241b5e009657d6a69d Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Jorma Luotion Keuruu kuvakokoelma Subject The topic of the resource Keuruu Description An account of the resource Kokoelma sisältää valokuvaaja Jorma Luotion Keuruu-aiheisia valokuvia, jotka on julkaistu vuonna 1987 Keuruu-nimisessä kirjassa. Kirjan kustansi Kustannusyhtiö Otava ja esittelytekstit siihen kirjoitti Jussi Rainio. Jorma Luotio lahjoitti kuvat Keuruun kaupungille vuonna 2018. Kuvakokoelmaa hoitaa Keuruun museo. Creator An entity primarily responsible for making the resource Luotio, Jorma Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun museo Date A point or period of time associated with an event in the lifecycle of the resource 1980-luku Rights Holder A person or organization owning or managing rights over the resource. Keuruun museo Still Image A static visual representation. Examples include paintings, drawings, graphic designs, plans and maps. Recommended best practice is to assign the type Text to images of textual materials. Original Format The type of object, such as painting, sculpture, paper, photo, and additional data valokuva Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Haapamäen vanha kirjastorakennus Subject The topic of the resource Haapamäki (Keuruu) koulurakennukset 1980-luku talvi 1930-luku kirjastot kirjastorakennukset nuorisotalot Description An account of the resource Talvinen kuva vuonna 1932 valmistuneesta rakennuksesta, jossa toimi alunperin koulu. 1980-luvulla rakennuksessa toimi Haapamäen kirjasto ja nuoristotalo. Creator An entity primarily responsible for making the resource Luotio, Jorma Source A related resource from which the described resource is derived Keuruun museo / Jorma Luotion Keuruu kuvakokoelma Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun museo Rights Holder A person or organization owning or managing rights over the resource. Keuruun museo https://keuruunveraja.fi/files/original/dbada9bdc8debc9d3a689f8fd0570ef2.jpg 4cfeccd58df52e430cb05bb074ca4708 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Jorma Luotion Keuruu kuvakokoelma Subject The topic of the resource Keuruu Description An account of the resource Kokoelma sisältää valokuvaaja Jorma Luotion Keuruu-aiheisia valokuvia, jotka on julkaistu vuonna 1987 Keuruu-nimisessä kirjassa. Kirjan kustansi Kustannusyhtiö Otava ja esittelytekstit siihen kirjoitti Jussi Rainio. Jorma Luotio lahjoitti kuvat Keuruun kaupungille vuonna 2018. Kuvakokoelmaa hoitaa Keuruun museo. Creator An entity primarily responsible for making the resource Luotio, Jorma Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun museo Date A point or period of time associated with an event in the lifecycle of the resource 1980-luku Rights Holder A person or organization owning or managing rights over the resource. Keuruun museo Still Image A static visual representation. Examples include paintings, drawings, graphic designs, plans and maps. Recommended best practice is to assign the type Text to images of textual materials. Original Format The type of object, such as painting, sculpture, paper, photo, and additional data valokuva Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Siipirataslaiva Elias Lönnrot Ahtolan satamassa Subject The topic of the resource Keuruu laivaliikenne laivat vesiliikenne Keurusselkä kirkkorakennukset risteilyalukset satamat Description An account of the resource Uusi siipirataslaiva "Elias Lönnrot" rakennettiin vuonna 1986 ja vihittiin käyttöön 18.6. samana vuonna. Kuvassa näkyy laiva sivuprofiilissa Ahtolan satamassa, taustalla Keuruun kirkon torni. Creator An entity primarily responsible for making the resource Luotio, Jorma Source A related resource from which the described resource is derived Keuruun museo / Jorma Luotion Keuruu kuvakokoelma Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun museo Rights Holder A person or organization owning or managing rights over the resource. Keuruun museo https://keuruunveraja.fi/files/original/b37850e6a843ccc3b90cce939ae6a488.jpg 93d6ab1ef9acef57d8a413d58f2cec7b Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Jorma Luotion Keuruu kuvakokoelma Subject The topic of the resource Keuruu Description An account of the resource Kokoelma sisältää valokuvaaja Jorma Luotion Keuruu-aiheisia valokuvia, jotka on julkaistu vuonna 1987 Keuruu-nimisessä kirjassa. Kirjan kustansi Kustannusyhtiö Otava ja esittelytekstit siihen kirjoitti Jussi Rainio. Jorma Luotio lahjoitti kuvat Keuruun kaupungille vuonna 2018. Kuvakokoelmaa hoitaa Keuruun museo. Creator An entity primarily responsible for making the resource Luotio, Jorma Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun museo Date A point or period of time associated with an event in the lifecycle of the resource 1980-luku Rights Holder A person or organization owning or managing rights over the resource. Keuruun museo Still Image A static visual representation. Examples include paintings, drawings, graphic designs, plans and maps. Recommended best practice is to assign the type Text to images of textual materials. Original Format The type of object, such as painting, sculpture, paper, photo, and additional data valokuva Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Koululaisia Kivelän vastavalmistuneen koulun pihalla Subject The topic of the resource Keuruu koulurakennukset koulut välitunnit talvi Description An account of the resource Koululaisia välitunnilla vastavalmistuneen Kivelän koulun pihalla. Creator An entity primarily responsible for making the resource Luotio, Jorma Source A related resource from which the described resource is derived Keuruun museo / Jorma Luotion Keuruu kuvakokoelma Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun museo Date A point or period of time associated with an event in the lifecycle of the resource 1986 https://keuruunveraja.fi/files/original/b9bfd63a187d2584f14c2eebae5bca1b.jpg 849138a5154dff9bb2b3df2d521e01ce Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Jorma Luotion Keuruu kuvakokoelma Subject The topic of the resource Keuruu Description An account of the resource Kokoelma sisältää valokuvaaja Jorma Luotion Keuruu-aiheisia valokuvia, jotka on julkaistu vuonna 1987 Keuruu-nimisessä kirjassa. Kirjan kustansi Kustannusyhtiö Otava ja esittelytekstit siihen kirjoitti Jussi Rainio. Jorma Luotio lahjoitti kuvat Keuruun kaupungille vuonna 2018. Kuvakokoelmaa hoitaa Keuruun museo. Creator An entity primarily responsible for making the resource Luotio, Jorma Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun museo Date A point or period of time associated with an event in the lifecycle of the resource 1980-luku Rights Holder A person or organization owning or managing rights over the resource. Keuruun museo Still Image A static visual representation. Examples include paintings, drawings, graphic designs, plans and maps. Recommended best practice is to assign the type Text to images of textual materials. Original Format The type of object, such as painting, sculpture, paper, photo, and additional data valokuva Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Talvinen näkymä entisen Tiwi Oy:n tehtaalle Subject The topic of the resource tehtaat Keuruu lastulevyteollisuus Keuruu Varissaari teollisuus teollisuusyritykset Description An account of the resource Talvinen näkymä veden yli entisen Tiwi oy:n lastulevytehtaan rakennuksiin. Värivalokuvassa on etualalla järveä ja järvialueen takana laaja tehdasalue. Kuvassa oikealla piipuista nousee savua tai höyryä pakkasilmaan. Rakennuksen katolla punaisin valokirjaimin kirjoitettu Tiwi. Orion luopui kemianteollisuudesta Keuruulla vuonna 1957. Keuruulle päätettiin perustaa teollisuustiloihin lastulevytehdas. Orionin tytäryhtiön nimeksi Keuruulla vakiintui vuoteen 1962 mennessä Tiwi Oy. Tiwin toiminta kehittyi ja tehdasalue laajentui nopeasti 1960-luvulla. Lastulevyllä oli kysyntää niin kotimaassa kuin ulkomaillakin. Vuonna 1972 Tiwin omistajaksi tuli G. A. Serlachius oy. Tiwin toiminta jatkui vuosina 1987-1990 Metsä-Serla Oy:n omistuksessa ja vuosina 1990–2006 Finnforest Oyj:n luotsaamana. Vuonna 2006 Puhos Board Oy osti lastulevytoiminnan, joka loppui Keuruulla kesällä 2007. Alueelle tuli lämpolaitostoimintaa 2000-luvulla. Historia näkyy ja kuuluu myös paikannimissä: Pappilanniemen ja Varissaaren välisen lahden nimi on keuruulaisittain yhä Tiwinlahti, vaikkei se virallinen paikannimi olekaan. Creator An entity primarily responsible for making the resource Luotio, Jorma Source A related resource from which the described resource is derived Keuruun museo / Jorma Luotion Keuruu kuvakokoelma Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun museo https://keuruunveraja.fi/files/original/ee1bd68b28b2414cb7392b94f05fd9b5.jpg 3e7d4a78d50786d0679b7a8320b1312c Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Jorma Luotion Keuruu kuvakokoelma Subject The topic of the resource Keuruu Description An account of the resource Kokoelma sisältää valokuvaaja Jorma Luotion Keuruu-aiheisia valokuvia, jotka on julkaistu vuonna 1987 Keuruu-nimisessä kirjassa. Kirjan kustansi Kustannusyhtiö Otava ja esittelytekstit siihen kirjoitti Jussi Rainio. Jorma Luotio lahjoitti kuvat Keuruun kaupungille vuonna 2018. Kuvakokoelmaa hoitaa Keuruun museo. Creator An entity primarily responsible for making the resource Luotio, Jorma Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun museo Date A point or period of time associated with an event in the lifecycle of the resource 1980-luku Rights Holder A person or organization owning or managing rights over the resource. Keuruun museo Still Image A static visual representation. Examples include paintings, drawings, graphic designs, plans and maps. Recommended best practice is to assign the type Text to images of textual materials. Original Format The type of object, such as painting, sculpture, paper, photo, and additional data valokuva Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Keuruun kaupungintalo talvella Subject The topic of the resource Keuruu kaupungintalot kaupungit 1980-luku Description An account of the resource Talvinen kuva Keuruun kaupungitalosta sivusuunnasta lumisten puiden ympäröimänä. Taivas on kellertävä ja hämärä valo saa etualan lumen sävyttymään violettiin. Creator An entity primarily responsible for making the resource Luotio, Jorma Source A related resource from which the described resource is derived Keuruun museo / Jorma Luotion Keuruu kuvakokoelma Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun museo https://keuruunveraja.fi/files/original/299b6d3fa191fb8078878cbfe792b85a.pdf 82bcd9a8399a2b7f8523f77fc614d57f Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Muistoja ja dokumentteja entisajan elämästä Description An account of the resource Tässä kokoelmassa on yksityishenkilöiltä käyttöön saatuja muistelutekstejä ja aikalaisdokumentteja, kuten kirjeitä ja kouluaineita. Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Keuruun Pappilanniemi. Pappilan, karjalaisten ja nahkurinverstaan niemi Subject The topic of the resource Keuruu Pappilanniemi asuinalueet nahkurit papit Lehikoinen, Yrjö Kalliala, Lauri Ahoranta, Lauha jälleenrakentaminen karjalaiset Description An account of the resource Tekstissä kerrotaan Keuruun Pappinniemen ja siellä sijainneen Lehikoisen nahkurinverstaan tarinaa aina 1930-luvulta 1950-luvulle. Creator An entity primarily responsible for making the resource Määttä, Hilkka Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Date A point or period of time associated with an event in the lifecycle of the resource 1930-luku 1940-luku 1950-luku https://keuruunveraja.fi/files/original/ab12ed5b6677461c304bed70ea27066c.pdf 5afe625b9b9d4f832fdbfc6fd9c94cfc Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Muistoja ja dokumentteja entisajan elämästä Description An account of the resource Tässä kokoelmassa on yksityishenkilöiltä käyttöön saatuja muistelutekstejä ja aikalaisdokumentteja, kuten kirjeitä ja kouluaineita. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Keuruun pappilanniemen karjalaiset Subject The topic of the resource Keuruu karjalaiset siirtoväki asuinalueet Sipponen, Esko 1940-luku muistot kokemuskerronta asutustoiminta perheet toinen maailmansota Creator An entity primarily responsible for making the resource Määttä, Hilkka Sipponen, Tarja Description An account of the resource Keuruun Pappilanniemestä tuli monen karjalaisen perheen uusi koti toisen maailmansodan jälkeen. Tekstissä muistellaan asuttamisen vaiheita ja elämää Pappilanniemessä. Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Muistoja ja dokumentteja entisajan elämästä Description An account of the resource Tässä kokoelmassa on yksityishenkilöiltä käyttöön saatuja muistelutekstejä ja aikalaisdokumentteja, kuten kirjeitä ja kouluaineita. Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document <h3>Kirkonkäynti</h3> Miespolvi pari taaksepäin kirkonkäynti vallan yleistä ja lienee ollut pakollistakin. Ukon -ja Kaijanselkien rantamaiden asukkaat aina Hokkasta, Musturia ja Särkistä myöten joka sunnuntai kirkossa. Etäisimmistä perukoista matkaa Keuruun kirkolle noin 45 km.<br /> <h3>Kirkkotie talvella</h3> <p>Haikankyläläiset ja Kopareen talon alustalaiset sekä Kurkijärven rantamien asukkaat aina Ruoveden rajaa myöten ajoivat Ukonselkää pitkin Peltolahden pohjaan ja siitä Saarimäen, Keskisen ja Viikin kautta kirkonkylään.</p> <h3>Kesäreitti</h3> Haikkasalon puoli kokonaisuudessaan ja Myllyperä yksityisveneellään Ukonselän yli ja Kolhon taikka Kuivansalmen kautta Kaijanselälle, jossa päädyttiin Koikan rantaan, jonne Kolhon ja Kureniemen talojen asukkaat ja alustalaiset niinikään yksityisveneillään saapuivat. Tästä käveltiin noin 4km levyisen Koikan taipaleen poikki Kaukasen rantaan, josta suurilla venelahkojen omistamilla kirkkoveneillä kirkkorantaan.<br /> <h3>Kirkkoveneistä</h3> <p>Yksi taikka useampi talo alustalaisineen muodosti n.s. venelahkon, joka ylläpiti Kaukasen rannassa kirkkovenettä. Niitä lienee sillä ollut –venekoppelijätteistä päättäen- 6 kappaletta ja olivat ne 13-14 hankaisia kiintoperäsimellä ”tyyrillä” varustettuja tavallisen veneen muotoisia aluksia, joihin mahtui jopa 120 henkeä. Airot olivat suuria ja oli soutajia vähintäin 1 mies airoa kohden. Veneen kulkunopeus kohtalaisen hyvä vastaten 3-4 hevosvoimaisen moottoriveneen kulkunopeutta. Perämiehet paikkakuntalaisten luottamusta nauttineita henkilöitä</p> <h3>Kirkossakävijöiden lukumäärä</h3> Ja veneitä oli 6 kpl ja kukin niistä otti toistasataa henkeä käsittävän lastin. Näyttäisi todennäköiseltä, että Koikan tietä kulki Kaukasen rantaan juhlapyhinä yli 600 henkeä. Tavallisina sunnuntaipäivinä lienee kirkonkävijöiden määrä ollut pienempi. Näinä aikoina huomattiinkin Keuruun vanha kirkko liian ahtaaksi. Tuskinpa Keuruun pitäjässä millään kirkkotiellä oli niin paljon väkeä kuin Koikan-Kaukasen kannaksella. (Vesi-Keuruulla parempi maan laatu ja tiheämpi asutus. Väestö keräytyi Kaukasen rantaan tavattoman laajalta alueelta. Kirkkoveneet muiden kyläkuntalaisten kärrypeleihin verrattuna erinomaisia kulkuvehkeitä.) <br /> <h3>Käsityöläismestareita</h3> Koikan-Kaukasen tien varrelta Matti Aataminpoika Kaukanen Ala-Kaukasen torpasta jättää maanviljelyksen ja ryhtyy rakentamaan kaappikelloja ja harjoittaa siinä rinnalla valurin ammattia. Ei ole säilynyt tietoa siitä missä Matti Kaukanen on kellosepän opissa ollut, mutta taitoa ei häneltä tässä ammatissa puuttunut. Siitä ovat todisteena ne monet kaappikellot, jotka hän aikoinaan rakensi, joista monet ovat varustetut jopa ”kuudellakin viisarilla” ja ovat vielä tänäkin päivänä käyntikunnossa. (Asunnan Taavettilassa Tiusalan Salusella.) <br /><br />Valantamestari hän myöskin oli mainio varustaen Keuruun ja lähipitäjien talot aisa- ja ruokakelloilla, messinkiluistimilla, kulkusilla ja kynttiläjaloilla. Kerrotaan hänen kirkonkellojakin tehneen. Ja kun Kaukasen lahden rannalle pesiytyi hopeaseppäkin, katseli Kaukasen Matti tämän työskentelyä eikä aikaakaan kun hänkin pudotteli hyppysistään hopeaesineitä, niin kuin paras kaupungin mestari.<br /><br />Muuten oli tämä Matti reima ja iloluontoinen mies, joka Otto veljensä kanssa viljeli viulua ja oli sellainen luistelija, että kirkkaan syksyjään aikana voitti juoksijahevosetkin mitenkä vain, vaikka nämä parasta raviaan paiskelivat. Olipa hänellä vara kiertääkin hevonen ajajineen, vaikka kumpainenkin pani parastaan. <br /><br />Edellämainittu hopeaseppä Kingelin nimeltään oli Korpilahdelta kotoisin ja asui rakentamassaan Likinen - nimisessä talossa. Kirkkotiensuussa Kaukasen lahden rannalla, jonka hän huomasi edulliseksi liikepaikaksi. Pajassa tehtiin hopeasormuksia, korvarenkaita, lusikoita ja joskus suurempiakin töitä, kuten kahvikalustoja. Ahkerasti vierailivat pajalla naapurimestari Matti ja hänen poikansa Aapo, joka näillä retkillään myöskin oppi hopeasepäksi. <br /><br />Mutta kilometrin verran näistä pajoista Kolhoon päin asui Kuhmoisista muuttanut kupariseppä Robert Lindholm, joka valmisti paikkakuntalaisille ja kauemmaskin kuparikattiloita ja kahvipannuja, joiden kysyntä kotitarpeen viinanpolton lakkauttamisen jälkeen näyttää aikalailla vilkastuneen. Hänen taloaan sanottiin ”Liikalaksi” koska se monen mielestä oli rakennettu aivan liiaksi lähelle Järvenpään taloa. Sittemmin hän muutti Heinäahon torppaan, jonka hänen jälkeläisensä ovat myyneet ja muuttaneet Kolhon tehdaskylään. <br /><br />Vielä olisi mainittava pari rautaseppää tämän kirkkotien varrelta. Toinen, jonka nimikin on jo unohtunut (Sillman?), asui Uuden ja Vanhan-Vessarin talojen välissä. Nyt on jo asuntokin hävitetty, niin että rakennusten peruskivet vain ovat todistamassa tästä pajan paikasta. Koikan seppä taasen asui likellä Kaijanselkää Kaukaseen mentäessä, kirkkotien oikealla puolella. Yksin lukien löydämme siis tämän tien varrelta viisi eri pajaa, joissa pystyttiin valmistamaan miltei kaikkia metalliesineitä, mitä sen ajan ihminen tarvitsi, ja ehkä sellaistakin tavaraa, mitä ei välttämättömästi tarvittukaan. <br /><br />Viimeinen näistä mestareista oli Aapo Kaukanen, Matti Kaukasen poika, joka asui rakentamassaan Ylä-Kaukasen torpassa, missä hän kuolikin maaliskuun 27 p. 1925 74 vuoden vanhana. Hänkin aloittelee kelloteollisuutta, mutta huomaa, että käsiteollisuus ei enää tällä alalla pysty kilpailemaan tehdasteollisuuden kanssa. Sen vuoksi hän ryhtyykin harjoittamaan valurin ammattia ja silloin tällöin valmistelee siinä rinnalla hopeatöitäkin. Isältä opitun tavan mukaan tekee hänkin Pietarin matkoja, mistä hän tuo myytäväksi paitsi sormuksia ja korvarenkaita myöskin taskukelloja. <br /><br />Isältään hän oli perinyt myöskin viulunsoittotaidon, jota hän ahkerasti kehitti, niin että hän ei ollut soittaessaan ehdottomasti sidottu ensimmäiseen viuluasemaan, niin kuin tavallisesti kaikki kansan pelimannit, vaan saattoi hän ohimennen ”pistäytyä” korkeammissakin asemissa, vaikka ei viulua nuoteista soittanutkaan. <br /><br />Olihan niitä selkien rannoilla siihen aikaan viulupelimanneja, joiden kanssa saattoi taitojaan vertailla. Keurusselän takana, Häkkisen puolella asui setämies Otto Hulpio, jonka kanssa sopi soitella. Kaijanselän rannalla asui Alkulan Iisakki, hänkin hyvänpuoleinen viulunviljelijä ja ihan naapurissa kaulaili viuluaan hopeaseppä Kingelinin poika Aapo, jolla oli ”raikas ja kantava” lauluääni. <br /><br />Mutta parhaiten soveltui yhteissoitto Kolhon talon pojan Oton kanssa, joka kehittyi päätä pitemmäksi kaikkia edellämainittuja soittajia, ja joka myöhemmin sai pätevää opetusta (Mannerström, Jurva) ja oli nuottitaitoinen. Kolhoon tutustuessaan ja huomatessaan, että heidän yhteissoittonsa luonnistui erinomaisesti, jätti Aapo Kaukanen viulunsoiton vähemmälle ja teki noin vain ohimennen itselleen messinkiläppäisen klarinetin (Myyty Ähtärin Majaniemeen), joka vallankin meluavissa häätilaisuuksissa soitettaessa kuului hyvästi.<br /><br />Saivathan nämä soittajat tilauksia häihin ja juhliin. Kuljettiin Keuruut ja Kuorevedet ja klarinetti pantiin lypsinkiuluun likoamaan, kun häätaloon tultiin, pyrkipä se vallankin kesäiseen aikaan joskus ravistumaan ja niin kuin jokainen puupuhaltimien soittaja tietää, on ravistunut pilli raskas puhaltaa.<br /><br />Mitäs, tulihan niitä tilauksia. Kun Tampereen-Vaasan rata valmistui ja Hämeen ja Vaasan läänien maaherrat saapuivat lääninrajalta Pollariin, jossa pidettiin juhlahetki ja jossa he löivät kiinni viimeiset kiskonaulat, olivat Kaukanen ja Kolho soittamassa tässä juhlatilaisuudessa. Loistavine seurueineen astuivat kuvernöörit kumpainenkin omasta junastaan, jotka seisoivat raiteilla sarvet vastakkain, kävivät kiinni moukariin ja iskivät kalskahtavin lyönnein viimeiset kiskonnaulat kantaansa myöten puuhun. Ja somasti heilahtelivat silloin olkainten kultaiset hetaleet, ja kolmea sormea leveä punainen raita paistoi housun sivusta. Mutta sitten pantiin pillit ja viulut soimaan, rautatien työmiehille annettiin kullekin nosteleipä, silli ja ryyppy viinaa ja hetkisen kuluttua oli kumpainenkin kuvernööri matkalla omalle maalleen. <br /><br />Näinä aikoina perustettiin Pihlajavedelle torvisoittokunta, mutta katsottiin, että ilman ”Vesi-Keuruun” miesten myötävaikutusta ei sellainen homma onnistu. Sen vuoksi kiinnitettiin täältä alun perin kolme miestä tähän soittokuntaan, joka useimmiten kokoontui Haapamäelle harjoituksiin, jossa sitä johti rautatien kirjuri Richter. Nämä kolme soittajaa olivat Otto Kolho, hänen veljensä Adiel Kolho ja Aapo Kaukanen. Vallan kornetit lykättiin tästä soittokunnasta Kolhon veljeksille, Kaukanen sai jonkun isomman torven. <br /><br />Ja ankarasti oli harjoiteltava, koskapa Otto Kolho luonnehti asiaa arvelemalla, että ”kolmena ensimmäisenä vuonna soi kornettitorvi niin kuin pukinsarvi”. Kaukanen ei näytä olleen pitempää aikaa tässä soittokunnassa ahdashenkinen kun oli (keuhkolaajennus) ja nuottien opetteleminenkin lienee tehnyt kiusaa. (Otto Kolho 10 kunnan vuotta)<br /><br />Ehtihän Aapo Kaukanen vanhemmalla puolen ikäänsä tutustua uudempiin puhallussoittimiin ja kuulla moniäänistä torvimusiikkia. Ei ollut kaukana näinä aikoina kuuluisa Mäntän soittokunta, jota Kaukanen lienee monestikin kuullut. <br /> <h3>Ja yhä ihmeellisempiä tapahtui</h3> Keuruun seurakunta hankki v. 1902 30-äänikertaiset urut kirkkoon, ja Kaukanen jos kukaan kuunteli urkusoittoa innostuneena. ”Nythän kirkonkäynti vasta alkaakin” arveli Kaukanen urkuja kuultuaan. Mutta toisin, kovin toisin ovat asiat tässä suhteessa kääntyneet, kun Kaukanen arveli. <br /><br />Uuden ajan vaikutus kirkossakäyntiin Kun Tampereen-Vaasan rata valmistui, vaikutti se perinpohjaisen muutoksen paikallisliikenteessä. Keuruselälle hankittiin höyrylaiva ”Keuru” nimeltään, joka sunnuntaisin teki kirkkomatkoja ja arkisin kuljetti tavaroita Kolhosta Keuruun kirkonkylään Keuruun ja Multian kauppiaille tarpeeksi. <br /><br />Ja hetkistä myöhemmin ilmestyi näille maille siipiniekka halkosyömäri ”Elias Lönnrot”, joka kuskasi mänttäläisiä ja muitakin ranta-asukkaita yhteiseen jumalanpalvelukseen. Eihän silloin enää kirkkoveneitä tarvittu ja väenliike Koikan Kaukasen tiellä tyrehtyi kokonaan. Mikä sitä jalkaisin tai veneellä, kun Kolhosta asti sai istua laivan salongissa. <br /><br />Ja kun Jyväskylän-Haapamäen rata sitten valmistui, lakkasi matkustajaliike Keuruselällä kokonaan. Ei enää viitsitty lähteä kauas kirkolle, kun asemanseutu ja ohikulkevat junat kiinnittivät vallankin nuoren väen mieltä. Ajatustapakin muuttui vähitellen toisenlaiseksi. Kaukasen venevalkamassa, jossa ennen sunnuntaiaamuina oli satojen henkien kokoinen väenliike, on nyt niin hiljaista, että tyynenä pyhäaamuna saattaa kuulla malmien alakuloisen helähtelyn Keuruun kirkontornista. Ja yhtä uskollisesti kuin vuosisatoja taaksepäin huuhtelee Keuruselän aalto Kaukasen venevalkaman hyljättyä hiekkaa. <br /> <h3>Kirkkotien mestareitten viimeisiä vaiheita</h3> Oli ilmeistä, että mikäli liike supistui Kaukasen kirkkotiellä, sikäli edellä mainittujen mestarien elämä tuli vaikeammaksi. Hopeaseppä Kingelinin poika Aapo hylkäsi kannattamattomana isänsä ammatin ja siirtyi Loilan kylään suutariksi. Vaskiseppä Lindholm siirtyi Liikalasta Heinä-ahon torppaan ja käänteli maita henkipitimikseen. Vessarin sepän suku lähti maailmalle. Koikan sepän poika ”Sepän Janne”, oudosteli elämäänsä ja koetti hankkia lisätuloja myymällä viinaa, ”jota sai jokainen, joka vei astian ja rahan Sepän Jannen eteiseen”. Hetkisen kuluttua oli astia täytetty ja asia järjestyksessä. <br /><br />Viimeinen kirkkotien mestareista oli Aapo Kaukanen, joka jo välillä yritti sekatavarakauppaakin, mutta kellekkäpä siellä tyhjän tien varrella sai mitään myydyksi. Sen vuoksi siirtyikin Kaukanen jälleen valutöihin, myyden lopuksi tuotteitaan kaupunkien rautakauppoihin. Nyt hänkin on jo useat vuodet maannut Keuruun kirkkotarhassa. <br /><br />Vain Ylä-Kaukasen autiotilan vinnillä oleva kelloteollisuudessa käytetty kone ja tuvan seinillä olevat kyläkirjaston kuvalehden mukana saapuneet kuvat ja Uuden Suomettaren lahjaliitekartat viittaavat Kaukasen suvun harrastuksiin, mutta kuudensadan hengen kirkkotie ottaa nurmea sen kuin ehtii ja ennen näissä lehdoissa kaikunut virren sävel on muuttunut tienvierustalon avatusta akkunasta kuuluvan gramofonin soittoon. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Kirkonkäynti Subject The topic of the resource Keuruu Keurusselkä kirkkoveneet käsityöläiset Creator An entity primarily responsible for making the resource Mäkinen, Aarne Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto https://keuruunveraja.fi/files/original/afd0e051b7f9c0b0eff0afd92f058b3d.jpg 13b1dae8642776dccf6e55f6873dbb48 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Lyydia Mäkisen kokoelma Subject The topic of the resource Mäkinen, Lyydia valokuvaajat Description An account of the resource Lyydia Mäkinen eli Hautalan Lyyti (1874-1964) oli keuruulainen emäntä ja valokuvaaja. Kokoelmassa on hänestä kertova teksti ja hänen ottamiaan valokuvia 1920-1940-luvuilta. Still Image A static visual representation. Examples include paintings, drawings, graphic designs, plans and maps. Recommended best practice is to assign the type Text to images of textual materials. Original Format The type of object, such as painting, sculpture, paper, photo, and additional data valokuva Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Asunnan työväenyhdistyksen johtokunta vuonna 1920 Subject The topic of the resource Asunta (Keuruu) 1920-luku työväenyhdistykset johtokunnat Lempinen, Emma Nikkaanmäki, Aino Mäkinen, Lyydia Laaksonen, Anshelm Nikkaanmäki, Juho Peltola, Semmi Mäkinen , Matti Description An account of the resource Kuvassa on Asunnan työväenyhdistyksen johtokunta pöydän ääressä. Kuvassa vasemmalta ylhäältä Emma Lempinen, Aino Nikkaanmäki, Lyydia Mäkinen. Vasemmalta alhaalta Anselm Laaksonen, Juho Nikkaanmäki, Semmi Peltola ja Matti Mäkinen. Creator An entity primarily responsible for making the resource Mäkinen, Lyydia Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto https://keuruunveraja.fi/files/original/2158feb55cc032999331bdaa5b5ab3e0.jpg 30b0c7a1e8f03878c74ce4239cddf180 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Lyydia Mäkisen kokoelma Subject The topic of the resource Mäkinen, Lyydia valokuvaajat Description An account of the resource Lyydia Mäkinen eli Hautalan Lyyti (1874-1964) oli keuruulainen emäntä ja valokuvaaja. Kokoelmassa on hänestä kertova teksti ja hänen ottamiaan valokuvia 1920-1940-luvuilta. Still Image A static visual representation. Examples include paintings, drawings, graphic designs, plans and maps. Recommended best practice is to assign the type Text to images of textual materials. Original Format The type of object, such as painting, sculpture, paper, photo, and additional data valokuva Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Muurari Värvinen on saanut työnsä tehtyä Subject The topic of the resource Asunta (Keuruu) rakennukset muurarit henkilökuvaus interiöörit Mäkinen, Atte Mäkinen, Johanna leivinuunit Mäkinen, Matti 1920-luku Description An account of the resource Kuvassa keskellä muurari leivinuunin edessä työvaatteissaan työkalut käsissään. Hänen vasemmalla puolellaan Atte Mäkinen ja Johanna Mäkinen sylissään lapsi. Koira makaa hellan päällä. Muurarin oikealla puolella Matti Mäkinen. Creator An entity primarily responsible for making the resource Mäkinen, Lyydia Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto https://keuruunveraja.fi/files/original/acabc476d12d20fc6108ccf9113ab73d.jpg b4c9cafe503e27de67ce258656a9c99b Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Lyydia Mäkisen kokoelma Subject The topic of the resource Mäkinen, Lyydia valokuvaajat Description An account of the resource Lyydia Mäkinen eli Hautalan Lyyti (1874-1964) oli keuruulainen emäntä ja valokuvaaja. Kokoelmassa on hänestä kertova teksti ja hänen ottamiaan valokuvia 1920-1940-luvuilta. Still Image A static visual representation. Examples include paintings, drawings, graphic designs, plans and maps. Recommended best practice is to assign the type Text to images of textual materials. Original Format The type of object, such as painting, sculpture, paper, photo, and additional data valokuva Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Hautalan uusi talo vuonna 1925 Subject The topic of the resource Asunta (Keuruu) 1920-luku maatilat henkilökuvaus Mäkinen, Lyydia Mäkinen, Matti rakennukset Description An account of the resource Kuvassa Lyydia Mäkinen, Atte Mäkisen pieni tytär Martta ja Matti Mäkinen seisovat Hautalan talon pihassa. Uusi talo on taustalla, se on vielä maalaamaton. Kuvassa on kevät tai syksy. Creator An entity primarily responsible for making the resource Mäkinen, Lyydia Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Date A point or period of time associated with an event in the lifecycle of the resource 1925 https://keuruunveraja.fi/files/original/ddc9ecc50654e61085ed5d96e3a1fa60.jpg d06facf96af7fc23b7b5683d40edbde4 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Lyydia Mäkisen kokoelma Subject The topic of the resource Mäkinen, Lyydia valokuvaajat Description An account of the resource Lyydia Mäkinen eli Hautalan Lyyti (1874-1964) oli keuruulainen emäntä ja valokuvaaja. Kokoelmassa on hänestä kertova teksti ja hänen ottamiaan valokuvia 1920-1940-luvuilta. Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Original Format The type of object, such as painting, sculpture, paper, photo, and additional data valokuva Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Johanna ja Atte Mäkisen hääkuva Subject The topic of the resource Mäkinen, Atte Mäkinen, Johanna häät juhlat 1920-luku Description An account of the resource Kuvassa on kokoonnuttu Atte Mäkisen ja Johanna Mäkisen os. Järvisen hääkuvaan. Hääpari istuu edessä ja ympärillä on useita kymmeniä henkilöitä hääväkeä. Kuva on otettu Piippalasta Johannan kotona. Creator An entity primarily responsible for making the resource Mäkinen, Lyydia Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto https://keuruunveraja.fi/files/original/4361456fb6412e1453d0f6a7c68655f9.jpg 468dab571c7bf36167b36a3dcf7c1ea0 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Lyydia Mäkisen kokoelma Subject The topic of the resource Mäkinen, Lyydia valokuvaajat Description An account of the resource Lyydia Mäkinen eli Hautalan Lyyti (1874-1964) oli keuruulainen emäntä ja valokuvaaja. Kokoelmassa on hänestä kertova teksti ja hänen ottamiaan valokuvia 1920-1940-luvuilta. Still Image A static visual representation. Examples include paintings, drawings, graphic designs, plans and maps. Recommended best practice is to assign the type Text to images of textual materials. Original Format The type of object, such as painting, sculpture, paper, photo, and additional data valokuva Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Hautalan talon takana puutarhassa Subject The topic of the resource Asunta (Keuruu) rakennukset maatilat Mäkinen, Lyydia Mäkinen, Matti 1920-luku Description An account of the resource Kuvassa Hautalan talon puutarhassa kesällä Lyydia Mäkinen, Johanna Mäkinen, Matti Mäkinen ja Johannan esikoinen Martta. Talo on maalattu punamullalla. Creator An entity primarily responsible for making the resource Mäkinen, Lyydia Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto https://keuruunveraja.fi/files/original/634170b2fb5a0b237a6248d805a8900b.jpg 594af05e65d03b227f968859cf520176 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Lyydia Mäkisen kokoelma Subject The topic of the resource Mäkinen, Lyydia valokuvaajat Description An account of the resource Lyydia Mäkinen eli Hautalan Lyyti (1874-1964) oli keuruulainen emäntä ja valokuvaaja. Kokoelmassa on hänestä kertova teksti ja hänen ottamiaan valokuvia 1920-1940-luvuilta. Still Image A static visual representation. Examples include paintings, drawings, graphic designs, plans and maps. Recommended best practice is to assign the type Text to images of textual materials. Original Format The type of object, such as painting, sculpture, paper, photo, and additional data valokuva Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Vanhan kydön pellolla emäntä, isäntä ja eläimet Subject The topic of the resource Asunta (Keuruu) maatilat lehmät hevonen Mäkinen, Lyydia Mäkinen, Matti Description An account of the resource Kuvassa on Hautalan talon emäntä Lyydia Mäkinen eli Hautalan Lyyli kolmen lehmän kanssa laitumella. Vieressä seisoo Hautalan isäntä Matti hevosen kanssa. Creator An entity primarily responsible for making the resource Mäkinen, Lyydia Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto https://keuruunveraja.fi/files/original/6bcefd36a4bf52c140c6ad73ae65bf18.jpg 33f51b09f910eb9ec3243e5f6048f04c Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Lyydia Mäkisen kokoelma Subject The topic of the resource Mäkinen, Lyydia valokuvaajat Description An account of the resource Lyydia Mäkinen eli Hautalan Lyyti (1874-1964) oli keuruulainen emäntä ja valokuvaaja. Kokoelmassa on hänestä kertova teksti ja hänen ottamiaan valokuvia 1920-1940-luvuilta. Still Image A static visual representation. Examples include paintings, drawings, graphic designs, plans and maps. Recommended best practice is to assign the type Text to images of textual materials. Original Format The type of object, such as painting, sculpture, paper, photo, and additional data valokuva Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Hautalan etupihalla sukulaisia kylässä Subject The topic of the resource Asunta (Keuruu) sukulaiset henkilöt 1920-luku Mäkinen, Lyydia Mäkinen, Matti Mäkinen, Atte Description An account of the resource Hautalan etupihalla sukulaisia kylässä. Ihmiset istuvat nurmella talon edessä. Vasemmalta Eljas Oopettila, Heikki Oopettila, Atte Mäkinen, Johanna Mäkinen sylissä tytär Maire, Effia Hanho (Lyydia Mäkisen äiti), Martta, Johannan ja Aten tytär ja Mairen sisko Lyydia Mäkinen ja Matti Mäkinen Creator An entity primarily responsible for making the resource Mäkinen, Lyydia Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto https://keuruunveraja.fi/files/original/e0c05c6ab605a7c43099f7aa31c6a779.pdf f46015ed873b31463f12b7403c95b6a2 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Aisapuu-lehden artikkeleita Description An account of the resource Tässä kokoelmassa on Pihlajavedellä ilmestyvän Aisapuu-kylälehden artikkeleita. Lehdessä julkaistaan runsaasti Pihlajaveden kotiseutuhistoriaan liittyviä tekstejä ja kuvia. Artikkeli Teeemateksti jostakin aiheesta. Tätä aineistotyyppiä voi käyttää aina kun tekstin muoto ei vaadi muuta. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Ahjola 1914-1972 Subject The topic of the resource Keuruu Pihlajavesi (kunta) seurantalot työväenyhdistykset Creator An entity primarily responsible for making the resource Mäkinen, Pekka Mäkinen, Pirkko Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Source A related resource from which the described resource is derived Julkaistu Aisapuu-lehdessä nro 79/2011 https://keuruunveraja.fi/files/original/5e26dbe68e87debc0d7d307b43c5dd61.mp3 3b7f40bebe9ab44fd30cf41cd0b4492e Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Tällaista elämä oli - Veteraaniväen tarinoita Subject The topic of the resource sota-aika jälleenrakentaminen veteraanit Description An account of the resource Keuruun museon kustantamana ja Orvokki Vääriskosken toimittamana julkaistiin vuonna 2013 kirja, jossa 1920-1930 -luvulla Keuruulla syntyneet tai tänne muuttaneet kertovat muistojaan sodan varjosta jälleenrakentamisen aikaan. Tässä kokoelmassa voit kuunnella kirjan sisältämät tarinat. Creator An entity primarily responsible for making the resource Vääriskoski, Orvokki Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Rights Information about rights held in and over the resource Keuruun museo Sound A resource primarily intended to be heard. Examples include a music playback file format, an audio compact disc, and recorded speech or sounds. Duration Length of time involved (seconds, minutes, hours, days, class periods, etc.) 15 min 42 sek Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Tiusala-Valkealahti, hyödyn ja ilon kyläkunta Subject The topic of the resource Keuruu -- Tiusala Keuruu -- Valkealahti lapsuus Creator An entity primarily responsible for making the resource Mannila, Jenny Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Rights Information about rights held in and over the resource Keuruun museo Description An account of the resource Äänitiedosto avautuu painamalla ensin aiheen kohdalla olevaa kaiuttimen kuvaa TAI itse aiheen otsikkoa JA sen jälkeen painamalla sivulle avautuneen mustan vaakapalkin vasemmassa laidassa olevaa pikku NUOLTA, jonka vieressä on aikalaskuri. https://keuruunveraja.fi/files/original/bbff169a2d7196b335ca45369aae3ab0.mp3 ee4e0270111e91139ad549e7ecbacfce Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Tällaista elämä oli - Veteraaniväen tarinoita Subject The topic of the resource sota-aika jälleenrakentaminen veteraanit Description An account of the resource Keuruun museon kustantamana ja Orvokki Vääriskosken toimittamana julkaistiin vuonna 2013 kirja, jossa 1920-1930 -luvulla Keuruulla syntyneet tai tänne muuttaneet kertovat muistojaan sodan varjosta jälleenrakentamisen aikaan. Tässä kokoelmassa voit kuunnella kirjan sisältämät tarinat. Creator An entity primarily responsible for making the resource Vääriskoski, Orvokki Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Rights Information about rights held in and over the resource Keuruun museo Sound A resource primarily intended to be heard. Examples include a music playback file format, an audio compact disc, and recorded speech or sounds. Duration Length of time involved (seconds, minutes, hours, days, class periods, etc.) 1 min 15 sek Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Vanha kirkko Subject The topic of the resource runot Keuruun vanha kirkko Creator An entity primarily responsible for making the resource Mannila, Jenny Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Rights Information about rights held in and over the resource Keuruun museo Description An account of the resource Äänitiedosto avautuu painamalla ensin aiheen kohdalla olevaa kaiuttimen kuvaa TAI itse aiheen otsikkoa JA sen jälkeen painamalla sivulle avautuneen mustan vaakapalkin vasemmassa laidassa olevaa pikku NUOLTA, jonka vieressä on aikalaskuri. https://keuruunveraja.fi/files/original/b38931ba6ffeb2660abbf0a6b1c1db81.mp3 f1278adf1c0bb9268fcba34fb1362478 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Tällaista elämä oli - Veteraaniväen tarinoita Subject The topic of the resource sota-aika jälleenrakentaminen veteraanit Description An account of the resource Keuruun museon kustantamana ja Orvokki Vääriskosken toimittamana julkaistiin vuonna 2013 kirja, jossa 1920-1930 -luvulla Keuruulla syntyneet tai tänne muuttaneet kertovat muistojaan sodan varjosta jälleenrakentamisen aikaan. Tässä kokoelmassa voit kuunnella kirjan sisältämät tarinat. Creator An entity primarily responsible for making the resource Vääriskoski, Orvokki Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Rights Information about rights held in and over the resource Keuruun museo Sound A resource primarily intended to be heard. Examples include a music playback file format, an audio compact disc, and recorded speech or sounds. Duration Length of time involved (seconds, minutes, hours, days, class periods, etc.) 2 min 36 sek Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Alusvaatteita ja marjoja Haapamäen rouville Subject The topic of the resource Keuruu -- Valkealahti Keuruu -- Tiusala rautatieläiset käsityöt marjanpoiminta Creator An entity primarily responsible for making the resource Mannila, Jenny Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Rights Information about rights held in and over the resource Keuruun museo Description An account of the resource Äänitiedosto avautuu painamalla ensin aiheen kohdalla olevaa kaiuttimen kuvaa TAI itse aiheen otsikkoa JA sen jälkeen painamalla sivulle avautuneen mustan vaakapalkin vasemmassa laidassa olevaa pikku NUOLTA, jonka vieressä on aikalaskuri. https://keuruunveraja.fi/files/original/8746d0483a2d01d1728b841382151e21.jpg ff4e71fc4b8b25904807e41b4a8f55bd Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Rakennuskulttuuria Keuruulla Description An account of the resource Keuruun keskustan rakennusten vaiheita ja historiaa Still Image A static visual representation. Examples include paintings, drawings, graphic designs, plans and maps. Recommended best practice is to assign the type Text to images of textual materials. Original Format The type of object, such as painting, sculpture, paper, photo, and additional data valokuva Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Keuruun säästöpankki Keuruun kirkkoaukiolla Subject The topic of the resource Keuruu kirkonkylät pankit Keuruun Säästöpankki rakennettu ympäristö 1920-luku kirkkorakennukset Description An account of the resource Mustavalkoisessa talvisessa valokuvassa on iso puurakennus kirkkoaukiolla Keuruun uuden kirkon vieressa. Kuvassa kirkosta näkyy tornia kuvan oikeassa laidassa. Keuruun Säästöpankki rakennutti talon toimitilakseen vuonna 1924. Rakennus oli ensimmäinen vuonna 1899 toimintansa aloittaneen pankin oma rakennus. Pankin tilat olivat aiemmin olleet kunnantalolla Varjolassa ja myöhemmin Kansallispiirtillä. Pankin konttori siirtyi keskelle kirkonkylää uuteen liikerakennukseen vuoden 1929 lopussa. Kuvan rakennuksessa toimi sen jälkeen Alma Piispalan matkustajakoti Torinkulma. Rakennus purettiin valtatie 23 rakennustöiden tieltä vuonna 1966. Creator An entity primarily responsible for making the resource Matilainen, Arvi Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto https://keuruunveraja.fi/files/original/b870e1975b1a7bea23844339c96ac879.jpg f22e11d253dc8f05b6e9283f33c692a8 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Valokuvia eri lähteistä Description An account of the resource Tässä kokoelmassa on yksittäisiä valokuvia eri lähteistä sekä alkuperältään tuntemattomia kuvia. Still Image A static visual representation. Examples include paintings, drawings, graphic designs, plans and maps. Recommended best practice is to assign the type Text to images of textual materials. Original Format The type of object, such as painting, sculpture, paper, photo, and additional data valokuva Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Keuruun Säästöpankin henkilökuntaa 1930-luvun alussa Subject The topic of the resource Keuruu pankit pankkiala Keuruun Säästöpankki työntekijät henkilöstö toimistot toimitilat 1930-luku Kotiranta, Frans Lamminheimo, Aarne interiöörit Description An account of the resource Mustavalkoisessa valokuvassa on Keuruun Säästöpankin henkilöstöä työpöydän ympärillä pankin toimistossa. Kuva on ilmeisesti 1930-luvun alusta. Kuvassa on vasemmalta oikealle Frans Kotiranta, F.V. Tuomisto ja Aarne Lamminheimo. Pastori Frans Kotiranta (1883-1960) oli Keuruun Säästöpankin hallituksen puheenjohtaja vuosina 1925-1932. Aarne Lamminheimo oli Keuruun Säästöpankin toimitusjohtaja vuosina 1925-1943. Creator An entity primarily responsible for making the resource Matilainen, Arvi Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Date A point or period of time associated with an event in the lifecycle of the resource 1930-luku https://keuruunveraja.fi/files/original/de4b6c3c7500f0fec14053f0e3f456c5.jpg 51fbb5deabf1d4b667bdf30d564af4d2 https://keuruunveraja.fi/files/original/3276367436de1f69bc804fcb39351260.jpg 5bf4131dfd11bc4c9aba0a34fdf42722 https://keuruunveraja.fi/files/original/ad671905a24f5792568251148e1db5d8.jpg 4ea099429a91dda69c4529be9414315b Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Creator An entity primarily responsible for making the resource Söderström, Hanna Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Yritysten tarinoita Description An account of the resource Kokoelma sisältää keuruulaisia tarinoita yritysmaailmasta. Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Subject The topic of the resource Keuruu kirkonkylät yritykset yrittäjät Website A resource comprising of a web page or web pages and all related assets ( such as images, sound and video files, etc. ). Duration Length of time involved (seconds, minutes, hours, days, class periods, etc.) 12 min 49 sek Local URL The URL of the local directory containing all assets of the website https://youtu.be/VCxhXTNWC5A Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Perheyrittäjyyttä jo neljän sukupolven ajan Description An account of the resource Matka Mäkelän perustaja, Valdemar Mäkelä, oli 1930-luvulla menestyvä kyläkauppias, kunnes vuonna 1937 päätti ostaa ensimmäisen linja-autonsa vaimonsa Enne Dagmarin kanssa. Yrityksen ensimmäinen vakiovuororeitti ajettiin Soini-Myllymäki-Keuruu -tiellä, vaikka silloinen Keuruun nimismieskin kommentoikin: "Eihän hullukaan tule niiden mäkien takaa linja-autolla.” Niin vain tultiin, aina talvisotaan asti. Sodan koittaessa oli Valdemarin kuitenkin lähdettävä rintamalle autojen kanssa, mikä päättyi Valdemarin osalta Taipaleenjoelle 1.1.1940. Valdemar kaatui sodassa, mutta autot palautettiin Ennelle -romuiksi ajettuina. Sodan jälkeen julkisen liikenteen tarve kasvoi ennen näkemätöntä vauhtia, ja näin luotsasi Enne, kahden lapsen yksinhuoltajaäiti, yrityksen kaikesta läpi. Eteenpäin mentiin pohjalaisella sisulla, vaikka ajokorttia ei ollut takin taskussa, eikä kokemustakaan moottoriajoneuvojen hoidosta. Hän laittoi kuitenkin linjat kuntoon, hoiti autojen huollot, palkkasi kuljettajat sekä piti huolen kodistaan ja lapsistaan unohtamatta postin jakoa polkupyörällä lisätienestinä. Ja kaikki tämä naisena 1940-luvulla hyvin miesvaltaisella alalla. Yhdestä linjasta Soini-Myllymäki-Keuruu -reitillä siirryttiin aikanaan perheyritykseen, jossa oli mukana äiti ja kaksi poikaa, Enne sekä Antero ja Rauno Mäkelä. Vuosien saatossa Antero jatkoi puolisonsa Anja Mäkelän kanssa Liikenne Mäkelä Ky:n (perustettu 1971) johdossa bussipuolella, ja Rauno Mäkelä otti ohjakseen huoltoaseman Ähtärissä. Yrityksen kotipaikaksi muutettiin Keuruu vuonna 1983. Tästä vuotta myöhemmin Anja menehtyi, jonka jälkeen Antero jatkoi yrityksen pyörittämistä lapsiensa Jukan, Tiinan ja Riston kanssa. 1980-luvun lopussa henkilöauto korvasi julkisen liikenteen rankasti. Tähän murrokseen yritys sopeutui tiukalla kulukuurilla, ja strategia muutettiin linjaliikenteestä tilausajoihin. Tilausajojen mukana tuoma tarve matkatoimistopalveluille sai Jukan, Tiinan ja Riston perustamaan Matka Mäkelä Oy:n sekä ostamaan isältään Liikenne Mäkelä Ky:n. Sähköpostin ja internetin tullessa toimintoja tehostettiin edelleen siirtämällä yrityksen kaksi eri toimistoa ja linja-autojen varikko saman katon alle yrityksen nykyiseen osoitteeseen Mäntymäentie 26, Keuruu. Internet oli vain alkusilaus ”hulluuden highwaylle”. Nykypäivänä yritys sopeutuu 2000-luvulla alkaneeseen murrokseen koskien esimerkiksi sosiaalista mediaa ja reittiliikenteen asteittaista vapautumista johdossaan neljännen sukupolven yrittäjät, serkukset Matti Mäkelä, Noora Mäkiaho ja Nelli Oksanen sekä apunaan Jukka ja Tiina vähemmistöosakkaina. Niin jatketaan, kuten vuosien saatossa on opittu. Kuten Enne Mäkelän aikaan 1940-luvulla, on edelleen naisia ”miesten alalla”. Erinomainen henkilökunta ja luksuskalusto pitävät huolen pehmeistä kyydeistä - myös aikoinaan mäkisellä Soini-Myllymäki-Keuruu -reitillä! Alla olevan Youtube-linkin takana keuruulaisen Mainostoimisto Pelismon tekemä video yrityksen tarinasta viimeisten 80-vuoden ajalta. Subject The topic of the resource Keuruu yritykset linja-autoliikenne matkatoimistot yrittäjät Creator An entity primarily responsible for making the resource Matka Mäkelä Oy Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto https://keuruunveraja.fi/files/original/a54be5fdfc8219f55aa3c897b225334e.jpg 5712869d14d995d377e5c25192988203 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Rakennuskulttuuria Keuruulla Description An account of the resource Keuruun keskustan rakennusten vaiheita ja historiaa Still Image A static visual representation. Examples include paintings, drawings, graphic designs, plans and maps. Recommended best practice is to assign the type Text to images of textual materials. Original Format The type of object, such as painting, sculpture, paper, photo, and additional data valokuva Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Väkeä Keuruun Kansallispirtin portailla Subject The topic of the resource Keuruu rakennettu ympäristö pankit pankkiala rakennukset kokoontumiset tapaamiset hirsirakennukset Description An account of the resource Mustavalkoisessa valokuvassa on iso joukko väkeä Keuruun Kansallispirtin portailla talvipäivänä. Hirsirakennuksen seinässä on kyltti Keuruun kunnan säästöpankki. Keuruun Kansallispirtti valmistui vuonna 1910. Keuruun kunnan säästöpankki toimi rakennuksissa vuosina 1914-1925. Kuvasta on tunnistettu edessä äärimmäisenä oikealla seisova Kaarlo Härmä ja edessä keskellä seisova kunnankätilönä Keuruulla toiminut Aini Härmä. Creator An entity primarily responsible for making the resource Matti Hietala, kuvaaja Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto https://keuruunveraja.fi/files/original/c7a3e9ed8e074c77d64114efecfc25be.jpg 02f220391b4ce214224f4d4d760af5cb Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Keuruun maatalousseuran kuvakokoelma Subject The topic of the resource kylät maatalous Description An account of the resource Maatalousteknikko Oiva Kamppi toimi Keurusseudulla maatalousneuvojana 1950-1960 -luvuilla. Työnsä ohessa hän kulki kameran kanssa pitkin Keuruun kyliä. Tässä kokoelmassa on hänen ottamiaan kuvia näiltä matkoilta sekä reprokuvia, joita hän kuvasi asiakkaittensa kotialbumeista maatiloilla käydessään. Tuoreimmat kuvat ovat Kampin seuraajien, Pekka Mennalan ja Markku Kuuselan ottamia. Kuvat on saatu lahjoituksena Keuruun maatalousseura ry:ltä kaupunginkirjaston kotiseutukokoelmaan. Mikäli tiedät kertoa kuvista lisää, toivomme sinun ilmoittavan niistä meille sivustolla olevan Ota yhteyttä -painikkeen kautta. Still Image A static visual representation. Examples include paintings, drawings, graphic designs, plans and maps. Recommended best practice is to assign the type Text to images of textual materials. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Maatalousväkeä retkellä 1960-1970 -luvun taitteessa Subject The topic of the resource maatalous maatalousneuvonta maatalousjärjestöt retket Keuruu Description An account of the resource Kuvassa retkeläiset seisovat tuulisella maatilan pihamaalla konehallin vieressä. Miesten mukana on pieni poika ja yksi nainen, jolla on yllään kansallispuku. Takana näkyy maatilan punainen asuinrakennus. Creator An entity primarily responsible for making the resource Mennala, Pekka Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Eeva-Liisa Honkasen kokoamaa aineistoa Koillis-Keuruulta Subject The topic of the resource Keuruu Keuruu -- Asunta Keuruu -- Huttula Description An account of the resource Eeva-Liisa Honkasen kokoamaa aineistoa Asunnalta ja Huttulasta Creator An entity primarily responsible for making the resource Honkanen, Eeva-Liisa Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document Huttulassa oli todennäköisesti metsäkaartilaisten melko turvallista asustella. Kesällä 1942 Ludvig Ampiala oli palkannut erään 35-40 vuotiaan miehen tekemään talonsa töitä, joita hän ei enää jaksanut tehdä ja paikalliset apuvoimat olivat isänmaata puolustamassa. Kerran mies oli korjaamassa aitaa kytöpellolla, joka oli Rajalan lähellä. Hän poikkesi palatessaan meillä Metsälässä ja purki paitansa sisältä kurjenpojan. Tämä oli päästänyt peloissaan paitaan hätäpaskan, ja mies suuttui linnulle. Minä menin väliin ja pyysin sen itselleni. Huttulan Terva- ja Tärpättitehtaalla oli ulkorakennuksissa monenlaisia tyhjiä tiloja, koska tehdas oli palanut muutama vuosi aikaisemmin, eikä asukkaita ollut montakaan. Sain luvan viedä linnun tervatehtaan alanavettaan ja minua kehotettiin ruokkimaan sitä riittävästi. Se olikin rankka urakka. Lintu oli aina nälkäinen ja sain jatkuvasti pyydystellä sammakonpoikia, joista se tuntui pitävän. Meni korkeintaan viikon päivät, kun äitini Anna kyseli, kauanko aioin lintua ruokkia. Olin valmis luopumaan siitä ja vein kurjen puron taakse metsän reunaan. Päästin sen irti, eikä se vilkaissutkaan taakseen, kun paineli metsään. Kurjen pyydystänyt mies oli isäni Rikhardin ja Ludvigin työllistämänä jonkin aikaa; ehkä muittenkin, sillä hän oli "fiksukäytöksinen, osaava ja ahkera". Kerran pyysi minua välittämään pyynnön, että isä lähettäisi palkkarahat hänen siskolleen. Hän ei näet itse voi pysähtyä pitkäksi ajaksi minnekään. Hän uskoutuikin minulle, että hän on vankikarkuri. Näin joskus hänet tuntemattoman miehen seurassa, jonka olin myös kerran nähnyt yksinään aseman lammen rannoilla. Selvästi karttoi tapaamista ja juttelemista. Jälkeenpäin on puhuttu, että metsäkaartilaiset olivat ainakin näillä seuduin ”mummujen pelastajia”. Moni vanhus olisi sotatalvina menehtynyt kylmään ja nälkään avun puutteessa. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Metsäkaartilainen Huttulassa Subject The topic of the resource Huttula sota-aika lapsuus Description An account of the resource 14-vuotiaan Matin sota-ajan muisto metsäkaartilaisesta. Creator An entity primarily responsible for making the resource Metsälä, Matti Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Eeva-Liisa Honkasen kokoamaa aineistoa Koillis-Keuruulta Subject The topic of the resource Keuruu Keuruu -- Asunta Keuruu -- Huttula Description An account of the resource Eeva-Liisa Honkasen kokoamaa aineistoa Asunnalta ja Huttulasta Creator An entity primarily responsible for making the resource Honkanen, Eeva-Liisa Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document Suojeluskunnan kyläosasto toimi Huttulassa 1930-luvulla vähäisesti ja piti ampumaharjoituksiaan Saloksen takana olevassa Kuuliaiskynnäs-nimisessä paikassa. Osaston paikallisjohtaja Ossi Ampiala jakoi lähtömääräyksiä ”kertausharjoituksiin” sekä talvi- ja jatkosodan edellä Huttulan miehille. Kyläläisiä Mäki-Matin kauppa sijaitsi Hinkkaperän tien alussa radan takana Tönö-nimisessä talossa. Myymälänhoitaja Kalervo Varja oli haavoittumisensa jälkeen hoidossa Saksassa. Sieltä palatessaan hän toi mukanaan hienon shakkipelilaudan norsunluunappuloineen, joilla hän opetti minulle pelin alkeita. Varjat olivat melko pian sodan jälkeen muuttaneet Petäjävedelle ja hänen jälkeensä tuli myymälänhoitajaksi Sulo Suomalainen. Talvisodan aikaan Talvisodan rauha tehtiin 13.3.1940. Siihen mennessä ei Huttulaan ollut tullut ainoatakaan evakkoa ja vieläkin jouduimme odottamaan viikon päivät. 20.3.1940 pysähtyi asemalle evakkojuna, josta purettiin eläimiä, huonekaluja ja monenlaisia varusteita, mm. kalastustarvikkeita ja samoista umpitavaravaunuista kurkijokelaisia evakkoja. Lunta oli paksulti, asemalta koululle oli hevosreen levyinen tie auki ja siitä vaelsi porukkaa. Kaikki vaunut oli jätetty raiteelle, jonka ohi pääsi muu liikenne kulkemaan. Lehmiä ei otettu heti ulos, koska niille ei ollut katoksia heti käytettäväksi. Hevosilla ja reellä oli heti käyttöä. Koululla paikkakuntalaiset ottivat perheitten tietoja ylös ja alkoivat jakaa heitä taloihin. Käkisalmelais- ja valkjärveläisevakot eivät tulleet samanaikaisesti tänne. Heidät oli sijoitettu Huttulaan, Kallio-Huttulaan sekä Ojalaan. Talvisodan aikana olin 11-vuotias poikanen, joka ei tietenkään kelvannut vartiointitehtäviin. Kinnusen Mirjan kanssa olimme pitäneet varmuuden vuoksi koulua lämpimänä sotaa pakoon lähteneitä evakkoja varten jo suunnilleen joulukuun puolivälistä alkaen. Nyt sitten jouduimme opastamaan karjalaisia ja näyttämään heille paikkoja. Ensimmäiset evakot tulivat maaliskuun loppupuolella, kun sota oli loppunut. Useimmat karjalaisista sijoitettiin loppukesästä 1940 ”lopullisiin” uusiin kotipitäjiinsä. Tervatehtaalle jäi vain yksinäisiä evakoita, mm. Maria Afanaiseff kahden aikuisen poikansa kanssa, joista toinen kuitenkin asui muualla. Koulu oli pitkään keväällä evakuointikeskus, eikä meitä rasitettu koulun käynnillä sinä lukuvuonna. Niinpä todistuksessani ei ole arvosanoja, paitsi syyskaudelta jotain. Talvisodan aikana kerrottiin Murtolan-Maunuahon välille pudotetun pommin, jonka jättämää kuoppaa en yrityksistäni huolimatta päässyt näkemään. Kävin Murtolassa tapaamassa sinne Jyväskylästä pommituksia pakoon tulleita Valkosen Laurin poikia ja tietenkin kyselin pommin putoamispaikkaa, eivät tienneet. Olin yksi niistä pojista, jotka juoksivat pakoon Huttulan pysäkiltä junia konekivääreillä ampuvia lentokoneita. Ruorasen Reinokin taisi ollut mukana. Samana päivänä kertoi Rajalan isäntä August Aho kulkeneensa pellollaan ja olleensa myös tähtäimessä. ”Tuntui kuin olisi heitetty herneitä hangelle!” Elossa hän siitä selvisi, vaikka sitten jatkosodan aikana kuoli. Suojeluskunnan tehtävissä Jatkosodan edellä olin 13-vuotiaana Keuruun Suojeluskunnan poikaosastossa. Juhannuksen alla vuonna 1941 aamuyöstä kahden, kolmen aikoihin kotini ovelle kolkutettiin. Herättäjänä oli Huttulan kyläosaston päällikkö, joka määräsi minut viemään reservinharjoitusmääräyksen Rajalaan, noin puolentoista kilometrin päässä asuvalle naapurin pojalle Usko Aholle. Päällikkö vannotti minua antamaan määräyksen vain Uskolle itselleen. Ajelin polkupyörällä Rajalaan, kolkutin ja potkin ovea. Jonkun ajan kuluttua Iida-emäntä avasi oven. Kuultuaan asiani kehotti jättämään määräyksen hänelle ja lupasi antaa Uskolle sitten, kun hän herää. Jouduin inttämään pitkän aikaa ja ääntänikin korottamaan, kunnes Usko unisena tuli eteiseen hieroen silmiään. Otin häneltä kuittauksen ja palasin tyytyväisenä kotiini. Siellä oli koko perhe hereillä, sillä kaksi veljistäni oli saanut myös saanut käskyn sotaan. Ennen kymmentä oli Huttulan pysäkillä ihmisiä kymmenittäin. Kaikki kyläläiset olivat lähteneet saattamaan veljiään, poikiaan ja isiään, joiden piti ilmoittautua Keuruulla ennen puolta päivää. Joukossa oli myös Rajalan Usko, joka esiintyi rehvakkaasti asemalla ja se kevensi sotaan lähdön ja eroamisen aiheuttamaa ankeata tunnelmaa. Usko ei ehtinyt rintamalle, kun joukkojen kuljetusjuna oli joutunut venäläisten lentokoneiden pommituskohteeksi ja Uskon taival katkesi siihen. Kotitarveviljelyä Keväällä 1942 jaettiin halukkaille nuorille puutarhakasvien siemeniä. Meillä oli Tervatehtaan vieressä erittäin hyvälaatuisessa mullassa kasvimaa ja äitini kylvi ne saamani siemenet siihen. Hän kitki ja kasteli viereisestä purosta kantamallaan vedellä taimet koko kesän, koska itse olin Jyväskylässä Lutakon rannassa Iloniemen sahalla ”tsupparina”. Olin silloin 14-vuotias. Ihmeekseni näin nimeni jossakin talkoolistassa, vaikka olin jo silloin poissa Huttulasta. En usko silti minua kuulutetun karkuriksi, kun pari kertaa vuodessa kävin lomilla eikä minua pantu rautoihin. Kotona oli sitten käynyt maatalouskerhoneuvoja kesän mittaa jonkun kerran ja ihaillut lantun, porkkanan ym. kasvua. Hän oli vannottanut, ettei satoa saa viedä kellariin ennen kuin hän käy sen punnitsemassa. Minäkin olin sitten siinä tilaisuudessa ja hän täytti jonkun kaavakkeen punnitustuloksilla, joita kehui kovasti. Myöhemmin syksyllä minulle toimitettiin Suunto-marssikompassi Huttulan koulupiirin parhaana kerholaisena. Se oli Leikola-nimisen entisen keuruulaisen lahjoittama palkinto. Olisikohan sen, nyt jo hävinneen, kompassin syytä, että poikani ja pojanpoikani ovat voittaneet suunnistuksessa Suomen- ja viestimestaruuksia eri sarjoissa! Huttulaan sijoitettuja karjalaisperheitä Huttulan Terva- ja Tärpättitehdas jo ennen sotia, 7.7.1937. Toiminnan loppumisen myötä jäi työväen asuntoja tyhjäksi ja niin tarjoutui Huttulaan saapuneille muutamille kurkijokelaisille mahdollisuus saada tilapäisasunto. Tervatehtaan asuntoihin tuli Paakkisen ja Tanskasen perheet sekä joitakin yksittäisiä. Paakkisen perhe asui niin sanotussa valkoisessa asuintalossa, joka on nyt purettu. Siellä oli Miina-äiti ja paljon poikia sekä yksi tytär. Vanhin pojista oli naimisissa ja sai asuinpaikan Pohjoislahdelta. Tämä Laatokan kalastajana perhettään elättänyt Jalmari toi äitinsä perheelle usein Kalettomalta saamiaan kaloja. Joukossa oli minulle ennestään tuntematon kala, jolla on ainakin kaksi nimeä, kuore ja norssi. Mielestäni oli hyvänmakuinen, mutta turhan pieni kala, joka haisi kuin myrkkytynnyri. Jalmari oli syntynyt 1.1.1908 Kurkijoella ja kaatui jatkosodassa 2.9.1941 Kivennavalla. Nuoremmat pojat olivat Toivo (s. 27.11.1921 Kurkijoki ja kaatui 16.7.1944 Äyräpäässä), Petteri, Väinö ja Matti. Nämä olivat vain hiukan minua vanhempia, joten kaveerasin usein heidän kanssaan. Olin varmasti Paakkisille varsinainen maanvaiva. Perheestä kaatui jatkosodassa kaksi poikaa, joista toinen oli Petteri. Paakkiset saivat sittemmin siirtolaistilan asuttavakseen Yläneeltä. Kerran käväisin tapaamassa Väinöä, joka asui perheineen uudistalossa lähellä Pyhäjärveä. Kotikylän menetyksiä Sodassa kaatuneille ei Huttulassa pidetty suurellisia hautajaisia. Näin jälkikäteen muistellessa heitä oli paljon, vaikka taisi siihen aikaan olla Keuruun pienimpiä kyliä. Muutama nimi tulee mieleen: Tauno Sallmén, Toivo Kamppila, Niiles, Toivo Maunuahosta poika, Kulmiosta Väinö Saranen, Syrjälästä kaksi Saukon veljestä, Veikko Kuukkanen, Pentti Pienimäki, Ukonmurronahosta Arvo Puustinen, Arvo Johannes (Jussi) Metsälä. Sotapoikana ja työharjoittelussa Helsingissä Minä lähdin toukokuussa 1943 Helsinkiin Strömbergille, jossa meistä oppilaista pikakoulutettiin Helsingin puolustukseen yksikkö, josta parhaiten jäi mieleeni tehdas-, rautatie- ja siltavartiointi. Helsingin pommitukset helmikuussa 1944 työllistivät meitä, jotka olimme silloin 15-17-vuotiaita. Meillä oli asepuku ja kiväärivarustus, vaikka ampumiset jäivätkin Huopalahden ampumaradalla harjoitteluihin. Viimeisimpiä tehtäviä oli osallistua Porkkalan alueen evakuointiin loka-marraskuussa. Koulua käytiin siinä sivussa ja tehtaalla työharjoittelussa. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Nuoren pojan muistoja kotirintamalta Subject The topic of the resource Huttula sota-aika siirtoväki karjalaiset Description An account of the resource Matti Metsälä muistelee sota-aikaa kotikylällään ja kertoo aluelle sijoitettujen karjalaisperheiden kohtaloista. Creator An entity primarily responsible for making the resource Metsälä, Matti Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Äänitteitä ja elävää kuvaa muualla verkossa Description An account of the resource Kuvailtuja linkkejä muissa verkkopalveluissa julkaistuihin Keuruuta käsitteleviin ääni- ja videotallenteisiin. Kokoelmaan kerätään vain aineistoa, joka on kaikille avointa ja verkossa pysyvästi. Website A resource comprising of a web page or web pages and all related assets ( such as images, sound and video files, etc. ). Local URL The URL of the local directory containing all assets of the website https://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/04/09/mina-asun-sarja-esitteli-suomalaislasten-paivia-toisille-lapsille Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Jimi asui Pohjoisjärvellä Subject The topic of the resource lapset (ikäryhmät) lastenkodit leikit lastenohjelmat maaseutukulttuuri tarinat Description An account of the resource Yleisradion aluetoimitusten minidokumentissa esitellään Suomea lapsille lasten näkökulmasta ja eri paikkakunnilta. Ohjelmat ovat vuosilta 1980 ja 1981. Jimi-pojasta kertova jakso on kuvattu Pohjoisjärvellä. Creator An entity primarily responsible for making the resource Mikola, Esko Koistinen, Pentti Hiltunen, Erkki Huovi, Hannele Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto https://keuruunveraja.fi/files/original/89c7b023144f60c0587d2eeb9c18c023.pdf 8ebe92e2dd42ec321d3d6cf34b08cb7f Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Sakari Moision Keuruu-laulut Description An account of the resource Kokoelmassa on kolmen Sakari Moision säveltämän ja sanoittaman kappaleen nuotit ja sanat. Creator An entity primarily responsible for making the resource Moisio, Sakari Nuottijulkaisu Keuruuta aiheeltaan käsittelevän sävellyksen tai laulun nuottijulkaisu tai sanat. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Keuruun joutsenet Subject The topic of the resource laulut valssit (sävellykset) Keuruu Keurusselkä nuottijulkaisut Description An account of the resource Keuruulaisen Sakari Moision säveltämä ja sanoittama valssi. Nuottisovituksessa melodia, soinnut ja sanat. Creator An entity primarily responsible for making the resource Moisio, Sakari Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto https://keuruunveraja.fi/files/original/117da6133a45adeeb6f03852d634863c.pdf 72435632a68eb16b0749da7321ff4170 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Sakari Moision Keuruu-laulut Description An account of the resource Kokoelmassa on kolmen Sakari Moision säveltämän ja sanoittaman kappaleen nuotit ja sanat. Creator An entity primarily responsible for making the resource Moisio, Sakari Nuottijulkaisu Keuruuta aiheeltaan käsittelevän sävellyksen tai laulun nuottijulkaisu tai sanat. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Keuruun järvet Subject The topic of the resource nuottijulkaisut laulut valssit (sävellykset) Keuruu Keurusselkä Tarhia Description An account of the resource Keuruulaisen Sakari Moision säveltämä ja sanoittama valssi. Nuottijulkaisu sisältää melodian, soinnut ja sanat. Creator An entity primarily responsible for making the resource Moisio, Sakari https://keuruunveraja.fi/files/original/de37610cb877aad709615d4e02423b95.pdf 2ad8fdbdf2cddb1022354d288f8576ba Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Sakari Moision Keuruu-laulut Description An account of the resource Kokoelmassa on kolmen Sakari Moision säveltämän ja sanoittaman kappaleen nuotit ja sanat. Creator An entity primarily responsible for making the resource Moisio, Sakari Nuottijulkaisu Keuruuta aiheeltaan käsittelevän sävellyksen tai laulun nuottijulkaisu tai sanat. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Kultainen Keuruu Subject The topic of the resource laulut Keuruu Description An account of the resource Keuruulaisen Sakari Moision säveltämä ja sanoittama kotiseutuaiheinen laulu. Nuottijulkaisu sisältää melodian, sointumerkit ja sanat. Kappaleen erikoisuutena on se, että kaikki sanat alkavat k-kirjaimella. Creator An entity primarily responsible for making the resource Moisio, Sakari Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Muistoja ja dokumentteja entisajan elämästä Description An account of the resource Tässä kokoelmassa on yksityishenkilöiltä käyttöön saatuja muistelutekstejä ja aikalaisdokumentteja, kuten kirjeitä ja kouluaineita. Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document Keuruun Autohuollon omistaja Heikki Soinisella oli Keuruun ensimmäisiä takseja. Soininen oli itseoikeutettu kirkkoherran kuljettaja. Kerran hän oli taas kyyditsemässä kirkkoherra Kallialaa ja oli viemässä tätä vihkimiseen hieman kauemmas kirkonkylästä. Kirkkoherranvirasto oli tilannut Soinisen taksin, joka kuitenkin myöhästyi. Kalliala moitti tietysti kuskia, johon Soininen tokaisi: ” Kerkiää ne olemaan naimisissa ihan tarpeeksi!” Soininen harrasti veneilyä ja hänellä oli komea moottorivene. Hän sanoikin tuntevansa joka kiven ja karin Keurusselällä. Kerran ystävänsä kanssa veneillessään Soinisen vene kuitenkin karahti kiveen. Tähän veneilijä tokaisi: ”Tuossakin oli yksi.” Heikki Soinisen venettä kutsuttiin Lutikaksi. Kauppayhtiön omistaja osti myös kalliin mahonkiveneen. Kerran Soininen ajoi järvellä oikein tahallaan Lutikalla ympäri kauppayhtiön omistajan venettä. Niinpä johtaja osti tietysti seuraavana kesänä puolta isomman moottorin veneeseensä. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Taksikyytiä ja veneilyä Heikki Soinisen tapaan Subject The topic of the resource kirkonkylät papit taksit vihkiminen veneily Keurusselkä Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Creator An entity primarily responsible for making the resource muistelupaja Keuruun kirjastolla 26.1.2018 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Äänitteitä ja elävää kuvaa muualla verkossa Description An account of the resource Kuvailtuja linkkejä muissa verkkopalveluissa julkaistuihin Keuruuta käsitteleviin ääni- ja videotallenteisiin. Kokoelmaan kerätään vain aineistoa, joka on kaikille avointa ja verkossa pysyvästi. Website A resource comprising of a web page or web pages and all related assets ( such as images, sound and video files, etc. ). Local URL The URL of the local directory containing all assets of the website https://www.youtube.com/watch?v=cApez4JgSBM&feature=youtu.be Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Kooste Keuruun kunnansairaalan 100-vuotisjuhlan tapahtumista vuonna 1989 Subject The topic of the resource Keuruu sairaalat terveyskeskukset Description An account of the resource Teuvo Mujon koostamaa videomateriaalia Keuruun kunnansairaalan 100-vuotisjuhlan tapahtumista vuonna 1989. Ensiesitys kulttuuritalo Kimarassa marraskuussa 2017. Creator An entity primarily responsible for making the resource Mujo, Teuvo Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Äänitteitä ja elävää kuvaa muualla verkossa Description An account of the resource Kuvailtuja linkkejä muissa verkkopalveluissa julkaistuihin Keuruuta käsitteleviin ääni- ja videotallenteisiin. Kokoelmaan kerätään vain aineistoa, joka on kaikille avointa ja verkossa pysyvästi. Website A resource comprising of a web page or web pages and all related assets ( such as images, sound and video files, etc. ). Local URL The URL of the local directory containing all assets of the website https://kavi.finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_1593948 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource <h2>Kalettoman konepäivä 17.9.2016</h2> Subject The topic of the resource maatalous maatalouskoneet maansiirtokoneet kädentaidot käsityöt tuohityöt kehruu vanhat autot päreet moottorityökoneet moottorit harmonikansoittajat junanvaunut Description An account of the resource Dokumentti kertoo Keuruun Kalettomalla vuonna 2016 järjestetystä konepäivästä, jossa oli esillä vanhoja maatalous- ja maansiirtokoneita sekä kädentaitoja. Kesto 23:58 min. Creator An entity primarily responsible for making the resource Mujo, Teuvo Source A related resource from which the described resource is derived Kansallinen audiovisuaalinen instituutti Suur-Keuruu Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Äänitteitä ja elävää kuvaa muualla verkossa Description An account of the resource Kuvailtuja linkkejä muissa verkkopalveluissa julkaistuihin Keuruuta käsitteleviin ääni- ja videotallenteisiin. Kokoelmaan kerätään vain aineistoa, joka on kaikille avointa ja verkossa pysyvästi. Website A resource comprising of a web page or web pages and all related assets ( such as images, sound and video files, etc. ). Local URL The URL of the local directory containing all assets of the website https://kavi.finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_1593946 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource <h2>Arkeologiset kaivaukset Keuruun Suojoella 1991</h2> Subject The topic of the resource arkeologia kaivaukset Description An account of the resource Dokumenttielokuva vuonna 1991 Keuruun Suojoella tehdyistä arkeologisista kaivauksista. Museologian professori Janne Vilkuna esittelee Suojoen kaivausten tuloksia vuonna 2016 Keski-Suomen museossa kuvatussa jaksossa. Kesto 31:13 min. Creator An entity primarily responsible for making the resource Mujo, Teuvo Source A related resource from which the described resource is derived Kansallinen audiovisuaalinen instituutti Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Contributor An entity responsible for making contributions to the resource Suur-Keuruu Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Äänitteitä ja elävää kuvaa muualla verkossa Description An account of the resource Kuvailtuja linkkejä muissa verkkopalveluissa julkaistuihin Keuruuta käsitteleviin ääni- ja videotallenteisiin. Kokoelmaan kerätään vain aineistoa, joka on kaikille avointa ja verkossa pysyvästi. Website A resource comprising of a web page or web pages and all related assets ( such as images, sound and video files, etc. ). Local URL The URL of the local directory containing all assets of the website <a href="https://kavi.finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_1034744">Talvisota-elokuvan kuvaukset Keuruulla | Kansallinen audiovisuaalinen instituutti | Elonet (finna.fi)</a> Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Talvisota-elokuvan kuvaukset Keuruulla Dokumenttiohjelma Talvisota-elokuvan kuvauksista Keuruulla Subject The topic of the resource talvisota sotaelokuvat maanpuolustus sotilaat vapaaehtoiset Description An account of the resource Riihon kylällä talvella 1988-1989 filmatun Talvisota-elokuvan kuvauksia Keuruulla ja tekijöiden haastatteluita. Kesto 46:44 min. Creator An entity primarily responsible for making the resource Mujo, Teuvo Mäkinen, Asko Virtanen, Reijo Halttunen, Juhani Source A related resource from which the described resource is derived Kansallinen audiovisuaalinen instituutti Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Contributor An entity responsible for making contributions to the resource Keuruun kaupunki Is Referenced By A related resource that references, cites, or otherwise points to the described resource. https://fi.wikipedia.org/wiki/Talvisota_(elokuva) https://keuruunveraja.fi/files/original/58f7f2dc207e8071779cb46071ab64e1.jpg 58a0e0efd9313d950dd8948b789a8c75 https://keuruunveraja.fi/files/original/52d4c8dc9e7d1d6def83eb115fb6671c.jpg c34e68d0971f51311467123466ae6bc9 https://keuruunveraja.fi/files/original/670bb4869661e9a0c445dff62f323f09.jpg b159c38d4cfcc4bc7af7471aaf661c40 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Yritysten tarinoita Description An account of the resource Kokoelma sisältää keuruulaisia tarinoita yritysmaailmasta. Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Subject The topic of the resource Keuruu kirkonkylät yritykset yrittäjät Artikkeli Teeemateksti jostakin aiheesta. Tätä aineistotyyppiä voi käyttää aina kun tekstin muoto ei vaadi muuta. Mistä on kyse? Tähän kenttään artikkelin teksti jäsennettynä tarpeen mukaan. Huonekalu- ja verhoiluliike A. Musakka avattiin Keuruulla lokakuussa 1954. Karjalankannaksen Pyhäjärveltä syntyisin ollut yrittäjä oli toimelias. Kymmenkunta vuotta Riihimäellä alan yrittäjänä toiminut Arvo Musakka muutti Keuruulle kuultuaan, että paikkakunnalla olisi tilaa huonekaluliikkeelle. Aluksi yritykseen kuului myös oma huonekalutehdas, jossa nykyinen omistaja Aarno Musakkakin aloitti uransa puusepän opissa. Tehdas teki mittatilaustöitä ja yritykset työllistivät yhteensä yhdeksän työntekijää. Pysyvän liiketilan yritys löysi vuonna 1984. Tällöin se osti Tehtaantieltä vanhan, alun pitäen tervatehtaan tislaamoksi rakennetun kiinteistön. Sittemmin se oli uudistettu meijeriksi ja toimi viimeksi Valion juustopakkaamona. Viereinen myllyrakennus tuli myös yrityksen omistukseen ja toimii nykyisin kesäkalusteiden esittelypisteenä. Aiemmin yritystoimintaa oli pyöritetty vuokralaisena monessa eri kiinteistössä, muun muassa toistakymmentä vuotta maineikkaassa ja sittemmin puretussa Kansallispirtissä 1 100 m 2 tiloissa. Aarno Musakka lunasti yrityksen itselleen vuonna 1987 yhdessä puolisonsa Sirkka Pajusen kanssa. Nykyisin yrityksen toimenkuvaan kuuluu huonekalujen suoramyynnin lisäksi yksityisten kotien ja julkisten tilojen sisustussuunnittelu. Referenssikohteita ovat mm. Vanha pappila Keuruulla, ArtHotel Honkahovi Mäntässä sekä useat hiihtokeskukset ja majoituskohteet akselilla Rovaniemi-Hanko. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Omasta huonekalutehtaasta sisustussuunnitteluun - Musakan huonekaluliikkeen tarina Subject The topic of the resource Keuruu kirkonkylät yritykset karjalaiset Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Creator An entity primarily responsible for making the resource Musakka Oy https://keuruunveraja.fi/files/original/5b0d423ad3145aa4222d688b87d2cb53.JPG 20444de8affcd3adb509932f02459f6d Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Muistoja ja dokumentteja entisajan elämästä Description An account of the resource Tässä kokoelmassa on yksityishenkilöiltä käyttöön saatuja muistelutekstejä ja aikalaisdokumentteja, kuten kirjeitä ja kouluaineita. Artikkeli Teeemateksti jostakin aiheesta. Tätä aineistotyyppiä voi käyttää aina kun tekstin muoto ei vaadi muuta. Mistä on kyse? Tähän kenttään artikkelin teksti jäsennettynä tarpeen mukaan. Kerho on perustettu vuonna 1963, jolloin se toimi nimellä Keuruun venekerho. Perustajajäseniä olivat mm. Toivo Virkkunen, Erkki Valkola, Jaakko Loven ja Otto Koskela. Tällä hetkellä seurassa on noin 130 jäsentä ja kommodorina toimii Kai Muteli Mäntästä. <br /><br />Pursiseuralla on mökki järven keskivaiheilla Harmaaniemessä. Serlachius-yhtiöltä ostettiin Karhuniemi-niminen tontti, johon on vuosien kuluessa rakennettu päärakennus, kaksi aittaa, leikkimökki, kaksi saunaa, grillipaikka ja laitureita. Seurassa harjoitettiin aiemmin jollapurjehdusta ja kilpatoimintaa sekä järjestettiin Karhunsoutu-kilpailu. Tänä päivänä seura hoitaa Mäntässä Sassin satamaa ja vastaa sen laiturien ylläpidosta. <br /><br />Laivaliikennettä Keurusselällä <br /><br />Keurusselän laivaliikenteen syntymiseen vaikuttivat mm. järven eteläpäähän G.A. Serlachiuksen vuonna 1869 perustaman puuhiomon kasvava puuntarve sekä Keuruun uuden kirkon rakentamisen myötä syntynyt rakennustarpeiden hankkiminen. Kirkko vihittiin vuonna 1892 ja silloin liikennöivät järvellä sekä Keuru että Elias Lönnrot. Keuruun kirkkorannassa onkin ollut aikoinaan omat laiturinsa molemmille aluksille. <br /><br />Keurusselällä on vuosikymmenten saatossa liikkunut työtehtävissä parikymmentä eri alusta. Näitä ovat olleet mm. Keuru, Elias Lönnrot, Kivistö, Tähti-Mänttä I, Kotka-Mänttä IV sekä varppareina Sassi I, Latiainen, Kiho, Varppi I, II, II, IV. 1970-luvulla järvellä liikennöivät henkilöliikenteessä Manolito kippareinaan Reima Jokio, Heikki Hokkanen. Sen jälkeen seilasi Mariella Keurusselällä. Uusi Elias Lönnrot-laiva laskettiin vesille vuonna 1986. <br /><br />1960-luvulla oli Keurusselällä oma luotsi, Virtanen Mäntästä. Nykyisin luotseja ei enää tarvita, mutta Merenkulkulaitos käy joka kesä läpi väylämerkit ja kummelit. Veneilyyn Keurusselkä on kivinen. Länsiväylä on syvempi; syvin kohta noin 40 metriä ja laivasyväys reiteillä 1,2-1,6 m. Talvella järvellä liikuttaessa harmina ovat puolestaan isot railot, joita syntyy eritoten välille Hanhisaari-Selkisaari ja Mäntän päähän. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Keuruun pursiseuran toimintaa ja Keurusselän laivaliikennettä Subject The topic of the resource Keuruu Keurusselkä laivaliikenne varppaajat uitto Creator An entity primarily responsible for making the resource Muteli, Kai Vesterinen, Liisa Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Keurusseudun lottien toimintaa Subject The topic of the resource Keuruu lotat maanpuolustus 1920-1944 maanpuolustusjärjestöt Description An account of the resource Kokoelmassa on Keurusseudun lottien muistelmia sota-ajalta ja tietoja järjestön alkuaikojen toiminnasta. Aineistot kokosi Keuruun maanpuolustusnaiset. Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document <p>Ilmavalvojat-niminen muistomerkki sijaitsee Haapamäen Suojan tontin korkeimmalla kohdalla. Patsaan on suunnitellut ja valanut Timo Kara. Muistomerkki koostuu n. 160 cm korkeasta pronssipatsaasta, joka seisoo metrin korkean luonnonkiven päällä. Kiveen on laitettu neljä kappaletta pronssilaattoja, jotka kertovat Suoja-rakennuksen historiasta. Pronssipatsas esittää kahta seläkkäin olevaa naista tähystämässä taivaalle. Se kuvaa lottia ilmavalvoja tehtävissä, ja toimii muistutuksena Haapamäen sota-aikaisesta elämästä. Ilmavalvojat paljastettiin 4.9.1994, tasan 50 vuotta jatkosodan päättymisestä.</p> <h3>Lotat ilmavalvojina</h3> <p>Talvisodan sytyttyä Haapamäellä toimi näkö- ja kuulohavaintoihin perustuva ilmavalvonta keskus silloisessa suojeluskuntatalossa. Lotat työskentelivät ilmavalvontakeskuksessa ilmavalvojina. Apunaan heillä oli vain kiikari, lentokonekuvasto ja suuntolevy. Heidän tehtävänään oli tunnistaa koneet, laskea niiden lukumäärä ja arvioida lentosuunta. Tiedot ilmoitettiin lento-ja ilmatorjuntayksikölle. Vuorossa oli aina kaksi lottaa kahden tunnin ajan, kovalla pakkasella vuorot olivat puolituntisia.</p> <p>Suoja rakennus toimi koko sodan ajan (1939 - 1944) mm. ilmavalvonta asemana, lottien huolto- ja muonitus toiminnan tukikohtana ja koulutuskeskuksena.</p> <p></p> <h3>Muistomerkki hankkeen synty</h3> <p>Lehtori Toivo Luukola sanoo puhuneensa jo ennen lotta-muistomerkin suunnittelua maanpuolustusaiheisen muistomerkin tekemisestä. Ajatus sai tuulta alleen, kun nuoret olivat alkaneet kiinnostua sota-ajasta. Ajatusta kehitettiin jonkun aikaa, kunnes se pysähtyi kun patsaan tekijäksi toivottu Pentti Papinaho kuoli. Luukola otti asian uudestaan esille 12.11.1993 Ilmari Vaissille. Vaissi kävi myöhemmin tapaamassa Pihlajavedellä asuvaa Timo Karaa, joka oli sanonut voivansa tehdä muistomerkin ja laatat kivenlohkareeseen, jonka päälle patsas asetettaisiin. Aikataulu oli kiireellinen, koska patsas haluttiin paljastaa jo seuraavana vuonna, kun jatkosodasta oli kulunut 50 vuotta.</p> <p>2.12.1993 Ilmari Vaissi järjesti lottapatsas asiasta kokouksen kodissaan, johon kutsui nykyisiä että entisiä haapamäkeläisiä, sekä oman kylän väkeä. He päättivät yksimielisesti, että patsaan tulisi esittää ja kuvailla lottien Suojalla suorittamaa ilmavalvontatoimintaa talvisodan aikana. <br /><br />Hanke sai ensimmäisen rahoituksensa sähköyhtiö Väärikosken Sähkö oy:ltä, yhtiölle jäljelle jääneistä rahoista. Hanketta rahoitettiin myös varainkeruulla, joka suoritettiin Haapamäen Lions Clubin nimissä sen vuoksi, ettei muistomerkkitoimikunta ollut virallinen yhtiö eikä siksi voinut anoa valtakunnallista keräyslupaa. Myös kulttuuriosastolta pyydettiin varoja hankkeeseen, joka myönsi heille 20 000 markkaa viime tingassa ennen patsaan paljastusjuhlaa.</p> <p></p> <h3>Muistomerkin vaiheita</h3> <p>Patsaan virallinen valmistus alkoi 15.4.1994, kun toimikunnan ja taiteilijan välinen tilaus- ja toimitussopimus pronssiveistoksesta allekirjoitettiin Haapamäellä. Toukokuussa 1994 luonnos esitettiin toimikunnalle, ja jo kesäkuussa patsaan kipsimalli oli valmis. Kesän aikana kokonaissuunnittelu oli tehty ja veistos oli valmis valettavaksi. Valu tapahtui kuudessa osassa Timo Karan kotitilalla Pihlajavedellä, ja patsas hitsattiin yhteen Jyväskylässä Erkki Liukkosen valimossa. Kun patsas oli valettu ja hitsattu, se vielä hiottiin ja patinoitiin.</p> <p>Keväällä alkoi keskustelu lottapatsaan sijainnista. Se päätettiin asettaa Suojan pihan korkeimmalle kohdalle. Keuruun kaupungin rakennustarkastaja Mikko Tuominen myönsi toimenpideluvan, paikan ja antoi ohjeet perustöiden suorittamisesta. Jalustan perustyöt alkoivat. Erkki ja Timo Peräinen johtivat, koordinoivat ja valvoivat talkootyönä jalustan rakentamista ja patsaan pystyttämistä. <br /><br />Koko patsaan teko kustansi yhteensä 80 000 markkaa. Paljastustilaisuuden ohjelmaan kuului muun muassa puheita ja kunnianosoitus sankari haudalla sekä Karjalaan jääneiden muistomerkillä. Tunnelma juhlassa oli kiitollinen, ja voittoisa.<br /><br />Lähteet:<br />Ketola, Erkki 2014: Ilmavalvojat. Muistomerkki Haapamäellä. Koottuna muistomerkki-aiheeseen liittyvää aineistoa.<br /><br /></p> Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Ilmavalvojat -muistomerkki Haapamäellä Subject The topic of the resource Haapamäki (Keuruu) patsaat muistomerkit lotat ilmavalvonta kuvanveisto Kara, Timo Vaissi, Ilmari projektit seurantalot Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Description An account of the resource Haapamäen Suojan pihassa oleva lottien sodan aikaista työtä kunnioittava Timo Karan Ilmavalvojat-patsas valmistui vuonna 1994. Teksti kertoo patsashankkeen vaiheista. Creator An entity primarily responsible for making the resource Nelimarkka, Iia Date Created Date of creation of the resource. 2021 https://keuruunveraja.fi/files/original/3bed1ba11d58bec77acf6ab000eec338.mp3 8d88205ac3d663da2348e3c1ea554efb Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Tällaista elämä oli - Veteraaniväen tarinoita Subject The topic of the resource sota-aika jälleenrakentaminen veteraanit Description An account of the resource Keuruun museon kustantamana ja Orvokki Vääriskosken toimittamana julkaistiin vuonna 2013 kirja, jossa 1920-1930 -luvulla Keuruulla syntyneet tai tänne muuttaneet kertovat muistojaan sodan varjosta jälleenrakentamisen aikaan. Tässä kokoelmassa voit kuunnella kirjan sisältämät tarinat. Creator An entity primarily responsible for making the resource Vääriskoski, Orvokki Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Rights Information about rights held in and over the resource Keuruun museo Sound A resource primarily intended to be heard. Examples include a music playback file format, an audio compact disc, and recorded speech or sounds. Duration Length of time involved (seconds, minutes, hours, days, class periods, etc.) 9 min 21 sek Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Joulunviettoa sodan varjossa Pihlajavedellä Subject The topic of the resource Pihlajavesi (kunta) sota-aika lapsuus joulu talvisota muistot kotirintama ruokaperinne kodinhoito jouluperinne Creator An entity primarily responsible for making the resource Niemi, Maria Rantanen, Irja Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Rights Information about rights held in and over the resource Keuruun museo Description An account of the resource Äänitiedosto avautuu painamalla ensin aiheen kohdalla olevaa kaiuttimen kuvaa TAI itse aiheen otsikkoa JA sen jälkeen painamalla sivulle avautuneen mustan vaakapalkin vasemmassa laidassa olevaa pikku NUOLTA, jonka vieressä on aikalaskuri. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Artikkeleita eri aiheista Description An account of the resource Tässä kokoelmassa on artikkeleita erilaisista keuruulaiseen kulttuuriperintöön liittyvistä teemoista. Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document Laila Niemiojan suunnittelemat rakennukset Keuruu: • kirkonkylän Kivikoulu, 1953 • Kivikoulun opettajaintalo, 1956 • Yhteiskoulu 1961 • Kansalaiskoulu,1970-luku • Kivelän koulu, 1985 • Kunnansairaala/terveysasema laajennusosineen, 1950-luku • Heikkilän vanhainkodin värit ja koristelu, Pohjoislahti, 1953 • Haapamäen kansakoulu/ala-aste, 1956 • Haapamäen terveystalo, 1950 • Kauppayhtiön toinen liiketalo, 1955 • Torin varren Liiketalo, 1957 • Asunto- ja liiketalo Viiskulma 1957 • Keuruun Sähkö Oy:n toimitalo, 1958 • Orion Oy:n huvila 1 • Orion Oy:n huvila 2 Omakotitaloja ja huviloita Keuruu • Pekanniemi, Olavi Paavolaisen huvila, 1949 • Osuusliike Mäki-Matin tj. Erkki Luodon ja Aili Luodon kesämökin saunapirtti 1948 • Keuruun Tervatehtaan tj. Niilo Vuolle-Apialan ja Aune Vuolle-Apialan aittarakennus 1946 • Yhteiskoulun rehtori Jussi Rainion ja Niina Rainion omakotitalo, 1950-luku • Lavikaisen talo • Eläinlääkäri B. Vuorentien/Hannu ja Miia Teiskosen talo, 1947 • Betty Järvisen/Markku ja Maarit Puron talo • Jukka ja Saara Rönnholmin/Reijo Seppäsen talo • Taisto Järvisen talo • kunnanjohtaja Toivo Puron/Neuvosen talo Koskenpää/Jämsänkoski/Jämsä • Jyskän koulurakennus, Koskenpää, 1952 • Kirkonkylän kansakoulu, Koskenpää, 1955 Jämsä • Jokilaakson aluesairaala • Kaupunginjohtaja Toivo Puron talo • Vitikkalan kansa- ja kansalaiskoulun opettajain asuintalo, 1963 Arkkitehtitoimisto Niemioja & Uusitalo Oy:n ja Arkkitehtitoimisto Heikki Uusitalo Oy:n suunnittelemia rakennuksia 1970-1990 -luvuilla Vanhainkodit, sairaskodit Keuruun Lehtiniemen vanhainkoti-palvelutalo, 1990 Palveluasunnot Keuruun palveluasunnot, 1991 Päiväkodit Keuruun Lapin päiväkodin saneeraus ja laajennus, 1998 Koulut Keuruun yläaste ja lukio, 1975 Keuruun yläaste ja lukio, keittiölaajennus, 1996 Keuruun yläaste ja lukio, saneeraus ja laajennus (luonnosvaiheessa) Kivelä korttelikoulu, 1985 Muut rakennukset Toivi Järvisen taidekoti, 1961 Saarijärven museo, 1989 Laila Niemiojan suunnittelemat hautamuistomerkit Pihlajavesi Sankarivainajien muistomerkki, 1949 Koskenpää Sankarivainajien muistomerkki, 1950 (&Pentti Papinahon reliefi "Elämä jatkuu", 1977) Keuruu Karjalaan jääneiden vainajien muistomerkki, 1957 Helsinki Niemiojien sukuhaudan muistomerkki Honkanummen hautausmaa, Helsinki Arkkitehtitoimisto Niemioja & Uusitalo Oy:n ja Arkkitehtitoimisto Heikki Uusitalo Oy:n suunnittelemia rakennuksia Terveysasemat ja sairaalat Alavuden terveysaseman laajennus, 1982 Alavuden terveysaseman saneeraus, 1992 Alavuden terveysaseman saneeraus II vaihe, 1996 Euran terveysaseman laajennus, 1985 Evijärven terveysaseman laajennus, 1991 Kangasniemen terveysasema, 1977 Kannuksen pääterveysasema, 1981 Karttulan terveysasema, 1991 Kauhavan pääterveysasema, 1977 Koski Hl:n terveysasema, 1984 Kärkölän terveysaseman laajennus, 1987 Nastolan pääterveysasema, 1977 Soinin terveysasema, 1987 Suolahden terveysasema, 1977 Sisä-Suomen sairaala, Suolahti, laajennuksia ja saneerauksia, 1983-91 Suonenjoen pääterveysasema, 1979 Suonenjoen pääterveysaseman laajennus, 1995 Sysmän terveysaseman laajennus ja saneeraus, 1988-91 Vesannon terveysasema, 1997 Ähtärin aluesairaalan laajennus, 1981 Ähtärin terveysaseman laajennus, 1981 Äänekosken terveysasema, 1977 Vanhainkodit, sairaskodit, palveluasunnot Evijärven vanhusten palvelukeskus, 1989 Kannuksen vanhainkoti, 1983 Kannuksen veljeskoti ja laajennus, 1991 Kauhavan vanhainkoti, 1979 Keuruun vanhainkoti-palvelutalo, 1990 Sotainvalidien sairaskoti, Ähtäri, 1991 Suonenjoen veljeskoti, 1982 Suonenjoen vanhainkoti-palvelukeskus, 1995 Sysmän vanhainkodin laajennus ja saneeraus, 1988 Säkylä vanhainkodin laajennus ja saneeraus, 1983 Haukivuoren vanhusten ja vammaisten palvelutalot, 1996 Evijärven palveluasunnot, 1990 Keuruun palveluasunnot, 1991 Kannuksen veljeskodin palveluasunnot, 1994 Päiväkodit Lääkärintalon muutos päiväkodiksi, Alavus, 1979 Lääkärintalon muutos päiväkodiksi, Sysmä, 1988 Päiväkodin laajennus, Sysmä, 1992 Keuruun Lapin päiväkodin saneeraus ja laajennus, 1998 Koulut Evijärven kirkonkylän ala-aste, 1993 Evijärven yläasteen saneeraus, 1995 Evijärven lukion saneeraus, 1996 Keuruun yläaste ja lukio, 1975 Keuruun yläaste ja lukio, keittiölaajennus, 1996 Keuruun yläaste ja lukio, saneeraus ja laajennus, luonnosvaiheessa Kivelä korttelikoulu, Keuruu, 1985 Sysmän ala-aste, saneeraus, 1985 Sysmän ylä-aste ja lukio, saneeraus, 1992 Ylihärmän ylä-aste ja kirjasto, saneeraus, rakenteilla Toimistot Helsingin matkailutoimiston saneeraus, 1996 Kannuksen kaupungintalon laajennus, 1985 Kannuksen virastotalon saneeraus, 1989 Konaflex Oy:n toimitalo, Vantaa, 1987 Konaflex Oy:n toimitalon laajennus, Vantaa, 1997 Tasokaluste Oy:n toimitalo, Vantaa, 1988 Uudenmaan Mestarirakentajat Oy toimisto, 1993 Muut rakennukset Saarijärven museo, 1989 Tiwi Oy:n lastulevytehdas, Keuruu, 1971 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Laila Niemiojan suunnittelemat rakennukset Subject The topic of the resource arkkitehdit rakennukset Niemioja, Laila Keuruu Description An account of the resource Luettelo diplomiarkkitehti Laila Niemiojan suunnittelemista kohteista Keuruulla ja muilla paikkakunnilla. Creator An entity primarily responsible for making the resource Niemioja, Ahto Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Contributor An entity responsible for making contributions to the resource Ruhanen, Jarmo https://keuruunveraja.fi/files/original/67c59586bef5b86adc07b5a222d67e6c.mp3 fe586d67a52d60fbe74bdf8b0687c8f8 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Tällaista elämä oli - Veteraaniväen tarinoita Subject The topic of the resource sota-aika jälleenrakentaminen veteraanit Description An account of the resource Keuruun museon kustantamana ja Orvokki Vääriskosken toimittamana julkaistiin vuonna 2013 kirja, jossa 1920-1930 -luvulla Keuruulla syntyneet tai tänne muuttaneet kertovat muistojaan sodan varjosta jälleenrakentamisen aikaan. Tässä kokoelmassa voit kuunnella kirjan sisältämät tarinat. Creator An entity primarily responsible for making the resource Vääriskoski, Orvokki Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Rights Information about rights held in and over the resource Keuruun museo Sound A resource primarily intended to be heard. Examples include a music playback file format, an audio compact disc, and recorded speech or sounds. Duration Length of time involved (seconds, minutes, hours, days, class periods, etc.) 19 min 45 sek Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Karjalankannaksen Laura Subject The topic of the resource sota-aika siirtoväki Karjala karjalaiset lotat asutustoiminta Creator An entity primarily responsible for making the resource Niinilampi, Laura Varpula, Raimo Vääriskoski, Orvokki Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Rights Information about rights held in and over the resource Keuruun museo Description An account of the resource Äänitiedosto avautuu painamalla ensin aiheen kohdalla olevaa kaiuttimen kuvaa TAI itse aiheen otsikkoa JA sen jälkeen painamalla sivulle avautuneen mustan vaakapalkin vasemmassa laidassa olevaa pikku NUOLTA, jonka vieressä on aikalaskuri. https://keuruunveraja.fi/files/original/62e94a1e0793ba8ced261094ca6291fb.mp3 9c88716d2b7875238cb45d8a0e94a3da Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Tällaista elämä oli - Veteraaniväen tarinoita Subject The topic of the resource sota-aika jälleenrakentaminen veteraanit Description An account of the resource Keuruun museon kustantamana ja Orvokki Vääriskosken toimittamana julkaistiin vuonna 2013 kirja, jossa 1920-1930 -luvulla Keuruulla syntyneet tai tänne muuttaneet kertovat muistojaan sodan varjosta jälleenrakentamisen aikaan. Tässä kokoelmassa voit kuunnella kirjan sisältämät tarinat. Creator An entity primarily responsible for making the resource Vääriskoski, Orvokki Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Rights Information about rights held in and over the resource Keuruun museo Sound A resource primarily intended to be heard. Examples include a music playback file format, an audio compact disc, and recorded speech or sounds. Duration Length of time involved (seconds, minutes, hours, days, class periods, etc.) 1 min 1 sek Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Lapsuusmuistoja Subject The topic of the resource runot Creator An entity primarily responsible for making the resource Niinilampi, Laura Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Rights Information about rights held in and over the resource Keuruun museo Description An account of the resource Äänitiedosto avautuu painamalla ensin aiheen kohdalla olevaa kaiuttimen kuvaa TAI itse aiheen otsikkoa JA sen jälkeen painamalla sivulle avautuneen mustan vaakapalkin vasemmassa laidassa olevaa pikku NUOLTA, jonka vieressä on aikalaskuri. https://keuruunveraja.fi/files/original/b9dd73c3cc06feb99640407572b46c9a.pdf 4e9b7a8da6ba7ffdb83eadaea20a720b Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Käsikirjoituksia Keuruun kaupunginkirjaston kotiseutukokoelmasta Description An account of the resource Kokoelmaan kuuluu julkaisematonta aineistoa, kuten pieniä muistelmia ja historiikkeja, joita säilytetään Keuruun kaupunginkirjaston kotiseutukokoelmassa. Digitoitu teos Tähän kokonaiset digitoidut kirjat tiedostoliitteinä, metatietokenttiin lyhyt kuvaus teoksesta. Teoksen kuvaus Lyhyt kuvaus digitoidusta teoksesta Yhdistyksen arkistoaineistoon ja muistitietoon perustuva historiikki Lammasperän työväenyhdistyksestä, joka toimi otsikossa mainittuina vuosina. Historiikin kirjoittaja Reino Niinimäki oli aktiivinen kotiseutuhistorian harrastaja, joka toimi mm. Lankkuan sukuseurassa. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Keuruun Lammasperän työväenyhdistyksen toiminnasta vv. 1907-1941 Subject The topic of the resource työväenyhdistykset Lammasperä Kivijärvi Creator An entity primarily responsible for making the resource Niinimäki, Reino Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Date A point or period of time associated with an event in the lifecycle of the resource 1992 https://keuruunveraja.fi/files/original/eecd19ee1802024263fe256c26e795d6.pdf bb0706471b7749be111da245285217f1 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Naisia ja miehiä teiden takana -luentosarja Description An account of the resource Keuruun kansalaisopistossa keväällä ja syksyllä 2017 järjestetyn luentosarjan aineistoja. Luentosarja käsitteli henkilöiden mukaan nimettyjä keuruulaisia teitä ja henkilöhistoriaa nimien taustalla. Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document Keurusselän kasarmialueella Keski-Suomen Pioneeripataljoonan ja Viestipataljoonan toiminnan edettyä vuoteen 1981, osa kasarmialueen teistä haluttiin nimetä perinnenimin. Nimeämisen suoritti silloinen varuskunnan päällikkö everstiluutnantti Elja Puranen. Hänellä oli periaatteena, että nimien pitää liittyä sopivasti paikkakuntaan tai molempiin kasarmialueella toimiviin pataljooniin. Teiden nimien taustalta löytyy runsaasti Keuruun ja Suomen historiaa. Nimiä on myöhemmin täydennetty Pioneerirykmentin toiminnan aikana. Herpmanin pojat Keuruun pappilassa asustivat kirkkoherra Yrjö Herpmanin pojat Gabriel, Juhana ja Kustaa. He syntyivät 1600-luvun Suomeen ja opiskelivat Turun akatemiassa 1700-luvun alussa. Venäläisten miehitettyä koko Etelä-Suomen, veljekset palasivat takaisin Keuruulle, jossa vihollinen jo isännöi. Veljekset taistelivat venäläisiä vastaan kotiseutunsa puolesta isänsä vastustuksesta huolimatta. Monet taistelut ja kahakat selvittäneet veljekset kohtasivat lopullisen matkansa pään joulukuun 29. päivänä 1715 Ampialassa, jolloin venäläiset surmasivat heidät. Nämä paikallispioneerit saivat nimensä mukaiset tiet kasarmialueelle seuraavasti: Kaapontie (Gabriel), Juhanantie ja Kustaantie. Kaapontien jatkeeksi nimettiin perinneasioita suunnitelleen ja Keski-Suomen Pioneeripataljoonan komentajana vuosina 1975-1981 toimineen everstiluutnantti Elja Purasen mukaan Purasentie. Päätie kasarmialueelle - Unio Sarlinintie Jääkärikenraaliluutnantti Unio Sarlin on nimeämisen taustalla. Hän lähti Saksaan jääkärikoulutukseen vuonna 1915. Sarlin osallistui I maailmansodan taisteluihin Saksan itärintamalla Misse-joella, Riianlahdella, Schmardenissa ja Aa-joella 1916. Schmardenin taistelussa hän kunnostautui ottamalla kaksi vankia. Sotilaskoulutuksen lisäksi hän opiskeli Teknillisessä korkeakoulussa tienrakennusta ja valmistui diplomi-insinööriksi 1922. Sarlin menestyi myös ampumaurheilijana. Hän saavutti pistooliammunnassa Suomen mestaruuksia vuosina 1921 ja 1925. Unio Sarlinintien päässä sijaitsivat niin pioneerien kuin viestimiesten kasarmit. Kenraali Sarlinilla oli kummankin aselajin yhteisenä johtajana, teknillisten joukkojen tarkastajana, vastuu niiden kehittämisestä vuodesta 1921 talvisotaan saakka. Tien pituus symbolisoi Sarlinin pitkää elämäntyötä. Keuruulaiset jääkärit Unio Sarlinintiehen liittyy kolme lyhyempää tietä, jotka nimettiin vapaussodassa kaatuneiden keuruulaisten jääkärien mukaan. Vuoden 1918 sankarihautaan on haudattu kolme jääkäriä: Samuli Raja, Edvin Häkki ja Edvin Peltola. Heidän sukunimiensä mukaan tiet saivat nimensä: Rajantie, Häkintie ja Peltolantie. Teiden nimiä tarkennettiin 2000-luvulla liittämällä jääkärien etunimet niihin seuraavasti: Samuli Rajantie, Edvin Häkintie ja Edvin Peltolantie. Kunnanjohtaja Toivo Puro Toinen kasarmialueen sisääntulotie, joka yhdistää Keuruu-Kolho –maantien Unio Sarlinintiehen, on nimetty vuonna 1949 Keuruun ensimmäiseksi kunnanjohtajaksi valitun Toivo Puron mukaan Purontieksi. Hänen työpanoksensa oli merkittävä siihen, että Keuruusta tuli varuskuntapaikkakunta. Purontie jatkuu Koulutienä Valkealahden suuntaan. Kenraaliluutnantti Reino Arimo Talvisodassa Arimo toimi 3. divisioonan pioneerikomentajana. Tällöin hän vastasi divisioonan lohkon linnoituslaitteista Summan alueella. Välirauhan aikana hän jatkoi linnoittautumisen suunnittelijana. Jatkosodassa Arimo toimi 6. divisioonan pioneerikomentajana. Välillä hän toimi Päämajan linnoitusosaston maastosuunnittelun tarkastajana. Reino Arimo on kirjoittanut teoksen Suomen linnoittamisen historia 1918-1944. Sotakorkeakoulun käytyään Arimo oli pääesikunnassa toimistopäällikkönä 1951–1954 ja pioneeriosaston päällikkö 1954–1955. Pioneeritarkastajana hän palveli vuodet 1955–1961. Arimo nimitettiin puolustusministeriön kansliapäälliköksi vuosiksi 1961–1966. Uransa päätteeksi hän toimi yleisesikunnan, myöhemmin pääesikunnan päällikkönä 1966–1968. Reino Arimolla on ollut ratkaisun avaimet Keuruun varuskunnan syntymiseen vuodesta 1955 aina vuoteen 1968 saakka. Tästä kasarmialueen Arimontie muistuttaa jälkipolvia. Sulo Keinänen Puolustusministeriön palveluksessa oli rakennusmestari Sulo Keinänen. Hänen vaikutusalueensa oli kasarmialueella tapahtuneet rakennustyöt. Alueella sijaitsi pitkään puolustusministeriön rakennustyön parakkeja. Ne poistuivat 1980-luvun lopulla. Keinäsen toimisto sijaitsi hänen nimeään kantavan Sulonraitin varrella. Timo Lairio Esikuntapäällikkönä Keski-Suomen Rykmentissä toiminut everstiluutnantti Timo Lairio oli innokas kuntosaliharjoittelija. Kuntotalolle liikuttiin sotilaskodin takaa polkua pitkin. Rinne oli jyrkkä ja Lairio rakennutti siihen portaat. Näin syntyi Timo Lairion polku. Everstiluutnantti Jorma Kämäri Keuruun varuskunnan ensimmäisenä päällikkönä everstiluutnantti Jorma Kämäri loi suhteet Keuruun viranomaisiin ja kuntalaisiin. Lisäksi hän kehitti koulutusolosuhteita. Kämärintie etenee harjoitusalueen halki ja on muistona kitkattomasta vuorovaikutuksesta joukko-osastojen ja keuruulaisten välillä. Jorma Kämäri oli sodan kokenut mies. Sotakokemuksistaan hän ei koskaan puhunut. Kämäri oli mukana talvisodan Kollaan rintaman kovissa taisteluissa pioneerijoukkueen johtajana. Jatkosodassa hän johti pioneerikomppaniaa Karjalan kannaksella, oli vaikuttamassa Viipurin siltojen hävittämiseen kesällä 1944 ja toimi parin viikon ajan samassa suunnassa myös pioneeripataljoonan komentajana. Harjoitusalueen muita teitä Metsäteknikko Tauno Sekki vaikutti paljon harjoitusalueen tiestön rakentamiseen. Tällä tavoin hän edisti joukkojen koulutusta ja sai nimikkotiensä - Sekintien. Ilvestien nimeämisen taustalla on ollut Keski-Suomen läänin toinen vaakunaeläin Ilves tai sitten Keurusselän kasarmialueella vaikuttanut ja asunut metsätyönjohtaja Arvi Ilvesaho. Karhutie puolestaan on saanut nimensä Karhuvuoren mukaan. Kauppilantie on nimetty alueella olleen tilan nimen mukaan. Rajamäentie nimenä tulee maastossa olevan mäen mukaan. Ampumaradantie tehtiin 1990-luvun puolivälissä kun Kolhontien alikulku valmistui. Papintie on Pöyhölän pappilasta Haapamäen suuntaan joukko-osastojen harjoitusalueen läpi kulkenut tie. Pappi käytti tietä asioidessaan Haapamäellä. Leiritie rakennettiin valtakunnallisen pioneerileirin aikana vuonna 1986. Sen jatkeena etenee Pahalammentie. Taisteluradantie johti aikanaan taisteluampumaradalle ja Kalliotaskuntie Pioneerivarikon entiselle räjäytysalueelle. Esantie syntyi harjoitustyönä, jota johti Esa Rintamäki. Harjoitusalueen tiestölle mielenkiintoisen nimen toi Tomi Kouvosen johtama harjoitus, jossa hän päätti kolmen maastokuorma-auton voimin oikaista erään kostean maastokohdan läpi. Harjoitus päättyi onnettomasti niin, että autot upposivat syvälle suohon. Ne saatiin sieltä aikanaan pois ja paikalle tuli nimeksi Tomin oikaisu. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Keurusselän kasarmialueen tiestöllä on historiatausta Subject The topic of the resource Keuruu--Valkealahti tiet nimet kasarmit puolustusvoimat Description An account of the resource Luento Keuruun kansalaisopistossa sarjassa Miehiä ja naisia teiden nimien takana 24.10.2017 Creator An entity primarily responsible for making the resource Paappanen, Tapio Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto https://keuruunveraja.fi/files/original/ce4e13c60b2d623d7b8942edbe32c39c.pdf a574a03ce7d6f042788b80055567e201 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Aisapuu-lehden artikkeleita Description An account of the resource Tässä kokoelmassa on Pihlajavedellä ilmestyvän Aisapuu-kylälehden artikkeleita. Lehdessä julkaistaan runsaasti Pihlajaveden kotiseutuhistoriaan liittyviä tekstejä ja kuvia. Artikkeli Teeemateksti jostakin aiheesta. Tätä aineistotyyppiä voi käyttää aina kun tekstin muoto ei vaadi muuta. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Pihlajavesi sodassa Subject The topic of the resource Keuruu Pihlajavesi (kunta) sota sota-aika sotateollisuus Creator An entity primarily responsible for making the resource Paappanen, Tapio Source A related resource from which the described resource is derived Aisapuu nro 96, 2015 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Äänitteitä ja elävää kuvaa muualla verkossa Description An account of the resource Kuvailtuja linkkejä muissa verkkopalveluissa julkaistuihin Keuruuta käsitteleviin ääni- ja videotallenteisiin. Kokoelmaan kerätään vain aineistoa, joka on kaikille avointa ja verkossa pysyvästi. Hyperlink A link, or reference, to another resource on the Internet. URL <a href="https://areena.yle.fi/1-2217171">https://areena.yle.fi/1-2217171</a><br /><br /> Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Haapamäen voima on menneisyydessä Subject The topic of the resource Keuruu -- Haapamäki kyläyhdistykset rautatieasemat rautatieliikenne Description An account of the resource Vuodelta 2014 oleva radiotallenne, jossa haastatellaan Haapamäen kyläyhdistyksen aktiiveja. Aiheena muun muassa Porin radan uudelleen aukaisu, Haapamäen rautatiemiljöön kunnostaminen elämysmatkailua varten ja toive saada alueelle korjausrakentamisen keskus. Kesto 11 min. Creator An entity primarily responsible for making the resource Paaso, Marika Maasola, Mikko Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Yle, Radio Suomi Jyväskylä Format The file format, physical medium, or dimensions of the resource äänite Date A point or period of time associated with an event in the lifecycle of the resource 2014 https://keuruunveraja.fi/files/original/93e7d017e7bf8690cb7d4bf1d6cfb1ed.mp3 0430a53c11c03e9c5c5d84a460890acf Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Tällaista elämä oli - Veteraaniväen tarinoita Subject The topic of the resource sota-aika jälleenrakentaminen veteraanit Description An account of the resource Keuruun museon kustantamana ja Orvokki Vääriskosken toimittamana julkaistiin vuonna 2013 kirja, jossa 1920-1930 -luvulla Keuruulla syntyneet tai tänne muuttaneet kertovat muistojaan sodan varjosta jälleenrakentamisen aikaan. Tässä kokoelmassa voit kuunnella kirjan sisältämät tarinat. Creator An entity primarily responsible for making the resource Vääriskoski, Orvokki Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Rights Information about rights held in and over the resource Keuruun museo Sound A resource primarily intended to be heard. Examples include a music playback file format, an audio compact disc, and recorded speech or sounds. Duration Length of time involved (seconds, minutes, hours, days, class periods, etc.) 9 min 19 sek Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Sukkatehtaalla tehtiin tarkkaa työtä Subject The topic of the resource kirkonkylät sukat kutomot Creator An entity primarily responsible for making the resource Palva-aho, Aino Contributor An entity responsible for making contributions to the resource Tarinapiiri Vääriskoski, Orvokki Rights Information about rights held in and over the resource Keuruun museo Description An account of the resource Äänitiedosto avautuu painamalla ensin aiheen kohdalla olevaa kaiuttimen kuvaa TAI itse aiheen otsikkoa JA sen jälkeen painamalla sivulle avautuneen mustan vaakapalkin vasemmassa laidassa olevaa pikku NUOLTA, jonka vieressä on aikalaskuri. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Äänitteitä ja elävää kuvaa muualla verkossa Description An account of the resource Kuvailtuja linkkejä muissa verkkopalveluissa julkaistuihin Keuruuta käsitteleviin ääni- ja videotallenteisiin. Kokoelmaan kerätään vain aineistoa, joka on kaikille avointa ja verkossa pysyvästi. Website A resource comprising of a web page or web pages and all related assets ( such as images, sound and video files, etc. ). Local URL The URL of the local directory containing all assets of the website https://kavi.finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_158889 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource <h2>Keski-Suomi kutsuu</h2> Subject The topic of the resource sisävesiliikenne laivamatkailu hotellit ravintolat tehtaat osuusliikkeet rautatiet matkailu Description An account of the resource Vuonna 1945 valmistunut dokumentti, jossa esillä sisävesilaivamatka Keski-Suomessa maakunnan esittelyn näkökulmasta kuvattuna. Kohteina muun muassa vanha kirkko, Orionin tehtaat ja Keski-Suomen Osuusliikkeen hotelli. Keuruu kohdassa 8:40. Kesto 10:57. Creator An entity primarily responsible for making the resource Pänkäläinen, Antti Kumpulainen, Unto Lavola, Kalevi Creutz, Carl-Erik Source A related resource from which the described resource is derived Kansallinen audiovisuaalinen instituutti Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Date A point or period of time associated with an event in the lifecycle of the resource 1940-luku Contributor An entity responsible for making contributions to the resource Finlandia Kuva Oy Keski-Suomen Matkailijayhdistys ry https://keuruunveraja.fi/files/original/f208b8ec66e6747704dd52614be9e07b.jpg bb401a929c0e864fa6f3b1db14a2a6c0 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Artikkeleita eri aiheista Description An account of the resource Tässä kokoelmassa on artikkeleita erilaisista keuruulaiseen kulttuuriperintöön liittyvistä teemoista. Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document Harjulinna on Häkkisen maaseutuseura ry:n omistama seurantalo. Rakennus on punaiseksi maalattu, vankoista hirsistä rakennettu seurantalo, joka on säilynyt lähes alkuperäisessä asussaan. Se sijaitsee noin 20 km Keuruulta Mäntän suuntaan, Häkkisen kylällä, noin kilometri kantatieltä 58 poiketen. Harjulinnan rakennusvaiheita Metsäyhtiöt W. Rosenlew Oy ja G. A. Serlachius Oy toimivat aikoinaan vahvasti alueella. Keuruun Suojeluskunnan Häkkisen kyläosasto perustettiin 8.10.1931. Rosenlewin metsäpiiripäällikkö Oiva Riihelästä tuli suojeluskunnan kyläpäällikkö. Lotta Svärdin Häkkisen kyläosasto perustettiin 18.12.1933 ja sitä johti Oiva Riihelän puoliso Aino Riihelä. Vuonna 1934 heräsi ajatus suojeluskuntatalon rakentamisesta. Rosenlew teki mahdolliseksi Harjulinnan rakentamisen maalleen Häkkisen kankaalle. Tontti oli erinomainen kuivan maan paikka. Rakennuspiirustusten laatimiseen saatiin apua Mäntän suunnasta, kun Hannes Autere ja Gösta Serlachius avustivat suunnittelussa ja rakennuksen piirsi rakennusmestari Viljo Mäkelä. Serlachius lahjoitti myös ikkunanpuitteet Harjulinnaan. Lähialueen taloista saatiin lahjoituksia ja talkootyövoimaa Harjulinnan rakentamiseen. Hirsiä veistivät ainakin Hjalmar Alanko ja Vieno Lillukkamäki. Kookas talo valmistui nopeasti, sillä syksyllä 1935 aloitettiin työt ja vihkiäiset olivat jo seuraavan vuoden syksyllä. Harjulinnan alakerrassa on juhlasali, näyttämö, eteishalli, ravintolahuone ja keittiö. Yläkerrassa on lottien huone, suojeluskuntalaisten luento- ja majoitushuone sekä keittiö ja kamari vahtimestarille. Harjulinna vihittiin käyttöönsä 4.10.1936. Kuorevesi-Mänttä-Wilppula –lehti uutisoi 8.10.1936 Harjulinnan valmistumista seuraavasti: ”Vaikka Häkkisen kyläkunta on melko pieni verrattuna moneen muuhun kylään Keuruulla, on se ensimmäisenä pystynyt saamaan suojeluskuntatalon aikaan Keuruun suuressa pitäjässä.” Yleensä suojeluskuntataloja oli rakennettu suurempiin taajamiin yhteistyössä muiden seurojen kanssa. Ensimmäisten vuosikymmenten toimintaa Suojeluskunnan toimitilat olivat Harjulinnan yläkerrassa. Alakerrassa suojeluskunta järjesti iltamia näytelmineen sekä kesäjuhlia urheilukilpailuineen vuosina 1936-1939. Lotat hoitivat tilaisuuksien kahvituksen. Mäntästä väkeä toi Paunun linja-auto. Taitelija Tapani Lemminkäinen maalasi Harjulinnan näyttämön kulissit vuonna 1938. Vuonna 1942 Harjulinnassa oli metsätyökalujen kunnostamiskurssit. Kun suojeluskuntajärjestöt sekä Lotta Svärd -järjestöt rauhanehtojen nojalla lakkautettiin, perustettiin vuonna 1945 Häkkisen maamiesseura ry. ja jolle Harjulinna siirrettiin sen omistukseen. Häkkisen maamiesseuran perustava kokous pidettiin 6.1.1945. Alkuvaiheessa toimintaa hankaloitti kylätoiminnan hajanaisuus, sillä toiminta jakautui erillään oleviin ja vesistön erottamiin Häkkisen ja Liukon kyliin. Ensimmäiseen johtokuntaan vuonna 1945 valittiin Kalle Liukko (pj), Usko Alanko (siht.) Vihtori Autio, Bruno Pummila, Paavo Lamminmäki, Eero Lehtinen, Eeva Liukko, Aune Alanko ja Aino Riihelä sekä siirtoväestä Juho Laihanen ja Matti Simukka. Naisosaston johtokuntaan valittiin Eeva Liukko (pj.), Aune Alanko (siht.), Hilda Lehtinen, Aino Riihelä, Liisa Eskola, Alma Häkkinen sekä siirtoväestä Esteri Pulakka ja Sylvi Lahtinen. Toiminta lähti ripeästi käyntiin ja Keski-Suomen maanviljelysseuran neuvojat Oiva Kamppi ja Hellä Kallio sekä myöhemmin muut neuvojat pitivät esitelmiä ja kursseja karjatalouden ja kotitalouden alalta. Kilpailtiin mm. pellavanviljelyssä, kasvitarhan hoidossa ja kodinympäristön kunnostamisessa. Opintokerhot toimivat Häkkisessä ja Liukossa. Vapaa-ajallekin annettiin aikansa; perustettiin ohjelmatoimikunta, joka järjesti ohjelmallisia iltamia. Harjulinnassa esitettiin näytelmiä ja laulukuoroa johti opettaja AnnaTuunainen. Häkkisen Urheilijat järjestivät kilpailuja hiihdossa ja kolmiottelussa. Toiminta palkittiin jo heti seuran ensimmäisenä toimintavuonna 1945 maamiesseuraliiton toimintakilpailussa ensimmäisellä palkinnolla. Palkintoja saatiin toimintakilpailuista myöhemminkin. Lukuisat häät Harjulinnassa myös tanssittiin. Vuonna 1947 hankittiin Häkkisen maamiesseuralle puimakone ja maamoottori. Monipuolisen toiminnan keskus Häkkisen maamiesseuran toiminta oli erityisen vilkasta 1950-luvulla, sillä Harjulinnaan laitettiin sähköt vuonna 1951. Oli iltamia sekä kesä- ja elojuhlia, näyteltiin ja tanssittiin. Elokuvia kävi näyttämässä Filmipartio. Tansseissa soitti usein kylän oma poika Lauri Kaukanen, joko yksin tai orkesterinsa kanssa. Vierailunäytäntöjäkin Harjulinnassa oli, mm. Pohjoislahden nuorisoseura. Mäntän työväennäyttämö kävi esiintymässä mukanaan näyttelijä Rolf Labbart. Häkkisenlahdella järjestettiin ravi- ja autokilpailuja. Kutomakurssit järjestettiin Liukossa. Maamiesseura järjesti kuljetuksia maatalousnäyttelyihin, jonne matka taittui usein Paavo Larmin kuorma-auton lavalla. Harjulinnan yläkerta oli koti useille perheille vuodesta 1945 aina 1960-luvun alkuun saakka. Siellä asuvat toimivat usein Harjulinnan vahtimestareina tai puhelinkeskuksen hoitajina vuosina 1953-1962. Häkkisen maamiesseuraan perustettiin Airolahden kyläosasto vuonna 1956. Häkkisen maamiesseura järjesti nuotta- ja kalajuhlia vuosina 1953-1969 Liukonkylällä. Esiintyjinä olivat mm. näyttelijä Maikki Länsiö ja koomikko ”Eemeli” Toivonen. Muutamat kalajuhlat olivat myös Harjulinnassa ja Häkkisenrannassa. 1960-luvulla useissa paikoissa järjestettiin kansansoittokilpailuja, niin myös Harjulinnassa vuonna 1962. Toiminta laantui 1970-luvun alkuun tultaessa, kunnes vuonna 1977 ryhdyttiin remontoimaan Harjulinnaa ja sen jälkeen Häkkisen maamiesseuran huvitoimikunta järjestikin kesätansseja toistakymmentä vuotta. Maaseutuseuran aikaa Vuosien varrella toiminnasta vastuuta ovat kantaneet useat henkilöt. Pitkäaikaisimmista puheenjohtajista mainittakoon Matti Pänkäläinen ja Kari Vesterinen. Häkkisen maamiesseura ry nimellä toimittiin vuoteen 1995 saakka, jolloin mies- ja naisjaostot yhdistyivät. Siitä lähtien on toimittu Häkkisen maaseutuseura ry:n nimellä. Neuvojien kurssit käsittelivät esim. maatalousverotusta, tietokoneen ja mikroaaltouunin käyttöä. Iltamaperinnekin elvytettiin uudelleen ja perhejuhlia järjestetään talon tiloissa. Kauneimmat joululaulut- ja Valoa iltaan -lauluillat kokoavat yleisöä salin täyteen. Harjulinna on säilyttänyt hyvin perinteisen ilmeensä ja se on nykyisin monella tapaa tunnelmallinen ja viihtyisä seurantalo, joka kokoaa väen saliinsa viihtymään. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Harjulinnan vaiheita suojeluskunnantalosta kylätaloksi Subject The topic of the resource Häkkinen (Keuruu) suojeluskunnat maatalousjärjestöt kyläyhdistykset seurantalot Description An account of the resource Harjulinnan vaiheita Häkkiskylässä 80 vuoden ajalta. Creator An entity primarily responsible for making the resource Pänkäläinen, Hillevi Source A related resource from which the described resource is derived Häkkisen maamiesseura ry:n pöytäkirjat 1945-1995 Häkkisen maaseutuseura ry:n pöytäkirjat 1995-2005 https://keuruunveraja.fi/files/original/e0c173a916fef11c831fe8ad44992018.mp3 42f5ad5b5afa891391c27a3a4d44dd14 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Tällaista elämä oli - Veteraaniväen tarinoita Subject The topic of the resource sota-aika jälleenrakentaminen veteraanit Description An account of the resource Keuruun museon kustantamana ja Orvokki Vääriskosken toimittamana julkaistiin vuonna 2013 kirja, jossa 1920-1930 -luvulla Keuruulla syntyneet tai tänne muuttaneet kertovat muistojaan sodan varjosta jälleenrakentamisen aikaan. Tässä kokoelmassa voit kuunnella kirjan sisältämät tarinat. Creator An entity primarily responsible for making the resource Vääriskoski, Orvokki Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Rights Information about rights held in and over the resource Keuruun museo Sound A resource primarily intended to be heard. Examples include a music playback file format, an audio compact disc, and recorded speech or sounds. Duration Length of time involved (seconds, minutes, hours, days, class periods, etc.) 5 min 33 sek Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Liukon Foordilla meijeriin ja iltamiin Subject The topic of the resource autot meijerit iltamat synnytys Keuruu Pänkäläinen, Erkki Creator An entity primarily responsible for making the resource Pänkäläinen, Hillevi Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Description An account of the resource Äänitiedosto avautuu painamalla ensin aiheen kohdalla olevaa kaiuttimen kuvaa TAI itse aiheen otsikkoa JA sen jälkeen painamalla sivulle avautuneen mustan vaakapalkin vasemmassa laidassa olevaa pikku NUOLTA, jonka vieressä on aikalaskuri. Format The file format, physical medium, or dimensions of the resource MP3 https://keuruunveraja.fi/files/original/9d9e2be5e570658c013c279eaaff373a.jpg 8940ef16856d320e8bf909f843b1a080 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource 11-hankainen kirkkovene Liukon Liukas talaassaan. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Muistoja ja dokumentteja entisajan elämästä Description An account of the resource Tässä kokoelmassa on yksityishenkilöiltä käyttöön saatuja muistelutekstejä ja aikalaisdokumentteja, kuten kirjeitä ja kouluaineita. Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document <p>Keuruulla käytössä olleita vanhoja kirkkoveneitä on tiettävästi säilynyt vain kaksi. Tunnetumpi on kirkkovene Iso-Valkoinen, joka on valmistunut vuonna 1879 ja se on Keuruun vanhan kirkon venetalaassa. Keuruulla vähemmän tunnettu on samalta aikakaudelta säilynyt Liukon Liukas –niminen kirkkovene, jonka  valmistumisvuosi useimpien mainintojen mukaan on vuosi 1885. Se palveli Liukon kirkkovenekunnan kirkkoveneenä, jolla alueen väki kulki Keuruun kirkkoon. Arvokkaan paikan on Liukas saanut, sillä se sijaitsee nykyisin Kuoreveden kirkon viereisessä venetalaassa ja on Kuorevesi-Seuran hyvässä hoidossa. Tuon arvopaikan kirkkovene on ansainnut monen mielenkiintoisen vaiheen jälkeen.<br /><br />Kirkkovene Liukas rakennettiin Keuruulla Häkki-Liukon riihen edessä. Kuoreveden Joulu –lehdessä Arvo Liukko on muistellut mitä tapahtui, kun tuon kirkkoveneen rakennuspuita kaadettiin: ”Isäni  Aaro oli Häkki-Liukossa kaatamassa suurta petäjää, josta oli suunniteltu rakennettavan oikea kirkkovene. Petäjä kasvoi suuren mäen rinteessä. Kun puu kaatui, luisti se pitkälti mäkeä alas ja runnoi alleen pientä metsää. Isäni kertoi sanoneensa: Kyllä siitä tulee hyväkulkuinen vene, kun se jo maallakin noin luistaa. Siitä puusta rakennettiin suuri, hyväkulkuinen, 11-soutuinen vene.” Kuten kirkkoveneet usein nimettiin tietyn ominaisuuden perusteella, niin nyt rakennettava kirkkovene sai nimen Liukas. <br /><br />Kansallisarkistoon taltioidussa haastattelussa Häkki-Liukon emäntä Hilda Liukko kertoo Liukon kylän kirkkoveneistä seuraavasti: ” Kaksi venettä, jotka molemmat kuuluvat samalle lahkolle, 11-hankainen Liukas, sen naulautti Aatami Mäntyniemi ja se oli ”viisilaitainen”, joka tarkoittaa, että laita oli tehty viidestä laudasta. Sen edeltäjä oli yhtä suuri. Toinen, pienempi oli Nikolai Liukon 5-hankainen, joka oli samassa koppelissa kuin Liukas. Tällä veneellä kuljettiin, mikäli väkeä oli niin vähän, ettei saatu täyttä soutua. Suurina juhlapyhinä olivat molemmat veneet liikkeessä. Venekoppeli sijaitsi Niskusrannassa, se oli samaa mallia kuin kirkkotarhassa oleva.” Kirkkoveneen rakentaja Aatami Mäntyniemi rakensi useita kirkkoveneitä Keurusselälle, hän asui kirkkoveneiden rakentamisen aikaan Keurusselän länsirannalla Valkeaniemen lähellä. Hän oli serkku Häkki-Liukon silloiselle Fredrika-emännälle, joka oli syntyisin läheisestä Ala-Kolhon talosta. <br /><br />Myös Liukon kylällä asunut Nikolai Lillukkamäki on kertonut, että ”Liukon kirkkoveneen valkama oli Liukon lammin pohjoispäässä olevan salmen suulla eli Niskusrannassa. Sinne kokoontui kirkkoväkeä Liukon taloista ja torpista sekä mahdollisesti aina Huhkojärven takaa Pohjoislahden kylän taloista saakka. Matkaa kirkkoveneelle kertyi keskimäärin kolmisen kilometriä. Muutamista Liukon torpista kuten Autiosta ja Varpaaniemestä soudettiin  pikkuveneellä ensin Liukon rantaan. Kirkkoveneellä mentiin Keurusselän yli suoraan kirkkorantaan.”  Nikolai Lillukkamäki on kertonut, että ainoastaan Liukon kirkkovene kulki aina 1900-luvulle saakka.<br /><br />Laivaliikenteen aloittaminen syrjäytti kirkkoveneiden käytön Keuruulla. Keuru-laiva aloitti reittiliikenteen v. 1885. Jo ensimmäisenä kesänä se kuljetti kirkkoväkeä. Keuru-laiva osoittautui aivan liian ahtaaksi suurelle matkustajamäärälle. Elias Lönnrot –laiva aloitti liikennöinnin v. 1893, se oli nopeakulkuisempi ja sen reitti  Keuruulle oli suorempi.” On sanottu, että  laivamatka oli helpompi ja huvittavampi, joskaan ei nopeampi, sillä laiva poikkesi matkan aikana monessa laiturissa ja matkasta täytyi maksaa rahaa. Ehkäpä juuri näistä syistä hyväkulkuinen kirkkovene Liukas kuljetti väkeä Keurusselällä aina 1900-luvun alkuvuosiin saakka.</p> <p>Niin siinä lopulta kävi, että Liukon Liukas tuli tarpeettomaksi tehtävässään Keurusselällä. Kuorevedellä ei vielä ollut laivaliikennettä, mutta Suinulan kylältä täytyi ylittää Kuorevesi, jos mieli kirkkoon mennä. Kuoreveden kirjassa mainitaan  kirkkovene Liukkaan päätyneen Kuorevedelle, kun Häkki-Liukon talossa syntynyt  Aaro Liukko meni  vävyksi Riihimäkeen ja osti Liukkaan Riihimäen venekunnalle. Toinen lehtitarina puolestaan kertoo,  että Varpaaniemen Kalle osti sen ensin huutokaupasta, ja sitten myi Kuorevedelle sukulaiselleen Riihimäkeen, kumpi tieto lienee oikeampi, se ei ole selvinnyt. <br /><br />Aaro Liukon tytär Hilda Kallio on muistellut, kuinka Kalle Riihimäki yksin souti kirkkovene Liukkaan Keurusselkää pitkin Liukosta Mänttään, jossa pikkupojat ja miehet auttoivat häntä kirkkoveneen vetämisessä kannaksen yli Kuoreveden puolelle ja edelleen Suinuselälle Viitalan Rantaan Riihimäen venekunnan kirkkoveneeksi. Sunnuntaisin tarvittiin 30 miestä soutamaan, kun vene oli täynnä väkeä. Hilda Kallio muistelee lapsuutensa kirkkovenematkoja Liukkaalla näin: ”Me lapset saatoimme istua kyykkysillämme siellä penkkien välissä, kutakin airoa varten oli yksi soutaja, siitä miespaljoudesta se kova vauhti johtui.” Laivan voittaminen vauhdissa oli meistä lapsista mieluista. ” Me taputimme käsiämme, kun kirkkovene ohitti laivan, niin lujaa sitä Kuoreselällä soudettiin”. Joskus sattui myrskyjäkin, mutta aina Liukas kulki tasaisesti ja turvallisesti, eikä sitä pienet myrskyt haitanneet, ikimuistoisia kesäretkiä ne kirkkovenematkat olivat”.  Liukas oli käytössä vielä muutamia vuosia senkin jälkeen, kun Kuorevesi-laiva oli aloittanut laivaliikenteen Kuorevedellä vuonna 1915. <br /><br />Kuorevedellä  kirkkovene  Liukas sai myös väriä pintaansa, sillä se maalattiin valko-vihreäksi ja airojen lehdet punaisiksi, kertoo  Keski-Suomen Sanomat -lehti artikkelissaan 27.6.1912. Kun Kuorevedellä ei enää tarvittu kirkkovenettä, kiinnostui tehtaanpatruuna Gösta Serlachius Liukkaasta, osti  sen ja rakennutti sille venetalaan Mänttään Joenniemen kartanon edustalla olevan Taaavetinsaaren rantaan. Liukas sai taas uuden elämän. Vuonna 1956 Ruth Serlachius lahjoitti Liukkaan Kuorevesi-Seuralle. Nyt Liukas sai oman talaan Kuoreveden kirkon viereen, jossa kirkkovene edelleenkin lepää suojaisassa katoksessaan.</p> <p><em>Lähteet:   </em><br /><em>KMV-lehden artikkelit</em><em>        </em><br /><em>Kuoreveden Joulu  -lehden artikkelit</em><em>                 </em><br /><em>Keski-Suomi -lehti</em><em>                   </em><br /><em>Kansallisarkisto Artturi Tienarin v. 1934 kokoamat asutustarinat Näsijärven pohjoisilta vesiltä</em><em>               </em><br /><em>Aimo Virtanen kirkkohistorian pro gradu-työ:  Kirkkovenetraditio Suur-Ruoveden alueella autonomian aikana</em></p> Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Liukon Liukas - kirkkoveneen monipolvinen tarina Subject The topic of the resource Keuruu Keurusselkä Kuorevesi kyläyhteisöt kirkkoveneet vesiliikenne 1800-luku 1900-luku Description An account of the resource Hillevi Pänkäläisen artikkeli kertoo kirkkovene Liukon Liukkaan vaiheista. Se on toinen tähän päivään säilyneistä Keuruulla 1800-luvulla käytetyistä kirkkoveneistä. Creator An entity primarily responsible for making the resource Pänkäläinen, Hillevi Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Date Created Date of creation of the resource. 2019 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Keurusseudun lottien toimintaa Subject The topic of the resource Keuruu lotat maanpuolustus 1920-1944 maanpuolustusjärjestöt Description An account of the resource Kokoelmassa on Keurusseudun lottien muistelmia sota-ajalta ja tietoja järjestön alkuaikojen toiminnasta. Aineistot kokosi Keuruun maanpuolustusnaiset. Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document <p>Keuruun Lotta Svärd järjestön Häkkisen kyläosasto perustettiin 18.12.1933. Sitä johti Aino Riihelä, jonka puoliso johti paikallista suojeluskuntaosastoa. Häkkisen koulun opettaja Hulda Rantakallion on muisteltu olleen Häkkisen lottaosaston sihteerinä.</p> <p>Joulukuussa 1935 oli Mäntästä Häkkisen Arolahteen saakka ulottuva usean suojeluskunnan sotaharjoitus, jonka muonituksen hoitivat sodanmukaisissa talviolosuhteissa Häkkisen lotat. Vuonna 1937 vastaavanlainen sotaharjoitus oli Roosinpohjasta Lintusyrjänharjulle ja muonituksen hoitivat silloin Häkkisen ja Pohjoislahden lotat, näistä kertovat tuon ajan sanomalehdet.</p> <p>Suojeluskunnan ja lottien yhteistoimin valmistui suojeluskuntatalo Harjulinna syksyllä 1936. Talon alakertaan tuli lotille oma keittiö ja yläkerrassa oli muuta lottatoimintaa varten huone, suojeluskuntalaisilla oli myös omat tilat, sekä molemmille yhteisiä tiloja. Vuosina 1936–1939 Harjulinnassa järjestettiin suojeluskunnan kanssa lähes kuukausittain iltamia, tansseja tai kesäjuhlia. Lotat toimivat monin tavoin Harjulinnassa ja hoitivat mm. kahvituksia tai tarvittaessa muonituksia. Sotien aikaan Harjulinnassa asui evakkoja ja siirtokarjalaisia, heitä oli siellä useita perheitä.</p> <p>Harjulinnan seinällä on talon vihkiäistilaisuudessa mukana olleista otettu valokuva, jossa suuri osa naishenkilöistä on lottapuvussa. Kuvatekstissä nimetyt henkilöt ovat: Anna Lahtinen, Orvokki Vainio, Aune Salovius, Ilona Pekonen, Anna Vainio, Signe Liukko, Aino Riihelä, Hulda Rantakallio, Anna Pänkäläinen, Aino Häkkinen, Ilmi Järvinen, Eeva Lamminmäki, Rauha Mantere, Kaleva Mantere, Elma Pummila, Tyyne Vehmas, Hilda Lehtinen, Sanni Vainio, Siiri Liukko, Aune Alanko, ja Liisa Eskola.