Huttula]]> isoviha]]> henkilöhistoria]]> runot]]> Lehtonen, Joel]]> Arkeologiset kaivaukset Keuruun Suojoella 1991]]> Mujo, Teuvo]]> arkeologia]]> kaivaukset]]> Suur-Keuruu]]> Finlandia-katsaus 238]]> Lewing, Harry]]> Haapanen, Yrjö]]> Ekholm, Topi]]> Haapanen, Yrjö]]> Aaltonen, Yrjö]]> Heino, Niilo]]> Laaksonen, Mauri]]> kirjapainot]]> harjannostajaiset]]> Suomi-Filmi Oy]]> Finlandia-katsaus 426]]> Uusitalo, Kari]]> Pyykkö, Allan]]> Lås, Reijo]]> Kolhonen, Väinö]]> Aaltonen, Yrjö]]> Silvennoinen, Martti]]> Palmroth, Reino]]> kirkkorakennukset]]> vaivaisukot]]> hautausmaat]]> kotiseutumuseot]]> Kalettoman konepäivä 17.9.2016]]> Mujo, Teuvo]]> maatalous]]> maatalouskoneet]]> maansiirtokoneet]]> kädentaidot]]> käsityöt]]> tuohityöt]]> kehruu]]> vanhat autot]]> päreet]]> moottorityökoneet]]> moottorit]]> harmonikansoittajat]]> junanvaunut]]> Keski-Suomi kutsuu]]> Pänkäläinen, Antti]]> Kumpulainen, Unto]]> Lavola, Kalevi]]> Creutz, Carl-Erik]]> sisävesiliikenne]]> laivamatkailu]]> hotellit]]> ravintolat]]> tehtaat]]> osuusliikkeet]]> rautatiet]]> matkailu]]> Finlandia Kuva Oy]]> Keski-Suomen Matkailijayhdistys ry]]> Keuruun kunta maatalouden harjoittajana

]]> maatilat]]> maatalous]]> metsätalous]]> vanhainkodit]]> kunnalliskodit]]> köyhäinhoito]]> lastenkodit]]> työttömyys]]> siirtoväki]]> inkeriläiset]]> sodat]]> tulipalot]]> Kissaviikkoja ja parseeleita

