2 100 765 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Lauri Permikankaan tarinoita ja kuvia Description An account of the resource Kokoelma sisältää Keuruun Valkealahden kylällä syntyneen Lauri Permikankaan kirjoittamia tarinoita ja valokuvia hänen kotialbumistaan. Tarinat käsittelevät erityisesti maa- ja metsätaloutta 1940- ja 50-luvuilla sekä paikallisia ihmisiä ja tapahtumia. Creator An entity primarily responsible for making the resource Permikangas, Lauri Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document Maata piti muokata viljoille kasvualustaksi. Entisajan kaskeamisesta oli tultu eteenpäin. Enää ei kaskettu eikä maata äestetty risukarhilla joka tehtiin oikein oksaisista kuusen rungoista, sillä kaskimaata tasattiin ja siemen sekoitettiin pintamultaan. Kaskessa viljeltiin pääasiassa ruista ja kaskinaurista. Kehitys kulki eteenpäin ja kaskimaasta tehtiin peltoa. Niitä ojitettiin, kannot raivattiin sekä pienemmät kivet pois, jos sattui niitä olemaan. Niistä on tehty pitkiä kiviaitoja peltojen laidoille, joita vielä nykyään näkee maalaismaisemassa. Peltoa tehtiin myös kosteille maille, jopa suota ojitettiin pelloksi myöhemmin. Näin kehittyi maanviljelys eteenpäin. Kehityksen myötä saatiin tuotteeksi aura, jolla maata käännettiin syksyllä tulevaa kasvukautta varten. Talvella pakkanen suoritti maan murentamisen. Tämä edesauttoi keväällä maan muokkausta. Saatiin parempi alusta kasveille. Auroja oli useampaa mallia. Oli Fiskarsilta kahden hevosen, kymmenen ja yhden hevosen pienempi aura. Lisäksi oli olemassa niin sanottu sänkiaura. Isompi aura jolla saatiin leveämpää palkkia ja syvemmältä maata muokattua verrattuna yhden hevosen auraan. Pienempää kuitenkin piti käyttää pienempien tilojen koska niiden ei kannattanut pitää kahta hevosta. Toki oli mahdollista, että naapurukset tekivät yhteistyötä. Entisaikaan se sujui luontevasti yhdessä tehden ensin sinulla ja sitten minulla. Auraus oli rankkaa työtä niin miehelle kuin hevosille. Tottuneella hevosparilla työ sujui ilman ajomiestä, mutta naapurusten yhteistyönä se sujui kahdestaan oivallisesti. Jos oli kivistä ja kantoisia peltoja niin kynnön jälki parsittiin kuokalla. Kaikki maa, kun piti saada kasvamaan. Kiven juuret mukaan viljalle. Näin oli ennen mutta, nyt ei tällaiseen olisi aikaa. Linjat ovat suoria ja kivet ja kannot raivataan pois. Hevoskynnön jälkeen tuli traktori kyntötyöhön. Kehittyi urakoitsijoita jotka, ostivat traktorin itselleen auttaen naapureiden kynnöissä. Kaikilla kun ei ollut varaa hankkia traktoria ja koneita omaksi. Tämä osaltaan teki työn helpommaksi muille vaan traktorin kuski joutui sitäkin kovemmalle koska piti joutua monelle pellolle ja näin päivistä tuli pitkiä. Traktoreiden yleistyessä kyntöä alettiin opettaa kursseilla. Yksi konsti oli, pitää kyntökilpailuja jossa me Valkealahden nuoret miehet Keuruulla kunnostauduimme hyvin. Meitä oli muutama, jotka olimme innostuneet ja kävimme Keski-Suomen kilpailuissakin monena vuotena ottamassa mittaa muiden pitäjien kyntäjien kanssa, milloin vastassa oli Uuraisten Kässi ja Räty, milloin ralliautoilun maailmanmestari Tommi Mäkinen. Saarijärveltä vielä Kautto sekä moni muu kyntöön innostunut isäntä. Valkealahdessa meitä innokkaimpia olivat Hannu Ylimmäinen, Erkki Lampinen, Esko Lampinen ja allekirjoittanut. Oman kylän kilpailuissa saattoi olla kymmenenkin osanottajaa. Tällä toiminnalla saatiin kynnön laatua kohotettua. Kun oli oppinut kyntämään hyvin, niin muokkaus keväällä oli helpompaa. Täytyy kuitenkin todeta, ettei kilpailukynnöllä ei suuria aloja saataisi kynnettyä mutta, kynnön laatu kuitenkin paranee, sillä huonoa jälkeä ei viitsi katsella. Lisäksi oppi huoltamaan koneensa niin niillä saa hyvää jälkeä. Tällainen tarina muistui mieleen kynnöstä joka, oli aikoinaan viljelyn perusta. Nykyään sekin on kumottu ja uudet tuulet puhaltavat myös maataloudessa. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Kyntö Subject The topic of the resource kyntö kilpailut viljelymenetelmät traktorit aurat (kyntöaurat) muistelu Description An account of the resource Lauri Permikangas kertoo kyntötapojen ja -välineiden muuttumisesta ja kyntökilpailuista. Creator An entity primarily responsible for making the resource Permikangas, Lauri Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto https://keuruunveraja.fi/files/original/2e92145a38e33160a70b6b254338d307.jpg b65ffa2fe8fcba2e11acd2686d83d12e Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Yhdistysten arkistoista Description An account of the resource Tässä kokoelmassa on tekstejä ja kuvia, jotka ovat peräisin keuruulaisten yhdistysten ja järjestöjen arkistoista tai ovat heidän itsensä tuottamia. Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document Keuruulla on ollut aktiivista partiotoimintaa jo yli 80 vuoden ajan. Tällä hetkellä paikkakunnalla toimii elinvoimainen lippukunta, Keurusseudun partiolaiset, joka toteuttaa Suomen partiolaisten ohjelman mukaista partiotoimintaa. Alun perin Keuruulla on toiminut viisi lippukuntaa, jotka yhdistyivät yhdeksi lippukunnaksi vuonna 1979. Uudessa lippukunnassa vanhat lippukunnat toimivat aluksi osastoina. Lippukunnan lipussa ja huivimerkissä valkoisella pohjalla ylöspäin olevat partioliljat kuvastavat yhdistyneitä lippukuntia ja alaspäin olevat partioliljat aiemmin toimintansa lopettaneita lippukuntia. 1. Haapamäen Siniveikot 1931 - 1979 Kalle Ritokangas eli Kassu, perusti lippukunnan ja johti sitä vuoteen 1965 asti eli 34 vuotta. 2. Tarhian Tytöt 1933 - 1979 Tarhian Tytöt oli Keuruulla toimiva lippukunta. 3. Hirvipojat 1937 - 1979 Hirvipojat oli Keuruulla toimiva poikalippukunta. 4. Ristatytöt 1931 - 1956 Ristatytöt oli Haapamäellä toimiva tyttölippukunta. Lippukunnan lopettamisen jälkeen tytöt toimivat Siniveikoissa. 5. Kalettoman Karhunsoutajat 1950 - 1957 Kalettoman Karhunsoutajat oli Kalettomalla toimiva poikalippukunta, joka liittyi myöhemmin Hirvipoikiin. Kulhan Kulkijat Vuonna 1986 perustettiin Multialle poika- ja tyttövartiot. Näistä kasvoi Keurusseudun Partiolaisten suojassa lippukunta, Kulhan Kulkijat, joka itsenäistyi omaksi lippukunnaksi 1992. Tyrisevän partiomaja Kalle Ritokankaan johtamana rakennettiin 1940-luvulla Tyrisevä -järven rannalle partiomaja, sauna ja huoltorakennus eli Kassun kämppä. Myöhemmin vuonna 1995 kuorittiin hirret Kassun kämpän viereen rakennettavaa talvikäyttöön soveltuvaa rakennusta varten ja Pikku Kassu vihittiin käyttöön 1998. Partiotalo Vuonna 1987 joulukuussa Keurusseudun partiolaiset sai tilat vanhasta seurakuntatalosta. Nykyisin Keuruun Vanhan pappilan pihapiirissä sijaitseva partiokolo tunnetaan nimellä Partiotalo. Partiotalon korjausremontti valmistui keväällä 1988. Oli suurta juhlaa päästä omiin tiloihin. Uudemman kerran tiloja remontoitiin talkoilla 2008 – 2009. Partiotalo toimii edelleen noin sadan partiolaisen kokoontumispaikkana viikoittain. Partiotoiminta tänä päivänä Partio on harrastuksena hyvin monipuolinen. Tärkeimpiä asioita toiminnassa ovat kaverit, kiva ja mielekäs toiminta, uusiin haasteisiin vastaaminen, itsensä voittaminen sekä tietenkin elämykset ja seikkailut. Viikoittaisen toiminnan muodostavat kokoontumiset oman ryhmän kanssa. Lisäksi halukkaat pääsevät osallistumaan oman ryhmän retkille, lippukunnan syys-, talvi- ja kesäleireille, vaelluksille, kilpailutoimintaan, Suomen suurleireille tai kansainvälisille leireille ulkomailla. Keuruulaiset partiolaiset ovat edustaneet lippukuntaa menestyksekkäästi sekä piirin partiotaitokilpailuissa, että kansallisissa partiotaitokilpailuissa. Nuorille ja aikuisille järjestetään vuosittain lukuisia mahdollisuuksia kouluttautua niin käytännön taitojen, esimerkiksi ensiavun, erätaitojen ja -kokkauksen, kuin oman johtajana kasvun saroilla. Johtajille on myös omia piirin ja Suomen Partiolaisten järjestämiä tapahtumia ja leirejä. Vanhemmille partiossa tarjotaan mahdollisuutta tukea lasten ja nuorten toimintaa. Palkintona on unohtumattomia hetkiä ja yhdessä jaettuja kokemuksia. Partiossa opitaan pienestä pitäen vastuun ottamista. Käytännön taitoja opitaan itse tekemisen kautta. Ensiapu, työkalujen käyttö, suunnistaminen ja tulenteko ovat esimerkkejä kaikesta siitä, mitä partiossa oppii. Luonnossa liikkuminen ja monipuolinen luonnontuntemus kasvattavat ympäristöstään vastuuta kantavia ihmisiä. Ryhmässä toimiminen ja yhdessä päättäminen opettavat sosiaalisia taitoja. Partiossa kasvatuksen tavoitteena on aktiivinen, vastuuntuntoinen ja itsenäisesti ajatteleva yhteiskunnan jäsen, joka elää sopusoinnussa itsensä, toisten ihmisten ja ympäristönsä kanssa. Toiminta on vapaaehtoista, avointa, puoluepoliittisesti sitoutumatonta ja kansainvälistä. Uskonnollinen kasvatus kuuluu partiokasvatukseen. Partioliikkeessä noudatetaan uskonnonvapauden periaatetta. Kaikille pyritään järjestämään oman tunnustuksensa mukaista uskonnollista kasvatusta. Käytännössä uskonnollinen kasvatus näkyy lähinnä kokoontumiset päättävinä iltahartauksina, sekä mahdollisesti osallistumisena partiolaisen järjestämiin partiomessuihin tai joulukirkon kolehdinkantoon. Keurusseudun partiolaiset ry:n taustayhteisönä on Keuruun evankelisluterilainen seurakunta. Partiolaiset ovat mukana seurakunnan toiminnassa ja tapahtumissa, ja toisaalta seurakunta tukee partiotoimintaa myöntämällä avustuksia ja tarjoamalla tilat partiokokouksille. Partio on aatteellista toimintaa. Partiolupauksessa partiolainen lupaa pyrkiä joka päivä parhaansa mukaan kohti partioihanteita. Lupaus ja ihanteet toimivat ikään kuin suunnannäyttäjinä, ja niihin kiteytyykin koko partioaate. Partiolupaus Lupaan parhaani mukaan rakastaa Jumalaani, omaa maatani ja maailmaa, toteuttaa partiolaisen ihanteita ja olla avuksi toisille. Partiolaisen ihanteena on... Kunnioittaa toista ihmistä. Rakastaa luontoa ja suojella ympäristöä. Olla luotettava. Rakentaa ystävyyttä yli rajojen. Tuntea vastuunsa ja tarttua toimeen. Kehittää itseään ihmisenä. Etsiä elämän totuutta. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Keuruun Partiolaiset ry Subject The topic of the resource partiolaiset Description An account of the resource Keurusseudun partiolippukunnat ja niiden toimintaa. Creator An entity primarily responsible for making the resource Soutolahti, Satu Metsälä, Mika https://keuruunveraja.fi/files/original/7a0482853f9566b9332c3ab521aed640.jpg 179a1492affd3d653267b92fb4401e2e https://keuruunveraja.fi/files/original/9f852348cecbfd95ed535c7fe2a01d88.pdf 84d000f48f8bedd83f66985a459af2d2 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Henkilögalleria Description An account of the resource Kokoelmassa on pienoiselämäkertoja keuruulaisista merkkihenkilöistä. Henkilö Elinvuodet Syntymä- ja kuolinvuosi 1846-1906 Teoksia Jos kyseessä on taiteilija, tähän voi listata hänen keskeistä tuotantoaan (kirjoja, sävellyksiä, levyjä, julkisia taideteoksia jne). Viulusonaatti vuodelta 1876 Yksinlaulu Karin Månsdotters vaggvisa Topeliuksen tekstiin Orkesteriteoksia: Scherzo 1871, Daniel Hjort -alkusoitto 1872, Divertissiment á la hongroise av Franz Schubert op. 54 1880, fantasia pianolle ja orkesterille 1872, variaatioita jousikvartetille, scherzo jousikvartetille 1874, viulusonaatti 1879-1880 Näyttämömusiikkia sekä laulu- ja soitinteoksia: Oceanidernas sång 1868, Två terzetter ur et divertissement av E. F., Näcken, dramatis tollruna i en akt 1888, Hymn till kärleken, juhlakantaatti 1867, Ballad ur Lycksalighetens ö 1872, Mignon 1875, Julnatten 1879, Den 6 maj 1879, noin 20 yksinlaulua, 18 kansanlaulusovitusta kuorolle, 6 pianokappaletta Muuta merkittävää Tähän voi lisätä jonkun muun merkittävän tiedon henkilöstä Keuruun Yhteiskoululla järjestettiin 9.12.1965 Jean Sibeliuksen syntymän 100-vuotisjuhla. Konsertin jälkimainingeissa heräsi ajatus asettaa Lehtiniemen pappilan seinään muistolaatta Sibelius-Akatemian syntysanojen lausumisen muistoksi. Ajatuksen muistolaatasta toi esille rehtori Jussi Rainio Sibelius-juhlassa. Laatta paljastettiinkin vielä loppuvuonna 1965 juhlallisin menoin. Nykyään laatta on Lehtiniemen vanhainkodin seinässä, sillä pappila purettiin ja siirrettiin muuhun käyttöön. https://www.keuruunmuseo.fi/index.php/naeyttelyt/verkkonaeyttelyt/154-sibeliuksen-jalanjaljilla-keuruulla Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Wegelius, Martin Subject The topic of the resource musiikkikasvatus pappilat Description An account of the resource Esitelmä Keuruun kansalaisopistossa 24.11.2017 luentosarjassa Miehiä ja naisia teiden nimien takana. Creator An entity primarily responsible for making the resource Vesterinen, Liisa https://keuruunveraja.fi/files/original/e8ccd54e0588e85028f90f3f063a4d5e.pdf d7a34c59897b0f346abcb30ed5b6a2db https://keuruunveraja.fi/files/original/9ea9c7551d3e2792f227f4c442c43f48.jpg 3220955b8e86182ea99483ceab66c36c https://keuruunveraja.fi/files/original/4417d65a9f24f3574de3e1f1ec5b4e54.jpg 5af3d937ceacedf729d14ae6abb269d7 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Henkilögalleria Description An account of the resource Kokoelmassa on pienoiselämäkertoja keuruulaisista merkkihenkilöistä. Henkilö Elinvuodet Syntymä- ja kuolinvuosi 1835-1903 Biografia Lyhyt kuvaus henkilön elämästä ja teoista Juho Riihimäki oli talonpoika ja valtiopäivämies Asunnan kylältä. Hän toimi talonpoikaissäädyn edustajan kahdeksilla valtiopäivillä vv. 1867-1899. Lisäksi hän oli vahva paikkakunnan kehittäjä Keurusseudulla. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Riihimäki, Juho Subject The topic of the resource Keuruu--Asunta talonpojat valtiopäivämiehet kirkko Creator An entity primarily responsible for making the resource Riihimäki, Lea Vesterinen, Liisa Source A related resource from which the described resource is derived Riihimäki, Lea 2004. Talonpoika ja valtiopäivämies Juho Riihimäki. Keuruskopio 2004. Description An account of the resource Esitelmä Keuruun kansalaisopistossa 26.9.2017 luentosarjassa Miehiä ja naisia teiden nimien takana. https://keuruunveraja.fi/files/original/21967f670e3efc44a06bfc92075e24fb.jpg 803326471c884b89d908b4dd16c4463c https://keuruunveraja.fi/files/original/8cb36da8bc6384320c42ec0ec7d196e9.jpg 16f15752233d0b61cc0c9bce02910889 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Valokuvia eri lähteistä Description An account of the resource Tässä kokoelmassa on yksittäisiä valokuvia eri lähteistä sekä alkuperältään tuntemattomia kuvia. Still Image A static visual representation. Examples include paintings, drawings, graphic designs, plans and maps. Recommended best practice is to assign the type Text to images of textual materials. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Viljanpuintia 1960-luvulla Subject The topic of the resource viljankorjuu maatilat Description An account of the resource Viljanpuintia traktorivetoisella puimakoneella 1960-luvulla. Vilja jouduttiin tuolloin vielä säkittämään itse. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Lauri Permikankaan tarinoita ja kuvia Description An account of the resource Kokoelma sisältää Keuruun Valkealahden kylällä syntyneen Lauri Permikankaan kirjoittamia tarinoita ja valokuvia hänen kotialbumistaan. Tarinat käsittelevät erityisesti maa- ja metsätaloutta 1940- ja 50-luvuilla sekä paikallisia ihmisiä ja tapahtumia. Creator An entity primarily responsible for making the resource Permikangas, Lauri Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document Entiseen aikaan kuului talvi-iltoina tehdä kaikki tarvittava puusta omatoimisesti itse. Tehtiin huonekaluja ja tarve-esineitä jo monta vuotta sitten valituista puista. Toki niitä joka vuosi talvisaikaan lisättiin kuivumaan. Puu oli parempaa, jos sen annettiin kuivaa useampi vuosi. Ne saivat halkeilla ja kuivaa kaikessa rauhassa. Niistä sitten sai otettua terveen puun tarpeisiin josta, syntyi niin kirvesvarsi kuin kehlo jossa säilytettiin, vaikka voita. Haavasta tehtiin vakat joista, kylvettiin vilja tai säilytettiin jauhoja tai muuta sellaista. Kirnukin tehtiin puusta jossa, voi kirnuttiin. Näistä antiikin esineistä on nykyihminen tehnyt sisustukseensa vaikkapa sateenvarjo telineitä tai keppejä niissä voi kanssa säilyttää, etteivät ne ole pitkin lattiaa. Kirvesvarsi se oli varsin tarpeellinen. Se saattoi katketa talvella metsätöissä ja silloin ei auttanut kuin talsia kotiin tekemään uutta vartta seuraavaksi päiväksi metsään. Työstä ei oikein tullut mitään ilman kirvestä, sillä se oli työkalu, jota aina tarvitsi puiden oksimisessa ja kaatoloven teossa. Hyvän kirvesvarren täytyi olla hyvin käteen sopiva, jotta sillä työ oli mielekästä. Kaikki ei toki osannut tehdä yhtä hyviä varsia kuin toinen. Lisäksi joskus oli ongelma, kun vanha varren pätkä ei lähtenyt kirveen silmästä pois. Haravat tehtiin kotona, kuka suinkin vain pystyi. Lisäksi viikatteen varret tehtiin itse ja puuna siinä oli kuusi koska se oli keveintä puuta ja kuitenkin kestävää. Leppä olisi keveämpää mutta se ei kestä. Siitä tehtiin pääasiassa koriste-esineitä. Rukin lapoja ja pieniä lippaita sekä sen sellaista. Talvisina iltoina tuvassa saattoi olla isompiakin puutöitä. Reetkin tehtiin itse mitä raudoitus teetettiin sepällä. Senkin voi tehdä itse, jos siihen on taito ja hyvä paja. Tuvassa oli tuolloin paljon lastuja, mutta ne oli hyvä polttaa suuressa takassa tai leivinuunissa. Näin niistä saatiin lämmintä huoneisiin ja roskat pois. Huonekalutkin tehtiin usein itse, jos varsinkin oli taitava puun työstössä. Niihin tehtiin monesti kauniita koristeita. Tämäkin oli pitkälti kiinni tekijästä ja tekijän taidoista. Nykyihmisen mielestä sen aikaisilla työkaluilla ei voinut saada mitään kaunista, mutta toisin oli. Jos samat välineet annettaisiin sinulle, luulisin, ettei tulisi juuri mitään. Sellaista se oli ennen, mutta nyt aivan toisin. Todella puu on monipuolinen materiaali joka sitä osaa työllistää. Näin on nyt ja näin on ollut ennen. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Puutyöt Subject The topic of the resource puutyöt työvälineet käsityöperinne maatalous muistelu Creator An entity primarily responsible for making the resource Permikangas, Lauri Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Description An account of the resource Lauri Permikangas kertoo perinteisten maatalouden työvälineiden valmistuksesta. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Lauri Permikankaan tarinoita ja kuvia Description An account of the resource Kokoelma sisältää Keuruun Valkealahden kylällä syntyneen Lauri Permikankaan kirjoittamia tarinoita ja valokuvia hänen kotialbumistaan. Tarinat käsittelevät erityisesti maa- ja metsätaloutta 1940- ja 50-luvuilla sekä paikallisia ihmisiä ja tapahtumia. Creator An entity primarily responsible for making the resource Permikangas, Lauri Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document Kilpailuvietti on päässyt iskemään mieheen varsin voimakkaasti. Omaan ammattiin perustuvia taitoja on pitänyt kehittää ja kilpailuissa voi testata miten ne ovat kehittyneet. Jos pärjää hyvin niin on onnistunut kartuttamaan tietojaan. Kuvassa eräs viimeisistä maatalouspäivän kilpailuista joissa olen ollut mukana. Kilpailut pääasiassa olivat traktorilla kyntäminen, traktorin taitoajo, metsäpolkukilpailu ja maatalouteen liittyvät tietokilpailut. Niissä menestys on ollut kohtalainen vuosien saatossa. Näistä saatuja oppeja on sitten voinut hyödyntää omassa työssä maanviljelijänä. Kehittää omaa viljelyä ja karjan kasvatusta. Näin saada parempaa tulosta rahallisestikin. Edellä mainittu on, hyvää vapaa-ajan käyttöä sekä oivallista harrastusta jolla on voitu myös kehittyä viljelijänä. Näissä tapasi saman alan yrittäjiä, joiden kanssa voi keskustella miten tosiaan voitaisiin kehittää omaa työsarkaa. Millainen vuodentulo on odotettavissa. Millaiset säät ovat olleet maanviljelyksen kannalta. Onko saatu kuivia heiniä ym. Nämä olivat myös oiva tauko rutiini töihin, vaikka karjaa kun oli niin, aamuin illoin piti kuitenkin olla kotona tosi toimissa. Ne eivät todellakaan voineet odottaa vuorokautta. Lypsää piti ei mahda mitään. Kuitenkin maatalouspäivä toi hyvän katkon arkiseen rutiiniin. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Maatalouspäivien kilpailut Subject The topic of the resource kilpailu maatalous tarktorit kyntö muistelu Description An account of the resource Lauri Permikangas kertoo Maatalouspäivien kilpailuista ja niiden merkityksestä maanviljelijälle. Creator An entity primarily responsible for making the resource Permikangas, Lauri Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto https://keuruunveraja.fi/files/original/58b27d52ea4dbb02493021d148e8a99c.pdf 61a8380fb5d575ab3c541ae0523c35b6 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Raija Sulkavan kokoamaa Haapamäen historiaa Description An account of the resource Raija Sulkava on koonnut ja julkaissut useita teoksia, joissa kerrotaan sanoin ja kuvin elämästä ja erityisesti koulunkäynnistä Haapamäellä menneinä vuosikymmeninä. Tässä kokoelmassa on joitakin Sulkavan aineistoja sähköisessä muodossa. Suurin osa valokuvista on peräisin Haapamäen yhteiskoulun perinneyhdistys ry:n laajoista valokuvakokoelmista. Creator An entity primarily responsible for making the resource Sulkava, Raija Digitoitu teos Tähän kokonaiset digitoidut kirjat tiedostoliitteinä, metatietokenttiin lyhyt kuvaus teoksesta. Teoksen kuvaus Lyhyt kuvaus digitoidusta teoksesta Raija Sulkavan vuonna 2006 keräämä aineisto Haapamäen lotista. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Haapamäen Lottien vaiheita sanoin ja kuvin Subject The topic of the resource Haapamäki (Keuruu) suojeluskunnat lotat järjestötoiminta maanpuolustusjärjestöt ilmavalvonta seurantalot sota-aika Creator An entity primarily responsible for making the resource Sulkava, Raija https://keuruunveraja.fi/files/original/473fe4f72d075ece5e6ce1f13186ddaf.pdf ece1d6cb06a045d97a2902d9f0056a63 https://keuruunveraja.fi/files/original/6eb03292bd40366312a2f6ab06ec4af5.pdf cceffe92b0b36450455202e2cb5dbbdb Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Raija Sulkavan kokoamaa Haapamäen historiaa Description An account of the resource Raija Sulkava on koonnut ja julkaissut useita teoksia, joissa kerrotaan sanoin ja kuvin elämästä ja erityisesti koulunkäynnistä Haapamäellä menneinä vuosikymmeninä. Tässä kokoelmassa on joitakin Sulkavan aineistoja sähköisessä muodossa. Suurin osa valokuvista on peräisin Haapamäen yhteiskoulun perinneyhdistys ry:n laajoista valokuvakokoelmista. Creator An entity primarily responsible for making the resource Sulkava, Raija Digitoitu teos Tähän kokonaiset digitoidut kirjat tiedostoliitteinä, metatietokenttiin lyhyt kuvaus teoksesta. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Elämää Haapamäen vanhassa Yhteiskoulussa, I 1907-1947 ja II 1948-1966 Subject The topic of the resource Keuruu -- Haapamäki yhteiskoulut Description An account of the resource Raija Sulkavan vuosina 2002-2007 keräämä aineisto. Creator An entity primarily responsible for making the resource Sulkava, Raija Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto https://keuruunveraja.fi/files/original/85a2af3eb2ad28bcde6b02c574961f89.jpg 9f3f5350a85b2f2d8fb03f5a460dc613 https://keuruunveraja.fi/files/original/faebd7496f44d7fd0c8deb5a3ef43c5b.jpg 9787c61c01df08c828f1901ad9f33508 https://keuruunveraja.fi/files/original/2ec6cc4da00299b3e508b55d8299c645.jpg da1f26f8b4a11ee9b7c88d031fec404a https://keuruunveraja.fi/files/original/3a1a0263c5425f8f078bea4396516997.mp3 9bfb9970b1ab63d25cd9351311683af0 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Pekka Isomäen metsäperinneaineisto Description An account of the resource Keurusseudun metsäammattilaiset ryhtyivät 1980-luvulla tallentamaan alueen metsäperinnettä. Pekka Isomäen johdolla haastateltiin vuosina 1986-1991 yhteensä noin 70 henkilöä, jotka olivat työskennelleet Keurusseudulla metsätalouden piirissä 1930-70-luvuilla. Toimittaja Jorma Heinonen kirjoitti kerätyn materiaalin pohjalta myös kaksi teosta (Keurusseudun metsäkämpät, 1988 ja Vihreän kullan markkinoilla : Keurusseudun puukauppakirja, 1991). Veräjää varten Pekka Isomäki on digitoinut alun perin c-kaseteille tallennetut haastattelunauhat ja koostanut niistä yhteensä 17 lyhyttä äänitettä, jotka käsittelevät Keurusseudun metsäperinnettä eri puolilta. Lisäksi kokoelmaan kuuluu Isomäen teemasta kirjoittama johdantoteksti sekä äänitteiden kuvituksena käytettyjä valokuvia, joissa esiintyy äänitteiden kertojia ja niissä mainittuja paikkoja ja tilanteita. Creator An entity primarily responsible for making the resource Isomäki, Pekka Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Date A point or period of time associated with an event in the lifecycle of the resource 1986-1991 Sound A resource primarily intended to be heard. Examples include a music playback file format, an audio compact disc, and recorded speech or sounds. Duration Length of time involved (seconds, minutes, hours, days, class periods, etc.) 34 min Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Naiset puunhankinnan tukena Subject The topic of the resource metsätalous Keurusseutu 1930-luku 1950-luku kämpät muistelu haastattelut Description An account of the resource Kaarina Lähteenmäki, Kerttu Suhonen, Senja Salmi ja Helvi Tyynysniemi kertovat työstään Keurusseudun metsäkämpillä ja metsäpomojen puolisoina 1930-50-lukujen aikana. Pekka Isomäki haastattelee. Äänitiedosto avautuu painamalla ensin aiheen kohdalla olevaa kaiuttimen kuvaa TAI itse aiheen otsikkoa JA sen jälkeen painamalla sivulle avautuneen mustan vaakapalkin vasemmassa laidassa olevaa pikku NUOLTA, jonka vieressä on aikalaskuri. Ensimmäisessä valokuvassa Senja Salmi kämppäemännän työssään siivouspuuhissa vuonna 1956. Kuvan omistaa Matti Saarinen. Toisessa valokuvassa Serlachius-yhtiöiden piirimies Eero Tyynysniemi istuu Helvi-vaimonsa kanssa moottoripyörän selässä Keuruun vanhan kirkon edustalla 1930-luvulla. Pariskunta on lähdössä puunhankintaan Pohjanmaalle. Kuva: Tyynysniemen kotialbumi. Kolmannessa kuvassa Kaarina Lähteenmäki ja Pentti Likonen muistelevat menneitä Serlachiuksen miehistökämpässä 1980-luvulla. Kuva: Pekka Isomäki. Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Contributor An entity responsible for making contributions to the resource Lähteenmäki, Kaarina Salmi, Senja Suhonen, Kerttu Tyynysniemi, Helvi Format The file format, physical medium, or dimensions of the resource MP3 Creator An entity primarily responsible for making the resource Isomäki, Pekka https://keuruunveraja.fi/files/original/1cdc92f2b068a8353f304b1bfb70ccdd.mp3 e05c03a6a5271b765da44574df4a8625 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Pekka Isomäen metsäperinneaineisto Description An account of the resource Keurusseudun metsäammattilaiset ryhtyivät 1980-luvulla tallentamaan alueen metsäperinnettä. Pekka Isomäen johdolla haastateltiin vuosina 1986-1991 yhteensä noin 70 henkilöä, jotka olivat työskennelleet Keurusseudulla metsätalouden piirissä 1930-70-luvuilla. Toimittaja Jorma Heinonen kirjoitti kerätyn materiaalin pohjalta myös kaksi teosta (Keurusseudun metsäkämpät, 1988 ja Vihreän kullan markkinoilla : Keurusseudun puukauppakirja, 1991). Veräjää varten Pekka Isomäki on digitoinut alun perin c-kaseteille tallennetut haastattelunauhat ja koostanut niistä yhteensä 17 lyhyttä äänitettä, jotka käsittelevät Keurusseudun metsäperinnettä eri puolilta. Lisäksi kokoelmaan kuuluu Isomäen teemasta kirjoittama johdantoteksti sekä äänitteiden kuvituksena käytettyjä valokuvia, joissa esiintyy äänitteiden kertojia ja niissä mainittuja paikkoja ja tilanteita. Creator An entity primarily responsible for making the resource Isomäki, Pekka Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Date A point or period of time associated with an event in the lifecycle of the resource 1986-1991 Sound A resource primarily intended to be heard. Examples include a music playback file format, an audio compact disc, and recorded speech or sounds. Duration Length of time involved (seconds, minutes, hours, days, class periods, etc.) 16 min Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Herrojen oppaana jänismetsällä Description An account of the resource Serlachius-yhtiön matsätyönjohtajana toiminut Valte Kivinen kertoo, kuinka oli herrojen oppaana jänismetsällä Havunsalossa vuonna 1938. Pekka Isomäki haastattelee. Äänitiedosto avautuu painamalla ensin aiheen kohdalla olevaa kaiuttimen kuvaa TAI itse aiheen otsikkoa JA sen jälkeen painamalla sivulle avautuneen mustan vaakapalkin vasemmassa laidassa olevaa pikku NUOLTA, jonka vieressä on aikalaskuri. Creator An entity primarily responsible for making the resource Isomäki, Pekka Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Contributor An entity responsible for making contributions to the resource Kivinen, Valte Format The file format, physical medium, or dimensions of the resource MP3 Subject The topic of the resource metsästys metsätyönjohtajat Serlachius, Gösta muistelu haastattelut 1930-luku Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Pekka Isomäen metsäperinneaineisto Description An account of the resource Keurusseudun metsäammattilaiset ryhtyivät 1980-luvulla tallentamaan alueen metsäperinnettä. Pekka Isomäen johdolla haastateltiin vuosina 1986-1991 yhteensä noin 70 henkilöä, jotka olivat työskennelleet Keurusseudulla metsätalouden piirissä 1930-70-luvuilla. Toimittaja Jorma Heinonen kirjoitti kerätyn materiaalin pohjalta myös kaksi teosta (Keurusseudun metsäkämpät, 1988 ja Vihreän kullan markkinoilla : Keurusseudun puukauppakirja, 1991). Veräjää varten Pekka Isomäki on digitoinut alun perin c-kaseteille tallennetut haastattelunauhat ja koostanut niistä yhteensä 17 lyhyttä äänitettä, jotka käsittelevät Keurusseudun metsäperinnettä eri puolilta. Lisäksi kokoelmaan kuuluu Isomäen teemasta kirjoittama johdantoteksti sekä äänitteiden kuvituksena käytettyjä valokuvia, joissa esiintyy äänitteiden kertojia ja niissä mainittuja paikkoja ja tilanteita. Creator An entity primarily responsible for making the resource Isomäki, Pekka Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Date A point or period of time associated with an event in the lifecycle of the resource 1986-1991 Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document Keurusseudun perinnettä tallennettaessa aivan keskeisenä asiana on metsätalous, koska sen ansiosta paikkakunnan varallisuus on noussut nopeasti nälkävuosien jälkeen. Tilaton väestö on saanut palkkatyötä metsistä ja metsänomistajat metsänmyyntituloja. Varsinkin Pihlajavedellä ja Multialla reilu 100 vuotta sitten puuyhtiöt ostivat suuria metsätiloja syrjäisiltä seuduilta. Ne olivat osittain vedenjakaja seutuja, karuja ja kivisiä. Varsinkin viime sotien jälkeen metsäteollisuuden puunkäyttö lisääntyi huomattavasti. Metsäteollisuuden tuotteita tarvittiin sotakorvauksiin ja tavarantuonnin rahoittamiseen. Hakkuut piti ulottaa yhä syrjäisemmille alueille ja kun siellä oli paikallinen asutus hyvin harva, niin metsätyövoiman saamiseksi piti rakentaa metsäkämppiä. Tämä kämppien rakentaminen vauhdittui 1940-luvun lopulla ja jatkui 1950-luvun lopulle saakka. Keurusseudulla (Keuruu, Pihlajavesi, Multia) olikin enimmillään 38 toimivaa metsäkämppää sekä toistakymmentä siirtoparakkia. Näiden majoituskapasiteetti riitti lähes tuhannelle metsätyömiehelle. Keurusseudun metsäkämppäverkosto olikin tihein koko eteläisessä Suomessa. Työvoiman tarvetta kuvaa hyvin, kuinka Rosenlew yhtiö 1950-luvun alussa SuurKeuruu lehdessä ilmoitti, että työmaillemme otetaan satoja metsätyömiehiä töihin. Sen jälkeen kun moottorisahat, metsätraktorit, mopedit ja autot yleistyivät sekä puiden kuorinta siirtyi tehtaille, niin työn tehostumisen ja helpomman kulkemisen johdosta työteho hakkuumiehillä nousi roimasti. Samaan aikaan metsätyövoimaa vakinaistettiin ja työtä tarjottiin ympärivuotisesti. Tämä aiheutti 1960-luvun puolivälin jälkeen maaseudulle ja myös Keurusseudulle suuren murroksen. Monen ansiomahdollisuudet heikkenivät ja heillä oli pakkomuutto työn perässä kaupunkipaikoille tai Ruotsiin. Puunhankinnan kehitys jatkui voimakkaana ja nyt vuonna 2017 lähes kaikki hakkuutyö tehdään koneellisesti erittäin tehokkaasti. Nykyisin työvoiman tarve metsissä on vain murto-osa siitä, mitä se oli enimmillään. Keurusseudun metsäammatilaiset tallensivat 1980-luvun lopulla metsäperinnettä. Jorma Heinonen kirjoitti materiaalista kaksi kirjaa. Toinen on metsäkämppiin keskittyvä kirja nimeltään ”Keurusseudun metsäkämpät” ja toinen puukauppoihin keskittyvä kirja nimeltään ”Vihreän kullan markkinoilla”. Silloin haastateltiin noin 70 eri henkilöä, joista suurin osa on nyt kuollut. Näistä haastatteluista silloin tallennetut ääninauhat on digitoitu, yhteensä reilu 40 tuntia ja näistä äänitteistä poimittu noin viiden tunnin ”mielenkiintoisimmat palat”, jotka on ryhmitelty 17 eri tiedostoon. Ne ovat nyt Veräjän kautta kaikkien kuultavissa. Tarinoita kuunnellessa huomaa kuinka lujilla ihmiset olivat ennen. Nauttikaa siitä, kun elämä on nyt fyysisesti helpompaa, mutta ollaanko nyt onnellisempia, kuka sen tietää? Näin hankittiin puuta ja elettiin elämää! Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Metsätaloudella keskeinen asema Keurusseudun historiassa Subject The topic of the resource metsätalous hakkuut metsätyö puukauppa muistelu haastattelut suullinen perinne Description An account of the resource Pekka Isomäki kertoo Keurusseudun metsäperinteestä ja sen tallentamisen parissa tekemästään työstä. Teksti toimii johdantona metsäperinnehaastatteluihin, jotka Isomäki teki alun perin 1980-luvulla c-kaseteille. Veräjää varten hän digitoi ne ja editoi niistä yhteensä 17 eri kokonaisuutta. Äänitiedosto avautuu painamalla ensin aiheen kohdalla olevaa kaiuttimen kuvaa TAI itse aiheen otsikkoa JA sen jälkeen painamalla sivulle avautuneen mustan vaakapalkin vasemmassa laidassa olevaa pikku NUOLTA, jonka vieressä on aikalaskuri. Creator An entity primarily responsible for making the resource Isomäki, Pekka Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Date A point or period of time associated with an event in the lifecycle of the resource 2017 https://keuruunveraja.fi/files/original/775e2833ebc559de10d76eed076672ef.mp3 b1413804f478e60de02129031a5474b3 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Pekka Isomäen metsäperinneaineisto Description An account of the resource Keurusseudun metsäammattilaiset ryhtyivät 1980-luvulla tallentamaan alueen metsäperinnettä. Pekka Isomäen johdolla haastateltiin vuosina 1986-1991 yhteensä noin 70 henkilöä, jotka olivat työskennelleet Keurusseudulla metsätalouden piirissä 1930-70-luvuilla. Toimittaja Jorma Heinonen kirjoitti kerätyn materiaalin pohjalta myös kaksi teosta (Keurusseudun metsäkämpät, 1988 ja Vihreän kullan markkinoilla : Keurusseudun puukauppakirja, 1991). Veräjää varten Pekka Isomäki on digitoinut alun perin c-kaseteille tallennetut haastattelunauhat ja koostanut niistä yhteensä 17 lyhyttä äänitettä, jotka käsittelevät Keurusseudun metsäperinnettä eri puolilta. Lisäksi kokoelmaan kuuluu Isomäen teemasta kirjoittama johdantoteksti sekä äänitteiden kuvituksena käytettyjä valokuvia, joissa esiintyy äänitteiden kertojia ja niissä mainittuja paikkoja ja tilanteita. Creator An entity primarily responsible for making the resource Isomäki, Pekka Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Date A point or period of time associated with an event in the lifecycle of the resource 1986-1991 Sound A resource primarily intended to be heard. Examples include a music playback file format, an audio compact disc, and recorded speech or sounds. Duration Length of time involved (seconds, minutes, hours, days, class periods, etc.) 9 min Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Ahkeran ja tunnollisen Iitan koskettava tarina Subject The topic of the resource metsätyö naistyö Multia 1940-luku muistelu haastattelut Description An account of the resource Seppo Temisevä, Kalevi Kallio, Onni Jarkko ja Yrjö Toikkanen kertovat muistojaan riuskasta multialaisesta Iitasta, joka esimerkiksi teki miesten rinnalla raskaita metsätöitä. Pekka Isomäki haastattelee. Äänitiedosto avautuu painamalla ensin aiheen kohdalla olevaa kaiuttimen kuvaa TAI itse aiheen otsikkoa JA sen jälkeen painamalla sivulle avautuneen mustan vaakapalkin vasemmassa laidassa olevaa pikku NUOLTA, jonka vieressä on aikalaskuri. Creator An entity primarily responsible for making the resource Isomäki, Pekka Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Contributor An entity responsible for making contributions to the resource Jarkko, Onni Kallio, Kalevi Temisevä, Seppo Toikkanen, Yrjö Format The file format, physical medium, or dimensions of the resource MP3 https://keuruunveraja.fi/files/original/2cc44e4a6c86b8e10d6784601b1fa7d0.jpg 1050ba44379c4f8231dcde668cedb7de https://keuruunveraja.fi/files/original/d00a45ac7a3683d2a2bbde1588209441.mp3 4151c20db5d48bea68ac9646a60531ed Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Pekka Isomäen metsäperinneaineisto Description An account of the resource Keurusseudun metsäammattilaiset ryhtyivät 1980-luvulla tallentamaan alueen metsäperinnettä. Pekka Isomäen johdolla haastateltiin vuosina 1986-1991 yhteensä noin 70 henkilöä, jotka olivat työskennelleet Keurusseudulla metsätalouden piirissä 1930-70-luvuilla. Toimittaja Jorma Heinonen kirjoitti kerätyn materiaalin pohjalta myös kaksi teosta (Keurusseudun metsäkämpät, 1988 ja Vihreän kullan markkinoilla : Keurusseudun puukauppakirja, 1991). Veräjää varten Pekka Isomäki on digitoinut alun perin c-kaseteille tallennetut haastattelunauhat ja koostanut niistä yhteensä 17 lyhyttä äänitettä, jotka käsittelevät Keurusseudun metsäperinnettä eri puolilta. Lisäksi kokoelmaan kuuluu Isomäen teemasta kirjoittama johdantoteksti sekä äänitteiden kuvituksena käytettyjä valokuvia, joissa esiintyy äänitteiden kertojia ja niissä mainittuja paikkoja ja tilanteita. Creator An entity primarily responsible for making the resource Isomäki, Pekka Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Date A point or period of time associated with an event in the lifecycle of the resource 1986-1991 Sound A resource primarily intended to be heard. Examples include a music playback file format, an audio compact disc, and recorded speech or sounds. Duration Length of time involved (seconds, minutes, hours, days, class periods, etc.) 19 min Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Suuria savotoita 1920-luvulla : Kallio-Nikara, Pökkömäki Subject The topic of the resource metsätyö savotat kämpät Multia 1920-luku muistelu haastattelut Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Contributor An entity responsible for making contributions to the resource Kallio, Kalevi Ranta, Väinö Toikkanen, Yrjö Format The file format, physical medium, or dimensions of the resource MP3 Description An account of the resource Rosenlew-yhtiöillä työskennelleet Kalevi Kallio, Väinö Ranta ja Yrjö Toikkanen muistelevat Multian suuria savottatyömaita 1920-luvulla. Pekka Isomäki haastattelee. Äänitiedosto avautuu painamalla ensin aiheen kohdalla olevaa kaiuttimen kuvaa TAI itse aiheen otsikkoa JA sen jälkeen painamalla sivulle avautuneen mustan vaakapalkin vasemmassa laidassa olevaa pikku NUOLTA, jonka vieressä on aikalaskuri. Valokuvassa Kallio-Nikaran metsäkämppä, kuvausajankohta ja kuvaaja tuntemattomat. Creator An entity primarily responsible for making the resource Isomäki, Pekka https://keuruunveraja.fi/files/original/3fe3a1a6dd63bcebb6452ebc94063f6e.jpg 3464eb09174a7fe08ae360bde18b825b https://keuruunveraja.fi/files/original/9c906be4373ce4c4a44065af2775b8ea.mp3 31790ae990b720d649cfd3f4af122f8c Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Pekka Isomäen metsäperinneaineisto Description An account of the resource Keurusseudun metsäammattilaiset ryhtyivät 1980-luvulla tallentamaan alueen metsäperinnettä. Pekka Isomäen johdolla haastateltiin vuosina 1986-1991 yhteensä noin 70 henkilöä, jotka olivat työskennelleet Keurusseudulla metsätalouden piirissä 1930-70-luvuilla. Toimittaja Jorma Heinonen kirjoitti kerätyn materiaalin pohjalta myös kaksi teosta (Keurusseudun metsäkämpät, 1988 ja Vihreän kullan markkinoilla : Keurusseudun puukauppakirja, 1991). Veräjää varten Pekka Isomäki on digitoinut alun perin c-kaseteille tallennetut haastattelunauhat ja koostanut niistä yhteensä 17 lyhyttä äänitettä, jotka käsittelevät Keurusseudun metsäperinnettä eri puolilta. Lisäksi kokoelmaan kuuluu Isomäen teemasta kirjoittama johdantoteksti sekä äänitteiden kuvituksena käytettyjä valokuvia, joissa esiintyy äänitteiden kertojia ja niissä mainittuja paikkoja ja tilanteita. Creator An entity primarily responsible for making the resource Isomäki, Pekka Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Date A point or period of time associated with an event in the lifecycle of the resource 1986-1991 Sound A resource primarily intended to be heard. Examples include a music playback file format, an audio compact disc, and recorded speech or sounds. Duration Length of time involved (seconds, minutes, hours, days, class periods, etc.) 26 min Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Pihlajaveden saha Subject The topic of the resource sahalaitokset puunhankinta Pihlajavesi (kunta) muistelu haastattelut Description An account of the resource Kalle Heinonen kertoo työstään Pihlajaveden sahan puunhankkijana ja myöhemmin sahanhoitajana 1920-60-luvuilla. Pekka Isomäki ja Pentti Pekola haastattelevat. Äänitiedosto avautuu painamalla ensin aiheen kohdalla olevaa kaiuttimen kuvaa TAI itse aiheen otsikkoa JA sen jälkeen painamalla sivulle avautuneen mustan vaakapalkin vasemmassa laidassa olevaa pikku NUOLTA, jonka vieressä on aikalaskuri. Valokuvassa Kalle Heinonen koiran kanssa. Kuva Heinosen kotialbumista, aika ja kuvaaja tuntemattomat. Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Contributor An entity responsible for making contributions to the resource Heinonen, Kalle Format The file format, physical medium, or dimensions of the resource MP3 Creator An entity primarily responsible for making the resource Isomäki, Pekka https://keuruunveraja.fi/files/original/d0a825f024ce27fd6e83a4642698db52.jpg 8248a3f212d9db97384e31003c8c9b88 https://keuruunveraja.fi/files/original/557c326dd6e0ef6f6a1224f9036b042e.mp3 c14bd7e172282b1105390da50ff00b8c Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Pekka Isomäen metsäperinneaineisto Description An account of the resource Keurusseudun metsäammattilaiset ryhtyivät 1980-luvulla tallentamaan alueen metsäperinnettä. Pekka Isomäen johdolla haastateltiin vuosina 1986-1991 yhteensä noin 70 henkilöä, jotka olivat työskennelleet Keurusseudulla metsätalouden piirissä 1930-70-luvuilla. Toimittaja Jorma Heinonen kirjoitti kerätyn materiaalin pohjalta myös kaksi teosta (Keurusseudun metsäkämpät, 1988 ja Vihreän kullan markkinoilla : Keurusseudun puukauppakirja, 1991). Veräjää varten Pekka Isomäki on digitoinut alun perin c-kaseteille tallennetut haastattelunauhat ja koostanut niistä yhteensä 17 lyhyttä äänitettä, jotka käsittelevät Keurusseudun metsäperinnettä eri puolilta. Lisäksi kokoelmaan kuuluu Isomäen teemasta kirjoittama johdantoteksti sekä äänitteiden kuvituksena käytettyjä valokuvia, joissa esiintyy äänitteiden kertojia ja niissä mainittuja paikkoja ja tilanteita. Creator An entity primarily responsible for making the resource Isomäki, Pekka Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Date A point or period of time associated with an event in the lifecycle of the resource 1986-1991 Sound A resource primarily intended to be heard. Examples include a music playback file format, an audio compact disc, and recorded speech or sounds. Duration Length of time involved (seconds, minutes, hours, days, class periods, etc.) 13 min Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Lehtomäen kämpän historiaa ja elämää kämpällä Subject The topic of the resource kämpät metsätyö Pihlajavesi (kunta) Description An account of the resource Kämppäemäntä Senja Salmi, Rosenlewilla työskennelleet Lauri Leppäjärvi ja Heikki ja Aulis Suhonen sekä kauppias Ahti Kutinlahti kertovat Pihlajavedellä sijainneen Lehtomäen metsäkämpän toiminnasta 1930-50-luvuilla. Äänitiedosto avautuu painamalla ensin aiheen kohdalla olevaa kaiuttimen kuvaa TAI itse aiheen otsikkoa JA sen jälkeen painamalla sivulle avautuneen mustan vaakapalkin vasemmassa laidassa olevaa pikku NUOLTA, jonka vieressä on aikalaskuri. Valokuvassa Lehtomäen kämpän rakennuksia 1920-luvulla. Kuvan omistaa Matti Saarinen. Creator An entity primarily responsible for making the resource Isomäki, Pekka Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Contributor An entity responsible for making contributions to the resource Kutinlahti, Ahti Leppäjärvi, Lauri Salmi, Senja Suhonen, Aulis Suhonen, Heikki Format The file format, physical medium, or dimensions of the resource MP3 https://keuruunveraja.fi/files/original/73fb614d821da6c8966b355403f221a5.jpg 9467f873a33dec1d78a4e49beb674707 https://keuruunveraja.fi/files/original/f40b48536df62d07cae4e9a1916e45b9.mp3 622b8e203d12e4f604f74cb0118c031f Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Pekka Isomäen metsäperinneaineisto Description An account of the resource Keurusseudun metsäammattilaiset ryhtyivät 1980-luvulla tallentamaan alueen metsäperinnettä. Pekka Isomäen johdolla haastateltiin vuosina 1986-1991 yhteensä noin 70 henkilöä, jotka olivat työskennelleet Keurusseudulla metsätalouden piirissä 1930-70-luvuilla. Toimittaja Jorma Heinonen kirjoitti kerätyn materiaalin pohjalta myös kaksi teosta (Keurusseudun metsäkämpät, 1988 ja Vihreän kullan markkinoilla : Keurusseudun puukauppakirja, 1991). Veräjää varten Pekka Isomäki on digitoinut alun perin c-kaseteille tallennetut haastattelunauhat ja koostanut niistä yhteensä 17 lyhyttä äänitettä, jotka käsittelevät Keurusseudun metsäperinnettä eri puolilta. Lisäksi kokoelmaan kuuluu Isomäen teemasta kirjoittama johdantoteksti sekä äänitteiden kuvituksena käytettyjä valokuvia, joissa esiintyy äänitteiden kertojia ja niissä mainittuja paikkoja ja tilanteita. Creator An entity primarily responsible for making the resource Isomäki, Pekka Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Date A point or period of time associated with an event in the lifecycle of the resource 1986-1991 Sound A resource primarily intended to be heard. Examples include a music playback file format, an audio compact disc, and recorded speech or sounds. Duration Length of time involved (seconds, minutes, hours, days, class periods, etc.) 18 min Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Metsäpomon elämää puunhankinnan ytimessä Subject The topic of the resource metsätyönjohtajat puunhankinta Liesjärvi (Keuruu) muistelu haastattelut Description An account of the resource Metsätyönjohtajat Usko Ollikainen ja Heikki Pykälämäki muistelevat puutavaran ostoa ja muita metsäpomon töitä Liesjärven kylällä 1940-50-luvuilla. Pekka Isomäki haastattelee. Äänitiedosto avautuu painamalla ensin aiheen kohdalla olevaa kaiuttimen kuvaa TAI itse aiheen otsikkoa JA sen jälkeen painamalla sivulle avautuneen mustan vaakapalkin vasemmassa laidassa olevaa pikku NUOLTA, jonka vieressä on aikalaskuri. Valokuvassa Usko Ollikainen ja tuntematon mies, ajankohta mahdollisesti 1970-luku. Kuvaaja tuntematon. Creator An entity primarily responsible for making the resource Isomäki, Pekka Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Contributor An entity responsible for making contributions to the resource Ollikainen, Usko Pykälämäki, Heikki Format The file format, physical medium, or dimensions of the resource MP3 https://keuruunveraja.fi/files/original/f7d0394e36f20ba29d3a1e0e7269f3bf.jpg 8ad845936f66aecadead0d8a5f442bcb Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Yhdistysten arkistoista Description An account of the resource Tässä kokoelmassa on tekstejä ja kuvia, jotka ovat peräisin keuruulaisten yhdistysten ja järjestöjen arkistoista tai ovat heidän itsensä tuottamia. Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document Kun Keuruun Marttayhdistys v 1936 alkoi, alkoi yhdistyksellä pientä pirteää toimintaa. Oli kuin talous elämässä olisi leijaillut leppeät tuulet. Innostusta ei voinut moittia. Sitä todisti monet kurssit, myyjäiset ja ennen kaikkea kuukausikokoukset ja odottelu seuraavaa kokousta, joissa oli vilpitön ilo ja etenkin tasa-arvoisuus. Hyvässä ystävyydessä Kaino perheen emäntä kuin hyvässä taloudellisessa oleva. Pois rajat ei orjaa ei herraa. Näin kului pitkät tahi puhteet. Kerran ilmestyi ns. kärpänen marttojen keskuuteen, joka puraisi eli pisti jokaista. Tuo kärpänen tai oikeammin hyttynen alkoi surista. Se ei antanut rauhaa, ennenkö jokainen tunsi sen todellisuuden. Tämä kärpäsen purema merkitsi, että Martoille oli keksittävä ns. rahamylly! Siinä viisaat mietiskelivät, mitä pitäisi tehdä. Viimein kärpäsen puremasta tuli kuhmu eli pauka. Kynttilä syttyi ”Koetaan hankkia kioski”. Tästä oli toivoa. Valittiin toimikunta, jonka oli taivutettava seurakunnan isät sille päälle, että saataisiin tontti ja sitten liikeluvat ym. Isät suostui ja vastaan ei pannut virkavalta. Asia oli näin selvä! Piirustukset teetettiin oikein arkkitehdiltä! Mutta kovin sähinä oli raha-asia niin kuin se aina on. Rahaa ei ollut! Mutta kun hätä oli suurin, oli apu lähinnä. Kuin muurahaiset panivat Martat oljenkortensa yhteen ja näin saatiin laina pankista! Taisi siinä rahastonhoitaja jonkun kerran huokaisseen. Kun ensimmäinen kivi kasa oli tuotu maaliskuulla 1938 kulmakiveksi, tuntui jokaisesta helpotuksen huokaus ja suuri ilo, että kaikki sittenkin oli totta. Kun oltiin näin pitkällä, alkoi yhdistykseen kova touhu uuden tulokkaan johdosta. Oli valmisteltava verhot, pöytäliina sekä astiat, pyyhkeet ja kalusto kuntoon. Ei mikään ollut liian paljon uhrattu, kun vaan kaikki oli kunnossa. Niinhän se kävi, että kioskin avaus oli vuonna 1939 23. kesäkuuta. Kutsuvieraat tulivat tupaantulijaisiin hämmästyneinä! Ei olisi uskonut, että tästä kärpäsen puremasta kuhmusta tuli näin herttainen keidas keskelle kirkonkylää. Imartelevalta tuntui nuo lepertelyt kuin vastasyntyneelle lapselle! Seuraava päivä oli jo työpäivä! Kun allekirjoittanut aukaisi ovet asiakkaille, pidin tarkasti silmällä, ettei asiakas vaan ollut nainen, ei ollut eikä meinannutkaan. Ensimmäinen oli mies ja sitä pidettiin onnenmerkkinä! Näin alkoi Martta-Mökin toiminta. Kesä kului kovin hyvin. Varasto oli monipuolinen ja liikevaihto tyydyttävä. Martat olivat vuorotyössä kukin kerrallaan. Innostus äärimmäinen. Oli kuin taivaan siunaus olisi ollut myötä. Ohimennen voin mainita, että Martta-Mökki sai ylennyksen! Sehän oli alkuaan vaan kioskina ajateltu. Nimismies Sarkkilan ansiosta lentivät paperit korkeampiin ja niin saatiin kahvilaoikeudet! Kun ilta on oikein tyyntä ja aurinko alkaa laskea, mutta kun auringon reunaan alkaa laskea pilven hattaroita. Tietää se sadetta jopa myrskyäkin. Näin kävi syksyllä vuonna 1939. Koko maan kohdalle tuli myrskypilvet - tuli sota! Kukaan silloin ei elänyt toivossa. Toivottomuus ja ankeuden merkit tulivat aina voimakkaimpia. Kaikkien oli alistuttava. Kaikki työksi ja toimintaan. Kovasti koski tämä myös Martta-Mökin sisäiseen riehuntaan. Tavaran saanto oli melkein mahdotonta. Sotapojat tarvitsivat kaiken. Työvoima oli heikko. Lotiksi oli komennettu kaikki martat. Kukapa silloin ajatteli työvuorojaan. Yksin sain raataa. Yksi varjopuoli - vesikaivosta loppui vesi. Sotilaat tarvitsivat pakkiinsa vettä. Kun kaikki nukkui, sai allekirjoittanut hankkia veden mistä sai. Yksin kirkon räystäältä tippunut vesi oli talteen otettava. Näin meni aika, ei ollut enää kahvia, ei pullaa ei paljon mitään. Rukiista tehtiin pullaa rukiista jauhaa kahvia, ei maidon tippaa. Kun kaikkea ajattelee, niin voimalla tämä kaikki meni lävitse. Ei voi muuta kuin ihmetellä! Kun aikaa oli kulunut noin vuoden verran, sai Martta-Mökki apua. Saatiin toinen apulainen ja nyt oli parempi ajatella edes kaksilla aivoilla. Sanotaan kaikkeen tottuu ja niinpä tottui! Sitten vihdoin viimein tuli oikea parempi aika, vain muistot jäljellä. Allekirjoittaneelle oli tuo aika raskas, mutta sittenkin rakas. Sanotaankin murheen lapsi on kaikkein rakkain. Mitäpä löydän tästä rakkauden aihetta! Näin paljon ihmiskohtaloita! Kun evakkoaikana tuli, kotinsa menettäneitä vieraalla paikkakunnalla itkien - ei iloks. He sydämensä pohjalta toivat esille kyyneleensä, mutta sittenkin laulaen Luojalle kiitosta! Kuinka he voivat vieraalla maalla sittenkin läpi kyyneleiden kiittää! Sanotaan, että ravintolakulttuuri on alhaista ja joutavaa. Minun täytyy sanoa, että Martta-Mökin sisäinen henki oli aitoa ja paljon puhuvaa. Näkisittepä päivästä päivään sen monilukuista ainesta, kun tänne tulee ja menee. Kun oikein lukee tarkkaa kunkin sielunelämän, on kuin lukisi kaunista elämän kirjaa. On vaikeaa olla inhimillinen tuskan ja hädän todistajana. En häpeä kertoa, miten paljon puhuvaa ja kaunista on Martta-Mökin historiassa kertomista. Tänne ovat poikenneet suurten surujen ahdistamina. Täällä ovat käyneet toivonsa kadottaneet, hyljätyt ja kaikin tavoin ahtaalla olevat ihmislapset. Tämä on ollut kuin myrskyn käsiin joutuneiden hätäsatama. Tänne on rientänyt alastoman kodin ryysynen äiti lapsineen hetkisen lämmitelläkseen takkatulen ääressä. Täällä ovat istuneet rehelliset epäilijät, jotka radiin välityksellä etsivät selvyyttä elämän kysymyksiin. Kieli on koettanut tuoda julki sitä, minkä sisäinen silmä on nähnyt. Tulisi liian paljoksi, jos kaikki asiat tässä kertoisi. Arv. Martat! Älkää väheksykö tätä hienoista mökkiä ja sen toimintaa. Tämä on kuin sinapinsiemen, josta voi kehittyä suuri puu. Sen hedelmistä voi työmme jatkua ja kehittyä suureksi, marttatyölle menestykseksi ja teille ja jälkimaailmalle suuri perintö. Vaalikaa Martta ystävät Martta-Mökkiä. Toivotaan jatkuvaa menestystä ja rauhallista elontaistelua näissä puitteissa. Ensimmäinen emäntä V.V. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Muistelua Marttamökin toiminnasta 1939 – Subject The topic of the resource martat sota-aika kirkonkylät Description An account of the resource Marttamökin ensimmäisen emännän muistoja kahvilatoiminnan alkutaipaleelta. Creator An entity primarily responsible for making the resource V. V. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Äänitteitä ja elävää kuvaa muualla verkossa Description An account of the resource Kuvailtuja linkkejä muissa verkkopalveluissa julkaistuihin Keuruuta käsitteleviin ääni- ja videotallenteisiin. Kokoelmaan kerätään vain aineistoa, joka on kaikille avointa ja verkossa pysyvästi. Hyperlink A link, or reference, to another resource on the Internet. URL <a href="https://yle.fi/aihe/artikkeli/2010/11/05/hankien-hurmaa-keuruulla">https://yle.fi/aihe/artikkeli/2010/11/05/hankien-hurmaa-keuruulla</a> Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Hankien hurmaa Keuruulla Subject The topic of the resource mainoselokuvat hiihto talviaika Description An account of the resource Pitkien elokuvien edellä elokuvateattereissa esitetty lyhytelokuva vuodelta 1951. Mainosfilmissä matkataan hiihtolomalle Keuruun vaihteleviin maisemiin. Creator An entity primarily responsible for making the resource Fennada-Filmi Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Date A point or period of time associated with an event in the lifecycle of the resource 1951 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Äänitteitä ja elävää kuvaa muualla verkossa Description An account of the resource Kuvailtuja linkkejä muissa verkkopalveluissa julkaistuihin Keuruuta käsitteleviin ääni- ja videotallenteisiin. Kokoelmaan kerätään vain aineistoa, joka on kaikille avointa ja verkossa pysyvästi. Hyperlink A link, or reference, to another resource on the Internet. URL https://yle.fi/aihe/artikkeli/2006/10/31/kirkkokansan-varjot Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Kirkkokansan varjot Subject The topic of the resource Pihlajavesi (kunta) kirkot Description An account of the resource Suomen seitsemät ihmeet -sarjassa vuonna 2006 esitetty ohjelma keskisuomalaisista puukirkoista. Mukana ovat Pihlajaveden, Petäjäveden ja Keuruun kirkot. Kesto 11 min. Creator An entity primarily responsible for making the resource TV 1 Filmitoimitus Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Äänitteitä ja elävää kuvaa muualla verkossa Description An account of the resource Kuvailtuja linkkejä muissa verkkopalveluissa julkaistuihin Keuruuta käsitteleviin ääni- ja videotallenteisiin. Kokoelmaan kerätään vain aineistoa, joka on kaikille avointa ja verkossa pysyvästi. Hyperlink A link, or reference, to another resource on the Internet. URL https://yle.fi/aihe/artikkeli/2006/10/05/kalevi-sorsa-pyykon-haastattelussa Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Kalevi Sorsa Mirja Pyykön haastateltavana Subject The topic of the resource poliitikot Keuruu -- Haapamäki rautatieläiset Description An account of the resource Vuonna 1973 tehty Kahden kesken -sarjassa taltioitu ohjelma, jossa Mirja Pyykön haastateltavana on 42-vuotias pääministeri Kalevi Sorsa. Keuruulta kotoisin oleva Sorsa sai työelämän oppinsa tiilitehtaalla, metsätöissä, yövahtina ja toimittajana. Kesto 26 min. Creator An entity primarily responsible for making the resource Yleisradio https://keuruunveraja.fi/files/original/c16f5b709011e6c4d2bc4bceeeac8de6.jpg 1a5c938fd322a47fecfe80c62d46cfc1 https://keuruunveraja.fi/files/original/00eaa2f9197b78b7ae9cbbb7a9e20cea.mp3 0d49f28c9eab49cb7ff6995dffec8011 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Pekka Isomäen metsäperinneaineisto Description An account of the resource Keurusseudun metsäammattilaiset ryhtyivät 1980-luvulla tallentamaan alueen metsäperinnettä. Pekka Isomäen johdolla haastateltiin vuosina 1986-1991 yhteensä noin 70 henkilöä, jotka olivat työskennelleet Keurusseudulla metsätalouden piirissä 1930-70-luvuilla. Toimittaja Jorma Heinonen kirjoitti kerätyn materiaalin pohjalta myös kaksi teosta (Keurusseudun metsäkämpät, 1988 ja Vihreän kullan markkinoilla : Keurusseudun puukauppakirja, 1991). Veräjää varten Pekka Isomäki on digitoinut alun perin c-kaseteille tallennetut haastattelunauhat ja koostanut niistä yhteensä 17 lyhyttä äänitettä, jotka käsittelevät Keurusseudun metsäperinnettä eri puolilta. Lisäksi kokoelmaan kuuluu Isomäen teemasta kirjoittama johdantoteksti sekä äänitteiden kuvituksena käytettyjä valokuvia, joissa esiintyy äänitteiden kertojia ja niissä mainittuja paikkoja ja tilanteita. Creator An entity primarily responsible for making the resource Isomäki, Pekka Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Date A point or period of time associated with an event in the lifecycle of the resource 1986-1991 Sound A resource primarily intended to be heard. Examples include a music playback file format, an audio compact disc, and recorded speech or sounds. Duration Length of time involved (seconds, minutes, hours, days, class periods, etc.) 24 min Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Puutavaran osto ja mittaus Subject The topic of the resource puunhankinta puukauppa Description An account of the resource Serlachius-yhtiöillä työskennelleet Eino Häyrinen, Valte Kivinen ja Eero Tyynysniemi sekä maanviljelijä Kalle Liukko muistelevat puukauppaan ja puutavaran mittaukseen liittyviä asioita 1930-60-luvuilla. Pekka Isomäki ja Pentti Pekola haastattelevat. Äänitiedosto avautuu painamalla ensin aiheen kohdalla olevaa kaiuttimen kuvaa TAI itse aiheen otsikkoa JA sen jälkeen painamalla sivulle avautuneen mustan vaakapalkin vasemmassa laidassa olevaa pikku NUOLTA, jonka vieressä on aikalaskuri. Valokuvassa Serlachius-yhtiöiden piirimiehenä työskennellyt Eero Tyynysniemi talvimaisemassa metsän laidassa. Ajankohta ja kuvaaja tuntemattomat. Creator An entity primarily responsible for making the resource Isomäki, Pekka Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Contributor An entity responsible for making contributions to the resource Häyrinen, Eino Kivinen, Valte Liukko, Kalle Pekola, Pentti Tyynysniemi, Eero Format The file format, physical medium, or dimensions of the resource äänite (MP3) https://keuruunveraja.fi/files/original/070fc7735d6cc9d34d1c6052b6235236.jpg af1f1cc02166741b6a0bf63318e876a5 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Description An account of the resource Kuvassa on Pihlajaveden Kangastenperän riihen luukku, johon oli tehty kalterit piikkilangasta. Riihessä oli majoitettuna venäläisiä sotavankeja, kun he olivat Metsähallituksen suurella hiilimiilulla töissä sota-aikana. Title A name given to the resource Lehtomäen metsäkämpän sotavankikalterit Subject The topic of the resource Keuruu sotavangit metsäkämpät Creator An entity primarily responsible for making the resource Kuvaaja tuntematon https://keuruunveraja.fi/files/original/5de1ff75be445cc16971f0e6b2f6d8e5.mp3 51322d21d56cd8d1f7f83c126c544502 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Pekka Isomäen metsäperinneaineisto Description An account of the resource Keurusseudun metsäammattilaiset ryhtyivät 1980-luvulla tallentamaan alueen metsäperinnettä. Pekka Isomäen johdolla haastateltiin vuosina 1986-1991 yhteensä noin 70 henkilöä, jotka olivat työskennelleet Keurusseudulla metsätalouden piirissä 1930-70-luvuilla. Toimittaja Jorma Heinonen kirjoitti kerätyn materiaalin pohjalta myös kaksi teosta (Keurusseudun metsäkämpät, 1988 ja Vihreän kullan markkinoilla : Keurusseudun puukauppakirja, 1991). Veräjää varten Pekka Isomäki on digitoinut alun perin c-kaseteille tallennetut haastattelunauhat ja koostanut niistä yhteensä 17 lyhyttä äänitettä, jotka käsittelevät Keurusseudun metsäperinnettä eri puolilta. Lisäksi kokoelmaan kuuluu Isomäen teemasta kirjoittama johdantoteksti sekä äänitteiden kuvituksena käytettyjä valokuvia, joissa esiintyy äänitteiden kertojia ja niissä mainittuja paikkoja ja tilanteita. Creator An entity primarily responsible for making the resource Isomäki, Pekka Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Date A point or period of time associated with an event in the lifecycle of the resource 1986-1991 Sound A resource primarily intended to be heard. Examples include a music playback file format, an audio compact disc, and recorded speech or sounds. Duration Length of time involved (seconds, minutes, hours, days, class periods, etc.) 9 min Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Lehtomäen kämpän sotavangit Subject The topic of the resource sotavangit Pihlajavesi (kunta) kämpät sota-aika 1940-luku Description An account of the resource Kämppäemäntä Senja Salmi ja Rosenlew-yhtiöiden pomot muistelevat neuvostoliittolaisia sotavankeja Pihlajavedellä Lehtomäen metsäkämpällä. Pekka Isomäki haastattelee. Kuvassa Pihlajaveden Kangastenperän riihen luukku. Riihi oli sota-aikana yli 20 venäläisen sotavangin asuntona, kun he olivat Metsähallituksen suurella hiilimiilulla töissä sota-aikana. Kalterit oli tehty piikkilangasta. Äänitiedosto avautuu painamalla ensin aiheen kohdalla olevaa kaiuttimen kuvaa TAI itse aiheen otsikkoa JA sen jälkeen painamalla sivulle avautuneen mustan vaakapalkin vasemmassa laidassa olevaa pikku NUOLTA, jonka vieressä on aikalaskuri. Creator An entity primarily responsible for making the resource Isomäki, Pekka Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Contributor An entity responsible for making contributions to the resource Kutinlahti, Ahti Leppäjärvi, Lauri Salmi, Senja Suhonen, Aulis Suhonen, Heikki Format The file format, physical medium, or dimensions of the resource äänite (MP3) https://keuruunveraja.fi/files/original/ad4301c9f99b862f24a736380ce5533c.mp3 017011e6542205f8370b0b84a636e016 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Pekka Isomäen metsäperinneaineisto Description An account of the resource Keurusseudun metsäammattilaiset ryhtyivät 1980-luvulla tallentamaan alueen metsäperinnettä. Pekka Isomäen johdolla haastateltiin vuosina 1986-1991 yhteensä noin 70 henkilöä, jotka olivat työskennelleet Keurusseudulla metsätalouden piirissä 1930-70-luvuilla. Toimittaja Jorma Heinonen kirjoitti kerätyn materiaalin pohjalta myös kaksi teosta (Keurusseudun metsäkämpät, 1988 ja Vihreän kullan markkinoilla : Keurusseudun puukauppakirja, 1991). Veräjää varten Pekka Isomäki on digitoinut alun perin c-kaseteille tallennetut haastattelunauhat ja koostanut niistä yhteensä 17 lyhyttä äänitettä, jotka käsittelevät Keurusseudun metsäperinnettä eri puolilta. Lisäksi kokoelmaan kuuluu Isomäen teemasta kirjoittama johdantoteksti sekä äänitteiden kuvituksena käytettyjä valokuvia, joissa esiintyy äänitteiden kertojia ja niissä mainittuja paikkoja ja tilanteita. Creator An entity primarily responsible for making the resource Isomäki, Pekka Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Date A point or period of time associated with an event in the lifecycle of the resource 1986-1991 Sound A resource primarily intended to be heard. Examples include a music playback file format, an audio compact disc, and recorded speech or sounds. Duration Length of time involved (seconds, minutes, hours, days, class periods, etc.) 25 min Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Elämää metsäkämpillä ja puunhankintaa sotien kahta puolen Subject The topic of the resource kämpät metsätyö savotat Pihlajavesi (kunta) muistelu haastattelut puukauppa uitto Description An account of the resource Erkki Teininmäki kertoo elämästä Pihlajaveden Lehtomäen metsäkämpällä sekä puunhankinnasta 1930-50-luvuilla. Pekka Isomäki haastattelee. Äänitiedosto avautuu painamalla ensin aiheen kohdalla olevaa kaiuttimen kuvaa TAI itse aiheen otsikkoa JA sen jälkeen painamalla sivulle avautuneen mustan vaakapalkin vasemmassa laidassa olevaa pikku NUOLTA, jonka vieressä on aikalaskuri. Creator An entity primarily responsible for making the resource Isomäki, Pekka Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Contributor An entity responsible for making contributions to the resource Teininmäki, Erkki Format The file format, physical medium, or dimensions of the resource äänite (MP3) https://keuruunveraja.fi/files/original/289f072287e30eb03af8e7d4801cfc12.mp3 689b19f44f3fb6bf208eab3086b01fd2 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Pekka Isomäen metsäperinneaineisto Description An account of the resource Keurusseudun metsäammattilaiset ryhtyivät 1980-luvulla tallentamaan alueen metsäperinnettä. Pekka Isomäen johdolla haastateltiin vuosina 1986-1991 yhteensä noin 70 henkilöä, jotka olivat työskennelleet Keurusseudulla metsätalouden piirissä 1930-70-luvuilla. Toimittaja Jorma Heinonen kirjoitti kerätyn materiaalin pohjalta myös kaksi teosta (Keurusseudun metsäkämpät, 1988 ja Vihreän kullan markkinoilla : Keurusseudun puukauppakirja, 1991). Veräjää varten Pekka Isomäki on digitoinut alun perin c-kaseteille tallennetut haastattelunauhat ja koostanut niistä yhteensä 17 lyhyttä äänitettä, jotka käsittelevät Keurusseudun metsäperinnettä eri puolilta. Lisäksi kokoelmaan kuuluu Isomäen teemasta kirjoittama johdantoteksti sekä äänitteiden kuvituksena käytettyjä valokuvia, joissa esiintyy äänitteiden kertojia ja niissä mainittuja paikkoja ja tilanteita. Creator An entity primarily responsible for making the resource Isomäki, Pekka Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Date A point or period of time associated with an event in the lifecycle of the resource 1986-1991 Sound A resource primarily intended to be heard. Examples include a music playback file format, an audio compact disc, and recorded speech or sounds. Duration Length of time involved (seconds, minutes, hours, days, class periods, etc.) 9 min Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Puutavaran hankinta- ja mittaustilanteita Subject The topic of the resource mittaus puunhankinta puutavara metsätyö Keuruu 1950-luku muistelu Description An account of the resource Erkki Teininmäki muistelee puutavaran mittausta ja puunhankintaa 1940-60-luvuilla. Pekka Isomäki haastattelee. Creator An entity primarily responsible for making the resource Isomäki, Pekka Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Contributor An entity responsible for making contributions to the resource Teininmäki, Erkki Format The file format, physical medium, or dimensions of the resource äänite (MP3) https://keuruunveraja.fi/files/original/186fd5464dcad588c7441120e9fd72a6.mp3 c34aafb2f869c3b67d8499d8ca4e75a7 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Pekka Isomäen metsäperinneaineisto Description An account of the resource Keurusseudun metsäammattilaiset ryhtyivät 1980-luvulla tallentamaan alueen metsäperinnettä. Pekka Isomäen johdolla haastateltiin vuosina 1986-1991 yhteensä noin 70 henkilöä, jotka olivat työskennelleet Keurusseudulla metsätalouden piirissä 1930-70-luvuilla. Toimittaja Jorma Heinonen kirjoitti kerätyn materiaalin pohjalta myös kaksi teosta (Keurusseudun metsäkämpät, 1988 ja Vihreän kullan markkinoilla : Keurusseudun puukauppakirja, 1991). Veräjää varten Pekka Isomäki on digitoinut alun perin c-kaseteille tallennetut haastattelunauhat ja koostanut niistä yhteensä 17 lyhyttä äänitettä, jotka käsittelevät Keurusseudun metsäperinnettä eri puolilta. Lisäksi kokoelmaan kuuluu Isomäen teemasta kirjoittama johdantoteksti sekä äänitteiden kuvituksena käytettyjä valokuvia, joissa esiintyy äänitteiden kertojia ja niissä mainittuja paikkoja ja tilanteita. Creator An entity primarily responsible for making the resource Isomäki, Pekka Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Date A point or period of time associated with an event in the lifecycle of the resource 1986-1991 Sound A resource primarily intended to be heard. Examples include a music playback file format, an audio compact disc, and recorded speech or sounds. Duration Length of time involved (seconds, minutes, hours, days, class periods, etc.) 15 min Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Korean suhdanne ja leimikon könttäkaupat Subject The topic of the resource puukauppa mittaus leimikot Korean suhdanne Description An account of the resource Heikki Mannisenmäki, Pertti Kierros, Tuomo Kortemäki ja Jussi Valkeisenmäki muistelevat puutavaran hintaa nostaneen Korean suhdanteen ja leimikon könttäkauppojen vaikutusta puukauppaan 1950-70-luvuilla. Äänitiedosto avautuu painamalla ensin aiheen kohdalla olevaa kaiuttimen kuvaa TAI itse aiheen otsikkoa JA sen jälkeen painamalla sivulle avautuneen mustan vaakapalkin vasemmassa laidassa olevaa pikku NUOLTA, jonka vieressä on aikalaskuri. Creator An entity primarily responsible for making the resource Isomäki, Pekka Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Contributor An entity responsible for making contributions to the resource Kierros, Pertti Kortemäki, Tuomo Mannisenmäki, Heikki Valkeisenmäki, Jussi Format The file format, physical medium, or dimensions of the resource äänite (MP3) https://keuruunveraja.fi/files/original/4de2245723ac9748a697d2bf25eb7e32.pdf 8b8ae544c705d3620e6838c22bb3a37f https://keuruunveraja.fi/files/original/77d2f442f19b52959516593fbe34f7f4.pdf 813c9a1adf303ed023d9c813ce2abf72 https://keuruunveraja.fi/files/original/5ed8295a9fde64909efae263bfe7621e.pdf 3ba33952b1e6694148948aedcf152f45 https://keuruunveraja.fi/files/original/82ef7ebdaeaafb22f6ab4a3161de002a.pdf 06471dff0914931666eb83deadf45e00 https://keuruunveraja.fi/files/original/983222cd288381843b1942e0aa2f8a1e.pdf a3b380da9ddf80f7a1ef89d6032d77f6 https://keuruunveraja.fi/files/original/83fa03c9798fb0e0b7a03c0ffbcc71ed.pdf 3b92eb2e1ab7d6a7287cd7a76d6142f6 https://keuruunveraja.fi/files/original/d3b5f097c886bac3ded0ae1d14243885.pdf ecb6ba48d093888abc15526f77e60b3d https://keuruunveraja.fi/files/original/a876576fe456434f877f1f81ba2b214c.pdf bf72bace60420cd75750b5eae7cbe0c9 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Raija Sulkavan kokoamaa Haapamäen historiaa Description An account of the resource Raija Sulkava on koonnut ja julkaissut useita teoksia, joissa kerrotaan sanoin ja kuvin elämästä ja erityisesti koulunkäynnistä Haapamäellä menneinä vuosikymmeninä. Tässä kokoelmassa on joitakin Sulkavan aineistoja sähköisessä muodossa. Suurin osa valokuvista on peräisin Haapamäen yhteiskoulun perinneyhdistys ry:n laajoista valokuvakokoelmista. Creator An entity primarily responsible for making the resource Sulkava, Raija Digitoitu teos Tähän kokonaiset digitoidut kirjat tiedostoliitteinä, metatietokenttiin lyhyt kuvaus teoksesta. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Kallen kamera kylillä Subject The topic of the resource Keuruu -- Haapamäki valokuvaajat paikallislehdet sanomalehdet Description An account of the resource Raija Sulkavan keräämää aineistoa Haapamäeltä. Aiheina muun muassa Haapamäen urheilukenttä ja urheilutoiminta, rantaelämä, seudun metsätyömaat, kauppaliikkeet, Haapamäen Suoja, Asutusliiton kokous, Veikko Hakulinen, reserviläiset ja rautatieläiset. Aineistolähteinä ovat olleet Kalle Ritokankaan ottamat valokuvat sekä Keuruu-Multia-Pihlajavesi -lehden ja SuurKeuruun Sanomien lehtileikkeet. Creator An entity primarily responsible for making the resource Sulkava, Raija Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto https://keuruunveraja.fi/files/original/1e9a2b4ad73d7d89cae78541e90518cd.jpg f67f4d1ee90c67013f384b5f67e3b14a https://keuruunveraja.fi/files/original/c1c110b98762ada074c7426e12bc373a.mp3 6cf63940f51b5a1fe12bc1a3d8f2da57 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Pekka Isomäen metsäperinneaineisto Description An account of the resource Keurusseudun metsäammattilaiset ryhtyivät 1980-luvulla tallentamaan alueen metsäperinnettä. Pekka Isomäen johdolla haastateltiin vuosina 1986-1991 yhteensä noin 70 henkilöä, jotka olivat työskennelleet Keurusseudulla metsätalouden piirissä 1930-70-luvuilla. Toimittaja Jorma Heinonen kirjoitti kerätyn materiaalin pohjalta myös kaksi teosta (Keurusseudun metsäkämpät, 1988 ja Vihreän kullan markkinoilla : Keurusseudun puukauppakirja, 1991). Veräjää varten Pekka Isomäki on digitoinut alun perin c-kaseteille tallennetut haastattelunauhat ja koostanut niistä yhteensä 17 lyhyttä äänitettä, jotka käsittelevät Keurusseudun metsäperinnettä eri puolilta. Lisäksi kokoelmaan kuuluu Isomäen teemasta kirjoittama johdantoteksti sekä äänitteiden kuvituksena käytettyjä valokuvia, joissa esiintyy äänitteiden kertojia ja niissä mainittuja paikkoja ja tilanteita. Creator An entity primarily responsible for making the resource Isomäki, Pekka Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Date A point or period of time associated with an event in the lifecycle of the resource 1986-1991 Sound A resource primarily intended to be heard. Examples include a music playback file format, an audio compact disc, and recorded speech or sounds. Duration Length of time involved (seconds, minutes, hours, days, class periods, etc.) 12 min Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Pomona Housukosken metsäkämpällä ja kämppäelämää Subject The topic of the resource kämpät muistelu haastattelut Description An account of the resource Viljo Lehtomäki muistelee kämppäelämää Housukosken metsäkämpällä Multialla 1940-luvulta alkaen. Ahti Vessari ja Kalevi Kallio muistelevat metsätyöntekijän elämää 1940-60-luvuilla. Pekka Isomäki haastattelee. Äänitiedosto avautuu painamalla ensin aiheen kohdalla olevaa kaiuttimen kuvaa TAI itse aiheen otsikkoa JA sen jälkeen painamalla sivulle avautuneen mustan vaakapalkin vasemmassa laidassa olevaa pikku NUOLTA, jonka vieressä on aikalaskuri. Valokuvassa keuruulaisen Kalikan kämpän sisätiloja 1950-luvun alkupuolella. Ei siinä kovin suurta yksityisyyttä miehellä ollut, kuvaan sopii 13 miehen sängyt. Kuva on alun perin julkaistu Serlachius-yhtiöiden Tehdas ja Me -lehdessä. Creator An entity primarily responsible for making the resource Isomäki, Pekka Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Contributor An entity responsible for making contributions to the resource Kallio, Kalevi Lehtomäki, Viljo Vessari, Ahti Format The file format, physical medium, or dimensions of the resource äänite (MP3) https://keuruunveraja.fi/files/original/9f2243dbad96e8a8a1bcf7caad3c518e.jpg aad183a082b855537b3119844e72b5a5 https://keuruunveraja.fi/files/original/b71e5482bf5d8e905b75525022f2e971.mp3 bdcc4d909c8ca7b3ea5974be3133ca34 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Pekka Isomäen metsäperinneaineisto Description An account of the resource Keurusseudun metsäammattilaiset ryhtyivät 1980-luvulla tallentamaan alueen metsäperinnettä. Pekka Isomäen johdolla haastateltiin vuosina 1986-1991 yhteensä noin 70 henkilöä, jotka olivat työskennelleet Keurusseudulla metsätalouden piirissä 1930-70-luvuilla. Toimittaja Jorma Heinonen kirjoitti kerätyn materiaalin pohjalta myös kaksi teosta (Keurusseudun metsäkämpät, 1988 ja Vihreän kullan markkinoilla : Keurusseudun puukauppakirja, 1991). Veräjää varten Pekka Isomäki on digitoinut alun perin c-kaseteille tallennetut haastattelunauhat ja koostanut niistä yhteensä 17 lyhyttä äänitettä, jotka käsittelevät Keurusseudun metsäperinnettä eri puolilta. Lisäksi kokoelmaan kuuluu Isomäen teemasta kirjoittama johdantoteksti sekä äänitteiden kuvituksena käytettyjä valokuvia, joissa esiintyy äänitteiden kertojia ja niissä mainittuja paikkoja ja tilanteita. Creator An entity primarily responsible for making the resource Isomäki, Pekka Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Date A point or period of time associated with an event in the lifecycle of the resource 1986-1991 Sound A resource primarily intended to be heard. Examples include a music playback file format, an audio compact disc, and recorded speech or sounds. Duration Length of time involved (seconds, minutes, hours, days, class periods, etc.) 9 min Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Tiukat laatuvaatimukset, Ferkun osto ja kanalan kannattavuus Subject The topic of the resource mittaus puukauppa hinnoittelu traktorit Description An account of the resource Martti Haapamäki, Väinö Huostila, Pentti Pekola, Erkki Peräinen ja Markku Riihonen muistelevat Korean suhdanteen vaikutusta hintoihin ja puun laatuvaatimusten tiukkuutta. Keskustelussa sivutaan myös kanalanpidon taloutta ja traktorin käyttöä puunajossa 1950-luvulla . Pekka Isomäki haastattelee. Kuvassa Erkki Peräinen ja Kalervo Jokela lähdössä heinänkaatoon Harmaalla Ferkulla. Samanlaisen Fergusonin sai Markku Riihonen ostettua 1950-luvun alussa, kun tarjosi kunnon päivällisen myyjille Tampereella. Äänitiedosto avautuu painamalla ensin aiheen kohdalla olevaa kaiuttimen kuvaa TAI itse aiheen otsikkoa JA sen jälkeen painamalla sivulle avautuneen mustan vaakapalkin vasemmassa laidassa olevaa pikku NUOLTA, jonka vieressä on aikalaskuri. Creator An entity primarily responsible for making the resource Isomäki, Pekka Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Contributor An entity responsible for making contributions to the resource Haapamäki, Martti Huostila, Väinö Pekola, Pentti Peräinen, Erkki Riihonen, Markku Format The file format, physical medium, or dimensions of the resource äänite (MP3) https://keuruunveraja.fi/files/original/9bd8180aaf41af2ecbc65592ed9d112c.mp3 0493b97df59d12b590305ca955080f62 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Pekka Isomäen metsäperinneaineisto Description An account of the resource Keurusseudun metsäammattilaiset ryhtyivät 1980-luvulla tallentamaan alueen metsäperinnettä. Pekka Isomäen johdolla haastateltiin vuosina 1986-1991 yhteensä noin 70 henkilöä, jotka olivat työskennelleet Keurusseudulla metsätalouden piirissä 1930-70-luvuilla. Toimittaja Jorma Heinonen kirjoitti kerätyn materiaalin pohjalta myös kaksi teosta (Keurusseudun metsäkämpät, 1988 ja Vihreän kullan markkinoilla : Keurusseudun puukauppakirja, 1991). Veräjää varten Pekka Isomäki on digitoinut alun perin c-kaseteille tallennetut haastattelunauhat ja koostanut niistä yhteensä 17 lyhyttä äänitettä, jotka käsittelevät Keurusseudun metsäperinnettä eri puolilta. Lisäksi kokoelmaan kuuluu Isomäen teemasta kirjoittama johdantoteksti sekä äänitteiden kuvituksena käytettyjä valokuvia, joissa esiintyy äänitteiden kertojia ja niissä mainittuja paikkoja ja tilanteita. Creator An entity primarily responsible for making the resource Isomäki, Pekka Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Date A point or period of time associated with an event in the lifecycle of the resource 1986-1991 Sound A resource primarily intended to be heard. Examples include a music playback file format, an audio compact disc, and recorded speech or sounds. Duration Length of time involved (seconds, minutes, hours, days, class periods, etc.) 6 min Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Pihlaisselkä autotienä ja postinkantajan laaja toimenkuva Subject The topic of the resource puunhankinta hakkuut Pihlajavesi (kunta) Pihlajavesi (järvi) -- Keuruu muistelu haastattelut postinjakelu Description An account of the resource Olavi Korpijärvi ja Pentti Kokinmäki kertovat puunhankinnasta ja -ajosta Pihlajavedellä ja Pihlaisselän yli 1930-50-luvuilla. Lisäksi Korpijärvi muistelee, miten jakoi postinkantajana metsärahoja taloihin. Pekka Isomäki haastattelee. Äänitiedosto avautuu painamalla ensin aiheen kohdalla olevaa kaiuttimen kuvaa TAI itse aiheen otsikkoa JA sen jälkeen painamalla sivulle avautuneen mustan vaakapalkin vasemmassa laidassa olevaa pikku NUOLTA, jonka vieressä on aikalaskuri. Creator An entity primarily responsible for making the resource Isomäki, Pekka Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Format The file format, physical medium, or dimensions of the resource äänite (MP3) Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Linkkejä muualle Subject The topic of the resource www-sivustot elektroniset julkaisut Description An account of the resource Muualla netissä olevia artikkeleita, sivuja ja sivustoja, jotka liittyvät keuruulaiseen kulttuuriperintöön. Hyperlink A link, or reference, to another resource on the Internet. URL <a href="https://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/06/11/sankaritarina-ja-viherpesu-myyvat-jopa-kansanmusiikkikiertueen-mutta-vaarin">https://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/06/11/sankaritarina-ja-viherpesu-myyvat-jopa-kansanmusiikkikiertueen-mutta-vaarin</a> Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Sankaritarina ja viherpesu myyvät jopa kansanmusiikkikiertueen - mutta väärin Subject The topic of the resource kansanmusiikki muusikot pyöräily media Description An account of the resource Musiikkitoimittaja Kare Eskolan kertomus puolisonsa Emilia Lajusen vuonna 2015 toteuttamasta kansanmusiikkikiertueesta, jolla muusikko kulki konserttipaikasta toiseen polkupyörällä ja miten siihen media suhtautui. Emilia Lajunen (s. 1979) on äitinsä puolelta suoraan viidennessä polvessa Herman Saxbergin jälkeläinen. Creator An entity primarily responsible for making the resource Eskola, Kare Publisher An entity responsible for making the resource available YLE Musiikki https://keuruunveraja.fi/files/original/603998b708a99e49fe853d25bfc51d2f.mp3 b316813e68f450d15342432d46328656 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Pekka Isomäen metsäperinneaineisto Description An account of the resource Keurusseudun metsäammattilaiset ryhtyivät 1980-luvulla tallentamaan alueen metsäperinnettä. Pekka Isomäen johdolla haastateltiin vuosina 1986-1991 yhteensä noin 70 henkilöä, jotka olivat työskennelleet Keurusseudulla metsätalouden piirissä 1930-70-luvuilla. Toimittaja Jorma Heinonen kirjoitti kerätyn materiaalin pohjalta myös kaksi teosta (Keurusseudun metsäkämpät, 1988 ja Vihreän kullan markkinoilla : Keurusseudun puukauppakirja, 1991). Veräjää varten Pekka Isomäki on digitoinut alun perin c-kaseteille tallennetut haastattelunauhat ja koostanut niistä yhteensä 17 lyhyttä äänitettä, jotka käsittelevät Keurusseudun metsäperinnettä eri puolilta. Lisäksi kokoelmaan kuuluu Isomäen teemasta kirjoittama johdantoteksti sekä äänitteiden kuvituksena käytettyjä valokuvia, joissa esiintyy äänitteiden kertojia ja niissä mainittuja paikkoja ja tilanteita. Creator An entity primarily responsible for making the resource Isomäki, Pekka Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Date A point or period of time associated with an event in the lifecycle of the resource 1986-1991 Sound A resource primarily intended to be heard. Examples include a music playback file format, an audio compact disc, and recorded speech or sounds. Duration Length of time involved (seconds, minutes, hours, days, class periods, etc.) 28 min Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Metsäkämppien huolto, nousu ja tuho, työnopastus ja mustanpörssin kauppa Subject The topic of the resource kämpät ylläpito muistelu haastattelut Description An account of the resource Serlachius-yhtiöiden metsätyönjohtaja Ahti Vessari ja yleismies Pentti Likonen muistelevat metsäkämppien huoltoa ja alasajoa 1950-60-luvuilla. Pekka Isomäki haastattelee. Äänitiedosto avautuu painamalla ensin aiheen kohdalla olevaa kaiuttimen kuvaa TAI itse aiheen otsikkoa JA sen jälkeen painamalla sivulle avautuneen mustan vaakapalkin vasemmassa laidassa olevaa pikku NUOLTA, jonka vieressä on aikalaskuri. Creator An entity primarily responsible for making the resource Isomäki, Pekka Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Contributor An entity responsible for making contributions to the resource Likonen, Pentti Vessari, Ahti Format The file format, physical medium, or dimensions of the resource äänite (MP3) https://keuruunveraja.fi/files/original/fd40b0342d7a42581bea298feaf77ce1.jpg 27d82c0e123c97f1040ed0237d387504 https://keuruunveraja.fi/files/original/7c94ecc741acca49fe8a9c338d884a1c.mp3 af94e63253164fcb033a88776462bcaa Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Pekka Isomäen metsäperinneaineisto Description An account of the resource Keurusseudun metsäammattilaiset ryhtyivät 1980-luvulla tallentamaan alueen metsäperinnettä. Pekka Isomäen johdolla haastateltiin vuosina 1986-1991 yhteensä noin 70 henkilöä, jotka olivat työskennelleet Keurusseudulla metsätalouden piirissä 1930-70-luvuilla. Toimittaja Jorma Heinonen kirjoitti kerätyn materiaalin pohjalta myös kaksi teosta (Keurusseudun metsäkämpät, 1988 ja Vihreän kullan markkinoilla : Keurusseudun puukauppakirja, 1991). Veräjää varten Pekka Isomäki on digitoinut alun perin c-kaseteille tallennetut haastattelunauhat ja koostanut niistä yhteensä 17 lyhyttä äänitettä, jotka käsittelevät Keurusseudun metsäperinnettä eri puolilta. Lisäksi kokoelmaan kuuluu Isomäen teemasta kirjoittama johdantoteksti sekä äänitteiden kuvituksena käytettyjä valokuvia, joissa esiintyy äänitteiden kertojia ja niissä mainittuja paikkoja ja tilanteita. Creator An entity primarily responsible for making the resource Isomäki, Pekka Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Date A point or period of time associated with an event in the lifecycle of the resource 1986-1991 Sound A resource primarily intended to be heard. Examples include a music playback file format, an audio compact disc, and recorded speech or sounds. Duration Length of time involved (seconds, minutes, hours, days, class periods, etc.) 15 min Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Puutavara-autoilun kehitys Subject The topic of the resource autoilijat puutavara nostolaitteet autoilu muistelu haastattelut Description An account of the resource Autoilijat Jorma Mäkelä, Eino Papinaho ja Aarne Heikkinen muistelevat puutavara-autoilun ja tukkinostureiden kehitystä 1930-luvulta 1960-luvulle. Pekka Isomäki ja Pentti Pekola haastattelevat. Äänitiedosto avautuu painamalla ensin aiheen kohdalla olevaa kaiuttimen kuvaa TAI itse aiheen otsikkoa JA sen jälkeen painamalla sivulle avautuneen mustan vaakapalkin vasemmassa laidassa olevaa pikku NUOLTA, jonka vieressä on aikalaskuri. Valokuvassa Reino Lehtomäen puutavara-auto lastissa vuonna 1938, mukana kolme miestä. Kuvan omistaa Pentti Kivelä, kuvaaja tuntematon. Creator An entity primarily responsible for making the resource Isomäki, Pekka Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Contributor An entity responsible for making contributions to the resource Heikkinen, Aarne Mäkelä, Jorma Papinaho, Eino Format The file format, physical medium, or dimensions of the resource äänite (MP3) Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Äänitteitä ja elävää kuvaa muualla verkossa Description An account of the resource Kuvailtuja linkkejä muissa verkkopalveluissa julkaistuihin Keuruuta käsitteleviin ääni- ja videotallenteisiin. Kokoelmaan kerätään vain aineistoa, joka on kaikille avointa ja verkossa pysyvästi. Hyperlink A link, or reference, to another resource on the Internet. URL https://yle.fi/aihe/artikkeli/2010/07/12/50-vuotta-yksineloa Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource 50 vuotta yksineloa Subject The topic of the resource Keuruu -- Jukojärvi yksineläjät erakot musiikki Description An account of the resource Arkistotallenne "Ihminen yksin", jossa kerrotaan Jukojärvelle muuttaneesta Iisakki Saarimaasta ja hänen erakkomaisesta elämästään. Kesto 27 min. Publisher An entity responsible for making the resource available YLE Elävä arkisto Creator An entity primarily responsible for making the resource YLE https://keuruunveraja.fi/files/original/b82ae22b539bd5e1247a610c4e731b72.jpg 6b127dce43fae71f8888162d43d102df Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Henkilögalleria Description An account of the resource Kokoelmassa on pienoiselämäkertoja keuruulaisista merkkihenkilöistä. Henkilö Biografia Lyhyt kuvaus henkilön elämästä ja teoista Asarias Autio syntyi Ähtärissä, josta perhe muutti 1880-luvun alkupuolella Keuruun ja Pihlajaveden rajamaille Liesjärvelle Autio-Välkyn tilalle ja ryhtyi samalla käyttämään tilan nimeä sukunimenään. Autio oli tiettävästi ensimmäinen keskisuomalainen hiihtäjä, joka edusti Suomea ulkomaisissa kilpailuissa. Hän oli Suomen edustajana Ruotsissa Tukholmassa pidetyissä pohjoismaisissa kisoissa v. 1901; kilpailuja pidettiin myös Pohjoismaiden mestaruuskilpailuina. Asarias saavutti ensimmäisen suuremman voittonsa vuonna 1899 Vaasassa 15 kilometrin kisassa lyödessään kaikki pohjoismaiset mestarihiihtäjät. Vaikuttava osoitus Aution taidoista oli myös vuoden 1901 Oulun hiihtojen 30 kilometriä, jonka hän voitti tehden huikean "ME-ajan" 1.45.15. Silloinen "normaaliaika" samalla matkalla oli reilut kaksi tuntia. Vuoden 1902 jälkeen hän matkusti Amerikkaan, jonne hänet veti seikkailunhalu ja hyväpalkkainen työ. Koti-Suomessa hän oli työskennellyt metsätyömiehenä. Uudella mantereella Autio hankki dollareita myös hiihtämällä. Vuonna 1907 hänet julistettiin "maailmanmestariksi" Minnesotan osavaltion kilpailuissa, jossa noin 10 kilometrin kisaan osallistui 23 miestä - maaliin pääsi vain seitsemän. Autio kävi tämän jälkeen Amerikassa vielä toisen kerran, kunnes palasi vuonna 1912 ja hankki tilan Ähtäristä Myllymäen aseman lähistöltä. Hän kuoli vuonna 1920 keuhkokuumeeseen. Asarias (jonka etunimestä käytettiin myös muotoja Asari ja Assaria) Autio oli Keski-Suomen menestyksekkäin hiihtäjä vuosisadan vaihteessa, mutta Aution perhe kasvatti muitakin hyviä hiihtäjiä. Asariaan veljet Herman ja Valto menestyivät Keski-Suomen kilpailuissa ja hänen poikansa Asseri valtakunnallisestikin. Elinvuodet Syntymä- ja kuolinvuosi 1874-1920 Kirjallisuutta Tähän keskeisimmät henkilöstä kertovat lähdeteokset (jos on). Järvinen Lauri: Anton Collin ja Matti Raivio, uljaan urheilutarun sankarit : Keuruun seudun suurhiihtäjät Asarias Autiosta Asseri Autioon. Lauri Järvinen, Art-Print Oy, 2012. Rasilainen Kirsi, Keski-Suomen hiihdon historia. SVUL Keski-Suomen piiri, 1987. http://pihlajavesi.keuruu.fi/kyla/mattiraivio/asariautio/index.htm Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Autio, Asarias Subject The topic of the resource Liesjärvi (Keuruu) hiihtäjät hiihto Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Henkilögalleria Description An account of the resource Kokoelmassa on pienoiselämäkertoja keuruulaisista merkkihenkilöistä. Henkilö Biografia Lyhyt kuvaus henkilön elämästä ja teoista Asser Autio oli hiihtäjä Asarias Aution poika. Hän edusti urallaan Ähtärin Urheilijoita, Lahden Hiihtoseuraa, Savon Sisua, Kuopion Urheilu-Veikkoja ja Puijon Hiihtoseuraa. Saavutukset: MM 1926 Lahti 50 km 10.sija ja SM-hiihdot 50 km 1928. Elinvuodet Syntymä- ja kuolinvuosi 1897-1981 Muuta merkittävää Tähän voi lisätä jonkun muun merkittävän tiedon henkilöstä Sekä isä Asarias Autio (vuonna 1901) että poika Asser (vuonna 1926) voittivat Oulun hiihtojen 30 km. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Autio, Asser Subject The topic of the resource Pihlajavesi (kunta) hiihto Creator An entity primarily responsible for making the resource Harju, Matti Source A related resource from which the described resource is derived Keski-Suomen hiihto https://keuruunveraja.fi/files/original/fac6a760c72177143955edb4bf25d30c.jpg 91b88bddce25b0fd7bee90881fe6e97c Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Henkilögalleria Description An account of the resource Kokoelmassa on pienoiselämäkertoja keuruulaisista merkkihenkilöistä. Henkilö Biografia Lyhyt kuvaus henkilön elämästä ja teoista Emil Raearo oli Multialla syntynyt puuseppä. Käytyään käsityökoulun ja suoritettuaan tutkinnon käsityönopettajan kelpoisuutta varten hän toimi käsityönopettajana ympäri Keski-Suomea mm. Kivijärvellä, Pihlajavedellä, Keuruulla ja Haapamäellä (1909-1914). Raearo omisti myös puusepänliikkeen Keuruulla ja toimi pariin otteeseen Työn Voiman toimittajana. Lisäksi hän oli Keuruun kunnanvaltuuston puheenjohtajana ja Keski-Suomen osuusliikkeen hallintoneuvoston puheenjohtajana. Ennen edustajakauttaan hän työskenteli tilapäisenä puhujana ja vaaliagitaattorina vuonna 1907 yhdessä mm. Maria Raunion kanssa. Raearo valittiin kansanedustajaksi Vaasan läänin itäisestä vaalipiiristä kaudeksi 1919 - 1924 edustaen Sosialidemokraattista eduskuntaryhmää. Elinvuodet Syntymä- ja kuolinvuosi 1882-1927 Kirjallisuutta Tähän keskeisimmät henkilöstä kertovat lähdeteokset (jos on). https://www.eduskunta.fi/FI/kansanedustajat/Sivut/911315.aspx Rajavuori, Anna : Esityksen politiikka. 2017, https://helda.helsinki.fi/handle/10138/184737 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Raearo, ent. Flinkman, Emil Subject The topic of the resource Pihlajavesi (kunta) kansanedustajat https://keuruunveraja.fi/files/original/9eb46a17399b80a4d9db0bb8285dcc92.jpg b501c02315a78633dfbaef50e7f2c27c Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Henkilögalleria Description An account of the resource Kokoelmassa on pienoiselämäkertoja keuruulaisista merkkihenkilöistä. Henkilö Biografia Lyhyt kuvaus henkilön elämästä ja teoista Kalevi Sorsa Suomen oli maamme pitkäaikainen pääministeri, SDP:n puoluesihteeri ja puheenjohtaja, ulkoministeri, eduskunnan puhemies sekä Suomen Pankin johtokunnan jäsen. Hän syntyi rautatieläisperheeseen Haapamäellä. Tiemestari-isän työn myötä perhe joutui vaihtamaan asuinpaikkakuntaa aika ajon. Kansakoulun Sorsa kävi Joutsassa, keskikoulun hän aloitti Jyväskylässä ja suoritti sen loppuun Lappeenrannassa. Koulunkäynnin ohella Sorsa kävi uitto- ja metsätöissä. Hän suoritti sanomalehtitutkinnon vuonna 1957 ja työskenteli toimittajana useissa lehdissä ja kirjataloissa. Lisäksi Sorsa kävi töissä rakennustyömailla, ja oli rakentamassa muun muassa Olympiakylää. Vuonna 1963 hän suoritti yhteiskuntatieteiden kandidaatin tutkinnon Tampereen yliopistossa pääaineenaan kotimainen kirjallisuus. Toimittajan töiden jälkeen Kalevi Sorsa muutti vuosiksi 1959–1965 Pariisiin YK:n kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestö UNESCOn virkamieheksi, jonka jälkeen edelleen Suomen Unesco-toimikunnan pääsihteeriksi ja opetusministeriön kansainvälisten asiain osaston apulaisosastopäälliköksi. Vuonna 1969 hänet valittiin Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen puoluesihteeriksi ja seuraavana vuonna kansanedustajaksi, joka ura jatkui 20 vuotta. Puolueen puheenjohtajana hän toimi 1975–1987. Kalevi Sorsa toimi pääministerinä neljässä hallituksessa vuosien 1972 ja 1987 välillä. Kaikkiaan Sorsa oli pääministerinä 3653 päivän eli noin 10 vuoden ajan. Lisäksi hän toimi eduskunnan puhemiehenä vuosina 1989–1990. Poliittisen uransa päätteeksi Sorsa nimitettiin Suomen pankin johtokuntaan 1987. Hän työskenteli johtokunnassa vuoteen 1996, jolloin jäi eläkkeelle. Elinvuodet Syntymä- ja kuolinvuosi 1930-2004 Kirjallisuutta Tähän keskeisimmät henkilöstä kertovat lähdeteokset (jos on). https://www.eduskunta.fi/FI/kansanedustajat/Sivut/235.aspx https://fi.wikipedia.org/wiki/Kalevi_Sorsa Teoksia Jos kyseessä on taiteilija, tähän voi listata hänen keskeistä tuotantoaan (kirjoja, sävellyksiä, levyjä, julkisia taideteoksia jne). Kansanvallan kysymyksiä 1974 Paikallisjunalla Eurooppaan, 1991 Uusi itsenäisyys, 1992 Muistikuvia, mielikuvia, 1995 Sisäänajo. Politiikan kuvioita 1969-72, 1998 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Sorsa, Kalevi Subject The topic of the resource Haapamäki kansanedustajat rautatieläiset Source A related resource from which the described resource is derived https://www.eduskunta.fi/FI/kansanedustajat/Sivut/235.aspx https://keuruunveraja.fi/files/original/09bdf9aed6409669b9504b02022239aa.jpg 6e4b9a50d51e45f9d5e85d7dab645468 https://keuruunveraja.fi/files/original/eddaeaed41fa47020f6efe45087aa6c0.jpg afcc5d71f0f0c1c82a516b4ba12e5c0e Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Henkilögalleria Description An account of the resource Kokoelmassa on pienoiselämäkertoja keuruulaisista merkkihenkilöistä. Henkilö Biografia Lyhyt kuvaus henkilön elämästä ja teoista Laimi Leidenius oli obstetriikan ja gynekologian professori. Hän teki elämäntyönsä gynekologina. Hänet tunnetaan erityisesti äitiyshuollon ja vastasyntyneiden hoidon kehittäjänä. Leideniuksesta tuli Helsingin yliopiston ensimmäinen naispuolinen professori 1930. Laimi Lovisa Leideniuksen vanhemmat olivat Kurikan kappalainen, myöh. Keuruun kirkkoherra Albert Ferdinand Leidenius (vuodesta 1906 Leikola) ja Mathilda Lovisa Landén. Laimi oli suuren sisarusparven vanhin ja perheeseen syntyi kaikkiaan 18 lasta. Laimi Leidenius valmistui ensin kielten opettajaksi, jonka jälkeen lähti opiskelemaan lääketiedettä. Hän valmistui lääketieteen kandidaatiksi vuonna 1903 ja lääketieteen lisensiaatiksi vuonna 1908 ja lääketieteen ja kirurgian tohtoriksi 1918. Sitä ennen Suomessa oli valmistunut lääkäriksi vasta yhdeksän naista. Valmistuttuaan Leidenius toimi mm. Juvan kunnanlääkärinä, Helsingin yliopiston yleisen sairaalan apulaislääkärinä 1910–1913 ja apulaisopettajana 1920–1928 sekä gynekologian klinikan alilääkärinä 1929–1930. Synnytys- ja naistentautiopin dosentiksi hänet nimitettiin 1925 ja professoriksi 1930, samalla kun hän toimi naistenklinikan toisena naistentautien ja synnytysosaston ylilääkärinä. Leideniuksesta tuli ensimmäinen nainen lääketieteen professorina Helsingin yliopistossa ja Pohjoismaissa ja samalla myös ensimmäinen varsinainen naisprofessori Suomessa. Naistentautien erikoislääkärinä hän oli toiminut jo vuodesta 1913 alkaen. Hän oli myös sukupuolitautien vastustamiskomitean jäsen 1917–1924, äitiyshuollon järjestämiskomitean jäsen sekä naistenklinikan rakennustoimikunnan jäsen 1932–1934. Suomen Gynegologiyhdistyksen puheenjohtajana hän toimi vuodesta 1934 kuolemaansa saakka, ja Suomen akateemisten naisten liiton puheenjohtaja hän toimi usean vuoden ajan. Lääkärin toimen ohella Leidenius jatkoi tutkimustyötä ja teki opintomatkoja ulkomaille. Leidenius kärsi jatkuvasti väsymyksestä ja päänsärystä, joiden syynä oli suuri työtaakka ja synnytyspotilaiden aiheuttama valvominen. Leidenius käytti näiden vaivojen lievittämiseksi liian usein päänsärkypulvereita, minkä seurauksena hän menehtyi munuaisten toiminnanvajavuuteen 61 vuoden ikäisenä. Leidenius julkaisi tutkimuksia muun muassa synnytyskouristuksista, kohtusyövästä ja sen hoidosta sekä vastasyntyneiden lasten sisäeritysrauhasten toiminnasta. Elinvuodet Syntymä- ja kuolinvuosi 1877-1938 Muuta merkittävää Tähän voi lisätä jonkun muun merkittävän tiedon henkilöstä Kirkkoherra Leikolan lapsista kymmenen luki ylioppilaaksi. Laimi Leideniuksen lisäksi heistä valmistui lääkäriksi kaksi poikaa, Yrjö Ferdinand Leikola (1886–1964) ja Erkki Ensio Leikola (1900–1986). Sisar Toini Leikola opiskeli sairaanhoitajattareksi ja hänestä tuli Kenraali Mannerheimin Lastensuojeluliiton ylläpitämän Lastenlinnan ensimmäinen johtajatar. Juhani Leikola on kirjassaan Saari keskellä Keurutta kirjoittanut suvun kesäpaikasta Selkisaaresta ja kertoo siinä myös Laimi Leideniuksesta. Laimi Leidenius on kuvattu postimerkkiin vuonna 1992. Suomalainen Lääkäriseura Duodecim on vuodesta 2009 lähtien jakanut Leideniuksen mukaan nimettyä tunnustuspalkintoa. Kirjallisuutta Tähän keskeisimmät henkilöstä kertovat lähdeteokset (jos on). http://www.saunalahti.fi/arnoldus/leideniu.html https://fi.wikipedia.org/wiki/Laimi_Leidenius Teoksia Jos kyseessä on taiteilija, tähän voi listata hänen keskeistä tuotantoaan (kirjoja, sävellyksiä, levyjä, julkisia taideteoksia jne). Seurakuntasisar ja lääkäri, esitelmä Diakoniakokouksessa Helsingissä kesäkuussa 1911. 1911 ja 1914. Församlingssystern och läkaren, föredrag vid diakonikonferensen juni 1911. 1911. Untersuchungen über den Einfluss der Desinfektion der Kreissenden auf den Keimgehalt des puerperalen Uterus. 1913. Ett fall af gonokockemi utan uppvisbar ingångsport hos en nyfödd. FLH 1913: 55 II: 226–231. Vähän rotuhygieniasta. Valkonauha, No 1/1916: 2–6. Sama ruotsiksi: Något om rashygienin, Hvita Bandet 1916: 2–6. Velvollisuutemme syyntakeettomia kohtaan. Esitelmä naisten yleisessä siveellisyyskokouksessa Helsingissä tammikuussa 1917. Helsingin naisjärjestöjen siveellisyystoimikunnan julkaisuja, Valkonauha 1917. Sama ruotsiksi: Våra plikter mot de oansvariga. Hvita Bandet 1917. (yhdessä A. Seitzin kanssa) Über den Einfluss der elterlichen Endokrinen auf die allgemeine Entwicklung und die Endokrinen der Nachkommenschaft, Tierexperimente. 1925. Eklampsiestatistik der Universitätsklinik und der Stadt Helsinki mit besonderer Berücksichtigung einiger exogenen und endogenen Momente in der Pathogenese der Eklampsie 1925 Über die regionären Lymphdrüsen bei Uteruskarzinom. 1929. Über die Struktur der Zellen der Uteruskarzinome. 1928. Wasserstoffionenkonzentration des Harnes vor, während und nach der Geburt bei normaler Schwangerschaft und bei Toxikosen. 1929. Gewicht der Gl.thyroidea bei neugeborenen Knaben. 1931. Obstetriikan nykytärkeitä probleemeja ja tehtäviä. Duodecim 1931 Vol. 47: 284–294. Synnytyskuolleisuus Suomessa vuosina 1751–1932. Duodecim 1932 Vol. 48: 1–8. Kvinnans kost under havandeskapstiden 1939. Odotuskuukaudet 1945, 1957, 1961, 1967. Odotuskuukaudet [Kotilieden lääkärin kirjeitä nuorille äideille] 1953. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Leidenius, Laimi Subject The topic of the resource lääketiede lääkärit kirkkoherrat pappilat Leikola. Albert Source A related resource from which the described resource is derived Heikinheimo, Ilmari: Suomen elämäkerrasto, s. 447. Helsinki: Werner Söderström Osakeyhtiö, 1955. Autio, Veli-Matti (toim.): Professorimatrikkeli 1918–1996 Professorsmatrikel, s. 274–275. Helsinki: Helsingin yliopisto, 1997. ISBN 951-45-7818-X. Hietala, Marjatta – Leikola, Anto: Leidenius, Laimi (1877–1938). Kansallisbiografia-verkkojulkaisu. 