2 100 765 https://keuruunveraja.fi/files/original/fcf1d39702c25e59b95ee8c80c5dbf09.jpg 4d6b4a113f75c33c9c912a8891efa82f Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Keuruun seudun kotiseutuarkisto Description An account of the resource Keuruun seudun kotiseutuarkiston toiminnan tavoitteena on tallentaa paikallinen yksityisluontoinen arkistoaines sekä henkinen perinne ja säilyttää se käytettäväksi paikkakunnan hyväksi. <br /><br />Arkisto toimii Keuruun kirjaston alakerrassa, jossa sijaitsee myös tutkijatilat. Kotiseutuarkiston arkistokokonaisuuksiin pääsee tutustumaan varaamalla etukäteen ajan käynnille kotiseutuarkistossa. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Eija Junno-Pihlaisen arkisto Subject The topic of the resource kirjailijat runoilijat päiväkirjat kirjeet sukututkimus mielenterveys kuvataiteilijat omakustanteet Description An account of the resource Eija Junno-Pihlainen ( s. 1959) on lahjoittanut Keuruun seudun kotiseutuarkistoon vuodesta 2008 lähtien henkilökohtaiseen ja julkiseen elämäänsä liittyvää arkistoaineistokokonaisuutta, joka sisältää päiväkirjoja, kirjeitä, kirjoituksia, runoja, taidetta, valokuvia ja asiapapereita, sekä omakustanneruno- ym. kirjoja. Arkistoaineisto soveltuu elämäkerta-, suku-, taide-, kirjoittamisen-, ja kirjallisuuden-, sekä mielenterveyden-, ym. -tutkijoitten käyttöön. Arkiston laajuus on noin 6 hyllymetriä. Arkistoa koskee käyttörajoitus. Creator An entity primarily responsible for making the resource Junno-Pihlainen, Eija Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Keuruun seudun kotiseutuarkisto Description An account of the resource Keuruun seudun kotiseutuarkiston toiminnan tavoitteena on tallentaa paikallinen yksityisluontoinen arkistoaines sekä henkinen perinne ja säilyttää se käytettäväksi paikkakunnan hyväksi. <br /><br />Arkisto toimii Keuruun kirjaston alakerrassa, jossa sijaitsee myös tutkijatilat. Kotiseutuarkiston arkistokokonaisuuksiin pääsee tutustumaan varaamalla etukäteen ajan käynnille kotiseutuarkistossa. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Arvi Kääriäisen arkisto Subject The topic of the resource Keuruu Kääriäinen , Arvi toimittajat leikekirjat leikekokoelmat toimitusjohtajat Osuusliike Keski-Suomi Kansan lehti harrastajanäyttelijät Description An account of the resource Arkisto sisältää Arvi Kääriäisen keräämät kaksi leikekirjaa. Ne sisältävät Kansan lehden Keurusseutua koskevia lehtileikkeitä vuosilta 1960–1964.<br /><br />Arvi Kääriäinen (31.10.1904 Iisalmi-31.3.1966 Keuruu) oli Osuusliike Keski-Suomen toimitusjohtaja Keuruulla vuosina 1953–1962. Hän oli myös Keuruun työväenyhdistyksen jäsen, Keuruun Sos. dem. kunnallisjärjestön puheenjohtaja, Keuruun Rotary-klubin perustajajäsen. <br /><br />Hän oli Kansan lehden Keuruun kirjeenvaihtaja ja keräsi leikkeitä lehden Keurusseutua käsittelevistä jutuista. <br /><br />Kääriäinen oli harrastajanäyttelijä ennen kauppa-alan uraa. Teatteritoiminta säilyi harrastuksena ja hän oli Keuruulla tunnettu kulttuurivaikuttaja. Mm. ohjasi ja näytteli Keuruun Työväen Näyttämöllä. Kirjoitti useita näytelmiä ja julkaisi useita artikkeleita osuustoiminnallisissa yms. julkaisuissa. Creator An entity primarily responsible for making the resource Kääriäinen, Arvi Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Date A point or period of time associated with an event in the lifecycle of the resource 1960-1964 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Eeva-Liisa Honkasen kokoamaa aineistoa Koillis-Keuruulta Subject The topic of the resource Keuruu Keuruu -- Asunta Keuruu -- Huttula Description An account of the resource Eeva-Liisa Honkasen kokoamaa aineistoa Asunnalta ja Huttulasta Creator An entity primarily responsible for making the resource Honkanen, Eeva-Liisa Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document Valkeni 10 pv. ja tammikuu. Monet askelet ja ajatukset Iso-Huttulan taloon suuntautuu, sillä siellä alkaa kutomakurssit oivat. Kohta monet puut kuorossa soivat. Helylän Maili oli meillä opettaja soma, eipä vielä taida olla kenenkään oma. Aina rauhallisella ja tyynellä miellä, opasti kaikkia visaisella opin tiellä. Kaikilla ei ollut tilaisuutta tänne tulla, kenellä vakinainen työ, kenellä tullan lulla. Niin hän reippaasti naapureihin asteli ja siellä kudesuulle kankaat kääräisi. Vaan ettei tulis kovin paljon tätä lorua, käännän lehteä ja nyt vuoro tuli emännälle, tämän kaiken touhun alkuun laittajalle. Ester, tuo ehtoinen emäntä, jalo, häntä kunnioittaa koko tämä sankka talo. Hän ensin kokkina hääräili ja pöperöt hyvät meille keitteli. Hän leipoi leivät ja paistoi pullat ja kahville kutsui Maikit ja Ullat. Ja niin työntahti oli pirteä ja tämä oli emännän ansiota. Vasta loppupuolella pääsi hän mukaan ja meistä ahkera hän oli, jos kukaan ja pian hän oppi täkänät ja Karjalan liinat ja niin tuli valmista pitkät siimat. Nyt on vuorossa Sojakan Hilkka. Hän on eri sukkela nilkka, sillä kotityöt ensin suoritti ja tännekin hyvissä ajoin kerkisi. Pikku Leena aina seurasi myötä ei äidillä ollut hänestä lisätyötä, sillä kiltti kun oli, ei häiriintynyt kukaan, Ovesta kun astui, sanoi: ”Maija tuli mukaan”! Kyllä varmaan aivan pian kankaan hinta putoo, kun Kytömäen Taimi, nähkääs, yötä, päivää kutoo. Valmistunut hällä ompi monenlaista liinaa, jos polkusnarut katkeilee, ei se häntä piinaa. Helmiä kun poimimaan Taimi innostui, puuhastapa tästä paljon peite rikastui. Toivokaamme kaikki hälle onnellista aikaa, Esteri jäi oottelemaan puhemiehen paitaa. Maire Mäkinen on tullut mukaan ja hän se vasta kutoja on , jos kukaan. Yhdet puut kun kuumeni, niin toisille jo oikaisi. Aina hän työssä häärii, kauniit kapiot kokoon käärii, jotta turhaan ei se poika kaappaise, joka tänne hänet saattelee. Liinholmin Terttu tulee tähän. siinä on tyttö, jolla oppi ei ole mennyt päähän. Hän on aina valmis auttamaan, mitä ei vaan yksin voinut suorittaa. Pajasen Eeva oli kovan onnen lapsi, vaikka ei ollut vielä harmaahapsi. Kaukaa yli hankien hän kulki, vaan heti alussa sairaalan vuode hänet syliinsä sulki. Seuraajanaan oli Vatajan Aune, Hän kun sukkulan sai, alkoi käydä kuin ompelukone, totta kai. Hän olikin tottunut kaikkiin muihin, vaan ei näihin kummallisiin vipupuihin. Hän lisäksi on oikein voimanpesä, onpahan sitten talvi tai kesä. Hän myöskin valmis on auttamaan, missä vain hänen apua tarvitaan. Eikä vain saa unohtaa emäntä Marjatta Ampialaa. On kutonut aikaisin aamut, myöhään illat, pistänyt kankaaksi pellavat, villat. Hyvin on kulununna viikon alkupuoli, puoliviikon sivutessa alkaa hälle huoli. Perjantaina kuulee laulun, ”On syömmein lemmen sairas”, silloin varmaan aina kotona jo kulta kaipas`. Täältä sitten erotessa häntä kaikki muistaa, tavatessa jälleen juttu luistaa. Tiusalan tyttöjä Anna Lampinen aina vaatimaton, hiljainen. Työsään ahkera ja tunnollinen, aina yhtä tyynenä pysyy, vaikka joskus hermoja kysyy, kun niidet laukee ja solmut aukee. Hän kangaspuiden alle sukeltaa ja siellä työnsä kanssa tuhertaa. Hänen kohdallaan on sana sopiva: " On paiskittu töitä ja kiristetty vöitä”. Kuopus sakissa on Terttu Ahola, eikä turhat kiireet häntä sureta. Tätä kurssiaikaa ei hänen tarvitse katua, elämä on joskus täällä ”kaunista satua”. Suonkannan Anja hiihtää tänne korven poikki, joskus yli ladun jänöjussi loikki. Ahkerana aamusella kotitöissä häärii, täällä kauniit kapionsa kangaspuilta käärii. Pitkää päivää kutoa joutanut ei täällä, kankaat monet syntyi sentään, kun aina iloisella päällä. Asunnalta kaksi akkaa hevosella kulkee, pakkasherra aamuisin heidät sylihinsä sulkee. Huolimatta vastuksista täsmälliset olla koittaa, tahdotte kai enempikin kuulla noista. Ilosena joukossamme häärää Marjosolan Kirsti, nopeasti selvisi hälle joka kankaan niksi. Reippaana hän ohjaksissa ompi aamuin, illoin. Mattopuilla haukottaapi, mutta kohta silloin kahvitauko tuleekin ja piristyksen antaa, väsymykset, huolet kauaks` kantaa. Hauska onkin kotiin viedä moni työ näin soma, varsinkin, kun on jo kulta aivan ikioma. Toinen heistä ompi Hellin Kalliomäki, ikävään jäi aamusella koko kotiväki. Matkalla tulee hälle kylmä kyllä, vaikka onkin ”tirehtöörin” lämmin turkki yllä. Huumori ei hällä ole painojen alla, vaikka monta päivää konttasikin kangaspuiden alla. Liekö hänen päänsä terävä, kun ei karvalakki ollut tarpeeksi kestävä. Enempää ei hänestä kannata mainita, olipahan täällä joukon jatkona. Anna Sojakka kurssin loppupuolla tuvan oven avas´ kutomataidon aakkoset täällä tavas´. Hauska oli tuvan ovi jälleen kiinni heittää, koska nyt sohvan kaunis vaate peittää. Sinikka seuras´ äitiänsä täällä mukana, säilyneekö nämä matkat kauan mielessä. On jännitystä kerrakseen ja arvata vain saa, ett` mitähän se Pyykön rouva oikein ahertaa. On kurssilaiset saaneet nyt opit opin toisen moisen, ett` Helena ois huonompi kuin ois joku toinen. Kaks` ryijyy kaunista ja mattopakka paksu, hän uutterasti ahertaa, sai aina päivän laskuun. Kun Helmi-rouva Ostamolla kankaan rakenteli, talvipäivän pakkasia silloin elettiinkin. Villahuivit kirjavat nyt lämmittääpi päätä, kunnes armas aurinko kertoo kevätsäästä. Muutakin on kertynyt kurssin kulussa, kiitos siitä olkoon myöskin Sinipuron Elman. Huonosti Vanamon Pirkon kangas alkuun nosti. Sitten kuultiin kummia, ett`kulta renkaan osti. Taisi tulla toiset tuumat, meni hyvä tyttö, seuraksemme sentään vielä tänne tallusteli ja ison maton itsellensä vielä paukutteli. Loimilanka luja oli, ei tullut yhtään päitä. kesän kauniin kuluessa kai viettää Pirkko häitä. Pieni pirteä pari oli myöskin kursseilla, täytyy heidät vielä tässä mainita. Leena ja Vesa, ne täällä kierteli, monet vyyhdit ne keräksi pyöritti. Joskus heistä oli vallan vastusta, mutta ne kaikki täytyy unohtaa. Remonttimiehiä ei sovi unohtaa, heitäkin oli iso porukka. Isäntähän oli käden ulottuvilla tässä. Vaan kun tarvis vaati, oli Kalliomäen Arvokin läsnä ja Sojakan Tauno täkänälastat vuoli, ja niin poistui moni korjaushuoli. Vielä värssy lisää tähän, ennen kuin mä tämän jätän. Kiitämme nyt neuvojata, kaiken hyvän jakajata. Kiitos kaunis emännälle, samoin myöskin isännälle. Hyvät oli kestitykset! Anteeks` myöskin erehdykset! Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Kronikka Huttulan opintokerhon kutomakursseilta 10.1.-10.3.1951 Subject The topic of the resource Keuruu Keuruu -- Huttula kurssit kudonta kylät Description An account of the resource 13.2.1990 jäljennetty kronikka, jonka kokosi aikoinaan Hellin Kalliomäki. Creator An entity primarily responsible for making the resource Kalliomäki, Hellin Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Eeva-Liisa Honkasen kokoamaa aineistoa Koillis-Keuruulta Subject The topic of the resource Keuruu Keuruu -- Asunta Keuruu -- Huttula Description An account of the resource Eeva-Liisa Honkasen kokoamaa aineistoa Asunnalta ja Huttulasta Creator An entity primarily responsible for making the resource Honkanen, Eeva-Liisa Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document Kyllä siitä kauan puhuttiin, puhuttiin ja puuhattiin, että Asunnan kylän hiljaiseloon pitäisi saada jotain tohinaa, jos ei muuta, niin edes kangaspuiden kolinaa. Vaan monet vaikeudet ja vastukset piti voittaa, ennen kuin tämä alkajaispäivä koittaa. Syksystä talven emme saaneet opettajaa, pätevää ohjaajaa, opin jakajaa. Kevätpuolla, aivan viime hetkellä, Asunnan talossa meiltä sulkeutui ovi, nyt huokaukseen kohos` moni povi, mihin nyt nämä kurssit turkkaa, tarvitsemmehan koko tuvan, ei vain tuvan nurkkaa. Neuvonpitoon kävi naisväki, -suuri tupa, Riihimäki! Oisikohan näin yllättäen tilaa teillä, kun tarpeeks´ aikaisin ei oo lupaa meillä? Saimme luvan, haltuumme näin suuren tuvan. Oppilaita alkuun oli vain viisi, kuusi, kovin tervetullut oli aina tyttönen uusi. Emäntä meille tuliaiskahvit keitti, silloin tällöin iloisen sanan keskusteluun heitti. Taitaahan sen kaikki muistaa, että viime vuonna tuli huononlainen sato, isäntä tuumii, onpas väkeä, meillä on naisista ollutkin melkein kato. Opettajanamme oli Lempi Naarala, meitä samoja keskisuomalaisia. Paljon oli hän kangaspuiden kanssa häärännyt, monen monet kankaat jo tukille kääräissyt, siksi olikin hän työssään pätevä, ahkeruutta vaati, koska oli itsekin näin pätevä. Kyllä hän osasi langat, värillensä, laadullensa sopivasti loimiin liittää, osaammeko kyllin häntä kiittää! Kaiken kukkuraksi vielä raanun laventeli, opetti ja tämä se kurssin kruunasi. Usein sanoi hän meille, koettakaapas, tytöt, muistella, virheetön työ on kaunis katsella, vaan huolimatta ohjauksiin, painovirhe joskus pujahti kankaisiin. Kaikki kurssilaiset tiesi, niin kuin koko väki, että parhain kutojista oli Taimi Kytömäki. Niin kuin orava hän kangaspuilla kiikkui, näppärästi, taitavasti töissään liikkui. Oppia hän oli saanut monenmoista, mutta mieli paloi uutta, toista. Alkuun kutoi hän monen talon Karjalan liinat, lisäksi pöytäliinat, verhot, pukukangastakin pitkät siimat. Erikoiskoulutuksen sai hän seinäraanuun, ilman häntä emme varmaan olis´ saanut. Koska lopulle kurssin tämä jäi, pari kutoi kurssiaikaan, loput jälkeenpäin. Vaikka meillä onkin karkausvuosi nyt, kuitenkin on Taimi Esterille puhemiehen paitaa kokoon kyhäillyt. Hokkasen Irma syntymäkotiaan muisti ja hyvinhän se reki tännepäin luisti. Pienen kutojan hän toi tähän tohinaan, oppimaan jo kangaspuiden kolinaan ja niin hän vain sivutöinään kutoi ison maton, tuliaisiksi alle oman katon. Usein myöhään kutojille keitti kahvikultaa, että väsymyksen poistais´ sulta sekä multa. Valmiiks´ tuli kauniit pöytäliinat, sekä äidin, että omat, onhan valmiina jo kodit, avarat ja somat. Täkänän tekoa hän myöskin veresti, vanhan emännän ja isännän siihen järjesti. Toivotamme hänelle onnellista jatkoa, ettei jälkikudoksissa loimi kovin katkea. Mukanamme hääräs´ tyttö ahkera, hiljainen, punaposkinen, nimeltänsä Hanna Koskinen. Ikkunaverhon ensin pisti puihin, sitten kävi käsiksi töihin muihin. Valmistui monenlaiset kaitaliinat, helmimatto iso, tyynyt, esiliinat. Paljoa olisimme olleet vailla, ellei hän olisi ollut niin paljon ”työttömyystyömailla”, siitä syntyi kaunis ruokaliina, sitä sitten vuorollansa kutoi kaikki, Raija, Liisa. Vieläpä kudoksillaan naapuria muisti ja hyvin hällä sukkula sohvanpeitteessäkin luisti. Nuori isäntä mielessä varmaan kangasteli, koska vanhan isännän ja emännän täkänään pujotteli. Raija Mattila saapui tänne Multian-Keuruun rajamailta eikä hän ollut näppäryyttä vailla. Posket punaisina kangaspuilla hääri ja monenlaiset kankaat kokoon kääri. Eeva-Liisan kanssa puhalsi hän samaan hiileen ja joskus tytöille tuli kova kiire, kun ”piilemä” se kankaassa siirtyi paikasta toiseen, vaan ei se johtanut suruun moiseen. Kun pakkanen paukkui, kipeimmin se Raijaan koski, kotimatkalla häneltä näet paleltui toinen poski. Kaikki muistamme hänen iloisen naurunsa ja toivotamme elämälleen onnea. Kuopus joukossamme oli Ampialan Eeva-Liisa, ”piilemät ja ristilliset” teki kankaisiinsa. Tyttö oli iloinen, pitkä, hoikka, sorja, mutta kyllä vain hän kankaistansa kaikki virheet korjaa. Joka kankaan kutomista hän kyllä opetteli, mutta mikä kumma, perjantaina kankaansa lopetteli. Siinä on nähkääs´ taikaa, kun tulee se onnen aika, että vihkituoli kangastelee, niin leskimies hänet sinne taluttelee, -ja niitä tuli niin kosolti, että toisillekin jo lupaili. Metsänneidon täkänäänsä pujotteli ja lapsenlapsilleen varmaan kertoilee, -olikohan siitä nyt seitsemänkymmentä vai seitsemänkymmentä viisi vuotta, kun olin Riihimäessä kursseilla, jaa, jaa, ne oli hauskoja aikoja! Kun oli päästy puolimatkan krouviin, ilmestyi Liisa Pohjolakin tähän meidän souviin, vaikka hänellä olikin jo leipätyönsä vakaa, niin kuka sen takaa, vaikka ryhtyisi vielä helmenpoimijaksi, koska näppärästi käsissänsä liikkuu neula, saksi. Yhtä kätevästi helmin koristeli tyynyn, maton, rauha, rakkaus viihtyy varmaan alla oman katon. Rauhallisin mielin työssään hääri, vähän joka puilta töitä mukaan kääri. Hänkin tällä jonkun päivän tallustelee ja loput kankaansa paukuttelee. Miellyttävä, hiljainen on Liisa-tyttö ja vain arvata voi, mitä ajatteli, kun erään poikamiehen turkinhihaan narun pujotteli. Matkaa alkoi tehdä myöskin Hellin Kalliomäki, lähtiessään tuumi -suuntana Riihimäki. Huumorin taakse hän huolensa kätki, aluksi viikkotolkulla mattopuilla mätki. Kutoihan hän palan ”ryppyreppiä” ja aika sulavasti vaihteli täkänän välissä keppiä, eihän sitä kukaan uskonut ois´, että ”seitsemän veljestä” tänne ilmestyä vois´. Hän oli semmoinen seuran syntipukki, joskus ilmestyi ovesta kuin joulupukki, tuoden mukanaan kaiteen, lankanyytin, kiitokseksi piffasivat tytöt pirssikyydin. Kyllä täällä vietettihin moni hauska hetki, laskiaisna Tummilahan tehtiin retki. Siellä nähtiin työn joutuisuutta, vähän ihmeteltiin tämän oman työmme hitautta. Ruokatunnilla istuimme ympäri takkaa ja siinä se aukes´ tarujen vakka, siinä saatiin hymy suille ja taas riensimme kiireesti kangaspuille. Emäntä iloisena virkkoi, älkää surko, tuleehan tässä kesä, laittakaa kangasta puuhun ja kutokaa heinäkuuhun. Laitetaan joukolla heinät latoon, toivotaan, että tulee hyvä sato! Todistuksiakin me odoteltiin ja numeroistakin tingittiin, toiset kun pyysivät kymppiä, niin eikös Taimi yhtätoista! (Jäljentänyt Maire Järvenpää) Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Kutomakurssin kronikka Asunnan Riihimäestä 10.1.-10.3.1956 Subject The topic of the resource Keuruu Keuruu -- Asunta kurssit kudonta kylät Creator An entity primarily responsible for making the resource Kalliomäki, Hellin Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto https://keuruunveraja.fi/files/original/41b63d614a29a6f0ba459e5bfbfadc15.jpg 040bc026ba132d71477decee81378d5c Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Keuruun maatalousseuran kuvakokoelma Subject The topic of the resource kylät maatalous Description An account of the resource Maatalousteknikko Oiva Kamppi toimi Keurusseudulla maatalousneuvojana 1950-1960 -luvuilla. Työnsä ohessa hän kulki kameran kanssa pitkin Keuruun kyliä. Tässä kokoelmassa on hänen ottamiaan kuvia näiltä matkoilta sekä reprokuvia, joita hän kuvasi asiakkaittensa kotialbumeista maatiloilla käydessään. Tuoreimmat kuvat ovat Kampin seuraajien, Pekka Mennalan ja Markku Kuuselan ottamia. Kuvat on saatu lahjoituksena Keuruun maatalousseura ry:ltä kaupunginkirjaston kotiseutukokoelmaan. Mikäli tiedät kertoa kuvista lisää, toivomme sinun ilmoittavan niistä meille sivustolla olevan Ota yhteyttä -painikkeen kautta. Still Image A static visual representation. Examples include paintings, drawings, graphic designs, plans and maps. Recommended best practice is to assign the type Text to images of textual materials. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Autot rivissä Ilvesjärven pihanurmikolla Description An account of the resource 1960-luvulla otetussa kuvassa näkyy viisi henkilöautoa rivissä maatilan pihanurmikolla. Taustalla on maatilan talousrakennuksia. Creator An entity primarily responsible for making the resource Kamppi Oiva Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Subject The topic of the resource Jukojärvi (Keuruu : kylä) autot maatilat 1960-luku https://keuruunveraja.fi/files/original/952da0706b77b57c6a14b9678d60cd10.jpg a81f19c97cf43b5ad8f2c9d7369fab50 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Keuruun maatalousseuran kuvakokoelma Subject The topic of the resource kylät maatalous Description An account of the resource Maatalousteknikko Oiva Kamppi toimi Keurusseudulla maatalousneuvojana 1950-1960 -luvuilla. Työnsä ohessa hän kulki kameran kanssa pitkin Keuruun kyliä. Tässä kokoelmassa on hänen ottamiaan kuvia näiltä matkoilta sekä reprokuvia, joita hän kuvasi asiakkaittensa kotialbumeista maatiloilla käydessään. Tuoreimmat kuvat ovat Kampin seuraajien, Pekka Mennalan ja Markku Kuuselan ottamia. Kuvat on saatu lahjoituksena Keuruun maatalousseura ry:ltä kaupunginkirjaston kotiseutukokoelmaan. Mikäli tiedät kertoa kuvista lisää, toivomme sinun ilmoittavan niistä meille sivustolla olevan Ota yhteyttä -painikkeen kautta. Still Image A static visual representation. Examples include paintings, drawings, graphic designs, plans and maps. Recommended best practice is to assign the type Text to images of textual materials. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Sokerijuurikkaan nostajia Ilvesjärvellä Description An account of the resource Kuvassa kolme henkilöä seisoo pellolla. Naisilla on käsissään sokerijuurikkaita ja mies seisoo heidän vieressään nostettujen juurikkaiden äärellä. Osa juurikkaista heidän edessään on vielä nostamatta. Taustalla näkyy syysruskainen sekämetsä ja maatilan rakennuksia. Henkilöiksi on tunnistettu Hannu Rahikkala, Aili Lehtonen ja Impi Pitkänen, jotka ovat Ilvesjärven pellolla. Taustan maatila on Rintalan tila. Creator An entity primarily responsible for making the resource Kamppi Oiva Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Subject The topic of the resource Jukojärvi (Keuruu : kylä) maatalous maanviljely hyötykasvit sokerijuurikas syksy 1900-luku Rahikkala, Hannu Lehtonen, Aili Pitkänen, Impi maatilat https://keuruunveraja.fi/files/original/27892b0b8e590114cd831b5b6fc269c4.jpg de4353742cb53f20c4fc2c57ee4adf98 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Eeva-Liisa Honkasen kokoamaa aineistoa Koillis-Keuruulta Subject The topic of the resource Keuruu Keuruu -- Asunta Keuruu -- Huttula Description An account of the resource Eeva-Liisa Honkasen kokoamaa aineistoa Asunnalta ja Huttulasta Creator An entity primarily responsible for making the resource Honkanen, Eeva-Liisa Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Still Image A static visual representation. Examples include paintings, drawings, graphic designs, plans and maps. Recommended best practice is to assign the type Text to images of textual materials. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Esteri ja Ossi Ampialan perhe Iso-Huttulassa 1950-luvun lopulla Description An account of the resource Haalistuneessa värikuvassa viisihenkinen perhe seisoo kesäiltana kotitalonsa edustalla vierellään perheen auto. Perheen lapset ovat nuoria naisia. Creator An entity primarily responsible for making the resource Kamppi, Oiva Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Subject The topic of the resource Ampiala (Keuruu) Huttula (Keuruu) maanviljelijät talonpojat maatilat emännät nuoret https://keuruunveraja.fi/files/original/8e8ca0c6f6cc824b14a307137ed6c26a.jpg 6f3972c34cce56eabb4ac9fd9966c53e Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Keuruun maatalousseuran kuvakokoelma Subject The topic of the resource kylät maatalous Description An account of the resource Maatalousteknikko Oiva Kamppi toimi Keurusseudulla maatalousneuvojana 1950-1960 -luvuilla. Työnsä ohessa hän kulki kameran kanssa pitkin Keuruun kyliä. Tässä kokoelmassa on hänen ottamiaan kuvia näiltä matkoilta sekä reprokuvia, joita hän kuvasi asiakkaittensa kotialbumeista maatiloilla käydessään. Tuoreimmat kuvat ovat Kampin seuraajien, Pekka Mennalan ja Markku Kuuselan ottamia. Kuvat on saatu lahjoituksena Keuruun maatalousseura ry:ltä kaupunginkirjaston kotiseutukokoelmaan. Mikäli tiedät kertoa kuvista lisää, toivomme sinun ilmoittavan niistä meille sivustolla olevan Ota yhteyttä -painikkeen kautta. Still Image A static visual representation. Examples include paintings, drawings, graphic designs, plans and maps. Recommended best practice is to assign the type Text to images of textual materials. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Mäkelän miehet sipulinnostossa Description An account of the resource Värivalokuvassa isä ja poika istuvat pellolla ja listivät nostamiaan sipuleita, jotka ovat puulaatikossa maitokärryssä. Henkilöiksi kuvassa on tunnistettu Edvin Mäkelä ja poikansa Huhkojärveltä. Creator An entity primarily responsible for making the resource Kamppi, Oiva Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Subject The topic of the resource Keuruu -- Huhkojärvi maatalous maanviljely puutarhatalous Mäkelä, Edvin ruokasipuli vihannekset sipulit 1900-luku https://keuruunveraja.fi/files/original/d694690af847be5e36eb821912e122cc.jpg 62456ee491ac544ad8c7db7d4fc9742b Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Keuruun maatalousseuran kuvakokoelma Subject The topic of the resource kylät maatalous Description An account of the resource Maatalousteknikko Oiva Kamppi toimi Keurusseudulla maatalousneuvojana 1950-1960 -luvuilla. Työnsä ohessa hän kulki kameran kanssa pitkin Keuruun kyliä. Tässä kokoelmassa on hänen ottamiaan kuvia näiltä matkoilta sekä reprokuvia, joita hän kuvasi asiakkaittensa kotialbumeista maatiloilla käydessään. Tuoreimmat kuvat ovat Kampin seuraajien, Pekka Mennalan ja Markku Kuuselan ottamia. Kuvat on saatu lahjoituksena Keuruun maatalousseura ry:ltä kaupunginkirjaston kotiseutukokoelmaan. Mikäli tiedät kertoa kuvista lisää, toivomme sinun ilmoittavan niistä meille sivustolla olevan Ota yhteyttä -painikkeen kautta. Still Image A static visual representation. Examples include paintings, drawings, graphic designs, plans and maps. Recommended best practice is to assign the type Text to images of textual materials. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Mäkelän pariskunta lehmälaitumella Description An account of the resource Kuvassa maanviljelijäpariskunta on laitumella kolmen suomenkarjaa edustavan lehmänsä kanssa. Pellon laidalla näkyy useita siltä raivattuja suuria kivenlohkareita. Henkilöiksi on tunnistettu Edvin Mäkelä puolisoineen Huhkojärveltä. Creator An entity primarily responsible for making the resource Kamppi, Oiva Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Subject The topic of the resource Keuruu -- Huhkojärvi maatalous karjatalous Mäkelä, Edvin lehmät lypsykarja maatilat Date A point or period of time associated with an event in the lifecycle of the resource 1900-luku https://keuruunveraja.fi/files/original/512b98ed5ad652e4a45730adc4453ca5.jpg 92eb99924abc4ed7cc71d89a5f5890d1 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Keuruun maatalousseuran kuvakokoelma Subject The topic of the resource kylät maatalous Description An account of the resource Maatalousteknikko Oiva Kamppi toimi Keurusseudulla maatalousneuvojana 1950-1960 -luvuilla. Työnsä ohessa hän kulki kameran kanssa pitkin Keuruun kyliä. Tässä kokoelmassa on hänen ottamiaan kuvia näiltä matkoilta sekä reprokuvia, joita hän kuvasi asiakkaittensa kotialbumeista maatiloilla käydessään. Tuoreimmat kuvat ovat Kampin seuraajien, Pekka Mennalan ja Markku Kuuselan ottamia. Kuvat on saatu lahjoituksena Keuruun maatalousseura ry:ltä kaupunginkirjaston kotiseutukokoelmaan. Mikäli tiedät kertoa kuvista lisää, toivomme sinun ilmoittavan niistä meille sivustolla olevan Ota yhteyttä -painikkeen kautta. Still Image A static visual representation. Examples include paintings, drawings, graphic designs, plans and maps. Recommended best practice is to assign the type Text to images of textual materials. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Isä ja pojat elonkorjuussa Creator An entity primarily responsible for making the resource Kamppi, Oiva Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Subject The topic of the resource maatalous maanviljely viljanviljely sadonkorjuu työvälineet pellot viljakasvit kaura miehet Keuruu Description An account of the resource Kuvassa isä seisoo kaurapellolla seuranaan alakouluikäinen ja teini-ikäinen poikansa. Isällä on viikate kädessään ja isommalla pojalla hanko. Pellon vasemmassa reunassa kulkee kylätie. Taustalla näkyy hevonen, heinäseipäitä ja metsää. Date A point or period of time associated with an event in the lifecycle of the resource 1900-luku https://keuruunveraja.fi/files/original/caa278c78793faaf66176281b480b6b7.jpg 4147886e7c26eadc26805ac7fd6af15b Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Keuruun maatalousseuran kuvakokoelma Subject The topic of the resource kylät maatalous Description An account of the resource Maatalousteknikko Oiva Kamppi toimi Keurusseudulla maatalousneuvojana 1950-1960 -luvuilla. Työnsä ohessa hän kulki kameran kanssa pitkin Keuruun kyliä. Tässä kokoelmassa on hänen ottamiaan kuvia näiltä matkoilta sekä reprokuvia, joita hän kuvasi asiakkaittensa kotialbumeista maatiloilla käydessään. Tuoreimmat kuvat ovat Kampin seuraajien, Pekka Mennalan ja Markku Kuuselan ottamia. Kuvat on saatu lahjoituksena Keuruun maatalousseura ry:ltä kaupunginkirjaston kotiseutukokoelmaan. Mikäli tiedät kertoa kuvista lisää, toivomme sinun ilmoittavan niistä meille sivustolla olevan Ota yhteyttä -painikkeen kautta. Still Image A static visual representation. Examples include paintings, drawings, graphic designs, plans and maps. Recommended best practice is to assign the type Text to images of textual materials. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Miehet tekemässä ruiskuhilaita Creator An entity primarily responsible for making the resource Kamppi, OIva Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Subject The topic of the resource maatalous maanviljely viljanviljely sadonkorjuu ruis miehet pellot työvälineet Keuruu Description An account of the resource Värivalokuvassa kaksi miestä seisoo sirpit kädessään ruispellolla. Maassa on niitettyä viljaa ja lyhteitä. Takana on vielä pystyssä olevaa laihoa. Oikeassa reunassa näkyy yksi pystytetty kuhilas. Date A point or period of time associated with an event in the lifecycle of the resource 1900-luku https://keuruunveraja.fi/files/original/339398e79909a71d878db577db2f3b47.jpg ae593d79f2b0bc2c3598b6d8ad3e16a2 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Keuruun maatalousseuran kuvakokoelma Subject The topic of the resource kylät maatalous Description An account of the resource Maatalousteknikko Oiva Kamppi toimi Keurusseudulla maatalousneuvojana 1950-1960 -luvuilla. Työnsä ohessa hän kulki kameran kanssa pitkin Keuruun kyliä. Tässä kokoelmassa on hänen ottamiaan kuvia näiltä matkoilta sekä reprokuvia, joita hän kuvasi asiakkaittensa kotialbumeista maatiloilla käydessään. Tuoreimmat kuvat ovat Kampin seuraajien, Pekka Mennalan ja Markku Kuuselan ottamia. Kuvat on saatu lahjoituksena Keuruun maatalousseura ry:ltä kaupunginkirjaston kotiseutukokoelmaan. Mikäli tiedät kertoa kuvista lisää, toivomme sinun ilmoittavan niistä meille sivustolla olevan Ota yhteyttä -painikkeen kautta. Still Image A static visual representation. Examples include paintings, drawings, graphic designs, plans and maps. Recommended best practice is to assign the type Text to images of textual materials. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Juhlapuhe pihamaalla Subject The topic of the resource juhlat puheet maatalousneuvonta Keuruu Description An account of the resource Kuvassa mieshenkilö seisoo talon kuistin edustalla ja pitää puhetta. Juhlaväkeä istuu kuistilla ja pihan penkeillä. Creator An entity primarily responsible for making the resource Kamppi, Oiva Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto https://keuruunveraja.fi/files/original/601aacf2dea9510d2d976a1ff337baeb.jpg d3d603fa75a4f4b20099554e9181923c Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Keuruun maatalousseuran kuvakokoelma Subject The topic of the resource kylät maatalous Description An account of the resource Maatalousteknikko Oiva Kamppi toimi Keurusseudulla maatalousneuvojana 1950-1960 -luvuilla. Työnsä ohessa hän kulki kameran kanssa pitkin Keuruun kyliä. Tässä kokoelmassa on hänen ottamiaan kuvia näiltä matkoilta sekä reprokuvia, joita hän kuvasi asiakkaittensa kotialbumeista maatiloilla käydessään. Tuoreimmat kuvat ovat Kampin seuraajien, Pekka Mennalan ja Markku Kuuselan ottamia. Kuvat on saatu lahjoituksena Keuruun maatalousseura ry:ltä kaupunginkirjaston kotiseutukokoelmaan. Mikäli tiedät kertoa kuvista lisää, toivomme sinun ilmoittavan niistä meille sivustolla olevan Ota yhteyttä -painikkeen kautta. Still Image A static visual representation. Examples include paintings, drawings, graphic designs, plans and maps. Recommended best practice is to assign the type Text to images of textual materials. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Kesäjuhlat Subject The topic of the resource juhlat maatalousneuvonta Keuruu Description An account of the resource Kuvassa väkeä lapsista vanhuksiin istuu pihamaalla penkeillä ja seuraavat ohjelmanumeroa. Heidän takanaan on auto koivun juurella. Taustalla näkyy viljapelto ja vähän järveä. Creator An entity primarily responsible for making the resource Kamppi, Oiva Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto https://keuruunveraja.fi/files/original/20d03690d4c8b0ef0b13e1b4e454b111.jpg 14ba246130736509ba02f322b4778045 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Keuruun maatalousseuran kuvakokoelma Subject The topic of the resource kylät maatalous Description An account of the resource Maatalousteknikko Oiva Kamppi toimi Keurusseudulla maatalousneuvojana 1950-1960 -luvuilla. Työnsä ohessa hän kulki kameran kanssa pitkin Keuruun kyliä. Tässä kokoelmassa on hänen ottamiaan kuvia näiltä matkoilta sekä reprokuvia, joita hän kuvasi asiakkaittensa kotialbumeista maatiloilla käydessään. Tuoreimmat kuvat ovat Kampin seuraajien, Pekka Mennalan ja Markku Kuuselan ottamia. Kuvat on saatu lahjoituksena Keuruun maatalousseura ry:ltä kaupunginkirjaston kotiseutukokoelmaan. Mikäli tiedät kertoa kuvista lisää, toivomme sinun ilmoittavan niistä meille sivustolla olevan Ota yhteyttä -painikkeen kautta. Still Image A static visual representation. Examples include paintings, drawings, graphic designs, plans and maps. Recommended best practice is to assign the type Text to images of textual materials. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Kivenraivuuta Subject The topic of the resource maatalous maanviljelijät hevonen Keuruu Description An account of the resource Vanhassa värikuvassa mies on hevosensa kanssa pellonlaidassa. Hän on nostelemassa raskaita kiviä reen kyytiin. Creator An entity primarily responsible for making the resource Kamppi, Oiva Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto https://keuruunveraja.fi/files/original/30d0bd54f71059da8d4d3ad585995b44.jpg 3f7dc5b8e2dd3ba4934d32bf1d160858 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Keuruun maatalousseuran kuvakokoelma Subject The topic of the resource kylät maatalous Description An account of the resource Maatalousteknikko Oiva Kamppi toimi Keurusseudulla maatalousneuvojana 1950-1960 -luvuilla. Työnsä ohessa hän kulki kameran kanssa pitkin Keuruun kyliä. Tässä kokoelmassa on hänen ottamiaan kuvia näiltä matkoilta sekä reprokuvia, joita hän kuvasi asiakkaittensa kotialbumeista maatiloilla käydessään. Tuoreimmat kuvat ovat Kampin seuraajien, Pekka Mennalan ja Markku Kuuselan ottamia. Kuvat on saatu lahjoituksena Keuruun maatalousseura ry:ltä kaupunginkirjaston kotiseutukokoelmaan. Mikäli tiedät kertoa kuvista lisää, toivomme sinun ilmoittavan niistä meille sivustolla olevan Ota yhteyttä -painikkeen kautta. Still Image A static visual representation. Examples include paintings, drawings, graphic designs, plans and maps. Recommended best practice is to assign the type Text to images of textual materials. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Retkeläiset navetan edustalla Subject The topic of the resource maatalous maatalousneuvonta linja-autot Keski-Suomi 1960-luku Keuruu Description An account of the resource Vanhassa värikuvassa iso joukko miehiä seisoo kehässä navetan edessä kuunnellen yhtä heistä. Suurin osa miehistä on paitahihasillaan. Kuvan oikeassa laidassa seisoo punakeltainen linja-auto, joka on tunnistettu Jyväskylän liikenteen autoksi (sarjanumero 6, rekisterinumero XL-204). Navetan seinustalla on maitoastioita kuivumassa hyllyssä. Linja-auton mallin ja henkilöiden vaatetuksen perusteella kuva lienee 1960-luvulta, mutta tarkemmat tiedot kuvauspaikasta, henkilöistä ja ajoituksesta puuttuvat. Creator An entity primarily responsible for making the resource Kamppi, Oiva Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto https://keuruunveraja.fi/files/original/9e56230e489cc3fa653cf9669abb254c.jpg 5840b5e2bdd471ae53fdc3faae026e66 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Keuruun maatalousseuran kuvakokoelma Subject The topic of the resource kylät maatalous Description An account of the resource Maatalousteknikko Oiva Kamppi toimi Keurusseudulla maatalousneuvojana 1950-1960 -luvuilla. Työnsä ohessa hän kulki kameran kanssa pitkin Keuruun kyliä. Tässä kokoelmassa on hänen ottamiaan kuvia näiltä matkoilta sekä reprokuvia, joita hän kuvasi asiakkaittensa kotialbumeista maatiloilla käydessään. Tuoreimmat kuvat ovat Kampin seuraajien, Pekka Mennalan ja Markku Kuuselan ottamia. Kuvat on saatu lahjoituksena Keuruun maatalousseura ry:ltä kaupunginkirjaston kotiseutukokoelmaan. Mikäli tiedät kertoa kuvista lisää, toivomme sinun ilmoittavan niistä meille sivustolla olevan Ota yhteyttä -painikkeen kautta. Still Image A static visual representation. Examples include paintings, drawings, graphic designs, plans and maps. Recommended best practice is to assign the type Text to images of textual materials. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Linja-autoretkeläiset Subject The topic of the resource linja-autot maatalousneuvonta retket Keuruu Description An account of the resource Vanhassa värikuvassa linja-auto on pysäköitynä vaalean kivirakennuksen päätyyn. Linja-auton edessä seisoo naisia, miehiä ja pikkupoika. Osa miehistä seisoo auton nokalla. Kaikki ovat kesäisesti pukeutuneita. Osalla naisista on käsilaukku käsipuolessaan. Creator An entity primarily responsible for making the resource Kamppi, Oiva Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto https://keuruunveraja.fi/files/original/09e3db62acc76a3bc85ab57e9650d2ab.jpg 6a1c69a4630ee0edbf77928977568dc3 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Keuruun maatalousseuran kuvakokoelma Subject The topic of the resource kylät maatalous Description An account of the resource Maatalousteknikko Oiva Kamppi toimi Keurusseudulla maatalousneuvojana 1950-1960 -luvuilla. Työnsä ohessa hän kulki kameran kanssa pitkin Keuruun kyliä. Tässä kokoelmassa on hänen ottamiaan kuvia näiltä matkoilta sekä reprokuvia, joita hän kuvasi asiakkaittensa kotialbumeista maatiloilla käydessään. Tuoreimmat kuvat ovat Kampin seuraajien, Pekka Mennalan ja Markku Kuuselan ottamia. Kuvat on saatu lahjoituksena Keuruun maatalousseura ry:ltä kaupunginkirjaston kotiseutukokoelmaan. Mikäli tiedät kertoa kuvista lisää, toivomme sinun ilmoittavan niistä meille sivustolla olevan Ota yhteyttä -painikkeen kautta. Still Image A static visual representation. Examples include paintings, drawings, graphic designs, plans and maps. Recommended best practice is to assign the type Text to images of textual materials. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Maa- ja kotitalousnaiset retkellä Antilassa Subject The topic of the resource järjestötoiminta maatalous kotitalous retket linja-autot Keuruu -- Honka-Mannila Description An account of the resource Vanhassa värikuvassa maa- ja kotitalosunaiset ovat retkellä. He seisovat linja-auton edessä ja heidän keskellään on retkikohteen isäntä, Antilan maatilan isäntä, Martti Lampinen. Creator An entity primarily responsible for making the resource Kamppi, Oiva Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto https://keuruunveraja.fi/files/original/201efff28c0a65d164d17e9e15f3eddc.jpg 667a9bbeef1a7cb114f9c14ed732bfe0 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Keuruun maatalousseuran kuvakokoelma Subject The topic of the resource kylät maatalous Description An account of the resource Maatalousteknikko Oiva Kamppi toimi Keurusseudulla maatalousneuvojana 1950-1960 -luvuilla. Työnsä ohessa hän kulki kameran kanssa pitkin Keuruun kyliä. Tässä kokoelmassa on hänen ottamiaan kuvia näiltä matkoilta sekä reprokuvia, joita hän kuvasi asiakkaittensa kotialbumeista maatiloilla käydessään. Tuoreimmat kuvat ovat Kampin seuraajien, Pekka Mennalan ja Markku Kuuselan ottamia. Kuvat on saatu lahjoituksena Keuruun maatalousseura ry:ltä kaupunginkirjaston kotiseutukokoelmaan. Mikäli tiedät kertoa kuvista lisää, toivomme sinun ilmoittavan niistä meille sivustolla olevan Ota yhteyttä -painikkeen kautta. Still Image A static visual representation. Examples include paintings, drawings, graphic designs, plans and maps. Recommended best practice is to assign the type Text to images of textual materials. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Kyntöviilujen arviointia Subject The topic of the resource Keuruu maatalous kyntö maatalousneuvonta Description An account of the resource Kuvassa joukko miehiä on nurmipellolla ja tarkastavat pellolle tehtyä kynnön aloitusta. Osa miehistä seisoo ja osa on kyykyssä arvioimassa viiluja. Muakna on myös kaksi pikku poikaa. Miesten takana on hytitön traktori. Taustalla näkyy pellon reunassa talo. Creator An entity primarily responsible for making the resource Kamppi, Oiva Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto https://keuruunveraja.fi/files/original/335f810838e61496dc7b3c5b5ab52d7b.jpg 3dadddb976f54b7327afe219f026bd98 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Keuruun maatalousseuran kuvakokoelma Subject The topic of the resource kylät maatalous Description An account of the resource Maatalousteknikko Oiva Kamppi toimi Keurusseudulla maatalousneuvojana 1950-1960 -luvuilla. Työnsä ohessa hän kulki kameran kanssa pitkin Keuruun kyliä. Tässä kokoelmassa on hänen ottamiaan kuvia näiltä matkoilta sekä reprokuvia, joita hän kuvasi asiakkaittensa kotialbumeista maatiloilla käydessään. Tuoreimmat kuvat ovat Kampin seuraajien, Pekka Mennalan ja Markku Kuuselan ottamia. Kuvat on saatu lahjoituksena Keuruun maatalousseura ry:ltä kaupunginkirjaston kotiseutukokoelmaan. Mikäli tiedät kertoa kuvista lisää, toivomme sinun ilmoittavan niistä meille sivustolla olevan Ota yhteyttä -painikkeen kautta. Still Image A static visual representation. Examples include paintings, drawings, graphic designs, plans and maps. Recommended best practice is to assign the type Text to images of textual materials. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Maatalouskerhoneuvoja opastamassa kerhopalstan hoidossa Ilvesjärvellä Subject The topic of the resource Keuruu--Jukojärvi maatalous puutarhanhoito kerhotoiminta maatalousneuvonta Description An account of the resource Kuvassa joukko nuoria ja aikuista seisoo kasvimaapalstan reunalla. Heidän edessään miesneuvoja on kumartuneena maahan ja näyttää, kuinka vilejlykasvia hoidetaan. Creator An entity primarily responsible for making the resource Kamppi, Oiva Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto https://keuruunveraja.fi/files/original/5dc3d8bc484c34445b43bb66851aac55.jpg 0837590db76db96156ef63d130f61609 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Keuruun maatalousseuran kuvakokoelma Subject The topic of the resource kylät maatalous Description An account of the resource Maatalousteknikko Oiva Kamppi toimi Keurusseudulla maatalousneuvojana 1950-1960 -luvuilla. Työnsä ohessa hän kulki kameran kanssa pitkin Keuruun kyliä. Tässä kokoelmassa on hänen ottamiaan kuvia näiltä matkoilta sekä reprokuvia, joita hän kuvasi asiakkaittensa kotialbumeista maatiloilla käydessään. Tuoreimmat kuvat ovat Kampin seuraajien, Pekka Mennalan ja Markku Kuuselan ottamia. Kuvat on saatu lahjoituksena Keuruun maatalousseura ry:ltä kaupunginkirjaston kotiseutukokoelmaan. Mikäli tiedät kertoa kuvista lisää, toivomme sinun ilmoittavan niistä meille sivustolla olevan Ota yhteyttä -painikkeen kautta. Still Image A static visual representation. Examples include paintings, drawings, graphic designs, plans and maps. Recommended best practice is to assign the type Text to images of textual materials. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Maatalouskerhoneuvoja opastamassa sokerijuurikkaan hoidossa Ilvesjärvellä Subject The topic of the resource Keuruu -- Jukojärvi maatalous maatalousneuvonta kerhotoiminta puutarhanhoito Description An account of the resource Kuvassa maatalouskerholaiset ovat kerääntyneenä miesneuvojan ympärille. Hän on kyykyssä heidän edessään ja pitää kädessään sokerijuurikkaan tainta. Creator An entity primarily responsible for making the resource Kamppi, Oiva Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto https://keuruunveraja.fi/files/original/4232ae23db4a0d445a671cc2271a38bc.jpg f8619e78fe2393175ae4cd9ac7806eb0 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Keuruun maatalousseuran kuvakokoelma Subject The topic of the resource kylät maatalous Description An account of the resource Maatalousteknikko Oiva Kamppi toimi Keurusseudulla maatalousneuvojana 1950-1960 -luvuilla. Työnsä ohessa hän kulki kameran kanssa pitkin Keuruun kyliä. Tässä kokoelmassa on hänen ottamiaan kuvia näiltä matkoilta sekä reprokuvia, joita hän kuvasi asiakkaittensa kotialbumeista maatiloilla käydessään. Tuoreimmat kuvat ovat Kampin seuraajien, Pekka Mennalan ja Markku Kuuselan ottamia. Kuvat on saatu lahjoituksena Keuruun maatalousseura ry:ltä kaupunginkirjaston kotiseutukokoelmaan. Mikäli tiedät kertoa kuvista lisää, toivomme sinun ilmoittavan niistä meille sivustolla olevan Ota yhteyttä -painikkeen kautta. Still Image A static visual representation. Examples include paintings, drawings, graphic designs, plans and maps. Recommended best practice is to assign the type Text to images of textual materials. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Lastenpukimo Keuruun Tiina ja Radiohuolto T. Niemelän kodinkoneliike Osuuskassan talossa. Subject The topic of the resource Keuruu kirkonkylät myymälät Description An account of the resource Kuvassa näkyy Osuuskassan talo ja siinä toimineiden liikkeiden sisäänkäynnit. Lastenpukimo muutti kiinteistöstä myöhemmin ns. Tarhian taloon kirjakaupan naapuriksi. Kodinkoneliike muutti uuteen pankin kiinteistöön ns. Jalosen talosta 1950-luvun lopussa tai 1960-luvun alussa. Radiohuolto T. Niemelä toimi tuossa talossa vuoteen 1976 yrittäjän kuoltua. Leski myi liikkeen Tauno Hokkaselle, jonka jälkeen yritys muutti Keuruun Sähkön taloon ja myöhemmin vielä Tarhiansuun taloon. Creator An entity primarily responsible for making the resource Kamppi, OIva Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto https://keuruunveraja.fi/files/original/7db50e20ce1b68b5929af8688b5a4ae3.jpg a15be44dac90ba0649384f086e6b4252 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Keuruun maatalousseuran kuvakokoelma Subject The topic of the resource kylät maatalous Description An account of the resource Maatalousteknikko Oiva Kamppi toimi Keurusseudulla maatalousneuvojana 1950-1960 -luvuilla. Työnsä ohessa hän kulki kameran kanssa pitkin Keuruun kyliä. Tässä kokoelmassa on hänen ottamiaan kuvia näiltä matkoilta sekä reprokuvia, joita hän kuvasi asiakkaittensa kotialbumeista maatiloilla käydessään. Tuoreimmat kuvat ovat Kampin seuraajien, Pekka Mennalan ja Markku Kuuselan ottamia. Kuvat on saatu lahjoituksena Keuruun maatalousseura ry:ltä kaupunginkirjaston kotiseutukokoelmaan. Mikäli tiedät kertoa kuvista lisää, toivomme sinun ilmoittavan niistä meille sivustolla olevan Ota yhteyttä -painikkeen kautta. Still Image A static visual representation. Examples include paintings, drawings, graphic designs, plans and maps. Recommended best practice is to assign the type Text to images of textual materials. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Maatalousväkeä retkellä Ampialan jylkynkivellä Subject The topic of the resource Keuruu -- Ampiala maatalousjärjestöt retket muistomerkit Description An account of the resource Kuvassa retkeläisjoukko on kokoontuneena yhteiskuvaan Ampialan jylkynkivellä. Kolme nuorta poikaa istuvat edessä, muut retkeläiset seisovat. Taustalla näkyy muistomerkkirakennelma ja ympäröivää peltomaisemaa. Creator An entity primarily responsible for making the resource Kamppi, Oiva Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto https://keuruunveraja.fi/files/original/4b32917d0661951f18747ec2047acbcb.jpg 497b2b8fdcf302e14fa041f4825f2ada Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Keuruun maatalousseuran kuvakokoelma Subject The topic of the resource kylät maatalous Description An account of the resource Maatalousteknikko Oiva Kamppi toimi Keurusseudulla maatalousneuvojana 1950-1960 -luvuilla. Työnsä ohessa hän kulki kameran kanssa pitkin Keuruun kyliä. Tässä kokoelmassa on hänen ottamiaan kuvia näiltä matkoilta sekä reprokuvia, joita hän kuvasi asiakkaittensa kotialbumeista maatiloilla käydessään. Tuoreimmat kuvat ovat Kampin seuraajien, Pekka Mennalan ja Markku Kuuselan ottamia. Kuvat on saatu lahjoituksena Keuruun maatalousseura ry:ltä kaupunginkirjaston kotiseutukokoelmaan. Mikäli tiedät kertoa kuvista lisää, toivomme sinun ilmoittavan niistä meille sivustolla olevan Ota yhteyttä -painikkeen kautta. Still Image A static visual representation. Examples include paintings, drawings, graphic designs, plans and maps. Recommended best practice is to assign the type Text to images of textual materials. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Kasvinsuojeluruisku Subject The topic of the resource Keuruu maatalous kasvinviljely sokerijuurikas kasvinsuojelu maatalouskoneet Description An account of the resource Kuvassa on maatilan väkeä vanhoista nuoriin traktorin ympärillä. Sen perään on kiinnitetty kasvinsuojeluruisku. Nuorukainen situu kuskin penkillä ja nuori poika nojaa traktorin pyörään. Vanha emäntä hymyilee etualalla. Edessä on myös pahvipakkaus, jossa lukee "Juurikaspölyte". Taustalla on punainen tilan päärakennus. Creator An entity primarily responsible for making the resource Kamppi, Oiva Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto https://keuruunveraja.fi/files/original/bcd8e3aa477a76ae36b9a609a2336333.jpg 73da9cf0366b37f49bb8d236d05017e1 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Keuruun maatalousseuran kuvakokoelma Subject The topic of the resource kylät maatalous Description An account of the resource Maatalousteknikko Oiva Kamppi toimi Keurusseudulla maatalousneuvojana 1950-1960 -luvuilla. Työnsä ohessa hän kulki kameran kanssa pitkin Keuruun kyliä. Tässä kokoelmassa on hänen ottamiaan kuvia näiltä matkoilta sekä reprokuvia, joita hän kuvasi asiakkaittensa kotialbumeista maatiloilla käydessään. Tuoreimmat kuvat ovat Kampin seuraajien, Pekka Mennalan ja Markku Kuuselan ottamia. Kuvat on saatu lahjoituksena Keuruun maatalousseura ry:ltä kaupunginkirjaston kotiseutukokoelmaan. Mikäli tiedät kertoa kuvista lisää, toivomme sinun ilmoittavan niistä meille sivustolla olevan Ota yhteyttä -painikkeen kautta. Still Image A static visual representation. Examples include paintings, drawings, graphic designs, plans and maps. Recommended best practice is to assign the type Text to images of textual materials. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Yleisöä vanhalla urheilukentällä Subject The topic of the resource Keuruu kirkonkylät urheilukilpailut urheilukentät Description An account of the resource Kuvassa ollaan vanhan urheilukentän laidalla. Suurilukuinen yleisö seuraa urheilukisoja. Istumakatsomo on aivan täynnä ja seisoma-aluekin on täynnään väkeä. Taustalla on mäntyjä ja kaksi rakennusta. Creator An entity primarily responsible for making the resource Kamppi, Oiva Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto https://keuruunveraja.fi/files/original/366fa891743d44929cc5ed1a008d63d3.jpg f4dbf0e5d48819752158f5611a7923bb Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Keuruun maatalousseuran kuvakokoelma Subject The topic of the resource kylät maatalous Description An account of the resource Maatalousteknikko Oiva Kamppi toimi Keurusseudulla maatalousneuvojana 1950-1960 -luvuilla. Työnsä ohessa hän kulki kameran kanssa pitkin Keuruun kyliä. Tässä kokoelmassa on hänen ottamiaan kuvia näiltä matkoilta sekä reprokuvia, joita hän kuvasi asiakkaittensa kotialbumeista maatiloilla käydessään. Tuoreimmat kuvat ovat Kampin seuraajien, Pekka Mennalan ja Markku Kuuselan ottamia. Kuvat on saatu lahjoituksena Keuruun maatalousseura ry:ltä kaupunginkirjaston kotiseutukokoelmaan. Mikäli tiedät kertoa kuvista lisää, toivomme sinun ilmoittavan niistä meille sivustolla olevan Ota yhteyttä -painikkeen kautta. Still Image A static visual representation. Examples include paintings, drawings, graphic designs, plans and maps. Recommended best practice is to assign the type Text to images of textual materials. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Yleisurheilukisat vanhalla urheilukentällä Subject The topic of the resource Keuruu kirkonkylät urheilukilpailut urheilukentät Description An account of the resource Kuvassa suurilukuinen yleisö seuraa urheilukisojen ohjelmaa vanhalla urheilukentällä. Juoksuradalla seisoo muutama ihminen. Kentällä liehuu Suomen lippu. Taustalla näkyy mäntyjä, pukukoppi ja pari rakennusta. Creator An entity primarily responsible for making the resource Kamppi, Oiva Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto https://keuruunveraja.fi/files/original/eb6ebc1f127154dd0fb1caa75b462d8e.jpg ba9731af1eac73f19f9c34f841e1387e Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Keuruun maatalousseuran kuvakokoelma Subject The topic of the resource kylät maatalous Description An account of the resource Maatalousteknikko Oiva Kamppi toimi Keurusseudulla maatalousneuvojana 1950-1960 -luvuilla. Työnsä ohessa hän kulki kameran kanssa pitkin Keuruun kyliä. Tässä kokoelmassa on hänen ottamiaan kuvia näiltä matkoilta sekä reprokuvia, joita hän kuvasi asiakkaittensa kotialbumeista maatiloilla käydessään. Tuoreimmat kuvat ovat Kampin seuraajien, Pekka Mennalan ja Markku Kuuselan ottamia. Kuvat on saatu lahjoituksena Keuruun maatalousseura ry:ltä kaupunginkirjaston kotiseutukokoelmaan. Mikäli tiedät kertoa kuvista lisää, toivomme sinun ilmoittavan niistä meille sivustolla olevan Ota yhteyttä -painikkeen kautta. Still Image A static visual representation. Examples include paintings, drawings, graphic designs, plans and maps. Recommended best practice is to assign the type Text to images of textual materials. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Keuruun maa- ja kotitalousnaiset retkellä Subject The topic of the resource Keuruu Laukaa maatalousjärjestöt retket kotitalous pukeutuminen maatalous Description An account of the resource Kuvassa joukko maa- ja kotitalousnaisia kävelee pihamaalla. He ovat tulleet vierailulle ja jättäneet autonsa piharakennuksen edustalle. Kyseessä on maa- ja kotitalousnaisten retki entisen keuruulaisen, Kaisa-Liisa Hannikaisen (o.s. Kivi-Mannila), uuteen kotiin Laukaaseen. Kuvassa myös mm. Tellervo Saari, Esteri Ampiala, Anna Ruohonen ja Elvi Lintula. Naisilla on käsilaukut ja talon emännällä tuliaslahja kädessään. Vasemmalla kävelee poika ja mies. Taustalla on suuria pihakuusia. Creator An entity primarily responsible for making the resource Kamppi, Oiva Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto https://keuruunveraja.fi/files/original/4888cf9c852d1cc0c65883b2d675ecc1.mp3 1f6f72bd9090d1cc3f3a690cc2170ebc Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Tällaista elämä oli - Veteraaniväen tarinoita Subject The topic of the resource sota-aika jälleenrakentaminen veteraanit Description An account of the resource Keuruun museon kustantamana ja Orvokki Vääriskosken toimittamana julkaistiin vuonna 2013 kirja, jossa 1920-1930 -luvulla Keuruulla syntyneet tai tänne muuttaneet kertovat muistojaan sodan varjosta jälleenrakentamisen aikaan. Tässä kokoelmassa voit kuunnella kirjan sisältämät tarinat. Creator An entity primarily responsible for making the resource Vääriskoski, Orvokki Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Rights Information about rights held in and over the resource Keuruun museo Sound A resource primarily intended to be heard. Examples include a music playback file format, an audio compact disc, and recorded speech or sounds. Duration Length of time involved (seconds, minutes, hours, days, class periods, etc.) 5 min 45 sek Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Synkistä joulumuistoista uuteen aikaan Subject The topic of the resource Pihlajavesi (kunta) sota-aika lapsuus Creator An entity primarily responsible for making the resource Kanerva, Erkki Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Rights Information about rights held in and over the resource Keuruun museo Description An account of the resource Äänitiedosto avautuu painamalla ensin aiheen kohdalla olevaa kaiuttimen kuvaa TAI itse aiheen otsikkoa JA sen jälkeen painamalla sivulle avautuneen mustan vaakapalkin vasemmassa laidassa olevaa pikku NUOLTA, jonka vieressä on aikalaskuri. https://keuruunveraja.fi/files/original/725f79d7a2bbc5d419db3aa23d587e0a.pdf b58d710f65172049e5c1c4bbab93c65e https://keuruunveraja.fi/files/original/927b54466484cad0fd5d572248fc175e.pdf 99fb06c8fdab241c6718b41388550846 https://keuruunveraja.fi/files/original/63a03fd71e7d3db5eda4ee11e695ae8a.pdf 100a020b206da7234f7d893c1f1a0f69 https://keuruunveraja.fi/files/original/8d3e48e4bde02084e59738daf3152098.pdf 9216273a4445f66b171de3126b41818c https://keuruunveraja.fi/files/original/8fe557ebee76093e08c319b265d5234f.pdf 3ef3370aca6aa4c9ccf531d01adc201c Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Aisapuu-lehden artikkeleita Description An account of the resource Tässä kokoelmassa on Pihlajavedellä ilmestyvän Aisapuu-kylälehden artikkeleita. Lehdessä julkaistaan runsaasti Pihlajaveden kotiseutuhistoriaan liittyviä tekstejä ja kuvia. Digitoitu teos Tähän kokonaiset digitoidut kirjat tiedostoliitteinä, metatietokenttiin lyhyt kuvaus teoksesta. Digitoidun teoksen tiedot Digitoidun teoksen bibliografiset tiedot (tekijä, nimi, alkuperäinen kustantaja ja julkaisuvuosi) Kanerva, Väinö: Lapsuuden muistelot. Pihlajaveden kotiseutuyhdistys ry 2015. Teoksen kuvaus Lyhyt kuvaus digitoidusta teoksesta Aisapuu-lehdissä nrot 95-99 vuosina 2015-2016 julkaistut Kalle Kuusimäen toimittamat Väinö Kanervan muistelmat. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Väinö Kanervan lapsuuden muistelot I-V Subject The topic of the resource Pihlajavesi (kunta) muistelmat Creator An entity primarily responsible for making the resource Kanerva, Väinö Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Keuruun seudun kotiseutuarkisto Description An account of the resource Keuruun seudun kotiseutuarkiston toiminnan tavoitteena on tallentaa paikallinen yksityisluontoinen arkistoaines sekä henkinen perinne ja säilyttää se käytettäväksi paikkakunnan hyväksi. <br /><br />Arkisto toimii Keuruun kirjaston alakerrassa, jossa sijaitsee myös tutkijatilat. Kotiseutuarkiston arkistokokonaisuuksiin pääsee tutustumaan varaamalla etukäteen ajan käynnille kotiseutuarkistossa. Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document Arkisto sisältää Svante Kankaan muistelmia sukunsa vaiheista Keuruulla sekä muistoja Keuruun tapahtumista 1900-luvun lopulta ja 1900-luvun alusta.  Tietoja Svante Kankaan suvusta ja Klakin torpasta. <br /><br />Lisäksi muistelmissa on käsitelty keuruulaisia henkilöitä. Erityistä huomiota ovat saaneet ns. kylähullut, mm. Kipeä-Pietari, Kiipele ja Hoskarin Manu. Tietoja Keuruun apteekin vaiheista ja erityisesti apteekkari Johan Huovisesta. <br /><br />Mukana Asunta- ja Hoskari -sukuja koskeva sukuselvitys. Aineistossa on myös kopiona muistelmiin liittyvää esim. karttamateriaalia, piirros Klakin torpan rakennusten sijainnista jne. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Svante Kankaan arkisto Subject The topic of the resource Keuruu kirkonkylät muistelmat muistelu Description An account of the resource Arkisto sisältää kopion Svante Kankaan kirjoittamista muistelmista suvustaan ja Klakin torpasta. Arkistoaineisto sijaitsee yhdessä säilytysyksikössä. Creator An entity primarily responsible for making the resource Kangas, Svante Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto https://keuruunveraja.fi/files/original/8e80823b42cb0ecf6e62e430566d32da.jpg b165c5decf56f3cc8adfeb5b537becb6 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Valokuvia eri lähteistä Description An account of the resource Tässä kokoelmassa on yksittäisiä valokuvia eri lähteistä sekä alkuperältään tuntemattomia kuvia. Still Image A static visual representation. Examples include paintings, drawings, graphic designs, plans and maps. Recommended best practice is to assign the type Text to images of textual materials. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Joulupukkeja Häkkisessä 1960-luvun lopulla Subject The topic of the resource Keuruu Keuruu -- Häkkinen joulu joulupukit lapsuus jouluperinne 1960-luku Creator An entity primarily responsible for making the resource Karhu, Kalevi Source A related resource from which the described resource is derived Liisa Vesterisen kotialbumi Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto https://keuruunveraja.fi/files/original/7badf3bcdcf5baea4e14e9d9cd9a818a.pdf 1e28c9be486d7703e652128ad384936f Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Digitoidut kirjat Description An account of the resource Digitoitujen kirjojen kokoelma sisältää alun perin painettuna julkaistuja kirjoja ja muita teoksia, jotka on digitoitu pdf-muotoon. Kokoelmassa on sekä keuruulaisten tekijöiden kirjoittamaa kaunokirjallisuutta että Keuruuta käsitteleviä tietokirjoja ja artikkeleita. <br /><br />Kaikki teokset ovat joko tekijänoikeusvapaita, tai niiden uudelleenjulkaisuun on saatu lupa alkuperäisten kirjoittajien oikeudenhaltijoilta. Jälkimmäisessä tapauksessa tämä on aina mainittu teoksen kuvauksessa.<br /><br />Tätä e-kirjojen kokoelmaa kartutetaan yhteistyössä Projekti Lönnrotin (<a title="Projekti Lönnrotin" href="http://www.lonnrot.net/" target="_blank" rel="noreferrer">http://www.lonnrot.net/</a>) kanssa Digitoitu teos Tähän kokonaiset digitoidut kirjat tiedostoliitteinä, metatietokenttiin lyhyt kuvaus teoksesta. Digitoidun teoksen tiedot Digitoidun teoksen bibliografiset tiedot (tekijä, nimi, alkuperäinen kustantaja ja julkaisuvuosi) Kario, Väsyneen haudalla : alkuperäinen novelli. Julkaissut Hj. Hagelberg, Tampere, 1897. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Väsyneen haudalla Creator An entity primarily responsible for making the resource Kario Subject The topic of the resource Karikko, Kaarle kansankirjailijat https://keuruunveraja.fi/files/original/855f259fea22fdaf0eef6b0450b26831.pdf 3c7013f00c1754e55ea197d5cbdd0b7f Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Digitoidut kirjat Description An account of the resource Digitoitujen kirjojen kokoelma sisältää alun perin painettuna julkaistuja kirjoja ja muita teoksia, jotka on digitoitu pdf-muotoon. Kokoelmassa on sekä keuruulaisten tekijöiden kirjoittamaa kaunokirjallisuutta että Keuruuta käsitteleviä tietokirjoja ja artikkeleita. <br /><br />Kaikki teokset ovat joko tekijänoikeusvapaita, tai niiden uudelleenjulkaisuun on saatu lupa alkuperäisten kirjoittajien oikeudenhaltijoilta. Jälkimmäisessä tapauksessa tämä on aina mainittu teoksen kuvauksessa.<br /><br />Tätä e-kirjojen kokoelmaa kartutetaan yhteistyössä Projekti Lönnrotin (<a title="Projekti Lönnrotin" href="http://www.lonnrot.net/" target="_blank" rel="noreferrer">http://www.lonnrot.net/</a>) kanssa Digitoitu teos Tähän kokonaiset digitoidut kirjat tiedostoliitteinä, metatietokenttiin lyhyt kuvaus teoksesta. Digitoidun teoksen tiedot Digitoidun teoksen bibliografiset tiedot (tekijä, nimi, alkuperäinen kustantaja ja julkaisuvuosi) Kario, Urhot: historiallinen novelli "Ison vihan" ajoilta. Hj. Hagelberg, Tampere 1888. Teoksen kuvaus Lyhyt kuvaus digitoidusta teoksesta Urhot-novelli kertoo uudelleen tarinan keuruulaisten Herpmanin poikien sankariteoista ison vihan aikana vuosina 1714-15. Teos joutui ilmestymisvuonnaan Suomen kenraalikuvernöörin sensuuriin venäläisvastaisuuden perusteella, se vedettiin pois myynnistä ja uusintapainokset kiellettiin. Kario eli Kaarle Karikko (1842-1916) oli keuruulainen kansankirjailija, itseoppinut asianajaja ja toimittaja. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Urhot Creator An entity primarily responsible for making the resource Kario Subject The topic of the resource Karikko, Kaarle Herpmanin pojat isoviha kansankirjailijat https://keuruunveraja.fi/files/original/9d12df4fbf2a8e1e7df27be5c4bcc7ca.pdf 80cd414e2799379590372d3a1d94580b Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Digitoidut kirjat Description An account of the resource Digitoitujen kirjojen kokoelma sisältää alun perin painettuna julkaistuja kirjoja ja muita teoksia, jotka on digitoitu pdf-muotoon. Kokoelmassa on sekä keuruulaisten tekijöiden kirjoittamaa kaunokirjallisuutta että Keuruuta käsitteleviä tietokirjoja ja artikkeleita. <br /><br />Kaikki teokset ovat joko tekijänoikeusvapaita, tai niiden uudelleenjulkaisuun on saatu lupa alkuperäisten kirjoittajien oikeudenhaltijoilta. Jälkimmäisessä tapauksessa tämä on aina mainittu teoksen kuvauksessa.<br /><br />Tätä e-kirjojen kokoelmaa kartutetaan yhteistyössä Projekti Lönnrotin (<a title="Projekti Lönnrotin" href="http://www.lonnrot.net/" target="_blank" rel="noreferrer">http://www.lonnrot.net/</a>) kanssa Digitoitu teos Tähän kokonaiset digitoidut kirjat tiedostoliitteinä, metatietokenttiin lyhyt kuvaus teoksesta. Digitoidun teoksen tiedot Digitoidun teoksen bibliografiset tiedot (tekijä, nimi, alkuperäinen kustantaja ja julkaisuvuosi) Kario, Lakiasia: näytelmä kolmessa näytöksessä. Seuranäytelmiä n:o 137. A. Karisto, Hämeenlinna 1911. Teoksen kuvaus Lyhyt kuvaus digitoidusta teoksesta Kolminäytöksinen näytelmä kahden torpparin välisen taksvärkkikiistan ratkomisesta käräjillä. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Lakiasia Subject The topic of the resource Karikko, Kaarle näytelmäkirjallisuus kansankirjailijat torpparit käräjät Creator An entity primarily responsible for making the resource Kario Date A point or period of time associated with an event in the lifecycle of the resource 1910-luku https://keuruunveraja.fi/files/original/8db3fbe9fc83caef430f4bedb5139966.mp3 067a22c926d8d681e0b227f9127345a0 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Tällaista elämä oli - Veteraaniväen tarinoita Subject The topic of the resource sota-aika jälleenrakentaminen veteraanit Description An account of the resource Keuruun museon kustantamana ja Orvokki Vääriskosken toimittamana julkaistiin vuonna 2013 kirja, jossa 1920-1930 -luvulla Keuruulla syntyneet tai tänne muuttaneet kertovat muistojaan sodan varjosta jälleenrakentamisen aikaan. Tässä kokoelmassa voit kuunnella kirjan sisältämät tarinat. Creator An entity primarily responsible for making the resource Vääriskoski, Orvokki Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Rights Information about rights held in and over the resource Keuruun museo Sound A resource primarily intended to be heard. Examples include a music playback file format, an audio compact disc, and recorded speech or sounds. Duration Length of time involved (seconds, minutes, hours, days, class periods, etc.) 13 min 5 sek Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Viipurin pojan muistelmia 1929-1939 Subject The topic of the resource sota-aika koulunkäynti Viipuri Creator An entity primarily responsible for making the resource Karttunen, Heikki Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Rights Information about rights held in and over the resource Keuruun museo Description An account of the resource Äänitiedosto avautuu painamalla ensin aiheen kohdalla olevaa kaiuttimen kuvaa TAI itse aiheen otsikkoa JA sen jälkeen painamalla sivulle avautuneen mustan vaakapalkin vasemmassa laidassa olevaa pikku NUOLTA, jonka vieressä on aikalaskuri. https://keuruunveraja.fi/files/original/9aedde9ad88793095fa27fc969e13460.pdf f04b7b6dc5b00564e6c3702cebcd2645 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Aisapuu-lehden artikkeleita Description An account of the resource Tässä kokoelmassa on Pihlajavedellä ilmestyvän Aisapuu-kylälehden artikkeleita. Lehdessä julkaistaan runsaasti Pihlajaveden kotiseutuhistoriaan liittyviä tekstejä ja kuvia. Artikkeli Teeemateksti jostakin aiheesta. Tätä aineistotyyppiä voi käyttää aina kun tekstin muoto ei vaadi muuta. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Karjalaiset Pihlajavedellä Subject The topic of the resource Keuruu Pihlajavesi (kunta) karjalaiset siirtoväki Jääski Creator An entity primarily responsible for making the resource Kauttu, Eeva-Riitta Source A related resource from which the described resource is derived Julkaistu Aisapuu-lehdessä nro 101/2016 Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto https://keuruunveraja.fi/files/original/d581b1f9a89730307f207c8b6468d926.pdf 763b4175956a47c161a7cd788136c522 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Aisapuu-lehden artikkeleita Description An account of the resource Tässä kokoelmassa on Pihlajavedellä ilmestyvän Aisapuu-kylälehden artikkeleita. Lehdessä julkaistaan runsaasti Pihlajaveden kotiseutuhistoriaan liittyviä tekstejä ja kuvia. Artikkeli Teeemateksti jostakin aiheesta. Tätä aineistotyyppiä voi käyttää aina kun tekstin muoto ei vaadi muuta. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Pientä juttua valokuvaaja Esa Hillistä Subject The topic of the resource Keuruu Pihlajavesi (kunta) valokuvaajat Eduskuntatalo ravintolat Muolaa Creator An entity primarily responsible for making the resource Kauttu, Eeva-Riitta Source A related resource from which the described resource is derived Julkaistu Aisapuu-lehdessä nro 101/2016 Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Muistoja ja dokumentteja entisajan elämästä Description An account of the resource Tässä kokoelmassa on yksityishenkilöiltä käyttöön saatuja muistelutekstejä ja aikalaisdokumentteja, kuten kirjeitä ja kouluaineita. Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document <p></p> <p>Keuruun Yhteiskoulu aloitti toimintansa syksyllä 1945. Luokkia oli I A ja I B sekä II ja III luokka. Tois- ja kolmasluokkalaiset olivat aloittaneet jossain muualla. Haapamäellä oli ollut yhteiskoulu jo aikaisemmin.</p> <p>Olin todella iloinen, kuin koulun alku sattui sopivasti kotiseudulleni ja hyvään aikaan.</p> <p>Pääsykokeissa oli neljä ainetta, suomi, matematiikka, uskonto ja maantieto. Sain 37 pistettä: suomi ja matematiikka 10 pistettä, uskonto 9 ja maantieto 8.</p> <p>Aloitin I A luokalla, jossa oli sekä poikia että tyttöjä. I B Iuokka oli pelkkiä tyttöjä. Toisella luokalla piti valita lukeeko saksaa vai englantia. Valitsin englannin ja siirryin A:lta B:lle. Kolmannella luokalla piti valita joko musiikki tai kuvaamataito. Valitsin kuvaamataidon. Siitä tulikin myöhemmin hyvä harrastus elämässäni.</p> <p>Koulu sijaitsi armeijan entisessä kasarmirakennuksessa, nykyisen Einari Vuorelan tien varrella. Rakennus on kaksikerroksinen, kaksikymmentäkuusi ikkunaa kummallakin puolella. Lisäksi päätyikkuna.</p> <p>Rakennusta ympäröivät piikkilanka-aidat laajalla alueella. Tien kohdalla portit olivat päivällä auki, öisin suljettuina.</p> <p>Välitunneilla leikimme männikössä puu-ippaa ja pelasimme ruokatunnilla lentopalloa. Myös tervapata ja polttopiiripallo olivat mukavia yhteisleikkejä.</p> <p>Voimistelutunneilla pelattiin pesäpalloa viereisellä urheilukentällä.</p> <p>Kotitaloustunnit pidetiin Kansallispirtin keittiössä; Effi Aspinjaakko oli opettajana. Agronomi Kauko Saari opetti maataloutta. Rehtori Jussi Rainio opetti suomea. Kettunen-Vaula Suomen kielioppi oli lukukirjamme. Olimme lausujaluokka. Esitimmekin usein kuorolausuntaa. Konventeissa oli näytelmiä, lausuntaa ja piirileikkiä lopussa: "Ei ole leskeä ollenkaan, ollenkaan. Tuolta se tulla sipsuttaa."</p> <p>Aamurukouksiin mentiin yläkerran juhlasaliin. ”Kun koulutyöni alkaa taas, sua kiitän Isäni. Kun muistan hellää hoidantaas ja rakkauttasi. Sä mulle kodin rakkahan ja vanhempani soit ja lapseks kodin taivahan mun kastehessa loit.” Oppilas Heljä Hurttia säesti virret.</p> <p>Maisteri Toini Hirvenlahti oli kielten opettaja ja maisteri Lyyli Jalonen opetti eläinoppia ja kasvioppia. "Mistä kuuluu marssin tahti, sieltä saapuu Hirvenlahti. Sitten seuraa Jalosen Lyyli, pien mutt hyvä tyyli” - sanottiin kronikassa.</p> <p>Matematiikkaa opetti maisteri Tauno Kortelainen. Rouva Sirkka-Liisa Kortelainen oli kerran piirustustunnilla Sylvi Hurttian sijaisena ja hän opetti perspektiivin, tavallisesti vain piirrettiin jotain aihetta. Aaro Huovila opetti poikien voimistelua. Anetta Veijonen opetti tyttöjen voimistelua. Hän löi tahtia tamburiinilla. Laulunopettajana oli Eeva Meskanen, joskus Kalle Virtanen. Uskontoa opetti Mirjami Liljeblad.</p> <p>Opettajat pitivät aamuhartaudet juhlasalissa kukin vuorollaan. Muistan Aaro Huovilan puheen: kun joku poika oli joutunut kiipeämään johonkin laivan mastoon ja häntä pelotti, joku opasti häntä: Älä katso alaspäin, katso ylöspäin. Sen jälkeen hän ei pelännyt.</p> <p>Kun viidennellä luokalla valitsimme luokkasormukseen lausetta, minä esitin: eteenpäin, ylöspäin. Se valittiin. Toinen vaihtoehto kuului: sinä voit, siispä sinun pitää. Paljon myöhemmin juhlasalin näyttämön ylle oli tekstattu isolla: Eteenpäin, ylöspäin.</p> <p>Teinikunnalla oli myös toimintaa. Tyttöjen pesäpallojoukkue osallistui urheilukilpailuihin. Näytelmiä esitettiin. Esimerkiksi Shakespearen Hamlet. Terttu Pakarinen oli Hamlet ja Ritva Kaski Ofelia. Multialle tehtiin vierailu.</p> <p>Kalettoman koululaiset pääsivät kulkemaan koulumatkansa autolla. Se oli lava-auto, johon he kiipesivät lavan takaosasta. Puupenkit olivat istuimina.</p> <p> Koulumatkani 3, 5 km kuljin kotoa talvella hiihtäen ja syksyin keväin veneellä soutaen. Kotini Kelloniemi on Tarhia-järven takana. Kelirikkoaikoina piti olla muutama viikko kortteerissa joidenkin luokkatoverien luona, sillä Kelloniemeen ei ollut tietä ennen kuin 1960-luvun lopulla. Sähköt saatiin vielä myöhemmin. Läksyt luin öljylampun valossa. Karbiidilamppu ja Petromax-lamppu olivat myös valon lähteinä.</p> <p>Koulumaksut olivat siihen aikaan käytössä. Vapaaoppilaspaikoista ei ollut puhettakaan, koska kotonani oli maanviljelystä. Isä kävi metsätöissä ansioissa.</p> <p>Keuruun yhteiskoulun entisiä oppilaita on hyvinkin näkyvillä paikoilla nykyään. Esimerkiksi Ateneumin johtaja Marja Sakari, Kiasman johtaja Leevi Haapala, Kansallismuseon intendentti Raila Kataja, kenraali Antero Karvinen, Suomen mestari matolla Otso Vilhunen, Outi Nyytäjä, kirjailija, oli Keuruun Sähkön johtaja Lehtolan tytär.</p> <p> </p> <p></p> Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Millaista oli käydä koulua Keuruun yhteiskoulussa 1945–1950 Subject The topic of the resource Keuruu kirkonkylät yhteiskoulut koulut opettajat oppiaineet muistelu muistot kokemuskerronta oppilaat Rainio, Jussi Hirvenlahti, Toini Jalonen, Lyyli ulkoleikit 1940-luku 1950-luku Description An account of the resource Eila Kelloniemi kertoo, millaista oli olla oppilaana Keuruun Yhteiskoulussa vuosina 1945 - 1950. Creator An entity primarily responsible for making the resource Kelloniemi, Eila Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Muistoja ja dokumentteja entisajan elämästä Description An account of the resource Tässä kokoelmassa on yksityishenkilöiltä käyttöön saatuja muistelutekstejä ja aikalaisdokumentteja, kuten kirjeitä ja kouluaineita. Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document Lapsuuteni muistoihin kuuluu Veikko Hakulinen, joka ennen Jämsänkoskelle muuttoaan asui Keuruun Haapamäellä. Me lapset räpiköimme lähistöllä olevan pellonharjanteen maantielle päin laskevalla rinteellä. Pihlajaveden suunnasta Keuruulle päin hiihti kovaa vauhtia mies ilman sauvoja reppu selässään. ja vaikka Kalikkamäki oli jyrkkä (ainakin meidän lasten mielestä), niin hän kapusi sen yhtenä hujauksena ylös. Me menimme myös maantielle ja lähdemme hiihtämään hänen peräänsä, mutta mäen päälle päästyämme hänestä ei näkynyt kuin suksen jäljet lumessa. Liekö Hakulinen hiihtänyt Jusseronsalon kautta kotiinsa. Hän taisi olla ujo tai sitten oli niin keskittynyt hiihtoharjoitteluunsa, ettei koskaan puhunut meille mitään. - Raija Keskinen Hakulisen isä oli VR:llä töissä ja perhe asui Haapamäen ratapihan tuntumassa, kun Veikko menestyi hiihdossa. Olin kersalauman johdossa, kun koputtelimme Hakulisten ovella lupaa päästä Veikon mitaleita katsomaan. Veikon äiti päästi meidät sisälle. Kun Veikko tuli töistä, pyyhkäisi hän kohta hiihtämään. Veikko oli naapuruston lasten esikuva, josta oltiin ylpeitä. Asuttiin ratapihan vieressä. Pihaa ja lasten altuja ratapihan valot valaisivat. Siellä sitten paineltiin pikku-Hakulisina kaikki. - Antero Pohjonen Kun Hakulinen työskenteli Yhtyneitten paperitehtaitten palveluksessa, hän hiihti tietä pitkin 40 kilometrin lenkkejä Haapamäen suunnalla pelkästään tasatyöntöjä käyttäen. Hän ei tehnyt yhtäkään muuta liikettä vaan vahvisti näin käsivarsia. Yhtyneitten paaperitehtaitten työntekijöissä oli paljon urheilijoita ja Yhtyneitten mainoslauseen vitsailtiin olevan: "Yhtyneet urheilutehtaat, sivutuotteena paperia ja kartonkia." Hakulinen osallistui myös suunnistuskisoihin ja olimme yhtä aikaa suunnistuskisoissa Suonenjoella. Veikko oli minun kanssa, kun rupesin kompassista katselemaan kumpareella suuntaa viimeiselle rastille. Maalin kuulutukset kuuluivat jo, mutta Veikko lähtikin toiseen suuntaan. Hän naureskeli itsekin jälkeenpäin kömmähdykselle. Urheilu oli ennen iloisten veikkojen touhua. Tultiin vain metsästä naureskellen: "Miten sulla meni?" (Ainakin suunnistajat ja hiihtäjät.) - Tauno Kuoppala, Keuruu Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Siellä sitten paineltiin pikku-Hakulisina kaikki Subject The topic of the resource Keuruu Haapamäki hiihtäjät hiihto Description An account of the resource Otteita sanomalehti Keskisuomalaisen jutusta, jossa kerrottiin lukijoiden muistoja lehdessä julkaistuista vanhoista valokuvista. Creator An entity primarily responsible for making the resource Keskinen, Raija Kuoppala, Tauno Pohjonen, Antero Source A related resource from which the described resource is derived Keskisuomalainen 8.4.2018 Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Contributor An entity responsible for making contributions to the resource Ojala, Jaana Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Linkkejä muualle Subject The topic of the resource www-sivustot elektroniset julkaisut Description An account of the resource Muualla netissä olevia artikkeleita, sivuja ja sivustoja, jotka liittyvät keuruulaiseen kulttuuriperintöön. Hyperlink A link, or reference, to another resource on the Internet. URL https://www.sll.fi/keski-suomi/keurusseutu/yhdistys/keurusseudun-luonto-lehti-1 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Keurusseudun Luonto -lehti Subject The topic of the resource Keurusseutu luonto aikakauslehdet Description An account of the resource Linkin takaa voit ladata Keurusseudun Luonnonystävien julkaisemia Keurusseudun Luonto -lehtiä. Lehti sisältää paljon Keuruusta kirjoitettua. Sähköisenä niitä on netissä vuodesta 2006. Lehteä julkaistaan noin viiden vuoden välein. Se on katsaus mm. paikallisten luontotutkimusten tuloksista ja yhdistyksen toiminnasta. Lokakuussa 2015 ilmestynyt Keurusseudun Luonto nro 7 oli yhdistyksen 40-vuotisjuhlajulkaisu. Creator An entity primarily responsible for making the resource Keurusseudun Luonnonystävät ry Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Linkkejä muualle Subject The topic of the resource www-sivustot elektroniset julkaisut Description An account of the resource Muualla netissä olevia artikkeleita, sivuja ja sivustoja, jotka liittyvät keuruulaiseen kulttuuriperintöön. Website A resource comprising of a web page or web pages and all related assets ( such as images, sound and video files, etc. ). Local URL The URL of the local directory containing all assets of the website https://www.sll.fi/keski-suomi/keurusseutu/tutkimus/linnut/jutut Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Artikkeleita Keurusseudun linnuista Subject The topic of the resource Keurusseutu luonto linnut artikkelit (julkaisut) Description An account of the resource Keurusseudun Luonnonystävien kirjoittamia artikkeleita seudun linnustosta ja lintuhin liittyvästä tutkimuksesta. Creator An entity primarily responsible for making the resource Keurusseudun Luonnonystävät ry Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Linkkejä muualle Subject The topic of the resource www-sivustot elektroniset julkaisut Description An account of the resource Muualla netissä olevia artikkeleita, sivuja ja sivustoja, jotka liittyvät keuruulaiseen kulttuuriperintöön. Website A resource comprising of a web page or web pages and all related assets ( such as images, sound and video files, etc. ). Local URL The URL of the local directory containing all assets of the website http://www.sslty.fi/julkaisut/suomenselan-linnut--lehden-arkisto/?kirjoittaja=&hakusanat=keuruu&tapaus=haku Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Suomenselän Linnut -lehden arkisto Subject The topic of the resource Suomenselkä linnut luonto Description An account of the resource Linkki Suomenselän Linnut -lehden arkistohakuun, josta hakusanalla Keuruu löytyy satakunta juttua viidenkymmenen vuoden ajalta. Keuruulaiset lintuharrastajat ovat olleet aktiivisia kirjoittajia ja Suomenselän Lintutieteellisen yhdistyksen kantavia voimia. Creator An entity primarily responsible for making the resource Keurusseudun Luonnonystävät ry Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Yritysten tarinoita Description An account of the resource Kokoelma sisältää keuruulaisia tarinoita yritysmaailmasta. Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Subject The topic of the resource Keuruu kirkonkylät yritykset yrittäjät Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document <h3>Oy Stockhaus Ab Keuruulle</h3> Ruotsalainen vaatealan yritys Stockhaus Ab halusi perustaa teollisuushallin ja farmaritehtaan Keuruulle kolmesta syystä: runsas työvoima, kaunis paikka ja ystävälliset ihmiset. Olisi mielenkiintoista tietää, kuinka Stockhaus alun perin kuuli Keuruusta? Sopimus solmittiin kesällä 1973. Sopimuksen allekirjoittivat kunnanjohtaja Eino Nurmela ja Stockhausin johtaja Lars Stockhaus. Alkuun oli määrä ommella farmarihousuja, mutta myöhemmin laajennettiin myös farkkutakkeihin. Kaupan pakettihinta oli yli miljoona markkaa, ja se sisälsi tontin, rakennuskustannukset kaikkine sähkö-, vesi-, ja viemäriliittymineen, lämmityslaitteineen sekä valaisulaitteineen. Lisäksi tarvittiin sähköliittymät linjan koneita varten ja sosiaalitilat. Halli rakentui juuri sellaiseksi kuin tilaaja toivoi: rakennusmestari Reino Mikkonen oli suunnitteluvaiheessa tiiviisti yhteydessä Stockhausiin ja omistajien toivomuksia huomioitiin. Rakennusvaiheen rakennusmestarina toimi Martti Usvamaa. Rakentajat olivat keuruulaisia. Teollisuushalli sijaitsee edelleen Mäntäntien varressa.<br /> <h3>Ompelijakurssi yhteistyössä Jyväskylän ammatillisen kurssikeskuksen kanssa</h3> Keuruu sitoutui järjestämään ompelijakurssin yhteistyössä työvoimaviranomaisten kanssa. Se tapahtui ammattikasvatushallituksen myöntämillä varoilla "toimeenpanevien työllisyysammattikurssien" järjestämiseen. Kurssi järjestettiin yhteistyössä Jyväskylän kurssikeskuksen kanssa niille, joilla ei ollut koulutusta. Ompelijakursseja järjestettiin useita. Tehtaaseen työllistyi ammattikoulun suorittaneita ompelijoita, mutta heillekin teollinen ompelu oli uutta. Stockhausin johto kehui ompelijoiden ammattitaitoa ja housujen erinomaista laatua. Viisi parasta ompelijakurssin suorittanutta palkittiin. Ensimmäiset farmarit sai kunnanjohtaja Eino Nurmela.<br /> <h3>Lisää koulutusta</h3> Lisäksi järjestettiin johtamistaidon kursseja ja esimieskursseja. Esimieheksi ryhtyminen oli joillekin kova paikka. Saattoi olla, että kurssilainen oli alun perin halunnut ompelijaksi, mutta hänet sitten johto halusi työnjohtajaksi. Työnjohtajan tuli ensisijaisesti pitää huoli, että aikatauluissa pysyttiin. Lisäksi hän hoiti ongelmatilanteita. Ompelua ei tehtävään kuulunut niinkään. <h3>Ompelutyöt alkavat</h3> Ompelu alkoi rakentamisen ollessa kesken, Rekan tiloissa, sillä samalla alueella sijaitsivat Kaapelitehdas Reka ja TVH:n tilat. Tehtaanjohtajana toimi Pentti Uitto. Alkuvaiheessa vähän aikaa mukana johtotehtävissä toimi ruotsalainen Kurt Fast, työnjohtajana toimi Mauno Oksman, joka tuli Portugalista Stockhausin tehtailta. Fast oli vain vähän aikaa. Aluksi työntekijät saivat tuntipalkkaa, myöhemmin tuli urakkapalkka, jota ei olisi haluttu. Urakkaan pääseminen vaati melkoisia ponnistuksia: esim. 180 haarasaumaa saattoi urakalla ommella päivässä, ja silti urakka oli vain 130 %. Aikaa ei saanut mennä mihinkään turhaan, tätä korostettiin myös ompelukursseilla: turhat liikkeet koulutettiin pois. Jonkin ajan kuluttua saatiin ruotsalainen palkkataso, joka oli n. 20 % suomalaista parempi. <h3>Henkilökunnasta ja eri tehtävistä</h3> Enimmillään tehtaassa lienee ollut n. 170 työntekijää, alun perin kaavailtiin yli 200 työntekijän laitosta. Ammatteja olivat mm. vaiheompelija, työnjohtaja ja ompelukonemekaanikko. Lisäksi leikkaamossa olivat leikkaajat, nauhoilla kiersi työnjakajat, sillä ”nauha” ei vielä alkuvaiheessa pyörinyt. Nauhoja oli kolme ja yhdellä nauhalla työskenteli n. 20 ompelijaa. Oli myös viimeistämö, jossa valmiit vaatteet viimeisteltiin lähetyskuntoon. Lisäksi oli konttori, jossa laskettiin palkat ja jaettiin tilinauhat. Työvuoro oli klo 7-16. Ylitöitä tehtiin joskus, mutta ei kahta vuoroa. Voimalalakon aikaan tehtaassa ei ollut sähköä ja työt seisoivat. Raaka-ainetta saatiin Suomesta, mm. Finlayson valmisti kankaita. Ostajan mukaan Stockhausin farkuilla oli hyvä maine: keuruulaiset, Stockhausin farkut olivat hyvin ommeltuja ja kestäviä. Keuruun tehdas möi tuotteita suoraan, ostaja neuvotteli sopimukset. 1970-luku ja vielä 1980-lukukin oli suomalaisen tekstiiliteollisuuden kulta-aikaa, tehtaita perustettiin paljon. Stockhausin tehdas nousi Keuruulle muutoinkin voimakkaan paikallisen teollisen nousukauden aikaan: samaan aikaan vilkasta toimintaa oli Tiwillä, Rekalla sekä Otavalla. Liekö tässä vaikuttanut kunnan johtajan aktiivisuus vai paikallisten toimijoiden oma yrittäminen? <h3>Itäviennin romahdus lopetti tehtaan</h3> Muutoksia tapahtui tehtaan omistuksissa ja Stockhaus muuttui Staytoniksi, ja myöhemmin ennen lopettamista, vielä Beaversin tehtaaksi. Tehdas toimi vuoteen 1991 saakka. Suomalainen tekstiiliteollisuus ei ehtinyt muuntautua länsivientiin. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Farkkutehtaan perustaminen Keuruulle Description An account of the resource Ruotsalainen farkkutehdas Oy Stockhaus Ab perustetaan Keuruulle 1970-luvulla, joka oli vahvaa kasvun aikaa Keurusseudulla. Creator An entity primarily responsible for making the resource Keuruun kaupunginkirjasto Subject The topic of the resource Keuruu vaateteollisuus teollisuus tehtaat yritykset Uitto, Pentti Usvamaa, Martti Nurmela, Eino Stockhaus, Lars Mikkonen, Reino ompelijat Source A related resource from which the described resource is derived Suur-Keuruun Sanomat 21.6.1973<br />Suur-Keuruun Sanomat 3.8.1973<br />Suur-Keuruun Sanomat 27.9.1973<br />Suur-Keuruun Sanomat 10.11.1973<br />Suur-Keuruun Sanomat 13.11.1973<br />Suur-Keuruun Sanomat 22.12.1973 Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kirjasto Contributor An entity responsible for making contributions to the resource Soile Lähdeaho https://keuruunveraja.fi/files/original/8d0cba9ccc5a07abe1360294bb6fc0de.jpg 29048caeef6b290c9f5e677ef42aca9d Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Henkilögalleria Description An account of the resource Kokoelmassa on pienoiselämäkertoja keuruulaisista merkkihenkilöistä. Henkilö Mistä on kyse? Tähän kenttään artikkelin teksti jäsennettynä tarpeen mukaan. (Valkeasaari 1902–1986, vuoteen 1939 saakka Lauri Järvinen) Taidegraafikko, -piirtäjä, lausuntataiteilija, professori "Ihminen ilmeineen, eleineen, asentoineen ja asuineen on minusta kiinnostavinta maailmassa. Mikään näistä ei ole sattumanvaraista, vaan kaikki kuvastavat hänen sisintä olemustaan. Sen tavoittaminen ja esille saaminen kuvassa on minulle haaste. Mikäli tämä piirustuksessani onnistuu, tuottaa se tyydytyksen- ja onnentunteen. Tämän vuoksi rakastan piirtämistä." - Lauri Santtu Lauri Santtu syntyi 3. elokuuta 1902 Valkeasaaressa. Myöhemmin tarkkasilmäiseksi ihmisen kuvaajaksi osoittautunut taiteilija piirsi ensimmäiset muotokuvansa jo lapsena: hän ikuisti 9-vuotiaana toipilaana Viipurin sairaalassa häntä hoitavien lääkäreiden piirteet. Taiteesta Lauri Santtu innostui jo nuorena poikana, ehkä 12 vuotta vanhemman isoveljensä Vilhon vaikutuksesta. Opiskeluaikanaan Eero Järnefeltin oppilaana ollut Vilho saattoi pikkuveljeään Valkeasaarelta 30 kilometrin päähän Pietariin lääkärikäynneille. Näiden reissujen päätteeksi hän vei Laurin Eremitaasiin. Laurille näiden matkojen mieleenpainuvin kokemus oli Leonardo da Vincin Madonna ja lapsi -maalaus. Piirustusta ja sahateollisuutta Lauri Santtu valmistui ylioppilaaksi Kristiinan suomalaisesta yhteiskoulussa vuonna 1922. Syksyllä 1924 Santtu muutti Helsinkiin ja aloitti siellä opinnot sekä Taideyhdistyksen piirustuskoulussa että Helsingin yliopiston piirustussalissa. Opinnot tyssäsivät kuitenkin rahavaikeuksiin. Silloisen kotikaupungin Keuruun pankki ei myöntänyt lainaa, sillä rahat tarvittiin erään navetan laittoon. Santtu päätti luopua taiteilijan haaveistaan. Hän lähti Nurmon Viipurin sahateollisuuskouluun. Kolmen miehen porukassa Lauri Santtu kiersi Lapualla, Nurmessa ja Ruortaneella metsiä leimaten. Iltaisin heidän majapaikkaansa kerääntyi naapuritalojen isäntiä, joista Santtu piirsi muotokuvia. Näiltä kansanihmisiltä Santtu sai rohkaisevaa palautetta, toiset jäivät tupaan odottamaan Santun piirustusten valmistumista ”jopa kello kahteen asti yöllä”. Taide alkoi taas kiinnostaa. Carl Bengtsin ja Akseli Gallen-Kallelan opissa Kouluaikana Kristiinassa Santtu oli tutustunut Carl Bengtsiin, jolta hän nyt pyysi taideopetusta. Bengts suostui. 24-vuotias Santtu lähti keväällä 1926 Kristiinaan Bengtsin oppilaaksi. Ansaitakseen jatko-opintorahansa Santtu lähti Kristiinasta Sortavalan seminaariin. Sortavalassa piirtäminen kiinnosti edelleen, ehkä enemmän kuin itse opinnot. Santun omin sanoin hänelle tuli nyt ”mainio tilaisuus piirtää ilmaisia malleja, mielenkiintoisia opettajatyyppejä tunnista toiseen”. Kansakoulunopettajaksi Lauri Santtu valmistui vuonna 1928. Juhannuksena 1928 Santtu tapasi Jyväskylässä Akseli Gallen-Kallelan, joka oli matkalla Muurameen tekemään Afrikka-kirjaansa Gummeruksen kirjallisen johtajan Martti Raition kanssa. Raitio oli pyytänyt Santtua kesäapulaisekseen, ja näin Lauri sai Gummeruksen konttorissa tilaisuuden näyttää Gallen-Kallelalle Sortavalassa piirtämänsä kuvat. Gallen-Kallela piti Santun kuvista ja luonnehti niitä ”karakteristisiksi pienoismuotokuviksi”. Gallen-Kallela antoi Santulle teknisiä neuvoja taiteen tekemiseen ja tutustutti hänet litografian tekemiseen. Lauri Santtu on myöhemmin sanonut Gallen-Kallelan olleen ”miehekäs ja inspiroiva opettaja”. Opetustyössä ja taideopissa Gallen-Kallela kannusti Santtua luopumaan opettajan ammatistaan ja omistautumaan kokonaan taiteilijan uralle. Näistä kehotuksesta huolimatta Santtu (aiemmat rahavaikeudet mielessään) aloitti Jämsässä syksyllä 1928 opettajan työn, joka kesti vuoteen 1932 asti. Samaan aikaan opetustyönsä kanssa Lauri Santtu opiskeli sekä Taideyhdistyksen piirustuskoulussa piirustusta ja kuvanveistoa (vuosina 1929–30) että Helsingin yliopiston piirustussalissa, missä häntä opetti Väinö Blomstedt. Vuodesta 1932 lähtien Santtu opiskeli Helsingin taideteollisessa korkeakoulussa, mistä hän valmistui piirustuksen opettajaksi vuonna 1935. Miten Järvisestä tuli Santtu? Lauri Santun ristimänimi oli Lauri Aleksanteri Järvinen. Nimi muuttui Lauri Santuksi käytännön syistä. Suomessa oli 1930-luvulla viisi taiteilijaa nimeltään Järvinen. Samat nimet aiheuttivat sekaannuksia, kolme taiteilijaa (Laura, Laila ja Lauri Järvinen) signeerasivat nimensä L.J-nen -lyhenteellä. Toisen nimensä, Aleksanterin, mukaan Lauri Järvisen Ateneumin opiskelutoverit kutsuivat häntä myös Santuksi. Nimenmuutos Lauri Santuksi tapahtui puolivahingossa: kerran yleisradion ohjelmauutisissa jäi myös lausuntataidetta harrastavan taiteilijan sukunimi pois, tuloksena Lauri Santtu. Tämän taiteilija hyväksyi ja nimi jäi. Ihmisen kuvaaja Santun kynästä on piirtynyt paperille niin kansanihmisten, opettajien, opiskelu- ja matkatovereiden kuin kulttuuripersoonallisuuksienkin luonteenomaiset piirteet. Santun töillä on kulttuurihistoriallista arvoa: hän on ikuistanut - milloin tupakkalaatikon kanteen tai konserttiohjelman sivuille - kuva- ja säveltaiteilijoita, lausujia, näyttelijöitä, teatterin johtajia, kirjailijoita ja yliopistomiehiä. Lehtien palstoilla Lauri Santun töitä on luonnehdittu tarkkasilmäisiksi tilannekuviksi, kaunisviivaisiksi ja esitystavaltaan vaivattomiksi. Häntä on pidetty myös yhtenä taidokkaimmista kivipiirtäjistä maassamme. Santun viivaa ja kuvaustapaa on kehuttu malleille luonteenomaiseksi ja hänen ihmiskuvauksessaan on nähty ”lämmintä myötäelämistä jokaisessa viivan vedossa”. Näyttelyarvosteluissa on kiinnitetty huomiota myös Santun töiden pilakuvamaiseen huumoriin. Töiden huumori on tuonut monille mieleen pilakuvat. Omasta mielestään Santtu ei piirtänyt pilakuvia, vaan nopeita tutkielmia, joissa hän ilmaisi vaikutelmansa ihmisistä. Humoristisia kuvat saattavat kyllä olla ”jos malli on antanut siihen aihetta”. Santtu oli myös lausuntataiteilija. Hän harrasti suullista ilmaisua koulupojasta lähtien. Myös piirtäessään hän painoi mieleensä mallin ilmeet ja eleet, äänen värin sekä tavan puhua. Tämä kiinnostus ääneen näyttää piirtyneen myös muotokuviin. Santun piirtämien ihmisten mieliala tiivistyy monesti suun ilmeissä, ääni ja puhetyyli on helppo kuulla. Lauri Santtu ja Keuruu Lauri Santun äiti Julia oli syntynyt Keuruulla, Murtomäen talossa. Taiteilijan isä, Kaarlo Järvinen asui Keuruulla rakentaessaan Pohjanmaan rataa. Julia ja Kaarlo vihittiin Keuruun vanhassa kirkossa vuonna 1881. Santun isän jäätyä eläkkeelle vuonna 1922, perhe muutti Keuruulle vanhan kirkon taakse Uutelaan. Santtu asui Keuruulla vakituisesti 1930-luvun alkuvuosiin asti, jonka jälkeen hän vietti Keuruulla kesiään. Keuruulla Santtu piti ensimmäisen yksityisnäyttelynsä vuonna 1976. Näyttelyä varten hän oli tehnyt lyijykynällä ja hiilellä muotokuvia keuruulaisista henkilöistä. Keuruulaisia Santun kuvissa ovat mm. Häivän Emma ja Klakin Matti (piirros tehty miehen kuolinvuoteella, oikea nimi Matti Kangas, hän asui talossa, joka 60-luvulla oli Keuruun kauppayhtiön talo). Yksityisnäyttelystä kumpusi keuruulaisille ajatus anoa taiteilijalleen professorin arvonimeä, joka myönnettiin Santulle vuonna 1979. Lauri Santun omana toiveena oli, että hänen piirustustuotantonsa keuruulaiset ja keskisuomalaiset työt sijoitettaisiin pysyvästi Keuruulle. Syksyllä 1985 Keuruun taidemuseon kokoelmaan liitettiin kaupungin hankintana Santun keskisuomalaiset piirustukset, joiden kokonaismäärä on 236 työtä. Ajallisesti nämä työt kattavat tuotannon 1920-luvulta 1980-luvun alkuun. Keuruun museon hallinnoimissa taidekokoelmissa on yhteensä 357 Lauri Santun työtä. Kirjallisuutta Tähän keskeisimmät henkilöstä kertovat lähdeteokset (jos on). Galleria Rotunda. Lauri Santtu. Elämän näyttämöllä. Från livets scen. 8.10. – 6.12.1982 Keskisuomalainen 23.11.1963, 14.3.1976 Kaus.Lehti 14.10.1956 (nimimerkki Mono) Raunio Jussi: ”Lauri Santtu katsoo taaksepäin”. Suur-Keuruun sanomat 9.1.1973. Suur-Keuruun sanomat 9.3.1982. Suur-Keuruun sanomat 4.2.1984, (nimimerkki S-a). Tuomaala Seija & Rainio Jussi, 1986. Lauri Santtu. Teosluettelo. Keuruun museo. Biografia Lyhyt kuvaus henkilön elämästä ja teoista Taidegraafikko, -piirtäjä, lausuntataiteilija, professori "Ihminen ilmeineen, eleineen, asentoineen ja asuineen on minusta kiinnostavinta maailmassa. Mikään näistä ei ole sattumanvaraista, vaan kaikki kuvastavat hänen sisintä olemustaan. Sen tavoittaminen ja esille saaminen kuvassa on minulle haaste. Mikäli tämä piirustuksessani onnistuu, tuottaa se tyydytyksen- ja onnentunteen. Tämän vuoksi rakastan piirtämistä." - Lauri Santtu Lauri Santtu syntyi 3. elokuuta 1902 Valkeasaaressa. Myöhemmin tarkkasilmäiseksi ihmisen kuvaajaksi osoittautunut taiteilija piirsi ensimmäiset muotokuvansa jo lapsena: hän ikuisti 9-vuotiaana toipilaana Viipurin sairaalassa häntä hoitavien lääkäreiden piirteet. Taiteesta Lauri Santtu innostui jo nuorena poikana, ehkä 12 vuotta vanhemman isoveljensä Vilhon vaikutuksesta. Opiskeluaikanaan Eero Järnefeltin oppilaana ollut Vilho saattoi pikkuveljeään Valkeasaarelta 30 kilometrin päähän Pietariin lääkärikäynneille. Näiden reissujen päätteeksi hän vei Laurin Eremitaasiin. Laurille näiden matkojen mieleenpainuvin kokemus oli Leonardo da Vincin Madonna ja lapsi -maalaus. Piirustusta ja sahateollisuutta Lauri Santtu valmistui ylioppilaaksi Kristiinan suomalaisesta yhteiskoulussa vuonna 1922. Syksyllä 1924 Santtu muutti Helsinkiin ja aloitti siellä opinnot sekä Taideyhdistyksen piirustuskoulussa että Helsingin yliopiston piirustussalissa. Opinnot tyssäsivät kuitenkin rahavaikeuksiin. Silloisen kotikaupungin Keuruun pankki ei myöntänyt lainaa, sillä rahat tarvittiin erään navetan laittoon. Santtu päätti luopua taiteilijan haaveistaan. Hän lähti Nurmon Viipurin sahateollisuuskouluun. Kolmen miehen porukassa Lauri Santtu kiersi Lapualla, Nurmessa ja Ruortaneella metsiä leimaten. Iltaisin heidän majapaikkaansa kerääntyi naapuritalojen isäntiä, joista Santtu piirsi muotokuvia. Näiltä kansanihmisiltä Santtu sai rohkaisevaa palautetta, toiset jäivät tupaan odottamaan Santun piirustusten valmistumista ”jopa kello kahteen asti yöllä”. Taide alkoi taas kiinnostaa. Carl Bengtsin ja Akseli Gallen-Kallelan opissa Kouluaikana Kristiinassa Santtu oli tutustunut Carl Bengtsiin, jolta hän nyt pyysi taideopetusta. Bengts suostui. 24-vuotias Santtu lähti keväällä 1926 Kristiinaan Bengtsin oppilaaksi. Ansaitakseen jatko-opintorahansa Santtu lähti Kristiinasta Sortavalan seminaariin. Sortavalassa piirtäminen kiinnosti edelleen, ehkä enemmän kuin itse opinnot. Santun omin sanoin hänelle tuli nyt ”mainio tilaisuus piirtää ilmaisia malleja, mielenkiintoisia opettajatyyppejä tunnista toiseen”. Kansakoulunopettajaksi Lauri Santtu valmistui vuonna 1928. Juhannuksena 1928 Santtu tapasi Jyväskylässä Akseli Gallen-Kallelan, joka oli matkalla Muurameen tekemään Afrikka-kirjaansa Gummeruksen kirjallisen johtajan Martti Raition kanssa. Raitio oli pyytänyt Santtua kesäapulaisekseen, ja näin Lauri sai Gummeruksen konttorissa tilaisuuden näyttää Gallen-Kallelalle Sortavalassa piirtämänsä kuvat. Gallen-Kallela piti Santun kuvista ja luonnehti niitä ”karakteristisiksi pienoismuotokuviksi”. Gallen-Kallela antoi Santulle teknisiä neuvoja taiteen tekemiseen ja tutustutti hänet litografian tekemiseen. Lauri Santtu on myöhemmin sanonut Gallen-Kallelan olleen ”miehekäs ja inspiroiva opettaja”. Opetustyössä ja taideopissa Gallen-Kallela kannusti Santtua luopumaan opettajan ammatistaan ja omistautumaan kokonaan taiteilijan uralle. Näistä kehotuksesta huolimatta Santtu (aiemmat rahavaikeudet mielessään) aloitti Jämsässä syksyllä 1928 opettajan työn, joka kesti vuoteen 1932 asti. Samaan aikaan opetustyönsä kanssa Lauri Santtu opiskeli sekä Taideyhdistyksen piirustuskoulussa piirustusta ja kuvanveistoa (vuosina 1929–30) että Helsingin yliopiston piirustussalissa, missä häntä opetti Väinö Blomstedt. Vuodesta 1932 lähtien Santtu opiskeli Helsingin taideteollisessa korkeakoulussa, mistä hän valmistui piirustuksen opettajaksi vuonna 1935. Miten Järvisestä tuli Santtu? Lauri Santun ristimänimi oli Lauri Aleksanteri Järvinen. Nimi muuttui Lauri Santuksi käytännön syistä. Suomessa oli 1930-luvulla viisi taiteilijaa nimeltään Järvinen. Samat nimet aiheuttivat sekaannuksia, kolme taiteilijaa (Laura, Laila ja Lauri Järvinen) signeerasivat nimensä L.J-nen -lyhenteellä. Toisen nimensä, Aleksanterin, mukaan Lauri Järvisen Ateneumin opiskelutoverit kutsuivat häntä myös Santuksi. Nimenmuutos Lauri Santuksi tapahtui puolivahingossa: kerran yleisradion ohjelmauutisissa jäi myös lausuntataidetta harrastavan taiteilijan sukunimi pois, tuloksena Lauri Santtu. Tämän taiteilija hyväksyi ja nimi jäi (1939). Ihmisen kuvaaja Santun kynästä on piirtynyt paperille niin kansanihmisten, opettajien, opiskelu- ja matkatovereiden kuin kulttuuripersoonallisuuksienkin luonteenomaiset piirteet. Santun töillä on kulttuurihistoriallista arvoa: hän on ikuistanut - milloin tupakkalaatikon kanteen tai konserttiohjelman sivuille - kuva- ja säveltaiteilijoita, lausujia, näyttelijöitä, teatterin johtajia, kirjailijoita ja yliopistomiehiä. Lehtien palstoilla Lauri Santun töitä on luonnehdittu tarkkasilmäisiksi tilannekuviksi, kaunisviivaisiksi ja esitystavaltaan vaivattomiksi. Häntä on pidetty myös yhtenä taidokkaimmista kivipiirtäjistä maassamme. Santun viivaa ja kuvaustapaa on kehuttu malleille luonteenomaiseksi ja hänen ihmiskuvauksessaan on nähty ”lämmintä myötäelämistä jokaisessa viivan vedossa”. Näyttelyarvosteluissa on kiinnitetty huomiota myös Santun töiden pilakuvamaiseen huumoriin. Töiden huumori on tuonut monille mieleen pilakuvat. Omasta mielestään Santtu ei piirtänyt pilakuvia, vaan nopeita tutkielmia, joissa hän ilmaisi vaikutelmansa ihmisistä. Humoristisia kuvat saattavat kyllä olla ”jos malli on antanut siihen aihetta”. Santtu oli myös lausuntataiteilija. Hän harrasti suullista ilmaisua koulupojasta lähtien. Myös piirtäessään hän painoi mieleensä mallin ilmeet ja eleet, äänen värin sekä tavan puhua. Tämä kiinnostus ääneen näyttää piirtyneen myös muotokuviin. Santun piirtämien ihmisten mieliala tiivistyy monesti suun ilmeissä, ääni ja puhetyyli on helppo kuulla. Lauri Santtu ja Keuruu Lauri Santun äiti Julia oli syntynyt Keuruulla, Murtomäen talossa. Taiteilijan isä, Kaarlo Järvinen asui Keuruulla rakentaessaan Pohjanmaan rataa. Julia ja Kaarlo vihittiin Keuruun vanhassa kirkossa vuonna 1881. Santun isän jäätyä eläkkeelle vuonna 1922, perhe muutti Keuruulle vanhan kirkon taakse Uutelaan. Santtu asui Keuruulla vakituisesti 1930-luvun alkuvuosiin asti, jonka jälkeen hän vietti Keuruulla kesiään. Keuruulla Santtu piti ensimmäisen yksityisnäyttelynsä vuonna 1976. Näyttelyä varten hän oli tehnyt lyijykynällä ja hiilellä muotokuvia keuruulaisista henkilöistä. Keuruulaisia Santun kuvissa ovat mm. Häivän Emma ja Klakin Matti (piirros tehty miehen kuolinvuoteella, oikea nimi Matti Kangas, hän asui talossa, joka 60-luvulla oli Keuruun kauppayhtiön talo). Yksityisnäyttelystä kumpusi keuruulaisille ajatus anoa taiteilijalleen professorin arvonimeä, joka myönnettiin Santulle vuonna 1979. Lauri Santun omana toiveena oli, että hänen piirustustuotantonsa keuruulaiset ja keskisuomalaiset työt sijoitettaisiin pysyvästi Keuruulle. Syksyllä 1985 Keuruun taidemuseon kokoelmaan liitettiin kaupungin hankintana Santun keskisuomalaiset piirustukset, joiden kokonaismäärä on 236 työtä. Ajallisesti nämä työt kattavat tuotannon 1920-luvulta 1980-luvun alkuun. Keuruun museon hallinnoimissa taidekokoelmissa on yhteensä 357 Lauri Santun työtä. Lauri Santun kotitalo toimii kesäisin taiteilijaresidenssinä. Elinvuodet Syntymä- ja kuolinvuosi 1902–1986 Muuta merkittävää Tähän voi lisätä jonkun muun merkittävän tiedon henkilöstä Lauri Santtu on syntynyt Inkerinmaalla, Valkeasaaressa, joka sijaitsee Karjalankannaksella Rajajoen varrella. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Santtu, Lauri Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun museo Creator An entity primarily responsible for making the resource Keuruun museo Contributor An entity responsible for making contributions to the resource Kuurne, Laura Source A related resource from which the described resource is derived Kuva: Studio Kuvasiskojen kokoelma / Museoviraston kuvakokoelmat Subject The topic of the resource Santtu, Lauri taiteilijat graafikot Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Keuruun Museon kokoelmat ja verkkonäyttelyt Description An account of the resource Tässä kokoelmassa on kuvia ja linkkejä Keuruun Museon hallinnoimiin ja tuottamiin aineistoihin. Website A resource comprising of a web page or web pages and all related assets ( such as images, sound and video files, etc. ). Local URL The URL of the local directory containing all assets of the website http://www.keuruunmuseo.fi/index.php/kotiseututietoa/muistomerkit Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Muistomerkit ja muistolaatat Keuruulla Subject The topic of the resource muistomerkit muistolaatat Keuruu Keuruu -- Haapamäki Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun museo Description An account of the resource Verkkosivusto esittelee kuvin ja tekstein Keurusseudun muistomerkkejä ja muistolaattoja. Creator An entity primarily responsible for making the resource Keuruun museo https://keuruunveraja.fi/files/original/d50ea4f5b1611606e665373c3d969652.mp3 55086d67ac48df8bf30f9db0ecd52d6e Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Sievi Kinkamon kotiarkea lapsena Keuruulla Creator An entity primarily responsible for making the resource Kinkamo, Sievi Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Contributor An entity responsible for making contributions to the resource Vesterinen, Liisa Lähdeaho, Soile Description An account of the resource Sievi Kinkamo muistelee kotiarkea lapsena Keuruulla. Hän kuvailee kuinka äiti työskenteli aamusta iltaan: pyykkiä pestiin ja karjaa hoidettiin - eikä valittanut. Isä kengitti hevosia ja olikin siinä vallan nopea. Sievi Kinkamo syntyi vuonna 1941 Turussa, josta perhe muutti Valkjärven Nirkkolaan. Evakkoaika kului Karstulassa ja Lammilla, josta muutti 1948 Keuruulle. Työura Keuruun kunnansairaalassa sairaala-apulaisena ja sittemmin terveyskeskuksessa perushoitajana. Subject The topic of the resource Kinkamo, Sievi Keuruu kokemuskerronta siirtoväki Language A language of the resource suomi Date Created Date of creation of the resource. 2023 https://keuruunveraja.fi/files/original/b57bd9d2c3b2d4672c924962561abf9b.mp3 50870d348cc973dc68aa1f22d1d3ec40 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Sievi Kinkamo muistelee lapsuuden kotieläimiä Keuruulla Subject The topic of the resource Kinkamo, Sievi Keuruu kokemuskerronta siirtoväki Description An account of the resource Sievi Kinkamo muistelee lapsuutensa kotieläimiä Keuruulla. Sievi Kinkamo syntyi vuonna 1941 Turussa, josta perhe muutti Valkjärven Nirkkolaan. Evakkoaika kului Karstulassa ja Lammilla, josta muutti 1948 Keuruulle. Työura Keuruun kunnansairaalassa sairaala-apulaisena ja sittemmin terveyskeskuksessa perushoitajana. Creator An entity primarily responsible for making the resource Kinkamo, Sievi Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Contributor An entity responsible for making contributions to the resource Vesterinen, Liisa Lähdeaho, Soile Language A language of the resource suomi Date Created Date of creation of the resource. 2023 https://keuruunveraja.fi/files/original/6940bfd43534b37ce932ece1d3860148.mp3 53a86a4a90a3dc7fa6cd09acd89e24d1 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Sievi Kinkamo muistelee lapsuudenystäväänsä Ritvaa Keuruulla Subject The topic of the resource Sievi Kinkamo Keuruu Lapsuus kokemuskerronta siirtoväki Description An account of the resource Sievi Kinkamo muistelee lapsuudenystäväänsä Ritvaa, jonka äiti työskenteli ompelijana. He olivat hyvät leikkikaverit, mutta sitten Ritvan muutto pois vähensi yhteydenpitoa. Sievi Kinkamo syntyi vuonna 1941 Turussa, josta perhe muutti Valkjärven Nirkkolaan. Evakkoaika kului Karstulassa ja Lammilla, josta muutti 1948 Keuruulle. Työura Keuruun kunnansairaalassa sairaala-apulaisena ja sittemmin terveyskeskuksessa perushoitajana. Creator An entity primarily responsible for making the resource Kinkamo, Sievi Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Contributor An entity responsible for making contributions to the resource Vesterinen, Liisa Language A language of the resource suomi Date Created Date of creation of the resource. 2023 https://keuruunveraja.fi/files/original/208974367c98ca4ba74ab6a49997e426.mp3 97c98c2b570cd3e28d8e7b835bfe133a Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Sievi Kinkamo muistelee Peni-koiraansa, joka kävi rippikoulua. Subject The topic of the resource Kinkamo, Sievi Keuruu Kokemuskerronta Siirtoväki Description An account of the resource Sievi Kinkamo muistelee lapsuuttaan Keuruulla. Tässä hän kertoo rippikouluajasta ja Peni-koirasta, joka sekin osallistui rippikoulun käyntiin. Sievi Kinkamo syntyi vuonna 1941 Turussa, josta perhe muutti Valkjärven Nirkkolaan. Evakkoaika kului Karstulassa ja Lammilla, josta muutti 1948 Keuruulle. Työura Keuruun kunnansairaalassa sairaala-apulaisena ja sittemmin terveyskeskuksessa perushoitajana. Creator An entity primarily responsible for making the resource Kinkamo, Sievi Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Contributor An entity responsible for making contributions to the resource Vesterinen, Liisa Lähdeaho, Soile Language A language of the resource suomi Date Created Date of creation of the resource. 2023 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Muistoja ja dokumentteja entisajan elämästä Description An account of the resource Tässä kokoelmassa on yksityishenkilöiltä käyttöön saatuja muistelutekstejä ja aikalaisdokumentteja, kuten kirjeitä ja kouluaineita. Oral History A resource containing historical information obtained in interviews with persons having firsthand knowledge. Duration Length of time involved (seconds, minutes, hours, days, class periods, etc.) 8 min 07 s Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Sievi Kinkamo muistelee lapsuuttaan Keuruulla Subject The topic of the resource Kinkamo, Sievi siirtoväki Keuruu kokemuskerronta lapsuus Description An account of the resource Sievi Kinkamo on kirjoittanut lapsuusmuistoistaan Keuruulla ja lukee niitä itse ääneen. Sievi Kinkamo syntyi vuonna 1941 Turussa, josta perhe muutti Valkjärven Nirkkolaan. Evakkoaika kului Karstulassa ja Lammilla, josta muutti 1948 Keuruulle. Työura Keuruun kunnansairaalassa sairaala-apulaisena ja sittemmin terveyskeskuksessa perushoitajana. Creator An entity primarily responsible for making the resource Kinkamo, Sievi Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Contributor An entity responsible for making contributions to the resource Vesterinen, Liisa Lähdeaho, Soile Language A language of the resource suomi Date Created Date of creation of the resource. 2023 https://keuruunveraja.fi/files/original/cf39683386d73ecaebfea309d09fae16.mp3 f0f1c5991cbf17bd8c4b17f2803fbe1d Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Sievi Kinkamo lukee ääneen lapsuudenmuistojaan Lammilla. Uusi alku. Subject The topic of the resource Kinkamo, Sievi Lammi kokemuskerronta siirtoväki Description An account of the resource Sievi Kinkamo muistelee uutta alkua Lammilla evakkona. Sievi Kinkamo syntyi vuonna 1941 Turussa, josta perhe muutti Valkjärven Nirkkolaan. Evakkoaika kului Karstulassa ja Lammilla, josta muutti 1948 Keuruulle. Työura Keuruun kunnansairaalassa sairaala-apulaisena ja sittemmin terveyskeskuksessa perushoitajana. Creator An entity primarily responsible for making the resource Kinkamo, Sievi Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Contributor An entity responsible for making contributions to the resource Vesterinen, Liisa Lähdeaho, Soile Language A language of the resource suomi Date Created Date of creation of the resource. 2023 https://keuruunveraja.fi/files/original/65e73e7e59218f6d46db68f97c1eb272.mp3 a2450b5acc9eeaea1eb467e6458001f3 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Sievi Kinkamo lukee ääneen lapsuudenmuistojaan Lammilla. Subject The topic of the resource Kinkamo, Sievi Lammi siirtoväki kokemuskerronta Description An account of the resource Sievi Kinkamon isällä oli oma paja, jossa hän työskenteli. Kinkamo muistelee kepposia ja seikkailuja, joita hän teki naapurinlasten ja Raimo-veljensä kanssa. Sievi Kinkamo syntyi vuonna 1941 Turussa, josta perhe muutti Valkjärven Nirkkolaan. Evakkoaika kului Karstulassa ja Lammilla, josta muutti 1948 Keuruulle. Työura Keuruun kunnansairaalassa sairaala-apulaisena ja sittemmin terveyskeskuksessa perushoitajana. Creator An entity primarily responsible for making the resource Kinkamo, Sievi Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Contributor An entity responsible for making contributions to the resource Vesterinen, Liisa Lähdeaho, Soile Date Created Date of creation of the resource. 2023 Language A language of the resource suomi Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Muistoja ja dokumentteja entisajan elämästä Description An account of the resource Tässä kokoelmassa on yksityishenkilöiltä käyttöön saatuja muistelutekstejä ja aikalaisdokumentteja, kuten kirjeitä ja kouluaineita. Oral History A resource containing historical information obtained in interviews with persons having firsthand knowledge. Duration Length of time involved (seconds, minutes, hours, days, class periods, etc.) 13 min 02 s Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Sievi Kinkamo muistelee evakkoaikaa Lammilla Subject The topic of the resource Kinkamo, Sievi Lammi siirtoväki kokemuskerronta Description An account of the resource Sievi Kinkamo lukee ääneen lapsuuden muistojaan. Sievi Kinkamo syntyi vuonna 1941 Turussa, josta perhe muutti Valkjärven Nirkkolaan. Evakkoaika kului Karstulassa ja Lammilla, josta muutti 1948 Keuruulle. Työura Keuruun kunnansairaalassa sairaala-apulaisena ja sittemmin terveyskeskuksessa perushoitajana. Creator An entity primarily responsible for making the resource Kinkamo, Sievi Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Contributor An entity responsible for making contributions to the resource Vesterinen, Liisa Lähdeaho, Soile Date Created Date of creation of the resource. 2023 https://keuruunveraja.fi/files/original/0097ab801bbd8cffbb30b0d5873d5b3a.mp3 ac7aedb97ce8a9e84d06fec28da1950e Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Creator An entity primarily responsible for making the resource Kinkamo, Sievi Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Contributor An entity responsible for making contributions to the resource Vesterinen, Liisa Lähdeaho, Soile Date Created Date of creation of the resource. 2023 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Muistoja ja dokumentteja entisajan elämästä Description An account of the resource Tässä kokoelmassa on yksityishenkilöiltä käyttöön saatuja muistelutekstejä ja aikalaisdokumentteja, kuten kirjeitä ja kouluaineita. Oral History A resource containing historical information obtained in interviews with persons having firsthand knowledge. Duration Length of time involved (seconds, minutes, hours, days, class periods, etc.) 6 min 32 s Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Sievi Kinkamo lukee Raimo-veljensä syntymäpäiville kirjoittamansa muistelmat. Subject The topic of the resource Kinkamo, Sievi siirtoväki kokemuskerronta Description An account of the resource Sievi Kinkamo lukee ääneen Raimo-veljensä syntymäpäiville kirjoittamansa muistelmat heidän lapsuudestaan. Sievi Kinkamo syntyi vuonna 1941 Turussa, josta perhe muutti Valkjärven Nirkkolaan. Evakkoaika kului Karstulassa ja Lammilla, josta muutti 1948 Keuruulle. Työura Keuruun kunnansairaalassa sairaala-apulaisena ja sittemmin terveyskeskuksessa perushoitajana. Creator An entity primarily responsible for making the resource Kinkamo, Sievi Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Contributor An entity responsible for making contributions to the resource Vesterinen, Liisa Lähdeaho, Soile Date Created Date of creation of the resource. 2023 Language A language of the resource suomi https://keuruunveraja.fi/files/original/5817ee3bf5acffdd21698b930e274d35.mp3 66a976a22a18274675f6aeb8d159debc Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Muistoja ja dokumentteja entisajan elämästä Description An account of the resource Tässä kokoelmassa on yksityishenkilöiltä käyttöön saatuja muistelutekstejä ja aikalaisdokumentteja, kuten kirjeitä ja kouluaineita. Oral History A resource containing historical information obtained in interviews with persons having firsthand knowledge. Duration Length of time involved (seconds, minutes, hours, days, class periods, etc.) 23 min Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Sievi Kinkamo muistelee Keuruun vanhaa sairaalaa Subject The topic of the resource kokemuskerronta Keuruu sairaalat Kinkamo, Sievi Description An account of the resource Sievi Kinkamo muistelee Keuruun vanhaa sairaalaa. Sievi Kinkamo syntyi vuonna 1941 Turussa, josta perhe muutti Valkjärven Nirkkolaan. Evakkoaika kului Karstulassa ja Lammilla, josta muutti 1948 Keuruulle. Työura Keuruun kunnansairaalassa sairaala-apulaisena ja sittemmin terveyskeskuksessa perushoitajana. Creator An entity primarily responsible for making the resource Kinkamo, Sievi Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Contributor An entity responsible for making contributions to the resource Vesterinen, Liisa Lähdeaho, Soile Date Created Date of creation of the resource. 2023 Language A language of the resource suomi Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Eeva-Liisa Honkasen kokoamaa aineistoa Koillis-Keuruulta Subject The topic of the resource Keuruu Keuruu -- Asunta Keuruu -- Huttula Description An account of the resource Eeva-Liisa Honkasen kokoamaa aineistoa Asunnalta ja Huttulasta Creator An entity primarily responsible for making the resource Honkanen, Eeva-Liisa Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document Ennen talvisodan syttymistä olin YH:n aikana Asunnan asemalla Asuntajärven rannalla sijaitsevalla pumppuhuoneella vartiotehtävissä. Huttulasta ei muita poikia ollut ja asevelvollisuuden suorittaneet miehet olivat siellä jossakin Taipaleen suunnalla. Meitä oli vartiotehtävissä ehkä noin kymmenkunta miestä, iäkkäitä suurin osa. Heidän joukossaan oli ainakin Roope Ampiala. Kaukaisimmat olivat muistaakseni jostakin Kinnulan suunnalta. Majoitus- ja ruokailupaikkana oli Taavettila. Tehtävä kesti osaltani viikon tai kaksi. Kylän paikallispäällikkö Ossi Ampiala minut siihen tehtävään pyysi. Kun oli jo loka-marraskuu menossa ja oli pakkaspäiviä ja öitä, antoi hän minulle mukaan villahousupaketin. Avaamattomana sen kuitenkin hänelle ”komennuksen” jälkeen palautin. Meillä pumppuhuoneen vartiomiehillä oli vaihtoasuna susiturkki, joka oli peräisin muistaakseni Asunnan Ampialasta. Talvisodan ajalta on jäänyt mieleeni erityisesti vihollisen pommikoneet, jotka Haapamäen pommituksen jälkeen paluulennollaan ylittivät Huttulan ratapihan melko matalalla ja ampuivat konekivääreillä kai ratapihan ulkopuolelle peruuttanutta tavarajunaa. Olin juuri silloin pysäkillä käymässä, sillä isäni toimi Huttulan pysäkinhoitajana. Menin muiden paikalla olleiden kanssa piiloon laanin halkopinojen taakse. Kurkistelujen tuloksena laskimme 27 konetta. Jälkeenpäin selvisi, että joku koneista oli pudottanut pari pommia Maunuahon lähellä olevalle suolle. Suojeluskunnan jäsenenä ollessani sain tehtäväkseni jakaa jatkosodan liikekannallepanomääräykset Hinkkaperän ja Riihelän suunnan palvelukseen kutsuttaville miehille. Sotaan lähtevät Huttulan miehet kokoontuivat palvelukseen kutsumispäivänä Huttulan pysäkin rappusille odottamaan saapuvaa junaa. Mieleeni jäi erityisesti Mäki-Matin myymälänhoitaja Kalervo Varja. Miesten keskustelun lomassa hän sanoi, että saksalaisten kanssa tai komennossa ei sitten sotimaan mennä. Varja haavoittui myöhemmin aika vaikeasti vatsaan ja oli mm. Saksassa sotasairaalassa hoitoa saamassa. Sodan sytyttyä olin Keuruun, Tiusalan ja Kalettoman rautatiesilloilla vartiointitehtävissä. Siellä oli Huttulasta myös Antero Maunuaho. Kylän miehiä tuli lomalle rintamalta. Kerran Lutviik Ampialan talon yläkerrassa asuneen Erosen perheen Heikki-poika tuli hyökkäyssodan eli liikkuvan sodan aikaan kotiinsa. Hänellä oli mukanaan venäläisiltä vallattu puoliautomaattinen rengastähtäinkivääri. Junan häivyttyä näkyvistä hän ampui monta laukausta pysäkin vessan seinistä läpi. Onneksi ei sattunut sisällä olemaan ketään asioillaan. Myöhemmin kiellettiinkin lomalaisten matkat aseiden kanssa, koska ne tuppasivat jäämään sotamuistoiksi. Eino puolestaan kaatui sodan loppuvaiheessa, 2.10.1944 Muoniossa eli siis Lapin sodassa saksalaisia vastaan. Kerran tuli kaksi samanaikaisesti lomalle päässyttä hinkkaperäläistä soturia yöjunalla ja lähtivät saman tien kotejansa kohti. Oli valoisa kesäyö ja kuulakas ilma. Jäin kuuntelemaan, kuuluisiko jotain luonnon ääniä. Lomalle päässeet miehet virittivät sydämensä pohjasta laulun ”Elämää juoksuhaudoissa” jossakin Tyyne Maunuahon mökin paikkeilla. Laulaminen raikui kuuluvana ainakin Salokankaalta asti. Sitä laulua onkin helppo laulaa täydellä volyymillä. Yhtenä iltana sodan kestäessä kiersi huhu, että Pienessämäessä pidetään nurkkatanssit. Eipä taidettu edes gramofonilevyn toista puolta laittaa pyörimään, kun sisälle tuli Porttilan isäntä. Hän oli Pienenmäen lasten huoltaja ja niin loppui ensimmäiseen kertaan se puoli huvielämästä. Mitään sen kummempaa dramatiikkaa huttulalaisten ei tainnut kuulua lukuun ottamatta rintamalta koteihin saapuneita suruviestejä. Me IS-komppanian pojat kannoimme Keuruun asemalle saapuneesta junasta Vanhaan kirkkoon vuoden 1941 kesän sankarivainajien arkkuja ja hautaustilaisuudessa ammuimme kunnialaukaukset. Huttulassakin elettiin korttiaikaa, kuunneltiin päämajan tilannetiedotukset ja puurrettiin työnteossa. Työttömyyttä ei siihen aikaan tunnettu. Menin kahden vuoden lykkäyksen jälkeen koulutuskeskukseen helmikuussa 1944 ja vuoden päästä tuli täysin palvelleena siviiliin. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Nuoren miehen sotamuistoja kotirintamalta Subject The topic of the resource Huttula sota-aika nuoruus Description An account of the resource Erkki Kinnunen muistelee tapahtumia sota-ajalta, jolloin toimi pysäkinhoitajana Huttulana asemalla. Creator An entity primarily responsible for making the resource Kinnunen, Erkki Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Eeva-Liisa Honkasen kokoamaa aineistoa Koillis-Keuruulta Subject The topic of the resource Keuruu Keuruu -- Asunta Keuruu -- Huttula Description An account of the resource Eeva-Liisa Honkasen kokoamaa aineistoa Asunnalta ja Huttulasta Creator An entity primarily responsible for making the resource Honkanen, Eeva-Liisa Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document Rakas sotilas! Rakas tuntematon isänmaan puolustaja. Sinä olet paljon tehnyt meidän hyväksemme. Minä olen Huttulan kansakoulun oppilas. Me koetamme hankkia tuntemattomille sotilaille paketin. Meidän Huttulan koululaisten pitäisi hankkia kaksi pakettia, ja niihin kaksi parasta kirjettä. Jokainen kirjoittaa kirjeen ja niistä valitaan kaksi. Me koetamme hankkia kaikenlaista hyvää, mutta eihän nyt saa mitä haluaa kaupastakaan. Anna anteeksi, että siinä paketissa ei ole paljon hyvää. Mutta toivon, että se tuottaisi iloa jouluksi. Toivomme Rauhallista Joulua sinne jonnekin toivovat Opettaja ja oppilaat Veikko Kinnunen Huttula pys. Kaksi pakettia Me koululaiset hommasimme kaksi pakettia tuntemattomille sotilaille. Niihin laitettiin yksi kirja, korviketta, tulitikkuja, kirjekuoria ja paperia, sokeria ja korppuja. Minä toin kirjan ja korppuja. Kaikki oppilaat kirjoittivat kirjeen ja niistä valittiin kuusi. Kumpaankin kolme kirjettä. Jokaisen talkoolaisen olisi pitänyt tuoda jotakin, mutta ei tuonut. Eräänä päivänä opettaja sanoi: Nyt tänä päivänä laitamme paketit. Sitten opettaja alkoi laittaa tavaroita pakettiin. Päälle hän kirjoitti sisällyksen ja osoitteeksi Tuntematon sotilas. Sitten koulun loputtua minä vein ne asemalle ja sieltä sen vei joku Keuruulle. Ja sieltä ne lähetetään rintamalle. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Kirje ja paketti rintamalle Subject The topic of the resource Huttula sota-aika koululaiset kirjeenvaihto Description An account of the resource Koululaispojan kirje sotarintamalle ja ainekirjoitus paketin lähettämisestä tuntemattomalle sotilaalle. Creator An entity primarily responsible for making the resource Kinnunen, Veikko Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Eeva-Liisa Honkasen kokoamaa aineistoa Koillis-Keuruulta Subject The topic of the resource Keuruu Keuruu -- Asunta Keuruu -- Huttula Description An account of the resource Eeva-Liisa Honkasen kokoamaa aineistoa Asunnalta ja Huttulasta Creator An entity primarily responsible for making the resource Honkanen, Eeva-Liisa Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document Hyvä Joulupukki! Terve vaan! Minä toivon, että sinä tulisit taas tänä jouluna tänne käymään. Minä toivon, että veisit kaikille köyhille ja rintamalla taisteleville sotilaillemme. Minä en toivo itselleni muuta kuin sukset ja vähän muutakin. Kaikista eniten toivon lahjoja sotilaille. Myöskin toivon heille vähän joulurauhaa. Olisi varmasti hauskaa, jos sinä voisit hommata sotilaille sukkia ja lapasia ynnä muuta. Erikoisesti minä toivon, että menisit rintamalle. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Kirje joulupukille Subject The topic of the resource Huttula joulupukit kirjeet koululaiset Description An account of the resource Koulupojan ainekirjoitus Huttulan koulussa sota-aikaan. Creator An entity primarily responsible for making the resource Kinnunen, Veikko Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Eeva-Liisa Honkasen kokoamaa aineistoa Koillis-Keuruulta Subject The topic of the resource Keuruu Keuruu -- Asunta Keuruu -- Huttula Description An account of the resource Eeva-Liisa Honkasen kokoamaa aineistoa Asunnalta ja Huttulasta Creator An entity primarily responsible for making the resource Honkanen, Eeva-Liisa Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document Elämäkertani Minä olen syntynyt Huttulassa Ampialan kylässä Keuruun pitäjässä. Minä olen syntynyt vuonna 1932 tuhatyhdeksänsataakolmekymmentäkaksi, kymmenes päivä huhtikuuta. Minun kotini on maantien varressa. Kotini on myös lähellä rataa. Minä tulin alakouluun vuonna 1940. Silloin oli opettajana Hanna Vuoriniemi. Hän oli hauska opettaja. Minä kävin alakoulua ensimmäistä luokkaa vain neljä viikkoa. Sitten kun tulin toiselle luokalle, oli opettajana Hilkka Pietilä. Sitä luokkaa minä kävin koko vuoden. Sitten tulin ylä-koulun ensimmäiselle luokalle. Ylä-koulussa oli paljon toisenlaista. Siellä tarvitsi näyttää kartalta ja oli paljon toisenlaisia laskuja. Sitten tulin toiselle luokalle. Kun on sota, niin se haittaa paljon, kun ei tahdo saada koulutarpeita. Mutta toivon, että pian tulisi rauha. Sokeripula Nyt on sokeripula. Jokaisella ihmisellä on sokerikortti. Sillä ei saa kuin niin vähän, ettei riitä omiksi tarpeiksi. Jos käy vieraissa jossain kylässä, niin täytyy ottaa itse sokeria mukaan. Täytyy säännöstellä, ettei menisi niin paljon sokeria. Meillä laitetaan pöytään sokerit, mutta pienitään pieniksi, ettei menisi kovin paljon. Mutta siltikin sitä menee paljon. Sokeripula johtuu sodasta. Eilinen juhla Eilen oli raittiusjuhla täällä koululla. Se alkoi kello yhdeltä. Ensin lauloimme ”Tervetultua talohon”. Olavi Ruokonen piti tervehdyspuheen. Lauloimme ”Työ Suomen hyväks` uhratkaamme”. Sitten Mirjam luki luvun ”Suomi raittiiksi”. Minä ja Santalan Veikko lauloimme ”Hei, hei, meitä poikia”. Maunuahon Jenny luki runon ”Siniseen sotaan”. Viimeksi lauloimme ”Kansalaismarssin”. Se oli hauska päivä. Seuraavalla kerralla järjestävät jatkokurssilaiset Raittiusjuhlan. Työn juhla Viime sunnuntaina oli täällä koululla työn juhla. Tulimme kello kolmetoista koululle. Ensin lauloimme ”Keski-Suomen kotiseutulaulun” Sitten Anna Mäkinen piti tervehdyspuheen. Lauloimme laulun ”Työ Suomen hyväks` uhratkaamme”. Maija Tukia luki runon. Sitten Tuovi Ylä-Jussila pakinoi. Pakinan nimi oli ”Hopiaa, hopiaa sitä olla pittää”. Sitten jatkokurssin tytöt lauloivat. Sitten opettaja puhui talkookesän työstä. Sitten hän jakoi palkinnot. Pojat esittivät laulun. Laulun jälkeen tytöt leikkivät. Lauloimme lopuksi ”Iske, iske, iske”. Siihen päättyikin juhla. Kotini valaistus Meillä on vähän valaistusta. Mutta sitä on käytettävä säästäen. Sitä on saatu kortilla. Ja sitä ei saa kuin puoli litraa. Se kuluu pian. Työt on tehtävä päivällä. Ja myöskin läksyt on luettava päivällä. Navetassa lypsetään lampun valossa. Mutta täytyy pitää hyvin pienellä. Se puoli litraa täytyy riittää yhdeksi kuukaudeksi. Meillä pidetään uunin luukkua auki, että tulisi vähän valoa sieltä. Päreitäkään meillä ei ole, että niistä olisi vähän apua. Siis täytyy käyttää säästäen, niin paljon kuin suinkin. Koulun alkaessa Koulu alkoi lokakuun 9 p:nä. Kun tulin koululle, oli siellä jo muutamia uusia oppilaita. Paikkakunnalta olevat koululaiset olivat kaikki. Pian soi kello ja menimme sisälle. Luokka tuli täyteen. Muutamain täytyi jäädä seisomaan. Mutta pian haettiin alaluokasta pulpetteja. Sitten opettaja puhui vähän kaikista asioista. Uskonnosta hän antoi läksyksi ”Johannes Kastajan syntymä”. Sitten saimme lähteä kotiin. Olin odottanut koulun alkamista, että saisi oppia vähän uutta. Ja että sekin vuosi menisi ohi ja että pääsisi koulusta pois. Kenkätilanne Kenkätilanne on nyt vaikea. Ei saa kenkiä muuta kuin kansanhuollon luvalla. Puukenkiä saa ilman lupaa ja myös paperikenkiä. Luvalla saa kumipohjaisia nahkakenkiä. Minä en saanut, kun minulla on lyhyt koulumatka. Minulla on isot kumisaappaat, jotka sain, kun lastasin Jyväskylän kaupungin halkoja toissa kesänä. On ne vähän isot, mutta kun laittaa renttua paljon, niin kyllä ne kelpaavat. Monella ei ole juuri minkäänlaisia kenkiä. Huonoista kengistä on paljon haittaa. Lapset eivät pääse kouluun, työmiehet eivät työhön eikä metsätöihin. Toivottavasti kenkätilanne piakkoin helpottaa. Onhan sitä jo tarpeeksi kauan kestänytkin. Nykyinen valaistus Näillä seuduilla, missä ei ole sähköä, on hyvin huono valaistus. Jokaisessa paikassa on kyllä karbiidilamppuja, mutta kansanhuolto ei anna karbiidilamppuja. Karbiidilamppuja on monenlaisia, kaupasta ostettuja ja omatekoisia. Meillä on omatekoinen. Isä teki sen jo monta vuotta sitten. Noin viisitoista sm korkean ja noin 6 sm läpimitaltaan olevan peltipurkin toinen pää on kokonaan auki. Siihen isä teki puupohjan. Toisen pään hän jätti ehjäksi ja teki siihen sellaisen reiän, että siitä mahtui kiväärin hylsy läpi. Hylsyn hän juotti tinalla reikään kiinni. Siihen hylsyyn voi kiinnittää polttimon. Se purkki laitettiin isompaan purkkiin ja siihen vettä. Vesi imeytyi puun läpi ja karbiidi kastui pienen purkin sisällä ja siitä tuli kaasua ja polttimoon tuli valkea. Kaupasta ostetut lamput ovat joskus huonoja, mutta ovat ne joskus hyviäkin. Karbiidin valo on kirkas, mutta kun sitä saa niin vähän, niin se menee nopeasti. Kun on hyvä polttimo, niin valo palaa leveänä sen päässä. Öljylamppu palaa himmeämmällä kuin karbiidilamppu. (Alla kaavio karbidilampusta). Puhelin Puhelin on tärkeä koje ihmisen elämässä. Puhelimen on keksinyt Thomas Edison. Meillä on rautatien puhelin. Se on yhdistetty suureen puhelinlinjaan. Puhelin soi melkein aina. Meille kuuluu kaikki soitot, jotka soitetaan Haapamäen ja Koskensaaren välillä. Mutta ei se häiritse, kun siihen on tottunut. Jokaiselle asemalle on erilainen soitto. Meille kuuluva soitto on kaksi pitkää ja kaksi lyhyttä soittoa. Jos pysäkillä ei satu olemaan asemamiestä, niin silloin soitetaan meille. Kun menee vastaamaan, niin ääni kuuluu syvältä ikään kuin maan alta. Kun sellaisessa puhelimessa, joka on yhdistetty keskukseen, nostaa puhelintorven, kuuluu surinaa. Ääni kuuluu huonosti, jos on vanhat patterit tai huonot langat. Edison on tehnyt suuren palveluksen ihmiskunnalle, sillä varmasti olisi elämä paljon vaikeampaa, jos ei puhelinta olisi. On paljon sairaustapauksia, jolloin täytyy soittaa lääkärille. Puhelimesta on siis suuri hyöty. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Koulupojan ainekirjoituksia 1940-luvulta Subject The topic of the resource Huttula koululaiset ainekirjoitus sota-aika Description An account of the resource Vuonna 1932 syntyneen Veikko Kinnusen kirjoittamia ainekirjoituksia sota-aikaan. Creator An entity primarily responsible for making the resource Kinnunen, Veikko Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Eeva-Liisa Honkasen kokoamaa aineistoa Koillis-Keuruulta Subject The topic of the resource Keuruu Keuruu -- Asunta Keuruu -- Huttula Description An account of the resource Eeva-Liisa Honkasen kokoamaa aineistoa Asunnalta ja Huttulasta Creator An entity primarily responsible for making the resource Honkanen, Eeva-Liisa Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document Sotakesä Oli ollut rauhallisempaa rintamilla, kunnes vihollinen hyökkäsi kesäkuun 9 p:nä ap. Heti alkoi jännittyneisyys. Pian rupesi kulkemaan evakkojunia. Alkoi tulla suruviestejä enemmän kuin ennen. Junia keskeytettiin ja ne myöhästyivät useita tunteja. Suomalaisten täytyi perääntyä yhä rintamalla. Lomalla olevien miesten lomat loppuivat. Heidän täytyi lähteä joukkoihinsa. Uutisissa kerrottiin, että taas oli luovutettu se ja se paikkakunta. Kunnes eräänä jo kerrottiin, että Viipurissa on kovat taistelut. Suomalaiset taistelivat sitkeästi, mutta raskain tappioin heidän täytyi vetäytyä. Viipurin pohjoispuolella taisteltiin ankarasti. Antrean eteläpuolella oli veljeni taisteluissa. Mutta ei hän kaatunut. Kun sitten eräänä aamuna heräsin, oli Erkki lomalla. Kun hän oli lomalla, tuli aselepo ja vähän ajan perästä rauha. Mutta millainen rauha, Venäjä vaati Suomelta maa-alueita, lentokenttiä, sotalaivat kaikki, rahaa dollareina 300 milj. ja y.m. Sitten oli saksalaisten poistuttava Suomesta. Etelä-Suomesta he poistuivat suosiolla. Mutta pohjoisessa he rupesivat polttamaan kyliä ja siltoja. Nyt piti sotia Saksaa vastaan. Suomalaiset etenivät yhä pohjoisemmaksi. Mutta vieläkin siellä tapellaan. Saksalaiset rupesivat ottamaan panttivankeja ja uhkasivat tappaa heidät, ellei sotatoimia heitä vastaan lopeteta. Nyt on melkein kaikki vangit päässeet vapaaksi. Nyt ovat saksalaiset polttaneet Rovaniemen, ettei sen 700 rakennuksesta ole jäljellä 7 kymmentä. Mutta kyllä ne häviävät, sillä ei niitä ole niin paljoa siellä, että ne olisivat voittamattomia. Sankarihautajaisissa Olin sankarihaudalla Keuruulla. Siellä haudattiin monta isänmaan puolustajaa. Täältä Huttulasta oli kaatunut Veikko Kuukkanen. Haudalla ammuttiin kunnialaukauksia. Kunkin sankarin osalle ammuttiin kolme laukausta. Pian kului aika ja juna saapui myös pian. Se kulki nopeasti, kun oli pikkuisen myöhästynyt. Kun tulimme kotiin, söin heti. Illalla menimme Kuukkaseen. Äiti, isä ja minä. Siellä oli jo vieraita korviketta juomassa. Siellä oli hyvää pullaa ja kakkua. Viivyimme siellä pari tuntia. Miehet menivät katselemaan ulkorakennuksia. Minä menin heidän kanssaan. Siellä oli eräs toinen poika, jonka kanssa pian tutustuin. Pian lähdimme pois. Kuukkasilta oli kaatunut ainoa poika. Kotiuttamisaikana Nyt on sota loppunut Suomen kohdalta. Miehet palaavat sotatoimista. Junissa ei saanut paljon siviilimatkustajia olla. Junat myöhästyivät. Tänne Huttulaankin tuli miehiä kotiin. Joka paikassa pidettiin ja pidetään kotiuttamisjuhlia. Niissä miehet otetaan ystävällisesti vastaan. Siellä on jumalanpalveluksia ja sitten tarjotaan korviketta ja virvokkeita. Kotirintamalla ei nyt ole työn puutetta. Mutta ei tahdo olla työpaikkoja kaikille. Mutta ehkäpä ne työolot järjestyvät aikanaan. Monella miehellä ei ole juuri ollenkaan omia vaatteita, siksi valtio antaa heille asetakin, lakin, housut ja kengät. Pitkä lupa Itsenäisyyspäivän jälkeen saimme pitkän loman, melkein koko viikon. Keskiviikkona alkoi ja seuraavalla viikolla tiistaina loppui. Itsenäisyyspäivänä menin ensin Haapamäelle siskon luo. Saara-siskoni lähti mukaan. Menimme sinne kymmenen junalla aamulla. Mailis-siskollani on pieni poika. Ei vielä vuodenkaan vanha. Poika on aina iloinen ja leikkisä. Kahdentoista junalla tulimme Keuruulle. Menimme Kansallispirtille sotilaiden vastaanottojuhlaan. Ihmisiä oli salissa niin paljon, että täytyi tunkemalla tunkeutua sinne. Esittäjän ääntä kuului, mutta ei näkynyt häntä. Juhlaa kesti melkein klo 5 asti. Sitten tarjoiltiin korviketta pullan kera. 5:deltä alkoivat elokuvat. Kuvan nimi oli ”Miesmalli”. Se oli kiva kuva. Kun se loppui, menimme asemalle. Siellä tapasin tuttuja poikia, joiden kanssa juttelin. Juna oli myöhässä. Mutta pian kului aika jutellessa. Juna saapui ja puolen tunnin kuluttua olimme Huttulassa. Juoksin kotiin ja heittäydyin uupuneena vuoteelle. Rauhan tultua Euroopassa on tullut rauha ja sota on päättynyt. Se on kestänyt jo viisi vuotta. Saksa on menettänyt paljon tässä sodassa. Taistelut on taisteltu. Kovimmat taistelut olivat Saksan alueella. He puolustivat maataan viimeiseen saakka. Saksalle tuli ankarat rauhanehdot. Saksalaisen sotaväen täytyi lähteä Tanskasta ja Norjasta. Eikä heitä paljon jää Saksaankaan. Saksan johtajat on vangittu tai teloitettu. Hitlerin, Göringin ja Dönitzin sanotaan kuolleen, mutta en tiedä, onko se totta. Dönitziä on ajettu takaa Alpeille asti. Kenraali Jodl allekirjoitti rauhansopimuksen Saksan puolesta. Kenraali Eisenhover allekirjoitti liittoutuneitten puolesta. Rauhasta täytyisi tulla lopullinen, sillä rauha rakentaa. Sota sortaa. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Sodan vaiheita ja elämää Keuruulla Subject The topic of the resource Huttula sota-aika Kansallispirtti Description An account of the resource Vuonna 1932 syntyneen Veikko Kinnusen ainekirjoituksia sodan ajalta. Niissä hän kertoo sodasta sen eri vaiheissa ja sen vaikutuksesta keuruulaisten elämään. Creator An entity primarily responsible for making the resource Kinnunen, Veikko Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Muistoja ja dokumentteja entisajan elämästä Description An account of the resource Tässä kokoelmassa on yksityishenkilöiltä käyttöön saatuja muistelutekstejä ja aikalaisdokumentteja, kuten kirjeitä ja kouluaineita. Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document Hiihtokilpailut Keuruulla oli hiihtokilpailu 4. päivänä maaliskuuta. Aamulla lähdin asemalle kello 9. Kaikki kilpailun osanottajat olivat saapuneet. Sidoimme kaikki sukset nippuun. Kirjoitin matkatavarakirjan ja laitoin osoitelaput suksiin. Maksun sai suorittaa Keuruun asemalla. Juna saapui. Nostimme sukset ”konnarin vaunuun” ja nousimme itsekin. Keuruun asemalta lähdimme kansakoululle. Siellä pojat rasvasivat suksiaan. Veikko S. kanssa kävin katsomassa sisällä. Sitten veimme sukset sisälle ja rasvasimme ne. Kilpailu alkoi kello 11. Opettaja Martti Haapamäki jakoi kangaslaput, joissa oli numerot. Numerokseni tuli 21. Kun kaikille oli jaettu, lähdettiin ulos. Kului muutama minuutti ennen kuin tuli minun vuoroni. Kilpailijat lähtivät puolen minuutin väliajoin. Edessäni lähti poika, joka näytti kovalta menijältä. Jännittyneenä odotin, kun lähettäjä sanoi: ”Paikoilleen, valmiina, nyt!” Lähdin hyvää vauhtia. Alava pelto oli edessäni. Se meni nopeasti. Edellä menevä oli jo hyvän matkaa edelläni. Päästyäni pellon alalaitaan, vilkaisin taakseni, sieltä tuli n:ro 22 tavallista vauhtia. Maantielle tultuani menin kovempaa. Latu kulki maantietä noin 400 m. Sitten se kääntyi metsään. Loiva nousu ja sitten mäki, joka vei järvelle. Jyrkkä nousu vei tielle. Latu kulki hetken matkaa tien viertä ja poikkesi taas metsään. Pitkän nousun jälkeen tuli jyrkkä alamäki, josta päästiin maantielle. Tiellä numerosta 19 edelle. Siis kaksikymmentä oli mennyt siitä edelle. Oli lyhyt matka maaliin ja otin loppukirin. Saatuani sukset jalasta menin ”vesikahville” luokan vieressä olevaan huoneeseen. Pulla ja kuuma vesi virkistivät. Menin katsomaan, kuinka muut pojat saapuvat maaliin. Kauko saapui vähän väsähtäneenä. Kalevi sitä vastoin tuli virkeänä ja hiihti reippaasti lopun. Veikko S. tuli myös reippaammin, mutta hänellä aukesi side aina. Sen kiinni laittaminen vei aikaa. Sitten lähtivät tytöt. Kun he olivat hiihtäneet, menimme luokkaan. Kesti noin tunnin, ennen kuin palkintotuomarit olivat laskeneet tulokset. Opettaja Haapamäki luki tulokset ja konstaapeli Punnonen jakoi palkinnot. Isojärven koulu sai poikien kiertopalkinnon. Asunnan koulu sai tyttöjen kiertopalkinnon. Sitten lähdimme asemalle viemään suksia matkatavaraksi. Matkatavarakonttorissa oli siskoni miehen veli, Eino Hannula, vuorossa. Juttelin hänen kanssaan kauan. Sitten menin Veikko S. kanssa ostamaan elokuvaliput. Jäimme odottamaan kuvan alkamista. Se alkoi kello 5. Menimme heti, kun pääsi ja saimme istumapaikan edestä, vaikka meillä ei ollut paikkalippuja. Kuvan nimi oli ” Vain viisi palasi”. Se oli jännä kuva. Kello 7 kuvat loppuivat. Menimme kahdestaan syömään Keski-Suomen ravintolaan. Sitten menimme asemalle junaa odottamaan. Kuulimme, että juna oli myöhässä kolme tuntia. Mutta pian kului ilta. Kun juna tuli, menimme junaan. Katsoin, että sukset varmasti tulivat junaan. Sitten nousin itsekin. Juna kulki hitaasti, mutta kun oli lukemista, niin aika kului nopeasti. Huttulassa erotimme sukset ja lähdimme kotiin. Kilpahiihtopäivä oli hauska päivä. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Hiihtokilpailureissu kirkonkylälle 1940-luvulla Subject The topic of the resource hiihtolajit kilpailut Kansallispirtti rautatieliikenne koululaiset Haapamäki, Martti Description An account of the resource Veikko Kinnusen kertomus koulupojan hiihtokilpailupäivästä Keuruun kirkonkylässä 1940-luvulla. Creator An entity primarily responsible for making the resource Kinnunen, Veikko Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Pekka Isomäen metsäperinneaineisto Description An account of the resource Keurusseudun metsäammattilaiset ryhtyivät 1980-luvulla tallentamaan alueen metsäperinnettä. Pekka Isomäen johdolla haastateltiin vuosina 1986-1991 yhteensä noin 70 henkilöä, jotka olivat työskennelleet Keurusseudulla metsätalouden piirissä 1930-70-luvuilla. Toimittaja Jorma Heinonen kirjoitti kerätyn materiaalin pohjalta myös kaksi teosta (Keurusseudun metsäkämpät, 1988 ja Vihreän kullan markkinoilla : Keurusseudun puukauppakirja, 1991). Veräjää varten Pekka Isomäki on digitoinut alun perin c-kaseteille tallennetut haastattelunauhat ja koostanut niistä yhteensä 17 lyhyttä äänitettä, jotka käsittelevät Keurusseudun metsäperinnettä eri puolilta. Lisäksi kokoelmaan kuuluu Isomäen teemasta kirjoittama johdantoteksti sekä äänitteiden kuvituksena käytettyjä valokuvia, joissa esiintyy äänitteiden kertojia ja niissä mainittuja paikkoja ja tilanteita. Creator An entity primarily responsible for making the resource Isomäki, Pekka Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Date A point or period of time associated with an event in the lifecycle of the resource 1986-1991 Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document <p>Moni saattaa ihmetellä, mitä hommaa puutavaran uittokuljetus oikein on. On nimittäin niin, että moni vanha asia unohtuu uusien vyöryessä tilalle. Niin on käynyt puutavaran uitonkin kanssa tänä armon vuonna 1988.</p> <p>On paikallaan, että rakennetaan pieni muistelma ja katsaus niihin aikoihin ja tapahtumiin, kun puuta kuljetettiin uittamalla metsistä jalostuslaitoksiin. Taitaa olla niin, että juuri uittokuljetus vesireittejä pitkin on ollut se ensimmäinen kuljetusmuoto, millä puiden kaukokuljetus on vienyt puut tehtaille ja sahoille.</p> <p>Suomi on tuhansien järvien ja lukemattomien vesireittien maa. On jokia ja puroja, joita pitkin puut kulkivat helposti uittomiesten myötäilemänä viriävän puuteollisuuden käyttöön.</p> <p>Uittotyötä nimitettiin virtaavissa vesissä sen mukaan, mikä oli väylän leveys. Yleensä uitto alkoi latvavesiltä, jonne puut oli lyhintä hevoskuljetusta käyttäen saatettu veden varteen. Tällaista kapean väylän uittoa nimitettiin purouitoksi. Kun uitettava väylä alajuoksulle päin muuttui niin leveäksi, että normaalimittainen tukki, mahtui joessa pyörimään vapaasti, silloin oli kyseessä jokiuitto. Pitkillä uittoreiteillä oli tietenkin järviä ja myöhemmin selkävesiä. Järvien ylitys tapahtui muodostamalla ympäryspuomien avulla lauttoja, jotka hinattiin järven yli keluveneiden avulla ja miesvoimin. Myöhemmin tekniikan kehittyessä saatiin järvien ylitykseen moottorikäyttöisiä keluja. Kun uitettavaa puuta oli ajettu järvien rannoille eri kohtiin, ajettiin talvella niiden eteen jäälle puomit, joiden sisään puut vieritettiin ja näin saatua puuerää nimitettiin pyrääksi. Pyräät kerättiin sitten yhteen ja näin saatiin kokoon lautta. Lautaksi kutsuttiin sellaista uittoerää, jossa oli 70 – 80 ympäryspuomia, puomien ollessa mitaltaan 24 jalkaa (noin 7,2 m).</p> <p>Mutta palatkaamme asiassa uiton alkujuurille, sinne latvavesille, mistä varsinainen uittotapahtuma keväisin alkoi. Kuten aiemmin jo mainittiin, oli monenlaisia uittoreittejä, ei yhtään samanlaista, joten jokaisella väylällä vallitsi luonnon luomat edellytykset uiton onnistumiselle. Suomen runsaat vesistöt on jaettu vesistöreitteihin ja nimettykin maantieteisillä nimillä. Yksi niistä on Keuruun reitti, ja sen yhtenä sivuhaarana on ns. Asunnan vesistö, joka käsittää viisi isompaa järveä ja samoin viisi järviä yhdistävää jokea. Nyt tarkastelemme juuri tämän Asunnan vesireitin uittotapahtumia vuosikymmenien takaa.</p> <p>Tietojen tarkistuksessa on tullut esille, että Asunnan reitillä on tukinuittoa suoritettu jo yli sadan vuoden aikana. Suurimmat uittoreitin käyttäjät ovat olleet G.A. Serlachius Oy, W. Rosenlew Oy ja Rauma-Repola Oy tässä nimijärjestyksessä. Siksi otammekin tässä huomioon ne toiminta- ja työvaiheet mitkä olivat käytössä Serlachiuksen uittojen aikana. Niinpä mainitaan uittoa johtaneiden ”pomojen” nimet vain Serlan osalta niin kaukaa, kun nimet ovat tiedossa. Ensimmäisinä mainitaan vuosisadan alussa ja sen jälkeen Eevert Vehmas useimpina vuosina, hänen jälkeensä oli pääpomona Iso Heino, josta oli monia koomisia tarinoita uittomiesten kertomana. Heinon jäätyä eläkkeelle tuli uiton johtoon Hiissalan Vihtori, karski ja monia tarinoita ympärilleen kerännyt persoona hänkin. Välillä oli johdossa lyhyen aikaa Iivari Yli-Talo ja viimeiset 23 vuotta uittojen päättymiseen asti Valte Kivinen.</p> <p>Jokaisen kevään uiton onnistuminen oli kulloinkin uittoa johtaneen pomon taitavuudessa käyttää apunaan luonnon suomia etuisuuksia, kuten ensiarvoisen tärkeitä tulvavesiä, koska runsaat tulvavedet purouitossa olivat kustannuksia säästävä tekijä. Myöskin tuulet oli ”haisteltava” tarkoin kuljetettaessa lauttoja järvien selkien yli.</p> <p>Vanhoista uittopomoista ehkä värikkäimpänä mainitaan Eevert Vehmas, koska hänellä oli itse luomiaan termejä ja menetelmiä monissa työvaiheissa, kuten työkurin pidossa ja kunkin uittomiehen työtapojen tuntemisessa. Niinpä mainitaan, että hänen pitämänsä tuntikirjan sivuilla päivittäin oli merkintä uittomiehen ehkä omavaltaisesta taikka vain väsymyksestä johtuvasta taukohetkestä. Jos Vehmas tapasi uittomiehen jokivarressa nojaamassa keksiinsä, piirsi hän tuntikirjaan kyseisen päivän kohdalle ʎ merkin, joka tarkoittaa nojausta. Ja jos hän tapasi uittomiehen istumassa, merkki oli L. Edelleen jos uittomies oli vallan makuulla, merkkinä tuntikirjan sivulla oli <strong>___</strong> suora viiva. Kun tuli tilinmaksun aika ja verrattiin tehtyjä työtunteja, ei tietenkään pomon kirjasta löytynyt uittomiehen esittämää tuntimäärää.</p> <p>Syyhän moiseen eroon oli siinä, kun Vehmas esitti, että sinulla on niin monta nojausta, niin monta istumista ja näin monta makausta. Syy tällaiseen menettelyyn oli Vehmaksen luomassa työkurissa, eli käsky oli kaikille sama, ellei jokivarressa ollut muuta uittoa eteenpäin viemää hommaa, piti sekoittaa keksillä vettä. Jouten ei saanut olla.</p> <p>Tietenkin jokainen on yksilö ja persoona, niin myös nämä uitonpäälliköt. Heidän edesottamuksiaan ja tekojaan seurattiin tarkoin, joten näistä uittoherroista on monenmoisia tarinoita, tosia ja keksittyjä. Vallankin Iso Heinon ja Hiissalan Vihtorin väkevien käytöstä ja lojaalisuudesta joskus sattuneisiin lauttojen hajoamisiin. Kun lautan hajoaminen ja puiden leviäminen ympäri järveä huolestuttu lenkitys- ja kelumiehiä, oli pomon kommentti ollut: onhan järvessä rannat ja pohja, ei miehet hätäillä. Tällaisen kommentin kulkeutuminen piiriherran kuultaville tarkoitti sitä, että pomon paikka oli pian vapaa. Myöhemmin tapahtuneessa uittotyönjohtajan valinnassa painotettiin ensisijaisesti uiton edistämiseksi tehtävää työtä ja joskus vallinnut pomoilu jäi taka-alalle.</p> <p>Miten uitto ja sen valmistelut oikein tapahtuivat, siitä otamme katsauksen seuraavaksi. Vaikka vesi oli ilmainen ja voimakas elementti uittopuun kuljetuksessa, liittyi sen hyödyn hyväksikäyttöön moninaisia valmisteluja niin laitteiden, työvälineisen kuin menetelmienkin suhteen. Jo aikaisessa vaiheessa ennen tulevan kevään uittoa oli tarkoin laskettava ne puumäärät ja lajit, mitkä aiotaan uiton kautta kuljettaa määräpaikkoihin. Lisäksi piti määritellä ne uittoväylien sijaintipaikat, joihin puuerät olivat edullisin talven aikana ajattaa, huomioituna myöskin puiden veteen vierityksen edullisuus. Olivathan kuusipaperipuut usein edellisvuosien vanhempaa varastoa, joten ne voitiin ajaa suoraan jäälle. Myös oli laskettava lauttauksessa tarvittava puomien määrä. Jos ei edelliseltä uittokaudelta ollut varastoituna riittävästi vanhoja puomia, oli edessä uusien puomien hakkuu, mieluummin vanhoista karppi-kuusikoista löytyviä. Puomeihin kairattiin reiät lenkitystä varten useimmiten rannalle ajetuista varastoissa. Kairaus tapahtui 2½” kairalla vanhaan aikaan miesvoimin, kunnes myöhemmin tuli avuksi moottorikaira, jolloin työ helpottui ratkaisevasti ja kustannukset halpenivat. Se puomeista.</p> <p>Puominlenkkien hankinta oli lajissaan omaperäinen tehtävä. Vitsaslenkithän olivat vuosittain kertakäyttöisiä, joten tehtävänä oli joka syksy painua tiheänä kasvaviin alikasvuisiin kuusikkoihin, joista saatiin hitaasti kasvaneita ja sitkeitä närelenkkiaiheita. niiden pituusvaatimuksena oli 2, 5-02, 80 metriä ja niiden piti olla ohut tyvisinä kasvaneita. Näreet karsittiin siten, että latvaan jätettiin pieni tupsu karsimatta. Nykyisin ei tällaisia metsiköitä enää ole, koska metsien perkaus hävittää lenkkiaiheita kasvavat tiheiköt. Tällainen lenkkien hankinta oli yleensä ammattityötä. Siksi niiden hankinta ja keväisin tarvittavan määrän valmistus annettiin juuri ammattimiehen tehtäväksi, johon tehtävään liittyi valmiiden lenkkien ajo kulloisellekin käyttöpaikalle. Lenkkien toimitusurakan saatuaan tämä ammattimies hakkasi ja kuljetti aiheet kotiinsa saunaan tai riiheen, missä näreet kuumassa haudottiin taipuisiksi, jonka jälkeen ne väännettiin sitä varten valmistetun pölkyn ympärille lenkkimakkaran muotoiseksi keräksi.</p> <p>Tällä tavoin hoiteli ja valmisti Aapo Toivonen, entinen mäkitupalainen Koskenpään Havunvetämän kylästä, Raiskin torpasta, monien vuosien ajan puomilenkit Asunnan uittoreitin tarpeisiin. Lenkkinäreet hän keräsi syksyisin G. A. Serlachius Oy:n omistamasta 1500 ha:n Havunsalon metsästä.  Aapon jälkeen ei sukupolven vaihdosta tapahtunut ja lenkkiä yhä tarvittiin. Silloin astui kuvaan uuden kehityksen aika tälläkin alalla. Oli muuan taitava uittomies, Anttoni Vuorinen Keuruun Virtalasta, joka kehitti sellaisen höyrystyslaatikon, johon mahtui noin 300 vihtasta kerrallaan hautumaan. Toiminta perustui täysin siihen menetelmään, mitä paloviinan valmistajat entisaikaan käyttivät tuotetta valmistaessaan. Kiehuvasta vesipadasta kannen alta johdettiin vesihöyry putkistoa pitkin tiiviiksi tehtyyn laatikkoon, mistä 3-4 tunnin kuluttua sai erittäin taipuisia ja helposti makkaralle kiertyviä lenkkiaineita. Lenkkien valmistuskin helpottui siitä syystä, kun koko vääntämismenetelmä suoritettiin toisen henkilön avustamana eräänlaisen vorokkisysteemin avulla. Lieneeköhän Anttoni saanut idean höyrytyslaatikkonsa kehittämiseen vaikkapa kulkiessaan retkillään kuusenkyyneleitä tuottavan metsän kätkössä olevan laitoksen ohitse? Ken ties.</p> <p>Näin oli vihtaslenkkien aikaan. Sitten taas kehityttiin. Pikkuhiljaa tuli rautalenkki käyttöön, sivuuttaakseen suuritöisen ja kertakäyttöisen närelenkin muistojen joukkoon.</p> <p> </p> Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource UIttotapahtumia Asunnan vesireitillä Subject The topic of the resource uitto puunhankinta Keuruu--Asunta metsätyö Description An account of the resource Tekstissä Valte Kivinen muistelee Asunnan vesireitin uittoja ja uittotyötä. Alkuperäinen käsikirjoitus on päivätty 11.5.1988. Creator An entity primarily responsible for making the resource Kivinen, Valte Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto https://keuruunveraja.fi/files/original/6361eb92e8db8b6228a8c7248cb0f36c.jpg 7181d229ba060319c320ecc8510a029c Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Artikkeleita eri aiheista Description An account of the resource Tässä kokoelmassa on artikkeleita erilaisista keuruulaiseen kulttuuriperintöön liittyvistä teemoista. Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document Vuonna 1914 oli eräs virstanpylväs Pihlajaveden itsenäisen kunnan historiassa, sillä silloin 14.7. alkoi toimintansa Pihlajaveden Säästöpankki. Sen alkupääomaksi lahjoitti kuntakokous mk. 1500:- , joka oli maksettava takaisin, kun pankki saa sääntöjen määräämän talletussumman. <br /><br />Säästöpankki toimi ensin kirkonkylän kansakoululla ja oli auki kerran kuukaudessa. Esimiehenä oli Nestori Raiski ja kamreerina Vendi Mäenpää, lisäksi oli hallituksessa E. Juusela, Eero Lappi ja Kalle Kaakkomäki, heistä R. Rantakömi toimi rahastonhoitajana. <br /><br />Toimittuaan jonkun aikaa koululla, siirrettiin pankki Pihlajaveden kunnantaloon ja tällöin tuli esimieheksi Vendi Mäenpää ja tällöin yhdistettiin esimiehen ja rahastonhoitajan toimet, kamreeriksi tuli Pauli Matomäki, myöskin aukioloaikoja lisättiin 4 kertaa kuukaudessa, tämä tapahtui vuonna 1920. <br /><br />Kehitys jatkui edelleen ja vuonna 1922 pankin aukioloajat muuttuivat niin, että pankki oli auki 2 kertaa viikossa ja vuonna 1928, 3 kertaa viikossa. Pankkitoiminta keskittyi pääasiassa talletusten vastaanottoon, lainojen kysyntä alkuaikoina oli vähäisempää. <br /><br />Vuonna 1929 tuli pankin esimieheksi R. Rantakömi, jonka osalle tuli luotsata pankki silloin alkaneen vaikean pulan ylı. Sillä 29.10.1929 tapahtui Wall Streetillä historian pahin pörssiromahdus, joka johti suureen lamakauteen koko maailmassa ja voidaan sanoa, että rahaliike oli suurinpiirtein lamassa, koska raha ei liikkunut, ei esim. puukaupat käyneet kuin pienessä määrässä rahan puutteen vuoksi. <br /><br />Johtuen edellisestä, myöskin ulosvienti tyrehtyi, tästä johtui, että monet liikkeet, tilat joutuivat vararikkoon ja vasaran alle ja pankit olivat kovilla mutta Pihlajaveden pankki selvisi tästä suhteellisen hyvin, ottaen olosuhteet huomioon. <br /><br />1920-luvun lopulla pankki muutti Pihlajaveden asemalle, liikemies Jokisen taloon, koska katsottiin, että asemanseutu oli pitäjän keskus kauppoineen ja rautateineen ja tarvitsi pankin palveluja ja siksi katsottiin muutto tarpeelliseksi. <br /><br />Kauan ei pankki ollut Jokisella, vaan muutti pian vuokralle Eevert Kauppalan taloon ja muutaman vuoden kuluttua osti Kauppalan talon itselleen pakkohuutokaupasta. 1930-luvun puolivälissä suoritettiin pankin talon maantien puoleisessa osassa remontti ja näin saatiin pankille ajanmukaiset toimitilat senaikaiset vaatimukset huomioon ottaen. <br /><br />Pula-aikakin oli väistynyt ja talouselämä oli virkistymässä nopeassa tahdissa ja pankin kehitys osoitti vuosi vuodelta parantuvaa asemaa, rahaliikenne vilkastui, pankkiin tuli rahaa, lainoja voitiin myöntää enemmän ja pankin asema vakiintui. <br /><br />Kehitys jatkui tasaisena vuonna 1939, jolloin alkanut talvisota alkoi sitä seurannut jatkosota aiheuttivat pankeille uusia toimintoja ja järjestelyjä, mutta Pihlajaveden pankki selvisi näistä vaikeista ajoista kaikella kunnialla. <br /><br />Sodan jälkeen alkoi pankkialalla puhaltaa uudet tuulet, toiminta monipuolistui, tuli uusia tilimuotoja, kilpailu kiristyi ja oli etsittävä uusia toimintoja ja palvelumuotoja ja niinpä 1960-luvun alussa tuli ajankohtaiseksi uuden ja tilavamman toimitalon rakentaminen. Talo päätettiin rakentaa ja talon piirsi arkkitehti Pekka Rajala, rakennustyön suoritti Junnikkala &amp; Sihvonen rakennustoimisto Virroilta. Talo valmistui vuonna 1966 ja tupaantuliaiset oli säästäväisyyspäivänä 1966. <br /><br />Pankilla oli nyt käytettävissään ajanmukainen ja tilava toimitalo ja täysipainoiseen pankkitoimintaan voitiin ryhtyä. Toiminta vilkastui ja pankin asema vahvistui. Nyt oli etualalla pyrkiminen suurempiin yksiköihin ja niinpä Pihlajaveden Säästöpankki fuusioitui Keuruun Säästöpankkiin vuonna 1969. Tämä antoi entistä paremmat mahdollisuudet entistä monipuolisempaan toimintaan ja kilpailukyvyn parantamiseen. Niinpä Keuruun Säästöpankki on eri toimintapisteineen kehittynyt paikkakunnan johtavaksi rahalaitokseksi. <br /><br />Pankkimme siirtyi 1980-luvun alussa ATK-aikaan, tämä taas tiesi palveluun nopeutta ja ehkä henkilökunnalle entisestään parempia asemia yhä kiristyvässä kilpailussa. <br /><br />Pihlajaveden konttorin täyttäessä 70 vuotta, mainitsen muutamia pankin hyväksi toimineita henkilöitä: R. Rantakömi, V. Mäenpää, N. Raiski, E. Kallio, A. Sälli, K. Kokinmäki, A. Mäkinen, P. Matomäki, Simsiö, V. Kara , Saara Kotiranta, Anni Valkeajärvi, Edvard Kallio, nykyään Lasse Lappi, nämä mainitakseni, heille kuuluu kiitos siitä työstä, että pankki on vaikeidenkin aikojen läpi mennyt ja kehittynyt siihen asemaan, missä se tänäpäivänä on.<br /><br /><em>Kuva: Pihlajaveden Säästöpankin vuonna 1966 valmistunut talo, nykyinen Kauppala.</em> Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource 70 vuotta säästöpankkitoimintaa Pihlajavedellä Subject The topic of the resource Keuruu Pihlajavesi (kunta) pankit pankkiala Pihlajaveden Säästöpankki Keuruun Säästöpankki Description An account of the resource Tekstissä käydään läpi vuonna 1914 perustetun Pihlajaveden Säästöpankin historiaa. Creator An entity primarily responsible for making the resource Kokinmäki, Pentti Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Date Created Date of creation of the resource. 1984 https://keuruunveraja.fi/files/original/87c7fd6367245969f691cac06ccf96e3.jpg 2cff61f9c7baa7f77d66d59a6b565f9b Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Kirkkoväkeä kirkkoveneessä soutamassa tyyntä kesäistä järven pintaa. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Muistoja ja dokumentteja entisajan elämästä Description An account of the resource Tässä kokoelmassa on yksityishenkilöiltä käyttöön saatuja muistelutekstejä ja aikalaisdokumentteja, kuten kirjeitä ja kouluaineita. Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document <p>Keuruun vanhalle kirkkomaalle on kaiken kansan nähtäväksi kauniisti katettuna asetettu Heinäskylän entinen, uljas 15-hankainen kirkkovene. Niistä paristakymmenestä Keuru-selän kirkkoveneistä, jotka aikanaan kuljettivat Vesi-Keuruun kirkkokansaa, olikin se suurin ja kilpasoudussa voittamaton. Ei näe nykyinen nuori kansa enää kirkkoveneitä vesillä. Jo lähempänä seitsemääkymmentä ovat nykyään ne pitäjäläiset, jotka ovat olleet mukana kirkkovenematkoilla ja vähitellen häipyy kansan mielestä ne runolliset ajat, jolloinka kirkkoveneet halkoivat Keuruun kauniita vesiä.</p> <p>Tämän kirjoittaja ei koskaan ole ollut kirkkoveneessä, mutta varhaisen lapsuuteni aikana näin minä niitä vielä kirkkorantaan saapuvan ja siitä lähtevän täydessä kunnossaan ja komeudessaan. Kolhosta mentiin kirkkoon minun lapsuuteni aikana Keuru-nimisellä höyryaluksella ja sen kannelta katseltuna täysin miehitetty kirkkovene oli kerrassaan kaunis näky. Kun oli kaunis, aurinkoinen sää, olivat soutajat riisuneet takkinsa. Valkoiset paidan hihat liikkuivat yhtä-aikaisesti soudun tahdissa, airon lavat välkähtelivät auringonpaisteessa, joka vedolla kuohanti vesi ja veneen nokassa kävi vesiryöppy, joka sumuna sinkosi kauniissa kaaressa kahta puolen. Koko menossa oli voiman ja sitkeyden tuntua, joka vallankin lapsen mieleeni teki valtavan vaikutuksen. Vauhti oli niin luja että äkkirynnäköllä porhalsi kirkkovene laivankin ohi.</p> <p>Ennen laivaliikennettä kulki Kolhon seudun kirkkotie niin kesällä, kuin talvellakin Koikan taipaleen kautta. Vesireitti Lietunniemen ympäri olisi ollut liian rasittava. Tämän vuoksi soutivat Ukon- ja Kaijanselän ranta-asukkaat ensin Koikan rantaan siihen paikkaan, mihin Vessarista tuleva tie nyt päättyy ja kävelivät siitä noin 4 kilometrin matkan Kaukasen rantaan, jossa oli Kolhon seudun kirkkoveneet. Kerrotaan, että sunnuntaiaamuisin voi Koikan rannassa olla veneitä aina neljäkymmentä kappaletta, jotka useimmat olivat tietysti tavallisia kaksihankaisia, mutta joukossa myös useita nelihankaisiakin. Kaukasessa oli varsinainen kirkkovenevalkama, jossa vieri vieressä oli kolholaisten seitsemän venekoppelia.</p> <p>Koko kirkkovenekulttuurin oli niin täällä, kuin kaikkialla maamme järvikunnissa, synnyttänyt käytäntö ja kokemus. Minkäänlainen laki, taikka asetus et sitä ollut ohjaamassa. Se oli aikanaan kaunis yhteistoiminnan ilmenemismuoto, joka sai suuria aikaan. Säännöllinen kirkonkäynti pitkistäkin matkoista oli aivan yleinen vielä viime vuosisadan loppupuolella. Kuinka turvatonta ja voimatonta olisikaan ollut kirkonkäynti pienillä veneillä suurien selkien yli, kun suuret kirkkoveneet yhteistoimin halkaisivat ne murto-osassa siitä, mitä pienelle veneelle vauhtia olisi voitu kehittää. Aikojen kuluessa olivat naapuritalot ja -torpat sopineet yhteisen kirkkoveneen rakentamisesta ja sen huoltamisesta ja niin oli muodostuneet niin sanotut kirkkovenelahkot, joihin kuhunkin kuului noin 4 - 7 taloa ja torppaa. Näitä kirkkovenelahkoja oli Kolhon seuduilla seitsemän, jolla kullakin oli Kaukasessa oma veneensä, kukin omassa koppelissaan, ja kullakin veneellä oma nimensä.</p> <p>Ne kolholaisten seitsemän kirkkovenelahkoa, jotka Kaukasta pitivät satamanaan olivat:</p> <ol> <li><strong>Ala-Kolhon lahko</strong>, joka omisti 14-hankaisen, Huuhkain-nimisen veneen. Lahkoon kuuluivat Ala-Kolho alustalaisineen, m.m. Rajalahti, Honkanen, Lamminpää y.m., sitäpaitsi Sakarin talo ja Pollarin torppa.</li> <li><strong>Ylä-Kolhon lahko</strong>, jolla oli 12-hankainen Ahti-niminen vene. Lahkoon kuuluivat Ylä-Kolho, Järvenpää, Kaukanen, Suonperä, Mäkelä ja Kuulusa.</li> <li><strong>Kurenniemen lahko</strong> omisti todennäköisesti 11- tai 12-hankaisen, Kurki-nimisen veneen ja lahkoon kuuluivat Kurenniemen ja Kankaanpään talot alustalaisineen, sitäpaitsi Ylä-Kolhon silloinen torppa Salmela.</li> <li><strong>Loilan lahkolla</strong> oli 14-hankainen, Susi-niminen vene ja lahkoon kuuluivat Loilan kylän talot alustalaisineen.</li> <li><strong>Peltoniemen lahkon</strong> veneen nimi oli Mainio, joka samaten oli 14-pankainen ja lahkoon kuuluivat Peltoniemi, Kopare, Ykspuu, Tervaniemi ja Maakanen.</li> <li><strong>Haikan lahkolla</strong> oli Porsas-niminen vene, joka luultavasti oli vain 11-hankainen ja lahkoon kuuluivat Haikan kylän talot.</li> <li><strong>Hokkaskylän lahko</strong>, johon kuuluivat Hokkaskylän talot. Veneen nimestä ja koosta ei minulla ole tarkempia tietoja.</li> </ol> <p> </p> <p>Kirkkoveneen rakensivat lahkoon kuuluvat talot yhteisvoimin, mutta työtä täytyi olla johtamassa erikoinen ammattimies, joka oli taitomies alallaan. Sellainen mestari oli myös tällä paikkakunnalla, nimittäin Kankaanpään talon isäntä Kangas-Pekka, jonka käsialaa ylempänä mainituista veneistä olivat Ahti ja Kurki. Peltoniemen Mainiota oli rakentamassa kuuluisa Särki-Seppä Ruovedeltä.</p> <p>Vanhemmat kirkkoveneet olivat enimmäkseen kolmilaitaisia. Niinpä Ylä-Kolhon lahkon aikaisempi vene, jolla oli nimenä Pääskynen, oli aluksi tehty kolmilaitaiseksi, mutta korotettiin myöhemmin 4-laitaiseksi.</p> <p>Ylä-Kolhon Ahti rakennettiin Kangas-Pekan johdolla keväällä 1878 ja tehtiin alunperin nelilaitaiseksi, mutta korotettiin vuonna 1882 vielä yhdellä laidalla, joten se oli tavallista korkeamрi. Vanhempaan aikaan olivat kirkkoveneet yksinomaan tervattuja, mutta myöhemmin alettiin niitä maalata. Niinpä Ahtikin maalattiin varsin kolmella värillä siten, että pohja oli punainen, laidat keltaiset, paitsi ylimmäinen laita ja hankapuu, jotka olivat valkoiset. Tästä johtuen sai vene haukkumanimen kirjava.</p> <p>Vanhan ajan venemestareilla ei luonnollisesti ollut piirustuksia, eikä yksityiskohtaisia suunnitteluja, vaan olivat veneen kaavat kokonaan mestarin omassa päässä. Tästä johtuen veneen lopullinen muoto olikin hiukan sattuman varassa, eikä ne käytännössä kaikki olleet samanveroisia. Niinpä kerrotaan, että Susi ja Huuhkain, varsinkin ensimainittu, olivat raskaita soutaa, mutta sen sijaan Mainio, Ahti ja Kurki olivat luistostaan hyvässä maineessa.</p> <p>Venenaulat taottiin kaikki käsin ja oli sekin mestarityötä. Varsinkin kinonaulat, jotka olivat aina näkyvillä, oli taottava suurella huolella. Niinpä kävi kerran niinkin, että Kangas-Pekka hylkäsi armotta Ravilan sepän takomat kinonaulat ja valmistutti ne Koikan sepällä kokonaan uudesta, jotka vasta kelpasivat.</p> <p>Airot ja tuhdot tehtiin yhdessä veneen rakentamisen kanssa, mutta valmistivat niitä lahkokunnan osakkaat myös kotonaan. Venekoppelin orsilla oli aina vara-airoja särkymisen varalta.</p> <p>Suurempiin veneisiin rakennettiin erityinen, kiintonainen peräsin, mutta pienempiä ohjattiin tavalliseen tapaan melalla. Peräsimellä varustetuissa veneissäkin oli aina sitäpaitsi erityinen apumela.</p> <p>14-hankainen kirkkovene miehitettiin siten, että perämieheksi nimitettiin joku uskottu isäntämies. Yläsillä, siis ensimmäisellä soudulla nokasta lukien oli kaksi miestä, toisella kolme ja sitä seuraavilla neljä miestä, keskiveneessä viisikin ja alasilla taas kaksi miestä. Näin miehitettynä veti 14-hankainen kirkkovene noin 60 miestä, mutta kauniilla säällä ja kun kilpasoutu ei ollut kysymyksessä, sai vene useasti suuremmankin kuorman. Lapset ja vanhukset, jotka eivät pystyneet soutamaan, sijoittuvat veneen suippoon nokkaan ja samoin perään. Eräänä juhannuspäivänä Loilan Anskan ollessa perämiehenä, oli Loilan Susi ottanut mukaansa kokonaista 105 henkeä.</p> <p>Kirkkomatka, johon tarkoitukseen veneitä yksinomaan käytettiin, -sillä muita juhliahan ei siihen aikaan ollut - oli aloitettava aamulla niin varhain, että Kaukasesta päästiin lähtemään seitsemän ajoissa aamulla. Kirkonmenot alkoivat siihen aikaan kello 8 aamulla ja hyvissä ajoin ennen sitä oli kerittävä kirkkorantaan. Tasaista tahtia soutaen kesti matka Kaukasesta kirkkorantaan siis vajaan tunnin. Kolhon talosta tapahtui lähtö noin puoli kuusi aamulla, mutta Ukonselän takaa oli kirkko matka alotettava tietysti paljon varhaimmin.</p> <p>Huonolla säällä ja tavallisina kirkkopyhinä ei aina tarvittu kaikkia seitsemää venettä. Milloin syystä tai toisesta Kaukaseen kokoontui vähemmän kirkkoväkeä, jätettiin tavallisesti raskassoutuisemmat veneet teloilleen ja vain kevytsoutuisimmat otettiin käytäntöön. Mutta suurina kirkkopyhinä ja varsinkin juhannuksena täyttyivät kaikki seitsemän venettä. Kaukasen rannassa oli sellaisena aamuna noin 500 - 600 henkeä koolla, joka nykyisenkin mittapuun mukaan on kunnioitettava kansanpaljous.</p> <p>Kaukasesta lähdettäissä oli edessä siintävä, aava Keuruselkä ja kirkkomatkan juhlallisin osa oli edessä. Mutta kolholainen kirkkoväki tunsi silloin jo olevansa miltei perillä, niin joutuisasti luisti jo rakkaaksi tullut kirkkovene. Mitä lähemmäksi tuli määränpää, sitä useampi kirkkovene työntyi niemien takaa samaan jonoon. Jo näkyi tuttu kirkon torni ja kauniisti kaarti jokainen vene omaan paikkaansa pappilan vehmaaseen kirkkorantaan. Samalla kajahti kirkonkello, joka yhdeksällä läppäyksellään julisti kirkko pyhän alkaneeksi. Soutajat siistivät itsensä kirkko kuntoon ja hiljalleen painuivat Herran temppeliin, kunnes viimeinen virsi taas oli veisattu, jolloin paluu alkoi samassa järjestyksessä, kun oli tultukin.</p> <p>Pitkät ja kapeat kirkkoveneet eivät suinkaan olleet mitään myrskyaluksia. Laitatuulessa sitä aalto vielä kykeni hiukan nostamaan, mutta vasta- ja myötätuulessa se oli kokolailla turvaton. Silloin täytyi sen murtaa aalto, kun se pituutensa vuoksi oli aina useamman aallon harteilla. Myrskysäällä olikin noudatettava aina suurta varovaisuutta kulkemalla erikoista reittiä tuulen päältä ja vaikeimmissa tapauksissa oli kuormaa vähennettävä välille, taikka jäätävä odottamaan tuulen heikkenemistä. Niinpä eräänä vuonna, noin 1870, mikonpäivänä oli kirkonmenon aikana noussut ankara etelämyrsky, joka pakotti Ylä-Kolhon Pääskysen hakemaan suojaa lähempätä Selkisaarta (Keuruselällä), josta päästiin onnellisesti Tuulisaareen, jossa oli noustava maihin. Kurki tuli perässä samaa reittiä, mutta laski ohi Tuulisaaren, josta se ohjattiin laitatuuleen kohti Vuohisaarta. Kolhon venekunta katseli kauhuissaan tätä menoa Tuulisaaresta, sillä maalle ei venettä toisinaan näkynyt ensinkään, kun se vajasi aallon väliin. Samana päivänä oli Loilan vene uskaliaasti palannut tavallista reittiä kaiken myrskyn käsissä ja olisikin sen tuho perinyt, ellei matkassa olisi ollut muutamia Jämsän emäntiä, jotka olivat pisemällä hautajaismatkalla menossa, joten heillä oli mukanaan suuret vaatevakat, joilla vettä oli ajattu veneestä koko matka. Myöhemmin iltapäivällä keinottelivat Pääskynen ja Kurkikin onnellisesti Kaukaseen.</p> <p>Mutta nämä entisajan Keuruselän soutajat eivät sentään säästyneet onnettomuudeltakaan. Sellainen tapahtui vuonna 1845, 31. päivänä elokuuta, jolloin kolholaisten käytössä ollut Haikan 11-hankainen vene paluumatkalla kärsi haaksirikon lähellä Kaukasen rantaa. Veneessä ei ollut sillä kertaa enempää, kuin 37 henkeä, joista ainoastaan 11 pelastui hengissä. Yksi näistä pelastuneista oli minun isoisävainajani, joka silloin oli 19-vuotias ja menetti samassa onnettomuudessa äitinsä ja 16-vuotiaan sisarensa. Hänen yksityiskohtainen kertomuksensa onnettomuudesta on hallussani ja sen perusteella on tästä murhenäytelmästä laatinut yksityiskohtaisen kertomuksen tuomari Eino Aaltio, joka kirjoitus on julkaistuna v. 1928 ilmestyneessä Keuruun kirjassa. Onnettomuuden aiheutti se seikka, että kovassa myötäaallokossa vene joutui vesilastiin ja kääntyi kumoon.</p> <p>Kuten ylempänä olevasta selviää, rakennettiin myöhemmin korkeampilaitaisia veneitä ja noudatettiin suurempaa varovaisuutta.</p> <p>Kirkkomatkalla kiihotti varsinkin nuorta ja voimakasta väkeä toinenkin tekijä, ei yksinomaan kirkossa käynti. Se oli kilpasoutu, joka tässäkin yhteydessä ansaitsee oman lukunsa.</p> <p>Kirkkoveneiden keskeinen kilpasoutu oli yleistä kaikkialla, missä niitä käytettiin. Pienempi kilpasoutu voi kehittyä millä matkalla hyvänsä, kun kaksi venettä sattui rinnatusten. Mutta erikoinen kilpasoutu vaati varsin huolelliset varustelut ja oli aikanaan huomattavaa joukkourheilua, jossa kunkin kylän ja sen veneen maine oli kysymyksessä. Kilpasoutuun varustauduttiin jo viikkoja ennen. Kilpahaaste toimitettiin naapurikyläkuntaan ja soutajia valikoitiin. Kilpasoutajiksi kelpasivat sitkeät ja kevyet miehet, eikä silloin perämieheksikään kelvannut ylipainoinen isäntä. Jo Kaukasesta lähtiessä tapahtui soutajien lopullinen karsinta, vaikka kilpailu tapahtuikin aina paluumatkalla. Kaukasen Matti seisoi itsevaltiaana veneen nokalla ja armottomasti osotti heikoksi katsomansa miehet toisiin veneisiin. Paluumatkalla kirkkorannasta lähdettäissä, jolloin kilpasoutu oli odotettavissa, jätettiin soutajien takitkin ja muu tarpeeton tavara lastin keventämiseksi toisiin veneisiin. Kirkkorannasta lähdettäissä on reitti vielä kapea, eikä siinä kilpasoutu voinut käydä päinsä. Sen vuoksi kilpailijat kohtasivat toisensa vasta Kaunissaaren vaiheilla, josta laajempi selkä alkoi.</p> <p>Kun kilpailevat veneet olivat ensin soutaneet toisensa tasalle, antoivat perämiehet merkin ja silloin alkoi airoissa tosi veto. Voima teki tehtävänsä, sisu antoi sitkeyttä. Kuohu kävi airoissa, mutta varsinkin nokassa, josta vesi suihkuna lensi kaaressa yli kahden ylimmäisen soudun, mutta neljännellä ja viidennellä soudulla kasteli soutajat. Vauhti kasvoi kasvamistaan. Ohi oli päästävä hinnalla millä hyvänsä ja parempi voitti. Kun voittaja oli saavuttanut noin veneenmitan etumatkan, katsottiin kilpailu päättyneeksi. Sitkeimmissä tapauksissa kesti kilpailu neljättäkin virstaa, ennenkuin voitto ratkesi. Kilpailun tuoksinassa, kireimmässä paikassa nosti perämies apumelan ilmaan, joka merkitsi sitä, että viimeisetkin voimat oli pinnistettävä. Innostusta lisättiin myös sillä, että perämies koputti apumelalla veneen pohjaa. Kireimmässä tilanteessa ei aina maltettu keinojakaan valita. Häviöön joutumassa oleva vene ohjattiin niin lähelle kilpatoveria, että airot koskettivat toisiinsa, jolloin soutu sekaantui, vieläpä käsikähmäkin monasti oli lähellä.