Luotio, Jorma]]> Keuruu]]> kaupungit]]> taajamat]]> autoliikenne]]> historia]]> 1980-luku]]> Luotio, Jorma]]> Keuruu]]> kaupunkikeskustat]]> ilta]]> Luotio, Jorma]]> Haapamäki (Keuruu)]]> koulurakennukset]]> 1980-luku]]> talvi]]> 1930-luku]]> kirjastot]]> kirjastorakennukset]]> nuorisotalot]]> Luotio, Jorma]]> Keuruu]]> laivaliikenne]]> laivat]]> vesiliikenne]]> Keurusselkä]]> kirkkorakennukset]]> risteilyalukset]]> satamat]]> Rajamäki, Terttu]]> koulut]]> koulurakennukset]]> kansakoulu]]> Keuruu -- Asunta]]> koulut]]> koulurakennukset]]> Keuruu -- Haapamäki]]> Pihlajavesi (kunta)]]> kansakoulu]]> kouluruokailu]]> kouluruoka]]> oppitunnit]]> 1940-luku]]> 1950-luku]]> 1960-luku]]> ]]> koulut]]> Keuruu--Kaleton]]> vuotuisjuhlat]]> juhlaperinne]]> joululaulut]]> jouluperinne]]> joulu]]> 1970-luku]]> Haapamäen muistelupiiri]]> Keuruu -- Haapamäki]]> joulu]]> jouluperinne]]> juhlaperinne]]> joulukoristeet]]> jumalanpalvelus]]> Poikonen, Ossi]]> Keuruu -- Haapamäki]]> kirkkorakennukset]]> seurakunnat]]> rakentaminen]]> arkkitehdit]]> rautatiet]]> papit]]> rukoushuoneet]]> Mänttä]]> Vilppula -- Kolho]]> yhteiskoulut]]> Luotio, Jorma]]> Keuruu]]> koulurakennukset]]> koulut]]> välitunnit]]> talvi]]> Luotio, Jorma]]> tehtaat]]> Keuruu]]> lastulevyteollisuus]]> Keuruu]]> Varissaari]]> teollisuus]]> teollisuusyritykset]]>
Orion luopui kemianteollisuudesta Keuruulla vuonna 1957. Keuruulle päätettiin perustaa teollisuustiloihin lastulevytehdas. Orionin tytäryhtiön nimeksi Keuruulla vakiintui vuoteen 1962 mennessä Tiwi Oy.

Tiwin toiminta kehittyi ja tehdasalue laajentui nopeasti 1960-luvulla. Lastulevyllä oli kysyntää niin kotimaassa kuin ulkomaillakin. Vuonna 1972 Tiwin omistajaksi tuli G. A. Serlachius oy. Tiwin toiminta jatkui vuosina 1987-1990 Metsä-Serla Oy:n omistuksessa ja vuosina 1990–2006 Finnforest Oyj:n luotsaamana.
Vuonna 2006 Puhos Board Oy osti lastulevytoiminnan, joka loppui Keuruulla kesällä 2007. Alueelle tuli lämpolaitostoimintaa 2000-luvulla.

Historia näkyy ja kuuluu myös paikannimissä: Pappilanniemen ja Varissaaren välisen lahden nimi on keuruulaisittain yhä Tiwinlahti, vaikkei se virallinen paikannimi olekaan.
]]> Luotio, Jorma]]> Keuruu]]> kaupungintalot]]> kaupungit]]> 1980-luku]]> Haapamäen muistelupiiri]]> rautatieliikenne]]> rautatieläiset]]> Keuruu -- Haapamäki]]> polkupyörät]]> pyöräily]]> moottoriajoneuvot]]> taksit]]> ]]> Varpula, Raimo]]> kirkonkylät]]> Keuruu]]> rakennukset]]> keskustat]]> autot]]> pankit]]> myymälät]]> Varpula, Raimo]]> kulkueet]]> Keuruu]]> kirkonkylät]]> keskustat]]> poliisiajoneuvot]]> nuorisoseurat]]> Kuvaaja tuntematon]]> autot]]> Keuruu]]> autoilu]]> kirkonkylät]]> sillat]]> autoilijat]]> Mirja Tuomiston kokoelma]]> Kuvaaja tuntematon]]> Keuruu]]> autot]]> autoilijat]]> Marja Sompin kokoelma]]> Lammi, Teija]]> Keuruu]]> avustustoiminta]]> pula-ajat]]>
Vuonna 1947 nuori amerikkalainen opettaja Isabel Foye lähetti Valittujen Palojen vuosikerran lahjaksi annettavaksi yhdelle henkilölle Suomessa ja Japanissa. Suomessa tilauksen vastaanottajaksi valikoitui satunnaisesti keuruulainen arkkitehti Laila Niemioja, joka lahjasta hämmästyneenä lähetti Isabel Foyelle kiitoskirjeen. Kiitoskirjeestä alkoi heidän välillään kirjeenvaihto, joka laajeni lämpimäksi ystävyydeksi. Niemiojan kirjeet elämästä sodanjälkeisessä Suomessa herättivät ikätoveri Isabelin auttamishalun, joka tuli saamaan poikkeuksellisen laajat mittasuhteet.

