1 100 765 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Henkilögalleria Description An account of the resource Kokoelmassa on pienoiselämäkertoja keuruulaisista merkkihenkilöistä. Henkilö Biografia Lyhyt kuvaus henkilön elämästä ja teoista Elisabet Carbonaria syntyi Saarijärvellä vuonna 1692. Hänen isänsä oli Saarijärven kappalainen ja varakirkkoherra, Laurentius Johannis Carbonarius, joka kuoli Elisabetin ollessa parivuotias. Laurentiuksen arvellaan olleen Scharbou-sukua, joka on vaikuttanut virkamiehinä mm. Viipurissa ja Kuopiossa ja on alkuaan tullut Lyypekistä. Elisabetin äidin Gertrud Simonintytär Storchovian, (6.7.1656 Rautalampi-1738 Keuruu Huttula), isä oli Rautalammin kappalainen Simon Erikinpoika Storchovius, mahdollisesti viipurilaista virkamiessukua ja alkuisin Tallinnasta. Gertrudin äiti Anna oli oletettavasti ahvenanmaalaisen nimismiehen Hans Pålackin tytär. Keuruun vanhimpien rippikirjojen mukaan Anna asui tyttärensä luona Pöyhölän pappilassa ja kuoli siellä vuonna 1701. Laurentius Carbonariuksen kuoltua vuonna 1694, Gertrud Storchovia avioitui jo vuonna 1699, myös leskeksi jääneen Keuruun kappalaisen Johan Jacobinpoika Horteliuksen kanssa ja muutti Pöyhölän kappalaispappilaan tyttärensä Elisabetin kanssa. Tämä uusi aviomies oli oikeudessa vuosina 1708–1713 huoruuden takia ja pantiin viralta. Näiden oikeudenkäyntien ansiosta Elisabetin elämästä saatiin tietää, että hän oli oleskellut Ahvenanmaalla vuonna 1708, eli ilmeisesti sukulaistensa luona. Isonvihan tapahtumat koskettivat Keuruuta vaikeimmin vuosina 1713–1715. Tällöin Ampialan kylän ja pappilan väet olivat tarpeen mukaan paossa Ampialan lähistöllä olleella piilopirtillä. Siellä kerrotaan olleen myös Huttulan talon Jussi-poika, joka vei Elisabetin Huttulan talon emännäksi. Vuoden 1715 joulun aikaan tapahtui Ampialassa tunnettu Keuruun kirkkoherra Herpmanin sissipoikien kuolemaan johtanut venäläisten hyökkäys, jonka seurauksena Keuruun papisto, myöskin Johan Hortelius vangittiin. Kovin komeaan taloon Huttulan talon uusi emäntä Elisabet ei tullut, varsinkaan isonvihan ryöstelyiden jälkeen. Elämä kuitenkin jatkui ja perheeseen syntyi ensimmäinen lapsi, tytär, vuonna 1717 ja sen jälkeen ainakin seitsemän lasta, joiden jälkipolvistakin on tietoja. Huttulan uuden emännän Elisabetin kerrotaan istuttaneen pihlajan talon saunatien varteen, ja tämän puun vesoja kasvaa siellä edelleen. Elisabet Carbonarian aviomies Huttulan isäntä Juho Mikonpoika kuoli 4.9.1743, jolloin osa lapsista jäi alaikäisiksi. Säilyneestä perunkirjasta saa selville paljon lasten sijoittumisesta eri puolille, etupäässä lähitienoille, mutta ainakin kaksi poikaa muutti Uuteenkaarlepyyhyn ja tytär Regina oli Turussa ja Pietarsaaressa. Elisabet Carbonaria kuoli Huttulassa vanhana äitinä 4.2.1767. Hänet haudattiin Keuruun kirkon lattian alle. Elisabetin tarina on ollut jo vuosisatojen ajan tärkeä osa Huttulan talon ja suvun vaiheita. Elisabetin elämäntarinan kuuli myös kirjailija Joel Lehtonen (1881–1934) Keuruun Ollilan talossa viettäminään kesinä. Tarinasta syntyi ilmeisesti vuonna 1929 runo Elisabet Carbonaria, joka julkaistiin runokokoelmassa Keuruulainen impromptu vuonna 1962. - - - koht´ ei Suomenmaassa laula kenokaula… pakkasessa jäätyy liekki… sammuu taula… Ah, kun myrsky julmin pauhaa maailmalla, siellä piiloluolan sammalkaton alla nuori Carbonaria, papin tytär, rahvaan poikaan, armas, kiintyy: eipä miekan kahvaan päästä, ainoaansa tässä maailmassa, sotaan sortuneessa, - taikka sortuvassa… Nuorukaisen hellään syliinsä hän sulkee. Aika vierii. – Viimein vaino ohi kulkee. Kasvaa uusi vilja . . . Kasvaa kansan luku. Viel` ei sukupuuttoon kuollut Suomen suku! - - - Elinvuodet Syntymä- ja kuolinvuosi 1692-1767 Kirjallisuutta Tähän keskeisimmät henkilöstä kertovat lähdeteokset (jos on). Sukututkimusseuran sivustot, Keuruun seurakunnan arkisto Axel Waren: Keuruun pitäjän historia Matti J. Kankaanpää: Ruoveden ja Keuruun käräjäpöytäkirjoista 1683-1711 Joel Lehtonen: Keuruulainen impromptu Storchoviuksen sukuseura Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Carbonaria, Elisabet Subject The topic of the resource Huttula isoviha henkilöhistoria runot Lehtonen, Joel Description An account of the resource Huttulan talon emäntä Elisabet Carbonarian elämäntarina. Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Äänitteitä ja elävää kuvaa muualla verkossa Description An account of the resource Kuvailtuja linkkejä muissa verkkopalveluissa julkaistuihin Keuruuta käsitteleviin ääni- ja videotallenteisiin. Kokoelmaan kerätään vain aineistoa, joka on kaikille avointa ja verkossa pysyvästi. Website A resource comprising of a web page or web pages and all related assets ( such as images, sound and video files, etc. ). Local URL The URL of the local directory containing all assets of the website https://kavi.finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_1593946 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource <h2>Arkeologiset kaivaukset Keuruun Suojoella 1991</h2> Subject The topic of the resource arkeologia kaivaukset Description An account of the resource Dokumenttielokuva vuonna 1991 Keuruun Suojoella tehdyistä arkeologisista kaivauksista. Museologian professori Janne Vilkuna esittelee Suojoen kaivausten tuloksia vuonna 2016 Keski-Suomen museossa kuvatussa jaksossa. Kesto 31:13 min. Creator An entity primarily responsible for making the resource Mujo, Teuvo Source A related resource from which the described resource is derived Kansallinen audiovisuaalinen instituutti Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Contributor An entity responsible for making contributions to the resource Suur-Keuruu Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Äänitteitä ja elävää kuvaa muualla verkossa Description An account of the resource Kuvailtuja linkkejä muissa verkkopalveluissa julkaistuihin Keuruuta käsitteleviin ääni- ja videotallenteisiin. Kokoelmaan kerätään vain aineistoa, joka on kaikille avointa ja verkossa pysyvästi. Website A resource comprising of a web page or web pages and all related assets ( such as images, sound and video files, etc. ). Local URL The URL of the local directory containing all assets of the website https://kavi.finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_159520 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource <h2>Finlandia-katsaus 238</h2> Subject The topic of the resource kirjapainot harjannostajaiset Description An account of the resource Vuonna 1954 kuvattu katsaus maahamme. Esillä muun muassa presidentin puolison vierailu Kuopiossa, Savon Lastenlinnan ja joulumerkkikodin vihkiäiset, evankelistan saarna, Otavan uudisrakennuksen harjannostajaiset, pontikkatehdas, laivastovierailu ja musiikkijuhlat. Kesto 8:10 min. Creator An entity primarily responsible for making the resource Lewing, Harry Haapanen, Yrjö Ekholm, Topi Haapanen, Yrjö Aaltonen, Yrjö Heino, Niilo Laaksonen, Mauri Source A related resource from which the described resource is derived Kansallinen audiovisuaalinen instituutti Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Contributor An entity responsible for making contributions to the resource Suomi-Filmi Oy Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Äänitteitä ja elävää kuvaa muualla verkossa Description An account of the resource Kuvailtuja linkkejä muissa verkkopalveluissa julkaistuihin Keuruuta käsitteleviin ääni- ja videotallenteisiin. Kokoelmaan kerätään vain aineistoa, joka on kaikille avointa ja verkossa pysyvästi. Website A resource comprising of a web page or web pages and all related assets ( such as images, sound and video files, etc. ). Local URL The URL of the local directory containing all assets of the website https://kavi.finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_165877 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource <h2>Finlandia-katsaus 426</h2> Subject The topic of the resource kirkkorakennukset vaivaisukot hautausmaat kotiseutumuseot Description An account of the resource Vuonna 1959 valmistunut filmi, jossa luodaan monipuolinen ajankuva yhteiskunnasta. Esillä muun muassa kansanedustajien vierailu Neuvostoliitossa, Keuruun nähtävyyksiä, kotkalaisen Vilkkaan linja-autoliikkeen 25-vuotisjuhlallisuuksia, Fordin elojuhlat Salossa, kauko-ohjattava traktori, Uunisaaren uimapromootio ja palomiesten uinnit Uimastadionilla. Keuruu kohdassa 2:11 min. Kesto 7:03. Creator An entity primarily responsible for making the resource Uusitalo, Kari Pyykkö, Allan Lås, Reijo Kolhonen, Väinö Aaltonen, Yrjö Silvennoinen, Martti Palmroth, Reino Source A related resource from which the described resource is derived Kansallinen audiovisuaalinen instituutti Suomi-Filmi Oy Date A point or period of time associated with an event in the lifecycle of the resource 1950-luku Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Äänitteitä ja elävää kuvaa muualla verkossa Description An account of the resource Kuvailtuja linkkejä muissa verkkopalveluissa julkaistuihin Keuruuta käsitteleviin ääni- ja videotallenteisiin. Kokoelmaan kerätään vain aineistoa, joka on kaikille avointa ja verkossa pysyvästi. Website A resource comprising of a web page or web pages and all related assets ( such as images, sound and video files, etc. ). Local URL The URL of the local directory containing all assets of the website https://kavi.finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_1593948 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource <h2>Kalettoman konepäivä 17.9.2016</h2> Subject The topic of the resource maatalous maatalouskoneet maansiirtokoneet kädentaidot käsityöt tuohityöt kehruu vanhat autot päreet moottorityökoneet moottorit harmonikansoittajat junanvaunut Description An account of the resource Dokumentti kertoo Keuruun Kalettomalla vuonna 2016 järjestetystä konepäivästä, jossa oli esillä vanhoja maatalous- ja maansiirtokoneita sekä kädentaitoja. Kesto 23:58 min. Creator An entity primarily responsible for making the resource Mujo, Teuvo Source A related resource from which the described resource is derived Kansallinen audiovisuaalinen instituutti Suur-Keuruu Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Äänitteitä ja elävää kuvaa muualla verkossa Description An account of the resource Kuvailtuja linkkejä muissa verkkopalveluissa julkaistuihin Keuruuta käsitteleviin ääni- ja videotallenteisiin. Kokoelmaan kerätään vain aineistoa, joka on kaikille avointa ja verkossa pysyvästi. Website A resource comprising of a web page or web pages and all related assets ( such as images, sound and video files, etc. ). Local URL The URL of the local directory containing all assets of the website https://kavi.finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_158889 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource <h2>Keski-Suomi kutsuu</h2> Subject The topic of the resource sisävesiliikenne laivamatkailu hotellit ravintolat tehtaat osuusliikkeet rautatiet matkailu Description An account of the resource Vuonna 1945 valmistunut dokumentti, jossa esillä sisävesilaivamatka Keski-Suomessa maakunnan esittelyn näkökulmasta kuvattuna. Kohteina muun muassa vanha kirkko, Orionin tehtaat ja Keski-Suomen Osuusliikkeen hotelli. Keuruu kohdassa 8:40. Kesto 10:57. Creator An entity primarily responsible for making the resource Pänkäläinen, Antti Kumpulainen, Unto Lavola, Kalevi Creutz, Carl-Erik Source A related resource from which the described resource is derived Kansallinen audiovisuaalinen instituutti Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Date A point or period of time associated with an event in the lifecycle of the resource 1940-luku Contributor An entity responsible for making contributions to the resource Finlandia Kuva Oy Keski-Suomen Matkailijayhdistys ry Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Artikkeleita eri aiheista Description An account of the resource Tässä kokoelmassa on artikkeleita erilaisista keuruulaiseen kulttuuriperintöön liittyvistä teemoista. Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document <h3>Maakauppoja ja rakennustyömaita</h3> Ensimmäisen talokauppansa kunta teki huhtikuussa 1892 ostaen J.F. Ylä-Heikkilältä 1/12 manttaalia perintömaata ynnä 1/24 manttaalia siihen liittyvää kruununmaata Pohjoislahden Heikkilän talosta n:o 4. Kauppahinta oli 15 000 mk. Näin hankittuun taloon kunta perusti niin sanotun köyhäinkodin. Tuolloin hoidettavana oli 54 henkeä, joista osa oli lapsia. Senaatilta pyydettiin 30 000 markkaa lainaa vaivaistalon ostoon. <br /><br />Vaivaistalossa maatalouden osuutta haluttiin vahvistaa, joten lisämaan hankinta oli tarpeen. Syynä oli myös se, että kuntien tehtävänä oli järjestää niin sanottuja hätäaputöitä työttömille. Näin ”vaivaistalon” maatila oli ratkaisu niiden järjestämiseen työn puutteessa oleville. <br /><br />Vuonna 1905 rakennettiin tilalle lisärakennus, myöhemmin talousrakennuksia ja puurakenteinen navetta. 1910-luvulla hankittiin Kalle Koskipään vararikkopesältä ¼ manttaalin talo kunnalle. Tilan päärakennus siirrettiin köyhäinkotiin ja uusittiin tarkoitusta vastaavaksi köyhäinkodiksi ja vaivaishoitolasten asunnoksi, sillä Ylä-Heikkilä oli käynyt liian pieneksi. <br /><br />Vuonna 1939 rakennettiin tilalle kaksikerroksinen kivirakennus Iltarusko, joka toimi myöhemmin sairasosastona. Uusi päärakennus, Aamurusko rakennettiin vuosina 1952-53. Sen suunnitteli kunnan rakennusmestari Uuno Järvinen. Vanha päärakennus purettiin. Pihapiirissä oli myös 1920-luvulla rakennettu kunnan ensimmäinen mielisairaanhoitolaitos Hämppölä. Se purettiin, kun Juurikkaniemen B-mielisairaala valmistui vuonna 1958. Paikka toimi kunnalliskodin  nimellä 1980-luvulle saakka; sitten lainsäädännön uudistuttua kutsuttiin sitä Heikkilän vanhainkodiksi kunnan maatilan mukaan. Tilan vanhasta navetasta muistuttavat tänä päivänä parkkipaikan ja tien välissä olevat peruskivet.<br /><br /> <h3>Maatalouteen aletaan panostaa</h3> Vuonna 1915 kunta päätti ottaa ammattimiehen hoitamaan kunnan omistamien talojen metsämaita. Samalla toivottiin, että virkailija ymmärtäisi myös maanviljelyksestä. Ala-Heikkilän tila ostettiinkin vaivaistalon lisäalueeksi ja viljelyn harjoittamiseksi vuonna 1916. Näin taattiin vanhaiskodin pysyminen Pohjoisjärvellä. Lisämaan hankinnat tarjosivat myös ajan hengen mukaisia kehittämismahdollisuuksia tilalla. <br /><br />Maatilan tuotantosuunnitelmat olivat vuodesta 1920 alkaen tilanhoitajana toimineen Väinö Revon käsialaa. Karjakkona työskenteli Siiri Janhonen sekä myöhemmin muun muassa Anni Ojalehto, Linnea Risku ja E. Hirvonen. Muuta palkattua työväkeä oli yksi vakinainen työmies sekä kesällä kuuden kuukauden ajan yksi päivämies. Tilapäisiä työntekijöitä palkattiin turvepehkun nostoon, ojien kaivamiseen, kivien ampumiseen pelloilta, sepän töihin ja muihin erikoista ammattitaitoa kysyviin korjaustöihin. <br /><br />Vuosisadan ensimmäisinä vuosikymmeninä hoidokit osallistuivat vaivaistalon yhteydessä olevien maatilojen töihin, kuten perunannostoon ja juurikkaiden kitkentään, kukin voimavarojensa mukaisesti. Vuoden 1935 kunnalliskertomuksesta löytyy maininta: ”Kunnalliskodin hoidokit ovat suorittaneet huomattavan määrän maatilalla esiintyvistä töistä. Hoidokkien suorittamissa työmäärissä on kumminkin ollut havaittavissa melkoista vähennystä edellisiin vuosiin verrattua. Töissä käypien luku ei ole suurestikaan vähentynyt, mutta henkilökohtaiset työsaavutukset ovat pienentyneet.” <br /><br />Maatilaa kehitettiin suunnitelmallisesti. Peltoja raivattiin lisää ja ensimmäiset salaojitukset tehtiin sodan alla vuosina 1938–1939. Karjalle tehtiin jalostussuunnitelmat, käytettiin sekä omaa sonnia että karjua sekä myöhemmin keinosiemennystä. Siitoseläimiä myös myytiin.<br /><br /> <h3>1930-luvun vuodet</h3> Tukeakseen yhä kasvavien menojen rasittamaa talouttaan kunta hankki omia maatiloja. Näin kunta sai moniin laitoksiinsa ainakin osan tarvittavasta puutavarasta omista metsistään. Vuonna 1934 kunnan omistamia metsätiloja oli yhdeksän, joiden yhteispinta-ala oli 1 192 ha. <br /><br />Kunnan omistukseen tulivat muun muassa tilat Mäyrämäki, Korpela, Posti, Mäkelä, Harjula, Moisio, Leppänen ja Kiviranta. Aiemmin hankitut Koskipää ja Heikkilä lienevät olleet suurimmat tilat. Niissä oli alkuvaiheessa 38 ha peltoa ja 8 ha viljeltyä laidunta. Pelloilla viljeltiin ruista, kauraa, kevätvehnää, hernettä, perunaa, juurikasveja, kuivaa heinää, säilörehua ja pellavaa. <br /><br />Heikkilän navetassa oli kuusi hevosta, kahdeksantoista lypsylehmää, viisi nuorta hiehoa, yksi sonni, 22 lammasta, 12 porsivaa emakkoa (Yorkshire-rotua), kahdeksan lihotussikaa ja yksi karju. Lypsykarja oli tarkkailukarjaa ja rodultaan länsisuomenkarjaa. Maidon keskituotos 54 948 kg 4% maitoa, keskilypsy 3 003 kg/v. <br /><br />Heikkilän navetasta ja pelloilta saadut elintarvikkeet olivat myös merkittävässä roolissa sekä kunnalliskodin että läheisen lastenkodin ruokataloudessa. Maidosta käytettiin eräänä vuonna lastenkodin ruokataloudessa 9 125 kg, kunnalliskodin ruokataloudessa 42 224 kg ja loput maatilalla, työmiehille, sikalassa ja vasikoille. Karjasta saatiin lihaa kunnalliskodin ruokatalouteen ja myytiinpä kolme siitosvasikkaakin. Sianlihasta kerrottiin, että sitä luovutettiin eräänä vuonna kunnalliskodin ruokatalouteen 1 388 kg. <br /><br />Syöjiä riitti laitoksissa. ”Kunnalliskodissa oli 158 huollettavaa, joista miehiä 70 ja naisia 88, alle 2 v. lapsia 13, 2-16 v. 3, 16-55 v. 44, 55 vuotta täyttäneitä 98. 80 vuotta täyttäneitä 35 hlöä. Aviopareja oli 6, lapsiensa kanssa olevia äitejä 9, työhön kykeneviä 18 miestä ja 19 naista, joista mielisairaalassa 5 miestä ja 3 naista. Lastenkodissa asui 42 lasta, joista aviosyntyisiä oli 30 ja aviottomia 12. ” <br /> <p>Metsästä saatiin tarvepuuta. Vuonna 1935 hakkautettiin puutavaraa: halkoja 1 509 m3, aitapylväspuita 15 runkoa, aitapylväspuita 300 kpl, hirttä 505 jtm, 365 kpl aitariukuja. Hakkuilta saatua paperipuuta vaihdettiin metsäyhtiöiden kanssa halkoihin, jotta saatiin riittävästi poltettavaa lämmityskattiloihin ja uuneihin.<br /><br /></p> <h3>Sotavuosien seurauksia</h3> <p>Sotien aika toi merkittäviä muutoksia Heikkilän maatilan arkeen. Tilalla asui hoidokkien lisäksi siirtoväkeä ja inkeriläisiä. Vuodelta 1940 löytyy myös maininta, että viisi inkeriläisiä oli siirtynyt ’kotimaahan’.</p> Myös siirtoväen hevosia ja lehmiä oli tilan mailla laidunnettavana. Hevostaloudessa tapahtui huomattavia vahinkoja, kun sodassa kaatui yksi hyvä työhevonen, yksi 2-vuotias varsa jäi junan alle ja yksi 3 vrk ikäinen varsa kuoli varsahalvaukseen. <br /><br />Ruuanhankinta vaati kekseliäisyyttä. Kunnalliskoti ja lastenkoti saivat elintarvikkeita Heikkilän maatilalta. Kunnansairaalan ruokahuoltoa varten tehtiin puolestaan ehdotus, että kunnanvaltuusto antaisi kunnansairaalalle valtuuden rakentaa sikalan. Siihen mahtuisi kaksi-kolme sikaa, sillä kunnansairaalan ruuantähteillä voitaisiin kasvattaa vuosittain useita sikoja. <br /><br />Sodan aikana tilan maatalouskalusto oli päässyt rappeutumaan ja käynyt vanhanaikaiseksi. Tilalle oli hankittu uusi puimakone, perunannostokone, pahnalietso sähkömoottoreineen, traktori, hankmo, traktoriaura ja pellavalihta. <br /><br />Hevosten kunto ja laatukin olivat sodan aikana käyneet heikoksi. Se vaikutti kevättöiden suorittamiseen. Vetovoimaa jouduttiin hankkimaan lisää. ”Kun hevosten hinnatkin olivat suhteettoman korkeat, ostettiin tilalle käytetty traktori. Sen kauppa rahoitettiin siten, että myytiin kaksi varsaa, 1 teurassika sekä puolustusvoimien käytössä ollut ja sodassa tuhoutuneen hevosen korvaushinta käytettiin maksuna. Maatilan kalusto ja koneisto saatiinkin näin ollen melko hyvää kuntoon voimaperäistäkin viljelyä silmällä pitäen.” <br /><br />Maatilaa kohtasi suuri vahinko vuonna 1945, kun 7. lokakuuta sattui tuhoisa onnettomuus. Sähköjohdoista alkunsa saanut tulipalo tuhosi puimalan, kuivausriihen, kalustovajan ja ajokaluvajan kaikkine koneineen ja laitteineen. Palossa tuhoutui myös suuri osa tilan viljaa ja olkivarastoa. <br /><br />Vuonna 1945 säädetyn maanhankintalain perusteella muodostettiin niin sanottuja maanhankintatiloja eli asutustiloja rintamamiehille, kaatuneiden omaisille ja luovutettujen alueiden siirtoväelle. Heikkilän tilasta luovutettiin 42,58 ha, Koskipään tilasta 46,58 ha ja Ruokosuon tilasta 10,07 ha tähän tarkoitukseen. <br /> <h3><br />Maatalouden murros alkaa näkyä</h3> Heikkilän tila johdettiin työnjohtaja Väinö Revon ja erikseen nimetyn hoitokunnan avulla. Siihen kuluivat maanviljelijät Kalle Liukko, Edvart Lautamäki, Edvart Salkinoja sekä myöhemmin muun muassa Ylermi Kuuliala. <br /><br />Vuonna 1955 kunnalla oli metsää yhteensä 599 ha ja peltomaata 119 ha, josta viljelysmaata 57 ha sekä lisäksi joutomaata ja laidunta. Lisääntynyt peltoala ei kuitenkaan taannut toiminnan kannattavuutta. Niinpä selvitettiin mahdollisuuksia maatilan kannattavuuden parantamiseksi. Jo aiemmin oli peltoviljelyssä luovuttu leipäviljan viljelystä ja siirrytty nurmivaltaiseen viljelyyn. Heikkilästä tuli siten nimenomaan karjatila, mihin työkustannusten nousu ja nykyaikaisten koneiden puuttuminen pakottivat. Lisäksi oli vähennetty juurikas- ja peruna-aloja. <br /><br />Haasteita riitti - vuonna 1955 tuli tuhosi navetan. Pienennetylle eläinmäärälle rakennettu väliaikainen navetta oli epäkäytännöllinen. Karja sairasti ja uutta navettaa toivottiin tilanteen kohentamiseksi. Kun Juurikkaniemen B-mielisairaala valmistui vuonna 1958, loppui hoidokkityövoiman käyttö maatilalla ja jouduttiin käyttämään paljon ostotyövoimaa. <br /><br />Kunta osti Moision, Rajalan ja Murtolan tilat ja teki perusparannuksia pelloilla. Heinästä saatiin kuitenkin karjan kautta huono tili. Pohdinnassa oli siirtyminen täysin karjattomaan talouteen, jotta kunnan tilasta saama hyöty olisi suurempi. Edullisin vaihtoehto - rehunviljely ja lihakarjan kasvattaminen- edellytti kelvollisen karjasuojan rakentamista. Siihen ei kuitenkaan ryhdytty. Rakennuskanta oli vanhaa eikä vastannut tiloiltaan ja turvallisuudeltaan nykyajan vaatimuksia. Niinpä vuonna 1964 laadittiin ensimmäinen karjatonta taloutta varten tehty viljelysuunnitelma. Heikkilästä tuli siten Keski-Suomessa harvinainen, viljanviljelyvaltainen tila uuden tilanhoitajansa Erkki Kurvisen aikana. Lopulta kunta vuokrasi pellot pois ja viljelyä jatkoivat lähialueen maanviljelijät. <br /> <h3><br />Heikkilän peltoaukean uusi aika</h3> Viljelysmaiden ja metsätilojen hoito sekä karjatalouden harjoittaminen hoitivat aikanaan tärkeää roolia kunnan sosiaalihuollossa, työttömyyden hoidossa ja elintarvikkeiden hankinnassa. Metsäomaisuuden hankinta on ollut vielä vuosikymmenienkin päästä arvioitaessa viisasta taloudenhoitoa. Metsäkiinteistöt ovat mahdollistaneet järkevää kaavoitustoimintaa maakauppoineen. Ne ovat vaihtomaina auttaneet Kurkiniemen lähiön, varuskunnan ja Kalettoman varikon syntymisen sekä kunnallisen toiminnan laajentamista palvelevia ratkaisuja. <br /><br />Entinen vanhainkoti Heikkilä on puolestaan luonut pohjan merkittävän koulutuskeskuksen syntymiselle Pohjoisjärven rantamaisemiin. Kun Lehtiniemen vanhainkodin rakennushanke alkoi, syntyi myös yhteys helluntaiherätyksen johtohenkilöihin. Raamattuopiston ja konferenssikeskuksen käyttöön myytiin Heikkilän tilan reilun 60 hehtaarin alueet. 1990-luvun lopulla tehty kauppa merkitsi rakennusoikeuden kaavoittamista loma-asunnoille sekä vesi- ja viemärilinjojen vetämistä alueelle. Lisäksi syntyi tarve maankäytön, pohjakartan ja rantakaavan laatimiselle ja vesihuoltokapasiteetin lisäämiselle. Pohjoislahden kylän elinvoimaisuus lisääntyi.<br /><br /><br />Kysymyksiä keskustelun tueksi:<br /><br />1. Miten kunta järjesti Ylä-Heikkilän köyhäinkodin asukkaille hätäaputöitä?<br />2. Miksi Heikkilän tilalle jouduttiin ostamaan työvoimaa vuoden 1955 jälkeen?<br />3. Miten Heikkillän historia vaikuttaa/ on vaikuttanut nykypäivään?<br />4. Pohdi, miksi vaivaistalon hoidokit halusivat osallistua Heikkilän maatilan töihin?<br />5. Millaisia ajatuksia sinulle herää sanasta vaivaistalo? Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource <p>Keuruun kunta maatalouden harjoittajana</p> Subject The topic of the resource maatilat maatalous metsätalous vanhainkodit kunnalliskodit köyhäinhoito lastenkodit työttömyys siirtoväki inkeriläiset sodat tulipalot Source A related resource from which the described resource is derived Keuruun kunnalliskertomukset 1938-1964 Haapanen, Olli 2013. Keuruun kunnallinen itsehallinto. Haapanen Olli ja Keuruu kaupunki. Keuruun Laatupaino KLP Oy, Keuruu. Nieminen, Pentti 1990. Heikkilästä Lehtiniemeen. Keuruun Joulu 1990. Lions-Club Keuruu. Keurusprint Oy, Keuruu. Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Description An account of the resource Artikkelissa kerrotaan Keuruun kunnan omistamasta Heikkilän maatilasta ja sen vaiheista 1890-luvulta 1990-luvulle. Tekstissä mainitaan myös muita tiloja, joita kunta hankki turvatakseen taloudenpitoaan. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Muistoja ja dokumentteja entisajan elämästä Description An account of the resource Tässä kokoelmassa on yksityishenkilöiltä käyttöön saatuja muistelutekstejä ja aikalaisdokumentteja, kuten kirjeitä ja kouluaineita. Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document Suuremmilla maatiloilla työskenteli aikoinaan tilan oman väen lisäksi piikoja ja renkejä. Palvelusväki palkattiin kerran vuodessa tavallisesti jonain syyskuun alun sunnuntaina järjestetyillä niin sanotuilla pestuumarkkinoilla, joita pidettiin suurimmissa kirkonkylissä ja kaupungeissa.<br /><br />Pestuumarkkinoiden jälkeen rengit ja piiat olivat vielä entisessä palveluspaikassaan marraskuun alkuun saakka. Heille maksettiin palkka 1. marraskuuta ja sen jälkeen alkoi yhden tai kahden viikon mittainen vapaaviikko, joka oli palvelusväen ainut lomaviikko koko vuonna. <br /><br />Viikolla oli kansankielessä useita eri nimityksiä eri puolilla Suomea kuten römppäviikko, rukkasviikko, kekriviikko, väliviikko, jaka-aika tai kissaviikko. Palvelusväki itse saattoi kutsua sitä nimellä vapaa viikko, oma viikko, friiviikko tai riiviikko. <br /><br />Kissaviikko ajoittui kekrin eli köyrin aikaan, mutta sillä ei ollut kalenterissa kiinteää päivämäärää. Kekrin alkaminen riippui kunkin vuoden sääoloista ja vuodentulon määrästä. Loman viettoon olisi siten aikaa vasta, kun kiireellisimmät työt olivat taloissa tehty ja sato korjattu. <br /><br />Viikon aikana palvelijat saivat vielä halutessaan ruuan entisestä palvelustalostaan. Emäntien piti palkata tuolle viikolle niin sanottu kissaviikkopiika. Renkien työt soviteltiin mökinmiesten ja taksvärkkien avulla. <br /><br />Pyhäinpäivän lauantai-iltana, jolloin ”länget katkesivat” palvelusväen hartioilta, matkasi talosta eväsnyytteineen palvelusväki omille kotimökeilleen, sukulaisten tai hyväntahtoisten ihmisten luo vapaaviikkoaan viettämään. <br /><br />Palvelusväki teki tuona aikana omia töitään. Naiset kehräsivät ja kutoivat, renkimiehet kulkivat taloissa pyytelemässä pyhäinpäivän loppuja ruokia tai lähtivät metsään ”oravoimaan” eli ampumaan oravia myydäkseen oravannahkoja. <br /><br />Yksi tuo ajan kekrilaulu kuuluu näin: ” Ei aina kekri kestä, eikä aina tupia pestä. Ei aina röyky, eikä aina möyky, eikä aina viina pikarissa läiky.” Isäntäväen näet kuului varustaa palkollisensa hyvillä eväillä matkaan. Eväsnyyttiin saatettiin laittaa lampaanreittä, juustoa, hapanleipää, hiivaleipää, varituisia eli hieman imellytettyä perunaruislimppua, sianlihaa ja voita. <br /><br />Pihlajaveden Lapinperällä oli kissaviikon maanantaina tapana järjestää miesväen kesken ampumakilpailu. Tiistaina oli puolestaan iltamien aika, mutta eri kylien tansseja yhdistelemällä saattoi tanssimaan päästä joka ilta. <br /><br />Lomalta paluun päivän kunniaksi talo tarjosi yleensä koko väelle paremman ja runsaamman aterian. Samoin palkolliset saattoivat viettää vapaammin vielä viimeisen lomapäivänsä. Työsuhde alkoi marraskuun alkupuolella ja kesti vuoden siitä eteenpäin. <br /><br />Osan palkasta saattoi jo saada etukäteen niin sanottuna pestuurahana. Rahan lisäksi renkien palkkaan kuuluivat niin sanotut parseelit, joihin kuului villakankainen puku, kaksi paria saappaita, kaksi paria villasukkia, kaksi paitaa ja kaksi paria alushousuja. <br /><br />Piikojen parseeliin kuului puolestaan työ- ja kirkkokenkiä, villoja, pellavia tai hamppuja, kapan tai kahden ala pellavamaata omaa viljelystä varten ja leninkikangas. Se saattoi olla vaatimattomampi lampaanvillasta kudottu kangas tai sarssinen eli ohuesta silkki- tai puuvillaloimista ja villakuteista kudottu kangas. <br /><br />Vuotuisena rahapalkkana maksettiin rengeille noin 150–160 markkaa eli nykyrahassa (vuonna 2022) mitaten noin 900 euroa. Säästeliäät palkolliset eivät yleensä nostaneet tiliänsä vuoden aikana, vaan se saatiin vasta kissaviikolle lähdettäessä. <br /><br />Tuolloin saatettiin saada palkaksi myös paloviinaa. Piiatkin ottivat viinaa palkakseen - ei juodakseen, vaan vaihtaakseen sen rahaan. Piian rahapalkka kun oli puolet rengin palkasta.<br /><br /><br />Kysymyksiä keskustelun tueksi:<br /><br />1. Kuinka useasti palvelusväki palkattiin vuoden aikana? <br />2. Millä nimellä palvelusväen palkkaamisen markkinoita kutsuttiin?<br />3. Millainen loma palvelusväellä oli? Mitä silloin tehtiin?<br />4. Millaista palkkaa palkkaa palvelusväki sai? Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource <p>Kissaviikkoja ja parseeleita</p> Subject The topic of the resource palvelusväki piiat rengit vuosiloma maatilat työsuhde 1800-luku Pihlajavesi (kunta) Description An account of the resource Artikkeli kertoo entisajan palvelusväestä maatiloilla ja siitä, miten toimittiin työsuhteen vaihtuessa syksyisin. Source A related resource from which the described resource is derived Lappi, Liisa (toim.) 1986. Varituisia ja hapankalaa. Keuruun maa- ja kotitalousseura. Keurusprint. Suur-Keuruun Sanomat. 2.11.1954, s. 3. Tenet (nimim.) Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto https://keuruunveraja.fi/files/original/521d1c0c0b01847f96b12c0b8fc589cf.mp3 805464a1f798bf612a1103d2a82c58d4 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Tällaista elämä oli - Veteraaniväen tarinoita Subject The topic of the resource sota-aika jälleenrakentaminen veteraanit Description An account of the resource Keuruun museon kustantamana ja Orvokki Vääriskosken toimittamana julkaistiin vuonna 2013 kirja, jossa 1920-1930 -luvulla Keuruulla syntyneet tai tänne muuttaneet kertovat muistojaan sodan varjosta jälleenrakentamisen aikaan. Tässä kokoelmassa voit kuunnella kirjan sisältämät tarinat. Creator An entity primarily responsible for making the resource Vääriskoski, Orvokki Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Rights Information about rights held in and over the resource Keuruun museo Sound A resource primarily intended to be heard. Examples include a music playback file format, an audio compact disc, and recorded speech or sounds. Duration Length of time involved (seconds, minutes, hours, days, class periods, etc.) 1 min 12 sek Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource 13-vuotias Subject The topic of the resource runot Creator An entity primarily responsible for making the resource Viinikka, Aale Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Rights Information about rights held in and over the resource Keuruun museo Description An account of the resource Äänitiedosto avautuu painamalla ensin aiheen kohdalla olevaa kaiuttimen kuvaa TAI itse aiheen otsikkoa JA sen jälkeen painamalla sivulle avautuneen mustan vaakapalkin vasemmassa laidassa olevaa pikku NUOLTA, jonka vieressä on aikalaskuri. https://keuruunveraja.fi/files/original/0114cebab33cb573c7190dfe6f8706f8.pdf 5c98402b366682cb25f5c011260e4d52 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Aisapuu-lehden artikkeleita Description An account of the resource Tässä kokoelmassa on Pihlajavedellä ilmestyvän Aisapuu-kylälehden artikkeleita. Lehdessä julkaistaan runsaasti Pihlajaveden kotiseutuhistoriaan liittyviä tekstejä ja kuvia. Digitoitu teos Tähän kokonaiset digitoidut kirjat tiedostoliitteinä, metatietokenttiin lyhyt kuvaus teoksesta. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource 1860-luvun nälkävuodet Pihlajavedellä Subject The topic of the resource Pihlajavesi (kunta) katovuodet kuolleisuus Description An account of the resource Julkaistu Aisapuu-lehdessä nro 94 2014 Creator An entity primarily responsible for making the resource Isomäki, Pekka Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Äänitteitä ja elävää kuvaa muualla verkossa Description An account of the resource Kuvailtuja linkkejä muissa verkkopalveluissa julkaistuihin Keuruuta käsitteleviin ääni- ja videotallenteisiin. Kokoelmaan kerätään vain aineistoa, joka on kaikille avointa ja verkossa pysyvästi. Hyperlink A link, or reference, to another resource on the Internet. URL https://yle.fi/aihe/artikkeli/2010/07/12/50-vuotta-yksineloa Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource 50 vuotta yksineloa Subject The topic of the resource Keuruu -- Jukojärvi yksineläjät erakot musiikki Description An account of the resource Arkistotallenne "Ihminen yksin", jossa kerrotaan Jukojärvelle muuttaneesta Iisakki Saarimaasta ja hänen erakkomaisesta elämästään. Kesto 27 min. Publisher An entity responsible for making the resource available YLE Elävä arkisto Creator An entity primarily responsible for making the resource YLE https://keuruunveraja.fi/files/original/6361eb92e8db8b6228a8c7248cb0f36c.jpg 7181d229ba060319c320ecc8510a029c Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Artikkeleita eri aiheista Description An account of the resource Tässä kokoelmassa on artikkeleita erilaisista keuruulaiseen kulttuuriperintöön liittyvistä teemoista. Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document Vuonna 1914 oli eräs virstanpylväs Pihlajaveden itsenäisen kunnan historiassa, sillä silloin 14.7. alkoi toimintansa Pihlajaveden Säästöpankki. Sen alkupääomaksi lahjoitti kuntakokous mk. 1500:- , joka oli maksettava takaisin, kun pankki saa sääntöjen määräämän talletussumman. <br /><br />Säästöpankki toimi ensin kirkonkylän kansakoululla ja oli auki kerran kuukaudessa. Esimiehenä oli Nestori Raiski ja kamreerina Vendi Mäenpää, lisäksi oli hallituksessa E. Juusela, Eero Lappi ja Kalle Kaakkomäki, heistä R. Rantakömi toimi rahastonhoitajana. <br /><br />Toimittuaan jonkun aikaa koululla, siirrettiin pankki Pihlajaveden kunnantaloon ja tällöin tuli esimieheksi Vendi Mäenpää ja tällöin yhdistettiin esimiehen ja rahastonhoitajan toimet, kamreeriksi tuli Pauli Matomäki, myöskin aukioloaikoja lisättiin 4 kertaa kuukaudessa, tämä tapahtui vuonna 1920. <br /><br />Kehitys jatkui edelleen ja vuonna 1922 pankin aukioloajat muuttuivat niin, että pankki oli auki 2 kertaa viikossa ja vuonna 1928, 3 kertaa viikossa. Pankkitoiminta keskittyi pääasiassa talletusten vastaanottoon, lainojen kysyntä alkuaikoina oli vähäisempää. <br /><br />Vuonna 1929 tuli pankin esimieheksi R. Rantakömi, jonka osalle tuli luotsata pankki silloin alkaneen vaikean pulan ylı. Sillä 29.10.1929 tapahtui Wall Streetillä historian pahin pörssiromahdus, joka johti suureen lamakauteen koko maailmassa ja voidaan sanoa, että rahaliike oli suurinpiirtein lamassa, koska raha ei liikkunut, ei esim. puukaupat käyneet kuin pienessä määrässä rahan puutteen vuoksi. <br /><br />Johtuen edellisestä, myöskin ulosvienti tyrehtyi, tästä johtui, että monet liikkeet, tilat joutuivat vararikkoon ja vasaran alle ja pankit olivat kovilla mutta Pihlajaveden pankki selvisi tästä suhteellisen hyvin, ottaen olosuhteet huomioon. <br /><br />1920-luvun lopulla pankki muutti Pihlajaveden asemalle, liikemies Jokisen taloon, koska katsottiin, että asemanseutu oli pitäjän keskus kauppoineen ja rautateineen ja tarvitsi pankin palveluja ja siksi katsottiin muutto tarpeelliseksi. <br /><br />Kauan ei pankki ollut Jokisella, vaan muutti pian vuokralle Eevert Kauppalan taloon ja muutaman vuoden kuluttua osti Kauppalan talon itselleen pakkohuutokaupasta. 1930-luvun puolivälissä suoritettiin pankin talon maantien puoleisessa osassa remontti ja näin saatiin pankille ajanmukaiset toimitilat senaikaiset vaatimukset huomioon ottaen. <br /><br />Pula-aikakin oli väistynyt ja talouselämä oli virkistymässä nopeassa tahdissa ja pankin kehitys osoitti vuosi vuodelta parantuvaa asemaa, rahaliikenne vilkastui, pankkiin tuli rahaa, lainoja voitiin myöntää enemmän ja pankin asema vakiintui. <br /><br />Kehitys jatkui tasaisena vuonna 1939, jolloin alkanut talvisota alkoi sitä seurannut jatkosota aiheuttivat pankeille uusia toimintoja ja järjestelyjä, mutta Pihlajaveden pankki selvisi näistä vaikeista ajoista kaikella kunnialla. <br /><br />Sodan jälkeen alkoi pankkialalla puhaltaa uudet tuulet, toiminta monipuolistui, tuli uusia tilimuotoja, kilpailu kiristyi ja oli etsittävä uusia toimintoja ja palvelumuotoja ja niinpä 1960-luvun alussa tuli ajankohtaiseksi uuden ja tilavamman toimitalon rakentaminen. Talo päätettiin rakentaa ja talon piirsi arkkitehti Pekka Rajala, rakennustyön suoritti Junnikkala &amp; Sihvonen rakennustoimisto Virroilta. Talo valmistui vuonna 1966 ja tupaantuliaiset oli säästäväisyyspäivänä 1966. <br /><br />Pankilla oli nyt käytettävissään ajanmukainen ja tilava toimitalo ja täysipainoiseen pankkitoimintaan voitiin ryhtyä. Toiminta vilkastui ja pankin asema vahvistui. Nyt oli etualalla pyrkiminen suurempiin yksiköihin ja niinpä Pihlajaveden Säästöpankki fuusioitui Keuruun Säästöpankkiin vuonna 1969. Tämä antoi entistä paremmat mahdollisuudet entistä monipuolisempaan toimintaan ja kilpailukyvyn parantamiseen. Niinpä Keuruun Säästöpankki on eri toimintapisteineen kehittynyt paikkakunnan johtavaksi rahalaitokseksi. <br /><br />Pankkimme siirtyi 1980-luvun alussa ATK-aikaan, tämä taas tiesi palveluun nopeutta ja ehkä henkilökunnalle entisestään parempia asemia yhä kiristyvässä kilpailussa. <br /><br />Pihlajaveden konttorin täyttäessä 70 vuotta, mainitsen muutamia pankin hyväksi toimineita henkilöitä: R. Rantakömi, V. Mäenpää, N. Raiski, E. Kallio, A. Sälli, K. Kokinmäki, A. Mäkinen, P. Matomäki, Simsiö, V. Kara , Saara Kotiranta, Anni Valkeajärvi, Edvard Kallio, nykyään Lasse Lappi, nämä mainitakseni, heille kuuluu kiitos siitä työstä, että pankki on vaikeidenkin aikojen läpi mennyt ja kehittynyt siihen asemaan, missä se tänäpäivänä on.<br /><br /><em>Kuva: Pihlajaveden Säästöpankin vuonna 1966 valmistunut talo, nykyinen Kauppala.</em> Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource 70 vuotta säästöpankkitoimintaa Pihlajavedellä Subject The topic of the resource Keuruu Pihlajavesi (kunta) pankit pankkiala Pihlajaveden Säästöpankki Keuruun Säästöpankki Description An account of the resource Tekstissä käydään läpi vuonna 1914 perustetun Pihlajaveden Säästöpankin historiaa. Creator An entity primarily responsible for making the resource Kokinmäki, Pentti Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Date Created Date of creation of the resource. 1984 https://keuruunveraja.fi/files/original/e0c05c6ab605a7c43099f7aa31c6a779.pdf f46015ed873b31463f12b7403c95b6a2 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Aisapuu-lehden artikkeleita Description An account of the resource Tässä kokoelmassa on Pihlajavedellä ilmestyvän Aisapuu-kylälehden artikkeleita. Lehdessä julkaistaan runsaasti Pihlajaveden kotiseutuhistoriaan liittyviä tekstejä ja kuvia. Artikkeli Teeemateksti jostakin aiheesta. Tätä aineistotyyppiä voi käyttää aina kun tekstin muoto ei vaadi muuta. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Ahjola 1914-1972 Subject The topic of the resource Keuruu Pihlajavesi (kunta) seurantalot työväenyhdistykset Creator An entity primarily responsible for making the resource Mäkinen, Pekka Mäkinen, Pirkko Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Source A related resource from which the described resource is derived Julkaistu Aisapuu-lehdessä nro 79/2011 https://keuruunveraja.fi/files/original/775e2833ebc559de10d76eed076672ef.mp3 b1413804f478e60de02129031a5474b3 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Pekka Isomäen metsäperinneaineisto Description An account of the resource Keurusseudun metsäammattilaiset ryhtyivät 1980-luvulla tallentamaan alueen metsäperinnettä. Pekka Isomäen johdolla haastateltiin vuosina 1986-1991 yhteensä noin 70 henkilöä, jotka olivat työskennelleet Keurusseudulla metsätalouden piirissä 1930-70-luvuilla. Toimittaja Jorma Heinonen kirjoitti kerätyn materiaalin pohjalta myös kaksi teosta (Keurusseudun metsäkämpät, 1988 ja Vihreän kullan markkinoilla : Keurusseudun puukauppakirja, 1991). Veräjää varten Pekka Isomäki on digitoinut alun perin c-kaseteille tallennetut haastattelunauhat ja koostanut niistä yhteensä 17 lyhyttä äänitettä, jotka käsittelevät Keurusseudun metsäperinnettä eri puolilta. Lisäksi kokoelmaan kuuluu Isomäen teemasta kirjoittama johdantoteksti sekä äänitteiden kuvituksena käytettyjä valokuvia, joissa esiintyy äänitteiden kertojia ja niissä mainittuja paikkoja ja tilanteita. Creator An entity primarily responsible for making the resource Isomäki, Pekka Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Date A point or period of time associated with an event in the lifecycle of the resource 1986-1991 Sound A resource primarily intended to be heard. Examples include a music playback file format, an audio compact disc, and recorded speech or sounds. Duration Length of time involved (seconds, minutes, hours, days, class periods, etc.) 9 min Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Ahkeran ja tunnollisen Iitan koskettava tarina Subject The topic of the resource metsätyö naistyö Multia 1940-luku muistelu haastattelut Description An account of the resource Seppo Temisevä, Kalevi Kallio, Onni Jarkko ja Yrjö Toikkanen kertovat muistojaan riuskasta multialaisesta Iitasta, joka esimerkiksi teki miesten rinnalla raskaita metsätöitä. Pekka Isomäki haastattelee. Äänitiedosto avautuu painamalla ensin aiheen kohdalla olevaa kaiuttimen kuvaa TAI itse aiheen otsikkoa JA sen jälkeen painamalla sivulle avautuneen mustan vaakapalkin vasemmassa laidassa olevaa pikku NUOLTA, jonka vieressä on aikalaskuri. Creator An entity primarily responsible for making the resource Isomäki, Pekka Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Contributor An entity responsible for making contributions to the resource Jarkko, Onni Kallio, Kalevi Temisevä, Seppo Toikkanen, Yrjö Format The file format, physical medium, or dimensions of the resource MP3 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Henkilögalleria Description An account of the resource Kokoelmassa on pienoiselämäkertoja keuruulaisista merkkihenkilöistä. Henkilö Biografia Lyhyt kuvaus henkilön elämästä ja teoista Oiva Aho oli maanviljelijä ja viulupelimanni Suonsyrjästä. Oiva oli oppinut soittotaitonsa Aapo ja Leo Saviojalta. Oiva soitti 1920-30 -luvun talkoissa, häissä ja iltamissa. Varsinaiselta ammatiltaan Oiva Aho oli maanviljelijä Purolan perällä Aholassa. Kesäisin hän oli lisäksi töissä rakennuksilla. Sota-aika toi katkoksen soittoharrastukseen ja viulua tuli soitettua vain lomilla. Sodan jälkeen alkoivat sitten kansansoittokilpailut. Niissä pelimannit soittivan ensin kilpailunsa ohjelmana ja lopuksi oli tanssia paikalla olleiden pelimannien tahdissa. Kansansoittokilpailuista Oiva Aho keräsi yli 50 palkintoa. Oiva Aho oli merkittävä kansanmusiikin tallentaja. Hän soitti Kansanmusiikin nauhoitearkistoihin useita kymmeniä kappaleita. Keurusseudun pelimanneissa hän soitti sen perustamisesta, vuodesta 1971 saakka. Hänelle on myönnetty Suomen Kansanmusiikkiliiton kultainen ansiomerkki 1986. Elinvuodet Syntymä- ja kuolinvuosi 1906-1988 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Aho, Oiva Subject The topic of the resource pelimannimusiikki kansansoittajat Keuruu--Lankkua Creator An entity primarily responsible for making the resource Reijonen, o.s. Aho, Riitta https://keuruunveraja.fi/files/original/66eed0ff2bbfeeeed48dd764ce2ad8cc.pdf 149e51b95d2edc994cd96218be6182f7 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Tuomo Ilomäen tekstejä Kaiun korva -lehdestä Subject The topic of the resource muistelmat lapsuus Jukojärvi (Keuruu : kylä) Description An account of the resource Tuomo Ilomäen lyhyitä tarinoita lapsuudesta Keuruun Jukojärven Mantelassa. Tekstit on aiemmin julkaistu Kaiun Korva -lehdessä vuosina 2001-2012 sekä Ilomäen omakustanneteoksessa Kuin valkeat käärmeet (2013). Tuomo Ilomäki syntyi Keuruun Jukojärven Mantelassa vuonna 1939 talvisodan kynnyksellä. Perhe muutti vuonna 1950 Jämsään, jossa Ilomäki aloitti oppikoulun Jämsän yhteiskoulussa ja myöhemmin kirjoitti sieltä myös ylioppilaaksi. Aikuisikänsä Tuomo Ilomäki on asunut Espoossa ja ollut yhteiskunnallisesti aktiivinen mm. työssään sähköalalla sekä urheiluseuratoiminnassa. Hän itse kertoo Kuin valkeat käärmeet -kirjan saatesanoissa (s. 6): "Kirjoituskokoelman tarkoituksena on kertoa nuoremmille polville, millaista on ollut maalaiselämä Keski-Suomessa 1940-luvulla alle kymmenvuotiaan pojan kokemana." Creator An entity primarily responsible for making the resource Ilomäki, Tuomo Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Rights Information about rights held in and over the resource Tekstit julkaistaan Keuruun Veräjässä oikeudenhaltijan luvalla. Date A point or period of time associated with an event in the lifecycle of the resource 2001-2012 Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Aitat elävät Subject The topic of the resource Keuruu -- Jukojärvi aitat varastointi maatalousrakennukset elintarvikkeet muistelmat 1940-luku Description An account of the resource Kirjoittaja kuvaa kotitalonsa Jukojärven Mantelan aittarakennusta ja sen sisältöä ja käyttöä. Samalla hän kertoo esimerkiksi elintarvikkeiden säilömisestä ja käytöstä. Tarina on alun perin julkaistu Kaiun korva -lehden numerossa 9 (2003). Creator An entity primarily responsible for making the resource Ilomäki, Tuomo Source A related resource from which the described resource is derived Kaiun korva : Jukojärven kylälehti. Nro 9 : syyskuu 2003. Ilomäki Tuomo, Kuin valkeat käärmeet. Espoo : Tuomo Ilomäki, 2013. Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Rights Information about rights held in and over the resource Teksti on julkaistu oikeudenhaltijan luvalla. Format The file format, physical medium, or dimensions of the resource pdf Date Created Date of creation of the resource. 2003 https://keuruunveraja.fi/files/original/f1f7c1ded278b4b390eec2be5da37084.png ad3f61f61e28e059ced9f16d54a9e765 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Valokuvia eri lähteistä Description An account of the resource Tässä kokoelmassa on yksittäisiä valokuvia eri lähteistä sekä alkuperältään tuntemattomia kuvia. Still Image A static visual representation. Examples include paintings, drawings, graphic designs, plans and maps. Recommended best practice is to assign the type Text to images of textual materials. Original Format The type of object, such as painting, sculpture, paper, photo, and additional data valokuva Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Alastarolaiset kesäretkellä Keuruulla Subject The topic of the resource Alastaro kirkkorakennukset linja-autonkuljettajat retket Description An account of the resource Keuruun vanhan kirkon edessä otetussa kuvassa on ryhmä alastarolaisia kesäretkellään 1980-luvulla. Oikealla liikennöitsijä Reino Tammelin. Creator An entity primarily responsible for making the resource Kuvaaja tuntematon Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Keurusseudun lottien toimintaa Subject The topic of the resource Keuruu lotat maanpuolustus 1920-1944 maanpuolustusjärjestöt Description An account of the resource Kokoelmassa on Keurusseudun lottien muistelmia sota-ajalta ja tietoja järjestön alkuaikojen toiminnasta. Aineistot kokosi Keuruun maanpuolustusnaiset. Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document <h3>Koulutus ja tehtävät</h3> Alma Tuomisen (o.s. Häkkinen) lottataival alkoi paikallisen lottajärjestön sihteerin, rouva Aihoksen pyydettyä häntä mukaan toimintaan. Tehtäviin tarvittava koulutus saatiin käymällä kahden viikon pituinen viestikurssi Karkussa, jossa opeteltiin puhelimen käyttöä ja korjaamista, linjan vetoa ja morsetusta. Talvisodan aikana Alma palvelikin Keuruulla puhelinkeskuksen hoitajana ns. viestilottana ollen töissä uuden kirkon tornissa. Majapaikkaa pidettiin kirkonkylän isolla suojeluskuntatalolla, Kansallispirtillä. <br /><br />Jatkosodassa Alma Tuominen palveli Itä-Karjalan Pitkärannassa, Äänislinnan lentokentällä, Karhumäessä, Paateneella ja Hirvaksen lentokentällä, joissa hän palveli sodan loppuun saakka. Alman joukko-osaston nimi oli hävittäjälaivue 28, jossa tehtävänä oli puhelinkeskuksen hoito. Työvuorossa oli kerrallaan kolme-neljä lottaa kaksi tuntia kerrallaan, minkä jälkeen oli jälleen kahden tunnin tauko ennen uutta vuoroa. Yövuoro kesti koko yön. <br /> <h3>Sotakokemuksia</h3> Nuorena sodan kokemukset eivät Alman kertoman mukaan juuri pelottaneet, vaikka Wärtsilässä ja Paateneessa oli suuria taisteluita. Äänislinnassa ja Karhumäessä oli rauhallisempaa. Pisimpään Alma palveli juuri Paateneella. Keskellä sodan julmuuksia tuli välillä tuttujakin vastaan, kun Alma tapasi siellä keuruulaiset Lampisen Antin, Kankaan Eskon ja naapuriin miniäksi tulleen, pyhäjärveläisjuurisen Pulakan Esterin Reino-veljen.<br /><br />Paateneen taisteluista Alma muistaa, kuinka pommit putosivat järveen kylää pommitettaessa. Kylä sijaitsi niemessä ja lahdenpohjukassa oli paljon saunoja. Pari taloa tuhoutui kokonaan pommituksissa, mutta yhtään lottaa Alma ei muista kuolleen. Keuruulla oli talvisodan aikaan hautausmaan lähellä rakennus, jonne kaatuneet vietiin sulamaan. Nuorten poikien tehtävänä oli huolehtia rakennuksen lämmityksestä. Paikka oli karmiva, kun vainajat alkoivat sulaa - kädet retkahtelivat ja päät liikkuivat. Siellä työskentely kysyi tiukkoja hermoja. <br /> <h3>Lomalle kotiin</h3> Alman ollessa vain kahdeksan vuotias, kuoli perheen Urho-isä vuonna 1931. Kotitilan töitä hoitivat tuon jälkeen perheenjäsenten lisäksi työmies ja karjakko. Alman ollessa palveluksessa myös naapurissa asuva Taito-eno auttoi kotitilan töissä. Palveluspaikoista saattoi pitää kotiin yhteyttä kirjeitse, sillä puhelinta ei tuolloin vielä Ylä-Häkkisessä ollut. Niinpä kirjeellä ilmoitettiin, milloin oltiin tulossa kotiin ja niin Taito-eno tuli saapuvaa hevosella vastaan Mäntän rautatieasemalle. Lomalle pääsi yleensä puolen vuoden välein ja se kesti viikon verran, joskin pelkästään matkaankin meni useita päiviä. Karhumäkeenkin joutui odottamaan junaa välillä jopa 14 tuntia. <br /><br />Kerran ollessaan matkalla kotiin lottaystävänsä Aili Kekin kanssa ei Almalla ollut rahakukkarossa kuin neljä markkaa rahaa. Junalippu Mänttään olisi maksanut neljätoista markkaa. Kun Alma ei kehdannut pyytää tarvittavaa summaa lainaksi ystävänsä vanhemmilta, oli Alman käveltävä kirkolta kotiin Häkkiseen tuo yli 20 kilometriä.<br /><br />Pitkä kävelymatka oli myös silloin, kun Alma samaisen Ailin kanssa oli palaamassa kotilomalta palveluspaikkaansa Paateneeseen. Karhumäessä oli toisten lottien käytös heitä kohtaan niin epäystävällistä, että nuoret lotat Alma ja Aili päättivät jatkaa matkaa saman tien eteenpäin. Kelirikon takia autot eivät päässeet kuitenkaan kulkemaan, joten matkaa piti taittaa jalkaisin. Yöt vietettiin tien varren taloissa ja ladoissa ja ruokaa pyydettiin matkan varrella tavatuilta sotilailta. Taivalta kertyikin yhteensä peräti 108 km. <br /> <h3>Ruoka ja tarvikkeet</h3> Ruoassa ei ollut Alman mukaan moittimista. Se oli yleensä tavallista keittoruokaa kuten hernekeittoa - samaa ruokaa, jota sotilaatkin söivät. Lämmin ruoka saatiin kerran päivässä. Kerran viikossa sai myös mukaansa kuivamuonapaketin. Kanttiinista saattoi ostaa sen lisäksi muuta tarvitsemaansa. Lottien paikalliselta sihteeriltä saattoi myös kirjeitse pyytää, jos oli tarvetta esimerkiksi kengille tai alusvaatteille. Kovin isoja paketteja ei kotoa kuitenkaan voinut pyytää, sillä kotipaketin maksimipaino oli 2 kg. Paketit viipyivät myös matkalla, joten siellä olleet elintarvikkeet, kuten pullat, olivat joskus homeessa, kun ne tulivat perille.<br /> <h3>Asuminen ja elintavat</h3> Paateneessa lotat asuivat paikallisten rakennuksissa, mutta Karhumäessä ja Hirvaksessa korsuissa, joissa oli puhelinkeskus. Välit paikallisiin Itä-Karjalassa olivat Alman muistin mukaan hyvät - mitä nyt kylän pikkupojat tekivät kiusaa kuten ikään kuului. Kylissä asuikin pääosin vanhempaa väkeä, kun nuoret miehet olivat sodassa. Vastapuolelle kuuluminen ei kuitenkaan näkynyt jokapäiväisessä elämässä. Alma saikin ”matruskoilta” jopa punapoimintaisen kaitaliinan muistoksi. Valitettavasti se ei ole enää tallella. <br /><br />Paikalliset elintavat olivat poikkeavat kantasuomalaisiin tapoihin verraten. Asuinrakennusten toisessa päässä oli usein jatkeena navetta. Kanat saattoivat siten kulkea ihan vapainakin, jopa asuintiloissa. Myös hautajaistavat olivat erikoiset. Koska sahatavaraa ei ollut, tehtiin vainajalle pajunoksista laveri, jossa tämä sitten laskettiin omissa vaatteissaan hautaan. Vainajaa ei siis peitetty, mutta saattoväki loi vanhan tavan mukaisesti haudan umpeen. Tapoihin kuului myös, että saattoväen itkijänaiset itkivät vainajalle ja seremoniat kestivät monta tuntia. Kreikkalaiskatolinen, suomea puhuva pappi, Koponen nimeltään, toimitti siunauksen. Monen viikon ajan vietiin myös ruokaa haudalle. Kylän koirat tietysti söivät ne. <br /><br />Elämään kuului sodan jaloissa kuitenkin myös huvituksia. Alma muistaa hautausmaan vieressä sijainneen kylän kokoontumispaikan. Tasaisella mäellä saattoi pitää vaikka tanssit, joissa suomalainen sotilas soitti harmonikkaa. Paateneessa vietettiin myös häitä, kun myöhemmin kirjailijana tunnettu Lauri Kokkonen ja Pielavedeltä kotoisin ollut Alman lottaystävä Tyyne Ikonen vihittiin pääsiäisenä. Vihkiminen suoritettiin paikallisessa kirkossa. Lauri Kokkonen piti koulua paikallisille lapsille Itä-Karjalassa ja Tyyne oli Alman työtoveri lottatehtävissä. Alma muistaa kirjailija Kokkosen kuolleen Oulussa ja Tyyne-lesken soittaneen tämän jälkeen hänelle ja muistelleen menneitä vuosia. <br /><br />Ajankulua piti siis keksiä vähäisellä vapaa-ajalla itse. Käsitöiden tekemisestäkään ei tullut mitään, sillä tarvikkeita ei ollut saatavilla. Paateneessa oli kuitenkin Vakokauppa, jossa voi käydä ostoksilla. Sieltä onkin Almalla vielä muistona lasinen ”asetti” − lautanen, joka on saatu syntymäpäivälahjaksi. Sodanaikaista kirjeenvaihtoakaan ei ole enää tallessa, mutta sen ajan tavanmukainen runovieraskirja on tallella sekä yksi romaani, jonka Alma sai syntymäpäivälahjaksi. Valokuviakin on jonkin verran säilynyt. Mm. Keuruun veteraanikirjassa ollut kuva on ilmavoimien valokuvaajan ottama muisto sota-ajoilta. <br /> <h3>Menetyksiä ja seuraamuksia</h3> Kun suurhyökkäys alkoi, oli Alma tuolloin Hirvaksen lentokentällä. Käsky tuli: ”Kamppeet kasaan ja lähdetään!” Aikaa ei ollut montaa tuntia. Ensin mentiin kuorma-autolla Äänislinnaan, josta matkaa jatkettiin tavarajunalla Kuopioon ja sieltä edelleen monien vaiheiden jälkeen kotiin Häkkiseen. <br /><br />Sodan menetykset koskettivat myös Häkkisen kylää. Järvenniemessä asunut serkku, Kalle Häkkinen oli uksi uhreista kuten myös kotitilan renki Viljo Niemelä. Hän oli naimisissa Signe Pummilan kanssa. Heidän orvoksi jäänyt Pentti-poikansa ajoi myöhemmin maitoautoa Keuruulla. Kylän muita vainajia olivat Pummilan talon Väinö-poika, jonka piti mennä vihille Bruno-veljensä vaimon Helka-siskon kanssa. Naapurikylästä kaatui Liukon talon isäntä. <br /><br />Sota jätti seuraukset sen kokeneille. Aluksi eivät kokemukset tulleet uniin, vaan nuori lotta iloitsi pääsystä rauhan oloihin ja kotitilan töihin, tuttujen ihmisten pariin. Kotiväen ja varsinkin Anni-siskon kanssa puhuttiin paljon sodasta niin taistelu- kuin kotirintamallakin. Vähitellen muistot kuitenkin siirtyivät uniin. Niinpä Alma ei voi nykyään katsoa sodasta kertovia elokuvia. Itsenäisyyspäivän Tuntematon Sotilas ei houkuttele. Lotista kertovan Lupaus -elokuvan hän kävi kuitenkin katsomassa, mutta sen jälkeen olivat ajatukset pitkään rauhattomat. <br /><br />Isänmaan eteen tehdystä suuriarvoisesta työstä on muistona jäljellä vielä lottamerkit − valkoinen hihamerkki ja viestikurssimerkki. Lottapuku sen sijaan on Alman harmiksi aikoinaan käytetty muuhun tarkoitukseen. Pukukankaiden puutteessa siitä tehtiin ajan tavan vaatetta tarvitsevalle. Niinpä Alman lottapuku päätyi serkkupojan, Lahtisen Joukon housupuvuksi. Täysin palvellut oli siten niin lottapuku kuin itse lottakin. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Alma Tuomisen lottamuistoja Subject The topic of the resource Tuominen, Alma lotat maanpuolustusjärjestöt Itä-Karjala Häkkinen (Keuruu) sota-aika talvisota jatkosota muistelu kokemuskerronta Paatene viestintä teknisen toteutustavan mukaan Creator An entity primarily responsible for making the resource Vesterinen, Liisa Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Date Created Date of creation of the resource. 2008 Description An account of the resource Alma Tuominen (os. Häkkinen) palveli toisen maailmansodan aikana lottana puhelinkeskuksen hoitajana Keuruulla ja Itä-Karjalassa. https://keuruunveraja.fi/files/original/b38931ba6ffeb2660abbf0a6b1c1db81.mp3 f1278adf1c0bb9268fcba34fb1362478 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Tällaista elämä oli - Veteraaniväen tarinoita Subject The topic of the resource sota-aika jälleenrakentaminen veteraanit Description An account of the resource Keuruun museon kustantamana ja Orvokki Vääriskosken toimittamana julkaistiin vuonna 2013 kirja, jossa 1920-1930 -luvulla Keuruulla syntyneet tai tänne muuttaneet kertovat muistojaan sodan varjosta jälleenrakentamisen aikaan. Tässä kokoelmassa voit kuunnella kirjan sisältämät tarinat. Creator An entity primarily responsible for making the resource Vääriskoski, Orvokki Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Rights Information about rights held in and over the resource Keuruun museo Sound A resource primarily intended to be heard. Examples include a music playback file format, an audio compact disc, and recorded speech or sounds. Duration Length of time involved (seconds, minutes, hours, days, class periods, etc.) 2 min 36 sek Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Alusvaatteita ja marjoja Haapamäen rouville Subject The topic of the resource Keuruu -- Valkealahti Keuruu -- Tiusala rautatieläiset käsityöt marjanpoiminta Creator An entity primarily responsible for making the resource Mannila, Jenny Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Rights Information about rights held in and over the resource Keuruun museo Description An account of the resource Äänitiedosto avautuu painamalla ensin aiheen kohdalla olevaa kaiuttimen kuvaa TAI itse aiheen otsikkoa JA sen jälkeen painamalla sivulle avautuneen mustan vaakapalkin vasemmassa laidassa olevaa pikku NUOLTA, jonka vieressä on aikalaskuri. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Tauno Kuoppalan kokoelma Subject The topic of the resource metsätyö metsätyöntekijät 1940-luku 1950-luku 1930-luku Description An account of the resource Tauno Kuoppalan kertomuksissa muistellaan metsätyötä ja menneen ajan ilmiöitä. Creator An entity primarily responsible for making the resource Kuoppala, Tauno Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document Keuruun metsäpiirin piirimies Veikko Hakala osti 1940-1950 lukujen vaihteessa Myllymäeltä tosi hienon rauhan ajan ameriikanraudan, NASH-​4 00 sedan-merkkisen henkilöauton. Tämä automalli oli varmasti vastannut silloisessa Ameriikassa oman aikansa eliittiä. Taivaansinisten kylkien ja konepellin sekä pikimustien lokasuojien - joissa oli molemmin puolin vararenkaat - lakkaus oli loist​ossaan vertaansa vailla. Keulaa koristi näyttävästi auton merkkiä kuvaava syylärin nuppi. Sisällä korkeaa laatua korostivat mustanahkaiset sekä verhoilu että istuimet. Ratti ja kojelauta olivat jalopuuta. Sitten eräänä talvi-iltana Hakala ja hänen työnjohtajansa Arvi Myntti päättivät tehdä pikakäynnin Kalikan kämpällë työnjohtaja Armas Weckman'in luo. Siihen aikaan teiden auraus ei ollut niin täydellistä kuin tänä päivänä. Eikä näihin ameriikanrautojen vanteisiin sopivia talvirenkaita ollut tässäkään autossa. Pimeässä varovaisesta ajamisesta huolimatta Lammasperällä Kupanjoen sillan jälkeisessä kaarteessa auto karkasi ojaan. Miehet n​ousivat autosta. Hakala halusi katsoa oliko autoon tullut vaurioita ja pyysi Mynttiä näyttämään valoa tulitikuilla. Myntti teki kuten pyydettiin. Samassa leimahti. Ilmeisesti auton perän tankista lähtenyt polttoaineputki oli rikkoontunut ja valuva bensiini kaasuuntui. Paikalle tulleet ihmiset saivat lumella jotenkin estettyä palon leviämisen niin, että auton etuosa jäi palamatta. Myöhemmin Hakala kertoi, että ei hänen lopuksi hullummin käynyt. Siihen aikaan sotien jälkeen kumirenkaiden saanti maaseudun hevoskärryihin oli kiven alla. Niinpä säästyneistä etu-ja vararenkaista tehtiin 2 akselistoa ja ne olivat menneet kaupaksi hyvällä hinnalla maanviljelijöille. Siitä saiko Hakala vielä jotakin tukiaista jostakin vakuutuksesta,ei Hakala kertonut. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Ameriikanraudan palo Subject The topic of the resource autoilu autoilijat metsätyö liikenneonnettomuudet Keuruu 1940-luku 1950-luku Description An account of the resource Tauno Kuoppala kertoo talviautoilun haasteista ja siitä, mitä tapahtui eräänä talvisena iltana matkalla Kalikan kämpälle 1940-1950-lukujen vaihteessa. Creator An entity primarily responsible for making the resource Kuoppala, Tauno Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto https://keuruunveraja.fi/files/original/3e4294bf10b5ec3a38a15b30430c84d9.pdf d85bd906ece996c4a25ad78dc877d26f Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Digitoidut kirjat Description An account of the resource Digitoitujen kirjojen kokoelma sisältää alun perin painettuna julkaistuja kirjoja ja muita teoksia, jotka on digitoitu pdf-muotoon. Kokoelmassa on sekä keuruulaisten tekijöiden kirjoittamaa kaunokirjallisuutta että Keuruuta käsitteleviä tietokirjoja ja artikkeleita. <br /><br />Kaikki teokset ovat joko tekijänoikeusvapaita, tai niiden uudelleenjulkaisuun on saatu lupa alkuperäisten kirjoittajien oikeudenhaltijoilta. Jälkimmäisessä tapauksessa tämä on aina mainittu teoksen kuvauksessa.<br /><br />Tätä e-kirjojen kokoelmaa kartutetaan yhteistyössä Projekti Lönnrotin (<a title="Projekti Lönnrotin" href="http://www.lonnrot.net/" target="_blank" rel="noreferrer">http://www.lonnrot.net/</a>) kanssa Digitoitu teos Tähän kokonaiset digitoidut kirjat tiedostoliitteinä, metatietokenttiin lyhyt kuvaus teoksesta. Digitoidun teoksen tiedot Digitoidun teoksen bibliografiset tiedot (tekijä, nimi, alkuperäinen kustantaja ja julkaisuvuosi) Laura Soinne, Amorin narrit: 3-näytöksinen ilottelu. Kustannus Oy Kansanvalta, 1931. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Amorin narrit Subject The topic of the resource näytelmät komediat Creator An entity primarily responsible for making the resource Soinne, Laura Rights Information about rights held in and over the resource Digitoidun version julkaisuun Keuruun Veräjä-verkkopalvelussa on saatu lupa Laura Sointeen oikeudenhaltijalta. Description An account of the resource Laura Sointeen kolminäytöksinen ilottelu vuodelta 1931. Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupuinginkirjasto Date Created Date of creation of the resource. 1931 https://keuruunveraja.fi/files/original/0b2e9b07029f544995e61bdcff79213b.jpg cd64464d56cdc801606b4633d9b47a2e Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Keuruun maatalousseuran kuvakokoelma Subject The topic of the resource kylät maatalous Description An account of the resource Maatalousteknikko Oiva Kamppi toimi Keurusseudulla maatalousneuvojana 1950-1960 -luvuilla. Työnsä ohessa hän kulki kameran kanssa pitkin Keuruun kyliä. Tässä kokoelmassa on hänen ottamiaan kuvia näiltä matkoilta sekä reprokuvia, joita hän kuvasi asiakkaittensa kotialbumeista maatiloilla käydessään. Tuoreimmat kuvat ovat Kampin seuraajien, Pekka Mennalan ja Markku Kuuselan ottamia. Kuvat on saatu lahjoituksena Keuruun maatalousseura ry:ltä kaupunginkirjaston kotiseutukokoelmaan. Mikäli tiedät kertoa kuvista lisää, toivomme sinun ilmoittavan niistä meille sivustolla olevan Ota yhteyttä -painikkeen kautta. Still Image A static visual representation. Examples include paintings, drawings, graphic designs, plans and maps. Recommended best practice is to assign the type Text to images of textual materials. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Ampialan Jylkynkivellä Subject The topic of the resource Ampiala (Keuruu) viestintä miehet naiset kohtaaminen nähtävyydet kyläyhteisöt koira 1900-luku Description An account of the resource Kuvassa näkyy Ampialan kylän väkeä istumassa ja seisomassa jylkynkiven äärellä. Kaksi miestä seisoo sen päällä pitäen toisistaan käsistä kiinni. Mukana on myös kaksi koiraa. Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Creator An entity primarily responsible for making the resource Kuvaaja tuntematon Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Perinnepiiri 1991 Subject The topic of the resource Keuruu paikallishistoria muistelu Description An account of the resource Kokoelma sisältää Asunnan-Ampialan-Huttulan perinnepiirin keräämää aineistoa seudun elämästä ja historiasta. Piiri kokoontui syksystä 1989 kevääseen 1991. <br /><br />Piiriläiset muistelivat silloisen Asunnan koulupiirin tapahtumia, sen ihmisiä ja taloja. Lisäksi mukaan otettiin Petäjäveden ja Koskenpään puolelta ne talot, joista koululaiset suuntasivat entiseen Huttulan kouluun. <br /><br />Perinnepiirin kokoontumiskertoja oli yhteensä 26 kertaa Asunnan koululla sekä Riihimäessä Rahikkalassa, Tiilikaisella ja Ampialassa. <br /><br />Aineisto on julkaistu alun perin Perinnepiiri-nimisenenä julkaisuna vuonna 1991. Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Creator An entity primarily responsible for making the resource Kalliomäki, Hellin Ruokolainen, Sisko Kokkila, Mirja Kokkila, Kalevi Mäkinen, Saida Ampiala, Kasper Ampiala, Marjatta Mäyränen, Reino Sojakka, Martti Kaikkonen, Jenny Ahola, Erkki Riihimäki, Martti Riihmäki, Eeva Tiilikainen, Bertta Ahola, Tarja Viitanen, Martta Sojakka, Anni Ruokolainen, Hannu Mäyränen, Hilja Kaikkonen, Aulis Sojakka, Anna Kinnunen, Veikko Honkanen, Eeva-Liisa Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document Ampialassa oli viime vuosisadan lopulla viisi veljestä, joista Juho muutti Käkisalmeen, Alfred jäi Ampialan isännäksi, Albin asusti Huttulassa ja myöhemmin muutti Saarijärvelle, hänen vaimonsa oli Ampialan koulun pidetty opettaja Maiju Tanskanen. <br /><br />Nuoremmat veljekset Evert ja Ludvig olivat varsinaisia koijareita, joiden edesottamuksista oli paljon tarinoita etenkin Aune Rainion muistissa. <br />Ludvig asui Huttulassa Vekselillä eli nykyisellä Ostamolla. Hänen ensimmäinen vaimonsa, Edla, oli serkku Mattilasta. Toinen vaimo, Lyyli Ruoranen Petäjävedeltä oli Huttulan koulun ensimmäinen opettaja. <br /><br />Evert asui isänsä Huttulan pojan ja äitinsä Ampialan tyttären kanssa Huttulassa, mutta jo vuosisadan alkuvuosina muutti Ameriikkaan. Hän oli välillä Suomessakin, mutta vuonna 1935 kuoli tapaturmaisesti Amerikassa. <br /><br />Kasper Ampiala muistaa Aune Rainiolta kuulleensa tarinan Evertin ja Ludvigin osallisuudesta nuorten riijuureissuihin. Maunuahosta tehtiin taksvärkkiä Huttulaan, päiviä kävi tekemässä Risto-niminen poika. Huttulassa oli samaan aikaan nuori tyttö töissä. Ludvig ja Evert huomasivat, että kun Risto illalla lähti kotiinsa, niin palasikin pellon reunasta hämärässä takaisin palvelijoiden aitalle. Pojat tästä juonen sitten keksivätkin, mites Ristoa vähän narrataan. Ne lähti sitten yhtenä iltana tuonne polun varteen ja kun Risto sitten palasi, niin Lutviikki nousi alasti puuhun ja ulisi siellä sitten jotenkin. Evertti muina miehinä tuli paikalle, tuli puheeksi, mikä siellä on, niin Evertti sanoi, -- se on piru ja Ristoa se kaipaa! Niin Risto sitten asiallisena miehenä Evertin kanssa pirun puhutteluun. Piru vannotti Ristoa, että jos sää siellä aitassa käyt, niin sinun täytyy emännältä kysyä lupa. Risto meni sitten sinä iltana kotiinsa yöksi ja aamulla kun se tuli taloon, niin meni emännän puheille ja kysy luvan. Sillähän se asia sitten selvisi, mutta ei tiedetä, tuliko lupaa ja tuliko nuorista ajan oloon aviopari. <br /><br />Kapeanlahden luona Taavettilan myllyreissulla Lutviikki oli myöskin säikyttelemässä puussa myllymiehiä, piruna tietysti, kuinkas muuten. <br /><br />Metsälässä poikettiin aina Huttulasta Ampialaan mennessä tullen, mennen, talo oli tienvarressa sopivasti puolen välin mailla ja isäntä oli sukulaisia.<br /><br />Kerran sitten taas illalla istuivat takkavalkean ääressä juttelemassa, muuta valoa tuskin silloin olikaan. Taikinasaavi oli nousemassa siinä takan vieressä. Nuorisoa oli siinä enemmänkin ja istumapaikat täynnä, joten emäntä istui saavin kannella. Lutviikki istui takakenoon siinä vieressä ja emäntä kohottautui aina välillä kouhasemaan takkatulta. Taas kerran, kun emäntä nousi kouhimaan tulta, Lutviikki hivutti kannen pois tiinun päältä ja emäntä istui saaviin. Sanottiin, että Ampialan veljeksillä oli jo toinen koiruus valmiiksi mietittynä, kun yhtä tekivät. Aina eivät temput pysyneet pelkkinä hauskuuksina, mutta ehkäpä Metsälän taikina kuitenkin leivottiin, leipää kunnioitettiin yleensä katovuosien ollessa hyvässä muistissa. <br /><br />Ampialan Yrjö-isäntä vietätti kerran kopallisen vanhoja kanoja Mutkan navettaan, aamulla kun Yrjö meni navettaan, joka puolella lensi kanoja vastaan. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Ampialan veljesten kepposia Subject The topic of the resource Keuruu Ampiala Ampiala, Ludwig Ampiala, Kasper muistelu paikallishistoria (historia) kepposet Description An account of the resource Teksti kertoo Ampialan veljesten kepposista 1900-luvulta. Teksti on koottu Asunnan-Ampialan-Huttulan perinnepiirin muisteluista. Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Perinnepiiri 1991 Subject The topic of the resource Keuruu paikallishistoria muistelu Description An account of the resource Kokoelma sisältää Asunnan-Ampialan-Huttulan perinnepiirin keräämää aineistoa seudun elämästä ja historiasta. Piiri kokoontui syksystä 1989 kevääseen 1991. <br /><br />Piiriläiset muistelivat silloisen Asunnan koulupiirin tapahtumia, sen ihmisiä ja taloja. Lisäksi mukaan otettiin Petäjäveden ja Koskenpään puolelta ne talot, joista koululaiset suuntasivat entiseen Huttulan kouluun. <br /><br />Perinnepiirin kokoontumiskertoja oli yhteensä 26 kertaa Asunnan koululla sekä Riihimäessä Rahikkalassa, Tiilikaisella ja Ampialassa. <br /><br />Aineisto on julkaistu alun perin Perinnepiiri-nimisenenä julkaisuna vuonna 1991. Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Creator An entity primarily responsible for making the resource Kalliomäki, Hellin Ruokolainen, Sisko Kokkila, Mirja Kokkila, Kalevi Mäkinen, Saida Ampiala, Kasper Ampiala, Marjatta Mäyränen, Reino Sojakka, Martti Kaikkonen, Jenny Ahola, Erkki Riihimäki, Martti Riihmäki, Eeva Tiilikainen, Bertta Ahola, Tarja Viitanen, Martta Sojakka, Anni Ruokolainen, Hannu Mäyränen, Hilja Kaikkonen, Aulis Sojakka, Anna Kinnunen, Veikko Honkanen, Eeva-Liisa Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document Halla-Oton veljenpoika Viine oli usein Ampialassa hommissa ja Yrjö parhaansa mukaan järjesti virne silmäkulmassa sopivia töitä. <br /><br />Kerran Viine tuli taloon ja tiedusteli maalaustöitä. Aikansa mietittyään Yrjö-isäntä vei Viinen kiviaidan viereen ja sanoi, nämähän ne on vielä maalaamatta. Tarkoitus oli maalata joka kivi eriväriseksi, mutta kontrahti taisi jäädä tekemättä, koska Ampialassa ei ole näkynyt kirjavaa kiviaitaa. <br /><br />Länkimestari Viine kyseli längentekoa. Asia kehittyi niin pitkälle, että Viine kyseli sopivia länkipuita, Yrjö vei hänet ison tervajuurikaskasan luokse ja sanoi, ala valita, siinähän noita puita. <br /><br />Kerran Viine oli itse hakenut ojien penkoista sopivat pajupuut luokin tekoa varten. Apumiehensä Eino Ahosen kanssa lämmittivät saunan ja nostivat puut orsille hautumaan pehmeiksi. Eino koiranleukana nosti korennonkin joukkoon. Viine valitsi ensimmäisen taivutettavan luokkipuun ja lähti sitä painamaan seinustalla olleessa paininpuussa. Osui tietenkin olemaan ensimmäisenä korento, joka rouskahti poikki. Viine noitui, jaa, vanha Ampiainen on tuonut korennonkin painettavaksi. Syömään mennessä ropisi Yrjölle aikalailla, vaikka sillä kerralla Yrjö ei tiennyt asiasta mitään. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Ampialan Yrjöstä ja Halla-Viinestä Subject The topic of the resource Keuruu Ampiala Halla-Viine kaskut tarinat työ puutyöt Ampiala, Yrjö Description An account of the resource Teksti kertoo muun muassa Halla-Viinen luokin teosta. Teksti on koottu Asunnan-Ampialan-Huttulan perinnepiirin muisteluista. Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto https://keuruunveraja.fi/files/original/c596ca143ee3020f19cde69cab965d0b.jpg 7e304d533bf6007173029d37dab6880f Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Raimo Varpulan kokoelma Description An account of the resource Kokoelmassa on digitoituna Raimo Varpulan Keurusseutua käsitteleviä keräilykokoelmia mm. postitoiminnasta, postikorteista ja tulitikkuetiketeistä sekä hänen keuruulaisista tapahtumista ottamiaan valokuvia. Kokoelmat ulottuvat 1800-luvun loppupuolelta 1980-luvulle. Creator An entity primarily responsible for making the resource Varpula, Raimo Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Still Image A static visual representation. Examples include paintings, drawings, graphic designs, plans and maps. Recommended best practice is to assign the type Text to images of textual materials. Original Format The type of object, such as painting, sculpture, paper, photo, and additional data Tulitikkuetiketti Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Anna Jaatisen kaupan tulitikkuetiketti Subject The topic of the resource etiketit tulitikut keräily myymälät Haapamäki Description An account of the resource Toiminimi Anna Jaatisen kauppaliike sijaitsi Haapamäen keskustan alueella ns. Valde Niemelän talossa 1920 - 1930-luvuilla. Tulitikkuetiketissä lukee, että ruoka- ja siirtomaatavarakaupasta on aina saatavilla hyvä ja monipuolinen kahvivarasto. Lisäksi liike mainostaa ostavansa munia ja maalaisvoita päivän korkeimpiin hintoihin. Puijo-tulitikkuaskin on valmistanut Osakeyhtiö Savo. Source A related resource from which the described resource is derived Ilmari Vaissi: Haapamäki 100 vuotta. Keuruu 1987. Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Provenance A statement of any changes in ownership and custody of the resource since its creation that are significant for its authenticity, integrity, and interpretation. The statement may include a description of any changes successive custodians made to the resource. Raimo Varpulan kokoelma Contributor An entity responsible for making contributions to the resource Valokuva: Saarimäki, Satu Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Tauno Kuoppalan kokoelma Subject The topic of the resource metsätyö metsätyöntekijät 1940-luku 1950-luku 1930-luku Description An account of the resource Tauno Kuoppalan kertomuksissa muistellaan metsätyötä ja menneen ajan ilmiöitä. Creator An entity primarily responsible for making the resource Kuoppala, Tauno Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document Ollessani toisella luokalla Mäntän yhteiskoulussa vuonna 1938, sai koko luokkamme jostakin kurittomuudesta rangaistukseksi tunnin jälki-istunnon eli arestin. Koulukuriin kuului siihen aikaan mm. ehdoton tupakoimiskielto. Tiesimme, että kaksi vuotta vanhemmat kuudetta luokkaa kansakoulua käyneet pojat polttelivat välitunneilla huussissa. <br /><br />Istuntoa valvomassa oli uskonnon opettajamme Mäntän kirkkoherra Hjelt-Helaseppä. Hän istui kateederilla tehden jotakin kirjallisia töitä mulkoillen silloin tällöin rilliensä yli meitä, jotka ryhdikkäästi äänettöminä, kädet ristissä pulpetin kannella istuimme pulpeteissamme. <br /><br />Jokaisen hirsiseinäisen luokkahuoneen yhdessä nurkassa oli lautarakenteinen iso ilmanvaihtohormi, jonka katederin puoleisella sivulla oli isohko metallinen ritilä. Yhtäkkiä täyden hiljaisuuden vallitessa ritilästä kuului miehen äänellä: "Laurinmäki, tuu tupakalle"! <br /><br />Katseemme kääntyivät kohti luokkamme vanhimman ja isokoisimman pojan suuntaan, joka kasvot tulipunaisena kumartui pulpettiaan kohti. Hiljaisuus jatkui. Ja Riku-pappimme jatkoi paperitöitään. Odotimme mitä seuraisi. Meni pari minuuttia. Sitten valvoja nosti katseensa ja sanoi: "Niin, Laurinmäki menee vaan, kun kerran kutsutaan".<br /><br />Ei mennyt. Hiljaisuuden vallitessa istuimme arestimme loppuun. Myöhemmin Laurinmäki kertoi, etteivät Riku-pappi eikä muutkaan opettajat palanneet asiaan. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Arestissa Subject The topic of the resource Mänttä yhteiskoulut rangaistukset tupakointi papit Hjelt-Helaseppä, Richard August opettajat oppilaat 1930-luku Description An account of the resource Tauno Kuoppala kertoo, mitä tapahtui arestissa Mäntän yhteiskoulussa vuonna 1938. Creator An entity primarily responsible for making the resource Kuoppala, Tauno Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Haapamäen muistelupiiri Description An account of the resource Keuruun Kansalaisopiston Haapamäen muistelupiiri muistelee kokoontumisissaan Haapamäen menneisyyttä, ihmisiä ja tapahtumia. Osa muistoista kirjoitetaan tekstiksi ja julkaistaan. Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document <p>Ennen vanhaan ei kelloja tarvittu. Eikä niitä ollutkaan. Jos joskus tiettyyn aikaan piti jossain olla, niin se oli kirkossa. Jostain ne Keuruun papit kai päätteli, että nyt on aika suntion soittaa kirkkoväelle kelloja. Kirkonkellojen soitosta kirkkoväki tiesi, että oli aika tulla kirkkoon. Saattoipa pappilassa olla iso kaappikello, joka yleistyi 1700-luvulla.</p> <p>Arjesta pyhään siirtymisestä ilmoittivat ehtookellot. Lauantaina kello 18 soivat kirkonkellot ja siitä alkoi pyhä. Arjen työt rauhoittuivat, kun pysähdyttiin kuuntelemaan kelloja. Pihlajavedellä aikaa saattoi määritellä myös sahan pillien mukaan. Pilli soi esimerkiksi työpäivän alkamisen ja ruokatauon merkiksi.</p> <p>Rautatien tulo Haapamäelle ja Pihlajavedelle vuonna 1883 toi kellon ja ajan mittaamisen tärkeäksi aivan uudella tavalla. Lennättimen kautta saatiin ajan kulusta oikeaa tietoa. Rautatieläisillä oli vuorotyötä ja rautatien aikataulut ja kello alkoivat määritellä uudella tavalla aikaa ja sitä, missä ihmisten milloinkin piti olla. Kellolleen eläminen tuli monelle rautatieläiselle tavaksi myös kotona. Myös posti työllisti paljon väkeä Haapamäellä ja asemalla. Sekin oli uudenlaista tarkkaa vuorotyötä.</p> <p>Vähitellen henkilökohtaiset kellot yleistyivät. Miehillä oli arvokkaat taskukellot ja naisilla korumaiset kaulakellot. Miehen kylkeä koristi kellonperät, joissa riippuva taskunauris sujautettiin liivintaskuun. Sota-ajan jälkeen vitjat saatettiin tehdä vaikka siitä metalliketjusta, jolla pimennysverhoja liikuteltiin ikkunan eteen ja pois. Taskukello on arvokas perintölahja, jonka mukana kulkevat myös tarinat kellon aiemmista omistajista.</p> <p>Myöhemmin 1930-luvulta lähtien yleistyivät rannekellot. 1950-luvulla rannekello oli suosittu rippilahja. Kellon saattoi saada kotoa palkaksi vaikkapa ison työurakan tehtyään. Kellon saaminen oli merkki aikuistumisesta. Moni osti kellon ensimmäisestä palkastaan.</p> <p>Radion aikamerkistä saattoi tarkastaa, onko oma kello ajassa. Huonosti kellot kyllä ajassa pysyivät, osa kiirehti edelle ja osa jäi jälkeen. Pöytäkello oli arvokas ja arvostettu lahja, jonka usein sai täytettyään 50 vuotta. Pöytäkellon paikka oli piirongin päällä, radion vieressä.</p> <p>Seinäkellotkin löysivät tupien seinille. Monesti seinäkello oli saksalainen, vanerilevystä tehty ja kukkasin koristeltu tupakello, jossa oli kaksi punttia. Kello vedettiin punteista vetämällä kerran viikossa. Se oli tärkeä toimitus, jonka talon isäntä suoritti. Seinäkellon tikitys oli monessa talossa tuttu ääni. Saattoipa kello moikua tasatunnein, jos soittopuolikin oli vedetty. Talon isäntäväelle kellonlyönnit olivat tuttuja, ja tuskin niitä huomasikaan. Satunnaiset vieraat taas menettivät varmasti yöunensa. Saattoi tulla kiusaus pysäyttää koko kello, josta kyllä varmasti tuli sanomista isäntäväeltä.<br /><br /></p> <p><strong>Maalaistalojen elämää</strong></p> <p>Maalaistaloissa eleltiin vielä pitkään sisäisen kellon mukaan. Herättiin ilman herätyskelloa aamulla kahvinkeittoon ja navettaan. Lapset heräteltiin kouluun navettatöiden jälkeen. Päivää rytmittivät karjanhoito, ruoka-ajat ja kahviajat. Ne olivat aina samat, ja väki tiesi kutsumattakin kerääntyä saman pöydän ääreen yhteen syömään. Aamulla syötiin ennen kouluunlähtöä puuroa ja monesti ensimmäiset perunatkin oli jo tarpeen keittää navettatöiden jälkeen.</p> <p>Joissain taloissa oli vellikello väen koolle kutsujana. Vellikelloilla oli omanlaiset äänensä ja soittajilla oma tapansa soittaa. Näin tunnisti eri talojen kellot. Saatettiinpa keksiä kellon kilkatuksen ja soittajan persoonan innoittamana lorukin siitä, mitä kello oikein kilkatti. Joskus väkeä kutsuttiin kytömailta ruokailemaan puhaltamalla pukinsarveen.</p> <p>Haapamäen asemankylän asukkaat kävivät ostamassa maitonsa ympäröiviltä maatiloilta. Tinkiläiset hakivat tinkimaitonsa sovittuun aikaan, toiset aamulypsyn jälkeen ja toiset iltalypsyn jälkeen. Tinkimaitoa hakevat lapset saattoivat myös saada lämmintä maitoa maistiaisiksi. Tinkimaidon haku oli sosiaalinen tapahtuma, jolloin emännät tapasivat toisiaan ja uutisia sekä kuulumisia vaihdettiin.</p> <p>Maitoauton tulo määritteli maatalojen väen elämää ja ajankäyttöä. Joskus maitoauto saattoi tulla jo aamulla neljältä hakemaan maitotonkkia tienvarresta. Ei kun emäntä ylös, ulos ja kelkalla tonkkineen tienvarteen. Kun kelloja alettiin siirrellä kesäaikaan ja talviaikaan, lehmät eivät tätä helpolla hyväksyneet. Ne olivat tottuneet tiettyihin lypsyaikoihin, ja ammuivat emäntää navettaan entiseen aikaan.<br /><br /></p> <p><strong>Kahviajasta ja kahvinkeitosta</strong></p> <p>Outoa ajassa on se, että se joskus tuntuu kuluvan nopeammin, joskus hitaammin. Odottavan aika on pitkä, niinhän sanotaan. Toisaalta ihmisen vanhetessa aika alkaa kulua nopeammin. Päivät, viikot ja kuukaudet kuluvat huimaa vauhtia. Mistähän sekin johtuu?</p> <p>Kahviaika on yksi tärkeä päivää rytmittävä asia. Ennen vanhaan raa’at kahvipavut paahdettiin itse rännälissä hellalla. Kahvipapu oli kypsä, kun se hikoili, tai kun hajosi haarukalla painamalla. Sitten jauhettiin kahvi kahvimyllyssä ja päästiin keittelemään sitä pannussa. Vielä saatettiin käyttää kahvinselvikettä kahvin kirkastamiseksi, laittaa kahviin suolaa tai selvitellä kahvia valuttamalla kahvia kuppiin, pannuun ja takaisin useita kertoja. Kahvin makuun vaikutti tietysti se, miten pavut oli paahdettu. Taisi keitinvesissäkin olla eroja.</p> <p>Kahvi ostettiin kaupasta 1950-luvulla valmiiksi paahdettuina papuina. Kaupassa se myös jauhettiin, usein tiskiin kiinnitetyllä isolla, sähköllä toimivalla myllyllä. Sitten jauhettu kahvi laitettiin takaisin pussiin ja pussin päälle laitettiin aromisuojaksi tukipahvi. Näihin tukipahveihin keksittiin painattaa keräilykuvia, joiden keräilystä tuli monen lapsen lempiharrastus ja suoranainen pakkomielle 1950-luvulla.</p> <p>Teetä juotiin harvemmin. Pullasuttu opetti lapset juomaan kahvia. Kahvikuppiin murennettiin pullaa ja se oli lasten herkkua. Kun kahvia kaadettiin kuppi niin täyteen kuin mahtui, sitä sanottiin pyykkärinkupiksi. Pyykkääminen taisi olla niin kovaa työtä, että sen jälkeen oli tarpeen keittää hyvät kahvit. Kahviin pantiin usein maitoa ja sokeriakin. Armeijassa tarjoiltiin teetä. Kahvi oli laihaa, ilman maitoa ja sokeria. Siellä saattoikin tottua juomaan kahvinsa mustana.</p> <p>Myöhemmin kahvinkeitto siirtyi sähkölevylle. Joskus kotoa lähtiessä sai lahjaksi kahvipannun. Sähköistettiinhän kahvipannutkin, ennen kuin kahvinkeittimet tulivat.<br /><br /></p> <p><strong>Talkkunaa ja viilinsiemeniä</strong></p> <p>Kesäaikaan tärkeä ruoka oli viili. Talvella viiliä ei liiemmälti tehty. Kevään tullen sen teko tuli mieleen ja alkoi viilinsiemenen metsästys. Jos valmista viiliä jostain talosta löytyi, sitä otettiin ruokalusikallinen juomalasiin, joka peitetiin paperilla ja solmittiin narulla kiinni. Kotona siementä jaettiin kuppeihin ja kaadettiin maitoa päälle. Huoneenlämmössä viili sitten valmistui. Osa viilistä käytettiin taas uuden siemeneksi ja tätä jatkettiin kesän ajan. Viili tehtiin savisiin tai lasisiin kuppeihin ja astioihin. Niitä kutsuttiin nimellä kehlo. Isosta astiasta soi monta ihmistä kerralla, pienet oli tarkoitetut yhdelle. Viili oli kesällä puuron sijaan aamuruokana.</p> <p>Kesällä heinänteossa maistui myös piimä. Sekaan oli saatettu sekoittaa myös talkkunaa, jolloin siitä tuli ravitseva ruoka. Talkkunaa laitettiin myös viiliin. Talkkuna tehtiin itse. Viljanjyviä, kuten kauraa ja ohraa ja herneitä keitettiin saunan- tai karjakeittiön padassa, sitten ne paahdettiin uunissa ja jauhettiin jauhoksi. Kun jyvät ja herneet oli keitetty, lapset olivat varmasti tarkkana paikalla. Herneet nimittäin nousivat keitoksen pintaan, ja niitä haluttiin siitä napsia herkkupaloina parempiin suihin.</p> <p>Kun kaupassa ei kaikkea ollut, osattiin tehdä myös itse. Niinpä kotona tehtiin saippuaa, perunajauhoa, siirappiakin. Apteekista saatiin aineksia moneen tehtävään. Sieltä ostettiin valokuvakemikaalit valokuvien kehittämistä varten. Suksivoidettakin tehtiin itse, ja apteekista löytyi siihenkin aineita.</p> <p>Kysymyksiä keskustelun tueksi.<br /><br />1. Mitä luulet, miksi tarinassa sanotaan, että ”ennen kelloja ei tarvittu”.<br />2. Mitkä ovat ”ehtookellot”?<br />3. Miksi kelloja alettiin tarvita?<br />4. Tarinassa puhutaan taskukellosta. Oletko nähnyt sellaista?<br />5. Miten aikaa seurattiin maalaistalossa? Onko sinulla omia muistoja?<br />6. Kahvi on tärkeä asia Suomessa. Mitä tarinassa muistellaan siitä?<br />7. Lopuksi puhutaan talkkunoista, viilistä ja piimästä. Ovatko ne sinulle tuttuja herkkuja?</p> Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Arkisia asioita kellosta, kahvista ja viilinsiemenistä Subject The topic of the resource Keuruu Haapamäki (Keuruu) Pihlajavesi (kunta) kellot ruokaperinne rautatieläiset kahvikulttuuri karjatalous maatalous Description An account of the resource Haapamäen muistelupiiriläiset muistelivat syksyllä 2019 arkisia asioita. Piirissä pohdiskeltiin kelloa ja ajan määrittelyä eri aikoina Haapamäellä ja Pihlajavedellä. Tärkeä ajan määre on myös kahviaika. Kahvin valmistamiseen liittyy monia jo unohtuneita asioita. Perinneruoista muisteltiin viilin ja talkkunan valmistusta. Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Creator An entity primarily responsible for making the resource Haapamäen muistelupiiri Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Kiehtovaa vanhaa Keuruuta Subject The topic of the resource Keuruu paikallishistoria rakennusperintö kulttuurihistoria Description An account of the resource Kokoelmasta löydät tietoja Keuruun kulttuurihistoriallisista kohteista. Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kirjasto Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document Rakennus on alkuaan nahkuri O. F. Vuoriston (Bergrenin) 1800-luvun lopulla nahkakauppaa varten rakentama talo, jossa oli pari kolme huonetta. Vuoristolta sen osti asianajaja Kaarlo I. Jukola, jonka aikana vuonna 1906 pihan puolelle rakennettiin siipirakennus käräjätuvaksi. Rakennus sai nimen Aromaa.  <br /><br /><span>Jukolan perhe asui rakennuksen tienpuoleisissa huoneissa. Rouva Jukola piti talossa </span>myös kesävieraita<span>.</span><br /><br />Keuruun kunta hankki Aromaan omistukseensa vuonna 1936. Entisen käräjätuvan tiloissa säilytettiin mm. palokunnan kalustoa. <br /><br />Sotien jälkeen Aromaa siirtyi koulukäyttöön. Aluksi siellä toimi osa alakoulusta, kun taas 1950-luvulla sitä vuokrasi Keuruun Yhteiskoulu. Rakennus peruskorjattiin 1960-luvulla, minkä jälkeen talo siirtyi Keuruun ja Multian erityiskoulun käyttöön. Sen toiminta jatkui syksyyn 2009 asti. Kesäaikaan rakennuksessa toimi mm. retkeilymaja.<br /><br />Nykyään rakennuksessa sijaitsee vuonna 1998 perustetun perheyrityksen Luolamäen Puu-Tek:iin kuuluva PuuKerä-käsityömyymälä.<br /><br />Lähteet:<br /><br />Keski-Suomen museo. Keuruun rakennusinventointi 1989-1992. Inventointilomake 001. Inventoinnin tehnyt Voutilainen Heli-Maija. Keuruun koulut. <br /><br />Keuruun kaupungin verkkosivut. Saatavilla osoitteesta[http://www.keuruu.fi/pihlajavesi/20042005/kevat05/keuruunkoulut/aromaa.htm]<br /><br />https://puu-tek.fi/tietoa-yrityksesta/ Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Aromaan koulu Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun museo Description An account of the resource Aromaan koulu Keuruuntien varrella on Keuruun keskustan vanhimpia säilyneitä liike- ja asuinrakennuksia, jossa on lisäksi toiminut mm. käräjätupa ja koulu. Rakennus on valmistunut 1800-luvun lopulla. Subject The topic of the resource Keuruun kirkonkylä nahkurit myymälät Vuoristo, O.F. Jukola, Kaarlo I. asianajajat käräjät koulut käsityöt Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Linkkejä muualle Subject The topic of the resource www-sivustot elektroniset julkaisut Description An account of the resource Muualla netissä olevia artikkeleita, sivuja ja sivustoja, jotka liittyvät keuruulaiseen kulttuuriperintöön. Website A resource comprising of a web page or web pages and all related assets ( such as images, sound and video files, etc. ). Local URL The URL of the local directory containing all assets of the website https://www.sll.fi/keski-suomi/keurusseutu/tutkimus/linnut/jutut Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Artikkeleita Keurusseudun linnuista Subject The topic of the resource Keurusseutu luonto linnut artikkelit (julkaisut) Description An account of the resource Keurusseudun Luonnonystävien kirjoittamia artikkeleita seudun linnustosta ja lintuhin liittyvästä tutkimuksesta. Creator An entity primarily responsible for making the resource Keurusseudun Luonnonystävät ry Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Artikkeleita eri aiheista Description An account of the resource Tässä kokoelmassa on artikkeleita erilaisista keuruulaiseen kulttuuriperintöön liittyvistä teemoista. Hyperlink A link, or reference, to another resource on the Internet. URL http://digi.kirjastot.fi/items/browse?collection=39&page=1 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Artikkeleita Keuruun Joulu -lehdistä Subject The topic of the resource Keuruu kotiseutulehdet joululehdet paikallishistoria Description An account of the resource AVI:n rahoittamassa Artikkelien Aarteet - hankkeessa digitoituja Keuruun Joulu -lehden artikkeleita. Source A related resource from which the described resource is derived Keuruun Joulu -lehdet vuosilta 1964-2014 Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto https://keuruunveraja.fi/files/original/b7071933114878997f167f42e4376fe6.jpg 7e79c50bfe527507063ab354cb7cc062 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Raimo Varpulan kokoelma Description An account of the resource Kokoelmassa on digitoituna Raimo Varpulan Keurusseutua käsitteleviä keräilykokoelmia mm. postitoiminnasta, postikorteista ja tulitikkuetiketeistä sekä hänen keuruulaisista tapahtumista ottamiaan valokuvia. Kokoelmat ulottuvat 1800-luvun loppupuolelta 1980-luvulle. Creator An entity primarily responsible for making the resource Varpula, Raimo Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Still Image A static visual representation. Examples include paintings, drawings, graphic designs, plans and maps. Recommended best practice is to assign the type Text to images of textual materials. Original Format The type of object, such as painting, sculpture, paper, photo, and additional data tulitikkuetiketti Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Artturi Valkola : tulitikkuetiketti Subject The topic of the resource tulitikut etiketit keräily myymälät elintarvikeliikkeet Description An account of the resource Artturi Valkolalla (1896-1986) oli Artturi Valkola- niminen kauppaliike Keuruun keskustassa. Multialla syntynyt Valkola harjoitteli kaupan pitoa veljensä Vernerin kaupassa Sahrajärvellä ja ostikin kaupan veljeltään. Vuonna 1928 hän siirtyi kauppiaaksi Keuruulle ja siirtyi pitkän uran jälkeen eläkkeelle vuonna 1964. Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Provenance A statement of any changes in ownership and custody of the resource since its creation that are significant for its authenticity, integrity, and interpretation. The statement may include a description of any changes successive custodians made to the resource. Raimo Varpulan kokoelma Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Keuruun seudun kotiseutuarkisto Description An account of the resource Keuruun seudun kotiseutuarkiston toiminnan tavoitteena on tallentaa paikallinen yksityisluontoinen arkistoaines sekä henkinen perinne ja säilyttää se käytettäväksi paikkakunnan hyväksi. <br /><br />Arkisto toimii Keuruun kirjaston alakerrassa, jossa sijaitsee myös tutkijatilat. Kotiseutuarkiston arkistokokonaisuuksiin pääsee tutustumaan varaamalla etukäteen ajan käynnille kotiseutuarkistossa. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Arvi Kääriäisen arkisto Subject The topic of the resource Keuruu Kääriäinen , Arvi toimittajat leikekirjat leikekokoelmat toimitusjohtajat Osuusliike Keski-Suomi Kansan lehti harrastajanäyttelijät Description An account of the resource Arkisto sisältää Arvi Kääriäisen keräämät kaksi leikekirjaa. Ne sisältävät Kansan lehden Keurusseutua koskevia lehtileikkeitä vuosilta 1960–1964.<br /><br />Arvi Kääriäinen (31.10.1904 Iisalmi-31.3.1966 Keuruu) oli Osuusliike Keski-Suomen toimitusjohtaja Keuruulla vuosina 1953–1962. Hän oli myös Keuruun työväenyhdistyksen jäsen, Keuruun Sos. dem. kunnallisjärjestön puheenjohtaja, Keuruun Rotary-klubin perustajajäsen. <br /><br />Hän oli Kansan lehden Keuruun kirjeenvaihtaja ja keräsi leikkeitä lehden Keurusseutua käsittelevistä jutuista. <br /><br />Kääriäinen oli harrastajanäyttelijä ennen kauppa-alan uraa. Teatteritoiminta säilyi harrastuksena ja hän oli Keuruulla tunnettu kulttuurivaikuttaja. Mm. ohjasi ja näytteli Keuruun Työväen Näyttämöllä. Kirjoitti useita näytelmiä ja julkaisi useita artikkeleita osuustoiminnallisissa yms. julkaisuissa. Creator An entity primarily responsible for making the resource Kääriäinen, Arvi Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Date A point or period of time associated with an event in the lifecycle of the resource 1960-1964 https://keuruunveraja.fi/files/original/4cdef2d58db2ea92dfabc7080a6bd095.jpg eaad295c422ffdf6654d1b41993da646 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Raimo Varpulan kokoelma Description An account of the resource Kokoelmassa on digitoituna Raimo Varpulan Keurusseutua käsitteleviä keräilykokoelmia mm. postitoiminnasta, postikorteista ja tulitikkuetiketeistä sekä hänen keuruulaisista tapahtumista ottamiaan valokuvia. Kokoelmat ulottuvat 1800-luvun loppupuolelta 1980-luvulle. Creator An entity primarily responsible for making the resource Varpula, Raimo Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Still Image A static visual representation. Examples include paintings, drawings, graphic designs, plans and maps. Recommended best practice is to assign the type Text to images of textual materials. Original Format The type of object, such as painting, sculpture, paper, photo, and additional data Tulitikkuetiketti Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Arvo Valkola : tulitikkuetiketti Subject The topic of the resource tulitikut etiketit keräily myymälät Description An account of the resource Arvo Valkolan liikkeen tulitikkuetiketti. Tulitikkurasian on valmistuttanut Kauppiaitten teollisuus oy. Arvo Valkola (1898-1948) oli apulaisena veljiensä (esim. Artturi Valkola) kauppaliikkeissä ja perusti sitten oman kaupan Keuruulle vuonna 1932. Hän hoiti kauppaansa kuolemaansa saakka. Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Provenance A statement of any changes in ownership and custody of the resource since its creation that are significant for its authenticity, integrity, and interpretation. The statement may include a description of any changes successive custodians made to the resource. Raimo Varpulan kokoelma Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Perinnepiiri 1991 Subject The topic of the resource Keuruu paikallishistoria muistelu Description An account of the resource Kokoelma sisältää Asunnan-Ampialan-Huttulan perinnepiirin keräämää aineistoa seudun elämästä ja historiasta. Piiri kokoontui syksystä 1989 kevääseen 1991. <br /><br />Piiriläiset muistelivat silloisen Asunnan koulupiirin tapahtumia, sen ihmisiä ja taloja. Lisäksi mukaan otettiin Petäjäveden ja Koskenpään puolelta ne talot, joista koululaiset suuntasivat entiseen Huttulan kouluun. <br /><br />Perinnepiirin kokoontumiskertoja oli yhteensä 26 kertaa Asunnan koululla sekä Riihimäessä Rahikkalassa, Tiilikaisella ja Ampialassa. <br /><br />Aineisto on julkaistu alun perin Perinnepiiri-nimisenenä julkaisuna vuonna 1991. Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Creator An entity primarily responsible for making the resource Kalliomäki, Hellin Ruokolainen, Sisko Kokkila, Mirja Kokkila, Kalevi Mäkinen, Saida Ampiala, Kasper Ampiala, Marjatta Mäyränen, Reino Sojakka, Martti Kaikkonen, Jenny Ahola, Erkki Riihimäki, Martti Riihmäki, Eeva Tiilikainen, Bertta Ahola, Tarja Viitanen, Martta Sojakka, Anni Ruokolainen, Hannu Mäyränen, Hilja Kaikkonen, Aulis Sojakka, Anna Kinnunen, Veikko Honkanen, Eeva-Liisa Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document Säännöstelyaikaan Sammalismäen nuori isäntä kyseli Erkki Asunnalta ostaakseen kauransiementä. Erkki totesi, eihän nyt kellään saa olla siementä.<br /><br /> Erkki ei saanut kansanhuollosta rukkasen ostolupaa ja meni uudestaan samalle asialle. Nyt hän kääntyi suoraan rouva Ahorannan puoleen ja kysyi, tuletko vaimokseni? Tuima vastaus oli, en tietenkään! Tarkoitatko, että saan rukkaset, kirjoita sitten ostolupa! <br /><br />Asunnan taloon tuli kaksi poliisia tekemään ulosmittausta maksamattomista veroista. Yksi hevonen oli tallissa, mutta poliisit sanoivat ottavansa parhaan. Erkki kävelytti poliiseja laitumella hakemassa parasta hevosta aina iltakuuteen, jolloin laintuntevana miehenä sanoi, että jos mentäis' vaan kahville ja annettais' ulosmittauksen olla, kun sitä ei saa suorittaa kello kuuden jälkeen illalla. <br /><br />Eräässä tilaisuudessa Tapion metsänhoitaja tarjosi Erkille lisää metsänojitusta, jolloin Erkki arveli, ettei metsänhoitoon kannata panna penniäkään. Metsänhoitaja sanoi, että ainahan me on Erkin kanssa asioista sovittu. Kun Tapion miehet lähtivät, mietiskeli Erkki: "Tiedätkö, milloin olen tuon herran kanssa sinuiksi tullut?" Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Asunnan Erkistä Subject The topic of the resource Keuruu Asunta, Erkki kaskut tarinat säännöstely Asunta muistelu Description An account of the resource Tekstissä kerrotaan muun muassa Asunnan Erkin matkasta kansanhuoltoon rukkastenostolupaa hakemaan. Teksti on koottu Asunnan-Ampialan-Huttulan perinnepiirin muisteluista. Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto https://keuruunveraja.fi/files/original/4e45bda0d65dbd321b37c7e29f0af30e.jpg 4271ee028a524c08ea4c82d2693a3297 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Eeva-Liisa Honkasen kokoamaa aineistoa Koillis-Keuruulta Subject The topic of the resource Keuruu Keuruu -- Asunta Keuruu -- Huttula Description An account of the resource Eeva-Liisa Honkasen kokoamaa aineistoa Asunnalta ja Huttulasta Creator An entity primarily responsible for making the resource Honkanen, Eeva-Liisa Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document Asunnalta kummia kuuluu, siellä naiset ne keittää puuroo. Viikkokaupalla häärää, ja muitakin herkkuja täärää. Alkunsa sai tämä siitä, kun neuvoja pyörällä liitää. Pitkin pitäjää ravaa, ja nämäkin ovet avaa. Hän kaupasta ryyterit ostaa, ne selkäreppuun nostaa ja sitte työntyvi tielle, kuka kaikki nää mausteet nielle. Oli tytöillä tuumat oivat, jos ei riittäne omat voimat, kun asuntalaiset kurssia pyytää, hän sinne nää purkit syytää. Nostetaanpa kurssit pystyyn, näytetäänpä, kuinka kaalit ja lantut kypsyy. Tuli tyttöjä aika liuta, nyt esittelen heitä hiukan. Ohjaajana Jussilan Asta, tuolta kaukaa Karjalasta. Kurssitalosta Mäkisen Hanna, tähän värssyyn ei muita panna. Lisäksi Halmelan Tilda, jota yhdistää avioliiton silta, jotta Jaakkokin mukaan tuli, routa tyttöjen rinnasta suli. Oli Mäenpäästä Sylvi ja Salli sekä Laaksosen hempeä Hellin, jatkoksi Ampin Saida, tuli Aili Murtolan mailta. Eva, joka meistä ensiksi luotiin, myöhästyneenä kurssillemme tuotiin. Samoin myös Aune Helín, joka on joukkomme pienin. Töitä heille roimasti määrättiin, ja sitten kovasti häärättiin. Keitot ja eturuuat tehtiin, padat ja kulhot pestiin. Työssä tahti oli hyvä, mutta se parani yhä, kun isäntä kotihin pääsi, ja Kramohfoonin soimaan väänsi. Kuultiin Kottilan kuuliaistanssit, sekä polkat ja valssit. Matalan torpan tytönkin se soittaa, joka muistot mielehen toistaa. Jokaisella on omansa ja mulla on myös, sitä Saidamme lauleli työss.` Tildan mielestä rakas Aukustin se parhaiten meni mukihin. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Asunnan Hautalan kurssimuistoja Subject The topic of the resource Keuruu Keuruu -- Asunta kurssit Description An account of the resource Pienviljelijäyhdistyksen järjestämä kurssi Hautalassa noin vuonna 1929, jolloin järjestettiin keväällä puutarhakurssi ja syksyllä jatkona kotitalouskurssi. Creator An entity primarily responsible for making the resource Tekijä ei tiedossa Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto https://keuruunveraja.fi/files/original/7ff7334cab377918342de4424da47c6b.png a8d38b6660d3f813cdc07f25afcfde1d Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Sahanomistaja Emil Granfelt Description An account of the resource Nuoruuden kuva sahanomistaja Emil Granfeltista Creator An entity primarily responsible for making the resource Kuvaaja tuntematon Source A related resource from which the described resource is derived Martinniemen saha 75 vuotta — Martinniemen Saha 1905–1980, Pohjois-Karjalan Kirjapaino Oy, Joensuu, 1981. Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Date A point or period of time associated with an event in the lifecycle of the resource 1900-luvun alku https://keuruunveraja.fi/files/original/fe52f540c3fc6dadb2b16e0d5ddd3b72.png b2c32d0eaf2f60d5a7c25ae36aaf0152 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Martinniemen saha Haukiputaan Martinniemessä 1905 Subject The topic of the resource sahalaitokset Haukipudas Oulu -- Martinniemi Description An account of the resource Martinniemen saha valmistuttuaan vuonna 1905 Creator An entity primarily responsible for making the resource W. Dufva Source A related resource from which the described resource is derived Martinniemen saha 75 vuotta — Martinniemen Saha 1905–1980, Pohjois-Karjalan Kirjapaino Oy, Joensuu, 1981. Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Date A point or period of time associated with an event in the lifecycle of the resource 1900-luvun alku https://keuruunveraja.fi/files/original/9e96fd0746b6bb8374e4fe26bc8e3902.png daecaa244c171e94b66553ab5407fe05 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Isännöitsijän asunto Oulun Martinniemessä Subject The topic of the resource hirsirakennukset työsuhdeasunnot Haukipudas Oulu -- Martinniemi Description An account of the resource 1905 tai 1906 valmistunut sahalaitoksen isännöitsijän hirsinen asuinrakennus, jossa toimii nykyään ruokapalveluyritys Martinhovi. Source A related resource from which the described resource is derived Martinniemen saha 75 vuotta — Martinniemen Saha 1905–1980, Pohjois-Karjalan Kirjapaino Oy, Joensuu, 1981. Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Date A point or period of time associated with an event in the lifecycle of the resource 1900-luvun alku Creator An entity primarily responsible for making the resource W. Dufva https://keuruunveraja.fi/files/original/072613383e01d4896c3d62cfce960678.png 1ef7d8872c8f40cd66cf68d31f7f1df5 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Sisäkuva Martinniemen sahasta Subject The topic of the resource sahalaitokset Haukipudas Oulu -- Martinniemi Description An account of the resource Kuvassa näkyy sahalaitoksen kaksi raamisahaa ja henkilökuntaa. Creator An entity primarily responsible for making the resource W. Dufva Source A related resource from which the described resource is derived Martinniemen saha 75 vuotta — Martinniemen Saha 1905–1980, Pohjois-Karjalan Kirjapaino Oy, Joensuu, 1981. Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Date A point or period of time associated with an event in the lifecycle of the resource 1900-luvun alku Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Kiehtovaa vanhaa Keuruuta Subject The topic of the resource Keuruu paikallishistoria rakennusperintö kulttuurihistoria Description An account of the resource Kokoelmasta löydät tietoja Keuruun kulttuurihistoriallisista kohteista. Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kirjasto Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document Asunnan saha siirtyi Haukiputaan Martinniemeen Keuruun asemapäällikkö ja sahanomistaja Emil Edvard Granfelt (1857–1926) oli syntyisin Hausjärveltä, Ryttylän kartanon aatelisperheestä. Granfeltin lapsuusvuosina rakennettiin seudulle Helsingin-Hämeenlinnan rautatie, mikä lienee osaltaan johtanut kiinnostukseen ja ajautumiseen rautateitten palvelukseen. <br /><br />Veljiltään hän sai puolestaan vaikutteita sahateollisuudesta. Tuohon aikaan ei myöskään ollut harvinaista, että rautatievirkamiehet toimivat oman työnsä ohella muun muassa puutavaran hankkijoina. <br /><br />Niinpä Keuruulle asemapäälliköksi tullut Emil Granfelt perusti ensin Keuruun kirkonkylään ja sitten vuonna 1898 Asunnalle sahalaitoksen. Se sijaitsi Kolojärven ranta-alueella, Rajalan rannassa, nykyisessä Tiilikaisen rannassa. Yhtenä syynä sahan perustamiseen lienee ollut edellisvuonna seudulla  riehunut voimakas myrsky, joka kaatoi suurelta alalta tukkipuuta.   <br /><br />Suomen teollisuuskalenterin maininnan mukaan sahan voimanlähteenä oli 20 hevosvoiman lokomobiili. Sahan hoitajaksi Asunnalle Granfelt pyysi kotitilansa alustalaisen pojan, Adolf Koiviston.<br /><br />Ajat kuitenkin muuttuivat. Sahatukkien saanti vaikeutui ja metsien pelättiin loppuvan. Sahan lopetettua toimintansa Keuruulla Granfeltien perhe käytti Asunnan paikkaa kesäasuntonaan. <br /><br />Sahanhoitaja Koivisto laitettiin etsimään Asunnan höyrysahalle uusi paikka. Tiedusteluja tehtiin muun muassa Iijoen suulle Pensaskarin saarelle Ykspensaaseen ja Louttiin. Maakaupat eivät kuitenkaan onnistuneet kilpailevan sahanomistajan omistaessa maa-alueita suunnitellulla maakappaleella. <br /><br />Uusi paikka sahalle löytyi lopulta laivasataman läheltä, Haukiputaan Martinniemestä, jota Granfelt pitikin parempana vaihtoehtona. Sahan siirtäminen Keuruulta vaati mittavia valmisteluja. Tie oli raivattava metsään, puhelinpylväät asennettava sekä rautateitse kuljetetut sahan raamit ja muut koneet ja laitteet siirrettävä raivattua uraa myöten Martinniemeen.<br /><br />Vuonna 1905 toimintansa aloittanut saha oli aiempaa suurempi. Sahan käyttövoimana oli 40 hevosvoiman höyrykone. Sahalaitoksella oli kaksi raamia, sirkkeli, päre- ja kimpikoneet sekä sähkökone. Työntekijöitä oli sahalla sen aloittaessa 56 henkeä. Martinniemestä muodostui myöhemmin tuhansien ihmisten yhteisö. Granfeltin saha toimi Haukiputaalla vuoteen 1980 saakka.<br /><br />Alue kuuluu nykyisin Oulun kaupunkiin ja sijaitsee noin 30 km Oulusta pohjoiseen päin. ”Disponentin” eli isännöitsijän jugend-tyylinen kartano tunnetaan Martinhovina, jossa toimii nykyään juhlapalveluyritys. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Asunnan saha siirtyi Haukiputaan Martinniemeen Subject The topic of the resource sahalaitokset Keuruu -- Asunta yritykset Haukipudas Oulu -- Martinniemi rautatievirkamiehet Description An account of the resource Artikkelissa kerrotaan Asunnan kylällä sijainneesta sahalaitoksesta, sen yrittäjästä ja sahalaitoksen siirtymisestä Oulun Haukiputaalle. Creator An entity primarily responsible for making the resource Könönen, Terho Source A related resource from which the described resource is derived Martinniemen saha 75 vuotta — Martinniemen Saha 1905–1980, Pohjois-Karjalan Kirjapaino Oy, Joensuu, 1981. Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Date A point or period of time associated with an event in the lifecycle of the resource 1800-1900 -lukujen vaihde Contributor An entity responsible for making contributions to the resource Asunnan-Ampialan-Huttulan perinnepiiri 1989-1991 Is Referenced By A related resource that references, cites, or otherwise points to the described resource. https://areena.yle.fi/1-50104885 https://keuruunveraja.fi/files/original/afd0e051b7f9c0b0eff0afd92f058b3d.jpg 13b1dae8642776dccf6e55f6873dbb48 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Lyydia Mäkisen kokoelma Subject The topic of the resource Mäkinen, Lyydia valokuvaajat Description An account of the resource Lyydia Mäkinen eli Hautalan Lyyti (1874-1964) oli keuruulainen emäntä ja valokuvaaja. Kokoelmassa on hänestä kertova teksti ja hänen ottamiaan valokuvia 1920-1940-luvuilta. Still Image A static visual representation. Examples include paintings, drawings, graphic designs, plans and maps. Recommended best practice is to assign the type Text to images of textual materials. Original Format The type of object, such as painting, sculpture, paper, photo, and additional data valokuva Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Asunnan työväenyhdistyksen johtokunta vuonna 1920 Subject The topic of the resource Asunta (Keuruu) 1920-luku työväenyhdistykset johtokunnat Lempinen, Emma Nikkaanmäki, Aino Mäkinen, Lyydia Laaksonen, Anshelm Nikkaanmäki, Juho Peltola, Semmi Mäkinen , Matti Description An account of the resource Kuvassa on Asunnan työväenyhdistyksen johtokunta pöydän ääressä. Kuvassa vasemmalta ylhäältä Emma Lempinen, Aino Nikkaanmäki, Lyydia Mäkinen. Vasemmalta alhaalta Anselm Laaksonen, Juho Nikkaanmäki, Semmi Peltola ja Matti Mäkinen. Creator An entity primarily responsible for making the resource Mäkinen, Lyydia Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto https://keuruunveraja.fi/files/original/098bc8bc8ccd77386058202299453ef7.jpg 6c013d3cffacb24a315947139410ff91 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Artikkeleita eri aiheista Description An account of the resource Tässä kokoelmassa on artikkeleita erilaisista keuruulaiseen kulttuuriperintöön liittyvistä teemoista. Artikkeli Teeemateksti jostakin aiheesta. Tätä aineistotyyppiä voi käyttää aina kun tekstin muoto ei vaadi muuta. Mistä on kyse? Tähän kenttään artikkelin teksti jäsennettynä tarpeen mukaan. Pennsylvanialaisen maantiedon opettajan Isabel Foyen (1913–1999) suuri sydän ja hyvä tahto toivat kaivattua apua sodanjälkeistä pula-aikaa eläneelle Keuruulle ja Suomelle. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Atlantin takainen hyvän tahdon lähettiläs Isabel Foye ja Keuruu Subject The topic of the resource Keuruu avustustoiminta pula-ajat Description An account of the resource Pennsylvanialaisen maantiedon opettajan Isabel Foyen (1913–1999) suuri sydän ja hyvä tahto toivat kaivattua apua sodanjälkeistä pula-aikaa eläneelle Keuruulle ja Suomelle. Vuonna 1947 nuori amerikkalainen opettaja Isabel Foye lähetti Valittujen Palojen vuosikerran lahjaksi annettavaksi yhdelle henkilölle Suomessa ja Japanissa. Suomessa tilauksen vastaanottajaksi valikoitui satunnaisesti keuruulainen arkkitehti Laila Niemioja, joka lahjasta hämmästyneenä lähetti Isabel Foyelle kiitoskirjeen. Kiitoskirjeestä alkoi heidän välillään kirjeenvaihto, joka laajeni lämpimäksi ystävyydeksi. Niemiojan kirjeet elämästä sodanjälkeisessä Suomessa herättivät ikätoveri Isabelin auttamishalun, joka tuli saamaan poikkeuksellisen laajat mittasuhteet. Jo toisessa kirjeessään Laila Niemiojalle maantietoa opettanut Isabel Foye kirjoittaa kertovansa oppilailleen Suomesta ja niistä raskaista vaikeuksista, joita suomalaisilla tuohon aikaan oli. Hän myös pyytää lupaa auttaa Niemiojan perhettä ja lähettää postitse heille joitakin tarvikkeita. Ensimmäisen paketin jälkeen paketteja saapui Suomeen lukuisia. Isabel Foye organisoi koulussaan ensimmäiset keräykset, joiden tuloksena Keuruulle lähetettiin mm. vaatteita ja ruokatarvikkeita. Laila Niemioja vei paketteja Keuruulla niitä eniten tarvitseville, erityisesti Keuruulle muuttaneille evakkoperheille, jotka olivat menettäneet sodassa kaiken omaisuutensa. Niemioja lähetti Isabel Foyelle apua tarvitsevien perheiden osoitteita, jotta apu menisi suoraan perille. Isabel Foyen auttamisen halu ja avustustoimet olivat laajuudessaan poikkeuksellisia. Sodanjälkeisten vuosien aikana Isabel Foye järjesti useita avustuskeräyksiä kotikaupungissaan Pennsylvanian Girardissa ja sen lähistöllä. Näiden keräysten tuloksena hän lähetti yli toista sataa avustuspakettia Suomeen. Amerikan paketteja meni Keuruun lisäksi mm. lastenkotiin Lappeenrantaan sekä Helsinkiin, Lahteen, Kajaaniin ja Paltamoon. Paketit sisälsivät mm. vaatteita, ruokaa, makeisia ja lääkkeitä, joita Isabel Foye hankki myös omalla kustannuksellaan. Isabel Foyesta tuli suuri Suomen ystävä ja hän vieraili Suomessa lukuisia kertoja. Ensimmäistä kertaa Foye matkusti Suomeen ja Keuruulle Niemiojan perheen kutsumana kesällä 1948. Kahden kuukauden vierailunsa aikana hänestä tuli myös perheen tyttären, Liisa Isabelin kummitäti. Suomessa olleessaan hän ja Laila Niemioja matkustivat Lappiin ja Pohjois-Norjaan yhdessä 17 helsinkiläisen naisarkkitehdin ryhmän kanssa. Matka oli opintomatka, jolla tutustuttiin Lapin jälleenrakentamiseen. Matkan aikana Foye näki omin silmin Lapin hävityksen. Foyen matkastaan kirjoittama laaja artikkeli julkaistiin Yhdeysvalloissa Journal of Geography -lehdessä 1949. Artikkelissaan Foye kuvaa saksalaisten jälkeensä jättämää Lapin tuhoa ja kertoo Suomen luonnosta, elinoloista ja saamelaisten elintavoista. Isabel Foyeen tekivät erityisen vaikutuksen suomalaisten sodanjälkeinen jälleenrakennustahto ja raskas sotavelkataakka, jota kaikesta huolimatta hoidettiin kunnialla. Matkansa jälkeen Isabel Foye teki Yhdysvalloissa Suomea tunnetuksi kirjoittamalla artikkeleita useisiin sanoma- ja aikakauslehtiin. Hän oli pidetty puhuja, joka luennoi kotiosavaltionsa eri kaupungeissa Suomesta ja matkoistaan. Foye välitti luennoillaan ja artikkeleillaan positiivista kuvaa sekä ajantasaista tietoa amerikkalaisille tuntemattomasta ja kaukaisesta maasta. Käsitellessään oppitunneillaan Girard'issa Suomea, hän käytti usein kansallispukua, jonka oli saanut lahjaksi Laila Niemiojalta. Isabel Foyen laaja hyväntekeväisyystoiminta herätti huomiota myös Suomessa. Häntä haastateltiin lehtiin, joissa kerrottiin hänen poikkeuksellisen lämpimästä suhteestaan Suomeen ja siitä, miten hän vierailuillaan oppi uimaan, soutamaan, saunomaan ja juomaan kahvia. Isabel Foye oli aktiivinen hyväntekijä ja mukana monessa, mm. Punaisen Ristin toiminnassa. Hänen ennakkoluulottomuudestaan ja suuresta sydämestään kertoo se, että hän adoptoi ja kasvatti Vietnamin sodasta pelastuneen vietnamilaisen perheen orvoksi jääneet lapset. Moni keuruulainen suku muistaa edelleen lämmöllä Foyen avun. Lea Keskinen o.s. Syrjä muistelee Foyen lähettämää avustuspakettia: ”Siinä paketissa oli vaatteita meille isommille lapsille ja vauvan vaatteita, joista tämä nuttu on säilynyt tähän päivään asti. Amerikan paketissa oli myös itkevä nukke, se oli vaaleahiuksinen amerikkalaisen näköinen. Vauvan nutusta Pirkko-siskoni kertoi, että se oli meidän sisarussarjan nuorimman nuttuna (meitä on 10 lasta). Myös Pirkon neljä lasta on pitänyt sitä vauvana 1960-70-luvulla. Siitä nutusta otettiin mallia ja Pirkko teki omille lapsilleen samanlaisia lisää.” Foyen avustuspakettien myötä pula-ajan lapset Keuruulla saivat iloa lelujen ja makeisten muodossa ja kulkeutui jopa siihen aikaan eksoottinen banaanikin Keuruulle. Kiitoksena paketeista Laila Niemioja lähetti Isabel Foyelle lahjaksi useita isänsä taideteoksia. Pennsylvaniassa on todennäköisesti vielä tänäkin päivänä Laila Niemiojan isän, taiteilija Toivo Gideon Tuhkasen maalaamia suomalaisia maisemia Kolilta ja Vuokatista. Lähteet: Ahto Niemiojan arkisto Ahto Niemiojan tiedonannot 11.9. ja 19.12.2018 Jarmo Ruhasen verkkosivuilla oleva aineisto Isabel Foyesta Creator An entity primarily responsible for making the resource Lammi, Teija Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun museo Date A point or period of time associated with an event in the lifecycle of the resource 1950-luku Rights Information about rights held in and over the resource Keuruun museo Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Henkilögalleria Description An account of the resource Kokoelmassa on pienoiselämäkertoja keuruulaisista merkkihenkilöistä. Henkilö Biografia Lyhyt kuvaus henkilön elämästä ja teoista Antti Autio asui sekä Keuruulla että Petäjävedellä. Hän soitti huuliharppua, 5-rivistä harmonikkaa, kornettia, tuubaa, kontrabassoa ja kitaraa. Hän oli ollut perustamassa Keski-Suomen Kansansoittajia vuonna 1960, Keurusseudun ja Petäjäveden pelimanneja, Läntisen Keski-Suomen musiikkileiriä ja Keuruun Soittajapoikia. Autio kirjoitti runsaasti kulttuurihistoriallisia lehtijuttuja myös kansansoittajista. Hänelle myönnettiin kansanmusiikin editämisestä Antin malja 1988, Paikallislehtien Liiton Antti-patsas ansioista lehdenteon saralla 1984, Suomen Kansanmusiikkiliiton kultainen ansiomerkki 1994 ja Keski-Suomen Kansanmusiikkiyhdistyksen kultainen ansiomerkki ja kunniapuheenjohtajan arvo vuonna 2000. Elinvuodet Syntymä- ja kuolinvuosi 1924-2017 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Autio, Antti Subject The topic of the resource pelimannimusiikki kansansoittajat Creator An entity primarily responsible for making the resource Reijonen, o.s. Aho, Riitta https://keuruunveraja.fi/files/original/b82ae22b539bd5e1247a610c4e731b72.jpg 6b127dce43fae71f8888162d43d102df Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Henkilögalleria Description An account of the resource Kokoelmassa on pienoiselämäkertoja keuruulaisista merkkihenkilöistä. Henkilö Biografia Lyhyt kuvaus henkilön elämästä ja teoista Asarias Autio syntyi Ähtärissä, josta perhe muutti 1880-luvun alkupuolella Keuruun ja Pihlajaveden rajamaille Liesjärvelle Autio-Välkyn tilalle ja ryhtyi samalla käyttämään tilan nimeä sukunimenään. Autio oli tiettävästi ensimmäinen keskisuomalainen hiihtäjä, joka edusti Suomea ulkomaisissa kilpailuissa. Hän oli Suomen edustajana Ruotsissa Tukholmassa pidetyissä pohjoismaisissa kisoissa v. 1901; kilpailuja pidettiin myös Pohjoismaiden mestaruuskilpailuina. Asarias saavutti ensimmäisen suuremman voittonsa vuonna 1899 Vaasassa 15 kilometrin kisassa lyödessään kaikki pohjoismaiset mestarihiihtäjät. Vaikuttava osoitus Aution taidoista oli myös vuoden 1901 Oulun hiihtojen 30 kilometriä, jonka hän voitti tehden huikean "ME-ajan" 1.45.15. Silloinen "normaaliaika" samalla matkalla oli reilut kaksi tuntia. Vuoden 1902 jälkeen hän matkusti Amerikkaan, jonne hänet veti seikkailunhalu ja hyväpalkkainen työ. Koti-Suomessa hän oli työskennellyt metsätyömiehenä. Uudella mantereella Autio hankki dollareita myös hiihtämällä. Vuonna 1907 hänet julistettiin "maailmanmestariksi" Minnesotan osavaltion kilpailuissa, jossa noin 10 kilometrin kisaan osallistui 23 miestä - maaliin pääsi vain seitsemän. Autio kävi tämän jälkeen Amerikassa vielä toisen kerran, kunnes palasi vuonna 1912 ja hankki tilan Ähtäristä Myllymäen aseman lähistöltä. Hän kuoli vuonna 1920 keuhkokuumeeseen. Asarias (jonka etunimestä käytettiin myös muotoja Asari ja Assaria) Autio oli Keski-Suomen menestyksekkäin hiihtäjä vuosisadan vaihteessa, mutta Aution perhe kasvatti muitakin hyviä hiihtäjiä. Asariaan veljet Herman ja Valto menestyivät Keski-Suomen kilpailuissa ja hänen poikansa Asseri valtakunnallisestikin. Elinvuodet Syntymä- ja kuolinvuosi 1874-1920 Kirjallisuutta Tähän keskeisimmät henkilöstä kertovat lähdeteokset (jos on). Järvinen Lauri: Anton Collin ja Matti Raivio, uljaan urheilutarun sankarit : Keuruun seudun suurhiihtäjät Asarias Autiosta Asseri Autioon. Lauri Järvinen, Art-Print Oy, 2012. Rasilainen Kirsi, Keski-Suomen hiihdon historia. SVUL Keski-Suomen piiri, 1987. http://pihlajavesi.keuruu.fi/kyla/mattiraivio/asariautio/index.htm Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Autio, Asarias Subject The topic of the resource Liesjärvi (Keuruu) hiihtäjät hiihto Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Henkilögalleria Description An account of the resource Kokoelmassa on pienoiselämäkertoja keuruulaisista merkkihenkilöistä. Henkilö Biografia Lyhyt kuvaus henkilön elämästä ja teoista Asser Autio oli hiihtäjä Asarias Aution poika. Hän edusti urallaan Ähtärin Urheilijoita, Lahden Hiihtoseuraa, Savon Sisua, Kuopion Urheilu-Veikkoja ja Puijon Hiihtoseuraa. Saavutukset: MM 1926 Lahti 50 km 10.sija ja SM-hiihdot 50 km 1928. Elinvuodet Syntymä- ja kuolinvuosi 1897-1981 Muuta merkittävää Tähän voi lisätä jonkun muun merkittävän tiedon henkilöstä Sekä isä Asarias Autio (vuonna 1901) että poika Asser (vuonna 1926) voittivat Oulun hiihtojen 30 km. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Autio, Asser Subject The topic of the resource Pihlajavesi (kunta) hiihto Creator An entity primarily responsible for making the resource Harju, Matti Source A related resource from which the described resource is derived Keski-Suomen hiihto https://keuruunveraja.fi/files/original/b7639659065be0b6b2106dd2b851e45c.jpg 9f2720374390ba40677ea178bdedfbcf Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Valokuvia eri lähteistä Description An account of the resource Tässä kokoelmassa on yksittäisiä valokuvia eri lähteistä sekä alkuperältään tuntemattomia kuvia. Still Image A static visual representation. Examples include paintings, drawings, graphic designs, plans and maps. Recommended best practice is to assign the type Text to images of textual materials. Original Format The type of object, such as painting, sculpture, paper, photo, and additional data valokuva Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Autoilija Niilo Rauhala Description An account of the resource Autoilija Niilo Rauhala uuden autonsa kanssa Melonsaaressa. Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Date A point or period of time associated with an event in the lifecycle of the resource 1950-luku Provenance A statement of any changes in ownership and custody of the resource since its creation that are significant for its authenticity, integrity, and interpretation. The statement may include a description of any changes successive custodians made to the resource. Marja Sompin kokoelma Subject The topic of the resource Keuruu autot autoilijat Creator An entity primarily responsible for making the resource Kuvaaja tuntematon https://keuruunveraja.fi/files/original/22c0c8d8ed012bf2f790d6cef9cc184d.jpg b1db08ee10a25e2547f6bf64d5b81bdb Still Image A static visual representation. Examples include paintings, drawings, graphic designs, plans and maps. Recommended best practice is to assign the type Text to images of textual materials. Original Format The type of object, such as painting, sculpture, paper, photo, and additional data valokuva Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Autorivi Subject The topic of the resource autoliikenne Keuruu autot Description An account of the resource Mustavalkoisessa talvisessa kuvassa on kolme autoa rivissä sekä kuvassa oikella kaksi miestä. Oikeassa kulmassa näkyy lautarakenteista taloa. Creator An entity primarily responsible for making the resource Kuvaaja tuntematon Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Provenance A statement of any changes in ownership and custody of the resource since its creation that are significant for its authenticity, integrity, and interpretation. The statement may include a description of any changes successive custodians made to the resource. Pirjo Vänskän kokoelma https://keuruunveraja.fi/files/original/2e09871e119e173c58b08aba2d1c7f57.tif 50351b0936538e73ec950df87f62e9b2 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Matti Tuomisen kuvakokoelma Description An account of the resource Kokoelmassa on otoksia Keuruulta paikkakunnalla vuosina 1948-1976 valokuvaajana toimineen Matti Tuomisen kuvakokoelmista. Valokuvaajamestarin poika, Vesa Tuominen, lahjoitti sarjan isänsä kuvia Keuruun kaupungille syksyllä 2017. Kokoelmaa hoitaa Keuruun museo. Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Still Image A static visual representation. Examples include paintings, drawings, graphic designs, plans and maps. Recommended best practice is to assign the type Text to images of textual materials. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Autot keskustassa Subject The topic of the resource kirkonkylät autot Keuruu Description An account of the resource Kuvassa on viisi vanhaa autoa pysäköitynä vinottain kirkonkylän raitille. Kunkin auton vieressä seisoo mies. Taustalla näkyy puita ja kaksi liikerakennusta. Creator An entity primarily responsible for making the resource Tuominen, Matti Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Source A related resource from which the described resource is derived Matti Tuomisen kuvakokoelma, Keuruun museo 2017. https://keuruunveraja.fi/files/original/41b63d614a29a6f0ba459e5bfbfadc15.jpg 040bc026ba132d71477decee81378d5c Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Keuruun maatalousseuran kuvakokoelma Subject The topic of the resource kylät maatalous Description An account of the resource Maatalousteknikko Oiva Kamppi toimi Keurusseudulla maatalousneuvojana 1950-1960 -luvuilla. Työnsä ohessa hän kulki kameran kanssa pitkin Keuruun kyliä. Tässä kokoelmassa on hänen ottamiaan kuvia näiltä matkoilta sekä reprokuvia, joita hän kuvasi asiakkaittensa kotialbumeista maatiloilla käydessään. Tuoreimmat kuvat ovat Kampin seuraajien, Pekka Mennalan ja Markku Kuuselan ottamia. Kuvat on saatu lahjoituksena Keuruun maatalousseura ry:ltä kaupunginkirjaston kotiseutukokoelmaan. Mikäli tiedät kertoa kuvista lisää, toivomme sinun ilmoittavan niistä meille sivustolla olevan Ota yhteyttä -painikkeen kautta. Still Image A static visual representation. Examples include paintings, drawings, graphic designs, plans and maps. Recommended best practice is to assign the type Text to images of textual materials. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Autot rivissä Ilvesjärven pihanurmikolla Description An account of the resource 1960-luvulla otetussa kuvassa näkyy viisi henkilöautoa rivissä maatilan pihanurmikolla. Taustalla on maatilan talousrakennuksia. Creator An entity primarily responsible for making the resource Kamppi Oiva Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Subject The topic of the resource Jukojärvi (Keuruu : kylä) autot maatilat 1960-luku https://keuruunveraja.fi/files/original/28a6175926dcb8c53e9535ce20f436f7.jpg ccb034587ae277ec7fc3f919e8f14705 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Henkilögalleria Description An account of the resource Kokoelmassa on pienoiselämäkertoja keuruulaisista merkkihenkilöistä. Henkilö Biografia Lyhyt kuvaus henkilön elämästä ja teoista Pihlajavedellä syntynyt ja Liesjärven Hirvikylällä Aittolammen metsänvartijatilalla asunut Anton Collin kuului 1900-luvun alun suurhiihtäjiin. Metsänvartijaisänsä Kaarle Collinin apuna Anton tottui jo nuorena pitkiin ja raskaisiin hiihtomatkoihin. Uransa aikana hän edusti Myllymäen Työntöä, Keuruun Kisailijoita, Ähtärin Urheilijoita ja Lahden Hiihtoseuraa. Merkittävimmät saavutukset olivat 17. sija 18 km Chamonixin olympiakisoissa vuonna 1924 ja 13. sija 50 km Lahden MM-kisoissa 1926 sekä Suomen mestaruudet 10 km 1919, 30 km 1917, 60 km 1919 ja 1921. Salpausselän kisoissa vuonna 1923 hän voitti 10 km, jolloin toiseksi hiihti Matti Raivio Pihlajavedeltä. Holmenkollenilla Collin oli ensimmäinen 50 km ulkomaalaisvoittaja vuonna 1922. Toiseksi hiihti silloin Tapani Niku Haapavedeltä. Holmenkollenin kaksoisvoitolla oli myönteinen vaikutus Suomen hiihtourheilun kehittymiseen, sillä Lauri ”Tahko” Pihkalan ideoimana intouduttiin Suomeen kehittämään Holmenkollenia vastaavat jokavuotiset talviurheilukisat Lahden Salpausselälle. Lahden Hiihtoseura perustettiin ja Anton Collin houkuteltiin liittymään siihen tarjoamalla hänelle Lahdesta töitä. Anton Collin kilpaili myös Pariisin olympiakisojen pyöräilyssä vuonna 1924, mutta joutui keskeyttämään lihasrevähtymän takia. Elinvuodet Syntymä- ja kuolinvuosi 1891-1973 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Collin, Anton Subject The topic of the resource Pihlajavesi (kunta) Liesjärvi (Keuruu) hiihto Source A related resource from which the described resource is derived http://pihlajavesi.keuruu.fi/kuvagalleriat/historiaa/848-holmenkollenin-valloittaja-anton-collin-suomen-kuvalehti-1922 https://fi.wikipedia.org/wiki/Anton_Collin Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Henkilögalleria Description An account of the resource Kokoelmassa on pienoiselämäkertoja keuruulaisista merkkihenkilöistä. Henkilö Biografia Lyhyt kuvaus henkilön elämästä ja teoista Edvard Damstén oli kauppias, keuruulainen voimahahmo ja itseoppinut kansanparantaja. Huhujen mukaan hänen isänsä olisi ollut kanttori Matti Saxberg, joka aikoinaan rehvasteli aviottomilla lapsillaan. Edvardin äiti oli itsellisnainen Anna Simunantytär, joka elätti itsensä leipomalla ja oluenmyynnillä kirkkotuvassa nykyisen Mäkisen rannan tuntumassa. Edvard pääsi ensin räätälin oppiin kaupunkiin, jossa omaksui ruotsinkielisen sukunimensä. Damstén oli yritteliäs ja eteenpäinpyrkivä mies. Toimittuaan lyhyen aikaa kauppiaana Viitasaarella ja Multialla hän haki maakauppaoikeuksia Keuruulle ja saikin ne vuonna 1863. Palattuaan paikkakunnalle hän rakennutti nopeasti vuonna 1865 kauppakartanon entisen Airaksisen talon paikalle, nykyiseen Ostolan kohdalle. Damstén oli myös yhteiskunnallisesti aktiivinen ja mukana erilaisissa pitäjän kehittämishankkeissa ja hyväntekeväisyydessä. Vuonna 1892 hän lahjoitti Keuruun juuri valmistuneeseen uuteen kirkkoon alttaritaulun, jonka maalasi Eero Järnefelt. Edvard Damsténin korkea hautapatsas sijaitsee Keuruun uudella hautausmaalla. Elinvuodet Syntymä- ja kuolinvuosi 1831-1895 Kirjallisuutta Tähän keskeisimmät henkilöstä kertovat lähdeteokset (jos on). Ruusila Liisa, Kauppias Damsten ja renkinsä Joel. Keuruun Joulu 2010. Saatavissa myös digitoituna:<br /><a href="http://digi.kirjastot.fi/items/show/121277">http://digi.kirjastot.fi/items/show/121277</a><br /><br /> Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Damstén, Edvard Subject The topic of the resource kauppiaat Keuruu https://keuruunveraja.fi/files/original/96be7bf99848c823bb14cf7b462a6959.jpg 9ea7dc2b7755d13933014fd0785162b1 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Matti Saarisen kokoelma Description An account of the resource Valokuvia pihlajavetisen Matti Saarisen kokoelmista. Still Image A static visual representation. Examples include paintings, drawings, graphic designs, plans and maps. Recommended best practice is to assign the type Text to images of textual materials. Original Format The type of object, such as painting, sculpture, paper, photo, and additional data Valokuva Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Eenok Lahden moottorivene Subject The topic of the resource moottoriajoneuvot moottoriveneet Pihlajavesi (kunta) Description An account of the resource Eenok Lahti (1887-1952)omisti keskimoottorilla varustetun moottoriveneen. Tällä veneellä hän hoiti Pihlajaveden seurakunnan pappien, lukkarin yms. kuljetuksia Pihlaisselän yli seuranpitoon ja muihin tilaisuuksiin, sillä kunnon teitä oli vähän. Pääkulkureitit olivat vesireittejä. Kuvassa olevat naiset ovat Eenok Lahden sisarten tyttäriä. Creator An entity primarily responsible for making the resource Lahti, Eenok Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Provenance A statement of any changes in ownership and custody of the resource since its creation that are significant for its authenticity, integrity, and interpretation. The statement may include a description of any changes successive custodians made to the resource. Matti Saarisen kokoelma https://keuruunveraja.fi/files/original/9543c788ba82f1fb8751d39dc1a40737.jpg d84b6a7d64ee1e993aac4384fe32e32d Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Matti Saarisen kokoelma Description An account of the resource Valokuvia pihlajavetisen Matti Saarisen kokoelmista. Still Image A static visual representation. Examples include paintings, drawings, graphic designs, plans and maps. Recommended best practice is to assign the type Text to images of textual materials. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Eenok Lahti ja Radco 2 moottoripyörä Subject The topic of the resource moottoriajoneuvot moottoripyöräilijät moottoripyörät Pihlajavesi (kunta) Keuruu Description An account of the resource Eenok Lahti (1887-1952) omisti yhden Pihlajaveden ensimmäisistä moottoripyöristä, merkilltään Radco 2. Hän teki sillä pidempiäkin matkoja, jos huonot tieyhteydet vain tämän mahdollistivat. Taitavana seppänä hän teki moottoripyöränsä sivuille sukset ja meno onnistui hevosteillä talvellakin. Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Provenance A statement of any changes in ownership and custody of the resource since its creation that are significant for its authenticity, integrity, and interpretation. The statement may include a description of any changes successive custodians made to the resource. Matti Saarisen kokoelma https://keuruunveraja.fi/files/original/6e1fbc17ab51410cd3be741c5dea2836.pdf 13f2ad7668ebe5fa76d5137c0047b456 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Digitoidut kirjat Description An account of the resource Digitoitujen kirjojen kokoelma sisältää alun perin painettuna julkaistuja kirjoja ja muita teoksia, jotka on digitoitu pdf-muotoon. Kokoelmassa on sekä keuruulaisten tekijöiden kirjoittamaa kaunokirjallisuutta että Keuruuta käsitteleviä tietokirjoja ja artikkeleita. <br /><br />Kaikki teokset ovat joko tekijänoikeusvapaita, tai niiden uudelleenjulkaisuun on saatu lupa alkuperäisten kirjoittajien oikeudenhaltijoilta. Jälkimmäisessä tapauksessa tämä on aina mainittu teoksen kuvauksessa.<br /><br />Tätä e-kirjojen kokoelmaa kartutetaan yhteistyössä Projekti Lönnrotin (<a title="Projekti Lönnrotin" href="http://www.lonnrot.net/" target="_blank" rel="noreferrer">http://www.lonnrot.net/</a>) kanssa Digitoitu teos Tähän kokonaiset digitoidut kirjat tiedostoliitteinä, metatietokenttiin lyhyt kuvaus teoksesta. Digitoidun teoksen tiedot Digitoidun teoksen bibliografiset tiedot (tekijä, nimi, alkuperäinen kustantaja ja julkaisuvuosi) Soinne, Laura: Eeva antoi - ja minä söin. WSOY, Porvoo—Helsinki, 1954. Teoksen kuvaus Lyhyt kuvaus digitoidusta teoksesta Ensimmäinen painos ilmestyi vuonna 1927. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Eeva antoi - ja minä söin Description An account of the resource Laura Sointeen vuonna 1954 ilmestynyt romaani. Creator An entity primarily responsible for making the resource Soinne, Laura Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Date Created Date of creation of the resource. 1954 Rights Information about rights held in and over the resource Digitoidun version julkaisuun Keuruun Veräjä-verkkopalvelussa on saatu lupa Laura Sointeen oikeudenhaltijalta. Subject The topic of the resource kaunokirjallisuus romaanit suomenkielinen kaunokirjallisuus rakkausromaanit rakkaus rakastuminen perheet aateli nuoret aikuiset ihmissuhteet sosiaaliset normit https://keuruunveraja.fi/files/original/fcf1d39702c25e59b95ee8c80c5dbf09.jpg 4d6b4a113f75c33c9c912a8891efa82f Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Keuruun seudun kotiseutuarkisto Description An account of the resource Keuruun seudun kotiseutuarkiston toiminnan tavoitteena on tallentaa paikallinen yksityisluontoinen arkistoaines sekä henkinen perinne ja säilyttää se käytettäväksi paikkakunnan hyväksi. <br /><br />Arkisto toimii Keuruun kirjaston alakerrassa, jossa sijaitsee myös tutkijatilat. Kotiseutuarkiston arkistokokonaisuuksiin pääsee tutustumaan varaamalla etukäteen ajan käynnille kotiseutuarkistossa. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Eija Junno-Pihlaisen arkisto Subject The topic of the resource kirjailijat runoilijat päiväkirjat kirjeet sukututkimus mielenterveys kuvataiteilijat omakustanteet Description An account of the resource Eija Junno-Pihlainen ( s. 1959) on lahjoittanut Keuruun seudun kotiseutuarkistoon vuodesta 2008 lähtien henkilökohtaiseen ja julkiseen elämäänsä liittyvää arkistoaineistokokonaisuutta, joka sisältää päiväkirjoja, kirjeitä, kirjoituksia, runoja, taidetta, valokuvia ja asiapapereita, sekä omakustanneruno- ym. kirjoja. Arkistoaineisto soveltuu elämäkerta-, suku-, taide-, kirjoittamisen-, ja kirjallisuuden-, sekä mielenterveyden-, ym. -tutkijoitten käyttöön. Arkiston laajuus on noin 6 hyllymetriä. Arkistoa koskee käyttörajoitus. Creator An entity primarily responsible for making the resource Junno-Pihlainen, Eija Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Kiehtovaa vanhaa Keuruuta Subject The topic of the resource Keuruu paikallishistoria rakennusperintö kulttuurihistoria Description An account of the resource Kokoelmasta löydät tietoja Keuruun kulttuurihistoriallisista kohteista. Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kirjasto Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document Kivijärven tila on merkitty maaveroluetteloon vuonna 1766, jolloin alue oli pääosin asumatonta korpea. Kivijärven tilan ensimmäiset raivaajat olivat Matti Juhonpoika Kortemäki Suojärven kylästä, ja Kaisa Yrjöntytär Lankkualta. <br /><br />1800-luvun alkupuolella rakennettiin edelleenkin pihapiiriä komistavat väentupa ja viljamakasiini. Perimätiedon mukaan vanha päärakennus on rakennettu "nälkävuonna naurisvellillä." <br /><br />Vuonna 1922 tuli voimaan köyhäinhoitolaki, joka oikeutti kunnat lähettämään elatusvelvollisuutensa laiminlyöneet työlaitokseen. Vaasan läänin suomenkieliset kunnat valitsivat työlaitoksen paikaksi Keuruun ja Kivijärven tilan, ja siihen rajoittuvia muitakin tiloja. <br /><br />Asuntolarakennus rakennettiin ja työlaitos vihittiin käyttöön vuonna 1927. Aulan seinäkartan mukaan tilan kokonaispinta-ala oli vuonna 1947 mahtavat 23310 hehtaaria. <br /><br />Työlaitostoiminta päättyi Suomessa 1980, ja samana vuonna Keuruun huoltola muuttui kokonaisuudessaan päihdehuollon toimintayksiköksi. 1990-luvun alussa Kivijärven tilasta tuli turvapaikan hakijoiden vastaanottokeskus, ja turvapaikanhakijoiden määrä kohosi enimmillään 150:een. <br /><br />Valtion pakolaispolitiikan muuttuessa 1990-luvun puolivälissä, vastaanottokeskuksenkin toiminta lakkasi. Tila ehti olla tyhjillään pari vuotta, kunnes vuonna 1997 Suomineito ry vuokrasi sen kestävän elämäntavan edistämistä sekä permakulttuurin kehittämistä varten. <br /><br />Vuonna 1998 Suomineito ry muutti nimensä ja Kivijärven tila (lukuunottamatta puusepänverstasta ja sahaa laitteistoineen) siirtyi Keuruun Ekokylä ry:n hallintaan. Keuruun Ekokylä ry osti Kivijärven tilan 1.4.1998. Sen jälkeen Väentupa ja Vanha Päärakennus on saneerattu perusteellisesti, ja tiloissa on tehty monitahoista energiasaneerausta. Pellot on otettu luomuviljelyyn, ja metsää hoidettu kestävän metsätalouden periaatteiden mukaan. <br /><br />Ekokylän alue on yleisöltä suljettu, mutta tilan kupeessa sijaitsevaan Rajataloon on vapaa pääsy 24/ 7. Rajatalo on valtakunnallinen, joka vuosi vaihtuva ympäristötaidekokonaisuus, joka tarjoaa tasokkaan ja monipuolisen kattauksen maamme eturivin kuvataiteilijoiden teoksia. <br /><br />Lähteet:<br />www.ekokyla.fi Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Ekokylä - Kivijärven tilan historiaa Subject The topic of the resource Keuruu kylät ekoyhteisöt maatilat luonnonmukainen viljely historiikit taidenäyttelyt työlaitokset vastaanottokeskukset Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Description An account of the resource Keuruulainen Kivijärven tila on toiminut paitsi maatilana, myös työlaitoksena ja vastaanottokeskuksena. Nykyään se tunnetaan Ekokylänä. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Muistoja ja dokumentteja entisajan elämästä Description An account of the resource Tässä kokoelmassa on yksityishenkilöiltä käyttöön saatuja muistelutekstejä ja aikalaisdokumentteja, kuten kirjeitä ja kouluaineita. Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document Jouduin joskus seikkailemaan heikoilla jäillä. Keuruu on järvirikasta seutua, jossa ihmisiä eläimineen asustaa myös saarissa. Aamuvarhaisella huhtikuun viimeistä edeltävänä päivänä soitettiin Asuntajärven takaa Pohjolan talosta. Sinne ei tähän aikaan ollut kuin jäätie. Voi kuvitella, millainen jäätie on vapunaattona. Puhelu tuli siinä viiden tienoilla. Isäntä selitti tulevansa hevosella vastaan Marjosolan rantaan ja pyysi minua tulemaan pikapuoliin, kun kevät on sen verran pitkällä, että jää on näin aamuvarhaisella luotettavampi kuin päivällä. Mikäs siinä, nokka päin Asuntaa. Tulin järven rantaan ja näin, että rannat olivat leveästi sulana. Siellä hevonen isäntineen seisoi jäällä odottamassa. Rannasta jäälle oli pantu laudat, ettei tarvitsisi kahlata vedessä. Isäntä sijoitti minut istumaan reen perälle ja sanoi, että jos hevonen uppoaa, niin hyppää siitä jäälle. Niin lähdettiin. Jää ympärillä oli musta joka suunnalta. Talvitien polanne oli vähän korkeammalla eikä tuntunut vieä pahemmin helluvan. Sillä aikaa kun olin navetassa, hevonen seisoi jäällä odottamassa. Takaisintulo onnistui ilman yllätyksiä. Päivästä tuli oikein lämmin ja kaunis. Kun iltapäivällä viiden tienoilla ajoin samaa tietä Keuruulle päin ja ohitin Asuntajärven, ei jäätä näkynyt enää missään; se oli veden peitossa. Taisinpa käydä jokseenkin viime tipassa jäätä pitkin. Toinen samantapainen reissu oli keväisenä yönä Keurusselän Korpisen saareen. Ajoin Valkeeniemeen veneveistäjä Valkeisen rantaan. Isäntä oli tullut mopolla ja sen perässä oli potkukelkka. Hänellä oli mukanaan pitkä köysi, jolla oli tarkoitus hinata minut saareen laukkuineni potkukelkassa mopo hinurina. Pappa sanoi rannasta lähtiessä, että jos hän häviää tuolta edestä, niin pitää hypätä kiireesti kelkasta jäälle. Hän on siinä tapauksessa jo avannossa. Ympärillä jää oli aivan mustaa. Matka taittui hyvin, vaikka hieman kammotti. Hyvin kuitenkin meni. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Eläinlääkäri heikoilla jäillä Subject The topic of the resource Asunta Valkeeniemi saaret eläinlääkärit Description An account of the resource Kunnaneläinlääkärinä Keuruulla vuosikymmenet toiminut Vilho Sihvo muistelee uransa varrella sattuneita tapauksia, jolloin pääsy maatiloille oli joskus haastellista. Creator An entity primarily responsible for making the resource Sihvo, Vilho Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Muistoja ja dokumentteja entisajan elämästä Description An account of the resource Tässä kokoelmassa on yksityishenkilöiltä käyttöön saatuja muistelutekstejä ja aikalaisdokumentteja, kuten kirjeitä ja kouluaineita. Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document <p><strong>Lapsuuden paikkoja ja rakennuksia</strong><br /><br />Mietin mistä aloittaisin tätä tarinaa, joka silti on totta. – Ja päätin että Tervatehtaan mäkihän se on tuttu jo lapsuusajoilta asti, joten sieltähän se kerä alkaa sopivasti purkautua.</p> <p>Tervatehtaan tie tuli tutuksi, koska asuimme Kapakalla, jonne kuljettiin mainittua tietä pitkin. Kapakka oli vanha kestikievari, joka oli muistoja siltä ajalta, kun rakennettiin Tampere-Vaasa rataa, ja jossa pidettiin ratatyömiehille kievaria. Se sijaitsi noin kilometrin päässä Tervatehtaan ylikäytävältä, jossa oli Kapakan ylikäytävä, Niemelänjärven rannalla. Mm. Kajanin Jussi oli asunut siellä, ja hänet tunnettiinkin kylällä Kapakan Jussina.</p> <p>Niinpä Haapamäki jakaantuikin mäkiin, oli Tervamäki, Leppälänmäki, Osuuskaupanmäki, Kitulanmäki ja aseman seutu. Kauppoja oli Osuuskauppa ja Mäki-Matti sivumyymälöineen, sekä Leppälä matkustajakoteineen, Niemelän Annin kauppa oli Kansakoulun vieressä, heidän talossaan, jossa oli myös parturi. Keskustassa oli kemikaalikauppa, ja myöhemmin myös Peltokoski, paperikauppa ja Itikka.</p> <p>Posti haettiin asemalta iltajunien jälkeen. Koritoonissa jonotettiin lippuluukun edessä. Kun junat olivat lähteneet, niin lipunmyyjä tai asemapäällikkö jakoivat postin, oli kiva päästä hakemaan postia.<br /><br /><strong>Koulumatkalla</strong></p> <p>Koulumatka, joka osaltani alkoi 1930-luvun alussa, kuljettiin rataa pitkin, eihän siihen aikaan teitä raivattu, mitä nyt joskus joku ajoi hevosella, että jäi reen jälki. Olihan se aika vaarallinen koulutie, onneksi ei sattunut vahinkoja, mitä nyt joskus oltiin sukset pystyssä radan varressa, kun ei ehtinyt muuta kuin kaataa itsensä sivuun, kun juna tuli.</p> <p>Kulkiessani ratamatkaa yksikseni, kun sieltä päin ei ollut muita tyttöjä, ennen kuin nuorempi siskoni tuli kaveriksi, pojat ei huolinut tyttöjä mukaan. Lauleskelin kulkiessani kolmea laulua, Taivas on sininen ja valkoinen, Täällä pohjantähden alla ja Minä pieni paimentyttö lentohon en pääsekään, ja niin ratamatka meni nopeasti.</p> <p>Meillä oli Pelle-niminen koira, joka sulan kelin aikaan tuli ensin minua vastaan esiopasteen, jota siihen aikaan sanottiin semahfrooniksi, luo ja saattoi minut kotiin, ja lähti sitten Väinöä vastaan.</p> <p>Siihen aikaan kulki rata-autokin kuskaten herroja Tampereelta Haapamäelle ja takaisin, pääsin kerran kyydissäkin. Kun ihmettelivät, mitä varten pieni tyttö reppu selässä kulkee radalla yksin. Olihan se jännä kokemus siihen aikaan.</p> <p>Tervatehtaan tie jatkui kylälle päin Heikintienä, Vesivalon talolle asti. Kerran mies tappoi itsensä siinä synkän kuusikon kohdalla tien vasemmalla puolen kylältä tultaessa, siinä oli puussa merkkikin. Kammoksuin sitä paikkaa, ja vieläkin tulee mieleen, jos sattuu siitä kulkemaan.<br /><br /><strong>Lihakauppaa ja tinkimaitoa</strong></p> <p>Vesivalo piti kahvilaa talonsa yläkerrassa, ja leipoi ainakin hyviä voipullia, isoja ja maukkaita, sekä rapeakuorisia. Kävin niitä talviaikaan hakemassa sieltä, kun siihen aikaan miehet ajoivat puutavaraa metsistä hevosilla (sanottiin rahtia) VR:n Kolmiolle lastattaviksi vaunuihin – tukkia, halkoja ja massoja, jotka ensin parkattiin. <br /><br />Äiti keitti niille aina päiväkahvit ja iso voipulla halkaistiin kahtia, se oli pientä tienestiä, samoin kun isäkin vapaapäivinä kävi parkkuulla. Hän oli VR-halkotarhalla vakituisesti töissä. Silloin ei ollut vielä lapsilisiä, eikä suurperheavustuksia, joten lisäansio ei ollut pahitteeksi isossa perheessä.</p> <p>Siihen aikaan kaupoissa ei juuri ollut tuoretavaraa, kun ei ollut kylmiöitä, eikä muitakaan säilytyspaikkoja, ainoastaan maakellareita, joissa säilytettiin rasvat ja mitä nyt oli muuta. Kauppiailla oli tapana lähettää lapsille tötterössä karkkia tuliaiseksi, ne olivat joko mansikka- tai pastillikarkkia.</p> <p>Maito tuotiin tinkimaitona taloista, tai haettiin itse. Syvälästä ja Jokelasta tuotiin aseman seudulle, sekä Haapamäen talosta keskustaan. Meillä oli tinki Jokelasta, kävimme Tervatehtaan mäellä Saarisen luota hakemassa, toinen kannu annettiin aina tilalle. Loma-aikana kävin vanhimman veljeni kanssa usein maitoreissulla, yhdessä kannettiin viiden tai kolmen litran kannua, eihän sitä kumpikaan olisi yksin jaksanut, muutenkin kuljimme paljon yhdessä.</p> <p>Lihakauppiaita kulki kaksi viikossa yleensä talviaikaan. Kurran Miiti tiistaisin, enemmän aseman seudulla – oli rouvien suosiossa, ja Salmijärvi Riihosta perjantaisin. Lihat oli pakattu matalareunaiseen rekeen, jauheliha ja veri olivat ämpärissä. Lihat oli peitetty lakanalla ja viltillä.</p> <p>Salmijärvi tuli meille viimeksi, äiti ja isä ruukas ostaa loppukuorman (roppakaupalla) edullisesti. Salmijärvi oli yötä meillä, ja lähti aamulla ajamaan kotiinsa Riihoon. Jauhelihasta tehtiin laatikkoa, joka oli hyvää leikkeleenä ja verestä lettuja ja palttua eli ropsua, jota lämmitettiin myöhemmin pannussa voilla, kyllä nälkä lähti.<br /><br /><strong>Kaninkarvakauluksia ja tallukkaita</strong></p> <p>Samoin kulki vaimonsa kanssa hevosella kauppias, jolta ostettiin vaatteita, häntä sanottiin Tili-Tili Kalleksi, nimi oli varmaankin tullut hänen käyttämästään sanasta puhuessaan. Myöhemmin he kulkivat erikseen matkalaukun kanssa, ja myynnissä oli yleensä rihkamaa, koska sitten sai jo kaupastakin paremmin vaatetavaraa.</p> <p>Mieleeni oli jäänyt, kun minulle ja siskolleni ostettiin niiltä lehtivihreät talvitakit, joissa oli harmaata kaninkarvaa kauluksissa, hihansuissa ja helmassa, siihen aikaan ei ollut vielä tekonahkoja. Salli-täti kutoi meille punaiset damaskit ja myssyt. Hänellä oli kutomakone, jolla kutoi kyläläisille erilaisia vaatteita. Varmaan arvaatte, kuinka pienet tytöt olivat mielissään, oltiin vielä alle kouluikäisiä. Täti tilasi lankoja Neoviukselta. Lapas- ja sukkalangat kehrättiin kotona, samoin villapaita ja housulangat. Myöhemminhän sitten rupesi kaupoissakin olemaan jo kaikenlaista tavaraa.</p> <p>Siihen aikaan kulki paljon myös kerjäläisiä, tulivat rataa pitkin, kyllä niille yleensä annettiin leipää – Kun vielä näkivät, että niitä oli vaikkanassa, leipää leivottiin kotona ja kuivattiin. Samoin kulki huutolaislapsia, ei niitä koskaan ajettu pois, olivat mielissään, kun saivat ruokaa ja leikkiä meidän kanssa, olivat yleensä pari päivää ja jatkoivat sitten matkaa.</p> <p>Yhden kesän olin kouluikäisenä Leppälässä pikkupiikana, laitoin isännälle ja Eerolle ruokaa, tiskasin ja siivosin myös matkustajakodin puolta, kun vanha emäntä Pihlajavedellä Leppämäellä ja miehet pitivät kauppaa. Äiti kävi lypsämässä lehmät, minä haeskelin ja huutelin niitä pitkin metsää illalla. Leppälästä Kumpulammille asti oli synkkää korpea, ja pieniä karjapolkuja vain, oli jännää. Sain palkaksi mekkokankaan ja vähän rahaa. Ostin itselleni oikein nappaskengät, joissa oli kanta ja kärki kiiltonahkaa. Ei tarvinnut kouluun lähteä kumitossuissa.</p> <p>Talveksi kävi Empsu-setä, joka oli tädin mies, tekemässä kotona meille nauhakengät tai pieksut ja opetti isänkin tekemään meille kenkiä. Minäkin opettelin tallukan teon, pohjat neulottiin pikilangalla, jonka teon isä opetti minulle. Isä teki meille myös suksia ja sauvoja.<br /><br /><strong>Tapahtumia ja juhlia</strong></p> <p>Perinteisiin kuului jokatalviset Rautatieläisten hiihdot Asemalammilla, pienemmät lapset kiersi lampea, isommat nousi puoliväliin Petäisen peltoa ja aikuiset kiersivät mäen päältä asti. Isä hiihti vanhan Saarelan papan kanssa ja voittivat vuoron perään. Kai se oli heiltä semmosta sopupeliä. Paikalla oltiin perhekunnittain, pienimmät pakattiin valkoiseen lastenrekeen, joita siihen aikaan käytettiin. Leivalan kioskista käytiin hakemassa limsaa ja karkkia.</p> <p>Samoin oli jokavuotiset Rautatieläisten ja Työväenyhdistyksen pikkujoulut, joihin myös mentiin koko perheen kanssa, ja hauskaa oli. Aikuisetkin olivat leikeissä mukana.</p> <p>Naapurin lasten kanssa pidettiin myös hiihtokilpailut, ja illalla päätteeksi Mäkisellä iltamat. Sielläkin oltiin perheittäin. Mäkiskä leipoi pullat ja piti huolen tarjoilusta. Väinö-veljeni ja Mäkisen Veikko esittivät joka kerta varjokuvan ”Hammaslääkärissä käynti”. Valkoinen lakana vedettiin huoneen poikki. Takana paloi valo, toisella oli isot hohtimet, ja toinen piteli isoa rautanaulaa poskellaan, joka sitten kiskottiin muka hampaasta pois. Laulettiin ja leikittiin ja hauskaa oli.</p> <p>Pojat olivat hyviä kavereita keskenään, mutta Veikko ei olis huolinut minua porukkaan. Minun täytyi pitää Väinön polvihousuja, että pääsisin mukaan leikkiin, ja kun ei muuta keksitty verukkeeksi, niin sen kun minä en osannut viheltää. Väinö yritti kaiket illat opettaa minua, mutta tänä päivänäkään minä en osaa viheltää.</p> <p>1940-luvun loppu puolella ja 1950-luvun taitteessa Petäisjärvellä oli ravikilpailut aina talvella, ja illalla ravitanssit Suojalla tai Työväentalolla, ja Koskisen Erkki soitti haitarilla. Lassen piti välillä soittaa, että Erkkikin pääsi Elsansa kanssa tanssiin. Samoin oli joka talviset painikilpailut, molemmat keräsivät paljon väkeä paikalle. <br /><br />Vappua ei myöskään voi unohtaa. Rautatieläisten mieskuoro kävi vappu-aamuna aina laulamassa aseman kenkulla ja Osuuskaupan mäellä, tilalla oli sitten Suojalla ”Vappu matinea”. Saliin oli katettu pöydät valkoisiin liinoihin, keskellä oli pieni tila tanssia varten, kahvi tarjoiltiin pöytään. Kuoro lauloi, ja oli muutakin ohjelmaa.Todella juhlava tilaisuus.</p> <p>Kesä sunnuntaisin ruukattiin kokoontua Petäisjärven rannalla olevaan Hylkysen mummolaan. Mieleeni on jäänyt tapaus, kun Väinön kanssa saatiin aina vanhan yhteiskoulun luota lähteä menemään kaksistaan etukäteen, ja tietysti juostiin. Minä sain siitä männiköstä tulitikun paksuisen tikun kantapäähäni, kun juoksin paljain jaloin, mutta niin vain mentiin perille asti, minä lunkaten.<br /><br />Kun vanhemmat tulivat, niin isä katsoi jalkaani, otti ja teroitti puukon teräväksi, ja laittoi minut penkille pitkälleen. Kävi jalkaani kiinni, käski katsoa Keuruun kirkkoon päin, ja halkaisi kantapääni, otti tikun pois, enkä muista sen sattuneen yhtään. Sain jäädä mummolaan viikoksi, ja olin mielissäni.<br /><br /><strong>Tulipalot vaarana</strong></p> <p>Tulipaloista on jäänyt mieleeni, kun tervatehdas paloi, ja Kansakoulun palaminen. Veljeni oli silloin koululainen. Kaikki jotka kynnelle kykenivät olivat letkassa kantamassa vettä koulun alapuolella ja pihassa olevasta kaivosta. Silloin oli vain VR:n palokunta ja sehän liikkui vain kiskoilla.</p> <p>Kun poliisiaseman palo, siellä oli putkassa haapamäkinen mies, ei sille käynyt kuinkaan. Siihen rakennettiin myöhemmin VR:n poliklinikka. Kesällä oli ainaisena riesana ratavarsipalot, kun vetureista lensi kipinöitä. Niitä lämmitettiin puilla.</p> <p>Tervamäestä ja Korsuista sen verran, kun niitä rakennettiin, sitä nimitettiin Pikamäeksi, ja taloja jotka saatiin lahjoituksena Ruotsista sanottiin Tulitikkutaloiksi. Tiedän kun olin äidin apuna siivoamassa, kun niitä koottiin ja rakennettiin. Korsu nimitys on tullut myöhemmin, kun saman tyyppisiä taloja rakennettiin pohjoiseen ja tännekin veturitallin luo pari kappaletta.<br /><br /><strong>Ihmisiä ja kohtaamisia</strong></p> <p>Schultzin mustasta isosta koirasta, joka oli vihainen ja jota ei voinut kuljettaa ilman kuonokoppaa, muistan kun rouva vei sitä aina uimaan meidän ohi Niemelän järven rantaan, niin meidän pikkupojat Pauli ja Antti pelkäsivät sitä, mutta huutelivat kuitenkin pihasta, että antaa vaan tulla sen hevosen meidän pihaan.</p> <p>Ihmisinähän meitä on monenlaisia. Mieleen on jäänyt joitain persoonia, Holovia oli eräs heistä, oikealta nimeltään Serafia Niemiö. Hän oli porttivahtina Osuuskaupan ylikäytävällä. Siihen aikaan ei ollut vielä siltaa, siinä oli jyrkkä mäki alas, ja oli tosi vaarallinen paikka. Hän asui Huoltotien kioskia vastapäätä Lehdon talon paikala, muistan hyvin, kun hän pitkässä mustassa hameessa ja huivi päässä aukaisi portin ja päästi radan yli.</p> <p>Sitten oli Nyyperin Iita, alias Heluna. Ei semmoisia kissanristiäisiä ollut, etteikö Heluna ollut paikalla. Kun Voitto Ilmostakin haudattiin, tie oli haotettu Ilmolasta kirkolle asti, ja eikös vaan Iitakin mennä hyssytteli mukana, ja tuumasi, että kun kaikki hänen rikkaat sukulaisensa kuolee.</p> <p>Oli Taavettia ja Iso-Impiä, joista on omat tarinansa. Taavetti oli pieni harmaa mies, joka oli päiväläisenä Jokelassa, ja hakkasi mm. hakoja lehmille kuivikkeeksi. Kerrankin siinä hakatessaan, meni pari herrasmiestä ohitse, ja sanoivat kohteliaasti päivää, niin Taavetti tuumas että kylläpähän purkeles päivänne näätte, kun iltaan pääsette.</p> <p>Oli Vuorelan Niilo, joka oli erityisen siisti kaveri, jätti morsiamensakin kun se sotki paikat. Kerran Niilo tuumas, että kun hän saa siivottua ja pyyhittyä pölyt, niin kiinanruusu otti ja teki kukan. Savolaisen Aura kertoi, kuinka Niilo hakiessaan tanssiin kysyi kohteliaasti että tanssiikos Osuuspankki tänään. Mäkelän Heikistä puhumattakaan, joka harmitteli poliiseille vierailuiden yksipuolisuudesta, ja lohdutteli itseensä, että ryypätään me luterilaiset vaan, hauskoja kavereita kaikki.</p> <p>Kouluaikanani täällä vaikutti  pojat, joista osa oli samalla luokalla kanssani, niihin kuului Niemistön Paavo, Nymannin kaksoset Ule ja Dake, Lydenin Jeppe veljensä kanssa, ja Suortin Matti, joka oli pääjehu. Suortin talo oli myöhemmin Ekbergin talona. <br /><br />Pojat keksivät kaikenlaista, rakensivat mm. Karjuvuoreen itselleen majan, jossa touhusivat kaikenlaista, eikä sinne ollut muilla mitään asiaa, keksivät mm. ivalauluja, osansa niistä sai Ilmonen ja opettaja Paloranta, jonka mies oli Haapamäen poliisi, samoin kuin Vuorelan Onni ja Jäntti olivat poliiseja.<br /><br /><strong>Kirkollisia tilaisuuksia</strong></p> <p>Muistoihin on myös jääneet tilaisuudet, joissa olin äidin mukana, hautausmaan vihkitilaisuus, jossa samalla siunattiin kolme vainajaa, Heinonen, joka lahjoitti maa-alueen, Lehtinen ja Ahonen.</p> <p>Samoin olin vanhalla yhteiskoululla jumalanpalveluksessa, jossa Lauri Kalliala piti vaalisaarnansa, en tiedä mitä siitä käsitin, olin koululainen silloin. Kalliala oli meillä sittemmin perhepappina, kävi kastamassa lapset, oli myös rippi ja vihkipappinikin, kun nyt ajattelen tätä aikaa, niin ollaan riippuvaisia autoista ja muista vempeleistä. Siihen aikaan papille piti kelvata resinakyyti asemalta, isä kävi hakemassa, asuttiin silloin Kapakalla. Samoin häihinkin Jokelaan naapurin hevoskyydillä, se oli sitä aikaa.</p> <p><strong>Mummun puuhia</strong><br /><br />Hylkysen mummusta vielä sen verran, hän oli paljon meillä, vaikka meitä oli iso sakki. Hän tykkäsi kun touhuttiin, ja käytiin välillä puhumassa hänelle korvan juuressa, hänellä oli jo huono kuulo. Kävin Väinön kanssa aina hakemassa mummua meille, kun asuttiin Kapakalla.<br /><br />Hänellä oli esiliinan helma nostettuna vyötärönauhan alle, jossa hänellä oli kudin, hän ruukasi kutoa sukkaa kävellessään. Samoin hän saattoi yön aikana kutoa miesten sukat pimeässä, mitä nyt ikkunoista tuli vähän kajoa. Hän kävi aikaisin nukkumaan viimeistään yhdeksän aikaan, tuumasi vain, että eiköhän se ole ittellisen maata meno aika. Eihän sillä unta sitten riittänyt koko yöksi, niinpä hän sitten istui sängyn laidalla ja kutoi, mittasi peukalon nivelellä varren ja terän mitat.<br /><br /><strong>Minkä lapsena oppii, sen vanhana taitaa</strong></p> <p>Olen miettinyt ja todennut, mitä lapsuus aikana kokee ja tekee, niin kyllä ne jotenkin kulkee matkassa elämän varrella. Lapsena kuljettiin marjassa vanhempien kanssa, niin vieläkin tekee syksyllä mieli marjametsään, vaikka meikäläisen marjareisut on jo siirtynyt torille. Lapsena otettiin ne leikin kannalta, oli kiva päästä mukaan, kilpailtiin noukkimisesta ym. Äiti on kertonut kun me oltiin Väinön kanssa ihan pieniä, niin viltistä tehtiin puiden väliin keinu, jossa me nukuttiin ja leikittiin, kun vanhemmat keräsi marjoja, että sillä lailla.</p> <p>Samoin isän kanssa käytiin ongella ja laskettiin pitkää siimaa järveen, ja madotettiin, ja kait se palsta viljelykin on peruja lapsuusajoilta, joista jo aiemmin olen kertonut. Meilläkin oli Apteekin mäellä pienipalsta ja samoin Osuuskaupan alapuolella. <br /><br />Lapsena kitkettiin ja putsattiin porkkana- ja punajuuripenkkejä Väinön kanssa, mutta pyrittiin keksiä siihen mukaan aina jotain hauskaa. Kitkettiin ensin vakopuhtaaksi, ja sitten rivien välit, jonka jälkeen minä istuin vaon päähän, Väinö kävi jaloista kiinni ja veti toiseen päähän, ja roskat oli nopeasti kasassa. Mutta voitte arvata, minkä näköiset oli valkoisesta vehnäjauhosäkistä tehdyt housut.</p> <p>Sitten oli vuorossa aina uimareissu. Vesien saastumisestakin oli jäänyt varoituksena mieleen, kun käytiin pumppuhuoneen rannassa uimassa, niin välillä poikettiin Niemelän järvestä lähtevän joen suussa uimassa (jokihan jatkuu sitten Tervapurona) vaikka se oli meiltä kyllä kielletty, koska asemankyläläiset kävivät kesäisin pesemässä siinä pyykkinsä, se oli epäpuhdasta. Ja niinhän me saatiin sitten jokainen siitä paiseita, ja ne oli tosi isoja, sekä kipeitä. Kesti kauan parantua, ei kyllä enää pulikoitu siinä, kesti pitkään kun taas päästiin uimaan.</p> <p><strong>Sota-aika</strong><br /><br />Kertomista kyllä riittäisi, mutta sota-ajasta kuitenkin sen verran, kun kaikki oli kortilla, ja jos erikoista (lihaa, kalaa, makkaraa ym.) oli tulossa kauppaan, niin aamulla mentiin aikaisin Itikan kaupan eteen jonottamaan jos sattui sittenkään saamaan. Saattoi tulla niin vähän, vaikka määrältä annettiinkin, että jäi ilman.</p> <p>Asuttiin silloin Jokelassa, katselin vintin ikkunasta, kun pommitettiin ja pommit irtosi koneesta Ristaniemen ja Jokelan välillä, sen näki ihan selvästi. Tuntui pahalta.</p> <p>Sotatalvena pesin Tauno Palon ja toisen luutnantin paitoja. Äiti kävi asemalla siivoamassa, niin lotat kyseli josko äiti ottais pestäkseen niitä ja välittivät niitä sitten. Minä kuitenkin pesin ne hellan päällä vadissa haudotin että tulivat valkoisiksi. Silitys oli tarkkaa hommaa, ei saanut olla yhtään ryppyjä. Sainpahan siitä vähän riksaa.</p> <p>Sota-aikana oli myös pakko mennä motti metsään ja tehdä halkoja. En muista, mikä oli ala-ikä raja, mutta määräys oli määräys, tarkastaja kävi katsomassa ja mittaamassa, että oli kunnolla tehty. Siitä sai suorituskortin ja pienen kirveen, noin sentin kokoisen muistoksi. Tein 4 kuutiota, Justus Järvinen oli työnvalvojana.</p> <p>Samoin piti olla myös VR:llä ratatöissä, naiset ja lapsia. Olin yhden kesän Pauli-veljeni ja äidin kanssa topparoikassa ym. hommaa tekemässä, miesväkihän oli suurimmaksi osaksi sotahommissa. Yhden talven lämmitin lumiauroja, ja tein samalla varsiluutia VR:lle. Niitä lähetettiin ympäri maata varikoille, harjojahan ei ollut saatavana silloin, että semmoista.</p> <p>Nyt kyllä tuli mieleen, että mitenköhän minä ne puut olen saanut kaadettua, katkottua ja halastua, sekä tehtyä kunnon pinoja. <br /><br /><strong>Rippikoulusta rataa pitkin</strong></p> <p>Juhannuksena 1941 pääsin ripille. Isän kanssa mentiin pyörällä Keuruulle, kun junat kulki milloin sattui. Samoin oli rippikoulunkin kanssa, viikot olin syksyllä ja keväällä kortteeria Keuruulla. Kotiin tulin kävellen rataa pitkin, kun aikani varroin asemalla, ja junanlähettäjä kävi sanomassa, ettei ole tietoakaan, milloin juna tulee, muita kulkuneuvojahan ei siihen aikaan ollut.</p> <p>Ajattelin, että onhan se mummukin aikanaan kulkenut polkuja pitkin Keuruulla kirkossa, niin miksen minäkin nuori ihminen. Olihan se paljon helpompaa astua pölkyltä pölkylle, kuin kulkea huonoja kinttupolkuja synkässä metsässä. Koskimaan Opun mietteitä mukaillen, oltiinhan Opun kanssa saman ikäisiä. Kassilan Matti oli vuotta vanhempi, he siirtyivät sitten oppikouluun.</p> <p> </p> <p> </p> Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Elämää Haapamäellä 1920-luvulta lähtien Subject The topic of the resource Haapamäki (Keuruu) muistelu kokemuskerronta 1920-luku 1930-luku 1940-luku rautatieläisyys lapsuus sota-aika Creator An entity primarily responsible for making the resource Korsumäki, Annikki Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Description An account of the resource Annikki Korsumäki (1925-2015) kertoo muistojaan lapsuudestaan ja nuoruudestaan Haapamäen rautatieläiskylässä 1920-1940-luvuilla. https://keuruunveraja.fi/files/original/473fe4f72d075ece5e6ce1f13186ddaf.pdf ece1d6cb06a045d97a2902d9f0056a63 https://keuruunveraja.fi/files/original/6eb03292bd40366312a2f6ab06ec4af5.pdf cceffe92b0b36450455202e2cb5dbbdb Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Raija Sulkavan kokoamaa Haapamäen historiaa Description An account of the resource Raija Sulkava on koonnut ja julkaissut useita teoksia, joissa kerrotaan sanoin ja kuvin elämästä ja erityisesti koulunkäynnistä Haapamäellä menneinä vuosikymmeninä. Tässä kokoelmassa on joitakin Sulkavan aineistoja sähköisessä muodossa. Suurin osa valokuvista on peräisin Haapamäen yhteiskoulun perinneyhdistys ry:n laajoista valokuvakokoelmista. Creator An entity primarily responsible for making the resource Sulkava, Raija Digitoitu teos Tähän kokonaiset digitoidut kirjat tiedostoliitteinä, metatietokenttiin lyhyt kuvaus teoksesta. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Elämää Haapamäen vanhassa Yhteiskoulussa, I 1907-1947 ja II 1948-1966 Subject The topic of the resource Keuruu -- Haapamäki yhteiskoulut Description An account of the resource Raija Sulkavan vuosina 2002-2007 keräämä aineisto. Creator An entity primarily responsible for making the resource Sulkava, Raija Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto https://keuruunveraja.fi/files/original/ad4301c9f99b862f24a736380ce5533c.mp3 017011e6542205f8370b0b84a636e016 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Pekka Isomäen metsäperinneaineisto Description An account of the resource Keurusseudun metsäammattilaiset ryhtyivät 1980-luvulla tallentamaan alueen metsäperinnettä. Pekka Isomäen johdolla haastateltiin vuosina 1986-1991 yhteensä noin 70 henkilöä, jotka olivat työskennelleet Keurusseudulla metsätalouden piirissä 1930-70-luvuilla. Toimittaja Jorma Heinonen kirjoitti kerätyn materiaalin pohjalta myös kaksi teosta (Keurusseudun metsäkämpät, 1988 ja Vihreän kullan markkinoilla : Keurusseudun puukauppakirja, 1991). Veräjää varten Pekka Isomäki on digitoinut alun perin c-kaseteille tallennetut haastattelunauhat ja koostanut niistä yhteensä 17 lyhyttä äänitettä, jotka käsittelevät Keurusseudun metsäperinnettä eri puolilta. Lisäksi kokoelmaan kuuluu Isomäen teemasta kirjoittama johdantoteksti sekä äänitteiden kuvituksena käytettyjä valokuvia, joissa esiintyy äänitteiden kertojia ja niissä mainittuja paikkoja ja tilanteita. Creator An entity primarily responsible for making the resource Isomäki, Pekka Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Date A point or period of time associated with an event in the lifecycle of the resource 1986-1991 Sound A resource primarily intended to be heard. Examples include a music playback file format, an audio compact disc, and recorded speech or sounds. Duration Length of time involved (seconds, minutes, hours, days, class periods, etc.) 25 min Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Elämää metsäkämpillä ja puunhankintaa sotien kahta puolen Subject The topic of the resource kämpät metsätyö savotat Pihlajavesi (kunta) muistelu haastattelut puukauppa uitto Description An account of the resource Erkki Teininmäki kertoo elämästä Pihlajaveden Lehtomäen metsäkämpällä sekä puunhankinnasta 1930-50-luvuilla. Pekka Isomäki haastattelee. Äänitiedosto avautuu painamalla ensin aiheen kohdalla olevaa kaiuttimen kuvaa TAI itse aiheen otsikkoa JA sen jälkeen painamalla sivulle avautuneen mustan vaakapalkin vasemmassa laidassa olevaa pikku NUOLTA, jonka vieressä on aikalaskuri. Creator An entity primarily responsible for making the resource Isomäki, Pekka Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Contributor An entity responsible for making contributions to the resource Teininmäki, Erkki Format The file format, physical medium, or dimensions of the resource äänite (MP3) https://keuruunveraja.fi/files/original/4435a089936eb99dcbf435ddfc09b206.mp3 36c3ee8b50c6ba5490741f0f55bc9fc2 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Tällaista elämä oli - Veteraaniväen tarinoita Subject The topic of the resource sota-aika jälleenrakentaminen veteraanit Description An account of the resource Keuruun museon kustantamana ja Orvokki Vääriskosken toimittamana julkaistiin vuonna 2013 kirja, jossa 1920-1930 -luvulla Keuruulla syntyneet tai tänne muuttaneet kertovat muistojaan sodan varjosta jälleenrakentamisen aikaan. Tässä kokoelmassa voit kuunnella kirjan sisältämät tarinat. Creator An entity primarily responsible for making the resource Vääriskoski, Orvokki Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Rights Information about rights held in and over the resource Keuruun museo Sound A resource primarily intended to be heard. Examples include a music playback file format, an audio compact disc, and recorded speech or sounds. Duration Length of time involved (seconds, minutes, hours, days, class periods, etc.) 2 min 25 sek Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Elämän iltahuutoja Subject The topic of the resource runot Creator An entity primarily responsible for making the resource Rapo, Sylvi Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Rights Information about rights held in and over the resource Keuruun museo Description An account of the resource Äänitiedosto avautuu painamalla ensin aiheen kohdalla olevaa kaiuttimen kuvaa TAI itse aiheen otsikkoa JA sen jälkeen painamalla sivulle avautuneen mustan vaakapalkin vasemmassa laidassa olevaa pikku NUOLTA, jonka vieressä on aikalaskuri. https://keuruunveraja.fi/files/original/95c96dc9a6ad47fedac7daf077f7eac5.jpg f978d1bad495b02266e5b8b7ae82c166 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Raimo Varpulan kokoelma Description An account of the resource Kokoelmassa on digitoituna Raimo Varpulan Keurusseutua käsitteleviä keräilykokoelmia mm. postitoiminnasta, postikorteista ja tulitikkuetiketeistä sekä hänen keuruulaisista tapahtumista ottamiaan valokuvia. Kokoelmat ulottuvat 1800-luvun loppupuolelta 1980-luvulle. Creator An entity primarily responsible for making the resource Varpula, Raimo Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Still Image A static visual representation. Examples include paintings, drawings, graphic designs, plans and maps. Recommended best practice is to assign the type Text to images of textual materials. Original Format The type of object, such as painting, sculpture, paper, photo, and additional data Tulitikkuetiketti Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Elintarvikeliike Erkki Päivisen tulitikkuetiketti Subject The topic of the resource etiketit tulitikut keräily elintarvikeliikkeet Haapamäki Description An account of the resource Elintarvikeliike Erkki Päivisen tulitikkuetiketti. Keskon ruoka-, herkku - ja siirtomaatavaraliike sijaitsi Haapamäellä. Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Provenance A statement of any changes in ownership and custody of the resource since its creation that are significant for its authenticity, integrity, and interpretation. The statement may include a description of any changes successive custodians made to the resource. Raimo Varpulan kokoelma Contributor An entity responsible for making contributions to the resource Valokuva: Saarimäki, Satu Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Rakennuskulttuuria Keuruulla Description An account of the resource Keuruun keskustan rakennusten vaiheita ja historiaa Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document <p>Siipirataslaiva m/s Elias Lönnrot eli Ellu aloitti liikennöinnin Keurusselällä kesäkuussa 1986. Laivalle rakennettiin silloiseen Ahtolan venerantaan satama. Palvelut täydentyivät pian kioskirakennuksella.</p> <p>Nykyisen Ahtolan sataman alueella oli jo ennestään vesillelasku-, uima- ja pyykkipaikkoja. Paikanniminä alueelta tunnettiin mm. Vanharanta ja Rauhalan ranta.</p> <p>Nykyisen nimensä satama on saanut vastapäätä olevalta Ahtolan talolta. Ahtolan rakennutti 1900-luvun alussa maanmittausinsinööri Matti Näkki (1857–1928) Keuruun seurakunnalta vuokraamalleen noin kahden hehtaarin tontille.</p> <p>Rakennuksen piirsi ilmeisesti rakennusmestari Kaarlo Suhonen, jonka suunnittelemia 1900-luvun alun kansallisromanttisia vaikutteita saaneita puurakennuksia on vielä muitakin jäljellä Keuruulla.</p> <p>1920-luvulla talon osti Serlachius Oy. Sen jälkeen siinä oli metsäyhtiön toimi- ja asuintiloja. Sen jälkeen rakennus on ollut yksityisomistuksessa.</p> <p> </p> <p>Lähteet:</p> <p>Suur-Keuruun sanomat 16.4.1986.</p> <p> </p> <p>Rainio, Jussi 1957; Kotiseutuni Keuruun kirja. Keuruu: Otava.</p> <p>Rainio, Jussi 1992: Keuruun kauniita puutaloja. Julkaisussa Keuruun joulu 1992, s. 29 – 36. Keuruu: Lions Club.</p> <p>Tuomi-Nikula, Jorma 1986: Elias Lönnrot. Suomen viimeinen siipirataslaiva. Keuruu: Keurusprint oy.</p> Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Ellun kotisatama Ahtola Subject The topic of the resource Keuruu laivat satamat 1980-luku puurakennukset 1900-luku Näkki, Matti Suhonen, Kaarlo risteilyalukset Description An account of the resource Siipirataslaiva Elias Lönnrotin eli Ellun kotisatama Ahtola on ollut tunnettu veneranta jo pitkään. Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Date Created Date of creation of the resource. 2023 https://keuruunveraja.fi/files/original/a2ba1e0bef30809b307f516c2dea33c0.jpg ccf60b3e0ad32f14c5f00fc81db9d6da Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Keuruun maatalousseuran kuvakokoelma Subject The topic of the resource kylät maatalous Description An account of the resource Maatalousteknikko Oiva Kamppi toimi Keurusseudulla maatalousneuvojana 1950-1960 -luvuilla. Työnsä ohessa hän kulki kameran kanssa pitkin Keuruun kyliä. Tässä kokoelmassa on hänen ottamiaan kuvia näiltä matkoilta sekä reprokuvia, joita hän kuvasi asiakkaittensa kotialbumeista maatiloilla käydessään. Tuoreimmat kuvat ovat Kampin seuraajien, Pekka Mennalan ja Markku Kuuselan ottamia. Kuvat on saatu lahjoituksena Keuruun maatalousseura ry:ltä kaupunginkirjaston kotiseutukokoelmaan. Mikäli tiedät kertoa kuvista lisää, toivomme sinun ilmoittavan niistä meille sivustolla olevan Ota yhteyttä -painikkeen kautta. Still Image A static visual representation. Examples include paintings, drawings, graphic designs, plans and maps. Recommended best practice is to assign the type Text to images of textual materials. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Elonkorjuutalkoot Description An account of the resource Vanhassa mustavalkokuvassa maalaistalon väkeä seisoo talon pihapiirin vieressä olevalla viljapellolla. Heidän joukossaan on naisia, miehiä ja lapsia. Osalla miehistä on ruislyhteet kädessä ja niitä makaa myös pellolla, josta osa on vielä niittämättä. Creator An entity primarily responsible for making the resource Kuvaaja tuntematon Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Subject The topic of the resource maatalous maanviljely talonpojat Keuruu https://keuruunveraja.fi/files/original/fa07f699029199b69ad1aa45ad5c263a.pdf bc2c9383e41cda86de59b64e67807cd2 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Digitoidut kirjat Description An account of the resource Digitoitujen kirjojen kokoelma sisältää alun perin painettuna julkaistuja kirjoja ja muita teoksia, jotka on digitoitu pdf-muotoon. Kokoelmassa on sekä keuruulaisten tekijöiden kirjoittamaa kaunokirjallisuutta että Keuruuta käsitteleviä tietokirjoja ja artikkeleita. <br /><br />Kaikki teokset ovat joko tekijänoikeusvapaita, tai niiden uudelleenjulkaisuun on saatu lupa alkuperäisten kirjoittajien oikeudenhaltijoilta. Jälkimmäisessä tapauksessa tämä on aina mainittu teoksen kuvauksessa.<br /><br />Tätä e-kirjojen kokoelmaa kartutetaan yhteistyössä Projekti Lönnrotin (<a title="Projekti Lönnrotin" href="http://www.lonnrot.net/" target="_blank" rel="noreferrer">http://www.lonnrot.net/</a>) kanssa Digitoitu teos Tähän kokonaiset digitoidut kirjat tiedostoliitteinä, metatietokenttiin lyhyt kuvaus teoksesta. Digitoidun teoksen tiedot Digitoidun teoksen bibliografiset tiedot (tekijä, nimi, alkuperäinen kustantaja ja julkaisuvuosi) Soinne, Laura: Emäntävainaan kellonvitjat. Kaksinäytöksinen farssi. Kust.Oy. Näytelmä: Helsinki. 1929. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Emäntä-vainaan kellonvitjat Subject The topic of the resource Soinne, Laura näytelmäkirjallisuus näytelmät farssit lesket kihlaus piiat isännät väärinkäsitykset Creator An entity primarily responsible for making the resource Soinne, Laura Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Rights Information about rights held in and over the resource Digitoidun version julkaisuun Keuruun Veräjä-verkkopalvelussa on saatu lupa Laura Sointeen oikeudenhaltijalta. Description An account of the resource Laura Sointeen kaksinäytöksinen farssi vuodelta 1929. Date Created Date of creation of the resource. 1929 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Muistoja ja dokumentteja entisajan elämästä Description An account of the resource Tässä kokoelmassa on yksityishenkilöiltä käyttöön saatuja muistelutekstejä ja aikalaisdokumentteja, kuten kirjeitä ja kouluaineita. Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document Olin vajaa neljä vuotta vanha. Vanhemmat sisarukseni Airi ja Martti olivat koulussa. Ihailin heidän koulutavaroitaan kovasti. Airin kynä, kumi, viivoitin ja maapallonmuotoinen teroituskone olivat ihmeellisiä. Varsinkin kynä, se kuusikulmainen, keltainen, jota nykyäänkin käytetään.<br /><br />Kun Airi teki koulutehtäviään, sain istua vieressä katselemassa, jos osasin olla häiritsemättä tarkkaa työtä. Airi oli tärkeän näköinen käyttäessään kynää. Jos tuli huono numero laskuvihkoon, hän otti kumin ja pyyhki sen pois. Merkillistä. Joskus, kun Airi oli hyvällä päällä, sain ottaa kynän käteeni. Se oli n. 10-12 cm pitkä ja hyvin teroitettu. Kokeilin ”Keskisuomalaisen” reunaan ja viivaa tuli. Ei saanut painaa, ettei vaan terä katkea.<br /><br />Kun minäkin halusin oman kynän, niin äiti sanoi, että jos pukki toisi, joulu kun oli lähellä. Siinäpä se! Miten saan ajan siihen asti kulumaan, ja olinko ollut tarpeeksi kiltti. Tontut alkoivat hiiviskellä hämärällä pihalla, kun olin polvillani ikkunan edessä penkillä hämärässä tuvassa ja katselin ulos – Airi ja Martti olivat silloin aina ulkona ja kertoivat sisälle tullessaan, että tonttuja on jo liikkeellä, että he olivat nähneet. Ihmettelin, mikä heitä niin nauratti.<br /><br />Tuli jouluaatto. Kuusi seisoi permannolla, tähti latvassa, oksilla kynttilöitä, kuusenkaramelleja ja suomenlippunauha. Teimme suuren piirin kuusen ympärille, kävelimme kuusen ympärillä ja lauloimme ”joulupuu on rakennettu…”. Ei se piiri niin kovin suuri ollut, kun kaksoset Kirsti ja Kerttu olivat vielä pieniä, mutta isä, äiti ja me kolme isompaa kumminkin. Mutta sitten alkoi tapahtua. Kolinaa kuului eteisestä, ja isä meni avaamaan. Joulupukki siellä kolisteli, turkki nurin, leveäkärkiset pieksut jalassa, koirannahkarukkaset kädessä ja pitkä valkoinen parta. Pukki puhui kuuluvalla äänellä keskustellessaan isän kanssa penkillä istuen. Kyseli, onko kilttejä lapsia. Silloin minua vietiin.<br /><br />Mummu oli kamarin sängyssä jalkavaivaisena kyljellään, ja minä loikkasin sänkyyn mummun selän taakse piiloon. Oli suora yhteys tuvasta kamariin, kun ovi oli auki. Sieltä oli helppo seurata tilannetta, kun lahjojen jako alkoi: ”Martille, Airille” kuului pukin ääni. Sitten ”Leenalle” ja se olin minä. Koska toinen nimeni Leena oli helppo sanoa, niin oli päätetty, että olen Leena. Kiireesti hakemaan lahjaa, kai sentään kiitin, vaikka niin jännitti. Näin heti paketin päältä, että ei se ole oikea kynä, kun paketti on noin pitkä. Pettymys oli suuri. Revin mummun selän takana paperit pois päältä. Pitkä se oli ja sen takia niin painava. Ja mitä! Ei terää, vaan molemmat päät tasaisia!<br /><br />Pukin lähdettyä isä vuoli puukolla terän, joka oli puun sisällä. Kyllä se siinä keveni ajan mittaan, vaikka ensin tuntui painavalta. Kaupan tiskipaperiin piirtelin ahkerasti ja tavan takaa piti Airilta lainata teroitinta. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Ensimmäinen muistamani joululahja Subject The topic of the resource Jukojärvi (Keuruu) Vuorela joulu joululahjat 1930-luku muistelu kokemuskerronta muistot lapsuus jouluperinne Description An account of the resource Pirkko Mäntysaari (o.s. Vuorela) muistelee ensimmäistä joululahjaansa Keuruun Jukojärvellä Vuorelassa. Hänen isänsä oli runoilija Einari Vuorelan nuorin veli Viljo Henrik Vuorela. Creator An entity primarily responsible for making the resource Pirkko Mäntysaari (o.s. Vuorela) Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto https://keuruunveraja.fi/files/original/170f8720b67436e747d2553aff8f98ce.pdf 8d7d9e9632a67ebc69a6e6eb06f7bf1d Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Rakennuskulttuuria Keuruulla Description An account of the resource Keuruun keskustan rakennusten vaiheita ja historiaa Artikkeli Teeemateksti jostakin aiheesta. Tätä aineistotyyppiä voi käyttää aina kun tekstin muoto ei vaadi muuta. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Ensimmäisen tarina. Keuruun kirjastorakennus 20 vuotta. Subject The topic of the resource Keuruu kirjastot kirjastorakennukset 1990-luku rakennushankkeet Hyvämäki, Eero Description An account of the resource Keuruun kirjastorakennus ihastuttaa kävijöitä kauniilla, ajattomalla arkkitehtuurillaan Tarhian maisemissa. Ensimmäistä Keuruun kirjastorakennusta odotettiin kuitenkin kauan. Teksti on koottu Keuruun kirjastorakennuksen juhlavuonna 2019 näyttelyä varten, joka oli esillä kirjastossa marras-joulukuussa 2019. Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Contributor An entity responsible for making contributions to the resource Rokkonen, Hanne Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Yhdistysten arkistoista Description An account of the resource Tässä kokoelmassa on tekstejä ja kuvia, jotka ovat peräisin keuruulaisten yhdistysten ja järjestöjen arkistoista tai ovat heidän itsensä tuottamia. Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document Näin joulun alla tulee mieleen, miten entisaikaan vietettiin joulua täällä Keuruulla. Ennen kuin joulun viettoon päästiin, oli tehtävä monet valmistelut.<br /> <br />Varilimppu eli varituinen leivottiin jo ennen suursiivousta. Varilimppua säilytettiin laarissa, kuivissa rukiissa ja hapanleipä vaikkanoissa eli vartaissa. <br /><br />Sitten alkoikin siivoukset. Aloitettiin vierashuoneista, siis kamareista ja siivous tehtiinkin perusteellisesti. Kaikki tavarat vietiin ulos tuulettumaan ja katajanoksilla riimottiin katot ja seinät. Kamareiden siivous kesti parikin päivää.<br /><br /> Kahta viikkoa ennen joulua siivottiin suuri tupa. Tupa riimottiin ensin katajanoksilla, siinä oli parikin ihmistä riimomassa. Miehet tekivät pitkistä kuusenoksista neljä sutia, joilla tuvan maalaamaton lattia hinkattiin. <br /><br />Suti laitettiin pitkään varteen ja se oli painava. Lattialle laitettiin hiekkaa ja kylmää vettä, mutta sutien päälle viskottiin lämmintä vettä. <br /><br />Tässä hommassa oli neljä miestä työssä, kaksi aina hinkkasi yhtä sutia. Välillä huuhdeltiin vedellä enin lika pois. Sitä varten oli seinässä lattian rajassa reikä, josta vesi valui ulos. Kun tarpeeksi oli hinkattu alkoi huuhtelu. Kuluneet sutit vietiin pihalle. Huuhtelu tapahtui siten, että vettä heitettiin ämpärillä lattialle ja siinä oli kolme, neljä naisihmistä luudilla lakaisemassa. Vesi laastiin jälleen lattian rajassa olleeseen reikään, josta se valui ulos. <br /><br />Vettä käytettiin runsaasti ja sitä ajoivat nyt miehet hevosella karjakeittiöstä. Siinä olikin ukoilla hommaa. Vettä tuotiin kylmänä ja kuumana ja sitä kului paljon ennen kuin tuvan suuri lattia oli äitini mielestä hyvin pesty ja huuhdeltu. Niin kauan piti huuhdella, että valkoinen kuohu tuli laastessa veteen. <br /><br />Sitten lattia kuivattiin nokkossäkeillä kuivaksi. Pestyt sängyt tuotiin tupaan. Ne täytettiin pitkillä, kuivilla rukiin oljilla ja sitten laitettiin pellavainen raiti olkien päälle. Lampaan vällyt oli peitteenä. <br /><br />Ja tuoksu oli hyvä. Siinä oli puhtaan lattian ja kuivien olkien tuoksua. Pystyraasu, jossa oli metriset halot palamassa, kuivatti pestyn tuvan lattian. <br /><br />Mutta ei tätä kaikkea yhtä kyytiä tehty. Sitä syötiin ja juotiin välillä! <br /><br />Jouluruokien valmistelu oli toinen suuri työ, koska kaikki tehtiin kotona. <br /><br />Syysteurastus oli tehty marraskuussa, joten siankinkku, lehmän ja lampaan reisi olivat aitassa suolavedessä. Sieltä ne sitten haettiin ja ensin keitettiin ja sitten paistettiin suuressa tuvan uunissa. Joulupöytään näistä sitten leikattiin kylminä valmiita siivuja. <br /><br />Jouluruokiin kuuluivat lanttu- ja perunalaatikot. Lantut ja perunat kuorittiin karjakeittiössä. Lipeäkala valmistettiin kotona, samoin kalja. Joulun alusviikolla leivottiin ohrahiivaleipä ja pulla. Pikkuleipiä ei tehty eikä kakkuja. <br /><br />Aattoaamuna tuotiin joulukuusi. Ukot hakkasivat tuuman pituisia kuusenoksia, joita ripoteltiin tuvan valkoiselle lattialle. Ne tuoksuivat hyvältä, mutta pistelivät vietävästi paljaita jalkapohjia. <br /><br />Joulusauna oli keskellä päivää ja saunan jälkeen juotiin kahvia pullan kanssa. <br /><br />Täytyy vielä mainita, että myös kotieläimille annettiin jouluna ylimääräiset ruoka-annokset ja navettakin oli suursiivottu kaikkein ensimmäiseksi. <br /><br />Jouluaaton ruokiin kuului vielä lihakeitto, joka oli tehty sianlihasta ja pienistä, samankokoisista perunoista, joita ei oltu paloiteltu. Jälkiruokana oli aina rusinakeitto. Sitä tehtiin noin 20 litraa. Sen kanssa oli ohraryynipuuroa. <br /><br />Väkeä oli joulupöydässä alun kolmattakymmentä. Kotonani Lammasahossa oli tapana, että jouluillalliselle haettiin myös naapurit Hartulta, Jussilasta, Virtaselta ja Räsäseltä. Heidät haettiin ja vietiin hevoskyydillä. <br /><br />Joulupukkia ei käynyt koskaan. Ukko, Janne Sankila, luki Jouluevankeliumia ja laulettiin virsi. Ruuan jälkeen juotiin kahvit pullan kera. <br /><br />Joulukirkkoon lähdettiin neljällä hevosella. Kirkko alkoi kello kuusi. Minä ajoin aina yhtä hevosta, kun siihen ikään tulin, vähän toiselle kymmenelle. Istuin kuskipukilla, karjakko ja sisäkkö istuivat takana. <br /><br />Siinä tumpelit soi ja kovaa mentiin Leena-hevosella. <br /><br />Nämä ovat minun muistojani entisajan joulunvietosta. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Entisajan joulunvietosta Keuruulla Subject The topic of the resource Keuruu joulu jouluperinne perinne ruokaperinne muistelu kokemuskerronta muistot siivous maalaistalot Creator An entity primarily responsible for making the resource Pekkala, Lyyli Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Description An account of the resource Lyyli Pekkala kertoo muistojaan joulunvietosta entisajan Keuruulla. Pekkala piti esitelmänsä Keuruun Marttojen pikkujouluissa Keuruulla pappilassa 11.12.1978. Date Created Date of creation of the resource. 1978 https://keuruunveraja.fi/files/original/5061b4d5df6a3e5fb3c29adfa140386f.jpg f86008c19bc75778c142358a76ce7bb4 https://keuruunveraja.fi/files/original/26c49b1044b95baede45daf95ef1c0d7.jpg 553898f2115a88eb73f0e678d5d6446f https://keuruunveraja.fi/files/original/1d1f3fb2f331c89fa8a65f3517dae8b3.jpg 74a0ddc914cefdb7c1dfc6209605167c Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Riitta Reijosen kirjoituksia pelimanniperinteestä Description An account of the resource Keuruulaissyntyinen Riitta Reijonen (os. Aho) on osallistunut lapsesta saakka paikalliseen pelimannitoimintaan ja sittemmin myös tutkinut sitä laajasti. Tässä kokoelmassa on Riitan keräämää ja kirjoittamaa aineistoa keuruulaisesta pelimanniperinteestä. Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document <h2>Kansansoittokilpailut</h2> Entisaikaan pelimannia tarvittiin talkoissa, häissä ja iltamissa. Sodan jälkeen kansansoitto-kilpailuilla oli suuri merkitys pelimannikulttuurin säilymisen kannalta. Keski-Suomessa pidettiin 1950-60 -luvuilla noin 80 kansansoittokilpailua. Keuruulla oli tuolloin paljon soittajia. Kilpailuja järjestettiin eri kylillä kuten Haapamäellä, Liesjärvellä, Mäkikylällä, Pohjoislahdella, Häkkisessä ja Keuruun kirkonkylässä. Kisoihin osallistui kymmenestä useaan kymmeneen soittajaa. Kansanmusiikki eteni korvakuulolta pelimannilta toiselle. Jokainen lisäsi siihen omat erikoisuutensa ja joskus siitä jäi pois jotakin. Soiton omaperäisyys syntyi soittajan soittotaidosta, luovuudesta tai persoonasta. Musiikki eli ja muuntautui soittajan mukaan.<br /><h2>Edesmenneitä paikkakunnan pelimanneja - soittajia ja laulajia</h2> <br />Aho Oiva 1906-1988, maanviljelijä, viulupelimanni Suonsyrjästä. Oiva oli oppinut soittotaitonsa Aapo ja Leo Saviojalta. Soittanut viitisenkymmentä palkintoa Kansansoittokilpailuissa. Oiva soitti 1920-30 -luvun talkoissa, häissä ja iltamissa. Varsinaiselta ammatiltaan Oiva Aho oli maanviljelijä Purolan perällä, Aholassa. Kesäisin hän oli lisäksi töissä rakennuksilla. Sota-aika toi katkoksen soittoharrastukseen ja viulua tuli soitettua vain lomilla. Sodan jälkeen alkoivat sitten kansansoittokilpailut. Ensin soitti pelimannit kilpailunsa ohjelmana ja lopuksi oli tanssia paikalla olleiden pelimannien tahdissa. Kansansoittokilpailuista Oiva Aho keräsi yli 50 palkintoa. Oiva Aho oli merkittävä kansanmusiikin tallentaja, hän soitti kansanmusiikin nauhoitearkistoihin useita kymmeniä kappaleita. Keurusseudun pelimanneissa hän soitti sen perustamisesta, vuodesta 1971 saakka. Hänelle on myönnetty Suomen Kansanmusiikkiliiton kultainen ansiomerkki 1986. <br /><br />Aho Paavo 1924-1988, maanviljelijä, kirvesmies, soittimet viulu, banjo, kontrabasso. Oppinut soittotaitonsa Aapo ja Leo Saviojalta. Oiva Ahon veli. Tyttäret Riitta ja Kaija ovat harmonikansoittajia. Soittanut Keurusseudun pelimanneissa. <br /><br />Aho Toivo 1926-1992, teollisuusvartija, viulu, Oiva ja Paavo Ahon nuorin veli, saanut oppia Aapo ja Leo Saviojalta, osallistui kansansoittokilpailuihin. Soittanut Keurusseudun pelimanneissa. <br /><br />Aho Theodor 1880-1956, seppä, maanviljelijä, 1-rivinen haitari, kantele. Pelimanniveljesten Oiva, Paavo ja Toivo Ahon isä. Theodor Aho asui Suojoen varressa Rummakossa ja oli lehtitietojen mukaan viimeinen keuruulainen, joka on nuoruudessaan elänyt savupirtissä. Silloin sanottiin savusaunassa.Asumisestaan Horhan savupirtissä hän kertoi näin: "Siihen aikaan Keuruulla oli enää kaksi savupirttiä tai -saunaa. Koko taloushomma tapahtui samassa saunassa, jossa kylvettiin, joka oli pirttinä ja jota välillä käytettiin riihenä. Kiuas oli nurkassa ja sen sisällä oli kiviuuni, jossa oli savinen arina. Lavat olivat toisessa nurkassa, melko korkealla ja lavojen alla oli maapermanto, jolla kanat ja kukko oleilivat. Horhan savusaunassa olivat vaari ja muori asuneet siitä saakka, kun naimisiin menivät. Mitään kelloa ei ollut vaan kukko hoiteli sen virkaa. Kahden aikaa se kiekaisi yhden kerran, kolmen aikaan kaksi kertaa, neljän aikaan kolme kertaa ja silloin ruvettiin housuja vetämään jalkaan ja lähdettiin taksvärkkiin. <br /><br />Ahonen Voitto synt. Multialla 1924-2011, myöh. Keuruu, sorvari, viulu, 5-rivinen harmonikka, soittanut Keuruun Pelimanneissa. <br /><br />Autio Antti 1924-2017, asunut Keuruulla sekä Petäjävedellä. Soittanut huuliharppua, 5-rivistä harmonikkaa, kornettia, tuubaa, kontrabassoa ja kitaraa. Hän on ollut perustamassa Keski-Suomen Kansansoittajia v. 1960, Keurusseudun ja Petäjäveden pelimanneja, Läntisen Keski- Suomen musiikkileiriä ja Keuruun Soittajapoikia. Hän on kirjoittanut runsaasti kulttuurihistoriallisia lehtijuttuja myös kansansoittajista. Hänelle on myönnetty kansanmusiikin edistämisestä Antin malja 1988, Paikallislehtien Liiton Antti-patsas ansioista lehdenteon saralla 1984, Suomen Kansanmusiikkiliiton kultainen ansiomerkki 1994 ja Keski-Suomen Kansanmusiikkiyhdistyksen kultainen ansiomerkki ja kunniapuheenjohtajan arvo 2000.<br /><br />Forsell, Haapamäellä elänyt 5-rivisen soittaja. <br /><br />Halla-aho Viine 1900-1971, Petäjävesi, 2- ja 5-rivinen haitari, huuliharppu. <br /><br />Heinämäki Kaarlo (Kalle) synt. 1907, Pihlajavesi, isoisä oli tunnettu Kala-Matti. <br /><br />Heininen Esko, huuliharppu, 2-rivinen haitari. Osallistui kansansoittokilpailuihin. <br /><br />Järvenpää Arvo 1899-1973, Jukojärvi, asui Korkeakosken myllyllä, 2-rivinen haitari. Osallistui kansansoittokilpailuihin. <br /><br />Kask Juho 1884-1965, Asunta, 1-rivinen haitari, osallistui kansansoittokilpailuihin. <br /><br />Kaukanen Lauri 1920-2004?, Kaukas-Lasse, soittanut monissa viihdetilaisuuksissa ja sota-aikana korsuissa. Omia musiikkikokoonpanoja, soittanut Keuruun Pelimanneissa. <br /><br />Koivikko Fredrik 1904-1974 synt. Multialla, myöh. Kolhossa, maanviljelijä, huuliharppu, viulu, 2-, 3- ja 5-riviset haitarit, kymmeniä ensipalkintoja kansansoittokilpailuista, omia sävellyksiä. Oltermanni -arvonimi 1972, Mestaripelimannin arvo 1973. <br /><br />Koivikko Janne 1869-1949, viulu, Multia myöh. Kolho, Fredrik Koivikon isä. <br /><br />Korhonen Yrjö 1905-1967, 2- ja 5-rivinen haitari, Jukojärvi, Tuulensuun isäntä.<br /><br /> Korpinen Veikko 1926-2012, seppä, syntynyt Multialla, asunut myöh. Keuruulla, huuliharppu, mandoliini, n. 40 palkintoa kansansoittokilpailuista, Keurusseudun pelimannien puheenjohtajana vuosina 1972-1992. Veikko oli varsinainen sanaseppä, riimittelijä ja humoristinen soittaja ja pelimannihengen ylläpitäjä. Hänelle on myönnetty Suomen Kansanmusiikkiliiton Hopeinen ansiomerkki 1990, Pilli-Hermannin arvonimi 1990, Antin malja 1998. <br /><br />Koto Matti 1905-1960, huuliharppu, mandoliini, toimi usein kansansoittokilpailujen tuomarina. Kukkamo Iivari 1884-1958, maanviljelijä, kuuliaissoittaja Lihjamon kylällä, kantele. <br /><br />Kulmala Aapo 1887-1976, Pihlajaveden Mäkikylä, 1-rivinen haitari. <br /><br />Kypärä Arvi 1899-1973, synt. Multialla, muuttanut myöh. Jukojärvelle, kivityömies, 2-rivinen haitari, huuliharppu. Hän oli rakentanut parikymmentä kivinavettaa, kivisiltoja ja kirkonaitoja. Kypärä oli pitkään tuttu näky keuruulaisessa katukuvassa partoineen ja kontteineen. Osallistui kansansoittokilpailuihin innokkaasti. <br /><br />Könttäri Kalle 1884-1956, Könttärin talon poika, kantele, 2-rivinen haitari, kulki talosta taloon ja soitti tansseja. Taitava soittaja. Hänen äitinsä Frederika oli Pilli-Hermannin sisarpuoli. <br /><br />Larmi Aapo 1880-1944, kantele, 1-rivinen haitari.<br /><br /> Larmi Paavo 1914-1988, presidentinlinnan talonmies, moottoripyörälähetti ja talonmies-autonkuljettaja, myöhemmin pienviljelijä ja kuorma-autoilija Roosinpohjan kylässä. Omia sävellyksiä. Kanteleensoittaja ja harmonikansoittaja. Osallistui kansansoittokilpailuihin. <br /><br />Latvala Eino 1904-1987, synt. Peräseinäjoella, Keuruulle 1935, Manniskylä, 1-, 2- ja 5-riviset haitarit. Hän korjasi ja viritti haitareita, osallistui kansansoittokilpailuihin. <br /><br />Mäkinen Atte 1896-1962, 1-, 2- ja 5-riviset riviset haitarit, otti osaa innokkaasti kansansoittokilpailuihin, joista useita palkintoja. Omia sävellyksiä. <br /><br />Mäkinen Lempi 1929-2016, o.s. Ahonen, laulaja, esiintyi Keurusselan pelimannien kanssa useita kymmeniä vuosia 1970 –luvulta alkaen. <br /><br />Mäkinen Urho 1904-1983, 2-rivinen haitari, ensimmäisen keuruulaisen autokorjaamon perustaja.