</p> <p>Lottamatrikkelissa on mainittu useat edellä mainitut henkilöt sekä lisäksi Alma Häkkinen, Juliana Autonen, Toini Hirvenlahti, Kreetta Kaakkolahti, Liisa Pänkäläinen, Eeva Liukko ja Hanna Liukko. Edellä mainittu Alma Häkkinen toimi myös rintamalottana, hän lähti rintamalle heti, kun vaadittava ikä täyttyi, kertoi hänen siskonsa Anja Kallio-Mannila.</p> <p>Sota-aikana Häkkisen lotat olivat muonitustyössä myös Keuruulla. Pekkalan talossa oli kenttäkeittiö, jossa Siiri Liukko oli keittäjänä majoittuen Pekkalan talon kamarissa. Myös Kansallispirtillä hän toimi lottatehtävissä. Anna Pänkäläinen leipoi kotona illalla myöhään, koska kotona oli pienet lapset. Aune Alanko oli muonittamassa sotilaita Kalettomalla, hän viipyi siellä useita päiviä kerrallaan. Eeva Liukko oli leipomassa talvisodan aikaan Männistöllä Pohjoislahdella, leivät pakattiin säkkiin ja toimitettiin sitten rintamalle.</p> <p>Häkkisessä toimi myös tyttö-osasto, pikkulotat. Toiminnassa mukana muistaa olleensa Tuula Lehto (Alanko), jonka perhe asui tuolloin Koskelassa. Hän muistaa, kuinka pelottavaa pienen tytön oli yksin kulkea pimeässä kotoa Harjulinnaan, vaikkei matka kovin pitkä ollutkaan. Hän muisteli, että alkuvaiheessa pikkulottatoimintaa veti Toini Hirvenlahti ollessaan Liukon koulun opettajana ennen Karjalaan lähtöään. Elvi Salovius on kertonut veljelleen osallistuneensa myös pikkulottien toimintaan. Sotilaspoikatoiminnassa puolestaan oli mukana Ensio Salovius. Hän oli vartioimassa Keuruun rautatieasemalla karjalaisten maataloustyökaluja, jotka rautatieasemalla odottivat noutajaansa. Oikeat pyssyt ja panokset oli vartiotehtävissä olleilla sotilaspojilla käytössään tuossa työtehtävässä. Matti Pänkäläinen on kertonut olleensa vartioimassa Lapinsalmen rautatiesiltaa sotilaspoikana.</p> <p>Useissa tarinoissa tuli esille pelkoa herättäneet muistot talojen ylitse lentäneistä venäläiskoneista. Kun hälytys lähestyvistä lentokoneista tuli Palojärven taloon, äiti kietaisi viltinmutkassa syliinsä nuorimmaisen, v. 1940 syntyneen pikkuveljen ja he juoksivat pihasaunaan suojaan peläten pommikoneita. Toisen kerran Kirsti-tytär katseli tuvan ikkunasta Mänttään päin ja näki kuinka pommit pudotettiin lentokoneesta Mänttään.</p> <p>Anja Kallio-Mannila puolestaan muistaa kuinka Mäntän ilmahälytys kuului Häkkiskylälle asti. Lentokoneet tulivat Mäntästä päin, ja ne lensivät yli Ylä-Häkkisen aitan ja talon. Perhe meni talon pohjoispäähän lattialle makaamaan hakien sieltä turvaa.</p> <p>Alma Tuominen on muistellut maaliskuuta 1940, jolloin Häkkiseen tuotiin komppania alokkaita, sillä Puolustusvoimat otti koulutukseen uusia ikäluokkia sodan varalta. Heidät majoitettiin Harjulinnaan ja sen läheiselle Häkkisen koululle. Häkkisen lotat hoitivat heille muonituksen Harjulinnassa. Kirsti Lautamäki muistaa Liisa Eskolan olleen keittämässä ruokaa sotilaille. Eeva Lamminmäki leipoi kotonaan Palojärvellä leipää sotilaille. Äiti laittoi leivät Kirsti-tytön koulureppuun ja leivät matkasivat mukana repussa Harjulinnan päätyovelle, jossa hän luovutti ne lotille ja jatkoi matkaansa läheiseen Häkkisen kouluun. Erkki Pänkäläisen muistelun mukaan alokasjoukko oli Häkkisessä loppukesään 1940 asti ja sitten heidät siirrettiin Pohjoislahdelle, ilmeisesti Männistölle. Häkkisen koulu toimi tuolloin tilapäisesti Ylä-Häkkisen talossa. Myös siirtolaislapsia oli koulussa jonkin aikaa, muisteli Anja Kallio-Mannila.</p> <p>Vuonna 1941 Elsa Hjerpe oli karjantarkkailijana eli assistenttina Liukon alueella ja hän asui Häkki-Liukon talossa. Hän ilmaisi halunsa lähteä rintamalle rouva Karviselle osoitetulla kirjeellä.</p> <p>Jatkosodan alkupäivinä 29.6.1941 pelkoa Liukon ja Häkkisen kylillä aiheutti huhu, että Liukonkylän Lehtosaaressa on desantti, hänen siis pelättiin olevan venäläinen vakoilija. Joku oli nähnyt oudon kulkijan menneen Kirkkosalmesta yli Lehtosaareen, eikä hänestä tiedetty, onko kulkija venäläinen vai suomalainen. Paikalle tuli sotilaita, jotka lähtivät Isosta-Liukosta veneellä ja he tutkivat maaston Kannaksensaaressa ja Lehtosaaressa desantin löytämiseksi. Lopulta hänet löydettiin Lehtolan riihen takaa, josta sotilaat ottivat hänet kiinni. Hän kuitenkin osoittautui suomalaiseksi sotilaskarkuriksi, näin on Erkki Pänkäläinen kertonut asiasta.</p> <p>Rauhan tultua rintamalottia vietiin jonnekin, Aino Riihelä tiedotti heille, että kaikki lottajärjestöön liittyvä piti hävittää, muisteli Anja Kallio-Mannila. Se oli kova paikka, sillä muistoistakaan ei voitu puhua vuosikymmeniin.</p> Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Keuruun Lotta Svärd Häkkisen kyläosaston toimintaa Subject The topic of the resource Häkkinen (Keuruu) lotat maanpuolustusjärjestöt seurantalot järjestöt suojeluskunnat sota-aika muistelu kokemuskerronta 1933-1944 muonitus Creator An entity primarily responsible for making the resource Pänkäläinen, Hillevi Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Description An account of the resource Keuruun Lotta Svärd järjestön kyläosaston vilkas toiminta alkoi vuodesta 1933 ja jatkui aina järjestön lakkauttamiseen vuonna 1944. Date Created Date of creation of the resource. 2021 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Muistoja ja dokumentteja entisajan elämästä Description An account of the resource Tässä kokoelmassa on yksityishenkilöiltä käyttöön saatuja muistelutekstejä ja aikalaisdokumentteja, kuten kirjeitä ja kouluaineita. Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document <p>Keuruulainen soutuvene oli malliltaan parhainta mitä Hämeessä ja Savossa oli nähty. Se oli kunnollinen, kepeä ja vakaasoutuinen vene. <br /><br />Suomen naiset päättivät lahjoittaa Venäjän keisarinna Maria Fjodorovnalle soutuveneen 5.8. 1885, jolloin keisarinna ja keisari Aleksanteri III tulisivat vierailulle Suomeen. Jo keväällä järjestettiin tuottoisa keräys, johon Suomen naiset osallistuivat innostuneesti. Keisarinna oli syntyjään tanskalainen ja suuri Suomen ystävä.</p> <p>Koska keuruulainen vene oli kuuluisa ominaisuuksiltaan, päätettin keisarinnan vene tehdä tuon hyvän mallin mukaan. Ensin täytyi rakentaa keuruulaisesta veneestä mallikappale, jonka mukaan varsinainen vene sitten rakennettaisiin. Venemallin taitava rakentaja oli itseoppinut  venemestari Wilhelm Valkama, joka paikallisesti tunnettiin Vene-Wilhelminä. Keisarinnalle rakennettu soutuvene oli hieman leveämpi ja korkeampi kuin keuruulaisveneet yleensä.<br /><br />Varsinainen keisarinnalle luovutettu vene rakennettiin Helsingin pohjoissatamassa laivanrakentaja F. Fredriksonin toimesta. Veneeseen tehtiin runsaasti erikoisvarusteluja. Siinä käytettiin runsaasti vaskea, messinkiä ja kultaa. Se koristeltiin mm. kauniilla kirjailuilla, lipuilla, ryijyillä ja matoilla. Veneen kyljessä oli kultakirjaimin veneen nimi, joka oli Saimaa. </p> <p>Kun elokuun 5. päivä vuonna 1885 koitti Lappeenrannassa, lahjaveneen soutivat juhlapaikalle kansallispukuun pukeutuneet neitoset, jotka edustivat Suomen eri säätyjä ja maakuntia. Hallitsijaparia oli vastassa rannalla yli satahenkinen kansallispukuinen väkijoukko. Näky oli vaikuttava.<br /><br />Tämä oli ensimmäinen suurimittainen kansallispukujen julkinen esiintyminen ja siitä alkoi kansallispukuharrastuksen kukoistus. Päivää 5.8.1885 pidetään edelleenkin kansallispuvun syntymäpäivänä.</p> <p>Keisarinnan veneen mallin rakentaja Vene-Wilhelmi eli Wilhelm Marianpoika Valkama oli syntynyt  7.5.1847 Keuruunkylän Lyhdeniemessä. Äiti antoi Wilhelmin ja hänen siskonsa  Lietun taloon kasvattilapsiksi vuonna 1850. <br /><br />Vuonna 1873 Wilhelm muutti itselliseksi Keuruunkylän Koskelan talon Valkaman torppaan. Wilhelm Valkama ryhtyi rakentamaan veneitä, joiden myötä hänen maineensa taitavana veneenrakentajana  kasvoi. Hän mietti mielessään veneelle mallin ja sen hän toteutti ilman mitään piirustuksia. Hän sai monta ensimmäistä palkintoa rakentamistaan veneistä. Valkaman torpassa hän eli elämänsä  poikamiehenä,  siellä hän kuoli 25.7.1899, vain 52-vuoden ikäisenä.<br /><br /></p> <p><em>Lähteet: </em><br /><br /><em>Tapio-lehti 19.8.1885</em><br /><em>Suomen kuvalehti 27.10.1928</em><br /><em>Mikkeli 18.8.1899</em></p> <p> </p> <p>                                                                                                                                                 </p> Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Keuruulainen soutuvene on ollut maineikas ominaisuuksiltaan Subject The topic of the resource Keuruu soutuveneet veneet Valkama, Vilhelm 1880-luku hallitsijat keisarinnat kansallispuvut Maria Fjodorovna, Venäjän keisarinna Creator An entity primarily responsible for making the resource Pänkäläinen, Hillevi Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Date Created Date of creation of the resource. 2024 Description An account of the resource Keuruulainen vene annettiin lahjaksi Venäjän keisarinna Maria Fjodorovnalle vuonna 1885. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Artikkeleita eri aiheista Description An account of the resource Tässä kokoelmassa on artikkeleita erilaisista keuruulaiseen kulttuuriperintöön liittyvistä teemoista. Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document <p>Keuruulla oli syntynyt ajatus kotiseutufilmin tekemisestä paikkakunnalle ja asia oli saanut kannatusta sekä kunnan, että seurakunnan päättäjien taholta.<br /><br />Käsikirjoituksen ja suunnitelman filmin kuvauksista laati Keuruun paikallishistorian hyvin tuntenut sanomalehti Keskisuomalaisen toimittaja Antti Pänkäläinen (1899-1974) Jyväskylästä. <br /><br />Pänkäläiselle Keuruun seudut olivat tulleet tutuiksi paitsi toimittajantyöstään, niin myös hänen vieraillessaan serkkunsa Vilho Pänkäläisen luona Liukonkylällä. Antti Pänkäläinen oli jäänyt monelle mieleen mm. Keuruun kesäjuhlista, sillä hänellä oli aina päässään musta baskeri ja kaulalla riippui valokuvakamera.<br /><br />Kotiseutufilmin kuvaukset toteutettiin vuoden 1952 touko- ja elokuussa, kun Suomen Filmiteollisuus Oy teki kuvauksia Keuruun keskustassa ja eri kyläkunnilla. <br /><br />Filmin selostajana toimi Wilho Ilmari (1888-1983, ent. Wilho Ilmari Sundberg) ja kuvaajana  Sulo Tammilehto. Hän oli ollut kuvaamassa Keuruulla aiemminkin, sillä hän oli  B-kuvaajana vuonna 1944 Keuruulla kuvatussa elokuvassa ”Vaivaisukon morsian”.<br /><br />Valmistuttuaan Keuruun kotiseutufilmi sai nimen ”Keuruun pyhää ja arkea”, ja sen ensi-ilta oli lokakuussa 1952. Filmillä tuotiin esille monipuolinen ajankuva 1950-luvun Keuruusta, sillä kuvauskohtaita oli lähes sata. <br /><br />Filmiin kuvattiin mm. Keuruun yrityselämää, sahoja, maataloutta eri puolilta Keuruuta, tukinuittoa Tamppi- ja Virtalankoskilla, kalastusta, soutukilpailut Keuruun Lapinsalmella, Keuruun seurakuntaelämää ja seurakunnan rakennuksia, Keuruun palokuntaa, liikennettä ja kansakoulun rakentamista, vanhoja aittoja Korpi-Jukolassa ja Ampialassa ja Einari Vuorela Jukojärven Vuorelassa. <br /><br />Liukonkylän Häkki-Liukon rannassa kuvattiin hevosia sekä nuotan vetoa. Elokuvaa varten järjestettiin kinkerit 1900-luvun alun tapaan Ison-Liukon vanhassa pirtissä, joka vielä tuolloin sijaitsi Liukonkylällä. Kinkerit toimitti rovasti Lauri Kalliala.<br /><br />Filmiä kuvattiin Keuruulla 350 metriä ja osa kuvatuista kohteista oli jouduttu karsimaan lopulliselta filmiltä pois, sillä filmin kestoksi oli päätetty vain 15 min. <br /><br />Silti filmiin oltiin pääosin tyytyväisiä, sillä se toi esille olellisimmat pääpiirteet vuoden 1952 Keuruusta. Se kuvasi monipuolisesti Keuruun yrityselämää ja toimeliaisuutta, mutta myös Keuruun luonnonkauneus peltoineen, metsineen ja järvineen tulivat filmillä hyvin esille.<br /><br />Filmi on nähtävissä Yle Areenassa alkuperäisenä versiona, jonka kesto on 15 min.<br /><br /></p> <p><em>Lähteet:<br /></em><br /><em>Suur-Keuruu lehdet v. 1952<br /></em><br /><em>Matti ja Erkki Pänkäläisen sekä Raimo Korpisen muistelmat elokuvan kuvauksista.</em></p> <p></p> <p></p> <p></p> Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Keuruun pyhää ja arkea –filmin kuvaukset kesällä 1952 Subject The topic of the resource Keuruu lyhytelokuvat Pänkälainen, Antti Tammilehto, Sulo kylät kirkonkylät kunnat elokuvaus Ilmari, Wilho Keurusselkä yritykset luonto Haapamäki (Keuruu) Creator An entity primarily responsible for making the resource Pänkäläinen, Hillevi Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Date A point or period of time associated with an event in the lifecycle of the resource 1952 Date Created Date of creation of the resource. 2025 Description An account of the resource Keuruulla vuonna 1952 kuvatun kotiseutufilmin Keuruun pyhää ja arkea käsikirjoituksen laati Antti Pänkäläinen. Se kuvasi monipuolisesti Keuruun yrityselämää, toimeliaisuutta ja luontoa. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Muistoja ja dokumentteja entisajan elämästä Description An account of the resource Tässä kokoelmassa on yksityishenkilöiltä käyttöön saatuja muistelutekstejä ja aikalaisdokumentteja, kuten kirjeitä ja kouluaineita. Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document Pankkimaailmaan liittyy paljon mielenkiintoisia tarinoita. Henkilösuojaan ja pankkisalaisuuteen liittyen yksilöityjä tietoja ei hauskoistakaan sattumuksista voida kertoa. Jotain kuitenkin voi: Elettiin 1950-1960 –lukua jolloin inflaatio laukkasi maassamme ja pankkien asiakkailta jouduttiin perimään indeksikorotusta. Sen laskemiseksi ei pankkitoimihenkilöiden työaika riittänyt. Niinpä eräs pankkineiti jäi työpäivän päätteeksi jatkamaan työtä. Oli kesäilta ja työhuoneen ikkuna oli auki. Yhtäkkiä hän havahtuu, kun mies kurkistaa ikkunan takaa tikapuilta ja huutaa: ”Tehtäskös vekseli?” Taisi auki oleva ikkuna houkutella useammankin kerran uteliaita. Niinpä kerran, kun yritteliäs mieshenkilö oli taas kiivennyt ikkunan taa ja nainen oli tätä säikähtänyt ja pyytänyt poistumaan, tokaisi mies: ”Anna edes mennä portaita myöten alas!” **** Pankkiasioita on monenlaisia; aina ne eivät liittyneet talousasioihin. Niinpä erään, hieman Liekki-viinalle tuoksahtaneen miehen piti ihan erikseen tulla pankkiin kysymään asiaa, joka askarrutti häntä. Hän näet kantoi huolta erään pankkineidin siviilisäädystä. Pankinjohtaja käveli siitä ohitse ja mies huusi: ” Ota sinä tuo Maija (nimi muutettu), niin minä ostan teille käkikellon!” ***** Eräs pankin asiakas halusi tarjota pankin naisille nimipäiväkahvit. Työntekijät eivät tietystikään voineet poistua pankista työpäivän aikana. Niinpä sovittiin, että kahvilasta toimitettaisiin kahvit pankkiin työpäivän päätteeksi. Naiset tahtoivat kiittää saadusta tarjoilusta ja ilahduttaa miestä. Niinpä he lauloivat: ” Niin minä ”Yrjönen” (nimi muutettu) sinulle laulan kuin omalle kullalleni. Jos olis valta, niin kuin on mieli, niin ottaisin omakseni.” ”Sekö miestä ilahdutti ja hän tokaisikin: ”Voi, meinaa ne tytöt sellaistakin!” **** Paikkakunnan merkkihenkilöllä oli syntymäpäivät ja niitä vietettiin Matin Saluunassa. Paikalla oli arvovaltaista väkeä kirkkoherraa myöten. Pankkilaisetkin oli kutsuttu mukaan. Päivänsankari esitti parastaan ja naisia nauratti. Kovin hän oli mielissään, kun väki tuntui viihtyvän. Seuraavana päivänä hän tapasikin kadulla juhlissa mukana olleen pankkineidin: ”Miltäs ne mojahti?”, johon nainen tietysti vakuutteli, että komiat olivat juhlat olleet. **** Airaksisen kaupan kohdalle oltiin rakentamassa nykyistä Ostolan taloa, jota rakensi Eino Kaartisen rakennusliike. Touhu kiinnosti kovin erästä miestä ja hänen teki mieli töihin. Niinpä hän kysyi asiaa Kaartiselta. Tähän yrittäjä vastasi: ”Taitaa työ olla sinulle liian raskasta, ettet jaksa”, johon tämä hieman laitapuolen kulkija vastasi: ”Eikun, minä ajattelinkin konttoriin! ” Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Muistoja entisajan pankkimaailmasta Subject The topic of the resource Keuruu pankit pankinjohtajat pankkitoimihenkilöt kirkonkylät Creator An entity primarily responsible for making the resource Pankin eläkeläisten muistelupiiri https://keuruunveraja.fi/files/original/11bb593d72fe1e764da2b35b925b28c5.jpg bbc0732567d5e7de9646a32037e68d27 https://keuruunveraja.fi/files/original/ca399cbdbaec052f2182857835ca75c1.jpg e7ffaf6568a57edc051ab77abbf1189b https://keuruunveraja.fi/files/original/075737ce7d80040a09945c4927e838e3.jpg 8fad35f51a1a798779223c2a24800bdd https://keuruunveraja.fi/files/original/c84cedd1caeb094f1d85a0d55271e01f.jpg 72b6bb90c887457b13e33fa5f27f19ee https://keuruunveraja.fi/files/original/f04506a4ee646ab1a941dd22dc6b894d.jpg feefe9f06e49248889d0c75342e4d35f Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Yritysten tarinoita Description An account of the resource Kokoelma sisältää keuruulaisia tarinoita yritysmaailmasta. Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Subject The topic of the resource Keuruu kirkonkylät yritykset yrittäjät Artikkeli Teeemateksti jostakin aiheesta. Tätä aineistotyyppiä voi käyttää aina kun tekstin muoto ei vaadi muuta. Mistä on kyse? Tähän kenttään artikkelin teksti jäsennettynä tarpeen mukaan. Keuruun vanhaa pappilaa alettiin rakentaa vuonna 1809 aiemman pappilan tuhouduttua tulipalossa. Turun empireä edustavan rakennuksen suunnitteli rakennusmestari Johan Sundsten. Pappilaa laajennettiin 1870-luvulla ja 1890-luvun lopussa siihen tehtiin upea kuisti, josta avautuu näkymä Keurusselkä-järvelle. Arkistosiipi valmistui pappilaan 1920-luvulla. Pappila palveli kahdentoista Keuruun kirkkoherran asuntona. Kirkkoherrat perheineen loivat puolentoista vuosisadan ajan pappilaan oman, uuden tunnelmansa. Vuosien varrella useat huushollimamsellit ja piiat sekä rengit työskentelivät pappilassa ja sen pihapiirissä. Kirkkoherran virkatila oli merkittävä maatila, jossa oli useita torppia, suuret viljelmät ja karjaa. Pappila oli kulttuurielämän keskus ja tärkeä kokoontumispaikka, jossa vihittiin pareja ja kastettiin lapsia. Kulttuuri ja sivistys sekä merkittävät kesävieraat, kuten Axel Gallén-Kallela ja Louis Sparre kuuluivat pappilan elämään. Pappila joutui purku-uhan alle uuden pappilan valmistuessa 1966. Vanha pappila suojeltiin rakennuslailla 1972, jonka jälkeen uuden tunnelmansa pappilaan toivat lukuisat lapset pappilan tilojen toimiessa päiväkotina kolmisenkymmentä vuotta. Vuonna 2004 pappilassa hääri jälleen rakennusmiehiä, kun pappilaa alettiin Keuruun seurakunnan toimesta ennallistaa historiaa kunnioittaen . Uusi lehti oli jälleen kääntymässä pappilan historiassa. Lokakuun puolivälissä vuonna 2005 Pappilan Pidot Oy aloitti tiloissa juhla, kokous- ja pitopalvelun. Pappilan salit ja kamarit täyttyivät jälleen vihkipareista ja muista perhejuhlien väestä sekä Keuruulle matkaavista kesävieraista. Uudet huushollimamsellit toivat taloon uutta tunnelmaa juhlia järjestäen, pappilan pitopöydän kattaen, makunautintoja tarjoten ja kulttuuritapahtumia järjestäen. Keuruun seurakunta sai joulukuussa 2005 Keski-Suomen kulttuuriympäristö -palkinnon Keuruun vanhan pappilan ja vuonna 2000 kunnostetun pappilan kivinavetan sekä matkailukeskus Kamanan kunnostuksesta. Ympäristöineen kunnostetusta Vanhan Keuruun alueesta ja sen vieraanvaraisuudesta on mahdollisuus jälleen nauttia. Vanhan Keuruun alue huokuu entisajan tunnelmaa. Vierailu Vanhassa kirkossa, museoissa ja näyttelyissä, nostalgisissa aitoissa, jyhkeässä kivinavetassa, komeassa vanhassa pappilassa tai tunnelmallisessa pappilan kellarissa vie elämysmatkalle navettapiian lakaistessa kirkon portaita tai huushollimamsellin kestitessä kesävieraitaan. Maaliskuussa 2018 pappilaan avattiin Pappilan pakopelit -pakohuonepeli, jossa muutaman hengen ryhmällä on tunti aikaa ratkaista pelaajille annettavien vihjeiden avulla pulmat, pelin tarina ja päästä ulos huoneesta. Pelien teemat liittyvät pappilan vaiheisiin ja tuovat elävästi esille alueen historiaa. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Pappilan Pidot - Kirkkoherrojen pappilasta juhlataloksi Subject The topic of the resource Keuruu kirkonkylät yritykset pappilat juhlapaikat pakopelit Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Creator An entity primarily responsible for making the resource Pappilan Pidot Oy Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Yhdistysten arkistoista Description An account of the resource Tässä kokoelmassa on tekstejä ja kuvia, jotka ovat peräisin keuruulaisten yhdistysten ja järjestöjen arkistoista tai ovat heidän itsensä tuottamia. Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document Näin joulun alla tulee mieleen, miten entisaikaan vietettiin joulua täällä Keuruulla. Ennen kuin joulun viettoon päästiin, oli tehtävä monet valmistelut.<br /> <br />Varilimppu eli varituinen leivottiin jo ennen suursiivousta. Varilimppua säilytettiin laarissa, kuivissa rukiissa ja hapanleipä vaikkanoissa eli vartaissa. <br /><br />Sitten alkoikin siivoukset. Aloitettiin vierashuoneista, siis kamareista ja siivous tehtiinkin perusteellisesti. Kaikki tavarat vietiin ulos tuulettumaan ja katajanoksilla riimottiin katot ja seinät. Kamareiden siivous kesti parikin päivää.<br /><br /> Kahta viikkoa ennen joulua siivottiin suuri tupa. Tupa riimottiin ensin katajanoksilla, siinä oli parikin ihmistä riimomassa. Miehet tekivät pitkistä kuusenoksista neljä sutia, joilla tuvan maalaamaton lattia hinkattiin. <br /><br />Suti laitettiin pitkään varteen ja se oli painava. Lattialle laitettiin hiekkaa ja kylmää vettä, mutta sutien päälle viskottiin lämmintä vettä. <br /><br />Tässä hommassa oli neljä miestä työssä, kaksi aina hinkkasi yhtä sutia. Välillä huuhdeltiin vedellä enin lika pois. Sitä varten oli seinässä lattian rajassa reikä, josta vesi valui ulos. Kun tarpeeksi oli hinkattu alkoi huuhtelu. Kuluneet sutit vietiin pihalle. Huuhtelu tapahtui siten, että vettä heitettiin ämpärillä lattialle ja siinä oli kolme, neljä naisihmistä luudilla lakaisemassa. Vesi laastiin jälleen lattian rajassa olleeseen reikään, josta se valui ulos. <br /><br />Vettä käytettiin runsaasti ja sitä ajoivat nyt miehet hevosella karjakeittiöstä. Siinä olikin ukoilla hommaa. Vettä tuotiin kylmänä ja kuumana ja sitä kului paljon ennen kuin tuvan suuri lattia oli äitini mielestä hyvin pesty ja huuhdeltu. Niin kauan piti huuhdella, että valkoinen kuohu tuli laastessa veteen. <br /><br />Sitten lattia kuivattiin nokkossäkeillä kuivaksi. Pestyt sängyt tuotiin tupaan. Ne täytettiin pitkillä, kuivilla rukiin oljilla ja sitten laitettiin pellavainen raiti olkien päälle. Lampaan vällyt oli peitteenä. <br /><br />Ja tuoksu oli hyvä. Siinä oli puhtaan lattian ja kuivien olkien tuoksua. Pystyraasu, jossa oli metriset halot palamassa, kuivatti pestyn tuvan lattian. <br /><br />Mutta ei tätä kaikkea yhtä kyytiä tehty. Sitä syötiin ja juotiin välillä! <br /><br />Jouluruokien valmistelu oli toinen suuri työ, koska kaikki tehtiin kotona. <br /><br />Syysteurastus oli tehty marraskuussa, joten siankinkku, lehmän ja lampaan reisi olivat aitassa suolavedessä. Sieltä ne sitten haettiin ja ensin keitettiin ja sitten paistettiin suuressa tuvan uunissa. Joulupöytään näistä sitten leikattiin kylminä valmiita siivuja. <br /><br />Jouluruokiin kuuluivat lanttu- ja perunalaatikot. Lantut ja perunat kuorittiin karjakeittiössä. Lipeäkala valmistettiin kotona, samoin kalja. Joulun alusviikolla leivottiin ohrahiivaleipä ja pulla. Pikkuleipiä ei tehty eikä kakkuja. <br /><br />Aattoaamuna tuotiin joulukuusi. Ukot hakkasivat tuuman pituisia kuusenoksia, joita ripoteltiin tuvan valkoiselle lattialle. Ne tuoksuivat hyvältä, mutta pistelivät vietävästi paljaita jalkapohjia. <br /><br />Joulusauna oli keskellä päivää ja saunan jälkeen juotiin kahvia pullan kanssa. <br /><br />Täytyy vielä mainita, että myös kotieläimille annettiin jouluna ylimääräiset ruoka-annokset ja navettakin oli suursiivottu kaikkein ensimmäiseksi. <br /><br />Jouluaaton ruokiin kuului vielä lihakeitto, joka oli tehty sianlihasta ja pienistä, samankokoisista perunoista, joita ei oltu paloiteltu. Jälkiruokana oli aina rusinakeitto. Sitä tehtiin noin 20 litraa. Sen kanssa oli ohraryynipuuroa. <br /><br />Väkeä oli joulupöydässä alun kolmattakymmentä. Kotonani Lammasahossa oli tapana, että jouluillalliselle haettiin myös naapurit Hartulta, Jussilasta, Virtaselta ja Räsäseltä. Heidät haettiin ja vietiin hevoskyydillä. <br /><br />Joulupukkia ei käynyt koskaan. Ukko, Janne Sankila, luki Jouluevankeliumia ja laulettiin virsi. Ruuan jälkeen juotiin kahvit pullan kera. <br /><br />Joulukirkkoon lähdettiin neljällä hevosella. Kirkko alkoi kello kuusi. Minä ajoin aina yhtä hevosta, kun siihen ikään tulin, vähän toiselle kymmenelle. Istuin kuskipukilla, karjakko ja sisäkkö istuivat takana. <br /><br />Siinä tumpelit soi ja kovaa mentiin Leena-hevosella. <br /><br />Nämä ovat minun muistojani entisajan joulunvietosta. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Entisajan joulunvietosta Keuruulla Subject The topic of the resource Keuruu joulu jouluperinne perinne ruokaperinne muistelu kokemuskerronta muistot siivous maalaistalot Creator An entity primarily responsible for making the resource Pekkala, Lyyli Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Description An account of the resource Lyyli Pekkala kertoo muistojaan joulunvietosta entisajan Keuruulla. Pekkala piti esitelmänsä Keuruun Marttojen pikkujouluissa Keuruulla pappilassa 11.12.1978. Date Created Date of creation of the resource. 