10.11.2000. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Forsius, Arno: Laimi Leidenius. https://keuruunveraja.fi/files/original/28a6175926dcb8c53e9535ce20f436f7.jpg ccb034587ae277ec7fc3f919e8f14705 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Henkilögalleria Description An account of the resource Kokoelmassa on pienoiselämäkertoja keuruulaisista merkkihenkilöistä. Henkilö Biografia Lyhyt kuvaus henkilön elämästä ja teoista Pihlajavedellä syntynyt ja Liesjärven Hirvikylällä Aittolammen metsänvartijatilalla asunut Anton Collin kuului 1900-luvun alun suurhiihtäjiin. Metsänvartijaisänsä Kaarle Collinin apuna Anton tottui jo nuorena pitkiin ja raskaisiin hiihtomatkoihin. Uransa aikana hän edusti Myllymäen Työntöä, Keuruun Kisailijoita, Ähtärin Urheilijoita ja Lahden Hiihtoseuraa. Merkittävimmät saavutukset olivat 17. sija 18 km Chamonixin olympiakisoissa vuonna 1924 ja 13. sija 50 km Lahden MM-kisoissa 1926 sekä Suomen mestaruudet 10 km 1919, 30 km 1917, 60 km 1919 ja 1921. Salpausselän kisoissa vuonna 1923 hän voitti 10 km, jolloin toiseksi hiihti Matti Raivio Pihlajavedeltä. Holmenkollenilla Collin oli ensimmäinen 50 km ulkomaalaisvoittaja vuonna 1922. Toiseksi hiihti silloin Tapani Niku Haapavedeltä. Holmenkollenin kaksoisvoitolla oli myönteinen vaikutus Suomen hiihtourheilun kehittymiseen, sillä Lauri ”Tahko” Pihkalan ideoimana intouduttiin Suomeen kehittämään Holmenkollenia vastaavat jokavuotiset talviurheilukisat Lahden Salpausselälle. Lahden Hiihtoseura perustettiin ja Anton Collin houkuteltiin liittymään siihen tarjoamalla hänelle Lahdesta töitä. Anton Collin kilpaili myös Pariisin olympiakisojen pyöräilyssä vuonna 1924, mutta joutui keskeyttämään lihasrevähtymän takia. Elinvuodet Syntymä- ja kuolinvuosi 1891-1973 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Collin, Anton Subject The topic of the resource Pihlajavesi (kunta) Liesjärvi (Keuruu) hiihto Source A related resource from which the described resource is derived http://pihlajavesi.keuruu.fi/kuvagalleriat/historiaa/848-holmenkollenin-valloittaja-anton-collin-suomen-kuvalehti-1922 https://fi.wikipedia.org/wiki/Anton_Collin https://keuruunveraja.fi/files/original/0866fdd81eeaf93e19f71fbabb7cd409.jpg fd76eaff6968934ad88b01ca618cb8ef Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Henkilögalleria Description An account of the resource Kokoelmassa on pienoiselämäkertoja keuruulaisista merkkihenkilöistä. Henkilö Biografia Lyhyt kuvaus henkilön elämästä ja teoista Matti Raivio oli Pihlajavedellä syntynyt maastohiihtäjä ja maailmanmestari. Siviiliammatiltaan maanviljelijä ja posteljooni. Urallaan hän edusti Niemisveden Yritystä, Ähtärin Urheilijoita, Pihlajaveden suojeluskunnan Urheilijoita, Pihlajaveden nuorisoseuran Urheilijoita ja Pihlajaveden Urheilijoita. Hän voitti kultaa 30 ja 50 kilometrin matkoilla vuoden 1926 hiihdon MM- kilpailuissa Lahdessa. 30 kilometrin voittomarginaalinsa, 6 minuuttia ja 18 sekuntia, on edelleenkin kaikkien aikojen suurin arvokisamarginaali kyseisellä matkalla. Raivio osallistui kaksiin olympialaisiin, joista hän sijoittui Chamonix'ssa vuonna 1924 seitsemänneksi sekä 18 että 50 kilometrillä. Sankt Moritzissa 1928 hän keskeytti 50 kilometrillä. Raivio voitti urallaan kuusi Suomen mestaruutta vuosina 1920–1927. Salpausselän kisoissa hän voitti 10 kilometriä vuosina 1925 ja 1927 sekä jälkimmäisenä vuonna myös 50 kilometrin kilpailun. Hän sai Salpausselkä-mitalin numero 3. Puijon kisoissa hän voitti 30 ja 50 kilometriä vuonna 1923. Elinvuodet Syntymä- ja kuolinvuosi 1893-1957 Muuta merkittävää Tähän voi lisätä jonkun muun merkittävän tiedon henkilöstä Raivion sisar Aino Raivio voitti kaksi Suomen mestaruutta naisten 5 kilometrin hiihdossa vuosina 1924 ja 1925. Matti Saarisen artikkeli Raiviosta Aisapuu-lehdessä: http://pihlajavesi.keuruu.fi/kyla/mattiraivio/ap93.htm Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Raivio, Matti Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Subject The topic of the resource Pihlajavesi (kunta) hiihto Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Henkilögalleria Description An account of the resource Kokoelmassa on pienoiselämäkertoja keuruulaisista merkkihenkilöistä. Henkilö Biografia Lyhyt kuvaus henkilön elämästä ja teoista Keuruulla syntynyt Onni Mantere oli Mannerheim-ristin ritari numero 13. Hän oli jatkosodassa panssarintorjuntatykin ampujana 19. divisioonan Jalkaväkirykmentti 16:ssa (JR 16). Mantere tuhosi yhdessä taistelussa seitsemän vihollisen hyökkäysvaunua ja vaurioitti kahdeksatta haavoittuen samalla molempiin jalkoihinsa. Näistä ansioista korpraaliksi ylennetty Mantere nimitettiin Mannerheim-ristin ritariksi 16. syyskuuta 1941. Hän oli yksi harvoista ylennetyistä, jonka ylennys käsiteltiin puhelinkeskustelun perusteella, mikä osoitti teon merkittävyyttä. Sodan jälkeen Mantere toimi piirityönjohtajan apulaisena G A Serlachius Oy:n Lehtimäen piirissä, työnjohtajana metsähallinnon Tuomarniemen hoitoalueella sekä metsäteknikkona Tuomarniemen metsäopistolla Inhassa Hänet ylennettiin kersantiksi 4. kesäkuuta 1968. Elinvuodet Syntymä- ja kuolinvuosi 1911-1970 Muuta merkittävää Tähän voi lisätä jonkun muun merkittävän tiedon henkilöstä Mantere osallistui Mannerheimin hautajaisissa ritarien seppeleenlaskuun yhtenä kolmesta ritarista. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Mantere, Onni Subject The topic of the resource Keuruu--Liesjärvi Pihlajavesi (kunta) Mannerheim-ristin ritarit Source A related resource from which the described resource is derived http://www.mannerheim-ristinritarit.fi/ritarit?xmid=94 Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Äänitteitä ja elävää kuvaa muualla verkossa Description An account of the resource Kuvailtuja linkkejä muissa verkkopalveluissa julkaistuihin Keuruuta käsitteleviin ääni- ja videotallenteisiin. Kokoelmaan kerätään vain aineistoa, joka on kaikille avointa ja verkossa pysyvästi. Hyperlink A link, or reference, to another resource on the Internet. URL <a href="https://areena.yle.fi/1-2217171">https://areena.yle.fi/1-2217171</a><br /><br /> Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Haapamäen voima on menneisyydessä Subject The topic of the resource Keuruu -- Haapamäki kyläyhdistykset rautatieasemat rautatieliikenne Description An account of the resource Vuodelta 2014 oleva radiotallenne, jossa haastatellaan Haapamäen kyläyhdistyksen aktiiveja. Aiheena muun muassa Porin radan uudelleen aukaisu, Haapamäen rautatiemiljöön kunnostaminen elämysmatkailua varten ja toive saada alueelle korjausrakentamisen keskus. Kesto 11 min. Creator An entity primarily responsible for making the resource Paaso, Marika Maasola, Mikko Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Yle, Radio Suomi Jyväskylä Format The file format, physical medium, or dimensions of the resource äänite Date A point or period of time associated with an event in the lifecycle of the resource 2014 https://keuruunveraja.fi/files/original/528cd7b750b7c6e94abb1550114fc1a3.jpg 15c645550941b3f703eb7c933c813f27 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Pöytäkankaan talon muistomerkki. Description An account of the resource Karhunkylä on saanut alkunsa tällä paikalla sijainneesta Pöytäkankaan talosta. Suvun muistolle omistetun patsaan ovat pystyttäneet alueen nykyiset omistajat Esko ja Irja Reinikka. Patsaan on suunnitellut kuvanveistäjä Timo Kara. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Artikkeleita eri aiheista Description An account of the resource Tässä kokoelmassa on artikkeleita erilaisista keuruulaiseen kulttuuriperintöön liittyvistä teemoista. Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document Kylän syntyhistoria Vuonna 1893 perustettiin Pihlajaveden Karhunkylään kymmenen pienviljelystilaa valtion myöntämän lainan turvin. Tapaus oli laatuaan ensimmäinen koko maassa.Katajamäen riihessä pidettiin harjakaistanssit,joiden aikana arvalla ratkaistiin näiden kymmenen tilan omistussuhteet. Seuraavassa kuvaus kylän synnystä, ensimmäisistä asukkaista ja alkuvuosikymmenien vireästä toiminnasta sekä kylän nykyvaiheista. Missä on Karhunkylä? Kylä sijaitsee entisen Pihlajaveden kunnan nykyisen Keuruun länsiosassa.Perustamisvaiheitten aikoihin noin 111 vuotta sitten on useissa asiakirjoissa aluetta tarkoittava maininta "Pihlajaveden pitäjässä ja kappelissa Keuruun kuntaa Palomäen eli Pöytäkankaan taloa n:o 24. Nyt voidaankin kysyä mistä nimi "Karhunkylä" (myös nimeä "Karhulankylä" käytetään) on saanut alkunsa? Tätä nimeä ei esiinny missään virallisissa asiapapereissa tai maakirjoissa. Kylässä on Karhula niminen talo ja arvellaan, että nimi on tästä peräisin. Kylän historia alkaa Pöytäkankaan talosta! Karhunkylän alue ja sen ympäristö olivat 1800-luvun alkupuolelle asti valtion omistamaa maata. Johan Abrahaminpoika ja hänen vaimonsa Ulla Henrikintytär tulivat alueelle vuokralaisiksi ja syntyi Pöytäkankaan talo, jonka kokonaispinta-ala oli 500 hehtaaria. Johan Abrahaminpojan vanhin lapsi Abram Johaninpoika Pöytäkangas siirtyi talon isännäksi vuonna 1849 yhdessä vaimonsa Ulla Matintytär Lapin kanssa. Abraham Pöytäkangas osti 1/6 manttaalisen Pöytäkankaan tilan "perinnöksi" (eli osti tilan kruunulta. Tuohon aikaan kruunu myi rahanpuutteessa maaomaisuuttaan.) vuonna 1861 ja sai siihen perintökirjan 9.3.1861 senaatin talousosastolta. Kun taloon tuli uusi isäntä muutti Johan Abrahaminpoika perheineen Pöytäkankaan alaiseen Katajamäen torppaan. Nykyisen Karhunkylän alue muodostuu Abraham Pöytäkangas ja hänen vaimonsa myivät Pöytäkankaan tilasta 1/12 manttaalisen Katajamäen osuuden Virtain Toisvedeltä kotoisin olleelle Salomon Gabrielinpoika Lehdolle 4.4.1864 päivätyllä kauppakirjalla. (Salomon Lehto oli myynyt Toisvedellä sijainneen kotitilansa vuoden 1864 alussa, ja muutti tämän jälkeen Pihlajavedelle Katajamäen isännäksi.) Katajamäen osuuden myynnin hyväksyivät osaltaan myös Katajamäessä asuneet Johan Abrahaminpoika ja Liisa Henrikintytär, joille oli kauppakirjassa taattu syytinki siellä. Salomon Gabrielinpoika Lehto alkoi käyttää talon nimen mukaista sukunimeä Katajamäki. Hänen kuoltuaan v.1870 Katajamäen tila siirtyi hänen leskelleen Heta Juhontyttärelle ja edelleen heidän vävylleen ja tyttärelleen Ruoveden Pohjaslahden kylästä kotoisin olleelle Manu (Emmanuel) Aleksanterinpoika Jyväsjärvelle ja Serafia Salomonintytär Katajamäelle. Tämän jälkeen ostivat Kustaa ja Riikka Onkimainen Katajamäen tilan 7.5.1892. Pöytäkankaan talo, josta tämä Katajamäen osuus oli lohkaistu, jäi tyhjäksi nälkävuosien aikaan 1860 luvulla asukkaiden muutettua vähemmän hallaiselle paikalle Palomäkeen, vieden rakennukset mukanaan. Ainoastaan vanha riihi jäi jäljelle, josta tuli raaka-aineet Jänikselän uudisrakennukseen. "Oma koti torppareille ja loisille" 1880-luvun loppupuolella olivat maanmittaus ja kartoitustyöt paikkakunnalla vielä keskeneräiset. Kartat olivat hyvin epätarkkoja ja puutteellisia. Länsi-Uudeltamaalta Lopelta kotoisin ollut maanmittari Lauri Almos Yrjö Koskinen oli saanut tehtäväkseen suorittaa isojaon täydennysmittauksia Pihlajavedellä.Hänellä oli apunaan linjaustöissä paikkakunnan torppareita ja muita tilattomia eli loisia kuten heitä siihen aikaan nimitettiin. Maanmittari Koskisella oli tilaisuus tutustua seutukunnan elämään varsin perusteellisesti. Hänen huomionsa kiintyi armottomaan köyhyyteen ja puutteeseen varsinkin tarsvärkkiä suorittavan torppariväestön keskuudessa.Hänen mielessään alkoi kyteä ajatus "on saatava omaa maata ja torppareille sekä loisille oma koti".Nämä asiat olivat jatkuvasti puheenaiheena työmaalla pidettyjen lepohetkien aikana. Ajatus omasta kodista sai linjamiesten keskuudessa osakseen suurta mielenkiintoa, vaikka sen toteuttaminen tuntuikin aluksi lähes mahdottomalta.Mistä saada maata? ja mistä rahat maanostoon? Pidettin oikein yhteinen kokous, jossa selvisi, että jo mainitussa Pihlajaveden kylässä oli myytävänä Kustaa ja Riikka Onkimäen omistama puolikas Palomäen perintötaloa n:o 24, joka oli pinta-alaltaan noin 250 hehtaaria ja siitä pyydettiin 3300 mk. Kauppa syntyi,mutta mistä saada rahoitus? Yhteisessä kokouksessa mietittiin tilan ostoa ja päätettin että kauppaa ruvetaan hieromaan.Maanmittarin suunnitelmiin kuului muodostaa tälle alueelle 10 tilaa.Suurtilallinen Matti Lappi oli lupautunut myötämään lainan maanostoon, mutta myöhemmin hän kuitenkin perui lupauksensa. Vaikka rahoituksen saanti tuntui olevan todella vaikeaa kauppaa silti hierottiin, ja vihdoin 16.10.1892 Kustaa Onkimäki myi tilapuoliskon yksinään vaimoaan Riikkaa kuulematta kymmenelle kylän perustaja -asukkaalle, joita alettiin kutsumaan "yhtiöläisiksi". Nimensä tai puumerkkinsä kauppakirjan alle olivat piirtäneet seuraavat henkilöt: Vilhelm Isokangas, Taavetti Palonen, Hemming Koivukangas, Juho Vehmasaho, Oskari Kuusisto, Kaarle Kiviaho, Matti Niemelä, Abram Salonen, Emmanuel Koivukangas ja Kalle Mansikka-aho. Kauppakirjan ovat todistaneet maanmittausauskultantti Johan.O. Hammarén, joka lienee kirjoittanutkin kauppakirjan, sekä maanmittausoppilas E.W.Stoore. Näiden monien valmistelujen jälkeen oli saatu päänavaus asutustoiminnalle. Tilattomista torppareista ja loisista oli tullut itsenäisiä tilanomistajia. Sitkeä yritys palkitaan Kustaa Onkimäen vaimo Riikka ei kuitenkaan hyväksynyt tätä kauppaa,vaan haastoi miehensä ja kaupan tehneet 10-osakasta oikeuteen, vaatien kaupan purkua. Keuruun kihlakunnanoikeus käsitteli asian 2.11.1893.ja katsoi, että Kustaalla oli oikeus yksin myydä kyseessä oleva tilaosuus, ja koska päätöksestä ei valitettu se saavutti lainvoiman. Maanmittausinsinööri Yrjö- Koskinen jatkoi hellittämättä työtä lainan saamiseksi. Hän kääntyi Pihlajaveden seurakunnan puoleen, mutta silloisen kappalaisen Vihtori Brusilan kerrotaan vastanneen että "sellaiset ajatukset saa haudata sinne Kattaamäen suohon". Tämän jälkeen käännyttiin kunnan puoleen. Kuntakokous käsitteli asian, mutta tyrmäsi ajatuksen. Vieläkään maanmittari Koskinen ei luovuttanut, vaan kääntyi Keisarillisen Suomen Senaatin eli Ukko Kruunun puoleen.Hänen isänsä Yrjö Sakari Yrjö- Koskinen oli tuohon aikaan senaatin jäsenenä ja ilmeisesti tämä ratkaisevasti nopeutti laina-anomuksen etenemistä ja käsittelyä senaatissa. Kirjeessään 2.12.1892 Yrjö-Koskinen pyytää yhtiöläisiltä valtakirjaa laina-anomuksen tekoa varten.Asia hoitui varsin nopeasti, sillä jo seuraavan vuoden tammikuun 6 tai 7 päivän sanomalehti "Suomettaren" numerossa oli seuraava uutinen: "Pihlajaveden torpparit oman maan hankinnassa Taavetti Palonen,Vilhelm Isokangas ja 8 muuta torpparia tai itsellistä Pihlajaveden kappelista ovat pyytäneet hallitukselta 3500 markan suuruista kuoletuslainaa voidakseen ostaa puolikkaan samassa kappelissa olevasta Palomäki nimisestä talosta.Heidän tarkoituksenaan on jaáttaa mainittu talopuolikas keskenään palstatiloiksi ja on toisenpuolikkaan omistaja kirjallisesti suostunut rupeamaan emätilaksi ja vastaamaan koko numeron veroista ja rasituksista.Kuoletuslainan takaisin maksamisen suhteen pyytävät anomuksen tekijät saada kolmena ensimmäisenä vuonna suorittaa ainoastaan korot ja kuolettaa sitten pääoma kymmenen vuoden kuluessa." Kirjeenvaihtoa Vielä saman kuun 30 päivänä Yrjö-Koskinen lähetti yhtiöläisille kirjeen, jossa hän mm.kirjoittaa:" Minä uskon, että pyyntö ainakin pääasiallisesti tulee hyväksytyksi ja että laina myönnetään.Näyttäkää sitten vaan, että olette miehiä jotka saavat sen maksookin". Ja edelleen "On muutoin monessa suhteessa hyvä jos Suomen Kruunu ryhtyy lainanannolle tähän asiaan. Se muun muassa panee kovan pystyyn niitten hankkeille, jotka joillakin juonilla tai verukkeilla koittavat saada kaupan rikki.Suomen kruunun kanssa ei yleensä ole hyvä sormikoukkua vetää.Siinä leikissä on moni siipensä polttanut". Toukokuun 15. päivänä 1893 tuli viimein myönteinen lainapäätös. Ilmeisesti myyjän ja ostajien välillä oli ollut jotain erimielisyyksiä, koska Yrjö Koskinen kirjoittaa: "Onkimaisen Kustaan haastoa ei tarvitse pelätä. Teillä on aina vahvana puolena se, että hän on kieltänyt teiltä kiinnityksen saannin. Jos hän kerran ottaa rahat vastaan niin hänen on suunsa tukittava. Minä, tulen sinne tämänkuun lopulla jatkamaan rajan aukaisuja. Toivon asian siksi selviävän ja silloin Onkimaisen Kustaallakin on tilaisuus sanoa suoraan silmästä silmään, mitä hänellä on minua vastaan muistuttamista" Palstatilat syntyvät Alkukesän 1893 aikana maanmittari jatkoi rajojen aukaisuja ja maanmittaustöitä, muodostaen jyvitysarvoltaan 10 samansuuruista tilaa. Jokainen sai kolme palstaa Kotipalstan, viljelypalstan, ja metsäpalstan.Ilmeisesti hän menetteli näin, koska laki oli esteenä suurempien asuintilojen muodostamiselle. Pihlajavesi- Virrat maantien rakentaminen oli aloitettu vuonna 1892 ja nyt syntyneet kotipalstat jotka saivat metsäneläinten nimet sijoittuivat tien molemmille puolille. Pojoispuolelle idästä länteen lukien muodostui: Karhula, Kettula, Hukkala, Mäyrälä, ja Peurala. Ja vastaavasti tien eteläpuolelle Sutela, Jänikselä, Hirvelä,Repola ja Saukkola.Viljelyspalstat saivat lintujen nimet ja metsäpalstat kalojen nimet. Ennen Pihlajavesi-Virrat maantien rakentamista,kylän läpi oli kulkenut kärrytie Katajamäestä Pöytäkankaalle ja täältä Palomäkeen ja edelleen Karimolle. Historiallinen sopimuskirja Elokuun 6 päivänä 1893 tehtiin sitten historiallinen sopimuskirja, jossa kymmenen maanomistajaa sitoutuivat täyttämään ankarat ehdot, yhdeksän pykälää käsittänyt sopimus sisältää mm: "Otettuamme yhteisellä vastuulla kuoletuslainan olemme asemamme turvataksemme tehneet seuraavan sopimuksen,joka on voimassa siksi kunnes velka on lopullisesti maksettu. Kukaan joukostamme ei saa osuuttansa millään tavalla huonontaa tai turmella vaan tulee jokaisen huolellisesti ja voimainsa mukaan lisätä viljelyksiänsä ja hoitaa metsiänsä. Vähin määrä peltoa tai kytöä, jonka kukin ehdottomasti vuosittain tulee osuuteensa raivata on kymmenesosa hehtaaria eli kuusi (6) vanhaa kapanalaa. Metsän säilyttämiseksi ja kartuttamiseksi tulee jokaisen siitä käyttää tarpeisiinsa ja polttopuuksi etupäässä ja niin paljon kuin mahdollista kuivia ja maahankaatuneita. Milloin välttämättä tuoreita täytyy ottaa ottakoon harventamalla ja säästäväisesti.Kaskena ei ole lupa viljellä muita kuin enimmäkseen lehtipuita kasvavia viidakkoja. Välilämme palstotetun alueen ympäri tarvittavat suojelusaidat rakennetaan yhteisillä voimilla. Sitä vastoin ei kenelläkään ole lupa aidata omilla maillaan muuta kuin mitä viljelyksessä on, taikka mitä kolmena seuraavana vuonna viljellä aikoo, sillä karjanlaidun on oleva yhteinen koko kysymyksessä olevan ajan. Muurisavea ja uunikiviä olkoon jokaisella, jonka omalla palstalla ei sellaista ole, lupa ottaa toisen maalta siitä paikasta minkä omistaja näyttää. Omistamallamme talon puolikkaalla oleva syytinkiläinen Heta Katajamäki sijoitetaan asumaan Kalle Kiviahon omistamalle Peuralan palstatilalle ja tulee Kalle Kiviahon ilman erillistä maksua toimittaa hänelle tarpeellinen hoito ja kokoilla muilta heidän osuutensa mummulle tulevasta syytingistä.Muitten tulee yhteisesti kuokkia Peuralan alueelle kolmen kapanalan suuruinen pelto mummun viljeltäväksi ja tulee Kiviahon pitää tämä pelto voimassa niin kauan kuin mummu elää, jonka jälkeen se lunastuksetta lankee hänelle. Kruununmaan rajalla olevaan kytökorpeen kaivetaan yhteisillä voimilla laskuoja sen levyinen kuin terpeelliseksi katsotaan ja tulee kaikkien, joille siitä hyötyä on ottaa kaivamiseen osaa.Laskuojan tulee olla valmiina kolmen vuoden sisällä. Kruununmaan puolella löytyvän niittypalstan puut myydään tyynni ja rahat käytetään yhteisiin tarpeisiin. Ellei joku näitä määräyksiä, täytä on muilla oikeus varoittaa häntä ja ellei hän siitä ota ojentuakseen on muilla valta myyttää hänen osuutensa huutokaupalla." Sopimuksen alle laittoivat puumerkkinsä: Matti Niemelä, Oskari Kuusisto, David Palonen, Apraham Salonen, Wilhelmi Isokangas,Manu Koivukangas, Juho Vehmasaho, Kaarle Kiviaho,Hemming Koivukangas, ja Kalle Mansikka-aho. Harjakaistanssit sopimuksen kunniaksi Sopimuksen kunniaksi järjestettiin juhlalliset harjakaistanssit Katajamäen riihessä. Samana yönä raivosi Pihlajavedellä ankara ukonilma ja tanssien osanottajat kävivät pelokkaiksi ja aikoivat lopettaa tanssit, mutta kohtalon johdatukseen vahvasti uskonut Yrjö-Koskinen rohkaisi torppareita ja sanoi, että kun luoja on ollut meidän puolellamme tähänkin asti,ei iloa voi mitenkään estää. Niinpä pelimannit virittivät soittopelinsä uudelleen ja tanssin rytke jatkui entistä kiivaampana. Tunnelma nousi ylimmilleen Yrjö-Koskisen sekoitettua arpalipukkeet hattuunsa.Niillä sinetöitiin torpparikurjuudesta vapautuneiden palstatilallisten elämä pitkäksi aikaa eteenpäin. Vasta saatuaan arpalipukkeen käteensä tiesi jokainen uudistilansa nimen ja paikan. Näin oli alkanut itsenäistyneiden torppareiden elämä uusissa olosuhteissa omilla kotikonnuillaan. Sopimuksen kunniaksi uudet asukkaat kokoontuivat yhteiseen valokuvaan Katajamäen riihen edustalle. Alkuhankaluuksia Neljä alkuperäistä yhtiöläistä oli jo ennen lainapäätöksen antamista luopunut kaupoistaan ja myynyt osuutensa toisille ostajille. Tämä ilmeisesti aiheutti sen, että valtion myöntämän kiinnelainan nosto viivästyi useilla vuosilla ja insinööri Yrjö-Koskinen joutui itse väliaikaisesti rahoittamaan kauppaa. Laina oli nostettavissa vasta 10.3.1896 eli lähes kolme vuotta kaupanteon jäkeen. Mitään asutuslainasäädäntöä ei vielä 1890-luvun alkupuolella ollut. Tämä yhtiöläisten saama laina oli ensimmäinen tilattoman väestön asuttamiseen tarkoitettu valtion laina ja maksettiin "edeltämaksumääräräyksellä", jossa laina määrättiin maksettavaksi valtion yleisistä varoista ja merkittäväksi toistaiseksi "edeltälainatuksi". Vuoden 1899 loppupuolella perustettiin tilattoman väestön lainarahasto, ja tämä laina siirrettiin sinne numerolla 1. Vaikeuksia lainan takaisin maksussa Laina oli alkujaan myönnetty 4% korolla ja 10 vuoden maksuajalla. Monille palstatilallisille tuotti kuitenkin suuria vaikeuksia jopa lainan korkojen maksu, puhumattakaan lyhennyksistä. Vuonna 1906 yhtiöläiset anoivat valtiokonttorista korkohelpotusta ja maksuajan jatkamista 10 vuodella. Anomus sai myönteisen vastaanoton ja sopimusta jatkettiin kymmenellä vuodella. Laina tuli vihdoin loppuun maksetuksi vuonna 1917. Oli koittanut vapautus. Oma työväentalo Asukkaiden yhteistyö ei suinkaan päättynyt tähän.Jokapäiväinen puute ja taistelu leivästä loivat yhteenkuuluvaisuuden hengen, jonka tärkein aikaansaannos oli oman työväenyhdistyksen perustaminen vuonna 1905. Perustaja jäseniä olivat Fredrik Ruohonen, Niku Viren, Hermanni Lahtinen, Oskari Yltiö, Nestori Vuorinen, Ville Yltiö, Miina Viren, Miina Yltiö, Emilia Lappi ja Edla Yltiö. Työväenyhdistys osti oman tontin työväentaloa varten vuonna 1908 ja oma työväentalo valmistui talkootyönä vuonna 1909. Talosta tuli tärkeä yhteinen kokoontumispaikka, jossa pidettiin ja yhä pidetää, monellaisia juhlia ja tilaisuuksia.Vuosien varrella taloa on usean kerran talkoovoimin kunnostettu ja laajennettu, ja se on vuosien varrella hyvin tyydyttänyt kylän asujamiston yhteiset tarpeet. Monipuolista harrastetoimintaa Työväentalolla kokoontui sotiin asti työväenyhdistys, perustettiin raittiusosasto "päivännuoret" jossa Lempi Keskinen (o.s.Saukkola) teki mittavan päivätyön.oli opintokerhoja sekä näytelmäseura. Vuonna 1927 perustettiin Karhunkylän pienviljeliäosasto,syntyi oma urheiluseura "Karhunkylän kontio" jonka voimisteluryhmä oli mm. mukana vuoden 1946-liittojuhlilla Helsingissä,. Työväentalon viereen perustettiin 1950-luvun alkupuolella urheilukenttä, jossa käytiin monia värikkäitä,ja kiihkeitä urheilu kilpailuja.Erityisesti ovat mieleeni jääneet yleisurheilukilpailut, joissa oli mukana Karhunkylän kontion lisäksi Pihlajaveden urheilijat ja Pihlajaveden Vesa. Pienviljeliäyhdistys järjesti työväentalolla iltamia, joissa ohjelmaosuuden jälkeen oli tanssia.Paikallinen yhtye "Rytmineloset" oli 1960-luvun alkupuolella hyvin suosittu ja esiintyi siellä usein.Yhtyeessä soittivat Mäkiahon Olavi harmonikkaa, Härkösen Kalle viulua, Perämäen Erkki bassoa ja Yltiön Mikko rumpuja. Väkiluku vähenee, harrastetoiminta hiipuu Karhunkylän asukasluku oli korkeimmillan noin 65-70 vakinaista asukasta, oli oma posti ja osuuskassa sekä parhaimmillaan jopa kolme sekatavarakauppaa.Linja-auto reitti kulki kylän halki ja olipa kylällä oma taksikin. Maatalous, karjanhoito ja metsätyöt antoivat perustoimeentulon. Rakennettiin uutta ja korjattiin vanhaa. Tultaessa 1960-luvun alkupuolelle alkoi kylän myönteinen kehitys vähitellen hidastumaan.työn saanti paikkakunnalta alkoi vähitellen vaikeutumaan, ja varsinkin nuoriso alkoi muuttaa työn perässä lähikaupunkeihin.Oman postin toiminta loppui, kauppaliikkeet lopettivat vähitellen toimintansa,linja-auto liikenne kylän halki loppui. Ennen niin voimakas harrastetoiminta hiipui pois ja työväentalon käyttö jäi pääasiassa iltamatoiminnan järjestämiseen.Urheilutoiminta loppui lähes kokonaan ja ainoastaan jalkapalloharrastus jäi henkiin. "Niin hiljainen on kylätie" Tämänpäivän Karhunkylä on todella hiljainen, kylä raitilla ei juuri ihmisiä tapaa. Enää kolmessa talossa on vakituista ja muissa taloissa on vain kesälomien aikaan asutusta. Kaikki palvelut ovat kylästä hävinneet,viimeisenä sulki pankkikonttori ovensa keväällä 2004. Maisemat ovat kovasti muuttuneet, sillä suurin osa entisistä viljelysmaista kasvaa nyt koivikkoa. Kesän tärkein tapahtuma, joka kerää entisiä ja nykyisiä asukkaita yhteen, on heinäkuun alkupuolella järjestettävä Ukkomiehet-Poikamiehet jalkapallo-ottelu. Ottelulla on pitkät perinteet, sillä sitä on pelattu säännöllisesti joka kesä vuodesta 1962 lähtien, ja onpa mukana vielä pelaajia, jotka ovat olleet mukana alusta-alkaen kaikissa otteluissa yli neljänkymmenen vuoden ajan. Juhannuksen aikaan on työväen talolla perinteisesti järjestetty tanssit, mutta muita tapahtumia tai toimintaa,joka keräisi kylään ihmisiä ei ole vuosikausiin ollut. Tulevaisuus ei kovin hyvältä näytä sillä vakituinen väestö pienenee kokoajan ja talot autioituvat, mutta onneksi vielä kesälomien aikaan kylä herää taas eloon. Toivokaamme, että kylän perustajien elämäntyö ei menisi hukkaan, vaan kylässä säilyisi asutusta ja toimintaa vaikeuksista huolimatta.</p> Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Historiallinen Karhunkylä Subject The topic of the resource Pihlajavesi (kunta) kylät historia asutushistoria työväentalot Keuruu Creator An entity primarily responsible for making the resource Saukkola, Kalevi Source A related resource from which the described resource is derived Lehtiartikkeli vuodelta 1960. Niilo Lamminmäki: Karhulankylä ,Keuruun joulu 1973. Esko Reinikalle erityiskiitokset Pöytäkankaan uudistilan syntyvaiheita koskevista tiedoista. Kauko Autiolle erityiskiitokset Karhunkylän syntyä ja kehitystä koskevista tiedoista. Kalle Kuusimäki:Mitä Karhulan vintiltä löytyi, Aisapuu 2/2014 Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto https://keuruunveraja.fi/files/original/bc4b5f44b0587063a7906dc5e97dda40.jpeg c47ae00f175641aef65edcfe3355ce4e Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Henkilögalleria Description An account of the resource Kokoelmassa on pienoiselämäkertoja keuruulaisista merkkihenkilöistä. Henkilö Biografia Lyhyt kuvaus henkilön elämästä ja teoista Paavo Karikko oli keuruulaissyntyinen urheilutoimittaja, yleisurheiluvalmentaja ja Turun urheilutoimenjohtaja, Hän valmensi Suomen, Italian ja Sveitsin yleisurheilijoita. Karikko toimi Keuruun Kisailijoiden puheenjohtajana 1920-luvulla, jolloin muun muassa pystytettiin Herpmannin poikain patsaat, rakennettiin yleisurheilukenttä ja järjestettiin ensimmäiset kansalliset yleisurheilukilpailut Keuruulla. Paavo Karikon hauta sijaistee Keuruun hautausmaalla. Elinvuodet Syntymä- ja kuolinvuosi 1903-1978 Muuta merkittävää Tähän voi lisätä jonkun muun merkittävän tiedon henkilöstä Paavo Karikon isä oli kirjailija Kaarlo Karikko. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Karikko, Paavo Subject The topic of the resource urheiluseurat urheilutoimittajat Source A related resource from which the described resource is derived https://www.keuruunkisailijat.fi/tapahtumat/historiaa/paavo-karikko/kisailijain-historiaa/ https://keuruunveraja.fi/files/original/201c25ffa74d0ac3eec3a26897756968.jpg 4d798ecf792c63ae829c81acf18048b4 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Artikkeleita eri aiheista Description An account of the resource Tässä kokoelmassa on artikkeleita erilaisista keuruulaiseen kulttuuriperintöön liittyvistä teemoista. Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document <p><em>Kylä<br />on yhä<br />mielessäni. </em><br /><em>Tiet, veräjät, </em><em>tuvat<br />ja seinähirtten</em><br /><em> tummunut<br />kulta.</em><br /><em> Kaukainen ruskotus,</em><br /><em> laakson<br />hämärä</em><br /><em> ja tähtitaivaan<br />ihmeellinen</em><br /><em> säteily.</em> <br />Einari Vuorela, Siintää himmeyden metsät, 1975. <br /><br />Aika on veräjä, portti, este ja mahdollisuus. Ihmiselle ajan veräjä avautuu nykyhetkessä, mutta myös päivissä, vuosikymmenissä ja vuosituhansissa, jopa vuosimiljoonissa. Veräjällä olemme ajan rajalla: veräjä symbolina kertoo, että tavoittelemme tulevaa, mutta voimme tänäkin hetkenä tavoittaa parhaiten menneen. <br /><br />Keuruulainen runoilija Einari Vuorela oli jo avannut oman ikuisuutensa veräjän, kun postuumi kokoelma ilmestyi. Läpi runsaan, 1919 alkaneen tuotantonsa hän kaipasi muualla ollessaan maisemaansa ja kotiseutuaan, missä tiet, veräjät ja tummuneet tuvat lepäsivät usvan pehmeyden tai tähtitaivaan säteilyn alla. Vuorelalla yksityisestä symboliikasta kasvoi kulttuurinen kuvasto, joka yhä kiehtoo ja koskettaa, koska Vuorelan kieleen kätkeytyy ajaton sielunmaisema. <br /><br />Monen muun runoilijan ja kuvataiteilijan tapaan Vuorela käytti veräjää ja porttia usein rajan ja merkityksen symbolina. Joskus suvi oli veräjän suulla, joskus se kolahti kolkosti ja lopulta Korkeuden veräjällä avautui kirkkaus. Veräjällä odotetaan ja kohdataan, veräjästä kiiruhdetaan maailmaan odotuksin ja toiveikkaana, ja kotiin palaaja avaa sen iloiten tai pettyneenä, onnea tuoden tai lohtua hakien. <br /><br /><em>Muistatko minut veräjäpuu?<br />Tähtöset loisti ja kumotti kuu. </em><br /><em>Sormuksen silloin armaalta sain.<br />Maailman tunsin onnena vain.</em> <br />– – – <br /><em>Tiedätkö, rakas veräjäpuu,<br />mennyt on onni ja kaikki muu.</em> <br />Einari Vuorela, Veräjäpuu, 1952. <br /><br />Keuruun Veräjän karttuvat tarinat kurkottavat menneeseen nykyhetkestä. Tarinat ja kieli ylittävät helposti rajoja, niin tekee jo sana Veräjä: karjalan kielessä se tarkoittaa mm. ulointa ovea, saranallista porttia, viron kielen värav on portti tai veräjä, venäjän vereja viittaa myös porttiin. <br /><br />Keuruun Veräjä on avoin tarinoille, ne voivat kulkea kuin tuuli Vuorelan runossa. Jokaisella ihmisellä, perheellä, suvulla ja maalla on oma tarinansa, joka heijastaa tulevaisuuteen iloa ja surua, rakkautta ja menetyksiä, suuria tapahtumia ja kohtalonhetkiä yksityisten muistojen kautta. Veräjän tarinoista tulkoon yleisiä ja yhteisiä.</p> Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Veräjän aika Creator An entity primarily responsible for making the resource Vääriskoski, Orvokki Subject The topic of the resource Keuruu -- Jukojärvi runoilijat Vuorela, Einari Description An account of the resource Orvokki Vääriskoski kertoo kotiseutusivuston nimeksi valitun veräjä-käsitteen taustoista ja merkityksistä erityisesti Einari Vuorelan tuotannossa. Kuvassa Vuorelan kirjailijakodin portti Jukojärvellä (muokattu Lea Riihimäen alkuperäisestä valokuvasta). Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto https://keuruunveraja.fi/files/original/d25f492f58acbed80fe37759f4df8f2f.jpg efa7ef2317e5523871fb6064c6d39731 https://keuruunveraja.fi/files/original/bb81e73aa58fb843a5f8aacb34b97849.jpg 7f7fae8fc5fd9bf1b56f1f27678ba485 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Artikkeleita eri aiheista Description An account of the resource Tässä kokoelmassa on artikkeleita erilaisista keuruulaiseen kulttuuriperintöön liittyvistä teemoista. Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document Keuruun Martat tekivät aloitteen paikkakunnan oman kansallispuvun hankkimisesta. Aineistoa keräsivät aloitteen tekijä ruustinna Elli Kalliala sekä maisteri Toini Hirvenlahti. Työpiirustukset laati Alli Touri. Hanketta rahoittivat myös Keuruun Nuorisoseura ja Maatalousnaisten paikallisosasto. Kansallispuvun suunnitteli kansallismuseon pukuosaston asiantuntija Tyyni Vahter. Ensimmäiset kymmenen pukua otettiin käyttöön Keuruun kotiseutujuhlassa 19.8.1952. Kotiteollisuusopettaja Leena Sipilä tarkisti puvun vuonna 1984, jolloin hame, paita ja liivi kansanomaistettiin. Hameesta tuli pidempi ja runsaampi ja esiliinaksi valittiin silkkiesiliina. Tarkistuksessa tykkimyssyn valmistustapa muuttui ja väriksi palautui alkuperäinen sininen väri. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Keuruun kansallispuku Subject The topic of the resource kansallispuvut maatalousjärjestöt martat Keuruu Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Description An account of the resource Tekstissä kerrotaan lyhyesti Keuruun kansallispuvun suunnittelusta ja historiasta. Valokuvat esittävät kansallispukua naisen päällä. Ensimmäinen on yleiskuva, toisessa on yksityiskohta puvun tykkimyssystä selkäpuolelta. Mallina kuvissa toimii Noora Kinnunen, valokuvat on ottanut Esko Soini. https://keuruunveraja.fi/files/original/1bf82a5636a8c154918d43136e92e25e.jpg 21c800201815c8b55532bcba688af8dd Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Artikkeleita eri aiheista Description An account of the resource Tässä kokoelmassa on artikkeleita erilaisista keuruulaiseen kulttuuriperintöön liittyvistä teemoista. Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document Ei ollut ihme, että Valkealahden Hepolammen ja Pajulammen väliselle kauniille Hepoharjulle nousi tanssilava. Lavalla oli monta nimeä kuin rakkaalla lapsella. –Sitä kutsuttiin milloin Valkealahden, Hepoharjun tai Tiusalan lavaksi. Lavan rakennelman, joka oli ollut tanssikäytössä Kalettomalla, osti Valkealahden nuorisoseura vuonna 1948, jolloin lavan toiminta alkoi. Hepolammen päälle rakennettiin puoliksi toinenkin lava, jolloin Hepoharjulla pystyi tanssimaan kahden orkesterin tahdissa, tietää kylältä kotoisin oleva Lauri Permikangas. Permikankaan mukaan Tiusalan lavalla esitettiin Keuruun ensimmäisenä kesäteatteriesityksenä 7 veljestä vuonna 1959. Ensi-illassa oli katsojia lähes 800 ihmistä. –Suositulla lavalla ei järjestetty tansseja joka viikonloppu. Juhannusjuhlat ja erilaiset kesäjuhlat kokosivat ihmisiä muualtakin kuin Valkealahdesta, Permikangas jatkaa. Valkealahtelainen Jorma Nässi muisteli, että Valkealahden Nuorisoseura teki yhteistyötä Kassinharjun tanssijärjestäjien kanssa. –Ennen kesäkauden alkua molemmat tanssijärjestäjät keskustelivat esiintyjistä, milloin kukakin olisi tulossa Valkealahteen ja Kassinharjulle. Ainakin Henry Theel ja Niilo Tarvajärvi vierailivat Hepoharjulla, Nässi kertaa. Nässi muisteli, kuinka lavalle saavuttiin linja-autolta kävellen harjulle johtavaa siltaa pitkin. Sillalla sijaitsi lipunmyyntipaikka. –Tiusalan lava oli hyvä rahasampo nuorisoseuralle, joka toi samalla kylälle aktiiviteetteja. Toiminta lavalla päättyi 1960-luvulla, Nässi toteaa. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Kahden tanssilavan Valkealahti Subject The topic of the resource Valkealahti tanssilavat nuorisoseurat kesäteatterit Keuruu Creator An entity primarily responsible for making the resource Piilemä, Markku Source A related resource from which the described resource is derived https://www.suurkeuruu.fi/elamanmeno/kahden-tanssilavan-valkealahti-200148405 Publisher An entity responsible for making the resource available Alma Media Kustannus Oy/Suur-Keuruu https://keuruunveraja.fi/files/original/7f2c6b89c043a3e590c88b895f1e2acb.jpg e4c1df9f33220cca7a8e03d5ee89dee3 https://keuruunveraja.fi/files/original/8d850af0fa1c8e33c2d5106c7632ab3d.jpg ac6fb4181ddf1ff257f97ce1ed0ba9f3 https://keuruunveraja.fi/files/original/16d826e3b0577bdeb2dd559b4c5bec7b.jpg 666a89fa371728828b0e4a3aab19addd https://keuruunveraja.fi/files/original/a8ce95d21b2b19e68ace6223e09d462e.jpg a248e170d5d9cb60a3b7f2f04922aff7 https://keuruunveraja.fi/files/original/91b22b7d92e7795425d0ef968406e1dd.jpg cedd8ad22e9161c6588466b84154e247 https://keuruunveraja.fi/files/original/04376b0722630d4d0954649bcfcf2d52.jpg 221df18d6818b688b2f2b87594d7278e Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Artikkeleita eri aiheista Description An account of the resource Tässä kokoelmassa on artikkeleita erilaisista keuruulaiseen kulttuuriperintöön liittyvistä teemoista. Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document Kassinharjun tanssilavan juhannusjuhliin saapui 1950-luvun alkuvuosina tuhansia juhlijoita Takavuosien menestyksekäs tanssilava Keuruun Kalettoman Kassinharjulla sai alkunsa Pioneerivarikon toimihenkilöiden aloitteesta. Kauniille harjulle rakennettiin heti sotien jälkeen ensimmäinen tanssilava, joka jouduttiin purkamaan vuonna 1948. Kun Kassinharjun juhannusjuhlissa vieraili parhaimmillaan yli 3 500 keskikesänjuhlan viettäjää, tila loppui yksinkertaisesti kesken. Kassinharjun päällä ollut kiinteä tanssilava purettiin ja uusi katettu lava rakennettiin Pohjoisjärven rantaan 1953. Pohjoislahdella asuva Erkki Kivinen kertoo lisää tanssitilaa saadun järvelle viedyistä ponttooneista. –Varikolta tuotiin ponttoonit toimivat järven päällä tanssiparkettina, jonne pääsi kävellen kalustoon kuuluvia kulkusiltoja pitkin. Ponttoonin reunat saivat koristelun koivuista. Orkesteri ei esiintynyt ponttoonilla, vaan musiikki välitettiin sinne äänentoistolaitteilla, Kivinen muistelee. Kivisen mukaan lakerikenkä luisti metallisella ponttoonin pinnalla hyvin liukasteiden ansiosta. Juhannusjuhliin kuului muutakin ohjelmaa kuin tanssi. Maksulliset syöksyveneajelut, varikon päällikön puhe ja liekinheittimellä sytytetty suuri kokko olivat juhlien kohokohtia. Kokkopaikka on Kivisen mukaan näkyvissä vielä tänäkin päivänä muutaman neliön suuruisena luotona Ilveslahden suulla. Juhlan ohjelmanumeroihin kuuluivat myös lipunnosto kunnialaukauksineen sekä kansantanhuesityksineen. –Mainonta oli siihen aikaan kovaa, sillä Tikkakoskelta nousseista lentokoneista tiputettiin tuhansia lentolehtisiä, joissa tapahtumaa mainostettiin. Saattoipa joissain lehtisissä olla mukana pääsylippukin. Siihen aikaan piti olla rokotettu ja rippikoulun käynyt, ennen kuin pääsi tansseihin, nauraa Kivinen. Keuruulaisen Seija Matilaisen äiti tuli varikolle töihin vuonna 1956. –Äiti myi lippuja Kassinharjun tansseihin ja minä pääsin sen vuoksi 16-vuotiaana aina ilmaiseksi sisälle. Siihen aikaan Kasinharjulla esiintyivät kaikki kotimaiset tähtiesiintyjät muun muassa Laila Kinnunen, Vieno Kekkonen ja Brita Koivunen, Matilainen muistelee. Matilainen oli nuorempana kova tanssimaan. Kerran hän oli lähtenyt ystävänsä moottoripyörän kyytiin Hankasalmelta saakka päästäkseen Kassinharjun tansseihin. MultialaislähtöinenErkki Pohjanheimo muistaa omalta orkesteriajaltaan toisenlaisia muistoja Kassinharjulta. Kultavuosien jälkeen Kassinharju alkoi menettää suosiotaan 1960-luvun puolen välin jälkeen. Helsinkiläistynyt Pohjanheimo ei ollut kuullut paikan suosion alamäestä, vaan oli innoissaan, kun pääsi soittamaan tanssipaikalle, joka sijaitsi lähellä hänen kotiaan. –Aloimme soittaa illalla kello 20. Astuessani estradille paikalla oli vain pari tanssiparia. Ajattelin, että kyllä se väkimäärä siitä kasvaa, kun ilta etenee. Niin vain ei käynyt, sillä laskuissani pääsin illan aikana 14 tanssipariin, Pohjanheimo kertoo. Soittotauolla järjestäjän edustaja ehdotti, että orkesterille maksaisi vain puolet keikkamaksusta. Pohjanheimo ei voinut siihen suostua; olihan yhtye lähtenyt Helsingistä iltapäivällä ja paluu takaisin olisi vasta aamuyöstä. Solistina toimineen Pohjanheimon piti maksaa palkkakin yhtyeelle vielä käteisenä. Järjestäjän edustaja oli hermostunut ja sanonut, että orkesteri saa soittaa koko illan tyhjälle lavalle. –Tehdään sitten niin, Pohjanheimo oli tokaissut. Viimeinen valssi alkoi kello 00.30 ja tanssimassa kaksi sinnikästä paria. Haapamäkinen Maria Kaijanmäki kertoi puolestaan elämänsä ensimmäisistä tansseistaan Kassinharjulla, joihin hän lähti ystävänsä kanssa kesällä 1968. Tansseihin kun lähdettiin, löysi hän isosiskonsa tavaroista meikkejä iltaa varten. –Koska olin nuori, ei äiti pitänyt siitä, että meikkasin. Saimme aikaan sellaiset sotamaalaukset, ettei paremmasta väliä, Kaijanmäki hymyilee. Linja-auto jätti nuoret Kassinharjun lavalle vievän tien varteen, josta oli pieni kävelymatka. Muutaman auton ajaessa ohitsemme eräs auto pysähtyi kohdallamme. Repsikan puoleinen ovi oli auennut, eikä Kaijanmäki voinut äänestä erehtyä. –Voi Herran Jumala tyttöraasu, kuinka olet naamasi sotkenut!, Kaijanmäen äiti oli tokaissut Moskvitsh Scandinavian etupenkiltä tyttärelleen. Kaijanmäkeä oli hävettänyt ja pelottanut, että kuinka hän uskaltaa mennä yöllä kotiin. Varikko järjesti tansseihin kyydityksiä, jotka lähtivät kirkonkylän keskustasta vanhan kirkon pysäköintialueelta koppiautoilla, joissa oli puupenkit. Tanssien jälkeen oli kyyditys takaisin kirkonkylälle. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Kansa tanssi ja kokoontui Kalettomalla – juhannustunnelmia Kassinharjulta Subject The topic of the resource Kaleton tanssilavat orkesterit puolustusvoimat Keuruu Creator An entity primarily responsible for making the resource Piilemä, Markku Source A related resource from which the described resource is derived https://www.suurkeuruu.fi/elamanmeno/kansa-tanssi-ja-kokoontui-kalettomalla-juhannustunnelmia-kassinharjulta-200238248 Publisher An entity responsible for making the resource available Alma Media Kustannus Oy/Suur-Keuruu Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Raimo Varpulan kokoelma Description An account of the resource Kokoelmassa on digitoituna Raimo Varpulan Keurusseutua käsitteleviä keräilykokoelmia mm. postitoiminnasta, postikorteista ja tulitikkuetiketeistä sekä hänen keuruulaisista tapahtumista ottamiaan valokuvia. Kokoelmat ulottuvat 1800-luvun loppupuolelta 1980-luvulle. Creator An entity primarily responsible for making the resource Varpula, Raimo Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document Tulitikkurasian etikettiin sisältyy paljon historiaa. Ennen vanhaan tulitikut olivat jokapäiväisessä käytössä. Tikuilla sytytettiin tuli niin uuniin, lamppuun kuin tupakkaankin. Tulitikkujen kulta-aikana lähes jokaisella pikkukaupallakin oli myytävänä tulitikkuaskeja omalla etiketillä varustettuna. Näin kauppias mainosti omaa kauppaansa tulitikkuaskin päällyksessä. Se olikin halpa ja tehokas keino tehdä kauppaa sen tuotteita ostavalle yleisölle tiedoksi, sillä tulitikkuja käytettiin joka taloudessa. Myös keuruulaiset kauppiaat käyttivät runsaasti tätä mainostustapaa. Tulitikkuetiketeillä voitiin mainostaa mm. omaa kauppaliikettä, erilaisia tuotteita, ravintoloita, kahviloita, hotelleja, matkakohteita, paikkakuntia, elokuvia, firmoja, huoltoasemia, pankkeja, vakuutusyhtiöitä sekä esitellä mm. henkilöitä, kansallispukuja, sotilasasuja, eläimiä, autoja, laivoja. Tulitikkuetikettien kerääminen oli aikoinaan yleinen harrastus nuorison keskuudessa. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Tulitikkuetiketit Subject The topic of the resource tulitikut keräily mainonta Description An account of the resource Raimo Varpula kertoo tulitikkuetikettien käytöstä ja keräilystä. Creator An entity primarily responsible for making the resource Varpula, Raimo Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Keuruun Museon kokoelmat ja verkkonäyttelyt Description An account of the resource Tässä kokoelmassa on kuvia ja linkkejä Keuruun Museon hallinnoimiin ja tuottamiin aineistoihin. Website A resource comprising of a web page or web pages and all related assets ( such as images, sound and video files, etc. ). Local URL The URL of the local directory containing all assets of the website http://www.keuruunmuseo.fi/index.php/naeyttelyt/verkkonaeyttelyt/152-matti-kassila https://elonet.finna.fi/Search/Results?filter[]=author2_id_str_mv%3A%22kavi.elonet_henkilo_100448%22 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Matti Kassila - ohjaaja omalla maallaan Subject The topic of the resource elokuva-ala Kassila, Matti elokuvahistoria Keuruu -- Haapamäki Description An account of the resource Elokuvaohjaaja ja käsikirjoittaja Matti Kassila (1924-2018) oli Suomen elokuvataiteen merkittävimpiä vaikuttajia. Hänet muistetaan etenkin Mika Waltarin dekkareihin perustuvista Komisario Palmu -elokuvista ja kirjallisuusklassikkojen filmatisoinneista. Matti Kassila syntyi Keuruun Haapamäellä 1924. Herätteen teatterialalle hän sai sotakesänä 1943 Keuruulla kuvatusta Vaivaisukon morsiamesta. Tie ohjaajaksi kulki Varkauden Työväen Näyttämön ja Helsingin Kansanteatterin kautta. Linkin takana olevassa verkkonäyttelyssä kerrotaan laajasti Kassilan elämästä, työstä ja tuotannosta. Teksti on alun perin kirjoittettu Keuruun museon Matti Kassila - ohjaaja omalla maallaan -näyttelyyn, joka oli esillä Keuruun museossa vuonna 2007. Creator An entity primarily responsible for making the resource Rokkonen, Hanne Hakkarainen, Maarit Vääriskoski, Orvokki Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun museo https://keuruunveraja.fi/files/original/686c10c945df7d43f479503455e52c1a.jpg f600f88d97e6c46854c27c55ade5cd74 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Raimo Varpulan kokoelma Description An account of the resource Kokoelmassa on digitoituna Raimo Varpulan Keurusseutua käsitteleviä keräilykokoelmia mm. postitoiminnasta, postikorteista ja tulitikkuetiketeistä sekä hänen keuruulaisista tapahtumista ottamiaan valokuvia. Kokoelmat ulottuvat 1800-luvun loppupuolelta 1980-luvulle. Creator An entity primarily responsible for making the resource Varpula, Raimo Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Still Image A static visual representation. Examples include paintings, drawings, graphic designs, plans and maps. Recommended best practice is to assign the type Text to images of textual materials. Original Format The type of object, such as painting, sculpture, paper, photo, and additional data Tulitikkuetiketti Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Keuruun tulitikkutehtaan tulitikkuetiketti Subject The topic of the resource tulitikut tulitikkuteollisuus etiketit keräily Description An account of the resource Keuruun tulitikkutehdas oy:n tulitikkuetiketti. Hehkumattomia tulitikkuja. Tehdas toimi Kolhon kylässä 1910-luvulla. Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Provenance A statement of any changes in ownership and custody of the resource since its creation that are significant for its authenticity, integrity, and interpretation. The statement may include a description of any changes successive custodians made to the resource. Raimo Varpulan kokoelma Contributor An entity responsible for making contributions to the resource Valokuva: Saarimäki, Satu Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Keuruun Museon kokoelmat ja verkkonäyttelyt Description An account of the resource Tässä kokoelmassa on kuvia ja linkkejä Keuruun Museon hallinnoimiin ja tuottamiin aineistoihin. Website A resource comprising of a web page or web pages and all related assets ( such as images, sound and video files, etc. ). Local URL The URL of the local directory containing all assets of the website http://www.keuruunmuseo.fi/index.php/naeyttelyt/verkkonaeyttelyt/153-herpmanin-pojat-isoviha-keuruulla<br /><br /> Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Herpmanin pojat - isoviha Keuruulla Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun museo Description An account of the resource Keuruun museon verkkonäyttely Herpmanin pojat - isoviha Keuruulla vie lukijan 300 vuoden taa aikaan, jolloin Keuruun kirkkoherra Yrjö Herpmanin ylioppilaspojat, Gabriel, Juhana ja Kustaa, ryhtyivät isovihan melskeissä sisseiksi. Pojat kuolivat taistelussa loppuvuonna 1715, mutta heidän maineensa jäi elämään. Näyttelyssä esille pääsevät myös poikien henkilöhistoria ja isovihan karut vaiheet. Näyttely pohtii Herpmanin poikien sankaruutta ja kertoo muistitiedon kuljettaman tarinan muutoksista. Subject The topic of the resource isoviha sissit 1700-luku muistitieto Herpman, Juhana Herpman, Gabriel Herpman, Kustaa Creator An entity primarily responsible for making the resource Rokkonen, Hanne Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Keuruun Museon kokoelmat ja verkkonäyttelyt Description An account of the resource Tässä kokoelmassa on kuvia ja linkkejä Keuruun Museon hallinnoimiin ja tuottamiin aineistoihin. Website A resource comprising of a web page or web pages and all related assets ( such as images, sound and video files, etc. ). Local URL The URL of the local directory containing all assets of the website http://www.keuruunmuseo.fi/index.php/kohteet/keuruun-vanha-kirkko/keuruun-vanha-kirkko-250-vuotta Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Keuruun vanha kirkko 250 vuotta Description An account of the resource Keuruun Museon tuottama verkkonäyttely Keuruun vanhan kirkon historiasta ja vaiheista sekä elämästä 1700-luvun Keuruulla. Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun museo Creator An entity primarily responsible for making the resource Rokkonen, Hanne Vääriskoski, Orvokki https://keuruunveraja.fi/files/original/d8e619a82ab8a60fb91e71d494480043.jpg 48f2e57a9a03a2d2655f15ca1cbcae55 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Raimo Varpulan kokoelma Description An account of the resource Kokoelmassa on digitoituna Raimo Varpulan Keurusseutua käsitteleviä keräilykokoelmia mm. postitoiminnasta, postikorteista ja tulitikkuetiketeistä sekä hänen keuruulaisista tapahtumista ottamiaan valokuvia. Kokoelmat ulottuvat 1800-luvun loppupuolelta 1980-luvulle. Creator An entity primarily responsible for making the resource Varpula, Raimo Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Still Image A static visual representation. Examples include paintings, drawings, graphic designs, plans and maps. Recommended best practice is to assign the type Text to images of textual materials. Original Format The type of object, such as painting, sculpture, paper, photo, and additional data Tulitikkuetiketti Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Keuruun kansallispuku-tulitikkuetiketti Subject The topic of the resource tulitikut etiketit kansallispuvut keräily Description An account of the resource Tulitikkuetiketti, jossa on valokuva naisesta Keuruun kansallispuvussa Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Provenance A statement of any changes in ownership and custody of the resource since its creation that are significant for its authenticity, integrity, and interpretation. The statement may include a description of any changes successive custodians made to the resource. Raimo Varpulan kokoelma Contributor An entity responsible for making contributions to the resource Valokuva: Saarimäki, Satu https://keuruunveraja.fi/files/original/8d0cba9ccc5a07abe1360294bb6fc0de.jpg 29048caeef6b290c9f5e677ef42aca9d Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Henkilögalleria Description An account of the resource Kokoelmassa on pienoiselämäkertoja keuruulaisista merkkihenkilöistä. Henkilö Mistä on kyse? Tähän kenttään artikkelin teksti jäsennettynä tarpeen mukaan. (Valkeasaari 1902–1986, vuoteen 1939 saakka Lauri Järvinen) Taidegraafikko, -piirtäjä, lausuntataiteilija, professori "Ihminen ilmeineen, eleineen, asentoineen ja asuineen on minusta kiinnostavinta maailmassa. Mikään näistä ei ole sattumanvaraista, vaan kaikki kuvastavat hänen sisintä olemustaan. Sen tavoittaminen ja esille saaminen kuvassa on minulle haaste. Mikäli tämä piirustuksessani onnistuu, tuottaa se tyydytyksen- ja onnentunteen. Tämän vuoksi rakastan piirtämistä." - Lauri Santtu Lauri Santtu syntyi 3. elokuuta 1902 Valkeasaaressa. Myöhemmin tarkkasilmäiseksi ihmisen kuvaajaksi osoittautunut taiteilija piirsi ensimmäiset muotokuvansa jo lapsena: hän ikuisti 9-vuotiaana toipilaana Viipurin sairaalassa häntä hoitavien lääkäreiden piirteet. Taiteesta Lauri Santtu innostui jo nuorena poikana, ehkä 12 vuotta vanhemman isoveljensä Vilhon vaikutuksesta. Opiskeluaikanaan Eero Järnefeltin oppilaana ollut Vilho saattoi pikkuveljeään Valkeasaarelta 30 kilometrin päähän Pietariin lääkärikäynneille. Näiden reissujen päätteeksi hän vei Laurin Eremitaasiin. Laurille näiden matkojen mieleenpainuvin kokemus oli Leonardo da Vincin Madonna ja lapsi -maalaus. Piirustusta ja sahateollisuutta Lauri Santtu valmistui ylioppilaaksi Kristiinan suomalaisesta yhteiskoulussa vuonna 1922. Syksyllä 1924 Santtu muutti Helsinkiin ja aloitti siellä opinnot sekä Taideyhdistyksen piirustuskoulussa että Helsingin yliopiston piirustussalissa. Opinnot tyssäsivät kuitenkin rahavaikeuksiin. Silloisen kotikaupungin Keuruun pankki ei myöntänyt lainaa, sillä rahat tarvittiin erään navetan laittoon. Santtu päätti luopua taiteilijan haaveistaan. Hän lähti Nurmon Viipurin sahateollisuuskouluun. Kolmen miehen porukassa Lauri Santtu kiersi Lapualla, Nurmessa ja Ruortaneella metsiä leimaten. Iltaisin heidän majapaikkaansa kerääntyi naapuritalojen isäntiä, joista Santtu piirsi muotokuvia. Näiltä kansanihmisiltä Santtu sai rohkaisevaa palautetta, toiset jäivät tupaan odottamaan Santun piirustusten valmistumista ”jopa kello kahteen asti yöllä”. Taide alkoi taas kiinnostaa. Carl Bengtsin ja Akseli Gallen-Kallelan opissa Kouluaikana Kristiinassa Santtu oli tutustunut Carl Bengtsiin, jolta hän nyt pyysi taideopetusta. Bengts suostui. 24-vuotias Santtu lähti keväällä 1926 Kristiinaan Bengtsin oppilaaksi. Ansaitakseen jatko-opintorahansa Santtu lähti Kristiinasta Sortavalan seminaariin. Sortavalassa piirtäminen kiinnosti edelleen, ehkä enemmän kuin itse opinnot. Santun omin sanoin hänelle tuli nyt ”mainio tilaisuus piirtää ilmaisia malleja, mielenkiintoisia opettajatyyppejä tunnista toiseen”. Kansakoulunopettajaksi Lauri Santtu valmistui vuonna 1928. Juhannuksena 1928 Santtu tapasi Jyväskylässä Akseli Gallen-Kallelan, joka oli matkalla Muurameen tekemään Afrikka-kirjaansa Gummeruksen kirjallisen johtajan Martti Raition kanssa. Raitio oli pyytänyt Santtua kesäapulaisekseen, ja näin Lauri sai Gummeruksen konttorissa tilaisuuden näyttää Gallen-Kallelalle Sortavalassa piirtämänsä kuvat. Gallen-Kallela piti Santun kuvista ja luonnehti niitä ”karakteristisiksi pienoismuotokuviksi”. Gallen-Kallela antoi Santulle teknisiä neuvoja taiteen tekemiseen ja tutustutti hänet litografian tekemiseen. Lauri Santtu on myöhemmin sanonut Gallen-Kallelan olleen ”miehekäs ja inspiroiva opettaja”. Opetustyössä ja taideopissa Gallen-Kallela kannusti Santtua luopumaan opettajan ammatistaan ja omistautumaan kokonaan taiteilijan uralle. Näistä kehotuksesta huolimatta Santtu (aiemmat rahavaikeudet mielessään) aloitti Jämsässä syksyllä 1928 opettajan työn, joka kesti vuoteen 1932 asti. Samaan aikaan opetustyönsä kanssa Lauri Santtu opiskeli sekä Taideyhdistyksen piirustuskoulussa piirustusta ja kuvanveistoa (vuosina 1929–30) että Helsingin yliopiston piirustussalissa, missä häntä opetti Väinö Blomstedt. Vuodesta 1932 lähtien Santtu opiskeli Helsingin taideteollisessa korkeakoulussa, mistä hän valmistui piirustuksen opettajaksi vuonna 1935. Miten Järvisestä tuli Santtu? Lauri Santun ristimänimi oli Lauri Aleksanteri Järvinen. Nimi muuttui Lauri Santuksi käytännön syistä. Suomessa oli 1930-luvulla viisi taiteilijaa nimeltään Järvinen. Samat nimet aiheuttivat sekaannuksia, kolme taiteilijaa (Laura, Laila ja Lauri Järvinen) signeerasivat nimensä L.J-nen -lyhenteellä. Toisen nimensä, Aleksanterin, mukaan Lauri Järvisen Ateneumin opiskelutoverit kutsuivat häntä myös Santuksi. Nimenmuutos Lauri Santuksi tapahtui puolivahingossa: kerran yleisradion ohjelmauutisissa jäi myös lausuntataidetta harrastavan taiteilijan sukunimi pois, tuloksena Lauri Santtu. Tämän taiteilija hyväksyi ja nimi jäi. Ihmisen kuvaaja Santun kynästä on piirtynyt paperille niin kansanihmisten, opettajien, opiskelu- ja matkatovereiden kuin kulttuuripersoonallisuuksienkin luonteenomaiset piirteet. Santun töillä on kulttuurihistoriallista arvoa: hän on ikuistanut - milloin tupakkalaatikon kanteen tai konserttiohjelman sivuille - kuva- ja säveltaiteilijoita, lausujia, näyttelijöitä, teatterin johtajia, kirjailijoita ja yliopistomiehiä. Lehtien palstoilla Lauri Santun töitä on luonnehdittu tarkkasilmäisiksi tilannekuviksi, kaunisviivaisiksi ja esitystavaltaan vaivattomiksi. Häntä on pidetty myös yhtenä taidokkaimmista kivipiirtäjistä maassamme. Santun viivaa ja kuvaustapaa on kehuttu malleille luonteenomaiseksi ja hänen ihmiskuvauksessaan on nähty ”lämmintä myötäelämistä jokaisessa viivan vedossa”. Näyttelyarvosteluissa on kiinnitetty huomiota myös Santun töiden pilakuvamaiseen huumoriin. Töiden huumori on tuonut monille mieleen pilakuvat. Omasta mielestään Santtu ei piirtänyt pilakuvia, vaan nopeita tutkielmia, joissa hän ilmaisi vaikutelmansa ihmisistä. Humoristisia kuvat saattavat kyllä olla ”jos malli on antanut siihen aihetta”. Santtu oli myös lausuntataiteilija. Hän harrasti suullista ilmaisua koulupojasta lähtien. Myös piirtäessään hän painoi mieleensä mallin ilmeet ja eleet, äänen värin sekä tavan puhua. Tämä kiinnostus ääneen näyttää piirtyneen myös muotokuviin. Santun piirtämien ihmisten mieliala tiivistyy monesti suun ilmeissä, ääni ja puhetyyli on helppo kuulla. Lauri Santtu ja Keuruu Lauri Santun äiti Julia oli syntynyt Keuruulla, Murtomäen talossa. Taiteilijan isä, Kaarlo Järvinen asui Keuruulla rakentaessaan Pohjanmaan rataa. Julia ja Kaarlo vihittiin Keuruun vanhassa kirkossa vuonna 1881. Santun isän jäätyä eläkkeelle vuonna 1922, perhe muutti Keuruulle vanhan kirkon taakse Uutelaan. Santtu asui Keuruulla vakituisesti 1930-luvun alkuvuosiin asti, jonka jälkeen hän vietti Keuruulla kesiään. Keuruulla Santtu piti ensimmäisen yksityisnäyttelynsä vuonna 1976. Näyttelyä varten hän oli tehnyt lyijykynällä ja hiilellä muotokuvia keuruulaisista henkilöistä. Keuruulaisia Santun kuvissa ovat mm. Häivän Emma ja Klakin Matti (piirros tehty miehen kuolinvuoteella, oikea nimi Matti Kangas, hän asui talossa, joka 60-luvulla oli Keuruun kauppayhtiön talo). Yksityisnäyttelystä kumpusi keuruulaisille ajatus anoa taiteilijalleen professorin arvonimeä, joka myönnettiin Santulle vuonna 1979. Lauri Santun omana toiveena oli, että hänen piirustustuotantonsa keuruulaiset ja keskisuomalaiset työt sijoitettaisiin pysyvästi Keuruulle. Syksyllä 1985 Keuruun taidemuseon kokoelmaan liitettiin kaupungin hankintana Santun keskisuomalaiset piirustukset, joiden kokonaismäärä on 236 työtä. Ajallisesti nämä työt kattavat tuotannon 1920-luvulta 1980-luvun alkuun. Keuruun museon hallinnoimissa taidekokoelmissa on yhteensä 357 Lauri Santun työtä. Kirjallisuutta Tähän keskeisimmät henkilöstä kertovat lähdeteokset (jos on). Galleria Rotunda. Lauri Santtu. Elämän näyttämöllä. Från livets scen. 8.10. – 6.12.1982 Keskisuomalainen 23.11.1963, 14.3.1976 Kaus.Lehti 14.10.1956 (nimimerkki Mono) Raunio Jussi: ”Lauri Santtu katsoo taaksepäin”. Suur-Keuruun sanomat 9.1.1973. Suur-Keuruun sanomat 9.3.1982. Suur-Keuruun sanomat 4.2.1984, (nimimerkki S-a). Tuomaala Seija & Rainio Jussi, 1986. Lauri Santtu. Teosluettelo. Keuruun museo. Biografia Lyhyt kuvaus henkilön elämästä ja teoista Taidegraafikko, -piirtäjä, lausuntataiteilija, professori "Ihminen ilmeineen, eleineen, asentoineen ja asuineen on minusta kiinnostavinta maailmassa. Mikään näistä ei ole sattumanvaraista, vaan kaikki kuvastavat hänen sisintä olemustaan. Sen tavoittaminen ja esille saaminen kuvassa on minulle haaste. Mikäli tämä piirustuksessani onnistuu, tuottaa se tyydytyksen- ja onnentunteen. Tämän vuoksi rakastan piirtämistä." - Lauri Santtu Lauri Santtu syntyi 3. elokuuta 1902 Valkeasaaressa. Myöhemmin tarkkasilmäiseksi ihmisen kuvaajaksi osoittautunut taiteilija piirsi ensimmäiset muotokuvansa jo lapsena: hän ikuisti 9-vuotiaana toipilaana Viipurin sairaalassa häntä hoitavien lääkäreiden piirteet. Taiteesta Lauri Santtu innostui jo nuorena poikana, ehkä 12 vuotta vanhemman isoveljensä Vilhon vaikutuksesta. Opiskeluaikanaan Eero Järnefeltin oppilaana ollut Vilho saattoi pikkuveljeään Valkeasaarelta 30 kilometrin päähän Pietariin lääkärikäynneille. Näiden reissujen päätteeksi hän vei Laurin Eremitaasiin. Laurille näiden matkojen mieleenpainuvin kokemus oli Leonardo da Vincin Madonna ja lapsi -maalaus. Piirustusta ja sahateollisuutta Lauri Santtu valmistui ylioppilaaksi Kristiinan suomalaisesta yhteiskoulussa vuonna 1922. Syksyllä 1924 Santtu muutti Helsinkiin ja aloitti siellä opinnot sekä Taideyhdistyksen piirustuskoulussa että Helsingin yliopiston piirustussalissa. Opinnot tyssäsivät kuitenkin rahavaikeuksiin. Silloisen kotikaupungin Keuruun pankki ei myöntänyt lainaa, sillä rahat tarvittiin erään navetan laittoon. Santtu päätti luopua taiteilijan haaveistaan. Hän lähti Nurmon Viipurin sahateollisuuskouluun. Kolmen miehen porukassa Lauri Santtu kiersi Lapualla, Nurmessa ja Ruortaneella metsiä leimaten. Iltaisin heidän majapaikkaansa kerääntyi naapuritalojen isäntiä, joista Santtu piirsi muotokuvia. Näiltä kansanihmisiltä Santtu sai rohkaisevaa palautetta, toiset jäivät tupaan odottamaan Santun piirustusten valmistumista ”jopa kello kahteen asti yöllä”. Taide alkoi taas kiinnostaa. Carl Bengtsin ja Akseli Gallen-Kallelan opissa Kouluaikana Kristiinassa Santtu oli tutustunut Carl Bengtsiin, jolta hän nyt pyysi taideopetusta. Bengts suostui. 24-vuotias Santtu lähti keväällä 1926 Kristiinaan Bengtsin oppilaaksi. Ansaitakseen jatko-opintorahansa Santtu lähti Kristiinasta Sortavalan seminaariin. Sortavalassa piirtäminen kiinnosti edelleen, ehkä enemmän kuin itse opinnot. Santun omin sanoin hänelle tuli nyt ”mainio tilaisuus piirtää ilmaisia malleja, mielenkiintoisia opettajatyyppejä tunnista toiseen”. Kansakoulunopettajaksi Lauri Santtu valmistui vuonna 1928. Juhannuksena 1928 Santtu tapasi Jyväskylässä Akseli Gallen-Kallelan, joka oli matkalla Muurameen tekemään Afrikka-kirjaansa Gummeruksen kirjallisen johtajan Martti Raition kanssa. Raitio oli pyytänyt Santtua kesäapulaisekseen, ja näin Lauri sai Gummeruksen konttorissa tilaisuuden näyttää Gallen-Kallelalle Sortavalassa piirtämänsä kuvat. Gallen-Kallela piti Santun kuvista ja luonnehti niitä ”karakteristisiksi pienoismuotokuviksi”. Gallen-Kallela antoi Santulle teknisiä neuvoja taiteen tekemiseen ja tutustutti hänet litografian tekemiseen. Lauri Santtu on myöhemmin sanonut Gallen-Kallelan olleen ”miehekäs ja inspiroiva opettaja”. Opetustyössä ja taideopissa Gallen-Kallela kannusti Santtua luopumaan opettajan ammatistaan ja omistautumaan kokonaan taiteilijan uralle. Näistä kehotuksesta huolimatta Santtu (aiemmat rahavaikeudet mielessään) aloitti Jämsässä syksyllä 1928 opettajan työn, joka kesti vuoteen 1932 asti. Samaan aikaan opetustyönsä kanssa Lauri Santtu opiskeli sekä Taideyhdistyksen piirustuskoulussa piirustusta ja kuvanveistoa (vuosina 1929–30) että Helsingin yliopiston piirustussalissa, missä häntä opetti Väinö Blomstedt. Vuodesta 1932 lähtien Santtu opiskeli Helsingin taideteollisessa korkeakoulussa, mistä hän valmistui piirustuksen opettajaksi vuonna 1935. Miten Järvisestä tuli Santtu? Lauri Santun ristimänimi oli Lauri Aleksanteri Järvinen. Nimi muuttui Lauri Santuksi käytännön syistä. Suomessa oli 1930-luvulla viisi taiteilijaa nimeltään Järvinen. Samat nimet aiheuttivat sekaannuksia, kolme taiteilijaa (Laura, Laila ja Lauri Järvinen) signeerasivat nimensä L.J-nen -lyhenteellä. Toisen nimensä, Aleksanterin, mukaan Lauri Järvisen Ateneumin opiskelutoverit kutsuivat häntä myös Santuksi. Nimenmuutos Lauri Santuksi tapahtui puolivahingossa: kerran yleisradion ohjelmauutisissa jäi myös lausuntataidetta harrastavan taiteilijan sukunimi pois, tuloksena Lauri Santtu. Tämän taiteilija hyväksyi ja nimi jäi (1939). Ihmisen kuvaaja Santun kynästä on piirtynyt paperille niin kansanihmisten, opettajien, opiskelu- ja matkatovereiden kuin kulttuuripersoonallisuuksienkin luonteenomaiset piirteet. Santun töillä on kulttuurihistoriallista arvoa: hän on ikuistanut - milloin tupakkalaatikon kanteen tai konserttiohjelman sivuille - kuva- ja säveltaiteilijoita, lausujia, näyttelijöitä, teatterin johtajia, kirjailijoita ja yliopistomiehiä. Lehtien palstoilla Lauri Santun töitä on luonnehdittu tarkkasilmäisiksi tilannekuviksi, kaunisviivaisiksi ja esitystavaltaan vaivattomiksi. Häntä on pidetty myös yhtenä taidokkaimmista kivipiirtäjistä maassamme. Santun viivaa ja kuvaustapaa on kehuttu malleille luonteenomaiseksi ja hänen ihmiskuvauksessaan on nähty ”lämmintä myötäelämistä jokaisessa viivan vedossa”. Näyttelyarvosteluissa on kiinnitetty huomiota myös Santun töiden pilakuvamaiseen huumoriin. Töiden huumori on tuonut monille mieleen pilakuvat. Omasta mielestään Santtu ei piirtänyt pilakuvia, vaan nopeita tutkielmia, joissa hän ilmaisi vaikutelmansa ihmisistä. Humoristisia kuvat saattavat kyllä olla ”jos malli on antanut siihen aihetta”. Santtu oli myös lausuntataiteilija. Hän harrasti suullista ilmaisua koulupojasta lähtien. Myös piirtäessään hän painoi mieleensä mallin ilmeet ja eleet, äänen värin sekä tavan puhua. Tämä kiinnostus ääneen näyttää piirtyneen myös muotokuviin. Santun piirtämien ihmisten mieliala tiivistyy monesti suun ilmeissä, ääni ja puhetyyli on helppo kuulla. Lauri Santtu ja Keuruu Lauri Santun äiti Julia oli syntynyt Keuruulla, Murtomäen talossa. Taiteilijan isä, Kaarlo Järvinen asui Keuruulla rakentaessaan Pohjanmaan rataa. Julia ja Kaarlo vihittiin Keuruun vanhassa kirkossa vuonna 1881. Santun isän jäätyä eläkkeelle vuonna 1922, perhe muutti Keuruulle vanhan kirkon taakse Uutelaan. Santtu asui Keuruulla vakituisesti 1930-luvun alkuvuosiin asti, jonka jälkeen hän vietti Keuruulla kesiään. Keuruulla Santtu piti ensimmäisen yksityisnäyttelynsä vuonna 1976. Näyttelyä varten hän oli tehnyt lyijykynällä ja hiilellä muotokuvia keuruulaisista henkilöistä. Keuruulaisia Santun kuvissa ovat mm. Häivän Emma ja Klakin Matti (piirros tehty miehen kuolinvuoteella, oikea nimi Matti Kangas, hän asui talossa, joka 60-luvulla oli Keuruun kauppayhtiön talo). Yksityisnäyttelystä kumpusi keuruulaisille ajatus anoa taiteilijalleen professorin arvonimeä, joka myönnettiin Santulle vuonna 1979. Lauri Santun omana toiveena oli, että hänen piirustustuotantonsa keuruulaiset ja keskisuomalaiset työt sijoitettaisiin pysyvästi Keuruulle. Syksyllä 1985 Keuruun taidemuseon kokoelmaan liitettiin kaupungin hankintana Santun keskisuomalaiset piirustukset, joiden kokonaismäärä on 236 työtä. Ajallisesti nämä työt kattavat tuotannon 1920-luvulta 1980-luvun alkuun. Keuruun museon hallinnoimissa taidekokoelmissa on yhteensä 357 Lauri Santun työtä. Lauri Santun kotitalo toimii kesäisin taiteilijaresidenssinä. Elinvuodet Syntymä- ja kuolinvuosi 1902–1986 Muuta merkittävää Tähän voi lisätä jonkun muun merkittävän tiedon henkilöstä Lauri Santtu on syntynyt Inkerinmaalla, Valkeasaaressa, joka sijaitsee Karjalankannaksella Rajajoen varrella. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Santtu, Lauri Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun museo Creator An entity primarily responsible for making the resource Keuruun museo Contributor An entity responsible for making contributions to the resource Kuurne, Laura Source A related resource from which the described resource is derived Kuva: Studio Kuvasiskojen kokoelma / Museoviraston kuvakokoelmat Subject The topic of the resource Santtu, Lauri taiteilijat graafikot https://keuruunveraja.fi/files/original/7335d1ec6c84d94ca7ff66dc5375b63c.jpg c9bcdcb99f8d953056c57df575b8d0f0 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Raimo Varpulan kokoelma Description An account of the resource Kokoelmassa on digitoituna Raimo Varpulan Keurusseutua käsitteleviä keräilykokoelmia mm. postitoiminnasta, postikorteista ja tulitikkuetiketeistä sekä hänen keuruulaisista tapahtumista ottamiaan valokuvia. Kokoelmat ulottuvat 1800-luvun loppupuolelta 1980-luvulle. Creator An entity primarily responsible for making the resource Varpula, Raimo Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Still Image A static visual representation. Examples include paintings, drawings, graphic designs, plans and maps. Recommended best practice is to assign the type Text to images of textual materials. Original Format The type of object, such as painting, sculpture, paper, photo, and additional data Tulitikkuetiketti Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Keuruun tulitikkutehtaan tulitikkuetiketti Subject The topic of the resource tulitikut etiketit keräily tulitikkuteollisuus Description An account of the resource Keuruun tulitikkutehdas oy:n tulitikkuetiketti. Paraffinoituja tulitikkuja. Keuruun tulitikkutehdas toimi Kolhon kylässä 1910-luvulla. Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Provenance A statement of any changes in ownership and custody of the resource since its creation that are significant for its authenticity, integrity, and interpretation. The statement may include a description of any changes successive custodians made to the resource. Raimo Varpulan kokoelma https://keuruunveraja.fi/files/original/eecd19ee1802024263fe256c26e795d6.pdf bb0706471b7749be111da245285217f1 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Naisia ja miehiä teiden takana -luentosarja Description An account of the resource Keuruun kansalaisopistossa keväällä ja syksyllä 2017 järjestetyn luentosarjan aineistoja. Luentosarja käsitteli henkilöiden mukaan nimettyjä keuruulaisia teitä ja henkilöhistoriaa nimien taustalla. Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document Keurusselän kasarmialueella Keski-Suomen Pioneeripataljoonan ja Viestipataljoonan toiminnan edettyä vuoteen 1981, osa kasarmialueen teistä haluttiin nimetä perinnenimin. Nimeämisen suoritti silloinen varuskunnan päällikkö everstiluutnantti Elja Puranen. Hänellä oli periaatteena, että nimien pitää liittyä sopivasti paikkakuntaan tai molempiin kasarmialueella toimiviin pataljooniin. Teiden nimien taustalta löytyy runsaasti Keuruun ja Suomen historiaa. Nimiä on myöhemmin täydennetty Pioneerirykmentin toiminnan aikana. Herpmanin pojat Keuruun pappilassa asustivat kirkkoherra Yrjö Herpmanin pojat Gabriel, Juhana ja Kustaa. He syntyivät 1600-luvun Suomeen ja opiskelivat Turun akatemiassa 1700-luvun alussa. Venäläisten miehitettyä koko Etelä-Suomen, veljekset palasivat takaisin Keuruulle, jossa vihollinen jo isännöi. Veljekset taistelivat venäläisiä vastaan kotiseutunsa puolesta isänsä vastustuksesta huolimatta. Monet taistelut ja kahakat selvittäneet veljekset kohtasivat lopullisen matkansa pään joulukuun 29. päivänä 1715 Ampialassa, jolloin venäläiset surmasivat heidät. Nämä paikallispioneerit saivat nimensä mukaiset tiet kasarmialueelle seuraavasti: Kaapontie (Gabriel), Juhanantie ja Kustaantie. Kaapontien jatkeeksi nimettiin perinneasioita suunnitelleen ja Keski-Suomen Pioneeripataljoonan komentajana vuosina 1975-1981 toimineen everstiluutnantti Elja Purasen mukaan Purasentie. Päätie kasarmialueelle - Unio Sarlinintie Jääkärikenraaliluutnantti Unio Sarlin on nimeämisen taustalla. Hän lähti Saksaan jääkärikoulutukseen vuonna 1915. Sarlin osallistui I maailmansodan taisteluihin Saksan itärintamalla Misse-joella, Riianlahdella, Schmardenissa ja Aa-joella 1916. Schmardenin taistelussa hän kunnostautui ottamalla kaksi vankia. Sotilaskoulutuksen lisäksi hän opiskeli Teknillisessä korkeakoulussa tienrakennusta ja valmistui diplomi-insinööriksi 1922. Sarlin menestyi myös ampumaurheilijana. Hän saavutti pistooliammunnassa Suomen mestaruuksia vuosina 1921 ja 1925. Unio Sarlinintien päässä sijaitsivat niin pioneerien kuin viestimiesten kasarmit. Kenraali Sarlinilla oli kummankin aselajin yhteisenä johtajana, teknillisten joukkojen tarkastajana, vastuu niiden kehittämisestä vuodesta 1921 talvisotaan saakka. Tien pituus symbolisoi Sarlinin pitkää elämäntyötä. Keuruulaiset jääkärit Unio Sarlinintiehen liittyy kolme lyhyempää tietä, jotka nimettiin vapaussodassa kaatuneiden keuruulaisten jääkärien mukaan. Vuoden 1918 sankarihautaan on haudattu kolme jääkäriä: Samuli Raja, Edvin Häkki ja Edvin Peltola. Heidän sukunimiensä mukaan tiet saivat nimensä: Rajantie, Häkintie ja Peltolantie. Teiden nimiä tarkennettiin 2000-luvulla liittämällä jääkärien etunimet niihin seuraavasti: Samuli Rajantie, Edvin Häkintie ja Edvin Peltolantie. Kunnanjohtaja Toivo Puro Toinen kasarmialueen sisääntulotie, joka yhdistää Keuruu-Kolho –maantien Unio Sarlinintiehen, on nimetty vuonna 1949 Keuruun ensimmäiseksi kunnanjohtajaksi valitun Toivo Puron mukaan Purontieksi. Hänen työpanoksensa oli merkittävä siihen, että Keuruusta tuli varuskuntapaikkakunta. Purontie jatkuu Koulutienä Valkealahden suuntaan. Kenraaliluutnantti Reino Arimo Talvisodassa Arimo toimi 3. divisioonan pioneerikomentajana. Tällöin hän vastasi divisioonan lohkon linnoituslaitteista Summan alueella. Välirauhan aikana hän jatkoi linnoittautumisen suunnittelijana. Jatkosodassa Arimo toimi 6. divisioonan pioneerikomentajana. Välillä hän toimi Päämajan linnoitusosaston maastosuunnittelun tarkastajana. Reino Arimo on kirjoittanut teoksen Suomen linnoittamisen historia 1918-1944. Sotakorkeakoulun käytyään Arimo oli pääesikunnassa toimistopäällikkönä 1951–1954 ja pioneeriosaston päällikkö 1954–1955. Pioneeritarkastajana hän palveli vuodet 1955–1961. Arimo nimitettiin puolustusministeriön kansliapäälliköksi vuosiksi 1961–1966. Uransa päätteeksi hän toimi yleisesikunnan, myöhemmin pääesikunnan päällikkönä 1966–1968. Reino Arimolla on ollut ratkaisun avaimet Keuruun varuskunnan syntymiseen vuodesta 1955 aina vuoteen 1968 saakka. Tästä kasarmialueen Arimontie muistuttaa jälkipolvia. Sulo Keinänen Puolustusministeriön palveluksessa oli rakennusmestari Sulo Keinänen. Hänen vaikutusalueensa oli kasarmialueella tapahtuneet rakennustyöt. Alueella sijaitsi pitkään puolustusministeriön rakennustyön parakkeja. Ne poistuivat 1980-luvun lopulla. Keinäsen toimisto sijaitsi hänen nimeään kantavan Sulonraitin varrella. Timo Lairio Esikuntapäällikkönä Keski-Suomen Rykmentissä toiminut everstiluutnantti Timo Lairio oli innokas kuntosaliharjoittelija. Kuntotalolle liikuttiin sotilaskodin takaa polkua pitkin. Rinne oli jyrkkä ja Lairio rakennutti siihen portaat. Näin syntyi Timo Lairion polku. Everstiluutnantti Jorma Kämäri Keuruun varuskunnan ensimmäisenä päällikkönä everstiluutnantti Jorma Kämäri loi suhteet Keuruun viranomaisiin ja kuntalaisiin. Lisäksi hän kehitti koulutusolosuhteita. Kämärintie etenee harjoitusalueen halki ja on muistona kitkattomasta vuorovaikutuksesta joukko-osastojen ja keuruulaisten välillä. Jorma Kämäri oli sodan kokenut mies. Sotakokemuksistaan hän ei koskaan puhunut. Kämäri oli mukana talvisodan Kollaan rintaman kovissa taisteluissa pioneerijoukkueen johtajana. Jatkosodassa hän johti pioneerikomppaniaa Karjalan kannaksella, oli vaikuttamassa Viipurin siltojen hävittämiseen kesällä 1944 ja toimi parin viikon ajan samassa suunnassa myös pioneeripataljoonan komentajana. Harjoitusalueen muita teitä Metsäteknikko Tauno Sekki vaikutti paljon harjoitusalueen tiestön rakentamiseen. Tällä tavoin hän edisti joukkojen koulutusta ja sai nimikkotiensä - Sekintien. Ilvestien nimeämisen taustalla on ollut Keski-Suomen läänin toinen vaakunaeläin Ilves tai sitten Keurusselän kasarmialueella vaikuttanut ja asunut metsätyönjohtaja Arvi Ilvesaho. Karhutie puolestaan on saanut nimensä Karhuvuoren mukaan. Kauppilantie on nimetty alueella olleen tilan nimen mukaan. Rajamäentie nimenä tulee maastossa olevan mäen mukaan. Ampumaradantie tehtiin 1990-luvun puolivälissä kun Kolhontien alikulku valmistui. Papintie on Pöyhölän pappilasta Haapamäen suuntaan joukko-osastojen harjoitusalueen läpi kulkenut tie. Pappi käytti tietä asioidessaan Haapamäellä. Leiritie rakennettiin valtakunnallisen pioneerileirin aikana vuonna 1986. Sen jatkeena etenee Pahalammentie. Taisteluradantie johti aikanaan taisteluampumaradalle ja Kalliotaskuntie Pioneerivarikon entiselle räjäytysalueelle. Esantie syntyi harjoitustyönä, jota johti Esa Rintamäki. Harjoitusalueen tiestölle mielenkiintoisen nimen toi Tomi Kouvosen johtama harjoitus, jossa hän päätti kolmen maastokuorma-auton voimin oikaista erään kostean maastokohdan läpi. Harjoitus päättyi onnettomasti niin, että autot upposivat syvälle suohon. Ne saatiin sieltä aikanaan pois ja paikalle tuli nimeksi Tomin oikaisu. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Keurusselän kasarmialueen tiestöllä on historiatausta Subject The topic of the resource Keuruu--Valkealahti tiet nimet kasarmit puolustusvoimat Description An account of the resource Luento Keuruun kansalaisopistossa sarjassa Miehiä ja naisia teiden nimien takana 24.10.2017 Creator An entity primarily responsible for making the resource Paappanen, Tapio Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto https://keuruunveraja.fi/files/original/725f79d7a2bbc5d419db3aa23d587e0a.pdf b58d710f65172049e5c1c4bbab93c65e https://keuruunveraja.fi/files/original/927b54466484cad0fd5d572248fc175e.pdf 99fb06c8fdab241c6718b41388550846 https://keuruunveraja.fi/files/original/63a03fd71e7d3db5eda4ee11e695ae8a.pdf 100a020b206da7234f7d893c1f1a0f69 https://keuruunveraja.fi/files/original/8d3e48e4bde02084e59738daf3152098.pdf 9216273a4445f66b171de3126b41818c https://keuruunveraja.fi/files/original/8fe557ebee76093e08c319b265d5234f.pdf 3ef3370aca6aa4c9ccf531d01adc201c Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Aisapuu-lehden artikkeleita Description An account of the resource Tässä kokoelmassa on Pihlajavedellä ilmestyvän Aisapuu-kylälehden artikkeleita. Lehdessä julkaistaan runsaasti Pihlajaveden kotiseutuhistoriaan liittyviä tekstejä ja kuvia. Digitoitu teos Tähän kokonaiset digitoidut kirjat tiedostoliitteinä, metatietokenttiin lyhyt kuvaus teoksesta. Digitoidun teoksen tiedot Digitoidun teoksen bibliografiset tiedot (tekijä, nimi, alkuperäinen kustantaja ja julkaisuvuosi) Kanerva, Väinö: Lapsuuden muistelot. Pihlajaveden kotiseutuyhdistys ry 2015. Teoksen kuvaus Lyhyt kuvaus digitoidusta teoksesta Aisapuu-lehdissä nrot 95-99 vuosina 2015-2016 julkaistut Kalle Kuusimäen toimittamat Väinö Kanervan muistelmat. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Väinö Kanervan lapsuuden muistelot I-V Subject The topic of the resource Pihlajavesi (kunta) muistelmat Creator An entity primarily responsible for making the resource Kanerva, Väinö Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto https://keuruunveraja.fi/files/original/ce0237e3a6925fd2d86c4047715e694c.pdf 537daf30206c0f124749362618d65a53 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Aisapuu-lehden artikkeleita Description An account of the resource Tässä kokoelmassa on Pihlajavedellä ilmestyvän Aisapuu-kylälehden artikkeleita. Lehdessä julkaistaan runsaasti Pihlajaveden kotiseutuhistoriaan liittyviä tekstejä ja kuvia. Artikkeli Teeemateksti jostakin aiheesta. Tätä aineistotyyppiä voi käyttää aina kun tekstin muoto ei vaadi muuta. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Pihlajaveden Lapin talo Subject The topic of the resource Pihlajavesi (kunta) talonpoikaiskulttuuri Creator An entity primarily responsible for making the resource Lappi, Liisa Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Description An account of the resource Julkaistu Aisapuu-lehdessä nro 93 2014. https://keuruunveraja.fi/files/original/0114cebab33cb573c7190dfe6f8706f8.pdf 5c98402b366682cb25f5c011260e4d52 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Aisapuu-lehden artikkeleita Description An account of the resource Tässä kokoelmassa on Pihlajavedellä ilmestyvän Aisapuu-kylälehden artikkeleita. Lehdessä julkaistaan runsaasti Pihlajaveden kotiseutuhistoriaan liittyviä tekstejä ja kuvia. Digitoitu teos Tähän kokonaiset digitoidut kirjat tiedostoliitteinä, metatietokenttiin lyhyt kuvaus teoksesta. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource 1860-luvun nälkävuodet Pihlajavedellä Subject The topic of the resource Pihlajavesi (kunta) katovuodet kuolleisuus Description An account of the resource Julkaistu Aisapuu-lehdessä nro 94 2014 Creator An entity primarily responsible for making the resource Isomäki, Pekka Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto https://keuruunveraja.fi/files/original/2902a9025138e61ae5486ba2b01e6f36.jpg fc5086d1c983a5b25ba2a5a0adc0c669 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Raimo Varpulan kokoelma Description An account of the resource Kokoelmassa on digitoituna Raimo Varpulan Keurusseutua käsitteleviä keräilykokoelmia mm. postitoiminnasta, postikorteista ja tulitikkuetiketeistä sekä hänen keuruulaisista tapahtumista ottamiaan valokuvia. Kokoelmat ulottuvat 1800-luvun loppupuolelta 1980-luvulle. Creator An entity primarily responsible for making the resource Varpula, Raimo Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Still Image A static visual representation. Examples include paintings, drawings, graphic designs, plans and maps. Recommended best practice is to assign the type Text to images of textual materials. Text Any textual data included in the document Tulitikkuetiketti Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Keuruun tulitikkutehtaan tulitikkuetiketti Subject The topic of the resource tulitikut keräily tulitikkuteollisuus etiketit Description An account of the resource Keuruun tulitikkutehdas oY:n tulitikkuetiketti, Superior-nimisiä hehkumattomia tulitikkuja. Keuruun tulitikkutehdas toimi Kolhon kylässä 1910-luvulla. Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Provenance A statement of any changes in ownership and custody of the resource since its creation that are significant for its authenticity, integrity, and interpretation. The statement may include a description of any changes successive custodians made to the resource. Raimo Varpulan kokoelma https://keuruunveraja.fi/files/original/a4662493c1d3d21247cefcbc3bda7eca.jpg e7460c38b1ff014ea5639f4d96cbb483 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Raimo Varpulan kokoelma Description An account of the resource Kokoelmassa on digitoituna Raimo Varpulan Keurusseutua käsitteleviä keräilykokoelmia mm. postitoiminnasta, postikorteista ja tulitikkuetiketeistä sekä hänen keuruulaisista tapahtumista ottamiaan valokuvia. Kokoelmat ulottuvat 1800-luvun loppupuolelta 1980-luvulle. Creator An entity primarily responsible for making the resource Varpula, Raimo Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Still Image A static visual representation. Examples include paintings, drawings, graphic designs, plans and maps. Recommended best practice is to assign the type Text to images of textual materials. Original Format The type of object, such as painting, sculpture, paper, photo, and additional data tulitikkuetiketti Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Juho Myntti osakeyhtiö : tulitikkuetiketti Subject The topic of the resource etiketit keräily sahat tulitikut Description An account of the resource Juho Myntti Osakeyhtiön tulitikkuetiketti. Juho Myntti Osakeyhtiöllä oli toimipisteet Vaasassa, Vedenojalla ja Haapamäellä. Tikut on valmistanut Porin Tulitikkutehdas oy. Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Provenance A statement of any changes in ownership and custody of the resource since its creation that are significant for its authenticity, integrity, and interpretation. The statement may include a description of any changes successive custodians made to the resource. Raimo Varpulan kokoelma https://keuruunveraja.fi/files/original/482c956456d426c3eedbd4937674492e.jpg 2f9a6c6b35fbeec285908a696c290c16 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Raimo Varpulan kokoelma Description An account of the resource Kokoelmassa on digitoituna Raimo Varpulan Keurusseutua käsitteleviä keräilykokoelmia mm. postitoiminnasta, postikorteista ja tulitikkuetiketeistä sekä hänen keuruulaisista tapahtumista ottamiaan valokuvia. Kokoelmat ulottuvat 1800-luvun loppupuolelta 1980-luvulle. Creator An entity primarily responsible for making the resource Varpula, Raimo Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Still Image A static visual representation. Examples include paintings, drawings, graphic designs, plans and maps. Recommended best practice is to assign the type Text to images of textual materials. Original Format The type of object, such as painting, sculpture, paper, photo, and additional data Tulitikkuetiketti Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource K-ruokakivelä: tulitikkuetiketti Subject The topic of the resource etiketit keräily tulitikut elintarvikeliikkeet Description An account of the resource K-ruokakivelän tulitikkuetiketti. Lähikauppa sijaitsi Kiveläntiellä Keuruulla. Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Provenance A statement of any changes in ownership and custody of the resource since its creation that are significant for its authenticity, integrity, and interpretation. The statement may include a description of any changes successive custodians made to the resource. Raimo Varpulan kokoelma Contributor An entity responsible for making contributions to the resource Valokuva: Saarimäki, Satu https://keuruunveraja.fi/files/original/272d22dd50ea9ec36db8de3cf981181b.jpg 91707f1f12f2f46d0ac7401f3d29b095 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Raimo Varpulan kokoelma Description An account of the resource Kokoelmassa on digitoituna Raimo Varpulan Keurusseutua käsitteleviä keräilykokoelmia mm. postitoiminnasta, postikorteista ja tulitikkuetiketeistä sekä hänen keuruulaisista tapahtumista ottamiaan valokuvia. Kokoelmat ulottuvat 1800-luvun loppupuolelta 1980-luvulle. Creator An entity primarily responsible for making the resource Varpula, Raimo Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Still Image A static visual representation. Examples include paintings, drawings, graphic designs, plans and maps. Recommended best practice is to assign the type Text to images of textual materials. Original Format The type of object, such as painting, sculpture, paper, photo, and additional data Tulitikkuetiketti Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Karikon kievarin tulitikkuetiketti Subject The topic of the resource tulitikut etiketit keräily majoitusliikkeet Description An account of the resource Karikon Kievarin tulitikkuetiketti. Tulitikkurasioiden valmistaja on Tukkukauppojen oy. Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Provenance A statement of any changes in ownership and custody of the resource since its creation that are significant for its authenticity, integrity, and interpretation. The statement may include a description of any changes successive custodians made to the resource. Raimo Varpulan kokoelma Contributor An entity responsible for making contributions to the resource Valokuva: Saarimäki, Satu https://keuruunveraja.fi/files/original/875d57a14aab08f8dba5962afd076df5.jpg 312d26657ba22d94c6c79fef00614284 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Raimo Varpulan kokoelma Description An account of the resource Kokoelmassa on digitoituna Raimo Varpulan Keurusseutua käsitteleviä keräilykokoelmia mm. postitoiminnasta, postikorteista ja tulitikkuetiketeistä sekä hänen keuruulaisista tapahtumista ottamiaan valokuvia. Kokoelmat ulottuvat 1800-luvun loppupuolelta 1980-luvulle. Creator An entity primarily responsible for making the resource Varpula, Raimo Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Still Image A static visual representation. Examples include paintings, drawings, graphic designs, plans and maps. Recommended best practice is to assign the type Text to images of textual materials. Original Format The type of object, such as painting, sculpture, paper, photo, and additional data Tulitikkuetiketti Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Keurusselän sotilaskoti : tulitikkuetiketti Subject The topic of the resource tulitikut keräily etiketit sotilaskodit Description An account of the resource Keurusselän sotilaskodin tulitikkuetiketti. Keuruulla toimi varuskunta ja sotilaskoti vuosina 1967-2014. Tulitikkurasian on valmistanut Finn-match oy. Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Provenance A statement of any changes in ownership and custody of the resource since its creation that are significant for its authenticity, integrity, and interpretation. The statement may include a description of any changes successive custodians made to the resource. Raimo Varpulan kokoelma https://keuruunveraja.fi/files/original/19eaed370b35e9cba8bf9e9fa325d43f.jpg dc936404d76d19df7fba55ce433c59ff Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Raimo Varpulan kokoelma Description An account of the resource Kokoelmassa on digitoituna Raimo Varpulan Keurusseutua käsitteleviä keräilykokoelmia mm. postitoiminnasta, postikorteista ja tulitikkuetiketeistä sekä hänen keuruulaisista tapahtumista ottamiaan valokuvia. Kokoelmat ulottuvat 1800-luvun loppupuolelta 1980-luvulle. Creator An entity primarily responsible for making the resource Varpula, Raimo Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Still Image A static visual representation. Examples include paintings, drawings, graphic designs, plans and maps. Recommended best practice is to assign the type Text to images of textual materials. Original Format The type of object, such as painting, sculpture, paper, photo, and additional data Tulitikkuetiketti Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Rautatieläisten Kauppa oy : tulitikkuetiketti Subject The topic of the resource tulitikut etiketit keräily elintarvikeliikkeet Description An account of the resource Rautatieläisten Kauppa oy:n tulitikkuetiketti. Keuruun liike sijaitsi Haapamäellä, ja muita liikkeitä oli mm. Jyväskylässä, Seinäjoella ja Tampereella. Rasiassa ollleet tulitikut olivat Valio -hehkumattomia tulitikkuja ja ne oli valmistuttanut Kauppiaitten teollisuus oy. Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Provenance A statement of any changes in ownership and custody of the resource since its creation that are significant for its authenticity, integrity, and interpretation. The statement may include a description of any changes successive custodians made to the resource. Raimo Varpulan kokoelma https://keuruunveraja.fi/files/original/c966ca41851213c72bab3a340bee2ba5.jpg c715a59ea79b2fb35d1274eca69a057a Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Raimo Varpulan kokoelma Description An account of the resource Kokoelmassa on digitoituna Raimo Varpulan Keurusseutua käsitteleviä keräilykokoelmia mm. postitoiminnasta, postikorteista ja tulitikkuetiketeistä sekä hänen keuruulaisista tapahtumista ottamiaan valokuvia. Kokoelmat ulottuvat 1800-luvun loppupuolelta 1980-luvulle. Creator An entity primarily responsible for making the resource Varpula, Raimo Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Still Image A static visual representation. Examples include paintings, drawings, graphic designs, plans and maps. Recommended best practice is to assign the type Text to images of textual materials. Original Format The type of object, such as painting, sculpture, paper, photo, and additional data tulitikkuetiketti Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Rautatieläisten Kauppa oy : tulitikkuetiketti Subject The topic of the resource tulitikut etiketit keräily elintarvikeliikkeet Description An account of the resource Rautatieläisten Kauppa oy:n tulitikkuetiketti. Keuruun liike sijaitsi Haapamäellä, ja muita liikkeitä oli mm. Jyväskylässä, Seinäjoella ja Tampereella. Rasiassa ollleet tulitikut olivat Valio-tulitikkuja ja ne oli valmistuttanut Kauppiaitten teollisuus oy. Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Provenance A statement of any changes in ownership and custody of the resource since its creation that are significant for its authenticity, integrity, and interpretation. The statement may include a description of any changes successive custodians made to the resource. Raimo Varpulan kokoelma https://keuruunveraja.fi/files/original/eb140dd6254fe344489d539249a93069.jpg dccd7adb2647f2a1bcb10980a5536d9e Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Raimo Varpulan kokoelma Description An account of the resource Kokoelmassa on digitoituna Raimo Varpulan Keurusseutua käsitteleviä keräilykokoelmia mm. postitoiminnasta, postikorteista ja tulitikkuetiketeistä sekä hänen keuruulaisista tapahtumista ottamiaan valokuvia. Kokoelmat ulottuvat 1800-luvun loppupuolelta 1980-luvulle. Creator An entity primarily responsible for making the resource Varpula, Raimo Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Still Image A static visual representation. Examples include paintings, drawings, graphic designs, plans and maps. Recommended best practice is to assign the type Text to images of textual materials. Original Format The type of object, such as painting, sculpture, paper, photo, and additional data Tulitikkuetiketti Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Rautatieläisten Kauppa Oy : tulitikkuetiketti Subject The topic of the resource tulitikut keräily etiketit elintarvikeliikkeet Description An account of the resource Rautatieläisten Kauppa oy:n tulitikkuetiketti. Keuruun liike sijaitsi Haapamäellä, ja muita liikkeitä oli mm. Jyväskylässä, Seinäjoella ja Tampereella. Rasiassa olleet tulitikut oli valmistuttanut Kauppiaitten teollisuus oy. Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Provenance A statement of any changes in ownership and custody of the resource since its creation that are significant for its authenticity, integrity, and interpretation. The statement may include a description of any changes successive custodians made to the resource. Raimo Varpulan kokoelma https://keuruunveraja.fi/files/original/37cee21a34a496b932915269adc134fc.jpg 1e4916ef907f6269d52f7bd878a4841a Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Raimo Varpulan kokoelma Description An account of the resource Kokoelmassa on digitoituna Raimo Varpulan Keurusseutua käsitteleviä keräilykokoelmia mm. postitoiminnasta, postikorteista ja tulitikkuetiketeistä sekä hänen keuruulaisista tapahtumista ottamiaan valokuvia. Kokoelmat ulottuvat 1800-luvun loppupuolelta 1980-luvulle. Creator An entity primarily responsible for making the resource Varpula, Raimo Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Still Image A static visual representation. Examples include paintings, drawings, graphic designs, plans and maps. Recommended best practice is to assign the type Text to images of textual materials. Original Format The type of object, such as painting, sculpture, paper, photo, and additional data Tulitikkuetiketti Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Rautatieläisten Kauppa Oy : tulitikkuetiketti Subject The topic of the resource tulitikut etiketit keräily elintarvikeliikeet Description An account of the resource Rautatieläisten Kauppa oy:n tulitikkuetiketti. Keuruun liike sijaitsi Haapamäellä, ja muita liikkeitä oli mm. Jyväskylässä, Seinäjoella ja Tampereella. Rasiassa olleet tulitikut oli valmistuttanut Kauppiaitten teollisuus oy. Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Provenance A statement of any changes in ownership and custody of the resource since its creation that are significant for its authenticity, integrity, and interpretation. The statement may include a description of any changes successive custodians made to the resource. Raimo Varpulan kokoelma https://keuruunveraja.fi/files/original/1318cc843df00776ad39be191faf5fdb.jpg 00305ca4f18f43b2d751d02c01b4d35c Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Raimo Varpulan kokoelma Description An account of the resource Kokoelmassa on digitoituna Raimo Varpulan Keurusseutua käsitteleviä keräilykokoelmia mm. postitoiminnasta, postikorteista ja tulitikkuetiketeistä sekä hänen keuruulaisista tapahtumista ottamiaan valokuvia. Kokoelmat ulottuvat 1800-luvun loppupuolelta 1980-luvulle. Creator An entity primarily responsible for making the resource Varpula, Raimo Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Still Image A static visual representation. Examples include paintings, drawings, graphic designs, plans and maps. Recommended best practice is to assign the type Text to images of textual materials. Original Format The type of object, such as painting, sculpture, paper, photo, and additional data Tulitikkuetiketti Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Rautatieläisten Kauppa Oy : tulitikkuetiketti Subject The topic of the resource tulitikut etiketit keräily elintarvikeliikkeet myymälät Description An account of the resource Rautatieläisten Kauppa oy:n tulitikkuetiketti. Keuruun liike sijaitsi Haapamäellä, ja muita liikkeitä oli mm. Jyväskylässä, Seinäjoella ja Tampereella. Rasiassa olleet tulitikut olivat hehkumattomia tulitikkuja ja ne oli valmistuttanut Kauppiaitten teollisuus oy. https://keuruunveraja.fi/files/original/96c2f6f549da8a59110336a76ab3fd89.jpg 1699eec5247b101c99fc4c08923ef93d Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Raimo Varpulan kokoelma Description An account of the resource Kokoelmassa on digitoituna Raimo Varpulan Keurusseutua käsitteleviä keräilykokoelmia mm. postitoiminnasta, postikorteista ja tulitikkuetiketeistä sekä hänen keuruulaisista tapahtumista ottamiaan valokuvia. Kokoelmat ulottuvat 1800-luvun loppupuolelta 1980-luvulle. Creator An entity primarily responsible for making the resource Varpula, Raimo Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Still Image A static visual representation. Examples include paintings, drawings, graphic designs, plans and maps. Recommended best practice is to assign the type Text to images of textual materials. Original Format The type of object, such as painting, sculpture, paper, photo, and additional data Tulitikkuetiketti Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Rautatieläisten Kauppa Oy : tulitikkuetiketit Subject The topic of the resource tulitikut etiketit keräily elintarvikeliikkeet Description An account of the resource Rautatieläisten Kauppa oy:n tulitikkuetiketti. Keuruun liike sijaitsi Haapamäellä, ja muita liikkeitä oli mm. Jyväskylässä, Seinäjoella ja Tampereella. Rasiassa olleet tulitikut olivat hehkumattomia tulitikkuja ja ne oli valmistuttanut Kauppiaitten teollisuus oy. Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Provenance A statement of any changes in ownership and custody of the resource since its creation that are significant for its authenticity, integrity, and interpretation. The statement may include a description of any changes successive custodians made to the resource. Raimo Varpulan kokoelma https://keuruunveraja.fi/files/original/4cdef2d58db2ea92dfabc7080a6bd095.jpg eaad295c422ffdf6654d1b41993da646 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Raimo Varpulan kokoelma Description An account of the resource Kokoelmassa on digitoituna Raimo Varpulan Keurusseutua käsitteleviä keräilykokoelmia mm. postitoiminnasta, postikorteista ja tulitikkuetiketeistä sekä hänen keuruulaisista tapahtumista ottamiaan valokuvia. Kokoelmat ulottuvat 1800-luvun loppupuolelta 1980-luvulle. Creator An entity primarily responsible for making the resource Varpula, Raimo Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Still Image A static visual representation. Examples include paintings, drawings, graphic designs, plans and maps. Recommended best practice is to assign the type Text to images of textual materials. Original Format The type of object, such as painting, sculpture, paper, photo, and additional data Tulitikkuetiketti Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Arvo Valkola : tulitikkuetiketti Subject The topic of the resource tulitikut etiketit keräily myymälät Description An account of the resource Arvo Valkolan liikkeen tulitikkuetiketti. Tulitikkurasian on valmistuttanut Kauppiaitten teollisuus oy. Arvo Valkola (1898-1948) oli apulaisena veljiensä (esim. Artturi Valkola) kauppaliikkeissä ja perusti sitten oman kaupan Keuruulle vuonna 1932. Hän hoiti kauppaansa kuolemaansa saakka. Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Provenance A statement of any changes in ownership and custody of the resource since its creation that are significant for its authenticity, integrity, and interpretation. The statement may include a description of any changes successive custodians made to the resource. Raimo Varpulan kokoelma https://keuruunveraja.fi/files/original/b7071933114878997f167f42e4376fe6.jpg 7e79c50bfe527507063ab354cb7cc062 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Raimo Varpulan kokoelma Description An account of the resource Kokoelmassa on digitoituna Raimo Varpulan Keurusseutua käsitteleviä keräilykokoelmia mm. postitoiminnasta, postikorteista ja tulitikkuetiketeistä sekä hänen keuruulaisista tapahtumista ottamiaan valokuvia. Kokoelmat ulottuvat 1800-luvun loppupuolelta 1980-luvulle. Creator An entity primarily responsible for making the resource Varpula, Raimo Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Still Image A static visual representation. Examples include paintings, drawings, graphic designs, plans and maps. Recommended best practice is to assign the type Text to images of textual materials. Original Format The type of object, such as painting, sculpture, paper, photo, and additional data tulitikkuetiketti Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Artturi Valkola : tulitikkuetiketti Subject The topic of the resource tulitikut etiketit keräily myymälät elintarvikeliikkeet Description An account of the resource Artturi Valkolalla (1896-1986) oli Artturi Valkola- niminen kauppaliike Keuruun keskustassa. Multialla syntynyt Valkola harjoitteli kaupan pitoa veljensä Vernerin kaupassa Sahrajärvellä ja ostikin kaupan veljeltään. Vuonna 1928 hän siirtyi kauppiaaksi Keuruulle ja siirtyi pitkän uran jälkeen eläkkeelle vuonna 1964. Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Provenance A statement of any changes in ownership and custody of the resource since its creation that are significant for its authenticity, integrity, and interpretation. The statement may include a description of any changes successive custodians made to the resource. Raimo Varpulan kokoelma https://keuruunveraja.fi/files/original/730055692cf56a8b50332a89972f8aa4.jpg fa02404de41e64c864f3ec3e6a0cb4e2 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Raimo Varpulan kokoelma Description An account of the resource Kokoelmassa on digitoituna Raimo Varpulan Keurusseutua käsitteleviä keräilykokoelmia mm. postitoiminnasta, postikorteista ja tulitikkuetiketeistä sekä hänen keuruulaisista tapahtumista ottamiaan valokuvia. Kokoelmat ulottuvat 1800-luvun loppupuolelta 1980-luvulle. Creator An entity primarily responsible for making the resource Varpula, Raimo Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Still Image A static visual representation. Examples include paintings, drawings, graphic designs, plans and maps. Recommended best practice is to assign the type Text to images of textual materials. Original Format The type of object, such as painting, sculpture, paper, photo, and additional data Tulitikkuetiketti Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource H. Kuulasmaan kaupan tulitikkuetiketti Subject The topic of the resource tulitikut etiketit keräily myymälät elintarvikeliikkeet Description An account of the resource Hillevi Kuulasmaan kaupan tulitikkuetiketti. Kuulasmaan kauppa toimi Multiantiellä, Lehtiniementien ja Multiantien risteyksessä 1950-60-luvuilla. Rasian on valmistanut Porin tulitikkutehdas oy. Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Provenance A statement of any changes in ownership and custody of the resource since its creation that are significant for its authenticity, integrity, and interpretation. The statement may include a description of any changes successive custodians made to the resource. Raimo Varpulan kokoelma Contributor An entity responsible for making contributions to the resource Valokuva: Saarimäki, Satu https://keuruunveraja.fi/files/original/b13a44ce5bf0c7646cf4bf5e13acbaf6.jpg 49c71c453f1466b11ec4115fa8dc2d1e Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Raimo Varpulan kokoelma Description An account of the resource Kokoelmassa on digitoituna Raimo Varpulan Keurusseutua käsitteleviä keräilykokoelmia mm. postitoiminnasta, postikorteista ja tulitikkuetiketeistä sekä hänen keuruulaisista tapahtumista ottamiaan valokuvia. Kokoelmat ulottuvat 1800-luvun loppupuolelta 1980-luvulle. Creator An entity primarily responsible for making the resource Varpula, Raimo Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Still Image A static visual representation. Examples include paintings, drawings, graphic designs, plans and maps. Recommended best practice is to assign the type Text to images of textual materials. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Ohimarssi 1979 Itsenäisyyspäivä Subject The topic of the resource itsenäisyyspäivät paraatit varuskunnat Description An account of the resource Keuruun varuskunnan ohimarssi Keuruun keskustassa itsenäisyyspäivänä 1979. Sotilaat olivat pukeutuneet lumipukuihin, koska oli kulunut 40 vuotta talvisodan ajasta. Creator An entity primarily responsible for making the resource Varpula, Raimo Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Provenance A statement of any changes in ownership and custody of the resource since its creation that are significant for its authenticity, integrity, and interpretation. The statement may include a description of any changes successive custodians made to the resource. Raimo Varpulan kokoelma https://keuruunveraja.fi/files/original/686fb5e6af0474767a7407ab8d01aeb4.jpg 4a54ea51f787cc2b40dbb34abb4f1f5e Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Raimo Varpulan kokoelma Description An account of the resource Kokoelmassa on digitoituna Raimo Varpulan Keurusseutua käsitteleviä keräilykokoelmia mm. postitoiminnasta, postikorteista ja tulitikkuetiketeistä sekä hänen keuruulaisista tapahtumista ottamiaan valokuvia. Kokoelmat ulottuvat 1800-luvun loppupuolelta 1980-luvulle. Creator An entity primarily responsible for making the resource Varpula, Raimo Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Still Image A static visual representation. Examples include paintings, drawings, graphic designs, plans and maps. Recommended best practice is to assign the type Text to images of textual materials. Original Format The type of object, such as painting, sculpture, paper, photo, and additional data valokuva Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Itsenäisyyspäivän ohimarssi Keuruulla 1977 Subject The topic of the resource paraatit varuskunnat itsenäisyyspäivät Keuruu Description An account of the resource Ohimarssi Keuruun keskustassa itsenäisyyspäivänä vuonna 1977. Creator An entity primarily responsible for making the resource Varpula, Raimo Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Provenance A statement of any changes in ownership and custody of the resource since its creation that are significant for its authenticity, integrity, and interpretation. The statement may include a description of any changes successive custodians made to the resource. Raimo Varpulan kokoelma https://keuruunveraja.fi/files/original/eee7486af43d213d626be1c3ad7ae66c.jpg 83e68742146ad77c2848e23aca203164 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Raimo Varpulan kokoelma Description An account of the resource Kokoelmassa on digitoituna Raimo Varpulan Keurusseutua käsitteleviä keräilykokoelmia mm. postitoiminnasta, postikorteista ja tulitikkuetiketeistä sekä hänen keuruulaisista tapahtumista ottamiaan valokuvia. Kokoelmat ulottuvat 1800-luvun loppupuolelta 1980-luvulle. Creator An entity primarily responsible for making the resource Varpula, Raimo Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Still Image A static visual representation. Examples include paintings, drawings, graphic designs, plans and maps. Recommended best practice is to assign the type Text to images of textual materials. Original Format The type of object, such as painting, sculpture, paper, photo, and additional data valokuva Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Partioparaati Subject The topic of the resource partiolaiset juhlat kulkueet Description An account of the resource Keuruulla vietettiin partiottoiminnan 50-vuotisjuhlaa 25.4.1981. Juhlallisuuksiin kuului mm. kulkue Keuruuntiellä. Creator An entity primarily responsible for making the resource Varpula, Raimo Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Provenance A statement of any changes in ownership and custody of the resource since its creation that are significant for its authenticity, integrity, and interpretation. The statement may include a description of any changes successive custodians made to the resource. Raimo Varpulan kokoelma https://keuruunveraja.fi/files/original/6a2220095cb2b66af55ddc2a38141996.jpg de8f00cad31b4fdb29eceb37fed148c4 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Raimo Varpulan kokoelma Description An account of the resource Kokoelmassa on digitoituna Raimo Varpulan Keurusseutua käsitteleviä keräilykokoelmia mm. postitoiminnasta, postikorteista ja tulitikkuetiketeistä sekä hänen keuruulaisista tapahtumista ottamiaan valokuvia. Kokoelmat ulottuvat 1800-luvun loppupuolelta 1980-luvulle. Creator An entity primarily responsible for making the resource Varpula, Raimo Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Still Image A static visual representation. Examples include paintings, drawings, graphic designs, plans and maps. Recommended best practice is to assign the type Text to images of textual materials. Original Format The type of object, such as painting, sculpture, paper, photo, and additional data Tulitikkuetiketti Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Erkki Päivinen : tulitikkuetiketti Subject The topic of the resource tulitikut etiketit elintarvikeliikkeet keräily Haapamäki Description An account of the resource Elintarvikeliike Erkki Päivisen tulitikkuetiketti. K-kauppias Päivisellä oli liikkeet Haapamäen keskustassa ja Kumpulammilla. Tulitikkurasian on valmistanut Finn-match oy. Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Provenance A statement of any changes in ownership and custody of the resource since its creation that are significant for its authenticity, integrity, and interpretation. The statement may include a description of any changes successive custodians made to the resource. Raimo Varpulan kokoelma Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Murresanoja ja lentäviä lauseita Description An account of the resource Kokoelman aineistot sisältävät Keurusseudulta kerättyjä murresanoja, sananparsia ja lentäviä lauseita. Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document <ul><li>Puhumatta paras, sano Räsä-Manta. </li> <li>Piukkaa ja paukkaa, kuin Leposen piimävelli.</li> <li>Hattu päässä kuin Ursunmäen isännällä.</li> <li>Tukka on kuin Ojalan uuniluuta.</li> <li>Tukka on kuin koiran kusmätäs.</li> <li>Se on puhas kuin sian viimeinen muna.</li> <li>Luottaa kuin multiaiset Lumppu-Aleksiin.</li> <li>Monpuolista kuin sian pieru.</li> <li>Äityy kuin Räihän joulu.</li> <li>Pieniä on silakat joulukaloiks.</li> <li>Pitkä kuin nälkävuos.</li> <li>Hilkulla kuin Urrilaisen kus.</li> <li>Kiiltää kuin Laho-Aapon paska.</li> <li>Niin on kuin lampaankäpälässä.</li> <li>En tiiä yhtään, sano Ränttilän Kalle.</li> <li>Asser sano niin.</li> <li>Kuollaan sitä meilläkin, sano Kekin Lyyti.</li> <li>Kiitos nyt teille, sano Kekin Lyyti.</li> <li>Niin ikkänään, meijän Tahvo Imatralla, sano Kekin Lyyti.</li> <li>Se on kuin vuohi ruumenkopalla.</li> <li>Pekkalasta astikko hait?</li> <li>Selkääs tarvisit mennen tullen ja palatessa.</li> <li>Ruokana lilomaatia ja reevää.</li> <li>Ruokana massinmunia ja makkaroita.</li> <li>Leipää on orressa.</li> <li>Rapunpäästä emäntä tunnetaan.</li> <li>Siellä on kersoja kuin Vilkkilässä kissoja.</li> <li>Lissääntyy kuin mustalaisen piimävelli.</li> <li>Lapsia joka vuoden mallia kuin Foort autoo.</li> <li>Vene saa vuotaa, vaan ei sissään laskee.</li> <li>Vesi on hyvä venneen alla.</li> <li>Sakia köyhän makia.</li> <li>Kiperä ja kapera kuin pukin sarvi.</li> <li>Minä oon Multian keltiäisiä, sano Haapalan Helvi.</li> <li>Puhu pukille, sano Sauna-Matti papille.</li> <li>Heiluu kuin heinämies.</li> <li>Heleppoo kuin lannan ajo.</li> <li>Laskee kuin lehmän häntä.</li> <li>Heleppoo kuin heinän teko.</li> <li>Kiire kuin hiirellä äkeen alla.</li> <li>Terävä kuin kärmeen kieli.</li> <li>Oma suu on lähempänä kuin kontin suu.</li> <li>Usseempi päivä kuin makkara.</li> <li>Sianlihan silavan paksuutta ja kauppiaan rikkautta ei tiedä kuin kummankin kuoltua.</li> </ul> Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Hokemia ja lentäviä lauseita Keurusseudulta Subject The topic of the resource murteet sanonnat sananparret Description An account of the resource Onni Haapalan kokoamaa aineistoa Keurusseudulta. https://keuruunveraja.fi/files/original/2a17754a6ae15de671fe00382a176310.tif 854f944e5f8251ef50b62e641df9eca0 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Matti Tuomisen kuvakokoelma Description An account of the resource Kokoelmassa on otoksia Keuruulta paikkakunnalla vuosina 1948-1976 valokuvaajana toimineen Matti Tuomisen kuvakokoelmista. Valokuvaajamestarin poika, Vesa Tuominen, lahjoitti sarjan isänsä kuvia Keuruun kaupungille syksyllä 2017. Kokoelmaa hoitaa Keuruun museo. Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Still Image A static visual representation. Examples include paintings, drawings, graphic designs, plans and maps. Recommended best practice is to assign the type Text to images of textual materials. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Jollat Tarhialla 1960-luvulla Subject The topic of the resource veneily järvet rannat Keurusselkä Keuruu Description An account of the resource Partiotoiminta on ollut aktiivista Keuruulla. Partiolaiset rakensivat Harri Uimosen ja Rainer Vilkkilän johdolla optimistijollat seurakuntakeskuksen alakerrassa. Kuvassa on meneillään Hirvipoikien keskiviikkopurjehduskilpailut Tarhialla. Creator An entity primarily responsible for making the resource Tuominen, Matti Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Source A related resource from which the described resource is derived Matti Tuomisen kuvakokoelma, Keuruun museo 2017. https://keuruunveraja.fi/files/original/2e09871e119e173c58b08aba2d1c7f57.tif 50351b0936538e73ec950df87f62e9b2 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Matti Tuomisen kuvakokoelma Description An account of the resource Kokoelmassa on otoksia Keuruulta paikkakunnalla vuosina 1948-1976 valokuvaajana toimineen Matti Tuomisen kuvakokoelmista. Valokuvaajamestarin poika, Vesa Tuominen, lahjoitti sarjan isänsä kuvia Keuruun kaupungille syksyllä 2017. Kokoelmaa hoitaa Keuruun museo. Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Still Image A static visual representation. Examples include paintings, drawings, graphic designs, plans and maps. Recommended best practice is to assign the type Text to images of textual materials. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Autot keskustassa Subject The topic of the resource kirkonkylät autot Keuruu Description An account of the resource Kuvassa on viisi vanhaa autoa pysäköitynä vinottain kirkonkylän raitille. Kunkin auton vieressä seisoo mies. Taustalla näkyy puita ja kaksi liikerakennusta. Creator An entity primarily responsible for making the resource Tuominen, Matti Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Source A related resource from which the described resource is derived Matti Tuomisen kuvakokoelma, Keuruun museo 2017. https://keuruunveraja.fi/files/original/f1753c61fc9adb87d992c77c1e0ad005.tif 2c79306891b5c39c7ef4aa2a533d3e8f Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Matti Tuomisen kuvakokoelma Description An account of the resource Kokoelmassa on otoksia Keuruulta paikkakunnalla vuosina 1948-1976 valokuvaajana toimineen Matti Tuomisen kuvakokoelmista. Valokuvaajamestarin poika, Vesa Tuominen, lahjoitti sarjan isänsä kuvia Keuruun kaupungille syksyllä 2017. Kokoelmaa hoitaa Keuruun museo. Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Still Image A static visual representation. Examples include paintings, drawings, graphic designs, plans and maps. Recommended best practice is to assign the type Text to images of textual materials. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource F. E. Sillanpää Subject The topic of the resource kirjallisuus Keuruu Description An account of the resource Nobel-kirjailija Frans Emil Sillanpää vieraili Keuruulla 1955. Kuvassa hän lukee kirjaa kivikoulun näyttämöllä tuolilla istuen. Tuolin edessä lattialla on kukkakimppu. Creator An entity primarily responsible for making the resource Tuominen, Matti Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Source A related resource from which the described resource is derived Matti Tuomisen kuvakokoelma, Keuruun museo 2017. https://keuruunveraja.fi/files/original/a26addbb5ed23700d551df4e38654817.tif b8ea5be6c0219be37de40ebf2845884a Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Matti Tuomisen kuvakokoelma Description An account of the resource Kokoelmassa on otoksia Keuruulta paikkakunnalla vuosina 1948-1976 valokuvaajana toimineen Matti Tuomisen kuvakokoelmista. Valokuvaajamestarin poika, Vesa Tuominen, lahjoitti sarjan isänsä kuvia Keuruun kaupungille syksyllä 2017. Kokoelmaa hoitaa Keuruun museo. Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Still Image A static visual representation. Examples include paintings, drawings, graphic designs, plans and maps. Recommended best practice is to assign the type Text to images of textual materials. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource F. E. Sillanpää kirjallisuusmatineassa Subject The topic of the resource kirjallisuus koulut Keuruu Description An account of the resource Kirjallisuusmatinea Keuruun kivikoulun juhlasalissa keväällä 1955. Eturivissä Einari Vuorela, Frans Emil Sillanpää, Laura Soinne, Sigfrid Sillanpää, Matti Kurjensaari, lehtori Sirkka Saraluoto ja yhteiskoulun rehtori Jussi Rainio. Toisessa rivissä Aija Tenkanen, Helena Lavikainen ja kirjailija Paavo Rintala. Silmälasipäisen Esteri Ampialan takana kirjakauppias Leima Tarhia, hänen edessään Seija Tarhia-Mäkinen ja Martti Mäkinen. Seinän vieressä seisomassa edestä: Erkki Sampila, Aimo Ahonen, kolme tunnistamatonta, Liisa Keski-Luopa, Oili Valkeisenmäki, tunnistamaton ja Kirsti Lahtinen. Creator An entity primarily responsible for making the resource Tuominen, Matti Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Source A related resource from which the described resource is derived Matti Tuomisen kuvakokoelma, Keuruun museo 2017. https://keuruunveraja.fi/files/original/8cdc07f24d49a993cb3db1b88be34fc7.tif 7c3d07a463a751d5dbe4531370ae3f75 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Matti Tuomisen kuvakokoelma Description An account of the resource Kokoelmassa on otoksia Keuruulta paikkakunnalla vuosina 1948-1976 valokuvaajana toimineen Matti Tuomisen kuvakokoelmista. Valokuvaajamestarin poika, Vesa Tuominen, lahjoitti sarjan isänsä kuvia Keuruun kaupungille syksyllä 2017. Kokoelmaa hoitaa Keuruun museo. Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Still Image A static visual representation. Examples include paintings, drawings, graphic designs, plans and maps. Recommended best practice is to assign the type Text to images of textual materials. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Haapamäen kansakoulu Subject The topic of the resource kansakoulu Haapamäki (Keuruu) koulurakennukset 1950-luku Keuruu Description An account of the resource Kuvassa on kesäinen pihanäkymä koulun pihalta. Edessä kulkee hiekkatie ja sitä reunustaa osan matkaa puuaita. Pihaa ympäröi kolme rakennusta. Vasemmalla on vaalea, kolmikerroksinen koulurakennus. Keskellä samoin vaalea, kaksikerroksinen talo, jonka edessä näkyy auto. Oikeassa reunassa on puutalo pääty tiehen päin. Piha on tyhjä. Kuvan oikeassa laidassa seisoo iso koivu. Creator An entity primarily responsible for making the resource Tuominen, Matti Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Source A related resource from which the described resource is derived Matti Tuomisen kuvakokoelma, Keuruun museo 2017. https://keuruunveraja.fi/files/original/b6de8021f1ad3712bd6d45042ae56aed.jpg 72fc777149bc917307e8317b9eae1403 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Artikkeleita eri aiheista Description An account of the resource Tässä kokoelmassa on artikkeleita erilaisista keuruulaiseen kulttuuriperintöön liittyvistä teemoista. Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document Kansallispirtti rakennettiin seurakunnan maalle Klakin pellolle Keuruun kirkonkylän keskustaan vuonna 1910. Rakentamista varten perustettiin osakeyhtiö. Piirrokset oli suunnitellut arkkitehtiylioppilas Valde Aulanko, Keuruun entisen kanttorin K. A. Ahlmanin poika. Pirtin vihkiäisjuhlaa vietettiin 13.8.1910. Taloa laajennettiin 1930-luvulla rakentamalla toiseen kerrokseen lisää huonetilaa. Kansallispirtti perustettiin yleisten sivistyspyrintöjen edistämiseksi ja suomalaisten kansallishengen kehittämiseksi Keuruun pitäjässä. Talossa pidettiin yhdistysten kokouksia, iltamia ja konsertteja. Syksystä 1917 talo toimi Keuruun suojeluskunnan kokoontumispaikkana. Toisen maailmansodan aikaan pirtti oli joukkojen kokoontumis-, majoitus- ja muonituspaikka. Keuruun elokuvat alkoi toimia Pirtillä 1939 ja jatkoi siellä elokuvaesityksiä 1950-luvun lopulle. Vuodesta 1930 Pirttiä käytettiin myös käräjätalona. Rakennuksessa on toiminut myös huonekaluliike Musakka. Osakeyhtiö joutui vararikkoon 1960-luvun lopulla. Sen jälkeen Kansallispirtti toimi lähinnä varastona ja rakennus purettiin syksyllä 1977. Paikalle rakennettiin E-liikkeen rakennus. E-Market avasi ovensa marraskuussa 1978. Rakennus sijaitsee osoitteessa Keuruuntie 8 , jossa vuonna 2017 toimii Löytötex. Lähteet: Rainio, Jussi: Keuruun Kansallispirtti In memoriam. Suur-Keuruun sanomat 1.12.1977. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Kansallispirtti Subject The topic of the resource rakennukset rakennettu ympäristö Keuruu Description An account of the resource Teksti kertoo Keuruun keskustassa sijainneen Kansallispirtin rakennushistoriasta ja käytöstä 1910-1977. Kuva: Keuruun museo, Forsmanin kokoelma. Kuvaaja Aarne Forsman. Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto https://keuruunveraja.fi/files/original/bd5a7f48ab92c05bca161aa1c7de16a8.tif 3d1f38a7789cacb4f10663461de5e2e8 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Matti Tuomisen kuvakokoelma Description An account of the resource Kokoelmassa on otoksia Keuruulta paikkakunnalla vuosina 1948-1976 valokuvaajana toimineen Matti Tuomisen kuvakokoelmista. Valokuvaajamestarin poika, Vesa Tuominen, lahjoitti sarjan isänsä kuvia Keuruun kaupungille syksyllä 2017. Kokoelmaa hoitaa Keuruun museo. Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Still Image A static visual representation. Examples include paintings, drawings, graphic designs, plans and maps. Recommended best practice is to assign the type Text to images of textual materials. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Töysän auto linja-autoasemalla 1960-luvun alkupuolella. Autonkuljettajana Erik Patama. Subject The topic of the resource kirkonkylät linja-autoasemat linja-autot Keuruu kuljettajat autonkuljettajat Patama, Erik 1960-luku Description An account of the resource Kuvassa on linja-auto, jonka edessä seisoo kujettaja vierellään nainen. Hänellä on olallaan rahastajanlaukku. Linja-auto on pysäköitynä puisten laitureiden väliin. Kuvan vasemmassa laidassa, auton takana näkyy mies ja hänen takanaan kolmikerroksinen liikerakennus. Auton takanan toisella puolen näkyy matala puurakennus, jonka edessä on pysäköitynä kaksi autoa. Creator An entity primarily responsible for making the resource Tuominen, Matti Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Source A related resource from which the described resource is derived Matti Tuomisen kuvakokoelma, Keuruun museo 2017. https://keuruunveraja.fi/files/original/6d76e04de065cb737e036727a4a73951.jpg 72fc777149bc917307e8317b9eae1403 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Aarne Forsmanin kuvakokoelma Still Image A static visual representation. Examples include paintings, drawings, graphic designs, plans and maps. Recommended best practice is to assign the type Text to images of textual materials. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Kansallispirtti Subject The topic of the resource rakennukset rakennettu ympäristö Keuruu Description An account of the resource Kansallispirtti sijaitsi Keuruun keskustassa vuosina 1910-1977. Kuva on otettu vuonna 1910. Kansallispirtin paikalla on nykyään liikerakennus. Creator An entity primarily responsible for making the resource Kuva: Aarne Forsman Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun museo Provenance A statement of any changes in ownership and custody of the resource since its creation that are significant for its authenticity, integrity, and interpretation. The statement may include a description of any changes successive custodians made to the resource. Keuruun museo, Forsmanin kokoelma. Source A related resource from which the described resource is derived Keuruun museo / Mano Forsmanin lahjoituskokoelma https://keuruunveraja.fi/files/original/392ba18f112ab085eada1f2e5966b95a.tif d791126201daaf67f89931c3bbcbd8d8 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Matti Tuomisen kuvakokoelma Description An account of the resource Kokoelmassa on otoksia Keuruulta paikkakunnalla vuosina 1948-1976 valokuvaajana toimineen Matti Tuomisen kuvakokoelmista. Valokuvaajamestarin poika, Vesa Tuominen, lahjoitti sarjan isänsä kuvia Keuruun kaupungille syksyllä 2017. Kokoelmaa hoitaa Keuruun museo. Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Still Image A static visual representation. Examples include paintings, drawings, graphic designs, plans and maps. Recommended best practice is to assign the type Text to images of textual materials. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Keuruun asemalla Subject The topic of the resource rautatieasemat rautatieliikenne lapset (ikäryhmät) Keuruu kirkonkylät Description An account of the resource Kuvassa on näkymä juna-asemalta. Taustalla näkyy vaalea asemarakennus, jonka päätyseinällä on kyltti "KEURUU". Rakennuksen seinään nojaa kaksi miestä. Heidän edessään seisoo kaksi juttelevaa naista, joiden matkatavarat ovat vieressä penkillä. Kuva edustalla olevalla penkillä istuu mies pienen poikansa kanssa. Isällä on yllään pitkä ulsteri ja hattu. Hymyilevä poika nojaa pahvilaatikkoon, joka on sidottu narulla kiinni. Creator An entity primarily responsible for making the resource Tuominen, Matti Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Source A related resource from which the described resource is derived Matti Tuomisen kuvakokoelma, Keuruun museo 2017. https://keuruunveraja.fi/files/original/1cd6d9b6490c246706a9a3de213b11be.tif 8c4ff7262910581837afd4dc3ec776a0 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Matti Tuomisen kuvakokoelma Description An account of the resource Kokoelmassa on otoksia Keuruulta paikkakunnalla vuosina 1948-1976 valokuvaajana toimineen Matti Tuomisen kuvakokoelmista. Valokuvaajamestarin poika, Vesa Tuominen, lahjoitti sarjan isänsä kuvia Keuruun kaupungille syksyllä 2017. Kokoelmaa hoitaa Keuruun museo. Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Still Image A static visual representation. Examples include paintings, drawings, graphic designs, plans and maps. Recommended best practice is to assign the type Text to images of textual materials. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Keuruun rauta- ja maantie talvella Subject The topic of the resource kirkonkylät rautatiet tiet Keuruu talvi Description An account of the resource Talvinen maisema kuvattuna pappilan rannan rinteeltä. Vasemmalla rautatiekiskot johtavat kohti Jyväskylää, sähkölinja kulkee sen vieressä. Keskellä puiden välistä pilkottaa Keuruun Sukkatehtaan rakennuksia. Kuvan edustalla maantie kaartuu ja ylittää Lapinsalmen. Creator An entity primarily responsible for making the resource Tuominen, Matti Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Source A related resource from which the described resource is derived Matti Tuomisen kuvakokoelma, Keuruun museo 2017. https://keuruunveraja.fi/files/original/4d51ecb101593131f7d9952548d89ec3.tif de274722a3b38ff56bd35da61ffa6fe7 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Matti Tuomisen kuvakokoelma Description An account of the resource Kokoelmassa on otoksia Keuruulta paikkakunnalla vuosina 1948-1976 valokuvaajana toimineen Matti Tuomisen kuvakokoelmista. Valokuvaajamestarin poika, Vesa Tuominen, lahjoitti sarjan isänsä kuvia Keuruun kaupungille syksyllä 2017. Kokoelmaa hoitaa Keuruun museo. Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Still Image A static visual representation. Examples include paintings, drawings, graphic designs, plans and maps. Recommended best practice is to assign the type Text to images of textual materials. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Otavan kirjapaino Subject The topic of the resource kirkonkylät kirjapainot Keuruu henkilöstö Nieminen, Sinikka kirjapainotyöntekijät kirjanpainajat Description An account of the resource Otavan kirjapainon tehdassali. Otavan Keuruun kirjapaino oli pitkään konsernin suurin tuotantolaitos. Taustalla oleva nainen Sinikka Nieminen.<br /><br />Kustannusosakeyhtiö Otava rakensi kirjapainonsa Keuruulle vuonna 1954. Toiminta alkoi vuonna 1955. Creator An entity primarily responsible for making the resource Tuominen, Matti Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Source A related resource from which the described resource is derived Matti Tuomisen kuvakokoelma, Keuruun museo 2017. https://keuruunveraja.fi/files/original/b69acc6493bb2a9d0dc64a3f7985a97c.jpg 71645cf1ada2924f15b013671e4cd6c4 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Artikkeleita eri aiheista Description An account of the resource Tässä kokoelmassa on artikkeleita erilaisista keuruulaiseen kulttuuriperintöön liittyvistä teemoista. Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document Raija Jämsen piti yhdessä miehensä kanssa tanssilavaa Hartunlammella yhtäjaksoisesti kymmenen kesän ajan Jos oli Keuruulla Kassiharju tanssilavojen ykköspaikka 1950-luvulla, nousi seuraavalla vuosikymmenellä Hartun lava buusikyydein tulleen tanssiväen suosioon. Lammasahon Hartunlammen rannalla sijainnut tanssilava sai uudet pitäjät, kun Raija ja Heikki Jämsen alkoivat järjestää tansseja siellä 1962–1971. –Meillä oli selkeä työnjako edesmenneen mieheni kanssa. Heikki vastasi orkestereista ja ohjelmapuolesta, minä hoidin keittiötä, Raija Jämsen muistelee. Hartun lavan suosiosta kertoo paljon se, että siellä tanssittiin joka viikko, parhaimpana kolme. Tanssit järjestettiin aina viikonloppuisin ja usein keskiviikkoisin. –Meille tuli tutuksi sen ajan kuuluisuudet aina Olavi Virrasta Tapio Rautavaaraan saakka. Kävi meillä Martti "Huuhaa" Innanenkin Gunnar-pässinsä kanssa, nauraa Raija Jämsen. Henkilökuntaa toiminnan pyörittämiseen Jämsenit saivat Keuruun sosiaalidemokraattiselta yhdistykseltä. –Henkilökunnallakin oli lupa tanssia, mutta kassaa ei saanut jättää yksin. Toisin sanoen jonkun piti aina olla tiskin takana. Kioskista myytiin virvoitusjuomia ja kaljaa myytiin. Usein tanssi-illan jälkeen myytävät tuotteet täytyi viedä kotiin, ettei rakennukseen jäänyt mitään varastettavaa. Lavan puffetista sai muun muassa voileipiä, tupakkaa, makeisia, nakkeja ja munkkeja, jotka leivottiin ja paistettiin itse. Hartunlammen rannassa ja lavan pihassa oli hienoa hiekkaa, joka kulkeutui tanssiväen mukana lavalle saakka. Jämsenit keksivät, että he tilaavat pihaan pari autokuormallista käpyjä, jotta hiekkaa ei kantautuisi sisälle. –Se toimi. Anita-tyttäreni sanoikin elämään jääneen lauseen: – Katso äiti, kuinka paljon käpyköitä, Jämsen nauraa. Joskus orkesterit saivat yöpaikan Jämsenien takapihalta, kun kattoa eivät pään päälle soittajat saaneet. –Telttamajoitus kelpasi hyvin. Aamulla, kun heräsimme Heikin kanssa, yhtye oli jatkanut matkaa jo seuraavaan paikkaan. Keuruulainen Pentti Olavi Rantanen muisteli Hartun lavalla viettämäänsä vappuaattoa 1965. –Tulin armeijasta lomille ja päätin poiketa Hartun lavalla, missä oli tanssit. Los Paraguayosin hitit olivat kova sana. Mieleeni jäi, että lavan pärekatolla oli 20 senttiä lunta, mutta tanssivista ihmisistä lähtevä lämpö sulatti lumen. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Hartun lavalla tanssittiin joskus kolmastikin viikossa Subject The topic of the resource Keuruu--Lammasperä tanssilavat Creator An entity primarily responsible for making the resource Piilemä, Markku Source A related resource from which the described resource is derived https://www.suurkeuruu.fi/uutiset/hartun-lavalla-tanssittiin-joskus-kolmastikin-viikossa-200148403 Publisher An entity responsible for making the resource available Alma Media Kustannus Oy/Suur-Keuruu https://keuruunveraja.fi/files/original/a7cf75de4576d4543657ead2b6422190.jpg 2b2a49a195858b2bed425bfdc91249da https://keuruunveraja.fi/files/original/9e791bb97c2cf0fc8177e5d18876786a.pdf 510c02e4059f1a7c9b04d48f3e4a2380 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Henkilögalleria Description An account of the resource Kokoelmassa on pienoiselämäkertoja keuruulaisista merkkihenkilöistä. Henkilö Biografia Lyhyt kuvaus henkilön elämästä ja teoista Maria Raunio, o.s. Saarinen oli keuruulainen ompelija, työväenliikkeen toimitsija ja puhuja.. Hän oli piika Kristiina Helenin ja räätäli Erland Saarisen tytär. Koti sijaitsi nykyisin Tarhiansuun talona tunnetun kiinteistön tuntumassa, järveen laskevan törmän päällä. Mariasta kasvoi tasa-arvon, naaisten aseman, hyvinvoinnin ja sivistyksen puolestapuhuja. Hän solmia violiiton Kalle Flintan, myöhemmin Raunion kanssa ja he saivat seitsemän lasta. Puoliso Kalle lähti vuonna 1904 yllättäen Amerikkaan, mikä jätti perheen tukalaan asemaan ja osin köyhäinavun varaan. Mies myös kuoli vajaan vuoden kuluttua kaivosturmassa. Maria Raunio lähti mukaan politiikkaan vuoden 1905 Suurlakon jälkeen. Hän työskenteli Kansan Lehden toimistossa ja Keski-Suomen sosiaalidemokraattisen piirin agitaattorina. Raunio oli yksi Suomen ja maailman ensimmäisitä naiskansanedustajista. Hän toimi SDP:n kansanedustajana 1907–1909 edustaen Vaasan läänin itäsitä vaalipiiriä. Hänet tunnettiin erityisesti varattoman väestön puolestapuhuja. Vuoden 1910 eduskuntavaalien edellä Raunio syrjäytettiin ehdokaslistalta, minkä jälkeen hän lähti siirtolaiseksi Yhdysvaltoihin Oregonin Astoriaan. Siellä hän solmi lyhyeksi jääneen avioliton suomalaismiehen kanssa. Raunio toimi Astoriassa työväenliikkeen agitaattorina ja Toveritar-lehden toimittajana vajaan vuoden ennen kuin teki itsemurhan syyskuun alussa 1911 ollessaan vain 39-vuotias. Hänet on haudattu Astorian eteläpuolelle Greenwoodin kalmistoon. Elinvuodet Syntymä- ja kuolinvuosi 1872-1911 Muuta merkittävää Tähän voi lisätä jonkun muun merkittävän tiedon henkilöstä Maria Raunio oli vuonna 1889 mallina Axel Gallénin maalatessa Tyttö Keuruun kirkossa -nimistä tauluaan. Keuruulla avattiin 26.5.2017, Maria Raunion 145-vuotissyntymäpäivänä, 700 m pituinen, hänen nimeään kantava polku, joka alkaa Lapinsalmen sillalta jatkuen rantaraittia pitkin pääkirjaston ohi Seiponniementien risteykseen. Kirjallisuutta Tähän keskeisimmät henkilöstä kertovat lähdeteokset (jos on). http://www.serlachius.fi/fi/kokoelmat/kuukauden-helmet/54-tytto-keuruun-vanhassa-kirkossa/ Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Raunio, Maria Subject The topic of the resource kansanedustajat työväenliike maalaukset kirkot Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Source A related resource from which the described resource is derived http://itsenaisyys100.fi/persons/raunio-maria/ Liimatainen, Päivi 2017. Maria Rauniolle nimikkopolku. Artikkeli, Keskisuomalainen 21.5.2017. https://keuruunveraja.fi/files/original/9543c788ba82f1fb8751d39dc1a40737.jpg d84b6a7d64ee1e993aac4384fe32e32d Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Matti Saarisen kokoelma Description An account of the resource Valokuvia pihlajavetisen Matti Saarisen kokoelmista. Still Image A static visual representation. Examples include paintings, drawings, graphic designs, plans and maps. Recommended best practice is to assign the type Text to images of textual materials. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Eenok Lahti ja Radco 2 moottoripyörä Subject The topic of the resource moottoriajoneuvot moottoripyöräilijät moottoripyörät Pihlajavesi (kunta) Keuruu Description An account of the resource Eenok Lahti (1887-1952) omisti yhden Pihlajaveden ensimmäisistä moottoripyöristä, merkilltään Radco 2. Hän teki sillä pidempiäkin matkoja, jos huonot tieyhteydet vain tämän mahdollistivat. Taitavana seppänä hän teki moottoripyöränsä sivuille sukset ja meno onnistui hevosteillä talvellakin. Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Provenance A statement of any changes in ownership and custody of the resource since its creation that are significant for its authenticity, integrity, and interpretation. The statement may include a description of any changes successive custodians made to the resource. Matti Saarisen kokoelma https://keuruunveraja.fi/files/original/c64b588eefcad2814c58e91729ccbf83.jpg 0beeb3e53f9ced767d22c6df99111647 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Matti Saarisen kokoelma Description An account of the resource Valokuvia pihlajavetisen Matti Saarisen kokoelmista. Still Image A static visual representation. Examples include paintings, drawings, graphic designs, plans and maps. Recommended best practice is to assign the type Text to images of textual materials. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Käsityönopettaja Eenok Lahti Sällin koululla Subject The topic of the resource koulut käsityönopettajat Pihlajavesi (kunta) Description An account of the resource Eenok Lahti (1887-1952) toimi käsityönopettajana Pihlajaveden pohjoispuolen kolmella koululla: Sällissä, Lampilassa ja Valkeajärvellä. Kaikki kolme koulua sijaitsivat 10 kilometrin säteellä Eenok Lahden kodista, joten työmatkat taittuivat metsäpolkuja pitkin kohtuuajassa. Eenok Lahti oli käynyt puusepänkoulun Lahdessa. Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Provenance A statement of any changes in ownership and custody of the resource since its creation that are significant for its authenticity, integrity, and interpretation. The statement may include a description of any changes successive custodians made to the resource. Matti Saarisen kokoelma https://keuruunveraja.fi/files/original/a271ab0a3e50ade92ae32873db6b7788.jpg 106dc2464512c6bae0129675c9aea759 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Matti Saarisen kokoelma Description An account of the resource Valokuvia pihlajavetisen Matti Saarisen kokoelmista. Still Image A static visual representation. Examples include paintings, drawings, graphic designs, plans and maps. Recommended best practice is to assign the type Text to images of textual materials. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Pihlajaveden vanhan kirkon korjausta Subject The topic of the resource Pihlajavesi (kunta) kirkkorakennukset Lahti, Eenok Keuruu Description An account of the resource Pihlajaveden vanhaa kirkkoa kunnostettiin 1920-luvun lopussa ja 1930-luvun alussa. Kuvassa tornin viiriä pitelevä käsityönopettaja Eenok Lahti (1887-1952) oli kunnostuksen päämestari ja suunnittelija. Kirkon sisäosat tehtiin kokonaan uudelleen, sillä sisustus oli käytetty muihin tarkoituksiin Pihlajaveden uuden kirkon valmistuttua vuonna 1870. Provenance A statement of any changes in ownership and custody of the resource since its creation that are significant for its authenticity, integrity, and interpretation. The statement may include a description of any changes successive custodians made to the resource. Matti Saarisen kokoelma Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Creator An entity primarily responsible for making the resource Kuvaaja tuntematon https://keuruunveraja.fi/files/original/96be7bf99848c823bb14cf7b462a6959.jpg 9ea7dc2b7755d13933014fd0785162b1 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Matti Saarisen kokoelma Description An account of the resource Valokuvia pihlajavetisen Matti Saarisen kokoelmista. Still Image A static visual representation. Examples include paintings, drawings, graphic designs, plans and maps. Recommended best practice is to assign the type Text to images of textual materials. Original Format The type of object, such as painting, sculpture, paper, photo, and additional data Valokuva Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Eenok Lahden moottorivene Subject The topic of the resource moottoriajoneuvot moottoriveneet Pihlajavesi (kunta) Description An account of the resource Eenok Lahti (1887-1952)omisti keskimoottorilla varustetun moottoriveneen. Tällä veneellä hän hoiti Pihlajaveden seurakunnan pappien, lukkarin yms. kuljetuksia Pihlaisselän yli seuranpitoon ja muihin tilaisuuksiin, sillä kunnon teitä oli vähän. Pääkulkureitit olivat vesireittejä. Kuvassa olevat naiset ovat Eenok Lahden sisarten tyttäriä. Creator An entity primarily responsible for making the resource Lahti, Eenok Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Provenance A statement of any changes in ownership and custody of the resource since its creation that are significant for its authenticity, integrity, and interpretation. The statement may include a description of any changes successive custodians made to the resource. Matti Saarisen kokoelma https://keuruunveraja.fi/files/original/adb6f1bdb93349f0c087575740233da8.jpg 8ad845936f66aecadead0d8a5f442bcb https://keuruunveraja.fi/files/original/00b8e1eb393bb0e9daeaf15724c39d04.jpg daffc00f0408286ef98d3c71fc352434 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Yhdistysten arkistoista Description An account of the resource Tässä kokoelmassa on tekstejä ja kuvia, jotka ovat peräisin keuruulaisten yhdistysten ja järjestöjen arkistoista tai ovat heidän itsensä tuottamia. Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document Miksi olen martta? Siksi, että minulle on tärkeitä KOTI, USKONTO JA ISÄNMAA! sekä juuret. Juurista lähdetään kasvuun. Keuruun Marttayhdistys ry perustettiin 20.2.1936 Ylä-Päkärillä viidentoista naisen toimesta. Puuhanaisena oli ruustinna Elli Kalliala toimien yhdistyksen puheenjohtajana alusta alkaen kuolemaansa 17.2.1951 saakka. Perustajajäsenistä ei ole enää ketään elossa. 1937 perustettiin marttakuoro, jota johti Elli Kalliala ja 1951 edelleen Aune Ahonen, Jukka Hapuoja ja Toivo Korhonen. Naiskuoro niitti mainetta oman pitäjän ulkopuolellakin esiintyen mm. MARTTALIITON 50- vuotisjuhlakonsertissa. Toiminta lopahti 1963 ja kuoro hajosi. 1939 yhdistys rakennutti Keuruun Seurakunnalta vuokraamalle tontille, uuden kirkon juurelle, kioski-kahvilan. Rakentamisen urakoi Adiel Rantila. Tämä ”marttamökki” palveli asiakkaita palkatun henkilöstön ja vapaaehtoisen marttatyön avulla 1978 syksyyn saakka. Vakinaisista työntekijöistä on vielä keskuudessamme Vuokko Weckman, Aune Kaartinen ja 99-vuotias Iida Riikonen. 1947 Eeva Rämön johdolla perustettiin marttatyttöosasto nimellä Keurusselän Marttatytöt. Kodin taitoja opetellen ja juhlia järjestäen marttatytöt toimivat vuoteen 1951 saakka. Pikkukokkikursseja on pidetty lapsille v:sta 1989 alkaen, ensin Anja Suomäki ja Kaija Oksanen, mutta sitten 1990-luvulla Oksasen tilalle tuli Eila Kumpuniemi. Kursseja pidettiin niin Marttakahvilassa kuin Keuruun Op:n kerho- ja keittiötiloissa, jossa järjestettiin isänpäivälounas. 1957 vuokrattiin Liiketalo Oy:ltä 1 h + k käsittävä osakehuoneusto marttatoimintaa varten. Aikaisemmin ns. marttailtoja oli järjestetty marttojen kodeissa, seurakuntatuvassa ja pappilassa. 1956 oli ostettu Keuruun Seurakunnalta omakotitalotontti, mutta asemakaavamuutos esti omakotitalon rakentamisen. 1962 ostettiin tontti srk:lta lisäalue ja 1963 koko tontti myytiin As. Oy. Kerroskodin rakentamiseksi Pappilanniementien alkupäähän. Tästä varattiin 90 m2:N kerhohuoneusto ja 57 m2:n liikehuoneusto. Vuonna 1964 oma Marttala oli käyttövalmis. Kaikki toiminta marttamökkiä lukuun ottamatta keskittyi siihen. Tilaa myös vuokrattiin ulkopuolisille. Monet häät, hautajaiset, syntymäpäivät ym. siellä vietettiin. Martat olivat ylpeitä tästä omasta marttalastaan, mutta aika muuttui. Vuonna 1972 valmistui nykyinen seurakuntakeskus ja juhlat siirtyivät avarampiin tiloihin. Vanhan marttamökin maan vuokra-aika alkoi olla ummessa ja mökki olisi kaivannut perusteellista uusimista, vesi- ja viemäriverkoston rakentamista yms. Pohdittiin kokonaan uuden marttamökin rakentamista. Hankittiin piirustuksia ja mielestäni vasta neljännet piirustukset alkoivat kelvata. Uusi tontti nykyiseltä paikalta vuokrattiin, pidettiin marttojen yleinen kokous 21.1.1978. Yksimielisesti hyväksyttiin uuden rakentaminen. Kyllä siinä rakennushankkeessa tarvittiin silloisen Keuruun kunnan ja Keuruun seurakunnan arvovaltaista tukea asian eteenpäin viemiseksi. Hyväksytyt marttakahvilan piirustukset ovat keuruulaissyntyisen arkkitehti Tuomo Lampisen käsialaa. Marttakahvila tuli maksamaan n. 500 000 Smk. Oli luovuttava rakkaaksi käyneestä Marttalasta myymällä se Keuruun Kunnalle ja liikehuoneusto joka oli ollut vuokrattuna Keuruun Osuuskaupalle ja Liikenne Mäkelälle, myytiin 1984 Aune ja Eero Moisiolle. Velkaa oli vielä paljon jäljellä. Uuteen Marttakahvilaan muutettiin syksyllä, Sirkanpäivänä 1978 oli avajaiset. Oli siinä menoa ja meininkiä riittämiin. Paikka oli auki joka päivä. Palkattiin emäntä ja 3 muuta työntekijää. Talkoiltiin vapaaehtoisen avun turvin varsinkin kesäaikana, jolloin turistit valtasivat Marttakahvilan hyvien leivontatuotteiden ansiosta. Joka päivä tehtiin aamulla tuoreet pullat, munkit, sämpylät. Lounastakin laitettiin usean vuoden ajan. 1981 ryhdyttiin paistamaan vohveleita kesäaikana marttakahvilan terassilla toripäivinä. Lilli Vierimaa toimi vohvelimarttana kutsuen kullekin paistopäivälle 2 marttaa paistovuoroon. Parikin ämpärillistä paistettiin ja myytiin yhtenä päivänä eli 160 vohvelia. Myös museonmäellä käytiin heinäkuun Keskiviikko soi –tilaisuuksissa vohvelinpaistossa. Tilattiin Riihimäen lasilta ”Elias Lönnrot” lasilautasia sekä kirkkaana ett rosana 512 kpl. Lautasen pohjakuvion suunnitteli Erkki Koskinen. Myös pieniä lasimaljoja tilattiin rosanvärisinä 96 kpl. Lautasten ja kulhojen myynti onnistui hyvin. Niin kuin lasinpuhaltajat, martatkin puhalsivat yhteiseen hiileen ja onnistuimme rahoituksessa niin että velka tuli 1993 loppuun maksetuksi. Talkooväkeäkään ei unohdettu. Elokuulla 1988 tarjottiin kaikille vohvelinpaistoon osallistuneille ostosmatka Tuuriin, Keskisen ostosparatiisiin. Marttakahvila oli varkaiden suosima. Heidän estämiseksi laitettiin takaosan ja keittiö ikkunoihin ristikot. Koko terassi ympäröitiin myöhemmin valkoiseksi maalatulla ristikkokehyksellä ja vielä varashälytinkin laitettiin. Marttakavila vuokrattiin 2.1.1989 alkaen Kaija Laitiselle ruoka- ja kahvipaikkana. Katariinan kamari -nimisenä hän palveli keuruulaisia ym. 1997 syksyyn saakka. 15.1.1998 paikkaa vuokraajana on jatkanut Maalaisvakka ja on edelleen. Paikan vuokraukseen päädyttiin laman ja puuhamarttojenkin lamaantumisen vuoksi. Useimmissa yhdistyksissä työt ja vastuut kasautuvat pienelle porukalle, niin myös martoissa. Marttakahvilassa on jouduttu suorittamaan monenlaista remonttia. 1988 poistettiin vuoden alussa sisältä kiinteät keinonahalla päällystetyt penkit, joita nuoriso oli turmellut viiltelemällä ja samalla luovuttiin ”karsinoista” laittamalla tavalliset pöydät ja penkit asiakastilaan. Remontin suoritti Erkko Oksanen, joka muutoinkin toimi ”korjausmestarina”. Mökin neljännessä remontissa mullistettiin 1991 wc-tilat niin sanotun infopisteen kohdalle ja saatiin asiakastilaa entisen wc-tilan kohdalle 21. Näin mökin asiakaskapasiteetti nousi 46 paikkaiseksi + terassitilat kesäaikana. Marttojen sääntöjen 2 §:ssä määritellään: ”Yhdistyksen tarkoituksena on kotien hyvinvoinnin edistäminen.” Mitä ne martat sitten ovat saaneet aikaan? Keuruun kansallispuku on kokonaisuudessaan marttojen aikaansaama ja kustantama. Toini Hirvenlahden löytämän vanhan kangaspalan perusteella taiteilija Heporauta suunnitteli mallin ja se toteutettiin marttojen toimesta ja taidoilla. Kansallispuku esiteltiin paikkakuntalaisille kesäjuhlassa 1959. Kaupunginvaltuustolle vietiin 1986 yhdessä Haapamäen marttojen kanssa aloite ”Kotien ongelmajätteiden hävittäminen”. Mama-toimintaa ja tietoutta vietiin eteenpäin marttojen aloitteesta valtakunnallisesti – niin myös Keuruulla vuodesta 1995 alkaen. Vähemmän suolaa, enemmän yrttejä kampanjaan osallistuttiin järjestämällä S-marketissa asioiville päivän pituinen tietoisku, myös vuonna 1995. Lahjoilla on muistettu muun muassa: Keuruun uudistetun kirkon vihkiäistilaisuudessa alttarimatto, 350 vuotisjuhlassa kastemalja, yhdessä Keuruun naisjärjestöjen kanssa messukasukka (1962). Sotilaskotiin ja Keuruun Terveyskeskukseen Lapinraanut, osallistuttu myös rahallisesti Terveyskeskuksen pianonhankintaan. Lahjoitettu 1994 itse tekemämme pehmomarttanuket Lehtiniemen neljälle osastolle (4 kpl), partiolaisille tusina kahvikuppeja. Marttoja on yritetty muistaa merkkipäivinään ainakin kortilla. Vuonna 2002 Keuruun Martat ovat olleet Plan-säätiön kautta Afrikan Burkina Fasosta olevan Kouka-tytön kummina. Näin on toteutettu teemaa ”Martat – vaikuttajina yli rajojen”. Rahallinen kuukausiavustus jatkuu edelleen. Samaan teemaan voisi lisätä äiti-Teresa peittojen teon. V.2003 aloitettiin säännöllinen stipendien myöntäminen lahdelle peruskoulunsa päättävälle kotitalous- ja tekstiilitöissä kunnostautuneelle oppilaalle. Edellisenä vuotena myönnettiin yhdelle luokalle matkastipendi. Marttailtoja on puuhasteltu monitoimisesti: Nypläyskurssit, lankavärjäystä luonnon värein, askartelua enkeleistä joulukorosteisiin, ruusuihin, paperinarutaidetta yms. Opeteltu ja opetettu tunnistamaan sieniä, tekemään ruokaa, leipomaan, siivoamaan. Tutustuttu oman paikkakunnan liikkeisiin, laitoksiin ja yrityksiin, järjestetty käsityönäyttelyjä, keliakiakursseja, tehty makkaroita, retkeilty sekä Suomessa että naapurimaissa. Tärkein ja mieliin jäävin matka oli v. 1999 Marttajärjestön 100-vuotisjuhla Helsingissä Hartval areenalla. Menomatkalla linja-autossa matkanjohtaja Leena Nirkkonen jakoi meille lunastamamme Arabian tekemät MARTAT 100 v kahvikupit, joihin matkalla ostimme kahvit yhdestä baarista. Ainakin se sai hymyä ja hyvää mieltä aikaiseksi. Syksyllä vielä pidettiin omassa yhdistyksessä 100-vuotisjuhlat Seurakuntakeskuksessa ja samalla Kaarina Salmisen 80 vuotta juhlittiin. Puutarharetkiä on tehty Viherlandiaan, Hämeeseen, paikkakuntamme puutarhoille, on lasketeltu Himoksella, martanpäiväristeilty Jyväskylästä Suolahteen laivalla, käyty Virroilla Karhuoopperassa, Tampereen, Jyväskylän teattereissa, Karstulassa ja viimeksi taidematka Edelfelt-näyttelyyn Helsinkiin tammikuussa 2005. Vaihtotoritoiminnassa (lauantaisin) 1991 alkaen 2005 saakka noin 1 kerta / kk vuorolla Anja Suomäki ja Aino Kivimäki ensin, Kivimäen sairastuttua jatkoi hänen osuudellaan Kaarina Salminen ja Kerttu Vuori vuorotellen. Ketveleenkannasta siivottiin joka kevät 1993 saakka. Leijonat valtasivat tämän homman ja hyvä niin. Marttojen toimesta hoidettiin K-S marttapiiriliiton kanssa 1986 Maanpuolustusjuhlien muonitus. Alustavasti siihen oli ilmoittautunut 1000 henkeä ja hernekeittoa ja kahvia siis varattiin tälle määrälle, mutta juhliin tuli 392 henkilöä. Tarjoilussa oli mukana 40 henkilöä + 3 pannareiden paistajaa. Onneksi Juurikkaniemi osti 600 annosta hernekeittoa ja liiat käyttämättömät ainekset saatiin palauttaa kauppaan, ettei jääty tappiolle. Suur-Keuruun 50-v juhlassa v.1999 yhteiskoulun juhlasalissa kahviteltiin 1000 ihmistä. Samoin on Suur-Keuruun Sanomien joulunavauksissa vanhalla torilla tarjottu riisipuuroa 600:lle kahtena vuotena. Puuronkeiton suorittanut Kaija Oksanen apunaan Anja Suomäki srk-keskuksessa. Marttojen jäsenmäärä on hiljalleen hiipunut vuosi vuodelta kahdenkymmenen viimeisen vuoden ajan 200:sta puolella eli vuonna 2005 oli 98 jäsentä. Kuitenkin ovet ovat kaikille auki. Puheenjohtajana v:sta 2003 on ollut Kaarina Salonen ja hallitustakin on uusittu niin kuin pitääkin. Varaphj. Leena Nirkkonen, sihteeri Raija Ruusuvuori, rahastonhoitaja Terttu Rajamäki ja muut tämän vuoden hallituksessa Leila Hakala, Pirkko Laine, Sirkka-Liisa Lampinen, Hely Lampinen, Marjatta Mandelin, Vellamo Palomäki, Anja Suomäki. Pitkäaikaisin puheenjohtaja on ollut Kerttu Vuori 18 vuotta, Elli Kalliala 15 vuotta ja Alli Riikonen 12 vuotta. Vielä mainittakoon yhdistyksen nimenmuutoksesta. Keuruun Marttayhdistys ry muutettiin ja vahvistettiin 23.3.1987 vuosikokouksen yhteydessä nimelle KEURUUN MARTAT RY. Paljon on aihetta Keuruun Martoillakin kiittää! Pidetään lippu korkealla ja ollaan ylpeitä omasta marttaudesta ja huomataan lähimmäiset. Hyvin meillekin voi sanoa raamatun mukaisesti: ”Martta, Martta, moninaisista Sinä huolehdit ja hätäilet.” Toivon, että kuunteleva Maria vaikuttaisi meissä enentyvästi. Näin Kunniajäsenenä toivon 70-vuotiaalle yhdistyksellemme ONNEA JA SIUNAUSTA. Marttatyö on palvelevaa toimintaa. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Keuruun Marttojen historiikki 70 vuodelta (1936- 2005) Subject The topic of the resource martat historiikit kansallispuvut Creator An entity primarily responsible for making the resource Vuori, Kerttu Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto https://keuruunveraja.fi/files/original/30726b281edda79c42580fa993a3cab6.jpg 4d48b2abcdd273180984f52503c7e2c9 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Yhdistysten arkistoista Description An account of the resource Tässä kokoelmassa on tekstejä ja kuvia, jotka ovat peräisin keuruulaisten yhdistysten ja järjestöjen arkistoista tai ovat heidän itsensä tuottamia. Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document Säännölliset marttaillat jatkuivat kuukausittain, aiheina mm. ravinto, puutarhanhoito, urheilu, kodinhoito, toisiin yhdistyksiin tutustuminen ja yritysvierailut. Ensimmäinen isompi Marttavoimaa –tilaisuus pidettiin 16.4.2008. Se kokosi kulttuuritalo Kimaraan n. 100 henkeä tutustumaan kierrätykseen, terveydenhoitoon, terveelliseen ruokavalioon ja marttatoiminnan sisältöön sekä katselemaan paikallisten liikkeiden muotinäytöstä. Kirjailija Hannele Huovi piti ”voimapuheen”. Samoihin aikoihin Keuruun kaupunki viritteli suunnitelmia kirkonseudun kaavauudistuksesta. Valmistelevassa palaverissa käytiin joukolla ja saatiin todeta, että Marttamökki ei ollut siellä kovin ”korkeassa kurssissa”. Vaikutti siltä, että kaupunki halusi pyyhkiä koko mökin kartalta. Kaupungin arkkitehti Timo Määttä kutsuttiin usean kerran yhdistyksen hallituksen kokoukseen kuultavaksi. Marttojen puheenjohtajaksi Kaarina Salosen jälkeen valittiin v. 2011 Pirkko Laine. Hänen aloitteestaan käytiin neuvotteluja maa-alueen vuokrasopimuksen jatkamisesta. Neuvottelujen tuloksena Martat saivat Keuruun seurakunnalta tuomiokapitulin hyväksymän vuokrasopimuksen 20 vuodeksi. Kaupunki totesi, ettei marttoja saa mökistään minnekään. Niinpä Martat alkoivat suunnitella mökin remontoimista. Vuosien varrella mökki on remontoitu perusteellisesti sisältä ja päältä, piha-alue siistitty ja saatu asianmukainen jätekatos. Martat ovat jatkuvasti kouluttaneet keuruulaisia. On pidetty makkarakurssi, sähköttömyysilta, ohjattu sähköisen veroilmoituksen tekoon jne. Yksi suurimmista ponnistuksista 2010-luvulla olivat Marttafestarit toukokuussa 2014. Keuruun Martat kutsuivat kaikki Keski-Suomen piirin yhdistykset viettämänä toiminnallista kesäpäivää Keuruulle. Päivä alkoi jumalanpalveluksella ja kirkkojen esittelyllä ja jatkui markkinahumussa Vanhan Pappilan pihapiirissä. Tarjolla oli hyvää ruokaa, viinimaistiaisia ja ostettavaa vaatteista kukkiin. Muotinäytökset ja musiikki ryydittivät päivää. Paikalle saatiin noin 250 marttaa eri puolilta maakuntaa. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Marttatoimia Keuruulla 2006-2015 Subject The topic of the resource martat yhdistykset historiikit Creator An entity primarily responsible for making the resource Laine, Pirkko Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto https://keuruunveraja.fi/files/original/e83223c355ca1b784e293eee13144055.jpg d840792240b80e162c552a00f542aab6 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Muistoja ja dokumentteja entisajan elämästä Description An account of the resource Tässä kokoelmassa on yksityishenkilöiltä käyttöön saatuja muistelutekstejä ja aikalaisdokumentteja, kuten kirjeitä ja kouluaineita. Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document Istun syntymäkotonani keinutuolissa. Ulkona on suojasää, vaikka on tammikuu lopuillaan. Tänne olen taas palannut vapaa-aikaa viettämään ja istuskelen yksikseni. Hellassa palavat risahdellen kuivat kuusen kalikat. Tuolin selkänojalle olen ripustellut märkiä metsästysvaatteita kuivumaan. Saappaat sojottavat kiukaalla, niin kuin leivinuunin päällystä ennen nimitettiin. Neljä taskussa kostunutta panostakin olen pannut uunin päälle. Leijona-haulikko 16/2 vuosimallia 1956, kahdella liipaisimella nojaa muuria vasten. Paljon olen sitä vuosikymmenien aikana ulkoiluttanut tämän kylän läheisyydessä. Toki on ollut muidenkin aseiden vuoro. Tänäänkin on aamupäivä seisoskeltu metsässä odottaen ajon alkua. Ei vaan alkanut - aamuyöstä oli satanut lunta, eikä jälkiä löytynyt. Lopulta kyllästyttiin ja todettiin, että on siinä ajokoiran näköinen eläin, ei vaan aja. Otettiin koira kiinni ja puhelimen pirahduksen jälkeen oltiin onnellisia, kun Lippe oli turvassa autossa. Tähän taisivat päättyä osaltamme tämän kauden jänisajot. Sudet liikkeellä Alueellamme oli kaksi viikkoa sitten susi tappanut jänisajosta ajokoiran. Ajo oli päättynyt varsin lyhyeen, ja metsästäjä oli löytänyt koiransa kuolleena. Susi oli paennut paikalta ja joutunut jättämään saaliinsa. Poliisi ja alueen hirvipäällikkö olivat käyneet paikalla toteamassa tilanteen. Takatassun jälki oli ollut 12 senttiä pitkä ja 9 senttiä leveä, joten mikään pieni otus se ei ollut. Koiranomistaja oli pannut valtiolle korvausvaatimuksen, vaan mahtaakohan valtiolla olla tuollaisiin hankkeisiin rahaa. Kaikkia toimia pitää tehostaa, niin varmaan korvauksien maksamistakin. Tehostaminen näyttää tarkoittavan nykyisin sitä, että hommat jätetään hoitamatta ja säästöjä syntyy. Pari muutakin koiraa oli kadonnut syksyn aikana. Lipen nuoleskellessa tassujaan Nissanin takapenkillä tuli kännykkään tieto, että parin kilometrin päässä olevan maalaistalon pihasta oli susi edellisenä yönä vienyt pihakoiran. Mero-koira oli aamuyöstä pyrkinyt ulos. Lapsista Noora oli päästänyt koiran pihaan, jossa se oli oppinut olemaan irrallaan. Pian oli alkanut kiihkeä haukku, joka oli muuttunut surkeaksi uikutukseksi. Talon Antero-isäntä oli herännyt ääniin ja pukeutunut nopeasti mennäkseen ulos. Taskulampun avulla löytyi pihaan johtavalta tieltä uudesta lumesta runsaasti jälkiä ja vähän vertakin. Antero seuraili pellolla olevaa jälkeä. Siitä oli helposti nähtävissä, kuinka susi oli vetänyt perässään suurikokoista koiraa. Puolen kilometrin päässä olevan lammenrannassa molemmat olivat pudonneet heikon jään läpi syvään ojaan. Mutta susi oli sitkeästi vetänyt saaliinsa ylös ja jatkanut matkaa kaislikkoon. Siitä Antero oli palannut murheellisella mielellä kotiin. ”Mitähän sanon lapsille”, ajatteli Anska ääneen. Kävimme iltapäivällä muutaman kilometrin päässä olevan toisen talon pihapiirissä toteamassa myös yöllisiä susitapahtumia. Pellolla olevan kivikasan päällä oli illalla istunut neljä sutta. Odottelivat varmaankin rauhallisesti, koska valot talosta sammuvat. Pihassa oli susien näköetäisyydellä myös kahden metsästyskoiran tarha. Tietä pitkin oli tullut kuitenkin vielä iltamyöhällä auto, jonka valoissa susien silmät olivat kiiluneet. Autoilija oli kääntänyt maasturinsa kohti kivikasaa. Silloin sudet olivat lähteneet jäljistä päätellen jopa viiden metrin loikin pakoon, jokainen eri suuntaan. Kuinkahan olisi koiratarhan verkko kestänyt tällaisen lauman hyökkäyksen? Lumien tulo vihdoinkin ja sen myötä runsaat susihavainnot ovat selittäneet peurojen ja kauriiden katoamisen metsästysalueeltamme. Kovasti teettivät työtä myöskin hirven vasojen saaminen syksyn jahdissa. ”Jotakin pitäisi tehdä, tämähän menee ihan mahdottomaksi”, tuumaili hirvipäällikkö Original Powerit tukevasti maassa, yksipiippuinen hanallinen kohti taivasta sojottaen. Pitäisikö meidän laittaa suden kaatolupa-anomus vireille? Vai vaihdetaanko haalarit särmähousuihin ja lisukenkiin ja lähdetään Lomppariin naistentansseihin? Siinäpä kysymys. Lapsuudessa se alkoi Keinustuoli narahtelee, vesikattila porisee hellalla. Kohta saan tulella keitettyä porokahvia. Mistähän minuun on kylvetty tämä metsästyksen himo? Aina pitää ajella tänne lapsuuden maisemiin ja metsiin kulkemaan. Onneksi ystävälliset maanomistajat antavat minun kulkea maillaan ja onneksi löytyy aina jahtikavereita. Mutta mistä tämä tauti on alkunsa saanut? Ehkäpä se on tipahtanut tähtikirkkaalta taivaalta silloin, kun isäni vei äitiä ja minuakin naapurista lainaamalla hevosella jään yli kirkonkylän synnytyslaitokselle. Silloin oli tammikuussa 25 astetta pakkasta, paljon lunta ja tähtikirkas taivas. Niin, vai tarttuiko tauti metsästävästä veljestäni ja naapurin miehistä? Paha sanoa. Silmät lupsottavat ja annan tulla mieleeni pari lapsuuden muistoa. Ensimmäinen tärkeä metsästykseen liittyvä tehtäväni oli pitää kämmentä haulikon piipun päässä. Tätä toimenpidettä tarvittiin, kun veljeni puhdisti hanallista mustaruutihaulikkoaan. Sen aikaisen aseöljyn haju kiertelee vieläkin nenäni nystyröissä. Minulle selitettiin tarpeellisuuttani sillä, ettei puhdistusrassi tullut kokonaan piipusta ulos. Silloin tuppo olisi tarttunut takaisin vedettäessä kiinni piipun suuhun. Näin minut huijattiin jo pienenä aseiden pariin. Vesi kiehahtaa hellalle ja samalla uskon löytäneeni todellisen syyn metsästysintooni. Mieleeni nousee kirkkaana ensimmäinen saaliini ja heti ensi yrittämällä, lankajänis. Lankaa hankkimaan Navetassamme viettivät pitkää talveaan silloin kaksi lehmäämme, Soma ja Särö. Karjalle oli heinää viereisessä ladossa. Kuiva heinä oli mieluisaa ruokaa myös jäniksille. Olihan jo helmikuu ja luonnonheinä paksun lumen alla. Heinälatoon johti oikein jäniksen polku. Töppöstelin ahkerasti kirkkaina talvipäivinä ulkona ja tein lapsen havaintoja. Kerroin jäniksen jäljistä innokkaasti myös kotiväelleni ja kannustin veljeäni menemään jänistä kyttäämään kuutamoyönä. Ensio ei asiasta innostunut vaan tokaisi: ”Viritä sinä sille lanka.” Yöllä sitten mietin kuumeisesti, kuinkahan sellainen lanka viritetään. Olinhan nähnyt, kuinka haulikon hana viritetään, mutta miten langan voisi virittää. Ja mistä mahtaisi saada viritettävää lankaa? Vierähti aikaa muissa lapsen puuhissa ja viritettävä lanka pysyi suurena salaisuutena. Helmikuun viimeisenä sunnuntaina veljeni oli kavereittensa kanssa jänismetsällä. Kotiin tullessaan Ensio kertoi, etteivät olleet saaneet jänistä tällä kertaa. Hän kuitenkin jatkoi jutusteluaan: ”Kerroin pojille, että sinulla olisi tiedossa jänis, kunhan vain saisit jostakin jänislangan.” ”No, oliko kellään viritettävää lankaa?”, kysyin innostuneesti. ”Eipä ollut, mutta Elma-tädilläsi saattaisi olla, ja Veikko lupasi opettaa sinulle langan virittämisen”, jatkoi veljeni kuin arkisesta asiasta jutellen. Leipälähettinä Kävin kuumana ja vaadin jo samana iltana päästä Elma-tädin puheille. Ei tullut lupaa, eikä yöllä unta silmään. Mutta seuraavana päivänä sain luvan lähteä, kunhan veisin lämpimäisleivän mukanani. Voipaperiin kääritty lämmin leipä kainalossa kipitin huopatossut jalassa Kirkonmäkeä ylös kohti tätini punaista taloa. Oikaisin pienen metsikön halki, jotta samalla näin oliko sielläkin jäniksen jälkiä. En nimittäin aikonut tyytyä yhteen jänikseen, jos langanvirityksen oppisin. Ulkoportailla luutasin huolella huopatossuni, vedin muutaman kerran pakkasilmaa keuhkoihini ja koitin rauhoittua. En halunnut rynnätä sisälle, olinhan tärkeällä asialla, leipälähettinä. Huurua pöllähti matkassani keittiöön. Ojensin leivän tädille. ”Äiti lähetti tän”, sanoin ja istahdin penkille. ”Kiitos, kiitos, oikein lämmin leipä. Otahan Esa karvahattu päästäsi, ja kerro mitä teille kuuluu”, kyseli täti. ”Mitäs meille, odotellaan Särön poikimista ja leivotaan. Isä on töissä”, sanoin rauhallisesti, vaikka olin pakahtua jäniksenlankaani. Veikkokin näkyi olevan kotona, joten opetustakin olisi saatavana, kunhan vain lanka löytyisi. Pitkään he minua puhuttivat, kuten aina ennenkin. Aika tuntui matelevan ja päässä meinasivat langat sotkeentua. Lopulta otin tilanteen hallintaan ja aloin johdatella keskustelua aralle alueelle. ”Ettepä saanu sunnuntaina jänistä. Olisitte tuoneet sen hurtan meidän tallin nurkalle, niin kyllä olis lähteny. On meinaan rutosti jälkiä, oikein paksu polku”. ”Vai on kovasti jälkiä. Et oo ite yrittäny pyydystää sitä?” kysyi Veikko. ”Milläs minä, enhän saa pyssyä vielä kymmeneen vuoteen. Vaan olen minä kuullut, että viritettävällä langallakin saa jäniksiä,” vastailin vielä melko rauhallisena. Mutta sitten en saanut enää hillittyä itseäni, pomppasin penkiltä ylös, loikkasin Elma-tädin eteen hellan viereen ja kysyin suoraan: ”Onko teillä Elma-täti jäniksen lankaa?” Täti säikähti ryntäämistäni ja otti pari taka-askelta hellaa kohti. ”Eihän minulla. Mites minulla sellaista.” Oppia saamassa Veikko puuttui pöydän päästä tilanteeseen. Hörppäsi rauhallisesti kahvia tassilta sokeri huulien välissä ja totesi: ”Onhan sinulla äiti siellä komuutin laatikossa sitä harmaata villalankaa, josta kudoit isälle sukat. Sitähän jäi vielä. Se on juuri oikeanlaista jäniksen lankaa. Lampaanvillasta itse kehrättyä. Siinä on jäniksille tuttu lampaan haju, eivät sitten vieroksu sitä.” ”Onhan sitä, jos sellainen kelpaa”, vastaili täti ja tuntui jotenkin päässeen asian päälle. Veikko nousi ripeästi tuoliltaan ja käveli komuutin luokse. Hän etsi sieltä harmaan villalankakerän, eri värisiä kankaanpalasia ja sakset. Veikko palasi takaisin pöydän ääreen, laski tarvikkeet pöydälle ja sytytti oikein öljylampun palamaan. Olin varma, että nyt pääsen jäniksenlangan tekoon. Siirryin hartaudella pöydän ääreen ja aloin saada opetusta. ”No niin Esa. Otapa nyt sakset ja ala leikellä pieniä tilkkuja, noin tulitikkuaskin kokoisia. Laitan nuo Ukko-tikut tuohon malliksi. Tilkkuja pitää olla kaksitoista. No, ethän sinä vielä osaa laskea. Kyllä minä sanon sitten, kun riittää. Hyvinhän se leikkaaminen jo sujuu. On äitisi tainnut opettaa.” Kun tilkut oli saatu valmiiksi, mitattiin harmaata villalankaa käsieni ulottuvuuden verran ja pikkusen päälle. Sitten sain solmia tilkut vaaksan päähän toisistaan villalankaan kiinni. Solmujen teko oli vielä minulle kovin vaikeaa ja taisihan Elma-tätikin siinä vähän auttaa. ”Panehan eri värisiä tilkkuja vuoron perään, niin tulee pyytävämpi lanka”, neuvoi Veikko. Hiki pusertui otsalleni tilkkuja solmiessani. Työ oli minulle lähes ylivoimaista ja päälläni oli ulkovaatteet huopatossuineen. Vihdoin lanka oli valmis. Onnellisena ja kiitollisena saamastani opista lähdin juosten kotiini. Matkalla kertailin viritysohjeita ja sitten tupsahdinkin kotiovesta sisään. Tohkeissani esittelin lankaani ja selitin viritysohjeita. Vanhempani ja sisarukseni kuuntelivat totisina selostustani langan valmisteluista. Niin minusta ainakin näytti. Huomenna alkaisi langan viritys ja sitten syötäisiin jänispaistia. Olihan minulla varma paikka heinätallin oven pielessä. Taaskaan ei tullut uni silmään. Langan viritys Aamu valkeni kirkkaana. Heräsin onnellisena. Olinhan pääsemässä metsästyksen saloihin. Töppöset jalassa söin aamupuuroni. Tänään ei minua tarvinnut siihen touhuun houkutella. Minulla oli kiire heinätallille. Hakkasin ruosteisen neljän tuuman naulan ovilautaan. Kotkasin sen huolella. Siihen sidoin jäniksen lankani toisen pään kiinni. Langan toisen pään nostin ohjeiden mukaan tikun nokkaan jälkijonon toiselle puolelle. Siinä oli nyt viritettynä jäniksen lankani. Tyytyväisenä työhöni menin tupaan virittelemään hevosleikkejäni. Olihan joulupukki tuonut minulle polkuhevosen. Vaan eipä tahtonut leikeistä tänään tulla mitään. Vähän väliä piti kiivetä tiskipöydälle, jotta näin jäniksenlankani keittiön ikkunasta. ”Voihan jänikset näin pakkasella liikkua päivälläkin”, ajattelin. Ilta tuli ja nukkumaan menoaika. Kyllä pukkisänkyni taisi yön aikana narahtaa monta kertaa, kun levottomana kääntelin kylkeäni. Puuro sai aamulla jäädä syömättä. En ryhtynyt enää vilkuilemaan lankaani ikkunasta, vaan sonnustauduin oikealle pyyntiretkelle. Lähestyin tallin ovea ja jo kaukaa huomasin langan hävinneen. Suuri valkoinen jänis oli kyljellään oven alla. Jäniksen kaulalle oli kietoutunut kauniisti virittämäni kirjava tilkkulanka. Seisoin hetken jähmettyneenä paikoillani. Noin iso jänis ja minun langassani! ”Onkohan se varmasti kuollut?” ajattelin. Kosketin varovasti takajalkaa ja pelkäsin sen hyppäävän karkuun. Kuollut se oli ja pakkasen kangistama. Nostin jänistä takakoivista ja huomasin sen olevan umpijäässä. Samalla kaulalta luiskahti maahan lankani. Lähdin vetämään saalistani kohti kotia. Olin varmaankin melkoisessa shokissa, kun pääsin keittiöön. Siellä vastaanotto oli hyvin riemullinen ja kyllä minun taitojani kehuttiin. Muurin vieressä jänis päivän mittaan suli ja illalla veljeni nylki sen. Seurasin Ension nylkypuuhia silmä tarkkana. Halusin oppia senkin taidon ja olihan se minun jänikseni. Kauniisti valkoinen turkki irtosi punertavien lihojen päältä. Ihmettelin, miksi jäniksessä oli muutamia punaisia pisteitä ja vähän vertakin oli vuotanut siitä. ”Jäniksissä on tuollaisia punaisia pisteitä aina niitä nyljettäessä. Mietihän nyt vähän jäniksen elämää. Kun se tuolla risukossa juoksee kovaa vauhtia, niin aina joku tikku pistää sitä”, selitti veljeni minulle. Uskoin häntä niin kuin monia muitakin isojen poikien juttuja. Paisti siitä jäniksestä aikanaan tehtiin ja kaikilla oli hyvä mieli. Paukkupakkaset lauhtuivat ja kevät alkoi tulla hyvää vauhtia. Virittelin päivisin jäniksen lankaani. Vaihdoin paikkaakin. En vain saanut toista jänistä langallani sinä talvena, enkä myöhemminkään. Tosin en ole sen talven jälkeen lankaani virittänytkään. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Lankajänis Subject The topic of the resource Keuruu -- Häkkinen lapsuus metsästys Description An account of the resource Esa Salovius pohtii sitä, miten hänestä tuli metsästäjä ja muistelee lapsuutensa jännittävää metsästyskokemusta. Creator An entity primarily responsible for making the resource Salovius, Esa Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto