Lahti, Eenok]]> moottoriajoneuvot]]> moottoriveneet]]> Pihlajavesi (kunta)]]> Matti Saarisen kokoelma]]> Lahti, Eenok]]> henkilökuvat]]> Pihlajavesi (kunta)]]> Matti Saarisen kokoelma]]> Lahti, Eenok]]> perheet]]> Pihlajavesi (kunta)]]> valokuvaajat]]> Matti Saarisen kokoelma]]> Lahti, Eenok]]> puutyöt]]> opettajat]]> Matti Saarisen kokoelma]]> Lahtinen, Kaj]]> kirkonkylät]]> Haapamäki]]> Keuruu -- Pohjoislahti]]> Koskenpää]]> terva]]> tervanpoltto]]> Lahtinen, Kaj]]> Karttunen, Heikki]]> Vierimaa, Aulis]]> tarinapiiri]]> pula-ajat]]> sota-aika]]> talkoot]]> säännöstely]]> salakauppa]]> Lahtinen, Kaj]]> Jukola, Oili]]> Keuruu -- Jukojärvi]]> siirtoväki]]> karjalaiset]]> karjatalous]]> tervanpoltto]]> radiosähköttäjät]]> runoilijat]]> sähköyhtiöt]]> sähkönjakelu]]> tulipalot]]> kalastus]]> Laine, Pirkko]]> martat]]> yhdistykset]]> historiikit]]> Lammi, Teija]]> Keuruu]]> avustustoiminta]]> pula-ajat]]>
Vuonna 1947 nuori amerikkalainen opettaja Isabel Foye lähetti Valittujen Palojen vuosikerran lahjaksi annettavaksi yhdelle henkilölle Suomessa ja Japanissa. Suomessa tilauksen vastaanottajaksi valikoitui satunnaisesti keuruulainen arkkitehti Laila Niemioja, joka lahjasta hämmästyneenä lähetti Isabel Foyelle kiitoskirjeen. Kiitoskirjeestä alkoi heidän välillään kirjeenvaihto, joka laajeni lämpimäksi ystävyydeksi. Niemiojan kirjeet elämästä sodanjälkeisessä Suomessa herättivät ikätoveri Isabelin auttamishalun, joka tuli saamaan poikkeuksellisen laajat mittasuhteet.

Jo toisessa kirjeessään Laila Niemiojalle maantietoa opettanut Isabel Foye kirjoittaa kertovansa oppilailleen Suomesta ja niistä raskaista vaikeuksista, joita suomalaisilla tuohon aikaan oli. Hän myös pyytää lupaa auttaa Niemiojan perhettä ja lähettää postitse heille joitakin tarvikkeita.

Ensimmäisen paketin jälkeen paketteja saapui Suomeen lukuisia. Isabel Foye organisoi koulussaan ensimmäiset keräykset, joiden tuloksena Keuruulle lähetettiin mm. vaatteita ja ruokatarvikkeita. Laila Niemioja vei paketteja Keuruulla niitä eniten tarvitseville, erityisesti Keuruulle muuttaneille evakkoperheille, jotka olivat menettäneet sodassa kaiken omaisuutensa. Niemioja lähetti Isabel Foyelle apua tarvitsevien perheiden osoitteita, jotta apu menisi suoraan perille.

Isabel Foyen auttamisen halu ja avustustoimet olivat laajuudessaan poikkeuksellisia. Sodanjälkeisten vuosien aikana Isabel Foye järjesti useita avustuskeräyksiä kotikaupungissaan Pennsylvanian Girardissa ja sen lähistöllä. Näiden keräysten tuloksena hän lähetti yli toista sataa avustuspakettia Suomeen. Amerikan paketteja meni Keuruun lisäksi mm. lastenkotiin Lappeenrantaan sekä Helsinkiin, Lahteen, Kajaaniin ja Paltamoon. Paketit sisälsivät mm. vaatteita, ruokaa, makeisia ja lääkkeitä, joita Isabel Foye hankki myös omalla kustannuksellaan.

