Liukon Liukas. Kirkkoveneen monipolvinen tarina

11-hankainen kirkkovene Liukon Liukas talaassaan.

Keuruulla käytössä olleita vanhoja kirkkoveneitä on tiettävästi säilynyt vain kaksi. Tunnetumpi on kirkkovene Iso-Valkoinen, joka on valmistunut vuonna 1879 ja se on Keuruun vanhan kirkon venetalaassa. Keuruulla vähemmän tunnettu on samalta aikakaudelta säilynyt Liukon Liukas –niminen kirkkovene, jonka  valmistumisvuosi useimpien mainintojen mukaan on vuosi 1885. Se palveli Liukon kirkkovenekunnan kirkkoveneenä, jolla alueen väki kulki Keuruun kirkkoon. Arvokkaan paikan on Liukas saanut, sillä se sijaitsee nykyisin Kuoreveden kirkon viereisessä venetalaassa ja on Kuorevesi-Seuran hyvässä hoidossa. Tuon arvopaikan kirkkovene on ansainnut monen mielenkiintoisen vaiheen jälkeen.

Kirkkovene Liukas rakennettiin Keuruulla Häkki-Liukon riihen edessä. Kuoreveden Joulu –lehdessä Arvo Liukko on muistellut mitä tapahtui, kun tuon kirkkoveneen rakennuspuita kaadettiin: ”Isäni  Aaro oli Häkki-Liukossa kaatamassa suurta petäjää, josta oli suunniteltu rakennettavan oikea kirkkovene. Petäjä kasvoi suuren mäen rinteessä. Kun puu kaatui, luisti se pitkälti mäkeä alas ja runnoi alleen pientä metsää. Isäni kertoi sanoneensa: Kyllä siitä tulee hyväkulkuinen vene, kun se jo maallakin noin luistaa. Siitä puusta rakennettiin suuri, hyväkulkuinen, 11-soutuinen vene.” Kuten kirkkoveneet usein nimettiin tietyn ominaisuuden perusteella, niin nyt rakennettava kirkkovene sai nimen Liukas.

Kansallisarkistoon taltioidussa haastattelussa Häkki-Liukon emäntä Hilda Liukko kertoo Liukon kylän kirkkoveneistä seuraavasti: ” Kaksi venettä, jotka molemmat kuuluvat samalle lahkolle, 11-hankainen Liukas, sen naulautti Aatami Mäntyniemi ja se oli ”viisilaitainen”, joka tarkoittaa, että laita oli tehty viidestä laudasta. Sen edeltäjä oli yhtä suuri. Toinen, pienempi oli Nikolai Liukon 5-hankainen, joka oli samassa koppelissa kuin Liukas. Tällä veneellä kuljettiin, mikäli väkeä oli niin vähän, ettei saatu täyttä soutua. Suurina juhlapyhinä olivat molemmat veneet liikkeessä. Venekoppeli sijaitsi Niskusrannassa, se oli samaa mallia kuin kirkkotarhassa oleva.” Kirkkoveneen rakentaja Aatami Mäntyniemi rakensi useita kirkkoveneitä Keurusselälle, hän asui kirkkoveneiden rakentamisen aikaan Keurusselän länsirannalla Valkeaniemen lähellä. Hän oli serkku Häkki-Liukon silloiselle Fredrika-emännälle, joka oli syntyisin läheisestä Ala-Kolhon talosta.

Myös Liukon kylällä asunut Nikolai Lillukkamäki on kertonut, että ”Liukon kirkkoveneen valkama oli Liukon lammin pohjoispäässä olevan salmen suulla eli Niskusrannassa. Sinne kokoontui kirkkoväkeä Liukon taloista ja torpista sekä mahdollisesti aina Huhkojärven takaa Pohjoislahden kylän taloista saakka. Matkaa kirkkoveneelle kertyi keskimäärin kolmisen kilometriä. Muutamista Liukon torpista kuten Autiosta ja Varpaaniemestä soudettiin  pikkuveneellä ensin Liukon rantaan. Kirkkoveneellä mentiin Keurusselän yli suoraan kirkkorantaan.”  Nikolai Lillukkamäki on kertonut, että ainoastaan Liukon kirkkovene kulki aina 1900-luvulle saakka.
Laivaliikenteen aloittaminen syrjäytti kirkkoveneiden käytön Keuruulla. Keuru-laiva aloitti reittiliikenteen v. 1885. Jo ensimmäisenä kesänä se kuljetti kirkkoväkeä. Keuru-laiva osoittautui aivan liian ahtaaksi suurelle matkustajamäärälle. Elias Lönrot –laiva aloitti liikennöinnin v. 1893, se oli nopeakulkuisempi ja sen reitti  Keuruulle oli suorempi.” On sanottu, että  laivamatka oli helpompi ja huvittavampi, joskaan ei nopeampi, sillä laiva poikkesi matkan aikana monessa laiturissa ja matkasta täytyi maksaa rahaa. Ehkäpä juuri näistä syistä hyväkulkuinen kirkkovene Liukas kuljetti väkeä Keurusselällä aina 1900-luvun alkuvuosiin saakka.