<br /><br /> Männistö Hermanni 1871-1956, Pihlajavesi runoilija, säeseppo, velikulta, 1-rivinen haitari, viulu ja laulu. Hän on soittanut mm. presidentinlinnassa, Eduskuntatalossa, Kalastajatorpalla. Hän on toiminut innokkaasti museohankkeen ja kansanperinteen säilymisen hyväksi. <br /><br />Oksanen Toivo 1893-1974, Haapamäen Jusseron kylä, metsätyömies, 2-rivinen haitari, osallistui kansansoittokilpailuihin. <br /><br />Pihlainen Eero, muurari, kantele, synt. Multia, myöh. Kolho, osallistui kansansoittokilpailuihin. <br /><br />Perämäki Martti 1926-2012, 5-rivinen harmonikka, taitava kivi- ja puutyömies, tehnyt mm. veneitä ja Killinkosen Sankarimuistomerkin, Heinäsniemen isäntä, soittanut Keuruun Pelimanneissa. <br /><br />Rasi Eeva 1910-1980, Jukojärvi, myöh. Helsinki (Liukkonen) kahvilanhoitaja, mandoliini, huuliharppu ja laulu, Antti Aution sisarpuoli. <br /><br />Reunanen Lauri 1888-1974, Pihlajavesi Aseman seutu, laulu. Saarikko Eino 1901-1976, Valkealahti, viulu. <br /><br />Savioja Aapo 1869-1952, syntynyt Limingassa, alkuaan Lehrbäck, Keuruulle 1905, puuseppä, toimi käsityönopettajana Lavikon ja Lihjamon kouluissa. Soittimet 1-rivinen haitari ja viulu. Hän soitti usein poikansa Leon kanssa niin, että isä Aapo soitti melodian ja Leo säesti. Osallistui kansansoittokilpailuihin. <br /><br />Savioja Leo 1899-1962, Savi-Leku, viulu, aloitti soittoharrastuksen 6-vuotiaana. Hän opiskeli 1920- luvun lopulla Helsingin konservatoriossa viulunsoittoa, mutta opinnot keskeytyivät. Hän oli mukana myös Sirkus-ryhmässä. Hän osallistui usein kansansoittokilpailuihin ja yleensä voitti sarjansa. Hän soitti kylän raitilla, hienoston kutsuilla, talkoissa, iltamissa, tansseissa ja häissä. Isä Aapo Savioja oli myös viulupelimanni. Leo soitti kauniisti, notkeasti ja puhtaasti viuluaan. Hän soitti jopa kahta viulua yhtäaikaisesti, toinen viulu oli tuettu tuolille polvien eteen, jousi polvien väliin. Hän osasi soittaa viulua myös selkänsä takana. Leo antoi soitonoppia myös naapurissa asuneille Ahon veljeksille, joista Oiva Aho on soittanut Kansanperinnearkistoon useita Saviojalta oppimiaan kappaleita. Leo Savioja löytyi surmansa saaneena Haapamäeltä 1962, mutta tapahtumat ovat jääneet ratkaisua vaille. <br /><br />Saxberg Herman 1830-1909, Pilli-Hermanni, kuuluisa hääsoittaja, klarinetti ja laulu, riimitteli ja sävelsi näkemiään ja kokemiaan asioita, myös pilkkalauluja. Niitä hän kirjoitti sukulaisistaan ja korkeamman säädyn edustajista kuten papistosta. Kuuluisin Pilli-Hermannin runo lienee Laulu Wiinasta, Oluesta ja Kahweesta, joka käsittelee kieltolakia 1866. Hän kulki kiertolaisena talosta taloon. Loppuvuosinaan hän asui Laiskala-nimisessä torpassa. Hän ei kannattanut yleisiä lakeja ja rajoituksia. Kirkonkirjoihin hän jäi lukuisista sakko-, raippa- ja vankeustuomioistaan. <br /><br />Simsiö Liinus 1877-1957, maanviljelijä, Suolahden Mäkikylä, kantele. Tikkanen Jussi synt. 1800-luvulla, viulupelimanni, puuseppä Pihlajavedeltä, viulunrakentaja <br /><br />Valkeisenmäki Kalle 1885-1977, Multian Tarhapää, harmooni, viulu, kantele, huuliharppu. <br /><br />Valkonen Eemil 1893-1975, huuliharppu. Pohjoislahti. Osallistui kansansoittokilpailuihin. <br /><br />Viinikka Aapo kantele, haitari, lähti Keuruulta Amerikkaan 1913, Yhdysvaltain jalkaväessä taistellut veteraani, palasi Keuruulle 1920. Asui Riihikankaalla. Osallistui kansansoittokilpailuihin. <br /><br />Viitanen Arvid 1886-1958, kantele, Uskalinmäki, Ilmari Viitasen veli. Isä Kalle Mäki. <br /><br />Virkalahti Edvard (Eetu) 1890-1975, 2-rivinen haitari. Pohjoislahti. Vuorinen Nestori 1884-1952, suutari, metsuri, Pihlajavesi, Vuorenperä, 2- ja 5-rivinen haitari. <br /><br />Viitanen Ilmari 1896-1969, omatekoinen kantele, 2-rivinen haitari, testamenttasi omaisuutensa nimeään kantavalle säätiölle. <br /><br />Viinikka Aaro 1914-1992, Majaniemen Aaro, maanviljelijä, puuseppä, soitin viulu, rakentanut viulun ja kanteleen, tehnyt myös omia sävellyksiä. <br /><br />Virkalahti Vaito 1906-1978, huuliharppu, 2-rivinen haitari, taitava käsitöiden tekijä: korjasi kelloja, tinasi pannuja, teki länkiä. Osallistui kansansoittokilpailuihin. <br /><br />Virkalahti Vilho 1917-1991, Virka-Ville, maanviljelijä Pohjoislahdella, rahdin ajaja, kilpajuoksija, pahkatöiden tekijä 1-, 2- ja 5-riviset haitarit sekä huuliharppu, osallistui kansansoittokilpailuihin. <br /><br />Virsu-Jussi (Lepoaho) 1854-1936, Huupelin Jussi, taitava tuohitöiden tekijä, niitä hän kaupusteli kierrellessään talosta taloon. Hän soitti huuliharppua. Usein hän piti jonkinlaisen hartaushetken,veisasi virren ja piti puheen. Tavaramerkkinään hänellä oli karamellipapereilla koristeltu lakki. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Entisajan pelimanneja Keurusseudulla Subject The topic of the resource pelimannimusiikki kansansoittajat Description An account of the resource Tietoja Keuruun kansansoittokilpailuista ja kooste Keurusseudun pelimanneista. Creator An entity primarily responsible for making the resource Reijonen, Riitta https://keuruunveraja.fi/files/original/4eb3dc551767d5f9378988ebbc5c029d.jpg 298a634c0e53df5024f64140b9f2677e Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Keuruun maatalousseuran kuvakokoelma Subject The topic of the resource kylät maatalous Description An account of the resource Maatalousteknikko Oiva Kamppi toimi Keurusseudulla maatalousneuvojana 1950-1960 -luvuilla. Työnsä ohessa hän kulki kameran kanssa pitkin Keuruun kyliä. Tässä kokoelmassa on hänen ottamiaan kuvia näiltä matkoilta sekä reprokuvia, joita hän kuvasi asiakkaittensa kotialbumeista maatiloilla käydessään. Tuoreimmat kuvat ovat Kampin seuraajien, Pekka Mennalan ja Markku Kuuselan ottamia. Kuvat on saatu lahjoituksena Keuruun maatalousseura ry:ltä kaupunginkirjaston kotiseutukokoelmaan. Mikäli tiedät kertoa kuvista lisää, toivomme sinun ilmoittavan niistä meille sivustolla olevan Ota yhteyttä -painikkeen kautta. Still Image A static visual representation. Examples include paintings, drawings, graphic designs, plans and maps. Recommended best practice is to assign the type Text to images of textual materials. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Entisajan pukeutumistyyliä Subject The topic of the resource pukeutuminen Keuruu muoti Description An account of the resource Vanhassa mustavalkokuvassa on miehiä ja naisia kokoontuneena ulos rakennuksen päätyyn. Osa naisista seisoo ja osa istuu maassa. Heillä on kauniisti nutturalle laitetut hiukset ja pitkät mekot yllään. Joukossa on myös nuoria lettipäisiä tyttöjä. Miehet seisovat rivissä puvuissaan ja lippa- tai lierihatuissaan. Yksi miehistä seisoo ryhdikkäänä pitäen vasenta kättään takin takin liepeen sisällä. Creator An entity primarily responsible for making the resource Kuvaaja tuntematon Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Haapamäen muistelupiiri Description An account of the resource Keuruun Kansalaisopiston Haapamäen muistelupiiri muistelee kokoontumisissaan Haapamäen menneisyyttä, ihmisiä ja tapahtumia. Osa muistoista kirjoitetaan tekstiksi ja julkaistaan. Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document Haapamäen maakirjakylä Keuruulla alkoi kehittyä rautatietaajamaksi 1882, kun Vaasan radan rakentajat saapuivat seudulle. Haapamäelle perustettiin Keuruun asema. Aseman kyltissä luki Keuru aina vuoteen 1897 saakka. Sitten rata ylsi kirkonkylään ja sieltä kohti Jyväskylää. Haapamäestä tuli risteysasema. <br /><br />Kylän kehitys seuraili rautatien kehitystä. Kun rataverkko laajeni, kehittyi myös kylä. Syntyi uusia asuinalueita ja tärkeitä paikkoja nimettiin virallisesti ja epävirallisesti. Haapamäen seutu on maastoltaan mäkistä. Paikannimissä onkin paljon mäkiä ja vuoria. <br /> <h5>Kapakka ja kolmio</h5> Jokelan tilan maille, asemalta etelään, Niemelänjärven pohjoispäähän rakennettiin Vaasan radan rakennusaikana 1800-luvulla mökki ja sinne ruoka- ja kahvipaikka. Tarjoiltiin siellä miestä väkevämpääkin, ja niinpä tämä paikka sai nimekseen Kapakka. Vähitellen alettiin alueesta ruveta puhumaan nimellä Kapakanmäki. <br /><br />Kun kapakkatoiminta loppui, Jokelan torpan asukkaaksi tuli Jussi (Juho) Kajan. Nimi Kapakka oli niin sitkeässä, että Kajanin Jussia kutsuttiin Kapakan Jussiksi. Hän muutti myöhemmin halkotarhan lähistölle, jonne hän rakensi talon. Hän oli hevosmies ja ajoi hevosella halkokuormia, muuta rahtia ja tavaraa. <br /><br />Kapakanmäelle muutti muita asukkaita. Kerrotaan, että siellä oli salakapakka ja taidettiin siellä tanssiakin salaa. Kapakanmäellä oli vähän salaperäinen maine. Sinne meni hevostie rautatiekolmiolta. Tällä alueelle muodostui myös ratojen väliin rautatiekolmio, jossa veturit voitiin käydä kääntämässä, kun veturitallin pihan kääntöpöytää ei vielä ollut. <br /><br />Kapakanvuoreen putosi talvisodan aikaan aseman läheisyyden vuoksi paljon pommeja. Vieläkin siellä voi nähdä pommien jättämiä kuoppia maassa. <br /> <h5>Pumppaamo ja halkotarha</h5> Niemelänjärvestä eli Haarajärvestä saatiin vettä höyryveturien tarpeisiin. Leponiemessä sijaitsi pumppaamo, pumppuasema eli pumppuhuone. Vesitorniakin tarvittiin. Asemalla ja ratapihalla oli useita viskureita, joista vesi suihkusi höyryveturin uumeniin. Niemelänjärvellä käytiin myös uimassa. Siellä sijaitsi virallisestikin Haapamäen uimala. Leponiemessä oli vahtitupa ja sinne rakennettiin myös asuintaloja kauniille paikoille. <br /><br />Halkotarha oli laaja alue aivan veturitallien lähellä ja tärkeä maisemaa hallitseva maamerkki. Sinne varastoitiin höyryvetureiden tärkein polttoaine eli halot. Työ halkotarhalla tehtiin paljolti miesvoimin ja työntekijöitä tarvittiin paljon. Halkotarha sijaitsi nykyisen Höyryveripuiston paikalla. Paikannimistössä tämä tärkeä paikka ei ole esillä eikä sen olemassaolosta nykyään ilman silminnäkijän kertomaa tiedä. <br /> <h5>Kitulanmäkeä ja Kumpulampea</h5> Kitulanmäelle nousi asuntoja jo 1900-luvun alussa. Alue tunnettiin silloin Kummunmäkenä. Vähitellen nimi vaihtui Kitulanmäeksi. Pihlaja-ojan asutus syntyi sodan jälkeen. Kunta hankki alueen Pihlaja-ojan tilasta ja asuinalue sai nimensä sen mukaan. <br /><br />Haaravuoren rinteeseen nousi sodan jälkeen rakennusyhtiö Hakan rakentamia taloja. Aluetta alettiin kutsua Hakamäeksi. Tulipa alueelle teollisuuttakin. Kumpulampea päästiin rakentamaan vuonna 1950, kun Aleksi Kumpulampi möi tilansa Keuruun kunnalle. Hänen mukaansa nimettiin alueelle Alluntie. <br /> <h5>Tervatehdas</h5> Nykyisen Korpelantien ja Niemelänjärven välimastossa, asema-alueen eteläpäässä sijaitsi Haapamäen tervatehdas 1910-luvulta 1950-luvulle saakka. Ennen Korpelantien rakentamista Tervatehtaalle pääsi Halkotarhan luota ratapihan yli. Tervatehtaan perusti Jokelan tilan maille Matti von Nadelstadh (1862–1931) vuonna 1912. Hän johti tehdasta vuoteen 1917. 1920-luvulta tervatehtaan omistus siirtyi Adiel ja Martti Leppälälle ja pian Niilo Vuolle-Apialan Keuruun Terva Oy:n omistukseen. Yritys ei kuitenkaan menestynyt. Tervaskantoja ei enää saatu lähialueilta, eikä tervakauppakaan käynyt entiseen malliin. <br /><br />Tehdas paloi vuosina 1917, 1923, ja 1938. Viimeisen kerran tervatehdas paloi 1954, eikä uutta enää rakennettu. Paikalla on muutamia maamerkkejä muistuttamasta Tervatehtaasta, esimerkiksi iso maakuoppa. Nykyäänkin puhutaan Tervatehtaanmäestä ja sinne vie Riihontieltä Tervatehtaankuja. <br /> <h5>Asemankylä</h5> Asemankylä rakentui aseman ympäristöön. Sinne nousi rautatierakennuksia ja rautatieläisten asuintaloja sekä kauppaliikkeitä. Haapamäen nykyisen keskustan alueella sijaitsivat myös Kansakoulunmäki ja Osuuskaupanmäki. <br /><br />Haapamäellä oli parhaimmillaan yli 20 kauppaliikettä, ja monella asemankylän liikkeellä oli sivuliikkeitä. Niinpä sanottiinkin, että oltiin menossa pääkaupoille, kun tultiin keskustaan. <br /> <h5>Heinävuoresta Vesitorninmäeksi</h5> Moni Haapamäen paikka on saanut monta eri nimeä aikojen ja asukkaiden vaihtuessa. Haapamäen kansakoulunmäen takana nousee mäki, joka on karttaan merkitty Heinävuoreksi, kansan suussa se oli Heinvuori. Sama paikka mainitaan myös Lehtivuoreksi. Mäelle rakensi 1800-luvun lopussa talon vakuutustarkastaja Oinonen. Sen osti Tervatehtaan isännöitsijä John Gebhard 1917. Pian paikkaa alettiin kutsua Gepan vuoreksi. Talo siirtyi kruununvouti Juho Myllykankaan omistukseen 1930-luvulla ja paikka tunnettiin pian Myllyvuorena. <br /><br />Vuorelle rakennettiin vesitorni vuonna 1953, ja niinpä pian oli luontevaa puhua Vesitorninmäestä. Vesi- ja viemäriverkko rakennettiin Haapamäelle Valtion rautateiden ja Keuruun kunnan yhteisenä hankkeena. Haapamäen vaikea vesitilanne sai vihdoin helpotusta. <br /><br />Gepan vuorelta pääsi polkua alas kohti kansakoulua ja kiviportaita rinnettä alas kohti muurari Valde Niemelän rakentamaa asuin- ja liiketaloa. Niemelän talossa toimi mm. 1930-luvulla Anna Jaatisen sekatavarakauppa ja 1950-luvulla Nuuttilan vaatetusliike ja Siiri Veintien kampaamo. 1950-luvulla talossa toimi Niemelän vaimon Emmin pitämä ruokala. Emmi laittoi ruokavierailleen ruoan kaksi kertaa päivässä. <br /><br />Niemelän talon elämä hiljeni kuitenkin vähitellen. 1970-luvulla taloon muutti silloisen omistajan vuokralaisina väkeä, joiden viettämän levottoman elämän vuoksi taloa alettiin nimittää Nousevan auringon taloksi. Sitten talo hiljeni kokonaan, rapistui unohdettuna vuosikymmeniä ja lopulta se purettiin syksyllä 2021. <br /><br /><em>Lähteet: </em><br /><br /><em>Leinonen, Kerttu &amp; Nieminen, Hertta 2018: Tarinaa Haapamäen Kumpulammelta. Keuruu : Printek. </em><br /><br /><em>Saarinen, Pentti 2009: Haapamäen pommitukset talvisodassa 1939–40. Keuruu : Keuruskopio Oy. </em><br /><br /><em>Vaissi, Ilmari 1987: Haapamäki 100 vuotta. Keuruu : Keurusprint Oy. </em><br /><br /><em>Vihola, Teppo 1986: Keuruun ja Pihlajaveden historia 1918–1969. Jyväskylä . Gummerus Oy. </em><br /><br /><em>Suur-Keuruun sanomat 15.8.1958<br /><br /></em>Kysymyksiä keskustelun tueksi.<br /><br />1. Tekstissä käsitellään Haapamäen nimistöä. Mistä eri paikat voivat saada nimensä?<br />2. Millaisia nimiä mainitaan?<br />3. Minkälainen paikka Haapamäen halkotarha oli? <br />4. Mikä vaikutti Haapamäen kehitykseen ja miten? Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Eräitä asuinalueita, paikannimiä ja tiennimiä Haapamäellä Subject The topic of the resource Haapamäki (Keuruu) rautatieläiset asuinalueet paikannimet tervatehtaat vesitornit rautatieliikenne kylät Description An account of the resource Haapamäki kehittyi rautatien myötä vilkkaaksi taajamaksi. Paikannimistöstä löytyy monenlaista tarinaa ihmisistä ja elinkeinoista. Creator An entity primarily responsible for making the resource Haapamäen muistelupiiri Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto https://keuruunveraja.fi/files/original/6a2220095cb2b66af55ddc2a38141996.jpg de8f00cad31b4fdb29eceb37fed148c4 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Raimo Varpulan kokoelma Description An account of the resource Kokoelmassa on digitoituna Raimo Varpulan Keurusseutua käsitteleviä keräilykokoelmia mm. postitoiminnasta, postikorteista ja tulitikkuetiketeistä sekä hänen keuruulaisista tapahtumista ottamiaan valokuvia. Kokoelmat ulottuvat 1800-luvun loppupuolelta 1980-luvulle. Creator An entity primarily responsible for making the resource Varpula, Raimo Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Still Image A static visual representation. Examples include paintings, drawings, graphic designs, plans and maps. Recommended best practice is to assign the type Text to images of textual materials. Original Format The type of object, such as painting, sculpture, paper, photo, and additional data Tulitikkuetiketti Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Erkki Päivinen : tulitikkuetiketti Subject The topic of the resource tulitikut etiketit elintarvikeliikkeet keräily Haapamäki Description An account of the resource Elintarvikeliike Erkki Päivisen tulitikkuetiketti. K-kauppias Päivisellä oli liikkeet Haapamäen keskustassa ja Kumpulammilla. Tulitikkurasian on valmistanut Finn-match oy. Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Provenance A statement of any changes in ownership and custody of the resource since its creation that are significant for its authenticity, integrity, and interpretation. The statement may include a description of any changes successive custodians made to the resource. Raimo Varpulan kokoelma https://keuruunveraja.fi/files/original/27892b0b8e590114cd831b5b6fc269c4.jpg de4353742cb53f20c4fc2c57ee4adf98 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Eeva-Liisa Honkasen kokoamaa aineistoa Koillis-Keuruulta Subject The topic of the resource Keuruu Keuruu -- Asunta Keuruu -- Huttula Description An account of the resource Eeva-Liisa Honkasen kokoamaa aineistoa Asunnalta ja Huttulasta Creator An entity primarily responsible for making the resource Honkanen, Eeva-Liisa Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Still Image A static visual representation. Examples include paintings, drawings, graphic designs, plans and maps. Recommended best practice is to assign the type Text to images of textual materials. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Esteri ja Ossi Ampialan perhe Iso-Huttulassa 1950-luvun lopulla Description An account of the resource Haalistuneessa värikuvassa viisihenkinen perhe seisoo kesäiltana kotitalonsa edustalla vierellään perheen auto. Perheen lapset ovat nuoria naisia. Creator An entity primarily responsible for making the resource Kamppi, Oiva Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Subject The topic of the resource Ampiala (Keuruu) Huttula (Keuruu) maanviljelijät talonpojat maatilat emännät nuoret https://keuruunveraja.fi/files/original/f1753c61fc9adb87d992c77c1e0ad005.tif 2c79306891b5c39c7ef4aa2a533d3e8f Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Matti Tuomisen kuvakokoelma Description An account of the resource Kokoelmassa on otoksia Keuruulta paikkakunnalla vuosina 1948-1976 valokuvaajana toimineen Matti Tuomisen kuvakokoelmista. Valokuvaajamestarin poika, Vesa Tuominen, lahjoitti sarjan isänsä kuvia Keuruun kaupungille syksyllä 2017. Kokoelmaa hoitaa Keuruun museo. Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Still Image A static visual representation. Examples include paintings, drawings, graphic designs, plans and maps. Recommended best practice is to assign the type Text to images of textual materials. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource F. E. Sillanpää Subject The topic of the resource kirjallisuus Keuruu Description An account of the resource Nobel-kirjailija Frans Emil Sillanpää vieraili Keuruulla 1955. Kuvassa hän lukee kirjaa kivikoulun näyttämöllä tuolilla istuen. Tuolin edessä lattialla on kukkakimppu. Creator An entity primarily responsible for making the resource Tuominen, Matti Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Source A related resource from which the described resource is derived Matti Tuomisen kuvakokoelma, Keuruun museo 2017. https://keuruunveraja.fi/files/original/a26addbb5ed23700d551df4e38654817.tif b8ea5be6c0219be37de40ebf2845884a Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Matti Tuomisen kuvakokoelma Description An account of the resource Kokoelmassa on otoksia Keuruulta paikkakunnalla vuosina 1948-1976 valokuvaajana toimineen Matti Tuomisen kuvakokoelmista. Valokuvaajamestarin poika, Vesa Tuominen, lahjoitti sarjan isänsä kuvia Keuruun kaupungille syksyllä 2017. Kokoelmaa hoitaa Keuruun museo. Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Still Image A static visual representation. Examples include paintings, drawings, graphic designs, plans and maps. Recommended best practice is to assign the type Text to images of textual materials. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource F. E. Sillanpää kirjallisuusmatineassa Subject The topic of the resource kirjallisuus koulut Keuruu Description An account of the resource Kirjallisuusmatinea Keuruun kivikoulun juhlasalissa keväällä 1955. Eturivissä Einari Vuorela, Frans Emil Sillanpää, Laura Soinne, Sigfrid Sillanpää, Matti Kurjensaari, lehtori Sirkka Saraluoto ja yhteiskoulun rehtori Jussi Rainio. Toisessa rivissä Aija Tenkanen, Helena Lavikainen ja kirjailija Paavo Rintala. Silmälasipäisen Esteri Ampialan takana kirjakauppias Leima Tarhia, hänen edessään Seija Tarhia-Mäkinen ja Martti Mäkinen. Seinän vieressä seisomassa edestä: Erkki Sampila, Aimo Ahonen, kolme tunnistamatonta, Liisa Keski-Luopa, Oili Valkeisenmäki, tunnistamaton ja Kirsti Lahtinen. Creator An entity primarily responsible for making the resource Tuominen, Matti Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Source A related resource from which the described resource is derived Matti Tuomisen kuvakokoelma, Keuruun museo 2017. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Yritysten tarinoita Description An account of the resource Kokoelma sisältää keuruulaisia tarinoita yritysmaailmasta. Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Subject The topic of the resource Keuruu kirkonkylät yritykset yrittäjät Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document <h3>Oy Stockhaus Ab Keuruulle</h3> Ruotsalainen vaatealan yritys Stockhaus Ab halusi perustaa teollisuushallin ja farmaritehtaan Keuruulle kolmesta syystä: runsas työvoima, kaunis paikka ja ystävälliset ihmiset. Olisi mielenkiintoista tietää, kuinka Stockhaus alun perin kuuli Keuruusta? Sopimus solmittiin kesällä 1973. Sopimuksen allekirjoittivat kunnanjohtaja Eino Nurmela ja Stockhausin johtaja Lars Stockhaus. Alkuun oli määrä ommella farmarihousuja, mutta myöhemmin laajennettiin myös farkkutakkeihin. Kaupan pakettihinta oli yli miljoona markkaa, ja se sisälsi tontin, rakennuskustannukset kaikkine sähkö-, vesi-, ja viemäriliittymineen, lämmityslaitteineen sekä valaisulaitteineen. Lisäksi tarvittiin sähköliittymät linjan koneita varten ja sosiaalitilat. Halli rakentui juuri sellaiseksi kuin tilaaja toivoi: rakennusmestari Reino Mikkonen oli suunnitteluvaiheessa tiiviisti yhteydessä Stockhausiin ja omistajien toivomuksia huomioitiin. Rakennusvaiheen rakennusmestarina toimi Martti Usvamaa. Rakentajat olivat keuruulaisia. Teollisuushalli sijaitsee edelleen Mäntäntien varressa.<br /> <h3>Ompelijakurssi yhteistyössä Jyväskylän ammatillisen kurssikeskuksen kanssa</h3> Keuruu sitoutui järjestämään ompelijakurssin yhteistyössä työvoimaviranomaisten kanssa. Se tapahtui ammattikasvatushallituksen myöntämillä varoilla "toimeenpanevien työllisyysammattikurssien" järjestämiseen. Kurssi järjestettiin yhteistyössä Jyväskylän kurssikeskuksen kanssa niille, joilla ei ollut koulutusta. Ompelijakursseja järjestettiin useita. Tehtaaseen työllistyi ammattikoulun suorittaneita ompelijoita, mutta heillekin teollinen ompelu oli uutta. Stockhausin johto kehui ompelijoiden ammattitaitoa ja housujen erinomaista laatua. Viisi parasta ompelijakurssin suorittanutta palkittiin. Ensimmäiset farmarit sai kunnanjohtaja Eino Nurmela.<br /> <h3>Lisää koulutusta</h3> Lisäksi järjestettiin johtamistaidon kursseja ja esimieskursseja. Esimieheksi ryhtyminen oli joillekin kova paikka. Saattoi olla, että kurssilainen oli alun perin halunnut ompelijaksi, mutta hänet sitten johto halusi työnjohtajaksi. Työnjohtajan tuli ensisijaisesti pitää huoli, että aikatauluissa pysyttiin. Lisäksi hän hoiti ongelmatilanteita. Ompelua ei tehtävään kuulunut niinkään. <h3>Ompelutyöt alkavat</h3> Ompelu alkoi rakentamisen ollessa kesken, Rekan tiloissa, sillä samalla alueella sijaitsivat Kaapelitehdas Reka ja TVH:n tilat. Tehtaanjohtajana toimi Pentti Uitto. Alkuvaiheessa vähän aikaa mukana johtotehtävissä toimi ruotsalainen Kurt Fast, työnjohtajana toimi Mauno Oksman, joka tuli Portugalista Stockhausin tehtailta. Fast oli vain vähän aikaa. Aluksi työntekijät saivat tuntipalkkaa, myöhemmin tuli urakkapalkka, jota ei olisi haluttu. Urakkaan pääseminen vaati melkoisia ponnistuksia: esim. 180 haarasaumaa saattoi urakalla ommella päivässä, ja silti urakka oli vain 130 %. Aikaa ei saanut mennä mihinkään turhaan, tätä korostettiin myös ompelukursseilla: turhat liikkeet koulutettiin pois. Jonkin ajan kuluttua saatiin ruotsalainen palkkataso, joka oli n. 20 % suomalaista parempi. <h3>Henkilökunnasta ja eri tehtävistä</h3> Enimmillään tehtaassa lienee ollut n. 170 työntekijää, alun perin kaavailtiin yli 200 työntekijän laitosta. Ammatteja olivat mm. vaiheompelija, työnjohtaja ja ompelukonemekaanikko. Lisäksi leikkaamossa olivat leikkaajat, nauhoilla kiersi työnjakajat, sillä ”nauha” ei vielä alkuvaiheessa pyörinyt. Nauhoja oli kolme ja yhdellä nauhalla työskenteli n. 20 ompelijaa. Oli myös viimeistämö, jossa valmiit vaatteet viimeisteltiin lähetyskuntoon. Lisäksi oli konttori, jossa laskettiin palkat ja jaettiin tilinauhat. Työvuoro oli klo 7-16. Ylitöitä tehtiin joskus, mutta ei kahta vuoroa. Voimalalakon aikaan tehtaassa ei ollut sähköä ja työt seisoivat. Raaka-ainetta saatiin Suomesta, mm. Finlayson valmisti kankaita. Ostajan mukaan Stockhausin farkuilla oli hyvä maine: keuruulaiset, Stockhausin farkut olivat hyvin ommeltuja ja kestäviä. Keuruun tehdas möi tuotteita suoraan, ostaja neuvotteli sopimukset. 1970-luku ja vielä 1980-lukukin oli suomalaisen tekstiiliteollisuuden kulta-aikaa, tehtaita perustettiin paljon. Stockhausin tehdas nousi Keuruulle muutoinkin voimakkaan paikallisen teollisen nousukauden aikaan: samaan aikaan vilkasta toimintaa oli Tiwillä, Rekalla sekä Otavalla. Liekö tässä vaikuttanut kunnan johtajan aktiivisuus vai paikallisten toimijoiden oma yrittäminen? <h3>Itäviennin romahdus lopetti tehtaan</h3> Muutoksia tapahtui tehtaan omistuksissa ja Stockhaus muuttui Staytoniksi, ja myöhemmin ennen lopettamista, vielä Beaversin tehtaaksi. Tehdas toimi vuoteen 1991 saakka. Suomalainen tekstiiliteollisuus ei ehtinyt muuntautua länsivientiin. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Farkkutehtaan perustaminen Keuruulle Description An account of the resource Ruotsalainen farkkutehdas Oy Stockhaus Ab perustetaan Keuruulle 1970-luvulla, joka oli vahvaa kasvun aikaa Keurusseudulla. Creator An entity primarily responsible for making the resource Keuruun kaupunginkirjasto Subject The topic of the resource Keuruu vaateteollisuus teollisuus tehtaat yritykset Uitto, Pentti Usvamaa, Martti Nurmela, Eino Stockhaus, Lars Mikkonen, Reino ompelijat Source A related resource from which the described resource is derived Suur-Keuruun Sanomat 21.6.1973<br />Suur-Keuruun Sanomat 3.8.1973<br />Suur-Keuruun Sanomat 27.9.1973<br />Suur-Keuruun Sanomat 10.11.1973<br />Suur-Keuruun Sanomat 13.11.1973<br />Suur-Keuruun Sanomat 22.12.1973 Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kirjasto Contributor An entity responsible for making contributions to the resource Soile Lähdeaho Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Äänitteitä ja elävää kuvaa muualla verkossa Description An account of the resource Kuvailtuja linkkejä muissa verkkopalveluissa julkaistuihin Keuruuta käsitteleviin ääni- ja videotallenteisiin. Kokoelmaan kerätään vain aineistoa, joka on kaikille avointa ja verkossa pysyvästi. Website A resource comprising of a web page or web pages and all related assets ( such as images, sound and video files, etc. ). Local URL The URL of the local directory containing all assets of the website https://kavi.finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_160195 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Finlandia-katsaus 232 Subject The topic of the resource kirjapainot rakennustyömaat rakennusliikkeet sukeltajat Description An account of the resource Vuonna 1954 valmistunut katsaus maamme arkeen ja juhlaan. Esillä muun muassa avantouintiseuran näytös, hiihtokeskuksen maisemia, Metsäviikon juhlakokous, grafiikan näyttely, diakonissavihkimys ja Otavan kirjapainon rakennustyömaa. Kesto 7:07 min. Creator An entity primarily responsible for making the resource Ekholm, Topi Lewing, Harry Aaltonen, Yrjö Leskinen, Erkki Heino, Niilo Hämäläinen, Jaakko Haapanen, Yrjö Source A related resource from which the described resource is derived Kansallinen audiovisuaalinen instituutti Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Contributor An entity responsible for making contributions to the resource Suomi-Filmi Oy https://keuruunveraja.fi/files/original/730055692cf56a8b50332a89972f8aa4.jpg fa02404de41e64c864f3ec3e6a0cb4e2 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Raimo Varpulan kokoelma Description An account of the resource Kokoelmassa on digitoituna Raimo Varpulan Keurusseutua käsitteleviä keräilykokoelmia mm. postitoiminnasta, postikorteista ja tulitikkuetiketeistä sekä hänen keuruulaisista tapahtumista ottamiaan valokuvia. Kokoelmat ulottuvat 1800-luvun loppupuolelta 1980-luvulle. Creator An entity primarily responsible for making the resource Varpula, Raimo Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Still Image A static visual representation. Examples include paintings, drawings, graphic designs, plans and maps. Recommended best practice is to assign the type Text to images of textual materials. Original Format The type of object, such as painting, sculpture, paper, photo, and additional data Tulitikkuetiketti Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource H. Kuulasmaan kaupan tulitikkuetiketti Subject The topic of the resource tulitikut etiketit keräily myymälät elintarvikeliikkeet Description An account of the resource Hillevi Kuulasmaan kaupan tulitikkuetiketti. Kuulasmaan kauppa toimi Multiantiellä, Lehtiniementien ja Multiantien risteyksessä 1950-60-luvuilla. Rasian on valmistanut Porin tulitikkutehdas oy. Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Provenance A statement of any changes in ownership and custody of the resource since its creation that are significant for its authenticity, integrity, and interpretation. The statement may include a description of any changes successive custodians made to the resource. Raimo Varpulan kokoelma Contributor An entity responsible for making contributions to the resource Valokuva: Saarimäki, Satu https://keuruunveraja.fi/files/original/e60ec83fb5d884284137ffbbd8616112.mp3 4457ec822f34318cafb74c157c12aa5e Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Tällaista elämä oli - Veteraaniväen tarinoita Subject The topic of the resource sota-aika jälleenrakentaminen veteraanit Description An account of the resource Keuruun museon kustantamana ja Orvokki Vääriskosken toimittamana julkaistiin vuonna 2013 kirja, jossa 1920-1930 -luvulla Keuruulla syntyneet tai tänne muuttaneet kertovat muistojaan sodan varjosta jälleenrakentamisen aikaan. Tässä kokoelmassa voit kuunnella kirjan sisältämät tarinat. Creator An entity primarily responsible for making the resource Vääriskoski, Orvokki Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Rights Information about rights held in and over the resource Keuruun museo Sound A resource primarily intended to be heard. Examples include a music playback file format, an audio compact disc, and recorded speech or sounds. Duration Length of time involved (seconds, minutes, hours, days, class periods, etc.) 1 min 29 sek Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Häähuntu 1939 Subject The topic of the resource runot sota-aika talvisota sotilaat sankarivainajat häät Creator An entity primarily responsible for making the resource Kuoppala, Liisa Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Rights Information about rights held in and over the resource Keuruun museo Description An account of the resource Äänitiedosto avautuu painamalla ensin aiheen kohdalla olevaa kaiuttimen kuvaa TAI itse aiheen otsikkoa JA sen jälkeen painamalla sivulle avautuneen mustan vaakapalkin vasemmassa laidassa olevaa pikku NUOLTA, jonka vieressä on aikalaskuri. Date A point or period of time associated with an event in the lifecycle of the resource 1930-luku Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Muistoja ja dokumentteja entisajan elämästä Description An account of the resource Tässä kokoelmassa on yksityishenkilöiltä käyttöön saatuja muistelutekstejä ja aikalaisdokumentteja, kuten kirjeitä ja kouluaineita. Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document Haapamäen kansakoulu valmistui Haapamäen keskustaan vuonna 1956. Se oli kolmas varsinainen koulurakennus, joka rakennettiin samalle koulualueelle. Rautatien kultakautta elävän taajaman alakoulussa oli kärsitty vakavaa tilapulaa jo vuosia. Vuonna 1956 syksyllä koulua kävi 451 oppilasta ja se oli oppilasmäärältään Keuruun suurin. <br /><br />Koulutyö arkkitehti Laila Niemiojan suunnittelemassa rakennuksessa alkoi talvella 1956. Juhlallisia vihkiäisiä vietettiin sunnuntaina 11. marraskuuta 1956. Juhlaan osallistui satamäärin väkeä. Koulun erikoisluokat, juhlasali ja tilavat eteisaulat maalauksineen ihastuttivat. Juhlaohjelmassa oli mm. musiikkia, puheita, koulun historiikki ja kansakoululaisten esittämä liikuntasatu. <br /><br />Vuonna 1956 luokkia aloitti yhteensä 14, sillä rinnakkaisluokkia oli useita. Alaluokat aloittivat vanhan kivikoulun puolella. Keskellä koulun pihaa oli rajaviiva, jota alaluokkalaiset eivät saaneet välitunnilla ylittää. Kansakoulun luokille 3–4 siirryttiin sitten uuteen kouluun ja sen luokkiin toisessa kerroksessa. Ylimmän kerroksen luokkiin, jotka olivat kansakoulun luokkien 5– 6- käytössä, kaikki eivät koskaan menneet. Neljänneltä luokalta osa oppilaista nimittäin haki oppikouluun ja aloitti taas luokalta 1 Haapamäen yhteiskoulussa radan toisella puolella. <br /><br />Kouluruoka oli 1950-luvulla vielä yksinkertaista, vellejä, puuroja ja keittoja. Maitopullo ja leivät tuotiin kotoa. Ruoka syötiin luokissa. Uudessa koulussa oli keittola, josta järjestäjät kävivät koreilla hakemassa painavat emaliastiat ja ruoan luokkaan. Itse koulussa tehty ruokaliina suojasi vielä 1990-luvullakin koululaisten pulpettia. Kouluun saatiin ruokala, kun kirjasto siirtyi alakerrasta vanhan kivikoulun tiloihin. Ruoan kanssa oli joskus tarjolla paksu viipale lauantaimakkaraa. Se ei oikein maistunut, jos puuro sattui olemaan suklaapuuro tai aprikoosipuuro. Rukiinen puolukkapuuro maistui. Makaronivelliä tarjoiltiin. Silloin saattoi tulla kiusaus puhaltaa vähän maitoa suussa olevan makaronin reiästä edessä istuvan selkään. <br /><br />1960-luvulla ruokatarjonta muuttui monipuolisemmaksi. Maito tarjoiltiin koulussa pienistä pulloista. Saatiin juustoakin. Maksalaatikko oli monen herkkuruokaa. Järjestäjät saivatkin käydä hakemassa sitä keittolasta lisää. Keittäjät olivat tyytyväisiä, kun ruoka maistui. Ruokaa ei kuitenkaan saanut jättää, vaikka olisi tullut ruoasta pahoinvoivaksi. Jos kuitenkin jätti, se oli häpeällinen teko, ja lautanen piti itse viedä keittäjille ja pyytää anteeksi. <br /><br />Välitunnilla hypättiin narua, ruutua ja twistiä ja pelattiin pihapelejä. Talvella keskellä koulupihaa oli iso lumikasa, jonka päällä leikittiin vuoren valloitusta. Saattoihan se olla vaarallistakin, mutta hauskaa oli. Koulukyytejä ei ollut. Talvella tultiin vaikkapa Kumpulammelta potkukelkoilla kouluun. Käytiin kovaa kisaa siitä, kuka oli nopein. Syksyllä oppilaiden piti tuoda koulun keittiöön puolukoita. Tuotava määrän vaikutti oppilaan luokka-aste. Ykkösluokkalaiset toivat yhden litran, kakkosluokkalaiset 2 litraa jne. <br /><br />Koulussa oli 1950-luvulla kova kuri. Aamuhartauden aikana ei saanut puhua, nauraa eikä edes hymyillä. Jos, hymyili, sai jälki-istuntoa. Vilkkaat pojat saattoivat löytää itsensä paidan kauluksesta naulakosta roikkumasta, jos eivät rauhoittuneet. Opettajilla oli auktoriteettia ja kurinpitokeinoja oli käytössä. Vapaa ajalla näkyi sama aikuisten kunnioitus. Lapset touhuilivat kyllä vapaasti leikkejään aikuisten valvomatta, mutta kenellä tahansa aikuisella oli oikeus ja velvollisuuskin puuttua, jos oli tarvetta. Lapsia kasvatti koko kylä. <br /><br />1950-luvulla käytettiin kirjoittamisessa vielä mustetta ja mustekynää. Vasenkätisille tämä oli vaikea paikka. Vaati melkoista taituruutta kirjoittaa mustekynällä niin, että käsi sotkenut kirjoitettua tekstiä. Tyttöjen liikuntatunneista mieleen jäi opettaja, jolla oli punaiset pitkät kynnet. Jos ei pukkihypyssä päässyt pukin yli, opettaja avusti kyljistä työntämällä ja samalla iski niihin pitkät kyntensä. Käsityötunnit olivat myös vaikeudessaan mieleenpainuvia niille, jotka eivät kädentaidoissa loistaneet. Toisaalta opettajan kehut hyvin tehdyistä tehtävistä muistaa vielä vuosienkin päästä. Opettajista entisten koululaisten mieleen oli jäänyt mm. johtajaopettaja Viljo Uusinoka, ja opettajat Rauni Isokangas, Aili Uusinoka ja Tyyne Vehmas. <br /><br />Koulun iso liikuntasali oli mainio juhlien pitopaikka. Näyttämön koivulavasteet olivat hieno tausta näytelmille, kuoroille ja runonlausunnalle. Esiintymään ei ollut pakko mennä, jos ei halunnut. Yhteisesityksiin osallistuttiin ja jännitettiin. Vuosienkin päästä oli helppo päästä siihen jännittävään ja vähän ahdistavaankin tunnelmaan, mikä vallitsi ennen tärkeää juhlaesitystä. <br /><br />Terveydenhoitajalla oli oma huone koulun ensimmäisessä kerroksessa. Rokotuksia oli, ja ne jännittivät. Jo pelkästään terveyssisaren, jota kutsuttiin nimellä tippatäti, auton näkeminen koulun pihassa sai jännitystä aikaan. Joskus pelotti niin paljon, että kotiin oli oltava yhteydessä, kun rokotettavaa ei saatu pois pulpetin alta. Käytävä terveydenhoitajalle tuntui pitkältä, kun pelkäsi mitä oli tulossa. Hammaslääkärissä käytiin koulua lähellä olevalla Martta Airikkalan vastaanotolla. Hänellä oli poljettava pora ja tärisevät kädet. Myös Airikkalan vastaanotto jätti unohtumattoman vaikutuksen. <br /><br />Lauantai koulupäivänä jäi pois 1960-luvulla. Kuuden kansakoululuokan jälkeen siirryttiin Kansalaiskouluun, joka oli Keuruulla. Peruskoulujärjestelmään siirryttiin syksyllä 1974. Oppikoulun ensimmäiseltä luokalta keväällä päässeistä oppilaista tuli peruskoulun kuudennen luokan oppilaita. Paperilla se näyttää aika suurelta loikkaukselta kerralla luokka-asteissa. <br /><br />1980-ja 1990-luvulla koulunkäynti oli jo erilaista. Opettajista on jäänyt mieleen mm. Esko Ojala ja Antti Paloranta. Ojala ehti pitkällä urallaan opettaa myös entisten oppilaidensa lapsia. Oppilaiden mieleen oli jäänyt erityisesti, että koulun sisäportaikon kaiteisiin ei saanut koskea. Jos kaiteisiin koski, sai rangaistuksen. Syytä kaiteiden varjeluun ei muistettu. Kaikenlaisia kolttosiakin oli mieleen jäänyt. Eräs oppilas oli muun muassa tehnyt kurkistusreiän poikien puolelta tyttöjen pukuhuoneeseen. Kerran koko luokka evakuoitiin, kun kesken tunnin valaisimen päältä alkoi valua jotain nestemäistä ainetta. Tarkempi tutkimus osoitti, että valaisimen päälle oli heitetty voinappi, joka sitten lämpimässä alkoi sulaa. Jälki-istuntoa tuli koko luokalle, mutta kukaan ei paljastanut voinapin heittäjää.<br /><br />Koulutoiminnan lisäksi Haapamäen ala-aste toimi tilana monipuoliselle harrastustoiminnalle. Muun muassa Haapamäen Naisvoimistelijat harjoittelivat, järjestivät jumppia ja esiintyivät ala-asteella. <br /><br />Koulun viimeistä kevätjuhlaa vietettiin 31.5.2014. Oppilaat siirtyivät Haapamäen yhteiskoulun uusittuihin tiloihin. Koulu jäi ilman käyttöä vuosiksi ja lopulta se päätettiin purkaa. Lauantaina 14.8.2021 järjestettiin koulun jäähyväistilaisuus, jolloin entiset oppilaat ja opettajat saivat käydä koulussa viimeisen kerran. Myös luokkakokouksia järjestettiin. Tilaisuudessa ei kuitenkaan oltu pelkästään haikein mielin. Tapahtumaan saapui runsaasti väkeä ja tunnelmassa päällimmäisenä oli yhteisöllisyys ja yhteiset kouluajan muistot, joita rakennuksen purkaminen ei tule hävittämään. <br /><br />Lähteet:<br /><br />Haapamäen ala-asteen jäähyväistilaisuudessa lauantaina 14.8.2021 tehdyt tapahtumaan osallistuneiden haastattelut <br /><br />Suur Keuruun sanomat 27.1.1956, 31.8.1956, 9.11.1956, 13.11.1956, 2.6.2014 <br /><br />Välimäki, Hannu 2013. Kansanopetus ja koulut Keuruulla 1628 – 2008. Keuruu : Keuruun kaupunki. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Haapamäen ala-aste muistoissa Subject The topic of the resource Keuruu Haapamäki (Keuruu) koulut koulurakennukset kansakoulu peruskoulun ala-aste kouluruokailu kouluruoka opettajat muistot muistelu kokemuskerronta 1950-luku Description An account of the resource Haapamäen ala-aste valmistui vuonna 1956. Useat sukupolvet ehtivät saada oppia rakennuksessa, joka jäi pois koulukäytöstä vuonna 2014. Creator An entity primarily responsible for making the resource Rokkonen, Hanne Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Haapamäen muistelupiiri Description An account of the resource Keuruun Kansalaisopiston Haapamäen muistelupiiri muistelee kokoontumisissaan Haapamäen menneisyyttä, ihmisiä ja tapahtumia. Osa muistoista kirjoitetaan tekstiksi ja julkaistaan. Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document Haapamäen apteekki avattiin 23.6.1940. Talvisodan päätyttyä ja Elisenvaaran jäätyä rajan taakse, kylän apteekin oikeudet sijoitettiin Haapamäelle. Moskovan rauhan jälkeen luovutetulta alueelta siirtoapteekkeina uusille toimipaikoille siirrettiin 57 apteekkia.<br /><br /> <p>Vuorela-nimisessä talossa Verstaanmäellä toimiva apteekki oli hyvä lisä vilkkaan risteysasemakylän palveluihin. Rautatieläiskylä ei koskaan nukkunut, ja niinpä apteekki oli auki myös öisin. Seinässä oli luukku, jonka kautta yöllä kauppaa käytiin. Apteekin yläkerrassa oli asuntoja, joissa myös henkilökunta asui.</p> <p>Haapamäen ensimmäinen apteekkari oli Oskar Henrik (Kalle) Vierto (ent. Nyström). Hän oli syntynyt vuonna 1889 Jyväskylässä ja kuoli vuonna 1964 Kannuksessa. Kalle Vierto oli aloittanut Elisenvaaran apteekkarina Kurkijoella marraskuun alussa vuonna 1939. Alle vuoden päästä hän joutui siirtymään Haapamäelle, mukanaan osa Elisenvaaran apteekin tarvikkeista.</p> <p>Kalle Vierrosta tuli vuonna 1941 apteekkari Kannukseen. Hänen poikansa Esko Vierto (1918-1983) toimi Haapamäellä farmaseuttina ja myöhemmin proviisorina vuosina 1956-58. Hänen vaimonsa Terttu toimi farmaseuttina. Esko Vierrosta tuli Perhon apteekkari vuonna 1963.</p> <p>Haapamäen apteekissa paitsi myytiin, myös valmistetiin lääkkeitä. Ohjeiden mukaan valmistettiin pulvereita, pillereitä, salvoja ja mikstuuroja. Lähes jokaisella apteekilla oli oma, tunnettu yskänlääkkeensä. Erilaisia särkypulvereita pakattiin paperisiin annospusseihin.</p> <p>Myös eläimille sai lääkkeitä apteekista. Haapamäen talon isäntä Eemeli oli saanut armeijassa oppia hevosten lääkinnästä. Hänellä oli tiedossa lääkkeitä, joita apteekista sitten käytiin hankkimassa.</p> <p>Apteekkirakennus Vuorela oli valmistunut alun perin kestikievariksi 1880-luvulla. Pihaan oli silloin rakennettu myös ulkorakennus kestikievarin hevosia varten. Rakennuksen hirret oli siirretty Asemalammen rannalta olevasta asuinrakennuksesta.</p> <p>Kun kievaritoiminta loppui, talossa alkoi toimia Haapamäen Osuuskauppa vuonna 1903. Lindellin (myöh. Lausamo) rautauunitehdas oli talon seuraava käyttäjä. Näiltä ajoilta lienee peräisin myös Verstaanmäki-nimitys.</p> <p>Vuorelassa toimi Lindellin jälkeen 1920-1930-luvuilla yksityistä kauppatoimintaa. Kauppiaina toimivat ainakin rouva Lehtimäki ja rouva Kassila. Rakennuksessa toimi myös Rautatieläisten kauppa oy, kunnes sille valmistui uusi myymälärakennus aseman lähelle.</p> <p>Apteekki oli Vuorelassa vuoteen 1959, jolloin se siirtyi tien toiselle puolelle valmistuneeseen Säästöpankin taloon uusiin tiloihin. Vuorelaan muutti Määttäsen huonekaluliike. Seuraava talon käyttäjä oli Haapamäen Katulähetys ry. Vuodesta 1986 Vuorela tunnettiinkin Katulähetystalona.</p> <p>Apteekki siirtyi myöhemmin Haapamäen keskustaan Osuuspankin taloon. Vanha apteekkirakennus seisoo kuitenkin paikallaan ja moni tuntee paikankin yhä Apteekinmäkenä</p> <p> </p> <p>Lähteet:</p> <p>Kuusinen, Osmo (toim.) 1998: Haapamäen Saalem-seurakunta 60 v. Keuruu: Haapamäen Helluntaiseurakunta.</p> <p>Kontulainen, Reino. Kurkijoen apteekit. Kurkijokelainen, 28.1.2011.</p> <p>Olli, Marcus 2010: Menetetyt apteekit. Luovutetun alueen lääkehuolto keskiajalta vuoteen 1945. Helsinki: PharmaPress.<br /><br />Vaissi, Ilmari 1987: Haapamäki 100 vuotta. Keuruu: Keurusprint.</p> <p> </p> Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Haapamäen apteekki Subject The topic of the resource Haapamäki (Keuruu) apteekit apteekkarit Vierto, Oskar Vierto, Esko rakennukset 1940-luku Description An account of the resource Haapamäen rautatieläiskylään tuli siirtoapteekki vuonna 1940 Elisenvaarasta. Creator An entity primarily responsible for making the resource Haapamäen muistelupiiri Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Date Created Date of creation of the resource. 2023 https://keuruunveraja.fi/files/original/3873788c947e55aa56d8f901d6a35c20.tif bb1b728971dd9d0e2aff421d32c511b9 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Matti Tuomisen kuvakokoelma Description An account of the resource Kokoelmassa on otoksia Keuruulta paikkakunnalla vuosina 1948-1976 valokuvaajana toimineen Matti Tuomisen kuvakokoelmista. Valokuvaajamestarin poika, Vesa Tuominen, lahjoitti sarjan isänsä kuvia Keuruun kaupungille syksyllä 2017. Kokoelmaa hoitaa Keuruun museo. Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Still Image A static visual representation. Examples include paintings, drawings, graphic designs, plans and maps. Recommended best practice is to assign the type Text to images of textual materials. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Haapamäen asema höyryveturikaudella Subject The topic of the resource Haapamäki (Keuruu) rautatieasemat rautatieliikenne rautatiekuljetus talvi höyryveturit 1900-luku Description An account of the resource Junaliikenne kulki Haapamäen kautta Seinäjoelle, Poriin, Jyväskylään ja Tamperelle. Risteysasema oli Suomen vilkkaimpia, sillä kaikki Pohjois-Suomeen kulkevat junat kulkivat Haapamäen kautta.<br /><br />Ensimmäinen juna välillä Haapamäki-Jyväskylä kulki radalla vuonna 1897. Talvisessa kuvassa kaksi höyryjunaa on juuri saapumassa asemalaiturille vastakkaisista suunnista. Matkustajia odottaa laiturilla. Heidän takanaan näkyvä rakennus on asemaravintola. Kuvan vasemmassa laidassa näkyy tolpassa iso nimikyltti HAAPAMÄKI ja ratapihalla vaihdemiesten koppi. Creator An entity primarily responsible for making the resource Tuominen, Matti Source A related resource from which the described resource is derived Matti Tuomisen kuvakokoelma, Keuruun museo 2018. Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto https://keuruunveraja.fi/files/original/5cd374337576316d8ae5cb8088c6e3a3.jpg b6577c1ee43f0052e7569536a199ae24 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Raimo Varpulan kokoelma Description An account of the resource Kokoelmassa on digitoituna Raimo Varpulan Keurusseutua käsitteleviä keräilykokoelmia mm. postitoiminnasta, postikorteista ja tulitikkuetiketeistä sekä hänen keuruulaisista tapahtumista ottamiaan valokuvia. Kokoelmat ulottuvat 1800-luvun loppupuolelta 1980-luvulle. Creator An entity primarily responsible for making the resource Varpula, Raimo Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Still Image A static visual representation. Examples include paintings, drawings, graphic designs, plans and maps. Recommended best practice is to assign the type Text to images of textual materials. Original Format The type of object, such as painting, sculpture, paper, photo, and additional data Tulitikkuetiketti Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Haapamäen asemaravintolan tulitikkuetiketti Subject The topic of the resource etiketit tulitikut keräily ravintolat rautatieliikenne rautatieasemat Haapamäki Description An account of the resource Haapamäen vilkkaalla asemalla sijaitsi asemaravintola, josta ruokaa ja kahvia saivat niin matkustajat kuin junia passaamaan tulleet haapamäkisetkin. Ravintola toimi asemarakennuksessa, kunnes välirauhan aikana vuonna 1940 se siirtyi omaan erilliseen rakennukseensa aseman viereen. Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Provenance A statement of any changes in ownership and custody of the resource since its creation that are significant for its authenticity, integrity, and interpretation. The statement may include a description of any changes successive custodians made to the resource. Raimo Varpulan kokoelma Contributor An entity responsible for making contributions to the resource Valokuva: Saarimäki, Satu Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Kiehtovaa vanhaa Keuruuta Subject The topic of the resource Keuruu paikallishistoria rakennusperintö kulttuurihistoria Description An account of the resource Kokoelmasta löydät tietoja Keuruun kulttuurihistoriallisista kohteista. Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kirjasto Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document Haapamäen höyryveturipuisto avattiin vuonna 1988 VR:n entisen halkotarhan alueelle. Ajatus puiston perustamisesta sai alkunsa VR:n työryhmässä, jossa pohdittiin kriisitilanteiden varalle varastoitujen vetureiden kohtaloa. Yhdeksi höyryvetureiden sijoituskohteista nousi Haapamäki.<br /><br />Höyryveturikauden vilkas risteysasema Haapamäki oli menettänyt 1970-luvulla merkitystään rautatiepaikkakuntana rataverkon muutosten ja teknisen kehityksen vuoksi. Kun Keuruun kaupunki kiinnostui vetureista ja niiden matkailuarvosta, valtio lahjoitti kaupungille 70 kriisivarastoitua veturia Höyryveturipuiston perustamiseksi. <br /><br />Höyryveturipuiston toiminnan tavoitteena oli paitsi esitellä höyryvetureita autenttisessa ympäristössä, myös saada paikkakunnalle vetovoimainen matkailukohde. Suunnitelmat puiston rakentamiseksi aloitettiin vuonna 1986. Kaupunginvaltuusto hyväksyi puiston rakennussuunnitelman ja 8, 7 miljoonan markan kustannusarvion tammikuussa 1987. Puiston maanrakennustyöt alkoivat kevään tultua ja samaan aikaan alettiin järjestellä veturitalleja kriisivetureiden kunnostamista varten. Höyryveturipuiston harjannostajaisia vietettiin huhtikuussa 1988 ja juhlallisia puiston avajaisia 17.5.1988. <br /><br />Alusta lähtien Höyryveturipuistossa järjestettiin tapahtumia, kuten kesäisin Ukko-Pekka -päivät. Puiston tavoitteena oli olla toiminnallinen kohde matkailijalle ja tavoitteet kävijämääristä ja olivat suuret. Haapamäen höyryveturipuiston toimintaa oli kuitenkin vaikea saada kannattavaksi. <br /><br />Toimintaa kehitettiin erityisesti 2000-luvun alussa. Mukaan puiston toimintaan tuli tanssien järjestäminen, viihdekonsertit ja myöhemmin myös caravan -alue. Vuonna 2004 Keuruun kaupunki möi höyryveturipuiston Martin Safarit Oy:lle, jotta puiston toiminta selkeytyisi ja kohdetta voitaisiin kehittää edelleen. <br /><br />Haapamäen höyryveturipuiston lisäksi rautatiehistoriaan voi tutusta Haapamäen veturitallilla. Vuonna 1993 perustettu Haapamäen museoveturiyhdistys ry kunnostaa omistamallaan Haapamäen veturitallilla rautatiekalustoa näytteille ja museoliikenteeseen.<br /><br />Höyryveturipuistoon ja vetureihin liittyy nostalgiaa ja muistoja, niin paikallisesti kuin valtakunnallisesti. Höyryveturipuistoa ympäröivä Haapamäen rautatieläiskylä on valtakunnallisestikin merkittävä rautatieläismiljöö. <br /><br /><br />Lähteet:<br /><br />Keuruun joulu 1987. Lions-Club, Keuruu. <br /><br />Keuruun joulu 1988. Lions-Club, Keuruu.<br /><br />Rokkonen, Hanne 2004: Mennolippu menneisyyteen. Haapamäen rautatietaajaman paikalliskulttuurin muutokset 1882 - 2002. Opinnäytetyö.<br /><br />Veturiextra 1988, s. 6-7. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Haapamäen höyryveturipuisto Subject The topic of the resource Haapamäki (Keuruu) rautatieläiset rautatieliikenne rautatiet höyryveturit matkailu matkailukohteet 1980-luku Description An account of the resource Haapamäellä, perinteikkäällä rautatiepaikkakunnalla, tutustut höyryveturiaikaan. Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Date Created Date of creation of the resource. 2021 https://keuruunveraja.fi/files/original/8cdc07f24d49a993cb3db1b88be34fc7.tif 7c3d07a463a751d5dbe4531370ae3f75 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Matti Tuomisen kuvakokoelma Description An account of the resource Kokoelmassa on otoksia Keuruulta paikkakunnalla vuosina 1948-1976 valokuvaajana toimineen Matti Tuomisen kuvakokoelmista. Valokuvaajamestarin poika, Vesa Tuominen, lahjoitti sarjan isänsä kuvia Keuruun kaupungille syksyllä 2017. Kokoelmaa hoitaa Keuruun museo. Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Still Image A static visual representation. Examples include paintings, drawings, graphic designs, plans and maps. Recommended best practice is to assign the type Text to images of textual materials. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Haapamäen kansakoulu Subject The topic of the resource kansakoulu Haapamäki (Keuruu) koulurakennukset 1950-luku Keuruu Description An account of the resource Kuvassa on kesäinen pihanäkymä koulun pihalta. Edessä kulkee hiekkatie ja sitä reunustaa osan matkaa puuaita. Pihaa ympäröi kolme rakennusta. Vasemmalla on vaalea, kolmikerroksinen koulurakennus. Keskellä samoin vaalea, kaksikerroksinen talo, jonka edessä näkyy auto. Oikeassa reunassa on puutalo pääty tiehen päin. Piha on tyhjä. Kuvan oikeassa laidassa seisoo iso koivu. Creator An entity primarily responsible for making the resource Tuominen, Matti Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Source A related resource from which the described resource is derived Matti Tuomisen kuvakokoelma, Keuruun museo 2017. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Kiehtovaa vanhaa Keuruuta Subject The topic of the resource Keuruu paikallishistoria rakennusperintö kulttuurihistoria Description An account of the resource Kokoelmasta löydät tietoja Keuruun kulttuurihistoriallisista kohteista. Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kirjasto Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document Haapamäen kirkko Jyväskylän radan (1897) valmistumisen myötä Haapamäen rautatieläiskylästä oli kehittynyt merkittävä rautateiden risteysasema. Väkimäärän lisäääntyessä katsottiin tarpeelliseksi saada Haapamäelle oma rukoushuone ja hautausmaa. Asiaa lähti ajamaan rukoushuoneyhdistys. Vuonna 1931 ratamestari Heikki Heinonen ja hänen vaimonsa Emma lahjoittivat ratapihan takaa kangasmaata kyseiseen tarkoitukseen. Talkoilla raivattu hautausmaa vihittiin käyttöön 9.10.1932. Rukoushuoneen piirustukset tilattiin rakennusmestari Heikki Tiitolalta. Perustukset tehtiin vuonna 1939 Lahjakankaaksi nimetylle maalle, jossa oli ollut vaatimaton siunauskappeli jo vuodesta 1932. Keuruun seurakunta osti maan rukoushuoneyhdistykseltä ja ryhtyi kirkon rakennuttajaksi. Sota kuitenkin katkaisi hankkeen ja perustukset kasvoivat pusikkoa sodan jälkeen. Kirkko saatiin lopulta rakennettua Haapamäen yhteiskoulua käyneen arkkitehti Mikael Nordenswanin uusien piirustusten mukaisesti. Rakennustyö päästiin aloittamaan syksyllä 1952. Kirkko valmistui 1953. Nordenswan suunnitteli jyrkkäkattoisen tiilirakenteisen pitkäkirkon, jonka rapattua ulkopintaa elävöittävät liuskekivet. Erillinen korkea kellotorni on pääsisäänkäynnin vieressä. Alttariosa on muuta kirkkosalia matalampi ja alttariseinällä on pelkistetty risti. Nordenswanin suunnittelemassa Kolhon kyläkirkossa sama ratkaisu. Kirkko edustaa tyypillistä 1950-luvun kirkkoarkkitehtuuria. Arkkitehtuurissa on vaikutteita klassismista, funktionalismista ja Italian renessanssin arkkitehtuurista. Haapamäen kirkko on ensimmäisiä monitoimikirkkoja. Kirkkosalin yhteydessä on seurakuntasali ja kerhotiloja. Seurakuntasalia laajennettiin 1990-luvulla. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Haapamäen kirkko Subject The topic of the resource Haapamäki (Keuruu) kirkkorakennukset rukoushuoneyhdistys Heinonen, Heikki Heinonen, Emma rautatiet Nordenswan, Mikael 1950-luku rakennukset Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun museo Description An account of the resource Haapamäen rautatieläiskylästä kehittyi merkittävä rautateiden risteysasema. Väkimäärän lisäääntyessä katsottiin tarpeelliseksi saada Haapamäelle oma rukoushuone ja hautausmaa. Asiaa lähti ajamaan rukoushuoneyhdistys. Sota kuitenkin siirsi hanketta eteenpäin. Haapamäen kirkko valmistui vuonna 1953. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Rakennuskulttuuria Keuruulla Description An account of the resource Keuruun keskustan rakennusten vaiheita ja historiaa Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document HAAPAMÄEN KIRKKO – ENTISTÄ EHOMPI Omasta kirkosta oli haaveiltu Haapamäellä jo 1920-luvulla; 1930-luvulla saatiin tontti, piirustukset ja perustukset. Sota sotki kokonaisen kansakunnan haaveet - kuinka ei sitten Haapamäen kyläkunnan toiveita? Sodan jälkeen palattiin kirkkotyömaalle uusin innoin ja piirustuksin. Uskollinen pastori Reino Nurminen saatiin rautatieyhteisön papiksi vuonna 1946. Vihdoin vuonna 1953 Haapamäen kirkko oli valmis. Se oli modernin kirkonrakentamisen ensi hedelmä maaseudulla - uuden ajan airue! Tampereen hiippakunnan piispa E. G. Gulin vihki Haapamäen rautatiekylän pyhäkön viralliseen käyttöön 20.12.1953. ”Viime vuosisadan lopulla alkoi kehityksen vauhti Keuruulla, kuten yleensäkin maassamme, huomattavasti kiihtyä. Liikeyhteys muuhun maailmaan vilkastui, varallisuus lisääntyi ja henkiseen elämään ilmaantui vähitellen uusia, miltei mullistavia piirteitä.” Näin kuvasi historioitsija Martti Vaula artikkelissaan ”Keuruun pitäjän uusimmista vaiheista” kehitystä näillä seuduin Keuruun seurakunnan 300-vuotisjuhlakirjassa vuonna 1928. Tamperelainen apteekkari G. A. Serlachius oli perustanut vuonna 1869 suuriruhtinaskunnan kolmannen puuhiomon Keuruun pitäjään, Mäntänkoskeen. Vaula jatkaa: ”Samana vuonna hän ryhtyi yhdessä insinöörikapteeni C. G. Sanmarkin kanssa rakennuttamaan siihen kahdeksankoneista puuhiomoa, jonka yksinomistajaksi hän tuli 1872... Laitosten täytyi aluksi toimia epäsuotuisissa liikenneolosuhteissa. Eihän ollut koko Mäntän kylään edes maantietä, vaan tavarat kuljetettiin sinne talvisin jäitse tai metsien halki reellä ja kesäisin veneellä. Puumassa kuljetettiin täten hevoskyydillä aina Pietariin asti.” Eipä ollut ihme, että tehtaanpatruuna edisti innolla rautatiehanketta Tampereelta Vaasaan eli silloiseen Nikolainkaupunkiin. Maamme pääliikenneväyliin lukeutunut Pohjanmaan rata valmistui Haapamäeltä Vaasaan vuonna 1882. Rata kulki Keuruun pitäjän alueella noin 50 kilometrin matkalta. Keuruun alueelle sijoittuvia asemia olivat Kolho, Keuru ja Pihlajavesi. Viidentoista vuoden kuluttua rakennettiin Haapamäen kylän kohdalta rautatieyhteys Jyväskylään, jolloin Keurun asema siirtyi kirkonkylään. Näin Haapamäestä muodostui merkittävä risteysasema, joka ajan myötä kasvoi maamme vilkkaimmaksi risteysasemaksi. Vuonna 1938 avattiin yhteys länteen, aina Poriin asti, jonka jälkeen Haapamäeltä pääsi kaikkiin pääilmansuuntiin. Nuo Martti Vaulan mainitsemat ”miltei mullistavat henkiset piirteet” saattoivat joiltakin osin liittyä myös Haapamäkeen, sillä junaliikenne toi Haapamäelle Keurusseudun uusimmat vaikutteet sekä viimeisimmät muodit ja trendit. Haapamäen asema oli kuin Suomen New York – aina auki kaikille ja vilskettä riitti yötä päivää. Risteysaseman kylään kaivattiin kirkkoa ja sen sanomaa juurruttamaan kulkevaisia ja paikkakunnalle muuttaneita kestäviin arvoihin. Keuruun rovasti A. F. Leikola edisti innolla Haapamäen kirkkohanketta 1920- ja 1930-luvuilla. Jumalanpalveluksia pidettiin tuolloin vuonna 1907 perustetulla yhteiskoululla. Vuonna 1931 Haapamäelle perustettiin rukoushuoneyhdistys, jonka tavoitteena oli oman kokoontumistilan ja hautausmaan rakentaminen. Samana vuonna ratamestari Heikki Heinonen ja hänen vaimonsa Emma lahjoittivat tarkoitusta varten yhdistykselle hehtaarin suuruisen maa-alueen. Rukoushuoneen ensimmäiset luonnospiirustukset tilattiin arkkitehdeiltä Ilmari Wirkkala ja Heikki Tiitola. Tamperelaisen Tiitolan piirtämän tiilikirkon rakentaminen aloitettiin kesällä 1939 jalasjärveläisen rakennusmestari Olavi Koskisen johdolla. Ennen työn aloittamista Keuruun seurakunta osti Lahjakankaaksi nimetyn alueen rukoushuoneyhdistykseltä. Rakennustyömaa kuitenkin keskeytyi talvisodan syttymisen vuoksi; pelkät perustukset jäivät odottamaan tuntematonta tulevaisuutta. Sodan aikana Haapamäki oli yksi maaliikenteemme tärkeimmistä solmukohdista. Vihollisen pommitukset kohdistuivat pääasiassa ratapihaan. Ratapihan reunalla olleet kirkon perustukset saivat osaltaan luoda selviytymisuskoa haapamäkeläisiin. Sodan jälkeen jumalanpalveluksia pidettiin yhä yhteiskoululla, koska läheisen kirkon kivijalka kasvoi miehenmittaista puskaa. Vuonna 1950 jatkettiin kirkon rakentamista. Silloin päätettiin luopua Tiitolan piirustuksista ja tilata uudet entiselle paikalle. Uudet piirustukset hankittiin Haapamäellä koulunsa käyneeltä ikaalislaissyntyiseltä arkkitehti Mikael Nordenswanilta. Huonetilaohjelma oli entinen, mutta sittemmin tamperelaistunut Nordenswan toteutti rakennukselle uuden muotokielen ja massojen jakamisen. Vanha kivijalka jäi uuden sisään. Haapamäen kirkko on uuden ajan monitoimikirkko seurakuntasaleineen ja kerhohuoneineen. Rakennustyöt päästiin aloittamaan ”olympiavuonna” 1952. Kirkon rakennusurakoitsijana toimi talousneuvos Kosti Hollménin rakennusliike Lappi TL:stä. Tiilikirkon rakennustyöt aloitettiin marraskuussa ja harjannostajaiset pidettiin jo vuoden 1953 toukokuussa. Työt etenivät nopeasti. Rakentamisen loppuvaiheessa työn tahdin kerrotaan olleen sellaisen, kun rakennusmiehet illalla lähtivät, tulivat tilalle maalarit ja vielä heidän jälkeensä urkujen rakentajat ja virittäjät. Sähköpneumaattiset 18-äänikertaiset urut ovat Kangasalan urkutehtaan valmistamat. Pari vuotta myöhemmin valmistunut, niin ikään Nordenswanin suunnittelema Kolhon kyläkirkko muistuttaa tyyliltään ja rakenteeltaan Haapamäen isoveljeään. Pitkäkirkon kirkkosalin ulkokatto on jyrkkä ja pitkälappeinen ja rapattuihin ulkoseiniin on tehty liuskekiviupotuksia muistuttamaan vanhoista kivikirkoista kansallisromanttiseen tyyliin. Haapamäen kirkossa on pääsisäänkäynnin vieressä korkea italialaistyylinen Campanile-kellotapuli, Kolhossa on sitä vastoin kyllästetyistä pylväistä rakennettu erillinen tapuli. Seurakuntasalit ja kerhohuoneet löytyvät molemmista. Alttariseinällä Kolhossa on puinen risti, Haapamäellä kiiltävä teräksinen risti. Haapamäen kirkko on yhä moderni ja kaunis, varsinkin hautausmaalta päin katsottuna. Akustiikaltaan se on yksi seutukuntamme parhaista tiloista. Yli kuusikymmenvuotisella kaarellaan kirkko on osoittanut toimivuutensa, mutta samalla oli jo kauan käynyt ilmi myös korjaustarpeita lähinnä sisäilmaongelmien ja vanhentuneen lämmitysjärjestelmän osalta. Myös alkuperäinen tiilikatto vaati korjausta. Syksyllä 2017 käynnistettiin mittava peruskorjaus, jossa kosteusvaurioiden syyt ja seuraukset saneerattiin. Lämmitysjärjestelmä ja ilmastointi ajanmukaistettiin, lämmönlähteeksi valittiin kaukolämpö entisen suoran sähkön sijaan. Kirkkosalin ulkokattoon asennettiin uudet savitiilet ja seurakuntasalin ja kerhohuoneen katot toteutettiin pellillä. Peruskorjauksen pääurakoitsija oli Rakennusliike Mika Mäkinen Keuruulta ja talotekniikan urakoi Oriveden eristys. Remontin kokonaiskustannukset olivat 1 730 000 euroa, josta kirkkohallituksen avustus kattoi 262 000 euroa. Kirkko luovutettiin seurakunnan käyttöön 31.05.2018. Peruskorjattu, toimiva ja viihtyisä Haapamäen kirkko palvelee nyt entistä ehompana. Riemullinen käyttöönottojuhla järjestettiin 09.09.2018. Kirkkosali oli täynnä haapamäkeläisiä ja muitakin juhlavieraita. Pidetään kirkko jatkossakin elävänä - seurakunnallisen toiminnan keskuksena Haapamäellä. Poikkea kirkolle! Ossi Poikonen, Keuruun kirkkoherra Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Haapamäen kirkko - entistä ehompi Subject The topic of the resource Keuruu -- Haapamäki kirkkorakennukset seurakunnat rakentaminen arkkitehdit rautatiet papit rukoushuoneet Mänttä Vilppula -- Kolho yhteiskoulut Description An account of the resource Haapamäen kirkkorakennusten vaiheita 1920-luvulta 2010-luvulle Creator An entity primarily responsible for making the resource Poikonen, Ossi Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun museo Date A point or period of time associated with an event in the lifecycle of the resource 1882-2018 https://keuruunveraja.fi/files/original/58b27d52ea4dbb02493021d148e8a99c.pdf 61a8380fb5d575ab3c541ae0523c35b6 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Raija Sulkavan kokoamaa Haapamäen historiaa Description An account of the resource Raija Sulkava on koonnut ja julkaissut useita teoksia, joissa kerrotaan sanoin ja kuvin elämästä ja erityisesti koulunkäynnistä Haapamäellä menneinä vuosikymmeninä. Tässä kokoelmassa on joitakin Sulkavan aineistoja sähköisessä muodossa. Suurin osa valokuvista on peräisin Haapamäen yhteiskoulun perinneyhdistys ry:n laajoista valokuvakokoelmista. Creator An entity primarily responsible for making the resource Sulkava, Raija Digitoitu teos Tähän kokonaiset digitoidut kirjat tiedostoliitteinä, metatietokenttiin lyhyt kuvaus teoksesta. Teoksen kuvaus Lyhyt kuvaus digitoidusta teoksesta Raija Sulkavan vuonna 2006 keräämä aineisto Haapamäen lotista. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Haapamäen Lottien vaiheita sanoin ja kuvin Subject The topic of the resource Haapamäki (Keuruu) suojeluskunnat lotat järjestötoiminta maanpuolustusjärjestöt ilmavalvonta seurantalot sota-aika Creator An entity primarily responsible for making the resource Sulkava, Raija Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Kiehtovaa vanhaa Keuruuta Subject The topic of the resource Keuruu paikallishistoria rakennusperintö kulttuurihistoria Description An account of the resource Kokoelmasta löydät tietoja Keuruun kulttuurihistoriallisista kohteista. Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kirjasto Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document <p>Suojeluskuntatalo Haapamäen Suoja valmistui kylän yhteisin voimin huhtikuussa 1939. Tontin lahjoitti Murtomäen perikunta. Piirustukset saatiin lahjoituksena. Hirsiä hankittiin Virroilta Kituskoskelta ja Oulun seudulta. Rakennusmestarina toimi haapamäkinen Valde Niemelä. Rakennus vihittiin käyttöön 16.4.1939.</p> <p>Pian talo pääsikin tositoimiin, kun talvisota syttyi 30.11.1939. Suojalla toimi ilmavalvonnan aluekeskus vuosina 1939–40. Lotat toimivat ilmavalvojina Suojan katolla ja puhelinpäivystäjinä kansliassa. Haapamäkeä pommitettiin talvisodan aikana viisi kertaa. Sodan jälkeen suojeluskunnat lakkautettiin vuonna 1944. Suoja siirtyi vuonna 1945 Haapamäen Metsänhoitoyhdistyksen nimiin.</p> <p>Vuonna 1946 perustettu jalkapalloseura Haapamäen Pallo-Pojat ry (HPP) on omistanut Suojan vuodesta 1976. Nykyään Suojalla näytetään HPP:n toimesta elokuvia ja pidetään Bingoa. Lisäksi Suojalla järjestetään tansseja. Perinteikäs hirsirakennus sopii myös monenlaisten tapahtumien ja tilaisuuksien pitopaikaksi.</p> <p>Haapamäen Pallo-Poikien pitämän bingon historia Suojalla alkaa jo 1960-luvun lopulta. Myös elokuvatoiminta on kuulunut Haapamäen Suojalle sen valmistumisesta lähtien. Ensimmäinen elokuvanäytös pidettiin heti valmistumisvuoden syksyllä 1939. Elokuvatoiminnan alullepanija oli Haapamäen yhteiskoulun lehtori Kalle A. Ritokangas.</p> <p>Suojan pihassa on Timo Karan Ilmavalvojat- patsas muistuttamassa rakennuksen sodanaikaisista vaiheista ja Lotta Svärd-järjestön maanpuolustustyöstä. Patsas paljastettiin vuonna 1994.</p> <p> </p> <p>Lähteet:</p> <p>www.hpp-suoja.fi</p> <p>Saarinen, Pentti 2009: Haapamäen pommitukset talvisodassa 1939–40. Keuruskopio oy.</p> <p>Vaissi, Ilmari 1987: Haapamäki 100 vuotta. Keurusprint oy.</p> <p> </p> Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Haapamäen Suoja Subject The topic of the resource Haapamäki (Keuruu) suojeluskunnat urheilu- ja liikuntaseurat hirsirakennukset kulttuuriperintö seurantalot lotat sota-aika Niemelä, Valde elokuvat Kara, Timo Description An account of the resource Haapamäen suojeluskunnan talo valmistui vuonna 1939. Vuodesta 1976 talo on ollut Haapamäen Pallo-Poikien omistuksessa. Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Date Issued Date of formal issuance (e.g., publication) of the resource. 2021 https://keuruunveraja.fi/files/original/65c5db3e5d8ad6f92e5dbfcae4185dca.jpg 6dfd6c96550334241b5e009657d6a69d Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Jorma Luotion Keuruu kuvakokoelma Subject The topic of the resource Keuruu Description An account of the resource Kokoelma sisältää valokuvaaja Jorma Luotion Keuruu-aiheisia valokuvia, jotka on julkaistu vuonna 1987 Keuruu-nimisessä kirjassa. Kirjan kustansi Kustannusyhtiö Otava ja esittelytekstit siihen kirjoitti Jussi Rainio. Jorma Luotio lahjoitti kuvat Keuruun kaupungille vuonna 2018. Kuvakokoelmaa hoitaa Keuruun museo. Creator An entity primarily responsible for making the resource Luotio, Jorma Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun museo Date A point or period of time associated with an event in the lifecycle of the resource 1980-luku Rights Holder A person or organization owning or managing rights over the resource. Keuruun museo Still Image A static visual representation. Examples include paintings, drawings, graphic designs, plans and maps. Recommended best practice is to assign the type Text to images of textual materials. Original Format The type of object, such as painting, sculpture, paper, photo, and additional data valokuva Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Haapamäen vanha kirjastorakennus Subject The topic of the resource Haapamäki (Keuruu) koulurakennukset 1980-luku talvi 1930-luku kirjastot kirjastorakennukset nuorisotalot Description An account of the resource Talvinen kuva vuonna 1932 valmistuneesta rakennuksesta, jossa toimi alunperin koulu. 1980-luvulla rakennuksessa toimi Haapamäen kirjasto ja nuoristotalo. Creator An entity primarily responsible for making the resource Luotio, Jorma Source A related resource from which the described resource is derived Keuruun museo / Jorma Luotion Keuruu kuvakokoelma Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun museo Rights Holder A person or organization owning or managing rights over the resource. Keuruun museo Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Äänitteitä ja elävää kuvaa muualla verkossa Description An account of the resource Kuvailtuja linkkejä muissa verkkopalveluissa julkaistuihin Keuruuta käsitteleviin ääni- ja videotallenteisiin. Kokoelmaan kerätään vain aineistoa, joka on kaikille avointa ja verkossa pysyvästi. Hyperlink A link, or reference, to another resource on the Internet. URL <a href="https://areena.yle.fi/1-2217171">https://areena.yle.fi/1-2217171</a><br /><br /> Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Haapamäen voima on menneisyydessä Subject The topic of the resource Keuruu -- Haapamäki kyläyhdistykset rautatieasemat rautatieliikenne Description An account of the resource Vuodelta 2014 oleva radiotallenne, jossa haastatellaan Haapamäen kyläyhdistyksen aktiiveja. Aiheena muun muassa Porin radan uudelleen aukaisu, Haapamäen rautatiemiljöön kunnostaminen elämysmatkailua varten ja toive saada alueelle korjausrakentamisen keskus. Kesto 11 min. Creator An entity primarily responsible for making the resource Paaso, Marika Maasola, Mikko Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Yle, Radio Suomi Jyväskylä Format The file format, physical medium, or dimensions of the resource äänite Date A point or period of time associated with an event in the lifecycle of the resource 2014 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Kiehtovaa vanhaa Keuruuta Subject The topic of the resource Keuruu paikallishistoria rakennusperintö kulttuurihistoria Description An account of the resource Kokoelmasta löydät tietoja Keuruun kulttuurihistoriallisista kohteista. Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kirjasto Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document Haapamäelle perustettiin Keuruun ensimmäinen yhteiskoulu vuonna 1907. Aluksi koulu toimi kansakoulun tiloissa. Arkkitehtuuriltaan jugend-vaikutteinen yhteiskoulurakennus valmistui vuonna 1909 Väinölänmäelle. <br /><br />Rakennus toimi koulukäytössä vuoteen 1966 asti. Sen jälkeen se jäi kylmilleen toimien lähinnä varastotilana, kunnes 1980-luvun lopussa sitä alettiin korjata. Nykyään rakennusta ja sen perinteitä vaalii Haapamäen Yhteiskoulun perinneyhdistys.<br /><br />Keuruun museo järjestää yhteistyössä Haapamäen Yhteiskoulun Perinneyhdistyksen, taiteilijoiden ja muiden yhteisöjen kanssa kesänäyttelytoimintaa kulttuurihistoriallisesti merkittävällä Haapamäen vanhalla yhteiskoululla. Pyrkimys on tuoda esille uutta taidetta ja edesauttaa rakennuksen säilyttämistä ja haapamäkeläisen kulttuuriperinnön vaalimista. <br /><br />Lähde:<br />www.keuruunmuseo.fi/index.php/kohteet/haapamaeen-wanha Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Haapamäen Wanha Subject The topic of the resource Haapamäki (Keuruu) koulurakennukset puurakennukset 1900-luku yhteiskoulut kotiseutuyhdistykset näyttelyt näyttelytoiminta Description An account of the resource Haapamäen vanha yhteiskoulu valmistui vuonna 1909. Nykyään rakennusta ja sen perinteitä vaalii Haapamäen Yhteiskoulun perinneyhdistys. Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto https://keuruunveraja.fi/files/original/158c3467264406f557cfff2727e44a4e.jpg cdd428dbe52fb865d1f486c98eca7787 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Artikkeleita eri aiheista Description An account of the resource Tässä kokoelmassa on artikkeleita erilaisista keuruulaiseen kulttuuriperintöön liittyvistä teemoista. Artikkeli Teeemateksti jostakin aiheesta. Tätä aineistotyyppiä voi käyttää aina kun tekstin muoto ei vaadi muuta. Mistä on kyse? Tähän kenttään artikkelin teksti jäsennettynä tarpeen mukaan. Ratayhteys Tampereelta Seinäjoelle ja Vaasaan valmistui vuonna 1883. Haapamäeltä Jyväskylään valmistui rautatie 1897. Haapamäestä tuli tällöin risteysasema. Vähitellen rakennettiin rautatieyhteys Pietarista Karjalan kannakselle Rautuun ja edelleen Käkisalmeen, Hiitolaan, Elisenvaaraan, Savonlinnaan, Pieksämäelle ja Jyväskylään. Lopullisesti kokonaisuus oli valmis vuonna 1918. Haapamäestä tuli lopullisesti neljän suunnan risteysasema talvisodan jälkeen, kun rata Haapamäeltä Poriin valmistui vuonna 1940. Haapamäen ensimmäinen asemarakennus valmistui vuonna 1882. Jyväskylän radan valmistuttua ratapihan itäpuolelle rakennettiin uusi asema 1897. Vanha asemarakennus jäi asemapäällikön asunnoksi. Uuden aseman oli suunnitellut rautatiehallituksen pääarkkitehti Bruno Granholm (1857-1930). Muita hänen suunnittelemiaan rautatierakennuksia ovat mm. Rajajoen, Terijoen ja Nummelan asemat. Uusi asema edusti kansallisromanttista tyyliä. Rakennukseen tuli toisen ja kolmannen luokan erilliset odotushuoneet. Päätyyn tuli ravintolasali. Junien pysähdysaika Haapamäellä oli vielä 1900 -luvun alkupuolella noin puoli tuntia, jotta matkustajat saattoivat käydä ravintolassa. Konduktööri kuulutus saattoi olla: ”Seuraavana Haapamäki, ravintola-asema ja puoli tuntia”. Kaskuna kerrotaan, että kun Toijalassa asemaravintolaa piti leskirouva, olisi kuulutus ollut joskus: ”Seuraavana Toijala, ravintola-asema, leskirouva ja viisitoista minuuttia”. VR rakennutti asemarakennuksen pohjoispuolelle erillisen asemaravintolan 1940 -luvun lopulla. Alakerrassa oli ravintolasali keittiöineen ja yläkerrassa henkilökunnan asunnot. Liikenne ja ravintolatoiminnat hiljenivät, joten ravintola jouduttiin sulkemaan. Aseman alkuperäinen nimi oli Keuru. Siis yhdellä u:lla. Aseman seutu oli aluksi asumatonta metsäseutua, mutta rautatieläisten myötä kylään muutti muutakin väestöä ja kylä kehittyi nopeammin kuin Keuruun pitäjän kirkonkylä. VR rakennutti aseman läheisyyteen nelikerroksisen tiilitalon rautatieläisperheiden käyttöön. Veturivarikko ja vesitorni rakennettiin höyryvetureiden vedenottoa varten. Vetureiden polttoaineena käytettiin halkoja ja veturitallien luona olivat suuret halkovarastot. Ratapihaa laajennettiin vuonna 1937 ja vanha asemarakennus purettiin tuolloin. Evakoiden jakopaikka Eteläisen Kouvola-Viipuri ratayhteyden ollessa jatkuvien pommitusten kohteena, jouduttiin kuljetuksia hoitamaan kiertoteitse kauempaa Pieksämäen, Savonlinnan ja Joensuun kautta. Tämä merkitsi lisäliikennettä myös Haapamäen kautta. Haapamäkeä pommitettiin talvisodan aikana viisi kertaa. Pommitukset aiheuttivat yhden kuolonuhrin ja muutamia vammautumisia. Asuintaloja tuhoutui ja veturitalli sai osuman, mutta osa kiskotuksista pysyi jatkuvasti käytössä. Venäläiset eivät pystyneet katkaisemaan liikennettä enempää Haapamäellä kuin useimmilla muillakaan risteysasemilla. Vauriot pyrittiin korjaamaan niin nopeasti, kuin pimeydessä ja pakkasessa suinkin pystyttiin. Vähäinen torjuntakalusto oli rintamalla tai suurissa kaupungeissa. Haapamäellä toimi ilmavalvontakomppania (IVAK). Ensimmäisten pommitusten jälkeen paikalle saatiin kevyt ilmatorjuntajaos it-konekivääreineen. Haapamäki hyötyi metsäisestä sijainnistaan. Pommituskohde tuli vastaan metsän reunasta nopeasti ja pommien pudotus myöhästyi sen verran, että pommit menivät ohi kohteen. Jatkosodan alettua asemalla oli kevyt ilmatorjuntajaos 51 (51.KvIt.jaos) kaksine 40 mm:n Bofors ilmatorjuntakanuunoineen. Jatkosodassa eivät viholliskoneet juuri häirinneet Haapamäkeä. Pommitusten toinen kuolonuhri tuli keväällä 1941, kun talvisodassa suutariksi jäänyt pommi räjähti ja surmasi siviilin. Sotakorvaukset toivat lisätöitä Sotakorvauskuljetukset kiristivät VR:n toimintakyvyn jälleen äärimmilleen. Radat olivat loppuun käytettyjä samoin kuin veto- ja vaunukalusto. Kivihiiltä ei juuri saatu vetureiden polttoaineeksi ja halot olivat märkiä. VR:n toiminnasta johtuvia myöhästymissanktioita ei jouduttu suorittamaan. Viimeinen sotakorvausjuna ylitti itärajan vuonna 1952. Haapamäki jatkoi huomattavana ja vilkkaana risteysasemana, vaikka pian näkyi paikkakunnan epäedullinen sijainti. Pohjanmaan rata teki laajan mutkan Tampereen ja Seinäjoen välillä. Rata oli päässyt erittäin huonoon kuntoon. Nopeuksia ja akselipainoja jouduttiin rajoittamaan. Poikittaisyhteys Poriin ja Jyväskylän suuntaan kärsi liikennemäärien vähenemisestä. Kun Tampereen ja Jyväskylän välillä junalla oli kiertolenkki Haapamäen kautta, oli maantie suora. Rautatie menetti markkinaosuuksia. Kun oikorata Tampereelta Parkanon kautta Seinäjoelle avattiin vuonna 1971, jäi Haapamäki sivuun Pohjanmaan pääradasta. Lopullinen isku tuli, kun oikorata Oriveden ja Jämsänkosken kautta avattiin 1978. Haapamäen-Porin henkilöliikenne lakkautettiin vuonna 1981. Asemarakennus, ravintola ja joukko muita rakennuksia siirtyivät valtion omistamalle Senaatti-kiinteistölle 2007. Museovirasto on luokitellut asema-alueen valtakunnallisesti merkittäväksi suojelukohteeksi. Haapamäen kautta kuljetetaan mm. puutavaraa. Henkilöliikenteen paikallisluontoisia junia on joitakin vuoroja Jyväskylän, Seinäjoen ja Tampereen suuntiin. Vuorot eivät ole kaupallisesti kannattavia, vaan Liikenne- ja viestintäministeriön taloudellisesti tukemia ostovuoroja. Veturipuisto elävöittäjänä VR:n siirtyi sodan jälkeen dieselvetokalustoon ja myöhemmin sähkövetureihin. Sille jäi runsaasti höyryvetureita, joille ei ollut käyttöä. Ne säilytettiin vetokalustoreservinä poikkeusaikoja varten. Suunnitelmat tehtiin Puolustusvoimien kanssa. Tämä aika on ohi ja vetureita säilytettiin pääosin Haapamäellä ”naftaliinissa”. Lopulta yli 70 veturia päätettiin deponoida perustetulle Höyryveturipuistolle, joka perustettiin entisen halkotarhan alueelle vuonna 1988. Matkailunähtävyydessä on myös muuta rautatiekalustoa. Osa kalustosta on Suomen Rautatiemuseon, Jokioisten Museorautatien ja Haapamäen Museoveturiyhdistyksen omistamaa. Nyt puiston omistaa entinen huippu-urheilija Martti Vainio, joka osti puiston Keuruun kaupungilta 2005. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Haapamäki auttoi Keuruun kasvuun Subject The topic of the resource Haapamäki rautatieasemat rautatieliikenne siirtoväki Haapamäen höyryveturipuisto historia Keuruu Description An account of the resource Artikkeli Haapamäen aseman vaiheista sen perustamisesta nykypäivään. Creator An entity primarily responsible for making the resource Vakkinen, Veikko Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Source A related resource from which the described resource is derived Karjala-lehti 24.8.2017 Contributor An entity responsible for making contributions to the resource Kuva: Matti Tuominen https://keuruunveraja.fi/files/original/03b9118bf0a4eb07765f99e27de3308c.mp3 141513fba1c938d1c5a478bade202e08 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Tällaista elämä oli - Veteraaniväen tarinoita Subject The topic of the resource sota-aika jälleenrakentaminen veteraanit Description An account of the resource Keuruun museon kustantamana ja Orvokki Vääriskosken toimittamana julkaistiin vuonna 2013 kirja, jossa 1920-1930 -luvulla Keuruulla syntyneet tai tänne muuttaneet kertovat muistojaan sodan varjosta jälleenrakentamisen aikaan. Tässä kokoelmassa voit kuunnella kirjan sisältämät tarinat. Creator An entity primarily responsible for making the resource Vääriskoski, Orvokki Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Rights Information about rights held in and over the resource Keuruun museo Sound A resource primarily intended to be heard. Examples include a music playback file format, an audio compact disc, and recorded speech or sounds. Duration Length of time involved (seconds, minutes, hours, days, class periods, etc.) 20 min 26 sek Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Haapamäki kesti sodan ja kukoisti Subject The topic of the resource Haapamäki Keuruu -- Riiho Pihlajavesi (kunta) Pihlajavesi -- Karimo rautatieläiset sota-aika Creator An entity primarily responsible for making the resource Tarinapiiri Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Rights Information about rights held in and over the resource Keuruun museo Contributor An entity responsible for making contributions to the resource Vääriskoski, Orvokki Description An account of the resource Äänitiedosto avautuu painamalla ensin aiheen kohdalla olevaa kaiuttimen kuvaa TAI itse aiheen otsikkoa JA sen jälkeen painamalla sivulle avautuneen mustan vaakapalkin vasemmassa laidassa olevaa pikku NUOLTA, jonka vieressä on aikalaskuri. https://keuruunveraja.fi/files/original/ec61e714f0f802ebca89a47e8ca560f3.jpg 14f795f8f67852b45d5dc82f83416cdc Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Henkilögalleria Description An account of the resource Kokoelmassa on pienoiselämäkertoja keuruulaisista merkkihenkilöistä. Henkilö Biografia Lyhyt kuvaus henkilön elämästä ja teoista Martti Haapamäki syntyi Keuruun Haapamäellä maanviljelijäperheeseen. Hän valmistui ylioppilaaksi Haapamäen yhteiskoulusta ja kansakoulunopettajaksi Sortavalan seminaarista. Toimittuaan opettajana Tuusniemellä ja Vehmersalmella hän palasi Keuruulle kirkonkylän kansakoulun johtajaksi ja opettajaksi vuonna 1939. Sota keskeytti pian työn. Haapamäki osallistui talvi- ja jatkosotaan Taipaleen rintamalla ja Viipurinlahdella. Sotilasarvoltaan hän oli kapteeni. Haapamäki teki elämäntyönsä koulunjohtajana ja luokanopettajana. Hän kehitti Keuruun kansakoululaitosta johtokunnan ja koululautakunnan sihteerinä eläkkeelle siirtymiseensä saakka ja oli mukana myös perustamassa Keuruun yhteiskoulua. Hänen vastuullaan oli myös kyläkoulujen toiminta. Haapamäki toimi pitkään kunnanvaltuuston ja -hallituksen jäsenenä ja oli monin tavoin mukana kulttuuritoiminnassa, mm. kirjastolautakunnassa ja perustamassa nuorisoseuraa. Opetus- ja kulttuuritoiminnan ohella hän työskenteli vuosikymmeniä sivutoimisena Keuruun seurakunnan taloudenhoitajana. Kaikessa toiminnassaan Haapamäki pyrki ottamaan huomioon eri osapuolet oikeudenmukaisesti ja tasapuolisesti, mikä loi pohjan luottamukselliselle yhteistyölle. Martti Haapamäen perheeseen kuuluivat vaimo Alli (os. Antila) ja kolme lasta. Elinvuodet Syntymä- ja kuolinvuosi 1910-1987 Muuta merkittävää Tähän voi lisätä jonkun muun merkittävän tiedon henkilöstä Martin veli, Erkki Haapamäki, aloitti keuruulaisten lasten ja nuorten määrätietoisen musiikkikasvatuksen ja perusti Keuruun Soittajapojat vuonna 1952. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Haapamäki, Martti Subject The topic of the resource koululaitos seurakunnat Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Haapamäen muistelupiiri Description An account of the resource Keuruun Kansalaisopiston Haapamäen muistelupiiri muistelee kokoontumisissaan Haapamäen menneisyyttä, ihmisiä ja tapahtumia. Osa muistoista kirjoitetaan tekstiksi ja julkaistaan. Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document Haaremi oli Ilmosen omistama kaksikerroksinen puinen asuin- ja liikerakennus, nykyisen Lääkärintien alkupäässä tien vasemmalla puolella. Rakennus sai nimensä siitä, että siellä asui paljon Haapamäen asemaravintolassa töissä olleita naimattomia tarjoilijoita. Talossa toimi muun muassa Järvisen parturi ja Syrjälän kelloliike. Talo purettiin, kun Leppäläntietä rakennettiin 1970-luvun lopulla. Ilmari Vaissi kertoo kirjassaaan Haapamäki 100 vuotta (Keurusprint 1987), ettei talo ollut kuitenkaan kokonaan naisten. Tunnetuin miespuoleinen vuokralainen oli kirjailija ja toimittaja Algot Untola (1868-1918, kirjoitti lisäksi mm. nimillä Irmari Rantamala ja Maiju Lassila). Hän asui ja työskenteli ennen Suomen sisällissotaa vaimonsa kanssa Haaremissa. Kysymyksiä keskustelun tueksi. 1. Mitä sinulle tulee mieleen sanasta ”haaremi”? 2. Onko tämä rakennus sinulle tuttu? 3. Haapamäen asema on ollut aikoinaan merkittävä solmukohta. Siksi myös asemaravintolassa on tarvittu paljon henkilökuntaa. Onko sinulla muistoja asemaravintolasta, Haapamäellä tai muualla? Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Haaremi Subject The topic of the resource rakennusperintö majatalot Haapamäki (Keuruu) Untola, Algot rautatieläiset ravintolatyöntekijät asuminen rakennukset Description An account of the resource Haapamäen muistelupiiriläiset muistelevat Haaremia, yhtä Haapamäen puretuista rakennuksista. https://keuruunveraja.fi/files/original/088f90f8f42bbb7e0421efd220781ff8.mp3 e83dc88818ced5fcfbd74553503b8dcf Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Tällaista elämä oli - Veteraaniväen tarinoita Subject The topic of the resource sota-aika jälleenrakentaminen veteraanit Description An account of the resource Keuruun museon kustantamana ja Orvokki Vääriskosken toimittamana julkaistiin vuonna 2013 kirja, jossa 1920-1930 -luvulla Keuruulla syntyneet tai tänne muuttaneet kertovat muistojaan sodan varjosta jälleenrakentamisen aikaan. Tässä kokoelmassa voit kuunnella kirjan sisältämät tarinat. Creator An entity primarily responsible for making the resource Vääriskoski, Orvokki Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Rights Information about rights held in and over the resource Keuruun museo Sound A resource primarily intended to be heard. Examples include a music playback file format, an audio compact disc, and recorded speech or sounds. Duration Length of time involved (seconds, minutes, hours, days, class periods, etc.) 2 min 50 sek Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Haitarikurttu Subject The topic of the resource runot Creator An entity primarily responsible for making the resource Siltanen, Kirsti Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Rights Information about rights held in and over the resource Keuruun museo Description An account of the resource Äänitiedosto avautuu painamalla ensin aiheen kohdalla olevaa kaiuttimen kuvaa TAI itse aiheen otsikkoa JA sen jälkeen painamalla sivulle avautuneen mustan vaakapalkin vasemmassa laidassa olevaa pikku NUOLTA, jonka vieressä on aikalaskuri. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Keurusseudun lottien toimintaa Subject The topic of the resource Keuruu lotat maanpuolustus 1920-1944 maanpuolustusjärjestöt Description An account of the resource Kokoelmassa on Keurusseudun lottien muistelmia sota-ajalta ja tietoja järjestön alkuaikojen toiminnasta. Aineistot kokosi Keuruun maanpuolustusnaiset. Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document Keuruun naiset ryhtyivät toimintaan isänmaan hyväksi jo v. 1918, jolloin he työskentelivät Keuruun Kansallispirtillä muonittaen vapaussodan aikana suojeluskuntalaisia. Keuruullahan oli silloin joukkoja muualtakin. Perustettiinhan täällä mm. I Hämäläiskomppania. <br /><br />Lotta-Svärd Keuruun paikallisosasto perustettiin varsinaisesti v. 1920. Aluksi yhdistys toimi silloin, kun suojeluskunta sen apua tarvitsi, valmistaen varusteita ja muonittaen sitä harjoituksissa, kilpailuissa, leiripäivillä, talkoissa yms.<br /><br />Vuonna 1922 toimeenpantiin iltamat varojen keräämiseksi Karjalan retkikunnan avustustoimikunnan hyväksi. Myös vaatteita kerättiin Karjalaan lähtijöille. <br /><br />Säännöt yhdistykselle hyväksyttiin v. 1923 ja siihen piti saada vahvistus Jyväskylän suojeluskuntapiirin piiripäälliköltä. Varojen keräämiseksi lotat järjestivät arpajaisia, kaikenlaisia keräyksiä ym. <br /><br />Mainittavana suurempana tehtävänä alkuaikoina oli v. 1925 Jyväskylän suojeluskuntapiirin 10-päiväiset leiripäivät täällä Keuruulla. Silloin lotat tekivät parhaansa toimiessaan muonittajina ja saivat sieltä myös täyden kiitoksen. Vuonna 1926 olivat lotat ensimmäisellä komennuksella oman paikallisosaston ulkopuolella Jyväskylässä talvileiripäivillä muonittamassa. <br /><br />Eri kyläosastot perustettiin vuosina 1931 - 38. Eri jaostoihin lotat jaettiin v. 1933. Urheiluakin harrastettiin mm. hiihto- ja kävelymerkkisuoritusten muodossa, suunnistettiin ym. 1930-luvulla oli myös olemassa lottakuoro. Sellainen oli Pohjoislahden kyläosastossakin jonkun aikaa. Esiinnyimme yhdessä mm. Jyväskylän piirin 10-vuotisjuhlassa vuonna 1934 suuressa toista sataa lottaa käsittävässä juhlakuorossa. <br /><br />Lottalupaus annettiin Keuruulla ensi kerran v. 1933 ja tämä toistui vuosittain (uusien lottien liityttyä) joko toukokuun 16. tai joulukuun 6. päivänä kirkossa tai sankarihaudalla. Yhdistykseen liittyminenhän tapahtui alkuun vain liittämällä nimi jäsenluetteloon, myöhemmin täytettiin liittymiskaavake ja johtokunta hyväksyi jäsenet. Myös tyttöosasto toimi Keuruulla. <br /><br />Vuosi 1938 oli hyvin merkittävä Keuruun lotille. Silloin oli lotilla kunnia käydä onnittelemassa presidentin rouva Kaisa Kalliota toukokuun 28. päivänä hänen 60-vuotinpäivänään hänen oleskellessaan Keuruun Kuuselassa. Presidentti Kyösti Kallion pyynnöstä järjestivät lotat samana päivänä kahvitarjoilun yleisölle Kansallispirtissä. Tästä kiitollisuuden osoitukseksi saivat lotat vastaanottaa presidenttiparilta omakätisillä omistuskirjoituksilla varustetut suurennetut valokuvat. Samana kesänä oli Keuruulla lottien Jyväskylän piirin kaksipäiväinen juhla. <br /><br />Saman vuoden joulukuun 6. pnä saivat lotat vastaanottaa I:ltä hämäläiskomppanialta, joka perustettiin Keuruulla v. 1918, pienoislipun seuraavansisältöisine kirjeineen: ”Tehdyn päätöksen mukaisesti pyydämme teitä vastaanottamaan I:n Hämäläiskomppanian pienoislipun vaatimattomana kunnianosoituksena niille Keuruun naisille jotka helmikuussa v. 1918 valmistivat ja lahjoittivat komppanian alkuperäisen lipun. I:n Hämäläiskomppanian puolesta: Väinö Mikkola. Kalle Pyöräniemi.” <br /><br />Lotat harrastivat myös liiketoimintaa. Kansallispirtillä pidettävien käräjien aikana saivat lotat pitää kahviravintolaa. Lotilla oli omassa käytössään Kansallispirtti oy:ltä vuokraa vastaa yläkerrassa yksi huone, mikä piti kuitenkin käräjien ajaksi luovuttaa istuvan tuomarin asunnoksi. <br /><br />Useissa muissakin tilaisuuksissa annettiin ravintolan pito lotille. Jo vuodesta 1933 esillä ollut Lotta-Majan rakennushanke toteutui vasta v. 1939 muonitustoiminnan laajentuessa. Sota-aikana perustettiin varojen hankkimiseksi myös virvoitusjuomatehdas. <br /><br />Koulutustoimintaa oli vuodesta 1937 erilaisten kurssien muodossa, oli useita muonituskursseja sekä lääkintä-, viesti ja toimistokursseja ynnä neuvontapäiviä. <br /><br />Erilaiset harrastukset jäivät lokakuussa 1939 ylimääräisten harjoitusten ja sodan alkaessa. Koko toimintahan tähtäsi sen jälkeen vain isänmaan puolustukseen. Ilmavalvonta lotat komennettiin vartioon kirkon torniin 7. lokakuuta ja tätä työtä kesti huhtikuun loppuun 1940. Muonituslottien hälytys tuli 7 ja 8 päivien välisenä yönä ja sitähän jatkui, alkuun yötä päivää, pitkälle sodan jälkeen Keuruun ollessa joukkojen kokoontumispaikkana. Täällä oli kymmenkunta muonituspaikkaa, joten työntekijöitä tarvittiin. <br /><br />Lääkintälotat keräsivät ja toimittivat sairaalavarusteita ja vuodevaatteita sotasairaaloihin ja sairaalajuniin, valmistivat sidetarpeita ja osallistuivat v.ss. toimintaan. <br /><br />Varustelotat valmistivat ja keräsivät tuhatmäärin erilaisia varusteita sekä miehille ”Sinne jonnekin” että myös siirtotyöväelle. <br /><br />Kanslialotat olivat erilaisissa kansliatehtävissä Keuruu suojeluspiirin ja suojeluskunnan esikunnissa, Lotta-Svärd Jyväskylän piirin Keuruun ala-osaston ja Keuruun po:n kansliassa, koulutuskeskuksessa sekä monissa muissa toimistoissa. <br /><br />Eräänä merkittävänä tehtävänä tämän sodan aikana oli piirin alueella toimitettu armeijan leivän leivonta, johon työhön ei lottia tarpeeksi liiennyt, joten siellä käytettiin apuna paljon siviilejä. Keuruulla leivottiin m.m. koko talvisodan ajan kirkkoherran pappilan leipomotuvassa aamuvarhaisesta iltamyöhään. Oli pelko siitä, kuinka kauan uuni kestäisi ainaista lämmitystä. Kestihän se. <br /><br />Jonkinlaisen käsityksen ehkä saa lottien suorittamasta työstä YH:n ja talvisodan aikana kuullessa heidän tehneen pitkältä toistakymmentätuhatta työpäivää. <br /><br />Mainitsematta on vielä kaikki se työ, mitä lotat tekivät siirtoväen hyväksi evakuoimis- yms. tehtävissä. <br /><br />Suurena taloudellisena apuna varustettaessa poikiamme ja avustettaessa siirtoväkeä ja reserviläisten omaisia olivat ne monet sekä aineelliset että rahalliset avustukset, joita paikallisosasto sai vastaanottaa monilta eri lahjoittajilta. <br /><br />En malta olla mainitsematta erästä Keuruun lotille osoitettua kirjettä, joka löytyi postilaatikosta ja joka kertoi erään antajan liikuttavasta uhrimielestä: ”Ottakaa vastaan tämä pieni rahasumma, laitan kaikkeni maanpuolustushomman hyväksi”. Kirje sisälsi mk 46. 50, nykyrahassa penneissä laskettavissa. Siis vaatimaton, mutta isänmaanrakkautta uhkuvasta sydämestä annettu. <br /><br />Muonitustehtävät jatkuivat vielä pitkälle talvisodan päättymisen jälkeen, siellä täällä oli mm. aliupseerikoulu ja erinäisiä sairaaloita, joiden muonituksen lotat hoitivat. <br /><br />Sittenhän alkoi taas sota jo kesällä 1941, jolloin työt lotilla alkoivat monin kertaisina. Suurin vastuu oli muonituslotilla, sillä Keuruulla oli silloin alkuun (kuten talvisodankin aikana) kokoontumispaikka, oli jakelu-elin, oli aliupseerikoulu ym. Jokaisessa muonituspaikassa oli lisäksi lottakanttiinit, jotka vaativat paljon työntekijöitä. <br /><br />Sodan alettua oli yhtenä mainittavana tehtävänä siirtoväestä huolehtiminen. Keuruun asemalla oltiin aina vastaanottamassa Karjalasta tulijoita ja auttamassa sijoitustehtävissä. Olimme myös ohimenevissä evakkojunissa jakamassa lääkkeitä mukana oleville potilaille. <br /><br />Vuonna 1942 tuotiin Keuruulle tuhansia inkeriläisiä, jotka sijoitettiin Kansallispirtille, työväentalolle, Keuruun työlaitokselle, Pöyhölään ym. ja joiden muonittamisesta lotat huolehtivat. Inkeriläiset olivat naisia, lapsia ja vanhuksia. Sotakuntoiset miehet olivat rintamilla Venäjällä. Lotat keräsivät inkeriläisille vaatteita, lääkkeitä ym. Heillähän ei ollut mukanaan kuin pieni nyytti itse kullakin. Heille hankittiin myös saunomismahdollisuudet (mm. Kansallispirtin pihamaalle rakennettiin sauna sitä varten), koska he eivät olleet saanet peseytyä viikko kausiin. <br /><br />Muistan eräänkin lapsen, joka oli syntynyt matkan varrella, oli 10 päivää vanha eikä häntä oltu pesty vielä yhtäkään kertaa. Inkeriläiset joutuivat olemaan täällä yli puoli vuotta ennen kuin heidät sijoitettiin ympäri Suomea. Lotat antoivat heidän täältä lähtiessään joka perheelle pienen rahasumman, osana siitä pienestä voitosta, jonka lotat olivat suorituksena heidän muonittamisestaan valtiolta saaneet. <br /><br />Kymmeniä keuruulaisia lottia oli komennuksella rintamilla. <br /><br />Sodan aikana pidettiin lotille useita kursseja ja neuvontapäiviä. Oli mm. keskusjohtokunnan järjestämät kaksiviikkoiset muonitus- ja toimistokurssit ja Jyväskylän lottapiirin toimeenpanemat toimisto- ja viestipäälliköiden leiripäivät. <br /><br />Jäsenmäärä yhdistyksessä oli 30, talvisodan lopussa 230 ja jatkosodan päättyessä yli 400. Saimme paljon karjalaisia lottia, jotka liittyivät siirtolottina paikallisosastoomme. <br /><br />Kun Lotta-Svärd-järjestö v. 1944 marraskuussa lopetettiin, aiheutti se pitkät selvittelyt. Paikallisosasto lahjoitti rahaa kummiperheelleen ja pitkät ajat rintamilla ja muualla muonituskeskuksissa (Keuruun ulkopuolella) komennuksella olleille lotille. Kansallispirtille lahjoitettiin suuret määrät astioita samoin Keuruun Marttayhdistykselle. Kaikki loppu kaikkine irtaimistoineen, rahavaroineen, toimistotarvikkeineen (pöytäkirjat, tilit ym.) luovutettiin viranomaisille. Kaikki tämä selvitystyö oli perin raskasta ja murheellista. Haikeaa oli ennen kaikkea luopua tästä kaikesta isänmaallisesta työstä, joka ei vielä vuosikymmenien jälkeenkään ole mielestäni unohtunut. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Hajatietoja Keuruun lottien toiminnasta Subject The topic of the resource Keuruu lotat maanpuolustusjärjestöt järjestöt historiikit 1920-1944 sota-aika talvisota muonitus siirtoväki kotirintama Creator An entity primarily responsible for making the resource Airaksinen, Helny Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Description An account of the resource Keuruun Lotta Svärd -paikallisosaston toimihenkilö Helny Airaksinen (1902 - 2001) kertoo osaston toiminnasta vuosina 1920 - 1944. https://keuruunveraja.fi/files/original/85d82dc729d8ef9de03d4cb75287edb6.jpg 76468079bc03ee1416d89508bdd0c1c0 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Keuruun maatalousseuran kuvakokoelma Subject The topic of the resource kylät maatalous Description An account of the resource Maatalousteknikko Oiva Kamppi toimi Keurusseudulla maatalousneuvojana 1950-1960 -luvuilla. Työnsä ohessa hän kulki kameran kanssa pitkin Keuruun kyliä. Tässä kokoelmassa on hänen ottamiaan kuvia näiltä matkoilta sekä reprokuvia, joita hän kuvasi asiakkaittensa kotialbumeista maatiloilla käydessään. Tuoreimmat kuvat ovat Kampin seuraajien, Pekka Mennalan ja Markku Kuuselan ottamia. Kuvat on saatu lahjoituksena Keuruun maatalousseura ry:ltä kaupunginkirjaston kotiseutukokoelmaan. Mikäli tiedät kertoa kuvista lisää, toivomme sinun ilmoittavan niistä meille sivustolla olevan Ota yhteyttä -painikkeen kautta. Still Image A static visual representation. Examples include paintings, drawings, graphic designs, plans and maps. Recommended best practice is to assign the type Text to images of textual materials. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Haketusnäytös Description An account of the resource 1980-luvulla otetussa kuvassa on meneillään haketusnäytös Keuruun seurakuntakeskuksen pysäköintipaikalla. Tarktorin perään on kytketty hakkuri, joka suoltaa haketta toisen traktorin perässä olevaan kärryyn. Vasemmassa laidassa näkyy myös kuorma-auton hytti, jossa on teskti "B. Blomberg". Useita miehiä seuraa kiinnostuneena näytöstä ja yksi heistä on kiivennyt peräkärrryn laidalle. Taustalla näkyy mäntyjä, joiden takana on liikerakennuksen takapiha. Creator An entity primarily responsible for making the resource Kuusela, Markku Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Subject The topic of the resource kirkonkylät maatalousneuvonta lämmitysjärjestelmät hake polttoaineet Keuruu 1980-luku Date A point or period of time associated with an event in the lifecycle of the resource 1980-luku https://keuruunveraja.fi/files/original/76dda683157bdc2988d3c9a4348091d4.jpg 315426042188c436d26caa6ee0c61abd Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Henkilögalleria Description An account of the resource Kokoelmassa on pienoiselämäkertoja keuruulaisista merkkihenkilöistä. Henkilö Text Any textual data included in the document 1950-luvun hiihtokuningas Veikko Hakulinen syntyi Kurkijoella vuonna 1925. Hän oli kolminkertainen olympiavoittaja ja maailmanmestari. Hakulisen vanhemmat asuivat vuoden 1952 Oslon talvikisojen aikoihin rautatieläisinä Haapamäellä. Haapamäen Suojalla järjestettiin Hakulisen 50 km olympiavoiton jälkeen 3.3.1952 yksi monista juhlatilaisuuksista. Ennen 15.1.1953 alkanutta Evon metsäkoulua Lammilla Hakulinen teki keväästä 1952 seuraavaan vuodenvaihteeseen metsäalan työharjoittelua Yhtyneiden Paperitehtaitten piiripäällikön Väinö Huostilan alaisuudessa Haapamäellä. Haapamäki oli siten Hakulisen harjoittelumaastoa ja hän myös voitti Haapamäen Urheilijoiden järjestämät kotikisat ennen Evon metsäkouluun lähtöään. Hakulinen edusti hiihtourallaan Asikkalan Raikasta, Valkeakosken Hakaa, talvella 1954 Evon Metsä-Poikia ja metsäopiston jälkeen vuodesta 1955 Jämsänkosken Ilvestä sekä Tampereen Hiihtoseuraa, Tampereen Pyrintöä ja Tampereen Mailaa. Hakulinen kilpaili myös ampumahiihdossa, suunnistuksessa, hiihtosuunnistuksessa, maastojuoksussa ja soudussa SM-tasolla ja jatkoi uraansa veteraanisarjoissa. Oslon talviolympialaisista Hakulinen muistetaan erityisesti 50 kilometrin voittoajastaan 3.33.33. Hän voitti Holmenkollenilla 50 kilometriä vuosina 1953 ja 1955, pikamatkan eli 18 km vuonna 1953 ja 15 km vuonna 1957. Hän sijoittui Holmenkollenilla vuonna 1950 18 km kilpailussa kolmanneksi. Holmenkollen-mitali myönnettiin hänelle vuonna 1955. Veikko Hakulinen valittiin Vuoden urheilijaksi neljä kertaa vuosina 1952–1954 ja 1960. Hän sai Pro Urheilu –tunnustuksen vuonna 2000. Sotilasarvoltaan hän oli reservin kersantti ja ammatiltaan metsäteknikko. Hakulinen kuoli jäätyään auton alle juoksulenkillään vuonna 2003 Valkeakoskella. Kun Hakulisen syntymästä tuli kuluneeksi 85 vuotta 2010, paljastettiin hänen synnyinpaikkakunnallaan, nykyisin Venäjän Karjalaan kuuluvalla Kurkijoella hänelle omistettu muistolaatta. Helmikuussa 2017 hänet valittiin Hiihtomuseon pohjoismaisten hiihtolajien kunniagalleriaan. Biografia Lyhyt kuvaus henkilön elämästä ja teoista 1950-luvun hiihtokuningas Veikko Hakulinen syntyi Kurkijoella vuonna 1925. Hän oli kolminkertainen olympiavoittaja ja maailmanmestari. Hakulisen vanhemmat asuivat vuoden 1952 Oslon talvikisojen aikoihin rautatieläisinä Haapamäellä. Haapamäen Suojalla järjestettiin Hakulisen 50 km olympiavoiton jälkeen 3.3.1952 yksi monista juhlatilaisuuksista. Ennen 15.1.1953 alkanutta Evon metsäkoulua Lammilla Hakulinen teki keväästä 1952 seuraavaan vuodenvaihteeseen metsäalan työharjoittelua Yhtyneiden Paperitehtaitten piiripäällikön Väinö Huostilan alaisuudessa Haapamäellä. Haapamäki oli siten Hakulisen harjoittelumaastoa ja hän myös voitti Haapamäen Urheilijoiden järjestämät kotikisat ennen Evon metsäkouluun lähtöään. Hakulinen edusti hiihtourallaan Asikkalan Raikasta, Valkeakosken Hakaa, talvella 1954 Evon Metsä-Poikia ja metsäopiston jälkeen vuodesta 1955 Jämsänkosken Ilvestä sekä Tampereen Hiihtoseuraa, Tampereen Pyrintöä ja Tampereen Mailaa. Hakulinen kilpaili myös ampumahiihdossa, suunnistuksessa, hiihtosuunnistuksessa, maastojuoksussa ja soudussa SM-tasolla ja jatkoi uraansa veteraanisarjoissa. Oslon talviolympialaisista Hakulinen muistetaan erityisesti 50 kilometrin voittoajastaan 3.33.33. Hän voitti Holmenkollenilla 50 kilometriä vuosina 1953 ja 1955, pikamatkan eli 18 km vuonna 1953 ja 15 km vuonna 1957. Hän sijoittui Holmenkollenilla vuonna 1950 18 km kilpailussa kolmanneksi. Holmenkollen-mitali myönnettiin hänelle vuonna 1955. Veikko Hakulinen valittiin Vuoden urheilijaksi neljä kertaa vuosina 1952–1954 ja 1960. Hän sai Pro Urheilu –tunnustuksen vuonna 2000. Sotilasarvoltaan hän oli reservin kersantti ja ammatiltaan metsäteknikko. Hakulinen kuoli jäätyään auton alle juoksulenkillään vuonna 2003 Valkeakoskella. Kun Hakulisen syntymästä tuli kuluneeksi 85 vuotta vuonna 2010, paljastettiin hänen synnyinpaikkakunnallaan, nykyisin Venäjän Karjalaan kuuluvalla Kurkijoella hänelle omistettu muistolaatta. Helmikuussa 2017 hänet valittiin Hiihtomuseon pohjoismaisten hiihtolajien kunniagalleriaan. Elinvuodet Syntymä- ja kuolinvuosi 1925-2003 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Hakulinen, Veikko Subject The topic of the resource Haapamäki hiihto Holmenkollen olympiavoittajat maailmanmestarit rautatieläiset Source A related resource from which the described resource is derived http://kshiihto.fi/suomi100.pdf https://fi.wikipedia.org/wiki/Veikko_Hakulinen http://www.museo24.fi/?action[]=INavigation::viewArticle(11853) http://www.ski-keuruu.fi/sporttisaitti/materiaalit/historiaa/hiihtohistoriaa/veikko-hakulinen/index.htm http://smhiihdot.ski-keuruu.fi/smhiihdot/2-uncategorised/85-haku-veikko-haapamaelta-holmenkollenille-1952 http://smhiihdot.ski-keuruu.fi/smhiihdot/uutiset/86-uutisia-veikko-hakulisesta-suur-keuruun-sanomissa-1953 https://keuruunveraja.fi/files/original/1d08afad95a4e142ecbc83fdacf7bd40.jpg 1f970329eae3c19bc2d20f4d4329f595 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Henkilögalleria Description An account of the resource Kokoelmassa on pienoiselämäkertoja keuruulaisista merkkihenkilöistä. Henkilö Biografia Lyhyt kuvaus henkilön elämästä ja teoista Lydia Hällfors syntyi Kömin talossa Pihlajavedellä, jossa hänen isänsä Frans Henrik Bergroth toimi kappeliseurakunnan armovuodensaarnaajana. Sittemmin Bergrothista tuli Keuruun seurakunnan pitäjänapulainen ja myöhemmin kirkkoherra. Perhe rakennutti Keuruulle muutettuaan seurakunnan maille Seiponniemeen virkatalon, jota ryhdyttiin kutsumaan Lehtiniemeksi. Lydia oli naimisissa Adolf Wegeliuksen kanssa, joka oli syntyisin Perhosta. Wegeliuksen perheen pojat olivat Keuruulla suomen kieltä oppimassa ja veljeksistä Martin myös kotiopettajana Bergrothien pappilassa. Adolf-puolison kuoltua Lydia Wegelius avioitui Petter Gustaf Hällforsin kanssa, joka oli syntyisin Keuruulta. Lydia Hällfors toimi opettajana Helsingissä Suomen ensimmäisessä suomalaisessa tyttökoulussa. Myöhemmin hän jatkoi tätä uraauurtavaa työtään suomalaisuuden puolesta Oulussa. Hällforsin omaelämäkerta Äidin muistelmia julkaistiin Helmi Krohnin toimittamana vuonna 1924. Hällfors oli tosin kirjoittanut sen jo ennen ensimmäistä maailmansotaa. Se on ensimmäisiä naisen kirjoittamia omaelämänkertoja suomen kielellä. Elinvuodet Syntymä- ja kuolinvuosi 1844-1916 Kirjallisuutta Tähän keskeisimmät henkilöstä kertovat lähdeteokset (jos on). Hällfors Lydia, Äidin muistelmia. WSOY 1924, näköispainos Keurusselän seura ry 1996. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Hällfors, Lydia Subject The topic of the resource pappilat Pihlajavesi henkilöhistoria Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Muistoja ja dokumentteja entisajan elämästä Description An account of the resource Tässä kokoelmassa on yksityishenkilöiltä käyttöön saatuja muistelutekstejä ja aikalaisdokumentteja, kuten kirjeitä ja kouluaineita. Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document Mäntän apteekkarilla oli 1920-luvulla huvila Hanhisaaressa. Se oli komea, vaaleaksi maalattu rakennus, jonka ulkoseinään suuren verannan puolelle oli maalattu kesäinen maisema poutapilvineen ja lentävine joutsenineen. Pari viikkoa ennen kuin apteekkarin perhe tuli kesän viettoon huvilalle, tuli palvelusväki laittamaan paikat talven jälkeen kuntoon. He myös hankkivat lähiseudulta elintarvikkeita ja tulivat tutuiksi kyläläisten kanssa. Niinpä he keväisin saareen tultuaan järjestivätkin tuliaiskarkelot kyläläisille ennen isäntäväen saapumista kesän viettoon. Myös isäntäväki järjesti joskus huvilan verannalla kesätapahtumia. Kerrotaan, että apteekkari tanssitti jokaista paikalla olevaa naista yhden kappaleen verran jääden sitten seurailemaan muiden karkelointia. Kun sitten syyskesällä isäntäväki poistui Hanhisaaren huvilaltaan, jäi palvelusväki vielä huoltamaan rakennukset talvea varten. Ennen kuin he poistuivat saaresta, järjestivät he vielä seudun tuttaville läksiäisjuhlat tansseineen. Hanhisaaren kesäiset tapahtumat olivat odotettuja vuodesta toiseen ja toivat osaltaan väriä ja elämän sykettä seutukunnalle. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Hanhisaaren kesäiset tapahtumat Subject The topic of the resource Valkealahti Keurusselkä kesäasukkaat Creator An entity primarily responsible for making the resource Lintula, Paavo Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Äänitteitä ja elävää kuvaa muualla verkossa Description An account of the resource Kuvailtuja linkkejä muissa verkkopalveluissa julkaistuihin Keuruuta käsitteleviin ääni- ja videotallenteisiin. Kokoelmaan kerätään vain aineistoa, joka on kaikille avointa ja verkossa pysyvästi. Hyperlink A link, or reference, to another resource on the Internet. URL <a href="https://yle.fi/aihe/artikkeli/2010/11/05/hankien-hurmaa-keuruulla">https://yle.fi/aihe/artikkeli/2010/11/05/hankien-hurmaa-keuruulla</a> Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Hankien hurmaa Keuruulla Subject The topic of the resource mainoselokuvat hiihto talviaika Description An account of the resource Pitkien elokuvien edellä elokuvateattereissa esitetty lyhytelokuva vuodelta 1951. Mainosfilmissä matkataan hiihtolomalle Keuruun vaihteleviin maisemiin. Creator An entity primarily responsible for making the resource Fennada-Filmi Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Date A point or period of time associated with an event in the lifecycle of the resource 1951 https://keuruunveraja.fi/files/original/f208b8ec66e6747704dd52614be9e07b.jpg bb401a929c0e864fa6f3b1db14a2a6c0 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Artikkeleita eri aiheista Description An account of the resource Tässä kokoelmassa on artikkeleita erilaisista keuruulaiseen kulttuuriperintöön liittyvistä teemoista. Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document Harjulinna on Häkkisen maaseutuseura ry:n omistama seurantalo. Rakennus on punaiseksi maalattu, vankoista hirsistä rakennettu seurantalo, joka on säilynyt lähes alkuperäisessä asussaan. Se sijaitsee noin 20 km Keuruulta Mäntän suuntaan, Häkkisen kylällä, noin kilometri kantatieltä 58 poiketen. Harjulinnan rakennusvaiheita Metsäyhtiöt W. Rosenlew Oy ja G. A. Serlachius Oy toimivat aikoinaan vahvasti alueella. Keuruun Suojeluskunnan Häkkisen kyläosasto perustettiin 8.10.1931. Rosenlewin metsäpiiripäällikkö Oiva Riihelästä tuli suojeluskunnan kyläpäällikkö. Lotta Svärdin Häkkisen kyläosasto perustettiin 18.12.1933 ja sitä johti Oiva Riihelän puoliso Aino Riihelä. Vuonna 1934 heräsi ajatus suojeluskuntatalon rakentamisesta. Rosenlew teki mahdolliseksi Harjulinnan rakentamisen maalleen Häkkisen kankaalle. Tontti oli erinomainen kuivan maan paikka. Rakennuspiirustusten laatimiseen saatiin apua Mäntän suunnasta, kun Hannes Autere ja Gösta Serlachius avustivat suunnittelussa ja rakennuksen piirsi rakennusmestari Viljo Mäkelä. Serlachius lahjoitti myös ikkunanpuitteet Harjulinnaan. Lähialueen taloista saatiin lahjoituksia ja talkootyövoimaa Harjulinnan rakentamiseen. Hirsiä veistivät ainakin Hjalmar Alanko ja Vieno Lillukkamäki. Kookas talo valmistui nopeasti, sillä syksyllä 1935 aloitettiin työt ja vihkiäiset olivat jo seuraavan vuoden syksyllä. Harjulinnan alakerrassa on juhlasali, näyttämö, eteishalli, ravintolahuone ja keittiö. Yläkerrassa on lottien huone, suojeluskuntalaisten luento- ja majoitushuone sekä keittiö ja kamari vahtimestarille. Harjulinna vihittiin käyttöönsä 4.10.1936. Kuorevesi-Mänttä-Wilppula –lehti uutisoi 8.10.1936 Harjulinnan valmistumista seuraavasti: ”Vaikka Häkkisen kyläkunta on melko pieni verrattuna moneen muuhun kylään Keuruulla, on se ensimmäisenä pystynyt saamaan suojeluskuntatalon aikaan Keuruun suuressa pitäjässä.” Yleensä suojeluskuntataloja oli rakennettu suurempiin taajamiin yhteistyössä muiden seurojen kanssa. Ensimmäisten vuosikymmenten toimintaa Suojeluskunnan toimitilat olivat Harjulinnan yläkerrassa. Alakerrassa suojeluskunta järjesti iltamia näytelmineen sekä kesäjuhlia urheilukilpailuineen vuosina 1936-1939. Lotat hoitivat tilaisuuksien kahvituksen. Mäntästä väkeä toi Paunun linja-auto. Taitelija Tapani Lemminkäinen maalasi Harjulinnan näyttämön kulissit vuonna 1938. Vuonna 1942 Harjulinnassa oli metsätyökalujen kunnostamiskurssit. Kun suojeluskuntajärjestöt sekä Lotta Svärd -järjestöt rauhanehtojen nojalla lakkautettiin, perustettiin vuonna 1945 Häkkisen maamiesseura ry. ja jolle Harjulinna siirrettiin sen omistukseen. Häkkisen maamiesseuran perustava kokous pidettiin 6.1.1945. Alkuvaiheessa toimintaa hankaloitti kylätoiminnan hajanaisuus, sillä toiminta jakautui erillään oleviin ja vesistön erottamiin Häkkisen ja Liukon kyliin. Ensimmäiseen johtokuntaan vuonna 1945 valittiin Kalle Liukko (pj), Usko Alanko (siht.) Vihtori Autio, Bruno Pummila, Paavo Lamminmäki, Eero Lehtinen, Eeva Liukko, Aune Alanko ja Aino Riihelä sekä siirtoväestä Juho Laihanen ja Matti Simukka. Naisosaston johtokuntaan valittiin Eeva Liukko (pj.), Aune Alanko (siht.), Hilda Lehtinen, Aino Riihelä, Liisa Eskola, Alma Häkkinen sekä siirtoväestä Esteri Pulakka ja Sylvi Lahtinen. Toiminta lähti ripeästi käyntiin ja Keski-Suomen maanviljelysseuran neuvojat Oiva Kamppi ja Hellä Kallio sekä myöhemmin muut neuvojat pitivät esitelmiä ja kursseja karjatalouden ja kotitalouden alalta. Kilpailtiin mm. pellavanviljelyssä, kasvitarhan hoidossa ja kodinympäristön kunnostamisessa. Opintokerhot toimivat Häkkisessä ja Liukossa. Vapaa-ajallekin annettiin aikansa; perustettiin ohjelmatoimikunta, joka järjesti ohjelmallisia iltamia. Harjulinnassa esitettiin näytelmiä ja laulukuoroa johti opettaja AnnaTuunainen. Häkkisen Urheilijat järjestivät kilpailuja hiihdossa ja kolmiottelussa. Toiminta palkittiin jo heti seuran ensimmäisenä toimintavuonna 1945 maamiesseuraliiton toimintakilpailussa ensimmäisellä palkinnolla. Palkintoja saatiin toimintakilpailuista myöhemminkin. Lukuisat häät Harjulinnassa myös tanssittiin. Vuonna 1947 hankittiin Häkkisen maamiesseuralle puimakone ja maamoottori. Monipuolisen toiminnan keskus Häkkisen maamiesseuran toiminta oli erityisen vilkasta 1950-luvulla, sillä Harjulinnaan laitettiin sähköt vuonna 1951. Oli iltamia sekä kesä- ja elojuhlia, näyteltiin ja tanssittiin. Elokuvia kävi näyttämässä Filmipartio. Tansseissa soitti usein kylän oma poika Lauri Kaukanen, joko yksin tai orkesterinsa kanssa. Vierailunäytäntöjäkin Harjulinnassa oli, mm. Pohjoislahden nuorisoseura. Mäntän työväennäyttämö kävi esiintymässä mukanaan näyttelijä Rolf Labbart. Häkkisenlahdella järjestettiin ravi- ja autokilpailuja. Kutomakurssit järjestettiin Liukossa. Maamiesseura järjesti kuljetuksia maatalousnäyttelyihin, jonne matka taittui usein Paavo Larmin kuorma-auton lavalla. Harjulinnan yläkerta oli koti useille perheille vuodesta 1945 aina 1960-luvun alkuun saakka. Siellä asuvat toimivat usein Harjulinnan vahtimestareina tai puhelinkeskuksen hoitajina vuosina 1953-1962. Häkkisen maamiesseuraan perustettiin Airolahden kyläosasto vuonna 1956. Häkkisen maamiesseura järjesti nuotta- ja kalajuhlia vuosina 1953-1969 Liukonkylällä. Esiintyjinä olivat mm. näyttelijä Maikki Länsiö ja koomikko ”Eemeli” Toivonen. Muutamat kalajuhlat olivat myös Harjulinnassa ja Häkkisenrannassa. 1960-luvulla useissa paikoissa järjestettiin kansansoittokilpailuja, niin myös Harjulinnassa vuonna 1962. Toiminta laantui 1970-luvun alkuun tultaessa, kunnes vuonna 1977 ryhdyttiin remontoimaan Harjulinnaa ja sen jälkeen Häkkisen maamiesseuran huvitoimikunta järjestikin kesätansseja toistakymmentä vuotta. Maaseutuseuran aikaa Vuosien varrella toiminnasta vastuuta ovat kantaneet useat henkilöt. Pitkäaikaisimmista puheenjohtajista mainittakoon Matti Pänkäläinen ja Kari Vesterinen. Häkkisen maamiesseura ry nimellä toimittiin vuoteen 1995 saakka, jolloin mies- ja naisjaostot yhdistyivät. Siitä lähtien on toimittu Häkkisen maaseutuseura ry:n nimellä. Neuvojien kurssit käsittelivät esim. maatalousverotusta, tietokoneen ja mikroaaltouunin käyttöä. Iltamaperinnekin elvytettiin uudelleen ja perhejuhlia järjestetään talon tiloissa. Kauneimmat joululaulut- ja Valoa iltaan -lauluillat kokoavat yleisöä salin täyteen. Harjulinna on säilyttänyt hyvin perinteisen ilmeensä ja se on nykyisin monella tapaa tunnelmallinen ja viihtyisä seurantalo, joka kokoaa väen saliinsa viihtymään. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Harjulinnan vaiheita suojeluskunnantalosta kylätaloksi Subject The topic of the resource Häkkinen (Keuruu) suojeluskunnat maatalousjärjestöt kyläyhdistykset seurantalot Description An account of the resource Harjulinnan vaiheita Häkkiskylässä 80 vuoden ajalta. Creator An entity primarily responsible for making the resource Pänkäläinen, Hillevi Source A related resource from which the described resource is derived Häkkisen maamiesseura ry:n pöytäkirjat 1945-1995 Häkkisen maaseutuseura ry:n pöytäkirjat 1995-2005