Isabel Foyesta tuli suuri Suomen ystävä ja hän vieraili Suomessa lukuisia kertoja. Ensimmäistä kertaa Foye matkusti Suomeen ja Keuruulle Niemiojan perheen kutsumana kesällä 1948. Kahden kuukauden vierailunsa aikana hänestä tuli myös perheen tyttären, Liisa Isabelin kummitäti.

Suomessa olleessaan hän ja Laila Niemioja matkustivat Lappiin ja Pohjois-Norjaan yhdessä 17 helsinkiläisen naisarkkitehdin ryhmän kanssa. Matka oli opintomatka, jolla tutustuttiin Lapin jälleenrakentamiseen. Matkan aikana Foye näki omin silmin Lapin hävityksen. Foyen matkastaan kirjoittama laaja artikkeli julkaistiin Yhdeysvalloissa Journal of Geography -lehdessä 1949. Artikkelissaan Foye kuvaa saksalaisten jälkeensä jättämää Lapin tuhoa ja kertoo Suomen luonnosta, elinoloista ja saamelaisten elintavoista. Isabel Foyeen tekivät erityisen vaikutuksen suomalaisten sodanjälkeinen jälleenrakennustahto ja raskas sotavelkataakka, jota kaikesta huolimatta hoidettiin kunnialla.

Matkansa jälkeen Isabel Foye teki Yhdysvalloissa Suomea tunnetuksi kirjoittamalla artikkeleita useisiin sanoma- ja aikakauslehtiin. Hän oli pidetty puhuja, joka luennoi kotiosavaltionsa eri kaupungeissa Suomesta ja matkoistaan. Foye välitti luennoillaan ja artikkeleillaan positiivista kuvaa sekä ajantasaista tietoa amerikkalaisille tuntemattomasta ja kaukaisesta maasta. Käsitellessään oppitunneillaan Girard'issa Suomea, hän käytti usein kansallispukua, jonka oli saanut lahjaksi Laila Niemiojalta.

Isabel Foyen laaja hyväntekeväisyystoiminta herätti huomiota myös Suomessa. Häntä haastateltiin lehtiin, joissa kerrottiin hänen poikkeuksellisen lämpimästä suhteestaan Suomeen ja siitä, miten hän vierailuillaan oppi uimaan, soutamaan, saunomaan ja juomaan kahvia.

Isabel Foye oli aktiivinen hyväntekijä ja mukana monessa, mm. Punaisen Ristin toiminnassa. Hänen ennakkoluulottomuudestaan ja suuresta sydämestään kertoo se, että hän adoptoi ja kasvatti Vietnamin sodasta pelastuneen vietnamilaisen perheen orvoksi jääneet lapset.

Moni keuruulainen suku muistaa edelleen lämmöllä Foyen avun. Lea Keskinen o.s. Syrjä muistelee Foyen lähettämää avustuspakettia: ”Siinä paketissa oli vaatteita meille isommille lapsille ja vauvan vaatteita, joista tämä nuttu on säilynyt tähän päivään asti. Amerikan paketissa oli myös itkevä nukke, se oli vaaleahiuksinen amerikkalaisen näköinen. Vauvan nutusta Pirkko-siskoni kertoi, että se oli meidän sisarussarjan nuorimman nuttuna (meitä on 10 lasta). Myös Pirkon neljä lasta on pitänyt sitä vauvana 1960-70-luvulla. Siitä nutusta otettiin mallia ja Pirkko teki omille lapsilleen samanlaisia lisää.” Foyen avustuspakettien myötä pula-ajan lapset Keuruulla saivat iloa lelujen ja makeisten muodossa ja kulkeutui jopa siihen aikaan eksoottinen banaanikin Keuruulle.

Kiitoksena paketeista Laila Niemioja lähetti Isabel Foyelle lahjaksi useita isänsä taideteoksia. Pennsylvaniassa on todennäköisesti vielä tänäkin päivänä Laila Niemiojan isän, taiteilija Toivo Gideon Tuhkasen maalaamia suomalaisia maisemia Kolilta ja Vuokatista.

