1 100 765 https://keuruunveraja.fi/files/original/ec61e714f0f802ebca89a47e8ca560f3.jpg 14f795f8f67852b45d5dc82f83416cdc Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Henkilögalleria Description An account of the resource Kokoelmassa on pienoiselämäkertoja keuruulaisista merkkihenkilöistä. Henkilö Biografia Lyhyt kuvaus henkilön elämästä ja teoista Martti Haapamäki syntyi Keuruun Haapamäellä maanviljelijäperheeseen. Hän valmistui ylioppilaaksi Haapamäen yhteiskoulusta ja kansakoulunopettajaksi Sortavalan seminaarista. Toimittuaan opettajana Tuusniemellä ja Vehmersalmella hän palasi Keuruulle kirkonkylän kansakoulun johtajaksi ja opettajaksi vuonna 1939. Sota keskeytti pian työn. Haapamäki osallistui talvi- ja jatkosotaan Taipaleen rintamalla ja Viipurinlahdella. Sotilasarvoltaan hän oli kapteeni. Haapamäki teki elämäntyönsä koulunjohtajana ja luokanopettajana. Hän kehitti Keuruun kansakoululaitosta johtokunnan ja koululautakunnan sihteerinä eläkkeelle siirtymiseensä saakka ja oli mukana myös perustamassa Keuruun yhteiskoulua. Hänen vastuullaan oli myös kyläkoulujen toiminta. Haapamäki toimi pitkään kunnanvaltuuston ja -hallituksen jäsenenä ja oli monin tavoin mukana kulttuuritoiminnassa, mm. kirjastolautakunnassa ja perustamassa nuorisoseuraa. Opetus- ja kulttuuritoiminnan ohella hän työskenteli vuosikymmeniä sivutoimisena Keuruun seurakunnan taloudenhoitajana. Kaikessa toiminnassaan Haapamäki pyrki ottamaan huomioon eri osapuolet oikeudenmukaisesti ja tasapuolisesti, mikä loi pohjan luottamukselliselle yhteistyölle. Martti Haapamäen perheeseen kuuluivat vaimo Alli (os. Antila) ja kolme lasta. Elinvuodet Syntymä- ja kuolinvuosi 1910-1987 Muuta merkittävää Tähän voi lisätä jonkun muun merkittävän tiedon henkilöstä Martin veli, Erkki Haapamäki, aloitti keuruulaisten lasten ja nuorten määrätietoisen musiikkikasvatuksen ja perusti Keuruun Soittajapojat vuonna 1952. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Haapamäki, Martti Subject The topic of the resource koululaitos seurakunnat Bibliografia Kirjallisuusluettelo Teoksen tiedot Tähän teoksen tekijä(t) jos on, nimeke, kustantaja ja julkaisuvuosi. Vanhan Ruoveden historia I (Vanhan-Ruoveden historiatoimikunta 1959, uusintapainos 1989) Vanhan Ruoveden historia I: II, liiteosa (Vanhan-Ruoveden historiatoimikunta 1960, laajennettu painos 1990) Vanhan Ruoveden historia II: II, Keuruu, Multia, Mänttä, Pihlajavesi ja Ähtäri isostavihasta 1860-luvulle (Vanhan-Ruoveden historiatoimikunta 1969) Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Yleisteoksia Keuruusta https://keuruunveraja.fi/files/original/1d08afad95a4e142ecbc83fdacf7bd40.jpg 1f970329eae3c19bc2d20f4d4329f595 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Henkilögalleria Description An account of the resource Kokoelmassa on pienoiselämäkertoja keuruulaisista merkkihenkilöistä. Henkilö Biografia Lyhyt kuvaus henkilön elämästä ja teoista Lydia Hällfors syntyi Kömin talossa Pihlajavedellä, jossa hänen isänsä Frans Henrik Bergroth toimi kappeliseurakunnan armovuodensaarnaajana. Sittemmin Bergrothista tuli Keuruun seurakunnan pitäjänapulainen ja myöhemmin kirkkoherra. Perhe rakennutti Keuruulle muutettuaan seurakunnan maille Seiponniemeen virkatalon, jota ryhdyttiin kutsumaan Lehtiniemeksi. Lydia oli naimisissa Adolf Wegeliuksen kanssa, joka oli syntyisin Perhosta. Wegeliuksen perheen pojat olivat Keuruulla suomen kieltä oppimassa ja veljeksistä Martin myös kotiopettajana Bergrothien pappilassa. Adolf-puolison kuoltua Lydia Wegelius avioitui Petter Gustaf Hällforsin kanssa, joka oli syntyisin Keuruulta. Lydia Hällfors toimi opettajana Helsingissä Suomen ensimmäisessä suomalaisessa tyttökoulussa. Myöhemmin hän jatkoi tätä uraauurtavaa työtään suomalaisuuden puolesta Oulussa. Hällforsin omaelämäkerta Äidin muistelmia julkaistiin Helmi Krohnin toimittamana vuonna 1924. Hällfors oli tosin kirjoittanut sen jo ennen ensimmäistä maailmansotaa. Se on ensimmäisiä naisen kirjoittamia omaelämänkertoja suomen kielellä. Elinvuodet Syntymä- ja kuolinvuosi 1844-1916 Kirjallisuutta Tähän keskeisimmät henkilöstä kertovat lähdeteokset (jos on). Hällfors Lydia, Äidin muistelmia. WSOY 1924, näköispainos Keurusselän seura ry 1996. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Hällfors, Lydia Subject The topic of the resource pappilat Pihlajavesi henkilöhistoria Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Henkilögalleria Description An account of the resource Kokoelmassa on pienoiselämäkertoja keuruulaisista merkkihenkilöistä. Henkilö Biografia Lyhyt kuvaus henkilön elämästä ja teoista Rovasti Johan Warén syntyi 1827 Rautalammilla. Hänet vihittiin papiksi 1849 ja hän toimi pappistehtävissä muun muassa Hankasalmella ja Pielisjärvellä. Johan Warénille ja ruustinna Adolfina Warénille syntyi 11 lasta, joista kaksi kuoli nuorina. Warén perheineen saapui vapuksi 1882 Suonenjoelta Keuruun kirkkoherraksi. Hänet valittiin lähes yksimielisesti, tosin kirkkoherran vaaliin osallistuminen oli vähäistä. Rovasti Warén oli huumorintajuinen ja miellyttävä. Hän saattoi käyttää saarnoissaan murteellisia ilmaisuja. Hänen otteensa seurakuntaan ei ollut erityisen vahva. Hänellä oli ollut vaikeuksia savolaisen herännäisyyden kanssa, vaikka hän lukeutuikin herännäisyyden kannattajiin. Ruustinna Adolfiina oli "aivan harvinainen persoonallisuus, ”kuin rauhan perikuva", "hiljaisena , körttiläispuvussaan, ystävällisenä ja rakastettavana hän liikkui muitten joukossa ikään kuin varoen, ettei hän ketään koskaan häiritsisi. Oli kuin siunaus olisi häntä ympäröinyt." Rovasti Warénin johdolla jatkettiin uuden kirkon rakennushanketta. Lokakuun toisena päivänä pidettiin kirkonkokous, jossa kirkkoraadin Mäntän edustaja, ruukinpatruuna G A Serlachius, esitti kokoukselle laatimansa ehdotuksen kirkon rakentamiseksi. Vaasan lääninarkkitehti Theodor Granstedtilta tilattiin tiilikirkon piirustukset. Sunnuntaina 18.helmikuuta 1883 kirkkoherra Warén kuulutti kirkonkokouksen pidettäväksi kirkossa kahden viikon kuluttua. Siellä piti päättää lopullisesti ”kirkon riitinkien vastaanottamisesta ja hyväksymisestä”. Kaksi päivää kuulutuksensa jälkeen Johan Warén kuoli sydänkohtaukseen kinkereillä Aholassa. Perhe jäi Keuruulle. Pojat rakennuttivat äidilleen Kipan huvilan lähelle pappilaa. Hän muutti Helsinkiin 1898. Lapsista Teofil Warén oli Keuruulla armovuoden saarnaajana, Elielistä tuli Keuruun ensimmäinen lääkäri. Tunnetuin lapsista oli poika Aksel. Hänestä tuli 20-vuotiaana filosofian maisteri ja pian arvostettu tiedemies. Hän tutki Suomen torpparikysymystä ja kirjoitti Keuruun pitäjän historian. Hän meni naimisiin kirkkoherra Pihlmanin tyttären Naëmin kanssa. Aksel Warén kuoli 1899 umpisuolen puhkeamiseen. Elinvuodet Syntymä- ja kuolinvuosi 1827-1883 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Warén, Johan Subject The topic of the resource papit kirkkoherrat kirkot herännäisyys Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Äänitteitä ja elävää kuvaa muualla verkossa Description An account of the resource Kuvailtuja linkkejä muissa verkkopalveluissa julkaistuihin Keuruuta käsitteleviin ääni- ja videotallenteisiin. Kokoelmaan kerätään vain aineistoa, joka on kaikille avointa ja verkossa pysyvästi. Hyperlink A link, or reference, to another resource on the Internet. URL <p><a href="https://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/06/11/muistoja-ja-luonnonkauneutta-1950-luvun-keuruulta">https://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/06/11/muistoja-ja-luonnonkauneutta-1950-luvun-keuruulta</a></p> Mistä on kyse? Tähän kenttään artikkelin teksti jäsennettynä tarpeen mukaan. Keuruun arkea ja pyhää -lyhytelokuva on kuvattu vuonna 1952. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Keuruun pyhää ja arkea Subject The topic of the resource dokumenttielokuvat Keuruu historia 1950-luku Description An account of the resource Keuruun pyhää ja arkea -lyhytelokuva on kuvattu vuonna 1952, ja se on pysyvästi katsottavissa Ylen Elävässä arkistossa. Linkki johtaa esittelysivulle, jossa on lyhyesti luonnehdittu elokuvan sisältöä. Elokuvan kesto on 15 minuuttia. Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Date A point or period of time associated with an event in the lifecycle of the resource 1952 https://keuruunveraja.fi/files/original/62e13a6e12d2bfbc646ad3b93549ec68.jpg 792fdc17db101a373e7a5ffafe61034a Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Henkilögalleria Description An account of the resource Kokoelmassa on pienoiselämäkertoja keuruulaisista merkkihenkilöistä. Henkilö Biografia Lyhyt kuvaus henkilön elämästä ja teoista Nikodemus Leppäjärvi oli talonpoika ja monipuolinen 1800-luvun loppupuolen yhteiskunnallinen vaikuttaja Häkkisestä. Leppäjärven tila kuului aikanaan Keuruun suurimpiin ja kehittyneimpiin. Talon isäntää voidaan luonnehtia nimikkeillä aktiivinen maatilansa kehittäjä, suunnitelmallinen metsänhoitaja, kirkkoraadin jäsen, kunnanvaltuuston jäsen, laivanvarustaja, mesenaatti ja heikompiosaisten auttaja. Nikodemus Leppäjärvi lahjoitti Keuruun uuteen kirkkoon kirkonkellon ja hän omisti yhdessä partruuna Gösta Serlachiuksen kanssa aikoinaan Keurusselällä liikennöineen Keuru-laivan. Leppäjärven ensimmäinen puoliso oli Fredrika Adamintytär Leppäjärvi, jonka kanssa hän sai kolme tytärtä ja kolme poikaa. Leskeksi jäätyään hän meni naimisiin Johanna Juhontytär Ala-Mannilan kanssa. Tästä avioliitosta ei syntynyt lapsia. Leppäjärven tila ei ole enää suvun omistuksessa. Tilan päärakennus on tuhoutunut tulipalossa vuonna 1992. Elinvuodet Syntymä- ja kuolinvuosi 1822-1905 Muuta merkittävää Tähän voi lisätä jonkun muun merkittävän tiedon henkilöstä Leppäjärven tilan viimeinen omistaja suvussa oli vuonna 1997 edesmennyt Kerttu Mikkola, joka testamenttasi omaisuutensa Keuruun Vanhaintukisäätiölle. Leppäjärven talon arkistokokoelma löytyy Kansallisarkiston Jyväskylän toimipisteestä. Kokoelmassa mm. kauppakirjoja, huutokauppapöytäkirjoja, maanmittauspöytäkirjoja, vaivaisjyvämaksujen tositteita, torpparisopimuksia, osakekirjoja, tukkipuiden leimauslutteloja, metsätilikirjoja, oikeuslaitoksen ja läänikanslian päätöksiä, kirjeitä, holhoustilejä, testamentteja, sopimuksia, tiliasiakirjoja, kouluvihkoja, sukuselvitys, lehtileikkeitä, valokuvia. https://astia.narc.fi/astiaUi/search.php?start=66&direction=next&query=keuruu&recordsCreator=lepp%E4j%E4rvi+talo+keuruu&location=&classification=&startDate=1316&endDate=2017&hakutyyppi=normal Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Leppäjärvi, Nikodemus Subject The topic of the resource Keuruu--Häkkinen talonpojat metsätilat kirkonkellot laivanvarustajat Mikkola, Kerttu Bibliographic Citation A bibliographic reference for the resource. Recommended practice is to include sufficient bibliographic detail to identify the resource as unambiguously as possible. Vesterinen, Liisa 2017: Nikodemus Leppäjärvi – talonpoika ja kunnallisvaikuttaja Häkkisestä. Keuruun Joulu 2017. Lions Club Keuruu ry. https://keuruunveraja.fi/files/original/9e4771aa8cb81fa29e0901e2ac71ebd1.jpg 1a8c4a32783b275bc081a005671715a2 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Henkilögalleria Description An account of the resource Kokoelmassa on pienoiselämäkertoja keuruulaisista merkkihenkilöistä. Henkilö Biografia Lyhyt kuvaus henkilön elämästä ja teoista Teuvo Niemioja valmistui Helsingin teknillisestä korkeakoulusta kemisti-insinööriksi tarkoituksenaan jatkaa opiskelujaan lääkekemian alalla. Talvi- ja jatkosota keskeyttivät hänen opiskelunsa. Työuransa alussa Teuvo Niemioja toimi tutkimusinsinöörinä ja osastonjohtajana Lääketehdas Orion Oy:ssä 1940-1945, jonka jälkeen siirtyi Keuruulle Orion Oy:n teknilliseksi johtajaksi ja isännöitsijäksi. Hän sai vuonna 1954 WHO:n stipendin jatko-opintoja varten Yhdysvalloissa. Hän opiskeli Minnesotan yliopistossa Yhdysvalloissa ja hankki Master of Science - saniteetti-insinöörin oppiarvon 1956. Palattuaan Suomeen hän muutti Keuruulta Helsinkiin ja toimi Instrumentarium Oy:n osastopäällikkönä ja teknillisenä johtajana 1956-1960. Työskenteli terveydenhoitoinsinöörinä Lääkintöhallituksessa 1960-1965 ja toimitusjohtajana Lääketehdas Orion Oy:ssä 1965-1970. Näiden lisäksi han perusti oman konsultointialan yrityksen, Te-Rak (Terveysrakenne) Oy:n ja johti firmaa toimitusjohtajana 1960-1974. Samaan aikaan hänet nimitettiin kansainvälisten saavutustensa ansiosta International Hospital Consultants-ryhmän puheenjohtajaksi. Niemioja kehitti työuransa aikana sairaalahygieniaa ja vesiensuojelua. Hän kirjoitti terveydenhuoltoalan artikkeleita ja oppikirjoja (Terveydenhuollon tekniikka 1960 ja Aseptiikan tekniikka 1964) ja teki lääkkeiden vienninedistämismatkoja Beirutissa, Libanonissa sijaitsevan haarakontorinsa kautta mm. Lähi-Itään ja Pohjois-Afrikkaan. Aktiivisena yhteiskunnallisena toimijana hän tutustui vuosien aikana moniin aikansa merkkihenkilöihin työssään kuten Arvo Ylppöön, Urho Kekkoseen, Erkki Leikolaan ja Niilo Tarvajärveen. Silloinen kauppa ja teollisuusministeri, Väinö Leskinen, oli hänen hyvä ystävänsä. Keuruulla ollessaan Niemioja oli aktiivisesti mukana mm. Kisailijoitten toiminnassa. Hän perusti uudelleen Keuruun Kisailijoiden pesäpallojaoston 1946 ja toimi Keuruun Kisailijoiden puheenjohtaja 1946-1949. Hän johti Keuruun Kisailijoiden joukkuetta ensimmäisissä Suomen Suurkisoissa Helsingissä 1947. Hän kuului myös seuran mestaruussarjassa vuonna 1958 pelanneeseen pesäpallojoukkueeseen. Teuvo Niemioja palveli talvi- ja jatkosodassa Karjalan Tykistörykmentissä (KrTR:ssa) ja osallistui patteriston päällikkönä muun muassa Tali-Ihantalan taisteluihin sodan loppuvaiheessa. Hän oli sotilasarvoltaan kapteeni. Hänen harrastuksiinsa kuuluivat kirjallisuus, shakki, tennis, jääpallo (Viipurin Sudet) ja pesäpallo (Puna-Mustat/Keuruun Kisailijat). Elinvuodet Syntymä- ja kuolinvuosi 1915-1974 Muuta merkittävää Tähän voi lisätä jonkun muun merkittävän tiedon henkilöstä puoliso arkkitehti Laila Niemioja Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Niemioja, Teuvo Subject The topic of the resource urheilujärjestöt lääketeollisuus https://keuruunveraja.fi/files/original/4dc54e4944f23776bbb27df6755e9ee8.jpg 8d0d1c2151ee8438443785dae8eeb905 https://keuruunveraja.fi/files/original/6016f4270c0202c605f62197cc7f4cf1.jpg b1748264300204536c47f913181eb2b5 https://keuruunveraja.fi/files/original/4321da9f28b465a69e9e4c0f5f030305.jpg dca549019a2f3a51746585129f1d0fa6 https://keuruunveraja.fi/files/original/9c4d6326e8764be251d272bdbb45a48e.pdf 0b89f9e3251ff5513067993f722e4d68 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Henkilögalleria Description An account of the resource Kokoelmassa on pienoiselämäkertoja keuruulaisista merkkihenkilöistä. Henkilö Biografia Lyhyt kuvaus henkilön elämästä ja teoista Keuruun Häkkisen kylässä syntynyt Paavo Larmi toimi Suomen tasavallan viiden presidentin autonkuljettajana vuosina 1936-1947. Presidentteinä tuona aikana olivat Pehr Svinhufvud 1931-1937, Kyösti Kallio 1937-1940, Risto Ryti 1940-1944, Carl Mannerheim 1944-1946 ja Juho Paasikivi 1946-1956. Paavo Larmi on ollut taiteilija Kalervo Kallion mallina tämän veistäessä Jätkän patsasta. Kuvanveistäjä lienee tutustunut Larmiin tämän Helsingin aikoina, koska oli presidentti Kallion lähisukulainen. Vuonna 1955 paljastettu veistos sijaitsee Rovaniemellä Kemijoen Ounaskosken vieressä ja sen on lahjoittanut Kemijoki Oy. Jätkänpatsaan lakitus vappuaattona on ylioppilaiden jokavuotinen perinne Rovaniemellä. Lopetettuaan työskentelynsä presidentin palveluksessa ryhtyi Larmi kuorma-autoilijaksi ja perusti pientilan Roosinpohjan kylälle. Autoilija Larmi ajoi mm. soraa ja puutavaraa. Hän on myös entinen Keuruun kunnanvaltuuston jäsen (SMP) ja Keuruun Sotaveteraanit ry:n perustajajäsen (1968). Vapaa-aikanaan Larmi soitti kannelta ja harmonikkaa ja sävelsi kansanmusiikkia, minkä lisäksi hän harrasti kirjoittamista. Helsingissä ollessaan hän harrasti painia Helsingin Kilpaveljissä, jossa oli harjoituksissa mm. painin kaksinkertaisen olympiavoittaja Kustaa Pihlajamäen painitoverina. Asui työuransa jälkeen elämänsä viime vuodet Mäntässä. Elinvuodet Syntymä- ja kuolinvuosi 1914-1988 Muuta merkittävää Tähän voi lisätä jonkun muun merkittävän tiedon henkilöstä Hämeenlinnan Pallokerhoa edustava jääkiekkomaalivahti Emil Larmi on Paavo Larmin pojantyttärenpoika. Vuoden 1970 Miss Suomi Ursula Rainio on Paavo Larmin sisarentytär. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Larmi, Paavo Subject The topic of the resource Keuruu--Häkkinen Keuruu--Roosinpohja autoilijat autonkuljettajat presidentit https://keuruunveraja.fi/files/original/ab772350a601dc41b5d668e736a94479.jpg 96321ffe5c1fc5d7c8c664c1b0d2e73b https://keuruunveraja.fi/files/original/eec9382ba5c75ccb0d9ad7bef37d4ef7.pdf 3d1f959b88f51d187eca0f985fb2679c Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Henkilögalleria Description An account of the resource Kokoelmassa on pienoiselämäkertoja keuruulaisista merkkihenkilöistä. Henkilö Biografia Lyhyt kuvaus henkilön elämästä ja teoista Laila Niemioja syntyi Kajaanissa vuonna 1914. Hänen vanhempansa olivat taitelija Toivo Gideon Tuhkanen ja Martta Tuhkanen o.s. Rechardt. Laila valmistui ylioppilaaksi Töölön yhteiskoulusta vuonna 1932 ja arkkitehdiksi Helsingin Teknillisestä Korkeakoulusta vuonna 1938. Hän teki opintomatkoja Ruotsiin, Viroon, Ranskaan, Englantiin, Italiaan ja Yhdysvaltoihin. Niemioja työskenteli SOK:n rakennusosastolla vuosina 1937-1941, arkkitehti Aarne Ervin toimistossa 1941-1942, SAFA:n standarditoimistossa 1943-1945. Oman toimiston Niemioja perusti Keuruulle vuonna 1946 puolisonsa Teuvo Niemiojan toimiessa Orion Oy:n Keuruun tehtaan isännöitsijänä ja teknisenä johtajana. Vuonna 1956 Niemiojat siirtyivät Helsinkiin, jossa toimisto laajeni ja muuttui myöhemmin arkkitehtitoimisto Niemioja-Uusitalo Oy:ksi. 1960-luvulla Niemioja toimi sairaala-arkkitehtina Lähi-Idässä ja tehdassuunnittelijana Madagaskarilla. Laila Niemioja tunnetaan erityisesti julkisten rakennusten arkkitehtina. Hänen käsialaansa ovat muun muassa Keuruun, Nastolan, Säkylän ja Ilomansin terveyskeskukset sekä Jokilaakson sairaala Jämsässä. Niemioja ja hänen toimistonsa ovat suunnitelleet useita Keski-Suomen kouluja, vanhainkoteja ja sairaskoteja. Niemiojan käsialaa ovat myös Saarijärven museo ja kirjailija-runoilija Olavi Paavolaisen kesähuvila, joka sijaitsee Keuruulla. Myös useat sankarivainajien muistomerkit mm. Keuruulla, Pihlajavedellä ja Koskenpäällä ovat hänen tuotantoaan. Elinvuodet Syntymä- ja kuolinvuosi 1914-2001 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Niemioja, Laila Subject The topic of the resource arkkitehdit kirkonkylät https://keuruunveraja.fi/files/original/d3c8f1e12e6e8450f9848250abebdb79.jpg 35c3355c9f78a0b18f5af7a7affd930b https://keuruunveraja.fi/files/original/87c1e13f2a39d2a480218773b28329c3.pdf 16ec2659603a442b0e57f9de67a16304 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Henkilögalleria Description An account of the resource Kokoelmassa on pienoiselämäkertoja keuruulaisista merkkihenkilöistä. Henkilö Biografia Lyhyt kuvaus henkilön elämästä ja teoista Vilhelmiina Lahtinen syntyi Multialla vuonna ja avioitui itseään 27 vuotta vanhemman lesken, Kalle Köpänahon kanssa. Mies oli hyvä tekemään köysiä. Pariskunnalle syntyi yksi poika. Perhe asui Keuruun ja Multian rajamailla Jukojärvellä Köpänaho-nimisessä torpassa. Köpän Miinaksi kutsuttu emäntä hankki lisätienestiä kutomalla mm. huiveja, mistä hänen elämäntyönsä on jäänyt muistoksi seuraaville sukupolville. Miinan kerrotaan myös usein kuljettaneen mukanaan elämänlanka-nimisen köynnöksen juurakoita ja antaneen niitä tutuille lahjaksi. Niinpä eräänkin talon puutarhassa sanottiin sitten kasvaneen köpänmiinoja. Elinvuodet Syntymä- ja kuolinvuosi 1874-1963 Muuta merkittävää Tähän voi lisätä jonkun muun merkittävän tiedon henkilöstä Lea Riihimäen kirjoittama artikkeli Miina Köpänahosta Keuruun Jouluun http://digi.kirjastot.fi/files/original/ebc01e1ae8073ae105d363b6f87f9402.pdf Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Köpänaho, Miina Subject The topic of the resource Keuruu--Jukojärvi käsityöperinne huivit Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Naisia ja miehiä teiden takana -luentosarja Description An account of the resource Keuruun kansalaisopistossa keväällä ja syksyllä 2017 järjestetyn luentosarjan aineistoja. Luentosarja käsitteli henkilöiden mukaan nimettyjä keuruulaisia teitä ja henkilöhistoriaa nimien taustalla. Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Mistä on kyse? Tähän kenttään artikkelin teksti jäsennettynä tarpeen mukaan. Pihlajaveden tiet vievät perille Filmitähti metsässä, kansanedustaja toisessa Pihlajaveden kyliä on perinteisesti nimitetty periksi. Mentiin Lapinperälle, Lehtoperälle tai Koivuperälle. Simsiön kylä muodosti poikkeuksen; sitä ei sanottu peräksi. Kirkonkylä, Asemankylä ja Valkeajärvi olivat myös perättömiä. Joka tien varrelta, viimeistään perältä, löytyy taloja ja niiden ihmisiä, joita muistetaan yhä. Tähän juttuun on poimittu kirjoittajan suosikkeja. Sammalistontie ja Simsiöntie Suomi 100 vuotta on nostanut kansalaissotaan liittyviä muistoja esiin. Pihlajavedeltä voi aiheeseen liittyen puhua Sammalistontiestä. Sen takaa löytyy isäntä Toivo Sammalisto, joka noina kovina aikoina lausui painavat sanansa siitä, ettei oman pitäjän miehiä ruveta teloittamaan sen paremmin punaisten kuin valkoisten puolelta. Ison talon isäntä oli laajakatseinen ja rohkea ihminen. Sammalistontien kulkija voi yhä nostaa hänelle hattuaan. Toinen merkkimies tällä saralla on Simsiöntien Simsiön talon isäntä Anselm Simsiö, erityinen persoona hänkin. Kansalaissodan jälkeen ihmiset jakautuivat Pihlajavedellä, niin kuin kaikkialla maassa, Työväentalon ja Nuorisoseurantalon kävijöihin. Viha ja kauna kytivät näennäisesti rauhallisen elon alla. Anselm Simsiöön ne eivät ulottuneet. Mies otettiin yhtä lämpimästi vastaan, meni hän sitten Nuorisoseuralle tai Työväentalolle. Kivääri jätettiin eteiseen ja mies otettiin ilolla sisään. Anselm Simsiössä on täytynyt olla jotain aivan erityistä. Letonmäentie Haapamäen ja Pihlajaveden välillä sijaitseva Letonmäen tie kätkee mutkiinsa kahden ihmisen mielenkiintoisen tarinan. Tampereella 1886 syntynyt sisävesilaivan kapteenin poika, ylioppilas, toimittaja, kirjailija, SDP:n kansanedustaja Lauri Letonmäki, aiemmin Helin, asui Pihlajavedellä. Lauri Letonmäki toimi muun muassa Suomen kansanvaltuuskunnan oikeusasiainvaltuutettuna. Sodan jälkeen hän meni Neuvostoliittoon. Letonmäki ehti toimia siellä monenlaisissa tehtävissä, kunnes joutui epäsuosioon ja kuoli 1935 omankäden kautta. Lauri Letonmäen vaimo Maria Kurkela on syntynyt 1882 Haapamäellä Kurkelan torpassa. Lauri Letonmäen nimi tunnetaan, mutta Maikki Letonmäki on jäänyt kotikunnassaankin unhoon. Yhteiskunnallisesti valveutunut torpantyttö valittiin 1917 eduskuntaan Vaasan itäisestä vaalipiiristä. Maikki Letonmäki pakeni kansalaissodan aikana Venäjälle ja toimi muun muassa lastentarhanopettajana Petroskoin lähellä. Maikin elämä loppui 15.11. 1937 teloittajien toimesta. Lampilantie Metsään sukeltavia teitä pohjoisella Pihlajavedellä, yksi niistä Lampilantie. Sen tien takaa löytyy balettitanssijatar ja filmitähti Laila Jokimo. Pietarsaarelainen Backmanin suku tuli 1800-luvulla Pihlajavedelle Keuruun Asunnan Piippalan kautta. Backman osti sitten Pihlajavedeltä Lampilan tilan. Backmanit olivat liikemiehiä. Laila Jokimon isä, Kalle Backman, ei ollut liiketoimissaan onnekas, mutta hänet muistetaan yhä Pihlajavedellä mukavana ja hyväntuulisena ihmisenä. Kalle Backmanin tytär, vuonna 1921 syntynyt Laila, tunnetaan Jokimo-nimisenä. Hän kävi kansakoulua Virroilla, muutti sitten äitinsä kanssa Tampereelle ja suuntasi heti määrätietoisesti tähteyttä kohden. Jokimo näytteli, tanssi ja lauloi, ensin Tampereella, lopulta Tukholmassa Kuninkaallisen Oopperan baletissa. Suomessa Jokimolla oli rooli muun muassa Kulkurin valssi -elokuvassa. Suurin saavutus sillä saralla lie rooli Bergmanin ohjaamassa filmissä. Metsä ei estä tietä tähtiin. Lehtomäentie Korven kulkija törmää Pihlajaveden Lehtomäentiellä hämmästyttävän isoon, eteläpohjalaistyyliseen asuinrakennukseen. Syy tähän komeuteen löytyy Pihlajaveden kuntaitsenäisyyden alkuajoista. Kun Isokömin poika Aapo rupesi rakentamaan Lehtomäkeä, siitä piti tuleman Pihlajaveden kunnantalo. Talosta tulikin komea, mutta varsinaiseen tehtäväänsä se ei päässyt. Talon rakentamisen pohjana olleet liikennesuunnitelmat muuttuivat. Lehtoperälle ei tullut teitä, ei kirkkoa. Iso talo keskellä metsää kertoo tänäkin päivänä Lehtomäen Aapon suurista suunnitelmista ja niiden romuttumisesta. Lehtomäestä tuli ensin metsäyhtiön kämppä ja sitten edustustila, jossa haarikka voi kiertää pöytää kuin isojen isäntien pöydässä kuuluukin. Aapo ei jäänyt Lehtomäkeen kummittelemaan; suuttuipa mies ja muutti muualle. Lusikkaniementie Lusikkaniemessä ei tehty pelkästään lusikoita, tehtiin kankaitakin. Valkeajärven rannalla sijaitseva talo on saanut nimensä Lusikka-Petterin mukaan ja Petteri oli myös kankuri eli harvinainen mies alallaan. Petteri eli Pietari Aaponpoika syntyi 1800-luvun puolella Vähä-Kömissä. Vaimokseen hän otti Maria Kutinlahden ja pari asui aikansa Valkeajärven Lusikkaniemeä, joka myöhemmin pelkkänä Niemenä tunnettiin. Nimet muuttuvat, Petterinkin nimeksi tuli lopulta Valkeinen. Mies oli kuitenkin ollut niin vaikuttava persoona omassa kylässään, että vanhemmat ihmiset puhuivat vielä 1900-luvun lopussa usein Lusikka-Petteristä. Ja saihan Petteri sitten oman tiensäkin. Esitys Pihlajaveden kotiseutumuseolla 5.9.2017 Text Any textual data included in the document Pihlajaveden kyliä on perinteisesti nimitetty periksi. Mentiin Lapinperälle, Lehtoperälle tai Koivuperälle. Simsiön kylä muodosti poikkeuksen; sitä ei sanottu peräksi. Kirkonkylä, Asemankylä ja Valkeajärvi olivat myös perättömiä. Joka tien varrelta, viimeistään perältä, löytyy taloja ja niiden ihmisiä, joita muistetaan yhä. Tähän juttuun on poimittu kirjoittajan suosikkeja. Sammalistontie ja Simsiöntie Suomi 100 vuotta on nostanut kansalaissotaan liittyviä muistoja esiin. Pihlajavedeltä voi aiheeseen liittyen puhua Sammalistontiestä. Sen takaa löytyy isäntä Toivo Sammalisto, joka noina kovina aikoina lausui painavat sanansa siitä, ettei oman pitäjän miehiä ruveta teloittamaan sen paremmin punaisten kuin valkoisten puolelta. Ison talon isäntä oli laajakatseinen ja rohkea ihminen. Sammalistontien kulkija voi yhä nostaa hänelle hattuaan. Toinen merkkimies tällä saralla on Simsiöntien Simsiön talon isäntä Anselm Simsiö, erityinen persoona hänkin. Kansalaissodan jälkeen ihmiset jakautuivat Pihlajavedellä, niin kuin kaikkialla maassa, Työväentalon ja Nuorisoseurantalon kävijöihin. Viha ja kauna kytivät näennäisesti rauhallisen elon alla. Anselm Simsiöön ne eivät ulottuneet. Mies otettiin yhtä lämpimästi vastaan, meni hän sitten Nuorisoseuralle tai Työväentalolle. Kivääri jätettiin eteiseen ja mies otettiin ilolla sisään. Anselm Simsiössä on täytynyt olla jotain aivan erityistä. Letonmäentie Haapamäen ja Pihlajaveden välillä sijaitseva Letonmäen tie kätkee mutkiinsa kahden ihmisen mielenkiintoisen tarinan. Tampereella 1886 syntynyt sisävesilaivan kapteenin poika, ylioppilas, toimittaja, kirjailija, SDP:n kansanedustaja Lauri Letonmäki, aiemmin Helin, asui Pihlajavedellä. Lauri Letonmäki toimi muun muassa Suomen kansanvaltuuskunnan oikeusasiainvaltuutettuna. Sodan jälkeen hän meni Neuvostoliittoon. Letonmäki ehti toimia siellä monenlaisissa tehtävissä, kunnes joutui epäsuosioon ja kuoli 1935 omankäden kautta. Lauri Letonmäen vaimo Maria Kurkela on syntynyt 1882 Haapamäellä Kurkelan torpassa. Lauri Letonmäen nimi tunnetaan, mutta Maikki Letonmäki on jäänyt kotikunnassaankin unhoon. Yhteiskunnallisesti valveutunut torpantyttö valittiin 1917 eduskuntaan Vaasan itäisestä vaalipiiristä. Maikki Letonmäki pakeni kansalaissodan aikana Venäjälle ja toimi muun muassa lastentarhanopettajana Petroskoin lähellä. Maikin elämä loppui 15.11. 1937 teloittajien toimesta. Lampilantie Metsään sukeltavia teitä pohjoisella Pihlajavedellä, yksi niistä Lampilantie. Sen tien takaa löytyy balettitanssijatar ja filmitähti Laila Jokimo. Pietarsaarelainen Backmanin suku tuli 1800-luvulla Pihlajavedelle Keuruun Asunnan Piippalan kautta. Backman osti sitten Pihlajavedeltä Lampilan tilan. Backmanit olivat liikemiehiä. Laila Jokimon isä, Kalle Backman, ei ollut liiketoimissaan onnekas, mutta hänet muistetaan yhä Pihlajavedellä mukavana ja hyväntuulisena ihmisenä. Kalle Backmanin tytär, vuonna 1921 syntynyt Laila, tunnetaan Jokimo-nimisenä. Hän kävi kansakoulua Virroilla, muutti sitten äitinsä kanssa Tampereelle ja suuntasi heti määrätietoisesti tähteyttä kohden. Jokimo näytteli, tanssi ja lauloi, ensin Tampereella, lopulta Tukholmassa Kuninkaallisen Oopperan baletissa. Suomessa Jokimolla oli rooli muun muassa Kulkurin valssi -elokuvassa. Suurin saavutus sillä saralla lie rooli Bergmanin ohjaamassa filmissä. Metsä ei estä tietä tähtiin. Lehtomäentie Korven kulkija törmää Pihlajaveden Lehtomäentiellä hämmästyttävän isoon, eteläpohjalaistyyliseen asuinrakennukseen. Syy tähän komeuteen löytyy Pihlajaveden kuntaitsenäisyyden alkuajoista. Kun Isokömin poika Aapo rupesi rakentamaan Lehtomäkeä, siitä piti tuleman Pihlajaveden kunnantalo. Talosta tulikin komea, mutta varsinaiseen tehtäväänsä se ei päässyt. Talon rakentamisen pohjana olleet liikennesuunnitelmat muuttuivat. Lehtoperälle ei tullut teitä, ei kirkkoa. Iso talo keskellä metsää kertoo tänäkin päivänä Lehtomäen Aapon suurista suunnitelmista ja niiden romuttumisesta. Lehtomäestä tuli ensin metsäyhtiön kämppä ja sitten edustustila, jossa haarikka voi kiertää pöytää kuin isojen isäntien pöydässä kuuluukin. Aapo ei jäänyt Lehtomäkeen kummittelemaan; suuttuipa mies ja muutti muualle. Lusikkaniementie Lusikkaniemessä ei tehty pelkästään lusikoita, tehtiin kankaitakin. Valkeajärven rannalla sijaitseva talo on saanut nimensä Lusikka-Petterin mukaan ja Petteri oli myös kankuri eli harvinainen mies alallaan. Petteri eli Pietari Aaponpoika syntyi 1800-luvun puolella Vähä-Kömissä. Vaimokseen hän otti Maria Kutinlahden ja pari asui aikansa Valkeajärven Lusikkaniemeä, joka myöhemmin pelkkänä Niemenä tunnettiin. Nimet muuttuvat, Petterinkin nimeksi tuli lopulta Valkeinen. Mies oli kuitenkin ollut niin vaikuttava persoona omassa kylässään, että vanhemmat ihmiset puhuivat vielä 1900-luvun lopussa usein Lusikka-Petteristä. Ja saihan Petteri sitten oman tiensäkin. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Pihlajaveden tiet vievät perille : Filmitähti metsässä, kansanedustaja toisessa Subject The topic of the resource Pihlajavesi (kunta) henkilöhistoria tiet Description An account of the resource Tarinoita Pihlajaveden alueen teiden nimistöstä. Luento Pihlajaveden kotiseutumuseolla 5.9.2017 Creator An entity primarily responsible for making the resource Joutsijoki, Eine https://keuruunveraja.fi/files/original/2292ab6fa9c67dd69cbb3c9c0dcc22f6.JPG f2e08e1064fb140abadd04482b5fa921 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Creator An entity primarily responsible for making the resource Tuominen, Matti Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Artikkeleita eri aiheista Description An account of the resource Tässä kokoelmassa on artikkeleita erilaisista keuruulaiseen kulttuuriperintöön liittyvistä teemoista. Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Mistä on kyse? Tähän kenttään artikkelin teksti jäsennettynä tarpeen mukaan. Karjalaiset Keuruulla Karjalaisten evakkotaival Talvi- ja jatkosodan ja rauhansopimusten seurauksena luovutetuilta alueilta evakuoitiin koko väestö sekä karjaa ja omaisuutta niin paljon kuin kyettiin ja ehdittiin. Evakkoja oli kaikkiaan yli kymmenesosa koko Suomen väestöstä, yhteensä noin 430 000 henkeä, joista karjalaisia oli 410 000. Suomen pinta-alasta menetettiin kymmenesosa, teollisuustuotannosta leikkautui kymmenesosa ja peltopinta-alasta 12 %. Evakkomatkaa kuljettiin hyvin monella tavalla: junilla matkustaja- ja härkävaunuissa, hevoskyydillä, kävellen osa karjaa ajaen, polkupyörillä, vesistöjä ylitettiin proomuilla. Sotien jälkeen monet evakot joutuivat vielä vaihtamaan asuinpaikkaa ja useat perheet löysivät lopullisen kotipaikan vasta 1940–luvun lopulla. Kunkin luovutetun pitäjän maatalousväestö pyrittiin sijoittamaan samoille seuduille. Keuruun seudulle asettui 1940–luvun loppuun mennessä noin 2 500 evakkoa, mikä lisäsi kunnan asukasmäärää noin 20 %:lla. Keuruu oli yhtenä sijoituskuntana Valkjärven ja Lumivaaran maatalousväestölle. Keuruulle asettui väkeä myös Pyhäjärveltä, Sortavalasta, Harlusta, Räisälästä, Viipurista, kaikkiaan noin 30 luovutetusta pitäjästä. Alkoi yhteinen jälleenrakentamisen aika. Karjalaiset vilkastuttivat monin tavoin paikkakunnan elämää maanviljelijöinä, eri alojen työntekijöinä, yrittäjinä, luottamushenkilöinä, yhdistysaktiiveina, kulttuuriväkenä. Myös avioliitot paikallisen väestön kanssa sekoittivat mukavasti geeniperimää. Suurimmat yhtenäiset karjalaisasutukset Keuruulla syntyivät Pappilanniemeen, Airolahteen sekä Suojoelle ja Työlaitoksen (nykyinen Ekokylä) ympäristöön. Leo Lius on todennut: ”Suhteet paikallisen väestön ja karjalaisten kesken ovat täällä Keuruulla aina olleet kiitettävät. Kun on apua tarvittu, on myös paikallinen väestö ollut apuaan antamassa. Me karjalaiset olemmekin kanta-asujaimistolle syvästi kiitollisia siitä aineellisesta ja henkisestä tuesta, jota olemme näiden vuosikymmenien aikana saaneet.” Tämän voi allekirjoittaa. Kotoutuminen on onnistunut erittäin hyvin. Toki karjalaisilla itselläänkin lienee osuutta asiaan. Alkaisivatkohan karjalaiset kohta olla jo itsekin kanta-asujaimistoa? Keuruun Karjalaseuran 70-juhlavuonna 2016 Veteraanipuistoon pystytettiin Uusi koti -muistomerkki muistuttamaan sekä karjalaisten evakkojen asettumisesta Keuruulle, että kunnioittamaan yleensä jälleenrakennussukupolvia. Karjalaan jääneiden vainajien muistomerkki Karjalaan jääneiden vainajien muistomerkki löytyy lähes jokaisesta Suomen kunnasta. Ne pystytettiin pääosin 1950–luvulla. Muistomerkki on ollut tärkeä muistelu- ja hiljentymispaikka karjalaisille, kun luovutetulle alueelle haudattujen esivanhempien ja omaisten leposijat olivat vuosikymmeniä saavuttamattomissa rajan takana. Ja kun sitten vihdoin alettiin taas päästä käymään vanhoilla hautausmailla, voitiin todeta, että lähes kaikki niistä oli hävitetty. Keuruulla pohdittiin pitkään muistomerkin sijoituspaikkaa. Pitkällisen valmistelun tuloksena vanhan kirkon puistoon paljastettiin 14.7.1957 – tasan kuusikymmentä vuotta sitten - arkkitehti Laila Niemiojan suunnittelema muistomerkki vaikuttavine teksteineen: Teidän uskonne ja toivonne on perintö, siunauksena sukupolville! Keuruun Karjalaseurasta ja toimijoista Karjalaisuus Keuruulla on vielä hyvissä voimissa, vaikka soljuvaa karjalan murretta haastaakin enää kovin harva. Keuruun Karjalaseura on toiminut jo 70 vuotta karjalaisten yhdyssiteenä ja karjalaisen kulttuurin vaalijana. Enimmillään seurassa on ollut noin 300 jäsentä, tällä hetkellä noin puolet siitä. Seuran hallitus on ollut toiminnan ydinjoukko. Valtavan panoksen seuran hyväksi teki lähes 50 vuoden ajan Leo Lius, joka oli aktiivinen toimija monessa muussakin. Kun Leo jäi vuonna 2000 pois seuran hallituksesta, jaettiin tehtävät kahdeksalle henkilölle. Pitkäaikaisia aktiiveja sekä seuran toiminnassa että muuallakin ovat olleet mm. Mauno Lius, Vilho Sihvo, Olavi Iivonen, Erkki Tarkiainen, Anja Suomäki, Meeri Karhu, Laura Simonmaa, Helena Hirvenlahti ja Riitta Vanhanen Tulevaisuuden keskeinen toimintamuoto Karjalaseurassa on vertaistuen ja tietoverkoston tarjoaminen kaikille karjalaisuudesta ja karjalaisista juuristaan kiinnostuneille. -------- Lauri Oinonen, Joonas Röppänen, Timo Kosonen, Maija Kajosmäki, Tero Mäkelä, Keuruun kaupunki), Riitta Vanhanen, Pekka Kajarinne, Outi Mulari, Eine Joutsijoki, Salli Kajosmäki, Salla Sipponen, Eija Ruoho, Tapani Paasu, Erkki A. Jaatinen, Emilia Koikkalainen, Rainer Liimatainen, Veikko Santala, Markku Rämö, Kari Pikkusaari, Raija Kuulusa, Nina Lius, Aarno Musakka…… Mikä näitä nykykeuruulaisia yhdistää? Ainakin se, että kaikilla heillä on karjalaisia juuria. Text Any textual data included in the document Talvi- ja jatkosodan ja rauhansopimusten seurauksena luovutetuilta alueilta evakuoitiin koko väestö sekä karjaa ja omaisuutta niin paljon kuin kyettiin ja ehdittiin. Evakkoja oli kaikkiaan yli kymmenesosa koko Suomen väestöstä, yhteensä noin 430 000 henkeä, joista karjalaisia oli 410 000. Suomen pinta-alasta menetettiin kymmenesosa, teollisuustuotannosta leikkautui kymmenesosa ja peltopinta-alasta 12 %. Evakkomatkaa kuljettiin hyvin monella tavalla: junilla matkustaja- ja härkävaunuissa, hevoskyydillä, kävellen osa karjaa ajaen, polkupyörillä, vesistöjä ylitettiin proomuilla. Sotien jälkeen monet evakot joutuivat vielä vaihtamaan asuinpaikkaa ja useat perheet löysivät lopullisen kotipaikan vasta 1940 –luvun lopulla. Kunkin luovutetun pitäjän maatalousväestö pyrittiin sijoittamaan samoille seuduille. Keuruun seudulle asettui 1940 –luvun loppuun mennessä noin 2 500 evakkoa, mikä lisäsi kunnan asukasmäärää noin 20 %:lla. Keuruu oli yhtenä sijoituskuntana Valkjärven ja Lumivaaran maatalousväestölle. Keuruulle asettui väkeä myös Pyhäjärveltä, Sortavalasta, Harlusta, Räisälästä, Viipurista, kaikkiaan noin 30 luovutetusta pitäjästä. Siirtokarjalaisten asuttamisen jälkeen joka kuudes Keurusseudun asukas oli siirtokarjalaisia. Alkoi yhteinen jälleenrakentamisen aika. Karjalaiset vilkastuttivat monin tavoin paikkakunnan elämää maanviljelijöinä, eri alojen työntekijöinä, yrittäjinä, luottamushenkilöinä, yhdistysaktiiveina, kulttuuriväkenä. Myös avioliitot paikallisen väestön kanssa sekoittivat mukavasti geeniperimää. Suurimmat yhtenäiset karjalaisasutukset Keuruulla syntyivät Pappilanniemeen, Airolahteen sekä Suojoelle ja Työlaitoksen (nykyinen Ekokylä) ympäristöön. Leo Lius on todennut: ”Suhteet paikallisen väestön ja karjalaisten kesken ovat täällä Keuruulla aina olleet kiitettävät. Kun on apua tarvittu, on myös paikallinen väestö ollut apuaan antamassa. Me karjalaiset olemmekin kanta-asujaimistolle syvästi kiitollisia siitä aineellisesta ja henkisestä tuesta, jota olemme näiden vuosikymmenien aikana saaneet.” Tämän voi allekirjoittaa. Kotoutuminen on onnistunut erittäin hyvin. Toki karjalaisilla itselläänkin lienee osuutta asiaan. Alkaisivatkohan karjalaiset kohta olla jo itsekin kanta-asujaimistoa? Keuruun Karjalaseuran 70-juhlavuonna 2016 Veteraanipuistoon pystytettiin Uusi koti -muistomerkki muistuttamaan sekä karjalaisten evakkojen asettumisesta Keuruulle, että kunnioittamaan yleensä jälleenrakennussukupolvia. Karjalaan jääneiden vainajien muistomerkki Karjalaan jääneiden vainajien muistomerkki löytyy lähes jokaisesta Suomen kunnasta. Ne pystytettiin pääosin 1950 –luvulla. Muistomerkki on ollut tärkeä muistelu- ja hiljentymispaikka karjalaisille, kun luovutetulle alueelle haudattujen esivanhempien ja omaisten leposijat olivat vuosikymmeniä saavuttamattomissa rajan takana. Ja kun sitten vihdoin alettiin taas päästä käymään vanhoilla hautausmailla, voitiin todeta, että lähes kaikki niistä oli hävitetty. Keuruulla pohdittiin pitkään muistomerkin sijoituspaikkaa. Pitkällisen valmistelun tuloksena vanhan kirkon puistoon paljastettiin 14.7.1957 – tasan kuusikymmentä vuotta sitten - arkkitehti Laila Niemiojan suunnittelema muistomerkki vaikuttavine teksteineen: Teidän uskonne ja toivonne on perintö, siunauksena sukupolville! Keuruun Karjalaseurasta ja toimijoista Karjalaisuus Keuruulla on vielä hyvissä voimissa, vaikka soljuvaa karjalan murretta haastaakin enää kovin harva. Keuruun Karjalaseura on toiminut jo 70 vuotta karjalaisten yhdyssiteenä ja karjalaisen kulttuurin vaalijana. Enimmillään seurassa on ollut noin 300 jäsentä, tällä hetkellä noin puolet siitä. Seuran hallitus on ollut toiminnan ydinjoukko. Valtavan panoksen seuran hyväksi teki lähes 50 vuoden ajan Leo Lius, joka oli aktiivinen toimija monessa muussakin. Kun Leo jäi v. 2000 pois seuran hallituksesta, jaettiin tehtävät kahdeksalle henkilölle. Pitkäaikaisia aktiiveja sekä seuran toiminnassa että muuallakin ovat olleet mm. Mauno Lius, Vilho Sihvo, Olavi Iivonen, Erkki Tarkiainen, Anja Suomäki, Meeri Karhu, Laura Simonmaa, Helena Hirvenlahti ja Riitta Vanhanen Tulevaisuuden keskeinen toimintamuoto Karjalaseurassa on vertaistuen ja tietoverkoston tarjoaminen kaikille karjalaisuudesta ja karjalaisista juuristaan kiinnostuneille. ********************************************************* Lauri Oinonen, Joonas Röppänen, Timo Kosonen, Maija Kajosmäki, Tero Mäkelä, Riitta Vanhanen, Pekka Kajarinne, Outi Mulari, Eine Joutsijoki, Salli Kajosmäki, Salla Sipponen, Eija Ruoho, Tapani Paasu, Erkki A. Jaatinen, Emilia Koikkalainen, Rainer Liimatainen, Veikko Santala, Markku Rämö, Kari Pikkusaari, Raija Kuulusa, Nina Lius, Aarno Musakka…… Mikä näitä nykykeuruulaisia yhdistää? Ainakin se, että kaikilla heillä on karjalaisia juuria! Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Karjalaiset Keuruulla : Karjalaisten evakkotaival Subject The topic of the resource Karjala Valkjärvi Lumivaara Pyhäjärvi -- Karjala Sortavala Harlu Räisälä Viipuri karjalaiset siirtoväki asutus Pappilanniemi Airolahti Suojoki työlaitokset Keuruu Description An account of the resource Taustatietoa Keuruulle asettuneesta karjalaisesta siirtoväestä ja Keuruun Karjalaseuran toiminnasta. Creator An entity primarily responsible for making the resource Vanhanen, Pekka Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto https://keuruunveraja.fi/files/original/158c3467264406f557cfff2727e44a4e.jpg cdd428dbe52fb865d1f486c98eca7787 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Artikkeleita eri aiheista Description An account of the resource Tässä kokoelmassa on artikkeleita erilaisista keuruulaiseen kulttuuriperintöön liittyvistä teemoista. Artikkeli Teeemateksti jostakin aiheesta. Tätä aineistotyyppiä voi käyttää aina kun tekstin muoto ei vaadi muuta. Mistä on kyse? Tähän kenttään artikkelin teksti jäsennettynä tarpeen mukaan. Ratayhteys Tampereelta Seinäjoelle ja Vaasaan valmistui vuonna 1883. Haapamäeltä Jyväskylään valmistui rautatie 1897. Haapamäestä tuli tällöin risteysasema. Vähitellen rakennettiin rautatieyhteys Pietarista Karjalan kannakselle Rautuun ja edelleen Käkisalmeen, Hiitolaan, Elisenvaaraan, Savonlinnaan, Pieksämäelle ja Jyväskylään. Lopullisesti kokonaisuus oli valmis vuonna 1918. Haapamäestä tuli lopullisesti neljän suunnan risteysasema talvisodan jälkeen, kun rata Haapamäeltä Poriin valmistui vuonna 1940. Haapamäen ensimmäinen asemarakennus valmistui vuonna 1882. Jyväskylän radan valmistuttua ratapihan itäpuolelle rakennettiin uusi asema 1897. Vanha asemarakennus jäi asemapäällikön asunnoksi. Uuden aseman oli suunnitellut rautatiehallituksen pääarkkitehti Bruno Granholm (1857-1930). Muita hänen suunnittelemiaan rautatierakennuksia ovat mm. Rajajoen, Terijoen ja Nummelan asemat. Uusi asema edusti kansallisromanttista tyyliä. Rakennukseen tuli toisen ja kolmannen luokan erilliset odotushuoneet. Päätyyn tuli ravintolasali. Junien pysähdysaika Haapamäellä oli vielä 1900 -luvun alkupuolella noin puoli tuntia, jotta matkustajat saattoivat käydä ravintolassa. Konduktööri kuulutus saattoi olla: ”Seuraavana Haapamäki, ravintola-asema ja puoli tuntia”. Kaskuna kerrotaan, että kun Toijalassa asemaravintolaa piti leskirouva, olisi kuulutus ollut joskus: ”Seuraavana Toijala, ravintola-asema, leskirouva ja viisitoista minuuttia”. VR rakennutti asemarakennuksen pohjoispuolelle erillisen asemaravintolan 1940 -luvun lopulla. Alakerrassa oli ravintolasali keittiöineen ja yläkerrassa henkilökunnan asunnot. Liikenne ja ravintolatoiminnat hiljenivät, joten ravintola jouduttiin sulkemaan. Aseman alkuperäinen nimi oli Keuru. Siis yhdellä u:lla. Aseman seutu oli aluksi asumatonta metsäseutua, mutta rautatieläisten myötä kylään muutti muutakin väestöä ja kylä kehittyi nopeammin kuin Keuruun pitäjän kirkonkylä. VR rakennutti aseman läheisyyteen nelikerroksisen tiilitalon rautatieläisperheiden käyttöön. Veturivarikko ja vesitorni rakennettiin höyryvetureiden vedenottoa varten. Vetureiden polttoaineena käytettiin halkoja ja veturitallien luona olivat suuret halkovarastot. Ratapihaa laajennettiin vuonna 1937 ja vanha asemarakennus purettiin tuolloin. Evakoiden jakopaikka Eteläisen Kouvola-Viipuri ratayhteyden ollessa jatkuvien pommitusten kohteena, jouduttiin kuljetuksia hoitamaan kiertoteitse kauempaa Pieksämäen, Savonlinnan ja Joensuun kautta. Tämä merkitsi lisäliikennettä myös Haapamäen kautta. Haapamäkeä pommitettiin talvisodan aikana viisi kertaa. Pommitukset aiheuttivat yhden kuolonuhrin ja muutamia vammautumisia. Asuintaloja tuhoutui ja veturitalli sai osuman, mutta osa kiskotuksista pysyi jatkuvasti käytössä. Venäläiset eivät pystyneet katkaisemaan liikennettä enempää Haapamäellä kuin useimmilla muillakaan risteysasemilla. Vauriot pyrittiin korjaamaan niin nopeasti, kuin pimeydessä ja pakkasessa suinkin pystyttiin. Vähäinen torjuntakalusto oli rintamalla tai suurissa kaupungeissa. Haapamäellä toimi ilmavalvontakomppania (IVAK). Ensimmäisten pommitusten jälkeen paikalle saatiin kevyt ilmatorjuntajaos it-konekivääreineen. Haapamäki hyötyi metsäisestä sijainnistaan. Pommituskohde tuli vastaan metsän reunasta nopeasti ja pommien pudotus myöhästyi sen verran, että pommit menivät ohi kohteen. Jatkosodan alettua asemalla oli kevyt ilmatorjuntajaos 51 (51.KvIt.jaos) kaksine 40 mm:n Bofors ilmatorjuntakanuunoineen. Jatkosodassa eivät viholliskoneet juuri häirinneet Haapamäkeä. Pommitusten toinen kuolonuhri tuli keväällä 1941, kun talvisodassa suutariksi jäänyt pommi räjähti ja surmasi siviilin. Sotakorvaukset toivat lisätöitä Sotakorvauskuljetukset kiristivät VR:n toimintakyvyn jälleen äärimmilleen. Radat olivat loppuun käytettyjä samoin kuin veto- ja vaunukalusto. Kivihiiltä ei juuri saatu vetureiden polttoaineeksi ja halot olivat märkiä. VR:n toiminnasta johtuvia myöhästymissanktioita ei jouduttu suorittamaan. Viimeinen sotakorvausjuna ylitti itärajan vuonna 1952. Haapamäki jatkoi huomattavana ja vilkkaana risteysasemana, vaikka pian näkyi paikkakunnan epäedullinen sijainti. Pohjanmaan rata teki laajan mutkan Tampereen ja Seinäjoen välillä. Rata oli päässyt erittäin huonoon kuntoon. Nopeuksia ja akselipainoja jouduttiin rajoittamaan. Poikittaisyhteys Poriin ja Jyväskylän suuntaan kärsi liikennemäärien vähenemisestä. Kun Tampereen ja Jyväskylän välillä junalla oli kiertolenkki Haapamäen kautta, oli maantie suora. Rautatie menetti markkinaosuuksia. Kun oikorata Tampereelta Parkanon kautta Seinäjoelle avattiin vuonna 1971, jäi Haapamäki sivuun Pohjanmaan pääradasta. Lopullinen isku tuli, kun oikorata Oriveden ja Jämsänkosken kautta avattiin 1978. Haapamäen-Porin henkilöliikenne lakkautettiin vuonna 1981. Asemarakennus, ravintola ja joukko muita rakennuksia siirtyivät valtion omistamalle Senaatti-kiinteistölle 2007. Museovirasto on luokitellut asema-alueen valtakunnallisesti merkittäväksi suojelukohteeksi. Haapamäen kautta kuljetetaan mm. puutavaraa. Henkilöliikenteen paikallisluontoisia junia on joitakin vuoroja Jyväskylän, Seinäjoen ja Tampereen suuntiin. Vuorot eivät ole kaupallisesti kannattavia, vaan Liikenne- ja viestintäministeriön taloudellisesti tukemia ostovuoroja. Veturipuisto elävöittäjänä VR:n siirtyi sodan jälkeen dieselvetokalustoon ja myöhemmin sähkövetureihin. Sille jäi runsaasti höyryvetureita, joille ei ollut käyttöä. Ne säilytettiin vetokalustoreservinä poikkeusaikoja varten. Suunnitelmat tehtiin Puolustusvoimien kanssa. Tämä aika on ohi ja vetureita säilytettiin pääosin Haapamäellä ”naftaliinissa”. Lopulta yli 70 veturia päätettiin deponoida perustetulle Höyryveturipuistolle, joka perustettiin entisen halkotarhan alueelle vuonna 1988. Matkailunähtävyydessä on myös muuta rautatiekalustoa. Osa kalustosta on Suomen Rautatiemuseon, Jokioisten Museorautatien ja Haapamäen Museoveturiyhdistyksen omistamaa. Nyt puiston omistaa entinen huippu-urheilija Martti Vainio, joka osti puiston Keuruun kaupungilta 2005. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Haapamäki auttoi Keuruun kasvuun Subject The topic of the resource Haapamäki rautatieasemat rautatieliikenne siirtoväki Haapamäen höyryveturipuisto historia Keuruu Description An account of the resource Artikkeli Haapamäen aseman vaiheista sen perustamisesta nykypäivään. Creator An entity primarily responsible for making the resource Vakkinen, Veikko Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Source A related resource from which the described resource is derived Karjala-lehti 24.8.2017 Contributor An entity responsible for making contributions to the resource Kuva: Matti Tuominen https://keuruunveraja.fi/files/original/973fd09af5c06957f4f5b452a098cd67.pdf 8efe323bf42a63163c10305065df8317 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Artikkeleita eri aiheista Description An account of the resource Tässä kokoelmassa on artikkeleita erilaisista keuruulaiseen kulttuuriperintöön liittyvistä teemoista. Artikkeli Teeemateksti jostakin aiheesta. Tätä aineistotyyppiä voi käyttää aina kun tekstin muoto ei vaadi muuta. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Keuruu Laila Niemiojan piirustuslaudalla Subject The topic of the resource Niemioja, Laila rakennusperintö arkkitehdit rakennuskulttuuri rakennukset Keuruu Description An account of the resource Artikkeli arkkitehti Laila Niemiojan suunnittelemista rakennuksista Keurusseudulla. Creator An entity primarily responsible for making the resource Lappi, Liisa Ruhanen, Jarmo Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun Joulu 2016 Rights Information about rights held in and over the resource Liisa Lappi Jarmo Ruhanen Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Artikkeleita eri aiheista Description An account of the resource Tässä kokoelmassa on artikkeleita erilaisista keuruulaiseen kulttuuriperintöön liittyvistä teemoista. Artikkeli Teeemateksti jostakin aiheesta. Tätä aineistotyyppiä voi käyttää aina kun tekstin muoto ei vaadi muuta. Mistä on kyse? Tähän kenttään artikkelin teksti jäsennettynä tarpeen mukaan. Runsas 300 v. sitten Keuruu näytti varsin toisenlaiselta kuin nykyään. Oli erottu Ruoveden seurakunnasta ja perustettu oma Keuruun kappeliseurakunta. Vaikka Keuruu oli pinta-alaltaan suuri, asukasluku oli vain arviolta 600 henkilöä. Pitäjään kuului Multian lisäksi osia Ruovedeltä, Mänttä-Vilppulasta ja Ähtäristä. Keuruun ensimmäinen kirkko, pyhän Mikaelin kappeli, purettiin toisen tieltä, kun rakennettiin samalle paikalle ns. Vähäkirkko, joka sijaitsi n. 50-60 m nykyisestä vanhasta kirkosta kaakkoon, Lapinsalmen rannalla. Vähäkirkko oli suorakaiteen muotoinen, jyrkkäkattoinen ja mitoiltaan 13x9 m suuruinen. Tämän VÄHÄKIRKON vierellä oli matalahko tapuli, johon hankittiin Keuruun ensimmäiset kirkonkellot. Tuohon aikaan Suomeen tuodut kellot valettiin Tukholman kuninkaallisessa tykkivalimossa. Tiettävästi Keuruun kellot on valanut Johan Mayer –niminen kellonvalaja. Kirkonkellojen osto oli pienelle seurakunnalle taloudellisesti erittäin raskas. Kellon hinnan maksuksi, täytyi esi-isiemme panna likoon viimeisetkin taalerinsa. Kun sitten keuruulaiset kuulivat ensimmäisen kerran oman kirkonkellon kajahtelevan matalassa tapulissaan, asukkaat ymmärsivät suuren ilon ja kiitollisuuden Jumalalle. Tämän jälkeen seurakuntalaiset kokoontuivat joka sunnuntai sankoin joukoin kuullakseen oman kirkkonsa kellon soittoa. Kerrotaan, etteivät kaikki seurakuntalaiset mahtuneet sisälle kirkkoon, vaan osan kuulijoista oli jäätävä kirkon ulkopuolelle. Oli myös vaikeuksia saada ketään jäämään kotiin kirkonmenojen ajaksi. Ennen nälkävuosia keuruulaisia oli jo noin 1 200 henkeä. Ns. suurina kuolonvuosina 1696-1697 kuoli nälkään ja tauteihin väestöstä noin puolet. Vuosisadan vaihteessa keuruulaisten toimeentulo perustui vuoden satoon. Maatiloilla viljeltiin kaskiruista, pellavaa; pidettiin lampaita ja sikoja. Lisätuloja saatiin mm. marjastamalla, kalastamalla ja metsästämällä. Poltettiin myös paloviinaa, jota kaupattiin turkulaisille. Keuruun seurakunnan viides kirkkoherra Georgius, Yrjö Herpman muutti Kuorevedeltä Keuruulle 1698. Hän asettui asumaan perheineen Kangasmannilan pappilaan. Sen rakennukset olivat huonokuntoisia eivätkä seurakuntalaiset olleet innokkaita niitä korjaamaan. Parin vuoden kuluttua pääsiäisenä pappilassa syttyi tulipalo. Palon jälkeen rakennusta piti alkaa lopulta kunnos tamaan kirkkoherran johdolla. Kirkkoherra Herpmanilla ja hänen vaimollaan Karinilla oli Kuorevedellä syntynyt kolme poikaa Gabriel, Juhana ja Kustaa. He viettivät nuoruutensa näillä tantereilla. Nuorukaisista kasvoi iso kokoisia ja väkivahvoja miehiä. Kerrotaankin, että veljekset olisivat vääntäneet hevosenkengän suoraksi paljain käsin. Tarina kertoo myös, että kun veljekset olivat kävelleet korkeilla puujaloilla, olivat he huilanneet välillä istuen kirkon räystäällä. Jokainen Herpmanin pojista suoritti ylioppilastutkinnon ja siirtyi ajallaan opiskelemaan isänsä jäljille Turun Akatemiaan. Akatemiassa oli useita tiedekuntia. Veljeksistä ainakin vanhimman Gabrielin tiedetään lukeneen lakia. Venäjä aloitti Suomen valloituksen keisari Pietari Suuren käskystä 1710 Viipurista ja Käkisalmesta. Ruotsin nuori kuningas Kaarle XII joutui perääntymään Turustakin elokuussa 1713. Akatemia lopetettiin ja veljesten oli keskeytettävä opintonsa ja palattava Keuruulle. Loppusyksystä kasakkapartiot pitivät vallassa Keuruuta ja pitivät tukikohtanaan Kangasmannilan pappilaa. Siviiliväestö kärsi sekä sodasta että miehitysajasta. Omat ja vieraat sotilaat pakko-ottivat muonaa armeijan tarpeisiin. Venäläiset ryöstivät, polttivat ja raiskasivat. Varallisuus kerättiin rahana, arvoesineinä, elintarvikkeina ja eläiminä. Tuhansia suomalaisia, myös lapsia ja nuoria vietiin venäläisille orjiksi. Kun omaisuutta kätkettiin, ottivat venäläiset kätköjen paikat selville väkeä kiduttamalla. Onnekkaat pääsivät pakenemaan metsien suojiin ja piilopirtteihin. Erityisen haluttua ryöstösaalista olivat kirkonkellot. Lapinsalmen rannassa olleen Vähäkirkon tapulissa riippui kaksi kelloa. Heti Herpmanin veljesten palattua kotiseudulleen oli kellojen piilottaminen täytynyt tapahtua. Se tehtiin salaa pienellä porukalla joskus iltahämärissä, koska vihollinen saattoi pakottaa jonkun kätkennän nähneen paljastamaan kätköpaikan. Vanhempi eli tämä pienempi kello pudotettiin kirkkosillalta eli LAPINSILLALTA salmeen ja suurempi kätkettiin Tarhianjärven takana olevaan korpeen, Kivelän ison kuusen juurelle. Kun sitten joulukuun 10. päivänä vuonna 1713 Salomon Engbergin komppania hyökkäsi pappilassa majoittuneita venäläisiä rakuunoita vastaan, olivat Herpmanin veljekset yhdessä keuruulaisten avustajiensa kanssa varmasti tässä mukana opastaen ja neuvoen, koska tunsivat hyvin tämän alueen. Taistelun jälkeen saatiin varusteet 114 rakuunalta. Vain 30 venäläistä saatiin elävänä vangiksi. Aseet, miekat, ampumatarvikkeet ja muuta sotilaskäyttöön sopivaa tavaraa saatiin nyt sissien käyttöön. Lisäksi saatiin saaliiksi 50-60 rakuunahevosta. Kapteeni Engberg komppanioineen jatkoi matkaansa. Keuruulaiset muodostivat 20-30 miehen sissiosaston, jonka johtoon asettuivat Herpmanin veljekset. Tämän taistelun jälkeen saatiin Tukholmasta materiaaliapuna muutamia karhukeihäitä. Tästä alkaisikin jo sitten heidän sankaritarinansa. Rauhan tultua Venäjän ja Ruotsin välille löytyi suurempi kello vuonna 1721, helposti Tarhian takaa, ison Kivelän kuusen juurelta (nykyisin Tarhiantie 21 tontilta). Kello palveli vielä pitkään, kunnes se v. 1911 sulatettiin Keski-Saksassa ja valettiin uudelleen. Pienempi kelloista, se vanhempi, on edelleen jossain tietämättömissä. Kelloa on etsitty vuonna 1972 Pioneerivarikon Aholan toimesta. Keurusselän seura on tiettävästi ollut aktiivinen näissä etsinnöissä ja v. 1996 Lions Club Keuruu etsi kelloa nykytekniikalla Lapinsalmesta. Eivätkä kellonetsijät ole vieläkään luopuneet toivosta löytää Isonvihan aikaan kirkkoherra Herpmanin poikien upottama kirkonkello. Puhe kellotapulin paljastamistilaisuudessa 15.6.2017 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Keuruun Vähäkirkon kellojen vaiheita ja yrityksiä löytää kadonnut kirkonkello. Subject The topic of the resource kirkonkellot Herpmanin pojat lionsjärjestöt tarinat Keuruu Description An account of the resource Puhe Veteraanipuiston kellotapulin paljastamistilaisuudessa Creator An entity primarily responsible for making the resource Rasi, Jussi https://keuruunveraja.fi/files/original/7badf3bcdcf5baea4e14e9d9cd9a818a.pdf 1e28c9be486d7703e652128ad384936f Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Digitoidut kirjat Description An account of the resource Digitoitujen kirjojen kokoelma sisältää alun perin painettuna julkaistuja kirjoja ja muita teoksia, jotka on digitoitu pdf-muotoon. Kokoelmassa on sekä keuruulaisten tekijöiden kirjoittamaa kaunokirjallisuutta että Keuruuta käsitteleviä tietokirjoja ja artikkeleita. <br /><br />Kaikki teokset ovat joko tekijänoikeusvapaita, tai niiden uudelleenjulkaisuun on saatu lupa alkuperäisten kirjoittajien oikeudenhaltijoilta. Jälkimmäisessä tapauksessa tämä on aina mainittu teoksen kuvauksessa.<br /><br />Tätä e-kirjojen kokoelmaa kartutetaan yhteistyössä Projekti Lönnrotin (<a title="Projekti Lönnrotin" href="http://www.lonnrot.net/" target="_blank" rel="noreferrer">http://www.lonnrot.net/</a>) kanssa Digitoitu teos Tähän kokonaiset digitoidut kirjat tiedostoliitteinä, metatietokenttiin lyhyt kuvaus teoksesta. Digitoidun teoksen tiedot Digitoidun teoksen bibliografiset tiedot (tekijä, nimi, alkuperäinen kustantaja ja julkaisuvuosi) Kario, Väsyneen haudalla : alkuperäinen novelli. Julkaissut Hj. Hagelberg, Tampere, 1897. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Väsyneen haudalla Creator An entity primarily responsible for making the resource Kario Subject The topic of the resource Karikko, Kaarle kansankirjailijat https://keuruunveraja.fi/files/original/855f259fea22fdaf0eef6b0450b26831.pdf 3c7013f00c1754e55ea197d5cbdd0b7f Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Digitoidut kirjat Description An account of the resource Digitoitujen kirjojen kokoelma sisältää alun perin painettuna julkaistuja kirjoja ja muita teoksia, jotka on digitoitu pdf-muotoon. Kokoelmassa on sekä keuruulaisten tekijöiden kirjoittamaa kaunokirjallisuutta että Keuruuta käsitteleviä tietokirjoja ja artikkeleita. <br /><br />Kaikki teokset ovat joko tekijänoikeusvapaita, tai niiden uudelleenjulkaisuun on saatu lupa alkuperäisten kirjoittajien oikeudenhaltijoilta. Jälkimmäisessä tapauksessa tämä on aina mainittu teoksen kuvauksessa.<br /><br />Tätä e-kirjojen kokoelmaa kartutetaan yhteistyössä Projekti Lönnrotin (<a title="Projekti Lönnrotin" href="http://www.lonnrot.net/" target="_blank" rel="noreferrer">http://www.lonnrot.net/</a>) kanssa Digitoitu teos Tähän kokonaiset digitoidut kirjat tiedostoliitteinä, metatietokenttiin lyhyt kuvaus teoksesta. Digitoidun teoksen tiedot Digitoidun teoksen bibliografiset tiedot (tekijä, nimi, alkuperäinen kustantaja ja julkaisuvuosi) Kario, Urhot: historiallinen novelli "Ison vihan" ajoilta. Hj. Hagelberg, Tampere 1888. Teoksen kuvaus Lyhyt kuvaus digitoidusta teoksesta Urhot-novelli kertoo uudelleen tarinan keuruulaisten Herpmanin poikien sankariteoista ison vihan aikana vuosina 1714-15. Teos joutui ilmestymisvuonnaan Suomen kenraalikuvernöörin sensuuriin venäläisvastaisuuden perusteella, se vedettiin pois myynnistä ja uusintapainokset kiellettiin. Kario eli Kaarle Karikko (1842-1916) oli keuruulainen kansankirjailija, itseoppinut asianajaja ja toimittaja. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Urhot Creator An entity primarily responsible for making the resource Kario Subject The topic of the resource Karikko, Kaarle Herpmanin pojat isoviha kansankirjailijat https://keuruunveraja.fi/files/original/9d12df4fbf2a8e1e7df27be5c4bcc7ca.pdf 80cd414e2799379590372d3a1d94580b Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Digitoidut kirjat Description An account of the resource Digitoitujen kirjojen kokoelma sisältää alun perin painettuna julkaistuja kirjoja ja muita teoksia, jotka on digitoitu pdf-muotoon. Kokoelmassa on sekä keuruulaisten tekijöiden kirjoittamaa kaunokirjallisuutta että Keuruuta käsitteleviä tietokirjoja ja artikkeleita. <br /><br />Kaikki teokset ovat joko tekijänoikeusvapaita, tai niiden uudelleenjulkaisuun on saatu lupa alkuperäisten kirjoittajien oikeudenhaltijoilta. Jälkimmäisessä tapauksessa tämä on aina mainittu teoksen kuvauksessa.<br /><br />Tätä e-kirjojen kokoelmaa kartutetaan yhteistyössä Projekti Lönnrotin (<a title="Projekti Lönnrotin" href="http://www.lonnrot.net/" target="_blank" rel="noreferrer">http://www.lonnrot.net/</a>) kanssa Digitoitu teos Tähän kokonaiset digitoidut kirjat tiedostoliitteinä, metatietokenttiin lyhyt kuvaus teoksesta. Digitoidun teoksen tiedot Digitoidun teoksen bibliografiset tiedot (tekijä, nimi, alkuperäinen kustantaja ja julkaisuvuosi) Kario, Lakiasia: näytelmä kolmessa näytöksessä. Seuranäytelmiä n:o 137. A. Karisto, Hämeenlinna 1911. Teoksen kuvaus Lyhyt kuvaus digitoidusta teoksesta Kolminäytöksinen näytelmä kahden torpparin välisen taksvärkkikiistan ratkomisesta käräjillä. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Lakiasia Subject The topic of the resource Karikko, Kaarle näytelmäkirjallisuus kansankirjailijat torpparit käräjät Creator An entity primarily responsible for making the resource Kario Date A point or period of time associated with an event in the lifecycle of the resource 1910-luku https://keuruunveraja.fi/files/original/c454dda693320c98ab2cace7fc1242c1.jpg 46ddc3da0f59a6249e61234233798f32 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Henkilögalleria Description An account of the resource Kokoelmassa on pienoiselämäkertoja keuruulaisista merkkihenkilöistä. Henkilö Biografia Lyhyt kuvaus henkilön elämästä ja teoista Kaarle Karikko, eli nimimerkki Kario, oli keuruulainen kansankirjailija sekä itseoppinut asianajaja ja lehtimies. Hän kirjoitti useisiin sanomalehtiin erilaisia artikkeleita, paikallisuutisia, runoja ja jatkokertomuksia. Erillisinä teoksina Karikko sai julkaistua kaksi romaania sekä yhden näytelmän. Toinen romaaneista, Urhot, jäi ilmestymisvuonnaan 1888 kenraalikuvernöörin sensuurin hampaisiin sen väitetyn venäläisvastaisuuden vuoksi ja jo painetut kappaleet vedettiin pois myynnistä ja uusintapainokset kiellettiin. Urhojen aiheena oli keuruulaisten Herpmanin poikien sissitoiminta isonvihan aikaan vuosina 1714-15. Teos oli merkittävässä roolissa veljeksiin liitetyn sankarimyytin luomisessa.. Karikko oli naimisissa Edla Amanda Pukkilan kanssa, ja heillä oli kaksi poikaa ja tytär. Toinen pojista, Niilo, kuoli kansalaissodassa. Paavo Karikosta taas tuli yleisurheiluvalmentaja ja Turun kaupungin urheilutoimenjohtaja. Tytär Olga Karikko toimi pitkään Helsingissä Alkon huoltokonttorin hoitajana. Elinvuodet Syntymä- ja kuolinvuosi 1845-1916 Muuta merkittävää Tähän voi lisätä jonkun muun merkittävän tiedon henkilöstä Kaikki Karion teokset on digitoitu ja julkaistu Keuruun Veräjässä sekä Project Lönnrotin verkkosivuilla <a href="http://www.lonnrot.net/etext.html#Karikko">http://www.lonnrot.net/etext.html#Karikko</a> . Kirjallisuutta Tähän keskeisimmät henkilöstä kertovat lähdeteokset (jos on). Karion julkaisemat teokset: Urhot: historiallinen novelli "Ison vihan" ajoilta. Hj. Hagelberg, Tampere 1888. Väsyneen haudalla : alkuperäinen novelli. Hj. Hagelberg, Tampere 1897. Lakiasia : näytelmä kolmessa näytöksessä. A. Karisto, Hämeenlinna 1911. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Karikko, Kaarle Subject The topic of the resource kirjailijat kansankirjailijat Keuruu Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Yhdistysten arkistoista Description An account of the resource Tässä kokoelmassa on tekstejä ja kuvia, jotka ovat peräisin keuruulaisten yhdistysten ja järjestöjen arkistoista tai ovat heidän itsensä tuottamia. Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document Hirvikylän työväenyhdistys Pyrintö on perustettu vuonna 1908. Tarkoitus oli rakentaa työväentalo, jota varten Julia ja Eemel Peltola lahjoittivat tontin. Taloon tehtiin perustuskivet, mutta sitten aika muuttui ja ajatuksesta luovuttiin. Talon tontille rakennettiin 1949 avolava, joka katettiin 1951. Aluksi katteena oli päre, sitten tavallinen huopa ja viimeksi palahuopa. Aittolammen Kalle ja Pitkälän veljekset olivat kirvesmiesporukkana; muuten työt tehtiin talkoilla. Sähköt tulivat Peltolaan 1966 ja sen jälkeen lavalle. Taukotupa siirrettiin 1994 Korkatinaholta. Katon lisäksi lattiaa on uusittu 2000-luvulla. Lavan tekoon ei luultavasti ole koskaan otettu lainaa. Lava on toiminut yhtäjaksoisesti tähän päivään saakka. Pyörittäjänä on ollut Hirvikylän pienviljelijäosasto, joka on perustettu 1935 ja rekisteröity tammikuussa 1936. Vuonna 1949 pidettiin suuret kesäjuhlat, joissa myös silloinen maatalousministeri Jussi Raatikainen oli paikalla. Kesäjuhlissa oli ohjelmassa urheilukilpailuja ja joskus myös Liesjärvi-Mäkikylä –köydenvetokisa. Ensimmäiset ravikisat pidettiin 1951. Niitä pidettiin vuosina 1951-1965. Aluksi ravit järjestettiin Hirsikankaan talon (Kämpän) kohdalla Ähtärin puolella, myöhemmin lavan lähettyvillä. Vuonna 1957 pidettiin kilpa-ajot 23.6., juhannusiltana 22.6. tanssit ja vielä erikseen kesäjuhlat 4.8. Kyllä oli toimintaa ja järjestämistä! Lavalla on näytetty myös elokuvia. Ensimmäinen oli nimeltään Mustasurma, jossa oli pääosassa Anneli Sauli. Lisäksi Keuruun Helluntaiseurakunta on pitänyt siellä juhliaan, eläkeläiset tansseja ja onpa lavalla tanssittu myös Riitta ja Hannu Viinikan häät. Yhtäjaksoisesti vuodesta 1977 lähtien on Liesjärven Luja järjestänyt Hirvijärvi-hölkän, jonka keskuspaikkana lava on ollut. Samalla siellä on pidetty tansseja. Lava siis siirtyi työväenyhdistys Pyrinnöltä pienviljelijäosaston käyttöön ns. suupuheella. Vasta v. 1985 osasto osti tontin Pyrinnöltä 200 markalla. 2010-luvun alussa Hirvikylän pienviljelijäosasto ehdotti, että Liesjärven kyläseura alkaisi pitää ainakin juhannustansseja lavalla, koska osaston talkooporukka oli käynyt liian vähiin. Kyläseura tarttui ehdotukseen ja järjesti juhannustanssit muutamana vuonna, jotta perinne säilyisi. 2017 oli ensimmäinen vuosi, kun juhannustansseja ei järjestetty. Tanssiyleisön määrä oli laskenut tasaista tahtia ja oli vaikea löytää niin edullista orkesteria, että kulut olisi saatu peitetyksi. Samaan aikaan lavan läheisyydessä Lujan järjestämä saappaanheittokisa veti kyllä väkeä, mutta innostusta ei ollut enää tanssimiseen. Kyläseura järjesti lavalla heinäkuussa 2017 Wanhojen kulkupelien kokoontumisajon. Saa nähdä, minkä muodon Hirvikylän lavan kesätapahtuma tästä eteenpäin saa! Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Hirvikylän lava Subject The topic of the resource Hirvikylä tanssilavat työväenyhdistykset pienviljelijät Description An account of the resource Hirvikylän lavan vaiheita sen perustamisesta tähän päivään. Source A related resource from which the described resource is derived Keuruun Liesjärven kyläseura ry, 2014: Koulutie. Keuruskopio Oy, Keuruu. Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun Liesjärven kyläseura ry Contributor An entity responsible for making contributions to the resource Pusa, Paula Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Artikkeleita eri aiheista Description An account of the resource Tässä kokoelmassa on artikkeleita erilaisista keuruulaiseen kulttuuriperintöön liittyvistä teemoista. Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document Sällin Pienviljelijäyhdistyksen talo Talo on rakennettu vuonna 1900 Salmenkylän työväenyhdistyksen toimitaloksi. Sittemmin talon on ostanut Pihlajaveden Sällin Pienviljelijäin yhdistys työväenyhdistykseltä vuonna 1930. Talo on ollut välillä asumiskäytössä. Talolla pidetään nykyään kesäisin yhdet tanssit talkoovoimin. Talossa on tehty remontteja, vuonna 1963 huopakatto ja ikkunat ja sähköjohdot on vaihdettu 1990-luvulla. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Sällin Pienviljelijäinyhdistyksen talo Subject The topic of the resource Sälli seurantalot pienviljelijät Keuruu Description An account of the resource Sällin pienviljelijäinyhdistyksen talon vaiheita. Creator An entity primarily responsible for making the resource Rajala, Matti https://keuruunveraja.fi/files/original/a7dfd0609a3f26e513966d3fdf8b5e82.doc 4fbb5b65625995649617266caf9e7b53 https://keuruunveraja.fi/files/original/bd3274b0c521b5568a85c8034904a8ab.JPG f7d5039821e034a41c24736edb95c148 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Yhdistysten arkistoista Description An account of the resource Tässä kokoelmassa on tekstejä ja kuvia, jotka ovat peräisin keuruulaisten yhdistysten ja järjestöjen arkistoista tai ovat heidän itsensä tuottamia. Artikkeli Teeemateksti jostakin aiheesta. Tätä aineistotyyppiä voi käyttää aina kun tekstin muoto ei vaadi muuta. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Keuruun Soittajapojat 50 vuotta, 1952-2002 Subject The topic of the resource soittokunnat puhallinorkesterit Description An account of the resource Historiikki laadittu jaettavaksi juhlayleisölle Keuruun Soittajapoikien 50-vuotisjuhlakonsertissa 24.3.2002 Creator An entity primarily responsible for making the resource Ikkala, Pirjo Aho, Eija Varjotie, Aimo Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun Soittajapojat ry. https://keuruunveraja.fi/files/original/c30ee428d9d52e95b33b1b1ffe1be8a5.jpg 4e606cec36df422c6995fb3c4aa71766 https://keuruunveraja.fi/files/original/91f2db477c398917521b29d2b7329b0b.jpg cca5a57010468116dd1ddaab61254a05 https://keuruunveraja.fi/files/original/c83ca67fbca4520bd8cd305ae432a2dc.jpg 3a38576cbd82ea4141daceb6d67eb13f https://keuruunveraja.fi/files/original/207df7bcaeea617a857077809a28d5b5.jpg 1b644d31a2d2d48a8520076680ffc6ff Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Artikkeleita eri aiheista Description An account of the resource Tässä kokoelmassa on artikkeleita erilaisista keuruulaiseen kulttuuriperintöön liittyvistä teemoista. Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document Keuruun Suojoen varrella sijaitsevan Koskelan, entisen Rummakon kohdalta, tehtiin kulttuurihistoriallinen löytö vuonna 1967. Tuolloin koululaisten uintiretki päättyi kivikautiseen vesipähkinälöytöön. Tulvavesien tuoma virtaus oli tuonut muutamia vesipähkinöitä uintipolun varteen, josta ensimmäiset vesipähkinät löytyivät. Tunnistaminen tapahtui kansakoulun historiankirjan ansiosta, jossa oli ollut kuvaus vesipähkinästä Suomen varhaisimpana viljelyskasvina. Löydös kiinnosti myös tutkijoita Otaniemestä. Heidän pyynnöstään sisarukset lähtivät läheiselle kytömaalle tutkimaan laskuojaa. Sieltä he löysivät laskuojan maakerrosten rajapinnasta, noin reilun puolenmetrin syvyydestä, karkean liejun muodostamasta kerroksesta noin 20 metrin matkalta runsaan vesipähkinäesiintymän. Käsin kaivamalla he saivat kerättyä reilut 700 vesipähkinää, jotka valtiongeologi kävi noutamassa. Vesipähkinä on Suomen varhaisin viljelyskasvi. Tämä "maanviljelys" on tapahtunut vedessä ja sitä ovat harjoittaneet kivikauden ihmiset. Vesipähkinä kasvaa lämpimässä ilmastossa ja se on hävinnyt Suomesta ilmastomuutoksen seurauksena. Nykyisin kasvia syödään raakana Kiinassa ja Intiassa. Vesipähkinä on yksivuotinen vesikasvi. Kukat ovat pienet ja valkeat. Hedelmä on ison pähkinän kokoinen tärkkelyspitoinen luumarja. Vesipähkinän kukan verholehdet kehittyvät hedelmien kypsyessä näitä ympäröiviksi sarvimaisiksi lisäkkeeksi, jotka osat ovat säilyneet Suojoen löydöksessä. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Vesipähkinälöytö Keuruun Suojoella vuonna 1967 Subject The topic of the resource Suojoki vesipähkinät arkeologia Keuruu Description An account of the resource Koululaisten vesipähkinälöytö Suojoella vuonna 1967. Creator An entity primarily responsible for making the resource Aho, Pirkko Aho, Kaija Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Muistoja ja dokumentteja entisajan elämästä Description An account of the resource Tässä kokoelmassa on yksityishenkilöiltä käyttöön saatuja muistelutekstejä ja aikalaisdokumentteja, kuten kirjeitä ja kouluaineita. Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document <p>Esitykseni aihe on kertoa tai palauttaa mieliin, millaista Keuruulla oli 1930-luvun loppupuolella. Useimmat meistä olemme silloin täällä olleet ja muistamme tuon ajan. Me olemme olleet myös toteamassa, kuinka valtavasti tämä paikkakunta on siitä lähtien muuttunut. Silloisen hiljaisen, idyllisen Keuruun Kirkonkylän muuttuessa näinä vuosikymmeninä reilusti kauppala- tai kaupunkitasoiseksi asutuskeskukseksi on tapahtunut valtava kehitys.</p> <p>Olemme nähneet uuden teollisuuden tulon ja monenlaisten työpaikkojen muodostumisen, palveluiden kehittymisen, koululaitoksen kasvamisen, varuskunnan paikkakunnalle sijoittumisen, tie- ja katuverkoston muuttumisen ja keuruulaisten mittasuhteiden mukaan ajateltuna ennennäkemättömän rakennustoiminnan.</p> <p>Ilmeisesti tällä paikkakunnalla on sijaintinsa, läntisen Keski-Suomen luonnollisena keskuksena, kauniin luontonsa, edullisten maanomistusolojen ym. tekijöiden puolesta ollut mahdollisuuksia jatkuvalle kasvamiselle sen kerran alkuun päästyä.</p> <p>Keuruun Kirkonkylän kehittymisen ja kasvamisen lähtökohtana on pidettävä 1930-luvun loppupuolta, tarkemmin sanoen vuotta 1939. Tuo vuosi oli sen ajanjakson viimeinen, jonka aikana tämä paikkakunta oli pysynyt lähes muuttumattomana pitkän alkaa.</p> <p>Vuoden 1939 loppupuolella siis tasan 40 vuotta sitten oli Keuruullakin tapahtunut jo suuria muutoksia. Oli syttynyt sota. Tänne tulvahti runsaasti karjalaista siirtoväkeä, tästä muodostui myös huomattava sotilaallinen keskus, siitä syystä, että Keuruu oli sotilaspiirin keskuspaikka siihen aikaan. Oli olemassa Keuruun sotilaspiiri. Kehityksen pyörä alkoi noista ajoista lähtien pyöriä. Keuruun Kirkonkylä alkoi muuttua.</p> <p>Millainen oli siis Keuruun Kirkonkylä vuonna 1939 ennen suurten muutosten aikaa. Esitykseni ei voi olla täydellinen. Kerron vain siitä kuvasta, minkä tästä paikkakunnasta sain muutettuani juuri syksyllä vakituisesti tänne ja siitä, mitä Haapamäellä syntyneenä ja kasvaneena keuruulaisena tästä tiesin. Olen myös saanut tutustua silloiseen paikkakunnan karttaan.</p> <p>Keuruun Kirkonkylä oli vielä 1930-luvun loppupuolella täysin idyllinen kirkonkylä. En sanoisi, että se olisi ollut mikään maalaisidylli. Asujaimistonsa ja kesävieraittensa ansiosta tämä kylä vaikutti jollain tavoin herraskaiselta. Käydessämme Haapamäeltä ennen täällä Keuruulla, tuntui kuin täällä olisi ainainen pyhänpito. Kirkonkylän päätiellä, "Kirkkokankaalla" kuten Keuruun tietä silloin sanottiin, saattoi tulla vastaan pääkaupunginkin hienostoa, jopa kuuluisuuksia. Täällä toimi silloin tohtori Heikinheimon hoitama ja omistama Kuuselan parantola sekä Seipon lepokoti. Näissä laitoksissa paikalliset kesävieraat pääasiassa asuivatkin. Olipa Kuuselan parantolassa kesällä 1938 tasavallan presidenttikin. Kansallispirtissä vietettiin rouva Kallion 60-vuotisjuhlaa.</p> <p>Paikallista väestöähän täällä ei silloin ollut paljoa. Jokainen tunsi toisensa. Kun liikenne oli vähäistä, oli koko kirkonkylä säilynyt jollain tavoin luonnonmukaisena. Aivan kylän keskustassa, päätien kahta puolta oli talojen ympärillä puutarhoja ja luonnonnurmikoita. Runsaat sireeni-istutukset levittivät kesäisin tuoksuansa. Kaikkialla maata peitti pehmeä hiekkamaan heinä, jonka joukossa kasvoi kissankelloja ja päivänkakkaroita.</p> <p>Jäljellä oli silloin vielä rautatieaseman kauniit, tuoksuvat lehtikuuset. Ne olivat tosiaan oikein kirkkokeskuksen kaunistus. Asemalta uuteen kirkkoon päin oli mahtava koivikko. Multian tien risteyksessä olivat vielä uljaat männyt, joiden kaatamista moni suri.</p> <p>Myös rakennustensa puolesta Keuruun kirkonkylä oli toisenlainen kuin nyt. Täällä ei ollut v. 1939 yhtään nykyaikaista keskuslämmityksellä varustettua rakennusta. Osuuskauppa Mäki-Matin rakennus oli ensimmäinen ja sekin valmistui vasta 1943.</p> <p>Kertoessani, miten kirkonkylä oli rakennettu, lähtisin mielelläni koulualueelta, koska se oli työpaikkani ja sieltäpäin paikkakuntaa silloin tarkastelin. Koulualueella ei ollut suinkaan nykyistä suurta koulurakennusten ryhmää. Oli vain pihan takana vanha, puulämmitteinen puinen rakennus, joka siellä on vieläkin kylläkin peruskorjattuna.</p> <p> Nykyisen uuden koulurakennuksen kohdalla oli pitkä koulun talousrakennus liitereineen ja aittoineen. Tien varressa oli alakoulurakennus, entinen pitäjäntupa. Monille keurulaisille tutun kaivon vieressä oli sauna- ja keittiörakennus. Laajan pihamaan peitti pehmeä nurmikko, joka sotavuosina polkeutui pois. Nykyisten peruskoulun yläasteen ja lukion rakennusten paikalla oli metsikkö kallioineen, suosilmäkkeineen, lammikkoineen ja mustikkamaineen. Koulualueen vieressä oli puurakennus, joka toimi eläinlääkärin virka-asuntona. Samainen rakennus oli myöhemmin terveystalona ja nyt purettu kokonaan pois.</p> <p>Koulualueelta kirkonkylään päin, nykyisen Sieväsen kulman kohdalla, tiheän metsikön keskellä oli pieni rakennus, jossa asut Linnavaaran pariskunta. Siitä edelleen Härmän talo, Jalosen rakennukset, sitten Airaksisen pelto ja Airaksisen kaupparakennus nykyisen liiketalo Ostolan paikalla. Kansallispirtti eli silloin vielä tärkeätä aikaansa ollen Työväentalon ohella ainoa yleinen kokoontumispaikka.</p> <p>Kuuluisa vanha Apteekki oli kunnossa ja toimi tietysti apteekkina. Sen vieressä nykyisen paikoitusalueen kohdalla oli apteekkarin asuinrakennus. Kippavuorella oli tietysti kirkko ja sen lähellä kanttorin asunto. Torinkulmassa oli rakennus, joka oli toiminut pankkina ja myöhemmin matkustajakotina. Asemarakennus oli tietysti paikallaan ja asemanpuistossa olevat rakennukset. Asemapuiston ja kirkon välistä johti kapeahko tie Melonsaareen ja edelleen Varissaareen ja Kolhoon. Sen varressa oli muutamia rakennuksia mm. Lähetystalo.</p> <p>Radan takana olivat Rauhala, nykyinen Ilmoniemen talo. Luutosen talo, vanha pappila pappilana. Muutoin Pappilanniemi oli asumaton, enimmäkseen peltona. Niemen kärjessä oli Ahorannan huvila ja länsirannalla Riihiranta. Vanhan kirkon ympärillä olivat nykyiset rakennukset ja lisäksi kunnankirjuri Rainion kaksi rakennusta, joissa toisessa toimi posti. Nämä kaksi rakennusta on purettu pois rakennetun uuden tien kohdalta. Tarhian rannalla oli 5–6 rakennusta mm. Seippo samannimisellä harjulla.</p> <p>Kauppayhtiön talo oli vielä entisellään ja sitten ns. Almun talo, jossa silloin toimi sotilaspiirin esikunta, myöhemmin rautakauppa, verotoimisto ym. Sen jälkeen oli Maatalouspankin rakennus ja sitten punatiilinen Keuruun Osuuskauppa. Siitä eteenpäin olivat Valkolan kaupparakennukset puutarhan keskellä. Aivan tien varressa oli varsinainen myymälä rakennus, jossa 110 vuotta sitten aloitti Keuruun ensimmäinen kansakoulu toimintansa.</p> <p>Valkolan puutarhan ja Mäki-Matin välissä oli puinen, kaksikerroksinen Säästöpankin talo. Mäki-Matin kohdalla oli punaiseksi maalattu Saarisen talo. Mäki-Matin myymälä oli nyt jo puretussa, myöhemmin varastona toimineessa talossa. Kansallispankki toimi nykyisellä paikallaan puisessa rakennuksessa. Osuuspankin kohdalla oli Häggmanin majatalo.</p> <p>Missä nyt on komea terveyskeskus, oli kauniiden puiston puiden ja viljelysten ympäröimä Kantola, tohtori Heikinheimon kaksikerroksinen talo, jossa oli myös vastaanottotila. Nykyisen kunnan virastotalon kohdalla oli kaksikerroksinen Kuuselan parantola. Koko Lehtiniemessä ei ollut muuta kuin kappalaisen pappila Lehtiniemi. Uuden urheilukentän kohdalla oli suuri ja ruma hiekkakuoppa, Annin montuksi sanottu. Sen äärellä Multian tien varressa oli Ismael Ruotsalaisen talo, entinen Piippu-Annin mökki. Siitä Multialle päin oli tien varressa vain muutamia rakennuksia.</p> <p>Koko Seiponmäen asutus, Kurkilahden rannalla olevat rakennukset ja tietysti Kurkiniemen asutus kokonaan puuttuivat. Niiden paikalla oli vain metsää. Vanha urheilukenttä oli ja sen takana ns. Rakkauden polun, nykyisen Einari Vuorelan tien varressa sotilaspiirin varastoalue. Työväentalo oli ja tien toisella puolen Aadam Tuomisen talo sekä pari muuta. Aromaa oli ja sen vieressä Jukolan talo. Esson paikalla oli huonokuntoinen "Anna-Liisan mökki." Hurttian talo oli paikallaan, sanoin viljamakasiini ja siitä Meijerille johtavan tien varressa muutama rakennus.</p> <p>Teollisuusalueella oli Lampisen saha ja Vuolle-Apialan terva-ja tärpättitehdas sekä meijeri. Mutta Isonkivenniemi, Melonsaari, Varissaari ja Mustasaari olivat melkein asumattomat paria rakennusta lukuun ottamatta. Ei ollut Orionia, nykyistä Tiwiä ei Otavaa. Otavan paikalla oli Rautoniemen torppa.</p> <p>Tarhian tausta oli asumaton Kivelää, Ahorannan taloa, Päkäriä ja jotain muuta lukuun ottamatta. Sukkatehdas oli, sanoin Niemisen kauppa, kunnan vanha sairaala oli nykyisten Tiwin kerrostalojen paikalla, kunnantoimisto oli nykyisessä päiväkodin rakennuksessa. Huviniemessä oli silloin asutusta Lapinmäkeen saakka.</p> <p>Asutusta ei luettele tämän enempää. Tietysti jotain on jäänyt mainitsematta. Yleensä asutus oli silloin monin verroin vähäisempää kuin nykyään.</p> <p>Tieverkosto oli sama, mikä oli ennen nykyisten uusien teiden rakentamista. Jyväskylän maantie ylitti rautatien Lapinsalmen takana päästäkseen vanhalle Lapinsalmen sillalle ja ylitti jälleen rautatien salmen tällä puolen tullakseen Vanhan kirkon ohi keskustaan ja jatkaakseen Uuden kirkon ohi Kolhon tielle. Haapamäelle ei sitä kautta päästykään.</p> <p>Kangasmannilan tietä ei silloin Pappilanniemessä ollut. Rauhalan kohdalla oli jälleen rautatien ylikäytävä, josta pääsi Pappilanniemeen ja radan vartta pappilaan ja edelleen Lapinsillalle. Monet ylikäytävät olivat liikenteellisesti vaarallisia. Usein sattuikin onnettomuuksia. Rauhalan risteyksestä lähtevää yhdystietä Multiantielle ei ollut, vaan kaikki liikenne kulki Kirkonkylän halki nykyistä Keuruun tietä.</p> <p>Teollisuutta edustivat silloin edellä mainitut Lampisen saha, Vuolle Apialan terva- ja tärpättitehdas, Mäkisen Sukkatehdas, Meijeri ja Mylly sekä Jalosen nahkuriliike.</p> <p>Kauppaliikkeistä on jo mainittu Keuruun Osuuskauppa, Osuusliike Mäki-Matti, Artturi Valkolan kauppa, Heikki Airaksisen ja Aarne Niemisen kaupat, Simeliuksen vaatetusliike sekä Keuruun Kirjakauppa.</p> <p>Rahalaitoksia täällä olivat Kansallis-Osake-Pankin konttori, jota hoiti pankinjohtaja Väinö Aaltio, Maatalous-Osake-Pankki, jonka johdossa taisi silloin jo olla Uuno Kivimannila. Keuruun Osuuskassa oli toimitalossaan punatiilirakennuksessa uuden uimalaitoksen luona. Sitä hoiti maanviljelijä Janne Pekkala, Säästöpankkia hoiti kanttori Kalle Virtanen. Posti ja postipankki oli Vanhan kirkon vieressä olevassa rakennuksessa.</p> <p>Muista palvelulaitoksista mainittakoon lukuisat pienet kahvilat ja parturiliike. Varsinaista matkustajakotia ja ruokapaikkaa ei ollut muuta kuin Häggmanin majatalo.</p> <p>On jo mainittu, että Keuruun Kirkonkylässä oli Keuruun Sotilaspiirin Esikunta, joka toimi ns. Almun talossa huoneistossa, jossa myöhemmin oli verovirasto. Paikkakunnalla nähtiin siis sotilashenkilöitä. Sotilaspiirin sijainnista johtui, että Keuruulla muodostettiin lokakuussa 1939 liikekannallepanon yhteydessä kaksi joukko-osastoa. Jalkaväkirykmentti 30 eli Kempin rykmentti sekä ratsumestari Waldenin johtama Kev. Os. 8. Näihin kuului lähes 4000 miestä ja n. 700 hevosta.</p> <p>Edellä on jo mainittu henkilöitä kaupan ja teollisuuden sekä rahalaitosten osalta. Muista henkilöistä mainittakoon vielä kunnanvaltuuston puheenjohtaja maalari Eemil Sinervä, kunnanhallituksen puheenjohtaja Väinö Kutinlahti ja kunnankirjuri Yrjö Rainio. Seurakunnan kirkkoherrana toimi rovasti Lauri Kalliala, kappalaisena Frans Kotiranta, kunnanlääkärinä tohtori Yrjö Karvinen ja jo edellä mainittu silloinen piirilääkäri Oskari Heikinheimo, joka monella tavoin on vaikuttanut paikkakunnan elämään ja kuvaan.</p> <p>Nimismiehenä oli Ilmari Sarkkila, eläinlääkärinä Vuorentie ja Suojeluskunnan aluepäällikkönä Stewen.</p> <p>Koululaitos oli vuonna 1939 nykyistä paljon vähäisempi, kirkonkylässä oli ainoastaan kansakoulu. Oppikoulua keuruulaiset kävivät pääasiassa Haapamäellä joko päivittäin junalla kulkien tai Haapamäellä asuen. Kun oppikouluun meni ennen peruskoulun tuloa 80 % oppivelvollisista meni sinne vielä 1939 vain 15–20 %. Kirkonkylän kansakoulussa oli oppilaita 1939 122 ja ennen peruskouluun siirtymistä 480. Nousu on ollut 4-kertainen, opettajia oli 4 ja vuonna 1973 18.</p> <p>Mikäli paikkakunnan suuruutta voidaan mitata kansakoulun oppilasmäärän mukaan, mainittakoon, että Kirkonkylän kansakoulun oppilasmäärä oli 1939 koko kunnan kansakoulujen oppilasmäärästä 13,5 % ja vuonna1973 lähes 50 %. Haapamäellä vastaavat määrät olivat 1939 23, 5 % ja 1973 22 % ja kaikissa muissa kansakouluissa yhteensä 1939 63% ja 1973 28%.</p> <p>Näittenkin lukujen perusteella voidaan todeta, että Kirkonkylä on kasvanut ja muut kylät pienentyneet. Maaseudun väestöä ja myös Haapamäen taajaman väestöä on siirtynyt Kirkonkylään ja ohi senkin. Sama ilmiö, mikä muuallakin. Ihmiset hakevat työtä, koulutusta ja palveluksia. Mikäli näitä on saatu Kirkonkylästä, on muuttoväestö pysähtynyt tänne. On syytä korostaa sitä, kuinka tärkeätä on, että kunnan alueella on voimakas keskusta, joka pystyy tarjoamaan kunnan asukkaille, sitä, mitä he ovat lähteneet hakemaan, ja näin muuttoliike ei mene kunnan rajojen ulkopuolelle.</p> <p>Keuruun Kirkonkylää on siis rakennettu ja kehitetty. Siinä yhteydessä on jouduttu muuttamaan kirkonkylämme kuvaa, hävittämään paljon kaunista ja arvokasta. Osittain se on ollut pakon sanelemaa, mutta on menty liiallisuuksiinkin. Erikoisesti keskustan kalsea kuva on siitä seurauksena. On syytä säilyttää ja entisöidä paikkakunnalle luonteenomaisia arvokkaita rakennuksia, säilyttää puita ja puistoja, niin että laajentunut ja kasvanut asutus sulautuisi paikkakunnan kauniiseen luontoon ja edelleen niin, että vaikka Keuruun Kirkonkylä olisi kaupunki, voitaisiin se tuntea aina keuruulaiseksi kaupungiksi.<br /><br /><br />Kysymyksiä keskustelun tueksi:<br /><br />1. Mitä asioita Keuruulla on muuttunut 1930-lukuun verrattuna?<br />2. Mitkä tekstissä mainituista rakennuksista ovat edelleen paikoillaan?<br />3. Mistä tekstissä mainituista rakennuksista et ollut aiemmin kuullut?<br />4. Mitä ammatteja tekstissä mainittiin? <br />5. Miten kirjoittaja suhtautuu Keuruun kirkonkylän muuttumiseen?<br /><br /></p> Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Keuruun kirkonkylä 1930-luvulla Subject The topic of the resource kirkonkylät Keuruu 1930-luku asutus koulut rakennukset taajamat Keski-Suomi sotilaspiirit Haapamäki, Martti Description An account of the resource Martti Haapamäki kertoo puheessaan Keuruun kirkonkylän rakennusten ja asutuksen kehityksestä sotia edeltävänä vuosikymmenenä. Puhe on kirjoitettu vuonna 1979. Creator An entity primarily responsible for making the resource Haapamäki, Martti Date Created Date of creation of the resource. 1979 Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto https://keuruunveraja.fi/files/original/51b8cef0e49b087b795c3df8a697fabe.pdf 0f764d1fc5948b485537bcaf143df518 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Yhdistysten arkistoista Description An account of the resource Tässä kokoelmassa on tekstejä ja kuvia, jotka ovat peräisin keuruulaisten yhdistysten ja järjestöjen arkistoista tai ovat heidän itsensä tuottamia. Artikkeli Teeemateksti jostakin aiheesta. Tätä aineistotyyppiä voi käyttää aina kun tekstin muoto ei vaadi muuta. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Keuruun Rintamaveteraanien viestiä 50 vuotta Subject The topic of the resource sotaveteraanit sotainvalidit Description An account of the resource Keuruun rintamaveteraanien ja muiden veteraanijärjestöjen toiminnan vaiheita. Creator An entity primarily responsible for making the resource Lerkkanen, Lea Source A related resource from which the described resource is derived Keurun Rintamaveteraabnit ry, toim. Lerkkanen, Lea: Keuruun Rintamavetaraanien viestiä 50 vuotta, Digipaino Keuruskopio Oy, Keuruu 2016. https://keuruunveraja.fi/files/original/cccdc50554da525028e6238dc34bdf6a.pdf 859c051bc6e251a89b39bbb990488537 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Artikkeleita eri aiheista Description An account of the resource Tässä kokoelmassa on artikkeleita erilaisista keuruulaiseen kulttuuriperintöön liittyvistä teemoista. Artikkeli Teeemateksti jostakin aiheesta. Tätä aineistotyyppiä voi käyttää aina kun tekstin muoto ei vaadi muuta. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Salmisen perheen koti Äkkilässä Subject The topic of the resource Tarhia Malmsten Damsten Saxen leipomot parantajat Keuruu Description An account of the resource Äkkilän talon monia vaiheita Tarhian rannalla. Creator An entity primarily responsible for making the resource Ruusila, Liisa Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Riitta Reijosen kirjoituksia pelimanniperinteestä Description An account of the resource Keuruulaissyntyinen Riitta Reijonen (os. Aho) on osallistunut lapsesta saakka paikalliseen pelimannitoimintaan ja sittemmin myös tutkinut sitä laajasti. Tässä kokoelmassa on Riitan keräämää ja kirjoittamaa aineistoa keuruulaisesta pelimanniperinteestä. Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document Keuruun Kansalaisopisto on tarjonnut minulle maaseudulla kasvaneelle nuorelle 1970-80 -luvuilla oivan harrastusmahdollisuuden koko nuoruusvuosien ajan. Voi sanoa, että kansalaisopiston piirien myötä on juurtunut vahva kiintymys kansanmusiikkiperinteeseen. Se on antanut minulle useita hyvinkin ainutlaatuisia esiintymistilanteita ja vienyt eri paikkoihin. Se on muokannut minua ihmisenä ja vahvistanut löytämään omat polkuni myöhemmin elämässä. Olen kiitollinen, että sain olla mukana sekä pelimanni- ja hanuripiirissä sekä toimia työtehtävissäkin eli eläkeläisten tanhupiirin säestäjänä monen vuoden ajan Keuruulla. Olin mukana Keuruun pelimannipiirissä jo 10-vuotiaana. Kävin harjoituksissa joka torstai yläasteen musiikkiluokassa isän ja Oiva-sedän kanssa. Siellä Kalle Kaipiainen johti soittoporukkaa ja ilmapiiri oli mukavan leppoisa. Korpisen Veikko hauskutti meitä jutuillaan ja loi pelimannihenkeä. Monet kerrat muisteltiin soittojen lomassa myös entisajan pakallisia soittajia kuten Leo Saviojaa. Sitä tunnelmaa hakee edelleen pelimanniryhmistä. Setäni Oiva Aho oli tavattoman innokas ja hän, kuten monet muutkin pelimannit soittivat korvakuulolta eli ilman nuotteja. Kalle ystävällisesti kävi monet kerrat Aholassa nauhoittamassa kelanauhalle uudet kappaleeet, jotta ne opittiin. Pelimanneilla oli paljon keikkoja häistä hautajaisiin. Paikalliset juhlat, kuten Kansalaisopiston kevätjuhlat tarjosivat aina mieluisia esiintymisiä. Kesäisin keskiviikkosoitot Keuruun Kotiseutumuseolla olivat myös mieleenpainuvia soittotapahtumia. Siihen ympäristöön pelimannimusiikki asettuikin erinomaisesti. Soitimme tarvittaessa tansseja, mutta perinteinen pelimannimusiikki oli vahvasti mukana. Soittajia oli porukassa parikymmentä. Osallistuimme tuolloin usein maakunnallisiin jopa valtakunnallisiin pelimannitapatumiin esim. Samuelin poloneesiin v. 1976 Finlandia-talolla ja Kaustisen Kansanmusiikkihjuhlien ohjelmakilpailuun v. 1977. Koulutyön ohessä säestin monta vuotta eläkeläisten tanhupiiriä, jota ohjasi taitavasti Vappu Nivala Kansalaiskoulun salissa. Piirissä oli mukana vain yksi mies, mutta eivät nuo elämäänähneet vahvat naiset siitä lannistuneet. Soittajalle tuo tanhujen kertaaminen, jopa 30 kertaa läpisoittaminen, ei aina ollut kovin kehittävää, mutta työ palkitsi aina tilipäivänä. Eipä tarvinnut koskaan pyytää taskurahaa vanhemmilta. Kansalaisopistotoiminnassa tapahtui iso askel, kun opiskelumahdollisuus avautui myös virallisesti alle 16-vuotiaille. Pääsin mukaan hanuripiiriin, jota aluksi ohjasi Hannu Matilainen Jyväskylästä. Silloin soitin klassista musiikkia ja opettelin samalla nuotistasoittoa. Aluksi se oli vaivalloista, mutta oli erittäin tärkeää soitossa edistymisen kannalta. Opetus tapahtui yksilöllisesti noin 15 minuuuttia / oppilas. Myöhemmin piiriä veti keuruulainen Pentti Pirttimäki. Häneltä soitto-ohjelmistossani on edelleen Talonpojan jenkka. Sitten tuli Häkkisen Aimon aikakausi. Ami oli ennestään tuttu, sillä hänen kanssaan oli haettu minulle ensimmäinen harmonikka Ruovedeltä muutama vuosi aiemmin. Amin kuten Pirttimäenkin aikaan soitto oli tanssikappaleiden yhteissoittoa porukassa. Paremmilta soittajilta oppi aina uusia niksejä. Esiintymisiä ei ollut kovin paljon lähinnä vain Kansalaisopiston omat juhlat. Ohjelmistossa olivat mm. valssi Kaukomaita kohti ja tietysti Säkkijärven polkka. Tässä ryhmässä kohtasi ennen kaikkea eri sukupolvet. Linkki Keuruun pelimannien kotisivuille: https://www.keuruunpelimannit.fi/kuva-arkisto/ Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Mietteitä 30-40 vuoden jälkeen Keuruun Kansalaisopiston opintopiireistä Subject The topic of the resource kansalaisopistot pelimannimusiikki harmonikka kansanmusiikki Creator An entity primarily responsible for making the resource Reijonen, Riitta Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Riitta Reijosen kirjoituksia pelimanniperinteestä Description An account of the resource Keuruulaissyntyinen Riitta Reijonen (os. Aho) on osallistunut lapsesta saakka paikalliseen pelimannitoimintaan ja sittemmin myös tutkinut sitä laajasti. Tässä kokoelmassa on Riitan keräämää ja kirjoittamaa aineistoa keuruulaisesta pelimanniperinteestä. Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document Keuruun Kansalaisopiston pelimannipiiri aloitti toimintansa syksyllä 1971 Kalle Kaipiaisen johdolla. Menin mukaan toimintaan 10-vuotiaana vuonna 1973. Setäni, viulupelimanni Oiva Aho ja isä-Paavo innostivat liittymään joukkoon. Ryhmässä soitti tuohon aikaan myös Toivo-setä, joka oli kolmas Ahon pelimanniveljeksistä. Kaikki nuo kolme olivat oikeita kansanpelimanneja ja siis korvakuulosoittajia. Muita soittajia 1970-luvulla olivat Ville (Vilho) Käkelä, Paavo Simola, Antti Oittinen, Eino Saarikko, Markku Tallila, Veikko Korpinen, Lasse (Lauri) Kaukanen, Martti Perämäki, Veikko Heikkilä, Väinö Lammintaus, Voitto ja Veikko Ahonen, Onni Pajala ja Kari Pihlajamäki. Harjoitukset alkoivat joka torstai klo 18.30. Kiipesimme yläasteen kolmanteen kerrokseen soittimien kera. Haitarilaukut ja kontrabasson kuljettaminen portaikossa saivat sykkeen nousemaan. Musiikkiluokassa alkoi kukin tapailla viimeisimpiä innostuksen kohteita eli lempikappaleitaan. Pian Kaipiaisen Kalle kuitenkin keskeytti hälisevän ”yhteissoiton” ja siirryttiin illan ohjelmistoon. Kalle oli monistanut uusien sävelmien nuotit (alkuaikoina spriimonisteet olivat voimakkaasti tuoksahtavia). Ne jaettiin nuotinlukutaitoisille, sillä kaikki eivät suinkaan soittaneet nuoteista. Vanhat pelimannit eivät nuotteja tarvinneet, silti musikaalisuus ja hyvä muisti riitti yhteismusisointiin. Korpis-Veikko totesikin: ”Muuta minä en nuoteista ymmärrä kuin että niitä ei saa repiä.” Kalle soitti usein ensin sävelmän viulullaan ja sitten muut tulivat mukaan taitojensa mukaan. Osa siis kuulemansa perusteella ja osa nuotteja tapaillen. Samaa kappaletta soitettiin välillä useaan kertaan ja seuraavilla kerroilla niitä vielä kerrattiin. Näin sävelmät alkoivat luistaa ja yhteissoitto sujua. Illan aikana saatettiin soittaa 3-6 kappaletta. Ennen esiintymisiä hiottiin samoja kappaleita tietysti enemmän. Oiva-setä muisteli usein entisajan vanhoja pelimannisävelmiä mm. Aapo ja Leo Saviojan soittamia kappaleita ja Kalle nuotinsi ne porukan harjoiteltavaksi. Muistan, että Kalle kirjoitti nuotteja joskus jopa puhelimessa, kun Oiva niitä hänelle soitti toisessa päässä. Uusiakin kappaleita sävellettiin, pelimanneilla oli sävellyskilpailukin vuonna 1982. Silloin syntyivät Korpisen Veikon Myllykylän polkka, Lammintauksen Väinön Kaikurannan valssi ja oma Koskivalssi. Soittimina pelimanniporukassa olivat viulut, harmonikat, banjot ja kontrabasso. Muutamat soittajat, kuten Ahosen Voitto vaihtoi soitinta tarpeen mukaan viulusta haitariin. Ryhmä oli käytännössä miesporukka. Olin ainoa naispuolinen, kunnes Mäkisen Lempi tuli toisinaan mukaan laulusolistiksi. Lempiltä opin paljon laulamisesta ihan vain seuraamalla sivusta. Piirissä kävi vuosien varrella joitain muitakin naisia lyhytaikaisesti. Alkuaikoina porukassa on soittanut myös viulua Annikki Viinikka. Sen sijaan useimmat miehet ovat olleet pelimannipiirissä kymmeniä vuosia. Sillä on ikää kohta 46 vuotta. Myöhemmin lähdettyäni pois paikkakunnalta (1982), on ryhmässä soittanut viuluaan Niemelän sisarukset Airi ja Anniina ja Airi edelleenkin aktiivisesti. Soittojen lomassa saattoi joku kertoa muistoja, joita kappaleet nostattivat. Välillä joku murjaisi jonkin hauskan vitsin ja niille naurettiin. Siten syntyi sitten niin sanottu pelimannihenki. Se on jotakin sellaista, mitä voi kokea vain ryhmän sisällä. Harjoitukset kestivät puolitoista tuntia, mutta harvoin ne päättyivät siihen. Soitettiin kelloon katsomatta, jos siltä tuntui ja tavallista oli ainakin varttitunnin ylitykset. Esiintymisiä oli vuosittain useita kymmeniä mitä erilaisimmissa paikoissa. Taitoa käytiin näyttämässä mm. Finlandia-talolla, Tukholmassa ja Göteborgissa ja Kaustisella. Keuruulla soitimme monenmoisissa pippaloissa häistä hautajaisiin. Hääsoitot ja syntymäpäivät jäivät erityisesti mieleen, samoin vierailut Juurikkaniemen sairaalassa. Ruokosen Riihitanssit olivat jokakesäinen soittotapahtuma. Esiintymiset tekivät soittamisesta tavoitteellista. Yhteinen musisointi liimasi porukan tiiviisti yhteen, siinä ei ikäero vaikuttanut. Alkuvuosikymmeninä pääpaino oli nimenomaan pelimannimusiikissa. Olimme kaikki yhdessä samaa joukkoa siis kansanmusiikkiperinteen tuottajia, kuluttajia ja siirtäjiä. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Pelimannipiirin alkuvaiheita Keuruun kansalaisopistossa Subject The topic of the resource kansalaisopistot pelimannimusiikki kansanmusiikki Creator An entity primarily responsible for making the resource Reijonen, Riitta Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Artikkeleita eri aiheista Description An account of the resource Tässä kokoelmassa on artikkeleita erilaisista keuruulaiseen kulttuuriperintöön liittyvistä teemoista. Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document Laila Niemiojan suunnittelemat rakennukset Keuruu: • kirkonkylän Kivikoulu, 1953 • Kivikoulun opettajaintalo, 1956 • Yhteiskoulu 1961 • Kansalaiskoulu,1970-luku • Kivelän koulu, 1985 • Kunnansairaala/terveysasema laajennusosineen, 1950-luku • Heikkilän vanhainkodin värit ja koristelu, Pohjoislahti, 1953 • Haapamäen kansakoulu/ala-aste, 1956 • Haapamäen terveystalo, 1950 • Kauppayhtiön toinen liiketalo, 1955 • Torin varren Liiketalo, 1957 • Asunto- ja liiketalo Viiskulma 1957 • Keuruun Sähkö Oy:n toimitalo, 1958 • Orion Oy:n huvila 1 • Orion Oy:n huvila 2 Omakotitaloja ja huviloita Keuruu • Pekanniemi, Olavi Paavolaisen huvila, 1949 • Osuusliike Mäki-Matin tj. Erkki Luodon ja Aili Luodon kesämökin saunapirtti 1948 • Keuruun Tervatehtaan tj. Niilo Vuolle-Apialan ja Aune Vuolle-Apialan aittarakennus 1946 • Yhteiskoulun rehtori Jussi Rainion ja Niina Rainion omakotitalo, 1950-luku • Lavikaisen talo • Eläinlääkäri B. Vuorentien/Hannu ja Miia Teiskosen talo, 1947 • Betty Järvisen/Markku ja Maarit Puron talo • Jukka ja Saara Rönnholmin/Reijo Seppäsen talo • Taisto Järvisen talo • kunnanjohtaja Toivo Puron/Neuvosen talo Koskenpää/Jämsänkoski/Jämsä • Jyskän koulurakennus, Koskenpää, 1952 • Kirkonkylän kansakoulu, Koskenpää, 1955 Jämsä • Jokilaakson aluesairaala • Kaupunginjohtaja Toivo Puron talo • Vitikkalan kansa- ja kansalaiskoulun opettajain asuintalo, 1963 Arkkitehtitoimisto Niemioja & Uusitalo Oy:n ja Arkkitehtitoimisto Heikki Uusitalo Oy:n suunnittelemia rakennuksia 1970-1990 -luvuilla Vanhainkodit, sairaskodit Keuruun Lehtiniemen vanhainkoti-palvelutalo, 1990 Palveluasunnot Keuruun palveluasunnot, 1991 Päiväkodit Keuruun Lapin päiväkodin saneeraus ja laajennus, 1998 Koulut Keuruun yläaste ja lukio, 1975 Keuruun yläaste ja lukio, keittiölaajennus, 1996 Keuruun yläaste ja lukio, saneeraus ja laajennus (luonnosvaiheessa) Kivelä korttelikoulu, 1985 Muut rakennukset Toivi Järvisen taidekoti, 1961 Saarijärven museo, 1989 Laila Niemiojan suunnittelemat hautamuistomerkit Pihlajavesi Sankarivainajien muistomerkki, 1949 Koskenpää Sankarivainajien muistomerkki, 1950 (&Pentti Papinahon reliefi "Elämä jatkuu", 1977) Keuruu Karjalaan jääneiden vainajien muistomerkki, 1957 Helsinki Niemiojien sukuhaudan muistomerkki Honkanummen hautausmaa, Helsinki Arkkitehtitoimisto Niemioja & Uusitalo Oy:n ja Arkkitehtitoimisto Heikki Uusitalo Oy:n suunnittelemia rakennuksia Terveysasemat ja sairaalat Alavuden terveysaseman laajennus, 1982 Alavuden terveysaseman saneeraus, 1992 Alavuden terveysaseman saneeraus II vaihe, 1996 Euran terveysaseman laajennus, 1985 Evijärven terveysaseman laajennus, 1991 Kangasniemen terveysasema, 1977 Kannuksen pääterveysasema, 1981 Karttulan terveysasema, 1991 Kauhavan pääterveysasema, 1977 Koski Hl:n terveysasema, 1984 Kärkölän terveysaseman laajennus, 1987 Nastolan pääterveysasema, 1977 Soinin terveysasema, 1987 Suolahden terveysasema, 1977 Sisä-Suomen sairaala, Suolahti, laajennuksia ja saneerauksia, 1983-91 Suonenjoen pääterveysasema, 1979 Suonenjoen pääterveysaseman laajennus, 1995 Sysmän terveysaseman laajennus ja saneeraus, 1988-91 Vesannon terveysasema, 1997 Ähtärin aluesairaalan laajennus, 1981 Ähtärin terveysaseman laajennus, 1981 Äänekosken terveysasema, 1977 Vanhainkodit, sairaskodit, palveluasunnot Evijärven vanhusten palvelukeskus, 1989 Kannuksen vanhainkoti, 1983 Kannuksen veljeskoti ja laajennus, 1991 Kauhavan vanhainkoti, 1979 Keuruun vanhainkoti-palvelutalo, 1990 Sotainvalidien sairaskoti, Ähtäri, 1991 Suonenjoen veljeskoti, 1982 Suonenjoen vanhainkoti-palvelukeskus, 1995 Sysmän vanhainkodin laajennus ja saneeraus, 1988 Säkylä vanhainkodin laajennus ja saneeraus, 1983 Haukivuoren vanhusten ja vammaisten palvelutalot, 1996 Evijärven palveluasunnot, 1990 Keuruun palveluasunnot, 1991 Kannuksen veljeskodin palveluasunnot, 1994 Päiväkodit Lääkärintalon muutos päiväkodiksi, Alavus, 1979 Lääkärintalon muutos päiväkodiksi, Sysmä, 1988 Päiväkodin laajennus, Sysmä, 1992 Keuruun Lapin päiväkodin saneeraus ja laajennus, 1998 Koulut Evijärven kirkonkylän ala-aste, 1993 Evijärven yläasteen saneeraus, 1995 Evijärven lukion saneeraus, 1996 Keuruun yläaste ja lukio, 1975 Keuruun yläaste ja lukio, keittiölaajennus, 1996 Keuruun yläaste ja lukio, saneeraus ja laajennus, luonnosvaiheessa Kivelä korttelikoulu, Keuruu, 1985 Sysmän ala-aste, saneeraus, 1985 Sysmän ylä-aste ja lukio, saneeraus, 1992 Ylihärmän ylä-aste ja kirjasto, saneeraus, rakenteilla Toimistot Helsingin matkailutoimiston saneeraus, 1996 Kannuksen kaupungintalon laajennus, 1985 Kannuksen virastotalon saneeraus, 1989 Konaflex Oy:n toimitalo, Vantaa, 1987 Konaflex Oy:n toimitalon laajennus, Vantaa, 1997 Tasokaluste Oy:n toimitalo, Vantaa, 1988 Uudenmaan Mestarirakentajat Oy toimisto, 1993 Muut rakennukset Saarijärven museo, 1989 Tiwi Oy:n lastulevytehdas, Keuruu, 1971 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Laila Niemiojan suunnittelemat rakennukset Subject The topic of the resource arkkitehdit rakennukset Niemioja, Laila Keuruu Description An account of the resource Luettelo diplomiarkkitehti Laila Niemiojan suunnittelemista kohteista Keuruulla ja muilla paikkakunnilla. Creator An entity primarily responsible for making the resource Niemioja, Ahto Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Contributor An entity responsible for making contributions to the resource Ruhanen, Jarmo https://keuruunveraja.fi/files/original/030e65f66bda847e5b18a0696d78c5af.jpg 4e0e648b8dfbe385afd07b85c56ed093 https://keuruunveraja.fi/files/original/d1c3b34a297909711a50b236b761cfe3.jpg e0c3fd4e874a9b9b89427ed41b975e5b https://keuruunveraja.fi/files/original/c4b2690404b1e5614764d0282d529694.jpg a2b04ce78a51735807ea49a8e3337e16 https://keuruunveraja.fi/files/original/e11b0a8f0f7d502259d4ef0cac1dc237.jpg 990be9363a3797fae257a952147f4870 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Raimo Varpulan kokoelma Description An account of the resource Kokoelmassa on digitoituna Raimo Varpulan Keurusseutua käsitteleviä keräilykokoelmia mm. postitoiminnasta, postikorteista ja tulitikkuetiketeistä sekä hänen keuruulaisista tapahtumista ottamiaan valokuvia. Kokoelmat ulottuvat 1800-luvun loppupuolelta 1980-luvulle. Creator An entity primarily responsible for making the resource Varpula, Raimo Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Artikkeli Teeemateksti jostakin aiheesta. Tätä aineistotyyppiä voi käyttää aina kun tekstin muoto ei vaadi muuta. Mistä on kyse? Tähän kenttään artikkelin teksti jäsennettynä tarpeen mukaan. Vielä 1860-luvulla postinkulku Keurusseudulla oli sangen vaatimatonta. Vanha postitie kulki kyllä reitillä Jyväskylä - Keuruu - Alavus - Vaasa, mutta posti ei pysähtynyt Keuruulla. Kunnallishallinnon rakentaminen vuosikymmenen loppupuolelta alkaen lisäsi kuitenkin postinkuljetuksen tarvetta, kun erilaisten viranomaisten lähettämien kirjeiden ja kuulutusten määrä kasvoi. Siinä vaiheessa posti saatiin kulkemaan Keuruun, Pihlajaveden ja Multian kirkonkylien välillä noin kerran viikossa. Maaseutupostitoimistoja oli ylipäänsä koko maassa vain vähän. G.A. Serlachius teki Keurusseudun yhteiselle kuntakokoukselle vuonna 1876 aloitteen postitoimiston saamiseksi Mänttään. Kuntakokous kuitenkin torppasi hankkeen, ja vastusti myös sitä seurannutta postiylihallituksen esitystä postitoimiston perustamisesta Keuruun kirkonkylään. Postitoimiston kannattajat kuitenkin lopulta voittivat, ja Keuruun ensimmäinen postitoimisto aloitti toimintansa pappilan rakennuksessa vuonna 1878. Postinhoitajaksi valittiin neiti Angelika Bergroth. Postin paikka vaihtui seuraavina vuosina tiheästi, ja vuonna 1889 toiminta vakiintui pastorinna Forsmanin omistamaan Rauhalaan. Postinhoitaja neiti Amanda Kepplerus rakennutti postille oma talon vanhan kirkon eteläpuolelle, kirkon ja kirkkoherranpappilan väliin. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Keuruulaisen postitoiminnan historiaa Subject The topic of the resource postitoimipaikat postiliikenne Keuruu historia Description An account of the resource Tietoa keuruulaisen postitoiminnan alkuvaiheista. Mukana Raimo Varpulan laatimat kartta ja taulukko Keuruun postitoimipaikoista. Creator An entity primarily responsible for making the resource Varpula, Raimo https://keuruunveraja.fi/files/original/83e48310d57f0f9d14b9eb97c254fcdd.jpg 9709771238f53c901aafae0f35b28fa7 https://keuruunveraja.fi/files/original/00184a21b3b0ed8b4739ac830b00aa7d.jpg eea8ed2b9564cacef4ce62702d2636fe Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Raimo Varpulan kokoelma Description An account of the resource Kokoelmassa on digitoituna Raimo Varpulan Keurusseutua käsitteleviä keräilykokoelmia mm. postitoiminnasta, postikorteista ja tulitikkuetiketeistä sekä hänen keuruulaisista tapahtumista ottamiaan valokuvia. Kokoelmat ulottuvat 1800-luvun loppupuolelta 1980-luvulle. Creator An entity primarily responsible for making the resource Varpula, Raimo Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Postitoimipaikkojen leimoja I Subject The topic of the resource postileimat Keuruu Haapamäki 1890-luku 1900-luvun alku Description An account of the resource Keuruulaisten postitoimipaikkojen leimoja 1890-luvulta ja 1900-luvun alusta.. Rights Information about rights held in and over the resource Omistaja Raimo Varpula https://keuruunveraja.fi/files/original/c6ce80e36fb2e081596d7130a35cb849.jpg 06a58ee45cf004ec431efac3a408626f https://keuruunveraja.fi/files/original/d248505b7175756aad4e307a22237400.jpg 87da2862de872187b45691b3f09425c7 https://keuruunveraja.fi/files/original/be9b27e04403971b9f604a1a1117fb7e.jpg a39fc1d1a1bd6a70d2bf3d328d3fcac9 https://keuruunveraja.fi/files/original/1dc7c68b0189a2795406ec7755dd4f74.jpg 1441de8b83c47cc0351f6e4cc6978a23 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Raimo Varpulan kokoelma Description An account of the resource Kokoelmassa on digitoituna Raimo Varpulan Keurusseutua käsitteleviä keräilykokoelmia mm. postitoiminnasta, postikorteista ja tulitikkuetiketeistä sekä hänen keuruulaisista tapahtumista ottamiaan valokuvia. Kokoelmat ulottuvat 1800-luvun loppupuolelta 1980-luvulle. Creator An entity primarily responsible for making the resource Varpula, Raimo Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Postitoimipaikkojen leimoja II Subject The topic of the resource postileimat Keuruu Haapamäki Asunta Hotelli Keurusselkä Keuruun varuskunta Lihjamo Mäyrämäki Description An account of the resource Keuruulaisten postitoimipaikkojen leimoja 1900-1970-luvuilta. Rights Information about rights held in and over the resource Omistaja Raimo Varpula https://keuruunveraja.fi/files/original/8a0070a04b0fb2cc168dfd609d8bb26b.jpg a00591646e37b2154e7c93f8270027d4 https://keuruunveraja.fi/files/original/457b24804b7a8980d7a3013233648c07.jpg 9d5c6a0c0341c41639a68df626a42d4c https://keuruunveraja.fi/files/original/ac654a91be4d5052a448815be7d16a14.jpg 93f62f7d3c2bd6bd6001dba7577bf5e6 https://keuruunveraja.fi/files/original/f4db9dd4ef5f49dbca001c51b488d792.jpg 33d27e0e2c13f9f7c0983bd8b4d954b8 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Raimo Varpulan kokoelma Description An account of the resource Kokoelmassa on digitoituna Raimo Varpulan Keurusseutua käsitteleviä keräilykokoelmia mm. postitoiminnasta, postikorteista ja tulitikkuetiketeistä sekä hänen keuruulaisista tapahtumista ottamiaan valokuvia. Kokoelmat ulottuvat 1800-luvun loppupuolelta 1980-luvulle. Creator An entity primarily responsible for making the resource Varpula, Raimo Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Postitoimipaikkojen leimoja III Subject The topic of the resource postileimat Keuruu -- Liesjärvi Pihlajavesi (kunta) Valkeajärvi Sälli Katajamäki Kotala Tamppimäki 1900-luku Description An account of the resource Pihlajaveden ja läheisten kylien postileimoja 1900-luvun ajalta. Rights Information about rights held in and over the resource Omistaja Raimo Varpula https://keuruunveraja.fi/files/original/148facd341a9674b9e111e91e80e6631.jpg 00de7c0ef36a2a9d9c9cf2619389f990 https://keuruunveraja.fi/files/original/2c9eccaed5570c304a5b0c614d415e74.jpg 4465b525edfe3af875170a5ed3553e77 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Henkilögalleria Description An account of the resource Kokoelmassa on pienoiselämäkertoja keuruulaisista merkkihenkilöistä. Henkilö Text Any textual data included in the document Suolahdessa vuonna 1918 syntynyt Lauri Johannes Sutela oli entinen Suomen puolustusvoimain komentaja. Perheen isä oli rautatiekirjuri Väinö Schoderus, jonka työn myötä perhe muutti ennen Sutelan koulun alkua Haapamäelle. Vuonna 1929 perhe suomensi sukunimensä Sutelaksi. Sutelan taival maanpuolustajana alkoi Haapamäellä, jossa hän seurasi isänsä jalanjäljissä mukaan suojeluskunnan toimintaan. Sutela valmistui Kadettikoulun pioneerilinjalta vuonna 1939 ja joutui parin kuukauden kuluttua talvisotaan rintamajoukkoihin. Jatkosodassa hän toimi muun muassa komppanian päällikkönä ja pataljoonan komentajana. Sutela valmistui yleisesikuntaupseeriksi Sotakorkeakoulusta vuonna 1949. Sotien jälkeen Lauri Sutela organisoi tiedustelupäällikkönä Suomen sotilastiedustelun, jolloin vuonna 1959 Pääesikunnan tiedotusosastolle perustettiin Sutelan johtoon tarkastustoimisto. Sutela toimi päämajamestarina 1966–1968, yleisesikuntapäällikkönä 1968–1971, pääesikunnan päällikkönä 1971–1974 ja puolustusvoimain komentajana 1974–1983. Hänet ylennettiin kenraalimajuriksi vuonna 1966, kenraaliluutnantiksi vuonna 1968 ja täydeksi kenraaliksi vuonna 1974. Hän on virkaiältään pitkäaikaisin sodanjälkeinen puolustusvoimain komentaja. Sutela oli keskeisessä roolissa vakiinnuttamassa Puolustusvoimien asemaa 1970-luvun murroksessa. Sutelaa pidettiin aikanaan Kekkosen luottomiehenä. Hänen ansiokseen voidaan laskea presidentti Urho Kekkosen ja Puolustusvoimien sekä sen komentajien välien parantuminen. Puolustusvoimien asema vahvistui, ja se vaikutti myös hankintoihin: hankittiin sekä neuvostovalmisteisia ohjuksia että brittiläisiä Hawk-harjoituskoneita. Koska Suomi halusi olla puolueeton, aseita oli hankittava sekä idästä että lännestä. Näin hän sai laajennettua Puolustusvoimien ja länsivaltojen suhteita synnyttämättä epäluottamusta itänaapurissa. Taiteesta ja tekniikasta kiinnostuneen Sutelan suunnitelmissa oli alkujaan arkkitehdin ura. Taiteelliset harrastukset jatkuivat koko eliniän. Matti Lukkari on kirjoittanut Sutelasta elämänkertateoksen ”Lauri Sutela, puolustusvoimain komentaja” joka ilmestyi vuonna 2003. Biografia Lyhyt kuvaus henkilön elämästä ja teoista Suolahdessa vuonna 1918 syntynyt Lauri Johannes Sutela oli entinen Suomen puolustusvoimain komentaja. Perheen isä oli rautatiekirjuri Väinö Schoderus, jonka työn myötä perhe muutti ennen Sutelan koulun alkua Haapamäelle. Vuonna 1929 perhe suomensi sukunimensä Sutelaksi. Sutelan taival maanpuolustajana alkoi Haapamäellä, jossa hän seurasi isänsä jalanjäljissä mukaan suojeluskunnan toimintaan. Sutela valmistui Kadettikoulun pioneerilinjalta vuonna 1939 ja joutui parin kuukauden kuluttua talvisotaan rintamajoukkoihin. Jatkosodassa hän toimi muun muassa komppanian päällikkönä ja pataljoonan komentajana. Sutela valmistui yleisesikuntaupseeriksi Sotakorkeakoulusta vuonna 1949. Sotien jälkeen Lauri Sutela organisoi tiedustelupäällikkönä Suomen sotilastiedustelun, jolloin vuonna 1959 Pääesikunnan tiedotusosastolle perustettiin Sutelan johtoon tarkastustoimisto. Sutela toimi päämajamestarina 1966–1968, yleisesikuntapäällikkönä 1968–1971, pääesikunnan päällikkönä 1971–1974 ja puolustusvoimain komentajana 1974–1983. Hänet ylennettiin kenraalimajuriksi vuonna 1966, kenraaliluutnantiksi vuonna 1968 ja täydeksi kenraaliksi vuonna 1974. Hän on virkaiältään pitkäaikaisin sodanjälkeinen puolustusvoimain komentaja. Sutela oli keskeisessä roolissa vakiinnuttamassa Puolustusvoimien asemaa 1970-luvun murroksessa. Sutelaa pidettiin aikanaan Kekkosen luottomiehenä. Hänen ansiokseen voidaan laskea presidentti Urho Kekkosen ja Puolustusvoimien sekä sen komentajien välien parantuminen. Puolustusvoimien asema vahvistui, ja se vaikutti myös hankintoihin: hankittiin sekä neuvostovalmisteisia ohjuksia että brittiläisiä Hawk-harjoituskoneita. Koska Suomi halusi olla puolueeton, aseita oli hankittava sekä idästä että lännestä. Näin hän sai laajennettua Puolustusvoimien ja länsivaltojen suhteita synnyttämättä epäluottamusta itänaapurissa. Taiteesta ja tekniikasta kiinnostuneen Sutelan suunnitelmissa oli alkujaan arkkitehdin ura. Taiteelliset harrastukset jatkuivat koko eliniän. Matti Lukkari on kirjoittanut Sutelasta elämänkertateoksen ”Lauri Sutela, puolustusvoimain komentaja” joka ilmestyi vuonna 2003. Elinvuodet Syntymä- ja kuolinvuosi 1887-2011 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Sutela, Lauri Subject The topic of the resource Haapamäki rautatieläiset puolustusvoimain komentajat kenraalit Bibliographic Citation A bibliographic reference for the resource. Recommended practice is to include sufficient bibliographic detail to identify the resource as unambiguously as possible. https://fi.wikipedia.org/wiki/Lauri_Sutela http://aksa.fi/aanekoskella-syntynyt-kenraali-sutela-on-kuollut/ https://keuruunveraja.fi/files/original/e6341ca58766d957a3edad9a36a0975c.jpg e18068a87b6f8d1025e1f7ab58c92491 https://keuruunveraja.fi/files/original/8931f6512c5dc05f34d1f44f2bd8b7be.jpg d8855f7416ac55747826f744f3d7f244 https://keuruunveraja.fi/files/original/a2c00547801f960e2ed29c373a50f98d.jpg 6c2eaa7551fd7f7aff130f6c81b1b693 https://keuruunveraja.fi/files/original/52ec9e6df1254e0c2840b9114cdf9566.jpg 8f2bbbe4c6947ff037636298c9538071 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Raimo Varpulan kokoelma Description An account of the resource Kokoelmassa on digitoituna Raimo Varpulan Keurusseutua käsitteleviä keräilykokoelmia mm. postitoiminnasta, postikorteista ja tulitikkuetiketeistä sekä hänen keuruulaisista tapahtumista ottamiaan valokuvia. Kokoelmat ulottuvat 1800-luvun loppupuolelta 1980-luvulle. Creator An entity primarily responsible for making the resource Varpula, Raimo Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Postitoimipaikkojen leimoja IV Subject The topic of the resource postileimat 1900-luku Pohjoislahti Pohjoisjärvi Kaleton Yltiä Huttula Description An account of the resource Keuruun eteläisten ja itäisten postitoimipaikkojen leimoja 1900-luvun ajalta. https://keuruunveraja.fi/files/original/6d9d24744d37b4bbbf6259e02e8636ff.jpg f08ad23bda84b93c913a50c976033ec7 https://keuruunveraja.fi/files/original/6ed15cd685d8cb0a3d22eb12bc8de951.pdf 7733267457f0738d2048cf545894028e Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Digitoidut kirjat Description An account of the resource Digitoitujen kirjojen kokoelma sisältää alun perin painettuna julkaistuja kirjoja ja muita teoksia, jotka on digitoitu pdf-muotoon. Kokoelmassa on sekä keuruulaisten tekijöiden kirjoittamaa kaunokirjallisuutta että Keuruuta käsitteleviä tietokirjoja ja artikkeleita. <br /><br />Kaikki teokset ovat joko tekijänoikeusvapaita, tai niiden uudelleenjulkaisuun on saatu lupa alkuperäisten kirjoittajien oikeudenhaltijoilta. Jälkimmäisessä tapauksessa tämä on aina mainittu teoksen kuvauksessa.<br /><br />Tätä e-kirjojen kokoelmaa kartutetaan yhteistyössä Projekti Lönnrotin (<a title="Projekti Lönnrotin" href="http://www.lonnrot.net/" target="_blank" rel="noreferrer">http://www.lonnrot.net/</a>) kanssa Digitoitu teos Tähän kokonaiset digitoidut kirjat tiedostoliitteinä, metatietokenttiin lyhyt kuvaus teoksesta. Digitoidun teoksen tiedot Digitoidun teoksen bibliografiset tiedot (tekijä, nimi, alkuperäinen kustantaja ja julkaisuvuosi) Lauri Kulmala, Keurusseutu vapaussodassa : valkoisen Suomen avain. Vapaussoturien huoltosäätiön Keuruun osasto, 1981. Teoksen kuvaus Lyhyt kuvaus digitoidusta teoksesta Teos kertoo vuoden 1918 kansalaissodan tapahtumista Keurusseudulla valkoisen osapuolen näkökulmasta. Kansikuva: Pekka Suhonen Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Keurusseutu vapaussodassa Subject The topic of the resource kansalaissota Keuruu Haapamäki Vilppula suojeluskunnat Creator An entity primarily responsible for making the resource Kulmala, Lauri Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Rights Information about rights held in and over the resource Digitoidun version julkaisuun on saatu lupa Lauri Kulmalan oikeudenhaltijoilta. Format The file format, physical medium, or dimensions of the resource pdf https://keuruunveraja.fi/files/original/76dda683157bdc2988d3c9a4348091d4.jpg 315426042188c436d26caa6ee0c61abd Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Henkilögalleria Description An account of the resource Kokoelmassa on pienoiselämäkertoja keuruulaisista merkkihenkilöistä. Henkilö Text Any textual data included in the document 1950-luvun hiihtokuningas Veikko Hakulinen syntyi Kurkijoella vuonna 1925. Hän oli kolminkertainen olympiavoittaja ja maailmanmestari. Hakulisen vanhemmat asuivat vuoden 1952 Oslon talvikisojen aikoihin rautatieläisinä Haapamäellä. Haapamäen Suojalla järjestettiin Hakulisen 50 km olympiavoiton jälkeen 3.3.1952 yksi monista juhlatilaisuuksista. Ennen 15.1.1953 alkanutta Evon metsäkoulua Lammilla Hakulinen teki keväästä 1952 seuraavaan vuodenvaihteeseen metsäalan työharjoittelua Yhtyneiden Paperitehtaitten piiripäällikön Väinö Huostilan alaisuudessa Haapamäellä. Haapamäki oli siten Hakulisen harjoittelumaastoa ja hän myös voitti Haapamäen Urheilijoiden järjestämät kotikisat ennen Evon metsäkouluun lähtöään. Hakulinen edusti hiihtourallaan Asikkalan Raikasta, Valkeakosken Hakaa, talvella 1954 Evon Metsä-Poikia ja metsäopiston jälkeen vuodesta 1955 Jämsänkosken Ilvestä sekä Tampereen Hiihtoseuraa, Tampereen Pyrintöä ja Tampereen Mailaa. Hakulinen kilpaili myös ampumahiihdossa, suunnistuksessa, hiihtosuunnistuksessa, maastojuoksussa ja soudussa SM-tasolla ja jatkoi uraansa veteraanisarjoissa. Oslon talviolympialaisista Hakulinen muistetaan erityisesti 50 kilometrin voittoajastaan 3.33.33. Hän voitti Holmenkollenilla 50 kilometriä vuosina 1953 ja 1955, pikamatkan eli 18 km vuonna 1953 ja 15 km vuonna 1957. Hän sijoittui Holmenkollenilla vuonna 1950 18 km kilpailussa kolmanneksi. Holmenkollen-mitali myönnettiin hänelle vuonna 1955. Veikko Hakulinen valittiin Vuoden urheilijaksi neljä kertaa vuosina 1952–1954 ja 1960. Hän sai Pro Urheilu –tunnustuksen vuonna 2000. Sotilasarvoltaan hän oli reservin kersantti ja ammatiltaan metsäteknikko. Hakulinen kuoli jäätyään auton alle juoksulenkillään vuonna 2003 Valkeakoskella. Kun Hakulisen syntymästä tuli kuluneeksi 85 vuotta 2010, paljastettiin hänen synnyinpaikkakunnallaan, nykyisin Venäjän Karjalaan kuuluvalla Kurkijoella hänelle omistettu muistolaatta. Helmikuussa 2017 hänet valittiin Hiihtomuseon pohjoismaisten hiihtolajien kunniagalleriaan. Biografia Lyhyt kuvaus henkilön elämästä ja teoista 1950-luvun hiihtokuningas Veikko Hakulinen syntyi Kurkijoella vuonna 1925. Hän oli kolminkertainen olympiavoittaja ja maailmanmestari. Hakulisen vanhemmat asuivat vuoden 1952 Oslon talvikisojen aikoihin rautatieläisinä Haapamäellä. Haapamäen Suojalla järjestettiin Hakulisen 50 km olympiavoiton jälkeen 3.3.1952 yksi monista juhlatilaisuuksista. Ennen 15.1.1953 alkanutta Evon metsäkoulua Lammilla Hakulinen teki keväästä 1952 seuraavaan vuodenvaihteeseen metsäalan työharjoittelua Yhtyneiden Paperitehtaitten piiripäällikön Väinö Huostilan alaisuudessa Haapamäellä. Haapamäki oli siten Hakulisen harjoittelumaastoa ja hän myös voitti Haapamäen Urheilijoiden järjestämät kotikisat ennen Evon metsäkouluun lähtöään. Hakulinen edusti hiihtourallaan Asikkalan Raikasta, Valkeakosken Hakaa, talvella 1954 Evon Metsä-Poikia ja metsäopiston jälkeen vuodesta 1955 Jämsänkosken Ilvestä sekä Tampereen Hiihtoseuraa, Tampereen Pyrintöä ja Tampereen Mailaa. Hakulinen kilpaili myös ampumahiihdossa, suunnistuksessa, hiihtosuunnistuksessa, maastojuoksussa ja soudussa SM-tasolla ja jatkoi uraansa veteraanisarjoissa. Oslon talviolympialaisista Hakulinen muistetaan erityisesti 50 kilometrin voittoajastaan 3.33.33. Hän voitti Holmenkollenilla 50 kilometriä vuosina 1953 ja 1955, pikamatkan eli 18 km vuonna 1953 ja 15 km vuonna 1957. Hän sijoittui Holmenkollenilla vuonna 1950 18 km kilpailussa kolmanneksi. Holmenkollen-mitali myönnettiin hänelle vuonna 1955. Veikko Hakulinen valittiin Vuoden urheilijaksi neljä kertaa vuosina 1952–1954 ja 1960. Hän sai Pro Urheilu –tunnustuksen vuonna 2000. Sotilasarvoltaan hän oli reservin kersantti ja ammatiltaan metsäteknikko. Hakulinen kuoli jäätyään auton alle juoksulenkillään vuonna 2003 Valkeakoskella. Kun Hakulisen syntymästä tuli kuluneeksi 85 vuotta vuonna 2010, paljastettiin hänen synnyinpaikkakunnallaan, nykyisin Venäjän Karjalaan kuuluvalla Kurkijoella hänelle omistettu muistolaatta. Helmikuussa 2017 hänet valittiin Hiihtomuseon pohjoismaisten hiihtolajien kunniagalleriaan. Elinvuodet Syntymä- ja kuolinvuosi 1925-2003 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Hakulinen, Veikko Subject The topic of the resource Haapamäki hiihto Holmenkollen olympiavoittajat maailmanmestarit rautatieläiset Source A related resource from which the described resource is derived http://kshiihto.fi/suomi100.pdf https://fi.wikipedia.org/wiki/Veikko_Hakulinen http://www.museo24.fi/?action[]=INavigation::viewArticle(11853) http://www.ski-keuruu.fi/sporttisaitti/materiaalit/historiaa/hiihtohistoriaa/veikko-hakulinen/index.htm http://smhiihdot.ski-keuruu.fi/smhiihdot/2-uncategorised/85-haku-veikko-haapamaelta-holmenkollenille-1952 http://smhiihdot.ski-keuruu.fi/smhiihdot/uutiset/86-uutisia-veikko-hakulisesta-suur-keuruun-sanomissa-1953 https://keuruunveraja.fi/files/original/cfc6efdefac99b9bc013c03b57d32976.jpg 67f7e2b48cb37905a7bbf9bbbd18bc1a Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Soinne, Laura Source A related resource from which the described resource is derived http://www.finna.fi/Cover/Show?id=museovirasto.E967A76F3335FBFE532CEEAFC99D4B5B Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Henkilögalleria Description An account of the resource Kokoelmassa on pienoiselämäkertoja keuruulaisista merkkihenkilöistä. Henkilö Biografia Lyhyt kuvaus henkilön elämästä ja teoista Laura Soinne tunnetaan keuruulaisen runoilijan Einari Vuorelan puolisona, mutta hänellä oli myös oma merkittävä ura kirjailijana. Hän kirjoitti satuja, näytelmiä ja romaaneja. Lastenkirjailijana Sointeella oli oma tyylinsä ja hänen satujaan voidaan kutsua jopa kauhusaduiksi. Joskus hän kirjoitti niistä useita versioita, joissa alkuperäisen tarinan pelottavimpia kohtia muokattiin lempeämpään suuntaan. Näytelmäkirjailijana Soinne oli omana aikanaan suosittu ja tunnettu, ja hänen näytelmiään esitettiin paljon iltamissa ja harrastajanäyttämöillä. Joitakin hänen romaanejaan on filmatisoitu, kuten. Synnin puumerkki (v. 1942, ohj. Jorma Nortio). Sointeelle myönnettiin v. 1980 Valtion kirjallisuuspalkinto. Elinvuodet Syntymä- ja kuolinvuosi 1897-1992 Kirjallisuutta Tähän keskeisimmät henkilöstä kertovat lähdeteokset (jos on). Riihimäki Lea, Laura Soinne-Vuorela kirjailijana. Keuruun joulu 1984. <span style="line-height:115%;font-family:Calibri, sans-serif;font-size:11pt;"><a href="http://digi.kirjastot.fi/items/show/121116">http://digi.kirjastot.fi/items/show/121116</a><br /></span> Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Soinne, Laura Subject The topic of the resource Keuruu--Jukojärvi kirjailijat https://keuruunveraja.fi/files/original/1f8b5bd02ba4e414773b805a18145261.jpg 0890bc40eda5f04ef9f5cc6404390919 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Henkilögalleria Description An account of the resource Kokoelmassa on pienoiselämäkertoja keuruulaisista merkkihenkilöistä. Henkilö Text Any textual data included in the document Virtain Hauhuunkylän Jartissa syntyneen Heikki Jartin vanhemmat olivat maanviljelijä Robert Emanuel Jartti ja Keuruulta kotoisin ollut Johanna Harjula. Jartti valmistui kansakoulunopettajaksi Rauman seminaarista vuonna 1911 ja toimi sen opettajana Pihlajaveden aseman kansakoulussa vuoteen 1925 saakka, jolloin hän ryhtyi päätoimiseksi kirjailijaksi. Kipinä siihen oli syttynyt seminaarissa hänen voitettuaan kirjoituskilpailun toverikunnan sanomalehdessä. Jartista sanottiin: ”Sisä-Suomen olojen kuvaajien joukkoon oli astunut kynänkäyttäjä, jonka ensimmäinen teos osoitti huomattavaa kypsyyttä ja antoi mitä parhaita toiveita vastaisuuteenkin nähden.” Jartin kirjallinen tuotanto käsittää näytelmiä, romaaneja ja novelleja. Pääteoksena voidaan pitää ja vuosien 1926-1937 välillä syntyneitä ns. Saunakirjoja (Joulusaunassa 1-3 ja Juhannussaunassa), joihin hän sai kannustusta kirjailija-apurahoista. Nämä saunakirjat sisältävät maalaiselämän ja hämäläishuumorin kuvausta. Alfred Kordelinin säätiö myönsi hänelle 7 500 markan apurahan ja Jartti voitti myös pienempiä rahapalkintoja muun muassa Suomen Kuvalehden novellikilpailusta. Otavan silloinen johtaja A. Korhonen kuului Jartin uran kannustajiin. Ryhtyessään kirjailijaksi Jartti myi rakenteilla olleen Piilo-nimisen talonsa uudelle opettajalle ja muutti Artjärvelle, jossa hän asui pienessä Fiinula -nimisessä mökissä nuoremman veljensä kodin lähellä. Seuraavana keväänä perheetön Jartti muutti toisen veljensä luo Virtain Ala-Herraselle, jossa hän teki kirjallisia töitä jopa 18 tuntia päivässä ja kirjoitti muun muassa Herra Johtaja -romaaninsa siellä kolmeen kertaan. Jartin kirjallinen luomiskausi päättyi 1930-luvun lopulla. Hän palasi Pihlajavedelle, Kömin taloon, täällä olevien sisarten luokse. Juuri Köminseutu tuli hänelle erittäin rakkaaksi. Kerrotaan, että Jartin mielipaikkoja ja iltakävelykohteita olivat Vanha kirkko, sen ympärillä oleva karsikko, pellon takana ollut koivuvesakko, kaunis Virran silta ja sen alla virtaava koski. Heikki Jartti on haudattu Jarttien sukuhautaan Pihlajaveden uudelle hautausmaalle. Jartin syntymän satavuotispäivänä 1987 paljastettiin hänen muistolaattansa, joka on Pihlajaveden ala-asteen seinässä. Muistolaatan suunnitteli taiteilija Veikko Koskinen. Teoksia: Opettajan emännöitsijä, 1-näytöksinen pila. 1920 Noitalakki, näytelmä. Pimeässä erehtyy, kylätarina Keski-Suomesta. 1922 Herra Johtaja, romaani. 1923 Munapuuro, 3-näytöksinen huvinäytelmä. 1925 Joulusaunassa 1, romaani. 1926 Joulusaunassa 2, romaani. 1927 Joulusaunassa 3, romaani. 1931 Juhannussaunassa, romaani. 1937 Biografia Lyhyt kuvaus henkilön elämästä ja teoista Virtain Hauhuunkylän Jartissa syntyneen Heikki Jartin vanhemmat olivat maanviljelijä Robert Emanuel Jartti ja Keuruulta kotoisin ollut Johanna Harjula. Jartti valmistui kansakoulunopettajaksi Rauman seminaarista vuonna 1911 ja toimi sen opettajana Pihlajaveden aseman kansakoulussa vuoteen 1925 saakka, jolloin hän ryhtyi päätoimiseksi kirjailijaksi. Kipinä siihen oli syttynyt seminaarissa hänen voitettuaan kirjoituskilpailun toverikunnan sanomalehdessä. Jartista sanottiin: ”Sisä-Suomen olojen kuvaajien joukkoon oli astunut kynänkäyttäjä, jonka ensimmäinen teos osoitti huomattavaa kypsyyttä ja antoi mitä parhaita toiveita vastaisuuteenkin nähden.” Jartin kirjallinen tuotanto käsittää näytelmiä, romaaneja ja novelleja. Pääteoksena voidaan pitää ja vuosien 1926-1937 välillä syntyneitä ns. Saunakirjoja (Joulusaunassa 1-3 ja Juhannussaunassa), joihin hän sai kannustusta kirjailija-apurahoista. Nämä saunakirjat sisältävät maalaiselämän ja hämäläishuumorin kuvausta. Alfred Kordelinin säätiö myönsi hänelle 7 500 markan apurahan ja Jartti voitti myös pienempiä rahapalkintoja muun muassa Suomen Kuvalehden novellikilpailusta. Otavan silloinen johtaja A. Korhonen kuului Jartin uran kannustajiin. Ryhtyessään kirjailijaksi Jartti myi rakenteilla olleen Piilo-nimisen talonsa uudelle opettajalle ja muutti Artjärvelle, jossa hän asui pienessä Fiinula -nimisessä mökissä nuoremman veljensä kodin lähellä. Seuraavana keväänä perheetön Jartti muutti toisen veljensä luo Virtain Ala-Herraselle, jossa hän teki kirjallisia töitä jopa 18 tuntia päivässä ja kirjoitti muun muassa Herra Johtaja -romaaninsa siellä kolmeen kertaan. Jartin kirjallinen luomiskausi päättyi 1930-luvun lopulla. Hän palasi Pihlajavedelle, Kömin taloon, täällä olevien sisarten luokse. Juuri Köminseutu tuli hänelle erittäin rakkaaksi. Kerrotaan, että Jartin mielipaikkoja ja iltakävelykohteita olivat Vanha kirkko, sen ympärillä oleva karsikko, pellon takana ollut koivuvesakko, kaunis Virran silta ja sen alla virtaava koski. Heikki Jartti on haudattu Jarttien sukuhautaan Pihlajaveden uudelle hautausmaalle. Jartin syntymän satavuotispäivänä 1987 paljastettiin hänen muistolaattansa, joka on Pihlajaveden ala-asteen seinässä. Muistolaatan suunnitteli taiteilija Veikko Koskinen. Elinvuodet Syntymä- ja kuolinvuosi 1887-1951 Teoksia Jos kyseessä on taiteilija, tähän voi listata hänen keskeistä tuotantoaan (kirjoja, sävellyksiä, levyjä, julkisia taideteoksia jne). Opettajan emännöitsijä, 1-näytöksinen pila. 1920 Noitalakki, näytelmä. Pimeässä erehtyy, kylätarina Keski-Suomesta. 1922 Herra Johtaja, romaani. 1923 Munapuuro, 3-näytöksinen huvinäytelmä. 1925 Joulusaunassa 1, romaani. 1926 Joulusaunassa 2, romaani. 1927 Joulusaunassa 3, romaani. 1931 Juhannussaunassa, romaani. 1937 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Jartti, Heikki Subject The topic of the resource Pihlajavesi (kunta) kansakoulunopettajat kirjailijat Source A related resource from which the described resource is derived http://pihlajavesi.keuruu.fi/1930/heikkijartti/index.htm http://pihlajavesi.keuruu.fi/kyla/jartti.htm https://keuruunveraja.fi/files/original/9bda15c9896a5d4be2a82233f448307a.png 860ecbb093aacc176ca21c2ec23ca496 https://keuruunveraja.fi/files/original/0c8b8c9b4c262c09f19fb1000e0c3c9a.JPG c8ab0b3b7e562cbdab47fde79d0ab212 https://keuruunveraja.fi/files/original/6bc3ac084aade5950acfa420385fb34e.jpg 55f0179880bc3bd09e57bd3983850ecf Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Henkilögalleria Description An account of the resource Kokoelmassa on pienoiselämäkertoja keuruulaisista merkkihenkilöistä. Henkilö Biografia Lyhyt kuvaus henkilön elämästä ja teoista Heikki Eliel Nurmio syntyi Pihlajavedellä vuonna 1887. Nurmion vanhemmat olivat Pihlajaveden vt. kappalainen Henrik Nurmio ja Anna Groundstroem. Perhe muutti Pihlajavedeltä jo kahden vuoden kuluttua pojan syntymästä, ensin Soiniin ja sieltä Raisioon. Nurmio kirjoitti ylioppilaaksi Turun suomalaisesta reaalilyseosta vuonna 1906. Nurmio suoritti filosofian kandidaatin tutkinnon vuonna 1911 ja kasvatusopintutkinnon vuonna 1912. Hän auskultoi Helsingin suomalaisessa normaalilyseossa vuosina 1911–1912 ja suoritti filosofian maisterin tutkinnon vuonna 1915 ja suunnitteli tieteellistä uraa. Ennen sotilasuraansa Nurmio toimi maantiedon, historian ja suomen kielen opettajana mm. Turussa, Parikkalassa ja Raumalla. Perheen asuessa Raisiossa Nurmio liittyi Saksassa perustettuun jääkäripataljoona 27:n 3. komppaniaan vuonna 1916. Hän otti osaa taisteluihin ensimmäisessä maailmansodassa Saksan itärintamalla Misse-joella, Riianlahdella ja Aa-joella. Suomen sisällissodan taisteluihin Nurmio otti osaa Lempäälässä ja Viipurissa. Heikki Nurmion kirjalliset kyvyt tulivat esille jo Saksassa. Hän osallistui Suomalaisen sotilaskäsikirjan ja Suomen jääkärien Elämäkerraston toimittamiseen, kirjoitti sanat jääkärimarssiin sekä osallistui useiden sotahistoriasta kertovien julkaisujen kirjoittamiseen. Nurmion kirjalliseen tuotantoon kuuluvat myös Aarne Mustasalon nimellä kirjoitetut kolme nuortenromaania Jokikylän poikien seikkailuista. Teokset ovat isänmaallisuuden läpitunkemia, Varsinais-Suomen ja sen asukkaiden ylistyslauluja. 1920-luvulla Nurmio toimi mm. Kadettikoulun sotahistorian opettajana ja koulun johtajana sekä Sotakorkeakoulun sotilaspedagogiikan opettajana. Talvi- ja jatkosodan aikana Nurmio työskenteli puolustusministeriön, Päämajan ja Puolustusvoimain pääesikunnan sotahistoriallisen toimiston päällikkönä. Vuonna 1938 Nurmio nimitettiin puolustusministeriön Sotahistoriallisen arkiston päälliköksi. Heikki Nurmio vihittiin avioliittoon vuonna 1920 Helvi Lydia Lausteen kanssa. Nurmio kuoli vuonna 1947 ja hänet on haudattu Raision kirkkomaalle. Heikki Nurmion patsas pystytettiin Vartiovuorenmäelle vuonna 1962. Jääkärieversti Nurmion muistolaatta paljastettiin Pihlajaveden pappilan seinälle 1987. Elinvuodet Syntymä- ja kuolinvuosi 1887-1947 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Nurmio, Heikki Subject The topic of the resource Pihlajavesi (kunta) jääkärit Jääkärimarssi Source A related resource from which the described resource is derived https://fi.wikipedia.org/wiki/Heikki_Nurmio http://pihlajavesi.keuruu.fi/kuvagalleriat/kylaen-historiaa/594-heikki-nurmion-muistolaatta http://pihlajavesi.keuruu.fi/kuvagalleriat/kylaen-historiaa/595-jaeaekaerinmarssi-sanat-heikki-nurmio https://raisio-seura.fi/myyntiartikkelit/kirjat-ja-kortit http://digi.kirjastot.fi/items/show/124305 https://keuruunveraja.fi/files/original/89c7b023144f60c0587d2eeb9c18c023.pdf 8ebe92e2dd42ec321d3d6cf34b08cb7f Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Sakari Moision Keuruu-laulut Description An account of the resource Kokoelmassa on kolmen Sakari Moision säveltämän ja sanoittaman kappaleen nuotit ja sanat. Creator An entity primarily responsible for making the resource Moisio, Sakari Nuottijulkaisu Keuruuta aiheeltaan käsittelevän sävellyksen tai laulun nuottijulkaisu tai sanat. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Keuruun joutsenet Subject The topic of the resource laulut valssit (sävellykset) Keuruu Keurusselkä nuottijulkaisut Description An account of the resource Keuruulaisen Sakari Moision säveltämä ja sanoittama valssi. Nuottisovituksessa melodia, soinnut ja sanat. Creator An entity primarily responsible for making the resource Moisio, Sakari Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto https://keuruunveraja.fi/files/original/117da6133a45adeeb6f03852d634863c.pdf 72435632a68eb16b0749da7321ff4170 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Sakari Moision Keuruu-laulut Description An account of the resource Kokoelmassa on kolmen Sakari Moision säveltämän ja sanoittaman kappaleen nuotit ja sanat. Creator An entity primarily responsible for making the resource Moisio, Sakari Nuottijulkaisu Keuruuta aiheeltaan käsittelevän sävellyksen tai laulun nuottijulkaisu tai sanat. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Keuruun järvet Subject The topic of the resource nuottijulkaisut laulut valssit (sävellykset) Keuruu Keurusselkä Tarhia Description An account of the resource Keuruulaisen Sakari Moision säveltämä ja sanoittama valssi. Nuottijulkaisu sisältää melodian, soinnut ja sanat. Creator An entity primarily responsible for making the resource Moisio, Sakari https://keuruunveraja.fi/files/original/de37610cb877aad709615d4e02423b95.pdf 2ad8fdbdf2cddb1022354d288f8576ba Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Sakari Moision Keuruu-laulut Description An account of the resource Kokoelmassa on kolmen Sakari Moision säveltämän ja sanoittaman kappaleen nuotit ja sanat. Creator An entity primarily responsible for making the resource Moisio, Sakari Nuottijulkaisu Keuruuta aiheeltaan käsittelevän sävellyksen tai laulun nuottijulkaisu tai sanat. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Kultainen Keuruu Subject The topic of the resource laulut Keuruu Description An account of the resource Keuruulaisen Sakari Moision säveltämä ja sanoittama kotiseutuaiheinen laulu. Nuottijulkaisu sisältää melodian, sointumerkit ja sanat. Kappaleen erikoisuutena on se, että kaikki sanat alkavat k-kirjaimella. Creator An entity primarily responsible for making the resource Moisio, Sakari Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto https://keuruunveraja.fi/files/original/787ff8945261eee68439435700d6b793.jpg 9a90efd23555f5b025ae11547ac004eb https://keuruunveraja.fi/files/original/85eed8715814a5bba36abba5761f1402.jpg aa04bc6c402d154f8cc40d112542bd8f https://keuruunveraja.fi/files/original/0746f20d5b823c59b135f2636abef44c.jpg 99a58ca9869f2ceb43e56b48d51c7429 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Lauri Permikankaan tarinoita ja kuvia Description An account of the resource Kokoelma sisältää Keuruun Valkealahden kylällä syntyneen Lauri Permikankaan kirjoittamia tarinoita ja valokuvia hänen kotialbumistaan. Tarinat käsittelevät erityisesti maa- ja metsätaloutta 1940- ja 50-luvuilla sekä paikallisia ihmisiä ja tapahtumia. Creator An entity primarily responsible for making the resource Permikangas, Lauri Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document Tiusalan maisemissa korkealla mäellä oli punaiseksi maalattu taittokattoinen talo, jossa asusti suuri perhe. Isä Aapo Vuorela syntynyt 4.4.1880 ja kuoli 8.12.1943 ja äiti Ida Kristiina Vuorela os. Mattila syntynyt 24.7.1884 ja kuoli 23.3.1944. Aapo elätti suurta perhettään tekemällä kirvesmiehen töitä Valtion rautateille. Muun muassa Haapamäen asemarakennuksessa on hänen kätensä jälkeä. Tampereella hän myös oli työssä asemalla. Hän oli todella taitava työssään. Oletan, en tiedä varmaksi, että tuo rakennus jossa he asuivat sekin hänen käsialaansa. Mökissä oli vähän peltoa ja sijaitsi todella mäen laella. Muistan kun sanottiin että se oli töyssyn päällä. Talon asukkaat olivat minun isovanhempiani, sillä äitini oli tuon yksitoista lapsisen perheen toiseksi vanhin. Mökissä oli myös navetta, jossa pidettiin kotieläimiä ja niistä saatiin ruokaa lapsille. Kuvassakin on kanalauma pihamaalla kesäisenä päivänä. Talosta puuttuivat mukavuudet ja vesikin haettiin tuolta puolesta mäestä kantamalla. Siinä oli iso lähde tien varressa, joka vei mökkiin. Lapsijoukko kasvoi nuoruutensa mäellä, josta singahtivat kukin omaan työhönsä. Pääosan jäädessä kotimaisemiin Keuruulle mutta, osan lentäessä kauemmaksi kotoaan. Kerron tässä vanhimmasta pojasta, joka oli varsin monen keuruulaisen tuttu Onni Vuorela, koska hän oli poliisina täällä kotipitäjässä. Hän oli kummisetäni ja muistan kun hän kävi kotonani siskonsa Rauha Permikankan luona. Ne käynnit olivat pienelle pojalle mieluisia. Onni oli loistava tarinan kertoja. Tarinoita todella riitti koska hän työnsä puolesta joutui tapaamaan paljon ihmisiä ja sieltä nuo tarinat pulppusivat. Vielä kun hän oli oivallinen matkimaan ja osasi näytellä ilmeet niin että tarinoista tuli vielä hersyvämpiä. Toki hän ei saanut kertoa työasioistaan eikä henkilöstä niissä, mutta kuitenkin niistä saattoi sepittää kertomuksia ilman nimiä. Työnsäkin hän hoiti samalla lupsakkuudella ja huumoria sekaan laittaen, joten hän oli asiakkaidensakin joukossa pidetty, vaikka asiat olivat joskus vaikeita. Mieleeni tulee eräs tarina, jossa poliisille oli ilmoitettu kovalla pakkasella hangessa makaavasta miehestä. Katsomaan mennessään Lapinsalmen silata löytyi mies makaamassa hangessa. Onni kehotti miestä nousemaan ylös, ettei olisi paleltunut siihen. Mies totesi, ettei hän pääse jaloilleen. Näin todella oli, että jalat eivät kantaneet. Neuvokas mies kun Onni oli, hän haki poliisilaitokselta ison vesikelkan. Tuli miehen luokse ja kampesi hänet selälleen kelkkaan ja alkoi vetää kohti putkaa. Mies alkoi laulaa kyydissä, keskustan pääväylällä Onni sanoi miehelle, nyt laulu loppuu, sillä en vedä sinua laulavana halki kylän. Mies oli hiljaa loppumatkan ja pääsi lämpimään yöksi eikä paleltunut. Onnilla oli varmaan hiki pinnassa sillä’ Lapinsalmelta oli matkaa putkalle ja kaiken lisäksi ylämäkeä miltei koko matkan. Tuohon aikaan ei ollut pienillä paikoilla autoja jolla kuskata kuin nykyään. Monessa muussakin Onni oli mukana. Tehden perunkirjoituksia ja pieniä asianajoja ihmisille. Kuitenkin hänet muistetaan oivallisena seuramiehenä niin työtovereiden kuin asiakkaiden ja yleisön parissa. Aina iloisena ja myötätuntoisena ihmisenä. Työ vain oli sellaista jossa olisi saattanut ruveta murehtimaan toisten murheita. Tässä pintaraapaisu miehestä josta olisi voinut kirjoittaa, vaikka muistelmateoksen. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Vanhan talon tarina Subject The topic of the resource Tiusala poliisit Vuorela, Onni Vuorela, Aapo muistelu 1900-luku Description An account of the resource Keuruulainen Lauri Permikangas muistelee isoisäänsä Aapo Vuorelaa ja enoaan Onni Vuorelaa Tiusalan kylältä. Creator An entity primarily responsible for making the resource Permikangas, Lauri Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Lauri Permikankaan tarinoita ja kuvia Description An account of the resource Kokoelma sisältää Keuruun Valkealahden kylällä syntyneen Lauri Permikankaan kirjoittamia tarinoita ja valokuvia hänen kotialbumistaan. Tarinat käsittelevät erityisesti maa- ja metsätaloutta 1940- ja 50-luvuilla sekä paikallisia ihmisiä ja tapahtumia. Creator An entity primarily responsible for making the resource Permikangas, Lauri Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document Keuruulla 4H-kerhotoiminta on ollut vireää ja kauan. Palstoja pidettiin nuorten keskuudessa ja niistä saatiin vihanneksia perheen ruokapöytään. Vaihtelua ruokaan arkisten perunoiden ja läskisoosin lisukkeeksi. Kasvatettiin porkkanaa, lanttua, naurista, punajuurta ja kaaliakin joskus mukana. Tietysti sipuli oli, sellainen kasvi jota kasvatettiin. Siitä saatiin makua arkisenkin ruokaan talvella. Taisipa olla jotain muutakin kasvimaan kulmassa. Ainakin kauniita kukkia silmän iloksi. 40 – 50 luvuilla itsekin olimme siskoni kanssa ahkeria kerholaisia. Siinä kului monta päiväsydäntä kitkiessä ja harventaessa kasvimaalla. Syksyllä oli ilo saada komeita juureksia kellariin. Varsinkin nauris oli, se jota syötiin suoraan pellolta kasvukautena. Se oli hyvää, kun sen puukolla raastoi ja pisti suuhun. mehevää kun raastaessa solut rikkoituivat, joten se oli viedä kielen mennessään. Näin kyllä syötiin myös lanttua mikä sekin oli oivallista raakana. Nauriista paistettiin riihen uunin hiilloksessa paistikkaita riihtä lämmittäessä. Sekin oli hyvää välipalaa työn ohessa napostella. Näin ennen vanhaan, kun elettiin luontaistaloudessa. Kerhoneuvoja kävi kesäaikaan mitä oli kelläkin kasvamassa. Mittasi alat mitä missäkin kasvoi. Tarkasti vihot jonne piti merkitä kaikki mitä palstalla tehtiin ja mitä siihen oli kulunut rahaa esimerkiksi siementen ostoon tai muihin tarvikkeisiin. Näin samalla opittiin taloudellista ajattelua. Miten voitiin edistää omaa perhettä saamaan monipuolista ravintoa. Syksyllä kun sato korjattiin, se punnittiin tai arvioitiin, paljonko sitä tuli. Näin voitiin laskea vuoden tuotto, vaikka se käytettiin oman perheen taloudessa. Kesällä voitiin kokoontua yhteisille leireille, jossa keskusteltiin vihannesten kasvatuksesta ja neuvojat jakoivat oppia kasvatuksesta ja muusta siihen liittyvästä. Siellä kilpailtiin kaikenlaisesta niin tietopuolisesta tietämyksestä kuin kättentaidoista kuten vihdan teosta tai jostain siihen verrattavasta. Hauskaa oli yhdessä, vaikka pienemmille saattoi iltasella tulla koti-ikävä. Sekin oli inhimillistä, mutta olihan lohduttajat lähellä. Itsekin muistan kun olin Keuruulla Valkeisen lammen rannalla leirillä siskoni kanssa. Muistaakseni oli kesällä lämmintä teltassa ja muutoin kauniit ilmat. Sellainen kokemus oli tuo elämäni ensimmäinen leiri. Talvella kerhossa pidettiin tupailtoja, joissa oli pientä ohjelmaa ja mehutarjoilua. Täällä myös suunniteltiin tulevaa kesää, sen kasvimaita mitä kasvatettaisiin. Näin luotiin hyvää pohjaa tulevaan. Saatiin oppia suunnittelusta. Sekin on tärkeää ajatellen aikuisuutta sekä tulevaa elämää. Kerhotoiminta on vielä tänä päivänä toiminnassa, joskin muuttuneena 2000 – luvulla. Nuoria kuitenkin vielä kiinnostaa yhteinen toiminta. Todellakin toiminta on muuttunut sodan jälkeisistä pulavuosista. Silloin piti yrittää saada ruoka perheelle ja lapsetkin olivat siinä mukana. Nykypäivänä kaupasta saa kaikkea ostaa ja rahaakin on enemmän käytettävissä. Elämä todella oli erilaista. Olisi kyllä hyvä pysähtyä muistelemaan entisiä aikoja. Nyt vielä saataisi olla henkilöitä jotka niistä osaisi kertoa. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Muistoja 4H-kerhotoiminnasta Subject The topic of the resource 4H-kerhot historia Keuruu 1940-luku 1950-luku kasvimaat Description An account of the resource Lauri Permikangas muistelee 1940- ja 50-lukujen keuruulaista 4H-toimintaa. Creator An entity primarily responsible for making the resource Permikangas, Lauri https://keuruunveraja.fi/files/original/2cb3dc679894afc9df783955cb483611.jpg 62223f26891348d2d37fb3c18c6ee003 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Kantele, Juhani Description An account of the resource Kuva Juhani Kanteleen jäähyväisluennolta vuonna 1992 Creator An entity primarily responsible for making the resource Lipas, Timo Source A related resource from which the described resource is derived Jyväskylän yliopiston tiedemuseon kuva-arkisto Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Henkilögalleria Description An account of the resource Kokoelmassa on pienoiselämäkertoja keuruulaisista merkkihenkilöistä. Henkilö Biografia Lyhyt kuvaus henkilön elämästä ja teoista Vuoksenrannassa syntynyt Juhani Kantele oli fyysikko ja Suomen ensimmäinen soveltavan kokeellisen ydinfysiikan professori. Hänen vanhempansa olivat Pihlajaveden kirkkoherrana 1941-1959 toiminut Martti Kantele ja Helmi Juuti. Juhani Kantele valmistui ylioppilaaksi 1952 Haapamäen yhteiskoulusta, jonka jälkeen hän opiskeli fysiikkaa Helsingin yliopistossa väitelleen lopulta filosofian tohtoriksi vuonna 1959. Hänen väitöskirjansa käsitteli atomin viritystilarakennetta sekä sen energialeveyttä. Tohtoriksi valmistumisensa jälkeen Kantele oli tutkijana Arkansasin yliopistossa, jossa hän kehitti tehokkaita menetelmiä atomiytimien gammasäteilyn havaitsemiseksi. Tähän tarkoitukseen hän rakensi erilaisia spektrometrejä ja pian hänestä tuli eräs huomattavimmista asiantuntijoista ydinspektroskopian alueella. Professori Kantele kuului myös atomiytimien E0-siirtymien johtaviin tutkijoihin. Kantele oli Suomen ensimmäinen soveltavan kokeellisen ydinfysiikan professori. Hän toimi fysiikan dosenttina ja apulaisprofessorina Helsingin yliopistossa sekä myöhemmin fysiikan laitoksen johtajana, matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan dekaanina ja 25 vuotta ensimmäisenä fysiikan professorina Jyväskylän yliopistossa. Professori Kanteleella oli merkittävä rooli normaalijohtavan hiukkaskiihdyttimen hankkimisessa Suomeen. Laitteiston hankintaprojekti kesti pitkään (1987–1991) ja se oli aikanaan Suomen kallein tutkimuslaiteinvestointi. Syklotronin hankinnan yhteydessä uusittiin koko kiihdytinlaboratorio. Valmistuessaan Jyväskylän yliopiston uusi hiukkaskiihdytinlaboratorio oli eräs merkittävimpiä eurooppalaisia ydinfysiikan laboratorioita. Juhani Kantele ehti vielä nähdä uuden laboratorion käyttökunnossa ja hänen johdollaan uudella laitteistolla tehtiin joitakin kokeita. Kantele oli alan johtava tiedemies ja opettaja Suomessa; useimmat alan edustajat ovat olleet hänen oppilaitaan. Hän oli myös suosittu puhuja kotimaisissa ja kansainvälisissä tiedekonferensseissa. Hän oli vierailevana tutkijana ja luennoitsijana ulkomaisissa yliopistoissa Tanskassa, Ruotsissa ja Yhdysvalloissa. Professori Kantele on kirjoittanut tai toimittanut useita fysiikan alaan liittyviä kirjoja. Huomattava osa niistä on ollut käytössä fysiikan oppimateriaalina. Elinvuodet Syntymä- ja kuolinvuosi 1934-1993 Kirjallisuutta Tähän keskeisimmät henkilöstä kertovat lähdeteokset (jos on). https://fi.wikipedia.org/wiki/Juhani_Kantele Teoksia Jos kyseessä on taiteilija, tähän voi listata hänen keskeistä tuotantoaan (kirjoja, sävellyksiä, levyjä, julkisia taideteoksia jne). Juhani Kantele: On the level structure of B10 (1959). Helsinki: Suomalainen Tiedeakatemia. Juhani Kantele: Sähköopin cum laude-kurssin luennot (1968). Helsinki: Limes. Juhani Kantele: Kvantti-, atomi- ja molekyylifysiikan cl-luennot : fysiikka 7. osa 1 (1970). Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto. Juhani Kantele: Kvantti-, atomi- ja molekyylifysiikan cl-luennot : (fysiikka VII). Osa 2 (1970). Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto. Juhani Kantele: What can we learn from EO transitions - and how? (1981). Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto. Juhani Kantele & Juha Äystö (toim.): Handbook of Nuclear Spectrometry (1995). Academic Press. ISBN 978-0123964403 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Kantele, Juhani Subject The topic of the resource Pihlajavesi (kunta) Haapamäki kirkkoherrat fyysikot yliopistot Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Eeva-Liisa Honkasen kokoamaa aineistoa Koillis-Keuruulta Subject The topic of the resource Keuruu Keuruu -- Asunta Keuruu -- Huttula Description An account of the resource Eeva-Liisa Honkasen kokoamaa aineistoa Asunnalta ja Huttulasta Creator An entity primarily responsible for making the resource Honkanen, Eeva-Liisa Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document Konstaapeli Kansanaho ja Niilo Vuolle-Apialalle olivat asioilla Valkolan kaupassa. Siellä Kansanaho sanoi mukana olleesta koirastaan: ”Eikös ole nätti ja pieni koira?” Hän sai vastauksen, että niitä pitäisi olla kaksi. ”Miksi?” ”Ei tule tuosta rukkasia”, oli Vuolle-Apialan vastaus. Toisen kerran haastoi Kansanaho Niilon kahville johonkin kuppilaan. Täällä hän tilatessaan kahvia lausahti: ”Minä en ota leivän kanssa, tokkos sinäkään?” Niilo Vuolle-Apiala tapasi kerran kirkkokankaalla Honkalan Aapo-isännän pikkutakkisillaan ja viluissaan: ”Mikset hanki turkkia?” Aapo vastasi: ”Minä odotan, kun Kuosmaselta putoaa.” Selvitykseksi kerrottakoon, että Kuosmanen kulki usein iso turkki auki leuhottaen olkapään varassa. *************** Hyvät ystävykset Uuno Kivi-Mannila ja Väinö Kutinlahti kävelivät osuuskaupan pihassa, kun Kivi-Mannila huomasi romukasassa vanhan kolhiintuneen emaljikulhon. Niinpä Uuno sanoi: ”Tuosta tulisi hyvä kissankuppi!” Niinpä sitten sattui, että Kivi-Mannila sai jouluksi postissa hienon paketin ja se sisälsi - edellä mainitun kissankupin. Toisen kerran Väinö Kutinlahti oli keksinyt pankinjohtajalle hauskan jekun. Hän oli etukäteen tekstannut käymälän seinälle: ”Maatalouspankin arvoisat asiakkaat! Älkää tiputtako pikkurahoja tiskille.” Väinö Kutinlahti oli menossa junalle ja huomasi, että nyt tuli kiire. Niinpä hän sanoi pojalleen:” Mene pian valjastamaan hevonen! Minä alan jo juosta jouvuksi.” ************** Säännöstelyaikaan Sammalismäen nuori isäntä Unto Lahtikallio kyseli Erkki Asunnalta, voisiko ostaa tältä kauran siementä. Siihen Erkki totesi: ”Eihän nyt kellään saa olla siementä.” Erkki Asunta ei saanut kansanhuollosta rukkasen ostolupaa ja meni uudestaan samalle asialle. Nyt hän kääntyi heti suoraan johtajan rouva Ahorannan puoleen ja kysyi: ”Tuletteko vaimokseni?” ”En!” oli rouvan tuima vastaus, johon Erkki: ”Tarkoitatteko, että saan rukkaset?” ”Kyllä!” ”Kirjoittakaa sitten ostolupa.” Asunnan taloon tuli kaksi poliisia tekemään ulosmittausta maksamattomista veroista. Yksi hevonen oli tallissa. Kun poliisit sanoivat ottavansa parhaan hevosen, niin Erkki sanoi sen olevan laitumella. Niin hän kävelytti miehiä metsässä iltayhdeksään asti löytämättä sitä parasta. Nyt olisi jo kelvannut se tallissa olevakin hevonen. Erkki kuitenkin ehdotti, että mentäisiin vaan kahville ja annettaisi sen ulosmittauksen olla. Tuolloin ei näet lain mukaan voinut toimittaa klo 21 jälkeen. Eräässä tilaisuudessa Tapion metsänhoitaja tarjosi lisää metsäojitusta, niin Erkki sanoi: ”Ei nykyään kannata metsähoitoon panna penniäkään.” Tähän metsänhoitaja arveli, että ainahan me olemme Erkin kanssa sopineet. Kun Tapion miehet olivat lähteneet, kysyi Erkki: ”Tiedätkö milloin minä olen tuon herran kanssa tullut sinuksi?” Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Sattumuksia Asunnalta ja Keuruun kirkonkylältä 1920-1930 -luvuilla Subject The topic of the resource Asunta kirkonkylät kauppa poliisi isännät säännöstely metsänhoito Keuruu Creator An entity primarily responsible for making the resource Ampiala, Ossi Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Artikkeleita eri aiheista Description An account of the resource Tässä kokoelmassa on artikkeleita erilaisista keuruulaiseen kulttuuriperintöön liittyvistä teemoista. Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document Pohjoislahdella Koskenharjun tilalla asunut emäntä Anna Ruohonen oli aktiivinen järjestöihminen. Miehensä Juliuksen kanssa hän oli aikoinaan perustamassa Pohjoislahden nuorisoseuraa Männistölle. Anna oli myös innokas maa- ja kotitalousnainen. Kalmakosken partaalla sijannut koti ja pihapiiri olivat siistit ja ajanmukaiset. Olihan Anna jo lapsuudenkodissaan Heikkilässä oppinut emännän työt. Oppinsa hän jakoi myös tyttärelleen Elsalle, joka jatkoi edelleen perinnettä. Ottipa hän usein mukaansa tyttärenpoikiaankin järjestön retkille ympäri maata. Seuratessaan aikaansa Anna huomasi lehdestä kerran kiinnostavan kilpailun. Siinä etsittiin kodin arkea helpottavia keksintöjä. Sellaisenhan Anna oli arjessaan toteuttanut! Tuvan nurkassa hänellä oli kolme komeroa – yksi henkarivaatteille, toinen hyllytavaralle ja kolmas ihan erikseen siivousvälineille. Tämän keksintönsä Anna ilmoitti lehdessä julkaistuun kilpailuun ja sillä heltisi voitto. Siivouskomero edusti ihan uutta ajattelutapaa 1960-luvun alun Suomessa. Lehtimiehet kävivät kuvaamassa komeroa ja kyselemässä tietoja Annan oivalluksesta. Tarkkaan juttu sitten luettiin. Oli siinä Juliuskin hyvillään emäntänsä osaamisesta. Ylpeänä Anna esitteli siivouskomeronsa sisältöä, jossa oli erilaisia juuriharjoja, ämpäri, Mäntysuopaa, puuvartinen lattiamoppi hienoine mekanismeineen ja uusinta uutta oleva Nilfisk-pölynimuri. Kylän naisten ompeluseurassakin komeroa sisältöineen ihasteltiin, sillä tällaista hienoa ja naisen arkea helpottavaa kokonaisuutta ei tainnut naapurustossa muilla ollakaan. Anna-mummo oli tuon ajan kätevä emäntä! Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Kun Anna-mummo siivouskomeron keksi Subject The topic of the resource Pohjoislahti maa- ja kotitalousnaiset nuorisoseurat kotitalous Keuruu Creator An entity primarily responsible for making the resource Vesterinen, Liisa https://keuruunveraja.fi/files/original/da8d4e1119a52928116f19f82b562356.jpg dc119cb9e8386ff1a58df071d53ba17f Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Yhdistysten arkistoista Description An account of the resource Tässä kokoelmassa on tekstejä ja kuvia, jotka ovat peräisin keuruulaisten yhdistysten ja järjestöjen arkistoista tai ovat heidän itsensä tuottamia. Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document Pohjoislahden nuorisoseura on perustettu Suomen suuriruhtinaskunnan aikaan vuonna 1898. Sortovuodet vaimensivat toimintaa uuden vuosisadan alussa. Seura kokoontui alussa kylän taloissa ja kansakoululla. Iltamia järjestettiin kylän ulkopuolellakin ja julkaistiin Esko-nimistä lehteä, joilla kerättiin varoja toimintaan. Seurassa oli nais- ja sekakuoro, ompeluseura ja se julkaisi toistakin lehteä, ”Innostajaa”. <br /><br />Kansallispirtillä järjestettiin suuret arpajaiset talon rakentamisrahaston hyväksi vuonna 1921. Oma talo, Männistö, valmistui seuraavana vuonna. Sen suojissa on järjestetty lukemattomat iltamat, näytelmät, perhejuhlat ja muut tilaisuudet. Talolla kokoontuivat myös muut yhdistykset kuten Keuruun maamiesseura. Se osti Keuruun suojeluskunnalta torviseitsikon, jota säilytettiin Männistön seurantalolla. Kun kyläkoulun opettajaksi tuli sotien jälkeen 1945 Erkki Haapamäki, kokosi hän kylän miehistä soittokunnan. Sittemmin soittimet jäivät vaille käyttöä ja lopulta ne lahjoitettiin paikkakunnalle perustetulle Keuruun Soittajapojille.<br /><br />1960-70-luvilla toiminta oli hiljaisempaa, mutta vuodesta 1985 lähtien on toiminta ollut taas vireämpää. Näytelmätoiminta on kuulunut seuran toimintaan vuosikymmenestä toiseen. Viime vuosina taloa ja sen ympäristöä, mm. urheilukenttää, on kunnostettu useaan kertaan Leader-rahoituksen voimin. <br /><br />Talo on edelleen suosittu perhejuhlien pitopaikka. Siellä järjestetään myös tansseja ja Etelä-Keuruun kyläyhdistyksen tilaisuuksia, venetsialaisia palvipossutarjoiluineen ja kyläkoulu on viettänyt siellä monet kevät- ja kuusijuhlansa. Jokavuotinen perinne on joulukuun alussa järjestettävät joulumyyjäiset, joissa tarjotaan alueen hirviseurueiden lahjoittamista lihoista keitettyä hirvikeittoa ja kerätään varoja kyläkoulun oppilasyhdistyksen ja kyläyhdistyksen toimintaan. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Pohjoislahden nuorisoseura ja Männistö Subject The topic of the resource Pohjoislahti Etelä-Keuruu nuorisoseurat seurantalot Keuruu järjestöt 1920-luku kylät tapahtumat Description An account of the resource Nuorisoseuratoimintaa Pohjoislahdella yli 100 vuoden ajan. Source A related resource from which the described resource is derived Olli Haapanen, 2017: Pohjoislahden Nuorisoseura ry 100 vuotta. Keuruun Joulu 2017. Keuruun Laatupaino KLP Oy. Contributor An entity responsible for making contributions to the resource Kallio-Mannila, Helna Lehtonen, Anneli https://keuruunveraja.fi/files/original/fa8ab4f6820fb1b29028f327a427b5ca.pdf d1d6b71ac1978401549547aa43104930 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Digitoidut kirjat Description An account of the resource Digitoitujen kirjojen kokoelma sisältää alun perin painettuna julkaistuja kirjoja ja muita teoksia, jotka on digitoitu pdf-muotoon. Kokoelmassa on sekä keuruulaisten tekijöiden kirjoittamaa kaunokirjallisuutta että Keuruuta käsitteleviä tietokirjoja ja artikkeleita. <br /><br />Kaikki teokset ovat joko tekijänoikeusvapaita, tai niiden uudelleenjulkaisuun on saatu lupa alkuperäisten kirjoittajien oikeudenhaltijoilta. Jälkimmäisessä tapauksessa tämä on aina mainittu teoksen kuvauksessa.<br /><br />Tätä e-kirjojen kokoelmaa kartutetaan yhteistyössä Projekti Lönnrotin (<a title="Projekti Lönnrotin" href="http://www.lonnrot.net/" target="_blank" rel="noreferrer">http://www.lonnrot.net/</a>) kanssa Digitoitu teos Tähän kokonaiset digitoidut kirjat tiedostoliitteinä, metatietokenttiin lyhyt kuvaus teoksesta. Digitoidun teoksen tiedot Digitoidun teoksen bibliografiset tiedot (tekijä, nimi, alkuperäinen kustantaja ja julkaisuvuosi) Vuorela Iida, Pihlajaveden Lotta-Svärd paikallisosaston 10-vuotishistoriikki : alkaen vuodesta 1919 jatkuen vuoden 1930 loppuun. Mäntän kirjapaino Oy, 1933. Teoksen kuvaus Lyhyt kuvaus digitoidusta teoksesta Yhdistyksen sihteerinä toimineen opettajatar Iida Vuorelan kirjoittama lyhyt historiikki Pihlajaveden Lotta Svärd -paikallisosaston toiminnasta. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Pihlajaveden Lotta-Svärd paikallisosaston 10-vuotishistoriikki : alkaen vuodesta 1919 jatkuen vuoden 1930 loppuun Subject The topic of the resource Pihlajavesi (kunta) lotat Lotta Svärd 1920-luku Creator An entity primarily responsible for making the resource Vuorela, Iida Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto https://keuruunveraja.fi/files/original/012f2aaaaf883df73262fa04f45e37fc.pdf b65fb291e828e0be9c6eba4e707e73e0 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Digitoidut kirjat Description An account of the resource Digitoitujen kirjojen kokoelma sisältää alun perin painettuna julkaistuja kirjoja ja muita teoksia, jotka on digitoitu pdf-muotoon. Kokoelmassa on sekä keuruulaisten tekijöiden kirjoittamaa kaunokirjallisuutta että Keuruuta käsitteleviä tietokirjoja ja artikkeleita. <br /><br />Kaikki teokset ovat joko tekijänoikeusvapaita, tai niiden uudelleenjulkaisuun on saatu lupa alkuperäisten kirjoittajien oikeudenhaltijoilta. Jälkimmäisessä tapauksessa tämä on aina mainittu teoksen kuvauksessa.<br /><br />Tätä e-kirjojen kokoelmaa kartutetaan yhteistyössä Projekti Lönnrotin (<a title="Projekti Lönnrotin" href="http://www.lonnrot.net/" target="_blank" rel="noreferrer">http://www.lonnrot.net/</a>) kanssa Digitoitu teos Tähän kokonaiset digitoidut kirjat tiedostoliitteinä, metatietokenttiin lyhyt kuvaus teoksesta. Digitoidun teoksen tiedot Digitoidun teoksen bibliografiset tiedot (tekijä, nimi, alkuperäinen kustantaja ja julkaisuvuosi) Suominen V. I., Pihlajaveden seurakunnan historia vuoteen 1900. Osakeyhtiö Kuopion uusi kirjapaino, 1931. Teoksen kuvaus Lyhyt kuvaus digitoidusta teoksesta Kirjassa kerrotaan Pihlajaveden seurakunnan vaiheista ja elämästä Pihlajavedellä vuoteen 1900 saakka. Kirjan on kirjoittanut Väinö I. Suominen, joka toimi Pihlajaveden seurakunnan kirkkoherrana 1927-1936. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Pihlajaveden seurakunnan historia vuoteen 1900 Subject The topic of the resource Pihlajavesi (kunta) seurakunnat rakennukset papit suvut tilat köyhäinhoito Creator An entity primarily responsible for making the resource Suominen, V(äinö) I(lmari) Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Artikkeleita eri aiheista Description An account of the resource Tässä kokoelmassa on artikkeleita erilaisista keuruulaiseen kulttuuriperintöön liittyvistä teemoista. Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document Iso Hiekkalahti on kappale kauneinta Keurusselkää; järvi-Suomen luontoa parhaimmillaan! Käännetynsalmen eteläpuolella sijaitseva pitkä, teräväpiirteinen niemi ja sen suojaisat hiekkarantalahdet ovat vanhastaan kuuluneet Ollilan talon maihin. Manniskylän Ollilasta on vesiteitse Isohiekkaan noin kolme kilometriä. Isohiekka oli Ollilan talon kalaranta, jonne oli rakennettu pieni kalastusmaja jo 1900- luvun alkuaikoina. Ollilan väen ohella muut kyläläiset ja kirkonkylän väki tapasi käydä retkeilemässä Isohiekassa. Kävipä siellä 1920-1930-luvuilla Vaasan läänin maaherrakin tulia pitämässä Keuruulla kesiä viettäessään. Kerran hänen jäljiltään tavattiin palamaan jätetty nuotio. Huolimaton tulenkäyttö aiheutti huolta Ollilan väelle. Koska syttyy iso metsäpalo, joka polttaa koko kylän? Partiolaiset käyttivät Isohiekkaa leiripaikkanaan ja pidettiinpä 1940-luvun lopulla siellä suuri kansainvälinen poliittinen nuorisoleirikin. Tuon leirin muistona Isohiekkaan jäi maasauna, josta nykyään tosin on enää vain muisto jäljellä. Ajan kuluessa Isohiekasta oli tullut kuuluisa ja suosittu retkipaikka. Ollilassa haluttiin saada paikka valvottuun käyttöön, joten ajatus Isohiekan myymisestä syntyi tavallaan käytännön innoittamana. Ensimmäisenä Isohiekasta kiinnostui Amer-tupakka, jonka suunnitelmana oli 1960- luvun alkuvuosina rakennuttaa risteilyalus, jonka Suomeen tuomia kansainvälisiä matkailijoita oli tarkoitus palvella hyvätasoisessa ja luonnonkauniissa hotellissa. Itse Amerin vuorineuvos kävi hiekkaan tutustumassa ja piti näkemästään. Neuvottelut eivät kuitenkaan johtaneet esisopimusta pidemmälle. Seuraavana Isohiekasta kiinnostui Keuruun kunta. Kunnan kanssa solmittiin kauppa ja allekirjoitettiin kauppakirja, mutta asia kaatui kunnanvaltuustossa kaksikin kertaa. Tässä vaiheessa Keuruun seurakunta tuli mukaan kuvioihin. Taloustirehtööri Olavi Airaksisen johdolla seurakunta ja Ollilan isäntä, agronomi Ylermi Kuuliala tekivät kaupan. Vuonna 1965 Isohiekasta tuli Keuruun seurakunnan leirikeskus. Alkuvuosina Isohiekan leirikeskuksessa ei ollut mainittavia rakennuksia, mutta leiritoiminta alkoi telttojen ja keittokatoksen varassa. Isohiekkaan rakennettiin 1960- ja 1970-lukujen taitteessa sauna, majoitusrakennus ja päärakennus. Arkkitehtina toimi oman kylän poika, Raimo Kallio-Mannila. Pitkään pärjättiin tällä rakennuskannalla, kunnes talvikaudella 1999-2000 rakennettiin uudet, suunnittelutoimisto Sakari Anttilan piirtämät majoitusrakennukset. Rakentamisen toteutti Keurustyö Oy. Keväällä 2002 saneerattiin vanhaan majoitusrakennukseen uusi opetustila ja kappeli. Viimeisimmät uudistukset on toteutettu 2010-luvulla: Pekka Lautamäen urakoima ulkopelikenttä sekä Kymppirakentajien toteuttamat saunan peruskorjaus ja päärakennuksen saniteettitilojen uudistus. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Isohiekan leirikeskuksen historiaa Subject The topic of the resource seurakunnat leirikeskukset Pohjoislahti Keuruu Creator An entity primarily responsible for making the resource Poikonen, Ossi Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Henkilögalleria Description An account of the resource Kokoelmassa on pienoiselämäkertoja keuruulaisista merkkihenkilöistä. Henkilö Biografia Lyhyt kuvaus henkilön elämästä ja teoista Edvard Damstén oli kauppias, keuruulainen voimahahmo ja itseoppinut kansanparantaja. Huhujen mukaan hänen isänsä olisi ollut kanttori Matti Saxberg, joka aikoinaan rehvasteli aviottomilla lapsillaan. Edvardin äiti oli itsellisnainen Anna Simunantytär, joka elätti itsensä leipomalla ja oluenmyynnillä kirkkotuvassa nykyisen Mäkisen rannan tuntumassa. Edvard pääsi ensin räätälin oppiin kaupunkiin, jossa omaksui ruotsinkielisen sukunimensä. Damstén oli yritteliäs ja eteenpäinpyrkivä mies. Toimittuaan lyhyen aikaa kauppiaana Viitasaarella ja Multialla hän haki maakauppaoikeuksia Keuruulle ja saikin ne vuonna 1863. Palattuaan paikkakunnalle hän rakennutti nopeasti vuonna 1865 kauppakartanon entisen Airaksisen talon paikalle, nykyiseen Ostolan kohdalle. Damstén oli myös yhteiskunnallisesti aktiivinen ja mukana erilaisissa pitäjän kehittämishankkeissa ja hyväntekeväisyydessä. Vuonna 1892 hän lahjoitti Keuruun juuri valmistuneeseen uuteen kirkkoon alttaritaulun, jonka maalasi Eero Järnefelt. Edvard Damsténin korkea hautapatsas sijaitsee Keuruun uudella hautausmaalla. Elinvuodet Syntymä- ja kuolinvuosi 1831-1895 Kirjallisuutta Tähän keskeisimmät henkilöstä kertovat lähdeteokset (jos on). Ruusila Liisa, Kauppias Damsten ja renkinsä Joel. Keuruun Joulu 2010. Saatavissa myös digitoituna:<br /><a href="http://digi.kirjastot.fi/items/show/121277">http://digi.kirjastot.fi/items/show/121277</a><br /><br /> Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Damstén, Edvard Subject The topic of the resource kauppiaat Keuruu Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Henkilögalleria Description An account of the resource Kokoelmassa on pienoiselämäkertoja keuruulaisista merkkihenkilöistä. Henkilö Biografia Lyhyt kuvaus henkilön elämästä ja teoista Eero Tuomaala oli jukojärvinen maanviljelijä, joka ryhtyi 1960-luvulla osin omiin sotakokemuksiinsa nojautuen kirjoittamaan sotaromaaneja. Esikoisteos Taistelupartio 102 ilmestyi vuonna 1964, ja sen jälkeen kirjoja tuli kymmenen vuoden ajan säännöllisesti jopa vuoden välein. Tuomaalan teokset ovat realistisia ja sodan ihannointia välttäviä, niistä välittyy sodan mielettömyys ja henkilöhahmojen ihmisyys. Seitsemän sotaromaanin lisäksi Tuomaala kirjoitti maaseudun pienviljelijöistä kertovan romaanin Unohdettu kansa sekä lukuisia novelli- ja antologiatekstejä. Hänen sotakirjoistaan on otettu uusintapainoksia vielä 2000-luvulla. Elinvuodet Syntymä- ja kuolinvuosi 1919-1992 Kirjallisuutta Tähän keskeisimmät henkilöstä kertovat lähdeteokset (jos on). Tuomi-Nikula Jorma, Kirjailija Eero Tuomaala : "Nyt on tullut aika kirjoittaa juuri siitä mistä itse haluan”. Keuruun Joulu 1987. Myös <a href="http://digi.kirjastot.fi/items/show/121212">http://digi.kirjastot.fi/items/show/121212</a> <br /><br />Kirjasampo-palvelun kirjailijaesittely: <a href="http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_12317595071181#.WhKlfWe7qUk">http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_12317595071181#.WhKlfWe7qUk</a> Teoksia Jos kyseessä on taiteilija, tähän voi listata hänen keskeistä tuotantoaan (kirjoja, sävellyksiä, levyjä, julkisia taideteoksia jne). Taistelupartio 102 (Tammi, 1964) Heinäkuun kymmenes -41 (Tammi, 1968) Hyvästi Kannas (Tammi, 1969) Ilomantsin motti (Tammi, 1970) Sissipartio Säämäjärvelle (Tammi, 1971) Unohdettu kansa (Tammi, 1973) Huomenna partioon (Tammi, 1974) Kovan onnen partio (Tammi, 1984) Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Tuomaala, Eero Subject The topic of the resource kirjailijat Keuruu--Jukojärvi sotakirjallisuus Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto https://keuruunveraja.fi/files/original/7a1fd143edc558001cf2eb5128eb6ece.pdf 870460e1ba3c8f09aa4a104215cf1f98 https://keuruunveraja.fi/files/original/322a53a7c2b7cc864c1fd70107d7ba44.jpg 7fe5e9f82cea93b80968436c47d62951 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Sisarukset onnellisina synnyinseudullaan Valkjärvellä kesällä 1938. Vasemmalla Raili ja oikealla pyöränsä kanssa Kyllikki Uosukainen. Subject The topic of the resource Valkjärvi siirtolaiset lapsuus Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkrijasto Contributor An entity responsible for making contributions to the resource Uosukainen, Kyllikki https://keuruunveraja.fi/files/original/a061ddd2aa50e54a0f5908e723606c69.jpg 437563618a257e63380945cc185318e4 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Leena Uosukainen pienokaisensa Sirpan kanssa Pappilanniemessä kesällä 1941. Taustalla pappilan navetta ja sen takana näkyy Keuruun vanhan kirkon tornia. Subject The topic of the resource Keuruu kirkonkylät sota-aika Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Contributor An entity responsible for making contributions to the resource Uosukainen, Kyllikki https://keuruunveraja.fi/files/original/558109b7c0133b8cc5b16b3a0af30204.jpg fa9a208b974fcb1aaa03864e8b81d557 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Ruotsalaistalon rappusilla Keuruun Pappilanniemessä 18.6.1941. Väinö Uosukainen lähdössä jatkosotaan. Saattamassa Leena-vaimo sylissään Ritva, edessä Raili ja Kyllikki. Takana näkyy vanhan riihen pääty. Keuruun rautatieasema jää kuvasta oikealle. Subject The topic of the resource Keuruu kirkonkylät sota-aika rintamamiehet Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Contributor An entity responsible for making contributions to the resource Uosukainen, Kyllikki https://keuruunveraja.fi/files/original/a6bd45d8670b657ab18e7ef1a86c2a44.jpg 6fe27267ad7499083f1182d2a906b013 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Tytöt matkalla mummolaan Description An account of the resource Raili ja Ritva Uosukainen menossa ostamaan voita mummolasta kesällä 1947, kun kuvaaja juonitteli osan voirahoista Keuruun kirkonkylällä. Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Contributor An entity responsible for making contributions to the resource Uosukainen, Kyllikki Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Muistoja ja dokumentteja entisajan elämästä Description An account of the resource Tässä kokoelmassa on yksityishenkilöiltä käyttöön saatuja muistelutekstejä ja aikalaisdokumentteja, kuten kirjeitä ja kouluaineita. Artikkeli Teeemateksti jostakin aiheesta. Tätä aineistotyyppiä voi käyttää aina kun tekstin muoto ei vaadi muuta. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Lapsuusmuistoloi Karjalast ja evakkotaipaleelt Subject The topic of the resource Keuruu siirtoväki Valkjärvi rautatieasemat koulunkäynti sota-aika lapset (ikäryhmät) muistelu murteet kirkonkylät Description An account of the resource Kyllikki Uosukainen muistelee evakkomatkaansa Valkjärveltä Keuruulle ja asettumista uudelle kotiseudulle. Creator An entity primarily responsible for making the resource Uosukainen, Kyllikki Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Linkkejä muualle Subject The topic of the resource www-sivustot elektroniset julkaisut Description An account of the resource Muualla netissä olevia artikkeleita, sivuja ja sivustoja, jotka liittyvät keuruulaiseen kulttuuriperintöön. Hyperlink A link, or reference, to another resource on the Internet. URL <a href="https://www.keuruu.fi/images/kaavoituspalvelut/dokumentit/Keskustan_osayleiskaava/Taustamateriaali/Keuruun_keskusta_rakennusinventointi.pdf">https://www.keuruu.fi/images/kaavoituspalvelut/dokumentit/Keskustan_osayleiskaava/Taustamateriaali/Keuruun_keskusta_rakennusinventointi.pdf</a> Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Keuruun keskustan rakennusinventointiraportti 2011 Subject The topic of the resource keskustat rakennukset rakentaminen kirkonkylät Description An account of the resource Keuruun keskustan kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten ja rakennettujen ympäristöjen inventointi on Keuruun kaupungin Keski-Suomen museolta tilaama selvitystyö, joka tehtiin alueelle laadittavan osayleiskaavan taustaselvitykseksi. Inventointi kohdistui Keuruun keskustan taajama-alueelle reuna-alueineen, lukuun ottamatta jo aiemmin vuonna 2009 inventoituja Lehtiniemen aluetta ja Varissaaren tehdasaluetta. Creator An entity primarily responsible for making the resource Äijälä, Nina Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunki Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Eeva-Liisa Honkasen kokoamaa aineistoa Koillis-Keuruulta Subject The topic of the resource Keuruu Keuruu -- Asunta Keuruu -- Huttula Description An account of the resource Eeva-Liisa Honkasen kokoamaa aineistoa Asunnalta ja Huttulasta Creator An entity primarily responsible for making the resource Honkanen, Eeva-Liisa Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document Ajattelen isääni ja äitiäni, jotka ei enää ole elossa ja sitä, kuinka he ovat elämän ottaneet sekä isän ja äidin isää ja äitiä, jotka kaikki olen nähnyt. Silloin kun näin isänisän, olin vielä nuori enkä hänestä kovinkaan paljon muista. Muistan kumminkin hänen muotonsa - omituista kyllä, hyvinkin tarkkaan - ja että hän oli laihanpuoleinen. Lapsena olimme useasti hänen luonaan Huttulassa. Usein viikkomääriä ja aina silloin, useamman kerran vuodessa perhekutsujen aikaan. Silloin sinne tuli tuttavia ja naapuria sekä kaikki heidän viisi tytärtään ja kaksi poikaansa perheineen. Meitä iloisia lapsenlapsia oli siellä koolla useinkin ehkä kymmenkunta. Tilaisuudet olivat meistä lapsista hyvin mieluisia. Niitä odotettiin ja iloittiin jo aikaa ennen. Eikä kummakaan, kun siellä saatiin isoisän ja -äidin hyvä kohtelu, hyvät ruoat ja kotiinkin tuomiset. Kun vierailu kesti pari päivää niin, että siellä oltiin yö eli kaksikin ja kun oli paljon vieraita eikä tilat riittäneet, niin meillen lapsille tehtiin pitkä tila lattialle. Muistan, kuinka isoäiti kerran katsellessaan meitä nukkumaan mennessä sanoi: ”Pitäs lukeman, ovatko kaikki?” Muistan, että en hänen leikkisanoistaan pitänyt. En tienny miksi, vaan olin siitä surullinen kenenkään huomaamatta. Näissä kestilöissä en millonkaan muista käytetyn muita juomia kuin (viiniä?) ja kotitekosta olutta. Mitä kuulin isoisästäni, niin piti hänen olleen hyvin raittiin miehen. Ei koskaan humalassa, vaikka seurassa tekikin totin. Wanhempana olen tullu ymmärtämään, että, että hän on ollu tovereiltaan hyvin pitetty, iloinen ja puhelias. Olin Huttulassa silloinkin, kun hän sairasti kuolintautiaan, joka ei ollut pitkä. Hän sanoi isoäidille: ”Esi-isäni ovat kuolleet kennenkään näkemättä. Kuinka nyt minun käynee, kun rupesin näin sairastelemaan.” Hänen kuolemaansa ei myös kukaan nähny, vaikka isoäiti makas samassa sängyssä. Vaan sillon juuri nukku niin raskaasti, ettei mitään tienny. Muistan tarkkaan, kun hänet sukulaisten ja tuttavien saapuvilla ollessa pantiin arkkuun. Suureen tupaan tuotiin minusta omituinen, suuri, musta kirstu. Isoisä tuotiin huoneesta pihan syrjästä ja pantiin kirstuun. Heta, isoisän veljen leski, pani kirstun pohjalle minttuja. Kirstuun pantua veisattiin virsiä. Vähän ajan kuluttua virttä veisatessa lähdettiin häntä viemään kirkolle. Isä ja minä olimme saattamassa. Se oli oikein kolea ilma. Olin silloin, nyt ottaessani selvää, 8-vuotias. En muista, olinko ennemmin kulkenu sen matkan Huttulasta kirkolle. Siltä matkalta on kumminkin ensimmäiset muistoni tiestä, mäkilöistä ja metsistä. Wielä nytkin samaa tietä kulkiessani, muistan joitain paikkoja, minkälainen metsä silloin oli. Yötä olimme Klakilla Keuruun kirkolla ja minä näin piirrettyjä ihmisen kuvia, jotka oli minusta ihmeellisiä ihmisten töiksi ja sain halun yrittää ja tehdä samanlaisia. Mutta se pitkä elämän ikä, viisikymmentä vuotta - Ai, se on mennyt niin sukkelaan. Minä en ole vielä eläny. Olen vasta kun alussa, jota se ehkä tulee olemaankin loppuun asti. Juho Ulrik Ampiala kuoli 22.3.1921 viidenkymmenen neljän vuoden ja kahdeksan kuukauden ikäisenä. Hänen isänsä oli Huttulan Juho Mikonpojan poika, joka meni Ampialaan vävyks. Äiti oli Ampialan Samulin tytär Kustaava. 1890-luvulla he muuttivat Huttulaan ja Ampiala jäi Alfred-pojalle. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Muistoja Huttulasta 1860-70-luvuilta Subject The topic of the resource Huttula muistelmat Description An account of the resource Juho Ulrik Ampialan kertoo lapsuusmuistojaan isovanhemmista ja heidän kodissaan viettämästään ajasta. Creator An entity primarily responsible for making the resource Ampiala, Juho Ulrik Honkanen, Eeva-Liisa Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Muistoja ja dokumentteja entisajan elämästä Description An account of the resource Tässä kokoelmassa on yksityishenkilöiltä käyttöön saatuja muistelutekstejä ja aikalaisdokumentteja, kuten kirjeitä ja kouluaineita. Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document Ajatuksissani olin mennyt pitkälle, nytkin askel askelelta aina elämäni alkuun. En näe ainoastaan itseäni, minkälainen olin ollut, vaan myöskin kaikki ihmiset ja minkä kanssa olen ollu tekemisissä. Kaikki on minulla selvänä edessäni yhdellä kertaa. Omani ja muiden hyvät ja pahat siunauksineen ja tuomioineen oman elämäni alusta asti. Ensimmäisiä muistojani lapsuudesta on huonekalut Ampialassa, jossa olin. Äidin tiesin olevan ja se tuntu, kun olis aina ollu ja oltava minun tähteni. Hänessä ei ollu mitään uutta, mikä olisi kiinnittänyt huomiotani ja jäänyt mieleen. Ensimmäinen kerta, kun muistan äidin paremmin, seisoi hän lattialla ja oli huolissaan kerjäläisten paljoudesta ja niiden onnettomasta tilasta. Tuntuu kuin muistasin äidin ainoastaan surun kohdatessa. Huomiotani on kiinnittänyt äidin surut siihen määrin, että on hän niistä hetkistä mieleeni jääny. Toinenkin ensimmäisiä muistojani äidistä on. Oli sunnuntai-ilta. Minä makasin sängyssä, josta näin äidin oven luona hyvin pelästyneen näköisenä. Ikään kuin kuuntelevan ja tahtovan mennä ulos, jota ei kumminkaan tehny. Hyvin muistan, kuinka äiti oli hätäisen ja pelästyneen näköinen. Kohta tuli isä ja istui tuolille. Äiti riisu siltä takin ja paidan pois, jolloin näin isässä useita verta vuotavia haavoja, joita äiti sitoi. Muistan hyvin vielä äidin ja Isän katseen toisiinsa. Tämä on ensimmäinen muistoni isästä. En tiedä, luuliko isä ja äiti olleen minun nukuksissa, vaan eivät ainakaan minusta mitään välittäneet. Tämä tapaus jäi mieleeni, siitä enempää kuulematta tai kyselemättä keltään. Olin jo koko suuri, kun kuulin syrjästä erään siitä kertovan toisille, kuinka Rahkais-Hermanni (Rahikainen?) oli tullu humalassa tupaan ja kuinka isä oli menny sitä ulos ajamaan, jolloin sai häneltä puukoniskuja. Isän ja äidin muistan myös silloin, kun ensimmäinen lamppu ostettiin. Olinkin jo sillon koko suuri, veljiänihän oli sillon jo Alfred ja ehkä jo Albinkin. Kuulin, kun isä kerto palatessaan äidille lampusta, jonka oli nähny ja esitti sen ostamista. Muistan hyvin, kuinka isä seuraavalta matkalta tultuaan laski paketin ja pullon piironkin päälle. Ei vielä ollu pimeäkään, kun isä otti lampun esille ja kaato siihen pullosta öljyä. Muistan, kuinka se kaikki oli ihmeellistä ja äiti kysy, mitä se pullossa on. Isä sano sitä tarvittavan ja että se juuri palaa. Kun lamppu oli kunnossa, sytytti isä siihen tulen, jota kaikki ihmetellen katsoimme. Myöhemmällä kävi kaikki talon väet sitä katsomassa sekä monena iltana ihmisiä kylästäkin. Lampun palamisesta muistan vielä erään yön, kuinka isä lähtiessään äidin kanssa Rahikkalaan tanssiloihin pani lampun korkealle seinään palamaan luullen minun ja veljeni nukkuvan. En nukkunu pitkään aikaan, enkä itkeny, vaikka mieleni oli hyvin paha. Käsitin, ettei äiti ja isä tehny siinnä oikeen jättäessään meidät yksin tanssien takia. Äidin muistan nuoren näköisenä, vaan isä ei minusta ollut aikasemmin nuoremman näköinen kuin sitten myöhemminkään. Sofia-tädin muistan tyttönä ollessaan ja kun meni naimisiin Aleksin kanssa. Isoäidin, äidinäidin muistan hyvin sekä äidin isän ja heidän huoneensa. Porstuan pohjakamari, jossa he asuivat, ei ollut suuri. Oikealla ovipielinurkassa oli uuni ja samalla puolen sivuseinällä isoäidin sänky, jonka pääty oli ulkoseinää vasten. Isoisän sänky oli samansuuntaisesti vasemmalla seinällä, jalkapuoli kiinni oviseinään. Molemmat sängyt oli samanlaiset, joissa seinänpuoleisella sivulla ja molemmissa päissä oli puolta metriä korkeat, litteät puulastat ja kaidepuu niiden päällä. Tuolit olivat samantapaisia ja koko kalusto maalattu vihertäväksi. Huoneen ikkuna oli vastapäätä ovea ja sen edessä pöytä. Wasemmalla seinällä isoisän sängystä ulkoseinään päin ja sivu kiini ulkoseinässä oli iso kaappi, missä alaalla oli kaksi ovea keskellä, pöydäksi kääntyvä lahvi ja yläosassa myös kaksi ovea. Kaikki huonekalut oli maalattu kellertävän vihreäksi ja oli niissä jotakin punastakin. Molemmista vanhuksista pidin paljon ja oli kuin juhlahetket olla heidän huoneessaan. Isoäiti oli hyvin siisti. Puki itsensä hyvin, tukka oli aina ruusutettu kauniilla tavalla, josta hän oikeen ylpeili. Hän muisteli usein nuoruuttaan, miten hän silloin oli kaunis ja lauleli usein nuoruutensa ajan laulua, katrillia ym. Isoisä oli ihan vastakohta hänen vilkkaudelleen, tavallinen. Kooltaan isoäiti oli enemmän pieni, kun sen sijaan isoisä oli hyvin pitkä ja paksu mies. Muutenkin oli isoisä isoäidille vastakohta. Hiljanen ja tavallinen ja välinpitämätön siisteydestä itsensä ja ympäristönsä suhteen, mistä muistan isoäidin häntä usein moittineen. Suurempana olen usein ajatellut, kuinka hän sentään oli komea mies. Suuri koko, hiukan lihavahko, terveen näköinen. Korvat miellyttävät, säännölliset, nenä kaareva, leuka- ja poskiparta oli musta ja sakea, jota ei viitsinyt ajaa pois muulloin, kun isoäidin pakotuksesta. Isoäidillä oli jalka kipeä, jolla hän kyllä käveli, mutta piti käyttää keppiä. Hän minua paljon hoiteli ja muistan monta tapausta, kuinka hänen piti ruveta huutamaan apua, kun minä kiipesin ja menin paikkoihin, mihin hän ei päässyt. Muistan kerrankin, kuinka hän huuti ja päivitteli, kun minä menin rakenteilla olevaan rakennukseen korkealle ikkunan reikään ulkoapäin tiilenkantoa asetettua lautaa myöten. Monta kertaa minä menin aidan raosta toiselle puolen, jonne ei isoäiti päässy mukaan ja sillon, kun ei houkutukset auttanu, piti hänen turvautua huutaan muita avuksi. Pihan aidan alla oli pieni luukku, josta olin usein isoäidiltä karannu. Reijän oli isoäiti antanu tukkia. Kun oli minun isompana ollessani puhe reijästä, kerto äiti, kuinka minä olin syvään huokassu, kun näin reijän tukituksi. Lähimpiä naapuria oli Rahikkala- ja Pirtti -nimiset talot. Rahikkalassa oli sukulaisia, vanhaemäntä oli isänäidinsisar. Mistä ajasta muistan, oli hän hulluna. Hänen tyttärensä Iida, äidin serkku, oli emäntänä ja hänen miehensä oli tullut Multialta vävyksi. Rahikkalan emännän pidin viisaana ihmisenä. Sen käytös oli aina rauhallinen, puhui viisaasti, vetoten sananlaskuihin. Niitä äiti myöskin usein puhuessaan käytti. Otti sananlaskuja ja vetosi johonkin muorivainaaseen, miten se sanoi. Hänen sananlaskunsa tuli kysymykseen melkein joka päivä ja oli niitä vaikka mihin asiaan sopivia. Nyt en kumminkaan muista muita kuin yhden: ”Ei saa pahaa ajatella, se tapahtuu”. Joskus niitä vain muistaa, mutta eipäs nyt tule mieleen. Kustaava Samulintytär Ampiala oli siis mennyt naimisiin Juho Ulrik Juhonpoika Huttulan kanssa. Eeva Loviisa ei tainnut antaa lapsiaan kenelle tahansa, sillä eräs tyttäristä karkasi ja poika meni vastoin äitinsä tahtoa naimisiin Ampialan Kustaavan kanssa. Juho-pojan kosiomatkat Ampialaan tapahtuivat salassa. Kerran oli Maria Kustaava tullut käymään Huttulaan, mutta ei uskaltanut tulla näkyviin ennen kuin myöhään illalla. Tuleva anoppi ihmetteli vähän, mutta piti kuitenkin hyvin vierasta. Maria Kustaava oli iloinen ja reipas emäntä. Pelkäsi kuitenkin anoppiaan niin, ettei muuttanut Huttulaan ennen kuin anoppi Eeva Loviisa oli kuollut. Kustaava ja Juho jättivät Ampialan pojalleen Alfredille ja siirtyivät asumaan Huttulaan kuolemaansa saakka. Juho Ulrik Ampialan kirjoitus 50-vuotispäivänsä tienoolla vuonna 1916 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Muisteluksia Ampialasta 1860-luvulta Subject The topic of the resource Ampiala muistelmat Keuruu muistelu kokemuskerronta lapsuus 1860-luku lapset (perheenjäsenet) isovanhemmat valaisimet huonekalut perhesuhteet Description An account of the resource Juho Ulrik Ampiala kertoo muistoja lapsuutensa perheestä 1860-luvulta. Kirjoitus on vuodelta 1916, kirjoittajan äidin Kustaavan kotoa Ampialasta Creator An entity primarily responsible for making the resource Ampiala, Juho Ulrik Honkanen, Eeva-Liisa Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Riitta Reijosen kirjoituksia pelimanniperinteestä Description An account of the resource Keuruulaissyntyinen Riitta Reijonen (os. Aho) on osallistunut lapsesta saakka paikalliseen pelimannitoimintaan ja sittemmin myös tutkinut sitä laajasti. Tässä kokoelmassa on Riitan keräämää ja kirjoittamaa aineistoa keuruulaisesta pelimanniperinteestä. Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document Keuruun pelimannien ohjelmistossa: Keurusselkä-valssi (sävel ja sanat Esko Koskela) Muisto Keuruulta (sävel ja sanat Esko Koskela) Keuruun mummun jenkka trad. Keuruulaisvalssi (sävel ja sanat Eine Joutsijoki) Ahtolan kutsu (sävel Voitto Ahonen, sanat Lempi Mäkinen) Ellun sottinen (sävel ja sanat Veikko Korpinen) Kaikurannan valssi (sävel ja sanat Väinö Lammintaus) Kaunis Keuruu (sävel ja sanat Väinö Lammintaus) Keurusmaa (sävel ja sanat Väinö Lammintaus) Valkoinen laiva (sävel ja sanat Väinö Lammintaus) Kurkiniemen kupeessa (sävel Voitto Ahonen, sanat Antti Autio) Laulu Keurusselälle (sävel Voitto Ahonen, sanat Einari Vuorela) Laulu Keuruulle (sävel Voitto Ahonen, sanat Eino Nurmela) Tanssit sillalla (sävel Väinö Lammintaus ja sanat Veikko Korpinen) Könttärin marssi (sävel ja sanat Kalle Kaipiainen) Lompparin jenkka (sävel ja sanat Riitta Aho) Koski-valssi (sävel ja sanat Riitta Aho), laulu Suojoen varrella olevalle pikkukoskelle Lietunsalon valssi (sävel Petri Kouki, sanat Sylvi Rapo), Lietunsalo Keurusselällä Lammassillan korvassa (sanat Herman Saxberg) Keuruun kirkkoveneonnettomuus (sanat Herman Saxberg) Pilli-Hermannin pilkkalaulu (sävel ja sanat Herman Saxberg) Muita: Keski-Suomen kotiseutulaulu (sävel Ivar Wideen, sanat Martti Korpilahti) Keuruun laulu (Esko Sievänen, Einari Vuorela) Keurusselän sinen nään (sävel ja sanat Juha Vainio), esittänyt Berit Keuruun neito (sävel Heikki Annala, sanat Vexi Salmi), esittänyt Kari Tapio Keuruulle takaisin (sävel R. Lehtovirta, sanat Reiman-Vainio), esittänyt Juha Vainio Laivalaulu (sävel Reijo Lehtovirta ja sanat Juha Vainio), esittänyt Juha Vainio Keuruun aseman rappusilla (sävel ja sanat Jussi Asu) Mää oon erilainen, mää oon keuruulainen (sävel ja sanat Vanhanpiian pojat), Esitetty mm. Kaustisella 2017 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Keuruu-aiheiset laulut Subject The topic of the resource musiikki pelimannimusiikki iskelmät Keuruu-aihe Description An account of the resource Luettelo Keuruun pelimannien ohjelmistossa olevista paikkakuntaan liittyvistä lauluista sekä muista kappaleista, joissa Keuruu on mainittu. Creator An entity primarily responsible for making the resource Reijonen, Riitta Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Riitta Reijosen kirjoituksia pelimanniperinteestä Description An account of the resource Keuruulaissyntyinen Riitta Reijonen (os. Aho) on osallistunut lapsesta saakka paikalliseen pelimannitoimintaan ja sittemmin myös tutkinut sitä laajasti. Tässä kokoelmassa on Riitan keräämää ja kirjoittamaa aineistoa keuruulaisesta pelimanniperinteestä. Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document Riitta Ahon päiväkirjasta 30.4.1975. Esiintymismatka Tukholmaan "Keuruun pelimannit, Keuruun Nais- ja mieskuorot sekä Haapamäen sekakuoro lähtivät kauan odotetulle Ruotsin matkalle. Matka suuntautui ensin Tampereen kautta Turun satamaan. Meillä oli kiva matka jo Turkuun mennessä, kun Korpis-Veikko ja Aution Antti kertoi vitsejä. Kun tarve tuli, meillä oli metsäisten paikkojen kohdalla aina vessatauko ”Miehet vasemmalle – naiset oikealle!”. Meidän autokuski oli Möttösen Antti, joka oli samanmoinen suunvääntäjä kuin muutkin. Laivan nimi oli Marella. Tukholmasta menimme suoraan Göteborgiin ja ajoimme Ruotsin suuret järvien Vätternin ja Vänerin ohi. Meillä oli kiertoajelu ja käynti Euroopan suurimmassa laivamuseossa sekä akvaariossa, jossa oli erilaisia kaloja, suuria käärmeitä ja krokotiilejäkin sellaisten lasiseinien takana. Kävimme veneristeilyllä, kuljimme siltojen alitse ja yksi mies huusi veneen takaosista: ”Miehet vasemmalle ja naiset oikealle!” Ja kyllä meitä nauratti. Esiinnyimme ulkona ja oli niin kylmä, että sain nuhan. Yleisöä oli aika vähän. Ajettiin yötä vasten Tukholmaan. Yöllä mää en nukkunut paljon yhtään, kun ne ihmiset piti valtavaa elämöintiä - soitti ja lauloi. Aamupalalla oltiin Tukholman asemaravintolassa ja sieltä mentiin kiertoajelulle. Kävimme kaupungintalossa. Siellä oli kultainen sali, sininen sali ja paljon hienoja istuntosaleja. Ulkopuolella oli pylväsjono, kuin eduskuntatalossa, mutta yksi pylväs oli kuusikulmainen, muut pyöreitä. Arkkitehdiltä oli kysytty, miksi tämä yksi on erilainen ja hän oli vastannut: ”Siksi, että ihmisillä olis jotain kysyttävää.” Kävimme katsomassa Vasa-laivaa, joka oli uponnut ja ollut meressä 333 vuotta. Nyt sitä entisöitiin. Iltapäivällä oli esiintyminen kuninkaanlinnan puistossa. Esitykset meni hyvin kaikilta. Yleisöäkin oli kovasti. Illalla oli lastaus satamassa ja laivalla taas syötiin. Pelimanneilla oli yksi yhteinen hytti, jossa melkein kaikki kävi. Oiva (Aho) nukkui siellä alapetillä Ahosen Veikko yläpetillä ja isä-Paavo ja Perämäen Martti lattialla. Yöllä oli joku koputtanut hytin oveen ja Veikko oli herännyt yläpetillä eikä muistanut, että oli laivassa. Hän lähti avaamaan ovea ja tipahti isän ja Martin päälle. Siinä rytäkässä tietysti Oivakin heräsi, säikähti ja sanoi: ”Piru vie nyt tää laiva on syrjällään!” Kaikki siitä sitten puhui laivassa aamulla. Aamulla oltiin Turussa ja loppumatka oli pelkkää naurua. Miehet kertoivat juttuja ja oli siellä runojakin. Minäkin soitin linja-autossa. Keuruulla Ostolan nurkalla laulettiin vielä Kotimaani ompi Suomi. Oli kiva matka!" Riitta Ahon päiväkirjasta 29.3.1976. Samuelin poloneesi Finlandia-talolla "Eilen olimme Finlandia-talolla Helsingissä. Esitykset meni hyvin ja matka oli onnistunut. Sali, jossa esiinnyimme, oli valtavan suuri ja väkeä oli paljon. Pelimanneja esiintyi yhtäaikaa noin 200. Pienempiä ryhmiä oli kolme tai neljä. Meitä keuruulaisia oli noin 130 henkeä, toiset lauloi ja toiset soitti. Mukana oli Haapamäen sekakuoro, Keuruun Laulumiehet, Keuruun Naiskuoro, Multian sekakuoro, Petäjäveden Sekakuoro, Haapamäen Kansanmusiikkiyhtye sekä Keuruun ja Petäjäveden pelimannit. Porukkaa johti tietysti Kalle Kaipiainen. Kuorot lauloi kolme keskisuomalaista kansanlaulua: Kolme koivua, Kotimuistelman ja Nuottamarssin. Pelimannit esittivät polkkasikermän. Juhla myös radioitiin." Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Pelimannimuistoja esiintymismatkoista Tukhomaan ja Helsinkiin 1970-luvulla Subject The topic of the resource kansansoittajat pelimannimusiikki laivaliikenne Finlandia-talo Description An account of the resource Nuoren Riitta Ahon (nyk. Reijonen) päiväkirjamerkintöjä ensimmäisestä ulkomaan matkasta pelimannien seurassa Tukholmaan vuonna 1975 ja seuraavana vuonna Helsinkiin. Creator An entity primarily responsible for making the resource Reijonen, Riitta https://keuruunveraja.fi/files/original/5061b4d5df6a3e5fb3c29adfa140386f.jpg f86008c19bc75778c142358a76ce7bb4 https://keuruunveraja.fi/files/original/26c49b1044b95baede45daf95ef1c0d7.jpg 553898f2115a88eb73f0e678d5d6446f https://keuruunveraja.fi/files/original/1d1f3fb2f331c89fa8a65f3517dae8b3.jpg 74a0ddc914cefdb7c1dfc6209605167c Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Riitta Reijosen kirjoituksia pelimanniperinteestä Description An account of the resource Keuruulaissyntyinen Riitta Reijonen (os. Aho) on osallistunut lapsesta saakka paikalliseen pelimannitoimintaan ja sittemmin myös tutkinut sitä laajasti. Tässä kokoelmassa on Riitan keräämää ja kirjoittamaa aineistoa keuruulaisesta pelimanniperinteestä. Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document <h2>Kansansoittokilpailut</h2> Entisaikaan pelimannia tarvittiin talkoissa, häissä ja iltamissa. Sodan jälkeen kansansoitto-kilpailuilla oli suuri merkitys pelimannikulttuurin säilymisen kannalta. Keski-Suomessa pidettiin 1950-60 -luvuilla noin 80 kansansoittokilpailua. Keuruulla oli tuolloin paljon soittajia. Kilpailuja järjestettiin eri kylillä kuten Haapamäellä, Liesjärvellä, Mäkikylällä, Pohjoislahdella, Häkkisessä ja Keuruun kirkonkylässä. Kisoihin osallistui kymmenestä useaan kymmeneen soittajaa. Kansanmusiikki eteni korvakuulolta pelimannilta toiselle. Jokainen lisäsi siihen omat erikoisuutensa ja joskus siitä jäi pois jotakin. Soiton omaperäisyys syntyi soittajan soittotaidosta, luovuudesta tai persoonasta. Musiikki eli ja muuntautui soittajan mukaan.<br /><h2>Edesmenneitä paikkakunnan pelimanneja - soittajia ja laulajia</h2> <br />Aho Oiva 1906-1988, maanviljelijä, viulupelimanni Suonsyrjästä. Oiva oli oppinut soittotaitonsa Aapo ja Leo Saviojalta. Soittanut viitisenkymmentä palkintoa Kansansoittokilpailuissa. Oiva soitti 1920-30 -luvun talkoissa, häissä ja iltamissa. Varsinaiselta ammatiltaan Oiva Aho oli maanviljelijä Purolan perällä, Aholassa. Kesäisin hän oli lisäksi töissä rakennuksilla. Sota-aika toi katkoksen soittoharrastukseen ja viulua tuli soitettua vain lomilla. Sodan jälkeen alkoivat sitten kansansoittokilpailut. Ensin soitti pelimannit kilpailunsa ohjelmana ja lopuksi oli tanssia paikalla olleiden pelimannien tahdissa. Kansansoittokilpailuista Oiva Aho keräsi yli 50 palkintoa. Oiva Aho oli merkittävä kansanmusiikin tallentaja, hän soitti kansanmusiikin nauhoitearkistoihin useita kymmeniä kappaleita. Keurusseudun pelimanneissa hän soitti sen perustamisesta, vuodesta 1971 saakka. Hänelle on myönnetty Suomen Kansanmusiikkiliiton kultainen ansiomerkki 1986. <br /><br />Aho Paavo 1924-1988, maanviljelijä, kirvesmies, soittimet viulu, banjo, kontrabasso. Oppinut soittotaitonsa Aapo ja Leo Saviojalta. Oiva Ahon veli. Tyttäret Riitta ja Kaija ovat harmonikansoittajia. Soittanut Keurusseudun pelimanneissa. <br /><br />Aho Toivo 1926-1992, teollisuusvartija, viulu, Oiva ja Paavo Ahon nuorin veli, saanut oppia Aapo ja Leo Saviojalta, osallistui kansansoittokilpailuihin. Soittanut Keurusseudun pelimanneissa. <br /><br />Aho Theodor 1880-1956, seppä, maanviljelijä, 1-rivinen haitari, kantele. Pelimanniveljesten Oiva, Paavo ja Toivo Ahon isä. Theodor Aho asui Suojoen varressa Rummakossa ja oli lehtitietojen mukaan viimeinen keuruulainen, joka on nuoruudessaan elänyt savupirtissä. Silloin sanottiin savusaunassa.Asumisestaan Horhan savupirtissä hän kertoi näin: "Siihen aikaan Keuruulla oli enää kaksi savupirttiä tai -saunaa. Koko taloushomma tapahtui samassa saunassa, jossa kylvettiin, joka oli pirttinä ja jota välillä käytettiin riihenä. Kiuas oli nurkassa ja sen sisällä oli kiviuuni, jossa oli savinen arina. Lavat olivat toisessa nurkassa, melko korkealla ja lavojen alla oli maapermanto, jolla kanat ja kukko oleilivat. Horhan savusaunassa olivat vaari ja muori asuneet siitä saakka, kun naimisiin menivät. Mitään kelloa ei ollut vaan kukko hoiteli sen virkaa. Kahden aikaa se kiekaisi yhden kerran, kolmen aikaan kaksi kertaa, neljän aikaan kolme kertaa ja silloin ruvettiin housuja vetämään jalkaan ja lähdettiin taksvärkkiin. <br /><br />Ahonen Voitto synt. Multialla 1924-2011, myöh. Keuruu, sorvari, viulu, 5-rivinen harmonikka, soittanut Keuruun Pelimanneissa. <br /><br />Autio Antti 1924-2017, asunut Keuruulla sekä Petäjävedellä. Soittanut huuliharppua, 5-rivistä harmonikkaa, kornettia, tuubaa, kontrabassoa ja kitaraa. Hän on ollut perustamassa Keski-Suomen Kansansoittajia v. 1960, Keurusseudun ja Petäjäveden pelimanneja, Läntisen Keski- Suomen musiikkileiriä ja Keuruun Soittajapoikia. Hän on kirjoittanut runsaasti kulttuurihistoriallisia lehtijuttuja myös kansansoittajista. Hänelle on myönnetty kansanmusiikin edistämisestä Antin malja 1988, Paikallislehtien Liiton Antti-patsas ansioista lehdenteon saralla 1984, Suomen Kansanmusiikkiliiton kultainen ansiomerkki 1994 ja Keski-Suomen Kansanmusiikkiyhdistyksen kultainen ansiomerkki ja kunniapuheenjohtajan arvo 2000.<br /><br />Forsell, Haapamäellä elänyt 5-rivisen soittaja. <br /><br />Halla-aho Viine 1900-1971, Petäjävesi, 2- ja 5-rivinen haitari, huuliharppu. <br /><br />Heinämäki Kaarlo (Kalle) synt. 1907, Pihlajavesi, isoisä oli tunnettu Kala-Matti. <br /><br />Heininen Esko, huuliharppu, 2-rivinen haitari. Osallistui kansansoittokilpailuihin. <br /><br />Järvenpää Arvo 1899-1973, Jukojärvi, asui Korkeakosken myllyllä, 2-rivinen haitari. Osallistui kansansoittokilpailuihin. <br /><br />Kask Juho 1884-1965, Asunta, 1-rivinen haitari, osallistui kansansoittokilpailuihin. <br /><br />Kaukanen Lauri 1920-2004?, Kaukas-Lasse, soittanut monissa viihdetilaisuuksissa ja sota-aikana korsuissa. Omia musiikkikokoonpanoja, soittanut Keuruun Pelimanneissa. <br /><br />Koivikko Fredrik 1904-1974 synt. Multialla, myöh. Kolhossa, maanviljelijä, huuliharppu, viulu, 2-, 3- ja 5-riviset haitarit, kymmeniä ensipalkintoja kansansoittokilpailuista, omia sävellyksiä. Oltermanni -arvonimi 1972, Mestaripelimannin arvo 1973. <br /><br />Koivikko Janne 1869-1949, viulu, Multia myöh. Kolho, Fredrik Koivikon isä. <br /><br />Korhonen Yrjö 1905-1967, 2- ja 5-rivinen haitari, Jukojärvi, Tuulensuun isäntä.<br /><br /> Korpinen Veikko 1926-2012, seppä, syntynyt Multialla, asunut myöh. Keuruulla, huuliharppu, mandoliini, n. 40 palkintoa kansansoittokilpailuista, Keurusseudun pelimannien puheenjohtajana vuosina 1972-1992. Veikko oli varsinainen sanaseppä, riimittelijä ja humoristinen soittaja ja pelimannihengen ylläpitäjä. Hänelle on myönnetty Suomen Kansanmusiikkiliiton Hopeinen ansiomerkki 1990, Pilli-Hermannin arvonimi 1990, Antin malja 1998. <br /><br />Koto Matti 1905-1960, huuliharppu, mandoliini, toimi usein kansansoittokilpailujen tuomarina. Kukkamo Iivari 1884-1958, maanviljelijä, kuuliaissoittaja Lihjamon kylällä, kantele. <br /><br />Kulmala Aapo 1887-1976, Pihlajaveden Mäkikylä, 1-rivinen haitari. <br /><br />Kypärä Arvi 1899-1973, synt. Multialla, muuttanut myöh. Jukojärvelle, kivityömies, 2-rivinen haitari, huuliharppu. Hän oli rakentanut parikymmentä kivinavettaa, kivisiltoja ja kirkonaitoja. Kypärä oli pitkään tuttu näky keuruulaisessa katukuvassa partoineen ja kontteineen. Osallistui kansansoittokilpailuihin innokkaasti. <br /><br />Könttäri Kalle 1884-1956, Könttärin talon poika, kantele, 2-rivinen haitari, kulki talosta taloon ja soitti tansseja. Taitava soittaja. Hänen äitinsä Frederika oli Pilli-Hermannin sisarpuoli. <br /><br />Larmi Aapo 1880-1944, kantele, 1-rivinen haitari.<br /><br /> Larmi Paavo 1914-1988, presidentinlinnan talonmies, moottoripyörälähetti ja talonmies-autonkuljettaja, myöhemmin pienviljelijä ja kuorma-autoilija Roosinpohjan kylässä. Omia sävellyksiä. Kanteleensoittaja ja harmonikansoittaja. Osallistui kansansoittokilpailuihin. <br /><br />Latvala Eino 1904-1987, synt. Peräseinäjoella, Keuruulle 1935, Manniskylä, 1-, 2- ja 5-riviset haitarit. Hän korjasi ja viritti haitareita, osallistui kansansoittokilpailuihin. <br /><br />Mäkinen Atte 1896-1962, 1-, 2- ja 5-riviset riviset haitarit, otti osaa innokkaasti kansansoittokilpailuihin, joista useita palkintoja. Omia sävellyksiä. <br /><br />Mäkinen Lempi 1929-2016, o.s. Ahonen, laulaja, esiintyi Keurusselan pelimannien kanssa useita kymmeniä vuosia 1970 –luvulta alkaen. <br /><br />Mäkinen Urho 1904-1983, 2-rivinen haitari, ensimmäisen keuruulaisen autokorjaamon perustaja.