Muistoja juhlista ja iltamista

Herpmanin poikien juhla

Ampialan mäellä pidetyn Herpmanin poikien juhla kesti kolme päivää ja ilmeisesti oli tähän asti mittavin kylällämme. Patsaan perustuksen valmistaminen aloitettiin jo edellisenä syksynä, työnjohtajina olivat Jeremias Nieminen ja Kalle Saxberg Keuruulta, varsinaisena rakennuskesänä Ampialassa oli kortteeria parhaillaan kymmenen miestä, oman kylän miehiä oli sekä palkallisina, että etenkin talkootyössä mukana.

Kasperin muistin mukaan nimismies Sarkkila oli "taloudenhoitajana" joka kävi maksamassa palkat. Kerralla palkkoja maksettiin 27 000 markkaa, mikä on jäänyt erityisesti mieleen kun samana vuonna hankittu Willys, joka oli niitä paremman luokan autoja, maksoi saman verran. Oli laskettu, että vapaaehtoisen talkootyön arvo oli saman verran.

Patsashankkeen maine ja ilmeisesti myös tilipäivän päivämäärä oli levinnyt suuremmallekin alueelle, koska pirtuautokin trokareineen osui paikalle. Kerrottiin, että palkat menivät sen auton mukana. Ostajina oli paikallisia ja muualta työssä olleita. Kieltolain ajalta muistettiin, että kerran levittivät poliisit piikkimaton oletettujen trokareiden tielle Halmemäessä, mutta saivat vesiperän.

Iltamat

Ampialan kylän yhteisten juhlatilojen puutetta korvasi erinomaisesti Ampialan heinälato, joka sijaitsi aivan tien vieressä ja oli käytettävissä alkukesän juhlissa aina heinän ajoon saakka.

Järjestäjinä olivat aina kolmikymmenluvulta 1950-luvun puolivälin maihin asti Keuruun maatalousnaiset, Hinkkaperän pienviljelijäyhdistys, Jukoperän ja Isojärven vierailevat yhdistykset.

Ampialan iltamien alku johtunee suurelta osalta siitä, että Toini Ampiala oli kolmikymmenluvun alusta aina 1950-luvulle Keuruun maatalousnaisten puheenjohtajana ja että talo oli harjoittelutilana, jonka vuoksi vieraampaakin nuorisoa, etenkin kesäaikaan oli seudulla.

Maatalousnaisilla oli talvisaikaankin toimintaa, pidettiin ompeluseuroja ja kursseja, joille tuli väkeä Ruotemäen-, Asunnan-, Heinäperän ja Ampiaiskylän alueelta.

Iltamilla oli erittäin suuri menestys, ladon seinät pullistelivat ja osa oli pellon reunoilla, vaikka joskus sattui niinkin, että iltamamatkaan vietetty aika venyi niin, että viimeinen valssi soi, kun juhlijat saapuivat paikalle. Jossakin vaiheessa iltamia oli lähes joka viikko, aikaisemmin muutaman kerran vuodessa.

Iltamaperinne päättyi joskus 1950-luvun puolivälissä, jolloin kerran olivat Keuruun Soittajapojat ainakin nuoren tytön mielestä juhlien vetonaulana. Soittajista muistettiin Pohkalan, Asunnan veljekset Petäjävedeltä. Kummun Kyösti nuorena poikana soitti yksistään. Saviojan Leo ja isänsä Aapo soittivat viululla ennen sotia. Halla-Viine, jos sattui olemaan paikalla, soitti "välipaloja". Kerran kun pidot loppuivat normaalisti, jatkettiin Pirtin tienhaarassa tanssia vielä pari tuntia Viinen säestyksellä. Korpiset tanssivat viimeksi kahdestaan, Edla Korpinen on vielä kahdeksankymmenvuotiaana innokas tanssija hirvipeijaisissa.

Joskus oli tiellä tarjoiluakin, tarjottiin ruskeata juomaa, jotakin parempata, joka maistui tyttöjen suussa pahalta. Joku sano, "tuoss' on Pirtin kaivon vettä, otapas siitä ja se piru olikin pontikkaa".

Ohjelmaakin oli, nurkassa oli esirippu sinisestä kankaasta, joka viritettiin rautalankojen varaan. Kerran esiintyi näytelmässä Ampin Saida vastapelureinaan Uudentalon Yrjö ja Alangon Siiri sekä Marttisen Vieno, Saida potkaisi jotakin rekvisiittaan kuulunutta esinettä ja se putosi yleisön puolelle, mutta Vieno osasi pelehtiä siinäkin ja haki sen häkkyrän pois, se oli jokin valokuvaussemmonen olevinaan. Uudentalon Yrjö oli hyvä näyttelemään. Iltamia pidettiin myöskin Ampialan riihessä.

Runonlausuntaa esittivät ainakin kerran Heinämäen tyttäret. Kerran juhlan piti karjatalouskerho ja ohjelma oli siihen liittyvää. Ruotemäen Ilmi, nykyinen Mäkelä, oli tervehdyspuheiden esittäjä ja häneltä homma kävi. Alangon tyttäret, Vehkomäen isäntä ja monet muut muistetaan ohjelman esittäjinä.

Kerran taas oli lato täynnä yleisöä ja penkiksi tehdyt rakennelmat pettivät, ei muuta kuin lankku lattialle ja siihen istumaan, mutta joillekin ehti siinä tulla jo ruhjeita, joita juhlaillan muistoksi pitkään paranneltiin.

Aihe

Keuruu, kylät, juhlat, iltamat, juhlapaikat, järjestöt, Sarkkila, Ilmari, muistomerkit, näytelmät, kansansoittajat, muistot, muistelu, kokemuskerronta

Klikkaa asiasanoja selataksesi muita aineistoja samasta aiheesta.

Kuvaus

Tekstissä kerrotaan muistoja Asunnan, Ampialan ja Huttulan kylillä järjestetyistä juhlista ja iltamista.

Teksti on koottu Asunnan-Ampialan-Huttulan perinnepiirin muisteluista.

Julkaisija

Keuruun kaupunginkirjasto

Aikamääre

1900-luku

Julkistamisajankohta

1991