Keuruun pursiseuran toimintaa ja Keurusselän laivaliikennettä

Pursiseuran kommodorit.JPG

Julkaisija

Keuruun kaupunginkirjasto

Mistä on kyse?

Kerho on perustettu vuonna 1963, jolloin se toimi nimellä Keuruun venekerho. Perustajajäseniä olivat mm. Toivo Virkkunen, Erkki Valkola, Jaakko Loven ja Otto Koskela. Tällä hetkellä seurassa on noin 130 jäsentä ja kommodorina toimii Kai Muteli Mäntästä.

Pursiseuralla on mökki järven keskivaiheilla Harmaaniemessä. Serlachius-yhtiöltä ostettiin Karhuniemi-niminen tontti, johon on vuosien kuluessa rakennettu päärakennus, kaksi aittaa, leikkimökki, kaksi saunaa, grillipaikka ja laitureita. Seurassa harjoitettiin aiemmin jollapurjehdusta ja kilpatoimintaa sekä järjestettiin Karhunsoutu-kilpailu. Tänä päivänä seura hoitaa Mäntässä Sassin satamaa ja vastaa sen laiturien ylläpidosta.

Laivaliikennettä Keurusselällä

Keurusselän laivaliikenteen syntymiseen vaikuttivat mm. järven eteläpäähän G.A. Serlachiuksen vuonna 1869 perustaman puuhiomon kasvava puuntarve sekä Keuruun uuden kirkon rakentamisen myötä syntynyt rakennustarpeiden hankkiminen. Kirkko vihittiin vuonna 1892 ja silloin liikennöivät järvellä sekä Keuru että Elias Lönnrot. Keuruun kirkkorannassa onkin ollut aikoinaan omat laiturinsa molemmille aluksille.

Keurusselällä on vuosikymmenten saatossa liikkunut työtehtävissä parikymmentä eri alusta. Näitä ovat olleet mm. Keuru, Elias Lönnrot, Kivistö, Tähti-Mänttä I, Kotka-Mänttä IV sekä varppareina Sassi I, Latiainen, Kiho, Varppi I, II, II, IV. 1970-luvulla järvellä liikennöivät henkilöliikenteessä Manolito kippareinaan Reima Jokio, Heikki Hokkanen. Sen jälkeen seilasi Mariella Keurusselällä. Uusi Elias Lönnrot-laiva laskettiin vesille vuonna 1986.

1960-luvulla oli Keurusselällä oma luotsi, Virtanen Mäntästä. Nykyisin luotseja ei enää tarvita, mutta Merenkulkulaitos käy joka kesä läpi väylämerkit ja kummelit. Veneilyyn Keurusselkä on kivinen. Länsiväylä on syvempi; syvin kohta noin 40 metriä ja laivasyväys reiteillä 1,2-1,6 m. Talvella järvellä liikuttaessa harmina ovat puolestaan isot railot, joita syntyy eritoten välille Hanhisaari-Selkisaari ja Mäntän päähän.