<br /><br /> Männistö Hermanni 1871-1956, Pihlajavesi runoilija, säeseppo, velikulta, 1-rivinen haitari, viulu ja laulu. Hän on soittanut mm. presidentinlinnassa, Eduskuntatalossa, Kalastajatorpalla. Hän on toiminut innokkaasti museohankkeen ja kansanperinteen säilymisen hyväksi. <br /><br />Oksanen Toivo 1893-1974, Haapamäen Jusseron kylä, metsätyömies, 2-rivinen haitari, osallistui kansansoittokilpailuihin. <br /><br />Pihlainen Eero, muurari, kantele, synt. Multia, myöh. Kolho, osallistui kansansoittokilpailuihin. <br /><br />Perämäki Martti 1926-2012, 5-rivinen harmonikka, taitava kivi- ja puutyömies, tehnyt mm. veneitä ja Killinkosen Sankarimuistomerkin, Heinäsniemen isäntä, soittanut Keuruun Pelimanneissa. <br /><br />Rasi Eeva 1910-1980, Jukojärvi, myöh. Helsinki (Liukkonen) kahvilanhoitaja, mandoliini, huuliharppu ja laulu, Antti Aution sisarpuoli. <br /><br />Reunanen Lauri 1888-1974, Pihlajavesi Aseman seutu, laulu. Saarikko Eino 1901-1976, Valkealahti, viulu. <br /><br />Savioja Aapo 1869-1952, syntynyt Limingassa, alkuaan Lehrbäck, Keuruulle 1905, puuseppä, toimi käsityönopettajana Lavikon ja Lihjamon kouluissa. Soittimet 1-rivinen haitari ja viulu. Hän soitti usein poikansa Leon kanssa niin, että isä Aapo soitti melodian ja Leo säesti. Osallistui kansansoittokilpailuihin. <br /><br />Savioja Leo 1899-1962, Savi-Leku, viulu, aloitti soittoharrastuksen 6-vuotiaana. Hän opiskeli 1920- luvun lopulla Helsingin konservatoriossa viulunsoittoa, mutta opinnot keskeytyivät. Hän oli mukana myös Sirkus-ryhmässä. Hän osallistui usein kansansoittokilpailuihin ja yleensä voitti sarjansa. Hän soitti kylän raitilla, hienoston kutsuilla, talkoissa, iltamissa, tansseissa ja häissä. Isä Aapo Savioja oli myös viulupelimanni. Leo soitti kauniisti, notkeasti ja puhtaasti viuluaan. Hän soitti jopa kahta viulua yhtäaikaisesti, toinen viulu oli tuettu tuolille polvien eteen, jousi polvien väliin. Hän osasi soittaa viulua myös selkänsä takana. Leo antoi soitonoppia myös naapurissa asuneille Ahon veljeksille, joista Oiva Aho on soittanut Kansanperinnearkistoon useita Saviojalta oppimiaan kappaleita. Leo Savioja löytyi surmansa saaneena Haapamäeltä 1962, mutta tapahtumat ovat jääneet ratkaisua vaille. <br /><br />Saxberg Herman 1830-1909, Pilli-Hermanni, kuuluisa hääsoittaja, klarinetti ja laulu, riimitteli ja sävelsi näkemiään ja kokemiaan asioita, myös pilkkalauluja. Niitä hän kirjoitti sukulaisistaan ja korkeamman säädyn edustajista kuten papistosta. Kuuluisin Pilli-Hermannin runo lienee Laulu Wiinasta, Oluesta ja Kahweesta, joka käsittelee kieltolakia 1866. Hän kulki kiertolaisena talosta taloon. Loppuvuosinaan hän asui Laiskala-nimisessä torpassa. Hän ei kannattanut yleisiä lakeja ja rajoituksia. Kirkonkirjoihin hän jäi lukuisista sakko-, raippa- ja vankeustuomioistaan. <br /><br />Simsiö Liinus 1877-1957, maanviljelijä, Suolahden Mäkikylä, kantele. Tikkanen Jussi synt. 1800-luvulla, viulupelimanni, puuseppä Pihlajavedeltä, viulunrakentaja <br /><br />Valkeisenmäki Kalle 1885-1977, Multian Tarhapää, harmooni, viulu, kantele, huuliharppu. <br /><br />Valkonen Eemil 1893-1975, huuliharppu. Pohjoislahti. Osallistui kansansoittokilpailuihin. <br /><br />Viinikka Aapo kantele, haitari, lähti Keuruulta Amerikkaan 1913, Yhdysvaltain jalkaväessä taistellut veteraani, palasi Keuruulle 1920. Asui Riihikankaalla. Osallistui kansansoittokilpailuihin. <br /><br />Viitanen Arvid 1886-1958, kantele, Uskalinmäki, Ilmari Viitasen veli. Isä Kalle Mäki. <br /><br />Virkalahti Edvard (Eetu) 1890-1975, 2-rivinen haitari. Pohjoislahti. Vuorinen Nestori 1884-1952, suutari, metsuri, Pihlajavesi, Vuorenperä, 2- ja 5-rivinen haitari. <br /><br />Viitanen Ilmari 1896-1969, omatekoinen kantele, 2-rivinen haitari, testamenttasi omaisuutensa nimeään kantavalle säätiölle. <br /><br />Viinikka Aaro 1914-1992, Majaniemen Aaro, maanviljelijä, puuseppä, soitin viulu, rakentanut viulun ja kanteleen, tehnyt myös omia sävellyksiä. <br /><br />Virkalahti Vaito 1906-1978, huuliharppu, 2-rivinen haitari, taitava käsitöiden tekijä: korjasi kelloja, tinasi pannuja, teki länkiä. Osallistui kansansoittokilpailuihin. <br /><br />Virkalahti Vilho 1917-1991, Virka-Ville, maanviljelijä Pohjoislahdella, rahdin ajaja, kilpajuoksija, pahkatöiden tekijä 1-, 2- ja 5-riviset haitarit sekä huuliharppu, osallistui kansansoittokilpailuihin. <br /><br />Virsu-Jussi (Lepoaho) 1854-1936, Huupelin Jussi, taitava tuohitöiden tekijä, niitä hän kaupusteli kierrellessään talosta taloon. Hän soitti huuliharppua. Usein hän piti jonkinlaisen hartaushetken,veisasi virren ja piti puheen. Tavaramerkkinään hänellä oli karamellipapereilla koristeltu lakki. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Entisajan pelimanneja Keurusseudulla Subject The topic of the resource pelimannimusiikki kansansoittajat Description An account of the resource Tietoja Keuruun kansansoittokilpailuista ja kooste Keurusseudun pelimanneista. Creator An entity primarily responsible for making the resource Reijonen, Riitta https://keuruunveraja.fi/files/original/3e4294bf10b5ec3a38a15b30430c84d9.pdf d85bd906ece996c4a25ad78dc877d26f Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Digitoidut kirjat Description An account of the resource Digitoitujen kirjojen kokoelma sisältää alun perin painettuna julkaistuja kirjoja ja muita teoksia, jotka on digitoitu pdf-muotoon. Kokoelmassa on sekä keuruulaisten tekijöiden kirjoittamaa kaunokirjallisuutta että Keuruuta käsitteleviä tietokirjoja ja artikkeleita. <br /><br />Kaikki teokset ovat joko tekijänoikeusvapaita, tai niiden uudelleenjulkaisuun on saatu lupa alkuperäisten kirjoittajien oikeudenhaltijoilta. Jälkimmäisessä tapauksessa tämä on aina mainittu teoksen kuvauksessa.<br /><br />Tätä e-kirjojen kokoelmaa kartutetaan yhteistyössä Projekti Lönnrotin (<a title="Projekti Lönnrotin" href="http://www.lonnrot.net/" target="_blank" rel="noreferrer">http://www.lonnrot.net/</a>) kanssa Digitoitu teos Tähän kokonaiset digitoidut kirjat tiedostoliitteinä, metatietokenttiin lyhyt kuvaus teoksesta. Digitoidun teoksen tiedot Digitoidun teoksen bibliografiset tiedot (tekijä, nimi, alkuperäinen kustantaja ja julkaisuvuosi) Laura Soinne, Amorin narrit: 3-näytöksinen ilottelu. Kustannus Oy Kansanvalta, 1931. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Amorin narrit Subject The topic of the resource näytelmät komediat Creator An entity primarily responsible for making the resource Soinne, Laura Rights Information about rights held in and over the resource Digitoidun version julkaisuun Keuruun Veräjä-verkkopalvelussa on saatu lupa Laura Sointeen oikeudenhaltijalta. Description An account of the resource Laura Sointeen kolminäytöksinen ilottelu vuodelta 1931. Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupuinginkirjasto Date Created Date of creation of the resource. 1931 https://keuruunveraja.fi/files/original/f208b8ec66e6747704dd52614be9e07b.jpg bb401a929c0e864fa6f3b1db14a2a6c0 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Artikkeleita eri aiheista Description An account of the resource Tässä kokoelmassa on artikkeleita erilaisista keuruulaiseen kulttuuriperintöön liittyvistä teemoista. Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document Harjulinna on Häkkisen maaseutuseura ry:n omistama seurantalo. Rakennus on punaiseksi maalattu, vankoista hirsistä rakennettu seurantalo, joka on säilynyt lähes alkuperäisessä asussaan. Se sijaitsee noin 20 km Keuruulta Mäntän suuntaan, Häkkisen kylällä, noin kilometri kantatieltä 58 poiketen. Harjulinnan rakennusvaiheita Metsäyhtiöt W. Rosenlew Oy ja G. A. Serlachius Oy toimivat aikoinaan vahvasti alueella. Keuruun Suojeluskunnan Häkkisen kyläosasto perustettiin 8.10.1931. Rosenlewin metsäpiiripäällikkö Oiva Riihelästä tuli suojeluskunnan kyläpäällikkö. Lotta Svärdin Häkkisen kyläosasto perustettiin 18.12.1933 ja sitä johti Oiva Riihelän puoliso Aino Riihelä. Vuonna 1934 heräsi ajatus suojeluskuntatalon rakentamisesta. Rosenlew teki mahdolliseksi Harjulinnan rakentamisen maalleen Häkkisen kankaalle. Tontti oli erinomainen kuivan maan paikka. Rakennuspiirustusten laatimiseen saatiin apua Mäntän suunnasta, kun Hannes Autere ja Gösta Serlachius avustivat suunnittelussa ja rakennuksen piirsi rakennusmestari Viljo Mäkelä. Serlachius lahjoitti myös ikkunanpuitteet Harjulinnaan. Lähialueen taloista saatiin lahjoituksia ja talkootyövoimaa Harjulinnan rakentamiseen. Hirsiä veistivät ainakin Hjalmar Alanko ja Vieno Lillukkamäki. Kookas talo valmistui nopeasti, sillä syksyllä 1935 aloitettiin työt ja vihkiäiset olivat jo seuraavan vuoden syksyllä. Harjulinnan alakerrassa on juhlasali, näyttämö, eteishalli, ravintolahuone ja keittiö. Yläkerrassa on lottien huone, suojeluskuntalaisten luento- ja majoitushuone sekä keittiö ja kamari vahtimestarille. Harjulinna vihittiin käyttöönsä 4.10.1936. Kuorevesi-Mänttä-Wilppula –lehti uutisoi 8.10.1936 Harjulinnan valmistumista seuraavasti: ”Vaikka Häkkisen kyläkunta on melko pieni verrattuna moneen muuhun kylään Keuruulla, on se ensimmäisenä pystynyt saamaan suojeluskuntatalon aikaan Keuruun suuressa pitäjässä.” Yleensä suojeluskuntataloja oli rakennettu suurempiin taajamiin yhteistyössä muiden seurojen kanssa. Ensimmäisten vuosikymmenten toimintaa Suojeluskunnan toimitilat olivat Harjulinnan yläkerrassa. Alakerrassa suojeluskunta järjesti iltamia näytelmineen sekä kesäjuhlia urheilukilpailuineen vuosina 1936-1939. Lotat hoitivat tilaisuuksien kahvituksen. Mäntästä väkeä toi Paunun linja-auto. Taitelija Tapani Lemminkäinen maalasi Harjulinnan näyttämön kulissit vuonna 1938. Vuonna 1942 Harjulinnassa oli metsätyökalujen kunnostamiskurssit. Kun suojeluskuntajärjestöt sekä Lotta Svärd -järjestöt rauhanehtojen nojalla lakkautettiin, perustettiin vuonna 1945 Häkkisen maamiesseura ry. ja jolle Harjulinna siirrettiin sen omistukseen. Häkkisen maamiesseuran perustava kokous pidettiin 6.1.1945. Alkuvaiheessa toimintaa hankaloitti kylätoiminnan hajanaisuus, sillä toiminta jakautui erillään oleviin ja vesistön erottamiin Häkkisen ja Liukon kyliin. Ensimmäiseen johtokuntaan vuonna 1945 valittiin Kalle Liukko (pj), Usko Alanko (siht.) Vihtori Autio, Bruno Pummila, Paavo Lamminmäki, Eero Lehtinen, Eeva Liukko, Aune Alanko ja Aino Riihelä sekä siirtoväestä Juho Laihanen ja Matti Simukka. Naisosaston johtokuntaan valittiin Eeva Liukko (pj.), Aune Alanko (siht.), Hilda Lehtinen, Aino Riihelä, Liisa Eskola, Alma Häkkinen sekä siirtoväestä Esteri Pulakka ja Sylvi Lahtinen. Toiminta lähti ripeästi käyntiin ja Keski-Suomen maanviljelysseuran neuvojat Oiva Kamppi ja Hellä Kallio sekä myöhemmin muut neuvojat pitivät esitelmiä ja kursseja karjatalouden ja kotitalouden alalta. Kilpailtiin mm. pellavanviljelyssä, kasvitarhan hoidossa ja kodinympäristön kunnostamisessa. Opintokerhot toimivat Häkkisessä ja Liukossa. Vapaa-ajallekin annettiin aikansa; perustettiin ohjelmatoimikunta, joka järjesti ohjelmallisia iltamia. Harjulinnassa esitettiin näytelmiä ja laulukuoroa johti opettaja AnnaTuunainen. Häkkisen Urheilijat järjestivät kilpailuja hiihdossa ja kolmiottelussa. Toiminta palkittiin jo heti seuran ensimmäisenä toimintavuonna 1945 maamiesseuraliiton toimintakilpailussa ensimmäisellä palkinnolla. Palkintoja saatiin toimintakilpailuista myöhemminkin. Lukuisat häät Harjulinnassa myös tanssittiin. Vuonna 1947 hankittiin Häkkisen maamiesseuralle puimakone ja maamoottori. Monipuolisen toiminnan keskus Häkkisen maamiesseuran toiminta oli erityisen vilkasta 1950-luvulla, sillä Harjulinnaan laitettiin sähköt vuonna 1951. Oli iltamia sekä kesä- ja elojuhlia, näyteltiin ja tanssittiin. Elokuvia kävi näyttämässä Filmipartio. Tansseissa soitti usein kylän oma poika Lauri Kaukanen, joko yksin tai orkesterinsa kanssa. Vierailunäytäntöjäkin Harjulinnassa oli, mm. Pohjoislahden nuorisoseura. Mäntän työväennäyttämö kävi esiintymässä mukanaan näyttelijä Rolf Labbart. Häkkisenlahdella järjestettiin ravi- ja autokilpailuja. Kutomakurssit järjestettiin Liukossa. Maamiesseura järjesti kuljetuksia maatalousnäyttelyihin, jonne matka taittui usein Paavo Larmin kuorma-auton lavalla. Harjulinnan yläkerta oli koti useille perheille vuodesta 1945 aina 1960-luvun alkuun saakka. Siellä asuvat toimivat usein Harjulinnan vahtimestareina tai puhelinkeskuksen hoitajina vuosina 1953-1962. Häkkisen maamiesseuraan perustettiin Airolahden kyläosasto vuonna 1956. Häkkisen maamiesseura järjesti nuotta- ja kalajuhlia vuosina 1953-1969 Liukonkylällä. Esiintyjinä olivat mm. näyttelijä Maikki Länsiö ja koomikko ”Eemeli” Toivonen. Muutamat kalajuhlat olivat myös Harjulinnassa ja Häkkisenrannassa. 1960-luvulla useissa paikoissa järjestettiin kansansoittokilpailuja, niin myös Harjulinnassa vuonna 1962. Toiminta laantui 1970-luvun alkuun tultaessa, kunnes vuonna 1977 ryhdyttiin remontoimaan Harjulinnaa ja sen jälkeen Häkkisen maamiesseuran huvitoimikunta järjestikin kesätansseja toistakymmentä vuotta. Maaseutuseuran aikaa Vuosien varrella toiminnasta vastuuta ovat kantaneet useat henkilöt. Pitkäaikaisimmista puheenjohtajista mainittakoon Matti Pänkäläinen ja Kari Vesterinen. Häkkisen maamiesseura ry nimellä toimittiin vuoteen 1995 saakka, jolloin mies- ja naisjaostot yhdistyivät. Siitä lähtien on toimittu Häkkisen maaseutuseura ry:n nimellä. Neuvojien kurssit käsittelivät esim. maatalousverotusta, tietokoneen ja mikroaaltouunin käyttöä. Iltamaperinnekin elvytettiin uudelleen ja perhejuhlia järjestetään talon tiloissa. Kauneimmat joululaulut- ja Valoa iltaan -lauluillat kokoavat yleisöä salin täyteen. Harjulinna on säilyttänyt hyvin perinteisen ilmeensä ja se on nykyisin monella tapaa tunnelmallinen ja viihtyisä seurantalo, joka kokoaa väen saliinsa viihtymään. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Harjulinnan vaiheita suojeluskunnantalosta kylätaloksi Subject The topic of the resource Häkkinen (Keuruu) suojeluskunnat maatalousjärjestöt kyläyhdistykset seurantalot Description An account of the resource Harjulinnan vaiheita Häkkiskylässä 80 vuoden ajalta. Creator An entity primarily responsible for making the resource Pänkäläinen, Hillevi Source A related resource from which the described resource is derived Häkkisen maamiesseura ry:n pöytäkirjat 1945-1995 Häkkisen maaseutuseura ry:n pöytäkirjat 1995-2005 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Murresanoja ja lentäviä lauseita Description An account of the resource Kokoelman aineistot sisältävät Keurusseudulta kerättyjä murresanoja, sananparsia ja lentäviä lauseita. Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document <strong>Äänesi kuulen, mutta auttaa en voi, sanoi mies humalapäissään, kun oli pudonnut hautaan.</strong><br /><br /><strong>Hyvät keuhkot, kun vaan sais pysymään, sanoi mies, kun yski.</strong><br /><br /><strong>Mee pitkälles, tullee nätimpi ruumis, sanoi äiti, kun lapsi loukkasi polvensa.</strong><br /><br /><strong>Pihlajavesi on töysäläisten Amerikka. </strong><br /><br /><strong>Myydään metsää mänttäiselle</strong> <br />(eli Serlachiukselle).<br /><br /><strong>Ihmeellistä tuo kuttilaisten viisaus.</strong><br /> (Kutinlahden talon väen)<br /><br /><strong>Minä menin suksessa Kuttiin</strong> <br />(Kutinlahteen hiihtäen). <br /><br /><strong>Ei mitään lohtutusta, sanoi Alhon Santeri Uuranjärven rannalla, kun kansanhuolto sotien aikana ei myöntänyt polkupyörän renkaille ostolupaa.</strong><br /><br /><strong>Ota yks, sanoi Roviomäen Väinö Liesjärveltä, kun tarjosi pastillia Sisu-askista.</strong><br /><br /><strong>Keuruulla on paremmat kynttilät, kun Mäntässä, vakuutti Autosen Kalle ostettuaan Keurusmaan liikkeestä Champion-sytystystulpat varppimoottoriinsa.</strong><br /><br /><strong>Kyllä Foortti vetää, jos kartaani kestää, väitti Heikki Soininen, kun miehet kiistelivät automerkkien paremmuudesta.</strong><br /><strong><br />Helvetti on Keuruulla, Lankkuan riihen takana, kirvesheiton päässä.</strong><br /><br /><strong>Tikelät paikat kuin lankkuaisella pinon välissä.</strong><br /><br /><strong>Hikipalava kuin Huttulan lampailla olkia syödessä.<br /></strong><br /><strong>Hik´ palava, kun Loilan jäniksellä.<br /></strong><br /><strong>Väärinpäin ku Portti-Jussin kana.<br /></strong><br /><strong>Osashan Mannis-Sipikin neuvoo, vaikkei ite tehä.<br /></strong><br /><strong>Ei se ränttää mennä Mänttään </strong>(kannata).<strong><br /></strong><br /><strong>Kevät tullee ko rikka sijjaansa syö.<br /></strong><br /><strong>Vetopeli, sano Isomäen Niku, ku akallaan kynti.<br /><br /> Paisu, kun Tönö-Jussin virsikirja, ettei kansiinsa mahu. </strong>(Putosi kirkkoreissulla järveen.)<br /><br /><strong>Jol´ ei oo riihirimputinta, sil´ ei oo kirkkokemputinta.<br /></strong><br /><strong>Siitä minä sua Hermanni olen aina kiittänyt, kun sinä olet niin itepäinen, sano Piilmanni, kun peiliin katsoi.<br /></strong><br /><strong>Muuten paras, mutta hartioista ahas, kun Rantas-pojan hattu.</strong> Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Sanontoja Keurusseudulta Subject The topic of the resource sananparret murteet sanonnat Keuruu suullinen perinne kansanperinne Description An account of the resource Keuruulaisten kokoamaa suullista paikallisperinnettä. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Murresanoja ja lentäviä lauseita Description An account of the resource Kokoelman aineistot sisältävät Keurusseudulta kerättyjä murresanoja, sananparsia ja lentäviä lauseita. Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document <ul><li><strong>ajetaan karkua</strong> = ajetaan laukattomalla hevosella </li> <li><strong>akanvirta</strong> = voimakkaamman vesivirran rinnalla vastakkaiseen suuntaan kulkeva reunavirtaus, vastavirta </li> <li><strong>ape</strong> = eläinten rehuseos, joka on tehty olkisilpusta ja jauhosta</li> <li><strong>halstuoppi</strong> = kolmen vartin tuoppi </li> <li><strong>het silleen</strong> = juuri nyt, juuri sillä lailla</li> <li><strong>Hermannin munkki</strong> = kauppias Hermanni Sipposen Hermanni tekemiä oppikoululaisten herkkuja </li> <li><strong>hilkku</strong> = 25-pennin kolikko </li> <li><strong>himo</strong> = kaksi pullasiivua ja hilloa välissä, myytiin Sipposen kaupassa hommat alkavat </li> <li><strong>lutviutua</strong> = onnistua</li> <li><strong>huopaaminen </strong>(vekslaaminen) = päättäminen ja heti peruminen, mielipiteiden toistuva vaihtuminen </li> <li><strong>huopaaminen veneellä</strong> = takaperin soutaminen, esimerkiksi kalastuksen yhteydessä </li> <li><strong>jalku</strong> = jakkara </li> <li><strong>keulia</strong> = kohottaa pyörän etupyörä ilmaan sen liikkuessa </li> <li><strong>kiipeli</strong> = jäädä kiinni virheestä </li> <li><strong>kylän parta</strong> = Ilmari Laakso</li> <li><strong>käestää, käistää</strong> = puuttua, sekaantua toisten asioihin </li> <li><strong>käetä</strong> = ennustaa , ennakoida (käetä nenää = povata nais- tai miesvieraita riippuen kumpaa sierainta kutittaa) </li> <li><strong>laikka</strong> = kirjasto </li> <li><strong>laistaa</strong> = jättää joku asia hoitamatta/tekemät </li> <li><strong>litka</strong> = peräkkäin olevat tukkilautan puomit lenkitettynä </li> <li><strong>luoko</strong> = pitkänään pellolla olevaa heinää, viljaa </li> <li><strong>lutviutua</strong> = selviytyä </li> <li><strong>mehtä </strong>= metsä</li> <li><strong>meinasin tulla täihin</strong> = joku menee hitaasti, viipyy kauan, asia ei edisty, on pitkäveteinen </li> <li><strong>mennä lastuulle</strong> = mennä lastaamaan puutavaraa </li> <li><strong>mennä Pihlaisille</strong> = Pihlajaveden asemalle </li> <li><strong>myydään metsää mänttäiselle</strong> = … Serlachiukselle</li> <li><strong>närhet</strong> = pihlajavetiset, pihlaiset (heidän kirkkoveneensä nimi oli Närhi) </li> <li><strong>parkkaaminen</strong> = kuoria puun runkoa, jotta se kuivuisi paremmin tai kelluisi paremmin vedessä </li> <li><strong>pelkkaaminen</strong> = hirren veistäminen tasaiseksi ennen sahausta </li> <li><strong>pilkka</strong> = puun runkoon kuorta leikkaamalla tehty merkki esimerkiksi osoittamaan rajaa tai kaatotarkoitusta </li> <li><strong>raskia</strong> = kannattaa </li> <li><strong>ravinteli</strong> = ravintola </li> <li><strong>reikeli</strong> = lukko </li> <li><strong>renkata</strong> = ei toimi moitteettomasti </li> <li><strong>reistata</strong> = ei toimi kunnolla </li> <li><strong>saitata</strong> = teräsvaijerilla tukeista tehty puomiletka </li> <li><strong>Suno-kahvit</strong> = Suno-pesuaineella pestyllä kahvipannulla keitetty kahvi </li> <li><strong>suorin menoin</strong> = mennä suoraa päätä jonnekin pysähtymättä matkalla </li> <li><strong>teikkaaminen</strong> = arvonta, kruuna vai klaava, vuoron arpominen </li> <li><strong>tokeneminen</strong> = elpyminen, selviäminen</li> <li><strong>torrikko</strong>=junaradan käsikäyttöinen lumiaura</li> <li><strong>vaklata</strong> = seurata salaa, tarkkailla salaa, vakoilla </li> <li><strong>vintsa</strong> = 50-penninen kolikko</li> </ul> Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Keuruulla käytettyjä murresanoja Subject The topic of the resource murteet Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Eeva-Liisa Honkasen kokoamaa aineistoa Koillis-Keuruulta Subject The topic of the resource Keuruu Keuruu -- Asunta Keuruu -- Huttula Description An account of the resource Eeva-Liisa Honkasen kokoamaa aineistoa Asunnalta ja Huttulasta Creator An entity primarily responsible for making the resource Honkanen, Eeva-Liisa Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document Huttulassa oli todennäköisesti metsäkaartilaisten melko turvallista asustella. Kesällä 1942 Ludvig Ampiala oli palkannut erään 35-40 vuotiaan miehen tekemään talonsa töitä, joita hän ei enää jaksanut tehdä ja paikalliset apuvoimat olivat isänmaata puolustamassa. Kerran mies oli korjaamassa aitaa kytöpellolla, joka oli Rajalan lähellä. Hän poikkesi palatessaan meillä Metsälässä ja purki paitansa sisältä kurjenpojan. Tämä oli päästänyt peloissaan paitaan hätäpaskan, ja mies suuttui linnulle. Minä menin väliin ja pyysin sen itselleni. Huttulan Terva- ja Tärpättitehtaalla oli ulkorakennuksissa monenlaisia tyhjiä tiloja, koska tehdas oli palanut muutama vuosi aikaisemmin, eikä asukkaita ollut montakaan. Sain luvan viedä linnun tervatehtaan alanavettaan ja minua kehotettiin ruokkimaan sitä riittävästi. Se olikin rankka urakka. Lintu oli aina nälkäinen ja sain jatkuvasti pyydystellä sammakonpoikia, joista se tuntui pitävän. Meni korkeintaan viikon päivät, kun äitini Anna kyseli, kauanko aioin lintua ruokkia. Olin valmis luopumaan siitä ja vein kurjen puron taakse metsän reunaan. Päästin sen irti, eikä se vilkaissutkaan taakseen, kun paineli metsään. Kurjen pyydystänyt mies oli isäni Rikhardin ja Ludvigin työllistämänä jonkin aikaa; ehkä muittenkin, sillä hän oli "fiksukäytöksinen, osaava ja ahkera". Kerran pyysi minua välittämään pyynnön, että isä lähettäisi palkkarahat hänen siskolleen. Hän ei näet itse voi pysähtyä pitkäksi ajaksi minnekään. Hän uskoutuikin minulle, että hän on vankikarkuri. Näin joskus hänet tuntemattoman miehen seurassa, jonka olin myös kerran nähnyt yksinään aseman lammen rannoilla. Selvästi karttoi tapaamista ja juttelemista. Jälkeenpäin on puhuttu, että metsäkaartilaiset olivat ainakin näillä seuduin ”mummujen pelastajia”. Moni vanhus olisi sotatalvina menehtynyt kylmään ja nälkään avun puutteessa. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Metsäkaartilainen Huttulassa Subject The topic of the resource Huttula sota-aika lapsuus Description An account of the resource 14-vuotiaan Matin sota-ajan muisto metsäkaartilaisesta. Creator An entity primarily responsible for making the resource Metsälä, Matti Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Eeva-Liisa Honkasen kokoamaa aineistoa Koillis-Keuruulta Subject The topic of the resource Keuruu Keuruu -- Asunta Keuruu -- Huttula Description An account of the resource Eeva-Liisa Honkasen kokoamaa aineistoa Asunnalta ja Huttulasta Creator An entity primarily responsible for making the resource Honkanen, Eeva-Liisa Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document Ennen talvisodan syttymistä olin YH:n aikana Asunnan asemalla Asuntajärven rannalla sijaitsevalla pumppuhuoneella vartiotehtävissä. Huttulasta ei muita poikia ollut ja asevelvollisuuden suorittaneet miehet olivat siellä jossakin Taipaleen suunnalla. Meitä oli vartiotehtävissä ehkä noin kymmenkunta miestä, iäkkäitä suurin osa. Heidän joukossaan oli ainakin Roope Ampiala. Kaukaisimmat olivat muistaakseni jostakin Kinnulan suunnalta. Majoitus- ja ruokailupaikkana oli Taavettila. Tehtävä kesti osaltani viikon tai kaksi. Kylän paikallispäällikkö Ossi Ampiala minut siihen tehtävään pyysi. Kun oli jo loka-marraskuu menossa ja oli pakkaspäiviä ja öitä, antoi hän minulle mukaan villahousupaketin. Avaamattomana sen kuitenkin hänelle ”komennuksen” jälkeen palautin. Meillä pumppuhuoneen vartiomiehillä oli vaihtoasuna susiturkki, joka oli peräisin muistaakseni Asunnan Ampialasta. Talvisodan ajalta on jäänyt mieleeni erityisesti vihollisen pommikoneet, jotka Haapamäen pommituksen jälkeen paluulennollaan ylittivät Huttulan ratapihan melko matalalla ja ampuivat konekivääreillä kai ratapihan ulkopuolelle peruuttanutta tavarajunaa. Olin juuri silloin pysäkillä käymässä, sillä isäni toimi Huttulan pysäkinhoitajana. Menin muiden paikalla olleiden kanssa piiloon laanin halkopinojen taakse. Kurkistelujen tuloksena laskimme 27 konetta. Jälkeenpäin selvisi, että joku koneista oli pudottanut pari pommia Maunuahon lähellä olevalle suolle. Suojeluskunnan jäsenenä ollessani sain tehtäväkseni jakaa jatkosodan liikekannallepanomääräykset Hinkkaperän ja Riihelän suunnan palvelukseen kutsuttaville miehille. Sotaan lähtevät Huttulan miehet kokoontuivat palvelukseen kutsumispäivänä Huttulan pysäkin rappusille odottamaan saapuvaa junaa. Mieleeni jäi erityisesti Mäki-Matin myymälänhoitaja Kalervo Varja. Miesten keskustelun lomassa hän sanoi, että saksalaisten kanssa tai komennossa ei sitten sotimaan mennä. Varja haavoittui myöhemmin aika vaikeasti vatsaan ja oli mm. Saksassa sotasairaalassa hoitoa saamassa. Sodan sytyttyä olin Keuruun, Tiusalan ja Kalettoman rautatiesilloilla vartiointitehtävissä. Siellä oli Huttulasta myös Antero Maunuaho. Kylän miehiä tuli lomalle rintamalta. Kerran Lutviik Ampialan talon yläkerrassa asuneen Erosen perheen Heikki-poika tuli hyökkäyssodan eli liikkuvan sodan aikaan kotiinsa. Hänellä oli mukanaan venäläisiltä vallattu puoliautomaattinen rengastähtäinkivääri. Junan häivyttyä näkyvistä hän ampui monta laukausta pysäkin vessan seinistä läpi. Onneksi ei sattunut sisällä olemaan ketään asioillaan. Myöhemmin kiellettiinkin lomalaisten matkat aseiden kanssa, koska ne tuppasivat jäämään sotamuistoiksi. Eino puolestaan kaatui sodan loppuvaiheessa, 2.10.1944 Muoniossa eli siis Lapin sodassa saksalaisia vastaan. Kerran tuli kaksi samanaikaisesti lomalle päässyttä hinkkaperäläistä soturia yöjunalla ja lähtivät saman tien kotejansa kohti. Oli valoisa kesäyö ja kuulakas ilma. Jäin kuuntelemaan, kuuluisiko jotain luonnon ääniä. Lomalle päässeet miehet virittivät sydämensä pohjasta laulun ”Elämää juoksuhaudoissa” jossakin Tyyne Maunuahon mökin paikkeilla. Laulaminen raikui kuuluvana ainakin Salokankaalta asti. Sitä laulua onkin helppo laulaa täydellä volyymillä. Yhtenä iltana sodan kestäessä kiersi huhu, että Pienessämäessä pidetään nurkkatanssit. Eipä taidettu edes gramofonilevyn toista puolta laittaa pyörimään, kun sisälle tuli Porttilan isäntä. Hän oli Pienenmäen lasten huoltaja ja niin loppui ensimmäiseen kertaan se puoli huvielämästä. Mitään sen kummempaa dramatiikkaa huttulalaisten ei tainnut kuulua lukuun ottamatta rintamalta koteihin saapuneita suruviestejä. Me IS-komppanian pojat kannoimme Keuruun asemalle saapuneesta junasta Vanhaan kirkkoon vuoden 1941 kesän sankarivainajien arkkuja ja hautaustilaisuudessa ammuimme kunnialaukaukset. Huttulassakin elettiin korttiaikaa, kuunneltiin päämajan tilannetiedotukset ja puurrettiin työnteossa. Työttömyyttä ei siihen aikaan tunnettu. Menin kahden vuoden lykkäyksen jälkeen koulutuskeskukseen helmikuussa 1944 ja vuoden päästä tuli täysin palvelleena siviiliin. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Nuoren miehen sotamuistoja kotirintamalta Subject The topic of the resource Huttula sota-aika nuoruus Description An account of the resource Erkki Kinnunen muistelee tapahtumia sota-ajalta, jolloin toimi pysäkinhoitajana Huttulana asemalla. Creator An entity primarily responsible for making the resource Kinnunen, Erkki Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Eeva-Liisa Honkasen kokoamaa aineistoa Koillis-Keuruulta Subject The topic of the resource Keuruu Keuruu -- Asunta Keuruu -- Huttula Description An account of the resource Eeva-Liisa Honkasen kokoamaa aineistoa Asunnalta ja Huttulasta Creator An entity primarily responsible for making the resource Honkanen, Eeva-Liisa Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document Suojeluskunnan kyläosasto toimi Huttulassa 1930-luvulla vähäisesti ja piti ampumaharjoituksiaan Saloksen takana olevassa Kuuliaiskynnäs-nimisessä paikassa. Osaston paikallisjohtaja Ossi Ampiala jakoi lähtömääräyksiä ”kertausharjoituksiin” sekä talvi- ja jatkosodan edellä Huttulan miehille. Kyläläisiä Mäki-Matin kauppa sijaitsi Hinkkaperän tien alussa radan takana Tönö-nimisessä talossa. Myymälänhoitaja Kalervo Varja oli haavoittumisensa jälkeen hoidossa Saksassa. Sieltä palatessaan hän toi mukanaan hienon shakkipelilaudan norsunluunappuloineen, joilla hän opetti minulle pelin alkeita. Varjat olivat melko pian sodan jälkeen muuttaneet Petäjävedelle ja hänen jälkeensä tuli myymälänhoitajaksi Sulo Suomalainen. Talvisodan aikaan Talvisodan rauha tehtiin 13.3.1940. Siihen mennessä ei Huttulaan ollut tullut ainoatakaan evakkoa ja vieläkin jouduimme odottamaan viikon päivät. 20.3.1940 pysähtyi asemalle evakkojuna, josta purettiin eläimiä, huonekaluja ja monenlaisia varusteita, mm. kalastustarvikkeita ja samoista umpitavaravaunuista kurkijokelaisia evakkoja. Lunta oli paksulti, asemalta koululle oli hevosreen levyinen tie auki ja siitä vaelsi porukkaa. Kaikki vaunut oli jätetty raiteelle, jonka ohi pääsi muu liikenne kulkemaan. Lehmiä ei otettu heti ulos, koska niille ei ollut katoksia heti käytettäväksi. Hevosilla ja reellä oli heti käyttöä. Koululla paikkakuntalaiset ottivat perheitten tietoja ylös ja alkoivat jakaa heitä taloihin. Käkisalmelais- ja valkjärveläisevakot eivät tulleet samanaikaisesti tänne. Heidät oli sijoitettu Huttulaan, Kallio-Huttulaan sekä Ojalaan. Talvisodan aikana olin 11-vuotias poikanen, joka ei tietenkään kelvannut vartiointitehtäviin. Kinnusen Mirjan kanssa olimme pitäneet varmuuden vuoksi koulua lämpimänä sotaa pakoon lähteneitä evakkoja varten jo suunnilleen joulukuun puolivälistä alkaen. Nyt sitten jouduimme opastamaan karjalaisia ja näyttämään heille paikkoja. Ensimmäiset evakot tulivat maaliskuun loppupuolella, kun sota oli loppunut. Useimmat karjalaisista sijoitettiin loppukesästä 1940 ”lopullisiin” uusiin kotipitäjiinsä. Tervatehtaalle jäi vain yksinäisiä evakoita, mm. Maria Afanaiseff kahden aikuisen poikansa kanssa, joista toinen kuitenkin asui muualla. Koulu oli pitkään keväällä evakuointikeskus, eikä meitä rasitettu koulun käynnillä sinä lukuvuonna. Niinpä todistuksessani ei ole arvosanoja, paitsi syyskaudelta jotain. Talvisodan aikana kerrottiin Murtolan-Maunuahon välille pudotetun pommin, jonka jättämää kuoppaa en yrityksistäni huolimatta päässyt näkemään. Kävin Murtolassa tapaamassa sinne Jyväskylästä pommituksia pakoon tulleita Valkosen Laurin poikia ja tietenkin kyselin pommin putoamispaikkaa, eivät tienneet. Olin yksi niistä pojista, jotka juoksivat pakoon Huttulan pysäkiltä junia konekivääreillä ampuvia lentokoneita. Ruorasen Reinokin taisi ollut mukana. Samana päivänä kertoi Rajalan isäntä August Aho kulkeneensa pellollaan ja olleensa myös tähtäimessä. ”Tuntui kuin olisi heitetty herneitä hangelle!” Elossa hän siitä selvisi, vaikka sitten jatkosodan aikana kuoli. Suojeluskunnan tehtävissä Jatkosodan edellä olin 13-vuotiaana Keuruun Suojeluskunnan poikaosastossa. Juhannuksen alla vuonna 1941 aamuyöstä kahden, kolmen aikoihin kotini ovelle kolkutettiin. Herättäjänä oli Huttulan kyläosaston päällikkö, joka määräsi minut viemään reservinharjoitusmääräyksen Rajalaan, noin puolentoista kilometrin päässä asuvalle naapurin pojalle Usko Aholle. Päällikkö vannotti minua antamaan määräyksen vain Uskolle itselleen. Ajelin polkupyörällä Rajalaan, kolkutin ja potkin ovea. Jonkun ajan kuluttua Iida-emäntä avasi oven. Kuultuaan asiani kehotti jättämään määräyksen hänelle ja lupasi antaa Uskolle sitten, kun hän herää. Jouduin inttämään pitkän aikaa ja ääntänikin korottamaan, kunnes Usko unisena tuli eteiseen hieroen silmiään. Otin häneltä kuittauksen ja palasin tyytyväisenä kotiini. Siellä oli koko perhe hereillä, sillä kaksi veljistäni oli saanut myös saanut käskyn sotaan. Ennen kymmentä oli Huttulan pysäkillä ihmisiä kymmenittäin. Kaikki kyläläiset olivat lähteneet saattamaan veljiään, poikiaan ja isiään, joiden piti ilmoittautua Keuruulla ennen puolta päivää. Joukossa oli myös Rajalan Usko, joka esiintyi rehvakkaasti asemalla ja se kevensi sotaan lähdön ja eroamisen aiheuttamaa ankeata tunnelmaa. Usko ei ehtinyt rintamalle, kun joukkojen kuljetusjuna oli joutunut venäläisten lentokoneiden pommituskohteeksi ja Uskon taival katkesi siihen. Kotitarveviljelyä Keväällä 1942 jaettiin halukkaille nuorille puutarhakasvien siemeniä. Meillä oli Tervatehtaan vieressä erittäin hyvälaatuisessa mullassa kasvimaa ja äitini kylvi ne saamani siemenet siihen. Hän kitki ja kasteli viereisestä purosta kantamallaan vedellä taimet koko kesän, koska itse olin Jyväskylässä Lutakon rannassa Iloniemen sahalla ”tsupparina”. Olin silloin 14-vuotias. Ihmeekseni näin nimeni jossakin talkoolistassa, vaikka olin jo silloin poissa Huttulasta. En usko silti minua kuulutetun karkuriksi, kun pari kertaa vuodessa kävin lomilla eikä minua pantu rautoihin. Kotona oli sitten käynyt maatalouskerhoneuvoja kesän mittaa jonkun kerran ja ihaillut lantun, porkkanan ym. kasvua. Hän oli vannottanut, ettei satoa saa viedä kellariin ennen kuin hän käy sen punnitsemassa. Minäkin olin sitten siinä tilaisuudessa ja hän täytti jonkun kaavakkeen punnitustuloksilla, joita kehui kovasti. Myöhemmin syksyllä minulle toimitettiin Suunto-marssikompassi Huttulan koulupiirin parhaana kerholaisena. Se oli Leikola-nimisen entisen keuruulaisen lahjoittama palkinto. Olisikohan sen, nyt jo hävinneen, kompassin syytä, että poikani ja pojanpoikani ovat voittaneet suunnistuksessa Suomen- ja viestimestaruuksia eri sarjoissa! Huttulaan sijoitettuja karjalaisperheitä Huttulan Terva- ja Tärpättitehdas jo ennen sotia, 7.7.1937. Toiminnan loppumisen myötä jäi työväen asuntoja tyhjäksi ja niin tarjoutui Huttulaan saapuneille muutamille kurkijokelaisille mahdollisuus saada tilapäisasunto. Tervatehtaan asuntoihin tuli Paakkisen ja Tanskasen perheet sekä joitakin yksittäisiä. Paakkisen perhe asui niin sanotussa valkoisessa asuintalossa, joka on nyt purettu. Siellä oli Miina-äiti ja paljon poikia sekä yksi tytär. Vanhin pojista oli naimisissa ja sai asuinpaikan Pohjoislahdelta. Tämä Laatokan kalastajana perhettään elättänyt Jalmari toi äitinsä perheelle usein Kalettomalta saamiaan kaloja. Joukossa oli minulle ennestään tuntematon kala, jolla on ainakin kaksi nimeä, kuore ja norssi. Mielestäni oli hyvänmakuinen, mutta turhan pieni kala, joka haisi kuin myrkkytynnyri. Jalmari oli syntynyt 1.1.1908 Kurkijoella ja kaatui jatkosodassa 2.9.1941 Kivennavalla. Nuoremmat pojat olivat Toivo (s. 27.11.1921 Kurkijoki ja kaatui 16.7.1944 Äyräpäässä), Petteri, Väinö ja Matti. Nämä olivat vain hiukan minua vanhempia, joten kaveerasin usein heidän kanssaan. Olin varmasti Paakkisille varsinainen maanvaiva. Perheestä kaatui jatkosodassa kaksi poikaa, joista toinen oli Petteri. Paakkiset saivat sittemmin siirtolaistilan asuttavakseen Yläneeltä. Kerran käväisin tapaamassa Väinöä, joka asui perheineen uudistalossa lähellä Pyhäjärveä. Kotikylän menetyksiä Sodassa kaatuneille ei Huttulassa pidetty suurellisia hautajaisia. Näin jälkikäteen muistellessa heitä oli paljon, vaikka taisi siihen aikaan olla Keuruun pienimpiä kyliä. Muutama nimi tulee mieleen: Tauno Sallmén, Toivo Kamppila, Niiles, Toivo Maunuahosta poika, Kulmiosta Väinö Saranen, Syrjälästä kaksi Saukon veljestä, Veikko Kuukkanen, Pentti Pienimäki, Ukonmurronahosta Arvo Puustinen, Arvo Johannes (Jussi) Metsälä. Sotapoikana ja työharjoittelussa Helsingissä Minä lähdin toukokuussa 1943 Helsinkiin Strömbergille, jossa meistä oppilaista pikakoulutettiin Helsingin puolustukseen yksikkö, josta parhaiten jäi mieleeni tehdas-, rautatie- ja siltavartiointi. Helsingin pommitukset helmikuussa 1944 työllistivät meitä, jotka olimme silloin 15-17-vuotiaita. Meillä oli asepuku ja kiväärivarustus, vaikka ampumiset jäivätkin Huopalahden ampumaradalla harjoitteluihin. Viimeisimpiä tehtäviä oli osallistua Porkkalan alueen evakuointiin loka-marraskuussa. Koulua käytiin siinä sivussa ja tehtaalla työharjoittelussa. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Nuoren pojan muistoja kotirintamalta Subject The topic of the resource Huttula sota-aika siirtoväki karjalaiset Description An account of the resource Matti Metsälä muistelee sota-aikaa kotikylällään ja kertoo aluelle sijoitettujen karjalaisperheiden kohtaloista. Creator An entity primarily responsible for making the resource Metsälä, Matti Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Muistoja ja dokumentteja entisajan elämästä Description An account of the resource Tässä kokoelmassa on yksityishenkilöiltä käyttöön saatuja muistelutekstejä ja aikalaisdokumentteja, kuten kirjeitä ja kouluaineita. Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document Jouduin joskus seikkailemaan heikoilla jäillä. Keuruu on järvirikasta seutua, jossa ihmisiä eläimineen asustaa myös saarissa. Aamuvarhaisella huhtikuun viimeistä edeltävänä päivänä soitettiin Asuntajärven takaa Pohjolan talosta. Sinne ei tähän aikaan ollut kuin jäätie. Voi kuvitella, millainen jäätie on vapunaattona. Puhelu tuli siinä viiden tienoilla. Isäntä selitti tulevansa hevosella vastaan Marjosolan rantaan ja pyysi minua tulemaan pikapuoliin, kun kevät on sen verran pitkällä, että jää on näin aamuvarhaisella luotettavampi kuin päivällä. Mikäs siinä, nokka päin Asuntaa. Tulin järven rantaan ja näin, että rannat olivat leveästi sulana. Siellä hevonen isäntineen seisoi jäällä odottamassa. Rannasta jäälle oli pantu laudat, ettei tarvitsisi kahlata vedessä. Isäntä sijoitti minut istumaan reen perälle ja sanoi, että jos hevonen uppoaa, niin hyppää siitä jäälle. Niin lähdettiin. Jää ympärillä oli musta joka suunnalta. Talvitien polanne oli vähän korkeammalla eikä tuntunut vieä pahemmin helluvan. Sillä aikaa kun olin navetassa, hevonen seisoi jäällä odottamassa. Takaisintulo onnistui ilman yllätyksiä. Päivästä tuli oikein lämmin ja kaunis. Kun iltapäivällä viiden tienoilla ajoin samaa tietä Keuruulle päin ja ohitin Asuntajärven, ei jäätä näkynyt enää missään; se oli veden peitossa. Taisinpa käydä jokseenkin viime tipassa jäätä pitkin. Toinen samantapainen reissu oli keväisenä yönä Keurusselän Korpisen saareen. Ajoin Valkeeniemeen veneveistäjä Valkeisen rantaan. Isäntä oli tullut mopolla ja sen perässä oli potkukelkka. Hänellä oli mukanaan pitkä köysi, jolla oli tarkoitus hinata minut saareen laukkuineni potkukelkassa mopo hinurina. Pappa sanoi rannasta lähtiessä, että jos hän häviää tuolta edestä, niin pitää hypätä kiireesti kelkasta jäälle. Hän on siinä tapauksessa jo avannossa. Ympärillä jää oli aivan mustaa. Matka taittui hyvin, vaikka hieman kammotti. Hyvin kuitenkin meni. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Eläinlääkäri heikoilla jäillä Subject The topic of the resource Asunta Valkeeniemi saaret eläinlääkärit Description An account of the resource Kunnaneläinlääkärinä Keuruulla vuosikymmenet toiminut Vilho Sihvo muistelee uransa varrella sattuneita tapauksia, jolloin pääsy maatiloille oli joskus haastellista. Creator An entity primarily responsible for making the resource Sihvo, Vilho https://keuruunveraja.fi/files/original/138980c1ce271abcaa7be122b26d1239.pdf 08b96cba52544db39823b37cecb75618 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Karttoja Description An account of the resource Tässä kokoelmassa on erilaisia Keuruuseen liittyviä kartta-aineistoja. Artikkeli Teeemateksti jostakin aiheesta. Tätä aineistotyyppiä voi käyttää aina kun tekstin muoto ei vaadi muuta. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Liukon ja Häkkisen vesialueitten nuotta-appaat Subject The topic of the resource Liukko Häkkinen Keurusselkä nuottakalastus Description An account of the resource Nuottakalastus on ollut yleisempää Keurusselän itäpuolisilla vesillä. Liitteenä olevassa kartassa on merkintöjä Liukon ja Häkkisen kalastuskunnan alueen nuotanvetopaikoista. Alueella harjoitetaan vieläkin nuottakalastusta lähinnä näytösluontoisesti Liukon vesillä ja Tiiriselällä Häkkisessä. Niilo Pummila oli merkinnyt karttaansa Liukon alueella vuosina 1922-1987 käytössä olleet paikat. Häkkisen nuotta-appaiden paikkoja muisteli Yhdysvaltoihin 1900-luvun alussa muuttanut Arvid Kolehma, joka oli syntynyt Kellolan torpassa Häkkisen kankaalla. Hänestä on erillinen juttu henkilögalleriassa. Creator An entity primarily responsible for making the resource Pummila, Niilo Kolehma, Arvid Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Muistoja ja dokumentteja entisajan elämästä Description An account of the resource Tässä kokoelmassa on yksityishenkilöiltä käyttöön saatuja muistelutekstejä ja aikalaisdokumentteja, kuten kirjeitä ja kouluaineita. Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document Mäntän apteekkarilla oli 1920-luvulla huvila Hanhisaaressa. Se oli komea, vaaleaksi maalattu rakennus, jonka ulkoseinään suuren verannan puolelle oli maalattu kesäinen maisema poutapilvineen ja lentävine joutsenineen. Pari viikkoa ennen kuin apteekkarin perhe tuli kesän viettoon huvilalle, tuli palvelusväki laittamaan paikat talven jälkeen kuntoon. He myös hankkivat lähiseudulta elintarvikkeita ja tulivat tutuiksi kyläläisten kanssa. Niinpä he keväisin saareen tultuaan järjestivätkin tuliaiskarkelot kyläläisille ennen isäntäväen saapumista kesän viettoon. Myös isäntäväki järjesti joskus huvilan verannalla kesätapahtumia. Kerrotaan, että apteekkari tanssitti jokaista paikalla olevaa naista yhden kappaleen verran jääden sitten seurailemaan muiden karkelointia. Kun sitten syyskesällä isäntäväki poistui Hanhisaaren huvilaltaan, jäi palvelusväki vielä huoltamaan rakennukset talvea varten. Ennen kuin he poistuivat saaresta, järjestivät he vielä seudun tuttaville läksiäisjuhlat tansseineen. Hanhisaaren kesäiset tapahtumat olivat odotettuja vuodesta toiseen ja toivat osaltaan väriä ja elämän sykettä seutukunnalle. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Hanhisaaren kesäiset tapahtumat Subject The topic of the resource Valkealahti Keurusselkä kesäasukkaat Creator An entity primarily responsible for making the resource Lintula, Paavo Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Käsikirjoituksia Keuruun kaupunginkirjaston kotiseutukokoelmasta Description An account of the resource Kokoelmaan kuuluu julkaisematonta aineistoa, kuten pieniä muistelmia ja historiikkeja, joita säilytetään Keuruun kaupunginkirjaston kotiseutukokoelmassa. Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document Noin 100 vuotta sitten perustettiin Keuruun kirkonkylään kauppaliike Ostolan taloon paikalle, jossa nykyään sijaitsee kauppias Heikki Airaksisen sekatavaraliike, Talo OSTOLA on todennäköisesti saanut nimensä juuri sen perusteella, että siellä tosiaan tehdään ostoksia. Ensimäisen kaupan perusti ja talonkin rakensi kauppias E. Damsten. Hänen jälkeensä oli paikalla kauppias Abraham Andelin (Aaltio) liike. Vuosisadan vaihteessa osti talon Suonenjoelta tullut kauppias Juho Airaksinen, nykyisen Heikki Airaksisen isä. Hän toimi tällä paikalla yli kolmekymmentä vuotta. Talo oli hänen tullessaan yksikerroksinen maantien suuntainen rakennus, jossa liikehuoneusto oli keskellä rakennusta. Kaupanteko siihen aikaan oli aivan toisenlaista kuin nykyisin. M.m. liike oli alkuaikoina auki aamuvarhaisesta iltaan myöhään ja työpäivä niin kauppiaan kuin apulaisenkin -- joita Juho Airaksisella oli aina liikkeessään -- osalta oli paljon pitempi kuin nykyisin 8-tuntisen työn päivinä. Kirjalliset työt ja suureksi osaksi tavaroiden ostotkin -- kauppamatkustajilta -- tehtiin vasta liikkeen kiinnipanon jälkeen, joten itse kauppiaan työpäivä venyi 16-18 tuntiseksi. Hänen aikanaan ja vielä myöhemminkin tehtiin kaupat suuremmissa erissä, ottaen huomioon juuri pitkämatkaiset asiakkaat, sillä huonojen kulkuyhteyksien vuoksi ei päästy kirkolla käymään kerran viikossa eikä edes kuukaudessakaan. Siihen aikaanhan tällaiset matkat kestivät vähintäin vuorokauden, joten oli varauduttava suolan, sokerin, kahvin, viljan y.m. varalta pitkäksi aikaa. V. 1923 Juho Airaksinen korotti talon kaksikerroksiseksi ja rakensi toiseen päähän myös siiven pihan puolelle. Samalla kertaa liikehuoneusto siirrettiin rakennuksen pohjoispäähän. Tammikuun 23 pnä 1937 avasi Heikki Airaksinen oman liikkeen -- aikaisemmin oston kautta haltuunsa ottamassaan samassa talossa seuraten siten isänsä jälkiä, oltuaan sitä ennen jo isänsä liikkeessä apulaisena yli kaksikymmentä vuotta. Näin ollen hänelle kerääntyy jo palvelusvuosia liike-elämässä -- nimenomaan myyntipöydän takana -- 47 vuotta. Kuten aikaisemmin mainittiin, on kaupanteko nykyään aivan toisenlaista kuin vuosikymmenet sitten. Nykyisin ostetaan miltei vain tätä ja huomispäivää varten, sillä hyvien kulkuyhteyksien vuoksi käydään nyt jo linja- tai omalla autolla kirkolla päivittäin ja niin voivat pitkämatkaisetkin, kyläläisistä puhumattakaan, tehdä ostoksensa päivittäin. Nykyään myös yleisönpalvelu on suuresti kehittynyt entisestään. Useissa tapauksissa tavarat huolletaan asiakkaan kotiin, lyhemmän matkan ollessa kyseessä tai toimitetaan pitempimatkaisille ne linja-autoihin tai rautatielle. Eräänä tärkeänä myyntiartikkelina nykyään on mainittava moottoripolttoaineiden bensiinin ja kaasuöljyn myynti. Tämä myynti ei supistukaan klo 8-17 välille, vaan on sitä pääasiassa kauppiaan itsensä tehtävä muinakin aikoina, melkein läpi vuorokauden, voidakseen tarpeeksi joustavasti palvella nykyistä kiireistä aikakautta ja ihmisiä. Apulaisia Heikki Airaksisella on koko ajan ollut, näinä aikoina 4-5 ja lisäksi on rouva Helny Airaksinen hoitanut koko liikkeen olemassa oloajan sen kirjanpidon ja muut juoksevat asiat. Sota-aikana kirjanpito vaatikin, ottamalla huomioon kaikki säännöstelyssä olleiden tavaroiden tilitykset, kuponkien laskut ja liimaamiset y.m. tehtävät kansanhuollonkin kanssa, tavattomasti työtä, joten kirjanpitäjä saikin tehdä näitä ylimääräisiä töitä jatkuvasti koko sodan ajan iltamyöhään saadakseen kaiken pysymään päivän tasalla. Apulaisista mainittakoon Heikki Airaksisen veli Matti Airaksinen, joka on ollut lähes koko ajan. Rouva Lempi Airaksinen on ollut 17 vuotta, rouva Aune Lampinen yli 10 vuotta, nuorempaa ikäpolvea oleva Pentti Airaksinen on ollut yli 5 vuotta. Muut ovat olleet lyhyempiä aikoja. Liikehuoneustoa on laajennettu useaan otteeseen, sen tullessa ajan mittaan aina liian ahtaaksi, viimeksi v. 1951, jolloin koko maantien suuntainen sivu tuli liikkeen käyttöön. Entinen 40 m. pitkä makasiinirakennus tuli olosuhteiden pakosta hävitettäväksi sopimattoman sijaintinsa vuoksi -- kun Airaksinen luovutti vuokralla olevasta tonttialueestaan, joka on noin 16.000 m, kaksi tonttia uudelle v. 1956 rakennetulle Keuruun liiketalo Oy:lle ja linja-autoasemalle -- ja samana vuonna 1956 rakennettiin uusi ajanmukainen kaksikerroksinen (toinen maanalainen kerros) osittain kolmikerroksinenkin varastorakennus, jossa sijaitsee myös sauna ja muut tarpeelliset ulkosuojat. Lopuksi voidaan mainita, että kauppias Heikki Airaksinen on ainoa keurulainen kauppias, joka on yhtämittaisesti palvellut täkäläisiä tyytyväisiä asiakkaitaan lähes 50 vuotta. Keuruulla huhtikuun 15. pnä 1958. Heikki Airaksinen Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Pientä historiikkia kauppias Heikki Airaksisen liikkeestä Keuruulla Subject The topic of the resource kauppiaat myymälät Keuruu 1900-luku Airaksinen, Juho Airaksinen, Heikki Description An account of the resource Heikki Airaksisen vuonna 1958 kirjoittama muistelma käsittelee hänen omaa kauppiaanuraansa sekä Keuruun kirkonkylän kauppaliikkeiden historiaa 1860-luvulta alkaen. Heikki Airaksinen on kirjoittanut tämän muistelutekstin kirjoituskoneella ja liittänyt loppuun allekirjoituksensa. Alkuperäinen käsikirjoitus sijaitsee Keuruun kaupunginkirjaston kotiseutukokoelmassa. Creator An entity primarily responsible for making the resource Airaksinen, Heikki Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Date A point or period of time associated with an event in the lifecycle of the resource 1958 https://keuruunveraja.fi/files/original/b9dd73c3cc06feb99640407572b46c9a.pdf 4e9b7a8da6ba7ffdb83eadaea20a720b Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Käsikirjoituksia Keuruun kaupunginkirjaston kotiseutukokoelmasta Description An account of the resource Kokoelmaan kuuluu julkaisematonta aineistoa, kuten pieniä muistelmia ja historiikkeja, joita säilytetään Keuruun kaupunginkirjaston kotiseutukokoelmassa. Digitoitu teos Tähän kokonaiset digitoidut kirjat tiedostoliitteinä, metatietokenttiin lyhyt kuvaus teoksesta. Teoksen kuvaus Lyhyt kuvaus digitoidusta teoksesta Yhdistyksen arkistoaineistoon ja muistitietoon perustuva historiikki Lammasperän työväenyhdistyksestä, joka toimi otsikossa mainittuina vuosina. Historiikin kirjoittaja Reino Niinimäki oli aktiivinen kotiseutuhistorian harrastaja, joka toimi mm. Lankkuan sukuseurassa. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Keuruun Lammasperän työväenyhdistyksen toiminnasta vv. 1907-1941 Subject The topic of the resource työväenyhdistykset Lammasperä Kivijärvi Creator An entity primarily responsible for making the resource Niinimäki, Reino Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Date A point or period of time associated with an event in the lifecycle of the resource 1992 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Artikkeleita eri aiheista Description An account of the resource Tässä kokoelmassa on artikkeleita erilaisista keuruulaiseen kulttuuriperintöön liittyvistä teemoista. Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document <strong>Liikenne</strong> <strong>Keurusselällä 1900-luvun alkupuolella</strong><br /><br />Keurusselällä 1900-luvun alkupuolella Keurusselkä on ollut henkilöliikenteen tärkeä väylä aikana, jolloin teitä ei paljon ollut. Mahdollisuus liikkua järvellä kesät talvet saattoi viivästyttää alueen tieolojen kehittymistä. Viimeisimpänä kuljetusta hoiti Elias Lönnrot -laiva. <br /><br />Tieolojen surkeudesta kertoo se, että kun vuonna 1920 oli häät Järvenpään talossa, tuli pappi Pöyhölän pappilasta rantoja myöten ratsastamalla vihkimään morsiusparin. <br /><br />Puutavaran kuljetus uittamalla ja jäätä myöten on ollut mittavaa. Tie Keuruulta Kolhoon päin rakentui 1920-luvulla. Varissaareen päästiin vasta vuonna 1926, kun Haitonsalmeen rakennettiin silta. Melonsaaren salmi pengerrettiin samana vuonna. Vuonna 1926 Kolho-Keuruu tiekunta alkoi tehokkaasti kunnostaa tietä. Osa Kolhosta kuului tuolloin vielä Keuruuseen. Talot tien vaikutuspiirissä osallistuivat rakentamiseen, kuten Ykspuun ja Peltomaan talot Loilan tien varrelta. Kalle Takanen urakoi sillan teon Haitonsalmeen ja Isonkiven salmeen 1927. Eero Takanen urakoi Kortesalmen sillan teon 1927. Liikenne Keurusselältä alkoi siirtyä lisääntyvästi tietä myöden tapahtuvaksi. <br /><br />Orionin lääketehdas oli tullut Helsingistä Varissaareen sotaa pakoon 1940-luvulla, jolloin tieyhteydet suoraan Varissaaresta kuntakeskukseen olivat tarpeen. Tiekunnan pöytäkirja päättyy vuonna 1949. Valtion apua oli kirjattu tuloihin vuodesta 1946. <br /><br />Viikin ranta / Varuskunta Varuskunnan rakentaminen alkoi vuonna 1962 ja toiminta vuonna 1967. Varuskunnan keskus sijoittui Viikin tilan maille. Viikin tila oli kulttuuriystävällinen talo ja sen pihapiirin rakennuksessa toimi 1920-luvulla maamme ensimmäinen maaseudulla toiminut kutomakoulu. Sen perusti ja kustansi kauppias Abram Kingelin. Puolustusvoimien käyttöön maata luovuttivat kunta, seurakunta, Serlachius Oy ja 20 yksityistä maanomistajaa. <br /><br />Pioneerirykmentti Keuruulta lakkautettiin vuonna 2014 ja seuraavanan vuonna puolustusvoimat luopui kasarmi- ja harjoitusalueesta. Varuskunnan alueella on nyt monimuotoista elinkeino- ja liiketoimintaa ja Viikinhovin varuskuntakerhon tiloissa on ravintolatoiminta jälleen avannut ovensa. <br /><br /><strong>Lomahotelli ja Keurusselän Liikuntapuisto</strong> <br /><br />Ensimmäinen rakennus rakennettiin vuonna 1948. Ravintolarakennus paloi 1973 ja uusi ravintola valmistui 1976, mutta uusi tulipalo tuhosi sen taas vuonna 1977, vain muutaman kuukauden käytön jälkeen . Uudisrakennus valmistui lopulta vuonna 1979. Lomahotellin toiminta oli tehokasta, mutta taustaorganisaationsa Lomaliiton konkurssi lamaannutti toimintoja täälläkin. Nyt hotellilla on uudet omistajat ja tilat vuokranneilla yrittäjillä on vauhti päällä. <br /><br />Liikuntapuisto ja hotelli hyötyvät yhteistoiminnasta . Liikuntapuisto on monimuotoinen urheilukeskus, joka on mm. hiihdon SM-ja Scandinavia Cup -kilpailujen ansiosta noussut TV:n välityksellä laajaan tietoisuuteen. Alueella toimii myös Keurusselän kesäteatteri. <br /><br /><br /><strong>Kaukasenselkä</strong> <br /><br />Se on suurin avovesialue Keurusselässä. Järvenselkä oli riittävän laaja purjehduskilpailun järjestämiseen. Niinpä täällä on järjestetty EM-tason kisat. Hyyrynojan suuhun, Kaukasen selän rantakalliolle rakennettiin aikoinaan pieni punainen tupa. Tämä tila oli ainut ainoastaan kalastuksella elantonsa saanut asutustila. Kaukasen kirkkovenevalkamassa oli aikoinaan 10 kirkkovenettä. Yhtä aikaa saattoi kirkkoon olla menossa 300-400 henkeä. Tie Järvenpään talon kohdalta kirkkovenerantaan oli 1800-luvulla sen ajan ”kauppakatu.” Kupariseppä, kelloseppä ja hopeaseppä olivat tien varrella lähellä rantaa. Eikä ihme, lähtihän Kaukasen kirkkovenerannasta satoja henkilöitä sunnuntaisin kirkkoon. <br /><br /><br /><strong>Kirkkoveneonnettomuus 31.8.1845 </strong><br /><br />Haikan venekunnan 11-hankainen kirkkovene kaatui kovassa myrskyssä Kaukasen karin matalikolla. Veneessä oli 37 henkilöä, joista 26 hukkui ja vain 11 pelastui. Tapahtuma oli sisävesien suurin onnettomuus, kunnes Kuru laiva upposi Tampereen edustalla 1929. <br /><br />Onnettomuuden muistotaulu kiinnitetty kiveen Kaukasen rantaan. Keuruun Vanhan kirkon itäpuolella on tapauksen muistomerkki, joka talonemäntä Kristiina Kolhon (s. 1802) ja hänen tyttärensä Fredrika Kolhon (s. 1827) hautakivi. Merkin taakse on kaiverrettu myös 24 muun onnettomuudessa menehtyneen nimet. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Keurusselän länsirannalla tapahtunutta Subject The topic of the resource Keurusselkä Keuruu liikenne tiet Description An account of the resource Paavo Lintula kertomus järven ja sen rantojen tapahtumista vuosikymmenten mittaan. Creator An entity primarily responsible for making the resource Lintula, Paavo Date A point or period of time associated with an event in the lifecycle of the resource 1900-luku 2000-luku Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Eeva-Liisa Honkasen kokoamaa aineistoa Koillis-Keuruulta Subject The topic of the resource Keuruu Keuruu -- Asunta Keuruu -- Huttula Description An account of the resource Eeva-Liisa Honkasen kokoamaa aineistoa Asunnalta ja Huttulasta Creator An entity primarily responsible for making the resource Honkanen, Eeva-Liisa Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document Kotini oli Isojärvellä, kahdeksantoista kilometrin päässä Huttulasta. Kun siellä ei alkanut koulu syksyllä 1942, menivät oppilaat ympäristön kouluihin. Tulin Huttulan kouluun ja asuin ennestään tutun Liida Niileksen luona Kuuselassa. Kotiin pääsin joka toinen viikonloppu ruoanhakumatkalle. Ensimmäisen kerran kouluun tullessani äiti saattoi minut ja neuvoi tien. Samalla hän varoitteli hiihtämästä kirkkaalla kuutamolla ison kydön keskeltä, koska silloin olisivat pommikoneet saattaneet huomata. Toinen varoitus oli, ettei saanut mennä kydön suureen latoon lepäämään, ettei uni yllättäisi. Kerran syödessäni ladossa eväitäni oli minusta ruvennut tuntumaan, että siellä saattoi olla muitakin. Sammalismäen luona oli lumipyryn jälkeen nähty latuja menevän tien poikki. Niinpä myöhemmin oli puhuttu käpykaartilaisia olleen metsän suojissa. Kesällä 1943 Kallio-Huttulassa ja muissakin taloissa oli sotavankeja. Liida Niiles toimi siellä keittäjänä. Hän keitti Kuuselassa mm. hernejauhovelliä, joka oli kauniin keltaista. Minun suussani se maistui tosi kamalan makuiselta. Vangit asuivat Kallio-Huttulan riihessä. Heillä oli omat kivikupit ja lusikat, jotka he sitten pesivät purossa riihen vieressä ja nostivat aidan seipään päähän kuivumaan. Ruoka-ainetäydennys tuotiin Etelämäen eli Metsä-Huttulan aittaan. Vangit kävivät iltaisin Kuuselassa ja Puustilla. Puhuivat ”hoono soomi”. He hakivat maitoa Mäkelästä, vaikka ihmettelivät talon epäsiisteyttä. Kerran eräs vanki yritti karata maidon hakureissulla. Siitä seurasi kaikille arestia eli riihen ovi lukittiin yöksi. Liida laittoi minut, kesäpiian, viemään iltaisin riiheen leipää ja vettä ja munalukolla sulkemaan oven. Pelotti, vaikka pojat puhua mokelsivat ja nauroivat vissiin mokomaa touhua. Tänään tuskin moinen onnistuisi. Vangit kävivät silloin työssä Isolla kyvöllä eli Suurisuolla. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Subject The topic of the resource Huttula sota-aika lapsuus koulunkäynti Description An account of the resource Raili Pieviläinen, o.s. Niemelä (s. 1931) muisteli vuonna 1992 sota-ajan lapsuuttaan Huttulassa. Creator An entity primarily responsible for making the resource Pieviläinen, o.s Niemelä, Raili Title A name given to the resource Koulunkäyntiä ja sotavankeja Huttulassa Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Linkkejä muualle Subject The topic of the resource www-sivustot elektroniset julkaisut Description An account of the resource Muualla netissä olevia artikkeleita, sivuja ja sivustoja, jotka liittyvät keuruulaiseen kulttuuriperintöön. Hyperlink A link, or reference, to another resource on the Internet. URL <a href="http://pihlajavesi.keuruu.fi/index.php/kuvagalleriat/kylaen-historiaa">http://pihlajavesi.keuruu.fi/index.php/kuvagalleriat/kylaen-historiaa</a><br /><br /><br /> Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Pihlajaveden kylän historiasivut Subject The topic of the resource Pihlajavesi (kunta) historia Description An account of the resource Pihlajaveden koulun entisen rehtorin Jarmo Ruhasen kokoamaa materiaalia kylän historiasta. Sisältää mm. valokuvia, lehtileikkeitä ja tekstejä koko 1900-luvun ajalta. Date A point or period of time associated with an event in the lifecycle of the resource Viitattu 23.11.2017 Contributor An entity responsible for making contributions to the resource Ruhanen, Jarmo Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Linkkejä muualle Subject The topic of the resource www-sivustot elektroniset julkaisut Description An account of the resource Muualla netissä olevia artikkeleita, sivuja ja sivustoja, jotka liittyvät keuruulaiseen kulttuuriperintöön. Hyperlink A link, or reference, to another resource on the Internet. URL <a href="http://www.lankkuansukuseura.fi">www.lankkuansukuseura.fi</a> Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Lankkuan sukuseura ry:n verkkosivut Subject The topic of the resource suvut Lankkuan sukuseura Kainulainen, Matti Erkinpoika WWW-sivustot Internet-osoitteet Description An account of the resource Keuruulta lähtöisin olevan Lankkuan suvun sukuseuran verkkosivut. Sivuilla on tietoa ja artikkeleita suvun historiasta sekä seuran toiminnasta. Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Date A point or period of time associated with an event in the lifecycle of the resource Viitattu 23.11.2017 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Eeva-Liisa Honkasen kokoamaa aineistoa Koillis-Keuruulta Subject The topic of the resource Keuruu Keuruu -- Asunta Keuruu -- Huttula Description An account of the resource Eeva-Liisa Honkasen kokoamaa aineistoa Asunnalta ja Huttulasta Creator An entity primarily responsible for making the resource Honkanen, Eeva-Liisa Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document Rakas sotilas! Rakas tuntematon isänmaan puolustaja. Sinä olet paljon tehnyt meidän hyväksemme. Minä olen Huttulan kansakoulun oppilas. Me koetamme hankkia tuntemattomille sotilaille paketin. Meidän Huttulan koululaisten pitäisi hankkia kaksi pakettia, ja niihin kaksi parasta kirjettä. Jokainen kirjoittaa kirjeen ja niistä valitaan kaksi. Me koetamme hankkia kaikenlaista hyvää, mutta eihän nyt saa mitä haluaa kaupastakaan. Anna anteeksi, että siinä paketissa ei ole paljon hyvää. Mutta toivon, että se tuottaisi iloa jouluksi. Toivomme Rauhallista Joulua sinne jonnekin toivovat Opettaja ja oppilaat Veikko Kinnunen Huttula pys. Kaksi pakettia Me koululaiset hommasimme kaksi pakettia tuntemattomille sotilaille. Niihin laitettiin yksi kirja, korviketta, tulitikkuja, kirjekuoria ja paperia, sokeria ja korppuja. Minä toin kirjan ja korppuja. Kaikki oppilaat kirjoittivat kirjeen ja niistä valittiin kuusi. Kumpaankin kolme kirjettä. Jokaisen talkoolaisen olisi pitänyt tuoda jotakin, mutta ei tuonut. Eräänä päivänä opettaja sanoi: Nyt tänä päivänä laitamme paketit. Sitten opettaja alkoi laittaa tavaroita pakettiin. Päälle hän kirjoitti sisällyksen ja osoitteeksi Tuntematon sotilas. Sitten koulun loputtua minä vein ne asemalle ja sieltä sen vei joku Keuruulle. Ja sieltä ne lähetetään rintamalle. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Kirje ja paketti rintamalle Subject The topic of the resource Huttula sota-aika koululaiset kirjeenvaihto Description An account of the resource Koululaispojan kirje sotarintamalle ja ainekirjoitus paketin lähettämisestä tuntemattomalle sotilaalle. Creator An entity primarily responsible for making the resource Kinnunen, Veikko Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Eeva-Liisa Honkasen kokoamaa aineistoa Koillis-Keuruulta Subject The topic of the resource Keuruu Keuruu -- Asunta Keuruu -- Huttula Description An account of the resource Eeva-Liisa Honkasen kokoamaa aineistoa Asunnalta ja Huttulasta Creator An entity primarily responsible for making the resource Honkanen, Eeva-Liisa Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document Hyvä Joulupukki! Terve vaan! Minä toivon, että sinä tulisit taas tänä jouluna tänne käymään. Minä toivon, että veisit kaikille köyhille ja rintamalla taisteleville sotilaillemme. Minä en toivo itselleni muuta kuin sukset ja vähän muutakin. Kaikista eniten toivon lahjoja sotilaille. Myöskin toivon heille vähän joulurauhaa. Olisi varmasti hauskaa, jos sinä voisit hommata sotilaille sukkia ja lapasia ynnä muuta. Erikoisesti minä toivon, että menisit rintamalle. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Kirje joulupukille Subject The topic of the resource Huttula joulupukit kirjeet koululaiset Description An account of the resource Koulupojan ainekirjoitus Huttulan koulussa sota-aikaan. Creator An entity primarily responsible for making the resource Kinnunen, Veikko Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Linkkejä muualle Subject The topic of the resource www-sivustot elektroniset julkaisut Description An account of the resource Muualla netissä olevia artikkeleita, sivuja ja sivustoja, jotka liittyvät keuruulaiseen kulttuuriperintöön. Hyperlink A link, or reference, to another resource on the Internet. URL <a href="http://www.keuruunmurtomaki.net">www.keuruunmurtomaki.net</a> Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Keuruun Murtomäen sukuyhdistys ry:n verkkosivut Subject The topic of the resource suvut Murtomäki Haapamäki Internet-osoitteet WWW-sivustot Description An account of the resource Haapamäeltä lähtöisin olevan Murtomäen suvun sukuyhdistyksen verkkosivut. Tietoa yhdistyksen toiminnasta sekä suvun historiasta. Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Date A point or period of time associated with an event in the lifecycle of the resource Viitattu 23.11.2017 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Eeva-Liisa Honkasen kokoamaa aineistoa Koillis-Keuruulta Subject The topic of the resource Keuruu Keuruu -- Asunta Keuruu -- Huttula Description An account of the resource Eeva-Liisa Honkasen kokoamaa aineistoa Asunnalta ja Huttulasta Creator An entity primarily responsible for making the resource Honkanen, Eeva-Liisa Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document Elämäkertani Minä olen syntynyt Huttulassa Ampialan kylässä Keuruun pitäjässä. Minä olen syntynyt vuonna 1932 tuhatyhdeksänsataakolmekymmentäkaksi, kymmenes päivä huhtikuuta. Minun kotini on maantien varressa. Kotini on myös lähellä rataa. Minä tulin alakouluun vuonna 1940. Silloin oli opettajana Hanna Vuoriniemi. Hän oli hauska opettaja. Minä kävin alakoulua ensimmäistä luokkaa vain neljä viikkoa. Sitten kun tulin toiselle luokalle, oli opettajana Hilkka Pietilä. Sitä luokkaa minä kävin koko vuoden. Sitten tulin ylä-koulun ensimmäiselle luokalle. Ylä-koulussa oli paljon toisenlaista. Siellä tarvitsi näyttää kartalta ja oli paljon toisenlaisia laskuja. Sitten tulin toiselle luokalle. Kun on sota, niin se haittaa paljon, kun ei tahdo saada koulutarpeita. Mutta toivon, että pian tulisi rauha. Sokeripula Nyt on sokeripula. Jokaisella ihmisellä on sokerikortti. Sillä ei saa kuin niin vähän, ettei riitä omiksi tarpeiksi. Jos käy vieraissa jossain kylässä, niin täytyy ottaa itse sokeria mukaan. Täytyy säännöstellä, ettei menisi niin paljon sokeria. Meillä laitetaan pöytään sokerit, mutta pienitään pieniksi, ettei menisi kovin paljon. Mutta siltikin sitä menee paljon. Sokeripula johtuu sodasta. Eilinen juhla Eilen oli raittiusjuhla täällä koululla. Se alkoi kello yhdeltä. Ensin lauloimme ”Tervetultua talohon”. Olavi Ruokonen piti tervehdyspuheen. Lauloimme ”Työ Suomen hyväks` uhratkaamme”. Sitten Mirjam luki luvun ”Suomi raittiiksi”. Minä ja Santalan Veikko lauloimme ”Hei, hei, meitä poikia”. Maunuahon Jenny luki runon ”Siniseen sotaan”. Viimeksi lauloimme ”Kansalaismarssin”. Se oli hauska päivä. Seuraavalla kerralla järjestävät jatkokurssilaiset Raittiusjuhlan. Työn juhla Viime sunnuntaina oli täällä koululla työn juhla. Tulimme kello kolmetoista koululle. Ensin lauloimme ”Keski-Suomen kotiseutulaulun” Sitten Anna Mäkinen piti tervehdyspuheen. Lauloimme laulun ”Työ Suomen hyväks` uhratkaamme”. Maija Tukia luki runon. Sitten Tuovi Ylä-Jussila pakinoi. Pakinan nimi oli ”Hopiaa, hopiaa sitä olla pittää”. Sitten jatkokurssin tytöt lauloivat. Sitten opettaja puhui talkookesän työstä. Sitten hän jakoi palkinnot. Pojat esittivät laulun. Laulun jälkeen tytöt leikkivät. Lauloimme lopuksi ”Iske, iske, iske”. Siihen päättyikin juhla. Kotini valaistus Meillä on vähän valaistusta. Mutta sitä on käytettävä säästäen. Sitä on saatu kortilla. Ja sitä ei saa kuin puoli litraa. Se kuluu pian. Työt on tehtävä päivällä. Ja myöskin läksyt on luettava päivällä. Navetassa lypsetään lampun valossa. Mutta täytyy pitää hyvin pienellä. Se puoli litraa täytyy riittää yhdeksi kuukaudeksi. Meillä pidetään uunin luukkua auki, että tulisi vähän valoa sieltä. Päreitäkään meillä ei ole, että niistä olisi vähän apua. Siis täytyy käyttää säästäen, niin paljon kuin suinkin. Koulun alkaessa Koulu alkoi lokakuun 9 p:nä. Kun tulin koululle, oli siellä jo muutamia uusia oppilaita. Paikkakunnalta olevat koululaiset olivat kaikki. Pian soi kello ja menimme sisälle. Luokka tuli täyteen. Muutamain täytyi jäädä seisomaan. Mutta pian haettiin alaluokasta pulpetteja. Sitten opettaja puhui vähän kaikista asioista. Uskonnosta hän antoi läksyksi ”Johannes Kastajan syntymä”. Sitten saimme lähteä kotiin. Olin odottanut koulun alkamista, että saisi oppia vähän uutta. Ja että sekin vuosi menisi ohi ja että pääsisi koulusta pois. Kenkätilanne Kenkätilanne on nyt vaikea. Ei saa kenkiä muuta kuin kansanhuollon luvalla. Puukenkiä saa ilman lupaa ja myös paperikenkiä. Luvalla saa kumipohjaisia nahkakenkiä. Minä en saanut, kun minulla on lyhyt koulumatka. Minulla on isot kumisaappaat, jotka sain, kun lastasin Jyväskylän kaupungin halkoja toissa kesänä. On ne vähän isot, mutta kun laittaa renttua paljon, niin kyllä ne kelpaavat. Monella ei ole juuri minkäänlaisia kenkiä. Huonoista kengistä on paljon haittaa. Lapset eivät pääse kouluun, työmiehet eivät työhön eikä metsätöihin. Toivottavasti kenkätilanne piakkoin helpottaa. Onhan sitä jo tarpeeksi kauan kestänytkin. Nykyinen valaistus Näillä seuduilla, missä ei ole sähköä, on hyvin huono valaistus. Jokaisessa paikassa on kyllä karbiidilamppuja, mutta kansanhuolto ei anna karbiidilamppuja. Karbiidilamppuja on monenlaisia, kaupasta ostettuja ja omatekoisia. Meillä on omatekoinen. Isä teki sen jo monta vuotta sitten. Noin viisitoista sm korkean ja noin 6 sm läpimitaltaan olevan peltipurkin toinen pää on kokonaan auki. Siihen isä teki puupohjan. Toisen pään hän jätti ehjäksi ja teki siihen sellaisen reiän, että siitä mahtui kiväärin hylsy läpi. Hylsyn hän juotti tinalla reikään kiinni. Siihen hylsyyn voi kiinnittää polttimon. Se purkki laitettiin isompaan purkkiin ja siihen vettä. Vesi imeytyi puun läpi ja karbiidi kastui pienen purkin sisällä ja siitä tuli kaasua ja polttimoon tuli valkea. Kaupasta ostetut lamput ovat joskus huonoja, mutta ovat ne joskus hyviäkin. Karbiidin valo on kirkas, mutta kun sitä saa niin vähän, niin se menee nopeasti. Kun on hyvä polttimo, niin valo palaa leveänä sen päässä. Öljylamppu palaa himmeämmällä kuin karbiidilamppu. (Alla kaavio karbidilampusta). Puhelin Puhelin on tärkeä koje ihmisen elämässä. Puhelimen on keksinyt Thomas Edison. Meillä on rautatien puhelin. Se on yhdistetty suureen puhelinlinjaan. Puhelin soi melkein aina. Meille kuuluu kaikki soitot, jotka soitetaan Haapamäen ja Koskensaaren välillä. Mutta ei se häiritse, kun siihen on tottunut. Jokaiselle asemalle on erilainen soitto. Meille kuuluva soitto on kaksi pitkää ja kaksi lyhyttä soittoa. Jos pysäkillä ei satu olemaan asemamiestä, niin silloin soitetaan meille. Kun menee vastaamaan, niin ääni kuuluu syvältä ikään kuin maan alta. Kun sellaisessa puhelimessa, joka on yhdistetty keskukseen, nostaa puhelintorven, kuuluu surinaa. Ääni kuuluu huonosti, jos on vanhat patterit tai huonot langat. Edison on tehnyt suuren palveluksen ihmiskunnalle, sillä varmasti olisi elämä paljon vaikeampaa, jos ei puhelinta olisi. On paljon sairaustapauksia, jolloin täytyy soittaa lääkärille. Puhelimesta on siis suuri hyöty. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Koulupojan ainekirjoituksia 1940-luvulta Subject The topic of the resource Huttula koululaiset ainekirjoitus sota-aika Description An account of the resource Vuonna 1932 syntyneen Veikko Kinnusen kirjoittamia ainekirjoituksia sota-aikaan. Creator An entity primarily responsible for making the resource Kinnunen, Veikko Bibliografia Kirjallisuusluettelo Teoksen tiedot Tähän teoksen tekijä(t) jos on, nimeke, kustantaja ja julkaisuvuosi. Vanhan Lankkuan suku. Toim. Reino Niinimäki. Vanhan Lankkuan sukuseura, 1983. Lankkuan suku 2 : tietoja Lankkuan suvusta. Toim. Reino Niinimäki. Lankkuan sukuseura, 1997. Keuruulaisen Lankkuan suvun Ylä-Jouhtimäen sukuhaaran jälkeläisiä. Toim. Eeva-Liisa Honkanen, Matti Metsälä & Erkki Ohra-aho. Lankkuan sukuseura, 2005. Lankkuan suku 3 : Jouhtimäet Keuruun Suolahdelta. Toim. Kari-Matti Piilahti. Lankkuan sukuseura, 2009. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Sukukirjoja keuruulaisista suvuista Subject The topic of the resource suvut Keuruu Keuruu -- Haapamäki sukututkimus Lankkuan suku Murtomäen suku Välkyn suku Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Eeva-Liisa Honkasen kokoamaa aineistoa Koillis-Keuruulta Subject The topic of the resource Keuruu Keuruu -- Asunta Keuruu -- Huttula Description An account of the resource Eeva-Liisa Honkasen kokoamaa aineistoa Asunnalta ja Huttulasta Creator An entity primarily responsible for making the resource Honkanen, Eeva-Liisa Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document Sotakesä Oli ollut rauhallisempaa rintamilla, kunnes vihollinen hyökkäsi kesäkuun 9 p:nä ap. Heti alkoi jännittyneisyys. Pian rupesi kulkemaan evakkojunia. Alkoi tulla suruviestejä enemmän kuin ennen. Junia keskeytettiin ja ne myöhästyivät useita tunteja. Suomalaisten täytyi perääntyä yhä rintamalla. Lomalla olevien miesten lomat loppuivat. Heidän täytyi lähteä joukkoihinsa. Uutisissa kerrottiin, että taas oli luovutettu se ja se paikkakunta. Kunnes eräänä jo kerrottiin, että Viipurissa on kovat taistelut. Suomalaiset taistelivat sitkeästi, mutta raskain tappioin heidän täytyi vetäytyä. Viipurin pohjoispuolella taisteltiin ankarasti. Antrean eteläpuolella oli veljeni taisteluissa. Mutta ei hän kaatunut. Kun sitten eräänä aamuna heräsin, oli Erkki lomalla. Kun hän oli lomalla, tuli aselepo ja vähän ajan perästä rauha. Mutta millainen rauha, Venäjä vaati Suomelta maa-alueita, lentokenttiä, sotalaivat kaikki, rahaa dollareina 300 milj. ja y.m. Sitten oli saksalaisten poistuttava Suomesta. Etelä-Suomesta he poistuivat suosiolla. Mutta pohjoisessa he rupesivat polttamaan kyliä ja siltoja. Nyt piti sotia Saksaa vastaan. Suomalaiset etenivät yhä pohjoisemmaksi. Mutta vieläkin siellä tapellaan. Saksalaiset rupesivat ottamaan panttivankeja ja uhkasivat tappaa heidät, ellei sotatoimia heitä vastaan lopeteta. Nyt on melkein kaikki vangit päässeet vapaaksi. Nyt ovat saksalaiset polttaneet Rovaniemen, ettei sen 700 rakennuksesta ole jäljellä 7 kymmentä. Mutta kyllä ne häviävät, sillä ei niitä ole niin paljoa siellä, että ne olisivat voittamattomia. Sankarihautajaisissa Olin sankarihaudalla Keuruulla. Siellä haudattiin monta isänmaan puolustajaa. Täältä Huttulasta oli kaatunut Veikko Kuukkanen. Haudalla ammuttiin kunnialaukauksia. Kunkin sankarin osalle ammuttiin kolme laukausta. Pian kului aika ja juna saapui myös pian. Se kulki nopeasti, kun oli pikkuisen myöhästynyt. Kun tulimme kotiin, söin heti. Illalla menimme Kuukkaseen. Äiti, isä ja minä. Siellä oli jo vieraita korviketta juomassa. Siellä oli hyvää pullaa ja kakkua. Viivyimme siellä pari tuntia. Miehet menivät katselemaan ulkorakennuksia. Minä menin heidän kanssaan. Siellä oli eräs toinen poika, jonka kanssa pian tutustuin. Pian lähdimme pois. Kuukkasilta oli kaatunut ainoa poika. Kotiuttamisaikana Nyt on sota loppunut Suomen kohdalta. Miehet palaavat sotatoimista. Junissa ei saanut paljon siviilimatkustajia olla. Junat myöhästyivät. Tänne Huttulaankin tuli miehiä kotiin. Joka paikassa pidettiin ja pidetään kotiuttamisjuhlia. Niissä miehet otetaan ystävällisesti vastaan. Siellä on jumalanpalveluksia ja sitten tarjotaan korviketta ja virvokkeita. Kotirintamalla ei nyt ole työn puutetta. Mutta ei tahdo olla työpaikkoja kaikille. Mutta ehkäpä ne työolot järjestyvät aikanaan. Monella miehellä ei ole juuri ollenkaan omia vaatteita, siksi valtio antaa heille asetakin, lakin, housut ja kengät. Pitkä lupa Itsenäisyyspäivän jälkeen saimme pitkän loman, melkein koko viikon. Keskiviikkona alkoi ja seuraavalla viikolla tiistaina loppui. Itsenäisyyspäivänä menin ensin Haapamäelle siskon luo. Saara-siskoni lähti mukaan. Menimme sinne kymmenen junalla aamulla. Mailis-siskollani on pieni poika. Ei vielä vuodenkaan vanha. Poika on aina iloinen ja leikkisä. Kahdentoista junalla tulimme Keuruulle. Menimme Kansallispirtille sotilaiden vastaanottojuhlaan. Ihmisiä oli salissa niin paljon, että täytyi tunkemalla tunkeutua sinne. Esittäjän ääntä kuului, mutta ei näkynyt häntä. Juhlaa kesti melkein klo 5 asti. Sitten tarjoiltiin korviketta pullan kera. 5:deltä alkoivat elokuvat. Kuvan nimi oli ”Miesmalli”. Se oli kiva kuva. Kun se loppui, menimme asemalle. Siellä tapasin tuttuja poikia, joiden kanssa juttelin. Juna oli myöhässä. Mutta pian kului aika jutellessa. Juna saapui ja puolen tunnin kuluttua olimme Huttulassa. Juoksin kotiin ja heittäydyin uupuneena vuoteelle. Rauhan tultua Euroopassa on tullut rauha ja sota on päättynyt. Se on kestänyt jo viisi vuotta. Saksa on menettänyt paljon tässä sodassa. Taistelut on taisteltu. Kovimmat taistelut olivat Saksan alueella. He puolustivat maataan viimeiseen saakka. Saksalle tuli ankarat rauhanehdot. Saksalaisen sotaväen täytyi lähteä Tanskasta ja Norjasta. Eikä heitä paljon jää Saksaankaan. Saksan johtajat on vangittu tai teloitettu. Hitlerin, Göringin ja Dönitzin sanotaan kuolleen, mutta en tiedä, onko se totta. Dönitziä on ajettu takaa Alpeille asti. Kenraali Jodl allekirjoitti rauhansopimuksen Saksan puolesta. Kenraali Eisenhover allekirjoitti liittoutuneitten puolesta. Rauhasta täytyisi tulla lopullinen, sillä rauha rakentaa. Sota sortaa. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Sodan vaiheita ja elämää Keuruulla Subject The topic of the resource Huttula sota-aika Kansallispirtti Description An account of the resource Vuonna 1932 syntyneen Veikko Kinnusen ainekirjoituksia sodan ajalta. Niissä hän kertoo sodasta sen eri vaiheissa ja sen vaikutuksesta keuruulaisten elämään. Creator An entity primarily responsible for making the resource Kinnunen, Veikko Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Muistoja ja dokumentteja entisajan elämästä Description An account of the resource Tässä kokoelmassa on yksityishenkilöiltä käyttöön saatuja muistelutekstejä ja aikalaisdokumentteja, kuten kirjeitä ja kouluaineita. Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document Hiihtokilpailut Keuruulla oli hiihtokilpailu 4. päivänä maaliskuuta. Aamulla lähdin asemalle kello 9. Kaikki kilpailun osanottajat olivat saapuneet. Sidoimme kaikki sukset nippuun. Kirjoitin matkatavarakirjan ja laitoin osoitelaput suksiin. Maksun sai suorittaa Keuruun asemalla. Juna saapui. Nostimme sukset ”konnarin vaunuun” ja nousimme itsekin. Keuruun asemalta lähdimme kansakoululle. Siellä pojat rasvasivat suksiaan. Veikko S. kanssa kävin katsomassa sisällä. Sitten veimme sukset sisälle ja rasvasimme ne. Kilpailu alkoi kello 11. Opettaja Martti Haapamäki jakoi kangaslaput, joissa oli numerot. Numerokseni tuli 21. Kun kaikille oli jaettu, lähdettiin ulos. Kului muutama minuutti ennen kuin tuli minun vuoroni. Kilpailijat lähtivät puolen minuutin väliajoin. Edessäni lähti poika, joka näytti kovalta menijältä. Jännittyneenä odotin, kun lähettäjä sanoi: ”Paikoilleen, valmiina, nyt!” Lähdin hyvää vauhtia. Alava pelto oli edessäni. Se meni nopeasti. Edellä menevä oli jo hyvän matkaa edelläni. Päästyäni pellon alalaitaan, vilkaisin taakseni, sieltä tuli n:ro 22 tavallista vauhtia. Maantielle tultuani menin kovempaa. Latu kulki maantietä noin 400 m. Sitten se kääntyi metsään. Loiva nousu ja sitten mäki, joka vei järvelle. Jyrkkä nousu vei tielle. Latu kulki hetken matkaa tien viertä ja poikkesi taas metsään. Pitkän nousun jälkeen tuli jyrkkä alamäki, josta päästiin maantielle. Tiellä numerosta 19 edelle. Siis kaksikymmentä oli mennyt siitä edelle. Oli lyhyt matka maaliin ja otin loppukirin. Saatuani sukset jalasta menin ”vesikahville” luokan vieressä olevaan huoneeseen. Pulla ja kuuma vesi virkistivät. Menin katsomaan, kuinka muut pojat saapuvat maaliin. Kauko saapui vähän väsähtäneenä. Kalevi sitä vastoin tuli virkeänä ja hiihti reippaasti lopun. Veikko S. tuli myös reippaammin, mutta hänellä aukesi side aina. Sen kiinni laittaminen vei aikaa. Sitten lähtivät tytöt. Kun he olivat hiihtäneet, menimme luokkaan. Kesti noin tunnin, ennen kuin palkintotuomarit olivat laskeneet tulokset. Opettaja Haapamäki luki tulokset ja konstaapeli Punnonen jakoi palkinnot. Isojärven koulu sai poikien kiertopalkinnon. Asunnan koulu sai tyttöjen kiertopalkinnon. Sitten lähdimme asemalle viemään suksia matkatavaraksi. Matkatavarakonttorissa oli siskoni miehen veli, Eino Hannula, vuorossa. Juttelin hänen kanssaan kauan. Sitten menin Veikko S. kanssa ostamaan elokuvaliput. Jäimme odottamaan kuvan alkamista. Se alkoi kello 5. Menimme heti, kun pääsi ja saimme istumapaikan edestä, vaikka meillä ei ollut paikkalippuja. Kuvan nimi oli ” Vain viisi palasi”. Se oli jännä kuva. Kello 7 kuvat loppuivat. Menimme kahdestaan syömään Keski-Suomen ravintolaan. Sitten menimme asemalle junaa odottamaan. Kuulimme, että juna oli myöhässä kolme tuntia. Mutta pian kului ilta. Kun juna tuli, menimme junaan. Katsoin, että sukset varmasti tulivat junaan. Sitten nousin itsekin. Juna kulki hitaasti, mutta kun oli lukemista, niin aika kului nopeasti. Huttulassa erotimme sukset ja lähdimme kotiin. Kilpahiihtopäivä oli hauska päivä. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Hiihtokilpailureissu kirkonkylälle 1940-luvulla Subject The topic of the resource hiihtolajit kilpailut Kansallispirtti rautatieliikenne koululaiset Haapamäki, Martti Description An account of the resource Veikko Kinnusen kertomus koulupojan hiihtokilpailupäivästä Keuruun kirkonkylässä 1940-luvulla. Creator An entity primarily responsible for making the resource Kinnunen, Veikko https://keuruunveraja.fi/files/original/d541f355bce2a217ef2122d88faeaf48.jpg 218e8b3757f03243b8d654acd74d6b7d Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Henkilökuntaa vanhan sairaalan pääoven edessä kesällä 1959 https://keuruunveraja.fi/files/original/ceb95b9dbc100f565d54a10366cccc79.pdf ef370351bd67fedf2cceb23422d56a15 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Digitoidut kirjat Description An account of the resource Digitoitujen kirjojen kokoelma sisältää alun perin painettuna julkaistuja kirjoja ja muita teoksia, jotka on digitoitu pdf-muotoon. Kokoelmassa on sekä keuruulaisten tekijöiden kirjoittamaa kaunokirjallisuutta että Keuruuta käsitteleviä tietokirjoja ja artikkeleita. <br /><br />Kaikki teokset ovat joko tekijänoikeusvapaita, tai niiden uudelleenjulkaisuun on saatu lupa alkuperäisten kirjoittajien oikeudenhaltijoilta. Jälkimmäisessä tapauksessa tämä on aina mainittu teoksen kuvauksessa.<br /><br />Tätä e-kirjojen kokoelmaa kartutetaan yhteistyössä Projekti Lönnrotin (<a title="Projekti Lönnrotin" href="http://www.lonnrot.net/" target="_blank" rel="noreferrer">http://www.lonnrot.net/</a>) kanssa Digitoitu teos Tähän kokonaiset digitoidut kirjat tiedostoliitteinä, metatietokenttiin lyhyt kuvaus teoksesta. Teoksen kuvaus Lyhyt kuvaus digitoidusta teoksesta Julkaisuun on koottu kolmentoista eri kertojan muistoja keuruulaisesta terveyden- ja sairaanhoidosta. Ajallisesti muistot ulottuvat 1930-luvulta 1960-luvulle. Kuvassa henkilökuntaa vanhan kunnansairaalan pääoven edessä kesällä 1959. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Tarinat talteen Subject The topic of the resource terveydenhoito sairaanhoito lääkärit terveydenhoitajat sairaanhoitajat kätilöt sairaalat neuvolat muistelu Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Date A point or period of time associated with an event in the lifecycle of the resource 1997 Contributor An entity responsible for making contributions to the resource Keuruun—Multian terveydenhuollon kuntayhtymä, kulttuurivuoden toimikunta Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Henkilögalleria Description An account of the resource Kokoelmassa on pienoiselämäkertoja keuruulaisista merkkihenkilöistä. Henkilö Biografia Lyhyt kuvaus henkilön elämästä ja teoista Lempinimeltään Savi-Leku, jonka soitin oli viulu. Hän aloitti soittoharrastuksen 6-vuotiaana. Savioja opiskeli 1920- luvun lopulla Helsingin konservatoriossa viulunsoittoa, mutta opinnot keskeytyivät. Hän oli mukana myös Sirkus-ryhmässä. Hän osallistui usein kansansoittokilpailuihin ja yleensä voitti sarjansa. Leo soitti kylän raitilla, hienoston kutsuilla, talkoissa, iltamissa, tansseissa ja häissä. Isä Aapo Savioja oli myös viulupelimanni. Savioja soitti kauniisti, notkeasti ja puhtaasti viuluaan. Hän soitti jopa kahta viulua yhtäaikaisesti; toinen viulu oli tuettu tuolille polvien eteen, jousi polvien väliin. Hän osasi soittaa viulua myös selkänsä takana. Leo antoi soitonoppia myös naapurissa asuneille Ahon veljeksille, joista Oiva Aho on soittanut Kansanperinnearkistoon useita Saviojalta oppimiaan kappaleita. Leo Savioja löytyi surmansa saaneena Haapamäeltä vuonna 1962, mutta tapahtumat ovat jääneet ratkaisua vaille. Elinvuodet Syntymä- ja kuolinvuosi 1899-1962 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Savioja, Leo Subject The topic of the resource kansansoittajat pelimannimusiikki Haapamäki Creator An entity primarily responsible for making the resource Reijonen, o.s. Aho, Riitta Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Henkilögalleria Description An account of the resource Kokoelmassa on pienoiselämäkertoja keuruulaisista merkkihenkilöistä. Henkilö Biografia Lyhyt kuvaus henkilön elämästä ja teoista Antti Autio asui sekä Keuruulla että Petäjävedellä. Hän soitti huuliharppua, 5-rivistä harmonikkaa, kornettia, tuubaa, kontrabassoa ja kitaraa. Hän oli ollut perustamassa Keski-Suomen Kansansoittajia vuonna 1960, Keurusseudun ja Petäjäveden pelimanneja, Läntisen Keski-Suomen musiikkileiriä ja Keuruun Soittajapoikia. Autio kirjoitti runsaasti kulttuurihistoriallisia lehtijuttuja myös kansansoittajista. Hänelle myönnettiin kansanmusiikin editämisestä Antin malja 1988, Paikallislehtien Liiton Antti-patsas ansioista lehdenteon saralla 1984, Suomen Kansanmusiikkiliiton kultainen ansiomerkki 1994 ja Keski-Suomen Kansanmusiikkiyhdistyksen kultainen ansiomerkki ja kunniapuheenjohtajan arvo vuonna 2000. Elinvuodet Syntymä- ja kuolinvuosi 1924-2017 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Autio, Antti Subject The topic of the resource pelimannimusiikki kansansoittajat Creator An entity primarily responsible for making the resource Reijonen, o.s. Aho, Riitta Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Henkilögalleria Description An account of the resource Kokoelmassa on pienoiselämäkertoja keuruulaisista merkkihenkilöistä. Henkilö Biografia Lyhyt kuvaus henkilön elämästä ja teoista Oiva Aho oli maanviljelijä ja viulupelimanni Suonsyrjästä. Oiva oli oppinut soittotaitonsa Aapo ja Leo Saviojalta. Oiva soitti 1920-30 -luvun talkoissa, häissä ja iltamissa. Varsinaiselta ammatiltaan Oiva Aho oli maanviljelijä Purolan perällä Aholassa. Kesäisin hän oli lisäksi töissä rakennuksilla. Sota-aika toi katkoksen soittoharrastukseen ja viulua tuli soitettua vain lomilla. Sodan jälkeen alkoivat sitten kansansoittokilpailut. Niissä pelimannit soittivan ensin kilpailunsa ohjelmana ja lopuksi oli tanssia paikalla olleiden pelimannien tahdissa. Kansansoittokilpailuista Oiva Aho keräsi yli 50 palkintoa. Oiva Aho oli merkittävä kansanmusiikin tallentaja. Hän soitti Kansanmusiikin nauhoitearkistoihin useita kymmeniä kappaleita. Keurusseudun pelimanneissa hän soitti sen perustamisesta, vuodesta 1971 saakka. Hänelle on myönnetty Suomen Kansanmusiikkiliiton kultainen ansiomerkki 1986. Elinvuodet Syntymä- ja kuolinvuosi 1906-1988 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Aho, Oiva Subject The topic of the resource pelimannimusiikki kansansoittajat Keuruu--Lankkua Creator An entity primarily responsible for making the resource Reijonen, o.s. Aho, Riitta Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Henkilögalleria Description An account of the resource Kokoelmassa on pienoiselämäkertoja keuruulaisista merkkihenkilöistä. Henkilö Biografia Lyhyt kuvaus henkilön elämästä ja teoista Veikko Korpinen oli ammatiltaan seppä. Hän oli syntynyt Multialla ja asui myöhemmin Keuruulla. Hänen soittiminaan olivat huuliharppu ja mandoliini, Hän saavutti noin 40 palkintoa kansansoittokilpailuista, Korpinen toimi Keurusseudun pelimannien puheenjohtajana vuosina 1972-1992. Veikko oli varsinainen sanaseppä, riimittelijä ja humoristinen soittaja ja pelimannihengen ylläpitäjä.Hänelle on myönnetty Suomen Kansanmusiikkiliiton Hopeinen ansiomerkki 1990, Pilli-Hermannin arvonimi 1990 ja Antin malja vuonna 1998. Elinvuodet Syntymä- ja kuolinvuosi 1926-2012 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Korpinen, Veikko Subject The topic of the resource pelimannimusiikki kansansoittajat Creator An entity primarily responsible for making the resource Reijonen, o.s. Aho, Riitta Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Henkilögalleria Description An account of the resource Kokoelmassa on pienoiselämäkertoja keuruulaisista merkkihenkilöistä. Henkilö Biografia Lyhyt kuvaus henkilön elämästä ja teoista Kutsumanimeltään Pilli-Hermanni, joka oli kuuluisa hääsoittaja. Hän soitti klarinettia ja lauloi, riimitteli ja sävelsi näkemiään ja kokemiaan asioita. Pilkkalauluja hän kirjoitti sukulaisistaan ja korkeamman säädyn edustajista, kuten papistosta. Saxbergin arkkiveisut käsittelivät myös ajankohtaisia aiheita kuten postiryöstäjä Hallin Jannea, erilaisia onnettomuuksia, katovuosia ja Venäjän–Japanin sotaa. Kuuluisin Pilli-Hermannin runo lienee Laulu Wiinasta, Oluesta ja Kahweesta, joka käsittelee kieltolakia 1866. Hän kulki kiertolaisena talosta taloon ja loppuvuosinaan hän asui Laiskala-nimisessä torpassa. Hän ei kannattanut yleisiä lakeja ja rajoituksia. Kirkonkirjoihin hän jäi lukuisista sakko-, raippa- ja vankeustuomioistaan. Elinvuodet Syntymä- ja kuolinvuosi 1830-1909 Muuta merkittävää Tähän voi lisätä jonkun muun merkittävän tiedon henkilöstä Pilli-Hermannin klarinetti on nykyisin Kansallismuseon kokoelmissa. Viulupelimanni Emilia Lajunen (s. 1979) on äitinsä puolelta suoraan viidennessä polvessa Herman Saxbergin jälkeläinen. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Saxberg, Herman (Pilli-Hermanni) Subject The topic of the resource pelimannimusiikki Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Linkkejä muualle Subject The topic of the resource www-sivustot elektroniset julkaisut Description An account of the resource Muualla netissä olevia artikkeleita, sivuja ja sivustoja, jotka liittyvät keuruulaiseen kulttuuriperintöön. Hyperlink A link, or reference, to another resource on the Internet. URL <p>https://www.riihonmajatalo.fi/tuli-joka-ei-sammu/</p> Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Riihon Majatalon tarinaa Subject The topic of the resource kyläkoulut leirikeskukset maaseutuelinkeinot maatilat Riiho Keuruu -- Haapamäki Description An account of the resource Entisen Riihon koulun, nykyisen Riihon majatalon tarinaa yrittäjien kirjoittamassa blogissa. https://keuruunveraja.fi/files/original/b6b7066107d9a0a5d3dbe6eb853a87ab.jpg 69f8b37dbe33bf8cc007d15cf86b0f3a Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Lauri Permikankaan tarinoita ja kuvia Description An account of the resource Kokoelma sisältää Keuruun Valkealahden kylällä syntyneen Lauri Permikankaan kirjoittamia tarinoita ja valokuvia hänen kotialbumistaan. Tarinat käsittelevät erityisesti maa- ja metsätaloutta 1940- ja 50-luvuilla sekä paikallisia ihmisiä ja tapahtumia. Creator An entity primarily responsible for making the resource Permikangas, Lauri Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document Peruna oli entisaikaan eräs pääruoka-aineista. Sitä hyödynnettiin monella eri tavalla ruuanvalmistuksessa. Sitä keitettiin kuorineen ja kuorittuna. Sitä käytettiin leivässäkin. Piirakat siitä tuli oivallisia, puhumattakaan imelletystä perunalaatikosta se vasta oli hyvää. Sitä tehtiin usein kuin leivinuunia lämmitettiin. Talvella sitä lämmitettiin usein, kun siitä saatiin huoneisiin lämmintä. Perunan nostosta minun piti tässä tarinoida. Syksyllä perunannosto oli selälle käypää työtä. 1940-luvulla perunaa kaivettiin useimmiten ainakin pienemmissä paikoissa seuraavasti. Perunapenkki ajettiin halki sahroilla. Siitä noukittiin näkyviin tulleet perunat pois. Sen jälkeen kaivaminen tehtiin niin kutsutuilla latikoilla. Se oli sellainen puusta tehty pitkävartinen, jossa oli alapäässä pieni lapa tai joku siihen verrattava. Sillä sai työskennellä pystyssä, selkä ei rasittunut niin paljon. Sillä vedettiin multaa sivuun, kun peruna löytyi, se siirrettiin lavalla taaksepäin. Kun penkki oli näin kaivettu, kerättiin perunta pois ensin koppaan, sitten laatikoihin joilla ne vietiin kellariin tai jos ei ollut kellaria niin sitten perunakuoppiin jotka oli valmistettu maahan. Kaikilla ei ollut kellareita, mutta jonnekin perunat piti saada säilöön, jotta eivät paleltuisi talvella. Kerätessä pellolta usein oli kaksi astiaa, sillä ihan pienetkin perunat kerättiin ja ne syötettiin karjalle. Varsinkin sioille keitettynä ne olivat oivallista ruokaa ennen teurastusta. Tästä perunankaivukin alkoi kehittyä eteenpäin. Seuraava askel kohti uutta oli niin sanotun kouran tulo perunankaivuun. Se oli metallista tehty useimmiten kolme piikkinen, johon pantiin puuvarsi. Sillä saatiin mullasta seulottua perunat helpommin esiin. Piikit siinä ei saanut olla teräviä, sillä ne olisivat helposti vioittaneet mukuloita ja näin ne olisivat pilaantuneet varastossa. Kouralla oli helpompi saada varret irti maasta kuin latikalla. Jos vielä sattui olla rikkaruohoja perunapenkissä, niin nekin oli helpompi repiä kouralla irti. Suuremmissa taloissa oli jo perunankaivukoneita, johon kehitys oli menossa pienemmissäkin taloissa. Heidän täytyi vain ostaa se porukalla, sillä heillä ei varat riittäneet ikiomaan koneeseen. Näin näissä taloissa kaivettiin perunat porukalla siirtyen talosta toiseen. Noukkimassa kun tarvittiin väkeä enemmän, jotta työ joutui. Samalla voitiin olla toisten seurassa ja vaikkapa juoruta kylän asiat. Kone oli sellainen, jota hevoset vetivät ja takana oli propelli, joka levitti mullat ja perunat pellolle. Joka penkin jälkeen perunat poimittiin pois. Sitten ajettiin seuraava penkki ja näin tuli peruna kaivettua. Entisaikaan oli tapana järjestää myös perunankaivu talkoita. Sana kiertämään kylälle, että silloin kaivetaan siellä perunaa talkoilla. Väki kokoontui päivällä taloon ja perunankaivu saatettiin aloittaa. Välillä juotiin pullakahvit ja taas työ jatkui, kunnes peruna oli kaivettu. Sattui kerran, että urakka oli vähän liian suuri ja ilta koitti. Tuli pimeä ja kun viimeisiä kaivettavana oli mustaa perunaa niin koppaan ei kovin paljon perunoita tullut. Oli näes pilvinen ja sumuinen ilta niin perunoita ei juurikaan nähnyt. Tässä eräänlaista tarinaa entisaikaan perunan kaivusta. Siitä lienee paljonkin erilaisia juttuja, mutta ei nyt tullut mieleen parempia. Kuitenkin tuo syksyn eräs selkää eniten rasittava työ on näin ollen saatu sekin valmiiksi. Näin ollen tuo vanhan kansan sanonta toteutui kirjaimellisesti. – Nauriit kuoppaan ja mummot pirttiin Mikkelinpäivältä. Näin se tapahtui ja oli pakkokin, sillä entisaikaan talvet saattoivat tulla jo melko varhain. Ainakin pakkasta oli syksyllä jäädyttäen maat ja mannut. Saatiin hyvä talven pohja, kuten ennen sanottiin. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Perunannosto Subject The topic of the resource maanviljely peruna Valkealahti muistelu Description An account of the resource Lauri Permikangas muistelee perunannostoa ja viljelytapojen kehittymistä 1940-luvulta alkaen. Kuvassa Vihtori Permikangas ja Purje-hevonen 1950-luvun lopussa. Kuvaaja ei tiedossa. Creator An entity primarily responsible for making the resource Permikangas, Lauri Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto https://keuruunveraja.fi/files/original/1ca93079d31d81791c19d59703389ffc.jpg 433609d43c5f5cb3ef048c359f521d6c https://keuruunveraja.fi/files/original/aff691ba8220bb8605eda39bb7715e80.jpg 8662a3025fb90f9d75c6ee1748456a28 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Lauri Permikankaan tarinoita ja kuvia Description An account of the resource Kokoelma sisältää Keuruun Valkealahden kylällä syntyneen Lauri Permikankaan kirjoittamia tarinoita ja valokuvia hänen kotialbumistaan. Tarinat käsittelevät erityisesti maa- ja metsätaloutta 1940- ja 50-luvuilla sekä paikallisia ihmisiä ja tapahtumia. Creator An entity primarily responsible for making the resource Permikangas, Lauri Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document 1940 – 1950 luvuilla metsätyöt olivat vielä miesten suorittamia pokasahalla ja tukkipuut justeerilla. Lähikuljetus hevosella pitkälti talvella jäälle mistä eteenpäin tehtaille ja sahoille. Tuo työ oli varsin rasittavaa ja voimia kysyvää niin miehille kuin hevosillekin. Talvet olivat varsin lumisia. Loka- marraskuussa satoi useimmiten lumen. Niinpä ajotyöhönkin päästiin jo ennen joulua. Pieniltä tiloilta miesten piti lähteä ansaitsemaan rahaa. Ei muuta työtä ollut savotat kutsuivat. Hevoset olivat syksyllä hyvässä kunnossa. Laitumilla oli ollut hyvin ruokaa, joten ne jaksoivat talven tultua vetää tukkikuormia ja pinotavaraa laaniin. Sitä sitten riitti kevääseen saakka. Metsäyhtiöiden työnjohtajat antoivat hevosmiehille palstat, joilta ajomatkat saattoivat olla monta kilometriä sellaiselle järvelle, josta ne voitiin uittaa tehtaille. Kun palsta oli saatu, piti ensin saada tie rantaan auki. Tiet oli suunnattu niin että ne kiersivät suuremmat ylä- ja alamäet. Molemmat olivat vaikeita. Ylämäkeen ei hevonen jaksanut vetää isoa kuormaa ja alamäessä kuorma painoi niin paljon, jotta hevonen ei pystynyt jarruttamaan. Alkutoimet kun oli saatu tehtyä niin, sitten täytyi suunnitella miten, palstalta saatiin puut parhaiten kyytiin, miten ajo suoritettiin. Tiet piti suunnitella niin, että valmiin tien varressa oli lisättävää, jotta saatiin tarpeeksi iso kuorma. Umpihangesta kun kokonaista kuormaan ei saanut kulkemaan. Tässä kysyttiin ajomiehen ammattitaitoa, jotta kuorma saatiin nopeasti metsästä ja säästettiin hevosta liialta rasitukselta. Siirtoja metsässä tien varteen tuli välttää mahdollisimman paljon. Se ei tiennyt kuin ylimääräistä työtä ja ajan kulumista hukkaan. Aamulla täytyi hevonen ruokkia ennen savottaan lähtöä. Oli annettava hyvää kuivaa heinää ja lisäksi apetta. Kauraa jotta hevosella voimat riittäisivät päivän työhön. Oli sitten pakkanen tai pyry, niin matkaan piti lähteä. Rokulia ei juurikaan pidetty eikä se olisi ollut juuri mahdollista, sillä kevät koitti yllättävän pian ja savotta silloin saattoi jäädä kesken. Oli vielä hämärää, kun metsään kerittiin, mutta kun illalla oli katsonut valmiiksi mistä aamulla kuorman saa helposti, aikaa ei kulu turhaan katseluun. Sekin oli taitoa, jos laaniin lähtiessä katsoi mistä seuraavan kuorma otetaan. Metsään palattua uusi kuorma syntyi nopeasti ja työ joutui. Ei se kuitenkaan käynyt aina niin kuin oli suunnitellut. Metsässä oli kantoja lumen alla piilossa joihin voi reki juuttua kiinni. Hevonen voi tuolloin riuhtaista valjaat rikki ja sitten ollaankin pulassa. Lumihangessa rekeä käännettäessä saattoi aisa katketa ja niinpä on tehtävä uusi aisa puusta. Siinä saattoi kulua aikaa ennen kuin se valmistui. Kuitenkin jatkamaan päästiin, mutta yksi kuorma jäi välistä pois. Hevoselle annettiin kuormaa purettaessa syötäväksi heiniä ja välillä pääpussista kauroja. Hevonen täytyi pitää hyvässä kunnossa, jotta se jaksoi koko talven vetää kuormia. Keli myös aiheutti milloin voi ajaa isompia kuormia tai milloin täytyi kuormaa keventää. Kovalla pakkasella luisto oli huono. Reen alta kuului vain narina, kun pakkanen jarrutti. Tukkia ajettaessa laanissa ne oli aseteltava teloihin mieluiten latvapäät samaan suuntaan ja ylempi tela puolimetriä tyveen päin, jotta mittamiehet saattoivat lukea ne paremmin. Suurien tukkien kääntäminen vain ei tahtonut onnistua yhdeltä mieheltä. Vihtori Permikankaalle oli pikkupomo sanonut asiasta, kun tukin päät ei ollut suorissa riveissä. Hän sanoi: – Kun metsänhoitaja tulee, niin se nuhtelee sinua. Näinhän siinä kävi, että nuhteet tuli. Vihtori loihe kysymään metsänhoitajalta: – Vieläkö ne Kolhon sahan portilla ovat suorissa riveissä uiton jälkeen? Epäilen. Ja ei kai se ole tarpeenkaan-. Tästä metsänhoitaja suuttui ja miltei antoi ajurille lopputilin, mutta uusia miehiä ei niin vain saatu. Ylpeys oli nieltävä, vaikka kuinka kismitti. Puukauppaan se kuitenkin vaikutti, sillä tähän yhtiöön ei Vihtorin puita ostettu. Tällaista tällä kertaa muistilonkeroista kaivettuna. Itsekin tuota hevosta savotoilla ohjastanut, mutta ajat siinäkin ovat muuttuneet. Ajomatkat minun aikanani olivat lyhyitä. Puita siirrettiin tienvarteen, josta ne autolla kuljetettiin tehtaalle. Näistä toiste lisää. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Metsätöistä Subject The topic of the resource metsätyö hevonen muistelu savotat Description An account of the resource Lauri Permikangas kertoo talvisista metsätöistä 1940-1950-luvuilla. Creator An entity primarily responsible for making the resource Permikangas, Lauri Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Linkkejä muualle Subject The topic of the resource www-sivustot elektroniset julkaisut Description An account of the resource Muualla netissä olevia artikkeleita, sivuja ja sivustoja, jotka liittyvät keuruulaiseen kulttuuriperintöön. Hyperlink A link, or reference, to another resource on the Internet. URL https://www.sll.fi/keski-suomi/keurusseutu/yhdistys/keurusseudun-luonto-lehti-1 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Keurusseudun Luonto -lehti Subject The topic of the resource Keurusseutu luonto aikakauslehdet Description An account of the resource Linkin takaa voit ladata Keurusseudun Luonnonystävien julkaisemia Keurusseudun Luonto -lehtiä. Lehti sisältää paljon Keuruusta kirjoitettua. Sähköisenä niitä on netissä vuodesta 2006. Lehteä julkaistaan noin viiden vuoden välein. Se on katsaus mm. paikallisten luontotutkimusten tuloksista ja yhdistyksen toiminnasta. Lokakuussa 2015 ilmestynyt Keurusseudun Luonto nro 7 oli yhdistyksen 40-vuotisjuhlajulkaisu. Creator An entity primarily responsible for making the resource Keurusseudun Luonnonystävät ry Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Linkkejä muualle Subject The topic of the resource www-sivustot elektroniset julkaisut Description An account of the resource Muualla netissä olevia artikkeleita, sivuja ja sivustoja, jotka liittyvät keuruulaiseen kulttuuriperintöön. Website A resource comprising of a web page or web pages and all related assets ( such as images, sound and video files, etc. ). Local URL The URL of the local directory containing all assets of the website https://www.sll.fi/keski-suomi/keurusseutu/tutkimus/linnut/jutut Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Artikkeleita Keurusseudun linnuista Subject The topic of the resource Keurusseutu luonto linnut artikkelit (julkaisut) Description An account of the resource Keurusseudun Luonnonystävien kirjoittamia artikkeleita seudun linnustosta ja lintuhin liittyvästä tutkimuksesta. Creator An entity primarily responsible for making the resource Keurusseudun Luonnonystävät ry Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Linkkejä muualle Subject The topic of the resource www-sivustot elektroniset julkaisut Description An account of the resource Muualla netissä olevia artikkeleita, sivuja ja sivustoja, jotka liittyvät keuruulaiseen kulttuuriperintöön. Website A resource comprising of a web page or web pages and all related assets ( such as images, sound and video files, etc. ). Local URL The URL of the local directory containing all assets of the website http://www.sslty.fi/julkaisut/suomenselan-linnut--lehden-arkisto/?kirjoittaja=&hakusanat=keuruu&tapaus=haku Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Suomenselän Linnut -lehden arkisto Subject The topic of the resource Suomenselkä linnut luonto Description An account of the resource Linkki Suomenselän Linnut -lehden arkistohakuun, josta hakusanalla Keuruu löytyy satakunta juttua viidenkymmenen vuoden ajalta. Keuruulaiset lintuharrastajat ovat olleet aktiivisia kirjoittajia ja Suomenselän Lintutieteellisen yhdistyksen kantavia voimia. Creator An entity primarily responsible for making the resource Keurusseudun Luonnonystävät ry https://keuruunveraja.fi/files/original/5d9fb29bccc8a33f9414903af6283032.jpg 6b2bad5b5e9e575598f4bb7cfa67cda5 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Einari Vuorelan toinen runoteos Keväthartaus ilmestyi 1921. Kuvan on arveltu otetun niihin aikoihin. Kuva: Einari Vuorelan seuran arkisto. https://keuruunveraja.fi/files/original/a06c311b143666ee74838010f9f6ebb5.jpg b8ce0c335b2b8d49d0f4fe6d97085d6f Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Vuorelan kesäkodin isäntäväki, Laura Soinne-Vuorela, tytär Varpu-Liisa Kristiina Vuorela-Tapissier (nykyisin Tapissier-Määttänen) sylissään Philippe Einari Tapissier sekä Einari Vuorela. Kuva: Einari Vuorelan seuran arkisto. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Henkilögalleria Description An account of the resource Kokoelmassa on pienoiselämäkertoja keuruulaisista merkkihenkilöistä. Henkilö Biografia Lyhyt kuvaus henkilön elämästä ja teoista Keuruun Jukojärvellä syntynyt runoilija, opettaja ja filosofian kunniatohtori Einari Vuorela kuuluu suomalaisen keskeislyriikan merkittäviin edustajiin. Hänet tunnetaan etenkin syvällisestä luontokuvastostaan ja runojen laulullisuudesta; niitä on tunnettujen säveltäjien teoksina pelkästään Teoston nimikkeissä lähes tuhat. Vuorelan teoksia alkaen vuodesta 1919 on 24, mutta hän kirjoitti paljon myös lehtiin. Monipuolinen Vuorela oli muodon kokeilija ja siirtyi vaivattomasti mitallisesta runosta moderniin ilmaisuun sekä kirjoitti myös kaksi proosateosta ja lastenkirjasta. Einari Vuorela sai kolme kertaa kirjallisuuden valtionpalkinnon sekä mm. Aleksis Kiven, Eino Leinon ja Linnakoski -palkinnot. Hänet promovoitiin filosofian kunniatohtoriksi Jyväskylän yliopistossa 1969. Einari Vuorela syntyi Vuorelan torpassa kuudentena Aapeli ja Kristiina Vuorelan (o. s. Ryöppylä) kaikkiaan kymmenestä lapsesta. Tuleva runoilija eteni Multialla käydyn kansakoulun jälkeen jo 16-vuotiaana Virtain Osuuskaupan Vaskiveden myymälän sekä kyläkirjaston hoitajaksi. Sedän rohkaisu vei hänet Jyväskylän seminaariin, mistä hän 1914 valmistui kansakoulun opettajaksi. Vuorela opetti aluksi Töysän kirkonkylän ja Jyväskylän Puistokadun kouluilla, kunnes jo tunnettuna, neljän runoteoksen kirjoittajana jäi 1923 vapaaksi kirjailijaksi. Kymmenen teosta tuottaneet vaellusvuodet päättyivät 1939, kun Vuorela avioitui näytelmä- ja satukirjailija Laura Sointeen kanssa. Sodan aiheuttama pula opettajista vei pariskunnan Soiniin, Alavudelle ja Virroille. Virroilla ollessa syntyi 1942 heidän tyttärensä Varpu-Liisa. Vuonna 1947 runoilija tuli opettajaksi kotikyläänsä Jukojärvelle, lähelle omistamaansa Vuorelaa. Runoilija-opettaja jäi eläkkeelle 67-vuotiaana 1956. Sen jälkeen perhe asui talvet Tuusulan Iloniemessä, Laura Soinne-Vuorelan kulturellissa sukutalossa ja lapsuudenkodissa. Keväisin pariskunta kuitenkin aina palasi rakkaaseen Vuorelaan ja Keuruun kulttuuririentoihin. Elinvuodet Syntymä- ja kuolinvuosi s. 17.8.1889 Keuruu k. 10.7.1972 Helsinki Muuta merkittävää Tähän voi lisätä jonkun muun merkittävän tiedon henkilöstä Vain kaiun korva viipyy hereillään, päin pohjoisessa ruskot puuntelee. Soi laulu ihmeellinen yksinään ja metsän sielu vaiti kuuntelee. Runosta Korpirastas, Täältä kaukana 1927 Teoksia Jos kyseessä on taiteilija, tähän voi listata hänen keskeistä tuotantoaan (kirjoja, sävellyksiä, levyjä, julkisia taideteoksia jne). Huilunsoittaja. WSOY 1919 Keväthartaus. K. J. Gummerus 1921 Kevätlaulu maakylästä, 1922[2] Yön kasvot. K. J. Gummerus 1923 Varjoleikki. Otava 1925 Silkkikauppias. K. J. Gummerus 1926 Kahden ladun poikki, 1926[2] Täältä kaukana. WSOY 1927 Kolmen teinin lauluja, 1928 (Heikki Asunnan ja Martti Merenmaan kanssa)[2] Kaukainen tuuli. K. J. Gummerus 1932 Korpirastas. K. J. Gummerus 1933, valittuja runoja Kullanhuuhtoja. Sonetteja. WSOY 1934 (teosta painettu 1200 numeroitua kappaletta) Unhoituksen maa. WSOY 1937 Turhuuden mylly, 1938, miete- ja tunnustuskirja[2] Unhon kukka. WSOY 1944 Tie ja vaeltaja. WSOY 1945 Runoja. Valikoima laajasta tuotannosta. WSOY 1947 Korpien takaa. WSOY 1948 Veräjäpuu. WSOY 1952 Tikan kannel. WSOY 1958 Puut ajattelevat. WSOY 1967 Kiurun portaat. WSOY 1971 Siintää himmeyden metsät. WSOY 1975, ilmestyi postuumisti (ISBN 951-0-07221-4). Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Vuorela, Einari Subject The topic of the resource Keuruu -- Jukojärvi kirjallisuus Description An account of the resource Henkilökuva Keuruun omasta runoilijasta. Creator An entity primarily responsible for making the resource Vääriskoski, Orvokki Source A related resource from which the described resource is derived https://www.keuruu.fi/asukkaat/liikunta-ja-vapaa-aika/kulttuuri-vapaa-aika/einari-vuorela-runopalkinto Rainio, Jussi 1964 “Einari Vuorelan kymmenvuotiskaudet,” DIGI - Yleisten kirjastojen digitoimaa aineistoa, viitattu 19. heinäkuuta 2017, https://digi.kirjastot.fi/items/show/120714. Riihimäki, Lea, “Einari Vuorelan sävelletty runous,” DIGI - Yleisten kirjastojen digitoimaa aineistoa, viitattu 19. heinäkuuta 2017, https://digi.kirjastot.fi/items/show/121109. Riihimäki, Lea 1999: Kirjailija Laura Soinne-Vuorela. Korpirastaan kotikylä Jukojärvi,. Toimittanut Liisa Lappi. Jukojärven kylätoimikunta, 152–153. Riihimäki, Lea 1999: Runoilija- opettaja Einari Vuorela. Korpirastaan kotikylä Jukojärvi. Toimittanut Liisa Lappi. Jukojärven kylätoimikunta, 145–151. Tuulentuvan räystään alla. Pieni peili Einari Vuorelan ja Laura Soinne-Vuorelan aikaan ja elämään 2004. Einari Vuorelan seura. Villan kauppias. Einari Vuorelan kokoelmien ulkopuolelta koottuja runoja 1994. Einari Vuorelan seura. Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto https://keuruunveraja.fi/files/original/11fef364dd5ca4de2ce83149ad59407b.jpg be97448275fe8f54bb7a5869c12a1f96 https://keuruunveraja.fi/files/original/8ed6b9023044214c36038e91ad2925ad.jpg 3b53414efd7a03fe69e71989d2edd27e https://keuruunveraja.fi/files/original/1314fdc91fc909ac14124dd3f06d8b5e.jpg 565363abeea0c0a7888a08c79809fd8c https://keuruunveraja.fi/files/original/6310711b6e1fda37b3a874b6c32380e5.jpg 587b6448f1749bffda5ecb0a88bf97c4 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Jussi Rainion kuvakokoelmat Description An account of the resource Kokoelmassa on valokuvia Keuruun yhteiskoulun rehtorina toimineen kotiseutuneuvos Jussi Rainion kuvakokoelmista. Osa valokuvista on hänen itse ottamiaan, osan alkuperää ei tunneta. Still Image A static visual representation. Examples include paintings, drawings, graphic designs, plans and maps. Recommended best practice is to assign the type Text to images of textual materials. Original Format The type of object, such as painting, sculpture, paper, photo, and additional data valokuva Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Keuruun osuusmeijeri Subject The topic of the resource meijerit Keuruu meijeriteollisuus Description An account of the resource Tervatehtaan tislaamotiloihin perustettiin Keuruun Osuusmeijeri vuonna 1922. Se toimi Tehtaantiellä 1970-luvulle saakka. Nykyään rakennuksessa toimii Huonekaluliike Musakka Oy. Aineistossa on neljä valokuvaa, joista kahdessa kuvataan maitotonkkien lastausta kuorma-autoon meijerin edustalla, kolmannessa miehiä seisomassa maitotankin vieressä ja neljännessä kahta meijerin naistyöntekijää sisätiloissa maitotonkkien kanssa. Kuvausajankohta on luultavasti 1960-luku, kuvaaja tuntematon. Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Date A point or period of time associated with an event in the lifecycle of the resource 1960-luku Provenance A statement of any changes in ownership and custody of the resource since its creation that are significant for its authenticity, integrity, and interpretation. The statement may include a description of any changes successive custodians made to the resource. Jussi Rainion valokuvakokoelma. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Lauri Permikankaan tarinoita ja kuvia Description An account of the resource Kokoelma sisältää Keuruun Valkealahden kylällä syntyneen Lauri Permikankaan kirjoittamia tarinoita ja valokuvia hänen kotialbumistaan. Tarinat käsittelevät erityisesti maa- ja metsätaloutta 1940- ja 50-luvuilla sekä paikallisia ihmisiä ja tapahtumia. Creator An entity primarily responsible for making the resource Permikangas, Lauri Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document Paikoin vielä 1930 - luvulla saattoi olla navetoita, jossa oli niin sanottu sekasontanavetta. Siellä käytettiin kuivikkeena osaksi hakoja. Na hakattiin pieniksi paloiksi ja kaikki oksat otettiin pois. Niiden lisänä saatettiin käyttää pahnaa, mutta ne jouduttiin antamaan eläimille ruuaksi pääosin. Jossain saattoi olla rahkasammal pehkua osana kuivikkeena. Lypsy suoritettiin käsin, joskaan talvella ei maitoa kovin paljon tullut. Lehmät poikivat pääosin keväällä, kun ne pääsivät laitumella, lypsivät hyvin. Jalostus ei toki ollut sillä tasolla kuin tulevaisuudessa. Eikä tuota maitoa viety meijeriin pienistä paikoista. Jonkin verran tinkimaitoa saattoi mennä ja jokunen voikilo myytiin. Sitä saatettiin viedä kauppoihinkin. Tästä nautakarjatalous alkoi kohota myös pienissä talouksissa. Kursseja käytiin niin maidon hoidossa kuin karjan jalostuksessa. Tällä lailla kylvettiin siementä, jotta pienissäkin paikoissa voitiin saada vakituista ansiota. Tähän vaikutti meijeritoiminnan yleistyminen, näin kehitettiin keräilylinjoja maakuntaan. Tämä toiminta yleistyi todella hitaasti, mutta eteenpäin mentiin. Tuossa välillä investoitiin separaattoriin ja kirnuun. Niillä saatiin kerma erotettua maidosta ja kirnuttua voita. Sitä sitten markkinointiin, se oli parempi koska se ei pilaantunut niin nopeasti kuin maito. Vanha puinen pystykirnu jäi veivattavan kirnun varjoon ja siitä tuli antiikkiesine. Seuraava vaihe oli sitten saada maito jäähdytettyä mahdollisimman nopeasti lypsyn jälkeen. Talvellahan se onnistui, mutta kesällä oli asia toisin. Toki oli paljon kylmiä lähteitä, mutta ne ei aina ollut lähellä kartanoa, joten niiden käyttö ei aina tullut kuuloon. Pienempiä määriä saatettiin jäähdyttää kaivossakin. Se soveltui parhaiten kermalle. Näin ollen piti kehittää uutta. Jäähdytyksessä kesällä oli hyvä, kun talvella nostettiin järvestä jäätä, joka ajettiin kartanolle varjoisaan paikkaan, peitettiin. Sahanpuru oli hyvää siihen tarkoitukseen. Kesällä sitten haettiin palanen jäätä veden sekaan ja maitoastia sinne jäähtymään. Näin maito saatiin kestämään kuljetus meijeriin. Seuraava vaihe oli, kun sähköt yleistyivät koneellinen jäähdyttäjä tuli. Se vähensi työtä huomattavasti maidon hoidossa. Silloin saatiin tasalaatuista maitoa ympäri vuoden. Meijerillä kun oli, hinnoittelu laadun mukaan niin tulot vakiintuivat ja lisääntyivät. Kehitys jatkoi kulkuaan vääjäämättä eteenpäin. Seuraavaksi tuli lypsykone taloon. Sillä lehmät saatiin lypsettyä eikä tarvinnut käyttää käsivoimia. Lehmät ensin ihmettelivät moista konetta, joka piti navetassa melkoista meteliä. Pian kuitenkin tottuivat siihen ja käsin lypsy ei enää oikein niille kelvannutkaan. Taas oli menty askel eteenpäin. Mikä lienee tuo lopputulema sitä voisi vain arvailla ainakin entisaikaan. Nopeasti tuo on tullut kehitys jota ei oikein tahdo osata ennustaa. Kehitys kuitenkin jatkui. Pienimmät tilat putosivat pois kyydistä. Niillä ei ollut mahdollisuutta kasvaa, joten ne elävät vain omavaraisena maidon suhteen. Tämän jälkeen tuli tilasäiliö, jonne maito lypsettiin. Se ei kuitenkaan soveltunut aivan pienimmille karjoille. Tilasäiliö jäähdytti maidon nopeasti ja piti sen optimi lämpötilassa kaiken aikaa. Näin laatu parani ja laatutappioita ei juurikaan tullut. Vaatimuksena kuitenkin oli, että navetalle täytyi päästä isolla kuorma-autolla keli kuin keli. Letku piti saada tankkiin kiinni, jotta maito saatiin mittarin läpi kyytiin. Seuraavana oli putkilypsykone, jolla maito meni suoraan tuonne tankkiin lypsettäessä. Se oli muutoin kätevä, mutta pesu piti opetella hyvin, jotta se pysyi puhtaana ja maidon laatu hyvänä. Sen kyllä oppi nopeasti suorittamaan oikein. Sen ansiosta jäi toki monta vaihetta pois maidon käsittelyssä. Kehitys siinäkin kulki eteenpäin huimin askelin. Ei olisi 1940 – luvulla uskonut mihinkä minunkin aikana tultiin vuoteen 1975 mennessä. Aikoinaan ei olisi voinut uskoa kaikkea todeksi mitä tuleman pitää. Näin on vain käynyt. Jatkumo tuntuu vain kiihtyvän, kun aika kuluu. Mikä lienee päätepiste arvata sopii. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Käsinlypsystä putkilypsyyn Subject The topic of the resource maidontuotanto navetat muistelu lehmät Description An account of the resource Lauri Permikangas muistelee maitotilojen kehitystä. Creator An entity primarily responsible for making the resource Permikangas, Lauri Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto https://keuruunveraja.fi/files/original/452841e13a12a28259c340b53745bb4c.jpg f3329680511dc40f4da44428e4eb3762 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Description An account of the resource Kuvassa on riihi, jonka edustalla on rukiita odottamassa koneella puintia. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Lauri Permikankaan tarinoita ja kuvia Description An account of the resource Kokoelma sisältää Keuruun Valkealahden kylällä syntyneen Lauri Permikankaan kirjoittamia tarinoita ja valokuvia hänen kotialbumistaan. Tarinat käsittelevät erityisesti maa- ja metsätaloutta 1940- ja 50-luvuilla sekä paikallisia ihmisiä ja tapahtumia. Creator An entity primarily responsible for making the resource Permikangas, Lauri Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document Riihi oli joka talossa koska siellä puitiin viljat ennen vanhaan. Niin sanotusti mustalla riihellä. Ei ollut koneita ja ne olivat niin kalliita, ettei pienen talon kannattanut niitä hankkia. Siksi riihi oli se paikka, jossa vilja puitiin. Aikoinaan kaikki leikattiin sirpillä ja tehtiin lyhteiksi. Niitä voitiin käsitellä riihessä hyvin. Paneudun tässä rukiin puintiin, sillä siitä saatiin vuoden ruisleipä perheelle. Ruis kun oli leikattu sirpillä, laitettu kuhilaille pellolle kuivumaan. Sieltä ne ajettiin riihen parsille. Toinen kiipesi ylös parsille ja toinen antoi lyhteitä ylös, jossa ylhäällä olija asetteli ne pystyyn tähkät ylöspäin parsienpäälle. Näin jatkettiin, kunnes parret olivat täynnä. Sitten riihen uunia lämmitettiin kuivaten rukiit puintia varten. Päivä pari rukiin kuivettua ne pudotettiin parsilta alas. Seinään lyömällä tähkäpäätä lyhteestä saatiin osa jyvistä irti. Näin käsiteltiin kaikki lyhteet. Jatkossa levitettiin kerros rukiita lattialle. Lyhteet toki avaten. Kun kerros oli valmis, aloitettiin varstalla puinti. Siinä kaksikin miestä suoritti varstomista varoen lyömästä toisiaan. Näin saatiin loput jyvät erotettua tähkistä. Sitten pahnat puisteltiin, jottei jyviä jäänyt niihin. Pahnat sidottiin suuriksi kuvoiksi. Siirrettiin riihen ovesta ladon puolelle odottamaan käyttöä. Rukiinolkia käytettiin ennen patjoissa täytteenä. Kun se tasaantui, oli sillä hyvä nukkua. Näin jatkettiin puintia, kunnes kaikki riihessä olleet rukiit oli puitu. Riihi oli vielä varsin lämmin, joten siellä hiki vuosi ja tukalaksi sen teki pöly, jota noista rutikuivista rukiista puitaessa irtosi. Tämä vaihe, kun oli tehty, niin alkoi jyvien erottelu ruumenista. Karkeimmat seulottiin tarkoitusta varten tehdyllä seulalla. Jos talossa oli viskuumylly, niin sen läpi laskettaessa tuuli vei kevyet roskat mennessään. Parempi vilja tuli etuosasta ulos, se vedettiin kasaan. Tämä työ oli yleensä lasten touhua. Näin jatkettiin, kunnes kaikki oli jyvistä käsitelty. Puhtaat jyvät säkitettiin ja vietiin aittaan odottamaan myllyyn vientiä ja jauhoista makoisiksi ruisleiviksi. Ruumenet laastiin ulos latoon odottamaan omaa käyttöä. Jossain niitäkin hyödynnettiin. Toinen tapa jyvien puhdistukseen oli, heittää äyskärillä kohti peräseinää jolloin painavimmat jyvät lensivät kauimmaiseksi. Toki ensin ne oli kerättävä oven suuhun ja siitä äyskäröidä. Taidokas työn suorittaja sai puhtaita rukiita. Heitto vain piti olla aina suurin piirtein samalla voimalla. Tämä tehtiin silloin kun viskuumyllyä ei ollut käytettävissä. Puintipäivä riihessä oli todella rankka. Sen jälkeen tavallisesti lämmitettiin sauna, jossa saatiin pestyä pölyt pois niskasta. Sen jälkeen oli autuaallinen tunne, kun väsynyt ruumis lämpimässä saunassa oli palautunut. Vielä saunan päälle, kun oli maukas ateria. Sitten lepäilemään, jotta seuraavana aamuna päästiin ahtamaan uutta satsia riiheen. Näin riihenpuinti jatkui, kunnes kaikki rukiit oli puitu ja jyvät aitassa laarissa odottamassa talvea. Ensimmäisistä jauhoista keitettiin oivallinen uutispuuro. Mikä olisikaan parempaa kuin hiukan savulle maistuva ruispuuro suurella voisilmällä ja kylmää maitoa kyytipojaksi vielä. Itsekin olen tämän lapsuudessa kokenut. Saanut aistia oikean riihenpuinnin. Kokemus sinänsä oivallinen. Nykyihminen ei tiedä moisesta juuri mitään. Katsoisi vain huuli pyöreänä mitä kaikkea pitää tietää vanhanajan rukiinpuinnissa. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Rukiinpuinti riihessä Subject The topic of the resource viljankorjuu ruis muistelu riihet Description An account of the resource Tekstissä Lauri Permikangas muistelee perinteistä rukiin puintia riihessä. Valokuvassa on riihi ja sen edustalla (riima) rukiita odottamassa koneella puimista. Kuva 1950-1960-luvuilta, kuvaaja ei tiedossa. Creator An entity primarily responsible for making the resource Permikangas, Lauri Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto