Metsästys

Metsästyksellä oli vielä sotien jälkeenkin melko suuri merkitys. Esimerkiksi Hinkkaperällä lintuja pyydettiin ja vietiin Jyväskylän ja Haapamäen ravintoloihin myytäväksi. Myöhemmin ainakin Mäki-Matti välitti niitä.

Korpisen isäntä ampui oravia ja nylki ne istuen takan ääressä suuren pölkyn päällä. Nahat hän vei Jyväskylään johonkin turkisliikkeeseen.

Kurikais-Arvi pyyti turkiseläimiä, kuten vesikoita raudoilla. Permiä eli lankoja käytettiin jänisten pyyntiin. Ennen sotia Serlachiuksen herrat kävivät Kallioisella hirvijahdissa ja silloin tarvittiin kylän miehiä ajomiehiksi. Impi Toivonen (Korpinen) muistaa isänsäkin olleen mukana. Palkaksi oli yleensä sovittu jo aikaisemmin esimerkiksi yhtiön laajoilta suoviljelyksiltä kerättyä pahnaa tai jotakin muuta vastiketta. Kasper Ampiala arveli yhtiön hirvenmetsästyksen alkaneen vuonna 1935.

Yksityisten maille ensimmäinen hirvenkaatolupa saatiin vuonna 1937. Ensimmäisenä syksynä Kasper Ampiala oli mukana aseettomana ajomiehenä harjoittelemassa. Nykyisin hirvenmetsästys jatkuu ja hirvien runsaus on aiheuttanut ongelmia metsänviljelylle. Moskuansuon alueella on tavattu lähes kahdensadan hirven talvehtivia laumoja.

Aarne Ruodemäki lähetti parikin pyykkikopallista lintuja vähän väliä Helsinkiin myytäväksi sotien edellä.

Villellä oli viisisataa permiä, jotka hän kävi pyhäaamuna kokemassa ja sai niistä puoli nokkossäkillistä lintuja. Silloin niitä oli, vaikka niitä kuinka pyydettiin ja ammuttiin.

Permiin tehtiin jouhesta silmukka ja pellavasta lanka, jolla ansa viritettiin. Ympärys suljettiin kuusenhavuilla ja permit asetettiin poluille, joissa tiedettiin lintujen liikkuvan. Jäniksille tehtiin metallilangasta pyydys. Viidensadan permin kokeminen kesti monta tuntia.

Linnut pakattiin sellaisinaan, suolistustakaan ei tehty. Ne pakattiin tiiviisti lähetyslaatikkoonsa ja päälle ommeltiin kangas, että ne pysyivät. Linnut lähetettiin Helsinkiin, joskus sattui niinkin, että sanomalehdestä saatuun osoitteeseen lähetetyistä linnuista ei tullutkaan rahoja.

Metson soidinpaikoilla saattoi olla ennen kymmeniä lintuja. Janne Ruodemäki oppi Amerikassa intiaaneilta myrkkyjen teon ja teki itse kapselit, joita käytti. Hänellä oli sellainen hajuste, että ketut melkein perästä kävelivät. Kärppiä ja vesikkoja pyydystettiin lutalla. Puron varteen tehtiin lutta, jossa oli syötti ja puut, jotka putosivat syöttiä maistamaan tulleen eläimen päälle. Jäniksen ja ketun nahat myytiin sen kummemmin käsittelemättä. Jokunen kärppäkin tuli aina silloin tällöin.

Aihe

Keuruu, metsästys, hirvi, ansat, kanalinnut, turkiseläimet

Klikkaa asiasanoja selataksesi muita aineistoja samasta aiheesta.

Kuvaus

Tekstissä kerrotaan hirvien, metsäkanalintujen ja turkiseläinten metsästyksestä 1900-luvun alkupuolella.

Teksti on koottu Asunnan-Ampialan-Huttulan perinnepiirin muisteluista.

Julkaisija

Keuruun kaupunginkirjasto

Aikamääre

1900-luku