]]> palvelusväki]]> piiat]]> rengit]]> vuosiloma]]> maatilat]]> työsuhde]]> 1800-luku]]> Pihlajavesi (kunta)]]> Viinikka, Aale]]> runot]]> Isomäki, Pekka]]> Pihlajavesi (kunta)]]> katovuodet]]> kuolleisuus]]> YLE]]> Keuruu -- Jukojärvi]]> yksineläjät]]> erakot]]> musiikki]]> Kokinmäki, Pentti]]> Keuruu]]> Pihlajavesi (kunta)]]> pankit]]> pankkiala]]> Pihlajaveden Säästöpankki]]> Keuruun Säästöpankki]]> Mäkinen, Pekka]]> Mäkinen, Pirkko]]> Keuruu]]> Pihlajavesi (kunta)]]> seurantalot]]> työväenyhdistykset]]> Isomäki, Pekka]]> metsätyö]]> naistyö]]> Multia]]> 1940-luku]]> muistelu]]> haastattelut]]>
Äänitiedosto avautuu painamalla ensin aiheen kohdalla olevaa kaiuttimen kuvaa TAI itse aiheen otsikkoa JA sen jälkeen painamalla sivulle avautuneen mustan vaakapalkin vasemmassa laidassa olevaa pikku NUOLTA, jonka vieressä on aikalaskuri.]]> Jarkko, Onni]]> Kallio, Kalevi]]> Temisevä, Seppo]]> Toikkanen, Yrjö]]> Reijonen, o.s. Aho, Riitta]]> pelimannimusiikki]]> kansansoittajat]]> Keuruu--Lankkua]]> Ilomäki, Tuomo]]> Keuruu -- Jukojärvi]]> aitat]]> varastointi]]> maatalousrakennukset]]> elintarvikkeet]]> muistelmat]]> 1940-luku]]>
Tarina on alun perin julkaistu Kaiun korva -lehden numerossa 9 (2003). ]]> Ilomäki Tuomo, Kuin valkeat käärmeet. Espoo : Tuomo Ilomäki, 2013.]]> Kuvaaja tuntematon]]> Alastaro]]> kirkkorakennukset]]> linja-autonkuljettajat]]> retket]]> Vesterinen, Liisa]]> Tuominen, Alma]]> lotat]]> maanpuolustusjärjestöt]]> Itä-Karjala]]> Häkkinen (Keuruu)]]> sota-aika]]> talvisota]]> jatkosota]]> muistelu]]> kokemuskerronta]]> Paatene]]> viestintä teknisen toteutustavan mukaan]]> Mannila, Jenny]]> Keuruu -- Valkealahti]]> Keuruu -- Tiusala]]> rautatieläiset]]> käsityöt]]> marjanpoiminta]]> Kuoppala, Tauno]]> autoilu]]> autoilijat]]> metsätyö]]> liikenneonnettomuudet]]> Keuruu]]> 1940-luku]]> 1950-luku]]> Soinne, Laura]]> näytelmät]]> komediat]]> Kuvaaja tuntematon]]> Ampiala (Keuruu)]]> viestintä]]> miehet]]> naiset]]> kohtaaminen]]> nähtävyydet]]> kyläyhteisöt]]> koira]]> 1900-luku]]> Keuruu]]> Ampiala]]> Ampiala, Ludwig]]> Ampiala, Kasper]]> muistelu]]> paikallishistoria (historia)]]> kepposet]]> Keuruu]]> Ampiala]]> Halla-Viine]]> kaskut]]> tarinat]]> työ]]> puutyöt]]> Ampiala, Yrjö]]> etiketit]]> tulitikut]]> keräily]]> myymälät]]> Haapamäki]]> Valokuva: Saarimäki, Satu]]> Raimo Varpulan kokoelma]]> Kuoppala, Tauno]]> Mänttä]]> yhteiskoulut]]> rangaistukset]]> tupakointi]]> papit]]> Hjelt-Helaseppä, Richard August]]> opettajat]]> oppilaat]]> 1930-luku]]> Haapamäen muistelupiiri]]> Keuruu]]> Haapamäki (Keuruu)]]> Pihlajavesi (kunta)]]> kellot]]> ruokaperinne]]> rautatieläiset]]> kahvikulttuuri]]> karjatalous]]> maatalous]]> Keuruun kirkonkylä]]> nahkurit]]> myymälät]]> Vuoristo, O.F.]]> Jukola, Kaarlo I.]]> asianajajat]]> käräjät]]> koulut]]> käsityöt]]> Keurusseudun Luonnonystävät ry]]> Keurusseutu]]> luonto]]> linnut]]> artikkelit (julkaisut)]]> Keuruu]]> kotiseutulehdet]]> joululehdet]]> paikallishistoria]]> ]]> tulitikut]]> etiketit]]> keräily]]> myymälät]]> elintarvikeliikkeet]]> Raimo Varpulan kokoelma]]> Kääriäinen, Arvi]]> Keuruu]]> Kääriäinen , Arvi]]> toimittajat]]> leikekirjat]]> leikekokoelmat]]> toimitusjohtajat]]> Osuusliike Keski-Suomi]]> Kansan lehti]]> harrastajanäyttelijät]]>
Arvi Kääriäinen (31.10.1904 Iisalmi-31.3.1966 Keuruu) oli Osuusliike Keski-Suomen toimitusjohtaja Keuruulla vuosina 1953–1962. Hän oli myös Keuruun työväenyhdistyksen jäsen, Keuruun Sos. dem. kunnallisjärjestön puheenjohtaja, Keuruun Rotary-klubin perustajajäsen.

Hän oli Kansan lehden Keuruun kirjeenvaihtaja ja keräsi leikkeitä lehden Keurusseutua käsittelevistä jutuista.

Kääriäinen oli harrastajanäyttelijä ennen kauppa-alan uraa. Teatteritoiminta säilyi harrastuksena ja hän oli Keuruulla tunnettu kulttuurivaikuttaja. Mm. ohjasi ja näytteli Keuruun Työväen Näyttämöllä. Kirjoitti useita näytelmiä ja julkaisi useita artikkeleita osuustoiminnallisissa yms. julkaisuissa.]]> tulitikut]]> etiketit]]> keräily]]> myymälät]]>
Arvo Valkola (1898-1948) oli apulaisena veljiensä (esim. Artturi Valkola) kauppaliikkeissä ja perusti sitten oman kaupan Keuruulle vuonna 1932. Hän hoiti kauppaansa kuolemaansa saakka. ]]> Raimo Varpulan kokoelma]]> Keuruu]]> Asunta, Erkki]]> kaskut]]> tarinat]]> säännöstely]]> Asunta]]> muistelu]]> Tekijä ei tiedossa]]> Keuruu]]> Keuruu -- Asunta]]> kurssit]]> ]]> Könönen, Terho]]> sahalaitokset]]> Keuruu -- Asunta]]> yritykset]]> Haukipudas]]> Oulu -- Martinniemi]]> rautatievirkamiehet]]> Asunnan-Ampialan-Huttulan perinnepiiri 1989-1991]]> Mäkinen, Lyydia]]> Asunta (Keuruu)]]> 1920-luku]]> työväenyhdistykset]]> johtokunnat]]> Lempinen, Emma]]> Nikkaanmäki, Aino]]> Mäkinen, Lyydia]]> Laaksonen, Anshelm]]> Nikkaanmäki, Juho]]> Peltola, Semmi]]> Mäkinen , Matti]]> Lammi, Teija]]> Keuruu]]> avustustoiminta]]> pula-ajat]]>
Vuonna 1947 nuori amerikkalainen opettaja Isabel Foye lähetti Valittujen Palojen vuosikerran lahjaksi annettavaksi yhdelle henkilölle Suomessa ja Japanissa. Suomessa tilauksen vastaanottajaksi valikoitui satunnaisesti keuruulainen arkkitehti Laila Niemioja, joka lahjasta hämmästyneenä lähetti Isabel Foyelle kiitoskirjeen. Kiitoskirjeestä alkoi heidän välillään kirjeenvaihto, joka laajeni lämpimäksi ystävyydeksi. Niemiojan kirjeet elämästä sodanjälkeisessä Suomessa herättivät ikätoveri Isabelin auttamishalun, joka tuli saamaan poikkeuksellisen laajat mittasuhteet.

Jo toisessa kirjeessään Laila Niemiojalle maantietoa opettanut Isabel Foye kirjoittaa kertovansa oppilailleen Suomesta ja niistä raskaista vaikeuksista, joita suomalaisilla tuohon aikaan oli. Hän myös pyytää lupaa auttaa Niemiojan perhettä ja lähettää postitse heille joitakin tarvikkeita.

Ensimmäisen paketin jälkeen paketteja saapui Suomeen lukuisia. Isabel Foye organisoi koulussaan ensimmäiset keräykset, joiden tuloksena Keuruulle lähetettiin mm. vaatteita ja ruokatarvikkeita. Laila Niemioja vei paketteja Keuruulla niitä eniten tarvitseville, erityisesti Keuruulle muuttaneille evakkoperheille, jotka olivat menettäneet sodassa kaiken omaisuutensa. Niemioja lähetti Isabel Foyelle apua tarvitsevien perheiden osoitteita, jotta apu menisi suoraan perille.

Isabel Foyen auttamisen halu ja avustustoimet olivat laajuudessaan poikkeuksellisia. Sodanjälkeisten vuosien aikana Isabel Foye järjesti useita avustuskeräyksiä kotikaupungissaan Pennsylvanian Girardissa ja sen lähistöllä. Näiden keräysten tuloksena hän lähetti yli toista sataa avustuspakettia Suomeen. Amerikan paketteja meni Keuruun lisäksi mm. lastenkotiin Lappeenrantaan sekä Helsinkiin, Lahteen, Kajaaniin ja Paltamoon. Paketit sisälsivät mm. vaatteita, ruokaa, makeisia ja lääkkeitä, joita Isabel Foye hankki myös omalla kustannuksellaan.

Isabel Foyesta tuli suuri Suomen ystävä ja hän vieraili Suomessa lukuisia kertoja. Ensimmäistä kertaa Foye matkusti Suomeen ja Keuruulle Niemiojan perheen kutsumana kesällä 1948. Kahden kuukauden vierailunsa aikana hänestä tuli myös perheen tyttären, Liisa Isabelin kummitäti.

Suomessa olleessaan hän ja Laila Niemioja matkustivat Lappiin ja Pohjois-Norjaan yhdessä 17 helsinkiläisen naisarkkitehdin ryhmän kanssa. Matka oli opintomatka, jolla tutustuttiin Lapin jälleenrakentamiseen. Matkan aikana Foye näki omin silmin Lapin hävityksen. Foyen matkastaan kirjoittama laaja artikkeli julkaistiin Yhdeysvalloissa Journal of Geography -lehdessä 1949. Artikkelissaan Foye kuvaa saksalaisten jälkeensä jättämää Lapin tuhoa ja kertoo Suomen luonnosta, elinoloista ja saamelaisten elintavoista. Isabel Foyeen tekivät erityisen vaikutuksen suomalaisten sodanjälkeinen jälleenrakennustahto ja raskas sotavelkataakka, jota kaikesta huolimatta hoidettiin kunnialla.

Matkansa jälkeen Isabel Foye teki Yhdysvalloissa Suomea tunnetuksi kirjoittamalla artikkeleita useisiin sanoma- ja aikakauslehtiin. Hän oli pidetty puhuja, joka luennoi kotiosavaltionsa eri kaupungeissa Suomesta ja matkoistaan. Foye välitti luennoillaan ja artikkeleillaan positiivista kuvaa sekä ajantasaista tietoa amerikkalaisille tuntemattomasta ja kaukaisesta maasta. Käsitellessään oppitunneillaan Girard'issa Suomea, hän käytti usein kansallispukua, jonka oli saanut lahjaksi Laila Niemiojalta.

Isabel Foyen laaja hyväntekeväisyystoiminta herätti huomiota myös Suomessa. Häntä haastateltiin lehtiin, joissa kerrottiin hänen poikkeuksellisen lämpimästä suhteestaan Suomeen ja siitä, miten hän vierailuillaan oppi uimaan, soutamaan, saunomaan ja juomaan kahvia.

Isabel Foye oli aktiivinen hyväntekijä ja mukana monessa, mm. Punaisen Ristin toiminnassa. Hänen ennakkoluulottomuudestaan ja suuresta sydämestään kertoo se, että hän adoptoi ja kasvatti Vietnamin sodasta pelastuneen vietnamilaisen perheen orvoksi jääneet lapset.

Moni keuruulainen suku muistaa edelleen lämmöllä Foyen avun. Lea Keskinen o.s. Syrjä muistelee Foyen lähettämää avustuspakettia: ”Siinä paketissa oli vaatteita meille isommille lapsille ja vauvan vaatteita, joista tämä nuttu on säilynyt tähän päivään asti. Amerikan paketissa oli myös itkevä nukke, se oli vaaleahiuksinen amerikkalaisen näköinen. Vauvan nutusta Pirkko-siskoni kertoi, että se oli meidän sisarussarjan nuorimman nuttuna (meitä on 10 lasta). Myös Pirkon neljä lasta on pitänyt sitä vauvana 1960-70-luvulla. Siitä nutusta otettiin mallia ja Pirkko teki omille lapsilleen samanlaisia lisää.” Foyen avustuspakettien myötä pula-ajan lapset Keuruulla saivat iloa lelujen ja makeisten muodossa ja kulkeutui jopa siihen aikaan eksoottinen banaanikin Keuruulle.

Kiitoksena paketeista Laila Niemioja lähetti Isabel Foyelle lahjaksi useita isänsä taideteoksia. Pennsylvaniassa on todennäköisesti vielä tänäkin päivänä Laila Niemiojan isän, taiteilija Toivo Gideon Tuhkasen maalaamia suomalaisia maisemia Kolilta ja Vuokatista.

Lähteet:
Ahto Niemiojan arkisto
Ahto Niemiojan tiedonannot 11.9. ja 19.12.2018
Jarmo Ruhasen verkkosivuilla oleva aineisto Isabel Foyesta

]]> Reijonen, o.s. Aho, Riitta]]> pelimannimusiikki]]> kansansoittajat]]> Liesjärvi (Keuruu)]]> hiihtäjät]]> hiihto]]> Harju, Matti]]> Pihlajavesi (kunta)]]> hiihto]]> Kuvaaja tuntematon]]> Keuruu]]> autot]]> autoilijat]]> Marja Sompin kokoelma]]> Kuvaaja tuntematon]]> autoliikenne]]> Keuruu]]> autot]]> Pirjo Vänskän kokoelma]]> Tuominen, Matti]]> kirkonkylät]]> autot]]> Keuruu]]> Kamppi Oiva]]> Jukojärvi (Keuruu : kylä)]]> autot]]> maatilat]]> 1960-luku]]> Pihlajavesi (kunta)]]> Liesjärvi (Keuruu)]]> hiihto]]>
https://fi.wikipedia.org/wiki/Anton_Collin]]> kauppiaat]]> Keuruu]]> Lahti, Eenok]]> moottoriajoneuvot]]> moottoriveneet]]> Pihlajavesi (kunta)]]> Matti Saarisen kokoelma]]> moottoriajoneuvot]]> moottoripyöräilijät]]> moottoripyörät]]> Pihlajavesi (kunta)]]> Keuruu]]> Matti Saarisen kokoelma]]> Soinne, Laura]]> kaunokirjallisuus]]> romaanit]]> suomenkielinen kaunokirjallisuus]]> rakkausromaanit]]> rakkaus]]> rakastuminen]]> perheet]]> aateli]]> nuoret aikuiset]]> ihmissuhteet]]> sosiaaliset normit]]> Junno-Pihlainen, Eija]]> kirjailijat]]> runoilijat]]> päiväkirjat]]> kirjeet]]> sukututkimus]]> mielenterveys]]> kuvataiteilijat]]> omakustanteet]]>
Arkistoaineisto soveltuu elämäkerta-, suku-, taide-, kirjoittamisen-, ja kirjallisuuden-, sekä mielenterveyden-, ym. -tutkijoitten käyttöön.

Arkiston laajuus on noin 6 hyllymetriä.

Arkistoa koskee käyttörajoitus.

]]> Keuruu]]> kylät]]> ekoyhteisöt]]> maatilat]]> luonnonmukainen viljely]]> historiikit]]> taidenäyttelyt]]> työlaitokset]]> vastaanottokeskukset]]> Sihvo, Vilho]]> Asunta]]> Valkeeniemi]]> saaret]]> eläinlääkärit]]> Korsumäki, Annikki]]> Haapamäki (Keuruu)]]> muistelu]]> kokemuskerronta]]> 1920-luku]]> 1930-luku]]> 1940-luku]]> rautatieläisyys]]> lapsuus]]> sota-aika]]> Sulkava, Raija]]> Keuruu -- Haapamäki]]> yhteiskoulut]]> Isomäki, Pekka]]> kämpät]]> metsätyö]]> savotat]]> Pihlajavesi (kunta)]]> muistelu]]> haastattelut]]> puukauppa]]> uitto]]>
Äänitiedosto avautuu painamalla ensin aiheen kohdalla olevaa kaiuttimen kuvaa TAI itse aiheen otsikkoa JA sen jälkeen painamalla sivulle avautuneen mustan vaakapalkin vasemmassa laidassa olevaa pikku NUOLTA, jonka vieressä on aikalaskuri.]]> Teininmäki, Erkki]]> Rapo, Sylvi]]> runot]]> etiketit]]> tulitikut]]> keräily]]> elintarvikeliikkeet]]> Haapamäki]]> Valokuva: Saarimäki, Satu]]> Raimo Varpulan kokoelma]]> Keuruu]]> laivat]]> satamat]]> 1980-luku]]> puurakennukset]]> 1900-luku]]> Näkki, Matti]]> Suhonen, Kaarlo]]> risteilyalukset]]> Kuvaaja tuntematon]]> maatalous]]> maanviljely]]> talonpojat]]> Keuruu]]> Soinne, Laura]]> Soinne, Laura]]> näytelmäkirjallisuus]]> näytelmät]]> farssit]]> lesket]]> kihlaus]]> piiat]]> isännät]]> väärinkäsitykset]]> Pirkko Mäntysaari (o.s. Vuorela)]]> Jukojärvi (Keuruu)]]> Vuorela]]> joulu]]> joululahjat]]> 1930-luku]]> muistelu]]> kokemuskerronta]]> muistot]]> lapsuus]]> jouluperinne]]> Keuruu]]> kirjastot]]> kirjastorakennukset]]> 1990-luku]]> rakennushankkeet]]> Hyvämäki, Eero]]>
Teksti on koottu Keuruun kirjastorakennuksen juhlavuonna 2019 näyttelyä varten, joka oli esillä kirjastossa marras-joulukuussa 2019.


]]> Rokkonen, Hanne]]> Pekkala, Lyyli]]> Keuruu]]> joulu]]> jouluperinne]]> perinne]]> ruokaperinne]]> muistelu]]> kokemuskerronta]]> muistot]]> siivous]]> maalaistalot]]> Reijonen, Riitta]]> pelimannimusiikki]]> kansansoittajat]]> Kuvaaja tuntematon]]> pukeutuminen]]> Keuruu]]> muoti]]> Haapamäen muistelupiiri]]> Haapamäki (Keuruu)]]> rautatieläiset]]> asuinalueet]]> paikannimet]]> tervatehtaat]]> vesitornit]]> rautatieliikenne]]> kylät]]> tulitikut]]> etiketit]]> elintarvikeliikkeet]]> keräily]]> Haapamäki]]> Raimo Varpulan kokoelma]]> Kamppi, Oiva]]> Ampiala (Keuruu)]]> Huttula (Keuruu)]]> maanviljelijät]]> talonpojat]]> maatilat]]> emännät]]> nuoret]]> Tuominen, Matti]]> kirjallisuus]]> Keuruu]]> Tuominen, Matti]]> kirjallisuus]]> koulut]]> Keuruu]]>
Eturivissä Einari Vuorela, Frans Emil Sillanpää, Laura Soinne, Sigfrid Sillanpää, Matti Kurjensaari, lehtori Sirkka Saraluoto ja yhteiskoulun rehtori Jussi Rainio.

Toisessa rivissä Aija Tenkanen, Helena Lavikainen ja kirjailija Paavo Rintala. Silmälasipäisen Esteri Ampialan takana kirjakauppias Leima Tarhia, hänen edessään Seija Tarhia-Mäkinen ja Martti Mäkinen.

