70 vuotta säästöpankkitoimintaa Pihlajavedellä

Pihlajaveden säästöpankki.jpg
Vuonna 1914 oli eräs virstanpylväs Pihlajaveden itsenäisen kunnan historiassa, sillä silloin 14.7. alkoi toimintansa Pihlajaveden Säästöpankki. Sen alkupääomaksi lahjoitti kuntakokous mk. 1500:- , joka oli maksettava takaisin, kun pankki saa sääntöjen määräämän talletussumman.

Säästöpankki toimi ensin kirkonkylän kansakoululla ja oli auki kerran kuukaudessa. Esimiehenä oli Nestori Raiski ja kamreerina Vendi Mäenpää, lisäksi oli hallituksessa E. Juusela, Eero Lappi ja Kalle Kaakkomäki, heistä R. Rantakömi toimi rahastonhoitajana.

Toimittuaan jonkun aikaa koululla, siirrettiin pankki Pihlajaveden kunnantaloon ja tällöin tuli esimieheksi Vendi Mäenpää ja tällöin yhdistettiin esimiehen ja rahastonhoitajan toimet, kamreeriksi tuli Pauli Matomäki, myöskin aukioloaikoja lisättiin 4 kertaa kuukaudessa, tämä tapahtui vuonna 1920.

Kehitys jatkui edelleen ja vuonna 1922 pankin aukioloajat muuttuivat niin, että pankki oli auki 2 kertaa viikossa ja vuonna 1928, 3 kertaa viikossa. Pankkitoiminta keskittyi pääasiassa talletusten vastaanottoon, lainojen kysyntä alkuaikoina oli vähäisempää.

Vuonna 1929 tuli pankin esimieheksi R. Rantakömi, jonka osalle tuli luotsata pankki silloin alkaneen vaikean pulan ylı. Sillä 29.10.1929 tapahtui Wall Streetillä historian pahin pörssiromahdus, joka johti suureen lamakauteen koko maailmassa ja voidaan sanoa, että rahaliike oli suurinpiirtein lamassa, koska raha ei liikkunut, ei esim. puukaupat käyneet kuin pienessä määrässä rahan puutteen vuoksi.

Johtuen edellisestä, myöskin ulosvienti tyrehtyi, tästä johtui, että monet liikkeet, tilat joutuivat vararikkoon ja vasaran alle ja pankit olivat kovilla mutta Pihlajaveden pankki selvisi tästä suhteellisen hyvin, ottaen olosuhteet huomioon.

1920-luvun lopulla pankki muutti Pihlajaveden asemalle, liikemies Jokisen taloon, koska katsottiin, että asemanseutu oli pitäjän keskus kauppoineen ja rautateineen ja tarvitsi pankin palveluja ja siksi katsottiin muutto tarpeelliseksi.

Kauan ei pankki ollut Jokisella, vaan muutti pian vuokralle Eevert Kauppalan taloon ja muutaman vuoden kuluttua osti Kauppalan talon itselleen pakkohuutokaupasta. 1930-luvun puolivälissä suoritettiin pankin talon maantien puoleisessa osassa remontti ja näin saatiin pankille ajanmukaiset toimitilat senaikaiset vaatimukset huomioon ottaen.

Pula-aikakin oli väistynyt ja talouselämä oli virkistymässä nopeassa tahdissa ja pankin kehitys osoitti vuosi vuodelta parantuvaa asemaa, rahaliikenne vilkastui, pankkiin tuli rahaa, lainoja voitiin myöntää enemmän ja pankin asema vakiintui.

Kehitys jatkui tasaisena vuonna 1939, jolloin alkanut talvisota alkoi sitä seurannut jatkosota aiheuttivat pankeille uusia toimintoja ja järjestelyjä, mutta Pihlajaveden pankki selvisi näistä vaikeista ajoista kaikella kunnialla.

Sodan jälkeen alkoi pankkialalla puhaltaa uudet tuulet, toiminta monipuolistui, tuli uusia tilimuotoja, kilpailu kiristyi ja oli etsittävä uusia toimintoja ja palvelumuotoja ja niinpä 1960-luvun alussa tuli ajankohtaiseksi uuden ja tilavamman toimitalon rakentaminen. Talo päätettiin rakentaa ja talon piirsi arkkitehti Pekka Rajala, rakennustyön suoritti Junnikkala & Sihvonen rakennustoimisto Virroilta. Talo valmistui vuonna 1966 ja tupaantuliaiset oli säästäväisyyspäivänä 1966.

Pankilla oli nyt käytettävissään ajanmukainen ja tilava toimitalo ja täysipainoiseen pankkitoimintaan voitiin ryhtyä. Toiminta vilkastui ja pankin asema vahvistui. Nyt oli etualalla pyrkiminen suurempiin yksiköihin ja niinpä Pihlajaveden Säästöpankki fuusioitui Keuruun Säästöpankkiin vuonna 1969. Tämä antoi entistä paremmat mahdollisuudet entistä monipuolisempaan toimintaan ja kilpailukyvyn parantamiseen. Niinpä Keuruun Säästöpankki on eri toimintapisteineen kehittynyt paikkakunnan johtavaksi rahalaitokseksi.

Pankkimme siirtyi 1980-luvun alussa ATK-aikaan, tämä taas tiesi palveluun nopeutta ja ehkä henkilökunnalle entisestään parempia asemia yhä kiristyvässä kilpailussa.

Pihlajaveden konttorin täyttäessä 70 vuotta, mainitsen muutamia pankin hyväksi toimineita henkilöitä: R. Rantakömi, V. Mäenpää, N. Raiski, E. Kallio, A. Sälli, K. Kokinmäki, A. Mäkinen, P. Matomäki, Simsiö, V. Kara , Saara Kotiranta, Anni Valkeajärvi, Edvard Kallio, nykyään Lasse Lappi, nämä mainitakseni, heille kuuluu kiitos siitä työstä, että pankki on vaikeidenkin aikojen läpi mennyt ja kehittynyt siihen asemaan, missä se tänäpäivänä on.

Kuva: Pihlajaveden Säästöpankin vuonna 1966 valmistunut talo, nykyinen Kauppala.

Aihe

Keuruu, Pihlajavesi (kunta), pankit, pankkiala, Pihlajaveden Säästöpankki, Keuruun Säästöpankki

Klikkaa asiasanoja selataksesi muita aineistoja samasta aiheesta.

Kuvaus

Tekstissä käydään läpi vuonna 1914 perustetun Pihlajaveden Säästöpankin historiaa.

Julkaisija

Keuruun kaupunginkirjasto

Luontiajankohta

1984