1 100 765 https://keuruunveraja.fi/files/original/7010b89c3eac7489d4a5e3d117886056.mp3 652bf0d25ba7c3be932a758255ba44a2 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Tällaista elämä oli - Veteraaniväen tarinoita Subject The topic of the resource sota-aika jälleenrakentaminen veteraanit Description An account of the resource Keuruun museon kustantamana ja Orvokki Vääriskosken toimittamana julkaistiin vuonna 2013 kirja, jossa 1920-1930 -luvulla Keuruulla syntyneet tai tänne muuttaneet kertovat muistojaan sodan varjosta jälleenrakentamisen aikaan. Tässä kokoelmassa voit kuunnella kirjan sisältämät tarinat. Creator An entity primarily responsible for making the resource Vääriskoski, Orvokki Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Rights Information about rights held in and over the resource Keuruun museo Sound A resource primarily intended to be heard. Examples include a music playback file format, an audio compact disc, and recorded speech or sounds. Duration Length of time involved (seconds, minutes, hours, days, class periods, etc.) 16 min 43 sek Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Nuoret lotat leipoivat, kutoivat ja vartioivat Subject The topic of the resource sota-aika lotat pikkulotat siirtoväki ilmavalvonta muonitus 1940-luku Creator An entity primarily responsible for making the resource Aaltio, Aira Lavaste, Kerttu Niinilampi, Laura Virkkunen, Maila tarinapiiri Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Rights Information about rights held in and over the resource Keuruun museo Description An account of the resource Äänitiedosto avautuu painamalla ensin aiheen kohdalla olevaa kaiuttimen kuvaa TAI itse aiheen otsikkoa JA sen jälkeen painamalla sivulle avautuneen mustan vaakapalkin vasemmassa laidassa olevaa pikku NUOLTA, jonka vieressä on aikalaskuri. https://keuruunveraja.fi/files/original/8c17b388ba142b904bd1bc1304ce9573.mp3 0a5ecdd2006f20cdb792218b35811f6a Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Tällaista elämä oli - Veteraaniväen tarinoita Subject The topic of the resource sota-aika jälleenrakentaminen veteraanit Description An account of the resource Keuruun museon kustantamana ja Orvokki Vääriskosken toimittamana julkaistiin vuonna 2013 kirja, jossa 1920-1930 -luvulla Keuruulla syntyneet tai tänne muuttaneet kertovat muistojaan sodan varjosta jälleenrakentamisen aikaan. Tässä kokoelmassa voit kuunnella kirjan sisältämät tarinat. Creator An entity primarily responsible for making the resource Vääriskoski, Orvokki Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Rights Information about rights held in and over the resource Keuruun museo Sound A resource primarily intended to be heard. Examples include a music playback file format, an audio compact disc, and recorded speech or sounds. Duration Length of time involved (seconds, minutes, hours, days, class periods, etc.) 1 m in 51 sek Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Illuusio kuutamossa Subject The topic of the resource runot Creator An entity primarily responsible for making the resource Aaltio, Aira Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Rights Information about rights held in and over the resource Keuruun museo Description An account of the resource Äänitiedosto avautuu painamalla ensin aiheen kohdalla olevaa kaiuttimen kuvaa TAI itse aiheen otsikkoa JA sen jälkeen painamalla sivulle avautuneen mustan vaakapalkin vasemmassa laidassa olevaa pikku NUOLTA, jonka vieressä on aikalaskuri. https://keuruunveraja.fi/files/original/c30ee428d9d52e95b33b1b1ffe1be8a5.jpg 4e606cec36df422c6995fb3c4aa71766 https://keuruunveraja.fi/files/original/91f2db477c398917521b29d2b7329b0b.jpg cca5a57010468116dd1ddaab61254a05 https://keuruunveraja.fi/files/original/c83ca67fbca4520bd8cd305ae432a2dc.jpg 3a38576cbd82ea4141daceb6d67eb13f https://keuruunveraja.fi/files/original/207df7bcaeea617a857077809a28d5b5.jpg 1b644d31a2d2d48a8520076680ffc6ff Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Artikkeleita eri aiheista Description An account of the resource Tässä kokoelmassa on artikkeleita erilaisista keuruulaiseen kulttuuriperintöön liittyvistä teemoista. Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document Keuruun Suojoen varrella sijaitsevan Koskelan, entisen Rummakon kohdalta, tehtiin kulttuurihistoriallinen löytö vuonna 1967. Tuolloin koululaisten uintiretki päättyi kivikautiseen vesipähkinälöytöön. Tulvavesien tuoma virtaus oli tuonut muutamia vesipähkinöitä uintipolun varteen, josta ensimmäiset vesipähkinät löytyivät. Tunnistaminen tapahtui kansakoulun historiankirjan ansiosta, jossa oli ollut kuvaus vesipähkinästä Suomen varhaisimpana viljelyskasvina. Löydös kiinnosti myös tutkijoita Otaniemestä. Heidän pyynnöstään sisarukset lähtivät läheiselle kytömaalle tutkimaan laskuojaa. Sieltä he löysivät laskuojan maakerrosten rajapinnasta, noin reilun puolenmetrin syvyydestä, karkean liejun muodostamasta kerroksesta noin 20 metrin matkalta runsaan vesipähkinäesiintymän. Käsin kaivamalla he saivat kerättyä reilut 700 vesipähkinää, jotka valtiongeologi kävi noutamassa. Vesipähkinä on Suomen varhaisin viljelyskasvi. Tämä "maanviljelys" on tapahtunut vedessä ja sitä ovat harjoittaneet kivikauden ihmiset. Vesipähkinä kasvaa lämpimässä ilmastossa ja se on hävinnyt Suomesta ilmastomuutoksen seurauksena. Nykyisin kasvia syödään raakana Kiinassa ja Intiassa. Vesipähkinä on yksivuotinen vesikasvi. Kukat ovat pienet ja valkeat. Hedelmä on ison pähkinän kokoinen tärkkelyspitoinen luumarja. Vesipähkinän kukan verholehdet kehittyvät hedelmien kypsyessä näitä ympäröiviksi sarvimaisiksi lisäkkeeksi, jotka osat ovat säilyneet Suojoen löydöksessä. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Vesipähkinälöytö Keuruun Suojoella vuonna 1967 Subject The topic of the resource Suojoki vesipähkinät arkeologia Keuruu Description An account of the resource Koululaisten vesipähkinälöytö Suojoella vuonna 1967. Creator An entity primarily responsible for making the resource Aho, Pirkko Aho, Kaija Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Linkkejä muualle Subject The topic of the resource www-sivustot elektroniset julkaisut Description An account of the resource Muualla netissä olevia artikkeleita, sivuja ja sivustoja, jotka liittyvät keuruulaiseen kulttuuriperintöön. Hyperlink A link, or reference, to another resource on the Internet. URL <a href="https://www.keuruu.fi/images/kaavoituspalvelut/dokumentit/Keskustan_osayleiskaava/Taustamateriaali/Keuruun_keskusta_rakennusinventointi.pdf">https://www.keuruu.fi/images/kaavoituspalvelut/dokumentit/Keskustan_osayleiskaava/Taustamateriaali/Keuruun_keskusta_rakennusinventointi.pdf</a> Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Keuruun keskustan rakennusinventointiraportti 2011 Subject The topic of the resource keskustat rakennukset rakentaminen kirkonkylät Description An account of the resource Keuruun keskustan kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten ja rakennettujen ympäristöjen inventointi on Keuruun kaupungin Keski-Suomen museolta tilaama selvitystyö, joka tehtiin alueelle laadittavan osayleiskaavan taustaselvitykseksi. Inventointi kohdistui Keuruun keskustan taajama-alueelle reuna-alueineen, lukuun ottamatta jo aiemmin vuonna 2009 inventoituja Lehtiniemen aluetta ja Varissaaren tehdasaluetta. Creator An entity primarily responsible for making the resource Äijälä, Nina Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunki https://keuruunveraja.fi/files/original/cc9e104af265fcb2e711c07d1e883bf1.mp3 ae0b0b962c0908ccfdce1a01a94568b0 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Tällaista elämä oli - Veteraaniväen tarinoita Subject The topic of the resource sota-aika jälleenrakentaminen veteraanit Description An account of the resource Keuruun museon kustantamana ja Orvokki Vääriskosken toimittamana julkaistiin vuonna 2013 kirja, jossa 1920-1930 -luvulla Keuruulla syntyneet tai tänne muuttaneet kertovat muistojaan sodan varjosta jälleenrakentamisen aikaan. Tässä kokoelmassa voit kuunnella kirjan sisältämät tarinat. Creator An entity primarily responsible for making the resource Vääriskoski, Orvokki Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Rights Information about rights held in and over the resource Keuruun museo Sound A resource primarily intended to be heard. Examples include a music playback file format, an audio compact disc, and recorded speech or sounds. Duration Length of time involved (seconds, minutes, hours, days, class periods, etc.) 18 min 31 sek Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Viiksihoppa puomissa ja ajan autojuttuja Subject The topic of the resource kirkonkylät autot linja-autot Keuruu Creator An entity primarily responsible for making the resource Airaksinen, Antti Isoaho, Antti Pekkala, Kyösti Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Contributor An entity responsible for making contributions to the resource Vääriskoski, Orvokki Description An account of the resource Äänitiedosto avautuu painamalla ensin aiheen kohdalla olevaa kaiuttimen kuvaa TAI itse aiheen otsikkoa JA sen jälkeen painamalla sivulle avautuneen mustan vaakapalkin vasemmassa laidassa olevaa pikku NUOLTA, jonka vieressä on aikalaskuri. Format The file format, physical medium, or dimensions of the resource MP3 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Käsikirjoituksia Keuruun kaupunginkirjaston kotiseutukokoelmasta Description An account of the resource Kokoelmaan kuuluu julkaisematonta aineistoa, kuten pieniä muistelmia ja historiikkeja, joita säilytetään Keuruun kaupunginkirjaston kotiseutukokoelmassa. Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document Noin 100 vuotta sitten perustettiin Keuruun kirkonkylään kauppaliike Ostolan taloon paikalle, jossa nykyään sijaitsee kauppias Heikki Airaksisen sekatavaraliike, Talo OSTOLA on todennäköisesti saanut nimensä juuri sen perusteella, että siellä tosiaan tehdään ostoksia. Ensimäisen kaupan perusti ja talonkin rakensi kauppias E. Damsten. Hänen jälkeensä oli paikalla kauppias Abraham Andelin (Aaltio) liike. Vuosisadan vaihteessa osti talon Suonenjoelta tullut kauppias Juho Airaksinen, nykyisen Heikki Airaksisen isä. Hän toimi tällä paikalla yli kolmekymmentä vuotta. Talo oli hänen tullessaan yksikerroksinen maantien suuntainen rakennus, jossa liikehuoneusto oli keskellä rakennusta. Kaupanteko siihen aikaan oli aivan toisenlaista kuin nykyisin. M.m. liike oli alkuaikoina auki aamuvarhaisesta iltaan myöhään ja työpäivä niin kauppiaan kuin apulaisenkin -- joita Juho Airaksisella oli aina liikkeessään -- osalta oli paljon pitempi kuin nykyisin 8-tuntisen työn päivinä. Kirjalliset työt ja suureksi osaksi tavaroiden ostotkin -- kauppamatkustajilta -- tehtiin vasta liikkeen kiinnipanon jälkeen, joten itse kauppiaan työpäivä venyi 16-18 tuntiseksi. Hänen aikanaan ja vielä myöhemminkin tehtiin kaupat suuremmissa erissä, ottaen huomioon juuri pitkämatkaiset asiakkaat, sillä huonojen kulkuyhteyksien vuoksi ei päästy kirkolla käymään kerran viikossa eikä edes kuukaudessakaan. Siihen aikaanhan tällaiset matkat kestivät vähintäin vuorokauden, joten oli varauduttava suolan, sokerin, kahvin, viljan y.m. varalta pitkäksi aikaa. V. 1923 Juho Airaksinen korotti talon kaksikerroksiseksi ja rakensi toiseen päähän myös siiven pihan puolelle. Samalla kertaa liikehuoneusto siirrettiin rakennuksen pohjoispäähän. Tammikuun 23 pnä 1937 avasi Heikki Airaksinen oman liikkeen -- aikaisemmin oston kautta haltuunsa ottamassaan samassa talossa seuraten siten isänsä jälkiä, oltuaan sitä ennen jo isänsä liikkeessä apulaisena yli kaksikymmentä vuotta. Näin ollen hänelle kerääntyy jo palvelusvuosia liike-elämässä -- nimenomaan myyntipöydän takana -- 47 vuotta. Kuten aikaisemmin mainittiin, on kaupanteko nykyään aivan toisenlaista kuin vuosikymmenet sitten. Nykyisin ostetaan miltei vain tätä ja huomispäivää varten, sillä hyvien kulkuyhteyksien vuoksi käydään nyt jo linja- tai omalla autolla kirkolla päivittäin ja niin voivat pitkämatkaisetkin, kyläläisistä puhumattakaan, tehdä ostoksensa päivittäin. Nykyään myös yleisönpalvelu on suuresti kehittynyt entisestään. Useissa tapauksissa tavarat huolletaan asiakkaan kotiin, lyhemmän matkan ollessa kyseessä tai toimitetaan pitempimatkaisille ne linja-autoihin tai rautatielle. Eräänä tärkeänä myyntiartikkelina nykyään on mainittava moottoripolttoaineiden bensiinin ja kaasuöljyn myynti. Tämä myynti ei supistukaan klo 8-17 välille, vaan on sitä pääasiassa kauppiaan itsensä tehtävä muinakin aikoina, melkein läpi vuorokauden, voidakseen tarpeeksi joustavasti palvella nykyistä kiireistä aikakautta ja ihmisiä. Apulaisia Heikki Airaksisella on koko ajan ollut, näinä aikoina 4-5 ja lisäksi on rouva Helny Airaksinen hoitanut koko liikkeen olemassa oloajan sen kirjanpidon ja muut juoksevat asiat. Sota-aikana kirjanpito vaatikin, ottamalla huomioon kaikki säännöstelyssä olleiden tavaroiden tilitykset, kuponkien laskut ja liimaamiset y.m. tehtävät kansanhuollonkin kanssa, tavattomasti työtä, joten kirjanpitäjä saikin tehdä näitä ylimääräisiä töitä jatkuvasti koko sodan ajan iltamyöhään saadakseen kaiken pysymään päivän tasalla. Apulaisista mainittakoon Heikki Airaksisen veli Matti Airaksinen, joka on ollut lähes koko ajan. Rouva Lempi Airaksinen on ollut 17 vuotta, rouva Aune Lampinen yli 10 vuotta, nuorempaa ikäpolvea oleva Pentti Airaksinen on ollut yli 5 vuotta. Muut ovat olleet lyhyempiä aikoja. Liikehuoneustoa on laajennettu useaan otteeseen, sen tullessa ajan mittaan aina liian ahtaaksi, viimeksi v. 1951, jolloin koko maantien suuntainen sivu tuli liikkeen käyttöön. Entinen 40 m. pitkä makasiinirakennus tuli olosuhteiden pakosta hävitettäväksi sopimattoman sijaintinsa vuoksi -- kun Airaksinen luovutti vuokralla olevasta tonttialueestaan, joka on noin 16.000 m, kaksi tonttia uudelle v. 1956 rakennetulle Keuruun liiketalo Oy:lle ja linja-autoasemalle -- ja samana vuonna 1956 rakennettiin uusi ajanmukainen kaksikerroksinen (toinen maanalainen kerros) osittain kolmikerroksinenkin varastorakennus, jossa sijaitsee myös sauna ja muut tarpeelliset ulkosuojat. Lopuksi voidaan mainita, että kauppias Heikki Airaksinen on ainoa keurulainen kauppias, joka on yhtämittaisesti palvellut täkäläisiä tyytyväisiä asiakkaitaan lähes 50 vuotta. Keuruulla huhtikuun 15. pnä 1958. Heikki Airaksinen Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Pientä historiikkia kauppias Heikki Airaksisen liikkeestä Keuruulla Subject The topic of the resource kauppiaat myymälät Keuruu 1900-luku Airaksinen, Juho Airaksinen, Heikki Description An account of the resource Heikki Airaksisen vuonna 1958 kirjoittama muistelma käsittelee hänen omaa kauppiaanuraansa sekä Keuruun kirkonkylän kauppaliikkeiden historiaa 1860-luvulta alkaen. Heikki Airaksinen on kirjoittanut tämän muistelutekstin kirjoituskoneella ja liittänyt loppuun allekirjoituksensa. Alkuperäinen käsikirjoitus sijaitsee Keuruun kaupunginkirjaston kotiseutukokoelmassa. Creator An entity primarily responsible for making the resource Airaksinen, Heikki Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Date A point or period of time associated with an event in the lifecycle of the resource 1958 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Keurusseudun lottien toimintaa Subject The topic of the resource Keuruu lotat maanpuolustus 1920-1944 maanpuolustusjärjestöt Description An account of the resource Kokoelmassa on Keurusseudun lottien muistelmia sota-ajalta ja tietoja järjestön alkuaikojen toiminnasta. Aineistot kokosi Keuruun maanpuolustusnaiset. Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document Keuruun naiset ryhtyivät toimintaan isänmaan hyväksi jo v. 1918, jolloin he työskentelivät Keuruun Kansallispirtillä muonittaen vapaussodan aikana suojeluskuntalaisia. Keuruullahan oli silloin joukkoja muualtakin. Perustettiinhan täällä mm. I Hämäläiskomppania. <br /><br />Lotta-Svärd Keuruun paikallisosasto perustettiin varsinaisesti v. 1920. Aluksi yhdistys toimi silloin, kun suojeluskunta sen apua tarvitsi, valmistaen varusteita ja muonittaen sitä harjoituksissa, kilpailuissa, leiripäivillä, talkoissa yms.<br /><br />Vuonna 1922 toimeenpantiin iltamat varojen keräämiseksi Karjalan retkikunnan avustustoimikunnan hyväksi. Myös vaatteita kerättiin Karjalaan lähtijöille. <br /><br />Säännöt yhdistykselle hyväksyttiin v. 1923 ja siihen piti saada vahvistus Jyväskylän suojeluskuntapiirin piiripäälliköltä. Varojen keräämiseksi lotat järjestivät arpajaisia, kaikenlaisia keräyksiä ym. <br /><br />Mainittavana suurempana tehtävänä alkuaikoina oli v. 1925 Jyväskylän suojeluskuntapiirin 10-päiväiset leiripäivät täällä Keuruulla. Silloin lotat tekivät parhaansa toimiessaan muonittajina ja saivat sieltä myös täyden kiitoksen. Vuonna 1926 olivat lotat ensimmäisellä komennuksella oman paikallisosaston ulkopuolella Jyväskylässä talvileiripäivillä muonittamassa. <br /><br />Eri kyläosastot perustettiin vuosina 1931 - 38. Eri jaostoihin lotat jaettiin v. 1933. Urheiluakin harrastettiin mm. hiihto- ja kävelymerkkisuoritusten muodossa, suunnistettiin ym. 1930-luvulla oli myös olemassa lottakuoro. Sellainen oli Pohjoislahden kyläosastossakin jonkun aikaa. Esiinnyimme yhdessä mm. Jyväskylän piirin 10-vuotisjuhlassa vuonna 1934 suuressa toista sataa lottaa käsittävässä juhlakuorossa. <br /><br />Lottalupaus annettiin Keuruulla ensi kerran v. 1933 ja tämä toistui vuosittain (uusien lottien liityttyä) joko toukokuun 16. tai joulukuun 6. päivänä kirkossa tai sankarihaudalla. Yhdistykseen liittyminenhän tapahtui alkuun vain liittämällä nimi jäsenluetteloon, myöhemmin täytettiin liittymiskaavake ja johtokunta hyväksyi jäsenet. Myös tyttöosasto toimi Keuruulla. <br /><br />Vuosi 1938 oli hyvin merkittävä Keuruun lotille. Silloin oli lotilla kunnia käydä onnittelemassa presidentin rouva Kaisa Kalliota toukokuun 28. päivänä hänen 60-vuotinpäivänään hänen oleskellessaan Keuruun Kuuselassa. Presidentti Kyösti Kallion pyynnöstä järjestivät lotat samana päivänä kahvitarjoilun yleisölle Kansallispirtissä. Tästä kiitollisuuden osoitukseksi saivat lotat vastaanottaa presidenttiparilta omakätisillä omistuskirjoituksilla varustetut suurennetut valokuvat. Samana kesänä oli Keuruulla lottien Jyväskylän piirin kaksipäiväinen juhla. <br /><br />Saman vuoden joulukuun 6. pnä saivat lotat vastaanottaa I:ltä hämäläiskomppanialta, joka perustettiin Keuruulla v. 1918, pienoislipun seuraavansisältöisine kirjeineen: ”Tehdyn päätöksen mukaisesti pyydämme teitä vastaanottamaan I:n Hämäläiskomppanian pienoislipun vaatimattomana kunnianosoituksena niille Keuruun naisille jotka helmikuussa v. 1918 valmistivat ja lahjoittivat komppanian alkuperäisen lipun. I:n Hämäläiskomppanian puolesta: Väinö Mikkola. Kalle Pyöräniemi.” <br /><br />Lotat harrastivat myös liiketoimintaa. Kansallispirtillä pidettävien käräjien aikana saivat lotat pitää kahviravintolaa. Lotilla oli omassa käytössään Kansallispirtti oy:ltä vuokraa vastaa yläkerrassa yksi huone, mikä piti kuitenkin käräjien ajaksi luovuttaa istuvan tuomarin asunnoksi. <br /><br />Useissa muissakin tilaisuuksissa annettiin ravintolan pito lotille. Jo vuodesta 1933 esillä ollut Lotta-Majan rakennushanke toteutui vasta v. 1939 muonitustoiminnan laajentuessa. Sota-aikana perustettiin varojen hankkimiseksi myös virvoitusjuomatehdas. <br /><br />Koulutustoimintaa oli vuodesta 1937 erilaisten kurssien muodossa, oli useita muonituskursseja sekä lääkintä-, viesti ja toimistokursseja ynnä neuvontapäiviä. <br /><br />Erilaiset harrastukset jäivät lokakuussa 1939 ylimääräisten harjoitusten ja sodan alkaessa. Koko toimintahan tähtäsi sen jälkeen vain isänmaan puolustukseen. Ilmavalvonta lotat komennettiin vartioon kirkon torniin 7. lokakuuta ja tätä työtä kesti huhtikuun loppuun 1940. Muonituslottien hälytys tuli 7 ja 8 päivien välisenä yönä ja sitähän jatkui, alkuun yötä päivää, pitkälle sodan jälkeen Keuruun ollessa joukkojen kokoontumispaikkana. Täällä oli kymmenkunta muonituspaikkaa, joten työntekijöitä tarvittiin. <br /><br />Lääkintälotat keräsivät ja toimittivat sairaalavarusteita ja vuodevaatteita sotasairaaloihin ja sairaalajuniin, valmistivat sidetarpeita ja osallistuivat v.ss. toimintaan. <br /><br />Varustelotat valmistivat ja keräsivät tuhatmäärin erilaisia varusteita sekä miehille ”Sinne jonnekin” että myös siirtotyöväelle. <br /><br />Kanslialotat olivat erilaisissa kansliatehtävissä Keuruu suojeluspiirin ja suojeluskunnan esikunnissa, Lotta-Svärd Jyväskylän piirin Keuruun ala-osaston ja Keuruun po:n kansliassa, koulutuskeskuksessa sekä monissa muissa toimistoissa. <br /><br />Eräänä merkittävänä tehtävänä tämän sodan aikana oli piirin alueella toimitettu armeijan leivän leivonta, johon työhön ei lottia tarpeeksi liiennyt, joten siellä käytettiin apuna paljon siviilejä. Keuruulla leivottiin m.m. koko talvisodan ajan kirkkoherran pappilan leipomotuvassa aamuvarhaisesta iltamyöhään. Oli pelko siitä, kuinka kauan uuni kestäisi ainaista lämmitystä. Kestihän se. <br /><br />Jonkinlaisen käsityksen ehkä saa lottien suorittamasta työstä YH:n ja talvisodan aikana kuullessa heidän tehneen pitkältä toistakymmentätuhatta työpäivää. <br /><br />Mainitsematta on vielä kaikki se työ, mitä lotat tekivät siirtoväen hyväksi evakuoimis- yms. tehtävissä. <br /><br />Suurena taloudellisena apuna varustettaessa poikiamme ja avustettaessa siirtoväkeä ja reserviläisten omaisia olivat ne monet sekä aineelliset että rahalliset avustukset, joita paikallisosasto sai vastaanottaa monilta eri lahjoittajilta. <br /><br />En malta olla mainitsematta erästä Keuruun lotille osoitettua kirjettä, joka löytyi postilaatikosta ja joka kertoi erään antajan liikuttavasta uhrimielestä: ”Ottakaa vastaan tämä pieni rahasumma, laitan kaikkeni maanpuolustushomman hyväksi”. Kirje sisälsi mk 46. 50, nykyrahassa penneissä laskettavissa. Siis vaatimaton, mutta isänmaanrakkautta uhkuvasta sydämestä annettu. <br /><br />Muonitustehtävät jatkuivat vielä pitkälle talvisodan päättymisen jälkeen, siellä täällä oli mm. aliupseerikoulu ja erinäisiä sairaaloita, joiden muonituksen lotat hoitivat. <br /><br />Sittenhän alkoi taas sota jo kesällä 1941, jolloin työt lotilla alkoivat monin kertaisina. Suurin vastuu oli muonituslotilla, sillä Keuruulla oli silloin alkuun (kuten talvisodankin aikana) kokoontumispaikka, oli jakelu-elin, oli aliupseerikoulu ym. Jokaisessa muonituspaikassa oli lisäksi lottakanttiinit, jotka vaativat paljon työntekijöitä. <br /><br />Sodan alettua oli yhtenä mainittavana tehtävänä siirtoväestä huolehtiminen. Keuruun asemalla oltiin aina vastaanottamassa Karjalasta tulijoita ja auttamassa sijoitustehtävissä. Olimme myös ohimenevissä evakkojunissa jakamassa lääkkeitä mukana oleville potilaille. <br /><br />Vuonna 1942 tuotiin Keuruulle tuhansia inkeriläisiä, jotka sijoitettiin Kansallispirtille, työväentalolle, Keuruun työlaitokselle, Pöyhölään ym. ja joiden muonittamisesta lotat huolehtivat. Inkeriläiset olivat naisia, lapsia ja vanhuksia. Sotakuntoiset miehet olivat rintamilla Venäjällä. Lotat keräsivät inkeriläisille vaatteita, lääkkeitä ym. Heillähän ei ollut mukanaan kuin pieni nyytti itse kullakin. Heille hankittiin myös saunomismahdollisuudet (mm. Kansallispirtin pihamaalle rakennettiin sauna sitä varten), koska he eivät olleet saanet peseytyä viikko kausiin. <br /><br />Muistan eräänkin lapsen, joka oli syntynyt matkan varrella, oli 10 päivää vanha eikä häntä oltu pesty vielä yhtäkään kertaa. Inkeriläiset joutuivat olemaan täällä yli puoli vuotta ennen kuin heidät sijoitettiin ympäri Suomea. Lotat antoivat heidän täältä lähtiessään joka perheelle pienen rahasumman, osana siitä pienestä voitosta, jonka lotat olivat suorituksena heidän muonittamisestaan valtiolta saaneet. <br /><br />Kymmeniä keuruulaisia lottia oli komennuksella rintamilla. <br /><br />Sodan aikana pidettiin lotille useita kursseja ja neuvontapäiviä. Oli mm. keskusjohtokunnan järjestämät kaksiviikkoiset muonitus- ja toimistokurssit ja Jyväskylän lottapiirin toimeenpanemat toimisto- ja viestipäälliköiden leiripäivät. <br /><br />Jäsenmäärä yhdistyksessä oli 30, talvisodan lopussa 230 ja jatkosodan päättyessä yli 400. Saimme paljon karjalaisia lottia, jotka liittyivät siirtolottina paikallisosastoomme. <br /><br />Kun Lotta-Svärd-järjestö v. 1944 marraskuussa lopetettiin, aiheutti se pitkät selvittelyt. Paikallisosasto lahjoitti rahaa kummiperheelleen ja pitkät ajat rintamilla ja muualla muonituskeskuksissa (Keuruun ulkopuolella) komennuksella olleille lotille. Kansallispirtille lahjoitettiin suuret määrät astioita samoin Keuruun Marttayhdistykselle. Kaikki loppu kaikkine irtaimistoineen, rahavaroineen, toimistotarvikkeineen (pöytäkirjat, tilit ym.) luovutettiin viranomaisille. Kaikki tämä selvitystyö oli perin raskasta ja murheellista. Haikeaa oli ennen kaikkea luopua tästä kaikesta isänmaallisesta työstä, joka ei vielä vuosikymmenien jälkeenkään ole mielestäni unohtunut. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Hajatietoja Keuruun lottien toiminnasta Subject The topic of the resource Keuruu lotat maanpuolustusjärjestöt järjestöt historiikit 1920-1944 sota-aika talvisota muonitus siirtoväki kotirintama Creator An entity primarily responsible for making the resource Airaksinen, Helny Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Description An account of the resource Keuruun Lotta Svärd -paikallisosaston toimihenkilö Helny Airaksinen (1902 - 2001) kertoo osaston toiminnasta vuosina 1920 - 1944. https://keuruunveraja.fi/files/original/dfe5d7b8c07afdc2d7ac9265ed6805a5.jpg 9c0462c55c28f38a0001ce00374ee9f2 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Ali Vuolle-Apialan kokoelma Description An account of the resource Kokoelmassa on keuruulaisen Ali Vuolle-Apialan ottamia valokuvia, sekä muita valokuvia ja asiakirja-aineistoa hänen kokoelmistaan. Still Image A static visual representation. Examples include paintings, drawings, graphic designs, plans and maps. Recommended best practice is to assign the type Text to images of textual materials. Original Format The type of object, such as painting, sculpture, paper, photo, and additional data Kartta Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Kartta Keuruun Terva Oy:n alueesta Subject The topic of the resource tervakauppa teollisuusalueet tehtaat Keuruu 1940-luku 1970-luku Description An account of the resource Kartassa on kuvattuna Keuruun Terva Oy:n alue rakennuksineen. Alueen on mitannut vuonna 1942 kartoittaja K. Airikkala ja kartan on täydentänyt vuonna 1971 kartoittaja Aleksi Takanen. Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Provenance A statement of any changes in ownership and custody of the resource since its creation that are significant for its authenticity, integrity, and interpretation. The statement may include a description of any changes successive custodians made to the resource. Ali Vuolle-Apialan arkisto Creator An entity primarily responsible for making the resource Airikkala, K Takanen, Aleksi Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Eeva-Liisa Honkasen kokoamaa aineistoa Koillis-Keuruulta Subject The topic of the resource Keuruu Keuruu -- Asunta Keuruu -- Huttula Description An account of the resource Eeva-Liisa Honkasen kokoamaa aineistoa Asunnalta ja Huttulasta Creator An entity primarily responsible for making the resource Honkanen, Eeva-Liisa Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document Ajattelen isääni ja äitiäni, jotka ei enää ole elossa ja sitä, kuinka he ovat elämän ottaneet sekä isän ja äidin isää ja äitiä, jotka kaikki olen nähnyt. Silloin kun näin isänisän, olin vielä nuori enkä hänestä kovinkaan paljon muista. Muistan kumminkin hänen muotonsa - omituista kyllä, hyvinkin tarkkaan - ja että hän oli laihanpuoleinen. Lapsena olimme useasti hänen luonaan Huttulassa. Usein viikkomääriä ja aina silloin, useamman kerran vuodessa perhekutsujen aikaan. Silloin sinne tuli tuttavia ja naapuria sekä kaikki heidän viisi tytärtään ja kaksi poikaansa perheineen. Meitä iloisia lapsenlapsia oli siellä koolla useinkin ehkä kymmenkunta. Tilaisuudet olivat meistä lapsista hyvin mieluisia. Niitä odotettiin ja iloittiin jo aikaa ennen. Eikä kummakaan, kun siellä saatiin isoisän ja -äidin hyvä kohtelu, hyvät ruoat ja kotiinkin tuomiset. Kun vierailu kesti pari päivää niin, että siellä oltiin yö eli kaksikin ja kun oli paljon vieraita eikä tilat riittäneet, niin meillen lapsille tehtiin pitkä tila lattialle. Muistan, kuinka isoäiti kerran katsellessaan meitä nukkumaan mennessä sanoi: ”Pitäs lukeman, ovatko kaikki?” Muistan, että en hänen leikkisanoistaan pitänyt. En tienny miksi, vaan olin siitä surullinen kenenkään huomaamatta. Näissä kestilöissä en millonkaan muista käytetyn muita juomia kuin (viiniä?) ja kotitekosta olutta. Mitä kuulin isoisästäni, niin piti hänen olleen hyvin raittiin miehen. Ei koskaan humalassa, vaikka seurassa tekikin totin. Wanhempana olen tullu ymmärtämään, että, että hän on ollu tovereiltaan hyvin pitetty, iloinen ja puhelias. Olin Huttulassa silloinkin, kun hän sairasti kuolintautiaan, joka ei ollut pitkä. Hän sanoi isoäidille: ”Esi-isäni ovat kuolleet kennenkään näkemättä. Kuinka nyt minun käynee, kun rupesin näin sairastelemaan.” Hänen kuolemaansa ei myös kukaan nähny, vaikka isoäiti makas samassa sängyssä. Vaan sillon juuri nukku niin raskaasti, ettei mitään tienny. Muistan tarkkaan, kun hänet sukulaisten ja tuttavien saapuvilla ollessa pantiin arkkuun. Suureen tupaan tuotiin minusta omituinen, suuri, musta kirstu. Isoisä tuotiin huoneesta pihan syrjästä ja pantiin kirstuun. Heta, isoisän veljen leski, pani kirstun pohjalle minttuja. Kirstuun pantua veisattiin virsiä. Vähän ajan kuluttua virttä veisatessa lähdettiin häntä viemään kirkolle. Isä ja minä olimme saattamassa. Se oli oikein kolea ilma. Olin silloin, nyt ottaessani selvää, 8-vuotias. En muista, olinko ennemmin kulkenu sen matkan Huttulasta kirkolle. Siltä matkalta on kumminkin ensimmäiset muistoni tiestä, mäkilöistä ja metsistä. Wielä nytkin samaa tietä kulkiessani, muistan joitain paikkoja, minkälainen metsä silloin oli. Yötä olimme Klakilla Keuruun kirkolla ja minä näin piirrettyjä ihmisen kuvia, jotka oli minusta ihmeellisiä ihmisten töiksi ja sain halun yrittää ja tehdä samanlaisia. Mutta se pitkä elämän ikä, viisikymmentä vuotta - Ai, se on mennyt niin sukkelaan. Minä en ole vielä eläny. Olen vasta kun alussa, jota se ehkä tulee olemaankin loppuun asti. Juho Ulrik Ampiala kuoli 22.3.1921 viidenkymmenen neljän vuoden ja kahdeksan kuukauden ikäisenä. Hänen isänsä oli Huttulan Juho Mikonpojan poika, joka meni Ampialaan vävyks. Äiti oli Ampialan Samulin tytär Kustaava. 1890-luvulla he muuttivat Huttulaan ja Ampiala jäi Alfred-pojalle. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Muistoja Huttulasta 1860-70-luvuilta Subject The topic of the resource Huttula muistelmat Description An account of the resource Juho Ulrik Ampialan kertoo lapsuusmuistojaan isovanhemmista ja heidän kodissaan viettämästään ajasta. Creator An entity primarily responsible for making the resource Ampiala, Juho Ulrik Honkanen, Eeva-Liisa Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Muistoja ja dokumentteja entisajan elämästä Description An account of the resource Tässä kokoelmassa on yksityishenkilöiltä käyttöön saatuja muistelutekstejä ja aikalaisdokumentteja, kuten kirjeitä ja kouluaineita. Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document Ajatuksissani olin mennyt pitkälle, nytkin askel askelelta aina elämäni alkuun. En näe ainoastaan itseäni, minkälainen olin ollut, vaan myöskin kaikki ihmiset ja minkä kanssa olen ollu tekemisissä. Kaikki on minulla selvänä edessäni yhdellä kertaa. Omani ja muiden hyvät ja pahat siunauksineen ja tuomioineen oman elämäni alusta asti. Ensimmäisiä muistojani lapsuudesta on huonekalut Ampialassa, jossa olin. Äidin tiesin olevan ja se tuntu, kun olis aina ollu ja oltava minun tähteni. Hänessä ei ollu mitään uutta, mikä olisi kiinnittänyt huomiotani ja jäänyt mieleen. Ensimmäinen kerta, kun muistan äidin paremmin, seisoi hän lattialla ja oli huolissaan kerjäläisten paljoudesta ja niiden onnettomasta tilasta. Tuntuu kuin muistasin äidin ainoastaan surun kohdatessa. Huomiotani on kiinnittänyt äidin surut siihen määrin, että on hän niistä hetkistä mieleeni jääny. Toinenkin ensimmäisiä muistojani äidistä on. Oli sunnuntai-ilta. Minä makasin sängyssä, josta näin äidin oven luona hyvin pelästyneen näköisenä. Ikään kuin kuuntelevan ja tahtovan mennä ulos, jota ei kumminkaan tehny. Hyvin muistan, kuinka äiti oli hätäisen ja pelästyneen näköinen. Kohta tuli isä ja istui tuolille. Äiti riisu siltä takin ja paidan pois, jolloin näin isässä useita verta vuotavia haavoja, joita äiti sitoi. Muistan hyvin vielä äidin ja Isän katseen toisiinsa. Tämä on ensimmäinen muistoni isästä. En tiedä, luuliko isä ja äiti olleen minun nukuksissa, vaan eivät ainakaan minusta mitään välittäneet. Tämä tapaus jäi mieleeni, siitä enempää kuulematta tai kyselemättä keltään. Olin jo koko suuri, kun kuulin syrjästä erään siitä kertovan toisille, kuinka Rahkais-Hermanni (Rahikainen?) oli tullu humalassa tupaan ja kuinka isä oli menny sitä ulos ajamaan, jolloin sai häneltä puukoniskuja. Isän ja äidin muistan myös silloin, kun ensimmäinen lamppu ostettiin. Olinkin jo sillon koko suuri, veljiänihän oli sillon jo Alfred ja ehkä jo Albinkin. Kuulin, kun isä kerto palatessaan äidille lampusta, jonka oli nähny ja esitti sen ostamista. Muistan hyvin, kuinka isä seuraavalta matkalta tultuaan laski paketin ja pullon piironkin päälle. Ei vielä ollu pimeäkään, kun isä otti lampun esille ja kaato siihen pullosta öljyä. Muistan, kuinka se kaikki oli ihmeellistä ja äiti kysy, mitä se pullossa on. Isä sano sitä tarvittavan ja että se juuri palaa. Kun lamppu oli kunnossa, sytytti isä siihen tulen, jota kaikki ihmetellen katsoimme. Myöhemmällä kävi kaikki talon väet sitä katsomassa sekä monena iltana ihmisiä kylästäkin. Lampun palamisesta muistan vielä erään yön, kuinka isä lähtiessään äidin kanssa Rahikkalaan tanssiloihin pani lampun korkealle seinään palamaan luullen minun ja veljeni nukkuvan. En nukkunu pitkään aikaan, enkä itkeny, vaikka mieleni oli hyvin paha. Käsitin, ettei äiti ja isä tehny siinnä oikeen jättäessään meidät yksin tanssien takia. Äidin muistan nuoren näköisenä, vaan isä ei minusta ollut aikasemmin nuoremman näköinen kuin sitten myöhemminkään. Sofia-tädin muistan tyttönä ollessaan ja kun meni naimisiin Aleksin kanssa. Isoäidin, äidinäidin muistan hyvin sekä äidin isän ja heidän huoneensa. Porstuan pohjakamari, jossa he asuivat, ei ollut suuri. Oikealla ovipielinurkassa oli uuni ja samalla puolen sivuseinällä isoäidin sänky, jonka pääty oli ulkoseinää vasten. Isoisän sänky oli samansuuntaisesti vasemmalla seinällä, jalkapuoli kiinni oviseinään. Molemmat sängyt oli samanlaiset, joissa seinänpuoleisella sivulla ja molemmissa päissä oli puolta metriä korkeat, litteät puulastat ja kaidepuu niiden päällä. Tuolit olivat samantapaisia ja koko kalusto maalattu vihertäväksi. Huoneen ikkuna oli vastapäätä ovea ja sen edessä pöytä. Wasemmalla seinällä isoisän sängystä ulkoseinään päin ja sivu kiini ulkoseinässä oli iso kaappi, missä alaalla oli kaksi ovea keskellä, pöydäksi kääntyvä lahvi ja yläosassa myös kaksi ovea. Kaikki huonekalut oli maalattu kellertävän vihreäksi ja oli niissä jotakin punastakin. Molemmista vanhuksista pidin paljon ja oli kuin juhlahetket olla heidän huoneessaan. Isoäiti oli hyvin siisti. Puki itsensä hyvin, tukka oli aina ruusutettu kauniilla tavalla, josta hän oikeen ylpeili. Hän muisteli usein nuoruuttaan, miten hän silloin oli kaunis ja lauleli usein nuoruutensa ajan laulua, katrillia ym. Isoisä oli ihan vastakohta hänen vilkkaudelleen, tavallinen. Kooltaan isoäiti oli enemmän pieni, kun sen sijaan isoisä oli hyvin pitkä ja paksu mies. Muutenkin oli isoisä isoäidille vastakohta. Hiljanen ja tavallinen ja välinpitämätön siisteydestä itsensä ja ympäristönsä suhteen, mistä muistan isoäidin häntä usein moittineen. Suurempana olen usein ajatellut, kuinka hän sentään oli komea mies. Suuri koko, hiukan lihavahko, terveen näköinen. Korvat miellyttävät, säännölliset, nenä kaareva, leuka- ja poskiparta oli musta ja sakea, jota ei viitsinyt ajaa pois muulloin, kun isoäidin pakotuksesta. Isoäidillä oli jalka kipeä, jolla hän kyllä käveli, mutta piti käyttää keppiä. Hän minua paljon hoiteli ja muistan monta tapausta, kuinka hänen piti ruveta huutamaan apua, kun minä kiipesin ja menin paikkoihin, mihin hän ei päässyt. Muistan kerrankin, kuinka hän huuti ja päivitteli, kun minä menin rakenteilla olevaan rakennukseen korkealle ikkunan reikään ulkoapäin tiilenkantoa asetettua lautaa myöten. Monta kertaa minä menin aidan raosta toiselle puolen, jonne ei isoäiti päässy mukaan ja sillon, kun ei houkutukset auttanu, piti hänen turvautua huutaan muita avuksi. Pihan aidan alla oli pieni luukku, josta olin usein isoäidiltä karannu. Reijän oli isoäiti antanu tukkia. Kun oli minun isompana ollessani puhe reijästä, kerto äiti, kuinka minä olin syvään huokassu, kun näin reijän tukituksi. Lähimpiä naapuria oli Rahikkala- ja Pirtti -nimiset talot. Rahikkalassa oli sukulaisia, vanhaemäntä oli isänäidinsisar. Mistä ajasta muistan, oli hän hulluna. Hänen tyttärensä Iida, äidin serkku, oli emäntänä ja hänen miehensä oli tullut Multialta vävyksi. Rahikkalan emännän pidin viisaana ihmisenä. Sen käytös oli aina rauhallinen, puhui viisaasti, vetoten sananlaskuihin. Niitä äiti myöskin usein puhuessaan käytti. Otti sananlaskuja ja vetosi johonkin muorivainaaseen, miten se sanoi. Hänen sananlaskunsa tuli kysymykseen melkein joka päivä ja oli niitä vaikka mihin asiaan sopivia. Nyt en kumminkaan muista muita kuin yhden: ”Ei saa pahaa ajatella, se tapahtuu”. Joskus niitä vain muistaa, mutta eipäs nyt tule mieleen. Kustaava Samulintytär Ampiala oli siis mennyt naimisiin Juho Ulrik Juhonpoika Huttulan kanssa. Eeva Loviisa ei tainnut antaa lapsiaan kenelle tahansa, sillä eräs tyttäristä karkasi ja poika meni vastoin äitinsä tahtoa naimisiin Ampialan Kustaavan kanssa. Juho-pojan kosiomatkat Ampialaan tapahtuivat salassa. Kerran oli Maria Kustaava tullut käymään Huttulaan, mutta ei uskaltanut tulla näkyviin ennen kuin myöhään illalla. Tuleva anoppi ihmetteli vähän, mutta piti kuitenkin hyvin vierasta. Maria Kustaava oli iloinen ja reipas emäntä. Pelkäsi kuitenkin anoppiaan niin, ettei muuttanut Huttulaan ennen kuin anoppi Eeva Loviisa oli kuollut. Kustaava ja Juho jättivät Ampialan pojalleen Alfredille ja siirtyivät asumaan Huttulaan kuolemaansa saakka. Juho Ulrik Ampialan kirjoitus 50-vuotispäivänsä tienoolla vuonna 1916 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Muisteluksia Ampialasta 1860-luvulta Subject The topic of the resource Ampiala muistelmat Keuruu muistelu kokemuskerronta lapsuus 1860-luku lapset (perheenjäsenet) isovanhemmat valaisimet huonekalut perhesuhteet Description An account of the resource Juho Ulrik Ampiala kertoo muistoja lapsuutensa perheestä 1860-luvulta. Kirjoitus on vuodelta 1916, kirjoittajan äidin Kustaavan kotoa Ampialasta Creator An entity primarily responsible for making the resource Ampiala, Juho Ulrik Honkanen, Eeva-Liisa Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Eeva-Liisa Honkasen kokoamaa aineistoa Koillis-Keuruulta Subject The topic of the resource Keuruu Keuruu -- Asunta Keuruu -- Huttula Description An account of the resource Eeva-Liisa Honkasen kokoamaa aineistoa Asunnalta ja Huttulasta Creator An entity primarily responsible for making the resource Honkanen, Eeva-Liisa Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document Konstaapeli Kansanaho ja Niilo Vuolle-Apialalle olivat asioilla Valkolan kaupassa. Siellä Kansanaho sanoi mukana olleesta koirastaan: ”Eikös ole nätti ja pieni koira?” Hän sai vastauksen, että niitä pitäisi olla kaksi. ”Miksi?” ”Ei tule tuosta rukkasia”, oli Vuolle-Apialan vastaus. Toisen kerran haastoi Kansanaho Niilon kahville johonkin kuppilaan. Täällä hän tilatessaan kahvia lausahti: ”Minä en ota leivän kanssa, tokkos sinäkään?” Niilo Vuolle-Apiala tapasi kerran kirkkokankaalla Honkalan Aapo-isännän pikkutakkisillaan ja viluissaan: ”Mikset hanki turkkia?” Aapo vastasi: ”Minä odotan, kun Kuosmaselta putoaa.” Selvitykseksi kerrottakoon, että Kuosmanen kulki usein iso turkki auki leuhottaen olkapään varassa. *************** Hyvät ystävykset Uuno Kivi-Mannila ja Väinö Kutinlahti kävelivät osuuskaupan pihassa, kun Kivi-Mannila huomasi romukasassa vanhan kolhiintuneen emaljikulhon. Niinpä Uuno sanoi: ”Tuosta tulisi hyvä kissankuppi!” Niinpä sitten sattui, että Kivi-Mannila sai jouluksi postissa hienon paketin ja se sisälsi - edellä mainitun kissankupin. Toisen kerran Väinö Kutinlahti oli keksinyt pankinjohtajalle hauskan jekun. Hän oli etukäteen tekstannut käymälän seinälle: ”Maatalouspankin arvoisat asiakkaat! Älkää tiputtako pikkurahoja tiskille.” Väinö Kutinlahti oli menossa junalle ja huomasi, että nyt tuli kiire. Niinpä hän sanoi pojalleen:” Mene pian valjastamaan hevonen! Minä alan jo juosta jouvuksi.” ************** Säännöstelyaikaan Sammalismäen nuori isäntä Unto Lahtikallio kyseli Erkki Asunnalta, voisiko ostaa tältä kauran siementä. Siihen Erkki totesi: ”Eihän nyt kellään saa olla siementä.” Erkki Asunta ei saanut kansanhuollosta rukkasen ostolupaa ja meni uudestaan samalle asialle. Nyt hän kääntyi heti suoraan johtajan rouva Ahorannan puoleen ja kysyi: ”Tuletteko vaimokseni?” ”En!” oli rouvan tuima vastaus, johon Erkki: ”Tarkoitatteko, että saan rukkaset?” ”Kyllä!” ”Kirjoittakaa sitten ostolupa.” Asunnan taloon tuli kaksi poliisia tekemään ulosmittausta maksamattomista veroista. Yksi hevonen oli tallissa. Kun poliisit sanoivat ottavansa parhaan hevosen, niin Erkki sanoi sen olevan laitumella. Niin hän kävelytti miehiä metsässä iltayhdeksään asti löytämättä sitä parasta. Nyt olisi jo kelvannut se tallissa olevakin hevonen. Erkki kuitenkin ehdotti, että mentäisiin vaan kahville ja annettaisi sen ulosmittauksen olla. Tuolloin ei näet lain mukaan voinut toimittaa klo 21 jälkeen. Eräässä tilaisuudessa Tapion metsänhoitaja tarjosi lisää metsäojitusta, niin Erkki sanoi: ”Ei nykyään kannata metsähoitoon panna penniäkään.” Tähän metsänhoitaja arveli, että ainahan me olemme Erkin kanssa sopineet. Kun Tapion miehet olivat lähteneet, kysyi Erkki: ”Tiedätkö milloin minä olen tuon herran kanssa tullut sinuksi?” Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Sattumuksia Asunnalta ja Keuruun kirkonkylältä 1920-1930 -luvuilla Subject The topic of the resource Asunta kirkonkylät kauppa poliisi isännät säännöstely metsänhoito Keuruu Creator An entity primarily responsible for making the resource Ampiala, Ossi https://keuruunveraja.fi/files/original/527511dd387347daad9abac2d7d52e0a.pdf 13f4a240f7073f087fa395a854a3acb7 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Digitoidut kirjat Description An account of the resource Digitoitujen kirjojen kokoelma sisältää alun perin painettuna julkaistuja kirjoja ja muita teoksia, jotka on digitoitu pdf-muotoon. Kokoelmassa on sekä keuruulaisten tekijöiden kirjoittamaa kaunokirjallisuutta että Keuruuta käsitteleviä tietokirjoja ja artikkeleita. <br /><br />Kaikki teokset ovat joko tekijänoikeusvapaita, tai niiden uudelleenjulkaisuun on saatu lupa alkuperäisten kirjoittajien oikeudenhaltijoilta. Jälkimmäisessä tapauksessa tämä on aina mainittu teoksen kuvauksessa.<br /><br />Tätä e-kirjojen kokoelmaa kartutetaan yhteistyössä Projekti Lönnrotin (<a title="Projekti Lönnrotin" href="http://www.lonnrot.net/" target="_blank" rel="noreferrer">http://www.lonnrot.net/</a>) kanssa Digitoitu teos Tähän kokonaiset digitoidut kirjat tiedostoliitteinä, metatietokenttiin lyhyt kuvaus teoksesta. Digitoidun teoksen tiedot Digitoidun teoksen bibliografiset tiedot (tekijä, nimi, alkuperäinen kustantaja ja julkaisuvuosi) Antelo Eetu, Sokkosilla: yksinäytöksinen huvittelu. Seuranäytelmiä n:o 98. Karisto, 1909. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Sokkosilla Subject The topic of the resource näytelmät komediat Creator An entity primarily responsible for making the resource Antelo, Eetu Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Date A point or period of time associated with an event in the lifecycle of the resource 1909 Format The file format, physical medium, or dimensions of the resource pdf Contributor An entity responsible for making contributions to the resource Aaltio, Edward Description An account of the resource Sokkosilla on pääkaupunkiin sijoitettu tapakomedia nuoresta orvosta Elmasta, joka pyörittää ympärillään kolmea kilpailevaa kosijaa. Lopussa kaikki tietysti ratkeaa parhain päin, mutta sitä ennen tarvitaan hiukan juonittelua ja koko joukko väärinkäsityksiä. Kirjailijanimimerkin Eetu Antelo takana on keuruulaissyntyinen amerikansuomalainen kirjailija (Valto) Edward Aaltio (1891-1946). Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Äänitteitä ja elävää kuvaa muualla verkossa Description An account of the resource Kuvailtuja linkkejä muissa verkkopalveluissa julkaistuihin Keuruuta käsitteleviin ääni- ja videotallenteisiin. Kokoelmaan kerätään vain aineistoa, joka on kaikille avointa ja verkossa pysyvästi. Website A resource comprising of a web page or web pages and all related assets ( such as images, sound and video files, etc. ). Local URL The URL of the local directory containing all assets of the website https://kavi.finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_160195 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Finlandia-katsaus 232 Subject The topic of the resource kirjapainot rakennustyömaat rakennusliikkeet sukeltajat Description An account of the resource Vuonna 1954 valmistunut katsaus maamme arkeen ja juhlaan. Esillä muun muassa avantouintiseuran näytös, hiihtokeskuksen maisemia, Metsäviikon juhlakokous, grafiikan näyttely, diakonissavihkimys ja Otavan kirjapainon rakennustyömaa. Kesto 7:07 min. Creator An entity primarily responsible for making the resource Ekholm, Topi Lewing, Harry Aaltonen, Yrjö Leskinen, Erkki Heino, Niilo Hämäläinen, Jaakko Haapanen, Yrjö Source A related resource from which the described resource is derived Kansallinen audiovisuaalinen instituutti Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Contributor An entity responsible for making contributions to the resource Suomi-Filmi Oy Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Linkkejä muualle Subject The topic of the resource www-sivustot elektroniset julkaisut Description An account of the resource Muualla netissä olevia artikkeleita, sivuja ja sivustoja, jotka liittyvät keuruulaiseen kulttuuriperintöön. Hyperlink A link, or reference, to another resource on the Internet. URL <a href="https://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/06/11/sankaritarina-ja-viherpesu-myyvat-jopa-kansanmusiikkikiertueen-mutta-vaarin">https://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/06/11/sankaritarina-ja-viherpesu-myyvat-jopa-kansanmusiikkikiertueen-mutta-vaarin</a> Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Sankaritarina ja viherpesu myyvät jopa kansanmusiikkikiertueen - mutta väärin Subject The topic of the resource kansanmusiikki muusikot pyöräily media Description An account of the resource Musiikkitoimittaja Kare Eskolan kertomus puolisonsa Emilia Lajusen vuonna 2015 toteuttamasta kansanmusiikkikiertueesta, jolla muusikko kulki konserttipaikasta toiseen polkupyörällä ja miten siihen media suhtautui. Emilia Lajunen (s. 1979) on äitinsä puolelta suoraan viidennessä polvessa Herman Saxbergin jälkeläinen. Creator An entity primarily responsible for making the resource Eskola, Kare Publisher An entity responsible for making the resource available YLE Musiikki Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Äänitteitä ja elävää kuvaa muualla verkossa Description An account of the resource Kuvailtuja linkkejä muissa verkkopalveluissa julkaistuihin Keuruuta käsitteleviin ääni- ja videotallenteisiin. Kokoelmaan kerätään vain aineistoa, joka on kaikille avointa ja verkossa pysyvästi. Hyperlink A link, or reference, to another resource on the Internet. URL <a href="https://yle.fi/aihe/artikkeli/2010/11/05/hankien-hurmaa-keuruulla">https://yle.fi/aihe/artikkeli/2010/11/05/hankien-hurmaa-keuruulla</a> Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Hankien hurmaa Keuruulla Subject The topic of the resource mainoselokuvat hiihto talviaika Description An account of the resource Pitkien elokuvien edellä elokuvateattereissa esitetty lyhytelokuva vuodelta 1951. Mainosfilmissä matkataan hiihtolomalle Keuruun vaihteleviin maisemiin. Creator An entity primarily responsible for making the resource Fennada-Filmi Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Date A point or period of time associated with an event in the lifecycle of the resource 1951 https://keuruunveraja.fi/files/original/faa2c07726ef5641dd14fbdee3cceba2.jpg d0edf341b4c22f8684dd09eaa132debd Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Aarne Forsmanin kuvakokoelma Still Image A static visual representation. Examples include paintings, drawings, graphic designs, plans and maps. Recommended best practice is to assign the type Text to images of textual materials. Original Format The type of object, such as painting, sculpture, paper, photo, and additional data Postikortti Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun museo Title A name given to the resource Siipirataslaiva Elias Lönnrot tulossa Pappilan rantaan Subject The topic of the resource laivaliikenne Keuruu vesiliikenne höyrylaivat laivamatkailu Keurusselkä laivat Description An account of the resource Kuvassa vasemmalla näkyy siipirataslaiva Elias Lönnrot kauempana järvellä tulossa rantaan. Kuva otettu rannalta, jossa edessä näkyy aita ja hiekkatietä ja niiden takana rannassa ruohoa ja neljä ihmistä. Oikealla kauempana näkyy rantaa ja veneitä. Creator An entity primarily responsible for making the resource Forsman, Aarne Source A related resource from which the described resource is derived Keuruun museo / Mano Forsmanin lahjoituskokoelma Date A point or period of time associated with an event in the lifecycle of the resource 1910-luku https://keuruunveraja.fi/files/original/fde1e165e8667424806459fa046d9a93.jpg eed3fb504720dea57078909c3eeaba2a Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Aarne Forsmanin kuvakokoelma Still Image A static visual representation. Examples include paintings, drawings, graphic designs, plans and maps. Recommended best practice is to assign the type Text to images of textual materials. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Siipiratasalus Elias Lönnrot Keuruulla pappilan rannassa Subject The topic of the resource Keuruu laivaliikenne uitto kirkkorakennukset höyrylaivat vesiliikenne Keurusselkä laivat Creator An entity primarily responsible for making the resource Forsman, Aarne (valokuvaaja) Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun museo Date A point or period of time associated with an event in the lifecycle of the resource 1910-luku Description An account of the resource Mustavalkoisessa kuvassa on siipiratasalus Elias Lönnrot vanhan Lapinsalmen sillan rannassa. Laiva on käynnissä, sen piipusta tulee savua. Vastarannalta otetussa kuvassa vedessä on uittamalla kuljetettavia tukkeja. Rannalla näkyy ihmisiä. Takana oikealla näkyy Keuruun uusi kirkko ja vanhan kirkon torni. Elias Lönnrot liikennöi Mäntän ja Keuruun välillä vuosina 1890-1923. Provenance A statement of any changes in ownership and custody of the resource since its creation that are significant for its authenticity, integrity, and interpretation. The statement may include a description of any changes successive custodians made to the resource. Keuruun museo / Mano Forsmanin lahjoituskokoelma https://keuruunveraja.fi/files/original/9949d4dea01ca9a9be15663e3ffea525.jpg d8d7390c17faad9be1a916fb60c31719 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Aarne Forsmanin kuvakokoelma Still Image A static visual representation. Examples include paintings, drawings, graphic designs, plans and maps. Recommended best practice is to assign the type Text to images of textual materials. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Näkymä Keuruun asemalle 1900-luvun alussa Creator An entity primarily responsible for making the resource Forsman, Aarne (valokuvaaja) Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun museo Subject The topic of the resource rautatieliikenne Keuruu rautatieasemat 1910-luku Granholm, Bruno Description An account of the resource Mustavalkoinen näkymä raiteiden yli Keuruun asemalle. Etualalla on junaraiteet ja oikealla hiukan tavaravaunun takaosaa. Keuruun rautatieasema otettiin käyttöön vuonna 1897. Sen on suunnitellut arkkitehti Bruno Granholm V-luokan asemapiirrustusten mukaan. Provenance A statement of any changes in ownership and custody of the resource since its creation that are significant for its authenticity, integrity, and interpretation. The statement may include a description of any changes successive custodians made to the resource. Keuruun museo / Mano Forsmanin lahjoituskokoelma https://keuruunveraja.fi/files/original/3a34d2e4968ad396f78ebe23ddde4484.jpg 5d09ba3ffb1c4fc33914835679d09a0d Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Aarne Forsmanin kuvakokoelma Still Image A static visual representation. Examples include paintings, drawings, graphic designs, plans and maps. Recommended best practice is to assign the type Text to images of textual materials. Original Format The type of object, such as painting, sculpture, paper, photo, and additional data Postikortti Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Siipiratasalus Elias Lönnrot pappilan rannassa Subject The topic of the resource laivaliikenne laivamatkailu vesiväylät laivat vesiliikenne höyrylaivat Keuruu Keurusselkä Description An account of the resource Mustavalkoisessa kuvassa on siipiratasalus Elias Lönnrot pysähtyneenä pappilan rannassa. Vastarannalta otetussa kuvassa näkyy etualalla vettä ja kaisloja ja takana vasemmalla on näkyvissä pappilan päärakennus. Kuvan oikeassa reunassa on vanha Lapinsalmen silta. Takana oikealla näkyvät Keuruun uusi kirkko ja vanhan kirkko. Creator An entity primarily responsible for making the resource Forsman, Aarne (valokuvaaja) Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun museo Date A point or period of time associated with an event in the lifecycle of the resource 1910-luku Provenance A statement of any changes in ownership and custody of the resource since its creation that are significant for its authenticity, integrity, and interpretation. The statement may include a description of any changes successive custodians made to the resource. Keuruun museo / Mano Forsmanin lahjoituskokoelma https://keuruunveraja.fi/files/original/7a121454f4793b32e2ae8657cfed9d4c.jpg d59ec1bc6d434ec9c7e1157e51c252e0 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Aarne Forsmanin kuvakokoelma Still Image A static visual representation. Examples include paintings, drawings, graphic designs, plans and maps. Recommended best practice is to assign the type Text to images of textual materials. Original Format The type of object, such as painting, sculpture, paper, photo, and additional data valokuva Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Keuruun vanha apteekki ja kirkonkylää Subject The topic of the resource Keuruu apteekit kirkonkylät rakennusperintö Creator An entity primarily responsible for making the resource Forsman, Aarne (valokuvaaja) Description An account of the resource Keuruun apteekin rakennus mustavalkoinen valokuvan vasemmalla puolella, kuva otettu yläviistosti. Kuva halkoo hiekkatie, oikealla näkyy apteekin viereisiä rakennuksia. Source A related resource from which the described resource is derived Keuruun museo / Mano Forsmanin lahjoituskokoelma Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun museo Date A point or period of time associated with an event in the lifecycle of the resource 1910-luku https://keuruunveraja.fi/files/original/8788ae00cc98f8dcc574dff9426fc098.jpg 560e0455064890704448566d48ce5dfd Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Aarne Forsmanin kuvakokoelma Still Image A static visual representation. Examples include paintings, drawings, graphic designs, plans and maps. Recommended best practice is to assign the type Text to images of textual materials. Original Format The type of object, such as painting, sculpture, paper, photo, and additional data Postikortti Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Keuruun vanha kirkko talvella Subject The topic of the resource Keuruu kirkkorakennukset talvi puurakennukset puurakentaminen Description An account of the resource Keuruun vanha kirkko talvella. kirkon katolla sekä ympäröivällä kiviaidalla lunta. Vasemmalla kirkon edessä läntinen porttihuone ja kaksi lasta seisomassa. Creator An entity primarily responsible for making the resource Forsman, Aarne (valokuvaaja) Source A related resource from which the described resource is derived Keuruun museo / Mano Forsmanin lahjoituskokoelma Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun museo Date A point or period of time associated with an event in the lifecycle of the resource 1910-luku Rights Holder A person or organization owning or managing rights over the resource. Keuruun museo Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Haapamäen muistelupiiri Description An account of the resource Keuruun Kansalaisopiston Haapamäen muistelupiiri muistelee kokoontumisissaan Haapamäen menneisyyttä, ihmisiä ja tapahtumia. Osa muistoista kirjoitetaan tekstiksi ja julkaistaan. Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document Haapamäen vilkkaan asemankylän ulkohuussien tyhjennys oli sekin jonkun tehtävä. Haisevaa puuhaahan sen oli. Kun joku rouva päivitteli huussin tyhjentäjälle, että miten hän pystyy hajussa olemaan, tämä tokaisi, että kun aamulla pyyhkäisee sormella vähän täyttä tavaraa nenän alle, niin sitten ei haise koko päivänä! Kerran vessan tyhjentäjä oli saanut kuorman valmiiksi ja laittoi sitten lunta kuorman päälle ja lähti viemään kuormaa eteenpäin. Kotiin matkalla olevat koululaiset näkivät hevospelin ja pyrkivät kyytiin. Jalkapatikka kiinnosti kyllä, kun selvisi, mitä lumen alla kuormassa oli. Semmoistakin puhuttiin, että jos huussien tyhjentäjällä oli jonkun kanssa riitaa, niin saattoi kuorma kummasti kaatua juuri sen talon kohdalle. Asematien mutkassa VR:n rivitalojen ulkohuoneet olivat aivan tien vieressä. Paikkaa sanottiin sen vuoksi Hajukujaksi tai Haisutieksi. Haapamäen Vanhan yhteiskoulun käymälöiden antimilla kasvoivat rotatkin kokoa ja näköä. Käymäläjätettä ajettiin syksyllä ja talvella Petäisen pelloille. Jätteen seassa oli kaikenlaista pulloa ja rojua. Niihin saattoi eläimet satuttaa pellolla sitten jalkansa. Petäisen lantakuskina oli eräs entinen upseeri ja lentäjä. Haapamäellä olikin sanonta, että tämä teki hätälaskun Petäisen paskakärryn nokalle. Jätteiden sijoitus oli myös VR:n ongelma. Haapamäen keskustassa olevan kerrostalon, Pyramidin, kohdalla oli suohauta, ja sinne upotettiin käymälöiden jätettä ja muuta roskaa. Samoin VR:n jätteitä kuljettiin Tervatehtaan suolle 1950-luvulla. Sieltä pikkupojat sitten etsivät aarteita, vaikkapa tulitikkulaatikkojen etikettejä. Ratavahdit antoivat pojille kyllä lähtöpassit, jos heitä tapasivat. Kysymyksiä keskustelun tueksi. 1. ”Ulkohuussi” on tämän tarinan aiheena. Millainen se on? 2. Oletko itse käynyt ulkohuussissa? 3. Mitä muita nimityksiä tiedät? 4. Oletko itse joutunut tyhjennyshommiin? Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Jätteet ne oli ongelmia ennenkin Subject The topic of the resource Haapamäki (Keuruu) muistelu jätehuolto käymälät rautatieläiset 1940-luku 1950-luku muistot kokemuskerronta Description An account of the resource Haapamäen muistelupiiriläiset muistelevat jätehuoltoa ennenvanhaan. Creator An entity primarily responsible for making the resource Haapamäen muistelupiiri Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Haapamäen muistelupiiri Description An account of the resource Keuruun Kansalaisopiston Haapamäen muistelupiiri muistelee kokoontumisissaan Haapamäen menneisyyttä, ihmisiä ja tapahtumia. Osa muistoista kirjoitetaan tekstiksi ja julkaistaan. Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document Haapamäen keskustan monilla kauppaliikkeillä oli enne jouluikkunansa, joita kierrettiin ihailemassa. Ne paljastettiin katsojille viimeistään itsenäisyyspäivän jälkeen. VR koristeli asemansa joulukuusilla. Rataosasto toi Haapamäen aseman eteläpäähän jouluksi ison kuusen, johon laitettiin kauniit jouluvalot. Kansakoulun joulujuhla oli nimeltään kuusijuhla. 1940-1950-luvun alussa juhla pidettiin Suojalla. Uuden kansakoulun valmistumisen jälkeen juhla siirtyi koululle, mutta siltikään juhlaan ei kaikki oppilaat kerralla mahtuneet. Joulupukki vieraili juhlassa ja jokainen sai pussin, jossa oli piparkakku, pulla ja omena. Joukko koululaisia pääsi kerran Suojan kuusijuhlasta kotimatkalla rekikyytiin. Reki kuitenkin joutui luisuun ja kaatui. Kaikki kyytiläiset paiskautuivat pois kyydistä lumihankeen. Yksi taisi olla hetken aikaa tajuttomanakin. Siitä kuusijuhlamatkasta jäi lopun elämää kestävä jännittävä muisto! Kerran 1950-luvulla jokaisen koululaisen tuli antaa kuusijuhlassa ennalta määrätylle tietylle oppilaalle lahja. Yksi lahjoista oli käytetty, noin puoleen mitastaan kulunut lyijykynä. Lahjan antajasta se oli kelpo lahja. Saaja kyllä ihmetteli, eikö pussissa mitään muuta ollut. Sodan jälkeen pienikin lahja oli kyllä merkkitapaus. Kerran 1960-luvulla koulun joulujuhlassa oli lauluesitys. Esiintyjä oli saanut juhlaa varten turkoosin, kaksiosaisen villapuvun. Jalassa oli uudet monot, ja äidin kutomat villasukat muodikkaasti monojen päälle varret käännettyinä. Esitys meni hyvin. Sen jälkeen esiintyjän äiti päivitteli, että miten hävetti, kun tytöllä oli vain monot jalassa, eikä juhlakenkiä ollenkaan. Vaikka uudet monot olivat tytön mielestä niin hienot! Yhteiskoulun sali koristeltiin jo ajoissa ennen joulujuhlaa. Koristelusta vastasi 1940-1950-luvuilla Teinikunta. Salin katosta roikkui lankoihin pujoteltua pumpulia kuin lumisadetta. Yhteiskoulun salissa pidettiin myös joulujumalanpalvelus joulupäivän iltana vuoteen 1952 saakka. Papit tulivat Keuruulta junalla pitämään jumalanpalvelusta, kuinkas muuten! Ahkerimmat kirkossakävijät ehtivät käydä kaksi kertaa joulukirkossa. Aamulla pääsi kuuden junalla klo 7 alkavaan jouluaamun jumalanpalvelukseen Keuruulle. Jouluiltana oli sitten jumalanpalvelus yhteiskoululla. Toki myös hevosella mentiin Haapamäeltä Keuruulle joulukirkkoon. Se oli kylmää kyytiä, varsinkin jalaksilla matkaaville. Joskus mentiin kirkolle tutuille yöksi jo jouluyönä. Silloin oltiin ajoissa jo aamulla valmiina joulukirkkoon. 1940-luvulla oli useita runsaslumisia talvia. Joulukirkkoon piti päästä, vaikka pienelle pojalle lunta oli välillä vyötärölle saakka. Osan kotimatkasta pääsi naapureiden reen kyydissä, mutta vielä jäi tullessakin kahlattavaa matkaa paksussa hangessa. Haapamäen ensimmäinen oma joulukirkko oli vuonna 1953 jouluna. Uusi kirkko oli tupaten täynnä ja osa joutui seuraamaan jumalanpalvelusta kirkon eteisestä. Hankalahan siinä oli seistä, ja seinään tuli nojailtua. Kävipä sitten niin, että pikkupojan uusi ulsteri oli joulukirkon jälkeen selästään ihan valkeassa maalissa. Upouudet seinät eivät olleetkaan vielä aivan kuivuneet. Vielä 1970-luvulla kirkko oli jouluna niin täynnä, että seurakuntasali oli otettu käyttöön ja silti jokaisella paikalle riitti istujia. Riihostakin käveltiin joulukirkkoon. Onhan se vähän kummallista, että kun saatiin auto, niin ei enää jaksettu kirkkoon mennä. Aattona käytiin haudoilla. Hautausmaalla pidettiin myös hartaus. Sodan jälkeen sankarihaudoilla käynnit olivat tunteikkaita, sillä kaatuneiden muisto oli vielä kipeänä mielessä ja sotamuistot tulvivat mieleen. 1972 jouluna ei ollut juurikaan lunta. Maa oli sula, vain käytävien kohdat olivat hautausmaalla jäiset. Kuutamossa maisema oli mieleenpainuva. Joulupukki oli odotettu jouluvieras lasten kotona. Ei pukilta paljon lahjoja herunut, mutta toivottu vieras tämä oli. Laulaa pukille piti. Kummallista oli, että pukki tuli aina juuri kun isä oli viemässä hevoselle heiniä tai eno lähti talliin hevosta katsomaan. Joulun aika on ihmeitä täynnä! Kysymyksiä keskustelun tueksi. 1. Tarinassa puhutaan ”kuusijuhlasta”. Onko sinulla muistoja omista kuusijuhlista ja joulunajasta koulussa? 2. Mitä ajattelet joululahjasta, joka olisi käytetty kynä? 3. Tarina kuvaa monenlaisia jouluperinteitä. Onko sinulla sellaisia? 4. Mitä tarinassa kerrotaan joulukirkosta? 5. Miten tarinassa koristellaan koulun sali? Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Joulumuistoja Haapamäeltä Subject The topic of the resource Keuruu -- Haapamäki joulu jouluperinne juhlaperinne joulukoristeet jumalanpalvelus Description An account of the resource Kansalaisopiston Haapamäen muistelupiiri muistelee joulunviettoa 1930-luvulta aina 1970-luvulle saakka. Creator An entity primarily responsible for making the resource Haapamäen muistelupiiri Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Haapamäen muistelupiiri Description An account of the resource Keuruun Kansalaisopiston Haapamäen muistelupiiri muistelee kokoontumisissaan Haapamäen menneisyyttä, ihmisiä ja tapahtumia. Osa muistoista kirjoitetaan tekstiksi ja julkaistaan. Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document Risteysasema Haapamäellä tärkein kulkuneuvo oli tietenkin juna. 1960-luvulla matka Haapamäeltä Jyväskylään kesti puolitoista tuntia. Junien pysäkkejä oli paljon enemmän kuin nykyään ja vuorojakin oli paljon. Esimerkiksi Keuruun ja Haapamäen väliltä kyytiin pääsi Tiusalasta ja Notkolasta. Junavuoroja oli niin paljon, että junalla pystyi myös käymään töissä Keuruulla. 1960-luvulla eräs kätilö oli aina tiettyyn aikaan palaamassa junalla töistä Keuruun sairaalasta Haapamäelle kotiinsa. Usein töistä lähtö viivästyi ja junalle tuli kiire. Keuruun asemalla asemamies tapasi aina kysyä, että onko kätilö jo kyydissä, ennen kuin päästi junan lähtemään. Rautatieläisille junalla matkustaminen oli järkevää myös siksi, että työntekijä perheineen sai vapaalippuja käyttöönsä. Osa lipuista oli tarkoitettu pitkille matkoille, osa lyhyemmille, esim. matkalle Haapamäeltä Jyväskylään. Rautatieläisten lesket saivat kulkea ilmaiseksi rautateillä lopun elämäänsä, samoin kuin eläkkeelle päässeet rautatieläiset. Myös rahti kulki vapaalippulaisilla rautatiellä ilmaiseksi. Joskus tuotiin laatikkokaupalla omenoita Toijalasta tai kokonainen muuttokuorma Haapamäelle. Junalla pääsi vaikka tansseihin Kassinharjulle, kun jäi Kalettoman pysäkillä pois. Rautatieläisperheet matkustelivatkin paljon ja monet Suomen paikkakunnat tulivat tutuksi jo lapsille. Sodan jälkeen 1950-luvulla Haapamäeltä mentiin vapaalipuilla Tornioon ja siitä lättähatulla Ruotsin puolelle ostamaan sakariinia, voita, sokeria, kahvia ja kaakaota. Kerran kolme tyttöä, joista vanhin oli yhdentoista vuoden ikäinen, lähetettiin keskenään Haapamäeltä Haaparantaan ostoksille. Ostamaan mentiin teräksistä kahvipannua ja nuken vaunuja. Takaisin Suomen puolelle tullessa tullimies kysyi, että mitä tuotavaa on. Nuorimman tytön kohdalle tullessa tullimies kysyi, että mitäs tällä on repussa. Tyttö vastasi siihen reippaasti, että eväät! Junalla oli mukava matkustaa, niissä oli hienot ravintolavaunut ja niistä sai ostaa herkullista syötävää. Vaunuissa kierteli myös junamyyjiä, usein tyttöjä, jotka kauppasivat lehtiä ja syötävää. Haapamäellä junamyyjiä palkkasi Uuno Schultz. Linja-autoliikenne alkoi 1930-luvulla. Nils Björkvistin vuoro kulki Virroilta Ylä-Kolkin kautta Pihlajavedelle, Haapamäelle ja Keuruulle. Pohjaslahdelta kulki Björkvistillä koululaisia Riihon kautta Haapamäelle kouluun. 1950-luvulla tulivat postiautot, joiden reitit kattoivat hyvin haja-asutusalueita. Postiautot kuljettivat postin ja matkustajien lisäksi sanomalehtinippuja heittolaatikoihin. Jakelu tapahtui kirjaimellisesti heittämällä, kun kuski vain vähän hidasti heittolaatikon kohdalla ja apumies viskasi nipun laatikkoon. Menihän se joskus ohikin ja joskus rikkoontui heittolaatikon takaseinä. Linja-auton takana oli koukut, joihin saattoi laittaa polkupyörän kulkemaan matkassa mukana. Niinpä Pihlajavedeltäkin oli helppo viedä linja-autolla pyörä korjattavaksi Jaunin pajalle Haapamäelle. Korjattu pyörä oli hyvä ajaa takaisin kotiin. Polkupyörät olivat kalliita, eikä niitä niin vain ostettu. Sota-aikana joutui luovuttamaan kahdesta pyörästä toisen valtiolle. Kesällä 1956 eräs nuori mies paiskoi hommia Haapamäen sahalla kaksi ja puoli kuukautta, ja palkalla sai ostettua Tampereelta polkupyörän ja valeturkin. Haapamäellä pyöriä sai ostaa Artturi Myllymäeltä ja Jaunilta, jolla oli oma pyörämerkkikin, nimeltään Liito. Polkupyörällä pystyi hyvin kuljettamaan isoakin perhettä. Yksi lapsista istui edessä lastenistuimessa, yksi tangolla ja kaksi tarakalla. Ja kyllä pyöränsarviin sai vielä kaksi kassiakin. Näin isä pystyi hyvin kuljettamaan perheensä Kitulanmäeltä Simsiöön sukuloimaan. Pyöräilyn opettelu oli usein vaikeaa, koska lapsetkin opettelivat ajamaan aikuisten polkupyörällä. Miljoonatalon lähellä oli pieni mäentapainen, josta alas laskemalla sai hyvät vauhdit. Ajo ei heti onnistunut, ja niinpä pyörä ja kuljettaja kaatuivat naapurin rouvan kukkapenkkiin. Rouva ei hyvällä katsonut katkeilleita kehäkukkiaan ja taisi tulla moitteitakin. Kerran harjoittelevan pyöräilijän tielle sattui samoilla seuduilla kävellen matkaa tekevä Ilmari Heinonen. Pieni pyöräilijä huusi kyllä : "Pois ukko alta", mutta törmäyshän siinä tuli. Taksiautoilijoita oli Haapamäellä useita ja taksia käytettiinkin paljon, koska harvalla oli omaa autoa. Asemalla oli junan tuloaikoihin pitkä rivi takseja. 1950-60-luvuilla takseista suuri osa oli itäautoja, kuten Volgia, paitsi Viktor Ohra-aholla oli aina länsiauto. Hän oli ajanut taksia 1930-luvulta asti. Helmikuussa 1955 Viktor Ohra-aho sai erityisen tehtävän, sillä hän sai kuljettaa taksillaan Armi Kuuselan Haapamäeltä Jyväskylään. Armi ja puoliso Virgilio Hilario olivat Äitien Apu Ry:n näyttelyjunassa kiertämässä Suomea ja Haapamäki oli yksi junan monista pysähdyspaikoista. Taksia tarvittiin monesti palkkapäivän jälkeen, kun oli aihetta juhlaan. 1950-luvulla sattui kerran niin, että taksi oli kyydinnyt porukkaa ja kuski oli poikennut ajon lomassa toimittamaan asiaa Hinkkaseen. Joku kyytiläisistä oli sitten odotellessa vapauttanut Popedan käsijarrun ja se lähti valumaan alamäkeä alas porukka kyydissään. Kolinalla se sitten törmäsi isoon kiveen, ja se matkanteko loppui siihen. Tavaraa rahdattiin ennen hevosella Haapamäen asemalle ja vaikkapa osuuskaupasta kotiin asiakkaille. Vähitellen hevoskuljetukset siirtyivät kuorma-autojen hoidettavaksi ja monesta hevosmiehestä tuli kuorma-autonkuljettajia. 1930-luvun lopun kuorma-autoilijoiden kalusto ja siten liiketoimet kokivat kovia, kun autot vietiin sotaan, eivätkä ne sieltä ehjinä palanneet. Ennen henkilöautojen valtakautta moottoripyörä oli oiva kulkuneuvo huonoilla teillä. Talvella moottoripyörään laitettiin sukset, jolloin se vakaa ajaa. Moottoripyöräilijöillä oli nahkainen ajolakki päässä ja kasvojen edessä tuulenhalkojana tötterö. Moottoripyörä oli metsätyönjohtajille kätevä kulkupeli ja saattoi sillä viedä myös tyttöjä tansseihin. Kysymyksiä keskustelun tueksi. 1. Millaisia ”menopelejä”, kulkuneuvoja, tarinassa kuvaillaan? 2. Tarinassa puhutaan, miten ennen opeteltiin ajamaan polkupyörällä. Muistele, miten itse opettelit ajamaan. 3. Millainen junan merkitys on ollut ennen vanhaan Keurusseudulla? 4. Millaisia etuja oli rautatieläisillä ja heidän perheillään? 5. Mitä tarinassa kerrotaan takseista? Eroaako se jotenkin nykyisestä taksin käytöstä? Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Liikennettä ja menopelejä Haapamäellä Subject The topic of the resource rautatieliikenne rautatieläiset Keuruu -- Haapamäki polkupyörät pyöräily moottoriajoneuvot taksit Description An account of the resource Haapamäen muistelupiiriläiset kertovat muistojaan Haapamäen liikenteestä, matkustamisesta ja erilaisista menopeleistä junista polkupyöriin 1930-luvulta 1960-luvulle. Creator An entity primarily responsible for making the resource Haapamäen muistelupiiri Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Haapamäen muistelupiiri Description An account of the resource Keuruun Kansalaisopiston Haapamäen muistelupiiri muistelee kokoontumisissaan Haapamäen menneisyyttä, ihmisiä ja tapahtumia. Osa muistoista kirjoitetaan tekstiksi ja julkaistaan. Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document <p>Ennen vanhaan ei kelloja tarvittu. Eikä niitä ollutkaan. Jos joskus tiettyyn aikaan piti jossain olla, niin se oli kirkossa. Jostain ne Keuruun papit kai päätteli, että nyt on aika suntion soittaa kirkkoväelle kelloja. Kirkonkellojen soitosta kirkkoväki tiesi, että oli aika tulla kirkkoon. Saattoipa pappilassa olla iso kaappikello, joka yleistyi 1700-luvulla.</p> <p>Arjesta pyhään siirtymisestä ilmoittivat ehtookellot. Lauantaina kello 18 soivat kirkonkellot ja siitä alkoi pyhä. Arjen työt rauhoittuivat, kun pysähdyttiin kuuntelemaan kelloja. Pihlajavedellä aikaa saattoi määritellä myös sahan pillien mukaan. Pilli soi esimerkiksi työpäivän alkamisen ja ruokatauon merkiksi.</p> <p>Rautatien tulo Haapamäelle ja Pihlajavedelle vuonna 1883 toi kellon ja ajan mittaamisen tärkeäksi aivan uudella tavalla. Lennättimen kautta saatiin ajan kulusta oikeaa tietoa. Rautatieläisillä oli vuorotyötä ja rautatien aikataulut ja kello alkoivat määritellä uudella tavalla aikaa ja sitä, missä ihmisten milloinkin piti olla. Kellolleen eläminen tuli monelle rautatieläiselle tavaksi myös kotona. Myös posti työllisti paljon väkeä Haapamäellä ja asemalla. Sekin oli uudenlaista tarkkaa vuorotyötä.</p> <p>Vähitellen henkilökohtaiset kellot yleistyivät. Miehillä oli arvokkaat taskukellot ja naisilla korumaiset kaulakellot. Miehen kylkeä koristi kellonperät, joissa riippuva taskunauris sujautettiin liivintaskuun. Sota-ajan jälkeen vitjat saatettiin tehdä vaikka siitä metalliketjusta, jolla pimennysverhoja liikuteltiin ikkunan eteen ja pois. Taskukello on arvokas perintölahja, jonka mukana kulkevat myös tarinat kellon aiemmista omistajista.</p> <p>Myöhemmin 1930-luvulta lähtien yleistyivät rannekellot. 1950-luvulla rannekello oli suosittu rippilahja. Kellon saattoi saada kotoa palkaksi vaikkapa ison työurakan tehtyään. Kellon saaminen oli merkki aikuistumisesta. Moni osti kellon ensimmäisestä palkastaan.</p> <p>Radion aikamerkistä saattoi tarkastaa, onko oma kello ajassa. Huonosti kellot kyllä ajassa pysyivät, osa kiirehti edelle ja osa jäi jälkeen. Pöytäkello oli arvokas ja arvostettu lahja, jonka usein sai täytettyään 50 vuotta. Pöytäkellon paikka oli piirongin päällä, radion vieressä.</p> <p>Seinäkellotkin löysivät tupien seinille. Monesti seinäkello oli saksalainen, vanerilevystä tehty ja kukkasin koristeltu tupakello, jossa oli kaksi punttia. Kello vedettiin punteista vetämällä kerran viikossa. Se oli tärkeä toimitus, jonka talon isäntä suoritti. Seinäkellon tikitys oli monessa talossa tuttu ääni. Saattoipa kello moikua tasatunnein, jos soittopuolikin oli vedetty. Talon isäntäväelle kellonlyönnit olivat tuttuja, ja tuskin niitä huomasikaan. Satunnaiset vieraat taas menettivät varmasti yöunensa. Saattoi tulla kiusaus pysäyttää koko kello, josta kyllä varmasti tuli sanomista isäntäväeltä.<br /><br /></p> <p><strong>Maalaistalojen elämää</strong></p> <p>Maalaistaloissa eleltiin vielä pitkään sisäisen kellon mukaan. Herättiin ilman herätyskelloa aamulla kahvinkeittoon ja navettaan. Lapset heräteltiin kouluun navettatöiden jälkeen. Päivää rytmittivät karjanhoito, ruoka-ajat ja kahviajat. Ne olivat aina samat, ja väki tiesi kutsumattakin kerääntyä saman pöydän ääreen yhteen syömään. Aamulla syötiin ennen kouluunlähtöä puuroa ja monesti ensimmäiset perunatkin oli jo tarpeen keittää navettatöiden jälkeen.</p> <p>Joissain taloissa oli vellikello väen koolle kutsujana. Vellikelloilla oli omanlaiset äänensä ja soittajilla oma tapansa soittaa. Näin tunnisti eri talojen kellot. Saatettiinpa keksiä kellon kilkatuksen ja soittajan persoonan innoittamana lorukin siitä, mitä kello oikein kilkatti. Joskus väkeä kutsuttiin kytömailta ruokailemaan puhaltamalla pukinsarveen.</p> <p>Haapamäen asemankylän asukkaat kävivät ostamassa maitonsa ympäröiviltä maatiloilta. Tinkiläiset hakivat tinkimaitonsa sovittuun aikaan, toiset aamulypsyn jälkeen ja toiset iltalypsyn jälkeen. Tinkimaitoa hakevat lapset saattoivat myös saada lämmintä maitoa maistiaisiksi. Tinkimaidon haku oli sosiaalinen tapahtuma, jolloin emännät tapasivat toisiaan ja uutisia sekä kuulumisia vaihdettiin.</p> <p>Maitoauton tulo määritteli maatalojen väen elämää ja ajankäyttöä. Joskus maitoauto saattoi tulla jo aamulla neljältä hakemaan maitotonkkia tienvarresta. Ei kun emäntä ylös, ulos ja kelkalla tonkkineen tienvarteen. Kun kelloja alettiin siirrellä kesäaikaan ja talviaikaan, lehmät eivät tätä helpolla hyväksyneet. Ne olivat tottuneet tiettyihin lypsyaikoihin, ja ammuivat emäntää navettaan entiseen aikaan.<br /><br /></p> <p><strong>Kahviajasta ja kahvinkeitosta</strong></p> <p>Outoa ajassa on se, että se joskus tuntuu kuluvan nopeammin, joskus hitaammin. Odottavan aika on pitkä, niinhän sanotaan. Toisaalta ihmisen vanhetessa aika alkaa kulua nopeammin. Päivät, viikot ja kuukaudet kuluvat huimaa vauhtia. Mistähän sekin johtuu?</p> <p>Kahviaika on yksi tärkeä päivää rytmittävä asia. Ennen vanhaan raa’at kahvipavut paahdettiin itse rännälissä hellalla. Kahvipapu oli kypsä, kun se hikoili, tai kun hajosi haarukalla painamalla. Sitten jauhettiin kahvi kahvimyllyssä ja päästiin keittelemään sitä pannussa. Vielä saatettiin käyttää kahvinselvikettä kahvin kirkastamiseksi, laittaa kahviin suolaa tai selvitellä kahvia valuttamalla kahvia kuppiin, pannuun ja takaisin useita kertoja. Kahvin makuun vaikutti tietysti se, miten pavut oli paahdettu. Taisi keitinvesissäkin olla eroja.</p> <p>Kahvi ostettiin kaupasta 1950-luvulla valmiiksi paahdettuina papuina. Kaupassa se myös jauhettiin, usein tiskiin kiinnitetyllä isolla, sähköllä toimivalla myllyllä. Sitten jauhettu kahvi laitettiin takaisin pussiin ja pussin päälle laitettiin aromisuojaksi tukipahvi. Näihin tukipahveihin keksittiin painattaa keräilykuvia, joiden keräilystä tuli monen lapsen lempiharrastus ja suoranainen pakkomielle 1950-luvulla.</p> <p>Teetä juotiin harvemmin. Pullasuttu opetti lapset juomaan kahvia. Kahvikuppiin murennettiin pullaa ja se oli lasten herkkua. Kun kahvia kaadettiin kuppi niin täyteen kuin mahtui, sitä sanottiin pyykkärinkupiksi. Pyykkääminen taisi olla niin kovaa työtä, että sen jälkeen oli tarpeen keittää hyvät kahvit. Kahviin pantiin usein maitoa ja sokeriakin. Armeijassa tarjoiltiin teetä. Kahvi oli laihaa, ilman maitoa ja sokeria. Siellä saattoikin tottua juomaan kahvinsa mustana.</p> <p>Myöhemmin kahvinkeitto siirtyi sähkölevylle. Joskus kotoa lähtiessä sai lahjaksi kahvipannun. Sähköistettiinhän kahvipannutkin, ennen kuin kahvinkeittimet tulivat.<br /><br /></p> <p><strong>Talkkunaa ja viilinsiemeniä</strong></p> <p>Kesäaikaan tärkeä ruoka oli viili. Talvella viiliä ei liiemmälti tehty. Kevään tullen sen teko tuli mieleen ja alkoi viilinsiemenen metsästys. Jos valmista viiliä jostain talosta löytyi, sitä otettiin ruokalusikallinen juomalasiin, joka peitetiin paperilla ja solmittiin narulla kiinni. Kotona siementä jaettiin kuppeihin ja kaadettiin maitoa päälle. Huoneenlämmössä viili sitten valmistui. Osa viilistä käytettiin taas uuden siemeneksi ja tätä jatkettiin kesän ajan. Viili tehtiin savisiin tai lasisiin kuppeihin ja astioihin. Niitä kutsuttiin nimellä kehlo. Isosta astiasta soi monta ihmistä kerralla, pienet oli tarkoitetut yhdelle. Viili oli kesällä puuron sijaan aamuruokana.</p> <p>Kesällä heinänteossa maistui myös piimä. Sekaan oli saatettu sekoittaa myös talkkunaa, jolloin siitä tuli ravitseva ruoka. Talkkunaa laitettiin myös viiliin. Talkkuna tehtiin itse. Viljanjyviä, kuten kauraa ja ohraa ja herneitä keitettiin saunan- tai karjakeittiön padassa, sitten ne paahdettiin uunissa ja jauhettiin jauhoksi. Kun jyvät ja herneet oli keitetty, lapset olivat varmasti tarkkana paikalla. Herneet nimittäin nousivat keitoksen pintaan, ja niitä haluttiin siitä napsia herkkupaloina parempiin suihin.</p> <p>Kun kaupassa ei kaikkea ollut, osattiin tehdä myös itse. Niinpä kotona tehtiin saippuaa, perunajauhoa, siirappiakin. Apteekista saatiin aineksia moneen tehtävään. Sieltä ostettiin valokuvakemikaalit valokuvien kehittämistä varten. Suksivoidettakin tehtiin itse, ja apteekista löytyi siihenkin aineita.</p> <p>Kysymyksiä keskustelun tueksi.<br /><br />1. Mitä luulet, miksi tarinassa sanotaan, että ”ennen kelloja ei tarvittu”.<br />2. Mitkä ovat ”ehtookellot”?<br />3. Miksi kelloja alettiin tarvita?<br />4. Tarinassa puhutaan taskukellosta. Oletko nähnyt sellaista?<br />5. Miten aikaa seurattiin maalaistalossa? Onko sinulla omia muistoja?<br />6. Kahvi on tärkeä asia Suomessa. Mitä tarinassa muistellaan siitä?<br />7. Lopuksi puhutaan talkkunoista, viilistä ja piimästä. Ovatko ne sinulle tuttuja herkkuja?</p> Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Arkisia asioita kellosta, kahvista ja viilinsiemenistä Subject The topic of the resource Keuruu Haapamäki (Keuruu) Pihlajavesi (kunta) kellot ruokaperinne rautatieläiset kahvikulttuuri karjatalous maatalous Description An account of the resource Haapamäen muistelupiiriläiset muistelivat syksyllä 2019 arkisia asioita. Piirissä pohdiskeltiin kelloa ja ajan määrittelyä eri aikoina Haapamäellä ja Pihlajavedellä. Tärkeä ajan määre on myös kahviaika. Kahvin valmistamiseen liittyy monia jo unohtuneita asioita. Perinneruoista muisteltiin viilin ja talkkunan valmistusta. Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Creator An entity primarily responsible for making the resource Haapamäen muistelupiiri Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Haapamäen muistelupiiri Description An account of the resource Keuruun Kansalaisopiston Haapamäen muistelupiiri muistelee kokoontumisissaan Haapamäen menneisyyttä, ihmisiä ja tapahtumia. Osa muistoista kirjoitetaan tekstiksi ja julkaistaan. Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document Haapamäen rautatielääkärin vastaanotto aloitti toimintansa vuonna 1940. Vastaanotolle pääsivät rajoitetusti myös muut kuin rautatieläiset. Haapamäen rautatielääkäri otti hoitaakseen myös Pihlajaveden kunnanlääkärin viran, toimipaikkanaan Haapamäki.<br /><br />Aluksi rautatielääkärin vastaanotto sijaitsi Haapamäen osuuspankin talossa. Asematien varressa, Niemelän talon naapurissa toimi VR:n sairastupa. Se oli rakennettu tulipalossa tuhoutuneen poliisiaseman kivijalalle. Lääkärin vastaanotto ja asuinrakennus eli lääkärintalo valmistui vuoden 1950 alussa. Rakennuksen suunnitteli Laila Niemioja. Päätös talon rakentamisesta oli tehty jo vuoden 1948 aikana, mutta sen valmistumista viivästytti vuoden 1949 aikana putkityölakko. Lääkärintalo oli Keuruun II kunnanlääkärin toimipaikka. <br /><br />Lääkärintalon viereen valmistui terveysasema eli terveystalo vuonna 1950. Terveystalossa oli neuvolahuoneisto, asunnot terveyssisarelle ja kätilölle, kodinhoitajalle ja vahtimestarille, sekä sauna ja muut tarpeelliset taloustilat. Oma terveystalo oli tärkeä palvelu haapamäkisille. 1980-luvulla talo oli pääasiassa asuinkäytössä ja siellä toimi lisäksi esikoulu. Rakennus paloi myöhemmin. <br /><br />Haapamäellä toimivat lääkäreinä mm. Alpo Lahti, Martti Lunnas, Sven Bosström ja Irma Lövström. Sairaanhoitajana toimi pitkään Katri Miettinen, kätilönä Siiri Taipale. Martti Lunnas oli tunnettu siitä, ettei hän ottanut vähävaraiseksi arvelemiltaan potilailta maksua. Kerran potilas oli sitaissut takkinsa kiinni narunpätkällä. Lunnas epäili, että tällä tekisi tiukkaa maksaa lääkärin palkkio. Niinpä hän sanoi, ettei lääkärikäynti maksa mitään. Potilas loukkaantui ja sanoi, että kyllä hänellä rahaa on! <br /><br />VR:n omaan lääkärin virkaan tuli vuonna 1952 Jorma Vilhelm Karvonen (1918–1987). Pian hän olikin ainoa lääkäri Haapamäellä, kun aiempia kunnallisia virkoja yhdisteltiin. Monelle on jäänyt mieleen tohtori Karvosen vastaanotto, erityisesti siksi, että vastaanottohuone oli usein tupakansavua täynnä. Tohtori sytytti tupakan vastaanoton aluksi ja poltti koko ajan tupakkaa tai pikkusikareita. Tuhkakuppi oli täynnä tuhkaa. Eihän se tietysti tuohon aikaan ihan tavatonta ollut, olihan tupakanpoltto hyvin yleistä. <br /><br />Tohtori oli valmiudessa potilaskäynneille vuorokauden ympäri. Karvonen ajeli Sitikallaan kotikäynnille öisinkin. Karvosella oli oma lääkesekoitus selkäkipuihin, jotka tuohon kovan ruumiillisen työn aikaan olivat yleisiä. Karvosen piikille tultiin kauempaakin, Ähtäristä asti. Pistoksena annetun lääkkeen koostumusta ei tiedetä, mutta hyvin se vaivoihin tehosi. <br /><br />Tohtori Karvonen oli tunnettu sutkauksistaan. Kerran vastaanotolle tuli rouva Rastas. Seuraavana oli rouva Kotka. Karvonen totesi, että linnut sen kun suurenee. Pihlajavetinen vanhempi pariskunta saapui kerran Karvosen vastaanotolle. Karvonen määräsi miehelle lääkkeet, kirjoitti reseptin ja totesi: ”Saas nähdä kuinka papan käy.” Sen kuultuaan ei potilas uskaltanut edes hakea lääkettä apteekista. <br /><br />Karvonen oli innokas kalamies. Sanonta kuuluikin alkutalvesta, että kaksi viikkoa siitä, kun Karvonen on pudonnut jäihin, on muille hyvät pilkkijäät. Jäihin putoaminen tapahtui poikkeuksetta myös keväällä. Vastaanottoaikakin saattoi venyä ja odotushuoneessa tungos kasvaa, kun tohtori jutteli asiakkaansa kanssa kaikessa rauhassa kalajuttuja. <br /><br /><em>Lähteet: </em><br /><br /><em>Suur-Keuruun sanomat: 5.2.1949, 17.11.1949, 24.11.1949, 23.2.1950, 8.7.1950 </em><br /><br /><em>Vaissi, Ilmari 1987: Haapamäki 100 vuotta. </em><br /><br /><em>Keurusprint oy. Vihola, Teppo 1986: Keuruun ja Pihlajaveden historia 1918–1969. Jyväskylä: Gummerus Oy.<br /><br /><br /></em>Kysymyksiä keskustelun tueksi.<em><br /></em><br />1. Millaisia muistoja sinulla on lääkärissä käynnistä?<br />2. Tekstissä puhutaan terveysasemasta. Keitä siellä oli töissä?<br />3. Tekstissä muistellaan Haapamäen lääkäreitä. Keitä he olivat ja mitä heistä kerrotaan?<br />4. Tekstissä mainitaan VR:n oman lääkärin, Karvosen, lääkesekoitus. Olisitko itse ottanut sitä?<br />5. Millainen sanonta liittyy tähän Karvoseen?<em><br /></em> Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Lääkäreistä ja terveydenhuollosta Haapamäellä Subject The topic of the resource Haapamäki (Keuruu) rautatieläiset terveydenhuolto lääkärit kunnanlääkärit Lunnas, Martti Karvonen, Jorma 1940-luku 1950-luku rakennukset käyttötarkoituksen mukaan Description An account of the resource Haapamäelle valmistui vuonna 1950 sekä lääkärintalo, että terveystalo. Haapamäellä toimineista lääkäreistä on jäänyt mieleen paljon hauskojakin muistoja. Creator An entity primarily responsible for making the resource Haapamäen muistelupiiri Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Haapamäen muistelupiiri Description An account of the resource Keuruun Kansalaisopiston Haapamäen muistelupiiri muistelee kokoontumisissaan Haapamäen menneisyyttä, ihmisiä ja tapahtumia. Osa muistoista kirjoitetaan tekstiksi ja julkaistaan. Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document Haapamäen maakirjakylä Keuruulla alkoi kehittyä rautatietaajamaksi 1882, kun Vaasan radan rakentajat saapuivat seudulle. Haapamäelle perustettiin Keuruun asema. Aseman kyltissä luki Keuru aina vuoteen 1897 saakka. Sitten rata ylsi kirkonkylään ja sieltä kohti Jyväskylää. Haapamäestä tuli risteysasema. <br /><br />Kylän kehitys seuraili rautatien kehitystä. Kun rataverkko laajeni, kehittyi myös kylä. Syntyi uusia asuinalueita ja tärkeitä paikkoja nimettiin virallisesti ja epävirallisesti. Haapamäen seutu on maastoltaan mäkistä. Paikannimissä onkin paljon mäkiä ja vuoria. <br /> <h5>Kapakka ja kolmio</h5> Jokelan tilan maille, asemalta etelään, Niemelänjärven pohjoispäähän rakennettiin Vaasan radan rakennusaikana 1800-luvulla mökki ja sinne ruoka- ja kahvipaikka. Tarjoiltiin siellä miestä väkevämpääkin, ja niinpä tämä paikka sai nimekseen Kapakka. Vähitellen alettiin alueesta ruveta puhumaan nimellä Kapakanmäki. <br /><br />Kun kapakkatoiminta loppui, Jokelan torpan asukkaaksi tuli Jussi (Juho) Kajan. Nimi Kapakka oli niin sitkeässä, että Kajanin Jussia kutsuttiin Kapakan Jussiksi. Hän muutti myöhemmin halkotarhan lähistölle, jonne hän rakensi talon. Hän oli hevosmies ja ajoi hevosella halkokuormia, muuta rahtia ja tavaraa. <br /><br />Kapakanmäelle muutti muita asukkaita. Kerrotaan, että siellä oli salakapakka ja taidettiin siellä tanssiakin salaa. Kapakanmäellä oli vähän salaperäinen maine. Sinne meni hevostie rautatiekolmiolta. Tällä alueelle muodostui myös ratojen väliin rautatiekolmio, jossa veturit voitiin käydä kääntämässä, kun veturitallin pihan kääntöpöytää ei vielä ollut. <br /><br />Kapakanvuoreen putosi talvisodan aikaan aseman läheisyyden vuoksi paljon pommeja. Vieläkin siellä voi nähdä pommien jättämiä kuoppia maassa. <br /> <h5>Pumppaamo ja halkotarha</h5> Niemelänjärvestä eli Haarajärvestä saatiin vettä höyryveturien tarpeisiin. Leponiemessä sijaitsi pumppaamo, pumppuasema eli pumppuhuone. Vesitorniakin tarvittiin. Asemalla ja ratapihalla oli useita viskureita, joista vesi suihkusi höyryveturin uumeniin. Niemelänjärvellä käytiin myös uimassa. Siellä sijaitsi virallisestikin Haapamäen uimala. Leponiemessä oli vahtitupa ja sinne rakennettiin myös asuintaloja kauniille paikoille. <br /><br />Halkotarha oli laaja alue aivan veturitallien lähellä ja tärkeä maisemaa hallitseva maamerkki. Sinne varastoitiin höyryvetureiden tärkein polttoaine eli halot. Työ halkotarhalla tehtiin paljolti miesvoimin ja työntekijöitä tarvittiin paljon. Halkotarha sijaitsi nykyisen Höyryveripuiston paikalla. Paikannimistössä tämä tärkeä paikka ei ole esillä eikä sen olemassaolosta nykyään ilman silminnäkijän kertomaa tiedä. <br /> <h5>Kitulanmäkeä ja Kumpulampea</h5> Kitulanmäelle nousi asuntoja jo 1900-luvun alussa. Alue tunnettiin silloin Kummunmäkenä. Vähitellen nimi vaihtui Kitulanmäeksi. Pihlaja-ojan asutus syntyi sodan jälkeen. Kunta hankki alueen Pihlaja-ojan tilasta ja asuinalue sai nimensä sen mukaan. <br /><br />Haaravuoren rinteeseen nousi sodan jälkeen rakennusyhtiö Hakan rakentamia taloja. Aluetta alettiin kutsua Hakamäeksi. Tulipa alueelle teollisuuttakin. Kumpulampea päästiin rakentamaan vuonna 1950, kun Aleksi Kumpulampi möi tilansa Keuruun kunnalle. Hänen mukaansa nimettiin alueelle Alluntie. <br /> <h5>Tervatehdas</h5> Nykyisen Korpelantien ja Niemelänjärven välimastossa, asema-alueen eteläpäässä sijaitsi Haapamäen tervatehdas 1910-luvulta 1950-luvulle saakka. Ennen Korpelantien rakentamista Tervatehtaalle pääsi Halkotarhan luota ratapihan yli. Tervatehtaan perusti Jokelan tilan maille Matti von Nadelstadh (1862–1931) vuonna 1912. Hän johti tehdasta vuoteen 1917. 1920-luvulta tervatehtaan omistus siirtyi Adiel ja Martti Leppälälle ja pian Niilo Vuolle-Apialan Keuruun Terva Oy:n omistukseen. Yritys ei kuitenkaan menestynyt. Tervaskantoja ei enää saatu lähialueilta, eikä tervakauppakaan käynyt entiseen malliin. <br /><br />Tehdas paloi vuosina 1917, 1923, ja 1938. Viimeisen kerran tervatehdas paloi 1954, eikä uutta enää rakennettu. Paikalla on muutamia maamerkkejä muistuttamasta Tervatehtaasta, esimerkiksi iso maakuoppa. Nykyäänkin puhutaan Tervatehtaanmäestä ja sinne vie Riihontieltä Tervatehtaankuja. <br /> <h5>Asemankylä</h5> Asemankylä rakentui aseman ympäristöön. Sinne nousi rautatierakennuksia ja rautatieläisten asuintaloja sekä kauppaliikkeitä. Haapamäen nykyisen keskustan alueella sijaitsivat myös Kansakoulunmäki ja Osuuskaupanmäki. <br /><br />Haapamäellä oli parhaimmillaan yli 20 kauppaliikettä, ja monella asemankylän liikkeellä oli sivuliikkeitä. Niinpä sanottiinkin, että oltiin menossa pääkaupoille, kun tultiin keskustaan. <br /> <h5>Heinävuoresta Vesitorninmäeksi</h5> Moni Haapamäen paikka on saanut monta eri nimeä aikojen ja asukkaiden vaihtuessa. Haapamäen kansakoulunmäen takana nousee mäki, joka on karttaan merkitty Heinävuoreksi, kansan suussa se oli Heinvuori. Sama paikka mainitaan myös Lehtivuoreksi. Mäelle rakensi 1800-luvun lopussa talon vakuutustarkastaja Oinonen. Sen osti Tervatehtaan isännöitsijä John Gebhard 1917. Pian paikkaa alettiin kutsua Gepan vuoreksi. Talo siirtyi kruununvouti Juho Myllykankaan omistukseen 1930-luvulla ja paikka tunnettiin pian Myllyvuorena. <br /><br />Vuorelle rakennettiin vesitorni vuonna 1953, ja niinpä pian oli luontevaa puhua Vesitorninmäestä. Vesi- ja viemäriverkko rakennettiin Haapamäelle Valtion rautateiden ja Keuruun kunnan yhteisenä hankkeena. Haapamäen vaikea vesitilanne sai vihdoin helpotusta. <br /><br />Gepan vuorelta pääsi polkua alas kohti kansakoulua ja kiviportaita rinnettä alas kohti muurari Valde Niemelän rakentamaa asuin- ja liiketaloa. Niemelän talossa toimi mm. 1930-luvulla Anna Jaatisen sekatavarakauppa ja 1950-luvulla Nuuttilan vaatetusliike ja Siiri Veintien kampaamo. 1950-luvulla talossa toimi Niemelän vaimon Emmin pitämä ruokala. Emmi laittoi ruokavierailleen ruoan kaksi kertaa päivässä. <br /><br />Niemelän talon elämä hiljeni kuitenkin vähitellen. 1970-luvulla taloon muutti silloisen omistajan vuokralaisina väkeä, joiden viettämän levottoman elämän vuoksi taloa alettiin nimittää Nousevan auringon taloksi. Sitten talo hiljeni kokonaan, rapistui unohdettuna vuosikymmeniä ja lopulta se purettiin syksyllä 2021. <br /><br /><em>Lähteet: </em><br /><br /><em>Leinonen, Kerttu &amp; Nieminen, Hertta 2018: Tarinaa Haapamäen Kumpulammelta. Keuruu : Printek. </em><br /><br /><em>Saarinen, Pentti 2009: Haapamäen pommitukset talvisodassa 1939–40. Keuruu : Keuruskopio Oy. </em><br /><br /><em>Vaissi, Ilmari 1987: Haapamäki 100 vuotta. Keuruu : Keurusprint Oy. </em><br /><br /><em>Vihola, Teppo 1986: Keuruun ja Pihlajaveden historia 1918–1969. Jyväskylä . Gummerus Oy. </em><br /><br /><em>Suur-Keuruun sanomat 15.8.1958<br /><br /></em>Kysymyksiä keskustelun tueksi.<br /><br />1. Tekstissä käsitellään Haapamäen nimistöä. Mistä eri paikat voivat saada nimensä?<br />2. Millaisia nimiä mainitaan?<br />3. Minkälainen paikka Haapamäen halkotarha oli? <br />4. Mikä vaikutti Haapamäen kehitykseen ja miten? Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Eräitä asuinalueita, paikannimiä ja tiennimiä Haapamäellä Subject The topic of the resource Haapamäki (Keuruu) rautatieläiset asuinalueet paikannimet tervatehtaat vesitornit rautatieliikenne kylät Description An account of the resource Haapamäki kehittyi rautatien myötä vilkkaaksi taajamaksi. Paikannimistöstä löytyy monenlaista tarinaa ihmisistä ja elinkeinoista. Creator An entity primarily responsible for making the resource Haapamäen muistelupiiri Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Haapamäen muistelupiiri Description An account of the resource Keuruun Kansalaisopiston Haapamäen muistelupiiri muistelee kokoontumisissaan Haapamäen menneisyyttä, ihmisiä ja tapahtumia. Osa muistoista kirjoitetaan tekstiksi ja julkaistaan. Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document Haapamäen syksyllä 2021 puretun ala-asteen paikalla sijaitsi ennen uuden koulun rakentamista kansakoulun piharakennus. Siellä oli erikseen tyttöjen ja poikien käymälät, joihin mentiin pitkiä portaita pitkin.<br /><br />Näiden jatkona oli rakennus, jossa sijaitsi puukäsityöluokka. Ulkorakennuksessa oli ollut myös navetta opettajan lehmälle, kuten 1900-luvun alussa oli ollut tapana.<br /><br />Rakennuksen takana oli suomainen alue, jota ennen vanhaan oli käytetty kyläläisten yhteisenä kaatopaikkana. Se oli alkanut kasvaa tiheää puustoa. Yleinen kaatopaikkamonttu siirtyi sieltä lähemmäs rautatietä nykyisen Pyramidin paikalle. Maantien myötäisesti oli koulun liiterirakennus.<br /><br />Punaisessa puukoulussa oli isot pönttöuunit, joita varten puuta tarvittiin paljon. Liiteri oli vähän pelottavakin paikka. Opettaja käski pojat hakemaan liiteristä puunkappaleita puukäsitöiden materiaaliksi. Siellä oli pimeää ja pöllöt lehahtelivat pelottavasti lepopaikasta toiseen.<br /><br />Pesäpalloa pelattiin vuonna 1932 valmistuneelta koulurakennukselta yli pihan kohti liiteriä. Pallo vieri usein liiterin alle. Isot pojat saivat lyötyä pallon pihan ja rakennuksen yli maantielle asti. Myöhemmin liiteri paloi maan tasalle.<br /><br />Koulun tienpuoleisen päädyn paikkeilla oli kioski. Sieltä koulun rakentajat ostivat virvokkeita. Koulun rakentamisen jälkeen kioski siirtyi tien toiselle puolelle. Kioskin omisti ainakin Lassi Laitinen. Hän soitteli siellä haitariakin. Kioskilla heitettiin myös tikkaa.<br /><br />Koulun rakentaminen aloitettiin vuonna 1955. Rakennustyön urakoi Kerrostyö Oy Jyväskylästä. Kaikki ei aluksi sujunut suunnitelmien mukaan. Perustustyö vaikeutui, kun rakennuksen eteläpäädyn maa-aines olikin luultua pehmeämpää. Vastaavana rakennusmestarina toimi Vilho Tuukkanen Jyväskylästä. Hän oli hätää kärsimässä, miten saisi liian pieneksi mitoitetun urakan rahat riittämään, kun aikaakin oli kulunut hankalissa perustustöissä. Arkkitehti Laila Niemioja kävi silloin tällöin rakennuksella valvomassa, että kaikki oli tehty piirustusten mukaan. Rakennusmestari ei tykännyt arkkitehdin arvosteluista.<br /><br />Koulun rakennusmiehiä oli yli 60. He olivat paikallisia työmiehiä. Harjannostajaisia vietettiin Haapamäen työväentalolla toukokuussa 1955.<br /><br />Koulu valmistui talvella 1956, muutama kuukautta suunniteltua myöhemmin. Koulun seiniä kaunistavat freskot ihastuttivat kulun valmistuttua. Koulussa oli myös erikoisluokkia, kuten musiikkiluokka. Koulussa sai myös ortodoksisen uskonnon opetusta.<br /><br />Koulunkäynti oli 1950-luvulla erilaista kuin nykyään. Varsinkin johtajaopettaja Viljo Uusinoka ja opettaja Eemil Koskiahde olivat kurinpidossa kovia, vanhanaikaisia opettajia. Opettaja Rauni Isokangas jäi mieleen hyvänä opettajana. Hän oli Haapamäen kulttuurielämässä näkyvä hahmo ja johti mm. kuoroja. Hän oli kotoisin Pohjanmaalta ja teki Haapamäellä pitkän uran opettajana. Hieman erilainen muisto Rauni Isokankaasta on se, kun hän ohjasi hevosta Petäisenjärven jääajoissa! <br /><br /><em>Lähteet: Suur-Keuruun sanomat 10.1.1955, 11.2.1955, 29.5.1955, 31.11.1956.<br /><br /></em>Kysymyksiä keskustelun tueksi.<br /><br />1. Heräsikö sinulle koulumuistoja?<br />2. Millainen sinun ensimmäinen koulusi oli?<br />3. Millainen rakennus Haapamäen kansakoulu oli?<br />4. Tekstissä mainitaan liiteri. Mikä ja millainen paikka se oli?<br />5. Kioski oli lähellä rakennusta. Millainen se oli?<em><br /></em> Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Tarinoita Haapamäen kansakoulusta 1950-luvulta Subject The topic of the resource Haapamäki (Keuruu) kansakoulu kansakoulunopettajat koulurakennukset rakentaminen 1950-luku rakennuttaminen Niemioja, Laila muistot kokemuskerronta muistelu Description An account of the resource Haapamäen muistelupiiri muistelee nyt jo puretun Haapamäen kansakoulun rakentamista ja koulun opettajia 1950-luvulla. Creator An entity primarily responsible for making the resource Haapamäen muistelupiiri Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Haapamäen muistelupiiri Description An account of the resource Keuruun Kansalaisopiston Haapamäen muistelupiiri muistelee kokoontumisissaan Haapamäen menneisyyttä, ihmisiä ja tapahtumia. Osa muistoista kirjoitetaan tekstiksi ja julkaistaan. Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document <p>Haapamäen tärkeimpiä yrityksiä oli 1920- ja 1930-luvulla Suomen Rautauunitehdas oy Kaijankoskella. Yrityksen peltikuoriset saunankiukaat olivat maankuuluja. Yritys valmisti uuneja myös kanaloihin, sikaloihin ja viljankuivureihin. Konepajalla korjattiin myös autoja ja tehtiin maantielumiauroja.</p> <p>Yrityksen perusti Kustaa Lindell (1872–1949, vuodesta 1935 Lausamo). Hän oli maanviljelijän poika Orivedeltä, mutta koki tekniikan omaksi alakseen ja sai alalle koulutusta Pohjanmaalla. <br /><br />Lindell ja hänen vaimonsa Emma os. Lauttajärvi (1879–1951) sekä lapset saapuivat Haapamäelle 1911. He asuivat ja pitivät pajaa aluksi Vuorelassa Verstaanmäellä. Lindell osti ratamestari Fr. Terholta patentin peltikuoristen kiukaiden valmistamiseen ja Suomen Rautauunitehdas sai syntynsä.</p> <p>Ennen Haapamäelle asettumistaan Lindell oli hankkinut kokemusta metallialan yrittäjänä Tampereella. Hänen yrityksensä Tampereen Metallivalimo korjasi, valmisti ja valoi monenlaisia metalliosia ja tarvikkeita. Yritys toimi myöhemmin Hirsilässä Orivedellä.</p> <p>Syyskuussa 1915 Kustaa Lindell osti Kaijankosken torpan Eemeli Haapamäeltä. Koskella oli aiemmin ollut Aimon mylly. Vedestä saatiin tehtaalle sähkövoimaa. <br /><br />Vähitellen Kaijankoskelle rakennettiin asuintalo talousrakennuksineen, verstas ja sähkölaitos. Emman osaavissa käsissä piha ja puutarha kukoistivat. Kasvavalle perheelle saatiin ruokaa tilan antimista.</p> <p>Suomen Rautauunitehtaan kulta-aikana kesällä 1924 tehtaan kiuas lämmitti Pariisin Olympialaisissa olympiakylässä suomalaisten rakennuttamaa urheilijoiden saunaa. Kiukaita valmistettiin tehtaan toiminta-aikana yli 20 000 ja niitä vietiin aina Amerikan mantereelle saakka.</p> <p>Perhe oli iso, kolme tyttöä ja 10 poikaa, yhteensä 13 lasta: Nuorin lapsista, Vesa, syntyi vuonna 1929 Emman ollessa 50-vuotias. Pojat kouluttautuivat ja työllistyivät tekniikan alalle. Lausamolainen tarkkuus oli periytyvä ominaisuus. Se näkyi tarkkana ja luotettavana työnjälkenä.</p> <p>Tarkkuus on valttia myös ammunnassa. Veljesten ampumaharrastus saikin valtakunnallisesti huomiota. Haapamäen Suojeluskunnan kasvateista varsinkin Tarmo Lausamo niitti menestystä ammuntakilpailuissa kansainvälisesti. Veljeksistä Väinö suunnitteli ampuradoille taululaitteita ja olihan Kaijankoskella oma ampumaratakin.</p> <p>Sota-aika toi surua Lausamon perheelle. Vanhin poika Sulo Estelä katosi sodassa. Hänet siunattiin 10.8.1941 Haapamäen sankarihautausmaahan. Samalla kertaa haudan lepoon laskettiin myös pojista Juha Olavi, joka menehtyi auto-onnettomuudessa Jyväskylässä.</p> <p>Kustaa Lausamon kuoleman jälkeen Suomen Rautauunitehtaan toiminta lakkasi. Tila myytiin. Päärakennus tuhoutui tulipalossa syyskuussa 1965.</p> <p>Tänä päivänä Kaijankosken tehdasmiljööstä ei ole juuri mitään jäljellä. Saunankiukaiden maine kuitenkin elää vielä. Haapamäen hautausmaan portit muistuttavat tänä päivänä Suomen Rautauunitehtaan metallinkäsittelytaidoista.<br /><br />Kysymyksiä keskustelun tueksi:<br /><br />1. Missä Haapamäellä tehdas sijaitsi aluksi? Mihin tehdas muutti?<br /><br />2. Millainen oli Kustaa Lausamon perhe?<br /><br />3. Mitä perheen pojat harrastivat?<br /><br />4. Miten Pariisin Olympialaiset liittyvät rautauunitehtaaseen?<br /><br />5. Miksi rautauunitehtaan toiminta päättyi? Mitä tehtaalle tapahtui? </p> <p> </p> <p>Lähteet:</p> <p>Vaissi, Ilmari 1987: Haapamäki 100 vuotta. Keuruu: Keurusprint Oy.</p> <p>Aamulehti, 27.01.1932, nro 26, s. 4. https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1720677/articles/81534435?page=4</p> <p>Keski-Suomen suojeluskuntalainen, 01.04.1937, nro 4, s. 11. https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/998283/articles/81534283?page=11<br /><br /><br /><br /></p> Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Suomen Rautauunitehdas Haapamäellä Subject The topic of the resource Haapamäki (Keuruu) kiukaat pienteollisuus yritykset 1900-luku Lindell, Kustaa Lausamo, Kustaa metalliteollisuus Description An account of the resource Haapamäen muistelupiirissä muisteltiin ja selviteltiin Suomen Rautauunitehdasta ja Lausamon suvun vaiheita. Creator An entity primarily responsible for making the resource Haapamäen muistelupiiri Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Haapamäen muistelupiiri Description An account of the resource Keuruun Kansalaisopiston Haapamäen muistelupiiri muistelee kokoontumisissaan Haapamäen menneisyyttä, ihmisiä ja tapahtumia. Osa muistoista kirjoitetaan tekstiksi ja julkaistaan. Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document <p>Haapamäen vilkkaus risteysasemana johti siihen, että kylään oli tarpeen rakentaa poliisiasema.</p> <p>Haapamäen poliisiasema valmistui syyskuussa 1926. Se sijaitsi lähellä kansakoulua, Valde Niemelän talon vieressä. Se käsitti kolme putkaa, kuulusteluhuoneen, poliisin asunnon ja tarvittavat ulkohuoneet. Taloa kutsuttiin Urholaksi. Nimi tuli ensimmäisen asiakkaan ja vahtimestarin etunimen mukaan.</p> <p>Haapamäen poliisiasema paloi 4.10.1936. Vahingot olivat mittavat. Poliisin arkistot tuhoutuivat, vain valokuvauskone selvisi palosta. Haapamäen puhelinkeskuksen apulaishoitaja huomasi palon ja sai nopeasti levitettyä tietoa palosta. Veturinpilleillä hälytettiin apua paikalle, mutta palokunnasta ja runsaasta sammutusväestä huolimatta palo levisi nopeasti tuhoten koko rakennuksen.</p> <p>Uusi poliisiasema rakennettiin lähemmäs rautatieasemaa. Taloa kutsuttiin Miekkalinnaksi, koska sen seinää koristi poliisin tunnuskuva, Miekkaleijona.</p> <p>Vilkkaalla risteysasemalla oli monenlaista kulkijaa, mikä toi poliisin työhön paljon haasteita. Haapamäen neljän konstaapelin lisäksi asemalla oli myös komennettuna kaksi liikkuvan poliisin konstaapelia. Poliisikoirakin oli.</p> <p>Poliisit liikkuivat polkupyörillä tai jalkaisin. Autoa ei tarvittu, kun tärkein työmaa, rautatieaseman oli ihan äärellään. Paikallisia takseja käytettiin, jos tuli tarvetta kuljettaa poliisin kiinni ottamia rikoksista epäiltyjä pois Haapamäeltä vaikkapa tutkintavankeuteen.</p> <p>Haapamäen poliisiasemalla oli myös sen erityislaatuisuuden takia sijoitettuna poliisiradio. Haapamäki vastaanotti, mutta myös lähetti sanomia. Radiosanomien vastaanottaminen ja lähettäminen olikin yksi Haapamäen poliisien tehtävistä.</p> <p>Kieltolain aikana poliisia työllistivät viinatrokarit ja takavarikot. Spriikanistereita takavarikoitiin junista tai löydettiin radan varresta hakijaa odottamasta. Trokareiden kanssa asioita selvitellessä poliisikin sai joskus puukosta.</p> <p>Säännöstely- ja korttiaikana poliisit tarkastivat matkalaisten matkatavarat, sillä kortitta hankittujen mustan pörssin elintarvikkeiden kauppa rehotti. Monesti matkustajilta löytyikin takavarikoitavaa. Haapamäelle junalla saapuvat saattoivat heittää junasta mustan pörssin tavaraa ratapientareelle hakua odottamaan, jottei tarkastaja olisi niitä löytänyt. </p> <p>Poliisit olivat usein asemalle tulevaa junaa odottamassa, ja poimivat sieltä kyytiinsä putkavieraita, humalaisia, tai muuten häiriötä aiheuttaneita matkustajia. Väsyneet vieraat saatettiin kuljettaa läheiselle poliisiasemalle matkatavaroiden kuljetukseen tarkoitetuilla kärryillä. Ja saivat vieraat ruokaakin. Sitä haettiin asemaravintolasta ämpärillä.</p> <p>Haapamäen poliisit olivat asemalla liikkuvan melkoisen matkustajamäärän keskellä lain valvojina. Siitäkö sitten johtui, että poliisit olivat kovin tarkkoja lain noudattamisesta ja jopa varsin virkaintoisia. Putkareissulle pääsi helposti. Humalassa ei passannut paljon ääntään korottaa, tai reissu Miekkalinnaan oli edessä. Eipä silti, putkaan saattoi päästä myös, jos ajoi pyörällä pimeällä ilman valoja. </p> <p>Junalla liikkuvat metsätyömiehet olivat poliisien silmätikkuja. Sanottiinkin, että eipä tarvinnut olla kuin kirves repussa, niin putkan ovi heilahti. Sen sijaan salkku kädessä liikkujille poliisit tulivat avaaman asemaravintolan oven.</p> <p>Aseman seutuvilla liikkui monenlaista kulkijaa. Kerran Rautatieläisten kauppaan tuli asiakas, joka keräsi reppuunsa tavaraa, ja marssi muina miehinä ulos kaupasta maksamatta. Nuori myyjätär huomasi tapahtuneen ja lähti asiakkaan perään. Varas suuntasi junaan. Sen lähdön myyjätär sai tutun junanlähettäjän avulla estettyä. Poliisi saatiin paikalle ja varas kiinni.</p> <p>Joskus putka tuli kovinkin tutuksi. Niinpä eräs poliisin tuttu harmittelikin eräällä putkareissullaan poliiseille: ”Kyllä minua niin harmittaa, kun minä käyn aina teillä, mutta te ette koskaan meillä!”</p> <p>Vankeja siirrettiin vankilasta toiseen tai oikeuden eteen rautateitse vankivaunuissa. Vankeja kulki esim. Vaasasta Riihimäelle tai Jyväskylään, ja matka tehtiin Haapamäen kautta. Myös Suolahdesta siirrettiin Haapamäelle junaan meneviä vankeja.</p> <p>Vankien siirrot vaunusta toiseen olivat tuttu näky. Asemalla työskennelleillä postilaisilla oli tähän liittyvä oma äänimuistonsa. Siihen aikaan, kun siirrettävillä vangeilla vielä oli kahleet, ne kolisivat ja saivat aikaan ihan oman, karun, mieleenpainuvan äänensä.</p> <p>Vankivaunujen vanginvartijat olivat oma ammattiryhmänsä. Huhtikuussa 1949 haapamäkistä vanginvartija Urho Lampista puukotettiin työtehtävässä junassa Haapamäen ja Keuruun välillä. Suolahdesta Jyväskylään siirrettävä vanki oli esittänyt sairastuneensa. Vartija oli avannut sellin oven, jolloin vanki puukotti häntä ja karkasi ulos junasta. Vanginvartijalle jäi tapauksesta elinikäiset vammat. Hurja tapahtuma keräsi aikanaan paljon julkisuutta.<br /><br /><br />Kysymyksiä keskustelun tueksi:<br /><br />1. Mitä Haapamäen ensimmäiselle poliisiasemalle tapahtui?<br /><br />2. Millä poliisit liikkuivat Haapamäellä?<br /><br />3. Mistä syystä saattoi joutua putkaan? Kävikö niin helposti?<br /><br />4. Mitä tekstissä kerrotaan vankien siirroista?<br /><br /><br /></p> <p><br />Lähteet:</p> <p>Aamulehti 19.4.1925.</p> <p>Keuru-Pihlajavesi-Multia 18.9.1926, 25.3.1931.</p> <p>Sisä-Suomi 6.10.1936.</p> <p>Suur-Keuruun sanomat 31.10.1950, 31.11.1950, 11.4.1961.</p> Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Poliisitoimintaa Haapamäellä Subject The topic of the resource Haapamäki (Keuruu) poliisit (ammatit) poliisi (organisaatiot) poliisiasemat rautatieasemat vanginvartijat 1920-1960-luku Description An account of the resource Keuruun kansalaisopiston Haapamäen muistelupiirissä koottu teksti kertoo siitä, miten Haapamäen risteysaseman vilkkaus toi mukanaan paljon työtä poliisille. Creator An entity primarily responsible for making the resource Haapamäen muistelupiiri Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Date Created Date of creation of the resource. 2023 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Haapamäen muistelupiiri Description An account of the resource Keuruun Kansalaisopiston Haapamäen muistelupiiri muistelee kokoontumisissaan Haapamäen menneisyyttä, ihmisiä ja tapahtumia. Osa muistoista kirjoitetaan tekstiksi ja julkaistaan. Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document Haapamäen apteekki avattiin 23.6.1940. Talvisodan päätyttyä ja Elisenvaaran jäätyä rajan taakse, kylän apteekin oikeudet sijoitettiin Haapamäelle. Moskovan rauhan jälkeen luovutetulta alueelta siirtoapteekkeina uusille toimipaikoille siirrettiin 57 apteekkia.<br /><br /> <p>Vuorela-nimisessä talossa Verstaanmäellä toimiva apteekki oli hyvä lisä vilkkaan risteysasemakylän palveluihin. Rautatieläiskylä ei koskaan nukkunut, ja niinpä apteekki oli auki myös öisin. Seinässä oli luukku, jonka kautta yöllä kauppaa käytiin. Apteekin yläkerrassa oli asuntoja, joissa myös henkilökunta asui.</p> <p>Haapamäen ensimmäinen apteekkari oli Oskar Henrik (Kalle) Vierto (ent. Nyström). Hän oli syntynyt vuonna 1889 Jyväskylässä ja kuoli vuonna 1964 Kannuksessa. Kalle Vierto oli aloittanut Elisenvaaran apteekkarina Kurkijoella marraskuun alussa vuonna 1939. Alle vuoden päästä hän joutui siirtymään Haapamäelle, mukanaan osa Elisenvaaran apteekin tarvikkeista.</p> <p>Kalle Vierrosta tuli vuonna 1941 apteekkari Kannukseen. Hänen poikansa Esko Vierto (1918-1983) toimi Haapamäellä farmaseuttina ja myöhemmin proviisorina vuosina 1956-58. Hänen vaimonsa Terttu toimi farmaseuttina. Esko Vierrosta tuli Perhon apteekkari vuonna 1963.</p> <p>Haapamäen apteekissa paitsi myytiin, myös valmistetiin lääkkeitä. Ohjeiden mukaan valmistettiin pulvereita, pillereitä, salvoja ja mikstuuroja. Lähes jokaisella apteekilla oli oma, tunnettu yskänlääkkeensä. Erilaisia särkypulvereita pakattiin paperisiin annospusseihin.</p> <p>Myös eläimille sai lääkkeitä apteekista. Haapamäen talon isäntä Eemeli oli saanut armeijassa oppia hevosten lääkinnästä. Hänellä oli tiedossa lääkkeitä, joita apteekista sitten käytiin hankkimassa.</p> <p>Apteekkirakennus Vuorela oli valmistunut alun perin kestikievariksi 1880-luvulla. Pihaan oli silloin rakennettu myös ulkorakennus kestikievarin hevosia varten. Rakennuksen hirret oli siirretty Asemalammen rannalta olevasta asuinrakennuksesta.</p> <p>Kun kievaritoiminta loppui, talossa alkoi toimia Haapamäen Osuuskauppa vuonna 1903. Lindellin (myöh. Lausamo) rautauunitehdas oli talon seuraava käyttäjä. Näiltä ajoilta lienee peräisin myös Verstaanmäki-nimitys.</p> <p>Vuorelassa toimi Lindellin jälkeen 1920-1930-luvuilla yksityistä kauppatoimintaa. Kauppiaina toimivat ainakin rouva Lehtimäki ja rouva Kassila. Rakennuksessa toimi myös Rautatieläisten kauppa oy, kunnes sille valmistui uusi myymälärakennus aseman lähelle.</p> <p>Apteekki oli Vuorelassa vuoteen 1959, jolloin se siirtyi tien toiselle puolelle valmistuneeseen Säästöpankin taloon uusiin tiloihin. Vuorelaan muutti Määttäsen huonekaluliike. Seuraava talon käyttäjä oli Haapamäen Katulähetys ry. Vuodesta 1986 Vuorela tunnettiinkin Katulähetystalona.</p> <p>Apteekki siirtyi myöhemmin Haapamäen keskustaan Osuuspankin taloon. Vanha apteekkirakennus seisoo kuitenkin paikallaan ja moni tuntee paikankin yhä Apteekinmäkenä</p> <p> </p> <p>Lähteet:</p> <p>Kuusinen, Osmo (toim.) 1998: Haapamäen Saalem-seurakunta 60 v. Keuruu: Haapamäen Helluntaiseurakunta.</p> <p>Kontulainen, Reino. Kurkijoen apteekit. Kurkijokelainen, 28.1.2011.</p> <p>Olli, Marcus 2010: Menetetyt apteekit. Luovutetun alueen lääkehuolto keskiajalta vuoteen 1945. Helsinki: PharmaPress.<br /><br />Vaissi, Ilmari 1987: Haapamäki 100 vuotta. Keuruu: Keurusprint.</p> <p> </p> Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Haapamäen apteekki Subject The topic of the resource Haapamäki (Keuruu) apteekit apteekkarit Vierto, Oskar Vierto, Esko rakennukset 1940-luku Description An account of the resource Haapamäen rautatieläiskylään tuli siirtoapteekki vuonna 1940 Elisenvaarasta. Creator An entity primarily responsible for making the resource Haapamäen muistelupiiri Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Date Created Date of creation of the resource. 2023 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Haapamäen muistelupiiri Description An account of the resource Keuruun Kansalaisopiston Haapamäen muistelupiiri muistelee kokoontumisissaan Haapamäen menneisyyttä, ihmisiä ja tapahtumia. Osa muistoista kirjoitetaan tekstiksi ja julkaistaan. Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document <p style="margin-bottom:8pt;"><span style="font-size:11pt;color:#000000;">Haapamäen rautatiekylän kulta-aikana ei työstä ollut pulaa. Rautatie sinällään tarjosi suuren määrän erilaisia töitä. Sen lisäksi yhteisön ympärille kehittyi monenlaisia palveluammatteja kauppoihin, pankkeihin ja postiin. Ympäröivä maaseutu tuotti ruokaa rautatieläisten tarpeisiin.</span></p> <p></p> <p style="margin-bottom:8pt;"><span style="font-size:11pt;color:#000000;">Höyryveturiaikana Haapamäellä arvioitiin olleen noin 700 suoraan rautatieläisammateista elantonsa saavaa henkilöä. Ammatit olivat moninaisia. Digitalisaatiosta ja automaatiosta ei ollut tietoakaan. Ihmisiä tarvittiin tekemään töitä, jotka nykyään ovat koneiden tehtäviä.</span></p> <p></p> <p style="margin-bottom:8pt;"><span style="font-size:11pt;color:#000000;">Ammattinimikkeitä oli huomattava määrä. Oli junamies, vaunumies, vaununtarkastaja, konduktööri, kirjuri, konttoristi, vaihdemies, veturikuljettaja, lämmittäjä. Oli puutarhuri, siivooja, lepohuoneen hoitaja, ja autonkuljettaja. </span></p> <p></p> <p style="margin-bottom:8pt;"><span style="font-size:11pt;color:#000000;">Monelle rautatieläisperheen lapselle oli selvää, että omakin työura löytyisi rautateiltä. Hierarkkisessa rautatieläisyhteisössä töihin opittiin hierarkian matalimman tason työtehtävissä, ja vähitellen taitojen karttuessa noustiin arvoasteikossa ylöspäin. Moniin ammatteihin oli myös koulutusta saatavissa.</span> <span style="font-size:11pt;color:#000000;">Töitä oli tarjolla myös lapsille ja nuorille. Kesällä pääsi vaikkapa topparoikkaan.</span></p> <p></p> <p style="margin-bottom:8pt;"><span style="font-size:11pt;color:#000000;">Yhteiskoulun olemassaolo avasi Haapamäen nuorisolle mainion mahdollisuuden hankkia koulutusta. Se mahdollisti myös jatkokoulutuksen vaikkapa kokonaan rautatieläistyön ulkopuoliseen ammattiin.</span></p> <p></p> <p style="margin-bottom:8pt;"><span style="font-size:11pt;color:#000000;">Vuonna 1961 Suur-Keuruun sanomat teki jutun Haapamäen rautatieaseman työtehtävistä. Haapamäki oli tuolloin yksi Suomen vilkkaimmista rautatiesolmuista. Junia tuli ja lähti yötä päivää neljään suuntaan. Kiskopareja oli 16 ja vaihteita 22. Yhteistyötä ja työntekijöiden valppautta tarvittiin, että kaikki sujui, kuten piti ja turvallisesti.</span></p> <p></p> <p style="margin-bottom:8pt;"><span style="font-size:11pt;color:#000000;">Asemapäällikkö Orvo Laine kertoi, että Liikenneosaston tehtävänä asemalla oli huolehtia tavara- ja henkilöliikenteen kulusta. Liikenneosastoon kuului tuolloin 16 virkakamiestä ja 162 juna-, asema-. ja vaihdemiestä. Junanlähettäjät hoitivat päivittäin noin 140 junan tulon ja lähdön. Puhelimella oltiin yhteydessä niin lähimmille asemille kuin vaihdekoppeihinkin, jotta tarkat junien saapumisajat olivat tiedossa.</span></p> <p></p> <p style="margin-bottom:8pt;"><span style="font-size:11pt;color:#000000;">Junatoimisto huolehti vaunujen kokoamisen juniksi. Järjestelymestarin ja muun junatoimiston väen tehtäviä oli huolehtia, että vaunut liitettiin oikeisiin juniin, ja vaunut olivat matkakunnossa. Kuormausmestari kokosi junat pienillä järjestelyvetureilla.</span></p> <p></p> <p style="margin-bottom:8pt;"><span style="font-size:11pt;color:#000000;">Tavaratoimisto huolehti rahtitavaran kuljetuksista. Siellä työskenteli mm. rautatiekirjuri. Ennen rekkaliikenteen yleistymistä rahtia kulki paljon rautateillä. VR:n autonkuljettajat kuljettivat rahtia asemalta kotiin asti. <br /><br />Asemalla oli myös puhelinkeskus ja suora puhelinyhteys useimmille asemille. Haapamäellä oli myös rautateitten sisäinen lennätin.</span></p> <p></p> <p style="margin-bottom:8pt;"><span style="font-size:11pt;color:#000000;">Koneosasto huolehti siitä, että vaunut ja veturit olivat käyttökunnossa. Vaunumiehet tarkastivat kaikki asemalle jääneet vaunut ja viat korjattiin omalla vaunukorjaamolla. <br /><br />Veturitallilla suoritettiin vetureitten huoltoja ja korjauksia. Haapamäen varikon veturimestari arvioi korjaukset veturikuljettajien ilmoitusten perusteella. Haapamäellä oli 15 omaa veturia, mutta veturitallissa säilytettiin tai korjattiin myös matkalla olevia muita vetureita.</span></p> <p></p> <p style="margin-bottom:8pt;"><span style="font-size:11pt;color:#000000;">Höyryveturit tarvitsivat paljon polttoainetta ja niinpä halkotarha työllisti myös suuren määrän ihmisiä. <br /><br />Haapamäellä oli myös viidennen ratajakson toimisto ja ratamestari. Hänen tehtävänään oli huolehtia rautateiden rakentamiseen ja kunnossapitoon liittyvistä asioista.</span></p> <p></p> <p style="margin-bottom:8pt;"><span style="font-size:11pt;color:#000000;">Rautatie tarjosi paljon työtehtäviä myös naisille. Naisia oli toimistotöissä ja asemaravintolassa. Tärkeä työ oli junansiivoojilla. He siivosivat vaunut ja huolehtivat vaikkapa veturimiesten Lepohuoneiden siisteydestä. </span></p> <p></p> <p style="margin-bottom:8pt;"><span style="font-size:11pt;color:#000000;">Kuten sanottua, työstä ei ollut pulaa. Dieselveturien tulo aloitti muutokset, sillä tekninen kehitys ja automaatio olivat vasta alkamassa.</span></p> <p><em>Kysymyksiä keskustelun tueksi:<br /><br />1. Mikä on topparoikka?<br />2. Millaista työtä teki junansiivooja?<br /><br /></em></p> <p class="elementtoproof" style="margin-bottom:8pt;"><em><span style="font-size:11pt;color:#000000;">Lähteet: <br />Suur-Keuruun sanomat 25.7.1961</span></em></p> <p></p> Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Työstä ja työnteosta Haapamäen rautatieläisyhteisössä Subject The topic of the resource Haapamäki (Keuruu) rautatiet työ ammatit 1960-luku muistelu muistot kokemuskerronta rautatieläiset Description An account of the resource Haapamäen rautatieyhteisö tarjosi kulta-aikanaan monipuolisia töitä. Creator An entity primarily responsible for making the resource Haapamäen muistelupiiri Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Date Created Date of creation of the resource. 2024 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Haapamäen muistelupiiri Description An account of the resource Keuruun Kansalaisopiston Haapamäen muistelupiiri muistelee kokoontumisissaan Haapamäen menneisyyttä, ihmisiä ja tapahtumia. Osa muistoista kirjoitetaan tekstiksi ja julkaistaan. Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document <p>1940-ja 1950-luvuilla Haapamäellä syntyi paljon lapsia. Kun pappi saatiin johonkin taloon kastamaan lasta, saatettiin kastaa monta, eri perheiden lasta kerralla. Sitten kastetut saattoivat aikuisen sanoa, että heidät on samalla vedellä kastettu.</p> <p>Kotona järjestetyn kastetilaisuuden yhteydessä saattoi olla myös koko kylän hartaushetki. Varsinaisia kastejuhlia ei useinkaan pidetty. Lapset saatettiin kastaa myös jumalanpalveluksen jälkeen. Paikkana oli vanha yhteiskoulu ja myöhemmin oma Haapamäen kirkko.</p> <h3>Rippikoulusta kohti aikuisuutta</h3> <p>Rippikoulun käyminen oli tärkeä rajapyykki nuoren elämässä. Rippikoulu käytiin, enemmän tai vähemmän innostuneesti, mutta kuitenkin pois päiväjärjestyksestä. 1950–1960-luvulla rippikoulua piti käydä pitkään, talvisaikaan vielä monta tuntia koulupäivän päälle, ja vielä usean viikon ajan. Koska konfirmaatiopäivänä piti olla 15-vuotias, syksyllä syntyneet kävivät rippikoulun vasta seuraavana vuonna.</p> <p>Sellaistakin muisteltiin, että saattoipa rippikoulussa oppia muutakin, kuten tupakoimaan. Kerran pastori Nurminen yllätti rippikouluaikana pojat tupakalta ja tokaisi: ” Ne jotka tienaa itse tupakkarahansa, saa jäädä.” Ja kyllähän sinne joku jäikin.</p> <p>Pöyhölän entisessä pappilassa järjestettiin kesäaikaan rippikouluja. Pappila oli myyty jo 1920-luvullla Suomen Nuorten Kristilliselle Liitolle, joka myös järjesti rippileirit. Konfirmaatio oli Keuruun vanhassa kirkossa. Tytöt pukeutuivat valkoisiin, ja 1960-luvun suosikkiasuna oli teryleenistä valmistettu vekkihame. Muodikasta hametta pidettiin myöhemmin ahkerasti arkikäytössä.</p> <p>1960-luvun lopulla käytiin päivärippikoulua kesällä. Se kesti kaksi viikkoa. Myöhemmin tuli Pihlajaveden Leirisaaresta rippileirien pitopaikka.</p> <p>Haapamäen rippikoululaiset pääsivät ripille Keuruun uudessa kirkossa, kunnes oman kirkon valmistumisen jälkeen vuonna 1953 rippikirkko oli tietysti oma Haapamäen kirkko. Ensimmäiset rippilapset pääsivät ripille Haapamäellä helmikuussa 1954.</p> <p>Kirjoittamaton, mutta tunnettu sääntö oli, että tansseihin ei saanut mennä, ennen kuin rippikoulu oli käyty. Kesällä lavatanssit tietysti kiinnostivat rippikoululaisia. 1960-luvulla varsinkin Riihon maamiesseurantalolla pidetyt tanssit kiinnostivat. Tanssit järjesti Haapamäen Pallo-Pojat.</p> <p>Väkeä oli niin paljon, että kaikki eivät mahtuneet tanssimaan sisälle, vaan tanssivat ulkona. Tansseissa tapahtui kaikkea jännittävää, kuten kolholaisten ja haapamäkisten välisiä tappeluita. Huhu kertoo, että kerran seurakunnan kanttori löysi pari rippikoululaista tansseista. Kanttorin halkosavottaan osallistuminen riitti pitämään asian salassa papilta.</p> <p>Rippilapset saattoivat saada konfirmaatiopäivänä lahjoja, mutta tavallista se ei ollut. Rippikoululaistytöt ihastelivat Julkun kultasepänliikkeen ikkunassa esillä olevia sormuksia ja koruja, ja haaveilivat saavansa niitä lahjaksi. Joskus haluttu koru ostettiin itse omilla metsänistutustienesteillä. Valkeana valheena saattoi suusta päästä, että koru olikin saatu rippipäivän lahjana kummilta.</p> <p>Muita kukkia kuin tulppaaneja ei ollut ainakaan talven rippikoululaisille saatavilla. Talvella ripille päässeet tytöt pukeutuivat mustiin mekkoihin. Kankaista oli 1950-luvulla vielä pulaa, eikä kaikilla ollut niihin varaakaan. Vielä tänäkin päivänä on tallessa rippimekko, joka on tehty kelloliike Julkun näyteikkunan esittelysametista. Sen luovutti omistajapariskunta ystävällisesti perheen lapsenhoitajana toimineelle tytölle käyttöön.</p> <p>Säännöstelyaikana ripille pääsevälle tytölle anottiin kenkienostolupaa Kansanhuollosta. Tulihan se lupa, mutta monoihin. Vaadittiin luovaa ajattelua ja hiukan Mustan pörssin kauppoja, että juhlakengät olivat lopulta tytöllä rippipäivänä jalassa.</p> <h3>Haapamäen oma pappi</h3> <p>Haapamäen ensimmäinen kappalainen oli Reino Nurminen. Hän oli Haapamäen Yhteiskoulun kasvatti ja rautatieläisen poika. Hän asui Haapamäellä ja oli Keuruun seurakunnassa virallisena apulaisena vuodesta 1946. Hän oli Keuruun kappalaisena Haapamäellä vuosina 1953–1972. Seurakunta osti Keuruun viralliselle apulaiselle talon Haapamäeltä 1940-luvun lopussa. Kappalaiselle rakennettiin Haapamäelle pappila vuonna 1961.</p> <p>Nurminen oli suvaitsevainen ja sovitteleva, ja siten sopiva risteysasemakylään, jossa oli paljon erilaista, ympäri Suomea töihin tullutta väkeä. Nurminen liikkui paikasta toiseen polkupyörällä. Tanssia hän ei hyväksynyt, vaan se oli hänen mielestään syntiä. Nurminen toimi myös Haapamäen yhteiskoulussa uskonnon opettajana vuosina 1955–58.</p> <h3>Aamuhartauksien kasvattamat</h3> <p>Haapamäen yhteiskoululaisille on jäänyt uskonnollisesta kasvatuksesta mieleen päivittäiset klo 11.00 rukoukset eli aamuhartaudet. Kaikki oppilaat koottiin eteiseen suoriin parijonoihin, ja ohjattiin luokittain saliin. Käskynä saattoi tulla, että kaikki ilmeet pois naamalta! Virsikirja piti olla mukana. Joku olikin irrottanut virsikirjastaan kannet, jotta saattoi antaa ne virsikirjan unohtaneelle ystävälle.</p> <p>Opettajat olivat vuoropäivinä vastuussa hartaudenpidosta. Toiset puhuivat lyhyemmin ja toiset pidempään, toiset niinkin pitkään, että joku oppilaista jo pyörtyi. Olihan mahdollisesta aamupalasta jo aikaa ja ruokatunti vasta tulossa.</p> <p>Kaikenlaista keksittiin viihdyttämään hartaushetkeä. Joskus keksittiin pistellä edessä seisovia nuppineuloilla. Kerran joku keksi niistää oikein lujaa, ja siinä olikin muilla oppilailla naurussa pidättämistä. Rehtorin puhutteluahan niistäjälle seurasi, mutta ei pelkästä niistämisestä voinut rangaistusta antaa.</p> <p>Hartaushetket olivat mieleenpainuvia tilaisuuksia. Urkuharmonin johdolla opittiin virsiä ja satojen oppilaiden kokoontumisissa oli omanlaisensa tunnelma. Joulun aikaan sali oli koristeltu tunnelmallisesti pumpulipallonauhoin. Hoosiannaa veisattiin niin, että salin katto tuntui nousevan ilmaan.</p> <p>Yhteiskoululaiset ja heidän käytöksensä olivat yhteisön tarkkailun alla. Kiroilua ei sallittu koulussa, eikä edes vapaa-ajalla. Jos Yhteiskoulun opettaja kuuli oppilaan kiroilua koulumatkalla, pääsi tämä varmasti jälki-istuntoon. Tupakointi oli kielletty kouluaikana, mutta ulkohuussista taisi usein leijailla tupakan hajua.</p> <p><em>Lähteet:</em></p> <p><em>Suur-Keuruun sanomat 24.10.1953</em></p> <p><em>Aunola, Arto 1986: 40 vuotta jalkapallon hyväksi Haapamäellä. Keuruu: Keurusprint.</em></p> <p><em>Karttunen, Saara 1978: Keuruun seurakunnan elämää 1628–1978.</em></p> <p><em>Vihola, Teppo 1982: Yksityisestä oppikoulusta kunnalliseksi lukioksi : Haapamäen oppikoulun vaiheita 75 vuoden ajalta. Keuruu : Keurusprint.</em></p> <p><em>Vihola, Teppo 1986: Vanhan Ruoveden historia. 3:3:2, Keuruun ja Pihlajaveden historia 1918–1969. Keuruu : Keuruun ja Pihlajaveden historiatoimikunta.</em></p> <p><em>Ritokangas, Kalle ja Järviö, Jouko K. toim. 1957: 50-vuotias Haapamäen yhteiskoulu : muistojulkaisu koulun vaiheista 1907-1957. Keuruu : Otava.</em></p> Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Rippikoulua ja aamuhartauksia Subject The topic of the resource Haapamäki (Keuruu) rautatieläiset yhteiskoulut rippikoulu nuoret Nurminen, Reino papit 1950-luku 1960-luku tanssilavat Description An account of the resource Tekstissä kerrotaan haapamäkisen nuorison rippikoulunkäynnistä ja yhteiskoululaisten elämästä 1950-1960-luvuilla. Creator An entity primarily responsible for making the resource Haapamäen muistelupiiri Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Date Created Date of creation of the resource. 2024 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Haapamäen muistelupiiri Description An account of the resource Keuruun Kansalaisopiston Haapamäen muistelupiiri muistelee kokoontumisissaan Haapamäen menneisyyttä, ihmisiä ja tapahtumia. Osa muistoista kirjoitetaan tekstiksi ja julkaistaan. Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document <p>Haapamäen rautatieläistaajaman avainhenkilöitä 1940- ja 1950-luvuilla oli VR:n rakennusmestari, ratamestari Väinö. E. Lehtinen. Hän syntyi Myllymäellä Keuruulla 16.1.1902. Hän opiskeli ammattiinsa Helsingin Teollisuuskoulussa ja valmistui vuonna 1928.</p> <p>Aluksi hän toimi Metsähalliuksen palveluksessa, mutta siirtyi sitten VR:n palvelukseen ja toimi ratamestarina ja rakennusmestarina eri puolella Suomea, mm. Jepualla ja Pohjankurussa. 1.4.1943 alkaen hän siirtyi työskentelemään Haapamäellä. Perheeseen kuului vaimo Martta ja kolme lasta.</p> <p>Luonteeltaan mestari Lehtinen oli kansan mies. Hän oli kova tarinoimaan. Kun hän kertoi vakavalla naamalla värikästä tarinaa, kuulija ei voinut olla varma, mentiinkö liioittelun puolelle vai pysyttiinkö totuudessa. Rakennusmestari Lehtistä kutsuttiin yleisesti mestari Lehtiseksi, erotukseksi maalari Lehtisestä eli Viljo Lehtisestä. Topparoikan miehet olivat antaneet mestari Lehtiselle lisäksi lempinimen Leivän isä.</p> <p>Mestari Lehtisellä oli suuri vaikutus Haapamäen rautatieläistaajaman kehittymisessä jälleenrakennuskaudella. Haapamäellä on kymmeniä mestari Lehtisen piirtämiä taloja. Hän toimi myös rakennustarkastajana ja oli Keuruun rakennuslautakunnan puheenjohtaja. Lehtinen oli mukana myös käytännön toteutuksessa lähtien siitä, mistä perustusten hiekka haettiin ja millaista sen tuli olla. Hän auttoi myös rakennustarpeiden hankinnassa aikana, kun kaikesta oli pulaa.<br /><br />Mestari Lehtisen asiantuntemus oli tarpeen myös kunnallistekniikan toteuttamisessa Haapamäellä. Muun muassa vesi- ja viemäriverkoston rakentaminen 1950-luvulla oli VR:n ja kunnan yhteistyötä ja mestari Lehtisellä oli hankkeessa tärkeä rooli. Esimerkiksi vuonna 1953 rakennusmestari Lehtinen toimi Haapamäen rakennussuunnitelma-alueen lautakunnan puheenjohtajana, sihteerinä ja rakennustarkastajana, yhtäaikaisesti.<br /><br />Hän teki Haapamäellä pitkän uran ja jäi eläkkeelle keväällä 1958. Rakennusmestari Lehtisen eläköitymistä juhlistamaan järjestettiin Haapamäen asemaravintolan kabinetissa tilaisuus. Läsnä oli Lehtisen esimiehiä, työkavereita, ja ystäviä. Puheen piti ratajakson päällikkö, diplomi-insinööri Brander.</p> <p>Mestari Lehtinen oli aktiivinen toimija myös Haapamäen yhdistystoiminnassa. Hän oli VR:n palomestarina Haapamäellä, kuului Haapamäen yhteislyseon vanhempainneuvostoon ja toimi VR:n urheilun Haapamäen alueen puheenjohtajana.</p> <p>Mestari Lehtinen kuoli 15.8.1961 ja hänet on haudattu Haapamäen hautausmaalle.<br /><br /><br /><em>Kysymyksiä keskustelun tueksi:</em><br /><br />1.Millainen koulutus mestari Lehtisellä oli?<br />2.Miksi mestari Lehtistä kutsuttiin Leivän isäksi?<br />3.Miten mestari Lehtinen edisti Haapamäen rakennustoimintaa?<br /><br /></p> Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Mestari Lehtisen tarina Subject The topic of the resource Lehtinen, Väinö E. rakennusmestarit Haapamäki (Keuruu) 1940-luku 1950-luku rautatieläiset työnjohtajat Description An account of the resource Teksti kertoo Väinö E. Lehtisestä, joka työskenteli Haapamäellä ratamestarina ja rakennusmestarina 1940- ja -1950-luvuilla. Creator An entity primarily responsible for making the resource Haapamäen muistelupiiri Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Date Created Date of creation of the resource. 2025 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Haapamäen muistelupiiri Description An account of the resource Keuruun Kansalaisopiston Haapamäen muistelupiiri muistelee kokoontumisissaan Haapamäen menneisyyttä, ihmisiä ja tapahtumia. Osa muistoista kirjoitetaan tekstiksi ja julkaistaan. Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document <p>Haapamäki oli kultakaudellaan myös kukoistava toimintaympäristö erilaisille yhdistyksille ja seuroille.<br />Rautatieläisyhteisön monille ammattiryhmille kehittyi omat yhdistyksensä. Toisaalta yhteiskoulun piiristä löytyi toimijoita yhdistyskentälle. Lisäksi ympäri Suomea kylään saapunut väki toi mukanaan niin henkistä pääomaa kuin jäseniä monenlaiseen toimintaan. </p> <p>Haapamäen Nuorisoseura perustettiin vuonna 1901. Se oli aluksi koko rautatiekylän yhteinen yhdistys. Jäseniä oli niin opettajistosta kuin rautatieläisistäkin. Kun vuonna 1906 perustettiin Haapamäen Työväenyhdistys, Nuorisoseuran jäsenmäärä väheni. Eripuraakin esiintyi yhdistysten välillä. Nuorisoseurantalo sai tapahtumapaikkana kilpailijan työväentalosta. Lopulta yhdistykset jakaantuivat ensi sijassa poliittisesti: nuorisoseura oli oikeiston, työväenyhdistys vasemmiston yhdistys.</p> <p>Poliittisesti vasemmistoon liittyviä yhdistyksiä oli Haapamäellä monia. Esimerkkinä yhdistysten kirjosta Työväen arkistosta löytyvien Haapamäellä toimineiden yhdistysten arkistot: Haapamäen Nuoret Kotkat, Haapamäen Osuuskauppa, Haapamäen Päivän Nuoret, Haapamäen ammattiosasto 187, Haapamäen rautatieläisten osasto 75, Haapamäen sosialidemokraattinen nuoriso-osasto, Haapamäen Työväenyhdistys, VR urheilu, Haapamäen ammatillinen paikallisjärjestö, Haapamäen sosialidemokraattinen työläisnuoriso-osasto, Haapamäen Työväenyhdistyksen Näyttämö, Veturimiesten liiton Haapamäen osasto, Haapamäen ammatillinen paikallisjärjestö, Haapamäen Työväenyhdistyksen Ihanneliitto, Haapamäen Työväenyhdistyksen naisjaosto, Haapamäen Työväenyhdistyksen Sekakuoro, Haapamäen rakennustyöväen ammattiosasto, sekä Haapamäen Työväenyhdistyksen Laulu- ja Soittokunta.</p> <p>Moni muistaa myös Veturimiesten naisten yhdistyksen. Naisväki kokoontui tekemään käsitöitä ompeluseurassaan muun muassa hyväntekeväisyyttä varten. Haapamäen Rautatieläisten Raittiusyhdistys on myös monelle tuttu. Yhdistys järjesti muun muassa retkiä ulkomaita myöten. VR:n Haapakamerat ry perustettiin vuonna 1973 tärkeänä tehtävänään entisten ja nykyisten rautatieaiheisten valokuvien kokoelman kerääminen ja taltioiminen.</p> <p>Oman ammattiliittonsa saivat myös postimiehet. Postimiesliiton Haapamäen osasto järjesti jäsenilleen virkistystoimintaa ja keräsi varoja pitämällä iltamia. Erityisesti Suojalla pidetyt iltamien yhteydessä olleet naamiaiset ovat jääneet monien mieleen. Myös lainvalvojat saivat oman yhdistyksensä, kun perustettiin Haapamäen Ympäristön Poliisiyhdistys.</p> <p>Perinteisiä suomalaisia yhdistyksiä ovat myös Haapamäellä toimineet Suomen Punaisen Ristin Haapamäen osasto, Mannerheimin lastensuojeluliitto sekä Haapamäen Martat.</p> <p>Yhteiskoulun vaikutuspiirissä syntyi maanpuolustusjärjestöt Haapamäen Suojeluskunta 1918 -1 943 ja Haapamäen Lotat. Yhdistykset lakkautettiin toisen maailmansodan jälkeen rauhanehtojen mukaisesti. Sodan myötä seudulle syntyi yhdistys Haapamäen Karjalaiset ja veteraanijärjestöistä vuonna 1946 perustettu Sotainvalidien Veljesliiton Haapamäen osasto ry.</p> <p>Ympäröivä maaseutu ruokki Haapamäen rautatieläiskylän ja niinpä yhdistyksistäkin löytyy maaseutuunkin liittyen. Haapamäen maalaisseura, myöh. maamiesseura perustettiin vuonna 1909. Muita yhdistyksiä olivat mm. Myllykylän Pienviljelijäyhdistys ja Maataloustuottajain Haapamäen yhdistys.</p> <p>Urheiluseuroista vahvoja seuroja seudulla ovat olleet Haapamäen Urheilijat, Haapamäen Pallo-Pojat, Haapamäen Naisvoimistelijat ja Haapamäen Visa. Musiikin saralla toimi Iivari Pihlajamäen johtama Haapamäen Torvisoittokunta vuodesta 1933. Vuonna 1956 soittokunnan torvet lahjoitettiin Haapamäen Yhteiskoulun Soittokunnalle. Nykyisin toimiva Haapamäen ja Pihlajaveden kirkkokuoro ry oli aiemmalta nimeltään Haapamäen Kirkkokuoro, joka perustettiin vuonna 1971.</p> <p>Harrastustoimintaan liittyvistä yhdistyksistä pitkään toiminut yhdistys on Haapamäen Kalatirrit, joka on perustettu jo vuonna 1957.</p> <p>Työelämän päätyttyä moni liittyy eläkeläisjärjestöön. Eläkeliiton Haapamäen yhdistys ry on toiminut vuodesta 1974, ja se on tällä hetkellä yksi aktiivisimmista yhdistyksistä Haapamäellä. </p> Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Yhdistyksistä ja seuroista Haapamäellä Subject The topic of the resource Haapamäki (Keuruu) Yhdistykset Description An account of the resource Tekstissä kerrotaan Haapamäen rikkaasta yhdistyselämästä. Creator An entity primarily responsible for making the resource Haapamäen muistelupiiri Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Date Created Date of creation of the resource. 2025 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Haapamäen muistelupiiri Description An account of the resource Keuruun Kansalaisopiston Haapamäen muistelupiiri muistelee kokoontumisissaan Haapamäen menneisyyttä, ihmisiä ja tapahtumia. Osa muistoista kirjoitetaan tekstiksi ja julkaistaan. Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document <p>Haapamäki on muuttunut vuosikymmenten kuluessa, ja vanhat maisemat tavoittaa muistoista, mutta myös vanhojen valokuvien kautta.</p> <p>Ennen kamerat ja valokuvaaminen eivät olleet niin jokapäiväinen asia kuin nykyään. 1900-luvun alkuvuosikymmeninä otettiin vielä hautajaiskuvia, joissa arkku oli auki ja vainajan perhe ja suku arkun ympärillä.</p> <p>Valokuvassa käytiin harvoin, vain tärkeän merkkitapahtuman yhteydessä, kuten syntymäpäivänä, rippikuvassa, ylioppilaskuvassa tai hääkuvassa. Perheestä otettiin yhteiskuva.</p> <p>Henkilötodistuksiin tarvittiin valokuva. Tällainen oli muun muassa pitkään käytössä ollut viinakortti.</p> <p>Vilkkaan Haapamäen rautatieläiskylän maisemat levisivät maailmalle, kun paikallisten valokuvaajien valokuvista teetätettiin liikkeissä myytäviä kopioita, joita sitten lähetettiin postikortteina ympäri Suomea. Nykypäivänä ne ovat keräilijöiden aarteita.</p> <p>Kun vanhan valokuvan tai postikortin reunasta löytyy kirjaimet A.H., on kuvan ottanut riiholainen valokuvaaja Henrik Albanus Helén (1892 - 1962), eli Albin Helén. Hän kuvasi ahkerasti Riihon ja Haapamäen maisemia ja ihmisiä. Helénin terveys oli heikko, ja polio oli vienyt häneltä liikuntakyvyn. Sinnikäs riiholainen oli varsinainen moniosaaja. Hän opetteli kirjansidontataidon ja sujuipa häneltä niin parturin hommat kuin tilintarkastuksetkin.</p> <p>Yhteiskoulun lehtori Kalle Ritokangas (1895 - 1965) valokuvasi ahkerasti kaikkien muiden harrastustensa lisäksi. Hän kuvasti yhteiskoulun arkea ja oppilaita 1920-luvulta lähtien, sekä tapahtumia ja harrastuksiaan siellä, missä kameroineen oli paikalla. Hän kuvasi myös sota-aikana kotirintamalla.</p> <p>Ritokangas otti myös luokkakuvia, jotka kehitti itse. Osa kuvista on värivalokuvia. Tärkeä, perinteeksi muodostunut kuvaushetki oli viidenluokkalaisten keskikoulun päätöskuva. Se otettiin ulkona, taustana Asemanlampi ja Osuuskaupanmäki. Pojat olivat pukeutuneet tumman pukuun ja tytöillä oli päällään kansallispuku.</p> <p>Haapamäellä oli 1930-luvulla Valokuvaamo Enve. Se ilmoitti Keuruu-Multia-Pihlajavesi -lehdessä 11.2.1931 suorittavansa valokuvaussuurennos ja amatööritöitä. Muisteltiin, että 1950-luvulla valokuvassa käytiin Jyväskylässä, jossa otettiin studiokuvia.</p> <p>Konemestari Väinö J. Hinkkanen (1931 - 2006), Väiski, kuvasi Haapamäkeä, mm. Työväentalon tapahtumia. Valokuvaus oli hänelle harrastus ja sivutulonlähde, vaikka hänellä oli Haapamäellä oma valokuvausliike. Se sijaitsi ensin Hinkkasen kotona Ilmolassa. Siellä oli myös pimiö, ja vaimo Kerttu oli työssä apuna.</p> <p>Valokuvaamo siirtyi sitten 1960-luvulla Ranta-Pirkoloitten pitämän Muoti-, koru- ja vaatetusliikkeen alakertaan. Yrityksen nimi oli Haapamäen Kuvapalvelu, valokuvaamo ja kuvanvalmistamo. Liikkeestä sai ostaa myös filmejä, kameroita ja salamavalolaitteita.</p> <p>Ennen henkilökuvia oli tapana retusoida eli parannella valokuvaamoissa. Moni muistaakin, miten rippikuvassa nuoren iho olikin saanut aivan uuden virheettömän pinnan. </p> <p>Matti Heinonen osti ensimmäisen oman kameransa Hinkkaselta Haapamäen Kuvapalvelusta. Heinonen onkin siitä lähtien valokuvannut ja samalla tallentanut jo vuosikymmenten ajan Haapamäkeä, sen tapahtumia ja ihmisiä. Heinonen on myös digitoinut vanhoja valokuvia. <br /><br /><em>Kysymyksiä keskustelun tueksi:<br /><br /></em>1. Millaisissa tilanteissa valokuvia ennen otettiin?<br />2. Oliko Haapamäellä ammattivalokuvaajia?<br />3. Mistä voisit löytää tekstissä kerrottujen valokuvaajien valokuvia? </p> <p> </p> <p>Lähteet:</p> <p>Keuruu-Multia-Pihlajavesi -lehti 11.2.1931<br /><span>Vaissi, Ilmari 1987: Haapamäki 100 vuotta. Keuruu: Keurusprint.</span></p> <p> </p> Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Valokuvia ja valokuvaajia Subject The topic of the resource Haapamäki (Keuruu) muistelu kokemuskerronta valokuvat valokuvaajat 1950-luku 1960-luku Ritokangas, Kalle Hinkkanen, Väinö J. Helén, Albin Description An account of the resource Haapamäen muistelupiiri muistelee valokuvien ottohetkiä ja rautatieläiskylässä vaikuttaneita valokuvaajia. Creator An entity primarily responsible for making the resource Haapamäen muistelupiiri Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Date Created Date of creation of the resource. 2025 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Muistoja ja dokumentteja entisajan elämästä Description An account of the resource Tässä kokoelmassa on yksityishenkilöiltä käyttöön saatuja muistelutekstejä ja aikalaisdokumentteja, kuten kirjeitä ja kouluaineita. Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document <p>Esitykseni aihe on kertoa tai palauttaa mieliin, millaista Keuruulla oli 1930-luvun loppupuolella. Useimmat meistä olemme silloin täällä olleet ja muistamme tuon ajan. Me olemme olleet myös toteamassa, kuinka valtavasti tämä paikkakunta on siitä lähtien muuttunut. Silloisen hiljaisen, idyllisen Keuruun Kirkonkylän muuttuessa näinä vuosikymmeninä reilusti kauppala- tai kaupunkitasoiseksi asutuskeskukseksi on tapahtunut valtava kehitys.</p> <p>Olemme nähneet uuden teollisuuden tulon ja monenlaisten työpaikkojen muodostumisen, palveluiden kehittymisen, koululaitoksen kasvamisen, varuskunnan paikkakunnalle sijoittumisen, tie- ja katuverkoston muuttumisen ja keuruulaisten mittasuhteiden mukaan ajateltuna ennennäkemättömän rakennustoiminnan.</p> <p>Ilmeisesti tällä paikkakunnalla on sijaintinsa, läntisen Keski-Suomen luonnollisena keskuksena, kauniin luontonsa, edullisten maanomistusolojen ym. tekijöiden puolesta ollut mahdollisuuksia jatkuvalle kasvamiselle sen kerran alkuun päästyä.</p> <p>Keuruun Kirkonkylän kehittymisen ja kasvamisen lähtökohtana on pidettävä 1930-luvun loppupuolta, tarkemmin sanoen vuotta 1939. Tuo vuosi oli sen ajanjakson viimeinen, jonka aikana tämä paikkakunta oli pysynyt lähes muuttumattomana pitkän alkaa.</p> <p>Vuoden 1939 loppupuolella siis tasan 40 vuotta sitten oli Keuruullakin tapahtunut jo suuria muutoksia. Oli syttynyt sota. Tänne tulvahti runsaasti karjalaista siirtoväkeä, tästä muodostui myös huomattava sotilaallinen keskus, siitä syystä, että Keuruu oli sotilaspiirin keskuspaikka siihen aikaan. Oli olemassa Keuruun sotilaspiiri. Kehityksen pyörä alkoi noista ajoista lähtien pyöriä. Keuruun Kirkonkylä alkoi muuttua.</p> <p>Millainen oli siis Keuruun Kirkonkylä vuonna 1939 ennen suurten muutosten aikaa. Esitykseni ei voi olla täydellinen. Kerron vain siitä kuvasta, minkä tästä paikkakunnasta sain muutettuani juuri syksyllä vakituisesti tänne ja siitä, mitä Haapamäellä syntyneenä ja kasvaneena keuruulaisena tästä tiesin. Olen myös saanut tutustua silloiseen paikkakunnan karttaan.</p> <p>Keuruun Kirkonkylä oli vielä 1930-luvun loppupuolella täysin idyllinen kirkonkylä. En sanoisi, että se olisi ollut mikään maalaisidylli. Asujaimistonsa ja kesävieraittensa ansiosta tämä kylä vaikutti jollain tavoin herraskaiselta. Käydessämme Haapamäeltä ennen täällä Keuruulla, tuntui kuin täällä olisi ainainen pyhänpito. Kirkonkylän päätiellä, "Kirkkokankaalla" kuten Keuruun tietä silloin sanottiin, saattoi tulla vastaan pääkaupunginkin hienostoa, jopa kuuluisuuksia. Täällä toimi silloin tohtori Heikinheimon hoitama ja omistama Kuuselan parantola sekä Seipon lepokoti. Näissä laitoksissa paikalliset kesävieraat pääasiassa asuivatkin. Olipa Kuuselan parantolassa kesällä 1938 tasavallan presidenttikin. Kansallispirtissä vietettiin rouva Kallion 60-vuotisjuhlaa.</p> <p>Paikallista väestöähän täällä ei silloin ollut paljoa. Jokainen tunsi toisensa. Kun liikenne oli vähäistä, oli koko kirkonkylä säilynyt jollain tavoin luonnonmukaisena. Aivan kylän keskustassa, päätien kahta puolta oli talojen ympärillä puutarhoja ja luonnonnurmikoita. Runsaat sireeni-istutukset levittivät kesäisin tuoksuansa. Kaikkialla maata peitti pehmeä hiekkamaan heinä, jonka joukossa kasvoi kissankelloja ja päivänkakkaroita.</p> <p>Jäljellä oli silloin vielä rautatieaseman kauniit, tuoksuvat lehtikuuset. Ne olivat tosiaan oikein kirkkokeskuksen kaunistus. Asemalta uuteen kirkkoon päin oli mahtava koivikko. Multian tien risteyksessä olivat vielä uljaat männyt, joiden kaatamista moni suri.</p> <p>Myös rakennustensa puolesta Keuruun kirkonkylä oli toisenlainen kuin nyt. Täällä ei ollut v. 1939 yhtään nykyaikaista keskuslämmityksellä varustettua rakennusta. Osuuskauppa Mäki-Matin rakennus oli ensimmäinen ja sekin valmistui vasta 1943.</p> <p>Kertoessani, miten kirkonkylä oli rakennettu, lähtisin mielelläni koulualueelta, koska se oli työpaikkani ja sieltäpäin paikkakuntaa silloin tarkastelin. Koulualueella ei ollut suinkaan nykyistä suurta koulurakennusten ryhmää. Oli vain pihan takana vanha, puulämmitteinen puinen rakennus, joka siellä on vieläkin kylläkin peruskorjattuna.</p> <p> Nykyisen uuden koulurakennuksen kohdalla oli pitkä koulun talousrakennus liitereineen ja aittoineen. Tien varressa oli alakoulurakennus, entinen pitäjäntupa. Monille keurulaisille tutun kaivon vieressä oli sauna- ja keittiörakennus. Laajan pihamaan peitti pehmeä nurmikko, joka sotavuosina polkeutui pois. Nykyisten peruskoulun yläasteen ja lukion rakennusten paikalla oli metsikkö kallioineen, suosilmäkkeineen, lammikkoineen ja mustikkamaineen. Koulualueen vieressä oli puurakennus, joka toimi eläinlääkärin virka-asuntona. Samainen rakennus oli myöhemmin terveystalona ja nyt purettu kokonaan pois.</p> <p>Koulualueelta kirkonkylään päin, nykyisen Sieväsen kulman kohdalla, tiheän metsikön keskellä oli pieni rakennus, jossa asut Linnavaaran pariskunta. Siitä edelleen Härmän talo, Jalosen rakennukset, sitten Airaksisen pelto ja Airaksisen kaupparakennus nykyisen liiketalo Ostolan paikalla. Kansallispirtti eli silloin vielä tärkeätä aikaansa ollen Työväentalon ohella ainoa yleinen kokoontumispaikka.</p> <p>Kuuluisa vanha Apteekki oli kunnossa ja toimi tietysti apteekkina. Sen vieressä nykyisen paikoitusalueen kohdalla oli apteekkarin asuinrakennus. Kippavuorella oli tietysti kirkko ja sen lähellä kanttorin asunto. Torinkulmassa oli rakennus, joka oli toiminut pankkina ja myöhemmin matkustajakotina. Asemarakennus oli tietysti paikallaan ja asemanpuistossa olevat rakennukset. Asemapuiston ja kirkon välistä johti kapeahko tie Melonsaareen ja edelleen Varissaareen ja Kolhoon. Sen varressa oli muutamia rakennuksia mm. Lähetystalo.</p> <p>Radan takana olivat Rauhala, nykyinen Ilmoniemen talo. Luutosen talo, vanha pappila pappilana. Muutoin Pappilanniemi oli asumaton, enimmäkseen peltona. Niemen kärjessä oli Ahorannan huvila ja länsirannalla Riihiranta. Vanhan kirkon ympärillä olivat nykyiset rakennukset ja lisäksi kunnankirjuri Rainion kaksi rakennusta, joissa toisessa toimi posti. Nämä kaksi rakennusta on purettu pois rakennetun uuden tien kohdalta. Tarhian rannalla oli 5–6 rakennusta mm. Seippo samannimisellä harjulla.</p> <p>Kauppayhtiön talo oli vielä entisellään ja sitten ns. Almun talo, jossa silloin toimi sotilaspiirin esikunta, myöhemmin rautakauppa, verotoimisto ym. Sen jälkeen oli Maatalouspankin rakennus ja sitten punatiilinen Keuruun Osuuskauppa. Siitä eteenpäin olivat Valkolan kaupparakennukset puutarhan keskellä. Aivan tien varressa oli varsinainen myymälä rakennus, jossa 110 vuotta sitten aloitti Keuruun ensimmäinen kansakoulu toimintansa.</p> <p>Valkolan puutarhan ja Mäki-Matin välissä oli puinen, kaksikerroksinen Säästöpankin talo. Mäki-Matin kohdalla oli punaiseksi maalattu Saarisen talo. Mäki-Matin myymälä oli nyt jo puretussa, myöhemmin varastona toimineessa talossa. Kansallispankki toimi nykyisellä paikallaan puisessa rakennuksessa. Osuuspankin kohdalla oli Häggmanin majatalo.</p> <p>Missä nyt on komea terveyskeskus, oli kauniiden puiston puiden ja viljelysten ympäröimä Kantola, tohtori Heikinheimon kaksikerroksinen talo, jossa oli myös vastaanottotila. Nykyisen kunnan virastotalon kohdalla oli kaksikerroksinen Kuuselan parantola. Koko Lehtiniemessä ei ollut muuta kuin kappalaisen pappila Lehtiniemi. Uuden urheilukentän kohdalla oli suuri ja ruma hiekkakuoppa, Annin montuksi sanottu. Sen äärellä Multian tien varressa oli Ismael Ruotsalaisen talo, entinen Piippu-Annin mökki. Siitä Multialle päin oli tien varressa vain muutamia rakennuksia.</p> <p>Koko Seiponmäen asutus, Kurkilahden rannalla olevat rakennukset ja tietysti Kurkiniemen asutus kokonaan puuttuivat. Niiden paikalla oli vain metsää. Vanha urheilukenttä oli ja sen takana ns. Rakkauden polun, nykyisen Einari Vuorelan tien varressa sotilaspiirin varastoalue. Työväentalo oli ja tien toisella puolen Aadam Tuomisen talo sekä pari muuta. Aromaa oli ja sen vieressä Jukolan talo. Esson paikalla oli huonokuntoinen "Anna-Liisan mökki." Hurttian talo oli paikallaan, sanoin viljamakasiini ja siitä Meijerille johtavan tien varressa muutama rakennus.</p> <p>Teollisuusalueella oli Lampisen saha ja Vuolle-Apialan terva-ja tärpättitehdas sekä meijeri. Mutta Isonkivenniemi, Melonsaari, Varissaari ja Mustasaari olivat melkein asumattomat paria rakennusta lukuun ottamatta. Ei ollut Orionia, nykyistä Tiwiä ei Otavaa. Otavan paikalla oli Rautoniemen torppa.</p> <p>Tarhian tausta oli asumaton Kivelää, Ahorannan taloa, Päkäriä ja jotain muuta lukuun ottamatta. Sukkatehdas oli, sanoin Niemisen kauppa, kunnan vanha sairaala oli nykyisten Tiwin kerrostalojen paikalla, kunnantoimisto oli nykyisessä päiväkodin rakennuksessa. Huviniemessä oli silloin asutusta Lapinmäkeen saakka.</p> <p>Asutusta ei luettele tämän enempää. Tietysti jotain on jäänyt mainitsematta. Yleensä asutus oli silloin monin verroin vähäisempää kuin nykyään.</p> <p>Tieverkosto oli sama, mikä oli ennen nykyisten uusien teiden rakentamista. Jyväskylän maantie ylitti rautatien Lapinsalmen takana päästäkseen vanhalle Lapinsalmen sillalle ja ylitti jälleen rautatien salmen tällä puolen tullakseen Vanhan kirkon ohi keskustaan ja jatkaakseen Uuden kirkon ohi Kolhon tielle. Haapamäelle ei sitä kautta päästykään.</p> <p>Kangasmannilan tietä ei silloin Pappilanniemessä ollut. Rauhalan kohdalla oli jälleen rautatien ylikäytävä, josta pääsi Pappilanniemeen ja radan vartta pappilaan ja edelleen Lapinsillalle. Monet ylikäytävät olivat liikenteellisesti vaarallisia. Usein sattuikin onnettomuuksia. Rauhalan risteyksestä lähtevää yhdystietä Multiantielle ei ollut, vaan kaikki liikenne kulki Kirkonkylän halki nykyistä Keuruun tietä.</p> <p>Teollisuutta edustivat silloin edellä mainitut Lampisen saha, Vuolle Apialan terva- ja tärpättitehdas, Mäkisen Sukkatehdas, Meijeri ja Mylly sekä Jalosen nahkuriliike.</p> <p>Kauppaliikkeistä on jo mainittu Keuruun Osuuskauppa, Osuusliike Mäki-Matti, Artturi Valkolan kauppa, Heikki Airaksisen ja Aarne Niemisen kaupat, Simeliuksen vaatetusliike sekä Keuruun Kirjakauppa.</p> <p>Rahalaitoksia täällä olivat Kansallis-Osake-Pankin konttori, jota hoiti pankinjohtaja Väinö Aaltio, Maatalous-Osake-Pankki, jonka johdossa taisi silloin jo olla Uuno Kivimannila. Keuruun Osuuskassa oli toimitalossaan punatiilirakennuksessa uuden uimalaitoksen luona. Sitä hoiti maanviljelijä Janne Pekkala, Säästöpankkia hoiti kanttori Kalle Virtanen. Posti ja postipankki oli Vanhan kirkon vieressä olevassa rakennuksessa.</p> <p>Muista palvelulaitoksista mainittakoon lukuisat pienet kahvilat ja parturiliike. Varsinaista matkustajakotia ja ruokapaikkaa ei ollut muuta kuin Häggmanin majatalo.</p> <p>On jo mainittu, että Keuruun Kirkonkylässä oli Keuruun Sotilaspiirin Esikunta, joka toimi ns. Almun talossa huoneistossa, jossa myöhemmin oli verovirasto. Paikkakunnalla nähtiin siis sotilashenkilöitä. Sotilaspiirin sijainnista johtui, että Keuruulla muodostettiin lokakuussa 1939 liikekannallepanon yhteydessä kaksi joukko-osastoa. Jalkaväkirykmentti 30 eli Kempin rykmentti sekä ratsumestari Waldenin johtama Kev. Os. 8. Näihin kuului lähes 4000 miestä ja n. 700 hevosta.</p> <p>Edellä on jo mainittu henkilöitä kaupan ja teollisuuden sekä rahalaitosten osalta. Muista henkilöistä mainittakoon vielä kunnanvaltuuston puheenjohtaja maalari Eemil Sinervä, kunnanhallituksen puheenjohtaja Väinö Kutinlahti ja kunnankirjuri Yrjö Rainio. Seurakunnan kirkkoherrana toimi rovasti Lauri Kalliala, kappalaisena Frans Kotiranta, kunnanlääkärinä tohtori Yrjö Karvinen ja jo edellä mainittu silloinen piirilääkäri Oskari Heikinheimo, joka monella tavoin on vaikuttanut paikkakunnan elämään ja kuvaan.</p> <p>Nimismiehenä oli Ilmari Sarkkila, eläinlääkärinä Vuorentie ja Suojeluskunnan aluepäällikkönä Stewen.</p> <p>Koululaitos oli vuonna 1939 nykyistä paljon vähäisempi, kirkonkylässä oli ainoastaan kansakoulu. Oppikoulua keuruulaiset kävivät pääasiassa Haapamäellä joko päivittäin junalla kulkien tai Haapamäellä asuen. Kun oppikouluun meni ennen peruskoulun tuloa 80 % oppivelvollisista meni sinne vielä 1939 vain 15–20 %. Kirkonkylän kansakoulussa oli oppilaita 1939 122 ja ennen peruskouluun siirtymistä 480. Nousu on ollut 4-kertainen, opettajia oli 4 ja vuonna 1973 18.</p> <p>Mikäli paikkakunnan suuruutta voidaan mitata kansakoulun oppilasmäärän mukaan, mainittakoon, että Kirkonkylän kansakoulun oppilasmäärä oli 1939 koko kunnan kansakoulujen oppilasmäärästä 13,5 % ja vuonna1973 lähes 50 %. Haapamäellä vastaavat määrät olivat 1939 23, 5 % ja 1973 22 % ja kaikissa muissa kansakouluissa yhteensä 1939 63% ja 1973 28%.</p> <p>Näittenkin lukujen perusteella voidaan todeta, että Kirkonkylä on kasvanut ja muut kylät pienentyneet. Maaseudun väestöä ja myös Haapamäen taajaman väestöä on siirtynyt Kirkonkylään ja ohi senkin. Sama ilmiö, mikä muuallakin. Ihmiset hakevat työtä, koulutusta ja palveluksia. Mikäli näitä on saatu Kirkonkylästä, on muuttoväestö pysähtynyt tänne. On syytä korostaa sitä, kuinka tärkeätä on, että kunnan alueella on voimakas keskusta, joka pystyy tarjoamaan kunnan asukkaille, sitä, mitä he ovat lähteneet hakemaan, ja näin muuttoliike ei mene kunnan rajojen ulkopuolelle.</p> <p>Keuruun Kirkonkylää on siis rakennettu ja kehitetty. Siinä yhteydessä on jouduttu muuttamaan kirkonkylämme kuvaa, hävittämään paljon kaunista ja arvokasta. Osittain se on ollut pakon sanelemaa, mutta on menty liiallisuuksiinkin. Erikoisesti keskustan kalsea kuva on siitä seurauksena. On syytä säilyttää ja entisöidä paikkakunnalle luonteenomaisia arvokkaita rakennuksia, säilyttää puita ja puistoja, niin että laajentunut ja kasvanut asutus sulautuisi paikkakunnan kauniiseen luontoon ja edelleen niin, että vaikka Keuruun Kirkonkylä olisi kaupunki, voitaisiin se tuntea aina keuruulaiseksi kaupungiksi.<br /><br /><br />Kysymyksiä keskustelun tueksi:<br /><br />1. Mitä asioita Keuruulla on muuttunut 1930-lukuun verrattuna?<br />2. Mitkä tekstissä mainituista rakennuksista ovat edelleen paikoillaan?<br />3. Mistä tekstissä mainituista rakennuksista et ollut aiemmin kuullut?<br />4. Mitä ammatteja tekstissä mainittiin? <br />5. Miten kirjoittaja suhtautuu Keuruun kirkonkylän muuttumiseen?<br /><br /></p> Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Keuruun kirkonkylä 1930-luvulla Subject The topic of the resource kirkonkylät Keuruu 1930-luku asutus koulut rakennukset taajamat Keski-Suomi sotilaspiirit Haapamäki, Martti Description An account of the resource Martti Haapamäki kertoo puheessaan Keuruun kirkonkylän rakennusten ja asutuksen kehityksestä sotia edeltävänä vuosikymmenenä. Puhe on kirjoitettu vuonna 1979. Creator An entity primarily responsible for making the resource Haapamäki, Martti Date Created Date of creation of the resource. 1979 Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Henkilögalleria Description An account of the resource Kokoelmassa on pienoiselämäkertoja keuruulaisista merkkihenkilöistä. Henkilö Biografia Lyhyt kuvaus henkilön elämästä ja teoista Asser Autio oli hiihtäjä Asarias Aution poika. Hän edusti urallaan Ähtärin Urheilijoita, Lahden Hiihtoseuraa, Savon Sisua, Kuopion Urheilu-Veikkoja ja Puijon Hiihtoseuraa. Saavutukset: MM 1926 Lahti 50 km 10.sija ja SM-hiihdot 50 km 1928. Elinvuodet Syntymä- ja kuolinvuosi 1897-1981 Muuta merkittävää Tähän voi lisätä jonkun muun merkittävän tiedon henkilöstä Sekä isä Asarias Autio (vuonna 1901) että poika Asser (vuonna 1926) voittivat Oulun hiihtojen 30 km. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Autio, Asser Subject The topic of the resource Pihlajavesi (kunta) hiihto Creator An entity primarily responsible for making the resource Harju, Matti Source A related resource from which the described resource is derived Keski-Suomen hiihto https://keuruunveraja.fi/files/original/c9f19f46683e9972ca86ce751d864e92.mp3 328c011333642c3328455e9e588890e1 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Tällaista elämä oli - Veteraaniväen tarinoita Subject The topic of the resource sota-aika jälleenrakentaminen veteraanit Description An account of the resource Keuruun museon kustantamana ja Orvokki Vääriskosken toimittamana julkaistiin vuonna 2013 kirja, jossa 1920-1930 -luvulla Keuruulla syntyneet tai tänne muuttaneet kertovat muistojaan sodan varjosta jälleenrakentamisen aikaan. Tässä kokoelmassa voit kuunnella kirjan sisältämät tarinat. Creator An entity primarily responsible for making the resource Vääriskoski, Orvokki Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Rights Information about rights held in and over the resource Keuruun museo Sound A resource primarily intended to be heard. Examples include a music playback file format, an audio compact disc, and recorded speech or sounds. Duration Length of time involved (seconds, minutes, hours, days, class periods, etc.) 10 min 20 sek Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Koulutyttö säilytti kohtalonajan muistot Subject The topic of the resource Keuruu -- Lihjamo lapsuus sota-aika pikkulotat siirtoväki Creator An entity primarily responsible for making the resource Harjula, Liisa Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Rights Information about rights held in and over the resource Keuruun museo Description An account of the resource Äänitiedosto avautuu painamalla ensin aiheen kohdalla olevaa kaiuttimen kuvaa TAI itse aiheen otsikkoa JA sen jälkeen painamalla sivulle avautuneen mustan vaakapalkin vasemmassa laidassa olevaa pikku NUOLTA, jonka vieressä on aikalaskuri. https://keuruunveraja.fi/files/original/2a7e9bab970ba74d78208e73fa3dae8d.mp3 3ff7b9d2c70219d70f6edd526388eccf Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Tällaista elämä oli - Veteraaniväen tarinoita Subject The topic of the resource sota-aika jälleenrakentaminen veteraanit Description An account of the resource Keuruun museon kustantamana ja Orvokki Vääriskosken toimittamana julkaistiin vuonna 2013 kirja, jossa 1920-1930 -luvulla Keuruulla syntyneet tai tänne muuttaneet kertovat muistojaan sodan varjosta jälleenrakentamisen aikaan. Tässä kokoelmassa voit kuunnella kirjan sisältämät tarinat. Creator An entity primarily responsible for making the resource Vääriskoski, Orvokki Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Rights Information about rights held in and over the resource Keuruun museo Sound A resource primarily intended to be heard. Examples include a music playback file format, an audio compact disc, and recorded speech or sounds. Duration Length of time involved (seconds, minutes, hours, days, class periods, etc.) 20 min 18 sek Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Lääkäriperhe eli värikästä elämää Subject The topic of the resource kirkonkylät Haapamäki kunnanlääkärit Keuruu Creator An entity primarily responsible for making the resource Hassi, Marjatta Hintikka, Kirsti-Marja Karvinen, Antero Karvinen, Juhani Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Contributor An entity responsible for making contributions to the resource Vääriskoski, Orvokki Description An account of the resource Äänitiedosto avautuu painamalla ensin aiheen kohdalla olevaa kaiuttimen kuvaa TAI itse aiheen otsikkoa JA sen jälkeen painamalla sivulle avautuneen mustan vaakapalkin vasemmassa laidassa olevaa pikku NUOLTA, jonka vieressä on aikalaskuri. Format The file format, physical medium, or dimensions of the resource MP3 https://keuruunveraja.fi/files/original/fd56e19e16b463529f205cdc69d82a8e.mp3 b3ca3d186327ee82e903cb58dc3e5814 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Tällaista elämä oli - Veteraaniväen tarinoita Subject The topic of the resource sota-aika jälleenrakentaminen veteraanit Description An account of the resource Keuruun museon kustantamana ja Orvokki Vääriskosken toimittamana julkaistiin vuonna 2013 kirja, jossa 1920-1930 -luvulla Keuruulla syntyneet tai tänne muuttaneet kertovat muistojaan sodan varjosta jälleenrakentamisen aikaan. Tässä kokoelmassa voit kuunnella kirjan sisältämät tarinat. Creator An entity primarily responsible for making the resource Vääriskoski, Orvokki Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Rights Information about rights held in and over the resource Keuruun museo Sound A resource primarily intended to be heard. Examples include a music playback file format, an audio compact disc, and recorded speech or sounds. Duration Length of time involved (seconds, minutes, hours, days, class periods, etc.) 3 min 3 sek Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Pula-ajan tyttönen ja tallukkaat Subject The topic of the resource Keuruu -- Jukojärvi pula-ajat Creator An entity primarily responsible for making the resource Heinäaho, Kerttu Jukola, Oili Description An account of the resource Äänitiedosto avautuu painamalla ensin aiheen kohdalla olevaa kaiuttimen kuvaa TAI itse aiheen otsikkoa JA sen jälkeen painamalla sivulle avautuneen mustan vaakapalkin vasemmassa laidassa olevaa pikku NUOLTA, jonka vieressä on aikalaskuri. https://keuruunveraja.fi/files/original/328018f830419c77263f41edacd7573e.pdf 35424124726695f143f8f28a90ecb914 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Aisapuu-lehden artikkeleita Description An account of the resource Tässä kokoelmassa on Pihlajavedellä ilmestyvän Aisapuu-kylälehden artikkeleita. Lehdessä julkaistaan runsaasti Pihlajaveden kotiseutuhistoriaan liittyviä tekstejä ja kuvia. Artikkeli Teeemateksti jostakin aiheesta. Tätä aineistotyyppiä voi käyttää aina kun tekstin muoto ei vaadi muuta. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Linja-autossa ompi tunnelmaa Subject The topic of the resource Keuruu Pihlajavesi (kunta) Haapamäki koulut yhteiskoulut koulumatkat linja-autot linja-autonkuljettajat Creator An entity primarily responsible for making the resource Heinonen, Jouko Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Source A related resource from which the described resource is derived Julkaistu Aisapuu-lehdessä nro 10/2010 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Haapamäen rautatiekylän tarinat Subject The topic of the resource Haapamäki (Keuruu) rautatiet rautatieläisyys Description An account of the resource Kokoelman tekstit osallistuivat vuonna 2024 Keuruun museosäätiön ”Haapamäki – muistojen ja matkailun rautatiekylä” -Leader-hankkeen yhteydessä Suur-Keuruu-lehden järjestämään juhlavuoden kirjoituskilpailuun rautatiemuistoista. Kokoelmaan lisätty myös Haapamäki rautatiekylä aiheisia kuvia sekä haastatteluja. Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document <h4>Aluksi</h4> <p>Isäni toimi Haapamäellä rautateillä n. vuodesta 1920 alkaen. Sitä ennen jonkin aikaa Siitamassa. Ensin vaihdemiehenä ja viimeiseksi asemamiesten esimiehenä. <br />Siihen aikaan Haapamäellä toimi yritys, joka myi makeisia ja jäätelöä junissa neljään suuntaan Haapamäeltä. Yritys kannatti todella hyvin ja äitini kuuli siitä Kokkolassa ollessaan ja tuli myyjäksi v. 1938 ja tapasi isäni. Myyjillä oli prosenttipalkka ja tulot olivat kohtalaiset. Junat olivat täynnä, kun teitä eikä kunnon autoja ollut. Kauppiaan kotona oli usein ” juhlat kapernaumissa” ja siellä pyörähteli myös runoilija ”Opu” Koskimaa. Meillä lapsilla oli juhlaa, jos jäätelöt pääsivät vähän sulamaan. Parhaana päivänä söin lähes 40 jäätelöpuikkoa. Kauppa kävi hyvin aina vuoteen 1953, jolloin omistaja kuoli. Vielä tämän jälkeen hänen miehensä toimi työväennäyttämöllä ohjaajana osaavalla ammattitaidolla.</p> <h4>Sota</h4> <p>Isäni toimi sodan aikana vaihdemiehenä. Kertomansa mukaan työ oli erittäin vaativaa ja stressaavaa. Junia tuli jatkuvasti neljästä suunnasta eikä minkäänlaisia valoja saanut näkyä pommikoneitten pelossa. Vain muutamalla pienellä rysäyksellä ja vatsahaavalla kuitenkin selvittiin.</p> <p>Sisareni syntyi 12.11.1939 ja oli parin viikon vanha, kun ensimmäiset pommitukset Haapamäelle alkoivat. Neuvostoliiton tarkoitus oli estää junaliikenne tärkeän risteysaseman kautta. Pommituksia oli useita. Joitakin kertoja tuli ratapihalle osumia, mutta suurin tappio oli kai Asemaravintolan käymälän lentäminen taivaan tuuliin. Tilalle kyhättiin nopeasti iso riukula koska väkeä liikkui ja tarvetta oli. <br /><br />Myös yksi rivitalo Asematieltä tuhoutui, mutta rakennettiin heti uudestaan. Lisäksi tuhoutui muutama omakotitalo.  <br /><br />Koneet tulivat usein idästä Jyväskylän rataa seuraten ja kun rata tekee jyrkän mutkan juuri ennen asemaa, tuli kai kiire pudottaa pommit ja aika paljon niistä meni Kapakanvuoreen, missä vieläkin näkyy paljon pommikuoppia. Myös omaan syntymäkotiini tuli sirpaleita. Pönttömuurissa on tiilipaikka missä lukee 31.12.39. Kapakanvuori on saanut nimensä siellä pidetystä salakapakasta. Tarinan mukaan siellä olisi ollut aikoinaan radanrakentajillakin jonkinlainen tukikohta. Sota-aikana siellä pidettiin salatansseja.</p> <p>Pommituksista hälytettiin erikoisella veturien vihellyskonsertilla ja valoja vilkuttamalla. Äitini joutui pakenemaan useita kertoja viikon vanhan lapsen kanssa pakkasessa kuusikkoon ja kuunteli kuinka konekiväärin luodit rapisivat puissa. Vielä vuosikymmeniä myöhemmin kun paikallisen laitoksen sähkön laatu aiheutti vilkkumista, tuli hänelle ensimmäiseksi mieleen pommitus.</p> <p>Sota-aikana asema oli jatkuvasti niin täynnä kuin mahtui. Oli rintamalle menijöitä, oli sairasjunia, oli venäläisiä sotavankeja, joskus hyvinkin kurjassa kunnossa, sekä kalustoa monen moista. Jatkosodan aikana tulivat suomalaisten lisäksi saksalaiset sotilasjunat. Siinäpä oli pikkupojille ihmettä monenlaisessa miehistössä ja kalustossa.  <br /><br />1980-luvulla pihaani asteli vanha romanimies ja kysyi että vieläkö veljesi asuu tässä. Ilmoitin, että on jo kuollut ja tiedustelin, miksi kysyt. Kertoi tehneensä yhdessä kiljua ja myyneensä saksalaisille sotilaille asemalla oluena. Pojilla oli poikien bisnekset.</p> <p>Rautateiden työvoimapula oli suuri, kun miehiä oli niin paljon sotimassa. Minunkin siskoni pääsi 17-vuotiaana töihin vaikka ikäraja oli 21. Hän kertoi minulle merkillisen tapauksen. Tullessaan töistä kovalla vesisateella hän meni katoksen alle sadetta pitämään ja huomasi siellä kuusi tuoretta veristä ruumista. Uhrit olivat tulleet kun venäläisessä vankivaunussa vangit alkoivat metelöidä ja saksalainen vartiomies heitti käsikranaatin vaunun yläluukusta sisään. Nämä on haudattu Valkeiskankaan hautaan.</p> <p>Jatkosodan aikaan kesäisin tuli rintamalta ruumisvaunuja. Ne olivat umpivaunuja, joissa oli kuuset nurkissa merkkinä sisällöstä. Kun vainajat tulivat kaukaa ja ilma oli helteinen, oli haju hirveä ja se tuli meillekin puolen kilometrin päähän. Joskus jopa tippui vaunun raoista keltaista visvaa.</p> <h4>Sodan jälkeen</h4> <p>Miehet olivat päässeet kotiin ja kylässä oli valtava elämänusko ja toivo paremmasta. Rautatieläisillä ei ollut suuren suuri palkka, mutta ”valtion leipä on kapea, mutta pitkä” niinpä pankit ja valtio uskalsivat antaa lainaa. Kymmeniä, pääasiassa rautatieläisten rakentamia rintamamiestaloja oli yhtä aikaa rakenteilla. Itsekin muistan 1950-luvun alun valtavan innon. Monenlaisia yhdistyksiä perustettiin ja koko kylä oli rautateiden varassa. <br /><br />Siirtoväkeä liikkui jo sodan aikana, mutta erityisesti sen jälkeen junissa. Usein karja oli matkassa ilman saattajaa. Kun lehmät huusivat lypsäjää eikä asemalla ollut muita lypsytaitoisia kuin äitini, saimme usein ämpärillisen kermaista maitoa hartaasti kaivatuksi lisäruoaksi.</p> <p>Pikkupojilla oli jännää kun aseita ja sotaromua oli asemalla ja vielä viimeisiä 1950-luvulla. Suomalaisia sotilasjunia kulki aina 1960- luvulle asti melko usein, kun menivät pohjoiseen ampumaharjoituksiin, siinä oli asemalla vilskettä kun muutama sata sotilasta pölähti asemalle.        <br /><br />Pohjoisen pikajunat olivat aina täynnä. Karamellin, jäätelön ja lehtimyyjien lisäksi siellä oli usein haitaristi ja korttikänki. Välillä oli hyvinkin kansainvälisiä matkustajia, eihän silloin lennot pelanneet, niin kuin nyt, vaan matkat tehtiin junalla, tosin ykkösluokassa.                 </p> <p>Rautatieläisillä oli asuntona ”Pyrämiiti”, kylän ainoa kerrostalo Pyramidissa asukasvalinnassa oli tarkka nokkimisjärjestys osastoittain ja titteleittäin. Lisäksi oli  1900-1940 rakennettuja useita rivitaloja mm. nykyisellä Asematiellä. Nykyisin ne on saneerattu ja perustettu asunto-osakeyhtiöiksi kaikkine mukavuuksineen. Kaikissa asui neljä perhettä. Kun huusit olivat ulkorakennusten tienpuoleisessa päässä ja hoito mitä oli, oli lemu Asematiellä kesäaikaan melkomoinen. Asematietä sanottiinkin siihen aikaan haisukujaksi.</p> <p>Tervapuron takana oli ns. Korsukylä, siellä oli seitsemän huterasti rakennettua parakkia, joissa asui rautatieläisperheitä, kaksi kussakin. Vesi oli kantovesi ja ainoa pesupaikka oli sauna. Lämmitys tapahtui pönttömuureilla. Asukkailla oli porkkanapenkit ja kaikenlaiset viljelykset pitkin Tervapuron vartta. Nämäkin kelpasivat kun asuntopula oli niin suuri, ja muita asuntoja ei ollut ja rautatieläisten määrä lisääntyi paikkakunnalla moninkertaiseksi. Siitä se oli hyvä paikka, että aina löytyi leikkikavereita.          </p> <h4>Elämää radan varressa</h4> <p>Meillä radan varressa asuvilla oli oma kulttuurimme juniin suhtautumisessa. Muistan useita kertoja kävelleeni Suomen vilkkainta rataa toista kilometriä ilman ongelmia, palatessani kyläpaikasta. Muhkeita mansikoita syötiin ratapenkasta, kun junien vessat olivat niitä hyvin lannoittaneet, isä kyllä oli kieltänyt. Kouluun kuljettiin jo seitsemänvuotiaana eteläpään ison vaihteen yli. Junia kyllä tuli, mutta kuunneltiin jos kiskot naksuvat, silloin piti varoa.</p> <p>Minulla on ensimmäiset muistot ongella käymisestä Tampereen radan aallopilla. Ongin ratapenkalta pumpulisiimalla ja ongenkarahkalla. Saaliina oli elämäni ensimmäinen ahven, ja olo mahtava.</p> <p>Yksi hienoimmista muistoistani on, kun sain ihan ensimmäisen oikean ongen. Vapa oli sen verran pitkä, että isä katsoi meidän paremmaksi matkustaa konduktöörivaunussa. Niinpä matkustimme ”motin” konnarivaunussa Yltiälle. Motti oli se matkustajavaunun näköinen moottorijuna.</p> <p>Maitokauppamme oli 1940-luvulla kuuden raiteen ylikäytävän takana ja kun siskoni lapsena haki maitoa kelkalla, isän ohje oli, että jos juna tulee, kelkka voi jäädä, kunhan itse pelastuu. Yhdellä reissulla kannu alkoi vuotaa ja siitäkös hätä. Tyttö pyysi ylikäytävän luona työskentelevää rautatieläistä viemään kannun pikaisesti kotiin ”kun setällä on pidemmät jalat ja pääsee lujempaa”. Ja taas rautateiden palvelu pelasi.</p> <p>Aseman eteläpäässä oli Tervanapero- niminen sivuraide. Nimi oli kai alun perin tullut tervatehtaan tervan kuormauksesta. Joskus siinä oli myös eläinvaunuja juottamassa. kerran jopa pieni tivoli eläimineen juomassa.</p> <p>Iltaisin oli tapana mennä ”junille” tuttuja tapaamaan ja vilskettä katselemaan. R-Kioskilta sai vielä 1960-luvulla kaikki kansainvälisetkin lehdet.</p> <p>Oma urani rautateillä kesti kolmisen kuukautta. Olin rataosastolla ja tein monenlaisia sekahommia. Yksi erikoisimmista oli hellekäyrän oikaiseminen. Hellekäyrä syntyi, kun kisko ei päässyt kuumalla ilmalla laajenemaan, vaan pullahti mutkalle. Käyrä rekattiin kangilla pitkälle matkalle suoraksi. Joskus oli pakko ottaa pala pois, että saatiin se mahtumaan. Pöllin vaihdossa oli tapana laittaa vuosinaula pöllin päähän, että nähtiin milloin se oli vaihdettu. Sinä kesänä naulat olivat unohtuneet. niinpä me toisen kesämiehen kanssa kaivoimme asemalla jokaisen uuden näköisen pöllin pään auki ja tarkastimme ne ja lisäsimme naulan jos uudennäköisestä pöllistä puuttui. Touhu herätti hiukan hilpeyttä junaa odottavissa matkustajissa.</p> <h4>Koirankujeita</h4> <p>Vaunut oli sinetöity lyijyisillä ”lommeilla” Ne putoilivat sinetin avaamisen jälkeen maahan ja niitä noukittiin asemalaiturin vierestä ja etenkin makasiinilta. Lyijyisinä ne olivat hyviä ritsoilla ampumiseen ja ongenpainoksi. Lyijyä oli helppo sulattaa ja valaa mitä osasi. Kun laittoi kiskolle junan alle. sai ongenpainolevyä valmiina.</p> <p>Rautateillä oli käytössä ratapommeja, jotka paukahtivat komeasti, kun pudotti kiven päälle. Alkuperäinen tarkoitus oli merkinanto junille, mutta joitakin aina onnistuttiin pihistämään ja paukuttelemaan.</p> <p>Käytössä VR:llä oli myös pyöreitä spriipurkkeja, joihin tekemällä sopivat reiät ja sytyttämällä se, kävi hieno tohina. Niitäkin piti pihistää ja kokeilla.</p> <p>1950-luvulla oli villitys varastaa junanvaunuissa kuljetetuista traktoreista virta-avaimia. Käryhän siitä kävi syyllisille, kun omistajat kaipailivat avaimiaan. Jännää oli, kun poliisit tulivat koululle.</p> <p>Huimaa touhua oli, kun kymmenet koululaiset kulkivat edestakaisin  junaroikkien alitse päivittäin, parhaimmillaan kai toistakymmentä roikkaa. Se oli suorin tie asemalta yhteiskouluun. Vahinkoja sattui tietääkseni vain yksi. Ensin piti katsoa, onko päässä veturi. Jos oli, niin oli kierrettävä tai rohkeimmat menivät puskureita pitkin. Jos ei, niin kyyryssä junan ali.</p> <p>Tampereen radan varressa vajaan kilometrin päässä asemalta oli 1940-50 luvulla kaatopaikka johon tuotiin mm. aseman ja junien siivousjätteet. Siellä oli omenankaroista alkanut matala omenapuutaimikkokin. Paikka oli meille pikkupojille kultakaivos. Ratavahti ajoi joka kerta pois, kun näki, ja olihan se melkoinen hygieniakysymys.  Sitten hoksattiin kulkea metsän kautta radan sijasta ja lähtöjä ei tullut niin usein. Sieltä löytyi vaikka mitä meille muka tärkeätä. Hienointa oli erilaiset tulitikkuetiketit, joita löytyi sekä koti- että ulkomaisia. Joukossa oli arvokkaita harvinaisuuksiakin. Olympialaisten aikoihin moniin rasioihin laitettiin olympiarenkaat ja ne ovat vieläkin arvokkaampia. Minulla on edelleen jonkinmoinen kokoelma ”etskoja”.</p> <p>Vaihdelyhdyt toimivat karbidilla ja sitä jäi pieniä palasia vaihdeputkien roskiksiin. Sitä pihistettiin ja kun laittoi pulloon ja vettä päälle, niin kyllä posahti kivasti.         </p> <h4>Hyvä työnantaja</h4> <p>Vielä 1950-luvulla VR oli erittäin turvallinen ja vastuullinen työnantaja. Rautatieläisen leski pääsi aina töihin, jos taloudellinen asema sitä vaati. Oma äitini jäi kolmen lapsen yksinhuoltajaksi ja sai paikan siivoojana asemalla. Viranhaltijalla olisi pitänyt olla kansakoulu käytynä, mutta kun ei ollut, haettiin erivapaus ja asia järjestyi.</p> <p>Täsmällisyys oli tärkeää Töistä ei sopinut myöhästyä tai pahimmassa tapauksessa junatkin myöhästyivät.</p> <p>Lisäksi rautatieläisillä oli vapaaliput koko perheelle ja mahdollisuus ostaa hyvää polttopuuta Vapolta. Ja kyllä me sitten matkustettiinkin!</p> <h4>Kotona</h4> <p>Rautatieläisperheissä oli pääsääntö, että vaimo oli kotirouvana, Jotkut kävivät kylläkin työssä, mutta kun lapsia oli yleensä 3-5, eikä päiväkoteja ollut, se oli kovin hankalaa. Pahimman asuntopulan hellitettyä oli asumistaso kohtuullisen hyvä. Tulotasokin lisineen antoi kohtuullisen, ei kylläkään kovin korkean elintason ja kun naapurillakin oli sama tulotaso, ei tarvinnut kadehtia. Kylä oli kylläkin oikea luokkayhteiskunta ammatti- ja tulorajojen rajojen mukaan jaettuna.</p> <p>Työvuorot olivat muistini mukaan aamu-päivä-ilta-yö-lepo-vapaa jatkuvasti kiertäen. Tämä oli joillekin hankalaa, kun olisi pitänyt nukkua päivällä ja kyllähän meillä kakaroillakin oli osasyy kun metelöimme pihassa.</p> <h4>Hulinaa asemalla</h4> <p>Haapamäen asema oli 1940-60 luvulla melkoinen hulinapaikka. Kansaa tuli ja meni. Joskus jonkun junayhteys ei sopinut ja silloin mentiin taksilla. Taksimatkat olivat usein hyvinkin pitkiä, jopa Ruotsiin ja Norjaan. Haapamäen matkustajia olivat ainakin Rautavaara, Helismaa, ja monet muut keikkailijat. Siihen aikaan ei keikkabusseja ollut ja keikat tehtiin junalla. Pohjoisen ja etelän pikajunat olivat niin pitkiä kuin laituriin mahtui. <br /><br />Myös monenmoisia salonkivaunuja liikkui. Armi Kuuselaa näytettiin kuin näyttelyesinettä. Pikajunien seisoessa asemalla äitini teki niihin pikasiivouksen ja tästä seurauksena meillä luettiin kaikkia Suomen ja maailman kirjoja ja sanomalehtiä, jotka hän otti talteen kansainvälisten matkustajien jäljiltä. Hänen työhönsä kuului myös oksennuksien siivous, Se oli hyvää tienestiä, kun sotkija maksoi 10 mk, joka oli silloin iso raha. Joskus oli ikävämpiäkin tehtäviä, kun joutui pesemään junan alle jääneen jätteitä konduktöörivaunusta. Junasta löytyi kaikkea maan ja taivaan väliltä, puujalka, lompakoita, silmälaseja laukkuja ja vaikka mitä. Omistajat kyselivät sitten löytötavarasta.</p> <p>Konduktöörivaunussa kuljetettiin kaikkea, minkkejä, rapuja, koiria, monenlaista rahtia ja vaikka mitä.</p> <p>Poliisit valvoivat joka junalla peukalot vyön alla ja putkaan lähti hyvin herkästi, varsinkin jos näkyi kirves ja pokasaha repusta ja vähänkin henki haiskahti. Näitä lentojätkiä liikkui 1950-luvulla junissa paljon.  Joskus matkustaja oli niin huonossa kunnossa, että jouduttiin viemään tavarakärryllä putkaan. Haapamäellä oli myös vankikuljetuksia. Niillä vankeja siirrettiin oikeudenkäynteihin ja muihin vankiloihin.  Jännää oli katsoa, kun vangit tuotiin poliisiasemalta, ja myöhemmin valkoisella pikkubussilla junalle.</p> <p>Matkatavaroita kuljetettiin laiturikärryillä ja postia postin kärryillä. Juhlapyhinä kärryt olivat todella täysiä. Siihen aikaan voi vielä jättää pyörän tai matkatavarat VR:n kuljetettavaksi.</p> <p>Asemaravintola oli lähes ympäri vuorokauden auki ja asiakkaita ja tilaa riitti. Mitään anniskeluoikeuksia ei ollut. Se oli jatkopaikka tanssien jälkeen. Siellä piti joskus istuskella yökausia. En ymmärrä miksi.</p> <p>Yhteiskouluun kulki koululaisia monesta eri suunnasta ja kun oli jotain juhlia tai muuta, niin eivät ehtineet kuuden junalla takaisin, vaan seuraava lähti puolenyön maissa. Se aiheutti melkoista kuhinaa veturitallin viereen pysäköidyissä tyhjissä lättähatuissa. Ne kun olivat pimeänä ja ovi saatiin kikkailemalla auki.</p> <p>Aseman äänet olivat niin voimakkaita, että maalta kyläilleet sukulaiset eivät saaneet nukuttua kunnolla. Minua taas häiritsi yleislakon aikaan hiljaisuus, kun junien ja halkotarhan ääniä ei kuulunut.</p> <h4>Halkotarha ja veturitalli</h4> <p>Veturitallissa säilytettiin ja huollettiin ja kuonattiin vetureita ja kääntövengillä niitä käännettiin tarvittavan suuntaisiksi. Joskus, kun venki oli rikki, käytiin kolmiolla kääntämässä. Kolmio oli kolmion muotoinen rata, jossa veturi ajettiin edes takaisin siten, että sen suunta muuttui. Tallilla oli tavallinen sauna ja höyrysauna. Se oli kiva kun kaikki hävisi sumuun, kun hanaa oven vieressä käänsi.  Mielikuvani oli tallilta, että joka paikka oli rasvassa ja miehet mustia ja nokisia.</p> <p>Tallilla oli myös palojuna. Sitä tarvittiin kesäaikaan jopa useita kertoja päivässä, kun höyryveturit, varsinkin Risto lähtivät. Kipinäsade oli melkoinen ja tulipalo tiedossa. Rautateillä oli oma palokunta, joka lähti palojunalla sammuttamaan kun junasuorittaja antoi luvan. Pyykin kuivaus lähitaloissa oli kyllä aika toivotonta nokeentumisen vuoksi.</p> <p>Halkotarhalla oli silmänkantamattomat pinot mitä parhainta koivuhalkoa. Vapo oli erittäin tarkka laadusta ja halkojen piti olla ylivuotisia. Näitä samoja halkoja sai henkilökunta ostaa ja maksu meni tilistä ja Jussi Kajan ajeli sitten halot perille Mustallaan. Yötä päivää kuului tarhalta kolina, kun vetureihin kipattiin halkolasteja. Päivisin sirkkeli kävi jatkuvasti, kun vetureissa käytettiin puolimetristä halkoa.      </p> <p>Turvettakin käytettiin, palaturvetta ja brikettiä. Varisseita keräiltiin radan varresta ja olivat erinomaisia hellassa, vähän liiankin kuumia. Myös kivihiiltä käytettiin vetureissa. Kivihiilipaloista saattoi löytää kasvifossiileja, kun ne halkaisi. Joskus saatiin halkotarhalta palaturpeesta murennutta murua. Tämä oli erinomaista perunamaalle.</p> <p>Enpä usko, että monikaan kylä oli näin upea paikka viettää lapsuuttaan.</p> <p> </p> <p> </p> <p></p> <p> </p> Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Rautatiemuistoja Haapamäeltä Subject The topic of the resource Haapamäki (Keuruu) rautatieläiset muistot muistelu kokemuskerronta perheet lapsuus työ sota-aika 1940-luku 1950-luku 1960-luku Creator An entity primarily responsible for making the resource Heinonen, Tuomas Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun museo Date Created Date of creation of the resource. 2024 Description An account of the resource Tuomas Heinonen muistelee lapsuuttaan Haapamäen rautatieläiskylässä. Osa jutuista on kuultu perheeltä. Perheen isä ja äiti olivat molemmat rautatieläisiä. Pääosa näistä muisteloista on 1940-60-luvuilta. <p><span style="font-size:11pt;">Teksti osallistui vuonna 2024 Keuruun museosäätiön ”Haapamäki – muistojen ja matkailun rautatiekylä” -Leader-hankkeen yhteydessä Suur-Keuruu-lehden järjestämään juhlavuoden kirjoituskilpailuun rautatiemuistoista.</span></p> <p></p> https://keuruunveraja.fi/files/original/822a75693cb61eccbf86147ef18c0a67.pdf e617e2f3d973c5e8f464bab130e04411 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Aisapuu-lehden artikkeleita Description An account of the resource Tässä kokoelmassa on Pihlajavedellä ilmestyvän Aisapuu-kylälehden artikkeleita. Lehdessä julkaistaan runsaasti Pihlajaveden kotiseutuhistoriaan liittyviä tekstejä ja kuvia. Artikkeli Teeemateksti jostakin aiheesta. Tätä aineistotyyppiä voi käyttää aina kun tekstin muoto ei vaadi muuta. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Sanoja ja tarinoita entisiltä ajoilta Subject The topic of the resource Keuruu Pihlajavesi (kunta) sanonnat tarinat Creator An entity primarily responsible for making the resource Hietala, Heikki Source A related resource from which the described resource is derived Julkaistu Aisapuu-lehdessä 91/2014 Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto https://keuruunveraja.fi/files/original/61faead4b75f7ae0678cadd33b62eabd.m4a 4a8a0c56f934518f4c97a7bf66d46be6 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Haapamäen rautatiekylän tarinat Subject The topic of the resource Haapamäki (Keuruu) rautatiet rautatieläisyys Description An account of the resource Kokoelman tekstit osallistuivat vuonna 2024 Keuruun museosäätiön ”Haapamäki – muistojen ja matkailun rautatiekylä” -Leader-hankkeen yhteydessä Suur-Keuruu-lehden järjestämään juhlavuoden kirjoituskilpailuun rautatiemuistoista. Kokoelmaan lisätty myös Haapamäki rautatiekylä aiheisia kuvia sekä haastatteluja. Sound A resource primarily intended to be heard. Examples include a music playback file format, an audio compact disc, and recorded speech or sounds. Duration Length of time involved (seconds, minutes, hours, days, class periods, etc.) 4 minuuttia 15 sekuntia Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Liisa Rantalaiho haastattelu Subject The topic of the resource Haapamäki (Keuruu) haastattelut rautatiet rautatieliikenne rautatieasemat asemarakennukset 1930-luku Description An account of the resource Liisa Rantalaiho muistelee muun muassa Haapamäen asemaravintolaa 1930-luvun lopulta Creator An entity primarily responsible for making the resource Hirsjärvi, Irma Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun Museo Date Created Date of creation of the resource. 19.6.2024 Date Issued Date of formal issuance (e.g., publication) of the resource. 2024 Contributor An entity responsible for making contributions to the resource Rantalaiho, Liisa Format The file format, physical medium, or dimensions of the resource M4A äänitiedosto 1930-luku Asemaravintola Haapamäki Juna Junat Lyly Mänttä Nurmo Pohjanmaa Rautatie Rautatiekylä Tampere Vilppula https://keuruunveraja.fi/files/original/25d4ed9b01ae379cc65d824b792e4050.mp3 eb84c02fe843eec258619a325a4c473c Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Tällaista elämä oli - Veteraaniväen tarinoita Subject The topic of the resource sota-aika jälleenrakentaminen veteraanit Description An account of the resource Keuruun museon kustantamana ja Orvokki Vääriskosken toimittamana julkaistiin vuonna 2013 kirja, jossa 1920-1930 -luvulla Keuruulla syntyneet tai tänne muuttaneet kertovat muistojaan sodan varjosta jälleenrakentamisen aikaan. Tässä kokoelmassa voit kuunnella kirjan sisältämät tarinat. Creator An entity primarily responsible for making the resource Vääriskoski, Orvokki Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Rights Information about rights held in and over the resource Keuruun museo Sound A resource primarily intended to be heard. Examples include a music playback file format, an audio compact disc, and recorded speech or sounds. Duration Length of time involved (seconds, minutes, hours, days, class periods, etc.) 4 min 15 sek Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Sodankäyneeltä kävi talon teko Subject The topic of the resource kirkonkylät Keuruu -- Kaleton sota-aika jälleenrakentaminen Creator An entity primarily responsible for making the resource Hokkanen-Ahola, Anna-Liisa Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Rights Information about rights held in and over the resource Keuruun museo Description An account of the resource Äänitiedosto avautuu painamalla ensin aiheen kohdalla olevaa kaiuttimen kuvaa TAI itse aiheen otsikkoa JA sen jälkeen painamalla sivulle avautuneen mustan vaakapalkin vasemmassa laidassa olevaa pikku NUOLTA, jonka vieressä on aikalaskuri. https://keuruunveraja.fi/files/original/a7dfd0609a3f26e513966d3fdf8b5e82.doc 4fbb5b65625995649617266caf9e7b53 https://keuruunveraja.fi/files/original/bd3274b0c521b5568a85c8034904a8ab.JPG f7d5039821e034a41c24736edb95c148 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Yhdistysten arkistoista Description An account of the resource Tässä kokoelmassa on tekstejä ja kuvia, jotka ovat peräisin keuruulaisten yhdistysten ja järjestöjen arkistoista tai ovat heidän itsensä tuottamia. Artikkeli Teeemateksti jostakin aiheesta. Tätä aineistotyyppiä voi käyttää aina kun tekstin muoto ei vaadi muuta. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Keuruun Soittajapojat 50 vuotta, 1952-2002 Subject The topic of the resource soittokunnat puhallinorkesterit Description An account of the resource Historiikki laadittu jaettavaksi juhlayleisölle Keuruun Soittajapoikien 50-vuotisjuhlakonsertissa 24.3.2002 Creator An entity primarily responsible for making the resource Ikkala, Pirjo Aho, Eija Varjotie, Aimo Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun Soittajapojat ry. https://keuruunveraja.fi/files/original/4c263995260d0490c9dfaef8cfbce9d6.pdf 89d250fae74db554815565c2c18de8a0 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Tuomo Ilomäen tekstejä Kaiun korva -lehdestä Subject The topic of the resource muistelmat lapsuus Jukojärvi (Keuruu : kylä) Description An account of the resource Tuomo Ilomäen lyhyitä tarinoita lapsuudesta Keuruun Jukojärven Mantelassa. Tekstit on aiemmin julkaistu Kaiun Korva -lehdessä vuosina 2001-2012 sekä Ilomäen omakustanneteoksessa Kuin valkeat käärmeet (2013). Tuomo Ilomäki syntyi Keuruun Jukojärven Mantelassa vuonna 1939 talvisodan kynnyksellä. Perhe muutti vuonna 1950 Jämsään, jossa Ilomäki aloitti oppikoulun Jämsän yhteiskoulussa ja myöhemmin kirjoitti sieltä myös ylioppilaaksi. Aikuisikänsä Tuomo Ilomäki on asunut Espoossa ja ollut yhteiskunnallisesti aktiivinen mm. työssään sähköalalla sekä urheiluseuratoiminnassa. Hän itse kertoo Kuin valkeat käärmeet -kirjan saatesanoissa (s. 6): "Kirjoituskokoelman tarkoituksena on kertoa nuoremmille polville, millaista on ollut maalaiselämä Keski-Suomessa 1940-luvulla alle kymmenvuotiaan pojan kokemana." Creator An entity primarily responsible for making the resource Ilomäki, Tuomo Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Rights Information about rights held in and over the resource Tekstit julkaistaan Keuruun Veräjässä oikeudenhaltijan luvalla. Date A point or period of time associated with an event in the lifecycle of the resource 2001-2012 Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Kun isä niittokoneen osti Subject The topic of the resource Keuruu -- Jukojärvi heinänkorjuu niitto viljankorjuu muistelmat 1940-luku Creator An entity primarily responsible for making the resource Ilomäki, Tuomo Description An account of the resource Kirjoittaja kuvaa lapsuuskotinsa Jukojärven Mantelan heinätöitä ja viljanpuintia ja niihin käytettyjä menetelmiä. Tarina on alun perin julkaistu Kaiun korva -lehden numerossa 3 (2001). Source A related resource from which the described resource is derived Kaiun korva : Jukojärven kylälehti. Nro 3 : syyskuu 2001. Ilomäki Tuomo, Kuin valkeat käärmeet. Espoo : Tuomo Ilomäki, 2013. Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Rights Information about rights held in and over the resource Teksti on julkaistu oikeudenhaltijan luvalla. Format The file format, physical medium, or dimensions of the resource pdf Date Issued Date of formal issuance (e.g., publication) of the resource. 2020 Date Created Date of creation of the resource. 2001 https://keuruunveraja.fi/files/original/cef6f1564d52b0e0db17871a0e61eeaa.pdf 48af7757bf556cc78721cc845bdd8bb3 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Tuomo Ilomäen tekstejä Kaiun korva -lehdestä Subject The topic of the resource muistelmat lapsuus Jukojärvi (Keuruu : kylä) Description An account of the resource Tuomo Ilomäen lyhyitä tarinoita lapsuudesta Keuruun Jukojärven Mantelassa. Tekstit on aiemmin julkaistu Kaiun Korva -lehdessä vuosina 2001-2012 sekä Ilomäen omakustanneteoksessa Kuin valkeat käärmeet (2013). Tuomo Ilomäki syntyi Keuruun Jukojärven Mantelassa vuonna 1939 talvisodan kynnyksellä. Perhe muutti vuonna 1950 Jämsään, jossa Ilomäki aloitti oppikoulun Jämsän yhteiskoulussa ja myöhemmin kirjoitti sieltä myös ylioppilaaksi. Aikuisikänsä Tuomo Ilomäki on asunut Espoossa ja ollut yhteiskunnallisesti aktiivinen mm. työssään sähköalalla sekä urheiluseuratoiminnassa. Hän itse kertoo Kuin valkeat käärmeet -kirjan saatesanoissa (s. 6): "Kirjoituskokoelman tarkoituksena on kertoa nuoremmille polville, millaista on ollut maalaiselämä Keski-Suomessa 1940-luvulla alle kymmenvuotiaan pojan kokemana." Creator An entity primarily responsible for making the resource Ilomäki, Tuomo Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Rights Information about rights held in and over the resource Tekstit julkaistaan Keuruun Veräjässä oikeudenhaltijan luvalla. Date A point or period of time associated with an event in the lifecycle of the resource 2001-2012 Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Joulumuistoja Mantelasta Subject The topic of the resource Keuruu -- Jukojärvi jouluperinne lapsuus muistelmat 1940-luku Description An account of the resource Kirjoittaja kertoo jouluvalmisteluista ja joulunvietosta Jukojärven Mantelassa 1940-luvun lopulla. Tarina on alun perin julkaistu Kaiun korva -lehden numerossa 4 (2001). Creator An entity primarily responsible for making the resource Ilomäki, Tuomo Source A related resource from which the described resource is derived Kaiun korva : Jukojärven kylälehti. Nro 4 : joulukuu 2001. Ilomäki Tuomo, Kuin valkeat käärmeet. Espoo : Tuomo Ilomäki, 2013. Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Format The file format, physical medium, or dimensions of the resource PDF Rights Information about rights held in and over the resource Teksti on julkaistu digitoituna Keuruun Veräjässä oikeudenhaltijan luvalla. Date Created Date of creation of the resource. 2001 https://keuruunveraja.fi/files/original/3dff1a66dced5f316251b4edeb292d02.pdf fd690d7a8b4eeee268e5aceb0afb8fce Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Tuomo Ilomäen tekstejä Kaiun korva -lehdestä Subject The topic of the resource muistelmat lapsuus Jukojärvi (Keuruu : kylä) Description An account of the resource Tuomo Ilomäen lyhyitä tarinoita lapsuudesta Keuruun Jukojärven Mantelassa. Tekstit on aiemmin julkaistu Kaiun Korva -lehdessä vuosina 2001-2012 sekä Ilomäen omakustanneteoksessa Kuin valkeat käärmeet (2013). Tuomo Ilomäki syntyi Keuruun Jukojärven Mantelassa vuonna 1939 talvisodan kynnyksellä. Perhe muutti vuonna 1950 Jämsään, jossa Ilomäki aloitti oppikoulun Jämsän yhteiskoulussa ja myöhemmin kirjoitti sieltä myös ylioppilaaksi. Aikuisikänsä Tuomo Ilomäki on asunut Espoossa ja ollut yhteiskunnallisesti aktiivinen mm. työssään sähköalalla sekä urheiluseuratoiminnassa. Hän itse kertoo Kuin valkeat käärmeet -kirjan saatesanoissa (s. 6): "Kirjoituskokoelman tarkoituksena on kertoa nuoremmille polville, millaista on ollut maalaiselämä Keski-Suomessa 1940-luvulla alle kymmenvuotiaan pojan kokemana." Creator An entity primarily responsible for making the resource Ilomäki, Tuomo Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Rights Information about rights held in and over the resource Tekstit julkaistaan Keuruun Veräjässä oikeudenhaltijan luvalla. Date A point or period of time associated with an event in the lifecycle of the resource 2001-2012 Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Martta-mökkiin limunaatille Subject The topic of the resource Keuruu -- Jukojärvi matkat pyöräily kirkonkylät 1940-luku muistelmat Description An account of the resource Kirjoittaja kuvaa polkupyörämatkaa kodistaan Jukojärven Mantelasta Keuruun kirkonkylälle sekä asiointia siellä. Tapahtuma-aika on 1940-luvun loppu. Tarina on alun perin julkaistu Kaiun korva -lehden numerossa 5 (2002). Creator An entity primarily responsible for making the resource Ilomäki, Tuomo Source A related resource from which the described resource is derived Kaiun korva : Jukojärven kylälehti. Nro 5 : toukokuu 2002. Ilomäki Tuomo, Kuin valkeat käärmeet. Espoo : Tuomo Ilomäki, 2013. Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Rights Information about rights held in and over the resource Teksti on julkaistu oikeudenhaltijan luvalla. Format The file format, physical medium, or dimensions of the resource pdf Date Created Date of creation of the resource. 2002 https://keuruunveraja.fi/files/original/c705c0dd075583f9e9e352d9b6a45b5d.pdf a2c54868ba7e29112561923983929af0 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Tuomo Ilomäen tekstejä Kaiun korva -lehdestä Subject The topic of the resource muistelmat lapsuus Jukojärvi (Keuruu : kylä) Description An account of the resource Tuomo Ilomäen lyhyitä tarinoita lapsuudesta Keuruun Jukojärven Mantelassa. Tekstit on aiemmin julkaistu Kaiun Korva -lehdessä vuosina 2001-2012 sekä Ilomäen omakustanneteoksessa Kuin valkeat käärmeet (2013). Tuomo Ilomäki syntyi Keuruun Jukojärven Mantelassa vuonna 1939 talvisodan kynnyksellä. Perhe muutti vuonna 1950 Jämsään, jossa Ilomäki aloitti oppikoulun Jämsän yhteiskoulussa ja myöhemmin kirjoitti sieltä myös ylioppilaaksi. Aikuisikänsä Tuomo Ilomäki on asunut Espoossa ja ollut yhteiskunnallisesti aktiivinen mm. työssään sähköalalla sekä urheiluseuratoiminnassa. Hän itse kertoo Kuin valkeat käärmeet -kirjan saatesanoissa (s. 6): "Kirjoituskokoelman tarkoituksena on kertoa nuoremmille polville, millaista on ollut maalaiselämä Keski-Suomessa 1940-luvulla alle kymmenvuotiaan pojan kokemana." Creator An entity primarily responsible for making the resource Ilomäki, Tuomo Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Rights Information about rights held in and over the resource Tekstit julkaistaan Keuruun Veräjässä oikeudenhaltijan luvalla. Date A point or period of time associated with an event in the lifecycle of the resource 2001-2012 Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Jättiläisenkivi Subject The topic of the resource Keuruu -- Jukojärvi muistelmat lapsuus siirtolohkareet leikit maataloustyö 1940-luku Description An account of the resource Kirjoittaja muistelee lapsuuskotinsa Jukojärven Mantelan pihapiirissä ollutta isoa kiveä, siihen liittyneitä leikkejä ja lasten talousaskareita. Tarina on alun perin julkaistu Kaiun korva -lehden numerossa 6 (2002). Creator An entity primarily responsible for making the resource Ilomäki, Tuomo Source A related resource from which the described resource is derived Kaiun korva : Jukojärven kylälehti. Nro 6 : syyskuu 2002. Ilomäki Tuomo, Kuin valkeat käärmeet. Espoo : Tuomo Ilomäki, 2013. Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Rights Information about rights held in and over the resource Teksti on julkaistu oikeudenhaltijan luvalla. Format The file format, physical medium, or dimensions of the resource pdf Date Created Date of creation of the resource. 2002 https://keuruunveraja.fi/files/original/32ea771a1d5c8d95b247e9d8af34a67b.pdf dfcd5257b4d3003b8294cc03d737a313 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Tuomo Ilomäen tekstejä Kaiun korva -lehdestä Subject The topic of the resource muistelmat lapsuus Jukojärvi (Keuruu : kylä) Description An account of the resource Tuomo Ilomäen lyhyitä tarinoita lapsuudesta Keuruun Jukojärven Mantelassa. Tekstit on aiemmin julkaistu Kaiun Korva -lehdessä vuosina 2001-2012 sekä Ilomäen omakustanneteoksessa Kuin valkeat käärmeet (2013). Tuomo Ilomäki syntyi Keuruun Jukojärven Mantelassa vuonna 1939 talvisodan kynnyksellä. Perhe muutti vuonna 1950 Jämsään, jossa Ilomäki aloitti oppikoulun Jämsän yhteiskoulussa ja myöhemmin kirjoitti sieltä myös ylioppilaaksi. Aikuisikänsä Tuomo Ilomäki on asunut Espoossa ja ollut yhteiskunnallisesti aktiivinen mm. työssään sähköalalla sekä urheiluseuratoiminnassa. Hän itse kertoo Kuin valkeat käärmeet -kirjan saatesanoissa (s. 6): "Kirjoituskokoelman tarkoituksena on kertoa nuoremmille polville, millaista on ollut maalaiselämä Keski-Suomessa 1940-luvulla alle kymmenvuotiaan pojan kokemana." Creator An entity primarily responsible for making the resource Ilomäki, Tuomo Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Rights Information about rights held in and over the resource Tekstit julkaistaan Keuruun Veräjässä oikeudenhaltijan luvalla. Date A point or period of time associated with an event in the lifecycle of the resource 2001-2012 Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Riihenpölyä Mantelasta Subject The topic of the resource Keuruu -- Jukojärvi maataloustyö viljankorjuu ruis riihet muistelmat lapsuus 1940-luku Description An account of the resource Kirjoittaja kertoo rukiin korjuusta ja puinnista lapsuuskodissaan Jukojärven Mantelassa. Tarina on alun perin julkaistu Kaiun korva -lehden numerossa 6 (2002). Creator An entity primarily responsible for making the resource Ilomäki, Tuomo Source A related resource from which the described resource is derived Kaiun korva : Jukojärven kylälehti. Nro 6 : syyskuu 2002. Ilomäki Tuomo, Kuin valkeat käärmeet. Espoo : Tuomo Ilomäki, 2013. Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Relation A related resource Teksti on julkaistu oikeudenhaltijan luvalla. Format The file format, physical medium, or dimensions of the resource pdf Date Created Date of creation of the resource. 2002 https://keuruunveraja.fi/files/original/cd8a35d256040c08f999f85c4a4225d6.pdf fbfac275efc6148683466dea00bd1b43 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Tuomo Ilomäen tekstejä Kaiun korva -lehdestä Subject The topic of the resource muistelmat lapsuus Jukojärvi (Keuruu : kylä) Description An account of the resource Tuomo Ilomäen lyhyitä tarinoita lapsuudesta Keuruun Jukojärven Mantelassa. Tekstit on aiemmin julkaistu Kaiun Korva -lehdessä vuosina 2001-2012 sekä Ilomäen omakustanneteoksessa Kuin valkeat käärmeet (2013). Tuomo Ilomäki syntyi Keuruun Jukojärven Mantelassa vuonna 1939 talvisodan kynnyksellä. Perhe muutti vuonna 1950 Jämsään, jossa Ilomäki aloitti oppikoulun Jämsän yhteiskoulussa ja myöhemmin kirjoitti sieltä myös ylioppilaaksi. Aikuisikänsä Tuomo Ilomäki on asunut Espoossa ja ollut yhteiskunnallisesti aktiivinen mm. työssään sähköalalla sekä urheiluseuratoiminnassa. Hän itse kertoo Kuin valkeat käärmeet -kirjan saatesanoissa (s. 6): "Kirjoituskokoelman tarkoituksena on kertoa nuoremmille polville, millaista on ollut maalaiselämä Keski-Suomessa 1940-luvulla alle kymmenvuotiaan pojan kokemana." Creator An entity primarily responsible for making the resource Ilomäki, Tuomo Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Rights Information about rights held in and over the resource Tekstit julkaistaan Keuruun Veräjässä oikeudenhaltijan luvalla. Date A point or period of time associated with an event in the lifecycle of the resource 2001-2012 Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Kinkamon pihalta Mantelan tupaan Subject The topic of the resource Keuruu -- Jukojärvi maalaistalot kalusteet kotityö elämäntapa 1940-luku Description An account of the resource Kirjoittaja kuvaa kotitalonsa Jukojärven Mantelan päärakennusta ja sen sisustusta sellaisena kun se oli 1940-luvulla. Lisäksi hän kertoo talossa olleista tarvekaluista ja niillä tehdyistä sisätöistä. Tarina on alun perin julkaistu Kaiun korva -lehden numerossa 7 (2002). Creator An entity primarily responsible for making the resource Ilomäki, Tuomo Source A related resource from which the described resource is derived Kaiun korva : Jukojärven kylälehti. Nro 7 : joulukuu 2002. Ilomäki Tuomo, Kuin valkeat käärmeet. Espoo : Tuomo Ilomäki, 2013. Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Rights Information about rights held in and over the resource Teksti on julkaistu oikeudenhaltijan luvalla. Format The file format, physical medium, or dimensions of the resource pdf Date Created Date of creation of the resource. 2002 https://keuruunveraja.fi/files/original/e8cb013935e5d50ad6f330f6c059fefd.pdf 4697bd0177a6664b3879e23db0cdf1ba Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Tuomo Ilomäen tekstejä Kaiun korva -lehdestä Subject The topic of the resource muistelmat lapsuus Jukojärvi (Keuruu : kylä) Description An account of the resource Tuomo Ilomäen lyhyitä tarinoita lapsuudesta Keuruun Jukojärven Mantelassa. Tekstit on aiemmin julkaistu Kaiun Korva -lehdessä vuosina 2001-2012 sekä Ilomäen omakustanneteoksessa Kuin valkeat käärmeet (2013). Tuomo Ilomäki syntyi Keuruun Jukojärven Mantelassa vuonna 1939 talvisodan kynnyksellä. Perhe muutti vuonna 1950 Jämsään, jossa Ilomäki aloitti oppikoulun Jämsän yhteiskoulussa ja myöhemmin kirjoitti sieltä myös ylioppilaaksi. Aikuisikänsä Tuomo Ilomäki on asunut Espoossa ja ollut yhteiskunnallisesti aktiivinen mm. työssään sähköalalla sekä urheiluseuratoiminnassa. Hän itse kertoo Kuin valkeat käärmeet -kirjan saatesanoissa (s. 6): "Kirjoituskokoelman tarkoituksena on kertoa nuoremmille polville, millaista on ollut maalaiselämä Keski-Suomessa 1940-luvulla alle kymmenvuotiaan pojan kokemana." Creator An entity primarily responsible for making the resource Ilomäki, Tuomo Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Rights Information about rights held in and over the resource Tekstit julkaistaan Keuruun Veräjässä oikeudenhaltijan luvalla. Date A point or period of time associated with an event in the lifecycle of the resource 2001-2012 Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Katoavaa kulttuuria 1940-luvulta Subject The topic of the resource Keuruu -- Jukojärvi muistelmat turpeennosto lammastalous pellava karjanhoito 1940-luku Description An account of the resource Kirjoittaja kuvaa pehkuturpeen nostoa ja kuivatusta, lampaille tarkoitettujen kerpojen tekoa sekä pellavan työstämistä kotonaan Jukojärven Mantelassa 1940-luvulla. Tarina on alun perin julkaistu Kaiun korva -lehden numerossa 8 (2003). Creator An entity primarily responsible for making the resource Ilomäki, Tuomo Source A related resource from which the described resource is derived Kaiun korva : Jukojärven kylälehti. Nro 8 : toukokuu 2003. Ilomäki Tuomo, Kuin valkeat käärmeet. Espoo : Tuomo Ilomäki, 2013. Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Rights Information about rights held in and over the resource Teksti on julkaistu oikeudenhaltijan luvalla. Format The file format, physical medium, or dimensions of the resource pdf Date Created Date of creation of the resource. 2003 https://keuruunveraja.fi/files/original/66eed0ff2bbfeeeed48dd764ce2ad8cc.pdf 149e51b95d2edc994cd96218be6182f7 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Tuomo Ilomäen tekstejä Kaiun korva -lehdestä Subject The topic of the resource muistelmat lapsuus Jukojärvi (Keuruu : kylä) Description An account of the resource Tuomo Ilomäen lyhyitä tarinoita lapsuudesta Keuruun Jukojärven Mantelassa. Tekstit on aiemmin julkaistu Kaiun Korva -lehdessä vuosina 2001-2012 sekä Ilomäen omakustanneteoksessa Kuin valkeat käärmeet (2013). Tuomo Ilomäki syntyi Keuruun Jukojärven Mantelassa vuonna 1939 talvisodan kynnyksellä. Perhe muutti vuonna 1950 Jämsään, jossa Ilomäki aloitti oppikoulun Jämsän yhteiskoulussa ja myöhemmin kirjoitti sieltä myös ylioppilaaksi. Aikuisikänsä Tuomo Ilomäki on asunut Espoossa ja ollut yhteiskunnallisesti aktiivinen mm. työssään sähköalalla sekä urheiluseuratoiminnassa. Hän itse kertoo Kuin valkeat käärmeet -kirjan saatesanoissa (s. 6): "Kirjoituskokoelman tarkoituksena on kertoa nuoremmille polville, millaista on ollut maalaiselämä Keski-Suomessa 1940-luvulla alle kymmenvuotiaan pojan kokemana." Creator An entity primarily responsible for making the resource Ilomäki, Tuomo Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Rights Information about rights held in and over the resource Tekstit julkaistaan Keuruun Veräjässä oikeudenhaltijan luvalla. Date A point or period of time associated with an event in the lifecycle of the resource 2001-2012 Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Aitat elävät Subject The topic of the resource Keuruu -- Jukojärvi aitat varastointi maatalousrakennukset elintarvikkeet muistelmat 1940-luku Description An account of the resource Kirjoittaja kuvaa kotitalonsa Jukojärven Mantelan aittarakennusta ja sen sisältöä ja käyttöä. Samalla hän kertoo esimerkiksi elintarvikkeiden säilömisestä ja käytöstä. Tarina on alun perin julkaistu Kaiun korva -lehden numerossa 9 (2003). Creator An entity primarily responsible for making the resource Ilomäki, Tuomo Source A related resource from which the described resource is derived Kaiun korva : Jukojärven kylälehti. Nro 9 : syyskuu 2003. Ilomäki Tuomo, Kuin valkeat käärmeet. Espoo : Tuomo Ilomäki, 2013. Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Rights Information about rights held in and over the resource Teksti on julkaistu oikeudenhaltijan luvalla. Format The file format, physical medium, or dimensions of the resource pdf Date Created Date of creation of the resource. 2003 https://keuruunveraja.fi/files/original/e80ae7702271f98521209d3d2377f1d5.pdf 4440129250e024b49132388858f3de0d Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Tuomo Ilomäen tekstejä Kaiun korva -lehdestä Subject The topic of the resource muistelmat lapsuus Jukojärvi (Keuruu : kylä) Description An account of the resource Tuomo Ilomäen lyhyitä tarinoita lapsuudesta Keuruun Jukojärven Mantelassa. Tekstit on aiemmin julkaistu Kaiun Korva -lehdessä vuosina 2001-2012 sekä Ilomäen omakustanneteoksessa Kuin valkeat käärmeet (2013). Tuomo Ilomäki syntyi Keuruun Jukojärven Mantelassa vuonna 1939 talvisodan kynnyksellä. Perhe muutti vuonna 1950 Jämsään, jossa Ilomäki aloitti oppikoulun Jämsän yhteiskoulussa ja myöhemmin kirjoitti sieltä myös ylioppilaaksi. Aikuisikänsä Tuomo Ilomäki on asunut Espoossa ja ollut yhteiskunnallisesti aktiivinen mm. työssään sähköalalla sekä urheiluseuratoiminnassa. Hän itse kertoo Kuin valkeat käärmeet -kirjan saatesanoissa (s. 6): "Kirjoituskokoelman tarkoituksena on kertoa nuoremmille polville, millaista on ollut maalaiselämä Keski-Suomessa 1940-luvulla alle kymmenvuotiaan pojan kokemana." Creator An entity primarily responsible for making the resource Ilomäki, Tuomo Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Rights Information about rights held in and over the resource Tekstit julkaistaan Keuruun Veräjässä oikeudenhaltijan luvalla. Date A point or period of time associated with an event in the lifecycle of the resource 2001-2012 Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Mantelasta maailmalle Subject The topic of the resource Keuruu -- Jukojärvi maisemahistoria matkustaminen Keski-Suomi Iso-Britannia 1940-luku 1960-luku muistelmat Description An account of the resource Kirjoittaja kertoo ensimmäisistä matkoistaan, ensin kotoa Jukojärveltä Multialle ja Kuhmoisiin, ja myöhemmin aikuisena Helsinkiin ja 1960-luvun alussa kesäharjoittelijaksi englantilaiseen Rugbyn kaupunkiin. Tarina on alun perin julkaistu Kaiun korva -lehden numerossa 11 (2004). Creator An entity primarily responsible for making the resource Ilomäki, Tuomo Source A related resource from which the described resource is derived Kaiun korva : Jukojärven kylälehti. Nro 11 : toukokuu 2004. Ilomäki Tuomo, Kuin valkeat käärmeet. Espoo : Tuomo Ilomäki, 2013. Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Rights Information about rights held in and over the resource Teksti on julkaistu oikeudenhaltijan luvalla. Format The file format, physical medium, or dimensions of the resource pdf Date Created Date of creation of the resource. 2004 https://keuruunveraja.fi/files/original/0b711b8711604324e03c8e3e78a0b1b0.pdf c6ddca3e111a4a83f5f5929898bd99eb Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Tuomo Ilomäen tekstejä Kaiun korva -lehdestä Subject The topic of the resource muistelmat lapsuus Jukojärvi (Keuruu : kylä) Description An account of the resource Tuomo Ilomäen lyhyitä tarinoita lapsuudesta Keuruun Jukojärven Mantelassa. Tekstit on aiemmin julkaistu Kaiun Korva -lehdessä vuosina 2001-2012 sekä Ilomäen omakustanneteoksessa Kuin valkeat käärmeet (2013). Tuomo Ilomäki syntyi Keuruun Jukojärven Mantelassa vuonna 1939 talvisodan kynnyksellä. Perhe muutti vuonna 1950 Jämsään, jossa Ilomäki aloitti oppikoulun Jämsän yhteiskoulussa ja myöhemmin kirjoitti sieltä myös ylioppilaaksi. Aikuisikänsä Tuomo Ilomäki on asunut Espoossa ja ollut yhteiskunnallisesti aktiivinen mm. työssään sähköalalla sekä urheiluseuratoiminnassa. Hän itse kertoo Kuin valkeat käärmeet -kirjan saatesanoissa (s. 6): "Kirjoituskokoelman tarkoituksena on kertoa nuoremmille polville, millaista on ollut maalaiselämä Keski-Suomessa 1940-luvulla alle kymmenvuotiaan pojan kokemana." Creator An entity primarily responsible for making the resource Ilomäki, Tuomo Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Rights Information about rights held in and over the resource Tekstit julkaistaan Keuruun Veräjässä oikeudenhaltijan luvalla. Date A point or period of time associated with an event in the lifecycle of the resource 2001-2012 Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Pyöräretkellä Subject The topic of the resource Jukojärvi maisema kylät rakennukset pyöräily retket muistelmat Description An account of the resource Kirjoittaja kertoo kesämatkastaan Keuruulle ja pyöräretkestä Jukojärvelle heinäkuussa 2004. Tarina on alun perin julkaistu Kaiun korva -lehden numerossa 12 (2004). Creator An entity primarily responsible for making the resource Ilomäki, Tuomo Source A related resource from which the described resource is derived Kaiun korva : Jukojärven kylälehti. Nro 12 : syyskuu 2004. Ilomäki Tuomo, Kuin valkeat käärmeet. Espoo : Tuomo Ilomäki, 2013. Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Rights Information about rights held in and over the resource Teksti on julkaistu oikeudenhaltijan luvalla. Format The file format, physical medium, or dimensions of the resource pdf https://keuruunveraja.fi/files/original/df01fdb3337d48b43583e7e20894951d.pdf 0ba75e59c9ef70f4b2e0b75995348634 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Tuomo Ilomäen tekstejä Kaiun korva -lehdestä Subject The topic of the resource muistelmat lapsuus Jukojärvi (Keuruu : kylä) Description An account of the resource Tuomo Ilomäen lyhyitä tarinoita lapsuudesta Keuruun Jukojärven Mantelassa. Tekstit on aiemmin julkaistu Kaiun Korva -lehdessä vuosina 2001-2012 sekä Ilomäen omakustanneteoksessa Kuin valkeat käärmeet (2013). Tuomo Ilomäki syntyi Keuruun Jukojärven Mantelassa vuonna 1939 talvisodan kynnyksellä. Perhe muutti vuonna 1950 Jämsään, jossa Ilomäki aloitti oppikoulun Jämsän yhteiskoulussa ja myöhemmin kirjoitti sieltä myös ylioppilaaksi. Aikuisikänsä Tuomo Ilomäki on asunut Espoossa ja ollut yhteiskunnallisesti aktiivinen mm. työssään sähköalalla sekä urheiluseuratoiminnassa. Hän itse kertoo Kuin valkeat käärmeet -kirjan saatesanoissa (s. 6): "Kirjoituskokoelman tarkoituksena on kertoa nuoremmille polville, millaista on ollut maalaiselämä Keski-Suomessa 1940-luvulla alle kymmenvuotiaan pojan kokemana." Creator An entity primarily responsible for making the resource Ilomäki, Tuomo Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Rights Information about rights held in and over the resource Tekstit julkaistaan Keuruun Veräjässä oikeudenhaltijan luvalla. Date A point or period of time associated with an event in the lifecycle of the resource 2001-2012 Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Perunapuuroa ja möttösiä Subject The topic of the resource Jukojärvi ruokaperinne vuodenkierto 1940-luku muistelmat lapsuus Description An account of the resource Kirjoittaja kertoo ruoista ja niiden vuodenkierrosta lapsuudenkodissaan Jukojärven Mantelassa 1940-luvun lopulla. Tarina on alun perin julkaistu Kaiun korva -lehden numerossa 13 (2004). Creator An entity primarily responsible for making the resource Ilomäki, Tuomo Source A related resource from which the described resource is derived Kaiun korva : Jukojärven kylälehti. Nro 13 : joulukuu 2004. Ilomäki Tuomo, Kuin valkeat käärmeet. Espoo : Tuomo Ilomäki, 2013. Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Rights Information about rights held in and over the resource Teksti on julkaistu oikeudenhaltijan luvalla. Format The file format, physical medium, or dimensions of the resource pdf https://keuruunveraja.fi/files/original/d73590cdde7f14fcdb1d7e9cf8618763.pdf fb0d9a544deab0204d40cb7d5f8af614 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Tuomo Ilomäen tekstejä Kaiun korva -lehdestä Subject The topic of the resource muistelmat lapsuus Jukojärvi (Keuruu : kylä) Description An account of the resource Tuomo Ilomäen lyhyitä tarinoita lapsuudesta Keuruun Jukojärven Mantelassa. Tekstit on aiemmin julkaistu Kaiun Korva -lehdessä vuosina 2001-2012 sekä Ilomäen omakustanneteoksessa Kuin valkeat käärmeet (2013). Tuomo Ilomäki syntyi Keuruun Jukojärven Mantelassa vuonna 1939 talvisodan kynnyksellä. Perhe muutti vuonna 1950 Jämsään, jossa Ilomäki aloitti oppikoulun Jämsän yhteiskoulussa ja myöhemmin kirjoitti sieltä myös ylioppilaaksi. Aikuisikänsä Tuomo Ilomäki on asunut Espoossa ja ollut yhteiskunnallisesti aktiivinen mm. työssään sähköalalla sekä urheiluseuratoiminnassa. Hän itse kertoo Kuin valkeat käärmeet -kirjan saatesanoissa (s. 6): "Kirjoituskokoelman tarkoituksena on kertoa nuoremmille polville, millaista on ollut maalaiselämä Keski-Suomessa 1940-luvulla alle kymmenvuotiaan pojan kokemana." Creator An entity primarily responsible for making the resource Ilomäki, Tuomo Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Rights Information about rights held in and over the resource Tekstit julkaistaan Keuruun Veräjässä oikeudenhaltijan luvalla. Date A point or period of time associated with an event in the lifecycle of the resource 2001-2012 Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Inkeriläisiä muistellen Subject The topic of the resource Jukojärvi sota-aika inkeriläiset pommikoneet muistelmat lapsuus 1940-luku Description An account of the resource Kirjoittaja kertoo muistoja varhaislapsuudestaan sota-ajalta, Jukojärven inkeriläispakolaisista sekä ilmavoimien pommikoneen pakkolaskusta Jukojärven Vattuselälle talvella 1947. Tarina on alun perin julkaistu Kaiun korva -lehden numerossa 14 (2005). Creator An entity primarily responsible for making the resource Ilomäki, Tuomo Source A related resource from which the described resource is derived Kaiun korva : Jukojärven kylälehti. Nro 14 : toukokuu 2005. Ilomäki Tuomo, Kuin valkeat käärmeet. Espoo : Tuomo Ilomäki, 2013. Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Rights Information about rights held in and over the resource Teksti on julkaistu oikeudenhaltijan luvalla. Format The file format, physical medium, or dimensions of the resource pdf https://keuruunveraja.fi/files/original/a464d2df6d91a329341234c780d2651f.pdf 0d87f0bb4457b31d0ba73790239f7cad Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Tuomo Ilomäen tekstejä Kaiun korva -lehdestä Subject The topic of the resource muistelmat lapsuus Jukojärvi (Keuruu : kylä) Description An account of the resource Tuomo Ilomäen lyhyitä tarinoita lapsuudesta Keuruun Jukojärven Mantelassa. Tekstit on aiemmin julkaistu Kaiun Korva -lehdessä vuosina 2001-2012 sekä Ilomäen omakustanneteoksessa Kuin valkeat käärmeet (2013). Tuomo Ilomäki syntyi Keuruun Jukojärven Mantelassa vuonna 1939 talvisodan kynnyksellä. Perhe muutti vuonna 1950 Jämsään, jossa Ilomäki aloitti oppikoulun Jämsän yhteiskoulussa ja myöhemmin kirjoitti sieltä myös ylioppilaaksi. Aikuisikänsä Tuomo Ilomäki on asunut Espoossa ja ollut yhteiskunnallisesti aktiivinen mm. työssään sähköalalla sekä urheiluseuratoiminnassa. Hän itse kertoo Kuin valkeat käärmeet -kirjan saatesanoissa (s. 6): "Kirjoituskokoelman tarkoituksena on kertoa nuoremmille polville, millaista on ollut maalaiselämä Keski-Suomessa 1940-luvulla alle kymmenvuotiaan pojan kokemana." Creator An entity primarily responsible for making the resource Ilomäki, Tuomo Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Rights Information about rights held in and over the resource Tekstit julkaistaan Keuruun Veräjässä oikeudenhaltijan luvalla. Date A point or period of time associated with an event in the lifecycle of the resource 2001-2012 Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Vieraita Vuorelassa Subject The topic of the resource kirjailijakodit Keuruu -- Jukojärvi Vuorela, Einari kirjallisuustapahtumat muistelmat 2000-luku Keuruun taiteilijaseura Description An account of the resource Kirjoittaja kertoo vierailustaan Keuruulle ja Multialle heinäkuussa 2005 ja osallistumisestaan Vuorelan kirjailijakodissa Jukojärvellä järjestettyyn Kuvan ja runon piknikkiin. Tarina on alun perin julkaistu Kaiun korva -lehden numerossa 15 (2005). Creator An entity primarily responsible for making the resource Ilomäki, Tuomo Source A related resource from which the described resource is derived Kaiun korva : Jukojärven kylälehti. Nro 15 : syyskuu 2005. Ilomäki Tuomo, Kuin valkeat käärmeet. Espoo : Tuomo Ilomäki, 2013. Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Rights Information about rights held in and over the resource Teksti on julkaistu oikeudenhaltijan luvalla. Format The file format, physical medium, or dimensions of the resource pdf https://keuruunveraja.fi/files/original/6318577d006e79fb659c6c976e48e972.pdf 1f887b92295122e794c7152fd972ceed Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Tuomo Ilomäen tekstejä Kaiun korva -lehdestä Subject The topic of the resource muistelmat lapsuus Jukojärvi (Keuruu : kylä) Description An account of the resource Tuomo Ilomäen lyhyitä tarinoita lapsuudesta Keuruun Jukojärven Mantelassa. Tekstit on aiemmin julkaistu Kaiun Korva -lehdessä vuosina 2001-2012 sekä Ilomäen omakustanneteoksessa Kuin valkeat käärmeet (2013). Tuomo Ilomäki syntyi Keuruun Jukojärven Mantelassa vuonna 1939 talvisodan kynnyksellä. Perhe muutti vuonna 1950 Jämsään, jossa Ilomäki aloitti oppikoulun Jämsän yhteiskoulussa ja myöhemmin kirjoitti sieltä myös ylioppilaaksi. Aikuisikänsä Tuomo Ilomäki on asunut Espoossa ja ollut yhteiskunnallisesti aktiivinen mm. työssään sähköalalla sekä urheiluseuratoiminnassa. Hän itse kertoo Kuin valkeat käärmeet -kirjan saatesanoissa (s. 6): "Kirjoituskokoelman tarkoituksena on kertoa nuoremmille polville, millaista on ollut maalaiselämä Keski-Suomessa 1940-luvulla alle kymmenvuotiaan pojan kokemana." Creator An entity primarily responsible for making the resource Ilomäki, Tuomo Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Rights Information about rights held in and over the resource Tekstit julkaistaan Keuruun Veräjässä oikeudenhaltijan luvalla. Date A point or period of time associated with an event in the lifecycle of the resource 2001-2012 Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Veikoista Veikkoihin Subject The topic of the resource urheilu- ja liikuntaseurat liikuntaharrastus urheilukilpailut Keuruu -- Jukojärvi Jämsä Espoo Jukojärven Veikot Jämsän Kisailijat Viherlaakson Veikot muistelmat Description An account of the resource Kirjoittaja kertoo liikuntaharrastuksestaan ja toiminnastaan urheiluseuroissa lapsuutensa Jukojärvellä, kouluaikoina Jämsässä ja aikuisena Espoossa. Tarina on alun perin julkaistu Kaiun korva -lehden numerossa 16 (2005). Creator An entity primarily responsible for making the resource Ilomäki, Tuomo Source A related resource from which the described resource is derived Kaiun korva : Jukojärven kylälehti. Nro 16 : joulukuu 2005. Ilomäki Tuomo, Kuin valkeat käärmeet. Espoo : Tuomo Ilomäki, 2013. Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Rights Information about rights held in and over the resource Teksti on julkaistu oikeudenhaltijan luvalla. Format The file format, physical medium, or dimensions of the resource pdf https://keuruunveraja.fi/files/original/7f27a79d517ed1463c2b609727a7d560.pdf 0840781845ec66a427ed3053dc87c408 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Tuomo Ilomäen tekstejä Kaiun korva -lehdestä Subject The topic of the resource muistelmat lapsuus Jukojärvi (Keuruu : kylä) Description An account of the resource Tuomo Ilomäen lyhyitä tarinoita lapsuudesta Keuruun Jukojärven Mantelassa. Tekstit on aiemmin julkaistu Kaiun Korva -lehdessä vuosina 2001-2012 sekä Ilomäen omakustanneteoksessa Kuin valkeat käärmeet (2013). Tuomo Ilomäki syntyi Keuruun Jukojärven Mantelassa vuonna 1939 talvisodan kynnyksellä. Perhe muutti vuonna 1950 Jämsään, jossa Ilomäki aloitti oppikoulun Jämsän yhteiskoulussa ja myöhemmin kirjoitti sieltä myös ylioppilaaksi. Aikuisikänsä Tuomo Ilomäki on asunut Espoossa ja ollut yhteiskunnallisesti aktiivinen mm. työssään sähköalalla sekä urheiluseuratoiminnassa. Hän itse kertoo Kuin valkeat käärmeet -kirjan saatesanoissa (s. 6): "Kirjoituskokoelman tarkoituksena on kertoa nuoremmille polville, millaista on ollut maalaiselämä Keski-Suomessa 1940-luvulla alle kymmenvuotiaan pojan kokemana." Creator An entity primarily responsible for making the resource Ilomäki, Tuomo Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Rights Information about rights held in and over the resource Tekstit julkaistaan Keuruun Veräjässä oikeudenhaltijan luvalla. Date A point or period of time associated with an event in the lifecycle of the resource 2001-2012 Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Puron varrelta Subject The topic of the resource purot Kaijanpuro maisema leikit lapsuus Keuruu -- Jukojärvi muistelmat 1940-luku Description An account of the resource Kirjoittaja kuvaa lapsuutensa maisemissa Keuruun Jukojärvellä virrannutta Kaijanpuroa ja sen ympäristön maisemia sekä puroon liittyneitä leikkejä ja töitä. Tarina on alun perin julkaistu Kaiun korva -lehden numerossa 17 (2006). Creator An entity primarily responsible for making the resource Ilomäki, Tuomo Source A related resource from which the described resource is derived Kaiun korva : Jukojärven kylälehti. Nro 17 : toukokuu 2006. Ilomäki Tuomo, Kuin valkeat käärmeet. Espoo : Tuomo Ilomäki, 2013. Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Rights Information about rights held in and over the resource Teksti on julkaistu oikeudenhaltijan luvalla. Format The file format, physical medium, or dimensions of the resource pdf https://keuruunveraja.fi/files/original/6f71655b304bf42bf493e30d455497f6.pdf 97f7329cf7a4ca7d9563de50c87de760 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Tuomo Ilomäen tekstejä Kaiun korva -lehdestä Subject The topic of the resource muistelmat lapsuus Jukojärvi (Keuruu : kylä) Description An account of the resource Tuomo Ilomäen lyhyitä tarinoita lapsuudesta Keuruun Jukojärven Mantelassa. Tekstit on aiemmin julkaistu Kaiun Korva -lehdessä vuosina 2001-2012 sekä Ilomäen omakustanneteoksessa Kuin valkeat käärmeet (2013). Tuomo Ilomäki syntyi Keuruun Jukojärven Mantelassa vuonna 1939 talvisodan kynnyksellä. Perhe muutti vuonna 1950 Jämsään, jossa Ilomäki aloitti oppikoulun Jämsän yhteiskoulussa ja myöhemmin kirjoitti sieltä myös ylioppilaaksi. Aikuisikänsä Tuomo Ilomäki on asunut Espoossa ja ollut yhteiskunnallisesti aktiivinen mm. työssään sähköalalla sekä urheiluseuratoiminnassa. Hän itse kertoo Kuin valkeat käärmeet -kirjan saatesanoissa (s. 6): "Kirjoituskokoelman tarkoituksena on kertoa nuoremmille polville, millaista on ollut maalaiselämä Keski-Suomessa 1940-luvulla alle kymmenvuotiaan pojan kokemana." Creator An entity primarily responsible for making the resource Ilomäki, Tuomo Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Rights Information about rights held in and over the resource Tekstit julkaistaan Keuruun Veräjässä oikeudenhaltijan luvalla. Date A point or period of time associated with an event in the lifecycle of the resource 2001-2012 Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Kuin valkeat käärmeet Subject The topic of the resource kalastus katiskakalastus verkkokalastus lapsuus muistelmat Keuruu -- Jukojärvi 1940-luku Description An account of the resource Kirjoittaja kuvaa katiskojen ja verkkojen kokemista isän kanssa lapsuudessaan Keuruun Jukojärvellä. Tarina on alun perin julkaistu Kaiun korva -lehden numerossa 18 (2006). Creator An entity primarily responsible for making the resource Ilomäki, Tuomo Source A related resource from which the described resource is derived Kaiun korva : Jukojärven kylälehti. Nro 18 : syyskuu 2006. Ilomäki Tuomo, Kuin valkeat käärmeet. Espoo : Tuomo Ilomäki, 2013. Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Rights Information about rights held in and over the resource Teksti on julkaistu oikeudenhaltijan luvalla. Format The file format, physical medium, or dimensions of the resource pdf https://keuruunveraja.fi/files/original/7755eb41d9b8b30fc0f5a3aadedaee69.pdf 99ba9bcef3d6f3a6116b4cd9a2f39839 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Tuomo Ilomäen tekstejä Kaiun korva -lehdestä Subject The topic of the resource muistelmat lapsuus Jukojärvi (Keuruu : kylä) Description An account of the resource Tuomo Ilomäen lyhyitä tarinoita lapsuudesta Keuruun Jukojärven Mantelassa. Tekstit on aiemmin julkaistu Kaiun Korva -lehdessä vuosina 2001-2012 sekä Ilomäen omakustanneteoksessa Kuin valkeat käärmeet (2013). Tuomo Ilomäki syntyi Keuruun Jukojärven Mantelassa vuonna 1939 talvisodan kynnyksellä. Perhe muutti vuonna 1950 Jämsään, jossa Ilomäki aloitti oppikoulun Jämsän yhteiskoulussa ja myöhemmin kirjoitti sieltä myös ylioppilaaksi. Aikuisikänsä Tuomo Ilomäki on asunut Espoossa ja ollut yhteiskunnallisesti aktiivinen mm. työssään sähköalalla sekä urheiluseuratoiminnassa. Hän itse kertoo Kuin valkeat käärmeet -kirjan saatesanoissa (s. 6): "Kirjoituskokoelman tarkoituksena on kertoa nuoremmille polville, millaista on ollut maalaiselämä Keski-Suomessa 1940-luvulla alle kymmenvuotiaan pojan kokemana." Creator An entity primarily responsible for making the resource Ilomäki, Tuomo Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Rights Information about rights held in and over the resource Tekstit julkaistaan Keuruun Veräjässä oikeudenhaltijan luvalla. Date A point or period of time associated with an event in the lifecycle of the resource 2001-2012 Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Neljä lehmää ometassa Subject The topic of the resource karjanhoito lehmät suomenkarja lampaanhoito porsaat maatalousrakennukset muistelmat lapsuus Keuruu -- Jukojärvi 1940-luku Description An account of the resource Kirjoittaja kuvaa navettarakennuksen asukkaita ja toimia lapsuudessaan Keuruun Jukojärvellä. Tarina on alun perin julkaistu Kaiun korva -lehden numerossa 20 (2007). Creator An entity primarily responsible for making the resource Ilomäki, Tuomo Source A related resource from which the described resource is derived Kaiun korva : Jukojärven kylälehti. Nro 20 : toukokuu 2007. Ilomäki Tuomo, Kuin valkeat käärmeet. Espoo : Tuomo Ilomäki, 2013. Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Rights Information about rights held in and over the resource Teksti on julkaistu oikeudenhaltijan luvalla. Format The file format, physical medium, or dimensions of the resource pdf https://keuruunveraja.fi/files/original/bf8071450051991e26948a2f5d6264d1.pdf 13d9099cafd1082eda7f67067c6ca04a Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Tuomo Ilomäen tekstejä Kaiun korva -lehdestä Subject The topic of the resource muistelmat lapsuus Jukojärvi (Keuruu : kylä) Description An account of the resource Tuomo Ilomäen lyhyitä tarinoita lapsuudesta Keuruun Jukojärven Mantelassa. Tekstit on aiemmin julkaistu Kaiun Korva -lehdessä vuosina 2001-2012 sekä Ilomäen omakustanneteoksessa Kuin valkeat käärmeet (2013). Tuomo Ilomäki syntyi Keuruun Jukojärven Mantelassa vuonna 1939 talvisodan kynnyksellä. Perhe muutti vuonna 1950 Jämsään, jossa Ilomäki aloitti oppikoulun Jämsän yhteiskoulussa ja myöhemmin kirjoitti sieltä myös ylioppilaaksi. Aikuisikänsä Tuomo Ilomäki on asunut Espoossa ja ollut yhteiskunnallisesti aktiivinen mm. työssään sähköalalla sekä urheiluseuratoiminnassa. Hän itse kertoo Kuin valkeat käärmeet -kirjan saatesanoissa (s. 6): "Kirjoituskokoelman tarkoituksena on kertoa nuoremmille polville, millaista on ollut maalaiselämä Keski-Suomessa 1940-luvulla alle kymmenvuotiaan pojan kokemana." Creator An entity primarily responsible for making the resource Ilomäki, Tuomo Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Rights Information about rights held in and over the resource Tekstit julkaistaan Keuruun Veräjässä oikeudenhaltijan luvalla. Date A point or period of time associated with an event in the lifecycle of the resource 2001-2012 Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Kovaa voita ja korviketta Subject The topic of the resource ruokatalous voi tavat (tapakulttuuri) muistelmat lapsuus Keuruu -- Jukojärvi 1940-luku Description An account of the resource Kirjoittaja kuvaa ruokatapoja lapsuudessaan Keuruun Jukojärven Mantelassa. Tarina on alun perin julkaistu Kaiun korva -lehden numerossa 26 (2009). Creator An entity primarily responsible for making the resource Ilomäki, Tuomo Source A related resource from which the described resource is derived Kaiun korva : Jukojärven kylälehti. Nro 26 : toukokuu 2009. Ilomäki Tuomo, Kuin valkeat käärmeet. Espoo : Tuomo Ilomäki, 2013. Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Rights Information about rights held in and over the resource Teksti on julkaistu oikeudenhaltijan luvalla. Format The file format, physical medium, or dimensions of the resource pdf https://keuruunveraja.fi/files/original/3984c1c8048ce089770665854f71bf43.pdf 5497e811f4fb85a844a50392c68fa775 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Tuomo Ilomäen tekstejä Kaiun korva -lehdestä Subject The topic of the resource muistelmat lapsuus Jukojärvi (Keuruu : kylä) Description An account of the resource Tuomo Ilomäen lyhyitä tarinoita lapsuudesta Keuruun Jukojärven Mantelassa. Tekstit on aiemmin julkaistu Kaiun Korva -lehdessä vuosina 2001-2012 sekä Ilomäen omakustanneteoksessa Kuin valkeat käärmeet (2013). Tuomo Ilomäki syntyi Keuruun Jukojärven Mantelassa vuonna 1939 talvisodan kynnyksellä. Perhe muutti vuonna 1950 Jämsään, jossa Ilomäki aloitti oppikoulun Jämsän yhteiskoulussa ja myöhemmin kirjoitti sieltä myös ylioppilaaksi. Aikuisikänsä Tuomo Ilomäki on asunut Espoossa ja ollut yhteiskunnallisesti aktiivinen mm. työssään sähköalalla sekä urheiluseuratoiminnassa. Hän itse kertoo Kuin valkeat käärmeet -kirjan saatesanoissa (s. 6): "Kirjoituskokoelman tarkoituksena on kertoa nuoremmille polville, millaista on ollut maalaiselämä Keski-Suomessa 1940-luvulla alle kymmenvuotiaan pojan kokemana." Creator An entity primarily responsible for making the resource Ilomäki, Tuomo Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Rights Information about rights held in and over the resource Tekstit julkaistaan Keuruun Veräjässä oikeudenhaltijan luvalla. Date A point or period of time associated with an event in the lifecycle of the resource 2001-2012 Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Vaelluksella Vuorelaan Subject The topic of the resource retket maisema Jukojärvi (Keuruu) Multia Vuorela, Einari Description An account of the resource Kirjoittaja kuvaa osallistumistaan Vuorela-vaellukselle ja sen reittiä Multialta Keuruun Jukojärvelle Einari Vuorelan kirjailijakotiin kesäkuussa 2011. Tarina on alun perin julkaistu Kaiun korva -lehden numerossa 31 (2011). Creator An entity primarily responsible for making the resource Ilomäki, Tuomo Source A related resource from which the described resource is derived Kaiun korva : Jukojärven kylälehti. Nro 31 : joulukuu 2011. Ilomäki Tuomo, Kuin valkeat käärmeet. Espoo : Tuomo Ilomäki, 2013. Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Rights Information about rights held in and over the resource Teksti on julkaistu oikeudenhaltijan luvalla. Format The file format, physical medium, or dimensions of the resource pdf https://keuruunveraja.fi/files/original/5e469d096c231f37a56a5e3168a13240.pdf f4af8c7eb4fbc4de340c5c0dad0f8f11 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Tuomo Ilomäen tekstejä Kaiun korva -lehdestä Subject The topic of the resource muistelmat lapsuus Jukojärvi (Keuruu : kylä) Description An account of the resource Tuomo Ilomäen lyhyitä tarinoita lapsuudesta Keuruun Jukojärven Mantelassa. Tekstit on aiemmin julkaistu Kaiun Korva -lehdessä vuosina 2001-2012 sekä Ilomäen omakustanneteoksessa Kuin valkeat käärmeet (2013). Tuomo Ilomäki syntyi Keuruun Jukojärven Mantelassa vuonna 1939 talvisodan kynnyksellä. Perhe muutti vuonna 1950 Jämsään, jossa Ilomäki aloitti oppikoulun Jämsän yhteiskoulussa ja myöhemmin kirjoitti sieltä myös ylioppilaaksi. Aikuisikänsä Tuomo Ilomäki on asunut Espoossa ja ollut yhteiskunnallisesti aktiivinen mm. työssään sähköalalla sekä urheiluseuratoiminnassa. Hän itse kertoo Kuin valkeat käärmeet -kirjan saatesanoissa (s. 6): "Kirjoituskokoelman tarkoituksena on kertoa nuoremmille polville, millaista on ollut maalaiselämä Keski-Suomessa 1940-luvulla alle kymmenvuotiaan pojan kokemana." Creator An entity primarily responsible for making the resource Ilomäki, Tuomo Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Rights Information about rights held in and over the resource Tekstit julkaistaan Keuruun Veräjässä oikeudenhaltijan luvalla. Date A point or period of time associated with an event in the lifecycle of the resource 2001-2012 Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Pauketta pajasta Subject The topic of the resource pajat työvälineet muistelmat lapsuus Jukojärvi (Keuruu) 1940-luku Description An account of the resource Kirjoittaja kuvaa pajarakennusta ja siellä tehtyjä töitä ja työkaluja lapsuudessaan Keuruun Jukojärvellä. Tarina on alun perin julkaistu Kaiun korva -lehden numerossa 32 (2012). Creator An entity primarily responsible for making the resource Ilomäki, Tuomo Source A related resource from which the described resource is derived Kaiun korva : Jukojärven kylälehti. Nro 32 : toukokuu 2012. Ilomäki Tuomo, Kuin valkeat käärmeet. Espoo : Tuomo Ilomäki, 2013. Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Rights Information about rights held in and over the resource Teksti on julkaistu oikeudenhaltijan luvalla. Format The file format, physical medium, or dimensions of the resource pdf https://keuruunveraja.fi/files/original/3b6015b784a4a1ceca1f3dfb3b4561b6.mp3 bb90cd2d785c82de6e5778d5c64784cb Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Tällaista elämä oli - Veteraaniväen tarinoita Subject The topic of the resource sota-aika jälleenrakentaminen veteraanit Description An account of the resource Keuruun museon kustantamana ja Orvokki Vääriskosken toimittamana julkaistiin vuonna 2013 kirja, jossa 1920-1930 -luvulla Keuruulla syntyneet tai tänne muuttaneet kertovat muistojaan sodan varjosta jälleenrakentamisen aikaan. Tässä kokoelmassa voit kuunnella kirjan sisältämät tarinat. Creator An entity primarily responsible for making the resource Vääriskoski, Orvokki Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Rights Information about rights held in and over the resource Keuruun museo Sound A resource primarily intended to be heard. Examples include a music playback file format, an audio compact disc, and recorded speech or sounds. Duration Length of time involved (seconds, minutes, hours, days, class periods, etc.) 9 min 7 sek Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Könttärin Kalle, persoona ja pelimanni Subject The topic of the resource kansansoittajat Creator An entity primarily responsible for making the resource Isokivi, Maire Lehtomäki, Riitta Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Rights Information about rights held in and over the resource Keuruun museo Description An account of the resource Äänitiedosto avautuu painamalla ensin aiheen kohdalla olevaa kaiuttimen kuvaa TAI itse aiheen otsikkoa JA sen jälkeen painamalla sivulle avautuneen mustan vaakapalkin vasemmassa laidassa olevaa pikku NUOLTA, jonka vieressä on aikalaskuri. https://keuruunveraja.fi/files/original/723de435156cb89e43adb8d827e4eb44.mp3 4869644c5e2533e9efe077a2dfce8ea6 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Tällaista elämä oli - Veteraaniväen tarinoita Subject The topic of the resource sota-aika jälleenrakentaminen veteraanit Description An account of the resource Keuruun museon kustantamana ja Orvokki Vääriskosken toimittamana julkaistiin vuonna 2013 kirja, jossa 1920-1930 -luvulla Keuruulla syntyneet tai tänne muuttaneet kertovat muistojaan sodan varjosta jälleenrakentamisen aikaan. Tässä kokoelmassa voit kuunnella kirjan sisältämät tarinat. Creator An entity primarily responsible for making the resource Vääriskoski, Orvokki Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Rights Information about rights held in and over the resource Keuruun museo Sound A resource primarily intended to be heard. Examples include a music playback file format, an audio compact disc, and recorded speech or sounds. Duration Length of time involved (seconds, minutes, hours, days, class periods, etc.) 0 min 45 sek Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Isäni Subject The topic of the resource runot Creator An entity primarily responsible for making the resource Isokivi, Maire Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Rights Information about rights held in and over the resource Keuruun museo Description An account of the resource Äänitiedosto avautuu painamalla ensin aiheen kohdalla olevaa kaiuttimen kuvaa TAI itse aiheen otsikkoa JA sen jälkeen painamalla sivulle avautuneen mustan vaakapalkin vasemmassa laidassa olevaa pikku NUOLTA, jonka vieressä on aikalaskuri. https://keuruunveraja.fi/files/original/85a2af3eb2ad28bcde6b02c574961f89.jpg 9f3f5350a85b2f2d8fb03f5a460dc613 https://keuruunveraja.fi/files/original/faebd7496f44d7fd0c8deb5a3ef43c5b.jpg 9787c61c01df08c828f1901ad9f33508 https://keuruunveraja.fi/files/original/2ec6cc4da00299b3e508b55d8299c645.jpg da1f26f8b4a11ee9b7c88d031fec404a https://keuruunveraja.fi/files/original/3a1a0263c5425f8f078bea4396516997.mp3 9bfb9970b1ab63d25cd9351311683af0 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Pekka Isomäen metsäperinneaineisto Description An account of the resource Keurusseudun metsäammattilaiset ryhtyivät 1980-luvulla tallentamaan alueen metsäperinnettä. Pekka Isomäen johdolla haastateltiin vuosina 1986-1991 yhteensä noin 70 henkilöä, jotka olivat työskennelleet Keurusseudulla metsätalouden piirissä 1930-70-luvuilla. Toimittaja Jorma Heinonen kirjoitti kerätyn materiaalin pohjalta myös kaksi teosta (Keurusseudun metsäkämpät, 1988 ja Vihreän kullan markkinoilla : Keurusseudun puukauppakirja, 1991). Veräjää varten Pekka Isomäki on digitoinut alun perin c-kaseteille tallennetut haastattelunauhat ja koostanut niistä yhteensä 17 lyhyttä äänitettä, jotka käsittelevät Keurusseudun metsäperinnettä eri puolilta. Lisäksi kokoelmaan kuuluu Isomäen teemasta kirjoittama johdantoteksti sekä äänitteiden kuvituksena käytettyjä valokuvia, joissa esiintyy äänitteiden kertojia ja niissä mainittuja paikkoja ja tilanteita. Creator An entity primarily responsible for making the resource Isomäki, Pekka Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Date A point or period of time associated with an event in the lifecycle of the resource 1986-1991 Sound A resource primarily intended to be heard. Examples include a music playback file format, an audio compact disc, and recorded speech or sounds. Duration Length of time involved (seconds, minutes, hours, days, class periods, etc.) 34 min Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Naiset puunhankinnan tukena Subject The topic of the resource metsätalous Keurusseutu 1930-luku 1950-luku kämpät muistelu haastattelut Description An account of the resource Kaarina Lähteenmäki, Kerttu Suhonen, Senja Salmi ja Helvi Tyynysniemi kertovat työstään Keurusseudun metsäkämpillä ja metsäpomojen puolisoina 1930-50-lukujen aikana. Pekka Isomäki haastattelee. Äänitiedosto avautuu painamalla ensin aiheen kohdalla olevaa kaiuttimen kuvaa TAI itse aiheen otsikkoa JA sen jälkeen painamalla sivulle avautuneen mustan vaakapalkin vasemmassa laidassa olevaa pikku NUOLTA, jonka vieressä on aikalaskuri. Ensimmäisessä valokuvassa Senja Salmi kämppäemännän työssään siivouspuuhissa vuonna 1956. Kuvan omistaa Matti Saarinen. Toisessa valokuvassa Serlachius-yhtiöiden piirimies Eero Tyynysniemi istuu Helvi-vaimonsa kanssa moottoripyörän selässä Keuruun vanhan kirkon edustalla 1930-luvulla. Pariskunta on lähdössä puunhankintaan Pohjanmaalle. Kuva: Tyynysniemen kotialbumi. Kolmannessa kuvassa Kaarina Lähteenmäki ja Pentti Likonen muistelevat menneitä Serlachiuksen miehistökämpässä 1980-luvulla. Kuva: Pekka Isomäki. Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Contributor An entity responsible for making contributions to the resource Lähteenmäki, Kaarina Salmi, Senja Suhonen, Kerttu Tyynysniemi, Helvi Format The file format, physical medium, or dimensions of the resource MP3 Creator An entity primarily responsible for making the resource Isomäki, Pekka https://keuruunveraja.fi/files/original/1cdc92f2b068a8353f304b1bfb70ccdd.mp3 e05c03a6a5271b765da44574df4a8625 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Pekka Isomäen metsäperinneaineisto Description An account of the resource Keurusseudun metsäammattilaiset ryhtyivät 1980-luvulla tallentamaan alueen metsäperinnettä. Pekka Isomäen johdolla haastateltiin vuosina 1986-1991 yhteensä noin 70 henkilöä, jotka olivat työskennelleet Keurusseudulla metsätalouden piirissä 1930-70-luvuilla. Toimittaja Jorma Heinonen kirjoitti kerätyn materiaalin pohjalta myös kaksi teosta (Keurusseudun metsäkämpät, 1988 ja Vihreän kullan markkinoilla : Keurusseudun puukauppakirja, 1991). Veräjää varten Pekka Isomäki on digitoinut alun perin c-kaseteille tallennetut haastattelunauhat ja koostanut niistä yhteensä 17 lyhyttä äänitettä, jotka käsittelevät Keurusseudun metsäperinnettä eri puolilta. Lisäksi kokoelmaan kuuluu Isomäen teemasta kirjoittama johdantoteksti sekä äänitteiden kuvituksena käytettyjä valokuvia, joissa esiintyy äänitteiden kertojia ja niissä mainittuja paikkoja ja tilanteita. Creator An entity primarily responsible for making the resource Isomäki, Pekka Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Date A point or period of time associated with an event in the lifecycle of the resource 1986-1991 Sound A resource primarily intended to be heard. Examples include a music playback file format, an audio compact disc, and recorded speech or sounds. Duration Length of time involved (seconds, minutes, hours, days, class periods, etc.) 16 min Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Herrojen oppaana jänismetsällä Description An account of the resource Serlachius-yhtiön matsätyönjohtajana toiminut Valte Kivinen kertoo, kuinka oli herrojen oppaana jänismetsällä Havunsalossa vuonna 1938. Pekka Isomäki haastattelee. Äänitiedosto avautuu painamalla ensin aiheen kohdalla olevaa kaiuttimen kuvaa TAI itse aiheen otsikkoa JA sen jälkeen painamalla sivulle avautuneen mustan vaakapalkin vasemmassa laidassa olevaa pikku NUOLTA, jonka vieressä on aikalaskuri. Creator An entity primarily responsible for making the resource Isomäki, Pekka Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Contributor An entity responsible for making contributions to the resource Kivinen, Valte Format The file format, physical medium, or dimensions of the resource MP3 Subject The topic of the resource metsästys metsätyönjohtajat Serlachius, Gösta muistelu haastattelut 1930-luku Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Pekka Isomäen metsäperinneaineisto Description An account of the resource Keurusseudun metsäammattilaiset ryhtyivät 1980-luvulla tallentamaan alueen metsäperinnettä. Pekka Isomäen johdolla haastateltiin vuosina 1986-1991 yhteensä noin 70 henkilöä, jotka olivat työskennelleet Keurusseudulla metsätalouden piirissä 1930-70-luvuilla. Toimittaja Jorma Heinonen kirjoitti kerätyn materiaalin pohjalta myös kaksi teosta (Keurusseudun metsäkämpät, 1988 ja Vihreän kullan markkinoilla : Keurusseudun puukauppakirja, 1991). Veräjää varten Pekka Isomäki on digitoinut alun perin c-kaseteille tallennetut haastattelunauhat ja koostanut niistä yhteensä 17 lyhyttä äänitettä, jotka käsittelevät Keurusseudun metsäperinnettä eri puolilta. Lisäksi kokoelmaan kuuluu Isomäen teemasta kirjoittama johdantoteksti sekä äänitteiden kuvituksena käytettyjä valokuvia, joissa esiintyy äänitteiden kertojia ja niissä mainittuja paikkoja ja tilanteita. Creator An entity primarily responsible for making the resource Isomäki, Pekka Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Date A point or period of time associated with an event in the lifecycle of the resource 1986-1991 Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document Keurusseudun perinnettä tallennettaessa aivan keskeisenä asiana on metsätalous, koska sen ansiosta paikkakunnan varallisuus on noussut nopeasti nälkävuosien jälkeen. Tilaton väestö on saanut palkkatyötä metsistä ja metsänomistajat metsänmyyntituloja. Varsinkin Pihlajavedellä ja Multialla reilu 100 vuotta sitten puuyhtiöt ostivat suuria metsätiloja syrjäisiltä seuduilta. Ne olivat osittain vedenjakaja seutuja, karuja ja kivisiä. Varsinkin viime sotien jälkeen metsäteollisuuden puunkäyttö lisääntyi huomattavasti. Metsäteollisuuden tuotteita tarvittiin sotakorvauksiin ja tavarantuonnin rahoittamiseen. Hakkuut piti ulottaa yhä syrjäisemmille alueille ja kun siellä oli paikallinen asutus hyvin harva, niin metsätyövoiman saamiseksi piti rakentaa metsäkämppiä. Tämä kämppien rakentaminen vauhdittui 1940-luvun lopulla ja jatkui 1950-luvun lopulle saakka. Keurusseudulla (Keuruu, Pihlajavesi, Multia) olikin enimmillään 38 toimivaa metsäkämppää sekä toistakymmentä siirtoparakkia. Näiden majoituskapasiteetti riitti lähes tuhannelle metsätyömiehelle. Keurusseudun metsäkämppäverkosto olikin tihein koko eteläisessä Suomessa. Työvoiman tarvetta kuvaa hyvin, kuinka Rosenlew yhtiö 1950-luvun alussa SuurKeuruu lehdessä ilmoitti, että työmaillemme otetaan satoja metsätyömiehiä töihin. Sen jälkeen kun moottorisahat, metsätraktorit, mopedit ja autot yleistyivät sekä puiden kuorinta siirtyi tehtaille, niin työn tehostumisen ja helpomman kulkemisen johdosta työteho hakkuumiehillä nousi roimasti. Samaan aikaan metsätyövoimaa vakinaistettiin ja työtä tarjottiin ympärivuotisesti. Tämä aiheutti 1960-luvun puolivälin jälkeen maaseudulle ja myös Keurusseudulle suuren murroksen. Monen ansiomahdollisuudet heikkenivät ja heillä oli pakkomuutto työn perässä kaupunkipaikoille tai Ruotsiin. Puunhankinnan kehitys jatkui voimakkaana ja nyt vuonna 2017 lähes kaikki hakkuutyö tehdään koneellisesti erittäin tehokkaasti. Nykyisin työvoiman tarve metsissä on vain murto-osa siitä, mitä se oli enimmillään. Keurusseudun metsäammatilaiset tallensivat 1980-luvun lopulla metsäperinnettä. Jorma Heinonen kirjoitti materiaalista kaksi kirjaa. Toinen on metsäkämppiin keskittyvä kirja nimeltään ”Keurusseudun metsäkämpät” ja toinen puukauppoihin keskittyvä kirja nimeltään ”Vihreän kullan markkinoilla”. Silloin haastateltiin noin 70 eri henkilöä, joista suurin osa on nyt kuollut. Näistä haastatteluista silloin tallennetut ääninauhat on digitoitu, yhteensä reilu 40 tuntia ja näistä äänitteistä poimittu noin viiden tunnin ”mielenkiintoisimmat palat”, jotka on ryhmitelty 17 eri tiedostoon. Ne ovat nyt Veräjän kautta kaikkien kuultavissa. Tarinoita kuunnellessa huomaa kuinka lujilla ihmiset olivat ennen. Nauttikaa siitä, kun elämä on nyt fyysisesti helpompaa, mutta ollaanko nyt onnellisempia, kuka sen tietää? Näin hankittiin puuta ja elettiin elämää! Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Metsätaloudella keskeinen asema Keurusseudun historiassa Subject The topic of the resource metsätalous hakkuut metsätyö puukauppa muistelu haastattelut suullinen perinne Description An account of the resource Pekka Isomäki kertoo Keurusseudun metsäperinteestä ja sen tallentamisen parissa tekemästään työstä. Teksti toimii johdantona metsäperinnehaastatteluihin, jotka Isomäki teki alun perin 1980-luvulla c-kaseteille. Veräjää varten hän digitoi ne ja editoi niistä yhteensä 17 eri kokonaisuutta. Äänitiedosto avautuu painamalla ensin aiheen kohdalla olevaa kaiuttimen kuvaa TAI itse aiheen otsikkoa JA sen jälkeen painamalla sivulle avautuneen mustan vaakapalkin vasemmassa laidassa olevaa pikku NUOLTA, jonka vieressä on aikalaskuri. Creator An entity primarily responsible for making the resource Isomäki, Pekka Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Date A point or period of time associated with an event in the lifecycle of the resource 2017 https://keuruunveraja.fi/files/original/775e2833ebc559de10d76eed076672ef.mp3 b1413804f478e60de02129031a5474b3 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Pekka Isomäen metsäperinneaineisto Description An account of the resource Keurusseudun metsäammattilaiset ryhtyivät 1980-luvulla tallentamaan alueen metsäperinnettä. Pekka Isomäen johdolla haastateltiin vuosina 1986-1991 yhteensä noin 70 henkilöä, jotka olivat työskennelleet Keurusseudulla metsätalouden piirissä 1930-70-luvuilla. Toimittaja Jorma Heinonen kirjoitti kerätyn materiaalin pohjalta myös kaksi teosta (Keurusseudun metsäkämpät, 1988 ja Vihreän kullan markkinoilla : Keurusseudun puukauppakirja, 1991). Veräjää varten Pekka Isomäki on digitoinut alun perin c-kaseteille tallennetut haastattelunauhat ja koostanut niistä yhteensä 17 lyhyttä äänitettä, jotka käsittelevät Keurusseudun metsäperinnettä eri puolilta. Lisäksi kokoelmaan kuuluu Isomäen teemasta kirjoittama johdantoteksti sekä äänitteiden kuvituksena käytettyjä valokuvia, joissa esiintyy äänitteiden kertojia ja niissä mainittuja paikkoja ja tilanteita. Creator An entity primarily responsible for making the resource Isomäki, Pekka Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Date A point or period of time associated with an event in the lifecycle of the resource 1986-1991 Sound A resource primarily intended to be heard. Examples include a music playback file format, an audio compact disc, and recorded speech or sounds. Duration Length of time involved (seconds, minutes, hours, days, class periods, etc.) 9 min Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Ahkeran ja tunnollisen Iitan koskettava tarina Subject The topic of the resource metsätyö naistyö Multia 1940-luku muistelu haastattelut Description An account of the resource Seppo Temisevä, Kalevi Kallio, Onni Jarkko ja Yrjö Toikkanen kertovat muistojaan riuskasta multialaisesta Iitasta, joka esimerkiksi teki miesten rinnalla raskaita metsätöitä. Pekka Isomäki haastattelee. Äänitiedosto avautuu painamalla ensin aiheen kohdalla olevaa kaiuttimen kuvaa TAI itse aiheen otsikkoa JA sen jälkeen painamalla sivulle avautuneen mustan vaakapalkin vasemmassa laidassa olevaa pikku NUOLTA, jonka vieressä on aikalaskuri. Creator An entity primarily responsible for making the resource Isomäki, Pekka Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Contributor An entity responsible for making contributions to the resource Jarkko, Onni Kallio, Kalevi Temisevä, Seppo Toikkanen, Yrjö Format The file format, physical medium, or dimensions of the resource MP3 https://keuruunveraja.fi/files/original/2cc44e4a6c86b8e10d6784601b1fa7d0.jpg 1050ba44379c4f8231dcde668cedb7de https://keuruunveraja.fi/files/original/d00a45ac7a3683d2a2bbde1588209441.mp3 4151c20db5d48bea68ac9646a60531ed Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Pekka Isomäen metsäperinneaineisto Description An account of the resource Keurusseudun metsäammattilaiset ryhtyivät 1980-luvulla tallentamaan alueen metsäperinnettä. Pekka Isomäen johdolla haastateltiin vuosina 1986-1991 yhteensä noin 70 henkilöä, jotka olivat työskennelleet Keurusseudulla metsätalouden piirissä 1930-70-luvuilla. Toimittaja Jorma Heinonen kirjoitti kerätyn materiaalin pohjalta myös kaksi teosta (Keurusseudun metsäkämpät, 1988 ja Vihreän kullan markkinoilla : Keurusseudun puukauppakirja, 1991). Veräjää varten Pekka Isomäki on digitoinut alun perin c-kaseteille tallennetut haastattelunauhat ja koostanut niistä yhteensä 17 lyhyttä äänitettä, jotka käsittelevät Keurusseudun metsäperinnettä eri puolilta. Lisäksi kokoelmaan kuuluu Isomäen teemasta kirjoittama johdantoteksti sekä äänitteiden kuvituksena käytettyjä valokuvia, joissa esiintyy äänitteiden kertojia ja niissä mainittuja paikkoja ja tilanteita. Creator An entity primarily responsible for making the resource Isomäki, Pekka Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Date A point or period of time associated with an event in the lifecycle of the resource 1986-1991 Sound A resource primarily intended to be heard. Examples include a music playback file format, an audio compact disc, and recorded speech or sounds. Duration Length of time involved (seconds, minutes, hours, days, class periods, etc.) 19 min Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Suuria savotoita 1920-luvulla : Kallio-Nikara, Pökkömäki Subject The topic of the resource metsätyö savotat kämpät Multia 1920-luku muistelu haastattelut Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Contributor An entity responsible for making contributions to the resource Kallio, Kalevi Ranta, Väinö Toikkanen, Yrjö Format The file format, physical medium, or dimensions of the resource MP3 Description An account of the resource Rosenlew-yhtiöillä työskennelleet Kalevi Kallio, Väinö Ranta ja Yrjö Toikkanen muistelevat Multian suuria savottatyömaita 1920-luvulla. Pekka Isomäki haastattelee. Äänitiedosto avautuu painamalla ensin aiheen kohdalla olevaa kaiuttimen kuvaa TAI itse aiheen otsikkoa JA sen jälkeen painamalla sivulle avautuneen mustan vaakapalkin vasemmassa laidassa olevaa pikku NUOLTA, jonka vieressä on aikalaskuri. Valokuvassa Kallio-Nikaran metsäkämppä, kuvausajankohta ja kuvaaja tuntemattomat. Creator An entity primarily responsible for making the resource Isomäki, Pekka https://keuruunveraja.fi/files/original/3fe3a1a6dd63bcebb6452ebc94063f6e.jpg 3464eb09174a7fe08ae360bde18b825b https://keuruunveraja.fi/files/original/9c906be4373ce4c4a44065af2775b8ea.mp3 31790ae990b720d649cfd3f4af122f8c Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Pekka Isomäen metsäperinneaineisto Description An account of the resource Keurusseudun metsäammattilaiset ryhtyivät 1980-luvulla tallentamaan alueen metsäperinnettä. Pekka Isomäen johdolla haastateltiin vuosina 1986-1991 yhteensä noin 70 henkilöä, jotka olivat työskennelleet Keurusseudulla metsätalouden piirissä 1930-70-luvuilla. Toimittaja Jorma Heinonen kirjoitti kerätyn materiaalin pohjalta myös kaksi teosta (Keurusseudun metsäkämpät, 1988 ja Vihreän kullan markkinoilla : Keurusseudun puukauppakirja, 1991). Veräjää varten Pekka Isomäki on digitoinut alun perin c-kaseteille tallennetut haastattelunauhat ja koostanut niistä yhteensä 17 lyhyttä äänitettä, jotka käsittelevät Keurusseudun metsäperinnettä eri puolilta. Lisäksi kokoelmaan kuuluu Isomäen teemasta kirjoittama johdantoteksti sekä äänitteiden kuvituksena käytettyjä valokuvia, joissa esiintyy äänitteiden kertojia ja niissä mainittuja paikkoja ja tilanteita. Creator An entity primarily responsible for making the resource Isomäki, Pekka Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Date A point or period of time associated with an event in the lifecycle of the resource 1986-1991 Sound A resource primarily intended to be heard. Examples include a music playback file format, an audio compact disc, and recorded speech or sounds. Duration Length of time involved (seconds, minutes, hours, days, class periods, etc.) 26 min Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Pihlajaveden saha Subject The topic of the resource sahalaitokset puunhankinta Pihlajavesi (kunta) muistelu haastattelut Description An account of the resource Kalle Heinonen kertoo työstään Pihlajaveden sahan puunhankkijana ja myöhemmin sahanhoitajana 1920-60-luvuilla. Pekka Isomäki ja Pentti Pekola haastattelevat. Äänitiedosto avautuu painamalla ensin aiheen kohdalla olevaa kaiuttimen kuvaa TAI itse aiheen otsikkoa JA sen jälkeen painamalla sivulle avautuneen mustan vaakapalkin vasemmassa laidassa olevaa pikku NUOLTA, jonka vieressä on aikalaskuri. Valokuvassa Kalle Heinonen koiran kanssa. Kuva Heinosen kotialbumista, aika ja kuvaaja tuntemattomat. Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Contributor An entity responsible for making contributions to the resource Heinonen, Kalle Format The file format, physical medium, or dimensions of the resource MP3 Creator An entity primarily responsible for making the resource Isomäki, Pekka https://keuruunveraja.fi/files/original/d0a825f024ce27fd6e83a4642698db52.jpg 8248a3f212d9db97384e31003c8c9b88 https://keuruunveraja.fi/files/original/557c326dd6e0ef6f6a1224f9036b042e.mp3 c14bd7e172282b1105390da50ff00b8c Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Pekka Isomäen metsäperinneaineisto Description An account of the resource Keurusseudun metsäammattilaiset ryhtyivät 1980-luvulla tallentamaan alueen metsäperinnettä. Pekka Isomäen johdolla haastateltiin vuosina 1986-1991 yhteensä noin 70 henkilöä, jotka olivat työskennelleet Keurusseudulla metsätalouden piirissä 1930-70-luvuilla. Toimittaja Jorma Heinonen kirjoitti kerätyn materiaalin pohjalta myös kaksi teosta (Keurusseudun metsäkämpät, 1988 ja Vihreän kullan markkinoilla : Keurusseudun puukauppakirja, 1991). Veräjää varten Pekka Isomäki on digitoinut alun perin c-kaseteille tallennetut haastattelunauhat ja koostanut niistä yhteensä 17 lyhyttä äänitettä, jotka käsittelevät Keurusseudun metsäperinnettä eri puolilta. Lisäksi kokoelmaan kuuluu Isomäen teemasta kirjoittama johdantoteksti sekä äänitteiden kuvituksena käytettyjä valokuvia, joissa esiintyy äänitteiden kertojia ja niissä mainittuja paikkoja ja tilanteita. Creator An entity primarily responsible for making the resource Isomäki, Pekka Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Date A point or period of time associated with an event in the lifecycle of the resource 1986-1991 Sound A resource primarily intended to be heard. Examples include a music playback file format, an audio compact disc, and recorded speech or sounds. Duration Length of time involved (seconds, minutes, hours, days, class periods, etc.) 13 min Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Lehtomäen kämpän historiaa ja elämää kämpällä Subject The topic of the resource kämpät metsätyö Pihlajavesi (kunta) Description An account of the resource Kämppäemäntä Senja Salmi, Rosenlewilla työskennelleet Lauri Leppäjärvi ja Heikki ja Aulis Suhonen sekä kauppias Ahti Kutinlahti kertovat Pihlajavedellä sijainneen Lehtomäen metsäkämpän toiminnasta 1930-50-luvuilla. Äänitiedosto avautuu painamalla ensin aiheen kohdalla olevaa kaiuttimen kuvaa TAI itse aiheen otsikkoa JA sen jälkeen painamalla sivulle avautuneen mustan vaakapalkin vasemmassa laidassa olevaa pikku NUOLTA, jonka vieressä on aikalaskuri. Valokuvassa Lehtomäen kämpän rakennuksia 1920-luvulla. Kuvan omistaa Matti Saarinen. Creator An entity primarily responsible for making the resource Isomäki, Pekka Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Contributor An entity responsible for making contributions to the resource Kutinlahti, Ahti Leppäjärvi, Lauri Salmi, Senja Suhonen, Aulis Suhonen, Heikki Format The file format, physical medium, or dimensions of the resource MP3 https://keuruunveraja.fi/files/original/73fb614d821da6c8966b355403f221a5.jpg 9467f873a33dec1d78a4e49beb674707 https://keuruunveraja.fi/files/original/f40b48536df62d07cae4e9a1916e45b9.mp3 622b8e203d12e4f604f74cb0118c031f Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Pekka Isomäen metsäperinneaineisto Description An account of the resource Keurusseudun metsäammattilaiset ryhtyivät 1980-luvulla tallentamaan alueen metsäperinnettä. Pekka Isomäen johdolla haastateltiin vuosina 1986-1991 yhteensä noin 70 henkilöä, jotka olivat työskennelleet Keurusseudulla metsätalouden piirissä 1930-70-luvuilla. Toimittaja Jorma Heinonen kirjoitti kerätyn materiaalin pohjalta myös kaksi teosta (Keurusseudun metsäkämpät, 1988 ja Vihreän kullan markkinoilla : Keurusseudun puukauppakirja, 1991). Veräjää varten Pekka Isomäki on digitoinut alun perin c-kaseteille tallennetut haastattelunauhat ja koostanut niistä yhteensä 17 lyhyttä äänitettä, jotka käsittelevät Keurusseudun metsäperinnettä eri puolilta. Lisäksi kokoelmaan kuuluu Isomäen teemasta kirjoittama johdantoteksti sekä äänitteiden kuvituksena käytettyjä valokuvia, joissa esiintyy äänitteiden kertojia ja niissä mainittuja paikkoja ja tilanteita. Creator An entity primarily responsible for making the resource Isomäki, Pekka Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Date A point or period of time associated with an event in the lifecycle of the resource 1986-1991 Sound A resource primarily intended to be heard. Examples include a music playback file format, an audio compact disc, and recorded speech or sounds. Duration Length of time involved (seconds, minutes, hours, days, class periods, etc.) 18 min Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Metsäpomon elämää puunhankinnan ytimessä Subject The topic of the resource metsätyönjohtajat puunhankinta Liesjärvi (Keuruu) muistelu haastattelut Description An account of the resource Metsätyönjohtajat Usko Ollikainen ja Heikki Pykälämäki muistelevat puutavaran ostoa ja muita metsäpomon töitä Liesjärven kylällä 1940-50-luvuilla. Pekka Isomäki haastattelee. Äänitiedosto avautuu painamalla ensin aiheen kohdalla olevaa kaiuttimen kuvaa TAI itse aiheen otsikkoa JA sen jälkeen painamalla sivulle avautuneen mustan vaakapalkin vasemmassa laidassa olevaa pikku NUOLTA, jonka vieressä on aikalaskuri. Valokuvassa Usko Ollikainen ja tuntematon mies, ajankohta mahdollisesti 1970-luku. Kuvaaja tuntematon. Creator An entity primarily responsible for making the resource Isomäki, Pekka Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Contributor An entity responsible for making contributions to the resource Ollikainen, Usko Pykälämäki, Heikki Format The file format, physical medium, or dimensions of the resource MP3 https://keuruunveraja.fi/files/original/c16f5b709011e6c4d2bc4bceeeac8de6.jpg 1a5c938fd322a47fecfe80c62d46cfc1 https://keuruunveraja.fi/files/original/00eaa2f9197b78b7ae9cbbb7a9e20cea.mp3 0d49f28c9eab49cb7ff6995dffec8011 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Pekka Isomäen metsäperinneaineisto Description An account of the resource Keurusseudun metsäammattilaiset ryhtyivät 1980-luvulla tallentamaan alueen metsäperinnettä. Pekka Isomäen johdolla haastateltiin vuosina 1986-1991 yhteensä noin 70 henkilöä, jotka olivat työskennelleet Keurusseudulla metsätalouden piirissä 1930-70-luvuilla. Toimittaja Jorma Heinonen kirjoitti kerätyn materiaalin pohjalta myös kaksi teosta (Keurusseudun metsäkämpät, 1988 ja Vihreän kullan markkinoilla : Keurusseudun puukauppakirja, 1991). Veräjää varten Pekka Isomäki on digitoinut alun perin c-kaseteille tallennetut haastattelunauhat ja koostanut niistä yhteensä 17 lyhyttä äänitettä, jotka käsittelevät Keurusseudun metsäperinnettä eri puolilta. Lisäksi kokoelmaan kuuluu Isomäen teemasta kirjoittama johdantoteksti sekä äänitteiden kuvituksena käytettyjä valokuvia, joissa esiintyy äänitteiden kertojia ja niissä mainittuja paikkoja ja tilanteita. Creator An entity primarily responsible for making the resource Isomäki, Pekka Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Date A point or period of time associated with an event in the lifecycle of the resource 1986-1991 Sound A resource primarily intended to be heard. Examples include a music playback file format, an audio compact disc, and recorded speech or sounds. Duration Length of time involved (seconds, minutes, hours, days, class periods, etc.) 24 min Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Puutavaran osto ja mittaus Subject The topic of the resource puunhankinta puukauppa Description An account of the resource Serlachius-yhtiöillä työskennelleet Eino Häyrinen, Valte Kivinen ja Eero Tyynysniemi sekä maanviljelijä Kalle Liukko muistelevat puukauppaan ja puutavaran mittaukseen liittyviä asioita 1930-60-luvuilla. Pekka Isomäki ja Pentti Pekola haastattelevat. Äänitiedosto avautuu painamalla ensin aiheen kohdalla olevaa kaiuttimen kuvaa TAI itse aiheen otsikkoa JA sen jälkeen painamalla sivulle avautuneen mustan vaakapalkin vasemmassa laidassa olevaa pikku NUOLTA, jonka vieressä on aikalaskuri. Valokuvassa Serlachius-yhtiöiden piirimiehenä työskennellyt Eero Tyynysniemi talvimaisemassa metsän laidassa. Ajankohta ja kuvaaja tuntemattomat. Creator An entity primarily responsible for making the resource Isomäki, Pekka Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Contributor An entity responsible for making contributions to the resource Häyrinen, Eino Kivinen, Valte Liukko, Kalle Pekola, Pentti Tyynysniemi, Eero Format The file format, physical medium, or dimensions of the resource äänite (MP3) https://keuruunveraja.fi/files/original/070fc7735d6cc9d34d1c6052b6235236.jpg af1f1cc02166741b6a0bf63318e876a5 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Description An account of the resource Kuvassa on Pihlajaveden Kangastenperän riihen luukku, johon oli tehty kalterit piikkilangasta. Riihessä oli majoitettuna venäläisiä sotavankeja, kun he olivat Metsähallituksen suurella hiilimiilulla töissä sota-aikana. Title A name given to the resource Lehtomäen metsäkämpän sotavankikalterit Subject The topic of the resource Keuruu sotavangit metsäkämpät Creator An entity primarily responsible for making the resource Kuvaaja tuntematon https://keuruunveraja.fi/files/original/5de1ff75be445cc16971f0e6b2f6d8e5.mp3 51322d21d56cd8d1f7f83c126c544502 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Pekka Isomäen metsäperinneaineisto Description An account of the resource Keurusseudun metsäammattilaiset ryhtyivät 1980-luvulla tallentamaan alueen metsäperinnettä. Pekka Isomäen johdolla haastateltiin vuosina 1986-1991 yhteensä noin 70 henkilöä, jotka olivat työskennelleet Keurusseudulla metsätalouden piirissä 1930-70-luvuilla. Toimittaja Jorma Heinonen kirjoitti kerätyn materiaalin pohjalta myös kaksi teosta (Keurusseudun metsäkämpät, 1988 ja Vihreän kullan markkinoilla : Keurusseudun puukauppakirja, 1991). Veräjää varten Pekka Isomäki on digitoinut alun perin c-kaseteille tallennetut haastattelunauhat ja koostanut niistä yhteensä 17 lyhyttä äänitettä, jotka käsittelevät Keurusseudun metsäperinnettä eri puolilta. Lisäksi kokoelmaan kuuluu Isomäen teemasta kirjoittama johdantoteksti sekä äänitteiden kuvituksena käytettyjä valokuvia, joissa esiintyy äänitteiden kertojia ja niissä mainittuja paikkoja ja tilanteita. Creator An entity primarily responsible for making the resource Isomäki, Pekka Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Date A point or period of time associated with an event in the lifecycle of the resource 1986-1991 Sound A resource primarily intended to be heard. Examples include a music playback file format, an audio compact disc, and recorded speech or sounds. Duration Length of time involved (seconds, minutes, hours, days, class periods, etc.) 9 min Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Lehtomäen kämpän sotavangit Subject The topic of the resource sotavangit Pihlajavesi (kunta) kämpät sota-aika 1940-luku Description An account of the resource Kämppäemäntä Senja Salmi ja Rosenlew-yhtiöiden pomot muistelevat neuvostoliittolaisia sotavankeja Pihlajavedellä Lehtomäen metsäkämpällä. Pekka Isomäki haastattelee. Kuvassa Pihlajaveden Kangastenperän riihen luukku. Riihi oli sota-aikana yli 20 venäläisen sotavangin asuntona, kun he olivat Metsähallituksen suurella hiilimiilulla töissä sota-aikana. Kalterit oli tehty piikkilangasta. Äänitiedosto avautuu painamalla ensin aiheen kohdalla olevaa kaiuttimen kuvaa TAI itse aiheen otsikkoa JA sen jälkeen painamalla sivulle avautuneen mustan vaakapalkin vasemmassa laidassa olevaa pikku NUOLTA, jonka vieressä on aikalaskuri. Creator An entity primarily responsible for making the resource Isomäki, Pekka Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Contributor An entity responsible for making contributions to the resource Kutinlahti, Ahti Leppäjärvi, Lauri Salmi, Senja Suhonen, Aulis Suhonen, Heikki Format The file format, physical medium, or dimensions of the resource äänite (MP3) https://keuruunveraja.fi/files/original/ad4301c9f99b862f24a736380ce5533c.mp3 017011e6542205f8370b0b84a636e016 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Pekka Isomäen metsäperinneaineisto Description An account of the resource Keurusseudun metsäammattilaiset ryhtyivät 1980-luvulla tallentamaan alueen metsäperinnettä. Pekka Isomäen johdolla haastateltiin vuosina 1986-1991 yhteensä noin 70 henkilöä, jotka olivat työskennelleet Keurusseudulla metsätalouden piirissä 1930-70-luvuilla. Toimittaja Jorma Heinonen kirjoitti kerätyn materiaalin pohjalta myös kaksi teosta (Keurusseudun metsäkämpät, 1988 ja Vihreän kullan markkinoilla : Keurusseudun puukauppakirja, 1991). Veräjää varten Pekka Isomäki on digitoinut alun perin c-kaseteille tallennetut haastattelunauhat ja koostanut niistä yhteensä 17 lyhyttä äänitettä, jotka käsittelevät Keurusseudun metsäperinnettä eri puolilta. Lisäksi kokoelmaan kuuluu Isomäen teemasta kirjoittama johdantoteksti sekä äänitteiden kuvituksena käytettyjä valokuvia, joissa esiintyy äänitteiden kertojia ja niissä mainittuja paikkoja ja tilanteita. Creator An entity primarily responsible for making the resource Isomäki, Pekka Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Date A point or period of time associated with an event in the lifecycle of the resource 1986-1991 Sound A resource primarily intended to be heard. Examples include a music playback file format, an audio compact disc, and recorded speech or sounds. Duration Length of time involved (seconds, minutes, hours, days, class periods, etc.) 25 min Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Elämää metsäkämpillä ja puunhankintaa sotien kahta puolen Subject The topic of the resource kämpät metsätyö savotat Pihlajavesi (kunta) muistelu haastattelut puukauppa uitto Description An account of the resource Erkki Teininmäki kertoo elämästä Pihlajaveden Lehtomäen metsäkämpällä sekä puunhankinnasta 1930-50-luvuilla. Pekka Isomäki haastattelee. Äänitiedosto avautuu painamalla ensin aiheen kohdalla olevaa kaiuttimen kuvaa TAI itse aiheen otsikkoa JA sen jälkeen painamalla sivulle avautuneen mustan vaakapalkin vasemmassa laidassa olevaa pikku NUOLTA, jonka vieressä on aikalaskuri. Creator An entity primarily responsible for making the resource Isomäki, Pekka Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Contributor An entity responsible for making contributions to the resource Teininmäki, Erkki Format The file format, physical medium, or dimensions of the resource äänite (MP3) https://keuruunveraja.fi/files/original/289f072287e30eb03af8e7d4801cfc12.mp3 689b19f44f3fb6bf208eab3086b01fd2 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Pekka Isomäen metsäperinneaineisto Description An account of the resource Keurusseudun metsäammattilaiset ryhtyivät 1980-luvulla tallentamaan alueen metsäperinnettä. Pekka Isomäen johdolla haastateltiin vuosina 1986-1991 yhteensä noin 70 henkilöä, jotka olivat työskennelleet Keurusseudulla metsätalouden piirissä 1930-70-luvuilla. Toimittaja Jorma Heinonen kirjoitti kerätyn materiaalin pohjalta myös kaksi teosta (Keurusseudun metsäkämpät, 1988 ja Vihreän kullan markkinoilla : Keurusseudun puukauppakirja, 1991). Veräjää varten Pekka Isomäki on digitoinut alun perin c-kaseteille tallennetut haastattelunauhat ja koostanut niistä yhteensä 17 lyhyttä äänitettä, jotka käsittelevät Keurusseudun metsäperinnettä eri puolilta. Lisäksi kokoelmaan kuuluu Isomäen teemasta kirjoittama johdantoteksti sekä äänitteiden kuvituksena käytettyjä valokuvia, joissa esiintyy äänitteiden kertojia ja niissä mainittuja paikkoja ja tilanteita. Creator An entity primarily responsible for making the resource Isomäki, Pekka Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Date A point or period of time associated with an event in the lifecycle of the resource 1986-1991 Sound A resource primarily intended to be heard. Examples include a music playback file format, an audio compact disc, and recorded speech or sounds. Duration Length of time involved (seconds, minutes, hours, days, class periods, etc.) 9 min Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Puutavaran hankinta- ja mittaustilanteita Subject The topic of the resource mittaus puunhankinta puutavara metsätyö Keuruu 1950-luku muistelu Description An account of the resource Erkki Teininmäki muistelee puutavaran mittausta ja puunhankintaa 1940-60-luvuilla. Pekka Isomäki haastattelee. Creator An entity primarily responsible for making the resource Isomäki, Pekka Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Contributor An entity responsible for making contributions to the resource Teininmäki, Erkki Format The file format, physical medium, or dimensions of the resource äänite (MP3) https://keuruunveraja.fi/files/original/186fd5464dcad588c7441120e9fd72a6.mp3 c34aafb2f869c3b67d8499d8ca4e75a7 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Pekka Isomäen metsäperinneaineisto Description An account of the resource Keurusseudun metsäammattilaiset ryhtyivät 1980-luvulla tallentamaan alueen metsäperinnettä. Pekka Isomäen johdolla haastateltiin vuosina 1986-1991 yhteensä noin 70 henkilöä, jotka olivat työskennelleet Keurusseudulla metsätalouden piirissä 1930-70-luvuilla. Toimittaja Jorma Heinonen kirjoitti kerätyn materiaalin pohjalta myös kaksi teosta (Keurusseudun metsäkämpät, 1988 ja Vihreän kullan markkinoilla : Keurusseudun puukauppakirja, 1991). Veräjää varten Pekka Isomäki on digitoinut alun perin c-kaseteille tallennetut haastattelunauhat ja koostanut niistä yhteensä 17 lyhyttä äänitettä, jotka käsittelevät Keurusseudun metsäperinnettä eri puolilta. Lisäksi kokoelmaan kuuluu Isomäen teemasta kirjoittama johdantoteksti sekä äänitteiden kuvituksena käytettyjä valokuvia, joissa esiintyy äänitteiden kertojia ja niissä mainittuja paikkoja ja tilanteita. Creator An entity primarily responsible for making the resource Isomäki, Pekka Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Date A point or period of time associated with an event in the lifecycle of the resource 1986-1991 Sound A resource primarily intended to be heard. Examples include a music playback file format, an audio compact disc, and recorded speech or sounds. Duration Length of time involved (seconds, minutes, hours, days, class periods, etc.) 15 min Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Korean suhdanne ja leimikon könttäkaupat Subject The topic of the resource puukauppa mittaus leimikot Korean suhdanne Description An account of the resource Heikki Mannisenmäki, Pertti Kierros, Tuomo Kortemäki ja Jussi Valkeisenmäki muistelevat puutavaran hintaa nostaneen Korean suhdanteen ja leimikon könttäkauppojen vaikutusta puukauppaan 1950-70-luvuilla. Äänitiedosto avautuu painamalla ensin aiheen kohdalla olevaa kaiuttimen kuvaa TAI itse aiheen otsikkoa JA sen jälkeen painamalla sivulle avautuneen mustan vaakapalkin vasemmassa laidassa olevaa pikku NUOLTA, jonka vieressä on aikalaskuri. Creator An entity primarily responsible for making the resource Isomäki, Pekka Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Contributor An entity responsible for making contributions to the resource Kierros, Pertti Kortemäki, Tuomo Mannisenmäki, Heikki Valkeisenmäki, Jussi Format The file format, physical medium, or dimensions of the resource äänite (MP3) https://keuruunveraja.fi/files/original/1e9a2b4ad73d7d89cae78541e90518cd.jpg f67f4d1ee90c67013f384b5f67e3b14a https://keuruunveraja.fi/files/original/c1c110b98762ada074c7426e12bc373a.mp3 6cf63940f51b5a1fe12bc1a3d8f2da57 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Pekka Isomäen metsäperinneaineisto Description An account of the resource Keurusseudun metsäammattilaiset ryhtyivät 1980-luvulla tallentamaan alueen metsäperinnettä. Pekka Isomäen johdolla haastateltiin vuosina 1986-1991 yhteensä noin 70 henkilöä, jotka olivat työskennelleet Keurusseudulla metsätalouden piirissä 1930-70-luvuilla. Toimittaja Jorma Heinonen kirjoitti kerätyn materiaalin pohjalta myös kaksi teosta (Keurusseudun metsäkämpät, 1988 ja Vihreän kullan markkinoilla : Keurusseudun puukauppakirja, 1991). Veräjää varten Pekka Isomäki on digitoinut alun perin c-kaseteille tallennetut haastattelunauhat ja koostanut niistä yhteensä 17 lyhyttä äänitettä, jotka käsittelevät Keurusseudun metsäperinnettä eri puolilta. Lisäksi kokoelmaan kuuluu Isomäen teemasta kirjoittama johdantoteksti sekä äänitteiden kuvituksena käytettyjä valokuvia, joissa esiintyy äänitteiden kertojia ja niissä mainittuja paikkoja ja tilanteita. Creator An entity primarily responsible for making the resource Isomäki, Pekka Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Date A point or period of time associated with an event in the lifecycle of the resource 1986-1991 Sound A resource primarily intended to be heard. Examples include a music playback file format, an audio compact disc, and recorded speech or sounds. Duration Length of time involved (seconds, minutes, hours, days, class periods, etc.) 12 min Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Pomona Housukosken metsäkämpällä ja kämppäelämää Subject The topic of the resource kämpät muistelu haastattelut Description An account of the resource Viljo Lehtomäki muistelee kämppäelämää Housukosken metsäkämpällä Multialla 1940-luvulta alkaen. Ahti Vessari ja Kalevi Kallio muistelevat metsätyöntekijän elämää 1940-60-luvuilla. Pekka Isomäki haastattelee. Äänitiedosto avautuu painamalla ensin aiheen kohdalla olevaa kaiuttimen kuvaa TAI itse aiheen otsikkoa JA sen jälkeen painamalla sivulle avautuneen mustan vaakapalkin vasemmassa laidassa olevaa pikku NUOLTA, jonka vieressä on aikalaskuri. Valokuvassa keuruulaisen Kalikan kämpän sisätiloja 1950-luvun alkupuolella. Ei siinä kovin suurta yksityisyyttä miehellä ollut, kuvaan sopii 13 miehen sängyt. Kuva on alun perin julkaistu Serlachius-yhtiöiden Tehdas ja Me -lehdessä. Creator An entity primarily responsible for making the resource Isomäki, Pekka Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Contributor An entity responsible for making contributions to the resource Kallio, Kalevi Lehtomäki, Viljo Vessari, Ahti Format The file format, physical medium, or dimensions of the resource äänite (MP3) https://keuruunveraja.fi/files/original/9f2243dbad96e8a8a1bcf7caad3c518e.jpg aad183a082b855537b3119844e72b5a5 https://keuruunveraja.fi/files/original/b71e5482bf5d8e905b75525022f2e971.mp3 bdcc4d909c8ca7b3ea5974be3133ca34 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Pekka Isomäen metsäperinneaineisto Description An account of the resource Keurusseudun metsäammattilaiset ryhtyivät 1980-luvulla tallentamaan alueen metsäperinnettä. Pekka Isomäen johdolla haastateltiin vuosina 1986-1991 yhteensä noin 70 henkilöä, jotka olivat työskennelleet Keurusseudulla metsätalouden piirissä 1930-70-luvuilla. Toimittaja Jorma Heinonen kirjoitti kerätyn materiaalin pohjalta myös kaksi teosta (Keurusseudun metsäkämpät, 1988 ja Vihreän kullan markkinoilla : Keurusseudun puukauppakirja, 1991). Veräjää varten Pekka Isomäki on digitoinut alun perin c-kaseteille tallennetut haastattelunauhat ja koostanut niistä yhteensä 17 lyhyttä äänitettä, jotka käsittelevät Keurusseudun metsäperinnettä eri puolilta. Lisäksi kokoelmaan kuuluu Isomäen teemasta kirjoittama johdantoteksti sekä äänitteiden kuvituksena käytettyjä valokuvia, joissa esiintyy äänitteiden kertojia ja niissä mainittuja paikkoja ja tilanteita. Creator An entity primarily responsible for making the resource Isomäki, Pekka Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Date A point or period of time associated with an event in the lifecycle of the resource 1986-1991 Sound A resource primarily intended to be heard. Examples include a music playback file format, an audio compact disc, and recorded speech or sounds. Duration Length of time involved (seconds, minutes, hours, days, class periods, etc.) 9 min Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Tiukat laatuvaatimukset, Ferkun osto ja kanalan kannattavuus Subject The topic of the resource mittaus puukauppa hinnoittelu traktorit Description An account of the resource Martti Haapamäki, Väinö Huostila, Pentti Pekola, Erkki Peräinen ja Markku Riihonen muistelevat Korean suhdanteen vaikutusta hintoihin ja puun laatuvaatimusten tiukkuutta. Keskustelussa sivutaan myös kanalanpidon taloutta ja traktorin käyttöä puunajossa 1950-luvulla . Pekka Isomäki haastattelee. Kuvassa Erkki Peräinen ja Kalervo Jokela lähdössä heinänkaatoon Harmaalla Ferkulla. Samanlaisen Fergusonin sai Markku Riihonen ostettua 1950-luvun alussa, kun tarjosi kunnon päivällisen myyjille Tampereella. Äänitiedosto avautuu painamalla ensin aiheen kohdalla olevaa kaiuttimen kuvaa TAI itse aiheen otsikkoa JA sen jälkeen painamalla sivulle avautuneen mustan vaakapalkin vasemmassa laidassa olevaa pikku NUOLTA, jonka vieressä on aikalaskuri. Creator An entity primarily responsible for making the resource Isomäki, Pekka Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Contributor An entity responsible for making contributions to the resource Haapamäki, Martti Huostila, Väinö Pekola, Pentti Peräinen, Erkki Riihonen, Markku Format The file format, physical medium, or dimensions of the resource äänite (MP3) https://keuruunveraja.fi/files/original/9bd8180aaf41af2ecbc65592ed9d112c.mp3 0493b97df59d12b590305ca955080f62 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Pekka Isomäen metsäperinneaineisto Description An account of the resource Keurusseudun metsäammattilaiset ryhtyivät 1980-luvulla tallentamaan alueen metsäperinnettä. Pekka Isomäen johdolla haastateltiin vuosina 1986-1991 yhteensä noin 70 henkilöä, jotka olivat työskennelleet Keurusseudulla metsätalouden piirissä 1930-70-luvuilla. Toimittaja Jorma Heinonen kirjoitti kerätyn materiaalin pohjalta myös kaksi teosta (Keurusseudun metsäkämpät, 1988 ja Vihreän kullan markkinoilla : Keurusseudun puukauppakirja, 1991). Veräjää varten Pekka Isomäki on digitoinut alun perin c-kaseteille tallennetut haastattelunauhat ja koostanut niistä yhteensä 17 lyhyttä äänitettä, jotka käsittelevät Keurusseudun metsäperinnettä eri puolilta. Lisäksi kokoelmaan kuuluu Isomäen teemasta kirjoittama johdantoteksti sekä äänitteiden kuvituksena käytettyjä valokuvia, joissa esiintyy äänitteiden kertojia ja niissä mainittuja paikkoja ja tilanteita. Creator An entity primarily responsible for making the resource Isomäki, Pekka Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Date A point or period of time associated with an event in the lifecycle of the resource 1986-1991 Sound A resource primarily intended to be heard. Examples include a music playback file format, an audio compact disc, and recorded speech or sounds. Duration Length of time involved (seconds, minutes, hours, days, class periods, etc.) 6 min Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Pihlaisselkä autotienä ja postinkantajan laaja toimenkuva Subject The topic of the resource puunhankinta hakkuut Pihlajavesi (kunta) Pihlajavesi (järvi) -- Keuruu muistelu haastattelut postinjakelu Description An account of the resource Olavi Korpijärvi ja Pentti Kokinmäki kertovat puunhankinnasta ja -ajosta Pihlajavedellä ja Pihlaisselän yli 1930-50-luvuilla. Lisäksi Korpijärvi muistelee, miten jakoi postinkantajana metsärahoja taloihin. Pekka Isomäki haastattelee. Äänitiedosto avautuu painamalla ensin aiheen kohdalla olevaa kaiuttimen kuvaa TAI itse aiheen otsikkoa JA sen jälkeen painamalla sivulle avautuneen mustan vaakapalkin vasemmassa laidassa olevaa pikku NUOLTA, jonka vieressä on aikalaskuri. Creator An entity primarily responsible for making the resource Isomäki, Pekka Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Format The file format, physical medium, or dimensions of the resource äänite (MP3) https://keuruunveraja.fi/files/original/603998b708a99e49fe853d25bfc51d2f.mp3 b316813e68f450d15342432d46328656 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Pekka Isomäen metsäperinneaineisto Description An account of the resource Keurusseudun metsäammattilaiset ryhtyivät 1980-luvulla tallentamaan alueen metsäperinnettä. Pekka Isomäen johdolla haastateltiin vuosina 1986-1991 yhteensä noin 70 henkilöä, jotka olivat työskennelleet Keurusseudulla metsätalouden piirissä 1930-70-luvuilla. Toimittaja Jorma Heinonen kirjoitti kerätyn materiaalin pohjalta myös kaksi teosta (Keurusseudun metsäkämpät, 1988 ja Vihreän kullan markkinoilla : Keurusseudun puukauppakirja, 1991). Veräjää varten Pekka Isomäki on digitoinut alun perin c-kaseteille tallennetut haastattelunauhat ja koostanut niistä yhteensä 17 lyhyttä äänitettä, jotka käsittelevät Keurusseudun metsäperinnettä eri puolilta. Lisäksi kokoelmaan kuuluu Isomäen teemasta kirjoittama johdantoteksti sekä äänitteiden kuvituksena käytettyjä valokuvia, joissa esiintyy äänitteiden kertojia ja niissä mainittuja paikkoja ja tilanteita. Creator An entity primarily responsible for making the resource Isomäki, Pekka Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Date A point or period of time associated with an event in the lifecycle of the resource 1986-1991 Sound A resource primarily intended to be heard. Examples include a music playback file format, an audio compact disc, and recorded speech or sounds. Duration Length of time involved (seconds, minutes, hours, days, class periods, etc.) 28 min Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Metsäkämppien huolto, nousu ja tuho, työnopastus ja mustanpörssin kauppa Subject The topic of the resource kämpät ylläpito muistelu haastattelut Description An account of the resource Serlachius-yhtiöiden metsätyönjohtaja Ahti Vessari ja yleismies Pentti Likonen muistelevat metsäkämppien huoltoa ja alasajoa 1950-60-luvuilla. Pekka Isomäki haastattelee. Äänitiedosto avautuu painamalla ensin aiheen kohdalla olevaa kaiuttimen kuvaa TAI itse aiheen otsikkoa JA sen jälkeen painamalla sivulle avautuneen mustan vaakapalkin vasemmassa laidassa olevaa pikku NUOLTA, jonka vieressä on aikalaskuri. Creator An entity primarily responsible for making the resource Isomäki, Pekka Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Contributor An entity responsible for making contributions to the resource Likonen, Pentti Vessari, Ahti Format The file format, physical medium, or dimensions of the resource äänite (MP3) https://keuruunveraja.fi/files/original/fd40b0342d7a42581bea298feaf77ce1.jpg 27d82c0e123c97f1040ed0237d387504 https://keuruunveraja.fi/files/original/7c94ecc741acca49fe8a9c338d884a1c.mp3 af94e63253164fcb033a88776462bcaa Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Pekka Isomäen metsäperinneaineisto Description An account of the resource Keurusseudun metsäammattilaiset ryhtyivät 1980-luvulla tallentamaan alueen metsäperinnettä. Pekka Isomäen johdolla haastateltiin vuosina 1986-1991 yhteensä noin 70 henkilöä, jotka olivat työskennelleet Keurusseudulla metsätalouden piirissä 1930-70-luvuilla. Toimittaja Jorma Heinonen kirjoitti kerätyn materiaalin pohjalta myös kaksi teosta (Keurusseudun metsäkämpät, 1988 ja Vihreän kullan markkinoilla : Keurusseudun puukauppakirja, 1991). Veräjää varten Pekka Isomäki on digitoinut alun perin c-kaseteille tallennetut haastattelunauhat ja koostanut niistä yhteensä 17 lyhyttä äänitettä, jotka käsittelevät Keurusseudun metsäperinnettä eri puolilta. Lisäksi kokoelmaan kuuluu Isomäen teemasta kirjoittama johdantoteksti sekä äänitteiden kuvituksena käytettyjä valokuvia, joissa esiintyy äänitteiden kertojia ja niissä mainittuja paikkoja ja tilanteita. Creator An entity primarily responsible for making the resource Isomäki, Pekka Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Date A point or period of time associated with an event in the lifecycle of the resource 1986-1991 Sound A resource primarily intended to be heard. Examples include a music playback file format, an audio compact disc, and recorded speech or sounds. Duration Length of time involved (seconds, minutes, hours, days, class periods, etc.) 15 min Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Puutavara-autoilun kehitys Subject The topic of the resource autoilijat puutavara nostolaitteet autoilu muistelu haastattelut Description An account of the resource Autoilijat Jorma Mäkelä, Eino Papinaho ja Aarne Heikkinen muistelevat puutavara-autoilun ja tukkinostureiden kehitystä 1930-luvulta 1960-luvulle. Pekka Isomäki ja Pentti Pekola haastattelevat. Äänitiedosto avautuu painamalla ensin aiheen kohdalla olevaa kaiuttimen kuvaa TAI itse aiheen otsikkoa JA sen jälkeen painamalla sivulle avautuneen mustan vaakapalkin vasemmassa laidassa olevaa pikku NUOLTA, jonka vieressä on aikalaskuri. Valokuvassa Reino Lehtomäen puutavara-auto lastissa vuonna 1938, mukana kolme miestä. Kuvan omistaa Pentti Kivelä, kuvaaja tuntematon. Creator An entity primarily responsible for making the resource Isomäki, Pekka Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Contributor An entity responsible for making contributions to the resource Heikkinen, Aarne Mäkelä, Jorma Papinaho, Eino Format The file format, physical medium, or dimensions of the resource äänite (MP3) https://keuruunveraja.fi/files/original/0114cebab33cb573c7190dfe6f8706f8.pdf 5c98402b366682cb25f5c011260e4d52 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Aisapuu-lehden artikkeleita Description An account of the resource Tässä kokoelmassa on Pihlajavedellä ilmestyvän Aisapuu-kylälehden artikkeleita. Lehdessä julkaistaan runsaasti Pihlajaveden kotiseutuhistoriaan liittyviä tekstejä ja kuvia. Digitoitu teos Tähän kokonaiset digitoidut kirjat tiedostoliitteinä, metatietokenttiin lyhyt kuvaus teoksesta. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource 1860-luvun nälkävuodet Pihlajavedellä Subject The topic of the resource Pihlajavesi (kunta) katovuodet kuolleisuus Description An account of the resource Julkaistu Aisapuu-lehdessä nro 94 2014 Creator An entity primarily responsible for making the resource Isomäki, Pekka Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto https://keuruunveraja.fi/files/original/fd2650d7ca0ec62ca3f52f4465f0ff74.jpg 908749f72c0c841942d20c7c1f868d6c Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Pekka Isomäen metsäperinneaineisto Description An account of the resource Keurusseudun metsäammattilaiset ryhtyivät 1980-luvulla tallentamaan alueen metsäperinnettä. Pekka Isomäen johdolla haastateltiin vuosina 1986-1991 yhteensä noin 70 henkilöä, jotka olivat työskennelleet Keurusseudulla metsätalouden piirissä 1930-70-luvuilla. Toimittaja Jorma Heinonen kirjoitti kerätyn materiaalin pohjalta myös kaksi teosta (Keurusseudun metsäkämpät, 1988 ja Vihreän kullan markkinoilla : Keurusseudun puukauppakirja, 1991). Veräjää varten Pekka Isomäki on digitoinut alun perin c-kaseteille tallennetut haastattelunauhat ja koostanut niistä yhteensä 17 lyhyttä äänitettä, jotka käsittelevät Keurusseudun metsäperinnettä eri puolilta. Lisäksi kokoelmaan kuuluu Isomäen teemasta kirjoittama johdantoteksti sekä äänitteiden kuvituksena käytettyjä valokuvia, joissa esiintyy äänitteiden kertojia ja niissä mainittuja paikkoja ja tilanteita. Creator An entity primarily responsible for making the resource Isomäki, Pekka Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Date A point or period of time associated with an event in the lifecycle of the resource 1986-1991 Still Image A static visual representation. Examples include paintings, drawings, graphic designs, plans and maps. Recommended best practice is to assign the type Text to images of textual materials. Original Format The type of object, such as painting, sculpture, paper, photo, and additional data Kartta Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Keurusseudun kiinteät metsäkämpät Subject The topic of the resource metsätyö kämpät Description An account of the resource Karttaan on merkitty 38 kämppää. Niiden käyttö keskittyi 1930-luvulta 1960-luvun puoliväliin. Vuonna 2017 kaikki kämpät ovat muussa käytössä tai ne on purettu. Creator An entity primarily responsible for making the resource Isomäki, Pekka Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto https://keuruunveraja.fi/files/original/5fef2b8e143992b7489eee28fa22f46a.pdf 2768ac300d1dd9a84ef2123f54b9480b Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Aisapuu-lehden artikkeleita Description An account of the resource Tässä kokoelmassa on Pihlajavedellä ilmestyvän Aisapuu-kylälehden artikkeleita. Lehdessä julkaistaan runsaasti Pihlajaveden kotiseutuhistoriaan liittyviä tekstejä ja kuvia. Artikkeli Teeemateksti jostakin aiheesta. Tätä aineistotyyppiä voi käyttää aina kun tekstin muoto ei vaadi muuta. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Pöllintekoa ja kulttuuria Subject The topic of the resource Keuruu Pihlajavesi (kunta) tukkilaiset kämpät orkesterit tanssit metsäkulttuuri Creator An entity primarily responsible for making the resource Isomäki, Pekka Source A related resource from which the described resource is derived Aisapuu 84, 2012 Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto https://keuruunveraja.fi/files/original/6ddb58ee51c2c3e01124bcfdd500bc73.pdf 6bd9c4dfac2e7592dfa87bac57b098bb Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Aisapuu-lehden artikkeleita Description An account of the resource Tässä kokoelmassa on Pihlajavedellä ilmestyvän Aisapuu-kylälehden artikkeleita. Lehdessä julkaistaan runsaasti Pihlajaveden kotiseutuhistoriaan liittyviä tekstejä ja kuvia. Artikkeli Teeemateksti jostakin aiheesta. Tätä aineistotyyppiä voi käyttää aina kun tekstin muoto ei vaadi muuta. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Tapahtui Pihlajavedellä Subject The topic of the resource Keuruu Pihlajavesi (kunta) metsätyöntekijät kämpät metsästys tanssit erotiikka piispantarkastukset papit Creator An entity primarily responsible for making the resource Isomäki, Pekka Source A related resource from which the described resource is derived Aisapuu 84, 2012 Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto https://keuruunveraja.fi/files/original/d3bafea784df3e57f109b274f2130e66.pdf a445d039b7712fd904d120b04ab9c593 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Aisapuu-lehden artikkeleita Description An account of the resource Tässä kokoelmassa on Pihlajavedellä ilmestyvän Aisapuu-kylälehden artikkeleita. Lehdessä julkaistaan runsaasti Pihlajaveden kotiseutuhistoriaan liittyviä tekstejä ja kuvia. Artikkeli Teeemateksti jostakin aiheesta. Tätä aineistotyyppiä voi käyttää aina kun tekstin muoto ei vaadi muuta. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Tarinoita puukauppojen hintapiikeistä Subject The topic of the resource Keuruu Pihlajavesi (järvi) -- Keuruu puukauppa hinnoittelu ostovoima Creator An entity primarily responsible for making the resource Isomäki, Pekka Source A related resource from which the described resource is derived Aisapuu 99, 2016 Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto https://keuruunveraja.fi/files/original/14d9b6dfc5b5a2b0a73ba497d73e6891.pdf 4efd70fdc4f50099f982a6a327b96dab Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Aisapuu-lehden artikkeleita Description An account of the resource Tässä kokoelmassa on Pihlajavedellä ilmestyvän Aisapuu-kylälehden artikkeleita. Lehdessä julkaistaan runsaasti Pihlajaveden kotiseutuhistoriaan liittyviä tekstejä ja kuvia. Artikkeli Teeemateksti jostakin aiheesta. Tätä aineistotyyppiä voi käyttää aina kun tekstin muoto ei vaadi muuta. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Pihlaisselkä jäätienä Subject The topic of the resource Keuruu Pihlajavesi (kunta) jäätiet uitto kuormaus puutavara kuorma-autot Creator An entity primarily responsible for making the resource Isomäki, Pekka Source A related resource from which the described resource is derived Aisapuu 102, 2016 Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Contributor An entity responsible for making contributions to the resource Kokinmäki, Pentti Korpijärvi, Olavi Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Pekka Isomäen metsäperinneaineisto Description An account of the resource Keurusseudun metsäammattilaiset ryhtyivät 1980-luvulla tallentamaan alueen metsäperinnettä. Pekka Isomäen johdolla haastateltiin vuosina 1986-1991 yhteensä noin 70 henkilöä, jotka olivat työskennelleet Keurusseudulla metsätalouden piirissä 1930-70-luvuilla. Toimittaja Jorma Heinonen kirjoitti kerätyn materiaalin pohjalta myös kaksi teosta (Keurusseudun metsäkämpät, 1988 ja Vihreän kullan markkinoilla : Keurusseudun puukauppakirja, 1991). Veräjää varten Pekka Isomäki on digitoinut alun perin c-kaseteille tallennetut haastattelunauhat ja koostanut niistä yhteensä 17 lyhyttä äänitettä, jotka käsittelevät Keurusseudun metsäperinnettä eri puolilta. Lisäksi kokoelmaan kuuluu Isomäen teemasta kirjoittama johdantoteksti sekä äänitteiden kuvituksena käytettyjä valokuvia, joissa esiintyy äänitteiden kertojia ja niissä mainittuja paikkoja ja tilanteita. Creator An entity primarily responsible for making the resource Isomäki, Pekka Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Date A point or period of time associated with an event in the lifecycle of the resource 1986-1991 Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document <p>Toisen maailmansodan aikoina oli ulkomaankauppa lähes jumissa ja tuli ankara bensapula. Bensan korvikkeeksi autoja varustettiin häkäpöntöillä, joissa puuta tai hiiltä polttamalla saatiin monimutkaisen prosessin tuloksena hiilimonoksidia eli häkää, mikä on tappava kaasu ja se se on niin ärhäkkää, että sen voimalla auton moottori käy. <br /><br />Pihlajaveden Karhunkylässä on Metsähallituksen maaalla on vieläkin nähtävissä useita hiilimiilujen kuoppia, joissa on sota-aikana hiilletty puuta ajoneuvojen polttoaineeksi. Syksyllä 1992 Esko Reinikan kanssa haastattelin metsätyönjohtaja Toivo Heinosta, joka oli  Metsähallituksen pomona sotavuosina johtamassa puunhankintaa hiilimiilulle. Esko Reinikka oli 15-vuotiaana poikana mukana siinä työmaalla. Yhdessä Esko ja Toivo muistivat hyvin työmaan kulkua. Tästä muistelusta kirjoitan tähän pienen tiivistelmän.</p> <p>Metsänhoitaja Aakenus oli sanonut, että nyt siellä kenraalit hyppii seinille, kun bensa loppuu Suomesta, nyt pitää saada hiiliä. Eri puolilla Suomea alettiin Metsähallituksen mailta kaataa hiilipuita. Karhunkylässäkin hakattiin 6000 p-m3 puita hiillettäviksi. Pääasiassa mäntyä, mutta myös kuusta ja koivua. Puut aisattiin kuivumisen edistämiseksi. Nuoret eivät tiedä mitä on aisaaminen, siinä kuorimaraudalla poistetaan kuorta molemmilta sivuilta vuolaisun verran. Näin puu kuivuu nopeammin. Metsätöitä oli tekemässä vanhat miehet ja poikaset, sekä ”Tottelematon Jussi”, joka oli saanut osuvan korkonimen huonon kuulonsa takia.</p> <p>Miiluun ladottiin 150 p-m3 puuta, puut olivat pystyssä nojallaan keskustaan päin. Miilun sisälle oli laitettu lautatorvia sivulta keskelle ja yksi torvi pystyyn keskelle, ne toimivat ilmareikinä. Miilu peiteltiin oljilla ja mullalla. Maa juntattiin ilmatiiviiviiksi, ettei valkea pääse läpi. Näin oli miilu viritetty polttamiseen eli oikealla nimellä kuivatislaukseen.</p> <p>Miilu sytytettiin päältä. Lautarorvien kautta säädeltiin ilmansaantia. Miilua vahdittiin aina, ettei se päässyt syttymään avoliekkiin. Jos jostakin alkoi savua tupruttaa, niin se heti tiivillä maalla tukahdutettiin. Joskus miilun sisälle kehittyi niin kova paine, että se ”potkaisi” kaasuja ulos. Sen jälkeen oli pintaa kiireesti tiivistettävä. Miilun palaessa sitä piti juntata puunuijalla, että palaessa syntyneet löysät kohdat tiivistyivät.</p> <p>Miilumestarina toimi Luoma niminen mies ja Antti Hiiri oli pääpolttaja. Hiiren myöhempänä kohtalona oli Kannonkoskella pudota löysään miiluun, mihin hän menehtyi. Tietoisena tästä putoamisen vaarasta miilun päällä liikkujalla piti olla aina pitkä seiväs jalan alla.</p> <p>Kun miilu oli hiiltynyt, niin sitä jäähdyteltiin vedellä useita päiviä. Vettä kannettiin ämmänlängillä, minkä idean toi Martti Virtanen Amerikan reissultaan. Jäähtymisen jälkeen kate purettiin ja hiiltyneet kekäleet murskattiin kassaralla palasiksi ja pussitettiin. Pussittamisessa oli myös paikkakunnan tyttöjä ja he olivat iltaisin kuin mustia kuin neekerit. Metsähallituksen puolesta oli saippuaa ja lämmin sauna peseytymistä varten.</p> <p>Viimeiset miilut poltettiin v. 1945. Tämä Kangaslammin hiilimiilualue on nimetty Metsämuseo Luston Kulttuuriperintökohteeksi.</p> <p>Mainittakoon, että Karhunkylällä oli vuonna 1944 venäläisiä sotavankeja töissä. He hakkasivat halkoja Vapolle.  Vankien urakkana oli valmistaa halkoja 2 p-m3 päivässä. Haloilla tehtiin höyryä vetureihin, joten Karhunkylältä toimitettiin monenlaista menoveden korviketta. Vangit asuivat Kangastenperän riihessä. Siinä riihesssä on vieläkin piikkilangasta tehty ristikkokalteri riihen luukun päällä karkaamisen estämiseksi. Kuri oli sallivaa, vangit kulkivat iltaisin kylillä ja tekivät tuohitöitä. Joukossa oli insinöörejä ja opettajia tietää Toivo Heinonen kertoa.</p> <p><em><strong>Puukaasun aika</strong></em></p> <p>Keuruullakin aikoinaan asunut metsänhoitaja Stuart Köhler oli perehtynyt puukaasuun ja hän on julkaissut kirjan Puukaasun aika. Poimin tähän kirjasta muutamia tietoja häkäpöntöistä ja niiden käytöstä.</p> <p>Häkäpöntöissä käytettiin hiilien ohella myös pilkkeitä, eli noin 10 sm. pitkiä kuivia puita, jotka oli halottu kirveellä pieniksi palikoiksi. Pilkkeiden kulutus oli henkilöautolla reilu hehto/100 km. ( hehto=100 litraa). Kuorma-autolla kulutus oli 3 hehtoa/100 km.</p> <p>Pilke on halpaa ainetta bensaan verrattuna. Yhdellä pilkemotilla ajaa siis 800 km, bensaa siihen matkaan menee noin 60 litraa, joka maksaa noin 90 euroa. Pilkemotin hinnaksi tulee 90 euroa, kiintokuuton hinnaksi tullee 150 e/m3!</p> <p>Häkäpönttöjä eli hiilikaasuttimia valmistettiin sotavuosina Suomessa lähes 50.000 kpl, joista pilkekaasuttimia oli 2/3 ja hiilikaasuttimia 1/3. Kaasuttimia asennettiin kuorma- ja linja-autoihin noin 30.000 kpl, henkilöautoihin 7200 kpl ja traktoreihin yli 4000 kpl. Moottoriveneisiinkin ja pieniin laivoihin niitä asennettiin 630 kpl. Kaasutin oli asennettu noin 80 prosenttiin silloisista kuorma-ja linja-autoista. Kaasuttimien valmistajia oli Suomessa viitisenkymmentä.</p> <p>Multialainen autoilija Jorma Mäkelä oli sota-aikana hoikka kansakoulupoika. Hän muisteli, että hän muurasi isänsä auton häkäpönttöön seinät tulen kestävistä tiilistä. Se onnistui niin hyvin, että häntä pyydettiin kesken koulupäivänkin muurariksi muihin autoihin. Jorma kertoi, että hän mahtui sinne pöntön sisälle ja siksi työ onnistui hyvin. Jorma myös kertoi, että sen aikaisilta automiehiltä oli silmäripsit palaneet ja he olivat paksussa noessa kasvoiltaan ja vaatteiltaan. Pönttöä piti usein kouhia ja pilkkeitä lisätä, siitä tuli nokikylpy. Yön aikana häkäkaasusta löytyi voimaa paljon enemmän kuin päivällä, muistelee Jorma. Se ilmeisesti johtui kosteammasta ilmasta, jossa on happea enemmän.</p> <p>Aapo Töysä kertoi, että he valmistivat pilkkeet itse. Riihessä kuivattiin puut ja sitten ne katkottiin ja pilkottiin.</p> <p>Hiiltämiseen rakennettiin myös isoja hiiltouuneja, niissä hiilto oli hallitumpaa. Miilussa hiiltäminen oli vaativaa ammattimiehen työtä, siksi pilkkeiden käyttö yleistyi, kun niiden hankinta onnistui kaikilta, joita saha ja kirves totteli.</p> <p>Jyväskylän suunnasta on muisteltu, kun linja-autosta loppuivat pilkkeet kesken matkaa. Ei hätää, kuski meni tienvarressa olevasta halkopinosta tekemään sopivia pilkkeitä ja niin matka jatkui. Pinot olivat hätätilassa ”bensapinoja”!</p> <p>Sota-ajan kuljetusongelmat hoitivat silloin Suomen hevoset, häkäpöntöt ja halot vetureiden voimanlähteinä. Edelleen puu on hyvin tärkeä energian lähde. Sillä lämmitetään asuntoja, siitä tehdään sähköä ja höyryä sekä bioöljyä. <br /><br />                                                                                     </p> <p><strong><em>Lähteet:</em> </strong><br /><br />Puukaasun aika, Stuart Köhler <br />Kirjoittajan tekemä haastattelu, haastateltavat Toivo Heinonen ja Esko Reinikka</p> <p> </p> Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Säkkibensaa Karhunkylästä Subject The topic of the resource polttoaineet polttoainehuolto häkäpöntöt puuhiili Keuruu Pihlajavesi (kunta) miilunpoltto Description An account of the resource Tekstissä kerrotaan toisen maailmansodan aikaisesta polttoainepulasta ja hiilen valmistamisesta häkäponttöjä varten hiilimiilussa Pihlajaveden Karhunkylällä. Creator An entity primarily responsible for making the resource Isomäki, Pekka Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Date A point or period of time associated with an event in the lifecycle of the resource 1940-luku Contributor An entity responsible for making contributions to the resource Reinikka, Esko Heinonen, Toivo Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Lyydia Mäkisen kokoelma Subject The topic of the resource Mäkinen, Lyydia valokuvaajat Description An account of the resource Lyydia Mäkinen eli Hautalan Lyyti (1874-1964) oli keuruulainen emäntä ja valokuvaaja. Kokoelmassa on hänestä kertova teksti ja hänen ottamiaan valokuvia 1920-1940-luvuilta. Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document <p>Hautalan Lyyti eli Lyydia Mäkinen os. Hanho syntynyt Keuruulla 1874. Hänen puolisonsa Matti Ahia Mäkinen oli syntynyt Keuruulla 1837. He ostivat Keuruun Asunnalta Hautalan tilan vuonna 1914.</p> <p>Muuttaessaan Hautalaan heillä oli jo kaksi poikaa, Ahia, syntynyt 1895 ja Atte, syntynyt 1896. Ahia muutti 1910-luvulla Ameriikkaan, kuten moni hänen aikalaisistaan.</p> <p>Nuorena Lyyti harrasti yhdistystoimintaa, kuorolaulua ja näyttelemistä. Valokuvaus oli myös hänen harrastuksiaan. Muistitietoa ei ole, mistä hän sai siihen innostuksen ja mistä hän hankki kameran. Valokuvaus alkoi 1920- luvulta ja jatkui sotavuosiin 1940-luvulle yhdessä pojan Aten kanssa.</p> <p>Hautala oli pieni tila, ajan tavan mukaan tilalla oli 2–3 lehmää, pari lammasta, joista saatiin villaa sekä lihaa ja tietenkin maatiaiskanoja. Järvestä saatiin kalaa, lähinnä ahventa ja särkeä. Niistä Lyyti teki hapankalaa talven varalle.</p> <p>Puutarhaan Lyyti hankki marjapensaita ja omenapuita. Hyvin ne kasvoivat ja tuottivat syötävää, mutta sotatalvena omenapuut paleltuivat.</p> <p>Siihen aikaan tehtiin kaikki kodin tekstiilit itse pellavan kasvatuksesta lähtien. Kehruut ja kutomiset olivat Lyytille tuttuja. Näitä taitoja hän opetti Aten kahdelle tyttärelle Martalle ja Mairelle.</p> <p>Atte, Lyytin poika jäi leskeksi ja tyttäret kymmenen ja viiden vanhoiksi. Lyyti oli tyttärille mummo, mutta toimi äitinä. Vielä seuraavalle polvelle isoisoäitinä hänellä oli tehtävää lasten perään katsomisessa. Mairen lapset pitivät Lyytiä mummona, vaikka hän oli jo isomummo.</p> <p>Atte lunasti tilan tyttäriensä kanssa, mutta Lyyti jatkoi tilalla töitä tehden aina 1960-luvulle saakka. Hän oli edistyksellinen ja seurasi aikaa. Mairen puoliso Mikko Järvenpää kertoi, kuinka Lyyti hoputti hankkimaan helpotusta tilan töihin. 1950-luvulla sähköt oli merkittävä edistysaskel, puhelin ja lypsykone kuuluivat myös hankintoihin.</p> <p>Lyytin ja Aten ottamia valokuvia on satoja. Valitettavan moni niistä on kuvia, joissa on tuntemattomia kasvoja ja paikkoja. Valokuviin ei ole laitettu vuosilukuja, eikä nimiä.</p> <p>Iso osa kuvista on otettu perhepiiristä ja naapureista. Lyytiä tilattiin myös ottamaan kuvia tärkeistä hetkistä, kuten häistä, hautajaisista, vuosipäivistä ja vainajista, joka tuntuu tänä päivänä oudolta. Valokuvia vieraista ihmisistä on otettu Hautalan pihapiirissä, sama pihlaja on taustana monessa kuvassa.</p> <p>Lyyti eli pitkän elämän, hän oli terve viimeiseen saakka lähes 90-vuotiaaksi ja kuoli vuonna 1964. Itse muistan Lyytin hyväntuulisena mummona.</p> <p>Kirjoittaja on Lyydian pojan tyttärentytär ja Hautalan tilan nykyinen viljelijä.</p> <p>Irja Järvenpää-Ryymin</p> Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Hautalan Lyyti Subject The topic of the resource Asunta (Keuruu) Mäkinen, Lyydia valokuvaajat Description An account of the resource Hautalan Lyyti eli Lyydia Mäkinen (1874-1964) oli keuruulainen maatilan emäntä ja valokuvaaja. Creator An entity primarily responsible for making the resource Järvenpää-Ryymin, Irja Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Date Created Date of creation of the resource. 2023 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Naisia ja miehiä teiden takana -luentosarja Description An account of the resource Keuruun kansalaisopistossa keväällä ja syksyllä 2017 järjestetyn luentosarjan aineistoja. Luentosarja käsitteli henkilöiden mukaan nimettyjä keuruulaisia teitä ja henkilöhistoriaa nimien taustalla. Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Mistä on kyse? Tähän kenttään artikkelin teksti jäsennettynä tarpeen mukaan. Pihlajaveden tiet vievät perille Filmitähti metsässä, kansanedustaja toisessa Pihlajaveden kyliä on perinteisesti nimitetty periksi. Mentiin Lapinperälle, Lehtoperälle tai Koivuperälle. Simsiön kylä muodosti poikkeuksen; sitä ei sanottu peräksi. Kirkonkylä, Asemankylä ja Valkeajärvi olivat myös perättömiä. Joka tien varrelta, viimeistään perältä, löytyy taloja ja niiden ihmisiä, joita muistetaan yhä. Tähän juttuun on poimittu kirjoittajan suosikkeja. Sammalistontie ja Simsiöntie Suomi 100 vuotta on nostanut kansalaissotaan liittyviä muistoja esiin. Pihlajavedeltä voi aiheeseen liittyen puhua Sammalistontiestä. Sen takaa löytyy isäntä Toivo Sammalisto, joka noina kovina aikoina lausui painavat sanansa siitä, ettei oman pitäjän miehiä ruveta teloittamaan sen paremmin punaisten kuin valkoisten puolelta. Ison talon isäntä oli laajakatseinen ja rohkea ihminen. Sammalistontien kulkija voi yhä nostaa hänelle hattuaan. Toinen merkkimies tällä saralla on Simsiöntien Simsiön talon isäntä Anselm Simsiö, erityinen persoona hänkin. Kansalaissodan jälkeen ihmiset jakautuivat Pihlajavedellä, niin kuin kaikkialla maassa, Työväentalon ja Nuorisoseurantalon kävijöihin. Viha ja kauna kytivät näennäisesti rauhallisen elon alla. Anselm Simsiöön ne eivät ulottuneet. Mies otettiin yhtä lämpimästi vastaan, meni hän sitten Nuorisoseuralle tai Työväentalolle. Kivääri jätettiin eteiseen ja mies otettiin ilolla sisään. Anselm Simsiössä on täytynyt olla jotain aivan erityistä. Letonmäentie Haapamäen ja Pihlajaveden välillä sijaitseva Letonmäen tie kätkee mutkiinsa kahden ihmisen mielenkiintoisen tarinan. Tampereella 1886 syntynyt sisävesilaivan kapteenin poika, ylioppilas, toimittaja, kirjailija, SDP:n kansanedustaja Lauri Letonmäki, aiemmin Helin, asui Pihlajavedellä. Lauri Letonmäki toimi muun muassa Suomen kansanvaltuuskunnan oikeusasiainvaltuutettuna. Sodan jälkeen hän meni Neuvostoliittoon. Letonmäki ehti toimia siellä monenlaisissa tehtävissä, kunnes joutui epäsuosioon ja kuoli 1935 omankäden kautta. Lauri Letonmäen vaimo Maria Kurkela on syntynyt 1882 Haapamäellä Kurkelan torpassa. Lauri Letonmäen nimi tunnetaan, mutta Maikki Letonmäki on jäänyt kotikunnassaankin unhoon. Yhteiskunnallisesti valveutunut torpantyttö valittiin 1917 eduskuntaan Vaasan itäisestä vaalipiiristä. Maikki Letonmäki pakeni kansalaissodan aikana Venäjälle ja toimi muun muassa lastentarhanopettajana Petroskoin lähellä. Maikin elämä loppui 15.11. 1937 teloittajien toimesta. Lampilantie Metsään sukeltavia teitä pohjoisella Pihlajavedellä, yksi niistä Lampilantie. Sen tien takaa löytyy balettitanssijatar ja filmitähti Laila Jokimo. Pietarsaarelainen Backmanin suku tuli 1800-luvulla Pihlajavedelle Keuruun Asunnan Piippalan kautta. Backman osti sitten Pihlajavedeltä Lampilan tilan. Backmanit olivat liikemiehiä. Laila Jokimon isä, Kalle Backman, ei ollut liiketoimissaan onnekas, mutta hänet muistetaan yhä Pihlajavedellä mukavana ja hyväntuulisena ihmisenä. Kalle Backmanin tytär, vuonna 1921 syntynyt Laila, tunnetaan Jokimo-nimisenä. Hän kävi kansakoulua Virroilla, muutti sitten äitinsä kanssa Tampereelle ja suuntasi heti määrätietoisesti tähteyttä kohden. Jokimo näytteli, tanssi ja lauloi, ensin Tampereella, lopulta Tukholmassa Kuninkaallisen Oopperan baletissa. Suomessa Jokimolla oli rooli muun muassa Kulkurin valssi -elokuvassa. Suurin saavutus sillä saralla lie rooli Bergmanin ohjaamassa filmissä. Metsä ei estä tietä tähtiin. Lehtomäentie Korven kulkija törmää Pihlajaveden Lehtomäentiellä hämmästyttävän isoon, eteläpohjalaistyyliseen asuinrakennukseen. Syy tähän komeuteen löytyy Pihlajaveden kuntaitsenäisyyden alkuajoista. Kun Isokömin poika Aapo rupesi rakentamaan Lehtomäkeä, siitä piti tuleman Pihlajaveden kunnantalo. Talosta tulikin komea, mutta varsinaiseen tehtäväänsä se ei päässyt. Talon rakentamisen pohjana olleet liikennesuunnitelmat muuttuivat. Lehtoperälle ei tullut teitä, ei kirkkoa. Iso talo keskellä metsää kertoo tänäkin päivänä Lehtomäen Aapon suurista suunnitelmista ja niiden romuttumisesta. Lehtomäestä tuli ensin metsäyhtiön kämppä ja sitten edustustila, jossa haarikka voi kiertää pöytää kuin isojen isäntien pöydässä kuuluukin. Aapo ei jäänyt Lehtomäkeen kummittelemaan; suuttuipa mies ja muutti muualle. Lusikkaniementie Lusikkaniemessä ei tehty pelkästään lusikoita, tehtiin kankaitakin. Valkeajärven rannalla sijaitseva talo on saanut nimensä Lusikka-Petterin mukaan ja Petteri oli myös kankuri eli harvinainen mies alallaan. Petteri eli Pietari Aaponpoika syntyi 1800-luvun puolella Vähä-Kömissä. Vaimokseen hän otti Maria Kutinlahden ja pari asui aikansa Valkeajärven Lusikkaniemeä, joka myöhemmin pelkkänä Niemenä tunnettiin. Nimet muuttuvat, Petterinkin nimeksi tuli lopulta Valkeinen. Mies oli kuitenkin ollut niin vaikuttava persoona omassa kylässään, että vanhemmat ihmiset puhuivat vielä 1900-luvun lopussa usein Lusikka-Petteristä. Ja saihan Petteri sitten oman tiensäkin. Esitys Pihlajaveden kotiseutumuseolla 5.9.2017 Text Any textual data included in the document Pihlajaveden kyliä on perinteisesti nimitetty periksi. Mentiin Lapinperälle, Lehtoperälle tai Koivuperälle. Simsiön kylä muodosti poikkeuksen; sitä ei sanottu peräksi. Kirkonkylä, Asemankylä ja Valkeajärvi olivat myös perättömiä. Joka tien varrelta, viimeistään perältä, löytyy taloja ja niiden ihmisiä, joita muistetaan yhä. Tähän juttuun on poimittu kirjoittajan suosikkeja. Sammalistontie ja Simsiöntie Suomi 100 vuotta on nostanut kansalaissotaan liittyviä muistoja esiin. Pihlajavedeltä voi aiheeseen liittyen puhua Sammalistontiestä. Sen takaa löytyy isäntä Toivo Sammalisto, joka noina kovina aikoina lausui painavat sanansa siitä, ettei oman pitäjän miehiä ruveta teloittamaan sen paremmin punaisten kuin valkoisten puolelta. Ison talon isäntä oli laajakatseinen ja rohkea ihminen. Sammalistontien kulkija voi yhä nostaa hänelle hattuaan. Toinen merkkimies tällä saralla on Simsiöntien Simsiön talon isäntä Anselm Simsiö, erityinen persoona hänkin. Kansalaissodan jälkeen ihmiset jakautuivat Pihlajavedellä, niin kuin kaikkialla maassa, Työväentalon ja Nuorisoseurantalon kävijöihin. Viha ja kauna kytivät näennäisesti rauhallisen elon alla. Anselm Simsiöön ne eivät ulottuneet. Mies otettiin yhtä lämpimästi vastaan, meni hän sitten Nuorisoseuralle tai Työväentalolle. Kivääri jätettiin eteiseen ja mies otettiin ilolla sisään. Anselm Simsiössä on täytynyt olla jotain aivan erityistä. Letonmäentie Haapamäen ja Pihlajaveden välillä sijaitseva Letonmäen tie kätkee mutkiinsa kahden ihmisen mielenkiintoisen tarinan. Tampereella 1886 syntynyt sisävesilaivan kapteenin poika, ylioppilas, toimittaja, kirjailija, SDP:n kansanedustaja Lauri Letonmäki, aiemmin Helin, asui Pihlajavedellä. Lauri Letonmäki toimi muun muassa Suomen kansanvaltuuskunnan oikeusasiainvaltuutettuna. Sodan jälkeen hän meni Neuvostoliittoon. Letonmäki ehti toimia siellä monenlaisissa tehtävissä, kunnes joutui epäsuosioon ja kuoli 1935 omankäden kautta. Lauri Letonmäen vaimo Maria Kurkela on syntynyt 1882 Haapamäellä Kurkelan torpassa. Lauri Letonmäen nimi tunnetaan, mutta Maikki Letonmäki on jäänyt kotikunnassaankin unhoon. Yhteiskunnallisesti valveutunut torpantyttö valittiin 1917 eduskuntaan Vaasan itäisestä vaalipiiristä. Maikki Letonmäki pakeni kansalaissodan aikana Venäjälle ja toimi muun muassa lastentarhanopettajana Petroskoin lähellä. Maikin elämä loppui 15.11. 1937 teloittajien toimesta. Lampilantie Metsään sukeltavia teitä pohjoisella Pihlajavedellä, yksi niistä Lampilantie. Sen tien takaa löytyy balettitanssijatar ja filmitähti Laila Jokimo. Pietarsaarelainen Backmanin suku tuli 1800-luvulla Pihlajavedelle Keuruun Asunnan Piippalan kautta. Backman osti sitten Pihlajavedeltä Lampilan tilan. Backmanit olivat liikemiehiä. Laila Jokimon isä, Kalle Backman, ei ollut liiketoimissaan onnekas, mutta hänet muistetaan yhä Pihlajavedellä mukavana ja hyväntuulisena ihmisenä. Kalle Backmanin tytär, vuonna 1921 syntynyt Laila, tunnetaan Jokimo-nimisenä. Hän kävi kansakoulua Virroilla, muutti sitten äitinsä kanssa Tampereelle ja suuntasi heti määrätietoisesti tähteyttä kohden. Jokimo näytteli, tanssi ja lauloi, ensin Tampereella, lopulta Tukholmassa Kuninkaallisen Oopperan baletissa. Suomessa Jokimolla oli rooli muun muassa Kulkurin valssi -elokuvassa. Suurin saavutus sillä saralla lie rooli Bergmanin ohjaamassa filmissä. Metsä ei estä tietä tähtiin. Lehtomäentie Korven kulkija törmää Pihlajaveden Lehtomäentiellä hämmästyttävän isoon, eteläpohjalaistyyliseen asuinrakennukseen. Syy tähän komeuteen löytyy Pihlajaveden kuntaitsenäisyyden alkuajoista. Kun Isokömin poika Aapo rupesi rakentamaan Lehtomäkeä, siitä piti tuleman Pihlajaveden kunnantalo. Talosta tulikin komea, mutta varsinaiseen tehtäväänsä se ei päässyt. Talon rakentamisen pohjana olleet liikennesuunnitelmat muuttuivat. Lehtoperälle ei tullut teitä, ei kirkkoa. Iso talo keskellä metsää kertoo tänäkin päivänä Lehtomäen Aapon suurista suunnitelmista ja niiden romuttumisesta. Lehtomäestä tuli ensin metsäyhtiön kämppä ja sitten edustustila, jossa haarikka voi kiertää pöytää kuin isojen isäntien pöydässä kuuluukin. Aapo ei jäänyt Lehtomäkeen kummittelemaan; suuttuipa mies ja muutti muualle. Lusikkaniementie Lusikkaniemessä ei tehty pelkästään lusikoita, tehtiin kankaitakin. Valkeajärven rannalla sijaitseva talo on saanut nimensä Lusikka-Petterin mukaan ja Petteri oli myös kankuri eli harvinainen mies alallaan. Petteri eli Pietari Aaponpoika syntyi 1800-luvun puolella Vähä-Kömissä. Vaimokseen hän otti Maria Kutinlahden ja pari asui aikansa Valkeajärven Lusikkaniemeä, joka myöhemmin pelkkänä Niemenä tunnettiin. Nimet muuttuvat, Petterinkin nimeksi tuli lopulta Valkeinen. Mies oli kuitenkin ollut niin vaikuttava persoona omassa kylässään, että vanhemmat ihmiset puhuivat vielä 1900-luvun lopussa usein Lusikka-Petteristä. Ja saihan Petteri sitten oman tiensäkin. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Pihlajaveden tiet vievät perille : Filmitähti metsässä, kansanedustaja toisessa Subject The topic of the resource Pihlajavesi (kunta) henkilöhistoria tiet Description An account of the resource Tarinoita Pihlajaveden alueen teiden nimistöstä. Luento Pihlajaveden kotiseutumuseolla 5.9.2017 Creator An entity primarily responsible for making the resource Joutsijoki, Eine https://keuruunveraja.fi/files/original/d21d720a0a9ae6e2a1a8d0e9b4823f43.pdf 80ec2bf19e53e4d5f6a6cb7b9a6a1184 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Aisapuu-lehden artikkeleita Description An account of the resource Tässä kokoelmassa on Pihlajavedellä ilmestyvän Aisapuu-kylälehden artikkeleita. Lehdessä julkaistaan runsaasti Pihlajaveden kotiseutuhistoriaan liittyviä tekstejä ja kuvia. Artikkeli Teeemateksti jostakin aiheesta. Tätä aineistotyyppiä voi käyttää aina kun tekstin muoto ei vaadi muuta. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Vanha rautatieläinen muistelee Subject The topic of the resource Keuruu Keuruu -- Haapamäki rautatieläiset rautatiet Creator An entity primarily responsible for making the resource Joutsijoki, Eine Source A related resource from which the described resource is derived Aisapuu 92, 2014 Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto https://keuruunveraja.fi/files/original/9b4e4cebf0968cc7cb481ebe09b5f05c.pdf e418df90629b3601262b499a0269be1d Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Aisapuu-lehden artikkeleita Description An account of the resource Tässä kokoelmassa on Pihlajavedellä ilmestyvän Aisapuu-kylälehden artikkeleita. Lehdessä julkaistaan runsaasti Pihlajaveden kotiseutuhistoriaan liittyviä tekstejä ja kuvia. Artikkeli Teeemateksti jostakin aiheesta. Tätä aineistotyyppiä voi käyttää aina kun tekstin muoto ei vaadi muuta. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Maitoautoaikaan Koivuperällä Subject The topic of the resource Keuruu Pihlajavesi (kunta) sähkönjakelu iltamat ompeluseurat Creator An entity primarily responsible for making the resource Joutsijoki, Eine Source A related resource from which the described resource is derived Aisapuu 83, 2012 Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto https://keuruunveraja.fi/files/original/2db2aeb90a57d11b374cd2ddc7333092.JPG aa82399c9504536a051aaee9d3767ecc Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Kuin ensimmäistä päivää, 2018 https://keuruunveraja.fi/files/original/b8a7a439ba6e0face3093baa3542645a.JPG 4a50ee38ffb7668f626d475b6ffba17f Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Musta syksy, 2014 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Yhdistysten arkistoista Description An account of the resource Tässä kokoelmassa on tekstejä ja kuvia, jotka ovat peräisin keuruulaisten yhdistysten ja järjestöjen arkistoista tai ovat heidän itsensä tuottamia. Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Mistä on kyse? Tähän kenttään artikkelin teksti jäsennettynä tarpeen mukaan. Tähän tulee näytelmävihkosen teksti myöhemmin.... Text Any textual data included in the document Keuruun keskustaan perustettiin 1978 kansalaisopiston tuella teatteriyhdistys nuorisoseurojen ja työväenyhdistysten näyttämötoiminnan jatkajaksi. Keuruun Talkooteatteri ry:n johtokunnan ensimmäinen puheenjohtaja oli seppä ja pelimanni Veikko Korpinen. Harjoituksia pidettiin kansalaiskoulun salissa. Esitykset vietiin yläasteen saliin ja lavasteet milloin mihinkin. Koska näytäntöjä näissä olosuhteissa oli vähän, esityskautta jatkettiin kesäisin Museonmäellä. Keuruulle rakennettu Kivelän koulu nimettiin maaherra Kalevi Kivistön toimesta kulttuurikouluksi. Talkooteatterin harjoitukset ja esitykset siirtyivät sinne. Kaikuva liikuntasali ei soveltunut teatteriksi, eikä siellä ymmärrettävästi ollut sijaa näyttämötarpeistolle. Kuitenkin uuden ajan vaatimukset näyttämötoiminnan suhteen kasvoivat. Kun Puukoulusta ruvettiin tekemään Keuruun kulttuuritaloa, teatteriharrastajat lähtivät inokkaasti mukaan. Talkoopäällikkö Pekka Mäkinen (Talkooteatterin nykyinen puheenjohtaja) hoiti kovan urakan onnelliseen loppuun saakka. Kaupungin saama monimuotoinen rahoitus mahdollisti remontin. Juhlavuoden näytelmässä on edelleen mukana seitsemän Kimara-talkoolaista. Teatterin ohjelmisto on noudattanut vapaan liikkeen periaatetta eli näyttämöllä on nähty niin Shakespearea kuin Agapetusta. Lajia on usein vaihdettu lennossa. Talkooteatterin historiaan mahtuu melkoinen performanssikavalkadi, elokuva ja kuunnelma. Ryhmän ensimmäinen ohjaaja oli näyttelijä Pertti Roisko, joka kuului Jyväskylän kaupunginteatterin henkilökuntaan. Ohjaajat ovat vaihtuneet. Kimaran ajan vakiovierailija on ollut ohjaaja Janne Salminen. Maailmassa on tehty teatteria antiikin ajoista alkaen, joten Talkooteatteri on vielä nuori. Silti 40 jatkuvan toiminnan vuotta läikähdyttää jokaisen mukana olleen mieltä. Pitkä lyhyt aika Keuruun kansalaiskoulun salin seinämillä istuu nelisenkymmentä ihmistä. Kansalaisopiston rehtori Mauno Terho ja näyttelijä Pertti roisko katselivat joukkoa hieman hämmentyneinä. Siinä tuumaillessa syntyi nyt 40 vuotta täyttävä Talkooteatteri. Ensimmäiseksi näytelmäksi otettiin ohjaajan valinnan mukaan Erkki Kivijärven talkootanssit. Esitys miehitettiin kaksoisroolein ja siitä seurasi, että vain puolet tarjolle tulleista jäi hommiin. Mutta työ jatkui, teatteri on tehnyt joka vuosi kokoillan näytelmän, joskus kaksikin, performansseja, elokuvaa, kuunnelman, juhlaohjelmia.... Puukoulun muuntaminen Kimaraksi oli keuruulaisille teatterintekijöille ratkaiseva edistysaskel, niin myös yleisölle. Juhlavuoden näytelmä, Anna Krogeruksen kirjoittama Kuin ensimmäistä päivää, työntää peilin suomalaisen nykyisyyden eteen. Mitä tapahtuu, kun yhdelle ei ole töitä ollenkaan ja toinen näännytetään niillä? Kuvat esityksistä Musta syksy, 2014 ja Kuin ensimmäistä päivää, 2018. Video teatterin taipaleesta löytyy täältä: https://www.youtube.com/watch?v=qRtK0uG5MaA&feature=youtu.be Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Keuruun Talkooteatteri Subject The topic of the resource Keuruu teatteri harrastajateatterit näytelmät Description An account of the resource Talkooteatterin 40-vuotisen taipaleen koontia Eine Joutsijoen kokoamana. Creator An entity primarily responsible for making the resource Joutsijoki, Eine Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto https://keuruunveraja.fi/files/original/bef26647981b281b5cc8bd609b150fec.mp3 b5662edc39719ffd87026ed73a9a9156 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Tällaista elämä oli - Veteraaniväen tarinoita Subject The topic of the resource sota-aika jälleenrakentaminen veteraanit Description An account of the resource Keuruun museon kustantamana ja Orvokki Vääriskosken toimittamana julkaistiin vuonna 2013 kirja, jossa 1920-1930 -luvulla Keuruulla syntyneet tai tänne muuttaneet kertovat muistojaan sodan varjosta jälleenrakentamisen aikaan. Tässä kokoelmassa voit kuunnella kirjan sisältämät tarinat. Creator An entity primarily responsible for making the resource Vääriskoski, Orvokki Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Rights Information about rights held in and over the resource Keuruun museo Sound A resource primarily intended to be heard. Examples include a music playback file format, an audio compact disc, and recorded speech or sounds. Duration Length of time involved (seconds, minutes, hours, days, class periods, etc.) 22 min 44 sek Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Myllyn kolketta ja meijerimuistoja Subject The topic of the resource kirkonkylät kylät myllyt meijerit Creator An entity primarily responsible for making the resource Jukola, Tapani Kelloniemi, Toivo Pekkala, Kyösti Peräinen, Erkki Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Rights Information about rights held in and over the resource Keuruun museo Description An account of the resource Äänitiedosto avautuu painamalla ensin aiheen kohdalla olevaa kaiuttimen kuvaa TAI itse aiheen otsikkoa JA sen jälkeen painamalla sivulle avautuneen mustan vaakapalkin vasemmassa laidassa olevaa pikku NUOLTA, jonka vieressä on aikalaskuri.