Seinän vieressä seisomassa edestä: Erkki Sampila, Aimo Ahonen, kolme tunnistamatonta, Liisa Keski-Luopa, Oili Valkeisenmäki, tunnistamaton ja Kirsti Lahtinen. ]]> Keuruun kaupunginkirjasto]]> Keuruu]]> vaateteollisuus]]> teollisuus]]> tehtaat]]> yritykset]]> Uitto, Pentti]]> Usvamaa, Martti]]> Nurmela, Eino]]> Stockhaus, Lars]]> Mikkonen, Reino]]> ompelijat]]> Soile Lähdeaho]]> Suur-Keuruun Sanomat 3.8.1973
Suur-Keuruun Sanomat 27.9.1973
Suur-Keuruun Sanomat 10.11.1973
Suur-Keuruun Sanomat 13.11.1973
Suur-Keuruun Sanomat 22.12.1973]]> Ekholm, Topi]]> Lewing, Harry]]> Aaltonen, Yrjö]]> Leskinen, Erkki]]> Heino, Niilo]]> Hämäläinen, Jaakko]]> Haapanen, Yrjö]]> kirjapainot]]> rakennustyömaat]]> rakennusliikkeet]]> sukeltajat]]> Suomi-Filmi Oy]]> tulitikut]]> etiketit]]> keräily]]> myymälät]]> elintarvikeliikkeet]]> Rasian on valmistanut Porin tulitikkutehdas oy. ]]> Valokuva: Saarimäki, Satu]]> Raimo Varpulan kokoelma]]> Kuoppala, Liisa]]> runot]]> sota-aika]]> talvisota]]> sotilaat]]> sankarivainajat]]> häät]]> Rokkonen, Hanne]]> Keuruu]]> Haapamäki (Keuruu)]]> koulut]]> koulurakennukset]]> kansakoulu]]> peruskoulun ala-aste]]> kouluruokailu]]> kouluruoka]]> opettajat]]> muistot]]> muistelu]]> kokemuskerronta]]> 1950-luku]]> Haapamäen muistelupiiri]]> Haapamäki (Keuruu)]]> apteekit]]> apteekkarit]]> Vierto, Oskar]]> Vierto, Esko]]> rakennukset]]> 1940-luku]]> Tuominen, Matti]]> Haapamäki (Keuruu)]]> rautatieasemat]]> rautatieliikenne]]> rautatiekuljetus]]> talvi]]> höyryveturit]]> 1900-luku]]>
Ensimmäinen juna välillä Haapamäki-Jyväskylä kulki radalla vuonna 1897. Talvisessa kuvassa kaksi höyryjunaa on juuri saapumassa asemalaiturille vastakkaisista suunnista. Matkustajia odottaa laiturilla. Heidän takanaan näkyvä rakennus on asemaravintola. Kuvan vasemmassa laidassa näkyy tolpassa iso nimikyltti HAAPAMÄKI ja ratapihalla vaihdemiesten koppi.]]> etiketit]]> tulitikut]]> keräily]]> ravintolat]]> rautatieliikenne]]> rautatieasemat]]> Haapamäki]]> Valokuva: Saarimäki, Satu]]> Raimo Varpulan kokoelma]]> Haapamäki (Keuruu)]]> rautatieläiset]]> rautatieliikenne]]> rautatiet]]> höyryveturit]]> matkailu]]> matkailukohteet]]> 1980-luku]]> Tuominen, Matti]]> kansakoulu]]> Haapamäki (Keuruu)]]> koulurakennukset]]> 1950-luku]]> Keuruu]]> Haapamäki (Keuruu)]]> kirkkorakennukset]]> rukoushuoneyhdistys]]> Heinonen, Heikki]]> Heinonen, Emma]]> rautatiet]]> Nordenswan, Mikael]]> 1950-luku]]> rakennukset]]> Poikonen, Ossi]]> Keuruu -- Haapamäki]]> kirkkorakennukset]]> seurakunnat]]> rakentaminen]]> arkkitehdit]]> rautatiet]]> papit]]> rukoushuoneet]]> Mänttä]]> Vilppula -- Kolho]]> yhteiskoulut]]> Sulkava, Raija]]> Haapamäki (Keuruu)]]> suojeluskunnat]]> lotat]]> järjestötoiminta]]> maanpuolustusjärjestöt]]> ilmavalvonta]]> seurantalot]]> sota-aika]]> Haapamäki (Keuruu)]]> suojeluskunnat]]> urheilu- ja liikuntaseurat]]> hirsirakennukset]]> kulttuuriperintö]]> seurantalot]]> lotat]]> sota-aika]]> Niemelä, Valde]]> elokuvat]]> Kara, Timo]]> Luotio, Jorma]]> Haapamäki (Keuruu)]]> koulurakennukset]]> 1980-luku]]> talvi]]> 1930-luku]]> kirjastot]]> kirjastorakennukset]]> nuorisotalot]]> Paaso, Marika ]]> Maasola, Mikko ]]> Keuruu -- Haapamäki]]> kyläyhdistykset]]> rautatieasemat]]> rautatieliikenne]]> Haapamäki (Keuruu)]]> koulurakennukset]]> puurakennukset]]> 1900-luku]]> yhteiskoulut]]> kotiseutuyhdistykset]]> näyttelyt]]> näyttelytoiminta]]> Vakkinen, Veikko]]> Haapamäki]]> rautatieasemat]]> rautatieliikenne]]> siirtoväki]]> Haapamäen höyryveturipuisto]]> historia]]> Keuruu]]> Kuva: Matti Tuominen]]> Tarinapiiri]]> Haapamäki]]> Keuruu -- Riiho]]> Pihlajavesi (kunta)]]> Pihlajavesi -- Karimo]]> rautatieläiset]]> sota-aika]]> Vääriskoski, Orvokki]]> koululaitos]]> seurakunnat]]> rakennusperintö]]> majatalot]]> Haapamäki (Keuruu)]]> Untola, Algot]]> rautatieläiset]]> ravintolatyöntekijät]]> asuminen]]> rakennukset]]> Siltanen, Kirsti]]> runot]]> Airaksinen, Helny]]> Keuruu]]> lotat]]> maanpuolustusjärjestöt]]> järjestöt]]> historiikit]]> 1920-1944]]> sota-aika]]> talvisota]]> muonitus]]> siirtoväki]]> kotirintama]]> Kuusela, Markku]]> kirkonkylät]]> maatalousneuvonta]]> lämmitysjärjestelmät]]> hake]]> polttoaineet]]> Keuruu]]> 1980-luku]]> Haapamäki]]> hiihto]]> Holmenkollen]]> olympiavoittajat]]> maailmanmestarit]]> rautatieläiset]]> pappilat]]> Pihlajavesi]]> henkilöhistoria]]> Lintula, Paavo]]> Valkealahti]]> Keurusselkä]]> kesäasukkaat]]> Fennada-Filmi]]> mainoselokuvat]]> hiihto]]> talviaika]]> Pänkäläinen, Hillevi]]> Häkkinen (Keuruu)]]> suojeluskunnat]]> maatalousjärjestöt]]> kyläyhdistykset]]> seurantalot]]> Häkkisen maaseutuseura ry:n pöytäkirjat 1995-2005
]]>