Jo toisessa kirjeessään Laila Niemiojalle maantietoa opettanut Isabel Foye kirjoittaa kertovansa oppilailleen Suomesta ja niistä raskaista vaikeuksista, joita suomalaisilla tuohon aikaan oli. Hän myös pyytää lupaa auttaa Niemiojan perhettä ja lähettää postitse heille joitakin tarvikkeita.

Ensimmäisen paketin jälkeen paketteja saapui Suomeen lukuisia. Isabel Foye organisoi koulussaan ensimmäiset keräykset, joiden tuloksena Keuruulle lähetettiin mm. vaatteita ja ruokatarvikkeita. Laila Niemioja vei paketteja Keuruulla niitä eniten tarvitseville, erityisesti Keuruulle muuttaneille evakkoperheille, jotka olivat menettäneet sodassa kaiken omaisuutensa. Niemioja lähetti Isabel Foyelle apua tarvitsevien perheiden osoitteita, jotta apu menisi suoraan perille.

Isabel Foyen auttamisen halu ja avustustoimet olivat laajuudessaan poikkeuksellisia. Sodanjälkeisten vuosien aikana Isabel Foye järjesti useita avustuskeräyksiä kotikaupungissaan Pennsylvanian Girardissa ja sen lähistöllä. Näiden keräysten tuloksena hän lähetti yli toista sataa avustuspakettia Suomeen. Amerikan paketteja meni Keuruun lisäksi mm. lastenkotiin Lappeenrantaan sekä Helsinkiin, Lahteen, Kajaaniin ja Paltamoon. Paketit sisälsivät mm. vaatteita, ruokaa, makeisia ja lääkkeitä, joita Isabel Foye hankki myös omalla kustannuksellaan.

Isabel Foyesta tuli suuri Suomen ystävä ja hän vieraili Suomessa lukuisia kertoja. Ensimmäistä kertaa Foye matkusti Suomeen ja Keuruulle Niemiojan perheen kutsumana kesällä 1948. Kahden kuukauden vierailunsa aikana hänestä tuli myös perheen tyttären, Liisa Isabelin kummitäti.

Suomessa olleessaan hän ja Laila Niemioja matkustivat Lappiin ja Pohjois-Norjaan yhdessä 17 helsinkiläisen naisarkkitehdin ryhmän kanssa. Matka oli opintomatka, jolla tutustuttiin Lapin jälleenrakentamiseen. Matkan aikana Foye näki omin silmin Lapin hävityksen. Foyen matkastaan kirjoittama laaja artikkeli julkaistiin Yhdeysvalloissa Journal of Geography -lehdessä 1949. Artikkelissaan Foye kuvaa saksalaisten jälkeensä jättämää Lapin tuhoa ja kertoo Suomen luonnosta, elinoloista ja saamelaisten elintavoista. Isabel Foyeen tekivät erityisen vaikutuksen suomalaisten sodanjälkeinen jälleenrakennustahto ja raskas sotavelkataakka, jota kaikesta huolimatta hoidettiin kunnialla.

Matkansa jälkeen Isabel Foye teki Yhdysvalloissa Suomea tunnetuksi kirjoittamalla artikkeleita useisiin sanoma- ja aikakauslehtiin. Hän oli pidetty puhuja, joka luennoi kotiosavaltionsa eri kaupungeissa Suomesta ja matkoistaan. Foye välitti luennoillaan ja artikkeleillaan positiivista kuvaa sekä ajantasaista tietoa amerikkalaisille tuntemattomasta ja kaukaisesta maasta. Käsitellessään oppitunneillaan Girard'issa Suomea, hän käytti usein kansallispukua, jonka oli saanut lahjaksi Laila Niemiojalta.

Isabel Foyen laaja hyväntekeväisyystoiminta herätti huomiota myös Suomessa. Häntä haastateltiin lehtiin, joissa kerrottiin hänen poikkeuksellisen lämpimästä suhteestaan Suomeen ja siitä, miten hän vierailuillaan oppi uimaan, soutamaan, saunomaan ja juomaan kahvia.

Isabel Foye oli aktiivinen hyväntekijä ja mukana monessa, mm. Punaisen Ristin toiminnassa. Hänen ennakkoluulottomuudestaan ja suuresta sydämestään kertoo se, että hän adoptoi ja kasvatti Vietnamin sodasta pelastuneen vietnamilaisen perheen orvoksi jääneet lapset.

Moni keuruulainen suku muistaa edelleen lämmöllä Foyen avun. Lea Keskinen o.s. Syrjä muistelee Foyen lähettämää avustuspakettia: ”Siinä paketissa oli vaatteita meille isommille lapsille ja vauvan vaatteita, joista tämä nuttu on säilynyt tähän päivään asti. Amerikan paketissa oli myös itkevä nukke, se oli vaaleahiuksinen amerikkalaisen näköinen. Vauvan nutusta Pirkko-siskoni kertoi, että se oli meidän sisarussarjan nuorimman nuttuna (meitä on 10 lasta). Myös Pirkon neljä lasta on pitänyt sitä vauvana 1960-70-luvulla. Siitä nutusta otettiin mallia ja Pirkko teki omille lapsilleen samanlaisia lisää.” Foyen avustuspakettien myötä pula-ajan lapset Keuruulla saivat iloa lelujen ja makeisten muodossa ja kulkeutui jopa siihen aikaan eksoottinen banaanikin Keuruulle.

Kiitoksena paketeista Laila Niemioja lähetti Isabel Foyelle lahjaksi useita isänsä taideteoksia. Pennsylvaniassa on todennäköisesti vielä tänäkin päivänä Laila Niemiojan isän, taiteilija Toivo Gideon Tuhkasen maalaamia suomalaisia maisemia Kolilta ja Vuokatista.

Lähteet:
Ahto Niemiojan arkisto
Ahto Niemiojan tiedonannot 11.9. ja 19.12.2018
Jarmo Ruhasen verkkosivuilla oleva aineisto Isabel Foyesta

]]> Kuvaaja tuntematon]]> pankkiala]]> pankit]]> Keuruu]]> keskustat]]> 1970-luku]]>
Pankki alkoi toimia tiloissa kesäkuussa 1975. Kiinteistö Oy Keuruun Säästökeskus rakennettiin Keuruun keskustaan puisen liiketalon, Jalosen talon paikalle. Rakennustyöt aloitettiin vuonna 1974.

Liikekeskuksessa oli myös muita toimitiloja ja asuinhuoneistoja. Pankki muutti uuteen toimitilaansa kirkonraitin toiselta puolelta.]]> Kuvaaja tuntematon]]> pankit]]> myymälät]]> Keuruu]]> keskustat]]> kirkonkylät]]> rakennettu ympäristö]]> 1970-luku]]> Junno-Pihlainen, Eija]]> kirjailijat]]> runoilijat]]> päiväkirjat]]> kirjeet]]> sukututkimus]]> mielenterveys]]> kuvataiteilijat]]> omakustanteet]]>
Arkistoaineisto soveltuu elämäkerta-, suku-, taide-, kirjoittamisen-, ja kirjallisuuden-, sekä mielenterveyden-, ym. -tutkijoitten käyttöön.

Arkiston laajuus on noin 6 hyllymetriä.

Arkistoa koskee käyttörajoitus.

]]> Kuoppala, Tauno]]> autoilu]]> autoilijat]]> metsätyö]]> liikenneonnettomuudet]]> Keuruu]]> 1940-luku]]> 1950-luku]]> Kuoppala, Tauno]]> kuorma-autonkuljettajat]]> kuorma-autot]]> polttoainehuolto]]> Keuruu]]> Nieminen, Yrjö]]> 1950-luku]]> 1960-luku]]> Kuoppala, Tauno]]> ikkunat]]> vuodenajat]]> lämpö]]> Rajamäki, Terttu]]> runoilijat]]> kirjailijat]]> Vuorela, Einari]]> Soinne, Laura]]> kirjailijakodit]]> muistelmat]]> oppaat (ammatit)]]> lausujat]]> runot]]> Keuruu -- Jukojärvi]]> Saukkola, Kalevi]]> työväentalot]]> kylät]]> Karhunkylä]]> Pihlajavesi (kunta)]]>
Artikkeli on alun perin julkaistu Aisapuu-lehdessä nro 4/2006.]]> Luotio Jorma]]> Keuruu]]> taajamat]]> rautatieasemat]]> 1980-luku]]> kirkkorakennukset]]> Varpula, Raimo]]> Keuruu]]> autokauppa]]> autoala]]> autot]]> näyttelyt]]> 1960-luku]]> Kuvaaja tuntematon]]> Keuruu]]> kirkonkylät]]> kirkkorakennukset]]> 1910-luku]]> rautatiet]]> torit]]> ]]> Paavo Närvän kokoelmat]]> Kuvaaja tuntematon]]> Keuruu]]> kirkonkylät]]> autot]]> korjaamot]]> konepajat]]> Tarhia]]> Pirjo Vänskän kokoelma]]> Haapamäen muistelupiiri]]> Keuruu]]> Haapamäki (Keuruu)]]> Pihlajavesi (kunta)]]> kellot]]> ruokaperinne]]> rautatieläiset]]> kahvikulttuuri]]> karjatalous]]> maatalous]]> Sinervä, Jyrki]]> Keuruu]]> sairaalat]]> muistelu]]> muistot]]> runot]]> kokemukset]]> sairaanhoitajat]]> lääkärit]]> potilaat]]> hoitosuhde]]> rakennukset]]> Kuoppala, Tauno]]> Keuruu]]> Mänttä]]> Keurusselkä]]> järvet]]> talviurheilu]]> luistelu]]> luistimet]]> vapaa-aika]]> retkiluistelu]]> 1930-luku]]> Kuoppala, Tauno]]> Keuruu]]> Mänttä]]> Keurusselkä]]> uitto]]> tukkilaiset]]> metsätyöntekijät]]> 1940-luku]]> 1930-luku]]> Soinne, Laura]]> Soinne, Laura]]> näytelmäkirjallisuus]]> näytelmät]]> farssit]]> lesket]]> kihlaus]]> piiat]]> isännät]]> väärinkäsitykset]]> Soinne, Laura]]> näytelmät]]> näytelmäkirjallisuus
]]> näyttelijät]]> teatteriryhmät]]> Kuvaaja tuntematon]]> autoliikenne]]> Keuruu]]> autot]]> Pirjo Vänskän kokoelma]]> Kuoppala, Tauno]]> kansanperinne]]> kansankulttuuri]]> suullinen perinne]]> Keuruu]]> Kuoppala, Tauno]]> Keuruu]]> kansanperinne]]> korttipelit]]> suullinen perinne]]> kansankulttuuri]]> Kuoppala, Tauno]]> Keuruu]]> kansanperinne]]> suullinen perinne]]> kansankulttuuri]]> sanonnat]]> sananparret]]> sananlaskut]]> Sipponen, Tarja
]]> muistelu]]> Sipponen, Sirkka]]> sairaalat]]> sairaanhoitajat]]> kuolema]]> sukulaiset]]> Keuruu]]> Teksti Tarja Sipponen]]> Rokkonen, Hanne]]> Keuruu]]> teollisuus]]> kemianteollisuus]]> lastulevyteollisuus]]> tehtaat]]> Varissaari]]> lämpövoimalat]]> Orion]]> Varissaaren Puu ja Metalli Oy]]> autoliikkeet]]> autokoulut]]> Leikola, Erkki]]> Leikola, Albert]]> Niemioja, Laila]]> Ilomäki, Tuomo]]> Keuruu -- Jukojärvi]]> heinänkorjuu]]> niitto]]> viljankorjuu]]> muistelmat]]> 1940-luku]]>
Tarina on alun perin julkaistu Kaiun korva -lehden numerossa 3 (2001). ]]> Kuoppala, Tauno]]> Keuruu]]> Keurusselkä]]> uitto]]> proomut]]> Mänttä]]> Sassinniemi]]> vesistöt]]> vesikuljetus]]> 1900-luku]]> Kuoppala, Tauno]]> Keuruu]]> metsät]]> metsänhoito]]> metsänhoitajat]]> metsätalous]]> tapahtumat]]> metsämarssi]]> kulotus]]> metsänviljely]]> Liesjärvi (Keuruu)]]> G. A. Serlachius Oy]]> 1950-luku]]> Kuoppala, Tauno]]> Mänttä]]> yhteiskoulut]]> rangaistukset]]> tupakointi]]> papit]]> Hjelt-Helaseppä, Richard August]]> opettajat]]> oppilaat]]> 1930-luku]]> Ilomäki, Tuomo]]> Keuruu -- Jukojärvi]]> jouluperinne]]> lapsuus]]> muistelmat]]> 1940-luku]]>
Tarina on alun perin julkaistu Kaiun korva -lehden numerossa 4 (2001).]]> Ilomäki Tuomo, Kuin valkeat käärmeet. Espoo : Tuomo Ilomäki, 2013.]]> Kuoppala, Tauno]]> Keuruu]]> metsätalous]]> metsänuudistus]]> kylvö]]> äkeet]]> muistelu]]> 1950-luku]]> Kuoppala, Tauno]]> Keuruu]]> Mänttä]]> Keurusselkä]]> järvet]]> talviurheilu]]> luistimet]]> vapaa-aika]]> luistelu]]> retkiluistelu]]> 1930-luku]]> Lähdeaho, Soile]]> Soinne, Laura]]> näytelmät]]> näytelmäkirjallisuus]]> avioparit]]> työ]]> palvelusväki]]> valokuvaajat]]> väärinkäsitykset]]> 1964.]]> Soinne, Laura]]> näytelmät]]> karjalaiset]]> karjalaisuus]]> äidit]]> tyttäret]]> rengit]]> morsiamet]]> häät]]> petos]]> perhesuhteet]]> Soinne, Laura]]> näytelmät]]> satunäytelmät]]> salaisuudet]]> noidat]]> merimiehet]]> vangit]]> prinssit]]> kuninkaalliset]]> valloitus]]> Soinne, Laura]]> näytelmät]]> komediat]]> väärinkäsitykset]]> kirjeenvaihto]]> kirjeet]]> palvelusväki]]> avioliitto]]> ilmoitukset (tiedotteet)]]> Kuvaaja tuntematon]]> Pihlajavesi (kunta)]]> kunnanvaltuutetut]]> 1960-luku]]> Asunmaa, Lauri]]> Halmeoras, Maija]]> Heinämäki, Aune]]> Etelämäki, Reijo]]> Kanerva, Akseli]]> Kanerva, Eino]]> Kanerva, Väinö]]> Kauttu, Kaarle]]> Kivimäki, Sulo]]> Kokinmäki, Pentti]]> Koukkumäki, Paavo]]> Lamminmäki, Niilo]]> Lappi, Martti]]> Leppäjärvi, Lauri]]> Luoma, Ahto]]> Vähäkömi, Kalevi]]>
Kyseessä on kuvatekstiltään korjattu versio valokuvasta, joka on alun perin julkaistu Teppo Viholan teoksessa Keuruun ja Pihlajaveden historia 1918-1969 (tarkemmat lähdetiedot alla). Teoksen alkuperäisessä kuvatekstissä on useita pieniä virheitä kuvan henkilöiden nimissä. Muokatussa kuvassa oikeat nimet on kirjoitettu sinisellä tekstillä suoraan valokuvan päälle, ja mukana on myös alkuperäinen kuvateksti. Tämä dokumentointityö on tehty kollektiivisesti Historiallinen Pihlajavesi -Facebook-ryhmässä, ja kuvan muokkaamisesta on vastannut ryhmän ylläpitäjä Hannele Naatula. ]]> Naatula, Hannele]]> Historiallinen Pihlajavesi -Facebook-ryhmä]]> Soinne, Laura]]> näytelmät]]> komediat]]> väärinkäsitykset]]> sukulaiset]]> avioliitto]]> Soinne, Laura]]> näytelmät]]> komediat]]> valokuvaajat]]> valokuvaus]]> valokuvausvälineet]]> Kuvaaja tuntematon]]> Keuruu]]> Kuoppala, Tauno]]> metsänhoitajat]]> metsät]]> metsänhoito]]> Liesjärvi (Keuruu)]]> G. A. Serlachius Oy]]>
Metsätila oli kulotettu vuonna 1950 ja kylvetty 1950 kesäkuussa. Se oli valtakunnallisen metsämarssin Keuruun kohteita. Valokuva otettu vuonna 1986.]]> Kuvaaja tuntematon]]> Keuruu]]> metsänhoito]]> kulotus]]> Rovioaho, Väinö]]> metsät]]> 1950-luku]]> Ilomäki, Tuomo]]> Keuruu -- Jukojärvi]]> matkat]]> pyöräily]]> kirkonkylät]]> 1940-luku]]> muistelmat]]>
Tarina on alun perin julkaistu Kaiun korva -lehden numerossa 5 (2002).]]> Ilomäki Tuomo, Kuin valkeat käärmeet. Espoo : Tuomo Ilomäki, 2013.]]> Ilomäki, Tuomo]]> Keuruu -- Jukojärvi]]> muistelmat]]> lapsuus]]> siirtolohkareet]]> leikit]]> maataloustyö]]> 1940-luku]]>
Tarina on alun perin julkaistu Kaiun korva -lehden numerossa 6 (2002).]]> Ilomäki Tuomo, Kuin valkeat käärmeet. Espoo : Tuomo Ilomäki, 2013.]]> Ilomäki, Tuomo]]> Keuruu -- Jukojärvi]]> maataloustyö]]> viljankorjuu]]> ruis]]> riihet]]> muistelmat]]> lapsuus]]> 1940-luku]]>
Tarina on alun perin julkaistu Kaiun korva -lehden numerossa 6 (2002).]]> Ilomäki Tuomo, Kuin valkeat käärmeet. Espoo : Tuomo Ilomäki, 2013.]]> Soinne, Laura]]> näytelmät]]> komediat]]> suojeluskunnat
]]> kosinta]]> vedonlyönti]]> Soinne, Laura]]> näytelmät]]> lastennäytelmät]]> koulut]]> juhlat]]> Ilomäki, Tuomo]]> Keuruu -- Jukojärvi]]> maalaistalot]]> kalusteet]]> kotityö]]> elämäntapa]]> 1940-luku]]>
Tarina on alun perin julkaistu Kaiun korva -lehden numerossa 7 (2002).]]> Ilomäki Tuomo, Kuin valkeat käärmeet. Espoo : Tuomo Ilomäki, 2013.]]> Matilainen, Arvi]]> Keuruu]]> kirkonkylät]]> pankit]]> Keuruun Säästöpankki]]> rakennettu ympäristö]]> 1920-luku]]> kirkkorakennukset]]>
Keuruun Säästöpankki rakennutti talon toimitilakseen vuonna 1924. Rakennus oli ensimmäinen vuonna 1899 toimintansa aloittaneen pankin oma rakennus. Pankin tilat olivat aiemmin olleet kunnantalolla Varjolassa ja myöhemmin Kansallispiirtillä.

Pankin konttori siirtyi keskelle kirkonkylää uuteen liikerakennukseen vuoden 1929 lopussa. Kuvan rakennuksessa toimi sen jälkeen Alma Piispalan matkustajakoti Torinkulma. Rakennus purettiin valtatie 23 rakennustöiden tieltä vuonna 1966.]]>
]]> Määttä, Hilkka]]> Keuruu]]> Pappilanniemi]]> asuinalueet]]> nahkurit]]> papit]]> Lehikoinen, Yrjö]]> Kalliala, Lauri]]> Ahoranta, Lauha]]> jälleenrakentaminen]]> karjalaiset]]> Kuvaaja tuntematon ]]> Keuruu]]> Keuruun Säästöpankki]]> pankit]]> rakennusperintö]]> 1960-luku]]>
Samalla paikalla oli myös kaksikerroksinen puinen Keuruun Säästöpankin liikerakennus, Viertola, vuosina 1929-1960.]]> Ilomäki, Tuomo]]> Keuruu -- Jukojärvi]]> muistelmat]]> turpeennosto]]> lammastalous]]> pellava]]> karjanhoito]]> 1940-luku]]>
Tarina on alun perin julkaistu Kaiun korva -lehden numerossa 8 (2003).]]> Ilomäki Tuomo, Kuin valkeat käärmeet. Espoo : Tuomo Ilomäki, 2013.]]> Ilomäki, Tuomo]]> Keuruu -- Jukojärvi]]> aitat]]> varastointi]]> maatalousrakennukset]]> elintarvikkeet]]> muistelmat]]> 1940-luku]]>
Tarina on alun perin julkaistu Kaiun korva -lehden numerossa 9 (2003). ]]> Ilomäki Tuomo, Kuin valkeat käärmeet. Espoo : Tuomo Ilomäki, 2013.]]> Ilomäki, Tuomo]]> Keuruu -- Jukojärvi]]> maisemahistoria]]> matkustaminen]]> Keski-Suomi]]> Iso-Britannia]]> 1940-luku]]> 1960-luku]]> muistelmat]]>
Tarina on alun perin julkaistu Kaiun korva -lehden numerossa 11 (2004).]]> Ilomäki Tuomo, Kuin valkeat käärmeet. Espoo : Tuomo Ilomäki, 2013.]]> Kuvaaja tuntematon]]> Keuruu]]> keskustat]]> kirkonkylät]]> rakennettu ympäristö]]> liike-elämä]]> pankit]]> vaateliikkeet]]> langat]]> tapetit]]> kauneudenhoitovälineet]]> erikoisliikkeet]]> myymälät]]>
Kuva on ilmeisesti 1960-luvulta, jolloin rakennuksen katutason tiloissa toimi Jämsän vaatetusliike, Lavikaisen kemikalio, Martikaisen Väri- ja tapettiliike, Kankaan lankaliike ja Keuruun Säästöpankki.]]> Soinne, Laura]]> kaunokirjallisuus]]> romaanit]]> suomenkielinen kaunokirjallisuus]]> rakkausromaanit]]> rakkaus]]> rakastuminen]]> perheet]]> aateli]]> nuoret aikuiset]]> ihmissuhteet]]> sosiaaliset normit]]> Soinne, Laura]]> kaunokirjallisuus]]> romaanit]]> lapsuus]]> isättömyys]]> vaivaistalot]]> tytöt]]> sukulaiset]]> sosiaaliset suhteet]]> kirjeet]]> salaisuudet]]> kehitysromaanit]]> kirjeromaanit]]> Kokinmäki, Pentti]]> Keuruu]]> Pihlajavesi (kunta)]]> pankit]]> pankkiala]]> Pihlajaveden Säästöpankki]]> Keuruun Säästöpankki]]> Kuvaaja tuntematon]]> Keuruu]]> Pihlajavesi (kunta)]]> pankit]]> Pihlajaveden Säästöpankki]]> rakennettu ympäristö]]> 1960-luku]]> Kuvaaja tuntematon]]> Keuruu]]> kirkonkylät]]> kirkkorakennukset]]> sillat]]> Lapinsalmi]]> postikortit]]> rautatiet]]> rakennettu ympäristö]]> kulttuuriympäristö]]>
Lähettäjä on kirjoittanut kortin etupuolelle tekstin: Tässä näet sen rakkaan kotipitäjän kirkonkylän. Kaunista on täälläkin vai mitä arvelet?

Kortti on kulkenut postitse vuonna 1913.]]> Paavo Närvän kokoelmat]]> Soinne, Laura]]> kaunokirjallisuus]]> suomenkielinen kirjallisuus]]> romaanit]]> rakkausromaanit]]> vanhempi-lapsisuhde]]> rakkaus]]> mustasukkaisuus]]> seurustelu]]> Soinne, Laura]]> kaunokirjallisuus]]> romaanit]]> suomenkielinen kirjallisuus]]> lapsuus]]> aviottomat lapset]]> köyhyys]]> ystävyys]]> rakkaus]]> kehitysromaanit]]> minäkertoja]]> nuoret aikuiset]]> Kuvaaja tuntematon]]> Keuruu]]> kirkkorakennukset]]> kirkonkylä]]> Tarhia]]> vesistöt]]> Loilonharju]]>
Kuva on ilmeisesti 1900-luvun alusta. Keskellä kuvaa olevat rakennukset ovat Klakin talon rakennuksia nykyisen Pitäjäntuvantien paikkeilla.]]> Paavo Närvän kokoelma]]> Matilainen, Arvi]]> Keuruu]]> pankit]]> pankkiala]]> Keuruun Säästöpankki]]> työntekijät]]> henkilöstö]]> toimistot]]> toimitilat]]> 1930-luku]]> Kotiranta, Frans]]> Lamminheimo, Aarne]]> interiöörit]]>
Kuva on ilmeisesti 1930-luvun alusta. Kuvassa on vasemmalta oikealle Frans Kotiranta, F.V. Tuomisto ja Aarne Lamminheimo.

Pastori Frans Kotiranta (1883-1960) oli Keuruun Säästöpankin hallituksen puheenjohtaja vuosina 1925-1932. Aarne Lamminheimo oli Keuruun Säästöpankin toimitusjohtaja vuosina 1925-1943. ]]> Rainio, Jussi]]> Keuruu]]> pankit]]> Keuruun Säästöpankki]]> historiikit]]> Matti Hietala, kuvaaja]]> Keuruu]]> rakennettu ympäristö]]> pankit]]> pankkiala]]> rakennukset]]> kokoontumiset]]> tapaamiset]]> hirsirakennukset]]>
Keuruun Kansallispirtti valmistui vuonna 1910. Keuruun kunnan säästöpankki toimi rakennuksissa vuosina 1914-1925.

Kuvasta on tunnistettu edessä äärimmäisenä oikealla seisova Kaarlo Härmä ja edessä keskellä seisova kunnankätilönä Keuruulla toiminut Aini Härmä.]]> Rainio, Jussi, kuvaaja]]> Keuruu]]> koulut]]> keskustat]]> yhteiskoulut]]> rakennukset]]> rakennusperintö]]> koulurakennukset]]> kirkonkylät]]>
Yhteiskoulu aloitti toiminnan tilassa syksyllä 1945. Kun koulun pihassa oli rautalankoja ja ikkunoissa kaltereita, taloa alettiin pian nimittää Nuorisovankilaksi.

Koulu siirtyi ahtaista tiloista uuteen yhteiskoulurakennukseen vuonna 1961. Sen jälkeen rakennuksessa toimi automaattinen puhelinkeskus. Taloa alettiin nimittää Teletaloksi. ]]> Soinne, Laura]]> sadut]]> suomenkielinen kirjallisuus]]> lastenkirjallisuus]]> peikot]]> prinsessat]]> suutarit (ammatit)]]> jättiläiset]]> Rainio, Jussi, kuvaaja]]> Keuruu]]> koulut]]> kokoontumiset]]> talkoot]]> lumityöt]]> rakennushankkeet]]> kirkonkylät]]> keskustat]]> oppilaat]]>
Tarkoituksena on päästä mahdollisimman nopeasti rakentamaan tontille uutta koulua. Kuva on otettu maaliskuussa 1960. Uusi koulurakennus valmistui kevätlukukauden alkaessa vuonna 1961.

]]> Rainio, Jussi, kuvaaja]]> Keuruu]]> keskustat]]> kirkonkylät]]> koulut]]> yhteiskoulut]]> rakennushankkeet]]> puut (kasvit)]]> talvi]]> 1960-luku]]>
Keuruun yhteiskoulun rakentaminen alkoi keväällä 1960. Koulu otettiin käyttöön alkuvuonna 1961.]]> Rainio, Jussi, kuvaaja]]> Keuruu]]> koulut]]> yhteiskoulut]]> keskustat]]> kirkonkylät]]> rakennushankkeet]]> talvi]]> 1960-luku]]>
Keuruun yhteiskoulua alettiin rakentaa vuonna 1960. Koulu valmistui vuonna 1961.]]> Rainio, Jussi, kuvaaja]]> Keuruu]]> koulut]]> yhteiskoulut]]> kirkonkylät]]> keskustat]]> rakennushankkeet]]> rakentaminen]]>
Keuruun yhteiskoulua alettiin rakentaa keväällä 1960. Koulu otettiin käyttöön vuonna 1961.]]> Rainio, Jussi, kuvaaja]]> Keuruu]]> koulut]]> koulurakennukset]]> keskustat]]> kirkonkylät]]> yhteiskoulut]]> rakentaminen]]> rakennushankkeet]]> rakennustyömaat]]>
Kuvassa takana näkyy kirkonkylän kansakoulu eli puukoulu.

Keuruun yhteiskoulua alettiin rakentamaan keväällä 1960. Se valmistui vuonna 1961.]]> Rainio, Jussi, kuvaaja]]> Keuruu]]> kirkonkylät]]> keskustat]]> koulut]]> koulurakennukset]]> yhteiskoulut]]> rakentaminen]]> rakennushankkeet]]> interiöörit]]>
Keuruun yhteiskoulua alettiin rakentaa keväällä 1960. Koulu valmistui vuonna 1961.]]> Rainio, Jussi, kuvaaja]]> Keuruu]]> koulut]]> kirkonkylät]]> koulurakennukset]]> keskustat]]> talkoot]]> rakennushankkeet]]> talvi]]> lumityöt]]> 1960-luku]]>
Keuruun yhteiskoulua alettiin rakentaa keväällä 1960. Se valmistui vuonna 1961.]]> Kuvaaja tuntematon]]> Keuruu]]> sairaalat]]> terveydenhoito]]> sairaalarakennukset]]> sairaanhoitajat]]> sairaanhoito]]> rakennukset]]> 1950-luku]]> Jantunen, Arma]]> Lampinen, Sirkka-Liisa]]> työvaatteet]]> terveydenhuoltohenkilöstö]]>
Valokuva on otettu vuonna 1955. Keuruun kunnansairaala aloitti toimintansa kuvan rakennuksessa vuonna 1922. Se toimi paikalla vuoteen 1959 saakka. Rakennukset on sen jälkeen purettu. Kunnansairaala aloitti toimintansa Keuruulla vuonna 1889.

Kuvassa oikealla seisoo Arma Jantunen ja edessä toinen vasemmalta on Sirkka-Liisa Lampinen.]]> Sulo Jantusen kokoelmat]]> Kuvaaja tuntematon]]> Keuruu]]> kirkonkylät]]> sairaalat]]> sairaalarakennukset]]> sairaanhoito]]> sairaanhoitajat]]> terveydenhoito]]> 1950-luku]]> Jantunen, Arma]]> Lampinen, Sirkka-Liisa]]> työvaatteet]]> päähineet]]> puurakennukset]]>
Kuva on otettu vuonna 1958, vasemmalla Sirkka-Liisa Lampinen, oikealla Arma Jantunen.

Keuruun kunnansairaala toimi kuvan rakennuksessa vuosina 1922 - 1959. ]]> Sulo Jantusen kokoelmat]]> Kuvaaja tuntematon ]]> Keuruu]]> sairaalat]]> 1950-luku]]> sairaanhoitajat]]> terveydenhuoltohenkilöstö]]> terveydenhuolto]]> sairaalarakennukset]]> työvaatteet]]> päähineet]]>
Kuvassa on viisi naista, joista neljällä on sairaalan työasu päällään.

Kuva on otettu vuonna 1955. Keuruun kunnansairaala sijaitsi kuvassa näkyvässä rakennuksessa vuosina 1922-1959. Rakennus on purettu.

]]> Sulo Jantusen kokoelmat]]> Kuvaaja tuntematon]]> Keuruu]]> sairaalat]]> lääkärit]]> sairaanhoitajat]]> terveydenhoitohenkilökunta]]> työvaatteet]]> päähineet]]> terveydenhuolto]]> 1950-luku]]> sairaanhoito]]> Ojanen, Reino]]> Jantunen, Arma]]> Kansanaho, Annikki]]>
Kuva on otettu vuonna 1954. Vasemmalta oikealle henkilöt ovat lääkäri Reino Ojanen, Arma Jantunen, Annikki Kansanaho ja tunnistamaton henkilö.

Keuruun kunnansairaala toimi valokuvan ottopaikalla vuosina 1922-1959.]]> Sulo Jantusen kokoelmat]]> Kuvaaja tuntematon]]> Keuruu]]> sairaalat]]> terveydenhuoltohenkilöstö]]> sairaanhoito]]> terveydenhoito]]> apuhoitajat]]> hoitohenkilöstö]]> työvaatteet]]> päähineet]]> sairaalarakennukset]]> 1950-luku]]>
Kuva on otettu vuonna 1955. Vasemmalta oikealle henkilöiden työtehtävät Keuruun kunnansairaalassa olivat: kaksi apuhoitajaa, emäntä ja sairaanhoitaja.

Keuruun kunnansairaala toimi valokuvan ottopaikalla vuosina 1922 - 1959.]]> Sulo Jantusen kokoelmat]]> Kuvaaja tuntematon]]> Keuruu]]> sairaalat]]> sairaanhoitajat]]> sairaanhoito]]> terveydenhuolto]]> terveydenhuoltohenkilöstö]]> työvaatteet]]> päähineet]]> esiliinat]]> sairaalarakennukset]]> 1950-luku]]>
Keuruun kunnansairaala toimi kuvauspaikalla vuosina 1922 - 1959. Kuva on otettu vuonna 1955.]]> Sulo Jantusen kokoelmat]]> Kuvaaja tuntematon]]> Keuruu]]> sairaalat]]> sairaalarakennukset]]> sairaanhoito]]> apuhoitajat]]> terveydenhuolto]]> terveydenhuoltohenkilöstö]]> työvaatteet]]> päähineet]]> esiliinat]]> Jantunen, Arma]]>
Valokuvassa oikealla on Arma Jantunen. Kuvassa näkyvä Keuruun uusi kunnan sairaala otettiin käyttöön vuonna 1959. ]]> Sulo Jantusen kokoelmat]]> Kuvaaja tuntematon]]> Keuruu]]> sairaalat]]> sairaalarakennukset]]> sairaanhoito]]> talvi]]> terveydenhuolto]]> terveydenhuoltolaitokset]]> terveyskeskukset]]>
Samalla paikalla, laajennetuissa tiloissa, toimii Keuruun terveyasema nykyäänkin.]]> Sulo Jantusen kokoelma]]> Kuvaaja tuntematon ]]> Keuruu]]> sairaalat]]> sairaanhoitajat]]> sairaanhoito]]> terveydenhoito]]> terveydenhuoltohenkilöstö]]> työvaatteet]]> päähineet]]> esiliinat]]> työvälineet]]> Ahoranta, Liisa]]>
Kuvasta on tunnistettu kuvassa vasemmalla Liisa Ahoranta. Keuruun kunnansairaala toimi kuvan rakennuksessa vuosina 1922-1959. ]]> Sulo Jantusen kokoelmat]]>