Niin siinä lopulta kävi, että Liukon Liukas tuli tarpeettomaksi tehtävässään Keurusselällä. Kuorevedellä ei vielä ollut laivaliikennettä, mutta Suinulankylältä täytyi ylittää Kuorevesi, jos mieli kirkkoon mennä. Kuoreveden kirjassa mainitaan  kirkkovene Liukkaan päätyneen Kuorevedelle, kun Häkki-Liukon talossa syntynyt  Aaro Liukko meni  vävyksi Riihimäkeen ja osti Liukkaan Riihimäen venekunnalle. Toinen lehtitarina puolestaan kertoo,  että Varpaaniemen Kalle osti sen ensin huutokaupasta, ja sitten myi Kuorevedelle sukulaiselleen Riihimäkeen, kumpi tieto lienee oikeampi, se ei ole selvinnyt.

Aaro Liukon tytär Hilda Kallio on muistellut, kuinka Kalle Riihimäki yksin souti kirkkovene Liukkaan Keurusselkää pitkin Liukosta Mänttään, jossa pikkupojat ja miehet auttoivat häntä kirkkoveneen vetämisessä kannaksen yli Kuoreveden puolelle ja edelleen Suinuselälle Viitalan Rantaan Riihimäen venekunnan kirkkoveneeksi. Sunnuntaisin tarvittiin 30 miestä soutamaan, kun vene oli täynnä väkeä. Hilda Kallio muistelee lapsuutensa kirkkovenematkoja Liukkaalla näin: ”Me lapset saatoimme istua kyykkysillämme siellä penkkien välissä, kutakin airoa varten oli yksi soutaja, siitä miespaljoudesta se kova vauhti johtui.” Laivan voittaminen vauhdissa oli meistä lapsista mieluista. ” Me taputimme käsiämme, kun kirkkovene ohitti laivan, niin lujaa sitä Kuoreselällä soudettiin”. Joskus sattui myrskyjäkin, mutta aina Liukas kulki tasaisesti ja turvallisesti, eikä sitä pienet myrskyt haitanneet, ikimuistoisia kesäretkiä ne kirkkovenematkat olivat”.  Liukas oli käytössä vielä muutamia vuosia senkin jälkeen, kun Kuorevesi-laiva oli aloittanut laivaliikenteen Kuorevedellä vuonna 1915.

Kuorevedellä  kirkkovene  Liukas sai myös väriä pintaansa, sillä se maalattiin valko-vihreäksi ja airojen lehdet punaisiksi, kertoo  Keski-Suomen Sanomat -lehti artikkelissaan 27.6.1912. Kun Kuorevedellä ei enää tarvittu kirkkovenettä, kiinnostui tehtaanpatruuna Gösta Serlachius Liukkaasta, osti  sen ja rakennutti sille venetalaan Mänttään Joenniemen kartanon edustalla olevan Taaavetinsaaren rantaan. Liukas sai taas uuden elämän. Vuonna 1956 Ruth Serlachius lahjoitti Liukkaan Kuorevesi-Seuralle. Nyt Liukas sai oman talaan Kuoreveden kirkon viereen, jossa kirkkovene edelleenkin lepää suojaisassa katoksessaan.

Lähteet:   
KMV-lehden artikkelit        
Kuoreveden Joulu  -lehden artikkelit                 
Keski-Suomi -lehti                   
Kansallisarkisto Artturi Tienarin v. 1934 kokoamat asutustarinat Näsijärven pohjoisilta vesiltä               
Aimo Virtanen kirkkohistorian pro gradu-työ:  Kirkkovenetraditio Suur-Ruoveden alueella    autonomian aikana

Aihe

Keuruu, Keurusselkä, Kuorevesi, kyläyhteisöt, kirkkoveneet, vesiliikenne

Klikkaa asiasanoja selataksesi muita aineistoja samasta aiheesta.

Kuvaus

Hillevi Pänkäläisen artikkeli kertoo kirkkovene Liukon Liukkaan vaiheista. Se on toinen tähän päivään säilyneistä Keuruulla 1800-luvulla käytetyistä kirkkoveneistä.

Julkaisija

Keuruun kaupunginkirjasto

Aikamääre

1800-luku
1900-luvun alku

Luontiajankohta

2019