Keurusselän länsirannalla tapahtunutta

Liikenne Keurusselällä 1900-luvun alkupuolella

Keurusselkä on ollut henkilöliikenteen tärkeä väylä aikana, jolloin teitä ei paljon ollut. Mahdollisuus liikkua järvellä kesät talvet saattoi viivästyttää alueen tieolojen kehittymistä. Viimeisimpänä kuljetusta hoiti Elias Lönnrot -laiva. Tieolojen surkeudesta kertoo se, että kun vuonna 1920 oli häät Järvenpään talossa, tuli pappi Pöyhölän pappilasta rantoja myöten ratsastamalla vihkimään morsiusparin.

Puutavaran kuljetus uittamalla ja jäätä myöten on ollut mittavaa.

Tie Keuruulta Kolhoon päin rakentui 1920-luvulla. Varissaareen päästiin vasta vuonna 1926, kun Haitonsalmeen rakennettiin silta. Melonsaaren salmi pengerrettiin samana vuonna. Vuonna 1926 Kolho-Keuruu tiekunta alkoi tehokkaasti kunnostaa tietä. Osa Kolhosta kuului tuolloin vielä Keuruuseen. Talot tien vaikutuspiirissä osallistuivat rakentamiseen, kuten Ykspuun ja Peltomaan talot Loilan tien varrelta. Kalle Takanen urakoi sillan teon Haitonsalmeen ja Isonkiven salmeen 1927. Eero Takanen urakoi Kortesalmen sillan teon 1927. Liikenne Keurusselältä alkoi siirtyä lisääntyvästi tietä myöden tapahtuvaksi.

Orionin lääketehdas oli tullut Helsingistä Varissaareen sotaa pakoon 1940-luvulla, jolloin tieyhteydet suoraan Varissaaresta kuntakeskukseen olivat tarpeen. Tiekunnan pöytäkirja päättyy vuonna 1949. Valtion apua oli kirjattu tuloihin vuodesta 1946.

Viikin ranta / Varuskunta
Varuskunnan rakentaminen alkoi vuonna 1962 ja toiminta vuonna 1967. Varuskunnan keskus sijoittui Viikin tilan maille. Viikin tila oli kulttuuriystävällinen talo ja sen pihapiirin rakennuksessa toimi 1920-luvulla maamme ensimmäinen maaseudulla toiminut kutomakoulu. Sen perusti ja kustansi kauppias Abram Kingelin.

Puolustusvoimien käyttöön maata luovuttivat kunta, seurakunta, Serlachius Oy ja 20 yksityistä maanomistajaa. Pioneerirykmentti Keuruulta lakkautettiin vuonna 2014 ja seuraavanan vuonna puolustusvoimat luopui kasarmi- ja harjoitusalueesta. Varuskunnan alueella on nyt monimuotoista elinkeino- ja liiketoimintaa ja Viikinhovin varuskuntakerhon tiloissa on ravintolatoiminta jälleen avannut ovensa.

Lomahotelli / Keurusselän Liikuntapuisto
Ensimmäinen rakennus rakennettiin vuonna 1948. Ravintolarakennus paloi 1973 ja uusi ravintola valmistui 1976, mutta uusi tulipalo tuhosi sen taas vuonna 1977, vain muutaman kuukauden käytön jälkeen . Uudisrakennus valmistui lopulta vuonna 1979. Lomahotellin toiminta oli tehokasta, mutta taustaorganisaationsa Lomaliiton konkurssi lamaannutti toimintoja täälläkin. Nyt hotellilla on uudet omistajat ja tilat vuokranneilla yrittäjillä on vauhti päällä.

Liikuntapuisto ja hotelli hyötyvät yhteistoiminnasta . Liikuntapuisto on monimuotoinen urheilukeskus, joka on mm.hiihdon SM-ja Scandinavia Cup -kilpailujen ansiosta noussut TV:n välityksellä laajaan tietoisuuteen. Alueella toimii myös Keurusselän kesäteatteri.

Kaukasenselkä
Se on suurin avovesialue Keurusselässä. Järvenselkä oli riittävän laaja purjehduskilpailun järjestämiseen. Niinpä täällä on järjestetty EM-tason kisat.

Hyyrynojan suuhun, Kaukasen selän rantakalliolle rakennettiin aikoinaan pieni punainen tupa. Tämä tila oli ainut ainoastaan kalastuksella elantonsa saanut asutustila.

Kaukasen kirkkovenevalkamassa oli aikoinaan 10 kirkkovenettä. Yhtä aikaa saattoi kirkkoon olla menossa 300-400 henkeä. Tie Järvenpään talon kohdalta kirkkovenerantaan oli 1800-luvulla sen ajan ”kauppakatu.” Kupariseppä, kelloseppä ja hopeaseppä olivat tien varrella lähellä rantaa. Eikä ihme, lähtihän Kaukasen kirkkovenerannasta satoja henkilöitä sunnuntaisin kirkkoon.

Kirkkoveneonnettomuus 31.8.1845.
Haikan venekunnan 11-hankainen kirkkovene kaatui kovassa myrskyssä Kaukasen karin matalikolla. Veneessä oli 37 henkilöä, joista 26 hukkui ja vain 11 pelastui. Tapahtuma oli sisävesien suurin onnettomuus, kunnes Kuru laiva upposi Tampereen edustalla 1929. Onnettomuuden muistotaulu kiinnitetty kiveen Kaukasen rantaan. Keuruun Vanhan kirkon itäpuolella on tapauksen muistomerkki, joka talonemäntä Kristiina Kolhon (s. 1802) ja hänen tyttärensä Fredrika Kolhon (s. 1827) hautakivi. Merkin taakse on kaiverrettu myös 24 muun onnettomuudessa menehtyneen nimet.




Aihe

Keurusselkä, Keuruu

Klikkaa asiasanoja selataksesi muita aineistoja samasta aiheesta.

Kuvaus

Paavo Lintula kertomus järven ja sen rantojen tapahtumista vuosikymmenten mittaan.

Tekijä