</p> <p>Alussa on jo mainittu, että Heinäskylän suuri 15-hankainen, Särki-Sepän valvonnalla tehty vene oli Keuruselällä voittamaton. Eräänä helluntaina oli kuitenkin Ala-Kolhon isäntä salavihkaa varustanut Huhkaimen kilpakuntoon, jolloin pahaa aavistamattomat heinäkyläläiset olivat joutuneet pahasti alakynteen. Jo noin viikon perästä kostivat he kumminkin häviönsä kaksinkerroin.</p> <p>Kilpasoutu oman pitäjän veneitten kesken ei kuitenkaan aina voinut tyydyttää yhä pursuavaa kilpainnostusta. Silloin varustauduttiin vallan naapuripitäjien vesille. Niinpä kerran vuoden 1860 tienoilla oli Kurki miehitetty Kaukasessa, josta soudettiin Mänttään, jossa se kannettiin Kuoreveden laineille ja suunnattiin sen kirkolle. Vastusta ei täällä kuitenkaan tavattu, sillä kuoreveteläiset veneet olivat kaikki sitä pienempiä.</p> <p>Sensijaan olivat kaikki vierailut Ruovedellä päättyneet tappiolla. Siellä olikin kirkkovenerakennus loistossaan, eikä suinkaan vähemmän jo mainitun Särki-Sepän ansiosta. Ruovedellä olikin aikanaan lähes viisikymmentä eri kirkkovenelahkoa, joilla toinen toistaan uljaimpia veneitä. Olipa ruoveteläisetkin joskus käyneet Keuruun vesillä, jolloin kokonaista viisi venettä oli varustettu miehiin, mutta vieraiden voittajaa ei täällä sittenkään löytynyt.</p> <p>Uusi aika ja uudet tavat siirtivät aikanaan hyvin kukoistaneen kirkkovenekulttuurin muistojen joukkoon. Kaukasen kirkkoveneet alkoivat rapistua vuoden 1885 jälkeen, jolloin höyryalus ilmestyi Keuruun vesille. Kaukaseenkin rakennettiin laivalaituri ja Keuruselän soutajat muuttuivat laivamatkustajiksi. Unhoon jäivät vähitellen veneet, joista muutamia myytiin toisille vesille ja koppelit pilkottiin polttopuiksi. Mutta vielä alun toista kymmentä vuotta sitten, kun Kolhon N:seura teki retken Kaukasen muistorikkaaseen kirkkovenevalkamaan, nähtiin rannalla yksi näistä entisajan aluksista hajonneena alkutekijöihinsä, vain uljas nokkakino yritti vieläkin kohottaa päätään rantamättäästä yläilmoihin.</p> <p>Kirkkoveneitten tarina Kaukasessa oli päättynyt.</p> Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Kolhon seudun viimeiset kirkkoveneet Subject The topic of the resource Kolho (Mänttä-Vippula) Keuruu kirkkoveneet muistelu kokemuskerronta vesiliikenne Keurusselkä järvet kyläyhteisöt vesikulkuneuvot Description An account of the resource Teksti kertoo Keurusselän kirkkovenekulttuurista ja viimeisistä kirkkoveneistä. Kuvituskuvana on 1900-luvun alun postikortti Raimo Varpulan kokoelmista. Värillisen postikortin kuvassa on kirkkoväkeä saapumassa veneellä pappilan rantaan Keuruulla. Creator An entity primarily responsible for making the resource Kolho, Lauri Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Date A point or period of time associated with an event in the lifecycle of the resource 1800-luku Date Created Date of creation of the resource. 1939 https://keuruunveraja.fi/files/original/7ff7334cab377918342de4424da47c6b.png a8d38b6660d3f813cdc07f25afcfde1d Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Sahanomistaja Emil Granfelt Description An account of the resource Nuoruuden kuva sahanomistaja Emil Granfeltista Creator An entity primarily responsible for making the resource Kuvaaja tuntematon Source A related resource from which the described resource is derived Martinniemen saha 75 vuotta — Martinniemen Saha 1905–1980, Pohjois-Karjalan Kirjapaino Oy, Joensuu, 1981. Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Date A point or period of time associated with an event in the lifecycle of the resource 1900-luvun alku https://keuruunveraja.fi/files/original/fe52f540c3fc6dadb2b16e0d5ddd3b72.png b2c32d0eaf2f60d5a7c25ae36aaf0152 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Martinniemen saha Haukiputaan Martinniemessä 1905 Subject The topic of the resource sahalaitokset Haukipudas Oulu -- Martinniemi Description An account of the resource Martinniemen saha valmistuttuaan vuonna 1905 Creator An entity primarily responsible for making the resource W. Dufva Source A related resource from which the described resource is derived Martinniemen saha 75 vuotta — Martinniemen Saha 1905–1980, Pohjois-Karjalan Kirjapaino Oy, Joensuu, 1981. Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Date A point or period of time associated with an event in the lifecycle of the resource 1900-luvun alku https://keuruunveraja.fi/files/original/9e96fd0746b6bb8374e4fe26bc8e3902.png daecaa244c171e94b66553ab5407fe05 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Isännöitsijän asunto Oulun Martinniemessä Subject The topic of the resource hirsirakennukset työsuhdeasunnot Haukipudas Oulu -- Martinniemi Description An account of the resource 1905 tai 1906 valmistunut sahalaitoksen isännöitsijän hirsinen asuinrakennus, jossa toimii nykyään ruokapalveluyritys Martinhovi. Source A related resource from which the described resource is derived Martinniemen saha 75 vuotta — Martinniemen Saha 1905–1980, Pohjois-Karjalan Kirjapaino Oy, Joensuu, 1981. Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Date A point or period of time associated with an event in the lifecycle of the resource 1900-luvun alku Creator An entity primarily responsible for making the resource W. Dufva https://keuruunveraja.fi/files/original/072613383e01d4896c3d62cfce960678.png 1ef7d8872c8f40cd66cf68d31f7f1df5 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Sisäkuva Martinniemen sahasta Subject The topic of the resource sahalaitokset Haukipudas Oulu -- Martinniemi Description An account of the resource Kuvassa näkyy sahalaitoksen kaksi raamisahaa ja henkilökuntaa. Creator An entity primarily responsible for making the resource W. Dufva Source A related resource from which the described resource is derived Martinniemen saha 75 vuotta — Martinniemen Saha 1905–1980, Pohjois-Karjalan Kirjapaino Oy, Joensuu, 1981. Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Date A point or period of time associated with an event in the lifecycle of the resource 1900-luvun alku Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Kiehtovaa vanhaa Keuruuta Subject The topic of the resource Keuruu paikallishistoria rakennusperintö kulttuurihistoria Description An account of the resource Kokoelmasta löydät tietoja Keuruun kulttuurihistoriallisista kohteista. Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kirjasto Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document Asunnan saha siirtyi Haukiputaan Martinniemeen Keuruun asemapäällikkö ja sahanomistaja Emil Edvard Granfelt (1857–1926) oli syntyisin Hausjärveltä, Ryttylän kartanon aatelisperheestä. Granfeltin lapsuusvuosina rakennettiin seudulle Helsingin-Hämeenlinnan rautatie, mikä lienee osaltaan johtanut kiinnostukseen ja ajautumiseen rautateitten palvelukseen. <br /><br />Veljiltään hän sai puolestaan vaikutteita sahateollisuudesta. Tuohon aikaan ei myöskään ollut harvinaista, että rautatievirkamiehet toimivat oman työnsä ohella muun muassa puutavaran hankkijoina. <br /><br />Niinpä Keuruulle asemapäälliköksi tullut Emil Granfelt perusti ensin Keuruun kirkonkylään ja sitten vuonna 1898 Asunnalle sahalaitoksen. Se sijaitsi Kolojärven ranta-alueella, Rajalan rannassa, nykyisessä Tiilikaisen rannassa. Yhtenä syynä sahan perustamiseen lienee ollut edellisvuonna seudulla  riehunut voimakas myrsky, joka kaatoi suurelta alalta tukkipuuta.   <br /><br />Suomen teollisuuskalenterin maininnan mukaan sahan voimanlähteenä oli 20 hevosvoiman lokomobiili. Sahan hoitajaksi Asunnalle Granfelt pyysi kotitilansa alustalaisen pojan, Adolf Koiviston.<br /><br />Ajat kuitenkin muuttuivat. Sahatukkien saanti vaikeutui ja metsien pelättiin loppuvan. Sahan lopetettua toimintansa Keuruulla Granfeltien perhe käytti Asunnan paikkaa kesäasuntonaan. <br /><br />Sahanhoitaja Koivisto laitettiin etsimään Asunnan höyrysahalle uusi paikka. Tiedusteluja tehtiin muun muassa Iijoen suulle Pensaskarin saarelle Ykspensaaseen ja Louttiin. Maakaupat eivät kuitenkaan onnistuneet kilpailevan sahanomistajan omistaessa maa-alueita suunnitellulla maakappaleella. <br /><br />Uusi paikka sahalle löytyi lopulta laivasataman läheltä, Haukiputaan Martinniemestä, jota Granfelt pitikin parempana vaihtoehtona. Sahan siirtäminen Keuruulta vaati mittavia valmisteluja. Tie oli raivattava metsään, puhelinpylväät asennettava sekä rautateitse kuljetetut sahan raamit ja muut koneet ja laitteet siirrettävä raivattua uraa myöten Martinniemeen.<br /><br />Vuonna 1905 toimintansa aloittanut saha oli aiempaa suurempi. Sahan käyttövoimana oli 40 hevosvoiman höyrykone. Sahalaitoksella oli kaksi raamia, sirkkeli, päre- ja kimpikoneet sekä sähkökone. Työntekijöitä oli sahalla sen aloittaessa 56 henkeä. Martinniemestä muodostui myöhemmin tuhansien ihmisten yhteisö. Granfeltin saha toimi Haukiputaalla vuoteen 1980 saakka.<br /><br />Alue kuuluu nykyisin Oulun kaupunkiin ja sijaitsee noin 30 km Oulusta pohjoiseen päin. ”Disponentin” eli isännöitsijän jugend-tyylinen kartano tunnetaan Martinhovina, jossa toimii nykyään juhlapalveluyritys. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Asunnan saha siirtyi Haukiputaan Martinniemeen Subject The topic of the resource sahalaitokset Keuruu -- Asunta yritykset Haukipudas Oulu -- Martinniemi rautatievirkamiehet Description An account of the resource Artikkelissa kerrotaan Asunnan kylällä sijainneesta sahalaitoksesta, sen yrittäjästä ja sahalaitoksen siirtymisestä Oulun Haukiputaalle. Creator An entity primarily responsible for making the resource Könönen, Terho Source A related resource from which the described resource is derived Martinniemen saha 75 vuotta — Martinniemen Saha 1905–1980, Pohjois-Karjalan Kirjapaino Oy, Joensuu, 1981. Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Date A point or period of time associated with an event in the lifecycle of the resource 1800-1900 -lukujen vaihde Contributor An entity responsible for making contributions to the resource Asunnan-Ampialan-Huttulan perinnepiiri 1989-1991 Is Referenced By A related resource that references, cites, or otherwise points to the described resource. https://areena.yle.fi/1-50104885 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Muistoja ja dokumentteja entisajan elämästä Description An account of the resource Tässä kokoelmassa on yksityishenkilöiltä käyttöön saatuja muistelutekstejä ja aikalaisdokumentteja, kuten kirjeitä ja kouluaineita. Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document <p><strong>Lapsuuden paikkoja ja rakennuksia</strong><br /><br />Mietin mistä aloittaisin tätä tarinaa, joka silti on totta. – Ja päätin että Tervatehtaan mäkihän se on tuttu jo lapsuusajoilta asti, joten sieltähän se kerä alkaa sopivasti purkautua.</p> <p>Tervatehtaan tie tuli tutuksi, koska asuimme Kapakalla, jonne kuljettiin mainittua tietä pitkin. Kapakka oli vanha kestikievari, joka oli muistoja siltä ajalta, kun rakennettiin Tampere-Vaasa rataa, ja jossa pidettiin ratatyömiehille kievaria. Se sijaitsi noin kilometrin päässä Tervatehtaan ylikäytävältä, jossa oli Kapakan ylikäytävä, Niemelänjärven rannalla. Mm. Kajanin Jussi oli asunut siellä, ja hänet tunnettiinkin kylällä Kapakan Jussina.</p> <p>Niinpä Haapamäki jakaantuikin mäkiin, oli Tervamäki, Leppälänmäki, Osuuskaupanmäki, Kitulanmäki ja aseman seutu. Kauppoja oli Osuuskauppa ja Mäki-Matti sivumyymälöineen, sekä Leppälä matkustajakoteineen, Niemelän Annin kauppa oli Kansakoulun vieressä, heidän talossaan, jossa oli myös parturi. Keskustassa oli kemikaalikauppa, ja myöhemmin myös Peltokoski, paperikauppa ja Itikka.</p> <p>Posti haettiin asemalta iltajunien jälkeen. Koritoonissa jonotettiin lippuluukun edessä. Kun junat olivat lähteneet, niin lipunmyyjä tai asemapäällikkö jakoivat postin, oli kiva päästä hakemaan postia.<br /><br /><strong>Koulumatkalla</strong></p> <p>Koulumatka, joka osaltani alkoi 1930-luvun alussa, kuljettiin rataa pitkin, eihän siihen aikaan teitä raivattu, mitä nyt joskus joku ajoi hevosella, että jäi reen jälki. Olihan se aika vaarallinen koulutie, onneksi ei sattunut vahinkoja, mitä nyt joskus oltiin sukset pystyssä radan varressa, kun ei ehtinyt muuta kuin kaataa itsensä sivuun, kun juna tuli.</p> <p>Kulkiessani ratamatkaa yksikseni, kun sieltä päin ei ollut muita tyttöjä, ennen kuin nuorempi siskoni tuli kaveriksi, pojat ei huolinut tyttöjä mukaan. Lauleskelin kulkiessani kolmea laulua, Taivas on sininen ja valkoinen, Täällä pohjantähden alla ja Minä pieni paimentyttö lentohon en pääsekään, ja niin ratamatka meni nopeasti.</p> <p>Meillä oli Pelle-niminen koira, joka sulan kelin aikaan tuli ensin minua vastaan esiopasteen, jota siihen aikaan sanottiin semahfrooniksi, luo ja saattoi minut kotiin, ja lähti sitten Väinöä vastaan.</p> <p>Siihen aikaan kulki rata-autokin kuskaten herroja Tampereelta Haapamäelle ja takaisin, pääsin kerran kyydissäkin. Kun ihmettelivät, mitä varten pieni tyttö reppu selässä kulkee radalla yksin. Olihan se jännä kokemus siihen aikaan.</p> <p>Tervatehtaan tie jatkui kylälle päin Heikintienä, Vesivalon talolle asti. Kerran mies tappoi itsensä siinä synkän kuusikon kohdalla tien vasemmalla puolen kylältä tultaessa, siinä oli puussa merkkikin. Kammoksuin sitä paikkaa, ja vieläkin tulee mieleen, jos sattuu siitä kulkemaan.<br /><br /><strong>Lihakauppaa ja tinkimaitoa</strong></p> <p>Vesivalo piti kahvilaa talonsa yläkerrassa, ja leipoi ainakin hyviä voipullia, isoja ja maukkaita, sekä rapeakuorisia. Kävin niitä talviaikaan hakemassa sieltä, kun siihen aikaan miehet ajoivat puutavaraa metsistä hevosilla (sanottiin rahtia) VR:n Kolmiolle lastattaviksi vaunuihin – tukkia, halkoja ja massoja, jotka ensin parkattiin. <br /><br />Äiti keitti niille aina päiväkahvit ja iso voipulla halkaistiin kahtia, se oli pientä tienestiä, samoin kun isäkin vapaapäivinä kävi parkkuulla. Hän oli VR-halkotarhalla vakituisesti töissä. Silloin ei ollut vielä lapsilisiä, eikä suurperheavustuksia, joten lisäansio ei ollut pahitteeksi isossa perheessä.</p> <p>Siihen aikaan kaupoissa ei juuri ollut tuoretavaraa, kun ei ollut kylmiöitä, eikä muitakaan säilytyspaikkoja, ainoastaan maakellareita, joissa säilytettiin rasvat ja mitä nyt oli muuta. Kauppiailla oli tapana lähettää lapsille tötterössä karkkia tuliaiseksi, ne olivat joko mansikka- tai pastillikarkkia.</p> <p>Maito tuotiin tinkimaitona taloista, tai haettiin itse. Syvälästä ja Jokelasta tuotiin aseman seudulle, sekä Haapamäen talosta keskustaan. Meillä oli tinki Jokelasta, kävimme Tervatehtaan mäellä Saarisen luota hakemassa, toinen kannu annettiin aina tilalle. Loma-aikana kävin vanhimman veljeni kanssa usein maitoreissulla, yhdessä kannettiin viiden tai kolmen litran kannua, eihän sitä kumpikaan olisi yksin jaksanut, muutenkin kuljimme paljon yhdessä.</p> <p>Lihakauppiaita kulki kaksi viikossa yleensä talviaikaan. Kurran Miiti tiistaisin, enemmän aseman seudulla – oli rouvien suosiossa, ja Salmijärvi Riihosta perjantaisin. Lihat oli pakattu matalareunaiseen rekeen, jauheliha ja veri olivat ämpärissä. Lihat oli peitetty lakanalla ja viltillä.</p> <p>Salmijärvi tuli meille viimeksi, äiti ja isä ruukas ostaa loppukuorman (roppakaupalla) edullisesti. Salmijärvi oli yötä meillä, ja lähti aamulla ajamaan kotiinsa Riihoon. Jauhelihasta tehtiin laatikkoa, joka oli hyvää leikkeleenä ja verestä lettuja ja palttua eli ropsua, jota lämmitettiin myöhemmin pannussa voilla, kyllä nälkä lähti.<br /><br /><strong>Kaninkarvakauluksia ja tallukkaita</strong></p> <p>Samoin kulki vaimonsa kanssa hevosella kauppias, jolta ostettiin vaatteita, häntä sanottiin Tili-Tili Kalleksi, nimi oli varmaankin tullut hänen käyttämästään sanasta puhuessaan. Myöhemmin he kulkivat erikseen matkalaukun kanssa, ja myynnissä oli yleensä rihkamaa, koska sitten sai jo kaupastakin paremmin vaatetavaraa.</p> <p>Mieleeni oli jäänyt, kun minulle ja siskolleni ostettiin niiltä lehtivihreät talvitakit, joissa oli harmaata kaninkarvaa kauluksissa, hihansuissa ja helmassa, siihen aikaan ei ollut vielä tekonahkoja. Salli-täti kutoi meille punaiset damaskit ja myssyt. Hänellä oli kutomakone, jolla kutoi kyläläisille erilaisia vaatteita. Varmaan arvaatte, kuinka pienet tytöt olivat mielissään, oltiin vielä alle kouluikäisiä. Täti tilasi lankoja Neoviukselta. Lapas- ja sukkalangat kehrättiin kotona, samoin villapaita ja housulangat. Myöhemminhän sitten rupesi kaupoissakin olemaan jo kaikenlaista tavaraa.</p> <p>Siihen aikaan kulki paljon myös kerjäläisiä, tulivat rataa pitkin, kyllä niille yleensä annettiin leipää – Kun vielä näkivät, että niitä oli vaikkanassa, leipää leivottiin kotona ja kuivattiin. Samoin kulki huutolaislapsia, ei niitä koskaan ajettu pois, olivat mielissään, kun saivat ruokaa ja leikkiä meidän kanssa, olivat yleensä pari päivää ja jatkoivat sitten matkaa.</p> <p>Yhden kesän olin kouluikäisenä Leppälässä pikkupiikana, laitoin isännälle ja Eerolle ruokaa, tiskasin ja siivosin myös matkustajakodin puolta, kun vanha emäntä Pihlajavedellä Leppämäellä ja miehet pitivät kauppaa. Äiti kävi lypsämässä lehmät, minä haeskelin ja huutelin niitä pitkin metsää illalla. Leppälästä Kumpulammille asti oli synkkää korpea, ja pieniä karjapolkuja vain, oli jännää. Sain palkaksi mekkokankaan ja vähän rahaa. Ostin itselleni oikein nappaskengät, joissa oli kanta ja kärki kiiltonahkaa. Ei tarvinnut kouluun lähteä kumitossuissa.</p> <p>Talveksi kävi Empsu-setä, joka oli tädin mies, tekemässä kotona meille nauhakengät tai pieksut ja opetti isänkin tekemään meille kenkiä. Minäkin opettelin tallukan teon, pohjat neulottiin pikilangalla, jonka teon isä opetti minulle. Isä teki meille myös suksia ja sauvoja.<br /><br /><strong>Tapahtumia ja juhlia</strong></p> <p>Perinteisiin kuului jokatalviset Rautatieläisten hiihdot Asemalammilla, pienemmät lapset kiersi lampea, isommat nousi puoliväliin Petäisen peltoa ja aikuiset kiersivät mäen päältä asti. Isä hiihti vanhan Saarelan papan kanssa ja voittivat vuoron perään. Kai se oli heiltä semmosta sopupeliä. Paikalla oltiin perhekunnittain, pienimmät pakattiin valkoiseen lastenrekeen, joita siihen aikaan käytettiin. Leivalan kioskista käytiin hakemassa limsaa ja karkkia.</p> <p>Samoin oli jokavuotiset Rautatieläisten ja Työväenyhdistyksen pikkujoulut, joihin myös mentiin koko perheen kanssa, ja hauskaa oli. Aikuisetkin olivat leikeissä mukana.</p> <p>Naapurin lasten kanssa pidettiin myös hiihtokilpailut, ja illalla päätteeksi Mäkisellä iltamat. Sielläkin oltiin perheittäin. Mäkiskä leipoi pullat ja piti huolen tarjoilusta. Väinö-veljeni ja Mäkisen Veikko esittivät joka kerta varjokuvan ”Hammaslääkärissä käynti”. Valkoinen lakana vedettiin huoneen poikki. Takana paloi valo, toisella oli isot hohtimet, ja toinen piteli isoa rautanaulaa poskellaan, joka sitten kiskottiin muka hampaasta pois. Laulettiin ja leikittiin ja hauskaa oli.</p> <p>Pojat olivat hyviä kavereita keskenään, mutta Veikko ei olis huolinut minua porukkaan. Minun täytyi pitää Väinön polvihousuja, että pääsisin mukaan leikkiin, ja kun ei muuta keksitty verukkeeksi, niin sen kun minä en osannut viheltää. Väinö yritti kaiket illat opettaa minua, mutta tänä päivänäkään minä en osaa viheltää.</p> <p>1940-luvun loppu puolella ja 1950-luvun taitteessa Petäisjärvellä oli ravikilpailut aina talvella, ja illalla ravitanssit Suojalla tai Työväentalolla, ja Koskisen Erkki soitti haitarilla. Lassen piti välillä soittaa, että Erkkikin pääsi Elsansa kanssa tanssiin. Samoin oli joka talviset painikilpailut, molemmat keräsivät paljon väkeä paikalle. <br /><br />Vappua ei myöskään voi unohtaa. Rautatieläisten mieskuoro kävi vappu-aamuna aina laulamassa aseman kenkulla ja Osuuskaupan mäellä, tilalla oli sitten Suojalla ”Vappu matinea”. Saliin oli katettu pöydät valkoisiin liinoihin, keskellä oli pieni tila tanssia varten, kahvi tarjoiltiin pöytään. Kuoro lauloi, ja oli muutakin ohjelmaa.Todella juhlava tilaisuus.</p> <p>Kesä sunnuntaisin ruukattiin kokoontua Petäisjärven rannalla olevaan Hylkysen mummolaan. Mieleeni on jäänyt tapaus, kun Väinön kanssa saatiin aina vanhan yhteiskoulun luota lähteä menemään kaksistaan etukäteen, ja tietysti juostiin. Minä sain siitä männiköstä tulitikun paksuisen tikun kantapäähäni, kun juoksin paljain jaloin, mutta niin vain mentiin perille asti, minä lunkaten.<br /><br />Kun vanhemmat tulivat, niin isä katsoi jalkaani, otti ja teroitti puukon teräväksi, ja laittoi minut penkille pitkälleen. Kävi jalkaani kiinni, käski katsoa Keuruun kirkkoon päin, ja halkaisi kantapääni, otti tikun pois, enkä muista sen sattuneen yhtään. Sain jäädä mummolaan viikoksi, ja olin mielissäni.<br /><br /><strong>Tulipalot vaarana</strong></p> <p>Tulipaloista on jäänyt mieleeni, kun tervatehdas paloi, ja Kansakoulun palaminen. Veljeni oli silloin koululainen. Kaikki jotka kynnelle kykenivät olivat letkassa kantamassa vettä koulun alapuolella ja pihassa olevasta kaivosta. Silloin oli vain VR:n palokunta ja sehän liikkui vain kiskoilla.</p> <p>Kun poliisiaseman palo, siellä oli putkassa haapamäkinen mies, ei sille käynyt kuinkaan. Siihen rakennettiin myöhemmin VR:n poliklinikka. Kesällä oli ainaisena riesana ratavarsipalot, kun vetureista lensi kipinöitä. Niitä lämmitettiin puilla.</p> <p>Tervamäestä ja Korsuista sen verran, kun niitä rakennettiin, sitä nimitettiin Pikamäeksi, ja taloja jotka saatiin lahjoituksena Ruotsista sanottiin Tulitikkutaloiksi. Tiedän kun olin äidin apuna siivoamassa, kun niitä koottiin ja rakennettiin. Korsu nimitys on tullut myöhemmin, kun saman tyyppisiä taloja rakennettiin pohjoiseen ja tännekin veturitallin luo pari kappaletta.<br /><br /><strong>Ihmisiä ja kohtaamisia</strong></p> <p>Schultzin mustasta isosta koirasta, joka oli vihainen ja jota ei voinut kuljettaa ilman kuonokoppaa, muistan kun rouva vei sitä aina uimaan meidän ohi Niemelän järven rantaan, niin meidän pikkupojat Pauli ja Antti pelkäsivät sitä, mutta huutelivat kuitenkin pihasta, että antaa vaan tulla sen hevosen meidän pihaan.</p> <p>Ihmisinähän meitä on monenlaisia. Mieleen on jäänyt joitain persoonia, Holovia oli eräs heistä, oikealta nimeltään Serafia Niemiö. Hän oli porttivahtina Osuuskaupan ylikäytävällä. Siihen aikaan ei ollut vielä siltaa, siinä oli jyrkkä mäki alas, ja oli tosi vaarallinen paikka. Hän asui Huoltotien kioskia vastapäätä Lehdon talon paikala, muistan hyvin, kun hän pitkässä mustassa hameessa ja huivi päässä aukaisi portin ja päästi radan yli.</p> <p>Sitten oli Nyyperin Iita, alias Heluna. Ei semmoisia kissanristiäisiä ollut, etteikö Heluna ollut paikalla. Kun Voitto Ilmostakin haudattiin, tie oli haotettu Ilmolasta kirkolle asti, ja eikös vaan Iitakin mennä hyssytteli mukana, ja tuumasi, että kun kaikki hänen rikkaat sukulaisensa kuolee.</p> <p>Oli Taavettia ja Iso-Impiä, joista on omat tarinansa. Taavetti oli pieni harmaa mies, joka oli päiväläisenä Jokelassa, ja hakkasi mm. hakoja lehmille kuivikkeeksi. Kerrankin siinä hakatessaan, meni pari herrasmiestä ohitse, ja sanoivat kohteliaasti päivää, niin Taavetti tuumas että kylläpähän purkeles päivänne näätte, kun iltaan pääsette.</p> <p>Oli Vuorelan Niilo, joka oli erityisen siisti kaveri, jätti morsiamensakin kun se sotki paikat. Kerran Niilo tuumas, että kun hän saa siivottua ja pyyhittyä pölyt, niin kiinanruusu otti ja teki kukan. Savolaisen Aura kertoi, kuinka Niilo hakiessaan tanssiin kysyi kohteliaasti että tanssiikos Osuuspankki tänään. Mäkelän Heikistä puhumattakaan, joka harmitteli poliiseille vierailuiden yksipuolisuudesta, ja lohdutteli itseensä, että ryypätään me luterilaiset vaan, hauskoja kavereita kaikki.</p> <p>Kouluaikanani täällä vaikutti  pojat, joista osa oli samalla luokalla kanssani, niihin kuului Niemistön Paavo, Nymannin kaksoset Ule ja Dake, Lydenin Jeppe veljensä kanssa, ja Suortin Matti, joka oli pääjehu. Suortin talo oli myöhemmin Ekbergin talona. <br /><br />Pojat keksivät kaikenlaista, rakensivat mm. Karjuvuoreen itselleen majan, jossa touhusivat kaikenlaista, eikä sinne ollut muilla mitään asiaa, keksivät mm. ivalauluja, osansa niistä sai Ilmonen ja opettaja Paloranta, jonka mies oli Haapamäen poliisi, samoin kuin Vuorelan Onni ja Jäntti olivat poliiseja.<br /><br /><strong>Kirkollisia tilaisuuksia</strong></p> <p>Muistoihin on myös jääneet tilaisuudet, joissa olin äidin mukana, hautausmaan vihkitilaisuus, jossa samalla siunattiin kolme vainajaa, Heinonen, joka lahjoitti maa-alueen, Lehtinen ja Ahonen.</p> <p>Samoin olin vanhalla yhteiskoululla jumalanpalveluksessa, jossa Lauri Kalliala piti vaalisaarnansa, en tiedä mitä siitä käsitin, olin koululainen silloin. Kalliala oli meillä sittemmin perhepappina, kävi kastamassa lapset, oli myös rippi ja vihkipappinikin, kun nyt ajattelen tätä aikaa, niin ollaan riippuvaisia autoista ja muista vempeleistä. Siihen aikaan papille piti kelvata resinakyyti asemalta, isä kävi hakemassa, asuttiin silloin Kapakalla. Samoin häihinkin Jokelaan naapurin hevoskyydillä, se oli sitä aikaa.</p> <p><strong>Mummun puuhia</strong><br /><br />Hylkysen mummusta vielä sen verran, hän oli paljon meillä, vaikka meitä oli iso sakki. Hän tykkäsi kun touhuttiin, ja käytiin välillä puhumassa hänelle korvan juuressa, hänellä oli jo huono kuulo. Kävin Väinön kanssa aina hakemassa mummua meille, kun asuttiin Kapakalla.<br /><br />Hänellä oli esiliinan helma nostettuna vyötärönauhan alle, jossa hänellä oli kudin, hän ruukasi kutoa sukkaa kävellessään. Samoin hän saattoi yön aikana kutoa miesten sukat pimeässä, mitä nyt ikkunoista tuli vähän kajoa. Hän kävi aikaisin nukkumaan viimeistään yhdeksän aikaan, tuumasi vain, että eiköhän se ole ittellisen maata meno aika. Eihän sillä unta sitten riittänyt koko yöksi, niinpä hän sitten istui sängyn laidalla ja kutoi, mittasi peukalon nivelellä varren ja terän mitat.<br /><br /><strong>Minkä lapsena oppii, sen vanhana taitaa</strong></p> <p>Olen miettinyt ja todennut, mitä lapsuus aikana kokee ja tekee, niin kyllä ne jotenkin kulkee matkassa elämän varrella. Lapsena kuljettiin marjassa vanhempien kanssa, niin vieläkin tekee syksyllä mieli marjametsään, vaikka meikäläisen marjareisut on jo siirtynyt torille. Lapsena otettiin ne leikin kannalta, oli kiva päästä mukaan, kilpailtiin noukkimisesta ym. Äiti on kertonut kun me oltiin Väinön kanssa ihan pieniä, niin viltistä tehtiin puiden väliin keinu, jossa me nukuttiin ja leikittiin, kun vanhemmat keräsi marjoja, että sillä lailla.</p> <p>Samoin isän kanssa käytiin ongella ja laskettiin pitkää siimaa järveen, ja madotettiin, ja kait se palsta viljelykin on peruja lapsuusajoilta, joista jo aiemmin olen kertonut. Meilläkin oli Apteekin mäellä pienipalsta ja samoin Osuuskaupan alapuolella. <br /><br />Lapsena kitkettiin ja putsattiin porkkana- ja punajuuripenkkejä Väinön kanssa, mutta pyrittiin keksiä siihen mukaan aina jotain hauskaa. Kitkettiin ensin vakopuhtaaksi, ja sitten rivien välit, jonka jälkeen minä istuin vaon päähän, Väinö kävi jaloista kiinni ja veti toiseen päähän, ja roskat oli nopeasti kasassa. Mutta voitte arvata, minkä näköiset oli valkoisesta vehnäjauhosäkistä tehdyt housut.</p> <p>Sitten oli vuorossa aina uimareissu. Vesien saastumisestakin oli jäänyt varoituksena mieleen, kun käytiin pumppuhuoneen rannassa uimassa, niin välillä poikettiin Niemelän järvestä lähtevän joen suussa uimassa (jokihan jatkuu sitten Tervapurona) vaikka se oli meiltä kyllä kielletty, koska asemankyläläiset kävivät kesäisin pesemässä siinä pyykkinsä, se oli epäpuhdasta. Ja niinhän me saatiin sitten jokainen siitä paiseita, ja ne oli tosi isoja, sekä kipeitä. Kesti kauan parantua, ei kyllä enää pulikoitu siinä, kesti pitkään kun taas päästiin uimaan.</p> <p><strong>Sota-aika</strong><br /><br />Kertomista kyllä riittäisi, mutta sota-ajasta kuitenkin sen verran, kun kaikki oli kortilla, ja jos erikoista (lihaa, kalaa, makkaraa ym.) oli tulossa kauppaan, niin aamulla mentiin aikaisin Itikan kaupan eteen jonottamaan jos sattui sittenkään saamaan. Saattoi tulla niin vähän, vaikka määrältä annettiinkin, että jäi ilman.</p> <p>Asuttiin silloin Jokelassa, katselin vintin ikkunasta, kun pommitettiin ja pommit irtosi koneesta Ristaniemen ja Jokelan välillä, sen näki ihan selvästi. Tuntui pahalta.</p> <p>Sotatalvena pesin Tauno Palon ja toisen luutnantin paitoja. Äiti kävi asemalla siivoamassa, niin lotat kyseli josko äiti ottais pestäkseen niitä ja välittivät niitä sitten. Minä kuitenkin pesin ne hellan päällä vadissa haudotin että tulivat valkoisiksi. Silitys oli tarkkaa hommaa, ei saanut olla yhtään ryppyjä. Sainpahan siitä vähän riksaa.</p> <p>Sota-aikana oli myös pakko mennä motti metsään ja tehdä halkoja. En muista, mikä oli ala-ikä raja, mutta määräys oli määräys, tarkastaja kävi katsomassa ja mittaamassa, että oli kunnolla tehty. Siitä sai suorituskortin ja pienen kirveen, noin sentin kokoisen muistoksi. Tein 4 kuutiota, Justus Järvinen oli työnvalvojana.</p> <p>Samoin piti olla myös VR:llä ratatöissä, naiset ja lapsia. Olin yhden kesän Pauli-veljeni ja äidin kanssa topparoikassa ym. hommaa tekemässä, miesväkihän oli suurimmaksi osaksi sotahommissa. Yhden talven lämmitin lumiauroja, ja tein samalla varsiluutia VR:lle. Niitä lähetettiin ympäri maata varikoille, harjojahan ei ollut saatavana silloin, että semmoista.</p> <p>Nyt kyllä tuli mieleen, että mitenköhän minä ne puut olen saanut kaadettua, katkottua ja halastua, sekä tehtyä kunnon pinoja. <br /><br /><strong>Rippikoulusta rataa pitkin</strong></p> <p>Juhannuksena 1941 pääsin ripille. Isän kanssa mentiin pyörällä Keuruulle, kun junat kulki milloin sattui. Samoin oli rippikoulunkin kanssa, viikot olin syksyllä ja keväällä kortteeria Keuruulla. Kotiin tulin kävellen rataa pitkin, kun aikani varroin asemalla, ja junanlähettäjä kävi sanomassa, ettei ole tietoakaan, milloin juna tulee, muita kulkuneuvojahan ei siihen aikaan ollut.</p> <p>Ajattelin, että onhan se mummukin aikanaan kulkenut polkuja pitkin Keuruulla kirkossa, niin miksen minäkin nuori ihminen. Olihan se paljon helpompaa astua pölkyltä pölkylle, kuin kulkea huonoja kinttupolkuja synkässä metsässä. Koskimaan Opun mietteitä mukaillen, oltiinhan Opun kanssa saman ikäisiä. Kassilan Matti oli vuotta vanhempi, he siirtyivät sitten oppikouluun.</p> <p> </p> <p> </p> Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Elämää Haapamäellä 1920-luvulta lähtien Subject The topic of the resource Haapamäki (Keuruu) muistelu kokemuskerronta 1920-luku 1930-luku 1940-luku rautatieläisyys lapsuus sota-aika Creator An entity primarily responsible for making the resource Korsumäki, Annikki Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Description An account of the resource Annikki Korsumäki (1925-2015) kertoo muistojaan lapsuudestaan ja nuoruudestaan Haapamäen rautatieläiskylässä 1920-1940-luvuilla. https://keuruunveraja.fi/files/original/6aa4d68235b8432d305004856f3f53c6.pdf 273fa8bd4a724504d4c51d4633fdc3d0 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Aisapuu-lehden artikkeleita Description An account of the resource Tässä kokoelmassa on Pihlajavedellä ilmestyvän Aisapuu-kylälehden artikkeleita. Lehdessä julkaistaan runsaasti Pihlajaveden kotiseutuhistoriaan liittyviä tekstejä ja kuvia. Artikkeli Teeemateksti jostakin aiheesta. Tätä aineistotyyppiä voi käyttää aina kun tekstin muoto ei vaadi muuta. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Pihlajaveden tilallisista maattomiin ja vähän taudeista ennen vanhaan Subject The topic of the resource Keuruu Pihlajavesi (kunta) maanomistus tilalliset palkolliset tilat torpat kruununtilat ratsutilat uudistilat mäkitupalaiset torpparit tilaton väestö kuolemansyyt Creator An entity primarily responsible for making the resource Koskela-Drischenko, Raija Source A related resource from which the described resource is derived Aisapuu 92, 2014 Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto https://keuruunveraja.fi/files/original/19ec28748656418ba148934ed83f6f7b.pdf 6223f8438547ec566183ac09619ff779 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Aisapuu-lehden artikkeleita Description An account of the resource Tässä kokoelmassa on Pihlajavedellä ilmestyvän Aisapuu-kylälehden artikkeleita. Lehdessä julkaistaan runsaasti Pihlajaveden kotiseutuhistoriaan liittyviä tekstejä ja kuvia. Artikkeli Teeemateksti jostakin aiheesta. Tätä aineistotyyppiä voi käyttää aina kun tekstin muoto ei vaadi muuta. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Lapin koulun kouluruoista Subject The topic of the resource Keuruu Pihlajavesi (kunta) koulut kouluruoka keittäjät osuusliikkeet sota-aika Creator An entity primarily responsible for making the resource Koskela-Drischenko, Raija Source A related resource from which the described resource is derived Julkaistu AIsapuu-lehdessä nro 79/2011 Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto https://keuruunveraja.fi/files/original/06f2e75beec41ae42fdcb0ea78b05ed1.jpg 466993db34a40562744e624c786db4f7 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Muistoja ja dokumentteja entisajan elämästä Description An account of the resource Tässä kokoelmassa on yksityishenkilöiltä käyttöön saatuja muistelutekstejä ja aikalaisdokumentteja, kuten kirjeitä ja kouluaineita. Artikkeli Teeemateksti jostakin aiheesta. Tätä aineistotyyppiä voi käyttää aina kun tekstin muoto ei vaadi muuta. Mistä on kyse? Tähän kenttään artikkelin teksti jäsennettynä tarpeen mukaan. Oli mätäkuu vuonna 1919, kun hiljalleen soutelin uistinta keskellä Keurusselkää, jossa Kuninkaankivi hallitsee laajaa matalikkoa. Äkkiä tunsin aivan kuin ja täkyuistimeni olisi tarttunut johonkin pohjassa olevaan tukkiin. Huopasin hiukan taaksepäin, jotta siimani ei menisi poikki. Nyt tunsin, ettei se ollutkaan mikään pohjalieko, vaan jokin valtavampi kala, joka vain kynti pohjaa pitkin. Tämä tapahtui siinä kello 10 ja 11 välillä aamupäivällä. Oli hiljainen länsituuli, taivas pilvessä, kuten usein mätäkuulla. Vasta lähempänä kello 14 sain sen pedon uupuneena lähelle venettäni, että sain ahraimella isketyksi sitä ja nostetuksi veneeseeni. Täkyuistimessa oli minulla syöttinä särki. Kun sen haukivanhuksen sitten Keuruun kirkolla poliisi Saarinen punnitsi, niin oli painoa 24 kg ja pituutta 168 sm sekä ympäri mitattuna 68 sm. Pääkallo lähetettiin Helsingin Yliopiston kokoelmiin ja kalastusneuvokset arvioivat hauen iän suomujen perusteella 33 vuodeksi. Haukea ei kukaan ostanut, vaan laitoin sen suolaan, ja ennen joulua se meni hyvin kaupaksi. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Kuninkaankiven ennätyshauki Subject The topic of the resource Keuruu kalastus Keurusselkä Creator An entity primarily responsible for making the resource Koskimies, Lauri Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto https://keuruunveraja.fi/files/original/53200394e4e2180ade2837775495d910.mp3 d221cfdff8a28fbf1081d5f0914ce56d Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Tällaista elämä oli - Veteraaniväen tarinoita Subject The topic of the resource sota-aika jälleenrakentaminen veteraanit Description An account of the resource Keuruun museon kustantamana ja Orvokki Vääriskosken toimittamana julkaistiin vuonna 2013 kirja, jossa 1920-1930 -luvulla Keuruulla syntyneet tai tänne muuttaneet kertovat muistojaan sodan varjosta jälleenrakentamisen aikaan. Tässä kokoelmassa voit kuunnella kirjan sisältämät tarinat. Creator An entity primarily responsible for making the resource Vääriskoski, Orvokki Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Rights Information about rights held in and over the resource Keuruun museo Sound A resource primarily intended to be heard. Examples include a music playback file format, an audio compact disc, and recorded speech or sounds. Duration Length of time involved (seconds, minutes, hours, days, class periods, etc.) 7 min 55 sek Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Multian Isojärven koululla ahkeroitiin Subject The topic of the resource Multia sota-aika koulunkäynti säännöstely lapsuus muistot kouluruoka pukeutuminen kengät kotirintama Creator An entity primarily responsible for making the resource Koskinen, Kalevi Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Rights Information about rights held in and over the resource Keuruun museo Description An account of the resource Äänitiedosto avautuu painamalla ensin aiheen kohdalla olevaa kaiuttimen kuvaa TAI itse aiheen otsikkoa JA sen jälkeen painamalla sivulle avautuneen mustan vaakapalkin vasemmassa laidassa olevaa pikku NUOLTA, jonka vieressä on aikalaskuri. Date A point or period of time associated with an event in the lifecycle of the resource 1930-luku 1940-luku https://keuruunveraja.fi/files/original/65227497595b9175ed96f6d265e998f1.mp3 10f7770cd3ae89abf4d82e1c7444c30c Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Tällaista elämä oli - Veteraaniväen tarinoita Subject The topic of the resource sota-aika jälleenrakentaminen veteraanit Description An account of the resource Keuruun museon kustantamana ja Orvokki Vääriskosken toimittamana julkaistiin vuonna 2013 kirja, jossa 1920-1930 -luvulla Keuruulla syntyneet tai tänne muuttaneet kertovat muistojaan sodan varjosta jälleenrakentamisen aikaan. Tässä kokoelmassa voit kuunnella kirjan sisältämät tarinat. Creator An entity primarily responsible for making the resource Vääriskoski, Orvokki Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Rights Information about rights held in and over the resource Keuruun museo Sound A resource primarily intended to be heard. Examples include a music playback file format, an audio compact disc, and recorded speech or sounds. Duration Length of time involved (seconds, minutes, hours, days, class periods, etc.) 5 min 4 sek Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Meidän kylän poikia Subject The topic of the resource runot Creator An entity primarily responsible for making the resource Koskinen, Leo Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Rights Information about rights held in and over the resource Keuruun museo Description An account of the resource Äänitiedosto avautuu painamalla ensin aiheen kohdalla olevaa kaiuttimen kuvaa TAI itse aiheen otsikkoa JA sen jälkeen painamalla sivulle avautuneen mustan vaakapalkin vasemmassa laidassa olevaa pikku NUOLTA, jonka vieressä on aikalaskuri. https://keuruunveraja.fi/files/original/22b61c78ae63342b8287a15c012433fb.pdf da40665f44802e361815842af57c1e52 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Aisapuu-lehden artikkeleita Description An account of the resource Tässä kokoelmassa on Pihlajavedellä ilmestyvän Aisapuu-kylälehden artikkeleita. Lehdessä julkaistaan runsaasti Pihlajaveden kotiseutuhistoriaan liittyviä tekstejä ja kuvia. Artikkeli Teeemateksti jostakin aiheesta. Tätä aineistotyyppiä voi käyttää aina kun tekstin muoto ei vaadi muuta. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Pieni lintu Subject The topic of the resource Keuruu Pihlajavesi (kunta) sota-aika sotakokemukset Karjala Vuoksi Creator An entity primarily responsible for making the resource Kotiranta, Esko Kotiranta, kari Source A related resource from which the described resource is derived Julkaistu Aisapuu-lehdessä nro 102/2016 Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Kiehtovaa vanhaa Keuruuta Subject The topic of the resource Keuruu paikallishistoria rakennusperintö kulttuurihistoria Description An account of the resource Kokoelmasta löydät tietoja Keuruun kulttuurihistoriallisista kohteista. Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kirjasto Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document Karimon koulu perustettiin 1920-luvun loppupuolella supistettuna kansakouluna. Toisin sanoen koulussa oli yksi opettaja, jonka työaika tasattiin kahden alimman ja neljän ylimmän luokan kesken. Siitä seurasi, että opetusta ei ollut kaikilla oppilailla joka päivä tai viikko. Näinä kotipäivinä oli ’etätöitä’. <br /><br />Johtokunnan puheenjohtajana oli Nestori Raiski (1927 - 65) ja ensimmäisenä opettajana Saimi Nieminen (1928 - 45). Koulu toimi Raiskin talon yhteydessä. Vuonna 1947 Pihlajaveden kunnan kansakoululautakunnan edustaja selosti Karimon koulun johtokunnalle koulupiirijakoa ja sen muutoksia sekä pyysi johtokuntaa määrittämään uuden koulun paikan ja rakennusaikataulun. <br /><br />Johtokunta esitti paikaksi Alkulaan menevän tien vartta Karimolta. Koulu olisi rakennettu vuoden 1949 loppuun mennessä. Johtokunta pyysi valtuustoa asettamaan rakennustoimikunnan ja aloittamaan rakennustyön. Kun valtuusto käsitteli koulupiirijakoa, koululautakunnan esitys koulun paikasta Koiviston talon lähellä voitti Alkulan paikan. Valtuusto siirsi rakennustoimikunnan asettamista koulun paikasta tehdyn valituksen vuoksi. <br /><br />Valtuuston tonttipäätöksen pysyttyä voimassa se asetti rakennustoimikunnan: Nestori Raiski, Selim Yltiö ja Jaakko Mäkinen. Rakennustoimikunnan tehtäväksi tuli hankkia koulutalon piirustusten luonnokset ja kustannusarvio. Tämän jälkeen ne piti tuoda valtuuston hyväksyttäviksi ja aloittaa koulun rakentaminen lupien tultua hyväksytyiksi. Toimikunnasta eronneen Raiskin tilalle valittiin Eero Lähteenmäki. Valtuusto (1949) hyväksyi tontin asemakaavan, "Koulurakennusten piirustustoimiston" laatimat koulun ja talousrakennuksen piirustukset, haki niille vahvistuksen ja valtionavun sekä rakennutti hirrestä keskuslämmityksellä varustetun koulun. <br /><br />Koulun rakentaminen aloitettiin kesällä vuonna 1949 ja se valmistui syksyllä 1950. Koulun työntekijät ja oppilaat muuttivat uuteen kouluun Raiskista 28.10.1950. Koulun vihkiäiset olivat 19.8.1951 yhdessä Lapin koulun lisärakennuksen vihkiäisten kanssa. Valtuusto ei muuttanut koulua täydelliseksi kansakouluksi, vaan se jatkoi supistettuna kansakouluna. Perusteena oli oppilaiden vähäisyys – vain 24 oppilasta. Koululla oli myös muuta käyttöä mm. Karhunkylän voimistelu- ja urheiluseura Kontio sai käyttää vapaasti koulutiloja. Myöhemmin kansalaisopisto ja seurakunta saivat käyttää koulun tiloja ja kalustoa. Seurakunta piti koululla mm. nuorisokerhoa. <br /><br />Koulutoimen tarkastaja (1951) oli hyvillään koulun päästyä viimeinkin tilavaan ja kaikin puolin sopivaan huoneistoon. Koulu oli muutettava jo 1.8.1951 täydelliseksi kaksiopettajaiseksi kansakouluksi, jota varten koulu oli rakennettu. Lasten oli saatava täydellistä opetusta. Siksi johtokunnan piti esittää kunnanvaltuustolle koulun laajentamista. Perustettiin toinen opettajanvirka ja täydentää opetusvälineistöä. Koulun ympäristöä kunnostettiin ja hankittiin puutarhasuunnitelma. Sähköt koululle saatiin 24.8.1951. Sähkön toimittajana oli Koillis-Satakunnan sähköyhtiö. Puhelin saatiin samoihin aikoihin. <br /><br />Koulua yritettiin lakkauttaa ensimmäisen kerran 1965. Johtokunta katsoi, että esitys koulupiirijaon muuttamisesta ja Karimon piirin lakkauttamisesta oli tehty hätiköiden ja tutkimatta perusteellisesti oppilasmääriä sekä rakennusten kuntoa ja oppilaskyydityksiä. Lopettamisen sijasta rakennettiin kymmenen vuotta myöhemmin, vuonna 1976 lisärakennus (viipalekoulu). Pihlajavetiset halusivat liittyä Keuruuseen ja lopettaa oman kunnan vuonna 1969.<br /><br />Uutinen 30.7.2003 kertoo: Ukkonen sytytti Keuruun Karhunkylällä sijaitsevan Karimon kyläkoulun tuleen maanantai-iltana ennen puolta yötä. Karimon koulun viimeinen kevätjuhla vietettiin vuonna 2006. <br /><br />Tiedetila Tiedetila aloitti entisellä Karimon koululla haja-asutusalueella Keski-Suomessa keskellä erämaata vuonna 2007. Tavoitteena on säilyttää henkilökohtaisten tietokoneiden historiaa ja kasvattaa kotimaisia luonnonkasveja. Tiedetila esittelee myös tieteellisiä demonstraatioita. Tiedetilalla on kursseja kahdella aihealueella: tietotekniikka ja puutarhanhoito. Kohderyhmät ovat kaikenikäisiä ihmisiä. Painopiste on seniori-ikäisissä ihmisissä. Näyttelyt ovat avoinna yleisölle sopimuksen mukaan. Tiedetilan arkistot ovat tutkijoiden käytettävissä ympäri vuoden. <br /><br />Uutinen 4.8.2010 Veera ukkosmyrsky: Keuruun Pihlajavedellä sijaitsevalla Karimon entisellä kyläkoululla toimivan Tiedetilan päärakennus kärsi vahinkoja ukkosen sytyttämässä tulipalossa keskiviikkona iltapäivällä. Tiedetilan keskeisiä toimintoja ovat edelleen tietokonemuseo, kotimaiset luonnonkasvit, kasvatusmenetelmät, kurssit ja kansainväliset hankkeet. <br /><br />Lähde: Hannu Välimäki (2013). Kansanopetus ja koulut Keuruulla 1628 – 2008 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Tiedetila / tietokonemuseo Subject The topic of the resource Pihlajavesi (kunta) Pihlajavesi (Keuruu : kylä) 1900-luku koulurakennukset näyttelytoiminta alakoulu tietotekniikka luonnonkasvit kurssit Description An account of the resource Tiedetila sijaitsee Pihlajaveden Karimolla Keski-Suomessa keskellä erämaata. Tavoitteena on tallentaa henkilökohtaisten tietokoneiden historiaa ja kasvattaa kotimaisia luonnonkasveja. Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupungikirjasto Date Created Date of creation of the resource. 2021 Creator An entity primarily responsible for making the resource Kotiranta, Kari Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Kiehtovaa vanhaa Keuruuta Subject The topic of the resource Keuruu paikallishistoria rakennusperintö kulttuurihistoria Description An account of the resource Kokoelmasta löydät tietoja Keuruun kulttuurihistoriallisista kohteista. Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kirjasto Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document <p>Keuruun vanhan kirkon kaakkoiskulmalla Vanhankirkontien päässä lähellä Lapinsalmen rantaa ja Valtatie 23:a sijaitsee Punnosen talo, alkuaan pieni mökki, joka käsitti nykyisen keittiön ja ruokailuhuoneen. Sen rakensi Keuruulle vuonna 1909 muuttanut asemamies Eemil Lilja, jonka mukaan talo sai nimekseen Liljala. Perheeseen kuuluivat myös vaimo Laura ja kuusi lasta. Liljoilta talo siirtyi vuonna 1915 maanmittausinsinööri Matti Näkille ja hänen vaimolleen Agnekselle (o.s. Haapamäki), joiden aikana taloa laajennettiin nykyiseen muotoonsa.</p> <p>1930-1940-lukujen taitteessa talo siirtyi maanmittausinsinööri Emerik Punnoselle ja hänen vaimolleen Annalle (o.s. Dufva). Taloa alettiin kutsua asukkaidensa mukaan Punnosen taloksi. Heidän aikanaan talossa asui lukuisia vuokralaisia ja siinä sijaitsi mm. hammaslääkärin vastaanotto. Talon pitkäaikaisin asukas oli kuitenkin Anni Määttä, joka toimi sekä Näkkien että Punnosten taloudenhoitajana. Hän muutti Liljalaan 1920-luvun alussa. Näkit jättivät hänelle elinikäisen asumisoikeuden taloon, ja Punnosten kuoltua hän peri koko kiinteistön vuonna 1960. Tontin Anni Määttä lunasti seurakunnalta vuonna 1965. Hän asui talossa vuoteen 1981 saakka, jolloin hän siirtyi vanhainkotiin. Anni Määttä kuoli vuonna 1989.</p> <p>Keuruun kunta osti kiinteistön irtaimistoineen vuonna 1984. Talon salmen puoleinen pää säilyi kuitenkin aiemman vuokralaisen asuinkäytössä. Keittiön, ruokasalin ja kamarin alkuperäisine sisustuksineen ja kalustoineen vuonna 1986 kaupungiksi muuttunut Keuruun kunta luovutti Keuruun Taiteilijaseura ry:n käyttöön. Se on järjestänyt Punnosen talossa kesänäyttelyitä vuodesta 1989 alkaen. Kesällä 2004 talo remontoitiin ulkoa. Saman vuoden lopulla Punnosen talo vapautui kokonaan asuntokäytöstä. Seuraavana vuonna taiteilijaseura solmi vuokrasopimuksen Keuruun kaupungin kanssa koko talosta. Kesällä 2006 seuran aktiivit remontoivat talkoilla loputkin tilat näyttelykäyttöön.</p> <p>Punnosen pihapiirissä sijaitsee myös lautarakenteinen aitta-ulkorakennus. Sauna sen sijaan on tuhoutunut tulipalossa. Rannassa aiemmin sijainnut venevaja on siirretty muualle.</p> <p>Punnonen on avoinna yleisölle kesäaikaan Keuruun Taiteilijaseuran näyttelyn yhteydessä. Sen osittain säilynyt sisustus henkii vielä vanhan virkamieskodin tunnelma.</p> <p>Liljala on osa valtakunnallisesti merkittävää Keuruun vanhan keskustan rakennettua kulttuuriympäristöä (RKY2009).<br /><br />Lähteet:<br />Keuruun kirkonarkisto, Keuruun rippikirjat 1900-1909<br />http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=202</p> Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Punnosen talo eli Liljala Subject The topic of the resource Keuruu kirkonkylät keskustat rakennukset 1900-luku virkamiehet taidenäyttelyt rakennettu ympäristö Description An account of the resource Punnosen talo sijaitsee Keuruun vanhan kirkon vieressä. Se edustaa 1900-luvun alun virkamieskotia. Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun museo Creator An entity primarily responsible for making the resource Kukkamo, Helena Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Kiehtovaa vanhaa Keuruuta Subject The topic of the resource Keuruu paikallishistoria rakennusperintö kulttuurihistoria Description An account of the resource Kokoelmasta löydät tietoja Keuruun kulttuurihistoriallisista kohteista. Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kirjasto Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document <p>Keuruun vanhan kirkon vieressä sijaitseva Tarhianrannan tila tunnetaan parhaiten taiteilija Lauri Santun (1902-1986) mukaan Santun talona. Lauri Santtu, vuoteen 1939 Järvinen oli taidegraafikko ja –piirtäjä sekä lausuntataiteilija.</p> <p>Talon, joka alkuperäiseltä nimeltään oli Uutela, rakennutti vuonna 1917 kirkkoherran virkatalosta vuokraamalleen maalle keuruulainen filosofian kandidaatti Martti Vaula. Asuinrakennuksen lisäksi tontille nousi kahden lehmän navetta. Vaula toimi vuosina 1915-1917 Haapamäen yhteiskoulun lehtorina, Sieltä hän siirtyi opettajaksi ensin Tyrvään yhteiskouluun, sitten Oriveden kansanopistoon ja johtajaksi Länsi-Suomen kansanopistoon Huittisiin. Vuonna 1920 hän aloitti historian sijaisopettajana Helsingin Suomalaisessa Normaalilyseossa, jossa hän teki elämäntyönsä opettaen mm. suomen kieltä ja historiaa. Vaula oli myös tuottelias kirjoittaja. Suomen ja kirjallisuuden alan oppikirjojen lisäksi hän laati artikkeleita mm. Virittäjä-lehteen ja erilaisiin kotiseutujulkaisuihin.</p> <p>Vuonna 1922 Martti Vaula myi Uutelan ratamestari Kaarlo Järviselle, joka eläkkeelle jäätyään muutti perheineen vaimonsa kotiseudulle. Julia Järvisen äiti oli Keuruun Murtomäen talon tyttäriä kuten myös Martti Vaulan isoäiti. Julia Järvinen ja Martti Vaula olivat siten keskenään pikkuserkuksia. Järvisille syntyi 12 lasta, joista osa kuoli jo lapsena tai nuorena. Sisarussarjan toiseksi nuorimmaisesta, Laurista tuli taiteilija. Hän syntyi vuonna 1902 Inkerinmaalla Valkeasaaressa, jossa Järvisen perhe asui vuodet 1895-1910. Ylioppilaaksi Lauri pääsi Kristiinan suomalaisesta yhteiskoulusta vuonna 1922. Pari vuotta myöhemmin hän aloitti taideopinnot Helsingissä. Rahan puutteen vuoksi hän joutui kuitenkin lopettamaan opintonsa lyhyeen ja suuntaamaan käytännöllisemmälle alalle. Tästä syystä hän jatkoi opintojaan Viipurin sahateollisuuskoulussa Nurmossa. Kiertäessään Pohjanmaalla leimaamassa metsiä hän piirsi muotokuvia majapaikkojensa ja sen lähiympäristön isännistä ja sai töistään positiivista palautetta, mikä herätti unelman taiteilijan ammatista uudelleen eloon. Talous oli kuitenkin tiukalla. Realiteetit huomioon ottaen hän lähti tavoittelemaan unelmaansa toista kautta. Opinnot Sortavalan seminaarissa valmistivat hänet kansakoulunopettajaksi vuonna 1928. Vielä samana kesänä hän tutustui Jyväskylässä Akseli Gallén-Kallelaan, joka piti nuoren taiteilijan töistä ja tyylistä sekä antoi hänelle teknisiä neuvoja taiteen tekemisessä ja tutustutti hänet litografian saloihin. Gallén-Kallelan kehotukseen luopua opettajan ammatista ja heittäytyä vapaaksi taiteilijaksi Lauri Santtu ei kuitenkaan tarttunut, vaan aloitti syksyllä 1928 opettajana Jämsässä, jossa työskenteli vuoteen 1932 asti. Opetustyönsä ohessa hän opiskeli Helsingissä Taideyhdistyksen piirustuskoulussa ja yliopiston piirustussalissa. Jätettyään opetustyönsä vuonna 1932 hän aloitti opinnot Helsingin taideteollisessa korkeakoulussa ja valmistui sieltä piirustuksen opettajaksi vuonna 1935. Hän haki lisäoppia taiteilijanuralleen myös Ruotsista ja Tanskasta 1940-1950-luvun taitteessa.</p> <p>Vapaaksi taiteilijaksi Lauri Santtu ei heittäytynyt kokonaan jatkossakaan, vaan työskenteli kuvaamataidon opettajana Kajaanin seminaarissa, kuvaamataidon tarkastajana Kouluhallituksessa (1945–1947) ja kuvaamataidon lehtorina Helsingin opettajakorkeakoulussa (1952–1969).</p> <p>Lauri Santtu osallistui kotimaassa 1920-luvulta alkaen lukuisiin yhteisnäyttelyihin, mutta piti myös yksityisnäyttelyitä. Lisäksi hän oli mukana monissa kansainvälisissä näyttelyissä ja Suomen taiteen näyttelyissä ulkomailla sekä otti aktiivisesti osaa taidealan järjestöjen toimintaan. Hänen töitään on monien museoiden kokoelmissa kuten esimerkiksi Ateneumissa, Serlachiuksen säätiöllä ja Nationalmuseumissa Tukholmassa. Myös Keuruun ja Vantaan kaupungeilla on huomattavat Santun piirustus- ja grafiikkakokoelmat. Lauri Santtu toivoi itse, että hänen piirustustuotantonsa keuruulaiset ja keskisuomalaiset työt sijoitettaisiin pysyvästi Keuruulle. Syksyllä 1985 Keuruun taidemuseon kokoelmaan liitettiin kaupungin hankintana Santun keskisuomalaiset piirustukset, joiden kokonaismäärä on 236 työtä. Ajallisesti nämä työt kattavat tuotannon 1920-luvulta 1980-luvun alkuun. Keuruun museon hallinnoimissa taidekokoelmissa on yhteensä 357 Lauri Santun työtä.</p> <p>Lauri Santun vanhemmista Kaarlo Järvinen kuoli Keuruulla vuonna 1928 ja Julia Järvinen Jämsässä vuonna 1944. Uutela pysyi kuitenkin Järvisen perheen hallussa ja se oli Lauri Santun vakinainen asuinpaikka 1930-luvun alkuvuosiin asti. Myöhemminkin Lauri Santtu vietti siellä kesiään. 1960-luvun lopulla hän muutti sinne asumaan sisartensa kanssa. Rakennus peruskorjattiin 1960-1970-lukujen vaihteessa, jolloin pihapiiriin rakennettiin varastorakennus. Päärakennuksen vieressä on maakellari. Navetta purettiin kirkon ympäri kulkevan tie alta. Lauri Santtu myi talon Keuruun kunnalle vuonna 1980 vai 1981.</p> <p>Keuruun kaupungin (v:een 1985 kunta) omistuksessa talo sai uuden käyttötarkoituksen. Sitä aletiin vuokrata vuodesta 1985 alkaen kesäkuukausina ammattitaiteilijoille taiteilijaresidenssiksi. Taiteilijat valitaan vuosittain avoimen haun kautta. Keuruun kaupunki perii vuokrana yhden teoksen kokoelmiinsa, mikä on 1990-luvulta alkaen ollut käytännössä myös yksinomainen tapa kartuttaa kaupungin taidekokoelmia. Viime vuosina vuokran on voinut kuitata myös järjestämällä työpajan tai tekemällä ympäristötaideteoksen.</p> <p>Keuruun kaupungin taidekokoelmista suuri osa on nähtävillä kaupungin eri toimipisteisissä kuten virastoissa, kouluissa, päiväkodeissa tai hoitolaitoksissa. Kokoelmien hoidosta on vastannut vuodesta 1999 alkaen Keuruun museo, joka myös koordinoi residenssitoimintaa.</p> <p>Lapinsalmen rannalla Tarhian järven puolella sijaitseva Santun talo kuuluu Keuruun vanhan keskustan alueeseen, joka on osa valtakunnallisesti merkittävää rakennetun kulttuuriympäristön alueetta (<a href="http://www.rky.fi">www.rky.fi</a>). ja Lapinsalmen välisellä alueella.<br /><br />Aaltio, E.A., Keuruun Murtomäen suku IV. Keuruun Murtomäen sukuyhdistys, Helsinki 1962.<br />Piilahti Kari-Matti, Seitsemän tytärtä Keuruun Murtomäestä. Tuomas Tuomaanpoika Murtomäen (1776-1855) ja Helena Markuntytär Mäntän (1779-1851) jälkeläiset. Keuruun Murtomäen sukuyhdistys r.y., Keuruu 2005.<br />https://www.keuruunmuseo.fi/index.php/kokoelmat-ja-arkistot/taidekokoelmat/kuvataide-keuruulla/109-kuvataide/177-lauri-santtu<br />https://fi.wikipedia.org/wiki/Lauri_Santtu<br />https://fi.wikipedia.org/wiki/Martti_Vaula<br />http://hiski.genealogia.fi/hiski/v08is<br /><br /></p> Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Santun talo eli Uutela Subject The topic of the resource Keuruu rakennukset Santtu, Lauri taiteilijat taiteilijatalot rakennusperintö rakennettu ympäristö Vaula, Martti Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun museo Creator An entity primarily responsible for making the resource Kukkamo, Helena Description An account of the resource Keuruun vanhan kirkon takana sijaitsevan Santun talon historiaa. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Kiehtovaa vanhaa Keuruuta Subject The topic of the resource Keuruu paikallishistoria rakennusperintö kulttuurihistoria Description An account of the resource Kokoelmasta löydät tietoja Keuruun kulttuurihistoriallisista kohteista. Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kirjasto Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document <p>Keuruun kotiseutumuseo (alk. Keuruun museo) sijaitsee Keuruun kirkon kupeessa Kippavuorenmäellä. Sen perusti jatkosodan aikana 1943 toimintansa aloittanut kotiseutuyhdistys Keurusselän Seura ry.  (alk. Keuruselän Seura). Aloitteen museoasiassa teki lääninrovasti, Keuruun kirkkoherra Lauri Kalliala, joka toimi seuran varaesimiehenä. Museoalue vihittiin käyttöönsä vuonna 1959.</p> <p>Alueella on kymmenen rakennusta, jotka kuvastavat 1700-1800-lukujen talonpoikaista rakennustapaa Keuruulla. Ne on hankittu eri puolilta pitäjää ostoin ja lahjoituksin ja siirretty alueelle vuosina 1957-1973. Rakennuskantaan kuuluvat paritupatyyppinen päärakennus, kolme aittaa, kokkitalli, riihi, kärryliiteri, paja, savusauna ja tuulimylly.</p> <p>Ensimmäisenä alueelle siirrettiin Kukkamon tilan vanha päärakennus Lihjamon kylältä läheltä Multian rajaa. Rakennus on valmistunut kahdessa osassa: tupa, kamari ja porstua ovat 1850-luvulta ja länsipään kamarit, porstua ja porstuan peräkamari 1880-luvulta.</p> <p>1950-luvulla museoalue täydentyi vielä neljällä rakennuksella. Päärakennuksen viereisen kirkkoaitan lahjoittivat Ismael ja Iina Ruotsalainen vuonna 1957. Rakennus sijaitsi Ruotasalaisen tontilla, kirkonkylän pohjoislaidalla, Multialle menevän tien varressa. Aitta kuului alkuaan Liesjärven Aholan talolle, jonka asukkaat olivat käyttäneet sitä yöpymispaikkana kirkkomatkoillaan. Samana vuonna lahjoittivat kirjailija ja runoilija Einari Vuorela ja tämän vaimo, kirjailija Laura Soinne museolle aitan, jota kutsutaan heidän mukaansa Vuorelan aitaksi. Rakennus on alun perin Virroilta, josta Vuorela tuotatti sen Jukojärven koululle siirtyessään sinne opettajaksi. Kesällä 1958 museoalueelle hankittiin kokkitalli Jukojärven Rajan talosta. Sen myi Keurusselän seuralle Rajan isäntä Tauno Raja. Ennen museon vihkiäisjuhlaa elokuussa 1959 alue täydentyi vielä tuulimyllyllä, jonka lahjoitti rouva Venny Kuuliala Pohjoislahden kylän Ollilan talosta.</p> <p>1960-luvulla museon rakennuskantaa täydennettiin vilja-aitalla, pajalla, saunalla ja riihellä. Vilja-aitta saatiin lahjoituksena Edla ja Arvi Peltoselta Sivulan talosta Pohjoislahden Mäkikylältä. Myös pajarakennus oli lahjoitus. Se saatiin Esteri ja Ossi Ampialalta Huttulasta. Savusauna ostettiin Ruusilan talosta Jukojärveltä. Riihen lahjoitti Keuruun seurakunta, ja se on kotoisin Suojärven kylän Sarakankaan talosta. Viimeisenä alueelle on tuotu vuonna 1973 Kuuselan kärryliiteri, joka on sijainnut nykyisen Keuruun kaupungintalon tontilla Keuruun kirkonkylässä.<br /><br />Museon perusnäyttely päärakennuksessa kertoo 1800-luvun talonpoikaisesta elämänmenosta Keuruulla ja rakentuu kahdesta osasta. Talon alakerta on pääosin sisustettu 1800-luvun tyyliin. Yläkerrassa on teemoittain järjestetty esinenäyttely. Esineistö on kerätty lahjoituksina pääosin yksityiskokoelmista eri puolilta Keuruuta.</p> <p>Kotiseutumuseon itäpään kamareissa on pieni, vuonna 2004 perustettu kivimuseo. Hankkeen primus motorina toimi Keurusselän Seuran johtokunnan jäsen Jukka Nikula. Hän sai innoituksensa hankkeeseen Keuruulta edellisvuonna harrastajageologi Satu Hietalan löytämästä törmäyskraaterista, jolla on ikää noin miljardi vuotta. Kivimuseon perusnäyttely esittelee kraatterin ohella Keurusseudun geologiaa.</p> Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Keuruun kotiseutumuseo Subject The topic of the resource Keuruu kirkonkylät keskustat kotiseutumuseot kotiseutuyhdistykset rakennusperintö rakennusperinne museorakennukset paikallismuseot Description An account of the resource Keuruun kotiseutumuseo sijaitsee Keuruun keskustassa aivan Keuruun kirkon vieressä. Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun museo Creator An entity primarily responsible for making the resource Kukkamo, Helena Date Created Date of creation of the resource. 2021 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Kiehtovaa vanhaa Keuruuta Subject The topic of the resource Keuruu paikallishistoria rakennusperintö kulttuurihistoria Description An account of the resource Kokoelmasta löydät tietoja Keuruun kulttuurihistoriallisista kohteista. Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kirjasto Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document Vuonna 1857 annettiin julistus siemen<span>- ja hätäapujyvästöjen</span> perustamisesta. Se määräsi, että maan jokaiseen pitäjään oli perustettava lainajyvästö. Tarkoituksena oli tallettaa hyvien satovuosien aikana viljaa, jota voitiin katovuosien sattuessa lainata siemeneksi korkoa vastaan. Kukaan ei kuitenkaan kontrolloinut menikö vilja tähän tarkoitukseen vai käytettiinkö se ravinnoksi. <br /><br />Keuruulla jyvästön makasiinirakennus valmistui 1860-luvulla ennen suuria kato- ja nälkävuosia. Se sijaitsi alun perin kirkkoaukiolla, jossa oli myös kruunun eli valtion viljamakasiini. Nykyiselle paikalleen rakennus siirrettiin vuonna 1896.<br /><br />Lainajyvästöjen tehtävät siirtyivät aikanaan valtion viljavarastoille ja siemenviljaa välittäville kauppaliikkeille. Keuruulla jyvästön toiminta lopetettiin vuonna 1952. Manttaalikunta lahjoitti rakennuksen kotiseutuyhdistys Keurusselän Seuralle. Makasiinia on käytetty sen jälkeen mm. sementtivalimon ja osuuskaupan varastona, minkä vuoksi sieltä on purettu viljalaarit ja alkuperäinen välipohja. Rakennuksen ulkoasu on säilynyt lähes ennallaan. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Keuruun pitäjänmakasiini Creator An entity primarily responsible for making the resource Kukkamo, Helena Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun museo Description An account of the resource Keuruun pitäjänmakasiini on 1860-luvulla valmistunut Keuruun lainajyvästön rakennus, josta lainattiin siemenviljaa tarvitseville korkoa vastaan. Subject The topic of the resource Keuruu makasiini katovuodet viljalainat siemenvilja hirsirakennukset varastot näyttelyt manttaalikunta kotiseutuyhdistykset kirkonkylät Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Kiehtovaa vanhaa Keuruuta Subject The topic of the resource Keuruu paikallishistoria rakennusperintö kulttuurihistoria Description An account of the resource Kokoelmasta löydät tietoja Keuruun kulttuurihistoriallisista kohteista. Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kirjasto Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document Pihlajaveden vanha hautausmaa, joka tunnetaan Rekolan hautausmaan nimellä, sijaitsee Pihlajaveden uuden kirkon lähistöllä. Alun perin hautausmaa oli tarkoitus raivata uuden kirkon viereen, mutta kivinen maaperä esti suunnitelman. Sopiva alue löytyi kuitenkin noin puolen kilometrin päästä Rekolan talon maalta. Sen lahjoitti seurakunnalle vuonna 1871 Rekolan isäntä, Herman Rekola. Hautausmaan ympärille tehtiin kiviaita ja sinne rakennettiin ruumishuone. Vihkiäisjuhlaa vietettiin vuonna 1872.<br /><br />Vuonna 1879 Suomessa annettiin terveydenhoitoasetus, joka edellytti asutuksen välittömässä läheisyydessä sijainneiden, terveydelle haitallisiksi todettujen hautausmaiden käytön lopettamista kesäkuuhun 1890 mennessä. Rekolan osalta tämä vältettiin täyttämällä hautausmaata lisämaalla 1880-luvulla. Senaatin lupa jatkaa hautausmaan käyttöä saatiin helmikuussa 1890. Hautausmaata ympäröi metsä, ja se on osittain metsän peitossa. Ympärillä oleva metsä on Natura 2000-aluetta ja sen omistaa Metsähallitus. Keuruun seurakunnalle kuulunut osuus hautausmaan luoteispuolella siirtyi sille vuonna 2012. <br /><br />Aluetta hoidetaan luonnontilaisena, mikä tarkoittaa sitä, että hautojen päällä annetaan kasvaa ruohoa ja luonnonkukkia. Nurmikkoa ei tavallisesti leikata, vaan alue niitetään kerran tai kaksi kesässä lupiinien kitkemiseksi. Toistaiseksi taistelu lupiineja vastaan edellyttää kitkemisen ohella nurmikon leikkaamista kunnes niiden leviäminen saadaan hallintaan. Portin pielessä sijaitseva kappelirakennus siirrettiin nykyiselle paikalleen 1910-luvulla. Alunperin se sijaitsi alueen keskellä. <br /><br />Hautauksia tehdään enää sukuhautoihin. Hautausmaalla on kivisten hautamuistomerkkien ohella runsaasti rautaristejä.<br /><br />Lähteet: Knapas Marja Terttu, Keuruun ja Pihlajaveden kirkot. Suomen kirkot 21. Keuruun kirkkovaltuuston pöytäkirja 21.12.2011. KTJ 7.8.2012.<br />Seurakuntapuutarhuri Tuula Niemelä 31.5.2021. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Pihlajaveden vanha hautausmaa eli Rekolan hautausmaa Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun museo Description An account of the resource Pihlajaveden vanha hautausmaa tunnetaan Rekolan hautausmaana. Se on otettu käyttöön vuonna 1872 ja sijaitsee Pihlajaveden uuden kirkon läheisyydessä. Creator An entity primarily responsible for making the resource Kukkamo, Helena Date A point or period of time associated with an event in the lifecycle of the resource 2021 Subject The topic of the resource Pihlajavesi (kunta) hautausmaat Keuruun seurakunta 1800-luku Natura 2000 metsät hautamuistomerkit luontoarvot Pihlajavesi (Keuruu : kylä) https://keuruunveraja.fi/files/original/6d9d24744d37b4bbbf6259e02e8636ff.jpg f08ad23bda84b93c913a50c976033ec7 https://keuruunveraja.fi/files/original/6ed15cd685d8cb0a3d22eb12bc8de951.pdf 7733267457f0738d2048cf545894028e Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Digitoidut kirjat Description An account of the resource Digitoitujen kirjojen kokoelma sisältää alun perin painettuna julkaistuja kirjoja ja muita teoksia, jotka on digitoitu pdf-muotoon. Kokoelmassa on sekä keuruulaisten tekijöiden kirjoittamaa kaunokirjallisuutta että Keuruuta käsitteleviä tietokirjoja ja artikkeleita. <br /><br />Kaikki teokset ovat joko tekijänoikeusvapaita, tai niiden uudelleenjulkaisuun on saatu lupa alkuperäisten kirjoittajien oikeudenhaltijoilta. Jälkimmäisessä tapauksessa tämä on aina mainittu teoksen kuvauksessa.<br /><br />Tätä e-kirjojen kokoelmaa kartutetaan yhteistyössä Projekti Lönnrotin (<a title="Projekti Lönnrotin" href="http://www.lonnrot.net/" target="_blank" rel="noreferrer">http://www.lonnrot.net/</a>) kanssa Digitoitu teos Tähän kokonaiset digitoidut kirjat tiedostoliitteinä, metatietokenttiin lyhyt kuvaus teoksesta. Digitoidun teoksen tiedot Digitoidun teoksen bibliografiset tiedot (tekijä, nimi, alkuperäinen kustantaja ja julkaisuvuosi) Lauri Kulmala, Keurusseutu vapaussodassa : valkoisen Suomen avain. Vapaussoturien huoltosäätiön Keuruun osasto, 1981. Teoksen kuvaus Lyhyt kuvaus digitoidusta teoksesta Teos kertoo vuoden 1918 kansalaissodan tapahtumista Keurusseudulla valkoisen osapuolen näkökulmasta. Kansikuva: Pekka Suhonen Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Keurusseutu vapaussodassa Subject The topic of the resource kansalaissota Keuruu Haapamäki Vilppula suojeluskunnat Creator An entity primarily responsible for making the resource Kulmala, Lauri Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Rights Information about rights held in and over the resource Digitoidun version julkaisuun on saatu lupa Lauri Kulmalan oikeudenhaltijoilta. Format The file format, physical medium, or dimensions of the resource pdf https://keuruunveraja.fi/files/original/d614b0590806b3e2f8718d30e496fe0c.mp3 f82e0b456a83d0cf0096619e1a782cd1 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Tällaista elämä oli - Veteraaniväen tarinoita Subject The topic of the resource sota-aika jälleenrakentaminen veteraanit Description An account of the resource Keuruun museon kustantamana ja Orvokki Vääriskosken toimittamana julkaistiin vuonna 2013 kirja, jossa 1920-1930 -luvulla Keuruulla syntyneet tai tänne muuttaneet kertovat muistojaan sodan varjosta jälleenrakentamisen aikaan. Tässä kokoelmassa voit kuunnella kirjan sisältämät tarinat. Creator An entity primarily responsible for making the resource Vääriskoski, Orvokki Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Rights Information about rights held in and over the resource Keuruun museo Sound A resource primarily intended to be heard. Examples include a music playback file format, an audio compact disc, and recorded speech or sounds. Duration Length of time involved (seconds, minutes, hours, days, class periods, etc.) 10 min 50 sek Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Valjaskaupalla Keurusselän ympäri Subject The topic of the resource Keurusselkä hevonen Creator An entity primarily responsible for making the resource Kuoppala, Jaakko Kuoppala, Tauno Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Rights Information about rights held in and over the resource Keuruun museo Description An account of the resource Äänitiedosto avautuu painamalla ensin aiheen kohdalla olevaa kaiuttimen kuvaa TAI itse aiheen otsikkoa JA sen jälkeen painamalla sivulle avautuneen mustan vaakapalkin vasemmassa laidassa olevaa pikku NUOLTA, jonka vieressä on aikalaskuri. https://keuruunveraja.fi/files/original/ecc24a2158b208cebace7bbbb9272673.mp3 997f1430be1b3c4b53e4e63f277b472f Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Tällaista elämä oli - Veteraaniväen tarinoita Subject The topic of the resource sota-aika jälleenrakentaminen veteraanit Description An account of the resource Keuruun museon kustantamana ja Orvokki Vääriskosken toimittamana julkaistiin vuonna 2013 kirja, jossa 1920-1930 -luvulla Keuruulla syntyneet tai tänne muuttaneet kertovat muistojaan sodan varjosta jälleenrakentamisen aikaan. Tässä kokoelmassa voit kuunnella kirjan sisältämät tarinat. Creator An entity primarily responsible for making the resource Vääriskoski, Orvokki Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Rights Information about rights held in and over the resource Keuruun museo Sound A resource primarily intended to be heard. Examples include a music playback file format, an audio compact disc, and recorded speech or sounds. Duration Length of time involved (seconds, minutes, hours, days, class periods, etc.) 34 min 21 sek Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Suvulta opittiin taitoja ja elämänuskoa Subject The topic of the resource Pihlajavesi (kunta) Mänttä lapsuus siirtoväki muistot muistelu Creator An entity primarily responsible for making the resource Kuoppala, Liisa Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Contributor An entity responsible for making contributions to the resource Vääriskoski, Orvokki Rights Information about rights held in and over the resource Keuruun museo Description An account of the resource Äänitiedosto avautuu painamalla ensin aiheen kohdalla olevaa kaiuttimen kuvaa TAI itse aiheen otsikkoa JA sen jälkeen painamalla sivulle avautuneen mustan vaakapalkin vasemmassa laidassa olevaa pikku NUOLTA, jonka vieressä on aikalaskuri. Format The file format, physical medium, or dimensions of the resource MP3 https://keuruunveraja.fi/files/original/5be1d923cdfa058df1be175ca4db2554.mp3 99b68de5bab098a1b44a245362fd5e20 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Tällaista elämä oli - Veteraaniväen tarinoita Subject The topic of the resource sota-aika jälleenrakentaminen veteraanit Description An account of the resource Keuruun museon kustantamana ja Orvokki Vääriskosken toimittamana julkaistiin vuonna 2013 kirja, jossa 1920-1930 -luvulla Keuruulla syntyneet tai tänne muuttaneet kertovat muistojaan sodan varjosta jälleenrakentamisen aikaan. Tässä kokoelmassa voit kuunnella kirjan sisältämät tarinat. Creator An entity primarily responsible for making the resource Vääriskoski, Orvokki Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Rights Information about rights held in and over the resource Keuruun museo Sound A resource primarily intended to be heard. Examples include a music playback file format, an audio compact disc, and recorded speech or sounds. Duration Length of time involved (seconds, minutes, hours, days, class periods, etc.) 0 min 35 sek Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Nuoruuden ystävälle Subject The topic of the resource nuoruus Creator An entity primarily responsible for making the resource Kuoppala, Liisa Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Rights Information about rights held in and over the resource Keuruun museo Description An account of the resource Äänitiedosto avautuu painamalla ensin aiheen kohdalla olevaa kaiuttimen kuvaa TAI itse aiheen otsikkoa JA sen jälkeen painamalla sivulle avautuneen mustan vaakapalkin vasemmassa laidassa olevaa pikku NUOLTA, jonka vieressä on aikalaskuri. https://keuruunveraja.fi/files/original/e60ec83fb5d884284137ffbbd8616112.mp3 4457ec822f34318cafb74c157c12aa5e Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Tällaista elämä oli - Veteraaniväen tarinoita Subject The topic of the resource sota-aika jälleenrakentaminen veteraanit Description An account of the resource Keuruun museon kustantamana ja Orvokki Vääriskosken toimittamana julkaistiin vuonna 2013 kirja, jossa 1920-1930 -luvulla Keuruulla syntyneet tai tänne muuttaneet kertovat muistojaan sodan varjosta jälleenrakentamisen aikaan. Tässä kokoelmassa voit kuunnella kirjan sisältämät tarinat. Creator An entity primarily responsible for making the resource Vääriskoski, Orvokki Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Rights Information about rights held in and over the resource Keuruun museo Sound A resource primarily intended to be heard. Examples include a music playback file format, an audio compact disc, and recorded speech or sounds. Duration Length of time involved (seconds, minutes, hours, days, class periods, etc.) 1 min 29 sek Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Häähuntu 1939 Subject The topic of the resource runot sota-aika talvisota sotilaat sankarivainajat häät Creator An entity primarily responsible for making the resource Kuoppala, Liisa Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Rights Information about rights held in and over the resource Keuruun museo Description An account of the resource Äänitiedosto avautuu painamalla ensin aiheen kohdalla olevaa kaiuttimen kuvaa TAI itse aiheen otsikkoa JA sen jälkeen painamalla sivulle avautuneen mustan vaakapalkin vasemmassa laidassa olevaa pikku NUOLTA, jonka vieressä on aikalaskuri. Date A point or period of time associated with an event in the lifecycle of the resource 1930-luku https://keuruunveraja.fi/files/original/46442ba1c077d246705637b7ce1591ea.mp3 8df26a1011f2e05130c2e19e6d67faaa Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Tällaista elämä oli - Veteraaniväen tarinoita Subject The topic of the resource sota-aika jälleenrakentaminen veteraanit Description An account of the resource Keuruun museon kustantamana ja Orvokki Vääriskosken toimittamana julkaistiin vuonna 2013 kirja, jossa 1920-1930 -luvulla Keuruulla syntyneet tai tänne muuttaneet kertovat muistojaan sodan varjosta jälleenrakentamisen aikaan. Tässä kokoelmassa voit kuunnella kirjan sisältämät tarinat. Creator An entity primarily responsible for making the resource Vääriskoski, Orvokki Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Rights Information about rights held in and over the resource Keuruun museo Sound A resource primarily intended to be heard. Examples include a music playback file format, an audio compact disc, and recorded speech or sounds. Duration Length of time involved (seconds, minutes, hours, days, class periods, etc.) 8 min 24 sek Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Sellufilttitakki ja vuorineuvoksettaren mannekiini Subject The topic of the resource Mänttä pukeutuminen kansanhuolto Creator An entity primarily responsible for making the resource Kuoppala, Liisa Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Rights Information about rights held in and over the resource Keuruun museo Description An account of the resource Äänitiedosto avautuu painamalla ensin aiheen kohdalla olevaa kaiuttimen kuvaa TAI itse aiheen otsikkoa JA sen jälkeen painamalla sivulle avautuneen mustan vaakapalkin vasemmassa laidassa olevaa pikku NUOLTA, jonka vieressä on aikalaskuri. https://keuruunveraja.fi/files/original/c1978316cf349c7ce691c82254947654.mp3 130cbca73aed024766ac8e788e37c3df Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Tällaista elämä oli - Veteraaniväen tarinoita Subject The topic of the resource sota-aika jälleenrakentaminen veteraanit Description An account of the resource Keuruun museon kustantamana ja Orvokki Vääriskosken toimittamana julkaistiin vuonna 2013 kirja, jossa 1920-1930 -luvulla Keuruulla syntyneet tai tänne muuttaneet kertovat muistojaan sodan varjosta jälleenrakentamisen aikaan. Tässä kokoelmassa voit kuunnella kirjan sisältämät tarinat. Creator An entity primarily responsible for making the resource Vääriskoski, Orvokki Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Rights Information about rights held in and over the resource Keuruun museo Sound A resource primarily intended to be heard. Examples include a music playback file format, an audio compact disc, and recorded speech or sounds. Duration Length of time involved (seconds, minutes, hours, days, class periods, etc.) 1 min 43 sek Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Pihlaja-runo Subject The topic of the resource runot muistot juhannus lapsuus kesä pihlajat Creator An entity primarily responsible for making the resource Kuoppala, Tauno Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Rights Information about rights held in and over the resource Keuruun museo Description An account of the resource Äänitiedosto avautuu painamalla ensin aiheen kohdalla olevaa kaiuttimen kuvaa TAI itse aiheen otsikkoa JA sen jälkeen painamalla sivulle avautuneen mustan vaakapalkin vasemmassa laidassa olevaa pikku NUOLTA, jonka vieressä on aikalaskuri. Format The file format, physical medium, or dimensions of the resource MP3 https://keuruunveraja.fi/files/original/6efc19ab639d7cad30e65555450c4cec.mp3 0eb2216998e318eb72392bd2baa1858f Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Tällaista elämä oli - Veteraaniväen tarinoita Subject The topic of the resource sota-aika jälleenrakentaminen veteraanit Description An account of the resource Keuruun museon kustantamana ja Orvokki Vääriskosken toimittamana julkaistiin vuonna 2013 kirja, jossa 1920-1930 -luvulla Keuruulla syntyneet tai tänne muuttaneet kertovat muistojaan sodan varjosta jälleenrakentamisen aikaan. Tässä kokoelmassa voit kuunnella kirjan sisältämät tarinat. Creator An entity primarily responsible for making the resource Vääriskoski, Orvokki Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Rights Information about rights held in and over the resource Keuruun museo Sound A resource primarily intended to be heard. Examples include a music playback file format, an audio compact disc, and recorded speech or sounds. Duration Length of time involved (seconds, minutes, hours, days, class periods, etc.) 6 min 10 sek Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Koodisysteemiä ja palkkoja 1930-luvulla Subject The topic of the resource myymälät palkat Creator An entity primarily responsible for making the resource Kuoppala, Tauno Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Rights Information about rights held in and over the resource Keuruun museo Description An account of the resource Äänitiedosto avautuu painamalla ensin aiheen kohdalla olevaa kaiuttimen kuvaa TAI itse aiheen otsikkoa JA sen jälkeen painamalla sivulle avautuneen mustan vaakapalkin vasemmassa laidassa olevaa pikku NUOLTA, jonka vieressä on aikalaskuri. https://keuruunveraja.fi/files/original/a2fa992b91ff5b21a1bc78ed0a59472c.mp3 65b16ed41cd7d9e9737a6cf7f0616acc Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Tällaista elämä oli - Veteraaniväen tarinoita Subject The topic of the resource sota-aika jälleenrakentaminen veteraanit Description An account of the resource Keuruun museon kustantamana ja Orvokki Vääriskosken toimittamana julkaistiin vuonna 2013 kirja, jossa 1920-1930 -luvulla Keuruulla syntyneet tai tänne muuttaneet kertovat muistojaan sodan varjosta jälleenrakentamisen aikaan. Tässä kokoelmassa voit kuunnella kirjan sisältämät tarinat. Creator An entity primarily responsible for making the resource Vääriskoski, Orvokki Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Rights Information about rights held in and over the resource Keuruun museo Sound A resource primarily intended to be heard. Examples include a music playback file format, an audio compact disc, and recorded speech or sounds. Duration Length of time involved (seconds, minutes, hours, days, class periods, etc.) 4 min 42 sek Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Kumipulaa, keksintöjä ja salakuljetusta Subject The topic of the resource polkupyörät säännöstely elintarvikehuolto Creator An entity primarily responsible for making the resource Kuoppala, Tauno Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Rights Information about rights held in and over the resource Keuruun museo Description An account of the resource Äänitiedosto avautuu painamalla ensin aiheen kohdalla olevaa kaiuttimen kuvaa TAI itse aiheen otsikkoa JA sen jälkeen painamalla sivulle avautuneen mustan vaakapalkin vasemmassa laidassa olevaa pikku NUOLTA, jonka vieressä on aikalaskuri. https://keuruunveraja.fi/files/original/1b8c12d64049d8a06c537c0a06f294ad.mp3 d965faef85c62e872bbc4ebbc9d94a2e Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Tällaista elämä oli - Veteraaniväen tarinoita Subject The topic of the resource sota-aika jälleenrakentaminen veteraanit Description An account of the resource Keuruun museon kustantamana ja Orvokki Vääriskosken toimittamana julkaistiin vuonna 2013 kirja, jossa 1920-1930 -luvulla Keuruulla syntyneet tai tänne muuttaneet kertovat muistojaan sodan varjosta jälleenrakentamisen aikaan. Tässä kokoelmassa voit kuunnella kirjan sisältämät tarinat. Creator An entity primarily responsible for making the resource Vääriskoski, Orvokki Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Rights Information about rights held in and over the resource Keuruun museo Sound A resource primarily intended to be heard. Examples include a music playback file format, an audio compact disc, and recorded speech or sounds. Duration Length of time involved (seconds, minutes, hours, days, class periods, etc.) 16 min 6 sek Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Vanhan mallin miehiä ja uutta metsänhoitoa Subject The topic of the resource puukauppa metsätyömaat uitto Keuruu -- Liesjärvi Keurusselkä Keuruu -- Pohjoislahti metsänhoito Creator An entity primarily responsible for making the resource Kuoppala, Tauno Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Rights Information about rights held in and over the resource Keuruun museo Description An account of the resource Äänitiedosto avautuu painamalla ensin aiheen kohdalla olevaa kaiuttimen kuvaa TAI itse aiheen otsikkoa JA sen jälkeen painamalla sivulle avautuneen mustan vaakapalkin vasemmassa laidassa olevaa pikku NUOLTA, jonka vieressä on aikalaskuri. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Tauno Kuoppalan kokoelma Subject The topic of the resource metsätyö metsätyöntekijät 1940-luku 1950-luku 1930-luku Description An account of the resource Tauno Kuoppalan kertomuksissa muistellaan metsätyötä ja menneen ajan ilmiöitä. Creator An entity primarily responsible for making the resource Kuoppala, Tauno Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document Keuruun metsäpiirin piirimies Veikko Hakala osti 1940-1950 lukujen vaihteessa Myllymäeltä tosi hienon rauhan ajan ameriikanraudan, NASH-​4 00 sedan-merkkisen henkilöauton. Tämä automalli oli varmasti vastannut silloisessa Ameriikassa oman aikansa eliittiä. Taivaansinisten kylkien ja konepellin sekä pikimustien lokasuojien - joissa oli molemmin puolin vararenkaat - lakkaus oli loist​ossaan vertaansa vailla. Keulaa koristi näyttävästi auton merkkiä kuvaava syylärin nuppi. Sisällä korkeaa laatua korostivat mustanahkaiset sekä verhoilu että istuimet. Ratti ja kojelauta olivat jalopuuta. Sitten eräänä talvi-iltana Hakala ja hänen työnjohtajansa Arvi Myntti päättivät tehdä pikakäynnin Kalikan kämpällë työnjohtaja Armas Weckman'in luo. Siihen aikaan teiden auraus ei ollut niin täydellistä kuin tänä päivänä. Eikä näihin ameriikanrautojen vanteisiin sopivia talvirenkaita ollut tässäkään autossa. Pimeässä varovaisesta ajamisesta huolimatta Lammasperällä Kupanjoen sillan jälkeisessä kaarteessa auto karkasi ojaan. Miehet n​ousivat autosta. Hakala halusi katsoa oliko autoon tullut vaurioita ja pyysi Mynttiä näyttämään valoa tulitikuilla. Myntti teki kuten pyydettiin. Samassa leimahti. Ilmeisesti auton perän tankista lähtenyt polttoaineputki oli rikkoontunut ja valuva bensiini kaasuuntui. Paikalle tulleet ihmiset saivat lumella jotenkin estettyä palon leviämisen niin, että auton etuosa jäi palamatta. Myöhemmin Hakala kertoi, että ei hänen lopuksi hullummin käynyt. Siihen aikaan sotien jälkeen kumirenkaiden saanti maaseudun hevoskärryihin oli kiven alla. Niinpä säästyneistä etu-ja vararenkaista tehtiin 2 akselistoa ja ne olivat menneet kaupaksi hyvällä hinnalla maanviljelijöille. Siitä saiko Hakala vielä jotakin tukiaista jostakin vakuutuksesta,ei Hakala kertonut. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Ameriikanraudan palo Subject The topic of the resource autoilu autoilijat metsätyö liikenneonnettomuudet Keuruu 1940-luku 1950-luku Description An account of the resource Tauno Kuoppala kertoo talviautoilun haasteista ja siitä, mitä tapahtui eräänä talvisena iltana matkalla Kalikan kämpälle 1940-1950-lukujen vaihteessa. Creator An entity primarily responsible for making the resource Kuoppala, Tauno Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Tauno Kuoppalan kokoelma Subject The topic of the resource metsätyö metsätyöntekijät 1940-luku 1950-luku 1930-luku Description An account of the resource Tauno Kuoppalan kertomuksissa muistellaan metsätyötä ja menneen ajan ilmiöitä. Creator An entity primarily responsible for making the resource Kuoppala, Tauno Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document Ampialassa asunut kuorma-autoilija Yrjö Nieminen ajoi 1950 - 1960 luvuilla paljon halkoja m.m. Keuruun kunnan ja seurakunnan laitoksille. Siihen aikaan halkovarastojen pinot olivat yleensä maantien ojan takana. Kuormatun auton tielle pääsyn auttamiseksi ja varmistamiseksi ojaa täytettiin latomalla siihen halkoja, jotka sitten poistettiin viimeiseen kuormaan. Yrjö oli taas kerran lähdössä varastolta kuormineen. Tulo laanilta oli vähän vino maantiehen nähden. Niinpä sitten tien puoleinen takapyörä ylitti onnistuneesti ojahalot ja auto oli jo nousemassa tielle, kun laanin puoleisen takapyörän alla ojan halot pettivät. Auto kallistui ja lavan laanin puoleinen pino kuuppasi melkein kaikki halot maahan. Hytistä ulos tullut Yrjö katseli hiljaisena pitkään tapahtunutta. Raapaisi sitten korvallistaan ja lausahti paikalle sattuneelle Tikannon Heikille: "Ei onnistunnu. - Mutta ei se onnistunnu eilenkää". Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Hermoton automies Subject The topic of the resource kuorma-autonkuljettajat kuorma-autot polttoainehuolto Keuruu Nieminen, Yrjö 1950-luku 1960-luku Description An account of the resource Tauno Kuoppala kertoo tarinan siitä, millaisia haasteita voi tuoda kuorma-autoilijalle polttoaineena käytettävien halkojen lastaaminen. Creator An entity primarily responsible for making the resource Kuoppala, Tauno Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Tauno Kuoppalan kokoelma Subject The topic of the resource metsätyö metsätyöntekijät 1940-luku 1950-luku 1930-luku Description An account of the resource Tauno Kuoppalan kertomuksissa muistellaan metsätyötä ja menneen ajan ilmiöitä. Creator An entity primarily responsible for making the resource Kuoppala, Tauno Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document Vielä sotien jälkeen asuintaloissa oli ​yleensä ​kahdet ​ikkunat ​- ulko-ja sisäikkunat. Keväällä kesäajaksi sisäikkunat irroitettiin ja vietiin varastoon. Ilmojen jälleen viilennyttyä syksyllä tuplat asennettiin jälleen paikoilleen. Oikean ikkunan paikalleen laittaminen varmistettiin kovertamalla puukolla ikkunan karmiin ja samalle paikalle pokiin latinalaiset numerot ikkuna kohtaisesti. Usein ikkunoiden väliin laitettiin jäkälää ja lisäksi koristeeksi punamarjallisia puolukanvarpuja. Mikä oli sitten perustelu, kun joillakin ikkunoiden väliin oli vielä laitettu puoliavoin täysi tulitikkulaatikko? Ikkunat olivat tähän aikaan raoiltaan enemmän tai vähemmän väljiä. Sanottiin, että niistä veti, eli käteen tunsi hyvin ilman virtauksen ulkoa sisälle. Nykyajan kumi-tai styrox-tiivisteitä ei tunnettu. Rakoja yritettiin tiivistää kangassuikaleilla, villalankapunoksilla, jne. Yksinkertaisemmin tiivistäminen tapahtui ostamalla sekatavarakauppasta n.4 cm leveätä valkoista ikkunaliimapaperia. Ulkoikkunoita ei liimattu, mutta sisäikkunoiden raot ikkunan ympäri peitettiin liimapaperilla. Näin oli veto poistettu 100%:sti koko talven ajaksi. Eikä lämpö päässyt karkaamaan tuvasta. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Tuplat Subject The topic of the resource ikkunat vuodenajat lämpö Description An account of the resource Tauno Kuoppala kertoo, miten ennen vanhaan huollettiin asuinrakennusten ikkunoita eri vuodenaikoina. Creator An entity primarily responsible for making the resource Kuoppala, Tauno Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Tauno Kuoppalan kokoelma Subject The topic of the resource metsätyö metsätyöntekijät 1940-luku 1950-luku 1930-luku Description An account of the resource Tauno Kuoppalan kertomuksissa muistellaan metsätyötä ja menneen ajan ilmiöitä. Creator An entity primarily responsible for making the resource Kuoppala, Tauno Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document 1930-luvulla vuodenajat olivat nimiensä mukaisia. Oli lämpimät, aurinkoiset kesät ja vahvalumiset pakkastalvet.<br /><br />Syksyihin kuului ainakin muutaman vuoden ajan mm. yksi määrätynlainen perinne. Nuorten, alle rippikouluikäisten poikien luistelu Mäntästä Keuruulle. Pakkasilmat alkoivat pysyvästi jo ennen marraskuuta. Lunta ei satanut pitkiin aikoihin joten iljanjää vahveni nopeasti järvissä. Kun tieto tulee Isonselän jään paksuuntumisesta hyvin miehen kantamaksi, alkoi poikajoukon valmistautuminen luisteluun. <br /><br />Koulua käytiin siihen aikaan kuutena päivänä viikossa, joten vaellus tehtiin aina sunnuntaina. Porukan johtajaksi lähti aina joku vanhempi mies, joka tunsi hyvin matkareitin ja mahdolliset vaaranpaikat. Varusteet pojilla olivat varsin erilaiset, esimerkiksi luistimet. Oli hokkareita, Nurmes-korkoluistimia kahta eri mallia ja kanta- ja rintaremmisiä puurunkoisia patakoukkuja; messinkiteräisiä, raamisahan terästä tehtyjä tai jonkun maalaissepän takomin terin. Yhdellä matkan vetäjänä toimineella Mäntän spriitehtaan työnjohtaja Randelinilla oli aidot pitkät pikaluistimet. Matkaluistimina matalat patakoukut olivat parhaat. Niiden kanssa jalat puutuivat vähiten; hokkareissa ja nurmeksissa eniten. <br /><br />Kotona ommeltuihin tai kaupasta ostettuihin reppuihin laitettiin leipäeväiden kanssa pullot kahvia tai teetä useamman villasukan sisään. Lämmönkarkailun vähentämiseksi sukkakerrosten väliin pullo kietaistiin sanomalehdellä. Airamin termospulloja oli jo käytössä, mutta jos sattui luistellessa kaatumaan, meni pullon herkästi särkyvä sisus rikki ja seurauksena oli vain kuivat eväät. Viimapäivän sattuessa lämpimien käsineiden lisäksi tarpeen oli varautua kaulaliinalla ja karvalakilla tai korvalapuilla. <br /><br />Omakohtainen muistelus alkaa näin. Erään sunnuntaiaamun valjetessa me, yli kymmenen pojan joukko, kokoonnuimme Sassinniemen työläiskämpän rantaan, missä olevalla puulaiturilla oli hyvä laittaa luistimet jalkaan. Muistan parin ensikertalaisen epäilleen sitä, jaksavatko he perille ja miten heidän silloin käy. Jäävätkö he johonkin turvalliseen paikkaan ja minne. "Ei matka tapa vaan vauhti", vastaa oppaamme. "Mennään heikoimpien ehdoilla. Huilataan aina välillä ja nautitaan matkasta. Minä kertoilen koko matkan teille näkymiä ja missä mennään. Kyllä me kaikki perille päästään", rohkaistaan joukkoamme. <br /><br />Verkkaisen alun jälkeen ensimmäisenä huilauspaikkana on Papinpasko-niminen saari missä valmistaudumme Suutarinselän ylitykseen. "Kylmille kiville ei saa istua. Se kangistaa lihaksia. Sammalmätäs on sopiva istuin", komentaa pomomme. <br /><br />Ensimmäinen vaaranpaikka tulee, kun olemme luistelleet pari kilometriä. Edessämme liplattaa runsaan metrin leveä railo. Se tulee jostain Kaunisniemen suunnasta ja jatkuu Palohiekan suuntaan. Lähdemme seuraamaan railoa Palohiekan suuntaan. Maata lähestyessämme railo kapenee. Ylitämme sen ja suuntaamme kohti Vissinsaaria ja Koninsalmea. Ennen Hulpion ja Paloselän ylitystä lepuutamme jalkojamme Hevossaaren päässä olevan Mäntän Kivimäen talon huvilan laiturilla. <br /><br />Runsaan parin tunnin luistelun jälkeen saavumme Harmaaniemeen missä pidämme pidemmän tauon. Olemme suunnilleen puolivälissä vaellustamme ja joukon hiljaisuudesta päätellen lievä väsymyskin taitaa jo painaa päälle joillakin. Mutta eväät syötyämme olemme jälleen oikomassa jalkojamme ja virkistyneinä valmiit jatkamaan taivallustamme. Oppaamme valitsee nyt saarireitin, koska arvelee että Isollaselällä on melko varmaan railoja useampiakin ja niiden väistely vie aikaa ja matkakin samalla pitenee. <br /><br />Jatkamme matkaamme Salakkaluodon ja Piikainlinnan ohitse Honkasaaren ja Raaskan itäpuolitse kohti Selkisaarta missä Leikolan Huvilan rantatöyräällä jälleen lepuutamme jo aika väsyneiltä tuntuvia jalkojamme. Oppaamme kertoo, että tarkoitus olisi nyt jatkaa lyhintä tietä Ketunhännän ja Ison Tuulisaaren kautta perille. Mutta emme pääse kuin juuri luistimillemme, kun Keuruulta päin tulee potkurillaan mieshenkilö. Näyttää olevan tuttu johtajallemme, koska tervehtivät ihan "käs-päivää". Saamme selvityksen, että ennen Papusta on leveä Hanhisaaren eteläpuolelta tuleva Mannisniemeä kohti menevä railo ja suosittelee menoamme Mannisniemen rannan kautta. Niin tapahtuukin. Uteliaina kysymme kuka tuo mies oli, joka tiesi edessämme olevan jäätilanteen näin tarkasti. "Saaren Manni, eli Moision Hermanni. Hän on tuon huvilan talonmies ja asuu saaressa vuodet ympäri. Hän on mies, joka aina parhaiten tietää mitä saaren ympäristövesillä kulloinkin tapahtuu sekä talvella että kesällä", saamme oppaaltamme vastauksen.<br /><br />Koninselällä, ennen Hirvenlahtea olevalta niemeltä aukeaa eteemme odotettu näky - Keuruun uuden kirkon torni. Vaikka näky virkistääkin mieliämme, olemme siksi väsyneitä, että haluamme vielä kerran hetken levätä ennen loppurutistusta. Nyt, kun maali on aivan käden ulottuvilla loppumatka Kaunissaaren, Källin ja Lamposaaren ohi tuntuu menevän nyt yllättävän kevyesti. Väsymys tuntuu helpottuvan. Hidastamme vauhtia ja jo pitkään jatkunut puhumattomuus laukeaa. Juttelemme matkan vaiheita ja Lapinsillan laiturille tultuamme hihkumme iloisina toisillemme: "Jaksoimme - selvisimme".<br /><br />Mutta palkinnot suorituksestamme vielä odottivat. Luistimet riisuttuamme kävelemme asemalle ja ostamme piletit Mänttään. Jännittyneinä odotamme junan pääsyä Haapamäelle. Siellä tapahtuu palkintojen jako asemaravintolassa. Vanhempamme ovat varustaneet jokaista matkarahalla ja lisäksi pienellä summalla jolla kukin voi ostaa limskapullon ja munkin. Tämä ostos on se suuri, pitkin syksyä odotettu palkinto, jonka voittamiseksi on kannattanut uhrata yksi sunnuntaipäivä ja vaeltaa luistimin vajaat 30 kilometriä Keurusselän iljanjäätä Mäntästä Keuruulle. Väsymys kaikkoaa - muisto ei.<br /><br />Kysymyksiä keskustelun tueksi:<br /><br />1. Haluaisitko itse luistella Mäntästä Keuruulle?<br />2. Kuka oli mieshenkilö potkurilla ja mitä hän kertoi?<br />3. Mikä oli palkinto tarinassa? Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Maratonluistelun palkinto Subject The topic of the resource Keuruu Mänttä Keurusselkä järvet talviurheilu luistelu luistimet vapaa-aika retkiluistelu 1930-luku Description An account of the resource Tauno Kuoppala kertoo retkestä, joka tehtiin vuonna 1938 Mäntästä Keuruulle luistellen. Pojat saivat retken jälkeen pitkään odottamansa palkinnon. Creator An entity primarily responsible for making the resource Kuoppala, Tauno Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Tauno Kuoppalan kokoelma Subject The topic of the resource metsätyö metsätyöntekijät 1940-luku 1950-luku 1930-luku Description An account of the resource Tauno Kuoppalan kertomuksissa muistellaan metsätyötä ja menneen ajan ilmiöitä. Creator An entity primarily responsible for making the resource Kuoppala, Tauno Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document Keurusselällä lauttauksen ja proomauksen yhteydessä ei aina kaikki puutavara pysynyt kehälauttojen ja proomujen laitojen sisäpuolilla. Kovassa tuulessa pölkyt - jopa tukitkin- muljahtelivat helposti reunapuomien sekä yli että ali. Samoin proomuihin täkkilastia kipattaessa puita putoili renkun yli veteen. Kesän aikana näitä karkulaisia kertyi siksi paljon että Mänttä-yhtiö (G.A.Serlachius Oy) katsoi niiden keräämisen olevan taloudellisesti kannattavaa. Muut, vain tukkeja uittaneet yhtiöt, W. Rosenlew Oy, Rauma-Repola Oy ja Kotvio eivät suorittaneet rantakeräystä. Karkulaisten keräyksessä toimi 3 osatekijää. Rannoilta puita keräävät venekunnat, proomu, johon koottiin pinotavara ja suomus tukkeja varten ja kolmanneksi laiva tai varppari, joka jatkuvasti kelkkoi kerääntyneitä lasteja proomulle ja suomukselle. Harjakattoisen talon päädyn muotoinen suomus tehtiin neljästä kuulesta eli hyvin uivasta puomista. Seinäpuomien alle kiinnitettiin poikittain 3-4 metrin välille toisistaan rautalenkeillä kaksi tukkia. Tälle telakalle vedettyinä sitten heikomminkin uivat tukit matkasivat turvallisesti Kolhon sahalle. Rantakeräyksessä karanneiden puiden kerääminen rannoilta suoritettiin 3-henkisin venekunnin. Rannalla etenevä henkilö - usein nuori koulupoika - työnteli tukit ja pinotavarat vapaaseen veteen, josta venemiehet nostelivat pölkyt, halot ja paperipuut sekä kaivospuut keluveneeseen, josta vaijerin kelaustukki oli poistettu. Tukit kiinnitettiin tikkeleillä hinausköysiin. Tikkeli oli puolen tuuman vahvuisesta raudasta pajassa tehty koukkusormimainen esine, jonka kynsipäässä oli litteäksi taottu kärki ja toisessa päässä hinausköyttä varten kiemuralenkki. Kärki lyötiin kirveen hamaralla tukin pääpuoleen. Tikkeli irtosi helposti, kun kirveellä iskettiin kiemuran koukun kärjen puoleiseen kaareen. Keräys aloitettiin aina Harmaaniemestä Keuruulle päin. Yksi venekunta alkoi kiertää Korpisensaarta ja edelleen Salakkaluodon ja Piikainlinnan kautta Honkasaareen. Toinen Valkeaniemen ja Kaukasenrannan kautta Heinäseen. Ja kolmas Hanhisaaren kautta Tiusalan Myllylahteen ja edelleen Sikoniemeen ja Peurunlahteen. Viime mainitulta venekunnalta on pieni muistelus vuodelta 1936. Hanhisaaressa oli siihen aikaan mänttäläisen insinööri Stadiuksen omistama huvila tenniskenttineen. Lomailijoiden poissa ollessa paikkaa vartioi vanhempi naishenkilö, joka käytti alkoholia. Lisäapuna hänellä oli todella iso koira, jonka tiedettiin olevan vihainen. Kun rantapoika tuli paikalle, hyökkäsi koira ja puraisi poikaa jalkaan. Häätäessään koiraa pois tuli nainen ulos ja alkoi huutaa: "Bonzo saa purra, Bonzo saa purra". Venekunnan miesten tultua apuun rannalle nainen kutsui koiransa sisälle ja työ saattoi jatkua. Laivan kanssa oli aina sovittu venekunnan lastin hakupaikka tai lastissa ollut vene souti kauemmas rannasta hakemisen merkiksi. Ensimmäisenä päivänä päästiin Pöyhölän seutuville. Yöksi siirryttiin uittomiehille tuttuun paikkaan Kelloniemeen. Täällä paljastui, että joukossamme oli yksi laivamies, joka oli unissakävelijä. Ja eikös tämä ottanut yöllä laivan veneen ja ja souti Kelloniemen rantaan missä heräsi veneen tömähdettyä rantaan. Sitten hän souti takaisin laivalle nukkumaan ja aamulla kertoi yöllisestä retkestään. Yleensä unissakävelijälle ei tapahdu mitään vakavampaa, kuten ei tapahtunut tässäkään. Seuraavana päivänä putsattiin Tarhia, Kivilahden ja lähisaarten rannat Kaunissaareen. Yöpymispaikka oli jälleen tuttu Hirvenlahti, missä aina oli mahdollisuus saunomiseen. Löylyjen terästämiseksi talonväki teki vihdat laittamalla koivunlehvien sekaan vähän katajan ja nokkosen varsia. Muistan myös, että hain Honkalasta pari pikkukannullista maitoa seuraavaa päivää varten porukalle. Samaan aikaan vuonna 1936 oli Pöyhölässä suuri kansainvälinen partiolaisten leiri. Illalla vesistö oli peilityyni ja taivas pilvetön. Silloin näin jotakin, joka on jäänyt merkittävänä muistona jäänyt minulle tältä kesältä. Keskellä selkää poseerasi suuri venearmaada. Jokaisen veneen keulassa liehui tangoissa eri maiden lippuja. Löytyyköhän tästä tapahtumasta valokuvaa Keuruulta? Kolmantena päivänä karkulaiset katosivat Kääkkiön, Roosinpohjan ja Lehtolansaaren rannoilta ja joukko yöpyi Liukon taloissa. Sitten oltiinkin jo Palo-ja Kiesisenselän rannoilla. Nyt käytiin joka yö nukkumassa kotona. Kahvia ei enää keitetty Primus-keittimellä. Jokaisella oli yleensä kahvinsa helposti särkyvissä Airam- termospulloissa. Kovimmilla kahvinjuojilla saattoi olla kolmekin pulloa. Ruokapuoli oli 1930-luvulla - sanoisin - tyydyttävää. Ensimmäisenä päivänä kotoa lähdettäessä otettiin reppuun kuivaa muonaa, leipää, maitoa, voita, lihaa, kalaa, valmiiksi paahdettua kahvia, sokeria, jne. Yöpymistaloista sai ostaa asevelihintaan mm. maitoa, piimää, kananmunia, perunoita, palvattua sianlihaa, jne. Tutuissa taloissa sai ennakolta varaten illalla lämmintä ruokaa ja aamulla kahvia. Keuruun päässä liikuttaessa porukan nuorimpana kävin monien listojen kanssa ostamassa Valkolan kaupasta korppuja, Hampparimakkaraa, punakuorijuustoa, tupakkaa ja vatsakatarria sairastaneille apteekista Hota-pulveria. 1930-luvulla rantakeräys tapahtui tavallisesti elo-syyskuun vaihteessa. Sotien aikana työvoiman vähyyden takia työ siirtyi lähes joka vuosi runsaalla kuukaudella. Yksi muistelus tältä ajalta - muistaakseni syksyltä 1941. Ollessamme Roosinpohjassa yllätti meidät päivällä räntäsade. Vaatteet kastuivat ja kumiteräsaappaat kostuivat kun nahkavarret suoltuivat vetisiksi. Toivoimme pitkin päivää, että pääsisimme yöksi käymään Mäntässä vaihtamassa kuivat vaatteet. Näin ei kuitenkaan käynyt. Pomomme ilmoitti, että yöpyisimme Varpaaniemen talossa. Siellä oli kuulemma leivottu ja leivinuunin lämmittämässä tuvassa olisi samalla hyvä kuivatella kostuneet ja kastuneet vaatteet. Työpäivän jälkeen mentyämme taloon totesimme tuvan olevan kylmän. Ei oltukaan leivottu. Haimme riihestä olkia lattialle joiden päälle levitimme lattiamattoja. Peitteiksi löytyi tallista loimia ja rekivällyt, jonka pomomme varasi itselleen. Siinä sitten värisimme - tiiviisti toisiimme tukeutuen - yön. Talon väelle olimme kiitollisia, sillä illalla saimme heiltä lämmintä keittoa ja aamulla korvikekahvit ennen töihin lähtöä. Räntäsade jatkui seuraavana päivänä. Yllättäen tuli keskipäivällä tieto, että nyt lähtisimme Mänttään jo ennen kolmea. Sitä myöten kun venekunnat saapuivat lasteineen proomulle, sukelsimme laivan uumeniin höyrypannun lämmitettäviksi. Seuraavat päivät lienevät olleet sateettomia, koska en muista niistä erikoisemmin. Kolhon reitin ja Mäntän lähisaarten rannat puhdistettiin puista hyvissä ajoin ennen järvien jäätymistä. Viimeiseksi Sassinlahti, missä lautat seisoivat pitkään puutavaran maalle nostoa odottaen samoin kuin prooomut lastiensa purkamista. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Rantakeräys Keurusselällä Subject The topic of the resource Keuruu Mänttä Keurusselkä uitto tukkilaiset metsätyöntekijät 1940-luku 1930-luku Description An account of the resource Tauno Kuoppala kertoo Keurusselällä tehdystä rantakeräyksistä 1930- ja 1940-luvuilla. Tarkoituksena oli kerätä uiton aikana karannut puutavara talteen ja käyttöön. Creator An entity primarily responsible for making the resource Kuoppala, Tauno Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Tauno Kuoppalan kokoelma Subject The topic of the resource metsätyö metsätyöntekijät 1940-luku 1950-luku 1930-luku Description An account of the resource Tauno Kuoppalan kertomuksissa muistellaan metsätyötä ja menneen ajan ilmiöitä. Creator An entity primarily responsible for making the resource Kuoppala, Tauno Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document <p><b><span>Akantappaja </span></b><b><span>:</span></b> <span>moottoripyörän sivuvaunu <br /><br /></span><span><strong>Aviisi:</strong> sanomalehti </span></p> <p><b><span>Haakki</span></b> <span>: mittausväline - kaulain. Käytettiin mm.</span> <span>tuki puiden kokoa pystyarvioitaessa </span><span> <br /><br /><strong>Hollillaan:</strong> olla kohdallaan, kunnossa</span></p> <p><b><span>Hokit : </span></b><span>hevosen kenkiin ruuvatut liukastumista estävät rautapiikit </span><span> </span></p> <p><b><span>Hornata</span></b><b><span> :</span></b><span> jonkin esineen, ihmisen, jne. sieppaaminen nopeasti liikkuvan veden, tuulen, </span><span>jne</span><span> mukaan. Esim. koski ihmisen, myrskytuuli ihmisen, puut, kone ihmisen jäseniä, jne. </span><span> <br /><br /><strong>Huikkia :</strong> vaihtaa tavaraa välimaksutta<br /></span></p> <p><b><span>Huikonen</span></b><b><span> :</span></b> <span>esim.</span> <span>pitkähkö</span><span> hiihtoladun alamäki </span><span> </span></p> <p><b><span>Huithapeli</span></b><b><span>: </span></b><span>v</span><span>astuuton, epäjohdonmukainen</span><span>, m</span><span>istään välittämätön <br /><br /></span><span><strong>Hunsvotti :</strong> huonotapainen henkilö</span></p> <p><b><span>Höynäyttää :</span></b><span> narrata tarkoituksella<br /><br /></span><span><strong>Iljanjää:</strong> iljanne, jäätynyt sileä tien tai veden pinta <br /><br /><strong>Jetsulleen:</strong> olla kunnossa</span></p> <p><b><span>Kahenjakonen</span></b> <b><span>: </span></b><span>p</span><span>uolittaminen ilman mitään korvausta, </span><span>e</span><span>sim.</span> <span>metsättömän</span><span> polttopuiden hakkuu </span><span>vieraan </span><span>metsästä. Joka toinen motti hakkaajalle ja joka toinen </span><span>metsänomistajalle </span><span> </span></p> <p><b><span>Kahveli </span></b><span>: </span><span>haarukka </span><span> </span></p> <p><b><span>Kahveri</span></b><b><span> : </span></b><span>ruokakomero ulkoilmalämmin </span><span> </span></p> <p><b><span>Kaivokonna</span></b><span> : </span><span>kaivon kaivaja </span><span> </span></p> <p><b><span>Kappa :</span></b> <span>puinen laatikko, tilavuusmitta, n.5.5 litraa </span><span> </span></p> <p><b><span>Kappa </span></b><b><span>: </span></b><span>ikkunan matala yläverho</span> <span> </span></p> <p><b><span>Karotti</span></b><b><span> :</span></b><span> liemikulho </span><span> </span></p> <p><b><span>Kasmasiini</span></b> <b><span>:</span></b><span> v</span><span>iskuumylly, </span><span>r</span><span>oskat eroon jyvistä </span><span> </span></p> <p><b><span>Kemu </span></b><b><span>: </span></b><span>Tasaisehko maa-alue, </span><span>esim.</span> <span>maatalon</span><span> piha-alue </span><span> </span></p> <p><b><span>Kenkkuilla : </span></b><span>kiukutella<br /><br /><strong>Keplata :</strong> Liittää yhteen, esim. rautatievaunut </span><span> <br /></span><span></span></p> <p><b><span>Kitsata</span></b><b><span> : </span></b><span>peruuttaa äkkinäisesti aiottu liikesuoritus, </span><span>esim.</span> <span>pesäpallopelissä</span><span> syöttäjä lopettaa aloittamansa syöttöliikkeen äkillisesti<br /><br /><strong>Kokkarossi :</strong> veneen keulaköysi, ketju<br /><br /><strong>Konsvärkki :</strong> rakennelma </span><span> </span></p> <p><b><span>Kontita </span></b><b><span>: </span></b><span>esittää aiotusta tehtävästä tai toimenpiteestä luopumista. </span><span>Esim.</span> <span>kirurgiseen</span><span> toimenpiteeseen menemistä<br /><br /><strong>Laikka :</strong> lyhyt, litteä puupala, perunoiden nostotyökalu<br /><br /><strong>Latinki :</strong> hyvään tai huonoon lopputulokseen tähtäävä toimenpide <br /><br /></span><span><strong>Lekoo :</strong> useampien henkilöiden ryhmätyössä toimenpiteen yhtäaikaisen suorittamisen komentosana </span></p> <p><b><span>Letka :</span></b> <span>peräkkäin </span><span>olevat </span><span>ihmiset, </span><span>esineet</span><span>, </span><span>tavarat</span><span>, jne. <br /><br /><strong>Letukka :</strong> nuorehko tyttö tai Chevrolet-merkkinen auto<br /><br /></span><b><span>Litslaskonen </span></b><b><span>:</span></b><span> a</span><span>lentunut, litistynyt</span><span>. E</span><span>sim. epäonnistunut pullataikina, josta seurauksena </span><span>vähäkuohkeinen</span><span> litteähkö vehnänen </span><span> <br /><br /><strong>Litviikki </strong>: tehdyn työn palkka, tili<br /><br /><strong>Liuriainen :</strong> sammakon toukka vedessä, nuijapää</span></p> <p><b><span>Lonksuttaa :</span></b><span> kuvaa tavalla tai toisella väljyyttä </span><span> </span></p> <p><b><span>Lorvia :</span></b><span> laiskotella</span><span> <br /><br /><strong>Lossaus :</strong> tavaran siirto paikasta toiseen<br /><br /></span><b><span>Loso</span></b><b><span>-suoja </span></b><span>: todella märkä, luminen, talvinen ilma</span> <span> <br /><br /></span><b><span>Luikuttaa</span></b><b><span> :</span></b><span> siirtää tavaraa aukon tai kapean tilan lävitse <br /><br /><strong>Luntinki:</strong> lukitustappi<br /></span><span> <br /></span><b><span>Lussi</span></b> <b><span>:</span></b><span> l</span><span>umen sulaessa matalaan virtaavaan veteen syntynyt lumisohjoinen pieni pato</span><span> </span><span> </span></p> <p><b><span>Lutviutua : </span></b><span>asiat ja työt menevät hyvin, onnistuu </span><span> </span></p> <p><b><span>Lyntätä </span></b><b><span>:</span></b><span> pehmeiden esineiden (vaatteiden) tiivistäminen kasaan </span><span> </span></p> <p><b><span>Lötsi</span></b><b><span> :</span></b><span> ruutuhyppely leikissä ruutuihin heitettävä </span><span>esine,</span> <span>pieni</span><span> litteä kivi, puupala, jne. <br /><br /><strong>Löysi :</strong> vuorotyön ajanjakso, esim. aamulöysi<br /><br /><strong>Lööperi :</strong> epätosi, puhua lööperiä eli puhua perättömiä</span></p> <p><b><span>Meininki :</span></b><span> tapa, järjestys, käyttäytyminen, aikomus </span><span> </span></p> <p><b><span>Mennä lekkeripeliksi:</span></b><span> määrätyn toimenpiteen meno väärin, vikaan </span><span> </span></p> <p><b><span>Mortteli </span></b><b><span>:</span></b> <span>h</span><span>uhmari</span><span>, </span><span>p</span><span>ieni rautainen kulho, jossa pienellä metallinuijalla murskattiin jyviä, siemeniä, jn</span><span>e. <br /><br /><strong>Munaravi:</strong> r</span><span>atsastus ilman satulaa </span><span> </span></p> <p><b><span>Myteri</span></b><b><span>, myrä</span></b> <b><span>: </span></b><span>sankka lumipyry </span><span> </span></p> <p><b><span>Nekka</span></b><b><span>:</span></b><span> kerma-astia </span><span> </span></p> <p><b><span>Nekku :</span></b><span> tikkukaramelli </span><span> </span></p> <p><b><span>Nisu</span></b><b><span>:</span></b><span> p</span><span>ulla </span><span> </span></p> <p><b><span>Nöpöllään</span></b><b><span> :</span></b><span> olla esillä olleesta asiasta lievästi loukkaantunut</span><span> </span></p> <p><b><span>Paaki</span></b><b><span>: </span></b><span>puinen tai rautainen kanki </span><span>kts.</span> <span>roti</span><span> </span><span> </span></p> <p><b><span>Pakari : </span></b>l<span>eipomo </span><span> </span></p> <p><b><span>Passata</span></b><span>: eri tavoin sopia, tarjoilla, auttaa<br /><br /><strong>Pislainpussi :</strong> kaksileukainen, vetoketjuton rahakukkaro </span><span> </span></p> <p><b><span>Rookata</span></b><b><span> : </span></b><span>pitkään tapaamatta olleiden vanhemman iän keskustelunhaluisten henkilöiden kohtaaminen </span><span> </span></p> <p><b><span>Pelu</span></b><b><span>: </span></b><span>hevosen viljankorsisilppu ja kaurajauhoseos sekä veteen sekoitettu hev</span><i><span>o</span></i><span>sen ruoka </span><span> </span></p> <p><b><span>Pelumylly </span></b><b><span>:</span></b><span> r</span><span>autaterillä varustettu veivattava laite, jolla viljankorret silputtiin pelus valmistamiseksi </span><span> </span></p> <p><b><span>Pielavetinen</span></b> <b><span>: </span></b><span>e</span><span>pätäydellisesti tehty työ. </span><span>Esim.</span> <span>laittaa</span><span> tietoisesti puolikuntoinen osa tai korjata laite tilapäisesti myöhempään </span><span>peruskunnostukseen </span><span>siirtäen </span><span> </span></p> <p><b><span>Pukseeri</span></b><b><span>: </span></b><span>laivan punottu hinausköysi </span><span> </span></p> <p><b><span>Pulteri :</span></b><span> esim. noin ämpärin kokoinen irtokivi,  kivenmurikka </span><span> </span></p> <p><b><span>Purri : </span></b><span>rypytet</span><span>ty yläverho? </span><span> </span></p> <p><b><span>Rampiintunut : </span></b><span>väsynyt, </span><span>lievästi </span><span>sairaaloinen<br /><br /><strong>Ranstakka :</strong> hiilihanko  </span><span> </span></p> <p><b><span>Rengin satsi</span></b><b><span>:</span></b><span> u</span><span>rheillessa </span><span>kuulantyöntö </span><span>viivan takaa paikaltaan tai muutaman juoksuaskeleen jälkeen</span> <span> </span></p> <p><b><span>Retku</span></b><b><span>: </span></b><span>edesvastuuton, holtiton </span><span>Mennä retkuun</span><span>: t</span><span>ulla narratuksi, petetyksi </span><span> </span></p> <p><b><span>Rinnustin: </span></b><span>mänttinen nauha</span><span>, </span><span>jolla </span><span>hevosen länget kiristettiin </span><span>yhteen </span><span>hevosen </span><span>kaulan alla </span><span> </span></p> <p><b><span>Renkkirauta</span></b><b><span> : </span></b><span>työkalu, jolla pokasahan terän "</span><span>latin"</span> <span>piikit</span><span> haritettiin </span><span> <br /><br /><strong>Roheesti :</strong> erittäin runsaasti <br /><br /><strong>Rokuli:</strong> omalupainen poissaolo työpaikalta</span></p> <p><b><span>Ronkkeli</span></b><span>: ristiin menevillä väliköysillä varustettu nelijalaksinen reki, jolla kuljetettiin mm. heiniä ja puutavaraa </span><span> </span></p> <p><b><span>Ronklata</span></b><b><span> : </span></b><span>kiukutella, olla närkästynyt </span><span> </span></p> <p><b><span>Ropposet </span></b><b><span>:</span></b><span> h</span><span>uonot jalkineet </span><span> </span></p> <p><b><span>Roti</span></b> <b><span>: </span></b><span>p</span><span>aakin</span><span> alatuki</span><span>, </span><span>esim.</span> <span>kannon</span><span> nostossa </span><span>paakin</span> <span>pää </span><span>työnnetään kannon alle ja </span><span>roti</span><span> asetetaan </span><span>paakin</span><span> alle lähelle kantoa. Mitä lähempänä </span><span>roti</span><span> on, sitä enemmän </span><span>paakauksessa</span><span> on voimaa </span><span> </span></p> <p><b><span>Roti: </span></b><span>t</span><span>otuus, esim. </span><span>v</span><span>alheella ei ole mitään rotia</span><span> <br /><br /><strong>Rukata:</strong> kellon virheellisen näytön korjaaminen oikeaksi</span></p> <p><b><span>Rustata:</span></b><span> tehdä, rakentaa</span><span> <br /><br /><strong>Ruustukki:</strong> puinen tai rautainen puristin</span></p> <p><b><span>Ryssän </span></b><b><span>vorokki</span></b> <b><span>:</span></b><span> v</span><span>astapäin köydellä ja kapulalla kiristäminen </span><span>e</span><span>sim</span><span>.</span> <span>vastapäisten</span><span> ulospäin kallistuneiden sei</span><span>nien pystyasentoon saattaminen </span><span> </span></p> <p><b><span>Rytkypolkka </span></b><b><span>: </span></b><span>t</span><span>anssiessa jalkojen lyönti kovaäänisesti lattiaan </span><span> </span></p> <p><b><span>Räplätä : </span></b><span>pienten tavaroiden, esineiden käsittely, korjaus <br /><br /></span><span><strong>Röijy :</strong> naisen pitkä vaate <br /><br /></span><b><span>Saittaus</span></b><b><span> :</span></b><span> yhteen liittäminen, esim</span><span>.</span><span> puutavaran uitossa puomiletkan tekeminen sinkkivaijerilla tukeista ilman rautalenkkejä </span><span> </span></p> <p><b><span>Salusiini :</span></b><span> ikkunan matala alaverho </span><span> </span></p> <p><b><span>Sateenlairo</span></b> <span>: sateella järvessä väreetön nauhamainen alue </span><span> </span></p> <p><b><span>Selstohvi</span></b><b><span>: </span></b><span>h</span><span>uokoinen selluloosa "sidetollo" </span><span>e</span><span>sim. </span><span>h</span><span>aavaan </span><span> <br /><br /><strong>Seslonki:</strong> sohva<br /></span></p> <p><b><span>Setviä : </span></b><span>selata, lajitella </span><span> </span></p> <p><b><span>Sitkain :</span></b><span> pieni keppi tai muu merkki, jolla rajattiin haluttu ala. Esim. vakasta jyviä kylvettäessä </span><span> </span></p> <p><b><span>Sortteerata </span></b><b><span>: </span></b><span>l</span><span>a</span><span>jitella.</span><span> </span></p> <p><b><span>Suit sait: </span></b><span>tehdä ohimennen, noin vain kevyesti </span><span> </span></p> <p><b><span>Suivaantua :</span></b><span> vihastua, asiasta loukkaantua </span><span> </span></p> <p><b><span>Sumplata : </span></b><span>sumplata asioita omaksi edukseen </span><span> </span></p> <p><b><span>Sumppaantua</span></b><b><span> : </span></b><span>kasaantua, tiivistyä </span><span> </span></p> <p><b><span>Suuli</span></b><b><span>:</span></b><span> harvaseinäinen puinen varastorakennus<br /><br /><strong>Sätkä :</strong> itse tehty "pöllitupakka" </span><span> </span></p> <p><b><span>Taaki</span></b><b><span>:</span></b><span> työvaiheen osa esim. raskasta esinettä portaittain -</span><span>taakeittain</span><span> - nostettaessa <br /><br /><strong>Talja :</strong> köyden vetolaite<br /></span><span> <br /></span><b><span>Talrikki</span></b><b><span> :</span></b> <span>iso lautanen </span><span> </span></p> <p><b><span>Tassi </span></b><b><span>:</span></b><span> kahvikupin lautanen </span><span> </span></p> <p><b><span>Teikata</span></b><b><span> :</span></b><span> rahapeli, kolikkojen heitto tikkua kohti, lähimmäksi päässyt keräsi kolikot itselleen <br /><br /></span><span><strong>Temppelikelkka :</strong> kirkkoreki. Käytettiin, kun yritettiin välttää r-kirjaimen sanomista.</span></p> <p><b><span>Tihkasta</span></b><b><span> :</span></b><span> luiston heikkeneminen, </span><span>esim. suksien</span><span> luiston heikkeneminen epäonnistuneen voitelun johdosta</span> <span> </span></p> <p><b><span>Tillerit</span></b><b><span> :</span></b><span> kesakot, pisamat <br /></span><span> <br /><strong>Tirsat :</strong> lyhyet unet</span></p> <p><b><span>T</span></b><b><span>urpahöylä </span></b><b><span>: </span></b><span>p</span><span>artakone </span><span> </span></p> <p><b><span>Tuulimyllyn lämmittäjä</span></b><b><span>:</span></b><span> t</span><span>yhjäntoimittaja, puheitten, mutta ei tekojen henkilö </span><span> </span></p> <p><b><span>Tyyrätä</span></b> <b><span>: </span></b><span>o</span><span>hjata </span><span>e</span><span>sim</span><span>.</span> <span>laivaa tai autoa.</span><span> </span></p> <p><b><span>Tärsky :</span></b> <span>kova </span><span>isku </span><span> </span></p> <p><b><span>Tärskyt :</span></b><span> sovittu </span><span>tapaaminen </span><span>(treffit) </span><span> </span></p> <p><b><span>Tölski</span></b><b><span> :</span></b><span> ei kunnollinen, muodoton, ei kaunis </span><span> </span></p> <p><b><span>Törsätä : </span></b><span>käyttää rahaa normaalia enemmän, esim. mukavuuksiin <br /><br /></span><span><strong>Utura:</strong> kapea polku lumessa </span></p> <p><b><span>Vaikkana: </span></b>leipäorsi, johon reikäleivät pujotettiin kuivumaan<br /><b><span><br />Vausti</span></b><b><span> :</span></b><span> naisen päähine </span><span> </span></p> <p><b><span>V</span></b><b><span>orokki</span></b><b><span>:</span></b><span> h</span><span>evos-</span> <span>t</span><span>ai miesvoimin köydellä ja aisakierrolla toimiva </span><span>h</span><span>inaus-</span> <span>tai vetolaite. Käytetty mm. </span><span>l</span><span>auttojen hinauksessa ja proomujen </span><span>maalle nostossa </span><span> </span></p> <p><b><span>Vuukata</span></b><b><span> :</span></b><span> tasata pokasahan piikkejä<br /><br /><strong>Vyörholli :</strong> köysikasa vorokkihinauksessa lautan päällä, asetueltu tietyllä tavalla, jotta helppo siirtää ankkuriveneeseen. </span></p> <p><b><span>Yty : </span></b><span>voima </span><span> </span><span> </span></p> <p></p> Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Sanoja entisiltä ajoilta Subject The topic of the resource kansanperinne kansankulttuuri suullinen perinne Keuruu Creator An entity primarily responsible for making the resource Kuoppala, Tauno Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Description An account of the resource Tiedätkö, mitä Tauno Kuoppalan keräämät sanat entisiltä ajoilta tarkoittavat? Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Tauno Kuoppalan kokoelma Subject The topic of the resource metsätyö metsätyöntekijät 1940-luku 1950-luku 1930-luku Description An account of the resource Tauno Kuoppalan kertomuksissa muistellaan metsätyötä ja menneen ajan ilmiöitä. Creator An entity primarily responsible for making the resource Kuoppala, Tauno Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document <b><span>Patukat, sano Pinnin Jaska</span></b><span>.<br />Patakortin lyöminen pöytään </span><span> </span> <p><b><span>Pata </span></b><b><span>putos, muttei</span></b> <b><span>särkynyt.</span></b><span><br />Patakortin</span><span> lyöminen pöytään </span><span> </span></p> <p><b><span>Ruudut suuret, sano </span></b><b><span>lasimestari.</span></b><span><br />Ruutukortin</span><span> lyöminen pöytään </span><span> </span></p> <p><b><span>Ristin tie on kaitaa.<br /></span></b><span>Ristikortin lyöminen pöytään </span><span> </span></p> <p><b><span>Herttasta</span></b><b><span> oli Hanna-vainaan elämä. <br /></span></b><span>Herttakortin lyöminen pöytään </span><span> </span></p> <p><span> </span></p> Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Korttipelisanontoja   Subject The topic of the resource Keuruu kansanperinne korttipelit suullinen perinne kansankulttuuri Description An account of the resource Tauno Kuoppalan keräämiä sanontoja, joita on käytetty korttipelejä pelattaessa. Creator An entity primarily responsible for making the resource Kuoppala, Tauno Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Tauno Kuoppalan kokoelma Subject The topic of the resource metsätyö metsätyöntekijät 1940-luku 1950-luku 1930-luku Description An account of the resource Tauno Kuoppalan kertomuksissa muistellaan metsätyötä ja menneen ajan ilmiöitä. Creator An entity primarily responsible for making the resource Kuoppala, Tauno Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document <p><b><span><strong>Asia on vilpitön, sanoi Lehdon Vesa.<br /></strong></span></b>Keskusteltu asia oli todettu asialliseksi ja oikeaksi ja asia voitiin pistää toimeksi.  <b><span><strong><br /><br />Ei olla sian selässä.<br /></strong></span></b>Ei ole turhan kiire.<b><span><strong><br /><br />Eteenpäin, sano muori kun lankes.</strong><br /></span></b>Pysähtyneen asian vieminen eteenpäin. <b><span><br /><br />Hiljaista, kuin tossutehtaassa.<br /></span></b>Täydellisen hiljaisuuden toteaminen.  <b><span><br /><br />Jetsulleen.<br /></span></b>Asian on todettu olevan kunnossa.  <b><span><br /><br />Jos </span></b><b><span>lähdettäs</span></b><b><span>, sano Pispalan palokunnan päällikkö, vaikka letkut oli jäässä.<br /></span></b><span>Puolileikillinen sanonta johonkin tehtävään lähdettäessä. </span><span> </span></p> <p><b><span>Kyllä </span></b><b><span>foortti</span></b><b><span> vetää, jos </span></b><b><span>kartaani</span></b><b><span> pitää, </span></b>sanoi Soinisen Heikki.  </p> <p><b><span>Koville </span></b><b><span>ottaa, kun</span></b><b><span> koiras poikii. <br /></span></b><span>Kun vaikea työtehtävä ei meinaa onnistua</span><span> </span></p> <p><b><span>Niin se onki, sano </span></b><b><span>Lonki</span></b><b><span>, kun istu kivellä ja onki</span></b><b><span>.</span></b><span> Myönteinen lausahdus jonkin asian keskustelun yhteydessä. </span><span> <br /><br /><b>Niisin nuukaa. </b>Ei tarvitse olla aivan täsmälleen. <br /></span></p> <p><b><span>Nöyrä kiitos, sanoi </span></b><b><span>Autos</span></b><b><span>' Kalle kiitellessään</span></b><span>. </span><span> </span></p> <p><b><span>Olla äimän käkenä.<br /></span></b><span>Olla asiasta täysin tietämätön </span><span> </span></p> <p><b><span>Pakko Sakarin tanssia, kun soitetaan.</span></b><span> <br />Myöntyä ja hyväksyä jonkin tehtävän suorittaminen osallistumalla itse mukaan. </span><span> </span></p> <p><b><span>Perästä kuuluu, sano torventekijä.<br /></span></b><span>Vastaus, kun kysellään keskeneräistä työtä. </span><span> <br /><br /><strong>Se on jeti!</strong> Se on varma!</span></p> <p><b><span>Se on </span></b><b><span>mun</span></b><b><span>, sano </span></b><b><span>Eenokki</span></b><b><span> akkaansa</span></b><span>.<br />Kun omistaja huomaa vieraan ottavan hänen omaisuuttaan. </span><span> </span></p> <p><span><strong><b>Siinä on syömättömän syrjää. Pelaa, jos </b><b>tahlot</b><b>, ei minun tarpeeni vaali</b>, </strong>sanoi työnjohtaja, kun vei lentojätkän Leppäjärven metsään hakkuutöihin.<strong><br /><br />Sitten vaan, sano Iita. Ja Iita oli sortin likka.</strong> Sanonta työtä aloitettaessa. <br /></span></p> <p><b><span>Summassa </span></b><b><span>vaa</span></b><b><span>', </span></b><b><span>ku</span></b> <b><span>karstuset</span></b> <b><span>Ameriikkaan</span></b><b><span>.<br /></span></b><span>Tehdään jotakin suuremmin suunnittelematta. </span><span> </span></p> <p><b><span>Tervetuloa Hermannin nuorisoseuraan.<br /></span></b><span>Tervetulotoivotus henkilölle, tutulle tai tuntemattomalle vierasjoukolle. </span><span> </span></p> <p><b><span>Vettä tulee </span></b><b><span>ku</span></b><b><span> aisaa.</span></b><span> Sataa vettä yhtenään ja runsaasti. </span><span> </span></p> <p><span><strong>Yks hailee. </strong>Aivan sama. <br /><br /><br /><br /><br /></span></p> <p><span> </span></p> <p><span> </span></p> Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Sanontoja entisiltä ajoilta Subject The topic of the resource Keuruu kansanperinne suullinen perinne kansankulttuuri sanonnat sananparret sananlaskut Description An account of the resource Tauno Kuoppalan keräämiä sanontoja Keurusseudulta. Creator An entity primarily responsible for making the resource Kuoppala, Tauno Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Tauno Kuoppalan kokoelma Subject The topic of the resource metsätyö metsätyöntekijät 1940-luku 1950-luku 1930-luku Description An account of the resource Tauno Kuoppalan kertomuksissa muistellaan metsätyötä ja menneen ajan ilmiöitä. Creator An entity primarily responsible for making the resource Kuoppala, Tauno Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document <p>Keurusselällä on kautta aikain ollut merkittävä vaikutuksensa Keurusseudun ihmisten elämänmenoon. Vesistö on tarjonnut heille kulkutietä sekä kesällä että talvella. Se on antanut ihmisille monilajiset kalansaaliit sekä monipuoliset virkistymismahdollisuudet vaihtelevine hiekka-ja kalliorantoineen. Myös teollisuuden voidaan katsoa hyötyneen vesistön olemassa olosta.</p> <p>Kun vesistön eteläpäähän Mäntänkosken partaalle rakennettiin paperinjalostustehdas 150 vuotta sitten, laitos tarvitsi tuotteidensa valmistamiseen raaka-ainetta, kuusipuuta ja lisäksi koneiden tarvitsemaa voimaa ja lämpöä. Edellä mainittujen tarveaineiden hankinnassa katseet kääntyivät ympäristön metsiin ja edelleen puutavaran kuljetukseen teollisuuslaitokselle.</p> <h4><strong>Karppiproomujen aika </strong></h4> <p>Sanotaan, että vedellä on nöyrä selkä. Niinpä yhtiön puutavaran hankinnassa keskityttiin pääasiassa Keurusselän rantojen lähituntumassa olevien tilojen metsiin joista ostettu ja hakattu tehtaan tarvitsema pinotavara - kuusipaperipuut ja halot - ajettiin talvella vesistön rantavarastoille ja sulan veden aikana hinattiin pieninä lauttoina tehtaan rantaan. Tehtaan laajennuttua uusien koneiden hankinnan seurauksena raaka aineen tarvekin lisääntyi. Niinpä pikkupyräiden hitaasta hinaamisesta luovuttiin ja siirryttiin puutavaran kuljetuksessa proomukalustoon.</p> <p>Aluksi proomut olivat n. 10 metrin pituisia - myöhemmin vähän pidempiä - noin 4 metriä leveitä veneen muotoisia ns. karppi-proomuja. Noin 2 - 2.5 metriä korkeat tukevilla kaarilla - puuta ja lattarautaa – tuetuista lankuista veistetyt sivulaudat taipuivat hyvin kaareviksi sivuiksi. Taivuttamista helpotti, jos lankkua pehmennettiin kuumalla vedellä tai höyryllä. Kapeat sivut päällekkäin asetetut lankut höylättiin siten, että sisäpuolella pinnat olivat tiiviisti vastakkain. Ulkolaidalla lankkujen väliin jäi noin vajaan senttimetrin rako. <br /><br />Kun laitojen lankut oli kiinnitetty ruuvipulteilla ja pitkillä seppien tekemillä takonauloilla, tammikkailla, kaariin, tilkittiin -eli riivattiin-laitojen ulkoraot tervaan kastetulla pellavatappuralla. Tavallisesti tämän työn teki kaksi miestä. Toinen syötti riivenauhaa rakoon ja ohjasi litteää riivausrautaa. Toisella oli pieni leka, jonka varren päässä olevassa reiässä oli lyhyellä poikkipuolalla varustettu nahkalenkki. Tämä lekari riiputti työkaluaan toisella kädellä ja toisella naputteli riivausraudan tukkapäähän.</p> <p>Riivauksen jälkeen laitalankkujen saumat käsiteltiin vielä kuumalla piellä. Tätä työtä varten Sassinniemen pajan seppä oli tehnyt erikoisen laitteen. Siinä oli kuumalle pielle sulkuventtiilillä varustettu säiliö, josta työn käynnistyttyä piki valui vaakatasossa olevalle karvareunaiselle rullalle. Työntekijä kuljetti sitten rullaa sauman päällä ja työkaveri hoiteli isosta padasta höyryävää pikeä saumaajalle.</p> <p>Proomun sisäpuolen laidat ja pohja vuorattiin lankuilla. Proomun perässä oli iso saranoitu peräsin. Pitkällä ohjaustangolla tyyrättiin tarvittaessa aluksen kulkua noin 0,5 metriä korkealla lankkupenkillä seisten. Lopuksi proomu varustettiin kokkarenkaalla ja muilla ankkurointiin tarvittavilla osilla ja keulan molemmille puolille laitettiin numerolaatat. Joskus proomu sai nimilaatankin.<br /><br /><strong>Proomua lastataan</strong></p> <p>Ennen proomun lastaamista rantavaraston vedestä etsittiin tarpeeksi syvä kohta, jotta proomu ei lastattuna koskettaisi pohjaa tai kiveä, jolloin viime mainitussa tapauksessa proomun pohjaan olisi syntynyt pohjalankun murruttua vuotovaurio.</p> <p>Sopivan paikan löydyttyä proomu ankkuroitiin liikkumattomaksi molemminpuolisin vaijeri-ankkurein. Tämän jälkeen oli lankkusillan teko pinoilta proomuun. Silta rakennettiin proomun ja rannan välille eri korkuisten nelijalkapukkien päälle. Lankkujonoa oli kahdenlaista. Poikkipuilla naulattiin kaksi lankkua rinnakkain tai sitten oli vain peräkkäin noin 12 tuumaisia, usein vain läpisahattuja kanttaamattomia lankkuja. Lankutus tehtiin siten, että lankun proomun puoleinen pää oli pinon puoleisen pään päällä. Näin menetellen kuorma ei tökkinyt lankkujen liitoskohtia ylitettäessä. Työn yhteydessä jokainen lankku petattiin niin, että se ei ollut kallellaan eikä notkunut kuormaa yli kuljetettaessa. 1-metrinen pinotavara kärrättiin proomuun suurilla rautapyöräisillä kottikärryillä. Taitava kärrääjä saattoi kuljettaa kuivaa halkoa jopa 1,5:n motinkin kuorman.</p> <p>Lastauksen alkuvaiheessa kuorma kipattiin ruumaan, missä miehet latoivat puut pinomuotoon. Sovituin määrävälein kärrääjät ja pinoajat vaihtoivat osiaan. Pinojen kohottua lankutusta jatkettiin proomun perälle asti. Täydessä lastissa proomun keskellä oli kottikärryväylä ja sen molemmin puolin aluksen pituiset pinojonot. Lastien suuruudet vaihtelivat 50–60 motin vaiheilla. Tällöin proomun pohjan köli oli runsaat puolitoista metriä vedenpinnan alapuolella.</p> <p>Kärräys oli taito- ja voimalaji. Tasapainon hallinta ja jalka sekä käsivarsivoimat olivat lastaajien valttiominaisuuksia. Miehet tunsivat lähiseudun taitavat ammattilaiset ja muodostivatkin tavallisesti keskenään työporukkansa. Lastausporukan sosiaalinen huoltopuoli oli todella heikkoa. Yhteistä majoitusta ja muonitusta ei aina ollut. Toiset kortteerasivat lähiseudun taloissa. Toiset saattoivat käydä työssä pitkänkin matkan takaa kotoaan. Päivän sapuska ostettiin kortteeritalosta tai tuotiin repussa kotoa. Aina ei ollut varaa kahvitteluun ja janoon juotiin järvivettä. Melkoinen parannus oli, kun vorokkiponttoo-mallinen majoittuminen tuli käyttöön.</p> <h4><strong>Keurusselän kuljetuskalusto kehittyy</strong></h4> <p>Kun Mäntässä tehdas laajeni, lisääntyi samalla raaka-aineen tarve. Tähän Keurusselän karppiproomulaivasto ei pienuuttaan ja runsaasti miestyövoimaa käyttävänä pystynyt vastaamaan. Proomut poistuivat liikenteestä pääasiassa 1920-luvulla. Viimeisinä aikoina niillä kuljetettiin erilaista sahatavaraa Kolhon sahalta Mäntän Myllyrannan lautatarhalle. Syntyneen tilanteen seurauksena Serlachius-yhtiö ryhtyi suunnittelemaan jotakin uutta ja tehokkaampaa kuljetuskalustoa Keurusselälle. Suunnittelun tuloksena päädyttiin proomukalustoon.</p> <p>Kun Mäntän tehtaan varsinaisella puutavaravarastolla Sassinniemellä oli sekä kiinteä että siirreltävä kapearaideverkosto, nähtiin tulevan kuljetuskaluston edellyttävän kolme päävaatimusta: Kapearaiteisuuden sekä kuljetettavan puutavaran lastaamisessa rantavarastoilla ja purkamisessa Sassinniemellä ja lastin määrän vähintään 200 mottia sekä että täydessä lastissa proomu ei saanut upota yhtä metriä syvemmälle. Näillä vaatimuksilla sitten 1900-luvun alkupuolella rakennettiin keskimäärin 4–5 proomun kuljetuskalusto.</p> <p>Proomun laidat ja kölillinen pohja tehtiin lankuista pikisaumoin kuten karppiproomukin. Pohjan poikittaisten tukiparrujen päälle naulattiin tervaamaton lankkulattia. Proomun suorakaiteen muodon varmistamiseksi poikki proomu kiinnitettiin n. viiden metrin välein tukevat parrut, pantterit, jotka keskeltä tuettiin pystytuin koko proomun pituudelta järeään köliparruun. Pantterien päälle keskelle kiskotettiin rautatie. Kiinnitystolppien ja vesipumpun laittamisen jälkeen naulattiin lankuista proomun laidoille jaloin kulkemista varten n. puoli metriä leveä renkku.</p> <p>Tampereen kaupungin maistraatin alusrekisterin mukaan esim. 22.6.1916 valmistuneen proomun N:o 17 tilavuus on ollut 219.63m³. Proomun nro 4 strategiset mitat ovat olleet: pituus 30,4 m, leveys 7,08 m ja syvyys 0,92 m.</p> <p>Proomu ankkuroitiin rantaan kuten karppiproomu. Nyt 4-jalka pukkeja tarvittiin vähemmän, kun täyteenkin lastattu proomu ui vain vajaan metrin syvyydessä. Lisäksi korkeampijalkaista pukitusta vähensi proomun ja rannan väliin sijoitettu, matalassa uiva, runsaan 10 metrin pituinen kämppäproomu. Sen ylitse rakennettua rautatietä pitkin kuormat lykättiin lastiproomuun.</p> <p>Kiskotus vedettiin 6 metrin ratamitoin pinojen viereen ja rata petattiin tukevaksi puupölkyin ja kivilohkarein. Lastausta suoritettiin n. 2 metrin pituisilla, päätytolpilla varustetuilla rullavaunuilla. Liiallisen vauhdin hillitsemiseksi vaunuissa oli kaikissa pyörissä jarru. Maaston viettäessä maalta proomuun päin lasturi seisoi vaunun takalaidalla ja tarvittaessa painoi jalallaan pientä läpäkkää, josta ohut sinkkivaijeri välitti käskyn jarrulaitteisiin.</p> <p>Rullavaunun noin 2–2,5 motin lasti pinottiin neliömäiseksi; usein haloista tehdyin lastikohtaisin jatkotolpin. Lastureita oli tavallisesti 4 miestä ja jokaisella oma vaunu. Täydet vaunut työnnettiin proomuun pantterien välien kohdalle. Sen jälkeen 2 miestä vastakkaisilla panttereilla seisten pitkillä kangilla keikauttivat lastin ruumaan. <br /><br />Lastia ei pinottu, vaan halot ja pölkyt tulivat ruumaan lähes pystyasentoon. Täyden ruumalastin päälle kaadettiin vielä täkkilasti. Lastaus aloitettiin proomun peräpäästä. Tällöin perä painui ja vaunut menivät kevyesti perille syntyneestä alamäestä johtuen.</p> <p><strong>Elämää Keurusselän proomuilla</strong></p> <p>Normaalioloissa noin 200 motin lasti lossattiin päivässä. Lastaajien asuntona toimi pieneen proomuun rakennettu kämppärakennus. Siellä oli nukkumatilat ja pieni hella sapuskan valmistamista varten.</p> <p>Työpäivään herääminen varmistettiin herätyskellon pirinällä. Köksävuorossa oleva kiirehti ensimmäisenä kahvin keittoon. Tavallisesti kiehumisen nopeuttamiseksi hellan liitinrenkaita poistettiin pannun koosta riippuen sopiva määrä. Kahvi ostettiin vielä 1920–30-luvuilla raakana ja paahdettiin rännälillä halutun tummaksi. <br /><br />Kahvin kalleudesta johtuen - kun sitä juotiin useamman kerran päivän kuluessa janon torjumiseksi - poroja ei joka keittämisellä poistettu, vaan lisättiin aina sopiva määrä jauhetta seuraaviin keittämisiin päivän kuluessa. Vakiona oli, että kahvin kiehuttua siihen ripautettiin vielä pieni hyppysellinen suolaa.<br /><br />Tavallisesti syötiin kaksi kertaa päivässä - tukevasti silloin. Viikon ruokalista saattoi käsittää vuoropäivin esim. läskisoosia ja perunoita, hernerokkaa, kalakeittoa, hampparista tehtyä makkarakeittoa, jne.</p> <p>Päivällä nautitun tukevan aterian jälkeen otettiin ruokaperäiset. Lähistön maatalojen tuotteita käytettiin luonnollisesti paljon kuten maitoa, kananmunia, leipiä ja voita. Kauempaa kaupoista haettiin kahvit, sokerit, vehnäset, vaarinkaljat, punapallojuustot, jne. Ostosreissut vuoroteltiin tai hakumies ratkaistiin korttipelillä. Jokapäiväisillä proomunhakureissuilla myös laivamiehet toivat haluttuja tavaroita Keuruulta ja Mäntästä.</p> <p>Vapaa-aikaa vietettiin monin erilaisin toiminnoin. Arkinen ilta aloitettiin itsensä ja hikisen paidan mäntysuovalla pesulla. Aterioinnin jälkeen oli erilaisia illanviettotapoja. Korttipeli oli niistä yleisin. Suosituimmat pelit olivat pienin rahapanoksin tai ilman, sökö, pokka, ramina, tikki ja nakki. Mutta saatettiin lähteä lähistön taloihinkin iltaa istumaan ja kuultiin mitä valtakunnassa ja maailmalla oli tapahtunut. Usein saatiin mukaan vanhoja sanomalehtiä luettavaksi. <br /><br />Patteriradio tuli iltojen iloksi vasta 1940–50-lukujen vaihteessa. Lauantaisin käytiin rantatalojen jälkilöylyissä jolloin samalla pyykättiin vähän vahvempia vaatteita. Jos sunnuntaina lähistöllä oli iltamat tai tanssit, niin sinne lähdettiin rässihousut jalassa ja ravatti kaulassa.</p> <p>Joskus näissä pidoissa otettiin mykkyräkännit. Pontikka kun ei ollut hakusessa. Seuraava maanantai olikin sitten yhtä hammasten kiristelyä. Joka paikkaa kolotti ja proomu oli pakko saada lastatuksi ennen laivan tuloa.</p> <p>Kun lasturin jokapäiväisen elämän tarpeet olivat vähäiset ja todella raskas työ oli kohtalaisen hyvin palkattua, niin rahaakin kertyi. Niinpä monet viettivätkin talvikaudet vain kevyempiä pihatöitä tehden valmistautuen samalla seuraavan kesän uurastamiseen.</p> <p>Päämallista poikkeavia kämppäproomuja oli myös. Ns. neptunilaisessa ei rautatie ollut kiinteä proomun pitkän sivun suuntainen, vaan kevyesti puupukeille tehty ja poikittain yli proomun keulaosan. <br /><br />Korsuproomu oli sota-ajan tuote. Tavallisen proomun peräosaan oli katettu laudoilla ja tervapahvilla noin 3 metrin pituinen ala. Sisällä makuutila oli pehmitetty kupo-oljilla, joiden päälle oli laitettu pressu. Sisällä nukuttiin lämpiminä kesäöinä vaatteet päällä. <br /><br />Ulkopuolella keitettiin korvikkeet ja keitot priimus-keittimellä. Proomu oli sota-aikana käytössä parina kesänä. Miehistönä työskenteli muutama vanhempi mies ja 5–6 rippikouluikäistä poikaa. Proomu ei ollut säännöllisessä liikenteessä ja toimi tarvittaessa pääasiassa vesistön eteläosassa.</p> <p><strong>Proomukuljetus päättyy</strong></p> <p>Kustannuksiltaan edullisemmaksi osoittautunut autokuljetus syrjäytti proomukuljetuksen lopullisesti 1950-luvulla. Vuosikymmenet vesistön kesäiseen maisemakuvaan kuuluneet lastiproomut poistuivat ja ne myytiin yksi kerrallaan polttopuiksi.</p> <p>Samoin proomukämppien, joiden savukorsteeneista iloisesti tuprahdelleet savukiehkurat olivat kertoneet Keurusselän vesillä liikkujille työstä ja elämästä, kohtaloksi tuli hajota savuna taivaan tuuliin omakotitalojen uunien ja savupiippujen kautta.</p> <p>Suurimpia rantalastauspaikkoja Keurusselän rannoilla olivat: Länsirannalla Harmaaniemi, Jokilahti, Kaukasen ranta, Heinäsniemi ja Viikinlahti. Sotien jälkeen autokuljetuksen lisäännyttyä yksi lastauspaikka sijaitsi Haapamäen tien varrella ennen Isonkiven salmea, nykyinen pyykinpesupaikka, Kantolan ranta. Matalan rautatiesillan takia lastiproomu kellutettiin sillan alitse Tiwin lahdelle, josta sitten laiva vei proomun Mänttään.</p> <p>Itärannalla varastopaikkoja oli Rajalevä, Palohiekka, Kuusiniemi, Roosinpohja, Airolahti, Hakolan hiekka, Hirvenlahti ja Tarhian perässä Pellonpää.</p> <h4><strong>Luettelo Keurusselällä liikennöineistä laivoista ja varppareista:</strong></h4> <p><strong>Laivat: </strong></p> <p><em>Keuru 1885–1901<br /></em><em>Elias Lönnrot 1890–1927<br /></em><em>Tähti/Mänttä/Mänttä I 1916–1956<br /></em><em>Kivistö 1927–1935<br /></em><em>Kotka / Mänttä IV 1912–1951<br /></em><em>Siro 1932<br /></em><em></em><em>Mänttä III 1936–1965<br /></em><em>Mänttä II 1966<br /></em><em>Pohjoisjärvi 1944–1945<br /></em><em></em><em>Jukka 1979–1980 </em></p> <p><strong>Varpparit: </strong></p> <p><em>Sassi I 1927–1936<br /></em><em>Varppi II 1937–1965<br /></em><em>Varppi I 1925–1960<br /></em><em></em><em>Latiainen 1948–1949</em></p> <p><em>Tako 1950-luvulla</em> = oli tunnelipotkurilla varustettu hinaaja</p> <p><em>Kiho </em>1950-luvulla</p> <p><em>Warppi IV,</em> W. Rosenlew Oy:n alus lauttauksen loppuun 1950-luvulla.</p> <p> </p> <p><strong>Kolhon reitin laivat:</strong></p> <p><em>Piia<br /></em><em>Bonnäs<br /></em><em></em><em>Kaija<br /></em><em>Louhi<br /></em><em>Joutsen</em></p> <p> </p> <p></p> <p> </p> Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Puutavaran proomaus Keurusselällä Subject The topic of the resource Keuruu Keurusselkä uitto proomut Mänttä Sassinniemi vesistöt vesikuljetus 1900-luku Description An account of the resource Tauno Kuoppala muistelee puutavaran proomausta Keuruulta Mänttään. Creator An entity primarily responsible for making the resource Kuoppala, Tauno Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Tauno Kuoppalan kokoelma Subject The topic of the resource metsätyö metsätyöntekijät 1940-luku 1950-luku 1930-luku Description An account of the resource Tauno Kuoppalan kertomuksissa muistellaan metsätyötä ja menneen ajan ilmiöitä. Creator An entity primarily responsible for making the resource Kuoppala, Tauno Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document <p>Suomessa on kautta aikain järjestetty erilaisia valtakunnallisia kampanjoita erilaisin teemoin. Tulee mieleen mm. kultasormusten vaihtaminen rautasormuksiin sotiemme aikana, maaottelumarssi 1940, mottitalkoot, rakennusmessut, jne. </p> <p>Vuonna 1950 järjestettiin valtakunnallinen Metsämarssi koskien kaikkia metsänomistajia. Marssi saattoi käsittää erilaisia toimintoja metsissä esim. ojitusta, pystypuiden karsintaa, taimikon hoitoa, jne. </p> <p>Työnantajani G. A. Serlachius Oy:n Keuruun metsäpiiri valitsi marssitoiminnokseen metsänuudistamisen kulottaen ja kylväen. Kohde löytyi sopivasti Liesjärveltä Alhon tienhaaran pohjoispuolelta ns. Eteläahon mutkasta. Siinä oli sopivan kokoinen, juuri talvella hakattu muutaman hehtaarin suuruinen kitukuusikko. </p> <p>Kun radion sääennustus lupaili aurinkoista säätä, sovittiin kulotuspäivä. Kulotusaamuna kokoontui työmaalle allekirjoittaneen lisäksi pyromaanien ryhmä: Aati, Kalle, Martti, Heikki ja Markku Huumo, Lauri ja Väinö Rovioaho sekä Yrjö Pyry. Työkaluina heillä oli mukana lehtikuokkia, kirveitä, vesureita, muutama lapio ja kaksi pönttöruiskua. Miesten poltellessa tupakoitaan pidin heille Tuomarniemen kulotus akatemiassa opetetun selostuksen siitä, kuinka tulemme edessä olevan homman hoitamaan onnistuneesti.</p> <p>Alueella oli kaksi luonnon rajaa, maantie ja itäpuolella kosteaa rämettä. Vain pohjoispuolella oli suoran rajan takana varttunutta metsää. Sitten vaan valmistelu töihin. Alueen reunat nostettiin, eli hakkuutähteet poistettiin laidoilta runsaan 5 metrin leveydeltä ja leviteltiin alueen sisäpuolelle suurempien risukasojen tekoa vältellen. Suoralle rajalle kuokittiin ravi paljastamalla kivennäismaa kääntäen kuokalla vajaan puolen metrin kunttamaapalle metsän puolelle. Näin syntyi turvallinen palokuja, joka esti maatulen leviämisen rajan toiselle puolelle. </p> <p>Vihtapannan teon hallitsevat tekivät koivun ja kuusen oksista hosia pitkiin keppeihin ja pystyttivät niitä rajalle sopivin välimatkoin, mistä ne oli helppo löytää tarvittaessa savussakin. Vedenottopaikat kaivettiin suolle ja merkittiin pystykepin päässä poikittain olevalla litteäksi veistetyllä laikalla, jotta nekin oli helpompi löytää savun seassa. Arvioitu tarpeellinen määrä sytyttimiä tehtiin laittamalla halkaistun kepin päähän tukko tuohen käppyröitä. </p> <p>Kun vielä alueella olevat suurimmat kusiaspesät oli hajotettu ja varmistettu ettei alueella ollut suojeltavia linnunpesiä, olivat valmistelut suoritettu. Käytiin ruokailemaan ja seuraamaan tuulen suunnan vakiintumista mikä usein tapahtuu puolen päivän seutuvilla. Niin nytkin. Sopivan voimakas tuuli puhaltaa maantieltä alueen koillisnurkkaukseen missä raja ja räme kohtaavat. Sieltä on oikeaoppisesti tuulen alta hyvä aloittaa. Ennen sytyttämistäni toistan miehille Tuomarniemen Ukko-Borgin sanat, jotka hän aina lausui joukolle aloittaessaan kulotuksen: "Nyt astuu voimaan merilaki. Kukaan ei poistu työmaalta minulle ilmoittamatta ennen kuin homma on hoidettu". </p> <p>Olimme juuri suorittamassa ns. irtipolttoa, kun piirimetsänhoitaja ja piirimies saapuvat paikalle. Irtipoltto tarkoittaa aloitettaessa tulen sytyttämistä ravin aukon puolen kuntan ja sammaleen reunasta yhtenäiseen pätkittömään tuleen lähtökohdasta molempiin suuntiin n. 20 metrin verran. Mitä perusteellisemmin maanpinta palaa tässä alkuvaiheessa, sitä turvallisempaa on jatkaa tulen viemistä sivustoilla eteenpäin. Hyvin palanut irtipolttoalue ei pala uudelleen. </p> <p>Loikoilimme savun alla, koska maan pinnassa savua oli vähemmän, kuin ylempänä ja seurasimme raụhallisesti tulen etenemistä. Kun tuli saavutti hakkuujätteet, liekit voimistuivat. Vieraamme ilmeisesti vähän säikähtivät ja kehottivat miehiä menemään sammuttamaan syntynyttä roihua. Olivat kai ensimmäistä kertaa kulotuksella. Kielsin miehiä menemästä ja selitin vieraillemme, että homma menee ihan oppien mukaisesti. </p> <p>Kun irtipoltto oli suoritettu, aloitettiin sytytyksen jatkaminen molemmilla sivustoilla. Suoralla rajalla edelleen ravin reunasta ja suon puolella kovan maan reunasta. Sytyttämisen edetessä rauhallisesti osa miehistä partioi sivustoilla edestakaisin valvomassa olisiko tuulen lennättämät kipinät sytyttäneet pikkupaloja ravin ulkopuolelle. Mahdolliset tulet sammutettiin joko hosilla, sankoruiskulla tai tukahdutettiin tulipesäke heittämällä sen päälle ravista kivennäismaata. </p> <p>Runsaan parin tunnin kuluttua maantien varressa, tuulen yläpuolella, vedettiin suu tukkoon eli molempien sivustojen sytyttäjät kohtasivat toisensa. Palamisen ääni voimistui päätyen valtavaan jyminään liekkirenkaan sulkeutuessa miesten katsellessa hurraten tätä loppunäytöstä. </p> <p>Syvä hiljaisuus lepäsi nyt alueella. Vain pieniä savupissuja kohoili siellä täällä. Oli ansaitun lepohetken aika. Kävelin vielä varmistamassa, että vieraan tilan rajalla ei ollut ylimenoja. Siinä istuessamme sovittiin kuka tulisi illalla kulovartijaksi puoleen yöhön asti ja kuka jatkaisi siitä aamuun. Ensimmäinen voisi nyt piipahtaa kotonaan evästämässä itseään iltaa varten. Huilattuamme sammutettiin joukolla pahimmat savupissupesäkkeet erikoisesti vieraan rajan tuntumassa. Kulovartijan saavuttua pois lähtiessämme jätimme sammutuskalustoa paikalle mm. lehtikuokat, joita tarvittiin seuraavan päivän työssä. </p> <p>Aamulla sitten viisi Huumon miestä alkoi kuokkia kylvölaikkuja. Kivennäismaan piti tulla näkyviin. Mahdollinen vaaleanharmaa ravinnoton podsolimaa tuli poistaa. Laikun pintaa pöyhäistiin kevyesti. Siementen kylväjäksi tuli Yrjö Pyryn sisar Enne. Hän pyöräytti sormiensa kärjistä arvioimansa 5–10 siementä laikkuun ja tallasi ruudun kylvämisensä merkiksi. Merkintää varmisti, jos kylväjällä oli ruusatut kengänpohjat. Ennelläkin oli veljensä kumiteräsaappaat, joiden pohjissa oli hyvä ruusaus.</p> <p>Muutaman päivän päästä voitiinkin todeta, että Metsämarssi 1950, metsänuudistaminen kulottaen ja kylväen oli marssittu. </p> Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Valtakunnallinen Metsämarssi 1950 Creator An entity primarily responsible for making the resource Kuoppala, Tauno Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Date A point or period of time associated with an event in the lifecycle of the resource 1950 Subject The topic of the resource Keuruu metsät metsänhoito metsänhoitajat metsätalous tapahtumat metsämarssi kulotus metsänviljely Liesjärvi (Keuruu) G. A. Serlachius Oy 1950-luku Description An account of the resource Tauno Kuoppala kertoo valtakunnallisen Metsämarssin tapahtumasta kesäkuussa 1950. Tapahtumassa uudistettiin metsää kulottaen ja kylväen Keuruun Liesjärvellä. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Tauno Kuoppalan kokoelma Subject The topic of the resource metsätyö metsätyöntekijät 1940-luku 1950-luku 1930-luku Description An account of the resource Tauno Kuoppalan kertomuksissa muistellaan metsätyötä ja menneen ajan ilmiöitä. Creator An entity primarily responsible for making the resource Kuoppala, Tauno Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document Ollessani toisella luokalla Mäntän yhteiskoulussa vuonna 1938, sai koko luokkamme jostakin kurittomuudesta rangaistukseksi tunnin jälki-istunnon eli arestin. Koulukuriin kuului siihen aikaan mm. ehdoton tupakoimiskielto. Tiesimme, että kaksi vuotta vanhemmat kuudetta luokkaa kansakoulua käyneet pojat polttelivat välitunneilla huussissa. <br /><br />Istuntoa valvomassa oli uskonnon opettajamme Mäntän kirkkoherra Hjelt-Helaseppä. Hän istui kateederilla tehden jotakin kirjallisia töitä mulkoillen silloin tällöin rilliensä yli meitä, jotka ryhdikkäästi äänettöminä, kädet ristissä pulpetin kannella istuimme pulpeteissamme. <br /><br />Jokaisen hirsiseinäisen luokkahuoneen yhdessä nurkassa oli lautarakenteinen iso ilmanvaihtohormi, jonka katederin puoleisella sivulla oli isohko metallinen ritilä. Yhtäkkiä täyden hiljaisuuden vallitessa ritilästä kuului miehen äänellä: "Laurinmäki, tuu tupakalle"! <br /><br />Katseemme kääntyivät kohti luokkamme vanhimman ja isokoisimman pojan suuntaan, joka kasvot tulipunaisena kumartui pulpettiaan kohti. Hiljaisuus jatkui. Ja Riku-pappimme jatkoi paperitöitään. Odotimme mitä seuraisi. Meni pari minuuttia. Sitten valvoja nosti katseensa ja sanoi: "Niin, Laurinmäki menee vaan, kun kerran kutsutaan".<br /><br />Ei mennyt. Hiljaisuuden vallitessa istuimme arestimme loppuun. Myöhemmin Laurinmäki kertoi, etteivät Riku-pappi eikä muutkaan opettajat palanneet asiaan. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Arestissa Subject The topic of the resource Mänttä yhteiskoulut rangaistukset tupakointi papit Hjelt-Helaseppä, Richard August opettajat oppilaat 1930-luku Description An account of the resource Tauno Kuoppala kertoo, mitä tapahtui arestissa Mäntän yhteiskoulussa vuonna 1938. Creator An entity primarily responsible for making the resource Kuoppala, Tauno Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Tauno Kuoppalan kokoelma Subject The topic of the resource metsätyö metsätyöntekijät 1940-luku 1950-luku 1930-luku Description An account of the resource Tauno Kuoppalan kertomuksissa muistellaan metsätyötä ja menneen ajan ilmiöitä. Creator An entity primarily responsible for making the resource Kuoppala, Tauno Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document <p>Vuonna 1951 oltiin jo uuden metsänviljelymenetelmän kanssa tekemisissä. Alhonsalon tien tuntumassa debytoi kahden metsänhoitajan, Luikon ja Kalelan, suunnittelema kakkulivaljastetun hevosen vetämä rautajalaksinen 2-kynsinen äes, laikkuri.</p> <p>Laikuttajan painaessa alas normaalin auran mallisista kahvoista rautakynnet painuivat maahan haluttuun syvyyteen. Laitteen keskellä oleva jäykkä jousi palautti kynnet alkuasentoon.</p> <p>Koeajon suorittivat Pataman tilan Kortteen perheen 3-henkinen porukka. Tytär ohjasti hevosta. Hänellä oli hevosen päitsiin kiinnitetty parin metrin pituinen keppi, jolla hän, kävellen edellistä laikkuriviä, määritteli laikkurivien etäisyyden toisistaan, samalla väistellen kantoja ja suurimpia kiviä. Isäntä puolestaan koukki kahvoista painellen halutun pituisia laikkuja suunnilleen parin metrin välein. Ja perässä astellut vaimo pudotti siemenet laikkuihin. </p> <p>Isäntä muisteli myöhemmin, että laitteella saatiin hyviä kylvölaikkuja ja nopeastikin siihen aikaan, mutta jatkuva koukkiminen oli raskasta työtä koneenkäyttäjälle. <br /><br />Laikkuri oli käytössä vain muutaman vuoden. Laite antoi kuitenkin vauhtia koneellisen metsänviljelykaluston kehittämiseen. </p> <p> </p> <p> </p> <p> </p> Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Laikkuria koeajamassa Subject The topic of the resource Keuruu metsätalous metsänuudistus kylvö äkeet muistelu 1950-luku Description An account of the resource Tauno Kuoppala kertoo Luikko-Kalela -tyyppisen metsä-äkeen, laikkurin käytöstä. Vuonna 1951 tämä hevosvetoinen kone oli uutuus. Creator An entity primarily responsible for making the resource Kuoppala, Tauno Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto https://keuruunveraja.fi/files/original/402b850a1e05163cdadc7b52819bbdaa.mp3 983be5c4c82cf13781230bd0a326f9f5 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Tauno Kuoppalan kokoelma Subject The topic of the resource metsätyö metsätyöntekijät 1940-luku 1950-luku 1930-luku Description An account of the resource Tauno Kuoppalan kertomuksissa muistellaan metsätyötä ja menneen ajan ilmiöitä. Creator An entity primarily responsible for making the resource Kuoppala, Tauno Sound A resource primarily intended to be heard. Examples include a music playback file format, an audio compact disc, and recorded speech or sounds. Duration Length of time involved (seconds, minutes, hours, days, class periods, etc.) 7 min 25 sek Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Maratonluistelun palkinto (äänite) Creator An entity primarily responsible for making the resource Kuoppala, Tauno Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Contributor An entity responsible for making contributions to the resource Lähdeaho, Soile Subject The topic of the resource Keuruu Mänttä Keurusselkä järvet talviurheilu luistimet vapaa-aika luistelu retkiluistelu 1930-luku Description An account of the resource Tauno Kuoppala kertoo retkestä, joka tehtiin vuonna 1938 Mäntästä Keuruulle luistellen. Pojat saivat retken jälkeen pitkään odottamansa palkinnon. Tarinan lukija on Soile Lähdeaho. Äänitiedosto avautuu painamalla ensin aiheen kohdalla olevaa kaiuttimen kuvaa TAI itse aiheen otsikkoa JA sen jälkeen painamalla sivulle avautuneen mustan vaakapalkin vasemmassa laidassa olevaa pikku NUOLTA, jonka vieressä on aikalaskuri. Format The file format, physical medium, or dimensions of the resource äänite (MP3) Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Tauno Kuoppalan kokoelma Subject The topic of the resource metsätyö metsätyöntekijät 1940-luku 1950-luku 1930-luku Description An account of the resource Tauno Kuoppalan kertomuksissa muistellaan metsätyötä ja menneen ajan ilmiöitä. Creator An entity primarily responsible for making the resource Kuoppala, Tauno Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document <p>Puutavaran puro- ja jokiuitossa veden riittävyydellä oli suuri merkitys. Jos oli vähäluminen, vähän suojailmoja ollut talvi tai että tiivistymätön pakkaslumi sulaessaan haihtui ilmaan pitkään jatkuneessa kevätauringon paisteessa, niin uiton onnistuminen saattoi vaarantua.</p> <p>Sen torjumiseksi erikoisesti latvavesillä veden riittävyyttä varmistettiin patoamalla vettä sopiviin altaisiin eli järviin, lampiin ja jopa suurempiin suvantoihin. Vesialtaan laskujoen suulle kasattiin maavalli ja sen keskelle rakennettiin puusta säästöpato eli tammi, jolla sitten säännösteltiin veden virtaamista.</p> <p>Padon runkorakenne tehtiin käyttötarpeen perusteella lankuista tai parruista, joskus jopa hirsistä. Kakkosneloset sopivat hyvin neulasiksi ja tukevat parrut seteiksi.</p> <p>Pienempien puumäärien uittojen veden varastoinnissa selvittiin neulaspadoin. Noin 2–2,5 metrin pituiset setit asetettiin vinosti tammen eteen. Alapäästään ne tukeutuivat ala- ja sivuparruihin. Kokemattomalta padon purkaminen epäonnistui helposti. Jos kohotti neulasta varomattomasti alatuen yli, niin kova vedenpaine vei neulasen käsistä. Laidalta purkamisen aloittaminen onnistui varmemmin.</p> <p>Suurempien tammien kyseessä ollen neulasten lisäksi tukevista parruista tehdyt setit laskettiin neulasten taakse vaakasuoraan padon molemmissa seinissä oleviin hahloihin. Alkuaikoina miehet laskivat ja nostivat setit keksien avulla. Myöhemmin molempiin pääpuoliin tehtiin reiät. Nosto ja lasku tapahtui rautakoukkujen avulla.</p> <p>Neulasia ja settejä lisäämällä ja poistamalla säännösteltiin patoaltaan veden määrää. Tarpeellisen veden varaaminen oli tarkkaa hommaa vähävetisenä keväänä. Uiton onnistumiseksi vettä ei saanut juoksuttaa turhaan.</p> <p>Pitkäaikaisen kokemuksen perusteella tiedettiin veden virtaamisen nopeus puron koosta riippuen. Tammi avattiin määrättyyn aikaan varhain aamulla ja uittomiesten saapuessa työmaalleen veden piti virrata uiton etenemiseksi. Iltapäivällä hyvissä ajoin ennen työpäivän päättymistä pato käytiin jälleen sulkemassa vesivaraston täydentämiseksi seuraavaa päivää varten.</p> <p>Jos purossa sattui olemaan mylly, saattoi myös tulla vesivaikeuksia. Toimeentuloaan turvatakseen mylläri säästi myös vettä ja laittoi uiton mentyä ohi oman patonsa kiinni. Silloin oli uiton jatkamiseksi otettava käyttöön vanha menettely. Veden saamiseksi puroon oli mylläriltä ostettava vettä seuraavalle päivälle - tai useammallekin. Uitossa Multialla ollessani olen itse kerran käynyt tällaisella vedenostomatkalla.</p> Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Tammi, setit ja neulaset Subject The topic of the resource Keuruu Multia uitto metsätalous vesikuljetus puutavara joet padot Kuoppala, Tauno Description An account of the resource Tauno Kuoppala kertoo padon tekemisestä uitossa. Creator An entity primarily responsible for making the resource Kuoppala, Tauno Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Tauno Kuoppalan kokoelma Subject The topic of the resource metsätyö metsätyöntekijät 1940-luku 1950-luku 1930-luku Description An account of the resource Tauno Kuoppalan kertomuksissa muistellaan metsätyötä ja menneen ajan ilmiöitä. Creator An entity primarily responsible for making the resource Kuoppala, Tauno Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document <p>Tukkijoella-näytelmässä lauletaan: "Siellä ne saappaat likoaa ja housun puntit kastuu<strong>"</strong>. Todellakin saappaat saattoivat kastua päivittäin useampaan kertaankin.</p> <p>Sukat ja jalkarätit sai jotenkin kuiviksi auringon paisteessa tai rantanuotiolla. Mutta kumisaappaiden sisävuorta, kanvestia, ei saanut jokivarressa kuivaksi.</p> <p>Kuivatus tehtiin kortteerissa iltaisin. Metalliseen nappuun (kippoon) laitettiin n. litran verran kauran jyviä, jotka kuumennettiin (ei liian kuumiksi) hellalla tai takan hiilloksella. Sopivasti kuumennettuna annos pudotettiin saappaaseen ja helskytettiin muutaman kerran. Jäähtyessään jyvät imivät kosteuden itseensä.</p> <p>Toimenpide toistettiin tarpeen mukaan riippuen siitä oliko kangasvuorin kosteuspitoisuus peräisin pääasiassa jokivedestä vaiko jalkahiestä. Seuraavana aamuna oli taas mukavaa astella kuivin saappain jokivarteen.</p> Muistelus Kukonjoelta Multialta keväällä 1945. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Kumisaappaiden kuivattaminen Subject The topic of the resource Keuruu Multia Kuoppala, Tauno uitto metsätalous vesistöt jalkineet työvaatteet 1940-luku saappaat Creator An entity primarily responsible for making the resource Kuoppala, Tauno Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Description An account of the resource Tauno Kuoppala kertoo, miten uitossa kastuneet saappaat kuivattiin 1940-luvulla. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Tauno Kuoppalan kokoelma Subject The topic of the resource metsätyö metsätyöntekijät 1940-luku 1950-luku 1930-luku Description An account of the resource Tauno Kuoppalan kertomuksissa muistellaan metsätyötä ja menneen ajan ilmiöitä. Creator An entity primarily responsible for making the resource Kuoppala, Tauno Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document <p>1970-luvulla alkoi kouluissamme esiintyä "häiriköitä", jotka koettelivat opettajien hermoja ja taitoja onnistua kurin pitämiseksi tunneilla luokassa. Niin myös Keuruulla. Ystäväni, opettaja, yritti tulla toimeen tämän kurittoman sukupolven kanssa, mutta rauhan miehenä, migreeninsä kanssa painiskelevana, tahtoi väsyä opetustoimessaan ylivilkkaan poikajoukon häiriköintiin.</p> <p>Siihen aikaan kouluissa yhtenä aineena oli maa- ja metsätalouden opetus. Niinpä sitten kerran ystäväni soitti väsyneenä minulle kysyen, voisinko tulla yhdeksi päiväksi opettamaan metsäasioita. Lupasin ja sovimme päivän. Hän saisi huilata. Samalla hän valisti minua luokan häirikköporukasta sanoen: ”Jos yrität komennella joukkoa, niin varmasti saat sanasta kaksi aina takaisin. Mutta uskon ja toivon sinun onnistuvan."</p> <p>Astuttuani sitten aamulla luokkaan totesin oppilaiden jakautuneen tavallaan kolmeen ryhmään. Etuosassa kiltin näköiset tytöt ja heidän takanaan hiljaiset pojat. Perällä ikkunanurkassa pulpetit kaaressa oli hälisevä poikajoukko. </p> <p>Ensimmäinen tunti meni aika hyvin. Jengi rähisi nurkassaan, mutta en ollut heitä näkevinäänkään. Jatkoin vain opetustani, koska muiden olevan kiinnostuneita. Rohkenivat tehdä kysymyksiäkin. Aina silloin tällöin pojat katsoivat minuun kuin odottaen enkö jo pyydä heitä rauhoittumaan. Tällä tyylillä aamupäivän tunnit menivät kuitenkin aika mukavasti.</p> <p>Ruokailun jälkeen opettamiseni jatkui ja pojat panivat parastaan opettamiseni häiritsemiseksi. Yhtäkkiä eturivin pulpetista pomppasi pystyyn lettipäinen tyttö, kääntyi poikiin päin ja karjaisi kovalla äänellä: "Pojat, nyt olette hiljaa! Me haluamme kuulla mitä meille opetetaan. Ellette halua olla mukana, niin menkää ulos!"</p> <p>Syntyi hetken hiljaisuus. Ehdotus oli outo uus.</p> <p>Poikajoukon päätettäväksi tuli yllättäen kolme vaihtoehtoa. Ja ne eivät tulleet opettajalta. Eli hiljentyä tai mennä ulos tai jatkaa entiseen tapaan. Tossutehtaan hiljaisuus oli laskeutunut luokkaan. Muut oppilaat tuijottivat odottavina nurkkaan. Minkä vaihtoehdon pojat nyt valitsisivat? Istuin kadeterin tuolille ja aloin selailla opetusaineistoani sivusilmällä seuraten jännitysnäytelmän etenemistä.</p> Hiljaisuus jatkui. Kumaraan painuneet pojat katselivat nenänvarsiaan. Pitkän mököttämisen jälkeen yksi pojista lausui minuun katsomatta hiljaisella äänellä: "Me ollaan hiljaa". Jatkoin opetusta kuin mitään erikoista olisi tapahtunut. Päivän loput tunnit olivatkin sitten kaikkien opetusta. Viimeisen tunnin lopuksi kiittelin oppilaitani kiinnostuksesta esittämääni aineistoon ja sain heiltä vielä runsaat läpytykset. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Toverikuria Subject The topic of the resource Keuruu 1970-luku koulut opetus oppilaat Kuoppala, Tauno kokemuskerronta Description An account of the resource Tauno Kuoppala kertoo kokemuksensa kohtaamisesta 1970-luvun koululuokan kanssa. Creator An entity primarily responsible for making the resource Kuoppala, Tauno Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Tauno Kuoppalan kokoelma Subject The topic of the resource metsätyö metsätyöntekijät 1940-luku 1950-luku 1930-luku Description An account of the resource Tauno Kuoppalan kertomuksissa muistellaan metsätyötä ja menneen ajan ilmiöitä. Creator An entity primarily responsible for making the resource Kuoppala, Tauno Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document <p>Sotien jälkeen vielä 1940–1950 lukujen vaihteessa uusien henkilöautojen hankkiminen oli kiven alla, vallankin länsimaisten.<strong> </strong>Neuvostoliitosta tuotiin rauhan ajan Opel-Olympia auton vormuilla tehtyjä piikkinokka-Moskovitseja. Sodista pelastuneita rauhan ajan autoja löytyi eri puolilta maata kuitenkin aika paljon. Samalla sotien aikaiset häkäpönttöiset palasivat takaisin bensiinikäyttöisiksi.</p> <p>Tähän aikaan metsäalalla esimies- ja työnjohtoportaan henkilöillä oli henkilöautoja vaihtelevasti. Ja jos olikin, niin työnantaja ei niitä juurikaan hankkinut alaisilleen. Jos halusi auton,<strong> </strong>oli se itse hankittava. Ja omalla autolla suoritetuista työmatkoista työnantaja maksoi tai ei kilometrikorvauksia harkintansa mukaan.</p> <p>Keuruun Liesjärvellä toimiessani jouduin sieltä käsin usein liikkumaan polkupyörällä (armeijan jäännösvarastosta ostamani) eri puolilla silloista Keuruun metsäpiiriä Liesjärven alueen lisäksi Lavikossa, Jukojärvellä, Ampialassa, Huttulassa ja Tiusalassa. Oli minulla kyllä hevonenkin Liesjärven tallissa. Metsätehtävien ohella minun piti hoitaa rikkiajetut hevosten lavat kuntoon eläinlääkäri Vuorentien määräämillä lääkkeillä.</p> <p>1950-luvun alussa G. A. Serlachius Oy osti piirimiehilleen, ei kaikille, Kupla-Volkkareita. Keuruun piirimies Veikko Hakalakin sai tämän pahnanpuhaltajan. Nyt hänen entinen ajokkinsa G. A. S:n omistama rauhan ajan Ford-Prefect tuli myyntiin. Ilmoitin Veikolle halukkuuteni auton ostajaksi. Tarjoukseni ei mennyt läpi.</p> <p>Myöhemmin kuulin syyn. Metsäpäällikkö oli Mäntässä tehnyt päätöksen menettelystä auton myynnistä. Ensinnäkin nuorille oman firman miehille yhtiön omia autoja ei myydä perusteluna: "Jos ne saavat auton,<strong> </strong>niin niistä tulee laiskoja". Toiseksi niitä käytetään valttikortteina suurempia metsäkauppoja hierottaessa. Ostavia yhtiöitähän oli tuohon aikaan Keuruunkin alueella 20–30 kpl.</p> <p>Monet piirimiehet eivät tykänneet Kupla-Volkkarista. Pienikokoisena ja monin tavoin erikoisrakenteisena sekä 1930-luvulta tutusta sedan-korimallista poikkeavana se ei heidän mielestään ollut riittävästi ostavaa firmaa edustava. <br /><br />Vähitellen isommat autot astuivatkin kuvaan piirimiesten ajokeiksi.<strong> </strong>Mutta työnjohtoportaan henkilöille Kupla oli pitkään hinnaltaan ja käyttökustannuksiltaan sekä huonokuntoisten teiden ajokelpoisuudeltaan metsäalalla työskenneille todella kelpo työjuhta.</p> <p>Alkuajan volkkarithan olivat heikon lämmityslaitetekniikan johdosta talvipakkasilla tosi kylmiä. Mutta autokauppiaat osasivat myyntitemppunsa. Esim. kun Jyväskylässä 20 asteen pakkasella ostaja epäili auton heikkoa lämmitystä, myyjä otti hallista lämmitetyn auton heittäen pikkutakkinsa peräpenkille. Ja sitten ostajaehdokkaan kanssa pieni koeajo paitasillaan hihat käärittyinä ja kohta oli kauppa papereita vaille valmis. <br /><br />Keuruulla myös ostaja toi esille saamansa tiedon automerkin kylmyydestä pakkasilla, johon Ensio Lauttanen, yksi Autotalon myyjämestareista oli vastannut: "Mitä, kylmäkö pakkasella? Ei ole. Sehän on jopa suorastaan kuuma".</p> <p>Ensimmäisissä 1950-luvun alun,<strong> </strong>runsaan 20 hv:<strong> </strong>n moottorisissa volkkareissa ei ollut synkronisoitu vaihteisto. Vaihdelaatikon joustava käyttö olikin vallankin vanhemmalle väelle monelle ongelmallista. Esim. pienemmälle vaihdettaessa ns. välikaasun polkaisua kaikki eivät käyttäneet tai osanneet.<br /><br />Vaihdekeppiä käsiteltiin aika kovakouraisesti ja vaihdelaatikko äänteli kuin olisi ollut viimeisimmillään, ennen lopullista rikkoontumistaan. Kokemattomalle kuskille tästä rominasta sitten viisasteltiin: "Ota tuolta vaihdekepin alapäästä 5 senttiä pois,<strong> </strong>niin ei keppi raavi enää maahan". <br /><br /><br /><br />Kysymyksiä keskutelun tueksi:<br /><br />1. Mitä autoja Neuvostoliitosta tuotiin?<br />2. Miksi piirimiehet eivät tykänneet Kupla-Volkkarista?<br />3. Miksi kokemattomalle kuskille vitsailtiin, että ota viehdekepin alapäästä 5 senttiä pois?</p> Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Metsäpomojen kulkuneuvoista Subject The topic of the resource Keuruu 1940-1950-luku metsätalous kulkuneuvot autot esihenkilöt metsäala Mänttä Kuoppala, Tauno kokemuskerronta 1960-luku Description An account of the resource Tauno Kuoppala kertoo autojen yleistymisestä metsäalalla esimiesten käytössä. Creator An entity primarily responsible for making the resource Kuoppala, Tauno Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto https://keuruunveraja.fi/files/original/094af92bee24b684d57f9a50424b80b0.mp3 8dad9ceab3bf805a1ce07e4c52100f1d Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Tällaista elämä oli - Veteraaniväen tarinoita Subject The topic of the resource sota-aika jälleenrakentaminen veteraanit Description An account of the resource Keuruun museon kustantamana ja Orvokki Vääriskosken toimittamana julkaistiin vuonna 2013 kirja, jossa 1920-1930 -luvulla Keuruulla syntyneet tai tänne muuttaneet kertovat muistojaan sodan varjosta jälleenrakentamisen aikaan. Tässä kokoelmassa voit kuunnella kirjan sisältämät tarinat. Creator An entity primarily responsible for making the resource Vääriskoski, Orvokki Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Rights Information about rights held in and over the resource Keuruun museo Sound A resource primarily intended to be heard. Examples include a music playback file format, an audio compact disc, and recorded speech or sounds. Duration Length of time involved (seconds, minutes, hours, days, class periods, etc.) 18 min 24 sek Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Kurki-poikue asettui Kurkiniemeen Subject The topic of the resource siirtoväki sota-aika Keuruu -- Lihjamo asutustoiminta talvisota jatkosota suvut muistot Creator An entity primarily responsible for making the resource Kurki, Risto Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Rights Information about rights held in and over the resource Keuruun museo Description An account of the resource Äänitiedosto avautuu painamalla ensin aiheen kohdalla olevaa kaiuttimen kuvaa TAI itse aiheen otsikkoa JA sen jälkeen painamalla sivulle avautuneen mustan vaakapalkin vasemmassa laidassa olevaa pikku NUOLTA, jonka vieressä on aikalaskuri. https://keuruunveraja.fi/files/original/85d82dc729d8ef9de03d4cb75287edb6.jpg 76468079bc03ee1416d89508bdd0c1c0 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Keuruun maatalousseuran kuvakokoelma Subject The topic of the resource kylät maatalous Description An account of the resource Maatalousteknikko Oiva Kamppi toimi Keurusseudulla maatalousneuvojana 1950-1960 -luvuilla. Työnsä ohessa hän kulki kameran kanssa pitkin Keuruun kyliä. Tässä kokoelmassa on hänen ottamiaan kuvia näiltä matkoilta sekä reprokuvia, joita hän kuvasi asiakkaittensa kotialbumeista maatiloilla käydessään. Tuoreimmat kuvat ovat Kampin seuraajien, Pekka Mennalan ja Markku Kuuselan ottamia. Kuvat on saatu lahjoituksena Keuruun maatalousseura ry:ltä kaupunginkirjaston kotiseutukokoelmaan. Mikäli tiedät kertoa kuvista lisää, toivomme sinun ilmoittavan niistä meille sivustolla olevan Ota yhteyttä -painikkeen kautta. Still Image A static visual representation. Examples include paintings, drawings, graphic designs, plans and maps. Recommended best practice is to assign the type Text to images of textual materials. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Haketusnäytös Description An account of the resource 1980-luvulla otetussa kuvassa on meneillään haketusnäytös Keuruun seurakuntakeskuksen pysäköintipaikalla. Tarktorin perään on kytketty hakkuri, joka suoltaa haketta toisen traktorin perässä olevaan kärryyn. Vasemmassa laidassa näkyy myös kuorma-auton hytti, jossa on teskti "B. Blomberg". Useita miehiä seuraa kiinnostuneena näytöstä ja yksi heistä on kiivennyt peräkärrryn laidalle. Taustalla näkyy mäntyjä, joiden takana on liikerakennuksen takapiha. Creator An entity primarily responsible for making the resource Kuusela, Markku Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Subject The topic of the resource kirkonkylät maatalousneuvonta lämmitysjärjestelmät hake polttoaineet Keuruu 1980-luku Date A point or period of time associated with an event in the lifecycle of the resource 1980-luku