Tuominen, Matti]]> Keuruu]]> taksinkuljettajat]]> taksit]]> liikenne]]> Tuominen, Matti]]> Keuruu]]> kirkonkylät]]> tehtaat]]> yritykset]]> Niemioja, Teuvo]]> kemianteollisuus]]> teollisuus]]> puuteollisuus]]> Orion]]> Tiwi]]>
Lääketehdas Orion siirsi talvisodan aikaan osan tuotantolaitoksistaan Keuruulle turvallisuussyistä. Vuonna 1942 lääketehdas osti Keuruun seurakunnalta Varissaaren eteläosan teollisuusalueeksi. Tontille valmistui tehdas, rautatie ja asuinrakennuksia. Orion tuotti muun muassa männynhavuöljyä, tärkkelyssiirappia ja puolivalmisteita Orionin Helsingin tehtaita varten.

Vuonna 1948 perustettiin Orionin tytäryhtiöksi Varissaaren Puu ja Metalli Oy. Yhtiön toimialaan kuuluivat autokorjaamo ja puutavaran hankinta. Vuonna 1958 toiminta oli laajentunut ja siihen kuului autokorjaamo, maalaamo, autoliike ja autokoulu.

Orion luopui kemianteollisuudesta Keuruulla vuonna 1957. Tuotantolaitoksen tiloihin perustettiin lastulevytehdas. Tytäryhtiön nimeksi vakiintui vuoteen 1962 mennessä tiivistettyä ja tiivistä lastulevyn laatua hyvin kuvaava Tiwi Oy.
]]> Tuominen, Matti]]> Keuruu]]> kirkonkylät]]> osuuskassat]]> pankit]]> rakentaminen]]> Tuominen, Matti]]> Keuruu]]> kirkonkylät]]> koulut]]> koulurakennukset]]> yhteiskoulut]]>
Etualalla on tyttöjä rekkitangolla: vas. Oili Valkeisenmäki, Liisa-Maija Litmanen, Mia Lavikainen. Pojat lentopallokentällä oik. Risto Pykälämäki, Kari Puro, tunnistamaton, Arvi Hagelin, Jouko Hokkanen, pallonlyöjä Antero Riikonen. ]]> Tuominen, Matti]]> Keuruu]]> kirkonkylät]]> palokunnat]]> palopäälliköt]]> Tuominen, Matti]]> Keuruu]]> kirkonkylät]]> myymälät]]> kauppiaat]]> Kuulasmaan kauppa toimi paikalla 1950-60-luvulla, jonka jälkeen rakennuksessa toimi jonkun aikaa Kauko Nuoran liike. Sen jälkeen talo muutettiin asuinvuokrataloksi, jossa oli mm. opettajia vuokralla. Hoikkalan K-kauppa tuli rakennukseen 1960-luvun lopulla. Sittemmin paikalle on rakennettu asuinkerrostalo.]]> Tuominen, Matti]]> Keuruu]]> kunnanvaltuustot]]> kunnanvaltuutetut]]> Tuominen, Matti]]> Keuruu]]> koulut]]> koulurakennukset]]> koululaiset]]> kirkonkylät]]> Nykyään talossa toimii Kulttuuritalo Kimara.]]> Tuominen, Matti]]> Keuruu]]> kirkonkylät]]> varuskunnat]]> varusmiehet]]> sankarihaudat]]> Tuominen, Matti]]> Multia]]> kirkonkylät]]> taksit]]> taksinkuljettajat]]> Keuruu]]> Petäjävesi (kunta)]]> valokuvaajat]]> yritykset]]> Keuruu]]> Pihlajavesi (kunta)]]> poliisit]]> kansanedustajat]]> Pihlajavesi (kunta)]]> valokuvaajat]]> Eduskuntatalo]]> Isomäki, Pekka]]> metsätyö]]> kämpät]]>
]]> tulitikut]]> etiketit]]> keräily]]> myymälät]]> elintarvikeliikkeet]]> Kuvaaja: Saarimäki, Satu]]> Raimo Varpulan kokoelma]]> etiketit]]> tulitikut]]> keräily]]> liikkeet]]> myymälät]]> Keuruu--Kaleton]]> Valokuva: Saarimäki, Satu]]> Raimo Varpulan kokoelma]]> etiketit]]> tulitikut]]> keräily]]> liikkeet]]> Valokuva: Saarimäki, Satu]]> Raimo Varpulan kokoelma]]> etiketit]]> tulitikut]]> keräily]]> elintarvikeliikkeet]]> myymälät]]> liikkeet]]> Valokuva: Saarimäki, Satu]]> Raimo Varpulan kokoelma]]> Mujo, Teuvo]]> Keuruu]]> sairaalat]]> terveyskeskukset]]> Raja, Ritva]]> Keuruu]]> Keuruu -- Jukojärvi]]> suomen kieli]]> majoitustoiminta]]> kirjailijat]]> Cajander, Paavo]]> Linnankoski, Johannes]]> Raja, Maija]]> Pankin eläkeläisten muistelupiiri]]> Keuruu]]> pankit]]> pankinjohtajat]]> pankkitoimihenkilöt]]> kirkonkylät]]> Raja, Ritva]]> Keuruu]]> Keuruu -- Jukojärvi]]> majoitus]]> ruotsinkieliset]]> Kuusimäki, Kalle]]> Keuruu]]> Pihlajavesi (kunta)]]> joulu]]> kyläkaupat]]> televisio]]> ruokaperinne]]> jouluperinne]]> Saarinen, Matti]]> Keuruu]]> Pihlajavesi (kunta)]]> seurakunnat]]> kirkkoherrat]]> Paappanen, Tapio]]> Keuruu]]> Pihlajavesi (kunta)]]> sota]]> sota-aika]]> sotateollisuus]]> Kuusimäki, Kalle]]> Keuruu]]> Pihlajavesi (kunta)]]> tiet]]> tienrakennus]]> sillat]]> talkoot]]> Isomäki, Pekka]]> Keuruu]]> Pihlajavesi (kunta)]]> tukkilaiset]]> kämpät]]> orkesterit]]> tanssit]]> metsäkulttuuri]]> Isomäki, Pekka]]> Keuruu]]> Pihlajavesi (kunta)]]> metsätyöntekijät]]> kämpät]]> metsästys]]> tanssit]]> erotiikka]]> piispantarkastukset]]> papit]]> Isomäki, Pekka]]> Keuruu]]> Pihlajavesi (järvi) -- Keuruu]]> puukauppa]]> hinnoittelu]]> ostovoima]]> Joutsijoki, Eine]]> Keuruu]]> Keuruu -- Haapamäki]]> rautatieläiset]]> rautatiet]]> Rajala, Matti]]> Keuruu]]> Pihlajavesi (kunta)]]> koulunkäynti]]> hiihto]]> leikit]]> laskiainen]]> Saarinen, Matti]]> Keuruu]]> Pihlajavesi (kunta)]]> opintokerhot]]> kerhotoiminta]]> äitienpäivä]]> raittiuskasvatus]]> retket]]> Saarinen, Matti]]> Keuruu]]> Pihlajavesi (kunta)]]> kielet]]> englannin kieli]]> opiskelu]]> kansalaisopistot]]> Joutsijoki, Eine]]> Keuruu]]> Pihlajavesi (kunta)]]> sähkönjakelu]]> iltamat]]> ompeluseurat]]> Isomäki, Pekka]]> Keuruu
]]> Pihlajavesi (kunta)]]> jäätiet]]> uitto]]> kuormaus]]> puutavara]]> kuorma-autot]]> Kokinmäki, Pentti]]> Korpijärvi, Olavi]]> Koskela-Drischenko, Raija]]> Keuruu]]> Pihlajavesi (kunta)]]> maanomistus]]> tilalliset]]> palkolliset]]> tilat]]> torpat]]> kruununtilat]]> ratsutilat]]> uudistilat]]> mäkitupalaiset]]> torpparit]]> tilaton väestö]]> kuolemansyyt]]> Muteli, Kai]]> Vesterinen, Liisa]]> Keuruu]]> Keurusselkä]]> laivaliikenne]]> varppaajat]]> uitto]]> Vesterinen, Liisa]]> Keuruu]]> Keuruu -- Liukko]]> Keuruu -- Häkkinen]]> Keuruu -- Valkeeniemi]]> saaret]]> veneily]]> maatalous]]> puunhankinta]]> hakkuut]]> koulunkäynti]]> tanssit]]> ]]> Keuruu]]> kotiseutulehdet]]> joululehdet]]> paikallishistoria]]> ]]> Koskimies, Lauri]]> Keuruu]]> kalastus]]> Keurusselkä]]> ]]> Luolamäen Puu-Tek ja Puukerä]]> Keuruu]]> yritykset]]> kädentaidot]]> käsityöläiset]]> ]]> Salo, Paulus]]> Keuruu]]> pappilat]]> kirkkoherrat]]> tehtaat]]> sota-aika]]> isoviha]]> ]]> ]]> Matka Mäkelä Oy]]> Keuruu]]> yritykset]]> linja-autoliikenne]]> matkatoimistot]]> yrittäjät]]>
Sodan jälkeen julkisen liikenteen tarve kasvoi ennen näkemätöntä vauhtia, ja näin luotsasi Enne, kahden lapsen yksinhuoltajaäiti, yrityksen kaikesta läpi. Eteenpäin mentiin pohjalaisella sisulla, vaikka ajokorttia ei ollut takin taskussa, eikä kokemustakaan moottoriajoneuvojen hoidosta. Hän laittoi kuitenkin linjat kuntoon, hoiti autojen huollot, palkkasi kuljettajat sekä piti huolen kodistaan ja lapsistaan unohtamatta postin jakoa polkupyörällä lisätienestinä. Ja kaikki tämä naisena 1940-luvulla hyvin miesvaltaisella alalla.

Yhdestä linjasta Soini-Myllymäki-Keuruu -reitillä siirryttiin aikanaan perheyritykseen, jossa oli mukana äiti ja kaksi poikaa, Enne sekä Antero ja Rauno Mäkelä. Vuosien saatossa Antero jatkoi puolisonsa Anja Mäkelän kanssa Liikenne Mäkelä Ky:n (perustettu 1971) johdossa bussipuolella, ja Rauno Mäkelä otti ohjakseen huoltoaseman Ähtärissä.

Yrityksen kotipaikaksi muutettiin Keuruu vuonna 1983. Tästä vuotta myöhemmin Anja menehtyi, jonka jälkeen Antero jatkoi yrityksen pyörittämistä lapsiensa Jukan, Tiinan ja Riston kanssa. 1980-luvun lopussa henkilöauto korvasi julkisen liikenteen rankasti. Tähän murrokseen yritys sopeutui tiukalla kulukuurilla, ja strategia muutettiin linjaliikenteestä tilausajoihin.

Tilausajojen mukana tuoma tarve matkatoimistopalveluille sai Jukan, Tiinan ja Riston perustamaan Matka Mäkelä Oy:n sekä ostamaan isältään Liikenne Mäkelä Ky:n. Sähköpostin ja internetin tullessa toimintoja tehostettiin edelleen siirtämällä yrityksen kaksi eri toimistoa ja linja-autojen varikko saman katon alle yrityksen nykyiseen osoitteeseen Mäntymäentie 26, Keuruu.

Internet oli vain alkusilaus ”hulluuden highwaylle”. Nykypäivänä yritys sopeutuu 2000-luvulla alkaneeseen murrokseen koskien esimerkiksi sosiaalista mediaa ja reittiliikenteen asteittaista vapautumista johdossaan neljännen sukupolven yrittäjät, serkukset Matti Mäkelä, Noora Mäkiaho ja Nelli Oksanen sekä apunaan Jukka ja Tiina vähemmistöosakkaina.

Niin jatketaan, kuten vuosien saatossa on opittu. Kuten Enne Mäkelän aikaan 1940-luvulla, on edelleen naisia ”miesten alalla”. Erinomainen henkilökunta ja luksuskalusto pitävät huolen pehmeistä kyydeistä - myös aikoinaan mäkisellä Soini-Myllymäki-Keuruu -reitillä!

Alla olevan Youtube-linkin takana keuruulaisen Mainostoimisto Pelismon tekemä video yrityksen tarinasta viimeisten 80-vuoden ajalta. ]]> Vaissi Oy]]> Keuruu]]> Keuruu -- Riiho]]> yritykset]]> elintarviketeollisuus]]> vihannesviljely]]> Siljander, Anna Maria]]> Keuruu]]> Keuruu -- Riiho]]> yritykset]]> maatilat]]> majatalot]]> Kuvaaja tuntematon]]> Keuruu]]> Keuruu -- Manniskylä]]> talonpojat]]> siirtoväki]]> sota-aika]]>
Henkilöt: seisomassa vas. Katri Vuori, Ulla Kallio-Mannila, Aino Soikkeli, Hilma Sievänen, Viljo Kallio-Mannila, Hanna Huhtaniemi, Raakel Jukola (o.s. Kallio-Mannila), Tuovi Kivi-Mannila, Iida Kiiski, Lyydia Sammallahti (o.s. Ala-Viinikka), Senja Kallio-Mannila (o.s. Kivi-Mannila), Pertti Kallio-Mannila, Kalle Lindroos.

Istumassa vas. Helmi Lindroos, Fredrika Kallio-Mannila (o.s. Ala-Viinikka), Eemil Kallio-Mannila, Amanda Jukola (o.s. Asunta), edessä Helna Kallio-Mannila.

Soikkelit, Kiisket, Lindroosit, Huhtaniemi ja Vuori olivat siirtokarjalaisia Kannakselta. ]]> Musakka Oy]]> Keuruu]]> kirkonkylät]]> yritykset]]> karjalaiset]]> Pappilan Pidot Oy]]> Keuruu]]> kirkonkylät]]> yritykset]]> pappilat]]> juhlapaikat]]> pakopelit]]> Piilemä, Markku]]> Keuruu]]> kirkonkylät]]> metsäteollisuus]]> metsäkoneet]]> korjaamot]]> Vesterinen, Liisa]]> keuruu]]> kotiseutu]]> paikalliskokoelmat]]> kotiseutukuvaukset]]> kotiseututyö]]> kirjastot]]> Joutsijoki, Eine]]> Keuruu]]> teatteri]]> harrastajateatterit]]> näytelmät]]> Kuvaaja tuntematon]]> pääsiäinen]]> mämmi]]> perheet]]> sukulaiset]]> ruokaperinne
]]> Pirjo Vänskän kokoelma]]> Kuvaaja tuntematon]]> kalastus]]> virkistyskalastus]]> harrastukset]]> Keuruu]]> Pirjo Vänskän kokoelma]]> Tekijä ei tiedossa]]> Keuruu]]> Keuruu -- Asunta]]> kurssit]]> ]]> Kalliomäki, Hellin]]> Keuruu]]> Keuruu -- Huttula]]> kurssit]]> kudonta]]> kylät]]>
]]> Kalliomäki, Hellin]]> Keuruu]]> Keuruu -- Asunta]]> kurssit]]> kudonta]]> kylät]]> Heinonen, Jouko]]> Keuruu]]> Pihlajavesi (kunta)]]> Haapamäki]]> koulut]]> yhteiskoulut]]> koulumatkat]]> linja-autot]]> linja-autonkuljettajat]]> Mäkinen, Pekka]]> Mäkinen, Pirkko]]> Keuruu]]> Pihlajavesi (kunta)]]> seurantalot]]> työväenyhdistykset]]> Koskela-Drischenko, Raija]]> Keuruu]]> Pihlajavesi (kunta)]]> koulut]]> kouluruoka]]> keittäjät]]> osuusliikkeet]]> sota-aika]]> Vesterlin, Anu]]> Keuruu]]> Pihlajavesi (kunta)]]> koulut]]> kiertokoulu]]> todistukset]]> Lepikko, Leila]]> Keuruu]]> Pihlajavesi (kunta)]]> koulut]]> Jartti, Heikki]]> opettajat]]> rautatiet]]> myymälät]]> Lepikko, Leila]]> Keuruu]]> Pihlajavesi (kunta)]]> Alastaro]]> rahanarvo]]> rahankäyttö]]> rahapolitiikka]]> sota-aika]]> Hietala, Heikki]]> Keuruu]]> Pihlajavesi (kunta)]]> sanonnat]]> tarinat]]> Kauttu, Eeva-Riitta]]> Keuruu]]> Pihlajavesi (kunta)]]> karjalaiset]]> siirtoväki]]> Jääski]]> Kauttu, Eeva-Riitta]]> Keuruu]]> Pihlajavesi (kunta)]]> valokuvaajat]]> Eduskuntatalo]]> ravintolat]]> Muolaa]]> Kotiranta, Esko]]> Kotiranta, kari]]> Keuruu]]> Pihlajavesi (kunta)]]> sota-aika]]> sotakokemukset]]> Karjala]]> Vuoksi]]> Keskinen, Raija]]> Kuoppala, Tauno]]> Pohjonen, Antero]]> Keuruu]]> Haapamäki]]> hiihtäjät]]> hiihto]]> Ojala, Jaana]]> Kuvaaja tuntematon]]> Keuruu]]> lautakunnat]]> verotus]]> Karhu, Kalevi]]> Keuruu]]> Keuruu -- Häkkinen]]> joulu]]> joulupukit]]> lapsuus]]> jouluperinne]]> 1960-luku]]> Kuvaaja tuntematon]]> vappu]]> juhlaperinne]]> vuodenajat]]> perheet]]> Keuruu]]> Pirjo Vänskän kokoelma]]> Vuolle-Apiala, Ali]]> Keuruu]]> keskustat]]> kirkot]]> kahvilat]]> miljöö]]> Vuolle-Apiala, Ali]]> kahvilat]]> kioskit]]> Keuruu]]> martat]]> 1960-luku]]> Kuvaaja tuntematon]]> Keuruu]]> kirkonkylät]]> keskustat]]> rakennuskulttuuri]]> myymälät]]> liike-elämä]]> 1960-luku]]> Ali Vuolle-Apialan kokoelma]]> Kuvaaja tuntematon]]> kirkonkylät]]> keskustat]]> liike-elämä]]> myymälät]]> Keuruu]]> 1960-luku]]> Ali Vuolle-Apialan kokoelma]]> Kuvaaja tuntematon]]> keskustat]]> kirkonkylät]]> huoltamot]]> pankit]]> Keuruu]]> 1960-luku]]> Ali Vuolle-Apialan kokoelma]]> Kuvaaja tuntematon]]> keskustat]]> kirkonkylät]]> pankit]]> myymälät]]> liike-elämä]]> Keuruu]]> Ali Vuolle-Apialan kokoelma]]> Kuva: Varpula, Raimo]]> liikenne]]> tienrakennus]]> Keuruu]]> keskustat]]> kirkonkylät]]> Valtatie 23]]> Kuva: Varpula, Raimo]]> tieliikenne]]> tienrakennus]]> Keuruu]]> Valtatie 23]]> Kuva: Varpula, Raimo]]> Keuruu]]> kirkkorakennukset]]> kirkonkylät]]> keskustat]]> Valtatie 23]]> tieliikenne]]> matkustajakodit]]>
Nykyään paikalla sijaitsee liikenneympyrä valohimmeleineen.]]> Kuva: Varpula, Raimo]]> sillat]]> sillanrakennus]]> Valtatie 23]]> tieliikenne]]> Keuruu]]> kirkonkylät]]> Haapamäen muistelupiiri]]> Haapamäki (Keuruu)]]> muistelu]]> jätehuolto]]> käymälät]]> rautatieläiset]]> 1940-luku]]> 1950-luku]]> muistot]]> kokemuskerronta]]> rakennusperintö]]> majatalot]]> Haapamäki (Keuruu)]]> Untola, Algot]]> rautatieläiset]]> ravintolatyöntekijät]]> asuminen]]> rakennukset]]> polttoainehuolto]]> rautatiekalusto]]> rautatieliikenne]]> rautatieläiset]]> Haapamäki (Keuruu)]]> 1900-luku]]> muistelu]]> kokemuskerronta]]> muistot]]> Forsman, Aarne (valokuvaaja)]]> Keuruu]]> laivaliikenne]]> uitto]]> kirkkorakennukset]]> höyrylaivat]]> vesiliikenne]]> Keurusselkä]]> laivat]]> Keuruun museo / Mano Forsmanin lahjoituskokoelma]]> Forsman, Aarne (valokuvaaja)]]> rautatieliikenne]]> Keuruu]]> rautatieasemat]]> 1910-luku]]> Granholm, Bruno]]>
Keuruun rautatieasema otettiin käyttöön vuonna 1897. Sen on suunnitellut arkkitehti Bruno Granholm V-luokan asemapiirrustusten mukaan.]]> Keuruun museo / Mano Forsmanin lahjoituskokoelma]]> Forsman, Aarne (valokuvaaja)]]> laivaliikenne]]> laivamatkailu]]> vesiväylät]]> laivat]]> vesiliikenne]]> höyrylaivat]]> Keuruu]]> Keurusselkä]]> Keuruun museo / Mano Forsmanin lahjoituskokoelma]]> Keuruun museo]]> muistomerkit]]> muistolaatat]]> Keuruu]]> Keuruu -- Haapamäki]]> Kuva: E. A. Brask]]> Keuruu]]> matkailukohteet]]> majoitustoiminta]]> terveysmatkat]]> ravintolat]]>
Lepokoti avattiin joulukuussa 1919. Sen omistivat aluksi rouva Sanni Bergroth ja sairaanhoitajatar Aini Vaula. Lepokodin vieraat rentoutuivat luonnonkauniissa ympäristössä. Lisäksi tarjolla oli terveyttä edistäviä kylpyjä ja hierontoja. 1920-luvun lopulta Seipon lepokodin omisti rouva Lahja Skogster. Tarjolla oli lääkekylpyjä, hierontaa ja makuuhalli. Matkailijoille tarjottiin terveyttä edistävää ravintoa.

Myöhemmin lepokoti Seipon toiminta hiljentyi ja talo autioitui. Rakennusta ei ole enää olemassa, sillä se paloi 31.5.1974.

Lähteet:
Aamulehti 8.12.1929
Mikkelin sanomat 17.12.1919
Jussi Rainio, Juha Rainio: Aika kylässä. Keuruun kirkonkylästä kaupungiksi.2016.




]]> Raimo Varpulan kokoelma]]> Kuvaaja tuntematon]]> Keuruu]]> perheet]]> suvut]]> kesänvietto]]> puutarhat]]> pihat]]> Pirjo Vänskän kokoelma]]> Keuruu]]> vuotuisjuhlat]]> juhannus]]> urheilukilpailut]]> tanssilavat]]> Forsman, Aarne]]> laivaliikenne]]> Keuruu]]> vesiliikenne]]> höyrylaivat]]> laivamatkailu]]> Keurusselkä]]> laivat]]> Kuva: Aarne Forsman]]> Keuruu]]> kirkonkylät]]> ranta-alueet]]> kirkkorakennukset]]> Kuva: Aarne Forsman]]> Keuruu]]> parantolat]]> kirkonkylät]]> Kuuselan parantola]]> Forsman, Aarne (valokuvaaja)]]> Keuruu]]> apteekit]]> kirkonkylät]]> rakennusperintö]]> Kuva: Aarne Forsman]]> Keuruu]]> rautatieläiset]]> rautatievirkamiehet]]> kirkonkylät]]> Forsman, Aarne (valokuvaaja)]]> Keuruu]]> kirkkorakennukset]]> talvi]]> puurakennukset]]> puurakentaminen]]> Kuva: Aarne Forsman]]> Keuruu]]> kirkonkylät]]> Isomäki, Pekka]]> polttoaineet]]> polttoainehuolto]]> häkäpöntöt]]> puuhiili]]> Keuruu]]> Pihlajavesi (kunta)]]> miilunpoltto]]> Reinikka, Esko]]> Heinonen, Toivo]]> Kivinen, Valte]]> uitto]]> puunhankinta]]> Keuruu--Asunta]]> metsätyö]]> Luotio, Jorma]]> Keuruu]]> sillat]]> tanssit]]> 1980-luku]]>