Lähteet:
Ahto Niemiojan arkisto
Ahto Niemiojan tiedonannot 11.9. ja 19.12.2018
Jarmo Ruhasen verkkosivuilla oleva aineisto Isabel Foyesta

]]> Lappi, Liisa]]> Ruhanen, Jarmo]]> Niemioja, Laila]]> rakennusperintö]]> arkkitehdit]]> rakennuskulttuuri]]> rakennukset]]> Keuruu]]> Lappi, Liisa]]> Pihlajavesi (kunta)]]> talonpoikaiskulttuuri]]> Lappi, Liisa]]> koulut]]> rehtorit]]> opettajat]]> paikannimet]]> perinteenkeruu]]> Lavaste, Kerttu]]> lotat]]> järjestöt]]> sota-aika]]> 1939-1945]]> Oulu]]> Kestilä]]> maanpuolustusjärjestöt]]> muistelu]]> kokemuskerronta]]> Lavaste, Pekka]]> siirtoväki]]> Karjala]]> Pyhäjärvi Vpl.]]> koulunkäynti]]> asepalvelus]]> sodankäynti]]> jatkosota]]> saksalaiset]]> Lapin sota]]> Niinisalo (Kankaanpää)]]> Haapamäki (Keuruu)]]> Lavaste, Pekka]]> päiväkirjat]]> eläkeläiset]]> radio-ohjelmat]]> aamiaiset]]> sotaveteraanit]]> konsertit]]> taidemaalarit]]> lausunta]]> runoilijat]]> uutiset]]> Lavaste, Pekka]]> Leikola, A.R.]]> huumori]]> joulu]]> pappilat]]> tarinat]]> lääkärit]]> perheet]]> Leikola (suku)]]> Leikola, Anto]]> Lepikko, Leila]]> Keuruu]]> Pihlajavesi (kunta)]]> koulut]]> Jartti, Heikki]]> opettajat]]> rautatiet]]> myymälät]]> Lepikko, Leila]]> Keuruu]]> Pihlajavesi (kunta)]]> Alastaro]]> rahanarvo]]> rahankäyttö]]> rahapolitiikka]]> sota-aika]]> Lerkkanen, Lea]]> sotaveteraanit]]> sotainvalidit]]> Finlandia-katsaus 238]]> Lewing, Harry]]> Haapanen, Yrjö]]> Ekholm, Topi]]> Haapanen, Yrjö]]> Aaltonen, Yrjö]]> Heino, Niilo]]> Laaksonen, Mauri]]> kirjapainot]]> harjannostajaiset]]> Suomi-Filmi Oy]]> Lintula, Paavo]]> Valkealahti]]> Keurusselkä]]> kesäasukkaat]]> Lintula, Paavo]]> Keurusselkä]]> Keuruu]]> liikenne]]> tiet]]> Lintula, Paavo]]> Keuruu]]> Keurusselkä]]> veneet]]> kirkkoveneet]]> vesiliikenne]]> 1800-luku]]> onnettomuudet]]> Durchman, Niklas]]> Kolho (Mänttä-Vilppula)]]> käsityöläiset]]> sepät (ammatit)]]> papit]]> seurakuntalaiset]]> Lintula, Paavo]]> sotaveteraanit]]> talvisota]]> jatkosota]]> taistelupaikat]]> lukio]]> metsänhoito]]> metsänhoitoyhdistykset]]> maanviljelijät]]> ]]> Luolamäen Puu-Tek ja Puukerä]]> Keuruu]]> yritykset]]> kädentaidot]]> käsityöläiset]]> ]]> Luotio Jorma]]> Keuruu]]> taajamat]]> rautatieasemat]]> 1980-luku]]> kirkkorakennukset]]> Luotio, Jorma]]> Keuruu]]> sillat]]> tanssit]]> 1980-luku]]> Luotio, Jorma]]> Keuruu]]> kaupungit]]> taajamat]]> autoliikenne]]> historia]]> 1980-luku]]> Luotio, Jorma]]> Keuruu]]> kaupunkikeskustat]]> ilta]]> Luotio, Jorma]]> Haapamäki (Keuruu)]]> koulurakennukset]]> 1980-luku]]> talvi]]> 1930-luku]]> kirjastot]]> kirjastorakennukset]]> nuorisotalot]]> Luotio, Jorma]]> Keuruu]]> laivaliikenne]]> laivat]]> vesiliikenne]]> Keurusselkä]]> kirkkorakennukset]]> risteilyalukset]]> satamat]]> Luotio, Jorma]]> Keuruu]]> koulurakennukset]]> koulut]]> välitunnit]]> talvi]]> Luotio, Jorma]]> tehtaat]]> Keuruu]]> lastulevyteollisuus]]> Keuruu]]> Varissaari]]> teollisuus]]> teollisuusyritykset]]>
Orion luopui kemianteollisuudesta Keuruulla vuonna 1957. Keuruulle päätettiin perustaa teollisuustiloihin lastulevytehdas. Orionin tytäryhtiön nimeksi Keuruulla vakiintui vuoteen 1962 mennessä Tiwi Oy.

Tiwin toiminta kehittyi ja tehdasalue laajentui nopeasti 1960-luvulla. Lastulevyllä oli kysyntää niin kotimaassa kuin ulkomaillakin. Vuonna 1972 Tiwin omistajaksi tuli G. A. Serlachius oy. Tiwin toiminta jatkui vuosina 1987-1990 Metsä-Serla Oy:n omistuksessa ja vuosina 1990–2006 Finnforest Oyj:n luotsaamana.
Vuonna 2006 Puhos Board Oy osti lastulevytoiminnan, joka loppui Keuruulla kesällä 2007. Alueelle tuli lämpolaitostoimintaa 2000-luvulla.

Historia näkyy ja kuuluu myös paikannimissä: Pappilanniemen ja Varissaaren välisen lahden nimi on keuruulaisittain yhä Tiwinlahti, vaikkei se virallinen paikannimi olekaan.
]]> Luotio, Jorma]]> Keuruu]]> kaupungintalot]]> kaupungit]]> 1980-luku]]>
]]> Määttä, Hilkka]]> Keuruu]]> Pappilanniemi]]> asuinalueet]]> nahkurit]]> papit]]> Lehikoinen, Yrjö]]> Kalliala, Lauri]]> Ahoranta, Lauha]]> jälleenrakentaminen]]> karjalaiset]]> Määttä, Hilkka]]> Sipponen, Tarja]]> Keuruu]]> karjalaiset]]> siirtoväki]]> asuinalueet]]> Sipponen, Esko]]> 1940-luku]]> muistot]]> kokemuskerronta]]> asutustoiminta]]> perheet]]> toinen maailmansota]]> Mäkinen, Aarne]]> Keuruu]]> Keurusselkä]]> kirkkoveneet]]> käsityöläiset]]> Mäkinen, Lyydia]]> Asunta (Keuruu)]]> 1920-luku]]> työväenyhdistykset]]> johtokunnat]]> Lempinen, Emma]]> Nikkaanmäki, Aino]]> Mäkinen, Lyydia]]> Laaksonen, Anshelm]]> Nikkaanmäki, Juho]]> Peltola, Semmi]]> Mäkinen , Matti]]> Mäkinen, Lyydia]]> Asunta (Keuruu)]]> rakennukset]]> muurarit]]> henkilökuvaus]]> interiöörit]]> Mäkinen, Atte]]> Mäkinen, Johanna]]> leivinuunit]]> Mäkinen, Matti]]> 1920-luku]]> Mäkinen, Lyydia]]> Asunta (Keuruu)]]> 1920-luku]]> maatilat]]> henkilökuvaus]]> Mäkinen, Lyydia]]> Mäkinen, Matti]]> rakennukset]]> Mäkinen, Lyydia]]> Mäkinen, Atte]]> Mäkinen, Johanna]]> häät]]> juhlat]]> 1920-luku]]> Mäkinen, Lyydia]]> Asunta (Keuruu)]]> rakennukset]]> maatilat]]> Mäkinen, Lyydia]]> Mäkinen, Matti]]> 1920-luku]]> Mäkinen, Lyydia]]> Asunta (Keuruu)]]> maatilat]]> lehmät]]> hevonen]]> Mäkinen, Lyydia]]> Mäkinen, Matti]]> Mäkinen, Lyydia]]> Asunta (Keuruu)]]> sukulaiset]]> henkilöt]]> 1920-luku]]> Mäkinen, Lyydia]]> Mäkinen, Matti]]> Mäkinen, Atte]]> Lyydia Mäkinen ja Matti Mäkinen
]]> Mäkinen, Pekka]]> Mäkinen, Pirkko]]> Keuruu]]> Pihlajavesi (kunta)]]> seurantalot]]> työväenyhdistykset]]> Mannila, Jenny]]> Keuruu -- Tiusala]]> Keuruu -- Valkealahti]]> lapsuus]]> Mannila, Jenny]]> runot]]> Keuruun vanha kirkko]]> Mannila, Jenny]]> Keuruu -- Valkealahti]]> Keuruu -- Tiusala]]> rautatieläiset]]> käsityöt]]> marjanpoiminta]]> Matilainen, Arvi]]> Keuruu]]> kirkonkylät]]> pankit]]> Keuruun Säästöpankki]]> rakennettu ympäristö]]> 1920-luku]]> kirkkorakennukset]]>
Keuruun Säästöpankki rakennutti talon toimitilakseen vuonna 1924. Rakennus oli ensimmäinen vuonna 1899 toimintansa aloittaneen pankin oma rakennus. Pankin tilat olivat aiemmin olleet kunnantalolla Varjolassa ja myöhemmin Kansallispiirtillä.

Pankin konttori siirtyi keskelle kirkonkylää uuteen liikerakennukseen vuoden 1929 lopussa. Kuvan rakennuksessa toimi sen jälkeen Alma Piispalan matkustajakoti Torinkulma. Rakennus purettiin valtatie 23 rakennustöiden tieltä vuonna 1966.]]> Matilainen, Arvi]]> Keuruu]]> pankit]]> pankkiala]]> Keuruun Säästöpankki]]> työntekijät]]> henkilöstö]]> toimistot]]> toimitilat]]> 1930-luku]]> Kotiranta, Frans]]> Lamminheimo, Aarne]]> interiöörit]]>
Kuva on ilmeisesti 1930-luvun alusta. Kuvassa on vasemmalta oikealle Frans Kotiranta, F.V. Tuomisto ja Aarne Lamminheimo.

Pastori Frans Kotiranta (1883-1960) oli Keuruun Säästöpankin hallituksen puheenjohtaja vuosina 1925-1932. Aarne Lamminheimo oli Keuruun Säästöpankin toimitusjohtaja vuosina 1925-1943. ]]> Matka Mäkelä Oy]]> Keuruu]]> yritykset]]> linja-autoliikenne]]> matkatoimistot]]> yrittäjät]]>
Sodan jälkeen julkisen liikenteen tarve kasvoi ennen näkemätöntä vauhtia, ja näin luotsasi Enne, kahden lapsen yksinhuoltajaäiti, yrityksen kaikesta läpi. Eteenpäin mentiin pohjalaisella sisulla, vaikka ajokorttia ei ollut takin taskussa, eikä kokemustakaan moottoriajoneuvojen hoidosta. Hän laittoi kuitenkin linjat kuntoon, hoiti autojen huollot, palkkasi kuljettajat sekä piti huolen kodistaan ja lapsistaan unohtamatta postin jakoa polkupyörällä lisätienestinä. Ja kaikki tämä naisena 1940-luvulla hyvin miesvaltaisella alalla.

Yhdestä linjasta Soini-Myllymäki-Keuruu -reitillä siirryttiin aikanaan perheyritykseen, jossa oli mukana äiti ja kaksi poikaa, Enne sekä Antero ja Rauno Mäkelä. Vuosien saatossa Antero jatkoi puolisonsa Anja Mäkelän kanssa Liikenne Mäkelä Ky:n (perustettu 1971) johdossa bussipuolella, ja Rauno Mäkelä otti ohjakseen huoltoaseman Ähtärissä.

Yrityksen kotipaikaksi muutettiin Keuruu vuonna 1983. Tästä vuotta myöhemmin Anja menehtyi, jonka jälkeen Antero jatkoi yrityksen pyörittämistä lapsiensa Jukan, Tiinan ja Riston kanssa. 1980-luvun lopussa henkilöauto korvasi julkisen liikenteen rankasti. Tähän murrokseen yritys sopeutui tiukalla kulukuurilla, ja strategia muutettiin linjaliikenteestä tilausajoihin.

Tilausajojen mukana tuoma tarve matkatoimistopalveluille sai Jukan, Tiinan ja Riston perustamaan Matka Mäkelä Oy:n sekä ostamaan isältään Liikenne Mäkelä Ky:n. Sähköpostin ja internetin tullessa toimintoja tehostettiin edelleen siirtämällä yrityksen kaksi eri toimistoa ja linja-autojen varikko saman katon alle yrityksen nykyiseen osoitteeseen Mäntymäentie 26, Keuruu.

Internet oli vain alkusilaus ”hulluuden highwaylle”. Nykypäivänä yritys sopeutuu 2000-luvulla alkaneeseen murrokseen koskien esimerkiksi sosiaalista mediaa ja reittiliikenteen asteittaista vapautumista johdossaan neljännen sukupolven yrittäjät, serkukset Matti Mäkelä, Noora Mäkiaho ja Nelli Oksanen sekä apunaan Jukka ja Tiina vähemmistöosakkaina.

Niin jatketaan, kuten vuosien saatossa on opittu. Kuten Enne Mäkelän aikaan 1940-luvulla, on edelleen naisia ”miesten alalla”. Erinomainen henkilökunta ja luksuskalusto pitävät huolen pehmeistä kyydeistä - myös aikoinaan mäkisellä Soini-Myllymäki-Keuruu -reitillä!

Alla olevan Youtube-linkin takana keuruulaisen Mainostoimisto Pelismon tekemä video yrityksen tarinasta viimeisten 80-vuoden ajalta. ]]> Matti Hietala, kuvaaja]]> Keuruu]]> rakennettu ympäristö]]> pankit]]> pankkiala]]> rakennukset]]> kokoontumiset]]> tapaamiset]]> hirsirakennukset]]>
Keuruun Kansallispirtti valmistui vuonna 1910. Keuruun kunnan säästöpankki toimi rakennuksissa vuosina 1914-1925.

Kuvasta on tunnistettu edessä äärimmäisenä oikealla seisova Kaarlo Härmä ja edessä keskellä seisova kunnankätilönä Keuruulla toiminut Aini Härmä.]]> Mennala, Pekka]]> maatalous]]> maatalousneuvonta]]> maatalousjärjestöt]]> retket]]> Keuruu]]> Metsälä, Matti]]> Huttula]]> sota-aika]]> lapsuus]]> Metsälä, Matti]]> Huttula]]> sota-aika]]> siirtoväki]]> karjalaiset]]> Mikola, Esko]]> Koistinen, Pentti]]> Hiltunen, Erkki]]> Huovi, Hannele]]> lapset (ikäryhmät)]]> lastenkodit]]> leikit]]> lastenohjelmat]]> maaseutukulttuuri]]> tarinat]]> Moisio, Sakari ]]> laulut]]> valssit (sävellykset)]]> Keuruu]]> Keurusselkä]]> nuottijulkaisut]]> Moisio, Sakari]]> nuottijulkaisut]]> laulut]]> valssit (sävellykset)]]> Keuruu]]> Keurusselkä]]> Tarhia]]> Moisio, Sakari]]> laulut]]> Keuruu]]> muistelupaja Keuruun kirjastolla 26.1.2018]]> kirkonkylät]]> papit]]> taksit]]> vihkiminen]]> veneily]]> Keurusselkä]]> Mujo, Teuvo]]> Keuruu]]> sairaalat]]> terveyskeskukset]]> Kalettoman konepäivä 17.9.2016]]> Mujo, Teuvo]]> maatalous]]> maatalouskoneet]]> maansiirtokoneet]]> kädentaidot]]> käsityöt]]> tuohityöt]]> kehruu]]> vanhat autot]]> päreet]]> moottorityökoneet]]> moottorit]]> harmonikansoittajat]]> junanvaunut]]> Arkeologiset kaivaukset Keuruun Suojoella 1991]]> Mujo, Teuvo]]> arkeologia]]> kaivaukset]]> Suur-Keuruu]]> Mujo, Teuvo]]> Mäkinen, Asko]]> Virtanen, Reijo]]> Halttunen, Juhani]]> talvisota]]> sotaelokuvat]]> maanpuolustus]]> sotilaat]]> vapaaehtoiset]]> Keuruun kaupunki]]> Musakka Oy]]> Keuruu]]> kirkonkylät]]> yritykset]]> karjalaiset]]> Muteli, Kai]]> Vesterinen, Liisa]]> Keuruu]]> Keurusselkä]]> laivaliikenne]]> varppaajat]]> uitto]]> Nelimarkka, Iia]]> Haapamäki (Keuruu)]]> patsaat]]> muistomerkit]]> lotat]]> ilmavalvonta]]> kuvanveisto]]> Kara, Timo]]> Vaissi, Ilmari]]> projektit]]> seurantalot]]> Niemi, Maria]]> Rantanen, Irja]]> Pihlajavesi (kunta)]]> sota-aika]]> lapsuus]]> joulu]]> talvisota]]> muistot]]> kotirintama]]> ruokaperinne]]> kodinhoito]]> jouluperinne]]> ]]> Niemioja, Ahto]]> arkkitehdit]]> rakennukset]]> Niemioja, Laila]]> Keuruu]]> Ruhanen, Jarmo]]> Niinilampi, Laura]]> Varpula, Raimo]]> Vääriskoski, Orvokki]]> sota-aika]]> siirtoväki]]> Karjala]]> karjalaiset]]> lotat]]> asutustoiminta]]> Niinilampi, Laura]]> runot]]> Niinimäki, Reino]]> työväenyhdistykset]]> Lammasperä]]> Kivijärvi]]> Paappanen, Tapio]]> Keuruu--Valkealahti]]> tiet]]> nimet]]> kasarmit]]> puolustusvoimat]]> Paappanen, Tapio]]> Keuruu]]> Pihlajavesi (kunta)]]> sota]]> sota-aika]]> sotateollisuus]]> Paaso, Marika ]]> Maasola, Mikko ]]> Keuruu -- Haapamäki]]> kyläyhdistykset]]> rautatieasemat]]> rautatieliikenne]]> Palva-aho, Aino]]> kirkonkylät]]> sukat]]> kutomot]]> Tarinapiiri]]> Vääriskoski, Orvokki]]> Keski-Suomi kutsuu]]> Pänkäläinen, Antti]]> Kumpulainen, Unto]]> Lavola, Kalevi]]> Creutz, Carl-Erik]]> sisävesiliikenne]]> laivamatkailu]]> hotellit]]> ravintolat]]> tehtaat]]> osuusliikkeet]]> rautatiet]]> matkailu]]> Finlandia Kuva Oy]]> Keski-Suomen Matkailijayhdistys ry]]> Pänkäläinen, Hillevi]]> Häkkinen (Keuruu)]]> suojeluskunnat]]> maatalousjärjestöt]]> kyläyhdistykset]]> seurantalot]]> Häkkisen maaseutuseura ry:n pöytäkirjat 1995-2005
]]> Pänkäläinen, Hillevi]]> autot]]> meijerit]]> iltamat]]> synnytys]]> Keuruu]]> Pänkäläinen, Erkki]]> Pänkäläinen, Hillevi]]> Keuruu]]> Keurusselkä]]> Kuorevesi]]> kyläyhteisöt]]> kirkkoveneet]]> vesiliikenne]]> 1800-luku]]> 1900-luku]]> Pänkäläinen, Hillevi]]> Häkkinen (Keuruu)]]> lotat]]> maanpuolustusjärjestöt]]> seurantalot]]> järjestöt]]> suojeluskunnat]]> sota-aika]]> muistelu]]> kokemuskerronta]]> 1933-1944]]> muonitus]]> Pänkäläinen, Hillevi]]> Keuruu]]> soutuveneet]]> veneet]]> Valkama, Vilhelm]]> 1880-luku]]> hallitsijat]]> keisarinnat]]> kansallispuvut]]> Maria Fjodorovna, Venäjän keisarinna]]> Pänkäläinen, Hillevi]]> Keuruu]]> lyhytelokuvat]]> Pänkälainen, Antti]]> Tammilehto, Sulo]]> kylät]]> kirkonkylät]]> kunnat]]> elokuvaus]]> Ilmari, Wilho]]> Keurusselkä]]> yritykset]]> luonto]]> Haapamäki (Keuruu)]]> Pankin eläkeläisten muistelupiiri]]> Keuruu]]> pankit]]> pankinjohtajat]]> pankkitoimihenkilöt]]> kirkonkylät]]> Pappilan Pidot Oy]]> Keuruu]]> kirkonkylät]]> yritykset]]> pappilat]]> juhlapaikat]]> pakopelit]]> Pekkala, Lyyli]]> Keuruu]]> joulu]]> jouluperinne]]> perinne]]> ruokaperinne]]> muistelu]]> kokemuskerronta]]> muistot]]> siivous]]> maalaistalot]]> Permikangas, Lauri]]> Tiusala]]> poliisit]]> Vuorela, Onni]]> Vuorela, Aapo]]> muistelu]]> 1900-luku]]> Permikangas, Lauri]]> 4H-kerhot]]> historia]]> Keuruu]]> 1940-luku]]> 1950-luku]]> kasvimaat]]> Permikangas, Lauri]]> maanviljely]]> peruna]]> Valkealahti]]> muistelu]]> Permikangas, Lauri]]> metsätyö]]> hevonen]]> muistelu]]> savotat]]> Permikangas, Lauri]]> maidontuotanto]]> navetat]]> muistelu]]> lehmät]]> Permikangas, Lauri]]> viljankorjuu]]> ruis]]> muistelu]]> riihet]]> Valokuvassa on riihi ja sen edustalla (riima) rukiita odottamassa koneella puimista. Kuva 1950-1960-luvuilta, kuvaaja ei tiedossa.]]> Permikangas, Lauri]]> kyntö]]> kilpailut]]> viljelymenetelmät]]> traktorit]]> aurat (kyntöaurat)]]> muistelu]]> Permikangas, Lauri]]> puutyöt]]> työvälineet]]> käsityöperinne]]> maatalous]]> muistelu]]> Permikangas, Lauri]]> kilpailu]]> maatalous]]> tarktorit]]> kyntö]]> muistelu]]> Pieviläinen, o.s Niemelä, Raili ]]> Huttula]]> sota-aika]]> lapsuus]]> koulunkäynti]]> Piilemä, Markku]]> Valkealahti]]> tanssilavat]]> nuorisoseurat]]> kesäteatterit]]> Keuruu]]> Piilemä, Markku]]> Kaleton]]> tanssilavat]]> orkesterit]]> puolustusvoimat]]> Keuruu]]> Piilemä, Markku]]> Keuruu--Lammasperä]]> tanssilavat]]>