1978 https://keuruunveraja.fi/files/original/787ff8945261eee68439435700d6b793.jpg 9a90efd23555f5b025ae11547ac004eb https://keuruunveraja.fi/files/original/85eed8715814a5bba36abba5761f1402.jpg aa04bc6c402d154f8cc40d112542bd8f https://keuruunveraja.fi/files/original/0746f20d5b823c59b135f2636abef44c.jpg 99a58ca9869f2ceb43e56b48d51c7429 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Lauri Permikankaan tarinoita ja kuvia Description An account of the resource Kokoelma sisältää Keuruun Valkealahden kylällä syntyneen Lauri Permikankaan kirjoittamia tarinoita ja valokuvia hänen kotialbumistaan. Tarinat käsittelevät erityisesti maa- ja metsätaloutta 1940- ja 50-luvuilla sekä paikallisia ihmisiä ja tapahtumia. Creator An entity primarily responsible for making the resource Permikangas, Lauri Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document Tiusalan maisemissa korkealla mäellä oli punaiseksi maalattu taittokattoinen talo, jossa asusti suuri perhe. Isä Aapo Vuorela syntynyt 4.4.1880 ja kuoli 8.12.1943 ja äiti Ida Kristiina Vuorela os. Mattila syntynyt 24.7.1884 ja kuoli 23.3.1944. Aapo elätti suurta perhettään tekemällä kirvesmiehen töitä Valtion rautateille. Muun muassa Haapamäen asemarakennuksessa on hänen kätensä jälkeä. Tampereella hän myös oli työssä asemalla. Hän oli todella taitava työssään. Oletan, en tiedä varmaksi, että tuo rakennus jossa he asuivat sekin hänen käsialaansa. Mökissä oli vähän peltoa ja sijaitsi todella mäen laella. Muistan kun sanottiin että se oli töyssyn päällä. Talon asukkaat olivat minun isovanhempiani, sillä äitini oli tuon yksitoista lapsisen perheen toiseksi vanhin. Mökissä oli myös navetta, jossa pidettiin kotieläimiä ja niistä saatiin ruokaa lapsille. Kuvassakin on kanalauma pihamaalla kesäisenä päivänä. Talosta puuttuivat mukavuudet ja vesikin haettiin tuolta puolesta mäestä kantamalla. Siinä oli iso lähde tien varressa, joka vei mökkiin. Lapsijoukko kasvoi nuoruutensa mäellä, josta singahtivat kukin omaan työhönsä. Pääosan jäädessä kotimaisemiin Keuruulle mutta, osan lentäessä kauemmaksi kotoaan. Kerron tässä vanhimmasta pojasta, joka oli varsin monen keuruulaisen tuttu Onni Vuorela, koska hän oli poliisina täällä kotipitäjässä. Hän oli kummisetäni ja muistan kun hän kävi kotonani siskonsa Rauha Permikankan luona. Ne käynnit olivat pienelle pojalle mieluisia. Onni oli loistava tarinan kertoja. Tarinoita todella riitti koska hän työnsä puolesta joutui tapaamaan paljon ihmisiä ja sieltä nuo tarinat pulppusivat. Vielä kun hän oli oivallinen matkimaan ja osasi näytellä ilmeet niin että tarinoista tuli vielä hersyvämpiä. Toki hän ei saanut kertoa työasioistaan eikä henkilöstä niissä, mutta kuitenkin niistä saattoi sepittää kertomuksia ilman nimiä. Työnsäkin hän hoiti samalla lupsakkuudella ja huumoria sekaan laittaen, joten hän oli asiakkaidensakin joukossa pidetty, vaikka asiat olivat joskus vaikeita. Mieleeni tulee eräs tarina, jossa poliisille oli ilmoitettu kovalla pakkasella hangessa makaavasta miehestä. Katsomaan mennessään Lapinsalmen silata löytyi mies makaamassa hangessa. Onni kehotti miestä nousemaan ylös, ettei olisi paleltunut siihen. Mies totesi, ettei hän pääse jaloilleen. Näin todella oli, että jalat eivät kantaneet. Neuvokas mies kun Onni oli, hän haki poliisilaitokselta ison vesikelkan. Tuli miehen luokse ja kampesi hänet selälleen kelkkaan ja alkoi vetää kohti putkaa. Mies alkoi laulaa kyydissä, keskustan pääväylällä Onni sanoi miehelle, nyt laulu loppuu, sillä en vedä sinua laulavana halki kylän. Mies oli hiljaa loppumatkan ja pääsi lämpimään yöksi eikä paleltunut. Onnilla oli varmaan hiki pinnassa sillä’ Lapinsalmelta oli matkaa putkalle ja kaiken lisäksi ylämäkeä miltei koko matkan. Tuohon aikaan ei ollut pienillä paikoilla autoja jolla kuskata kuin nykyään. Monessa muussakin Onni oli mukana. Tehden perunkirjoituksia ja pieniä asianajoja ihmisille. Kuitenkin hänet muistetaan oivallisena seuramiehenä niin työtovereiden kuin asiakkaiden ja yleisön parissa. Aina iloisena ja myötätuntoisena ihmisenä. Työ vain oli sellaista jossa olisi saattanut ruveta murehtimaan toisten murheita. Tässä pintaraapaisu miehestä josta olisi voinut kirjoittaa, vaikka muistelmateoksen. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Vanhan talon tarina Subject The topic of the resource Tiusala poliisit Vuorela, Onni Vuorela, Aapo muistelu 1900-luku Description An account of the resource Keuruulainen Lauri Permikangas muistelee isoisäänsä Aapo Vuorelaa ja enoaan Onni Vuorelaa Tiusalan kylältä. Creator An entity primarily responsible for making the resource Permikangas, Lauri Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Lauri Permikankaan tarinoita ja kuvia Description An account of the resource Kokoelma sisältää Keuruun Valkealahden kylällä syntyneen Lauri Permikankaan kirjoittamia tarinoita ja valokuvia hänen kotialbumistaan. Tarinat käsittelevät erityisesti maa- ja metsätaloutta 1940- ja 50-luvuilla sekä paikallisia ihmisiä ja tapahtumia. Creator An entity primarily responsible for making the resource Permikangas, Lauri Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document Keuruulla 4H-kerhotoiminta on ollut vireää ja kauan. Palstoja pidettiin nuorten keskuudessa ja niistä saatiin vihanneksia perheen ruokapöytään. Vaihtelua ruokaan arkisten perunoiden ja läskisoosin lisukkeeksi. Kasvatettiin porkkanaa, lanttua, naurista, punajuurta ja kaaliakin joskus mukana. Tietysti sipuli oli, sellainen kasvi jota kasvatettiin. Siitä saatiin makua arkisenkin ruokaan talvella. Taisipa olla jotain muutakin kasvimaan kulmassa. Ainakin kauniita kukkia silmän iloksi. 40 – 50 luvuilla itsekin olimme siskoni kanssa ahkeria kerholaisia. Siinä kului monta päiväsydäntä kitkiessä ja harventaessa kasvimaalla. Syksyllä oli ilo saada komeita juureksia kellariin. Varsinkin nauris oli, se jota syötiin suoraan pellolta kasvukautena. Se oli hyvää, kun sen puukolla raastoi ja pisti suuhun. mehevää kun raastaessa solut rikkoituivat, joten se oli viedä kielen mennessään. Näin kyllä syötiin myös lanttua mikä sekin oli oivallista raakana. Nauriista paistettiin riihen uunin hiilloksessa paistikkaita riihtä lämmittäessä. Sekin oli hyvää välipalaa työn ohessa napostella. Näin ennen vanhaan, kun elettiin luontaistaloudessa. Kerhoneuvoja kävi kesäaikaan mitä oli kelläkin kasvamassa. Mittasi alat mitä missäkin kasvoi. Tarkasti vihot jonne piti merkitä kaikki mitä palstalla tehtiin ja mitä siihen oli kulunut rahaa esimerkiksi siementen ostoon tai muihin tarvikkeisiin. Näin samalla opittiin taloudellista ajattelua. Miten voitiin edistää omaa perhettä saamaan monipuolista ravintoa. Syksyllä kun sato korjattiin, se punnittiin tai arvioitiin, paljonko sitä tuli. Näin voitiin laskea vuoden tuotto, vaikka se käytettiin oman perheen taloudessa. Kesällä voitiin kokoontua yhteisille leireille, jossa keskusteltiin vihannesten kasvatuksesta ja neuvojat jakoivat oppia kasvatuksesta ja muusta siihen liittyvästä. Siellä kilpailtiin kaikenlaisesta niin tietopuolisesta tietämyksestä kuin kättentaidoista kuten vihdan teosta tai jostain siihen verrattavasta. Hauskaa oli yhdessä, vaikka pienemmille saattoi iltasella tulla koti-ikävä. Sekin oli inhimillistä, mutta olihan lohduttajat lähellä. Itsekin muistan kun olin Keuruulla Valkeisen lammen rannalla leirillä siskoni kanssa. Muistaakseni oli kesällä lämmintä teltassa ja muutoin kauniit ilmat. Sellainen kokemus oli tuo elämäni ensimmäinen leiri. Talvella kerhossa pidettiin tupailtoja, joissa oli pientä ohjelmaa ja mehutarjoilua. Täällä myös suunniteltiin tulevaa kesää, sen kasvimaita mitä kasvatettaisiin. Näin luotiin hyvää pohjaa tulevaan. Saatiin oppia suunnittelusta. Sekin on tärkeää ajatellen aikuisuutta sekä tulevaa elämää. Kerhotoiminta on vielä tänä päivänä toiminnassa, joskin muuttuneena 2000 – luvulla. Nuoria kuitenkin vielä kiinnostaa yhteinen toiminta. Todellakin toiminta on muuttunut sodan jälkeisistä pulavuosista. Silloin piti yrittää saada ruoka perheelle ja lapsetkin olivat siinä mukana. Nykypäivänä kaupasta saa kaikkea ostaa ja rahaakin on enemmän käytettävissä. Elämä todella oli erilaista. Olisi kyllä hyvä pysähtyä muistelemaan entisiä aikoja. Nyt vielä saataisi olla henkilöitä jotka niistä osaisi kertoa. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Muistoja 4H-kerhotoiminnasta Subject The topic of the resource 4H-kerhot historia Keuruu 1940-luku 1950-luku kasvimaat Description An account of the resource Lauri Permikangas muistelee 1940- ja 50-lukujen keuruulaista 4H-toimintaa. Creator An entity primarily responsible for making the resource Permikangas, Lauri https://keuruunveraja.fi/files/original/b6b7066107d9a0a5d3dbe6eb853a87ab.jpg 69f8b37dbe33bf8cc007d15cf86b0f3a Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Lauri Permikankaan tarinoita ja kuvia Description An account of the resource Kokoelma sisältää Keuruun Valkealahden kylällä syntyneen Lauri Permikankaan kirjoittamia tarinoita ja valokuvia hänen kotialbumistaan. Tarinat käsittelevät erityisesti maa- ja metsätaloutta 1940- ja 50-luvuilla sekä paikallisia ihmisiä ja tapahtumia. Creator An entity primarily responsible for making the resource Permikangas, Lauri Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document Peruna oli entisaikaan eräs pääruoka-aineista. Sitä hyödynnettiin monella eri tavalla ruuanvalmistuksessa. Sitä keitettiin kuorineen ja kuorittuna. Sitä käytettiin leivässäkin. Piirakat siitä tuli oivallisia, puhumattakaan imelletystä perunalaatikosta se vasta oli hyvää. Sitä tehtiin usein kuin leivinuunia lämmitettiin. Talvella sitä lämmitettiin usein, kun siitä saatiin huoneisiin lämmintä. Perunan nostosta minun piti tässä tarinoida. Syksyllä perunannosto oli selälle käypää työtä. 1940-luvulla perunaa kaivettiin useimmiten ainakin pienemmissä paikoissa seuraavasti. Perunapenkki ajettiin halki sahroilla. Siitä noukittiin näkyviin tulleet perunat pois. Sen jälkeen kaivaminen tehtiin niin kutsutuilla latikoilla. Se oli sellainen puusta tehty pitkävartinen, jossa oli alapäässä pieni lapa tai joku siihen verrattava. Sillä sai työskennellä pystyssä, selkä ei rasittunut niin paljon. Sillä vedettiin multaa sivuun, kun peruna löytyi, se siirrettiin lavalla taaksepäin. Kun penkki oli näin kaivettu, kerättiin perunta pois ensin koppaan, sitten laatikoihin joilla ne vietiin kellariin tai jos ei ollut kellaria niin sitten perunakuoppiin jotka oli valmistettu maahan. Kaikilla ei ollut kellareita, mutta jonnekin perunat piti saada säilöön, jotta eivät paleltuisi talvella. Kerätessä pellolta usein oli kaksi astiaa, sillä ihan pienetkin perunat kerättiin ja ne syötettiin karjalle. Varsinkin sioille keitettynä ne olivat oivallista ruokaa ennen teurastusta. Tästä perunankaivukin alkoi kehittyä eteenpäin. Seuraava askel kohti uutta oli niin sanotun kouran tulo perunankaivuun. Se oli metallista tehty useimmiten kolme piikkinen, johon pantiin puuvarsi. Sillä saatiin mullasta seulottua perunat helpommin esiin. Piikit siinä ei saanut olla teräviä, sillä ne olisivat helposti vioittaneet mukuloita ja näin ne olisivat pilaantuneet varastossa. Kouralla oli helpompi saada varret irti maasta kuin latikalla. Jos vielä sattui olla rikkaruohoja perunapenkissä, niin nekin oli helpompi repiä kouralla irti. Suuremmissa taloissa oli jo perunankaivukoneita, johon kehitys oli menossa pienemmissäkin taloissa. Heidän täytyi vain ostaa se porukalla, sillä heillä ei varat riittäneet ikiomaan koneeseen. Näin näissä taloissa kaivettiin perunat porukalla siirtyen talosta toiseen. Noukkimassa kun tarvittiin väkeä enemmän, jotta työ joutui. Samalla voitiin olla toisten seurassa ja vaikkapa juoruta kylän asiat. Kone oli sellainen, jota hevoset vetivät ja takana oli propelli, joka levitti mullat ja perunat pellolle. Joka penkin jälkeen perunat poimittiin pois. Sitten ajettiin seuraava penkki ja näin tuli peruna kaivettua. Entisaikaan oli tapana järjestää myös perunankaivu talkoita. Sana kiertämään kylälle, että silloin kaivetaan siellä perunaa talkoilla. Väki kokoontui päivällä taloon ja perunankaivu saatettiin aloittaa. Välillä juotiin pullakahvit ja taas työ jatkui, kunnes peruna oli kaivettu. Sattui kerran, että urakka oli vähän liian suuri ja ilta koitti. Tuli pimeä ja kun viimeisiä kaivettavana oli mustaa perunaa niin koppaan ei kovin paljon perunoita tullut. Oli näes pilvinen ja sumuinen ilta niin perunoita ei juurikaan nähnyt. Tässä eräänlaista tarinaa entisaikaan perunan kaivusta. Siitä lienee paljonkin erilaisia juttuja, mutta ei nyt tullut mieleen parempia. Kuitenkin tuo syksyn eräs selkää eniten rasittava työ on näin ollen saatu sekin valmiiksi. Näin ollen tuo vanhan kansan sanonta toteutui kirjaimellisesti. – Nauriit kuoppaan ja mummot pirttiin Mikkelinpäivältä. Näin se tapahtui ja oli pakkokin, sillä entisaikaan talvet saattoivat tulla jo melko varhain. Ainakin pakkasta oli syksyllä jäädyttäen maat ja mannut. Saatiin hyvä talven pohja, kuten ennen sanottiin. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Perunannosto Subject The topic of the resource maanviljely peruna Valkealahti muistelu Description An account of the resource Lauri Permikangas muistelee perunannostoa ja viljelytapojen kehittymistä 1940-luvulta alkaen. Kuvassa Vihtori Permikangas ja Purje-hevonen 1950-luvun lopussa. Kuvaaja ei tiedossa. Creator An entity primarily responsible for making the resource Permikangas, Lauri Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto https://keuruunveraja.fi/files/original/1ca93079d31d81791c19d59703389ffc.jpg 433609d43c5f5cb3ef048c359f521d6c https://keuruunveraja.fi/files/original/aff691ba8220bb8605eda39bb7715e80.jpg 8662a3025fb90f9d75c6ee1748456a28 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Lauri Permikankaan tarinoita ja kuvia Description An account of the resource Kokoelma sisältää Keuruun Valkealahden kylällä syntyneen Lauri Permikankaan kirjoittamia tarinoita ja valokuvia hänen kotialbumistaan. Tarinat käsittelevät erityisesti maa- ja metsätaloutta 1940- ja 50-luvuilla sekä paikallisia ihmisiä ja tapahtumia. Creator An entity primarily responsible for making the resource Permikangas, Lauri Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document 1940 – 1950 luvuilla metsätyöt olivat vielä miesten suorittamia pokasahalla ja tukkipuut justeerilla. Lähikuljetus hevosella pitkälti talvella jäälle mistä eteenpäin tehtaille ja sahoille. Tuo työ oli varsin rasittavaa ja voimia kysyvää niin miehille kuin hevosillekin. Talvet olivat varsin lumisia. Loka- marraskuussa satoi useimmiten lumen. Niinpä ajotyöhönkin päästiin jo ennen joulua. Pieniltä tiloilta miesten piti lähteä ansaitsemaan rahaa. Ei muuta työtä ollut savotat kutsuivat. Hevoset olivat syksyllä hyvässä kunnossa. Laitumilla oli ollut hyvin ruokaa, joten ne jaksoivat talven tultua vetää tukkikuormia ja pinotavaraa laaniin. Sitä sitten riitti kevääseen saakka. Metsäyhtiöiden työnjohtajat antoivat hevosmiehille palstat, joilta ajomatkat saattoivat olla monta kilometriä sellaiselle järvelle, josta ne voitiin uittaa tehtaille. Kun palsta oli saatu, piti ensin saada tie rantaan auki. Tiet oli suunnattu niin että ne kiersivät suuremmat ylä- ja alamäet. Molemmat olivat vaikeita. Ylämäkeen ei hevonen jaksanut vetää isoa kuormaa ja alamäessä kuorma painoi niin paljon, jotta hevonen ei pystynyt jarruttamaan. Alkutoimet kun oli saatu tehtyä niin, sitten täytyi suunnitella miten, palstalta saatiin puut parhaiten kyytiin, miten ajo suoritettiin. Tiet piti suunnitella niin, että valmiin tien varressa oli lisättävää, jotta saatiin tarpeeksi iso kuorma. Umpihangesta kun kokonaista kuormaan ei saanut kulkemaan. Tässä kysyttiin ajomiehen ammattitaitoa, jotta kuorma saatiin nopeasti metsästä ja säästettiin hevosta liialta rasitukselta. Siirtoja metsässä tien varteen tuli välttää mahdollisimman paljon. Se ei tiennyt kuin ylimääräistä työtä ja ajan kulumista hukkaan. Aamulla täytyi hevonen ruokkia ennen savottaan lähtöä. Oli annettava hyvää kuivaa heinää ja lisäksi apetta. Kauraa jotta hevosella voimat riittäisivät päivän työhön. Oli sitten pakkanen tai pyry, niin matkaan piti lähteä. Rokulia ei juurikaan pidetty eikä se olisi ollut juuri mahdollista, sillä kevät koitti yllättävän pian ja savotta silloin saattoi jäädä kesken. Oli vielä hämärää, kun metsään kerittiin, mutta kun illalla oli katsonut valmiiksi mistä aamulla kuorman saa helposti, aikaa ei kulu turhaan katseluun. Sekin oli taitoa, jos laaniin lähtiessä katsoi mistä seuraavan kuorma otetaan. Metsään palattua uusi kuorma syntyi nopeasti ja työ joutui. Ei se kuitenkaan käynyt aina niin kuin oli suunnitellut. Metsässä oli kantoja lumen alla piilossa joihin voi reki juuttua kiinni. Hevonen voi tuolloin riuhtaista valjaat rikki ja sitten ollaankin pulassa. Lumihangessa rekeä käännettäessä saattoi aisa katketa ja niinpä on tehtävä uusi aisa puusta. Siinä saattoi kulua aikaa ennen kuin se valmistui. Kuitenkin jatkamaan päästiin, mutta yksi kuorma jäi välistä pois. Hevoselle annettiin kuormaa purettaessa syötäväksi heiniä ja välillä pääpussista kauroja. Hevonen täytyi pitää hyvässä kunnossa, jotta se jaksoi koko talven vetää kuormia. Keli myös aiheutti milloin voi ajaa isompia kuormia tai milloin täytyi kuormaa keventää. Kovalla pakkasella luisto oli huono. Reen alta kuului vain narina, kun pakkanen jarrutti. Tukkia ajettaessa laanissa ne oli aseteltava teloihin mieluiten latvapäät samaan suuntaan ja ylempi tela puolimetriä tyveen päin, jotta mittamiehet saattoivat lukea ne paremmin. Suurien tukkien kääntäminen vain ei tahtonut onnistua yhdeltä mieheltä. Vihtori Permikankaalle oli pikkupomo sanonut asiasta, kun tukin päät ei ollut suorissa riveissä. Hän sanoi: – Kun metsänhoitaja tulee, niin se nuhtelee sinua. Näinhän siinä kävi, että nuhteet tuli. Vihtori loihe kysymään metsänhoitajalta: – Vieläkö ne Kolhon sahan portilla ovat suorissa riveissä uiton jälkeen? Epäilen. Ja ei kai se ole tarpeenkaan-. Tästä metsänhoitaja suuttui ja miltei antoi ajurille lopputilin, mutta uusia miehiä ei niin vain saatu. Ylpeys oli nieltävä, vaikka kuinka kismitti. Puukauppaan se kuitenkin vaikutti, sillä tähän yhtiöön ei Vihtorin puita ostettu. Tällaista tällä kertaa muistilonkeroista kaivettuna. Itsekin tuota hevosta savotoilla ohjastanut, mutta ajat siinäkin ovat muuttuneet. Ajomatkat minun aikanani olivat lyhyitä. Puita siirrettiin tienvarteen, josta ne autolla kuljetettiin tehtaalle. Näistä toiste lisää. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Metsätöistä Subject The topic of the resource metsätyö hevonen muistelu savotat Description An account of the resource Lauri Permikangas kertoo talvisista metsätöistä 1940-1950-luvuilla. Creator An entity primarily responsible for making the resource Permikangas, Lauri Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Lauri Permikankaan tarinoita ja kuvia Description An account of the resource Kokoelma sisältää Keuruun Valkealahden kylällä syntyneen Lauri Permikankaan kirjoittamia tarinoita ja valokuvia hänen kotialbumistaan. Tarinat käsittelevät erityisesti maa- ja metsätaloutta 1940- ja 50-luvuilla sekä paikallisia ihmisiä ja tapahtumia. Creator An entity primarily responsible for making the resource Permikangas, Lauri Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document Paikoin vielä 1930 - luvulla saattoi olla navetoita, jossa oli niin sanottu sekasontanavetta. Siellä käytettiin kuivikkeena osaksi hakoja. Na hakattiin pieniksi paloiksi ja kaikki oksat otettiin pois. Niiden lisänä saatettiin käyttää pahnaa, mutta ne jouduttiin antamaan eläimille ruuaksi pääosin. Jossain saattoi olla rahkasammal pehkua osana kuivikkeena. Lypsy suoritettiin käsin, joskaan talvella ei maitoa kovin paljon tullut. Lehmät poikivat pääosin keväällä, kun ne pääsivät laitumella, lypsivät hyvin. Jalostus ei toki ollut sillä tasolla kuin tulevaisuudessa. Eikä tuota maitoa viety meijeriin pienistä paikoista. Jonkin verran tinkimaitoa saattoi mennä ja jokunen voikilo myytiin. Sitä saatettiin viedä kauppoihinkin. Tästä nautakarjatalous alkoi kohota myös pienissä talouksissa. Kursseja käytiin niin maidon hoidossa kuin karjan jalostuksessa. Tällä lailla kylvettiin siementä, jotta pienissäkin paikoissa voitiin saada vakituista ansiota. Tähän vaikutti meijeritoiminnan yleistyminen, näin kehitettiin keräilylinjoja maakuntaan. Tämä toiminta yleistyi todella hitaasti, mutta eteenpäin mentiin. Tuossa välillä investoitiin separaattoriin ja kirnuun. Niillä saatiin kerma erotettua maidosta ja kirnuttua voita. Sitä sitten markkinointiin, se oli parempi koska se ei pilaantunut niin nopeasti kuin maito. Vanha puinen pystykirnu jäi veivattavan kirnun varjoon ja siitä tuli antiikkiesine. Seuraava vaihe oli sitten saada maito jäähdytettyä mahdollisimman nopeasti lypsyn jälkeen. Talvellahan se onnistui, mutta kesällä oli asia toisin. Toki oli paljon kylmiä lähteitä, mutta ne ei aina ollut lähellä kartanoa, joten niiden käyttö ei aina tullut kuuloon. Pienempiä määriä saatettiin jäähdyttää kaivossakin. Se soveltui parhaiten kermalle. Näin ollen piti kehittää uutta. Jäähdytyksessä kesällä oli hyvä, kun talvella nostettiin järvestä jäätä, joka ajettiin kartanolle varjoisaan paikkaan, peitettiin. Sahanpuru oli hyvää siihen tarkoitukseen. Kesällä sitten haettiin palanen jäätä veden sekaan ja maitoastia sinne jäähtymään. Näin maito saatiin kestämään kuljetus meijeriin. Seuraava vaihe oli, kun sähköt yleistyivät koneellinen jäähdyttäjä tuli. Se vähensi työtä huomattavasti maidon hoidossa. Silloin saatiin tasalaatuista maitoa ympäri vuoden. Meijerillä kun oli, hinnoittelu laadun mukaan niin tulot vakiintuivat ja lisääntyivät. Kehitys jatkoi kulkuaan vääjäämättä eteenpäin. Seuraavaksi tuli lypsykone taloon. Sillä lehmät saatiin lypsettyä eikä tarvinnut käyttää käsivoimia. Lehmät ensin ihmettelivät moista konetta, joka piti navetassa melkoista meteliä. Pian kuitenkin tottuivat siihen ja käsin lypsy ei enää oikein niille kelvannutkaan. Taas oli menty askel eteenpäin. Mikä lienee tuo lopputulema sitä voisi vain arvailla ainakin entisaikaan. Nopeasti tuo on tullut kehitys jota ei oikein tahdo osata ennustaa. Kehitys kuitenkin jatkui. Pienimmät tilat putosivat pois kyydistä. Niillä ei ollut mahdollisuutta kasvaa, joten ne elävät vain omavaraisena maidon suhteen. Tämän jälkeen tuli tilasäiliö, jonne maito lypsettiin. Se ei kuitenkaan soveltunut aivan pienimmille karjoille. Tilasäiliö jäähdytti maidon nopeasti ja piti sen optimi lämpötilassa kaiken aikaa. Näin laatu parani ja laatutappioita ei juurikaan tullut. Vaatimuksena kuitenkin oli, että navetalle täytyi päästä isolla kuorma-autolla keli kuin keli. Letku piti saada tankkiin kiinni, jotta maito saatiin mittarin läpi kyytiin. Seuraavana oli putkilypsykone, jolla maito meni suoraan tuonne tankkiin lypsettäessä. Se oli muutoin kätevä, mutta pesu piti opetella hyvin, jotta se pysyi puhtaana ja maidon laatu hyvänä. Sen kyllä oppi nopeasti suorittamaan oikein. Sen ansiosta jäi toki monta vaihetta pois maidon käsittelyssä. Kehitys siinäkin kulki eteenpäin huimin askelin. Ei olisi 1940 – luvulla uskonut mihinkä minunkin aikana tultiin vuoteen 1975 mennessä. Aikoinaan ei olisi voinut uskoa kaikkea todeksi mitä tuleman pitää. Näin on vain käynyt. Jatkumo tuntuu vain kiihtyvän, kun aika kuluu. Mikä lienee päätepiste arvata sopii. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Käsinlypsystä putkilypsyyn Subject The topic of the resource maidontuotanto navetat muistelu lehmät Description An account of the resource Lauri Permikangas muistelee maitotilojen kehitystä. Creator An entity primarily responsible for making the resource Permikangas, Lauri Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto https://keuruunveraja.fi/files/original/452841e13a12a28259c340b53745bb4c.jpg f3329680511dc40f4da44428e4eb3762 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Description An account of the resource Kuvassa on riihi, jonka edustalla on rukiita odottamassa koneella puintia. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Lauri Permikankaan tarinoita ja kuvia Description An account of the resource Kokoelma sisältää Keuruun Valkealahden kylällä syntyneen Lauri Permikankaan kirjoittamia tarinoita ja valokuvia hänen kotialbumistaan. Tarinat käsittelevät erityisesti maa- ja metsätaloutta 1940- ja 50-luvuilla sekä paikallisia ihmisiä ja tapahtumia. Creator An entity primarily responsible for making the resource Permikangas, Lauri Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document Riihi oli joka talossa koska siellä puitiin viljat ennen vanhaan. Niin sanotusti mustalla riihellä. Ei ollut koneita ja ne olivat niin kalliita, ettei pienen talon kannattanut niitä hankkia. Siksi riihi oli se paikka, jossa vilja puitiin. Aikoinaan kaikki leikattiin sirpillä ja tehtiin lyhteiksi. Niitä voitiin käsitellä riihessä hyvin. Paneudun tässä rukiin puintiin, sillä siitä saatiin vuoden ruisleipä perheelle. Ruis kun oli leikattu sirpillä, laitettu kuhilaille pellolle kuivumaan. Sieltä ne ajettiin riihen parsille. Toinen kiipesi ylös parsille ja toinen antoi lyhteitä ylös, jossa ylhäällä olija asetteli ne pystyyn tähkät ylöspäin parsienpäälle. Näin jatkettiin, kunnes parret olivat täynnä. Sitten riihen uunia lämmitettiin kuivaten rukiit puintia varten. Päivä pari rukiin kuivettua ne pudotettiin parsilta alas. Seinään lyömällä tähkäpäätä lyhteestä saatiin osa jyvistä irti. Näin käsiteltiin kaikki lyhteet. Jatkossa levitettiin kerros rukiita lattialle. Lyhteet toki avaten. Kun kerros oli valmis, aloitettiin varstalla puinti. Siinä kaksikin miestä suoritti varstomista varoen lyömästä toisiaan. Näin saatiin loput jyvät erotettua tähkistä. Sitten pahnat puisteltiin, jottei jyviä jäänyt niihin. Pahnat sidottiin suuriksi kuvoiksi. Siirrettiin riihen ovesta ladon puolelle odottamaan käyttöä. Rukiinolkia käytettiin ennen patjoissa täytteenä. Kun se tasaantui, oli sillä hyvä nukkua. Näin jatkettiin puintia, kunnes kaikki riihessä olleet rukiit oli puitu. Riihi oli vielä varsin lämmin, joten siellä hiki vuosi ja tukalaksi sen teki pöly, jota noista rutikuivista rukiista puitaessa irtosi. Tämä vaihe, kun oli tehty, niin alkoi jyvien erottelu ruumenista. Karkeimmat seulottiin tarkoitusta varten tehdyllä seulalla. Jos talossa oli viskuumylly, niin sen läpi laskettaessa tuuli vei kevyet roskat mennessään. Parempi vilja tuli etuosasta ulos, se vedettiin kasaan. Tämä työ oli yleensä lasten touhua. Näin jatkettiin, kunnes kaikki oli jyvistä käsitelty. Puhtaat jyvät säkitettiin ja vietiin aittaan odottamaan myllyyn vientiä ja jauhoista makoisiksi ruisleiviksi. Ruumenet laastiin ulos latoon odottamaan omaa käyttöä. Jossain niitäkin hyödynnettiin. Toinen tapa jyvien puhdistukseen oli, heittää äyskärillä kohti peräseinää jolloin painavimmat jyvät lensivät kauimmaiseksi. Toki ensin ne oli kerättävä oven suuhun ja siitä äyskäröidä. Taidokas työn suorittaja sai puhtaita rukiita. Heitto vain piti olla aina suurin piirtein samalla voimalla. Tämä tehtiin silloin kun viskuumyllyä ei ollut käytettävissä. Puintipäivä riihessä oli todella rankka. Sen jälkeen tavallisesti lämmitettiin sauna, jossa saatiin pestyä pölyt pois niskasta. Sen jälkeen oli autuaallinen tunne, kun väsynyt ruumis lämpimässä saunassa oli palautunut. Vielä saunan päälle, kun oli maukas ateria. Sitten lepäilemään, jotta seuraavana aamuna päästiin ahtamaan uutta satsia riiheen. Näin riihenpuinti jatkui, kunnes kaikki rukiit oli puitu ja jyvät aitassa laarissa odottamassa talvea. Ensimmäisistä jauhoista keitettiin oivallinen uutispuuro. Mikä olisikaan parempaa kuin hiukan savulle maistuva ruispuuro suurella voisilmällä ja kylmää maitoa kyytipojaksi vielä. Itsekin olen tämän lapsuudessa kokenut. Saanut aistia oikean riihenpuinnin. Kokemus sinänsä oivallinen. Nykyihminen ei tiedä moisesta juuri mitään. Katsoisi vain huuli pyöreänä mitä kaikkea pitää tietää vanhanajan rukiinpuinnissa. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Rukiinpuinti riihessä Subject The topic of the resource viljankorjuu ruis muistelu riihet Description An account of the resource Tekstissä Lauri Permikangas muistelee perinteistä rukiin puintia riihessä. Valokuvassa on riihi ja sen edustalla (riima) rukiita odottamassa koneella puimista. Kuva 1950-1960-luvuilta, kuvaaja ei tiedossa. Creator An entity primarily responsible for making the resource Permikangas, Lauri Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Lauri Permikankaan tarinoita ja kuvia Description An account of the resource Kokoelma sisältää Keuruun Valkealahden kylällä syntyneen Lauri Permikankaan kirjoittamia tarinoita ja valokuvia hänen kotialbumistaan. Tarinat käsittelevät erityisesti maa- ja metsätaloutta 1940- ja 50-luvuilla sekä paikallisia ihmisiä ja tapahtumia. Creator An entity primarily responsible for making the resource Permikangas, Lauri Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document Maata piti muokata viljoille kasvualustaksi. Entisajan kaskeamisesta oli tultu eteenpäin. Enää ei kaskettu eikä maata äestetty risukarhilla joka tehtiin oikein oksaisista kuusen rungoista, sillä kaskimaata tasattiin ja siemen sekoitettiin pintamultaan. Kaskessa viljeltiin pääasiassa ruista ja kaskinaurista. Kehitys kulki eteenpäin ja kaskimaasta tehtiin peltoa. Niitä ojitettiin, kannot raivattiin sekä pienemmät kivet pois, jos sattui niitä olemaan. Niistä on tehty pitkiä kiviaitoja peltojen laidoille, joita vielä nykyään näkee maalaismaisemassa. Peltoa tehtiin myös kosteille maille, jopa suota ojitettiin pelloksi myöhemmin. Näin kehittyi maanviljelys eteenpäin. Kehityksen myötä saatiin tuotteeksi aura, jolla maata käännettiin syksyllä tulevaa kasvukautta varten. Talvella pakkanen suoritti maan murentamisen. Tämä edesauttoi keväällä maan muokkausta. Saatiin parempi alusta kasveille. Auroja oli useampaa mallia. Oli Fiskarsilta kahden hevosen, kymmenen ja yhden hevosen pienempi aura. Lisäksi oli olemassa niin sanottu sänkiaura. Isompi aura jolla saatiin leveämpää palkkia ja syvemmältä maata muokattua verrattuna yhden hevosen auraan. Pienempää kuitenkin piti käyttää pienempien tilojen koska niiden ei kannattanut pitää kahta hevosta. Toki oli mahdollista, että naapurukset tekivät yhteistyötä. Entisaikaan se sujui luontevasti yhdessä tehden ensin sinulla ja sitten minulla. Auraus oli rankkaa työtä niin miehelle kuin hevosille. Tottuneella hevosparilla työ sujui ilman ajomiestä, mutta naapurusten yhteistyönä se sujui kahdestaan oivallisesti. Jos oli kivistä ja kantoisia peltoja niin kynnön jälki parsittiin kuokalla. Kaikki maa, kun piti saada kasvamaan. Kiven juuret mukaan viljalle. Näin oli ennen mutta, nyt ei tällaiseen olisi aikaa. Linjat ovat suoria ja kivet ja kannot raivataan pois. Hevoskynnön jälkeen tuli traktori kyntötyöhön. Kehittyi urakoitsijoita jotka, ostivat traktorin itselleen auttaen naapureiden kynnöissä. Kaikilla kun ei ollut varaa hankkia traktoria ja koneita omaksi. Tämä osaltaan teki työn helpommaksi muille vaan traktorin kuski joutui sitäkin kovemmalle koska piti joutua monelle pellolle ja näin päivistä tuli pitkiä. Traktoreiden yleistyessä kyntöä alettiin opettaa kursseilla. Yksi konsti oli, pitää kyntökilpailuja jossa me Valkealahden nuoret miehet Keuruulla kunnostauduimme hyvin. Meitä oli muutama, jotka olimme innostuneet ja kävimme Keski-Suomen kilpailuissakin monena vuotena ottamassa mittaa muiden pitäjien kyntäjien kanssa, milloin vastassa oli Uuraisten Kässi ja Räty, milloin ralliautoilun maailmanmestari Tommi Mäkinen. Saarijärveltä vielä Kautto sekä moni muu kyntöön innostunut isäntä. Valkealahdessa meitä innokkaimpia olivat Hannu Ylimmäinen, Erkki Lampinen, Esko Lampinen ja allekirjoittanut. Oman kylän kilpailuissa saattoi olla kymmenenkin osanottajaa. Tällä toiminnalla saatiin kynnön laatua kohotettua. Kun oli oppinut kyntämään hyvin, niin muokkaus keväällä oli helpompaa. Täytyy kuitenkin todeta, ettei kilpailukynnöllä ei suuria aloja saataisi kynnettyä mutta, kynnön laatu kuitenkin paranee, sillä huonoa jälkeä ei viitsi katsella. Lisäksi oppi huoltamaan koneensa niin niillä saa hyvää jälkeä. Tällainen tarina muistui mieleen kynnöstä joka, oli aikoinaan viljelyn perusta. Nykyään sekin on kumottu ja uudet tuulet puhaltavat myös maataloudessa. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Kyntö Subject The topic of the resource kyntö kilpailut viljelymenetelmät traktorit aurat (kyntöaurat) muistelu Description An account of the resource Lauri Permikangas kertoo kyntötapojen ja -välineiden muuttumisesta ja kyntökilpailuista. Creator An entity primarily responsible for making the resource Permikangas, Lauri Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Lauri Permikankaan tarinoita ja kuvia Description An account of the resource Kokoelma sisältää Keuruun Valkealahden kylällä syntyneen Lauri Permikankaan kirjoittamia tarinoita ja valokuvia hänen kotialbumistaan. Tarinat käsittelevät erityisesti maa- ja metsätaloutta 1940- ja 50-luvuilla sekä paikallisia ihmisiä ja tapahtumia. Creator An entity primarily responsible for making the resource Permikangas, Lauri Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document Entiseen aikaan kuului talvi-iltoina tehdä kaikki tarvittava puusta omatoimisesti itse. Tehtiin huonekaluja ja tarve-esineitä jo monta vuotta sitten valituista puista. Toki niitä joka vuosi talvisaikaan lisättiin kuivumaan. Puu oli parempaa, jos sen annettiin kuivaa useampi vuosi. Ne saivat halkeilla ja kuivaa kaikessa rauhassa. Niistä sitten sai otettua terveen puun tarpeisiin josta, syntyi niin kirvesvarsi kuin kehlo jossa säilytettiin, vaikka voita. Haavasta tehtiin vakat joista, kylvettiin vilja tai säilytettiin jauhoja tai muuta sellaista. Kirnukin tehtiin puusta jossa, voi kirnuttiin. Näistä antiikin esineistä on nykyihminen tehnyt sisustukseensa vaikkapa sateenvarjo telineitä tai keppejä niissä voi kanssa säilyttää, etteivät ne ole pitkin lattiaa. Kirvesvarsi se oli varsin tarpeellinen. Se saattoi katketa talvella metsätöissä ja silloin ei auttanut kuin talsia kotiin tekemään uutta vartta seuraavaksi päiväksi metsään. Työstä ei oikein tullut mitään ilman kirvestä, sillä se oli työkalu, jota aina tarvitsi puiden oksimisessa ja kaatoloven teossa. Hyvän kirvesvarren täytyi olla hyvin käteen sopiva, jotta sillä työ oli mielekästä. Kaikki ei toki osannut tehdä yhtä hyviä varsia kuin toinen. Lisäksi joskus oli ongelma, kun vanha varren pätkä ei lähtenyt kirveen silmästä pois. Haravat tehtiin kotona, kuka suinkin vain pystyi. Lisäksi viikatteen varret tehtiin itse ja puuna siinä oli kuusi koska se oli keveintä puuta ja kuitenkin kestävää. Leppä olisi keveämpää mutta se ei kestä. Siitä tehtiin pääasiassa koriste-esineitä. Rukin lapoja ja pieniä lippaita sekä sen sellaista. Talvisina iltoina tuvassa saattoi olla isompiakin puutöitä. Reetkin tehtiin itse mitä raudoitus teetettiin sepällä. Senkin voi tehdä itse, jos siihen on taito ja hyvä paja. Tuvassa oli tuolloin paljon lastuja, mutta ne oli hyvä polttaa suuressa takassa tai leivinuunissa. Näin niistä saatiin lämmintä huoneisiin ja roskat pois. Huonekalutkin tehtiin usein itse, jos varsinkin oli taitava puun työstössä. Niihin tehtiin monesti kauniita koristeita. Tämäkin oli pitkälti kiinni tekijästä ja tekijän taidoista. Nykyihmisen mielestä sen aikaisilla työkaluilla ei voinut saada mitään kaunista, mutta toisin oli. Jos samat välineet annettaisiin sinulle, luulisin, ettei tulisi juuri mitään. Sellaista se oli ennen, mutta nyt aivan toisin. Todella puu on monipuolinen materiaali joka sitä osaa työllistää. Näin on nyt ja näin on ollut ennen. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Puutyöt Subject The topic of the resource puutyöt työvälineet käsityöperinne maatalous muistelu Creator An entity primarily responsible for making the resource Permikangas, Lauri Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Description An account of the resource Lauri Permikangas kertoo perinteisten maatalouden työvälineiden valmistuksesta. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Lauri Permikankaan tarinoita ja kuvia Description An account of the resource Kokoelma sisältää Keuruun Valkealahden kylällä syntyneen Lauri Permikankaan kirjoittamia tarinoita ja valokuvia hänen kotialbumistaan. Tarinat käsittelevät erityisesti maa- ja metsätaloutta 1940- ja 50-luvuilla sekä paikallisia ihmisiä ja tapahtumia. Creator An entity primarily responsible for making the resource Permikangas, Lauri Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document Kilpailuvietti on päässyt iskemään mieheen varsin voimakkaasti. Omaan ammattiin perustuvia taitoja on pitänyt kehittää ja kilpailuissa voi testata miten ne ovat kehittyneet. Jos pärjää hyvin niin on onnistunut kartuttamaan tietojaan. Kuvassa eräs viimeisistä maatalouspäivän kilpailuista joissa olen ollut mukana. Kilpailut pääasiassa olivat traktorilla kyntäminen, traktorin taitoajo, metsäpolkukilpailu ja maatalouteen liittyvät tietokilpailut. Niissä menestys on ollut kohtalainen vuosien saatossa. Näistä saatuja oppeja on sitten voinut hyödyntää omassa työssä maanviljelijänä. Kehittää omaa viljelyä ja karjan kasvatusta. Näin saada parempaa tulosta rahallisestikin. Edellä mainittu on, hyvää vapaa-ajan käyttöä sekä oivallista harrastusta jolla on voitu myös kehittyä viljelijänä. Näissä tapasi saman alan yrittäjiä, joiden kanssa voi keskustella miten tosiaan voitaisiin kehittää omaa työsarkaa. Millainen vuodentulo on odotettavissa. Millaiset säät ovat olleet maanviljelyksen kannalta. Onko saatu kuivia heiniä ym. Nämä olivat myös oiva tauko rutiini töihin, vaikka karjaa kun oli niin, aamuin illoin piti kuitenkin olla kotona tosi toimissa. Ne eivät todellakaan voineet odottaa vuorokautta. Lypsää piti ei mahda mitään. Kuitenkin maatalouspäivä toi hyvän katkon arkiseen rutiiniin. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Maatalouspäivien kilpailut Subject The topic of the resource kilpailu maatalous tarktorit kyntö muistelu Description An account of the resource Lauri Permikangas kertoo Maatalouspäivien kilpailuista ja niiden merkityksestä maanviljelijälle. Creator An entity primarily responsible for making the resource Permikangas, Lauri Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Eeva-Liisa Honkasen kokoamaa aineistoa Koillis-Keuruulta Subject The topic of the resource Keuruu Keuruu -- Asunta Keuruu -- Huttula Description An account of the resource Eeva-Liisa Honkasen kokoamaa aineistoa Asunnalta ja Huttulasta Creator An entity primarily responsible for making the resource Honkanen, Eeva-Liisa Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document Kotini oli Isojärvellä, kahdeksantoista kilometrin päässä Huttulasta. Kun siellä ei alkanut koulu syksyllä 1942, menivät oppilaat ympäristön kouluihin. Tulin Huttulan kouluun ja asuin ennestään tutun Liida Niileksen luona Kuuselassa. Kotiin pääsin joka toinen viikonloppu ruoanhakumatkalle. Ensimmäisen kerran kouluun tullessani äiti saattoi minut ja neuvoi tien. Samalla hän varoitteli hiihtämästä kirkkaalla kuutamolla ison kydön keskeltä, koska silloin olisivat pommikoneet saattaneet huomata. Toinen varoitus oli, ettei saanut mennä kydön suureen latoon lepäämään, ettei uni yllättäisi. Kerran syödessäni ladossa eväitäni oli minusta ruvennut tuntumaan, että siellä saattoi olla muitakin. Sammalismäen luona oli lumipyryn jälkeen nähty latuja menevän tien poikki. Niinpä myöhemmin oli puhuttu käpykaartilaisia olleen metsän suojissa. Kesällä 1943 Kallio-Huttulassa ja muissakin taloissa oli sotavankeja. Liida Niiles toimi siellä keittäjänä. Hän keitti Kuuselassa mm. hernejauhovelliä, joka oli kauniin keltaista. Minun suussani se maistui tosi kamalan makuiselta. Vangit asuivat Kallio-Huttulan riihessä. Heillä oli omat kivikupit ja lusikat, jotka he sitten pesivät purossa riihen vieressä ja nostivat aidan seipään päähän kuivumaan. Ruoka-ainetäydennys tuotiin Etelämäen eli Metsä-Huttulan aittaan. Vangit kävivät iltaisin Kuuselassa ja Puustilla. Puhuivat ”hoono soomi”. He hakivat maitoa Mäkelästä, vaikka ihmettelivät talon epäsiisteyttä. Kerran eräs vanki yritti karata maidon hakureissulla. Siitä seurasi kaikille arestia eli riihen ovi lukittiin yöksi. Liida laittoi minut, kesäpiian, viemään iltaisin riiheen leipää ja vettä ja munalukolla sulkemaan oven. Pelotti, vaikka pojat puhua mokelsivat ja nauroivat vissiin mokomaa touhua. Tänään tuskin moinen onnistuisi. Vangit kävivät silloin työssä Isolla kyvöllä eli Suurisuolla. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Subject The topic of the resource Huttula sota-aika lapsuus koulunkäynti Description An account of the resource Raili Pieviläinen, o.s. Niemelä (s. 1931) muisteli vuonna 1992 sota-ajan lapsuuttaan Huttulassa. Creator An entity primarily responsible for making the resource Pieviläinen, o.s Niemelä, Raili Title A name given to the resource Koulunkäyntiä ja sotavankeja Huttulassa https://keuruunveraja.fi/files/original/1bf82a5636a8c154918d43136e92e25e.jpg 21c800201815c8b55532bcba688af8dd Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Artikkeleita eri aiheista Description An account of the resource Tässä kokoelmassa on artikkeleita erilaisista keuruulaiseen kulttuuriperintöön liittyvistä teemoista. Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document Ei ollut ihme, että Valkealahden Hepolammen ja Pajulammen väliselle kauniille Hepoharjulle nousi tanssilava. Lavalla oli monta nimeä kuin rakkaalla lapsella. –Sitä kutsuttiin milloin Valkealahden, Hepoharjun tai Tiusalan lavaksi. Lavan rakennelman, joka oli ollut tanssikäytössä Kalettomalla, osti Valkealahden nuorisoseura vuonna 1948, jolloin lavan toiminta alkoi. Hepolammen päälle rakennettiin puoliksi toinenkin lava, jolloin Hepoharjulla pystyi tanssimaan kahden orkesterin tahdissa, tietää kylältä kotoisin oleva Lauri Permikangas. Permikankaan mukaan Tiusalan lavalla esitettiin Keuruun ensimmäisenä kesäteatteriesityksenä 7 veljestä vuonna 1959. Ensi-illassa oli katsojia lähes 800 ihmistä. –Suositulla lavalla ei järjestetty tansseja joka viikonloppu. Juhannusjuhlat ja erilaiset kesäjuhlat kokosivat ihmisiä muualtakin kuin Valkealahdesta, Permikangas jatkaa. Valkealahtelainen Jorma Nässi muisteli, että Valkealahden Nuorisoseura teki yhteistyötä Kassinharjun tanssijärjestäjien kanssa. –Ennen kesäkauden alkua molemmat tanssijärjestäjät keskustelivat esiintyjistä, milloin kukakin olisi tulossa Valkealahteen ja Kassinharjulle. Ainakin Henry Theel ja Niilo Tarvajärvi vierailivat Hepoharjulla, Nässi kertaa. Nässi muisteli, kuinka lavalle saavuttiin linja-autolta kävellen harjulle johtavaa siltaa pitkin. Sillalla sijaitsi lipunmyyntipaikka. –Tiusalan lava oli hyvä rahasampo nuorisoseuralle, joka toi samalla kylälle aktiiviteetteja. Toiminta lavalla päättyi 1960-luvulla, Nässi toteaa. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Kahden tanssilavan Valkealahti Subject The topic of the resource Valkealahti tanssilavat nuorisoseurat kesäteatterit Keuruu Creator An entity primarily responsible for making the resource Piilemä, Markku Source A related resource from which the described resource is derived https://www.suurkeuruu.fi/elamanmeno/kahden-tanssilavan-valkealahti-200148405 Publisher An entity responsible for making the resource available Alma Media Kustannus Oy/Suur-Keuruu https://keuruunveraja.fi/files/original/7f2c6b89c043a3e590c88b895f1e2acb.jpg e4c1df9f33220cca7a8e03d5ee89dee3 https://keuruunveraja.fi/files/original/8d850af0fa1c8e33c2d5106c7632ab3d.jpg ac6fb4181ddf1ff257f97ce1ed0ba9f3 https://keuruunveraja.fi/files/original/16d826e3b0577bdeb2dd559b4c5bec7b.jpg 666a89fa371728828b0e4a3aab19addd https://keuruunveraja.fi/files/original/a8ce95d21b2b19e68ace6223e09d462e.jpg a248e170d5d9cb60a3b7f2f04922aff7 https://keuruunveraja.fi/files/original/91b22b7d92e7795425d0ef968406e1dd.jpg cedd8ad22e9161c6588466b84154e247 https://keuruunveraja.fi/files/original/04376b0722630d4d0954649bcfcf2d52.jpg 221df18d6818b688b2f2b87594d7278e Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Artikkeleita eri aiheista Description An account of the resource Tässä kokoelmassa on artikkeleita erilaisista keuruulaiseen kulttuuriperintöön liittyvistä teemoista. Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document Kassinharjun tanssilavan juhannusjuhliin saapui 1950-luvun alkuvuosina tuhansia juhlijoita Takavuosien menestyksekäs tanssilava Keuruun Kalettoman Kassinharjulla sai alkunsa Pioneerivarikon toimihenkilöiden aloitteesta. Kauniille harjulle rakennettiin heti sotien jälkeen ensimmäinen tanssilava, joka jouduttiin purkamaan vuonna 1948. Kun Kassinharjun juhannusjuhlissa vieraili parhaimmillaan yli 3 500 keskikesänjuhlan viettäjää, tila loppui yksinkertaisesti kesken. Kassinharjun päällä ollut kiinteä tanssilava purettiin ja uusi katettu lava rakennettiin Pohjoisjärven rantaan 1953. Pohjoislahdella asuva Erkki Kivinen kertoo lisää tanssitilaa saadun järvelle viedyistä ponttooneista. –Varikolta tuotiin ponttoonit toimivat järven päällä tanssiparkettina, jonne pääsi kävellen kalustoon kuuluvia kulkusiltoja pitkin. Ponttoonin reunat saivat koristelun koivuista. Orkesteri ei esiintynyt ponttoonilla, vaan musiikki välitettiin sinne äänentoistolaitteilla, Kivinen muistelee. Kivisen mukaan lakerikenkä luisti metallisella ponttoonin pinnalla hyvin liukasteiden ansiosta. Juhannusjuhliin kuului muutakin ohjelmaa kuin tanssi. Maksulliset syöksyveneajelut, varikon päällikön puhe ja liekinheittimellä sytytetty suuri kokko olivat juhlien kohokohtia. Kokkopaikka on Kivisen mukaan näkyvissä vielä tänäkin päivänä muutaman neliön suuruisena luotona Ilveslahden suulla. Juhlan ohjelmanumeroihin kuuluivat myös lipunnosto kunnialaukauksineen sekä kansantanhuesityksineen. –Mainonta oli siihen aikaan kovaa, sillä Tikkakoskelta nousseista lentokoneista tiputettiin tuhansia lentolehtisiä, joissa tapahtumaa mainostettiin. Saattoipa joissain lehtisissä olla mukana pääsylippukin. Siihen aikaan piti olla rokotettu ja rippikoulun käynyt, ennen kuin pääsi tansseihin, nauraa Kivinen. Keuruulaisen Seija Matilaisen äiti tuli varikolle töihin vuonna 1956. –Äiti myi lippuja Kassinharjun tansseihin ja minä pääsin sen vuoksi 16-vuotiaana aina ilmaiseksi sisälle. Siihen aikaan Kasinharjulla esiintyivät kaikki kotimaiset tähtiesiintyjät muun muassa Laila Kinnunen, Vieno Kekkonen ja Brita Koivunen, Matilainen muistelee. Matilainen oli nuorempana kova tanssimaan. Kerran hän oli lähtenyt ystävänsä moottoripyörän kyytiin Hankasalmelta saakka päästäkseen Kassinharjun tansseihin. MultialaislähtöinenErkki Pohjanheimo muistaa omalta orkesteriajaltaan toisenlaisia muistoja Kassinharjulta. Kultavuosien jälkeen Kassinharju alkoi menettää suosiotaan 1960-luvun puolen välin jälkeen. Helsinkiläistynyt Pohjanheimo ei ollut kuullut paikan suosion alamäestä, vaan oli innoissaan, kun pääsi soittamaan tanssipaikalle, joka sijaitsi lähellä hänen kotiaan. –Aloimme soittaa illalla kello 20. Astuessani estradille paikalla oli vain pari tanssiparia. Ajattelin, että kyllä se väkimäärä siitä kasvaa, kun ilta etenee. Niin vain ei käynyt, sillä laskuissani pääsin illan aikana 14 tanssipariin, Pohjanheimo kertoo. Soittotauolla järjestäjän edustaja ehdotti, että orkesterille maksaisi vain puolet keikkamaksusta. Pohjanheimo ei voinut siihen suostua; olihan yhtye lähtenyt Helsingistä iltapäivällä ja paluu takaisin olisi vasta aamuyöstä. Solistina toimineen Pohjanheimon piti maksaa palkkakin yhtyeelle vielä käteisenä. Järjestäjän edustaja oli hermostunut ja sanonut, että orkesteri saa soittaa koko illan tyhjälle lavalle. –Tehdään sitten niin, Pohjanheimo oli tokaissut. Viimeinen valssi alkoi kello 00.30 ja tanssimassa kaksi sinnikästä paria. Haapamäkinen Maria Kaijanmäki kertoi puolestaan elämänsä ensimmäisistä tansseistaan Kassinharjulla, joihin hän lähti ystävänsä kanssa kesällä 1968. Tansseihin kun lähdettiin, löysi hän isosiskonsa tavaroista meikkejä iltaa varten. –Koska olin nuori, ei äiti pitänyt siitä, että meikkasin. Saimme aikaan sellaiset sotamaalaukset, ettei paremmasta väliä, Kaijanmäki hymyilee. Linja-auto jätti nuoret Kassinharjun lavalle vievän tien varteen, josta oli pieni kävelymatka. Muutaman auton ajaessa ohitsemme eräs auto pysähtyi kohdallamme. Repsikan puoleinen ovi oli auennut, eikä Kaijanmäki voinut äänestä erehtyä. –Voi Herran Jumala tyttöraasu, kuinka olet naamasi sotkenut!, Kaijanmäen äiti oli tokaissut Moskvitsh Scandinavian etupenkiltä tyttärelleen. Kaijanmäkeä oli hävettänyt ja pelottanut, että kuinka hän uskaltaa mennä yöllä kotiin. Varikko järjesti tansseihin kyydityksiä, jotka lähtivät kirkonkylän keskustasta vanhan kirkon pysäköintialueelta koppiautoilla, joissa oli puupenkit. Tanssien jälkeen oli kyyditys takaisin kirkonkylälle. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Kansa tanssi ja kokoontui Kalettomalla – juhannustunnelmia Kassinharjulta Subject The topic of the resource Kaleton tanssilavat orkesterit puolustusvoimat Keuruu Creator An entity primarily responsible for making the resource Piilemä, Markku Source A related resource from which the described resource is derived https://www.suurkeuruu.fi/elamanmeno/kansa-tanssi-ja-kokoontui-kalettomalla-juhannustunnelmia-kassinharjulta-200238248 Publisher An entity responsible for making the resource available Alma Media Kustannus Oy/Suur-Keuruu https://keuruunveraja.fi/files/original/b69acc6493bb2a9d0dc64a3f7985a97c.jpg 71645cf1ada2924f15b013671e4cd6c4 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Artikkeleita eri aiheista Description An account of the resource Tässä kokoelmassa on artikkeleita erilaisista keuruulaiseen kulttuuriperintöön liittyvistä teemoista. Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document Raija Jämsen piti yhdessä miehensä kanssa tanssilavaa Hartunlammella yhtäjaksoisesti kymmenen kesän ajan Jos oli Keuruulla Kassiharju tanssilavojen ykköspaikka 1950-luvulla, nousi seuraavalla vuosikymmenellä Hartun lava buusikyydein tulleen tanssiväen suosioon. Lammasahon Hartunlammen rannalla sijainnut tanssilava sai uudet pitäjät, kun Raija ja Heikki Jämsen alkoivat järjestää tansseja siellä 1962–1971. –Meillä oli selkeä työnjako edesmenneen mieheni kanssa. Heikki vastasi orkestereista ja ohjelmapuolesta, minä hoidin keittiötä, Raija Jämsen muistelee. Hartun lavan suosiosta kertoo paljon se, että siellä tanssittiin joka viikko, parhaimpana kolme. Tanssit järjestettiin aina viikonloppuisin ja usein keskiviikkoisin. –Meille tuli tutuksi sen ajan kuuluisuudet aina Olavi Virrasta Tapio Rautavaaraan saakka. Kävi meillä Martti "Huuhaa" Innanenkin Gunnar-pässinsä kanssa, nauraa Raija Jämsen. Henkilökuntaa toiminnan pyörittämiseen Jämsenit saivat Keuruun sosiaalidemokraattiselta yhdistykseltä. –Henkilökunnallakin oli lupa tanssia, mutta kassaa ei saanut jättää yksin. Toisin sanoen jonkun piti aina olla tiskin takana. Kioskista myytiin virvoitusjuomia ja kaljaa myytiin. Usein tanssi-illan jälkeen myytävät tuotteet täytyi viedä kotiin, ettei rakennukseen jäänyt mitään varastettavaa. Lavan puffetista sai muun muassa voileipiä, tupakkaa, makeisia, nakkeja ja munkkeja, jotka leivottiin ja paistettiin itse. Hartunlammen rannassa ja lavan pihassa oli hienoa hiekkaa, joka kulkeutui tanssiväen mukana lavalle saakka. Jämsenit keksivät, että he tilaavat pihaan pari autokuormallista käpyjä, jotta hiekkaa ei kantautuisi sisälle. –Se toimi. Anita-tyttäreni sanoikin elämään jääneen lauseen: – Katso äiti, kuinka paljon käpyköitä, Jämsen nauraa. Joskus orkesterit saivat yöpaikan Jämsenien takapihalta, kun kattoa eivät pään päälle soittajat saaneet. –Telttamajoitus kelpasi hyvin. Aamulla, kun heräsimme Heikin kanssa, yhtye oli jatkanut matkaa jo seuraavaan paikkaan. Keuruulainen Pentti Olavi Rantanen muisteli Hartun lavalla viettämäänsä vappuaattoa 1965. –Tulin armeijasta lomille ja päätin poiketa Hartun lavalla, missä oli tanssit. Los Paraguayosin hitit olivat kova sana. Mieleeni jäi, että lavan pärekatolla oli 20 senttiä lunta, mutta tanssivista ihmisistä lähtevä lämpö sulatti lumen. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Hartun lavalla tanssittiin joskus kolmastikin viikossa Subject The topic of the resource Keuruu--Lammasperä tanssilavat Creator An entity primarily responsible for making the resource Piilemä, Markku Source A related resource from which the described resource is derived https://www.suurkeuruu.fi/uutiset/hartun-lavalla-tanssittiin-joskus-kolmastikin-viikossa-200148403 Publisher An entity responsible for making the resource available Alma Media Kustannus Oy/Suur-Keuruu